Innovatiiviset kaupungit Helmikuu Fiksu Tampereen kaupunkiseutu 2020

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Innovatiiviset kaupungit Helmikuu 2013. Fiksu Tampereen kaupunkiseutu 2020"

Transkriptio

1 Innovatiiviset kaupungit Helmikuu 2013 Fiksu Tampereen kaupunkiseutu 2020

2 FIKSU TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU 2020 Uusia ratkaisuja terveyteen, kestävään tuotantoon ja liikkumiseen Vuonna 2020 Tampereen seutu on elinvoimainen ja globaalisti tunnettu arvoa luovien ratkaisujen kehittäjä. Kansainvälisesti kiinnostavalla ja luovalla teknologia ja osaamiskaupungilla on suorat, monipuoliset yhteydet globaaleihin tietovirtoihin, tietämysyhteisöihin ja arvoverkkoihin. Fiksu kaupunkiseutu synnyttää ja soveltaa uutta tietoa terveyden sekä kestävien tuotanto ja liikkumisratkaisujen alueilla. Nämä uudet ratkaisut ovat 2020 kansainvälisesti kaupallistettua menestyvää liiketoimintaa. Käyttäjähyöty ja yhteinen arvon luominen motivoivat toimijoita osallistumaan yhteisöihin, joissa tuotteita ja palveluja kehitetään. Fiksu Tampereen seutu tunnetaan kansainvälisesti avointen innovaatioalustojen ja kehittämisympäristöjen luojana ja hyödyntäjänä. Tampereen seutu on vahvistanut asemaansa Suomen parhaana tutkimus, kehitys ja innovaatiokeskittymänä. Nykyisten merkittävien yritysten tutkimus ja kehitysyksiköiden (mm. Cargotec, Nokia, Santen) lisäksi alueella on aloittanut useita uusia kansainvälisten yritysten yksiköitä. Kasvavat ja kansainväliset, pienet ja erityisesti keskisuuret, yritykset luovat riittävät rahkeet viennin kasvuun. Startup yhteisöt ovat Suomen parasta tasoa. Kansainväliset verkostot ovat aktiivisessa käytössä ja maailman markkinajohtajayritykset hakeutuvat ja vaikuttavat Tampereen seudulla. Pirkanmaan kontribuutio Suomen bruttokansantuotteeseen kasvaa merkittävästi. Tampereen seudun vahvuus on aineettomien oikeuksien synnyttäminen ja niiden hallinta. INKA ohjelmassa tavoitellaan uusia korkean osaamistason yrityksiä, liiketoiminnan ekosysteemejä, kansainvälisiä kasvuyrityksiä, monialaisia innovaatio ja tutkimushankkeita, tuote ja palveluprototyyppejä ja satoja, välillisesti jopa tuhansia korkean osaamistason työpaikkoja. Tavoiteltaessa haluttuja päämääriä arvoa luodaan yhdessä useamman toimijan kanssa, kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Tampereen seutu tunnetaan kansallisesti roolistaan alueiden yhdistäjänä ja yhteistoiminnan edistäjänä. Tampereen seudun tavoitteena on tehdä tiivistä yhteistyötä muiden keskeisten kaupunkiseutujen kanssa INKA ohjelman kaikkien kärkien osalta. Yhteistyömahdollisuuksia on tunnistettu jo metropolialueen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen kanssa. Esikaupallisten ja innovatiivisten hankintojen osalta yhteistyö on mahdollista kaikkien kaupunkiseutujen kanssa. INKA ohjelman kärjet ovat oleellinen osa Tampereen kaupunkiseudun kasvun ja tulevaisuuden kokonaisuutta. Älykkäästi uudistuva tuotanto, älykkäästi uudistuva terveys ja älykkäästi uudistuva liikenne luovat uutta liiketoimintaa terveyden sekä kestävien tuotanto ja liikkumisratkaisujen alueilla. Näiden lisäksi avoimet innovaatioalustat toimivat laajan ja monialaisen osaamisen yhdistäjänä, eri toimialojen rajapintainnovaatioiden synnyttäjänä ja INKA ohjelman neljäntenä kärkenä. 2

3 INNOVAATIOALUSTAT Tampereen seutu Tulevaisuuden tuotanto Rajaton terveys Smart city Suomessa on viime vuosina Tampereen esimerkin mukaisesti panostettu erilaisten innovaatioympäristöjen kehittämiseen. Osaaminen ja ymmärrys on kuitenkin hajanaista, joten systemaattisen ymmärryksen ja osaamisen lisäämiseksi ehdotamme, että TEM loisi näistä avoimista ympäristöistä kansallisen kaupunkien verkoston, jota Tampere koordinoisi. Verkostoon kuuluisivat myös sekä Tampereen yliopiston (Erkki Kaukonen) että Jyväskylän yliopiston (Antti Hautamäki) innovaatiotutkimuksen yksiköt. Verkoston tavoitteena olisi kehittää ja kokeilla uudenlaisia niin avoimia kuin suljetumpiakin toimintaympäristöjä, jotka mahdollistavat yritysten liiketoiminnan uudistumista ja uusien yritysten syntyä. Tampereen seutu on ollut uusien, avointen innovaatioalustojen kansainvälisesti tunnustettu kehityskeskus. Innovaatioalustat ovat toimintakokonaisuuksia ja ympäristöjä uusien tuotteiden, palvelujen, yritysten ja markkinoiden synnyttämiseksi. Innovaatio ja pilottialustat, joissa avoimen datan hyödyntäminen on uusi elementti, ovat mahdollistamassa yritysten ja julkisen sektorin toimien ja tuotteiden uudistamista. Tampereen seudulla kehitetyt mallit ovat keränneet palkintoja ja levinneet eri puolelle Suomea ja maamme rajojen ulkopuolelle. Tämä on yksi Tampereen seudun muista seuduista erottava innovaatio ja elinkeinopoliittinen vahvuus. Innovaatioalustat ja niiden kehittäminen ovat muita kärkiteemoja, älykkäästi uudistuva valmistus, terveys ja liikenne, läpileikkaava kokonaisuus. Neljäntenä kärkiteemana avoimet innovaatioalustat luovat mahdollisuuden uudistaa ja laventaa teemakärkiä sekä uusien teemakärkien kehittymiselle. Toimintatavalla voidaan varmistaa, että teemakärjet eivät jäykisty vain ohjelman alkuvaiheen ajatteluun ja vaihtoehtoihin. Innovaatioalustoista Uusi Tehdas on tamperelainen vientituote, jonka toimintamalleja sovelletaan innovaatiokeskuksissa Suomessa ja maailmalla jo 15 kaupungissa ja neljässä maassa (Suomi, Liettua, Unkari, Ruotsi). Keskustelut ovat käynnissä toimintamallien levittämisestä ja yhteistyöstä useiden eri alueiden kanssa, pääosin Euroopassa, mutta myös muualla (esim. Kanada, Meksiko). Kotimaassa tunnetuin kehitysympäristö on Uuden Tehtaan osa Protomo, jota TEM on aktiivisesti levittänyt mm. rakennemuutospaikkakunnille. Uusi Tehdas on toimialarajat ylittävää innovaatiotoimintaa, joka on lähtenyt ICT:stä ja leviää yhä enemmän muille sektoreille. Innovaattoreina toimivat eri alojen opiskelijat, vapaat ammattilaiset, tutkijat ja kehittäjät, startup yrittäjät ja yritysten tuote ja palvelukehityksestä vastaavat. Työn tuloksina jalostuu ideoista prototyyppejä ja pilotteja, tuotteita ja palveluja, uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja. Painopiste on nopeassa innovoinnissa, uusien yritysten synnyttämisessä ja vakiintuneiden yritysten liiketoiminnan uudistamisessa. Uuden Tehtaan konehuoneita ovat Demola, Protomo, Suuntaamo ja kiihdyttämöpalvelut. Uusi Tehdas toimii Tampereen keskustassa Finlaysonin vanhalla, uuteen käyttöön otetulla tehdasalueella. Vuoden 2012 aikana uusia yrityksiä syntyi 40 kpl. Työpaikkoja kaikkineen n Muita projekteja toteutettiin 190 kpl. Innovaatioalustoista seuraava on rakentunut Hervantaan, jossa sijaitseva Konela on puolestaan koneenrakennuksen avoin innovaatiokeskus. Konelassa vauhditetaan ja tehostetaan eri toimijoiden (koneenrakennus/ict) yhteistä ideointia ja innovointia. Konelan erityiskohdealueina ovat tutkimustulosten kaupallistaminen ja palveluliiketoiminta. Konelassa toimii nyt koneenrakennuksen SHOK yhtiö FIMECC Factory ja siellä käynnistyy vuoden 2013 aikana Suomen ensimmäinen teollisuuden ja TTY:n välinen innovaatiokeskeinen tohtorikoulu (Graduate School of Industry Innovation). Seuraavia toteutuskohteista ovat Kaupin Kampus, joka on terveys ja hyvinvointialan osaamis ja työpaikkakeskittymä sekä Mediapolis, uusi luovien alojen keskittymä. Näiden toiminnan kehittämisessä, laajentumisessa ja monipuolistumisessa hyödynnetään myös avointa innovaatioalusta ajattelua. Kaupin Kampuksen tavoitteena on hyvinvointiin, liikuntaan ja terveydenhuoltoon liittyvien uusien yritysten syntyminen sekä 3

4 olemassa olevien yritysten toiminnan laajentuminen mm. ICT lääke ja terveystieteiden osaamista hyödyntäen. Alusta mahdollistaa laajasti yhteisen innovoinnin niin asiakkaiden, työntekijöiden, asukkaiden, potilaiden, kuntoilijoiden ym. kesken. Yliopistojen yhteinen BioMediTech, Institute of Biosciences and Medical Technology, on Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteinen bioteknologian tutkimusyksikkö ja biolääketiedettä ja teknologiaa yhdistävä innovaatioalusta. BioMediTechin kärkihanke on tutkimusohjelma Ihmisen varaosat. BioMediTech on Pirkanmaan maakunnan strateginen kärkihanke. Uutta palveluliiketoimintaa kehittyy YLEn nykyisiin toimitiloihin Tohloppiin, jonne sijoittuu uusi avoin luovien alojen keskittymä. Mediapolis on tarinankerronnan teollinen keskus, joka jo ensimmäisessä vaiheessa kokoaa jopa 1100 hengen yhteisön. Mediapolis konsepti mahdollistaa kansainvälisen media alan osaamisja yrityskeskittymän syntymisen, jonka ainutlaatuisuus on luovien alojen ja ICT:n törmäytyksessä sekä uudenlaisissa palvelukonsepteissa, jotka mahdollistuvat mm. YLEn toimintojen avautumisen kautta. Myös muut fyysiset innovaatio ja pilottialustat, kuten kaupunginosat, ovat keskeisessä roolissa. Näistä esimerkkinä Tesoman kaupunginosa kokonaisvaltaisena kehitysalustana, jossa hyvinvointipalveluiden uudistamiselle luodaan mallit sisältäen uusien palveluiden muotoilua, täydennysrakentamista, kaupallisten ja julkisten palveluiden vuoropuhelua, lähijunaliikenteen kokeilua jne. Tesoman ja Tohlopissa sijaitsevan Mediapoliksen fyysinen läheisyys tukee kehitystyön vaikuttavuutta. Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kampusten, Hervannan, Kaupin ja keskustan, kehittäminen avaamalla ne muuhun yhdyskuntarakenteeseen luovat uutta niin taloudellista kuin muuta toimeliaisuutta. ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA VALMISTUS Tampereen seutu Tulevaisuuden tuotanto ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA VALMISTUS liiketoimintapotentiaali Älykkäästi uudistuva valmistus on asiakastarpeisiin vastaavien älykkäiden tuotteiden ja palveluiden tuottamista innovatiivisilla ja älykkäillä valmistusteknologioilla ja menetelmillä. Tampereen seutu on kansainvälisesti merkittävä koneenrakennuksen osaamiskeskittymä ja maailmanluokan klusteri. Koneenrakennusteollisuus on erikoistunut älykkäisiin, liikkuviin työkoneisiin. Seudulla toimii useita globaaleja alansa markkinajohtajia ja näiden tuotekehityskeskuksia. Koneenrakennuksen alihankkijakenttä on seudulla monipuolinen, ja esimerkiksi hammaspyörien ja vaihteistojen valmistajat ovat alansa kansainvälistä huippua. Erityisen vahvan pohjan ja vetovoimatekijän muodostavat alueella toimivat kymmenen omien segmenttiensä maailmanmarkkinajohtajaa, kuten Metso Power, Metso Minerals ja Metso Automation, Sandvik, Cargotec, Avant Tecno, Fastems, Bronto Skylift, John Deere, Glaston ja AGCO Power. Nämä yritykset ovat myös viime aikoina investoineet alueelle. Nokian muutoksessa Tampere on osoittanut vahvuutensa. Tampere valittiin Nokian WindowsPhonen kehityskeskukseksi lähes 10 vaihtoehdon joukosta. Tampereella onkin Nokian suurin Lumia tuotteiden kehityskeskus, jossa työskentelee työntekijää ja johon Nokian investoinnit jatkuvat. Nokia taustaiset henkilöt ovat perustaneet tähän mennessä 80 yritystä, jotka kehittävät mm. ICT pohjaisia ratkaisuja eri toimialoille. Lisäksi Nokian muutosten vuoksi alueelle on tullut monia yrityksiä (esim. Intel, Sasken, Rovio) sijoittumaan tai etsimään osaajia. Esimerkki liiketoimintapotentiaalista 1: M2M (Machine to Machine) eli koneiden ja laitteiden välinen kommunikointi mahdollistaa monia uusia ratkaisuja ja liiketoimintamalleja muun muassa tuotantoautomaation, työkoneiden etäohjauksen ja automaation, älykkään sähköverkon hallinnan ja älyliikenteen aloilla. Ratkaisuihin liittyy oleellisesti myös palveluliiketoimintaa kuten ennakoivaa huoltoa, sähkömittarien etäluentaa tai liikenteen ruuhkatietojen seurantaa ja niistä viestintää. Lisäksi tarvitaan käyttäjiä auttavia ja toimintoja 4

5 ohjaavia sekä vaaratilanteita ehkäiseviä ratkaisuja, joiden toteutuksessa koneiden ja laitteiden välisellä kommunikoinnilla on keskeinen rooli. Ratkaisut perustuvat pitkälti ICT:n hyödyntämiseen perinteisillä teknologiateollisuuden aloilla. Esimerkki liiketoimintapotentiaalista 2: Suorasta yritysten välisestä kilpailusta ollaan siirtymässä yhä voimakkaammin kohti toimitusverkostojen (päämiehet, alihankkijat, suunnittelutoimistot, erikoistuneet teknologia asiantuntijayritykset, käyttäjät) välistä kilpailua. Suomalaisten verkostojen tuottavuuden merkittävä parantuminen edellyttää uusimpien ICT ratkaisujen tehokasta käyttöönottoa ja hyödyntämistä niin yritysten välisissä kuin yritysten sisäisissäkin prosesseissa. Tämä koskee tuotekehitystä (esim. simulointi), tuotannon ohjausta (simulointi, optimointi ja etähallinta), valmistusta (itseohjautuvuus, protovalmistus, 3Dtulostus, prosessien optimointi, uusien materiaalien käyttö, resurssitehokkuus) sekä toimitusverkoston toimintaa (tiedon ja verkostonhallinta, yhteisölliset työtavat, logistiikka). ICT:n hyödyntäminen mahdollistaa sellaisten tuotteiden valmistamisen sekä palveluiden kehittämisen, joiden tekeminen ei ole ollut ennen mahdollista. Esimerkki liiketoimintapotentiaalista 3: Sähköverkon älykkäässä hallinnassa, kodin energianhallintajärjestelmissä, sähköautojen käytössä ja latauksessa sekä uusiutuvan energian pienemmän mittakaavan tuotannossa on paljon liiketoimintamahdollisuuksia, joissa pystytään hyödyntämään monialaista sähköverkko, mittaus, ICT ja sovellusosaamista. Uusien energianhallintatapojen toteuttaminen edellyttää älykkään sähköverkon kehittämistä sekä sen integrointia kodin energianhallintajärjestelmään. Myös erilaiset energiankulutuksen ja energiantuotantotapojen seurantaan liittyvät ICT palvelut kasvattavat merkitystään. Liiketoiminnan näkökulmasta nämä tarkoittavat älykkään tiedonsiirron ja mittauksen, mittaustiedon prosessoinnin sekä tiedonsiirron ja analysoinnin teknisiä ratkaisuja sekä näihin liittyviä palveluja, kuten energianhallinnan ennakointityökaluja, visualisointi ja seurantapalveluja sekä kokonaisjärjestelmän hallinnan palveluja esimerkiksi kotitalouksille, teollisuudelle, palvelutuotannolle ja energiayhtiöille. ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA VALMISTUS osaamispohja Tampereen seudun erityispiirre on, että samalla seudulla sijaitsee niin koneenrakennuksen kuin ICT alan johtavia yrityksiä sekä suuri joukko erikoistuneita pk yrityksiä (kuva alla). Menestystä rakentaa monipuolinen tutkimus, jolla on jatkuva yhteys alan teollisuuteen. Tampereen alueen yritykset, yliopistot, tutkimuslaitokset ja julkiset tahot tekevät tiivistä yhteistyötä verkostoituneina tutkimuksessa (SHOK yhtiöt FIMECC, TIVIT ja CLEEN, FIMA ry, Photonics Finland, ITS Factory, RESCA verkosto, EASE verkosto) ja liiketoiminnan kehittämisessä (COSS ry, Neogames ry, energiayritysten verkostot). Näiden toimialaverkostojen kautta seutu kytkeytyy merkittävään kansainvälisen tason osaamiseen mukaan lukien yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset. Tampereen teknillisellä yliopistolla on Suomen merkittävin älykkään valmistuksen tutkimusyksikkö, tuotantotekniikan laitos (tuotantoautomaatio, uudet valmistusmenetelmät, tuotannon simulaatio, tuotannon ohjaus, tuotannon kehitys, toimitusverkostojen kehittäminen, kestävä valmistus, mikrotehtaat) sekä Suomen akatemian huippuyksikkö GIM (Generic Intelligent Machines) yhdessä Aalto yliopiston kanssa. Tampereen teknillisessä yliopiston ja VTT:n älykkäisiin koneisiin liittyvässä tutkimuksessa työskentelee lähes tuhat tutkijaa. TTY:n kansainvälisesti korkeatasoisimmiksi tutkimusaloiksi on arvioitu signaalinkäsittely, optiikka ja fotoniikka, älykkäät koneet, biomallinnus ja rakennettu ympäristö. Kärkialojen lisäksi TTY keskittyy tutkimuksessa ja opetuksessa neljälle alueelle: digitaalinen toimintaympäristö, energia ja ekotehokkuus, teollinen kilpailukyky ja terveysteknologia, joilla kaikilla ICT:n hyödyntämisellä on merkittävä rooli. Lisäksi TTY:llä on osaamista mm. seuraavilla aloilla: älykkäät anturit, tietojärjestelmät, tietoliikennetekniikka, sulautetut järjestelmät, datan analysointityökalut, langaton tiedonsiirto, etähallintasovellukset, älykäs sähköverkon hallinta, palvelujen kehittäminen, käytettävyys, tiedonhallinta, yhteisöllisten työkalujen hyödyntäminen eli some teollisuudessa, materiaalitekniikka, energia ja prosessitekniikka, smart grid tutkimus, biomateriaalit ja prosessit sekä ympäristötekniikka. 5

6 Tampereen yliopiston tässä teemassa hyödynnettävää osaamista ovat esimerkiksi tiedonhallintaosaaminen, tiedon analysointi, palveluinnovaatiokeskus (TamSI), kestävä kehitys, käytettävyys, käyttöliittymät (TAUCHI), älyliikenne, liiketoimintaosaaminen sekä kauppatieteet laajemmin. Tampereen VTT:llä on osaamista tuotannollisissa järjestelmissä, tuotannon verkostojen kehittämisessä, tuotannon simuloinnissa, sulautetuissa järjestelmissä, M2M teknologiassa, älykkäissä koneissa, autonomisten koneiden turvallisuuskonsepteissa, virtuaaliympäristöjen hyödyntämisessä, simuloinnissa ja käytettävyydessä. Tampereen teknillisen yliopiston ja VTT:n tehdasautomaatioon liittyvässä tutkimuksessa etsitään keinoja tuotannon tehostamiseen muun muassa virtuaalisen suunnittelun, lisätyn todellisuuden ja digitaalisen valmistuksen avulla. Tampereen ammattikorkeakoululla on tuotantotekniikan, energiatehokkuuden, tietotekniikan sekä liiketalouden osaamista. ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA VALMISTUS tavoitteet Tampereen seutu on tunnustettu, johtava älykkäiden koneiden, laitteiden ja järjestelmien sekä tuotantoteknologioiden ja menetelmien kehittäjä. Teollisuuden kilpailukyky kehitetään ottamalla käyttöön kestäviä ICT ratkaisuja mahdollisimman tehokkaasti niin tuotteissa (kommunikaatioteknologia), tuotannossa (tuotantoautomaatio, resurssitehokkuus), palveluissa (käytettävyys, etähallinta, mobiilisovellukset) kuin koko toimitusverkoston toiminnassakin (tiedon ja verkostonhallinta). Tampereen seudulle syntyy ja vahvistuuu älykkäästi uudistuvan valmistuksen keskittymä. Keskittymässä on yhdistetty yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten osaamista uusien tuotteiden ja palveluiden synnyttämiseksi. Tutkimus on kansainvälisesti tunnettua ja arvostettua ja Tampereen seudulla on osaavaa työvoimaa jatkossakin laadukkaan koulutuksen ansiosta. Teollisuuden uudistuminen synnyttää uusia kansainvälisiä menestystarinoita: yrityksiä, osaamista, tuotteita ja palveluita. Tampereen seutu on houkutteleva sijoittumisympäristö teollisille toimijoille laajan ja monipuolisen osaamisen sekä yritys ja tutkimuspohjan ansiosta. Valmistavan teollisuuden työpaikkojen lukumäärä pysyy vähintään samana (teknologiateollisuus v , osuus koko maasta 11,5 %) ja alan liikevaihto (v ,1 mrd. ) kasvaa rakennemuutoksesta huolimatta. Tavoitteena on jalostusarvon merkittävä kasvattaminen (v ,7 mrd., ja Pirkanmaan osuus koko maasta 13,2 %). 6

7 ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA VALMISTUS tutkimus ja kehitysteemoja sekä hankkeita Älykkäästi uudistuvan valmistuksen keskittymän synnyttäminen ja vahvistaminen. Kehitetään ja vahvistetaan alueella jo olevan älykkäästi uudistuvan valmistuksen keskittymää Hervannassa. Keskittymässä yhdistetään ja törmäytetään yritysten (esimerkiksi Cargotecin teknologia ja osaamiskeskus), yliopistojen (esim. TTY:n tuotantotekniikan laitos ja TaY:n TamSI:n palveluliiketoiminta) ja tutkimuslaitosten (esim. VTT:n hallinnoima Etäohjauksen ja virtuaalitekniikoiden keskus ROViR) osaamista uusien tuotteiden ja palveluiden synnyttämiseksi (mm. TTY:n Engineering Intelligence Ecosystem hanke ja Tampere Service Business kampus). Keskittymän olennainen uudistava osa on valmistavan teollisuuden lisäksi esimerkiksi ICT toimijat, kuten Nokia Innovation Center ja suunnitteilla oleva Microsoft Innovation Center. Tavoitteena on luoda ja kehittää fyysinen keskittymä, jossa toimii alan huippuyrityksiä, tutkimuslaitoksia ja opetusta sekä niitä palvelevia toimintoja, esim. koneenrakennushotelli. Innovaatioalustojen kehittäminen valmistavan teollisuuden tarpeisiin. Koneita ja laitteita (esimerkiksi 3Dtulostin) tuodaan innovaatioalustojen kehittäjäyhteisöjen käyttöön. Koneet ja laitteet voivat sijaita yrityksissä, oppilaitoksissa tai innovaatioalustojen omissa tiloissa. Koneiden ja laitteiden avulla opiskelijoista, tutkijoista, yritysten henkilöstöstä, asiakkaista ja käyttäjistä muodostetut tiimit voivat kehittää ja demota tuotteita yhdessä. Toimialarajat ylittävän yhteistyökulttuurin vahvistaminen. Tampereen seudulla on tiiviit toimialaverkostot (esim. FIMA, COSS), joiden puitteissa tehdään hyvää yhteistyötä. Kehittämistarvetta on eri toimialojen osaamisia yhdistävälle toimintakulttuurille, jonka avulla ketterästi ja innovatiivisesti vahvistetaan ja kehitetään uudistuvaa teollisuutta. Toimintakulttuurin uudistaminen tapahtuu luontevasti innovaatioalustojen kautta kehittämällä erilaisia toimintamalleja. Yritysten kasvu ja kansainvälistyminen. Tampereen seudulla on tehty ja aloitettu kansainvälistymiseen ja kasvuun liittyviä toimenpiteitä, joista eräänä esimerkkinä Team Tampere ohjelma. Lisäksi valtakunnallinen PUUKKO pk yritysten uusiutumisen, kasvun ja kansainvälistymisen ohjelma tukee hyvin tehtyä ja Tampereella aloitettua työtä mm. kaupunkiseudun innovatiivisten hankintojen avulla. M2M (Machine to Machine kommunikaatio) verkoston ja klusterin perustaminen. Mukana on sekä alan yrityksiä että tutkimustahoja. Tampereen seutu profiloituu M2M osaamisen keskittymäksi Suomessa. Yhteistyön syventäminen saksalaisen koneenrakennusalan OWL Maschinenbau e.v. sekä sen huippuklusterin It s OWL kanssa. Klusteriyhteistyön lisäksi valmistusosaamisen benchmarkkaus Saksasta sekä tiedon välittäminen suomalaisille pk yrityksille tuottavuuden parantamiseksi ja osaamisen vahvistamiseksi. Tampereen seudun houkuttelevuuden lisääminen ja markkinointi valmistuksellisena keskuksena, jossa yhdistyy eri alojen yritysten osaaminen uudenlaisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Hankeryppään kokoaminen BSR alueen koneenrakennuksen kehittämiseksi. Valittuja teemoja ovat tuotantoteknologiat, virtuaalialustat, älykäs suunnittelu ja meriteknologian älykkäät koneet. Ensivaiheessa tehdään hanke BSR Innovation Express Call:iin. Hankkeen ideana on valmistella BSR maiden koneenrakentajien kanssa isompi edellä mainittuihin tutkimusteemoihin liittyvä konkreettisista kehittämistoimista muodostuva hanke D2B (Direct to Business) toimintamallin soveltaminen teknologiateollisuudessa. Markkinatietoa kerätään ja prosessoidaan yritystarpeisiin perustuen. Samalla etsitään liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille sekä kehitetään kansainvälistä yhteistyötä. Energia alan D2B toiminta on keskittynyt pääasiassa EU alueelle, mutta toimintaa on tarkoitus vakinaistaa ja laajentaa. Suomalaisten yritysten aktivointi osallistumaan EU hankkeisiin. Suomalaisia yrityksiä on aktivoitava osallistumaan EU hankkeisiin. Hyötynä on esimerkiksi yritysten ja tutkimuksen kansainvälinen verkostoituminen, 7

8 benchmarkkaustiedon tuottaminen ja toimenpiteiden rahoituspohjan laajentaminen. Yhtenä kanava Eurooppaan toimii EEN (Enterprise Europe Network) verkosto, jonka hyödynnettävyydessä alueen yritysten eteen on vielä työtä. Tampereen seutu koordinoi kuuden suurimman suomalaisen kaupungin yhteistä uusiutuvaa energiaa pilotoivaa RESCA hanketta, jonka toimintamallia voidaan kopioida älykkäiden järjestelmien puolelle. RESCAsta on tavoitteena synnyttää pysyvää verkostomaista kehittämistoimintaa kaupunkien välille. Lisäksi Tampereen seutu osallistuu kansalliseen sähköajoneuvojen demonstrointihankkeeseen EVELINAan, jolla on selkeä liittymäpinta sekä älykkääseen sähköverkon hallintaan että tiedonhallintateknologiaan ja palveluihin. EVE LINAn tavoitteena on synnyttää pysyvää liiketoimintaa. Älykkään sähköverkon hallinnan, sähköautojen latausratkaisujen sekä uusiutuvan energian mikrotuotannon muodostaman kokonaisjärjestelmän kehittäminen ja testaus. Tampereen seudun oppilaitosten (TTY, TaY, TAMK, TAKK) sekä kotimaisten yritysten yhteistyönä hyödynnetään Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen kehitysympäristöä kokonaisuuden testaamisessa, kehittämisessä sekä koulutuksessa. TAKK:n kehitysympäristö on Euroopassakin ainutlaatuinen kehittämisalusta. Aihepiirin ympärille käynnistetään myös kansainvälistä tutkimuslaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä uuden liiketoiminnan kehittämiseksi. Energiantuotantoprosessien ja laitteiden mittauksen ja anturoinnin kehittäminen. Energiantuotantolaitteistot (polttokattilat, niiden hallintaprosessit ja järjestelmät sekä pienen mittakaavan uusiutuvan energian tuotantolaitteet) vaativat alati enemmän älykästä mittausta, anturointia ja seurantaa. Myös päästöjen seuranta ja raportointi edellyttävät älykkäitä ICT ratkaisuja. Näiden ratkaisujen kehittäminen yhteistyössä laitevalmistajien, ICT ratkaisutoimittajien, käyttäjien ja muiden tahojen kanssa luo uutta liiketoimintaa. Tampereen seudulla on paljon osaajia, jotka voivat kehittää dataan perustuvia tuotteita ja palveluja. Kehittäjiä on mm. Protomo tiimeissä ja Nokia taustaisissa startup yrityksissä. Kehittämisessä ovat mukana myös start upien asiakkaat ja Tekes EnsiAsiakas konseptin kautta. EnsiAsiakas konsepti toimii edelläkävijämarkkinoiden luojana mahdollistamalla uusien tuotteiden ja palveluiden kehittymisen ja helpomman pääsyn markkinoille yhteistyössä asiakkaan, yrityksen ja julkisen tahon kanssa. Lisäksi yritysten ja Tekesin rahoittama RICTI hanke pyrkii nopeuttamaan siirtymää tutkimuksesta tuotekehitykseen. RICTI ohjelmamalli laajennetaan kerääntyneen kokemuksen perusteella käsittämään älyliikenteen ja terveysteknologian (Wellness) lisäksi koneenrakennusteollisuuden uusia ratkaisuja. ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA VALMISTUS toteutusmalli Älykkäästi uudistuva valmistus teemassa liiketoiminnan kasvua sekä siihen liittyvien innovaatioiden syntymistä edistetään joustavilla ja ketterillä toimintamalleilla, joilla pystytään vastaamaan nopeisiinkin kysynnän muutoksiin maailmanmarkkinoilla: Innovaatioalustoilla (esim. Konela) edistetään valmistavan teollisuuden uudistumista osaamisia yhdistelemällä uusien tuotteiden, palvelujen ja sovelluskohteiden löytymiseksi yhdessä pk yritysten, isojen yritysten, tutkimuslaitosten ja käyttäjien kanssa. Tässä hyödynnetään myös useiden osaamisja teknologiaosa alueiden törmäyttämistä, esimerkkinä koneenrakennuksen, ICT:n ja pelillisyyden törmäyttäminen hyödyntäen Mediapolikseen syntyvää kehittämisympäristöä. Ennakoivaa trenditietoa globaaleilta markkinoilta hankitaan, tuotetaan ja jalostetaan yrityksille ja tutkimuslaitoksille, jotta toimijat pysyvät edelläkävijöinä. Alueen yritysten kansainvälistä verkostoa laajennetaan ja syvennetään yhdessä tutkimus ja koulutuslaitosten kanssa vahvoihin valmistavan teollisuuden keskittymiin, esimerkiksi Saksassa (esim. Tuotannosta kilpailuetua Saksa yhteistyöllä Pirkanmaalle hanke) 8

9 Koulutusmenetelmiä uudistetaan eri oppilaitostasoilla vastaamaan yritysten osaavan työvoiman tarpeeseen, esimerkiksi Tampereen kaupungin strateginen TOP School hanke, TAKK:n smart grid kehitysympäristö ja TTY:n ja teollisuuden yhteinen innovaatiokeskeinen tohtorikoulu. Pirkanmaan yritysten toimitusverkostoissa otetaan käyttöön uusimmat menetelmät, jotka tehostavat verkoston toimimista ja kilpailukykyä. Kestävän kehityksen näkökulma integroidaan yritysten toimintaan. Uusia toimintatapa ja tuoteinnovaatioita tähän liittyen kehitetään mm. edellä mainituissa innovaatioalustoissa. Teeman toimenpiteitä toteutetaan yhteistyössä alueen keskeisten toimijoiden, kuten yritysten, TTY:n, TaY:n, julkisten toimijoiden ja kehittäjäorganisaatioiden kanssa sekä muiden kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävien verkostojen ja toimijoiden kanssa. Kehittämistyössä hyödynnetään innovaatioalustojen toimintamalleja. Myös muita projektimuotoja ja toimintatapoja hyödynnetään kehittämistoimissa. ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA VALMISTUS kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Tampereen seutu on tehnyt yhteistyötä jo vuosia Saksan NRW:n alueella sijaitsevan OWL Maschinenbauhuippuklusterin kanssa, joka on vuonna 2012 saanut koko Saksaa koskevan koneenrakennuksen huippuklusteri nimityksen. Yhteistyötä toteutetaan yhteisen suunnitelman perusteella, jossa pyritään hyödyntämään vahvuuksia tutkimuksen, yritysyhteistyön, konseptien kehityksen, henkilövaihdon ja koulutuksen alueilla. OWL vetää Saksan Industrie 4.0 ohjelmaa ja tuo loistavan mahdollisuuden yhdistää Tampereen seudun ICT osaamista ja kapasiteettia korvaamaan Saksan ammattityöntekijöiden pulaa. Tampereen teknillisellä yliopistolla on käynnissä strateginen yhteistyö RWTH Aachenin (yksi arvostetuimmista Saksan teknillisistä yliopistoista) WZL laitoksen ja Fraunhofer IPT laitoksen kanssa. Yhteistyö TTY:n sekä ERC EON Research Instituten kanssa on käynnistetty sähköverkkojen älykkäässä hallinnassa. EASE verkoston (European Agency for Sustainable Energy) Suomen Competence Center on Tampereella. Competence Centeristä vastaavat FIMECC yhdessä Hermian kanssa. Suomen erityisosaamisalana EASEssa on koneiden energiatehokkuus. EASElla on toimintaa yhdeksässä Euroopan maassa. EASE yhdistää uudella tavalla tutkimuskentän ohjaamalla innovaatioita sekä yhdistämällä teollisuuden uusiin innovaatioihin nopeasti. EASE tulee generoimaan EU hankkeita sen kumppaniverkostolle. Tampere (Hermia) on yritysjäsenenä ja projektikumppanina ARTEMIS (Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems) ohjelmassa, joka on sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä kehittävä eurooppalainen ohjelma. Hermia toimii mm. koordinaatiossa ARTEMISEN esonia hankkeessa. FIMECC tekee tutkimus ja yritysyhteistyötä mekatroniikan alueella ACCM (Austrian Center of Competence in Mechatronics) ja Flanders' Mechatronics Technology Centre vzw (FMTC) kanssa. FIMECC:llä on käynnissä seuraavat ohjelmat, jotka tukevat teeman sisällön toteutumista: FuTIS, UXUS, ELEMET, EFFIMA ja LIGHT. 9

10 ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA TERVEYS Tampereen seutu Rajaton terveys ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA TERVEYS liiketoimintapotentiaali Tampereen seudun ehdotuksessa liiketoimintaa rakennetaan synergisissä teemoissa, joita ovat sydän, näkö, tuki ja liikuntaelinterveys sekä mielenterveys. Sydän ja verisuonisairaudet aiheuttavat globaalisti 863 mrd. USD kustannukset, joista 55 % tulee sairaanhoidon kustannuksista. Kustannukset nousevat 22 % vuoteen 2030 mennessä. Sydän ja verisuonisairauksista 80 % aiheutuu elämäntavoista. Suomessa sydän ja verisuonisairauksista koituu yhteiskunnalle suurimmat hoitokustannukset (928 M /v, 17 % kaikista hoitokustannuksista, työpanosmenetykset 1,1 mrd. /v). Ylipaino kustantaa yhteiskunnalle 300 M /v. Näköön liittyvien tuotteiden ja palveluiden globaali markkina on 36 mrd. USD (v. 2014, kasvu 5,4 % vuodesta 2009). Glaukooma on yksi merkittävimmistä ehkäistävissä olevista silmäsairauksista (Suomessa potilasta). Lisäksi 99 % yli 65 vuotiaista tarvitsee silmälasit ja jatkuvasti näköhyvinvoinnin palveluita. Kudosteknologian liikevaihto on 1,6 mrd. USD (v. 2010) ja se kasvaa 20 Mrd:n USD vuoteen Tampereen seudulla koko ala voi kasvaa M /v ja työpaikalla. Lisäksi terveys ja liikuntamatkailussa sekä terveydenhuollon välineiden ja terveysravinteiden myynnissä on vientipotentiaalia, jonka avulla markkinaa voidaan kasvattaa vuoteen 2020 mennessä 200 M /v. Terveysmatkailijoita on globaalisti 6 miljoonaa. EU:n potilasliikkuvuusdirektiivi ja terveydenhuoltolain uudistuksen toinen vaihe lisäävät potilaiden valinnanvapautta (v alkaen). Pääsemällä Puolan ja Unkarin tasolle terveysmatkailussa, maahamme toisi rahaa uutta ulkomaista terveysturistia. Venäjä on yksi nopeimmin kasvavista alan markkinoista. Venäjä lisää terveydenhuoltonsa modernisointiohjelmalla panostuksia terveydenhuollon infrastruktuuriin ja järjestelmien tehokkuuteen. Venäjällä (v ) on alueiden terveysbudjetteja kasvatettu ja valtion tutkimus ja kehitysrahoitusta lisätty. ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA TERVEYS osaamispohja Tampereen seutu on vahva terveyden, liikunnan ja yhteiskunnallisen tutkimuksen sekä terveysteknologian osaamiskeskittymä. Tutkimuslaitoksissa työskentelee näillä aloilla noin henkilöä. Alueen osaamispohjan muodostavat Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, VTT, Tampereen ammattikorkeakoulu, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, UKK instituutti sekä STM:n alaiset THL ja Työterveyslaitos. Huippuosaamista kansainvälisessä vertailussa on signaalikäsittelyn, mobiiliteknologian, biomateriaalien, kudosteknologian, ortopedian, rokotteiden, kardiovaskulaari ja silmätautien tutkimuksessa. Lisäksi vahvuuksina ovat terveys ja hyvinvointipalveluiden sekä liikunnan terveysvaikutusten tutkimus, joita yhdistämällä voidaan kehittää uusia toimintamalleja ja palveluja. Tutkimuksen monialaisia kärkihankkeita ovat mm. ihmisen ja teknologian vuorovaikutus, julkisrahoitteiset palvelut, julkisen ja yksityisen sektorin rajapinta, ikäryhmätutkimus (GEREC, nuoriso), kudosteknologia (BioMediTech), terveysteknologia ja terveydenhuollon tietotekniikka, mhealth osaaminen, erityisesti RICTI. Yritykset työllistävät Tampereen seudulla yli henkilöä, joista korkean osaamisen yritykset henkilöä. Merkittävää tutkimus ja kehitystyötä on silmälääkeyhtiö Santenilla ja biomateriaaliyrityksillä mm. Bioretec, Conmed, Inion, Scaffdex. Kasvavia liikunta ja kuntoutusalan yrityksiä ovat mm. GoGo, Premius, OptimalPerformance, Fysioline, Pirkanmaan erikoiskuntoutus, Aktiivi Fysioterapia. Kuluttajamarkkinaan keskittyviä yrityksiä ovat mm. Norlandia Care, Amplia Klinikka, Medika Nova, CocoVi, Frantsila, Vilmankämmen. Julkisen sektorin sote organisaatiot työllistävät henkilöä. 10

11 ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA TERVEYS tavoitteet Tampereen kaupunkiseudun Rajaton terveys konsepti koostuu Kasvusopimuksen ja Innovatiiviset kaupungit ohjelman synergisistä osa alueista. Kasvusopimuksen tavoitteena on luoda edellytykset terveyden suotuisalle kehittymiselle. Rajaton terveys keskittyy yksilön toimintakyvyn ja elämänlaadun sekä kansanterveydellisesti tärkeiden tarpeiden ratkaisuun kattaen terveenä pysymisen, ohjatun omahoidon sekä toimintakykyiseksi palaamisen ratkaisut erikoissairaanhoidon rinnalla. Rajaton Terveys konseptin myötävaikutuksella syntyy Pohjois Euroopan vetovoimaisin ja tunnetuin terveysvaikutuksia lisäävä liiketoiminnan ja palveluiden kehitysympäristö, joka on verkottunut Itämeren alueen päämarkkinoihin ja edelleen globaaleille markkinoille. Palvelut ovat Euroopan kärkitasoa, jolloin niihin hakeutuu myös kansainvälisiä asiakkaita. Uutta liiketoimintaa syntyy niin palvelu, teknologia kuin asiantuntijayrityksiin. Tälle uudelle liiketoiminnalle on avautunut laajemmat kansainväliset markkinat. Toimintamallin tavoitteena on: Yli uutta työpaikkaa syntyy uudistuvaan hyvinvointialaan vuoden 2020 loppuun mennessä. Kansalaisten kokema terveys ja hyvinvointi paranevat. Tulosten mittaamisen välineeksi syntyy Hyvinvointikertomus. Kertomuspilottina on Tampereen kaupunki/seutu. Julkisten terveys ja sosiaalipalveluiden kustannusten kasvu hidastuu. Tampereen seudulla se on vuoden 2016 jälkeen 50 % hitaampaa kuin muualla Suomessa. ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA TERVEYS toimintamallin kuvaus Omarahoitteisten ratkaisujen kehittyminen on uuden liiketoiminnan kasvun tärkein tekijä. Ohjelmassa luodaan toimintamallit ihmisten motivaatiohaasteen ratkaisemiseen. Ohjelmassa kehitettävät edistykselliset hoidot perustuvat tuotantolähtöisten ratkaisujen asemesta asiakkaiden omaan motivaatioon ja asiakas ohjaa itseään koskevien asioiden hoitoa. Toimintamallissa rakennetaan Terveyden Kasvuympäristöt uusien ratkaisujen luomiseen sekä Kansainvälinen Terveys verkosto kansainväliseen kaupallistamiseen. Terveyden 11

12 Kasvuympäristöissä kehitetään uusia ratkaisuja ja saadaan välitöntä palautetta. Markkinoille viemisessä ensimmäisessä vaiheessa hankitaan ratkaisuille toteutusreferenssejä Tampereen seudulta tai muilta ohjelman yhteistyöalueilta. Kansainvälinen Terveys verkosto ylittää nykyisten markkina alueiden rajat. Ohjelmassa rakennetaan suorat yhteydet tärkeimpiin lähimarkkinoihin, jolloin kotimarkkinaan kuuluvat niin Venäjä kuin Itämeren alue. Ohjelman hankkeisiin osallistuvat kansainväliset yritykset toimivat teknologiayrityksille mahdollisina partnereina myös globaaleille markkinoille. Ohjelmassa hyödynnetään lääke, terveys, sosiaali ja käyttäytymistieteellistä osaamista yhdistettynä lääke ja terveysteknologian tarjoamiin ratkaisuihin (ennustava diagnostiikka, rekisterit ja näytekokoelmat, lääkehoidot, monitorointi, ohjattu omahoito). Ohjelma vahvistaa Tampereen lääketieteen ja terveysteknologian osaamiskeskittymiä, edistää kansallista yhteistyötä ja yksityissektorin kumppanuuksia. Lisäksi käytetään Tampereen seudun verkostoja Venäjällä ja Itämeren alueella (Pietari, Active for Life, Scan Balt), kaupallistamis ja tuotekehitystoiminnan sekä kliinisen tutkimuksen verkostoja kuten ECRIN ja Nordic Trial Alliance. ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA TERVEYS tutkimus ja kehitysteemoja sekä hankkeita Uudet liiketoiminnat ja edistykselliset hoidot keskittyvät ensisijaisesti seuraaville teema alueille, joiden yhteisenä tavoitteena on aktiivinen ja terve ihminen: Sydänterveyden hoito, tutkimus ja innovaatioverkoston luominen sydän ja verisuonitautien ennaltaehkäisyyn ja toisaalta jo sairastuneiden potilaiden vaikuttavampaan hoitoon. Uusissa ratkaisuissa hyödynnetään Tampereen seudun edelläkävijäosaamista sekä muuta Suomen korkeatasoista osaamista (mm. ennustava diagnostiikka, hoitointerventiot, monitorointi, kohdennetut lääkehoidot, liikunta, elämäntapamuutokset ja uudet innovatiiviset ratkaisut). Tampereen seutu on sydän ja verisuonitautien uusien hoitomallien kehittämisen edelläkävijä ja monialaisen huippuosaamisen yhdistäjä. Tästä ovat esimerkkeinä Sydänkeskuksen hoitoprosessien kehittäminen asiakaslähtöisesti KURKIAURA hankkeessa (kurkiaura.info) tai telekardiologisten hoitojen kehittäminen. Huippututkimuksesta esimerkkejä ovat BioMediTechin ja Sydänkeskuksen kantasolupohjaisten sydänhoitojen kehittäminen, sydänäkkikuoleman ja atheroskleroosin diagnostiikan kehittäminen, jossa käynnissä on mm. 16 huippupartnerin ja n. 10 M :n ATHEROREM projekti (www.atheroremo.org). Tampereella on TTY:llä ja VTT:llä myös sydämen biosignaalitutkimuksissa EKG anturien ja analyysien kehittämisen huippuosaaminen. Ihmisperäisten sydänpotilaiden näyteaineistojen keräämisessä Tampereella on keskeinen rooli. FINCAVAS näytekokoelmaan (noin potilaan aineisto) on jo yli 10 vuotta kerätty sekä mittaustietoa että biologisia näytteitä. Hoitojen vaikuttavuuden ja liiketoiminnan näkökulmasta tämä on näkynyt siinä, että Sydänkeskus Oy on kyennyt tuottamaan parantuneita hoitotuloksia pienemmin kustannuksin. Tätä syntynyttä edelläkävijyyttä ja monialaisuutta vahvistetaan alueellisessa kehittämisyhteistyössä, jossa ovat mukana Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, TaY, Sydänpiiri, STM, VTT, kunnat, Norlandia Care sekä UKK instituutti ja Diabetesliitto. Potilasjärjestöjen kanssa kehitetään vertaistukihenkilötoimintaa, mikä nopeuttaa potilaiden toimintakykyiseksi palaamista. Yhteistyötä tehdään laajasti kansallisesti ja kansainvälisesti yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Tampere on kytkeytynyt kansainväliseen huippuosaamiseen kuten ips tutkimuksessa UCSF:n nobelisti Yamanakaan, ATHEROREMOn kautta 18 eurooppalaisen huippulaitokseen (mm. Karolinska, Oxford) sekä Kanadaan Montreal Heart Centeriin. Nykyisiä ja tavoiteltuja yritysyhteistyökumppaneita ovat Sydänkeskus, FIMLAB, lääkeyhtiöt (mm. Sanofi, Roche), diagnostiikka ja monitorointi (mm. Boston Scientific, Zora Biosciences, Mendor, Polar, Suunto), lääkärikeskukset ja liikuntayritykset (UKK Terveyspalvelut, GoGo, Elixia, Fressi). Näitä työpaikkoja Tampereen seudulla on ja tavoitteena on työpaikkaa. 12

13 Suunnitteilla olevia kehittämisprojekteja ja aiheita ovat mm. BioMediTechin Ihmisen varaosahankkeen sydänhoitojen kehittäminen, ennustavien diagnostiikkojen ja kohdennetun ja vaikuttavan lääkehoidon mallit sydänriskipotilailla. Lisäksi interventiot haasteellisten elämäntilanteiden ja sydänterveyden riskien poistamiseksi (Liikunta ja Sydänterveys), yksilöllisten palveluiden kehittäminen sydänpotilaille (Kurkiaura) sekä telekardiologisten hoitojen ja seurannan toimintamallien kehittäminen. Näköhyvinvoinnin hoito, tutkimus ja innovaatioverkoston luominen. Näkökyky ylläpitää yksilön toiminta ja työkykyä sekä omatoimisuutta. Sen merkitys lisääntyy työn muutosten ja väestön ikääntymisen vuoksi. Tampereella toimii mm. Santenin silmälääkeyhtiö ja PSHP Silmäkeskus. Nykyinen huippuosaaminen on koottu TaY:n johtamaan SILK tutkimusverkostoon, joka kokoaa yhteen alan toimijat. SILK kattaa silmälääketieteen huippuosaamisen mm. lääkekehityksen, kantasolututkimuksen, biosignaalien mittaamisen ja biomateriaalien alueilla. Kehitettävät asiat liittyvät näköterveyden hoitoprosessien uudistamiseen, silmän kudosteknologiaan (Biomeditech), silmäsairauksien diagnostiikkaan ja uusiin lääkehoitoihin. Alalla on paljon yksityisiä palvelutarjoajia (Medilaser, Terveystalo, Femtolasik, optikkoliikkeet kuten Oculus) ja suomalaisia teknologiayrityksiä (icare, Optomed). Näköterveyden työpaikkoja Tampereen seudulla on yli Tavoitteena on kasvattaa niitä n työpaikkaan. Suunnitteilla olevia kehittämisprojekteja ja aiheita ovat mm. työ ja liikennenäön kehitysympäristöjen luominen, yhteistyömallit työterveyden kanssa, varhaisen puuttumisen toimintamalli optikkoliikkeiden ja yksityisten silmälääkäreiden kanssa glaukooman varhaiseksi havaitsemiseksi ja hoidon aloittamiseksi ajoissa sekä kansallisen silmälääkkeiden ja terveydentutkimusverkoston perustaminen. TULE terveyden hoito, tutkimus ja innovaatioverkoston luominen sairauksien ennaltaehkäisemiseksi ja sairastuneiden toimintakyvyn nopeammaksi parantamiseksi. TULE terveys luo pohjan myös sydänterveyden ja mielenterveyden ylläpitämiselle. Ohjelmassa yhdistetään Tampereen seudun kansainvälinen biomateriaalien ja kudosteknologian soveltamisosaaminen korkeatasoiseen ortopedian, fysiologian ja liikunnan terveysvaikutusten osaamiseemme. Avaintoimijoita tutkimussektorilla ovat TaY:nlääketiede ja Biomeditech, Coxa, PSHP ja UKK instituutti. Palvelutuottajia ja yrityksiä ovat mm. Coxa, PSHP, Koskiklinikka, Premius, Terveystalo ja Mehiläinen. TULE teknologiassa Tampere on profiloitunut alan kansainväliseksi keskukseksi, jossa toimii mm. Conmed, Inion, Bioretec, Scaffdex tehden tiivistä yhteistyötä tekonivelyritysten kuten Depuy, Stryker ja Zimmerin kanssa. Uusi avaus on Tampereella syksyllä 2013 aloittava Kirurgian Koulutuskeskus, jossa tullaan kouluttamaan huippuosaajat alan viimeisimpien tekniikoiden käyttöön. TULE hyvinvoinnin työpaikkoja Tampereen seudulla on alle ja tavoitteena on kasvattaa sitä n työpaikkaan. Suunnitteilla olevia projekteja ovat mm. liikuntaliiketoiminnan ja tutkimuslaitosten kansallisen kehitysalustan rakentaminen, uusien tuotteiden kehityspolun parantaminen kohti laajamittaista kansainvälistä kliinistä käyttöä, TULE sairauksien ennaltaehkäisyyn ja sairastuneiden potilaiden toimintakykyisyyden parantamiseen keskittyvät innovatiiviset teknologiset ja liiketoimintaratkaisut kattaen myös liikuntaliiketoiminnan. Muiden edistyksellisten hoitojen (mm. infektiotautien torjunta ja mielenterveys) yhteinen kasvutavoite noin työpaikkaa. Ohjelmassa luodaan seuraavat kehitysalustat edellä kuvattujen uusien ratkaisujen synnyttämiseksi: Tampereen seudulla kehitetään nykyisen sairaanhoitojärjestelmän rinnalle terveyttä lisäävä Hyvinvoinnin hoitojärjestelmä, jossa on yksityiskohtaisuuden tasoltaan sekä Hyvinvointikertomuksen että tarkempien aliteemojen mukaisia osia. Järjestelmän mittaristona toimii vuosittainen hyvinvointikertomus, joka koostuu mm. hyvinvointi, elämänlaatu, terveys /sairaus ja suorituskykymittareista. Järjestelmässä hyödynnetään 13

14 julkisen sektorin avointa dataa, asiakaskohtaisten tietojen (Taltioni) ja anonyymien käyttäjäryhmäkohtaisten tietojen keräämistä. Potilaskertomustietojen hyödyntämistä kehitetään. Kaupin Kampuksen uudistaminen ja kasvattaminen Rajaton Terveys mukaiseksi ekosysteemiksi. Se on jo nyt terveys ja hyvinvointialan osaamis ja työpaikkakeskittymä, jossa käy päivittäistä käyttäjää. Kampukselle tuodaan uusia toimijoita ja laajennetaan toimintaa focussairaaloiden lisäksi ennaltaehkäisevien ratkaisujen, liikunnan ja kuntoutuksen suuntaan. Yrityskehitysalustat kuten Ideaklinikka ja käyttäjiä osallistavat prosessit synnyttävät uutta liiketoimintaa ja niiden toimintaa kehitetään ja laajennetaan Kasvusopimuksessa kuvatulla tavalla ohjelman aikana kattamaan uuden liiketoiminnan kehityksen kaikki vaiheet. Uusista toimijoista esimerkki on Norlandia Caren operoima potilashotelli, joka mahdollistaa niin terveysmatkailun laajentumisen kuin erikoissairaanhoidon kustannustehokkaan toiminnan. Yrityskehitysalustat ja käyttäjiä osallistavat prosessit synnyttävät uutta liiketoimintaa. Yrityskehitysalustat toimivat ensisijaisesti Kaupin Kampuksella. Kaupunginosien (Tesoma, Hervanta, Pitkäniemi) kasvuympäristöt rakennetaan yhteistyössä Tampereen seudun INKA teemojen kanssa ja ne sovitetaan Kasvusopimuksen tavoitteisiin (mm. rakennetun ympäristön kehittäminen ja sosiaalinen eheys). Kansainvälisen kasvupolun kehittämiseksi luodaan Kansainvälinen terveys ekosysteemi erityisesti Suomen ja Venäjän välille. Ekosysteemin pohjana on jo olemassa olevat yhteistyösopimukset Pietarin seudun toimijoiden kanssa. Strategisia kehittämisalueita ovat mm. yritysten kansainvälistyminen, terveydenhuollon ratkaisujen kehittäminen, potilasliikkuvuus, koulutus, tutkimus ja suunnitteluyhteistyö sekä laiteosaaminen ja sairaalarakentaminen. Ohjelman kumppaneita Venäjällä tulevat olemaan mm. Pietarin kaupungin Elinkeino ja investointikomitea sekä Terveyskomitea, maan huippusairaalat (mm. kardiologinen sairaala Almazov, Hätätilaministeriön sairaala NRCERM), pharma ja medical device klusterit ja niiden jäsenyritykset, yksityisklinikat ja yliopistot (mm. Medical University Pavlov). Tampere ehdottaa Tampereen koordinoiman kansallisen terveysalan teemaverkoston muodostamista Suomi Venäjä yhteistyöhön. Suomesta mukana ovat mm. Venäjälle suuntautuvat kaupunkiseudut ja yritykset kuten Tampere, pääkaupunkiseutu, keskeiset sairaalat ja yksityisklinikat, alan yritykset, yliopistot, ministeriöt EU:sta mukana ovat mm. Itämeren maiden Active for Life partnerit. Ekosysteemiä laajennetaan ohjelman edetessä muualle Itämeren alueelle. Tavoitteena on kasvattaa Suomen ja Venäjän välinen terveysja hyvinvointiliiketoiminta 150 M :n. Työpaikkavaikutus Tampereen seudulle on 800 työpaikkaa ohjelmakauden aikana. Työpaikat syntyvät terveysmatkailun kehittämisestä, koulutuksesta, terveydenhuollon asiantuntijapalvelut, sairaalarakentamisesta, tutkimusyhteistyöstä sekä teknologiaviennistä. Tampereen seudulla on operatiiviseen toteutukseen olemassa monipuoliset yhteistyöverkostot Suomessa. Kumppaneita ovat Helsingin, Kuopio, Turku ja Oulu seutujen toimijat. Lisäksi liikuntasovellusten kehittämisessä tärkeitä kumppaneita ovat mm. Hämeenlinnan, Lahden ja Seinäjoen seutukunnat. Muiden verkostojen osalta toimitaan yhteistyössä FIHTA:n, Lääketeollisuuden, Suomen Bioteollisuuden, Terveys ja sosiaalialan Yrittäjät ja Lääkäripalveluyhdistyksen kanssa. FinnMedi on näiden jäsen tai yhteistyökumppani. Aktiivista yhteistyötä tehdään myös viranomaistoimijoiden ja julkisten rahoittajien kanssa. Muiden kaupunkiseutujen INKA ehdotuksiin on olemassa luonnolliset rajapinnat. Tampereen ehdottamissa teemoissa toimitaan muiden paikkakuntien kanssa. Tampereen seutu kytkeytyy muiden paikkakuntien toimintaan mm. pääkaupunkiseudun aktiivisen ikääntymisen, syöpä ja neurosairauksien teemoihin, Oulun terveydenhuollon saumattoman tietotekniikka alustan kehittämiseen ja potilashotellitoiminnan aloittamiseen myös Oulussa. 14

15 ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA LIIKENNE Tampereen seutu Smart city ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA LIIKENNE liiketoimintapotentiaali Tampereen seudun vahvuutena on alan osaaminen ja Suomen johtava älyliikenteen kehitysympäristö ITS Factory. Se kokoaa yrityksiä ja toimijoita kehittämään ja testaamaan älyliikenteeseen liittyviä palveluita sekä niiden yhteensopivuutta. Yhteistyö aktivoi uusien palveluiden syntymistä ja yhtenäistää alan käytäntöjä. ITS Factory tukee alan yritysten kasvua myös kouluttamalla niitä palvelujen kehittämisessä. Avoin data, kaupunkikehityshankkeet ja innovatiiviset julkiset hankinnat luovat edellytykset älyliikenteen kehittämisessä. Avoin data mahdollistaa palvelujen kehittämisen ja testaamisen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Tampereella on tarkasteltu datan avaamisen muotoa ja erityisesti, avataanko data raakadatana vai jalostetaanko sitä avaamista varten, jotta hyödyntäminen olisi helpompaa. Tehdyn selvityksen perusteella tullaan tekemään rajapintatoteutuksia sovelluskehittäjiä varten esimerkiksi liikennetiedon osalta, jonka hyödyntäminen erilaisiin uusiin palveluihin on selkeästi tunnistettu. Kansallisen älyliikenteen kehittämis ja innovaatioaluekonseptin ITS Factoryn kautta pyritään paikallisiin standardiratkaisuja hyväksi käyttäen pilotteihin, sitä kautta referensseihin ja lopuksi tuotantokäyttöön jääviksi palveluiksi, liiketoiminnaksi ja vientituotteiksi. Näin syntyy uusia työpaikkoja sekä kehitystyöhön että konkretisointiin. Merkittävää liiketoimintapotentiaalia omaavalla, melko uudella älyliikennealalla yritysten liiketoiminnan kasvu ja uusien yritysten synty ovat tärkeitä painopistealueita. Älykäs liikenne ja logistiikkaympäristö mahdollistaa älyliikenteen erilaisia komponentteja valmistavaa ja älyliikenteen palveluja ja ohjelmistoja toteuttavia markkinoita mm. paikannukseen, dataan ja sen käsittelyyn sekä tiedonsiirtoon liittyen. 15

16 ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA LIIKENNE osaamispohja Tampereen alueen vahva älyliikenneosaaminen, opetus, tutkimus ja yritystoiminta yhdistettynä julkisen sektorin panostukseen sekä julkisen ja yksityisen sektorin tiiviiseen PPP yhteistyöhön luo erinomaisen kasvualueen. Tekniikan ja teknologioiden hallitsemisen lisäksi yhteistyö viranomaisten ja kolmansien osapuolten välillä on poikkeuksellista ja alaa eteenpäin vievää. ITS osaamista markkinoidaan ja viestitään tehokkaasti sekä luodaan kansainvälisiä kontakteja ja konsortioita, joiden avulla älyliikenteen osaajat ja innovaatiohankkeet verkottuvat mahdollistaen älyliikenteen vientiä. ITS Factory itsessään hakeutuu yhteistyöhön Eurooppalaisten kumppanien kanssa ja kansainväliseksi kehitysohjelmaksi tuoden näin Suomelle vahvan kansainvälisen roolin. Tavoitteena on kansainvälisen yhteistyön kautta laajentaa konseptia ja samalla yrityksille mahdollisuuksia laajentaa ja skaalata toimintaa. Tampereen yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa on vahvaa älyliikenteen osaamista. Tampereen teknillisen yliopiston tavoitteena on jalostaa älyliikennejärjestelmien tuottamaa dataa ymmärrykseksi erilaisista liikennejärjestelmään liittyvistä ilmiöistä ja näin palvella alan tutkimusta, suunnittelua ja päätöksentekoa. TTY:n professori Jorma Mäntysen johdolla toimiva 25 hengen tutkimusyksikkö VERNE tutkii ja edistää kestävän ja älykkään liikenteen kehittämistä. Yksikön yksi painopistealue on kaupunkiliikenteen kehittäminen. Yksiköllä on valmisteilla myös mm. matkaketjuja tiedon avulla optimoiva tutkimushanke samoin kuin ns. big datan hyödyntämistä kevyen liikenteen verkon optimoinnissa. Vernen työtä tukee tietojohtamisen tutkimuskeskus Novi. Tampereen ammattikorkeakoululla ja TTY:llä on yhteinen logistiikan oppimisympäristö Logivo. TaYn informaatiojärjestelmän yksikössä on Smart Traffic tutkimusyksikkö, joka keskittyy standardisointiin, avoimiin arkkitehtuureihin ja käytettävyyteen. Yksiön avainhenkilöillä on yli 80 henkilötyövuoden kokemus kansainvälisestä liiketoiminnasta, mikä tekee ryhmästä ainutlaatuisen: tutkimus suunnitellaan alusta lähtien hyödynnettävyysnäkökulmasta. Ryhmää vetävät professori Roope Raisamo ja excutive in residence Jukka Lintusaari. Tampereen seudun kovin osaaminen älyliikenteessä on VTT:n Tampereen yksiköllä, jonne VTT:n älyliikennetutkimus on keskittynyt ja jossa toimii Co operative Traffic tutkimuskokonaisuus. Yksiköllä on yli vuosikymmenen kokemus yhteistyöstä merkittävien ulkomaisten autovalmistajien kanssa ja ryhmä on koordinoinut ja ollut mukana useissa EU:n puiteohjelmien älyliikennehankkeissa. VTT on jo luonut Tampereelle eurooppalaisen älyliikenteen Drive C2X testialueen EU:n rahoituksella. VTT tutkii myös älypuhelimiin liittyviä liikenteen palveluita. VTT:llä on myös laaja INTRANS älyliikenneohjelma, joka tukee kaupallisten, julkisten ja myös logistiikan palveluiden kehittämistä. ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA LIIKENNE tavoitteet EU:n valkoinen kirja liikennejärjestelmistä 2050 on asiallisesti ottaen tilaus älyliikenteen ratkaisuille. Kesällä 2010 annettu älyliikenteen direktiivi vauhdittaa tätä kehitystä. Suomen älyliikennestrategia on hyväksytty v Älyliikennekokonaisuuden tavoitteet toteuttavat osaltaan kaikkia näitä linjadokumentteja. Tampereen roolia on sovitettu yhteen liikenneviranomaisten kanssa muun maassa tapahtuvan älyliikenteen kehittämisen suhteen. Vaikka älyliikenne on lähtenyt hyvään alkuun Suomessa, se ei riitä, vaan tarvitaan vaikuttavampia kokonaisuuksia. Tampere tarjoutuu kaupunkiälyliikenteen kehittämisympäristöksi, jonka kehittämiseen kaupungin oma liikenteen suunnittelu ja infrastruktuurin rakentaminen on sitoutunut. Nämä ratkaisut tukevat myös uutta liikennerevoluution hengessä tapahtuvaa kestävää liikenteen ja yhdyskuntarakenteen kokonaiskehittämistä. Tampereen seutu toimii eurooppalaisena älyliikenteen edelläkävijänä ja kaupunkiseutuna, jossa kehitetään alalle uusia innovaatioita ja liiketoimintaa. Tavoitteena on, että Tampereen seutu on älykkään liikenteen ja avoimen datan edelläkävijä ja mallikaupunki Euroopassa. Uusien teknologioiden mukaisten ratkaisujen ja standardimuotoisen avoimen datan hyödyntämisen ansiosta liikkuminen on helppoa, liikenneverkko on 16

17 ympäristöystävällinen, sujuva ja turvallinen. Julkinen liikennedata yhdistettynä muiden lähteiden dataan houkuttelee Tampereen seudulle alan johtavat toimijat ja kiihdyttää paikallista tutkimus ja yritystoimintaa. Älyliikenteen sovelluksista syntyy kansallisten ratkaisujen lisäksi vientituotteita ja pohjaa uudelle kansainväliselle yritystoiminnalle. Kehitystyö mahdollistaa kaupungin strategisten liikennetavoitteiden saavuttamisen: Liikenteen välityskapasiteetti kasvaa ja matka ajat lyhenevät 20 %, joukkoliikenteen kulkumuoto osuus kasvaa 25 % yksikköön ja päästöt vähenevät 20 %. Ensimmäisiä tuloksia esitellään Suomessa järjestettävässä Euroopan ITS konferenssissa kesällä ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA LIIKENNE toimintamallin kuvaus Tampereen kaupunki on sitoutunut älyliikenteen kehittämiseen. Kaupunki toimii älyliikenteen kehittämisen veturina ja mahdollistajana. ITS Factory ja sen toiminnan kehittäminen on kirjoitettu myös vuonna 2013 julkaistuun Tampereen pormestariohjelmaan. Itse toimintamalli perustuu laajaan yhteistyöhön, ITS Factory konseptiin, joka toimii Tampereen kaupungin hallinnoimana ja johon ovat sitoutuneet kaikki alan keskeiset viranomaistahot (kaupungin lisäksi LVM, Liikennevirasto, TraFi, Pirkanmaan ELY keskus, Pirkanmaan liitto ja kattojärjestö ITS Finland) ja alan yrityksiä. Tämä luo vakaan pohjan kehitystyölle myös jatkossa ja toimii foorumina ja työkaluna älyliikenteen kehittämiselle. Tampereelle on tavoitteena luoda markkinaehtoisesti toimiva kaupunkiliikenteen kehittämiskeskus, jossa erilaiset ajoneuvovalmistajat voivat testata sekä ajoneuvojaan että erilaisia sovelluksiaan todellisessa ympäristössä. Tampereen kaupunki on panostanut myös älyliikenteen kehitykselle välttämättömiin datan avaamiseen Avoin Tampere elinkeino ohjelman mahdollistamana. Lisäksi muut kaupunkikehityshankkeet ja innovatiiviset julkiset hankinnat luovat edellytyksiä älyliikenteen kehittämisessä. Jo olemassa olevat järjestelmät sekä tulevat suuret liikenneinvestoinnit kuten katuraitiotiehanke muodostaa innovaatioalustan ja kehityshankkeiden yhteistyöryhmittymän. Älyliikenteen lisäksi näissä hankkeissa haetaan liikennerevoluutioajattelua eli hankkeiden aiempaa monipuolisempaa vaikutusarviointia, jossa liikennevaikutusten rinnalla laajaalaisemmin selvitettäisiin tiehankkeiden vaikutuksia esim. yhteiskunnan tai yhdyskuntien kehittämiselle. ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA LIIKENNE käynnissä olevat hankekokonaisuudet ITS Factory konseptin toimintaa jatketaan ja kehitetään. ITS Factory ei ole pelkkä hanke, vaan jatkuvasti kehittyvä toimintaympäristö, joka rikastuu niin testiympäristöltään kuin roadmapiltaan jatkuvasti. Älykäs ja arvoa luova liikkuminen muodostuu uusien liikenneratkaisujen perustana olevasta avoimen datan sekä ICT teknologioiden hyödyntämisestä. Älykkäät liikenneratkaisut tuottavat arvoa ihmisten jokapäiväiseen liikkumiseen tuoden palveluita lähemmäksi ihmistä mahdollisimman usein ilman tarvetta matkustaa tai liikkua. Älyliikenteen tavoitteena on tieto ja viestintätekniikan avulla edistää julkisen liikenteen, kävelyn ja pyöräilyn sekä vähäpäästöisen autoilun sujuvuutta. Avoimen datan tuotantokoneisto. Liikenteen data on otettu avoimen datan keihäänkärjeksi ja tavoitteena on säteillä Tampereen seudun liikenteen tilannetieto sekä liikenteen muut parametrit (staattisia tietoja esim. bussien aikataulut ja dynaamisia tietoja kuten bussien reaaliaikainen sijainti, vapaat pysäköintipaikat ja liikenteen häiriötiedot) avoimella, standardeihin perustuvalla ja skaalautuvalla tuotantokoneistolla. Avoimen datan tuotantokoneistossa kuntien rooli selkeytetään datan tuottajana ja arvoketjun puuttuva lenkki (datan paketoija ja toimittaja) määritellään ja saatetaan vähintään esikaupalliseen vaiheeseen. Toimittajan liiketoiminnallinen malli määritellään ensimmäisten pilottien jälkeen. Alustavien markkinaselvitysten perusteella vastaavaa arvoketjua ei ole vielä pystytty toteuttamaan missään ja suomalaisen yhteiskunnan edistyksellinen perusrakenne mahdollistaa kansainvälisesti johtavan position. 17

18 Liikenteen tilannetiedon tuotanto. Osana avoimen datan systeemitoteutusta toteutetaan liikennejärjestelmiin investoinnit, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen liikenteen tilannetiedon luomisen. Vaiheistettu hanke sisältää mm. liikenteen anturiverkoston modernisoinnin ja kokoamisen yhtenäiseksi tilannekuvaksi. Toteutuksella pystytään tavoittelemaan Tampereen kaupunkiseudulle aidosti maailman johtavaa positiota. Älykkään liikennejärjestelmän hallinnan keskeinen lähtökohta on reaaliaikaisen tilannekuvan muodostaminen sisältäen kaikkien liikennemuotojen lisäksi mm. pysäköinnin ja sääolosuhteet. Tämä edellyttää uusien kustannustehokkaiden keruumenetelmien kehittämistä, infrastruktuurin ja liikennevälineiden välisen ja liikennevälineiden keskinäisen tiedonsiirron kehittämistä, big datan käsittelyä ja jalostamista. Reaaliaikaisen liikennetilanteen avulla voidaan järjestelmää keskitetysti operoida ja näin ennustaa tulevia tapahtumia. Tietoa voidaan myös jakaa eri lähteisiin. Lisäksi kehitetään henkilökohtaisia liikkumista helpottavia palveluita, joissa hyödynnetään eri liikennemuotojen reaaliaikaista tietoa, jonka mukaan palveluita voi räätälöidä henkilökohtaisiin erityistarpeisiin ja näin helpottaa liikkumista (mm. näkövammaiset joukkoliikennevälineessä). Reaaliaikaisen liikennetiedon keräämistä, eri järjestelmien välistä kommunikointia ja hyödyntämistä vaatii myös uudet isot keskustan kehittämiskohteet, kuten Keskusareena. Liikenteen hallinta Keskusareenan isojen tapahtumien aikana vaatii aivan uudenlaisia älyliikenteen ratkaisuja. Myös joukkoliikenteen tehokkuutta parannetaan ajantasaista liikennetilannetta hyödyntämällä. Kehitetään matkaketjujen toimivuutta eri liikennemuotojen välillä. Joukkoliikennevälineiden reaaliaikainen sijainti tiedetään, jolloin voidaan taata esim. tiettyjen bussilinjojen vaihtoyhteydet niin että kalusto saadaan tehokkaampaan käyttöön ja joukkoliikenne on sitä kautta varmempi ja houkuttelevampi. Kaluston tehokkaampaan käyttöön ja joukkoliikennepalvelun parantumiseen tähtää myös bussien kuormitusasteen mittaamiseen ja tarkkojen matkustajamäärien laskemiseen pilotoitavat uudet menetelmät. Silloin saadaan tietoon kalustotarpeet. Kuormitusastetta voidaan hyödyntää mm. älykkäiden ohjausmenetelmien kehittämisessä ja liikennevaloetuuksien priorisoinnissa. Myös kutsujoukkoliikennettä kehitetään ja kytketään muuhun joukkoliikennejärjestelmään. Elinkeinoelämän kannalta älykäs kaupunkiseutulogistiikka tuo merkittäviä kustannussäästöjä. Älykäs ja energiatehokas tavaroiden kaupunkijakelujärjestelmä, tavaravirtojen ja toimitusketjujen, logististen toimipisteiden ja terminaalien kokonaisjärjestelmä, joilla tavoitellaan tehokkuutta ja täsmällisyyttä kaupunkilogistiikkaan, tehokkuudesta yrityksille ja loppukäyttäjille säästöjä. ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA LIIKENNE suunnitteilla olevat hankekokonaisuudet Joukkoliikenteen houkuttelevuuden yksi merkittävä kriteeri on käytön helppous. Eri kulkumuotojen maksujärjestelmien ja lipputuotteiden yhteensovittaminen niin, että maksuväline käy niin Tampereen seudulla paikallisliikenteen bussissa kuin kaukoliikenteen linja autossa tai junassa, on yksi keskeisistä kehityskohteista. Yhtenäisiä maksujärjestelmiä on kehitettävä tulevaa seudullista liikennettäkin silmälläpitäen. Katuraitiotiehanke tuo kokonaan uuden liikennemuodon Tampereelle. Tampereen kaupunki haluaa kehittää kaupunkiraitiotiestä palvelualustan, johon voidaan sisällyttää matkustamiseen liittyviä innovaatioita. Kaupunkiraitiotien kehittämisellä on kuitenkin myös laajempi merkitys Tampereen kaupungille. Älykkään katuraitiotien kytkeminen Tampereeseen niin maankäytöllisesti kuin liikenteellisesti avaa uusia mahdollisuuksia kaupungin kehittymiselle ja liikenteelle. Katuraitiotie avaa myös uuden alustan liikkumisen palveluiden kehittämiselle, liikkumiseen käytettävän ajan hyödyntämiselle ja älyliikenneratkaisuiden kehittämiselle. Raitiotie tulee muodostamaan uuden rungon joukkoliikenteessä ja älyliikenteen keinoin raitiotie on mahdollista sovittaa olemassa olevaan liikenneverkkoon muodostaen mahdollisimman tehokkaan joukkoliikennejärjestelmän. Tämä tarkoittaa mm. älykkäiden ohjaus ja etuusjärjestelmien kehittämistä, älykästä hinnoittelua ja maksamista, reaaliaikaisen tiedon hyödyntämistä raitiotien muodostaman joukkoliikenteen 18

19 runkolinjan ja sitä tukevan bussiliikenteen välillä, älykkäitä liityntäpysäköintiratkaisuja, avoimen datan päälle toteutettuja sovelluksia. Katuraitiotien suunnittelussa ja markkinoinnissa käytetään hyväksi kaupunki ja virtuaalimalleja. ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA LIIKENNE Tutkimus ja kehitysteemoja Big Data. Tampereen seudun yliopistojen eräs tunnistetuimmista nykyisistä osaamisalueista on tietojärjestelmät ja niiden soveltaminen. Avoin data ja erityisesti liikennejärjestelmät muodostavat kokonaisuuden, jossa Big Datan tutkimusmenetelmin voidaan luoda paikalliselle teollisuudelle uniikkia vientiä tukevaa osaamista. Kontekstitietoinen uusia teknologioita hyödyntävät koneiden ja ihmisten käyttöliittymäratkaisut. Uudet käyttöliittymäteknologiat, lisätty todellisuus ja uudet laitekategoriat antavat mahdollisuuden kerätä uutta tietoa ympäristöstä uudenlaisin keinoin. Visuaalinen tietotekniikka. Yliopistojen vahva osaaminen visuaalisen tietotekniikan alueella kytketään vahvasti mm. älyliikenteen ratkaisuihin ja vahvistetaan osaamisen viemistä uusiin teollisiin ratkaisuihin. Avoimen datan ja ICT sovellusten kehittäminen liikenteen ohjaamiseen. Ajoneuvojen hyväksikäyttö olosuhde ja tilannetiedon keruuseen, tarvittavia kommunikointiratkaisuja, datan jalostusta, datan esittämistä, rajapintoja ja käyttöliittymiä. Kaupunkiraitiotie kehitysalustana, joka mahdollistaa monimuotoisen julkisen liikenteen sekä luo eläviä kaupunkikeskustoja. Uuden katuraitiotiejärjestelmän liittäminen osaksi kokonaisliikennejärjestelmää, urbaania asumista ja liikkuvaa työtä, palveluita ja ubiikkia mediaympäristöä. Kaupunkiseudun reaaliaikaisen liikennetilannekuvan kehittäminen. Uudet kustannustehokkaat tiedonkeruulähteet, joilla saadaan liikenteestä reaaliaikainen tilannekuva. Reaaliaikaisen liikennedatan hyödyntäminen. Joukkoliikenteen paikkatiedon hyödyntäminen, sujuvan vaihdon mahdollistaminen liikennevälineestä toiseen, kustannusten alentaminen ja joukkoliikenne etuuksien kehittäminen. Älykäs kaupunkiseutulogistiikka. Älykäs ja energiatehokas tavaroiden kaupunkijakelujärjestelmä, tavaravirtojen ja toimitusketjujen logistiikan ja terminaalien kokonaisjärjestelmä. Joukkoliikenteen fiksut maksumaksujärjestelmät. Joukkoliikenteen lipputuotteiden ja maksujärjestelmien kehittäminen, yksi maksuväline paikallisliikenteen bussissa ja kaukoliikenteen linja autossa tai junassa. Uusien energiamuotojen käyttöönotto liikenteessä. Sähköautojen latausteknologiat ja muu infra, biopolttoaineet. Automaattisen liikenteenvalvonnan kehittäminen ja muut älyliikenneratkaisut liikenneturvallisuuden edistämiseksi. Automaattiseen liikenteen valvontaan soveltuvat tekniikat, järjestelmät ja tiedonsiirtoratkaisut. 19

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA. 26.08.2013 Laura Ahonen

INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA. 26.08.2013 Laura Ahonen INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA Professori Antti Hautamäki Suomeen tulee rakentaa 5-6 maailmanluokan innovaatiokeskittymää. Näiden peitto kattaisi 90% väestöstä! Oulu

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla Pirkanmaan ICT-alan strateginen muutos käynnissä Aloite alan kehittämistä suuntaavalle strategialle tuli Tampereen kauppakamarin ICT-valiokunnalta talvella 2008-2009 Hermia

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9. Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Markkinoille vienti

Lisätiedot

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010 Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010 1 Uusi innovaatioparadigma innovaatioiden painopisteen muutos käytäntölähtöisyyden korostuminen

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Liikkuminen palveluina Mobility as a Service

Liikkuminen palveluina Mobility as a Service Mobility as a Service Suomesta älyliikenteen innovaatioalusta Suomeen kehitetään maailman ensimmäinen avoin innovaatioalusta liikkumisen palveluille. Tekes kokoaa -yhteisön, johon mukaan tulevien yritysten

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

HANKEHAUN TEEMAT JA SISÄLLÖT Lähtökohdat keskustelun ja ideoinnin pohjaksi

HANKEHAUN TEEMAT JA SISÄLLÖT Lähtökohdat keskustelun ja ideoinnin pohjaksi HANKEHAUN TEEMAT JA SISÄLLÖT Lähtökohdat keskustelun ja ideoinnin pohjaksi 6.6.2014 Infotilaisuus, Oulu Sari Luostarinen, Ville Meloni Timo Nousiainen, Outi Rouru ja Juha Sirviö Painopistealueet 1. haku

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

INKA2015-tutkimushaku 10.9.2015. Markku Koponen

INKA2015-tutkimushaku 10.9.2015. Markku Koponen INKA2015-tutkimushaku 10.9.2015 Markku Koponen Yleistä INKA-ohjelmassa edistetään kehitys- ja kokeiluympäristöjä, jotka mahdollistavat käyttäjien, yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyön ja ratkaisujen

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

HANKEHAUN TEEMAT JA SISÄLLÖT

HANKEHAUN TEEMAT JA SISÄLLÖT HANKEHAUN TEEMAT JA SISÄLLÖT Lähtökohdat keskustelun ja ideoinnin pohjaksi 9.6. infotilaisuus, Tampere Jukka Järvinen ja Matti Saastamoinen Painopistealueet haku koskee: Avoimet innovaatioalustat: yhteisiä

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020 Aiehaku Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.

Lisätiedot

Teollinen internet. liiketoiminnan vallankumous. Tekesin ohjelma 2014 2019

Teollinen internet. liiketoiminnan vallankumous. Tekesin ohjelma 2014 2019 Teollinen internet liiketoiminnan vallankumous Tekesin ohjelma 2014 2019 Mitä teollinen internet on? Teollinen internet tarkoittaa sulautettujen ja älykkäiden laitteiden ja järjestelmien, saatavan tiedon

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

INKA ja hankinnat 3.3.2015

INKA ja hankinnat 3.3.2015 INKA ja hankinnat 3.3.2015 INKA:n tavoitteet Vetovoimaiset hubit Kansainvälinen taso: EU miten saamme hubeista kansainvälisiä kärkiä? INKA luo osaamispohjaisia uusia yrityksiä ja uudistaa yritysten liiketoimintaa

Lisätiedot

ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab

ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015 Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab Esityksen sisältö EnergyVaasa tästä on kyse Vaasan valinnat Kestävät energiaratkaisut INKA kasvun tukena Case Wasa Station EnergyVaasa

Lisätiedot

Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet. Ville Kairamo

Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet. Ville Kairamo Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet Ville Kairamo Tampere Maailmanluokan tietotaito erityisesti media ja ICT -sektoreilla Kansainvälisiä yrityksiä Paljon opiskelijoita eri korkeakouluissa Tekniikka,

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK Älykkäiden koneiden huippuyksikkö Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK ESITELMÄN SISÄLTÖ Keitä olemme? Mitä tutkimme? Miten tutkimme? Miten liitymme ympäröivään

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Päätehtävä: Kiihdyttää uutta, maailmanlaajuisesti kilpailukykyistä ICTtoimialan liiketoimintaa. Visio: Ohjelmakauden päättyessä

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit/ Tilanne 3/2014. INKA toimijakokous Helsinki 27.3. Reijot/Tekes

Innovatiiviset kaupungit/ Tilanne 3/2014. INKA toimijakokous Helsinki 27.3. Reijot/Tekes Innovatiiviset kaupungit/ Tilanne 3/2014 INKA toimijakokous Helsinki 27.3. Reijot/Tekes DM 11-2013 Partnerships in INKA for achieving critical mass in research, applications and markets Kuopio OULU Future

Lisätiedot

Mekatroniikan tutkimusverkoston kehittäminen Raumalla, METURA

Mekatroniikan tutkimusverkoston kehittäminen Raumalla, METURA 3.12.2015 1 Mekatroniikan tutkimusverkoston kehittäminen Raumalla, METURA 2 3 Mekatroniikka? Mekatroniikka tulee sanoista mekaniikka ja elektroniikka. Mekatroniikka termi keksittiin Japanissa 1970-luvulla,

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto

Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto IT goes Industry 27.11.2015 Pekka Ala Pietilä staattisesta kilpailukyvystä dynaamiseen Talouden ja yhteiskunnan evoluutio > Suomen uudistumisvauhti 26.11.2015

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05. Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.2014 Pekka Malinen Sisältö 1. Tausta 2. Visio 3. Toimenpideohjelma 4. Kehityspolut

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Avoimet innovaatioalustat

Avoimet innovaatioalustat Turku Smart city seminaari 18.9.2015 Avoimet innovaatioalustat Kaupunki on alusta innovaatioiden syntymiselle, niiden kehittämiselle ja testaamiselle, innovatiivisille hankinnoille ja hyvistä ratkaisuista

Lisätiedot

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Kansallinen innovaatiostrategia ja

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Luonnonvarat ja kestävä talous

Luonnonvarat ja kestävä talous Luonnonvarat ja kestävä talous - Tekesin toimet jatkossa BioRefine ja Vesi loppuseminaari 26.11.2012 Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Tekesin sisällölliset painopisteet Liiketoiminta globaaleissa arvoverkoissa

Lisätiedot

Onnistutaan yhdessä. Lähiöstrategian työpaja Helsinki 10.2.2015 Aino Ukkola

Onnistutaan yhdessä. Lähiöstrategian työpaja Helsinki 10.2.2015 Aino Ukkola Onnistutaan yhdessä Lähiöstrategian työpaja Helsinki 10.2.2015 Aino Ukkola Kaupunkiseutu on innovaatioalusta (Urban Lab), jossa erilaisin ohjelmien (mm. 6Aika) tukemana kehitetään kaupunkia, asukkaiden,

Lisätiedot

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki, kaupunkikehitys Smart City Fiksu kaupunki All Bright! Kaupunkien

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net OuluHealth Labs Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä Openphoto.net Oulu Sote Labs Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Oulu, Finland Esittelyvideo >> KOILLISVÄYLÄ (NORTHERN SEA ROUTE) MURMANSK RUOTSI SUOMI OULU ARKANGELI NORJA OSLO HELSINKI TUKHOLMA PIETARI

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Tekniikan alan asiantuntijoiden osaamisen kehittämisen edelläkävijä. Karri Inkinen

Tekniikan alan asiantuntijoiden osaamisen kehittämisen edelläkävijä. Karri Inkinen Tekniikan alan asiantuntijoiden osaamisen kehittämisen edelläkävijä Karri Inkinen Edutech Verkostot Laaja kansallinen ja kansainvälinen kouluttajaverkosto Perusta Yliopistollisuus, tutkimustiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

Syöksy -tutkimushanke. Ryhmähanke, Metropolia AMK, Aalto-yliopisto - YTK, TTY

Syöksy -tutkimushanke. Ryhmähanke, Metropolia AMK, Aalto-yliopisto - YTK, TTY Syöksy -tutkimushanke Ryhmähanke, Metropolia AMK, Aalto-yliopisto - YTK, TTY Syöksy Sähköiset ajoneuvot kehäradan liityntä- ja asiointiliikenteessä Kyseessä on Metropolia Ammattikorkeakoulun, Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Pirkanmaan protopajan hankevalmistelun esittely Yleinen

Pirkanmaan protopajan hankevalmistelun esittely Yleinen Pirkanmaan protopajan hankevalmistelun esittely Yleinen Mika Ijas Kimmo Rouhiainen Professori Bengt Holmström luettelee kolme Suomen talouden solmua: yliopistokoulutus, uusien tuotantoreseptien puute ja

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla. Tutkimus- ja innovaatiostrategia 2014-2020

Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla. Tutkimus- ja innovaatiostrategia 2014-2020 Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla Tutkimus- ja innovaatiostrategia 2014-2020 EU:n RIS3 -ohjeistus Älykkään erikoistumisen lähestymistavassa (EU: RIS3) painotetaan: Alueellisia vahvuuksia ja kilpailukykyä

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Co-Design Bay - Esiselvityshanke. Kristian Keinänen Kehityspäällikkö, Design Kristian.keinanen@ladec.fi p. 050 5980 580

Co-Design Bay - Esiselvityshanke. Kristian Keinänen Kehityspäällikkö, Design Kristian.keinanen@ladec.fi p. 050 5980 580 Co-Design Bay - Esiselvityshanke Kristian Keinänen Kehityspäällikkö, Design Kristian.keinanen@ladec.fi p. 050 5980 580 Hankkeen tavoitteet Kehittää Suomen teollisten muotoilualojen ekosysteemin toimijoiden

Lisätiedot