Innovatiiviset kaupungit Helmikuu Fiksu Tampereen kaupunkiseutu 2020

Transkriptio

1 Innovatiiviset kaupungit Helmikuu 2013 Fiksu Tampereen kaupunkiseutu 2020

2 FIKSU TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU 2020 Uusia ratkaisuja terveyteen, kestävään tuotantoon ja liikkumiseen Vuonna 2020 Tampereen seutu on elinvoimainen ja globaalisti tunnettu arvoa luovien ratkaisujen kehittäjä. Kansainvälisesti kiinnostavalla ja luovalla teknologia ja osaamiskaupungilla on suorat, monipuoliset yhteydet globaaleihin tietovirtoihin, tietämysyhteisöihin ja arvoverkkoihin. Fiksu kaupunkiseutu synnyttää ja soveltaa uutta tietoa terveyden sekä kestävien tuotanto ja liikkumisratkaisujen alueilla. Nämä uudet ratkaisut ovat 2020 kansainvälisesti kaupallistettua menestyvää liiketoimintaa. Käyttäjähyöty ja yhteinen arvon luominen motivoivat toimijoita osallistumaan yhteisöihin, joissa tuotteita ja palveluja kehitetään. Fiksu Tampereen seutu tunnetaan kansainvälisesti avointen innovaatioalustojen ja kehittämisympäristöjen luojana ja hyödyntäjänä. Tampereen seutu on vahvistanut asemaansa Suomen parhaana tutkimus, kehitys ja innovaatiokeskittymänä. Nykyisten merkittävien yritysten tutkimus ja kehitysyksiköiden (mm. Cargotec, Nokia, Santen) lisäksi alueella on aloittanut useita uusia kansainvälisten yritysten yksiköitä. Kasvavat ja kansainväliset, pienet ja erityisesti keskisuuret, yritykset luovat riittävät rahkeet viennin kasvuun. Startup yhteisöt ovat Suomen parasta tasoa. Kansainväliset verkostot ovat aktiivisessa käytössä ja maailman markkinajohtajayritykset hakeutuvat ja vaikuttavat Tampereen seudulla. Pirkanmaan kontribuutio Suomen bruttokansantuotteeseen kasvaa merkittävästi. Tampereen seudun vahvuus on aineettomien oikeuksien synnyttäminen ja niiden hallinta. INKA ohjelmassa tavoitellaan uusia korkean osaamistason yrityksiä, liiketoiminnan ekosysteemejä, kansainvälisiä kasvuyrityksiä, monialaisia innovaatio ja tutkimushankkeita, tuote ja palveluprototyyppejä ja satoja, välillisesti jopa tuhansia korkean osaamistason työpaikkoja. Tavoiteltaessa haluttuja päämääriä arvoa luodaan yhdessä useamman toimijan kanssa, kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Tampereen seutu tunnetaan kansallisesti roolistaan alueiden yhdistäjänä ja yhteistoiminnan edistäjänä. Tampereen seudun tavoitteena on tehdä tiivistä yhteistyötä muiden keskeisten kaupunkiseutujen kanssa INKA ohjelman kaikkien kärkien osalta. Yhteistyömahdollisuuksia on tunnistettu jo metropolialueen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen kanssa. Esikaupallisten ja innovatiivisten hankintojen osalta yhteistyö on mahdollista kaikkien kaupunkiseutujen kanssa. INKA ohjelman kärjet ovat oleellinen osa Tampereen kaupunkiseudun kasvun ja tulevaisuuden kokonaisuutta. Älykkäästi uudistuva tuotanto, älykkäästi uudistuva terveys ja älykkäästi uudistuva liikenne luovat uutta liiketoimintaa terveyden sekä kestävien tuotanto ja liikkumisratkaisujen alueilla. Näiden lisäksi avoimet innovaatioalustat toimivat laajan ja monialaisen osaamisen yhdistäjänä, eri toimialojen rajapintainnovaatioiden synnyttäjänä ja INKA ohjelman neljäntenä kärkenä. 2

3 INNOVAATIOALUSTAT Tampereen seutu Tulevaisuuden tuotanto Rajaton terveys Smart city Suomessa on viime vuosina Tampereen esimerkin mukaisesti panostettu erilaisten innovaatioympäristöjen kehittämiseen. Osaaminen ja ymmärrys on kuitenkin hajanaista, joten systemaattisen ymmärryksen ja osaamisen lisäämiseksi ehdotamme, että TEM loisi näistä avoimista ympäristöistä kansallisen kaupunkien verkoston, jota Tampere koordinoisi. Verkostoon kuuluisivat myös sekä Tampereen yliopiston (Erkki Kaukonen) että Jyväskylän yliopiston (Antti Hautamäki) innovaatiotutkimuksen yksiköt. Verkoston tavoitteena olisi kehittää ja kokeilla uudenlaisia niin avoimia kuin suljetumpiakin toimintaympäristöjä, jotka mahdollistavat yritysten liiketoiminnan uudistumista ja uusien yritysten syntyä. Tampereen seutu on ollut uusien, avointen innovaatioalustojen kansainvälisesti tunnustettu kehityskeskus. Innovaatioalustat ovat toimintakokonaisuuksia ja ympäristöjä uusien tuotteiden, palvelujen, yritysten ja markkinoiden synnyttämiseksi. Innovaatio ja pilottialustat, joissa avoimen datan hyödyntäminen on uusi elementti, ovat mahdollistamassa yritysten ja julkisen sektorin toimien ja tuotteiden uudistamista. Tampereen seudulla kehitetyt mallit ovat keränneet palkintoja ja levinneet eri puolelle Suomea ja maamme rajojen ulkopuolelle. Tämä on yksi Tampereen seudun muista seuduista erottava innovaatio ja elinkeinopoliittinen vahvuus. Innovaatioalustat ja niiden kehittäminen ovat muita kärkiteemoja, älykkäästi uudistuva valmistus, terveys ja liikenne, läpileikkaava kokonaisuus. Neljäntenä kärkiteemana avoimet innovaatioalustat luovat mahdollisuuden uudistaa ja laventaa teemakärkiä sekä uusien teemakärkien kehittymiselle. Toimintatavalla voidaan varmistaa, että teemakärjet eivät jäykisty vain ohjelman alkuvaiheen ajatteluun ja vaihtoehtoihin. Innovaatioalustoista Uusi Tehdas on tamperelainen vientituote, jonka toimintamalleja sovelletaan innovaatiokeskuksissa Suomessa ja maailmalla jo 15 kaupungissa ja neljässä maassa (Suomi, Liettua, Unkari, Ruotsi). Keskustelut ovat käynnissä toimintamallien levittämisestä ja yhteistyöstä useiden eri alueiden kanssa, pääosin Euroopassa, mutta myös muualla (esim. Kanada, Meksiko). Kotimaassa tunnetuin kehitysympäristö on Uuden Tehtaan osa Protomo, jota TEM on aktiivisesti levittänyt mm. rakennemuutospaikkakunnille. Uusi Tehdas on toimialarajat ylittävää innovaatiotoimintaa, joka on lähtenyt ICT:stä ja leviää yhä enemmän muille sektoreille. Innovaattoreina toimivat eri alojen opiskelijat, vapaat ammattilaiset, tutkijat ja kehittäjät, startup yrittäjät ja yritysten tuote ja palvelukehityksestä vastaavat. Työn tuloksina jalostuu ideoista prototyyppejä ja pilotteja, tuotteita ja palveluja, uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja. Painopiste on nopeassa innovoinnissa, uusien yritysten synnyttämisessä ja vakiintuneiden yritysten liiketoiminnan uudistamisessa. Uuden Tehtaan konehuoneita ovat Demola, Protomo, Suuntaamo ja kiihdyttämöpalvelut. Uusi Tehdas toimii Tampereen keskustassa Finlaysonin vanhalla, uuteen käyttöön otetulla tehdasalueella. Vuoden 2012 aikana uusia yrityksiä syntyi 40 kpl. Työpaikkoja kaikkineen n Muita projekteja toteutettiin 190 kpl. Innovaatioalustoista seuraava on rakentunut Hervantaan, jossa sijaitseva Konela on puolestaan koneenrakennuksen avoin innovaatiokeskus. Konelassa vauhditetaan ja tehostetaan eri toimijoiden (koneenrakennus/ict) yhteistä ideointia ja innovointia. Konelan erityiskohdealueina ovat tutkimustulosten kaupallistaminen ja palveluliiketoiminta. Konelassa toimii nyt koneenrakennuksen SHOK yhtiö FIMECC Factory ja siellä käynnistyy vuoden 2013 aikana Suomen ensimmäinen teollisuuden ja TTY:n välinen innovaatiokeskeinen tohtorikoulu (Graduate School of Industry Innovation). Seuraavia toteutuskohteista ovat Kaupin Kampus, joka on terveys ja hyvinvointialan osaamis ja työpaikkakeskittymä sekä Mediapolis, uusi luovien alojen keskittymä. Näiden toiminnan kehittämisessä, laajentumisessa ja monipuolistumisessa hyödynnetään myös avointa innovaatioalusta ajattelua. Kaupin Kampuksen tavoitteena on hyvinvointiin, liikuntaan ja terveydenhuoltoon liittyvien uusien yritysten syntyminen sekä 3

4 olemassa olevien yritysten toiminnan laajentuminen mm. ICT lääke ja terveystieteiden osaamista hyödyntäen. Alusta mahdollistaa laajasti yhteisen innovoinnin niin asiakkaiden, työntekijöiden, asukkaiden, potilaiden, kuntoilijoiden ym. kesken. Yliopistojen yhteinen BioMediTech, Institute of Biosciences and Medical Technology, on Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteinen bioteknologian tutkimusyksikkö ja biolääketiedettä ja teknologiaa yhdistävä innovaatioalusta. BioMediTechin kärkihanke on tutkimusohjelma Ihmisen varaosat. BioMediTech on Pirkanmaan maakunnan strateginen kärkihanke. Uutta palveluliiketoimintaa kehittyy YLEn nykyisiin toimitiloihin Tohloppiin, jonne sijoittuu uusi avoin luovien alojen keskittymä. Mediapolis on tarinankerronnan teollinen keskus, joka jo ensimmäisessä vaiheessa kokoaa jopa 1100 hengen yhteisön. Mediapolis konsepti mahdollistaa kansainvälisen media alan osaamisja yrityskeskittymän syntymisen, jonka ainutlaatuisuus on luovien alojen ja ICT:n törmäytyksessä sekä uudenlaisissa palvelukonsepteissa, jotka mahdollistuvat mm. YLEn toimintojen avautumisen kautta. Myös muut fyysiset innovaatio ja pilottialustat, kuten kaupunginosat, ovat keskeisessä roolissa. Näistä esimerkkinä Tesoman kaupunginosa kokonaisvaltaisena kehitysalustana, jossa hyvinvointipalveluiden uudistamiselle luodaan mallit sisältäen uusien palveluiden muotoilua, täydennysrakentamista, kaupallisten ja julkisten palveluiden vuoropuhelua, lähijunaliikenteen kokeilua jne. Tesoman ja Tohlopissa sijaitsevan Mediapoliksen fyysinen läheisyys tukee kehitystyön vaikuttavuutta. Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kampusten, Hervannan, Kaupin ja keskustan, kehittäminen avaamalla ne muuhun yhdyskuntarakenteeseen luovat uutta niin taloudellista kuin muuta toimeliaisuutta. ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA VALMISTUS Tampereen seutu Tulevaisuuden tuotanto ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA VALMISTUS liiketoimintapotentiaali Älykkäästi uudistuva valmistus on asiakastarpeisiin vastaavien älykkäiden tuotteiden ja palveluiden tuottamista innovatiivisilla ja älykkäillä valmistusteknologioilla ja menetelmillä. Tampereen seutu on kansainvälisesti merkittävä koneenrakennuksen osaamiskeskittymä ja maailmanluokan klusteri. Koneenrakennusteollisuus on erikoistunut älykkäisiin, liikkuviin työkoneisiin. Seudulla toimii useita globaaleja alansa markkinajohtajia ja näiden tuotekehityskeskuksia. Koneenrakennuksen alihankkijakenttä on seudulla monipuolinen, ja esimerkiksi hammaspyörien ja vaihteistojen valmistajat ovat alansa kansainvälistä huippua. Erityisen vahvan pohjan ja vetovoimatekijän muodostavat alueella toimivat kymmenen omien segmenttiensä maailmanmarkkinajohtajaa, kuten Metso Power, Metso Minerals ja Metso Automation, Sandvik, Cargotec, Avant Tecno, Fastems, Bronto Skylift, John Deere, Glaston ja AGCO Power. Nämä yritykset ovat myös viime aikoina investoineet alueelle. Nokian muutoksessa Tampere on osoittanut vahvuutensa. Tampere valittiin Nokian WindowsPhonen kehityskeskukseksi lähes 10 vaihtoehdon joukosta. Tampereella onkin Nokian suurin Lumia tuotteiden kehityskeskus, jossa työskentelee työntekijää ja johon Nokian investoinnit jatkuvat. Nokia taustaiset henkilöt ovat perustaneet tähän mennessä 80 yritystä, jotka kehittävät mm. ICT pohjaisia ratkaisuja eri toimialoille. Lisäksi Nokian muutosten vuoksi alueelle on tullut monia yrityksiä (esim. Intel, Sasken, Rovio) sijoittumaan tai etsimään osaajia. Esimerkki liiketoimintapotentiaalista 1: M2M (Machine to Machine) eli koneiden ja laitteiden välinen kommunikointi mahdollistaa monia uusia ratkaisuja ja liiketoimintamalleja muun muassa tuotantoautomaation, työkoneiden etäohjauksen ja automaation, älykkään sähköverkon hallinnan ja älyliikenteen aloilla. Ratkaisuihin liittyy oleellisesti myös palveluliiketoimintaa kuten ennakoivaa huoltoa, sähkömittarien etäluentaa tai liikenteen ruuhkatietojen seurantaa ja niistä viestintää. Lisäksi tarvitaan käyttäjiä auttavia ja toimintoja 4

5 ohjaavia sekä vaaratilanteita ehkäiseviä ratkaisuja, joiden toteutuksessa koneiden ja laitteiden välisellä kommunikoinnilla on keskeinen rooli. Ratkaisut perustuvat pitkälti ICT:n hyödyntämiseen perinteisillä teknologiateollisuuden aloilla. Esimerkki liiketoimintapotentiaalista 2: Suorasta yritysten välisestä kilpailusta ollaan siirtymässä yhä voimakkaammin kohti toimitusverkostojen (päämiehet, alihankkijat, suunnittelutoimistot, erikoistuneet teknologia asiantuntijayritykset, käyttäjät) välistä kilpailua. Suomalaisten verkostojen tuottavuuden merkittävä parantuminen edellyttää uusimpien ICT ratkaisujen tehokasta käyttöönottoa ja hyödyntämistä niin yritysten välisissä kuin yritysten sisäisissäkin prosesseissa. Tämä koskee tuotekehitystä (esim. simulointi), tuotannon ohjausta (simulointi, optimointi ja etähallinta), valmistusta (itseohjautuvuus, protovalmistus, 3Dtulostus, prosessien optimointi, uusien materiaalien käyttö, resurssitehokkuus) sekä toimitusverkoston toimintaa (tiedon ja verkostonhallinta, yhteisölliset työtavat, logistiikka). ICT:n hyödyntäminen mahdollistaa sellaisten tuotteiden valmistamisen sekä palveluiden kehittämisen, joiden tekeminen ei ole ollut ennen mahdollista. Esimerkki liiketoimintapotentiaalista 3: Sähköverkon älykkäässä hallinnassa, kodin energianhallintajärjestelmissä, sähköautojen käytössä ja latauksessa sekä uusiutuvan energian pienemmän mittakaavan tuotannossa on paljon liiketoimintamahdollisuuksia, joissa pystytään hyödyntämään monialaista sähköverkko, mittaus, ICT ja sovellusosaamista. Uusien energianhallintatapojen toteuttaminen edellyttää älykkään sähköverkon kehittämistä sekä sen integrointia kodin energianhallintajärjestelmään. Myös erilaiset energiankulutuksen ja energiantuotantotapojen seurantaan liittyvät ICT palvelut kasvattavat merkitystään. Liiketoiminnan näkökulmasta nämä tarkoittavat älykkään tiedonsiirron ja mittauksen, mittaustiedon prosessoinnin sekä tiedonsiirron ja analysoinnin teknisiä ratkaisuja sekä näihin liittyviä palveluja, kuten energianhallinnan ennakointityökaluja, visualisointi ja seurantapalveluja sekä kokonaisjärjestelmän hallinnan palveluja esimerkiksi kotitalouksille, teollisuudelle, palvelutuotannolle ja energiayhtiöille. ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA VALMISTUS osaamispohja Tampereen seudun erityispiirre on, että samalla seudulla sijaitsee niin koneenrakennuksen kuin ICT alan johtavia yrityksiä sekä suuri joukko erikoistuneita pk yrityksiä (kuva alla). Menestystä rakentaa monipuolinen tutkimus, jolla on jatkuva yhteys alan teollisuuteen. Tampereen alueen yritykset, yliopistot, tutkimuslaitokset ja julkiset tahot tekevät tiivistä yhteistyötä verkostoituneina tutkimuksessa (SHOK yhtiöt FIMECC, TIVIT ja CLEEN, FIMA ry, Photonics Finland, ITS Factory, RESCA verkosto, EASE verkosto) ja liiketoiminnan kehittämisessä (COSS ry, Neogames ry, energiayritysten verkostot). Näiden toimialaverkostojen kautta seutu kytkeytyy merkittävään kansainvälisen tason osaamiseen mukaan lukien yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset. Tampereen teknillisellä yliopistolla on Suomen merkittävin älykkään valmistuksen tutkimusyksikkö, tuotantotekniikan laitos (tuotantoautomaatio, uudet valmistusmenetelmät, tuotannon simulaatio, tuotannon ohjaus, tuotannon kehitys, toimitusverkostojen kehittäminen, kestävä valmistus, mikrotehtaat) sekä Suomen akatemian huippuyksikkö GIM (Generic Intelligent Machines) yhdessä Aalto yliopiston kanssa. Tampereen teknillisessä yliopiston ja VTT:n älykkäisiin koneisiin liittyvässä tutkimuksessa työskentelee lähes tuhat tutkijaa. TTY:n kansainvälisesti korkeatasoisimmiksi tutkimusaloiksi on arvioitu signaalinkäsittely, optiikka ja fotoniikka, älykkäät koneet, biomallinnus ja rakennettu ympäristö. Kärkialojen lisäksi TTY keskittyy tutkimuksessa ja opetuksessa neljälle alueelle: digitaalinen toimintaympäristö, energia ja ekotehokkuus, teollinen kilpailukyky ja terveysteknologia, joilla kaikilla ICT:n hyödyntämisellä on merkittävä rooli. Lisäksi TTY:llä on osaamista mm. seuraavilla aloilla: älykkäät anturit, tietojärjestelmät, tietoliikennetekniikka, sulautetut järjestelmät, datan analysointityökalut, langaton tiedonsiirto, etähallintasovellukset, älykäs sähköverkon hallinta, palvelujen kehittäminen, käytettävyys, tiedonhallinta, yhteisöllisten työkalujen hyödyntäminen eli some teollisuudessa, materiaalitekniikka, energia ja prosessitekniikka, smart grid tutkimus, biomateriaalit ja prosessit sekä ympäristötekniikka. 5

6 Tampereen yliopiston tässä teemassa hyödynnettävää osaamista ovat esimerkiksi tiedonhallintaosaaminen, tiedon analysointi, palveluinnovaatiokeskus (TamSI), kestävä kehitys, käytettävyys, käyttöliittymät (TAUCHI), älyliikenne, liiketoimintaosaaminen sekä kauppatieteet laajemmin. Tampereen VTT:llä on osaamista tuotannollisissa järjestelmissä, tuotannon verkostojen kehittämisessä, tuotannon simuloinnissa, sulautetuissa järjestelmissä, M2M teknologiassa, älykkäissä koneissa, autonomisten koneiden turvallisuuskonsepteissa, virtuaaliympäristöjen hyödyntämisessä, simuloinnissa ja käytettävyydessä. Tampereen teknillisen yliopiston ja VTT:n tehdasautomaatioon liittyvässä tutkimuksessa etsitään keinoja tuotannon tehostamiseen muun muassa virtuaalisen suunnittelun, lisätyn todellisuuden ja digitaalisen valmistuksen avulla. Tampereen ammattikorkeakoululla on tuotantotekniikan, energiatehokkuuden, tietotekniikan sekä liiketalouden osaamista. ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA VALMISTUS tavoitteet Tampereen seutu on tunnustettu, johtava älykkäiden koneiden, laitteiden ja järjestelmien sekä tuotantoteknologioiden ja menetelmien kehittäjä. Teollisuuden kilpailukyky kehitetään ottamalla käyttöön kestäviä ICT ratkaisuja mahdollisimman tehokkaasti niin tuotteissa (kommunikaatioteknologia), tuotannossa (tuotantoautomaatio, resurssitehokkuus), palveluissa (käytettävyys, etähallinta, mobiilisovellukset) kuin koko toimitusverkoston toiminnassakin (tiedon ja verkostonhallinta). Tampereen seudulle syntyy ja vahvistuuu älykkäästi uudistuvan valmistuksen keskittymä. Keskittymässä on yhdistetty yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten osaamista uusien tuotteiden ja palveluiden synnyttämiseksi. Tutkimus on kansainvälisesti tunnettua ja arvostettua ja Tampereen seudulla on osaavaa työvoimaa jatkossakin laadukkaan koulutuksen ansiosta. Teollisuuden uudistuminen synnyttää uusia kansainvälisiä menestystarinoita: yrityksiä, osaamista, tuotteita ja palveluita. Tampereen seutu on houkutteleva sijoittumisympäristö teollisille toimijoille laajan ja monipuolisen osaamisen sekä yritys ja tutkimuspohjan ansiosta. Valmistavan teollisuuden työpaikkojen lukumäärä pysyy vähintään samana (teknologiateollisuus v , osuus koko maasta 11,5 %) ja alan liikevaihto (v ,1 mrd. ) kasvaa rakennemuutoksesta huolimatta. Tavoitteena on jalostusarvon merkittävä kasvattaminen (v ,7 mrd., ja Pirkanmaan osuus koko maasta 13,2 %). 6

7 ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA VALMISTUS tutkimus ja kehitysteemoja sekä hankkeita Älykkäästi uudistuvan valmistuksen keskittymän synnyttäminen ja vahvistaminen. Kehitetään ja vahvistetaan alueella jo olevan älykkäästi uudistuvan valmistuksen keskittymää Hervannassa. Keskittymässä yhdistetään ja törmäytetään yritysten (esimerkiksi Cargotecin teknologia ja osaamiskeskus), yliopistojen (esim. TTY:n tuotantotekniikan laitos ja TaY:n TamSI:n palveluliiketoiminta) ja tutkimuslaitosten (esim. VTT:n hallinnoima Etäohjauksen ja virtuaalitekniikoiden keskus ROViR) osaamista uusien tuotteiden ja palveluiden synnyttämiseksi (mm. TTY:n Engineering Intelligence Ecosystem hanke ja Tampere Service Business kampus). Keskittymän olennainen uudistava osa on valmistavan teollisuuden lisäksi esimerkiksi ICT toimijat, kuten Nokia Innovation Center ja suunnitteilla oleva Microsoft Innovation Center. Tavoitteena on luoda ja kehittää fyysinen keskittymä, jossa toimii alan huippuyrityksiä, tutkimuslaitoksia ja opetusta sekä niitä palvelevia toimintoja, esim. koneenrakennushotelli. Innovaatioalustojen kehittäminen valmistavan teollisuuden tarpeisiin. Koneita ja laitteita (esimerkiksi 3Dtulostin) tuodaan innovaatioalustojen kehittäjäyhteisöjen käyttöön. Koneet ja laitteet voivat sijaita yrityksissä, oppilaitoksissa tai innovaatioalustojen omissa tiloissa. Koneiden ja laitteiden avulla opiskelijoista, tutkijoista, yritysten henkilöstöstä, asiakkaista ja käyttäjistä muodostetut tiimit voivat kehittää ja demota tuotteita yhdessä. Toimialarajat ylittävän yhteistyökulttuurin vahvistaminen. Tampereen seudulla on tiiviit toimialaverkostot (esim. FIMA, COSS), joiden puitteissa tehdään hyvää yhteistyötä. Kehittämistarvetta on eri toimialojen osaamisia yhdistävälle toimintakulttuurille, jonka avulla ketterästi ja innovatiivisesti vahvistetaan ja kehitetään uudistuvaa teollisuutta. Toimintakulttuurin uudistaminen tapahtuu luontevasti innovaatioalustojen kautta kehittämällä erilaisia toimintamalleja. Yritysten kasvu ja kansainvälistyminen. Tampereen seudulla on tehty ja aloitettu kansainvälistymiseen ja kasvuun liittyviä toimenpiteitä, joista eräänä esimerkkinä Team Tampere ohjelma. Lisäksi valtakunnallinen PUUKKO pk yritysten uusiutumisen, kasvun ja kansainvälistymisen ohjelma tukee hyvin tehtyä ja Tampereella aloitettua työtä mm. kaupunkiseudun innovatiivisten hankintojen avulla. M2M (Machine to Machine kommunikaatio) verkoston ja klusterin perustaminen. Mukana on sekä alan yrityksiä että tutkimustahoja. Tampereen seutu profiloituu M2M osaamisen keskittymäksi Suomessa. Yhteistyön syventäminen saksalaisen koneenrakennusalan OWL Maschinenbau e.v. sekä sen huippuklusterin It s OWL kanssa. Klusteriyhteistyön lisäksi valmistusosaamisen benchmarkkaus Saksasta sekä tiedon välittäminen suomalaisille pk yrityksille tuottavuuden parantamiseksi ja osaamisen vahvistamiseksi. Tampereen seudun houkuttelevuuden lisääminen ja markkinointi valmistuksellisena keskuksena, jossa yhdistyy eri alojen yritysten osaaminen uudenlaisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Hankeryppään kokoaminen BSR alueen koneenrakennuksen kehittämiseksi. Valittuja teemoja ovat tuotantoteknologiat, virtuaalialustat, älykäs suunnittelu ja meriteknologian älykkäät koneet. Ensivaiheessa tehdään hanke BSR Innovation Express Call:iin. Hankkeen ideana on valmistella BSR maiden koneenrakentajien kanssa isompi edellä mainittuihin tutkimusteemoihin liittyvä konkreettisista kehittämistoimista muodostuva hanke D2B (Direct to Business) toimintamallin soveltaminen teknologiateollisuudessa. Markkinatietoa kerätään ja prosessoidaan yritystarpeisiin perustuen. Samalla etsitään liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille sekä kehitetään kansainvälistä yhteistyötä. Energia alan D2B toiminta on keskittynyt pääasiassa EU alueelle, mutta toimintaa on tarkoitus vakinaistaa ja laajentaa. Suomalaisten yritysten aktivointi osallistumaan EU hankkeisiin. Suomalaisia yrityksiä on aktivoitava osallistumaan EU hankkeisiin. Hyötynä on esimerkiksi yritysten ja tutkimuksen kansainvälinen verkostoituminen, 7

8 benchmarkkaustiedon tuottaminen ja toimenpiteiden rahoituspohjan laajentaminen. Yhtenä kanava Eurooppaan toimii EEN (Enterprise Europe Network) verkosto, jonka hyödynnettävyydessä alueen yritysten eteen on vielä työtä. Tampereen seutu koordinoi kuuden suurimman suomalaisen kaupungin yhteistä uusiutuvaa energiaa pilotoivaa RESCA hanketta, jonka toimintamallia voidaan kopioida älykkäiden järjestelmien puolelle. RESCAsta on tavoitteena synnyttää pysyvää verkostomaista kehittämistoimintaa kaupunkien välille. Lisäksi Tampereen seutu osallistuu kansalliseen sähköajoneuvojen demonstrointihankkeeseen EVELINAan, jolla on selkeä liittymäpinta sekä älykkääseen sähköverkon hallintaan että tiedonhallintateknologiaan ja palveluihin. EVE LINAn tavoitteena on synnyttää pysyvää liiketoimintaa. Älykkään sähköverkon hallinnan, sähköautojen latausratkaisujen sekä uusiutuvan energian mikrotuotannon muodostaman kokonaisjärjestelmän kehittäminen ja testaus. Tampereen seudun oppilaitosten (TTY, TaY, TAMK, TAKK) sekä kotimaisten yritysten yhteistyönä hyödynnetään Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen kehitysympäristöä kokonaisuuden testaamisessa, kehittämisessä sekä koulutuksessa. TAKK:n kehitysympäristö on Euroopassakin ainutlaatuinen kehittämisalusta. Aihepiirin ympärille käynnistetään myös kansainvälistä tutkimuslaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä uuden liiketoiminnan kehittämiseksi. Energiantuotantoprosessien ja laitteiden mittauksen ja anturoinnin kehittäminen. Energiantuotantolaitteistot (polttokattilat, niiden hallintaprosessit ja järjestelmät sekä pienen mittakaavan uusiutuvan energian tuotantolaitteet) vaativat alati enemmän älykästä mittausta, anturointia ja seurantaa. Myös päästöjen seuranta ja raportointi edellyttävät älykkäitä ICT ratkaisuja. Näiden ratkaisujen kehittäminen yhteistyössä laitevalmistajien, ICT ratkaisutoimittajien, käyttäjien ja muiden tahojen kanssa luo uutta liiketoimintaa. Tampereen seudulla on paljon osaajia, jotka voivat kehittää dataan perustuvia tuotteita ja palveluja. Kehittäjiä on mm. Protomo tiimeissä ja Nokia taustaisissa startup yrityksissä. Kehittämisessä ovat mukana myös start upien asiakkaat ja Tekes EnsiAsiakas konseptin kautta. EnsiAsiakas konsepti toimii edelläkävijämarkkinoiden luojana mahdollistamalla uusien tuotteiden ja palveluiden kehittymisen ja helpomman pääsyn markkinoille yhteistyössä asiakkaan, yrityksen ja julkisen tahon kanssa. Lisäksi yritysten ja Tekesin rahoittama RICTI hanke pyrkii nopeuttamaan siirtymää tutkimuksesta tuotekehitykseen. RICTI ohjelmamalli laajennetaan kerääntyneen kokemuksen perusteella käsittämään älyliikenteen ja terveysteknologian (Wellness) lisäksi koneenrakennusteollisuuden uusia ratkaisuja. ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA VALMISTUS toteutusmalli Älykkäästi uudistuva valmistus teemassa liiketoiminnan kasvua sekä siihen liittyvien innovaatioiden syntymistä edistetään joustavilla ja ketterillä toimintamalleilla, joilla pystytään vastaamaan nopeisiinkin kysynnän muutoksiin maailmanmarkkinoilla: Innovaatioalustoilla (esim. Konela) edistetään valmistavan teollisuuden uudistumista osaamisia yhdistelemällä uusien tuotteiden, palvelujen ja sovelluskohteiden löytymiseksi yhdessä pk yritysten, isojen yritysten, tutkimuslaitosten ja käyttäjien kanssa. Tässä hyödynnetään myös useiden osaamisja teknologiaosa alueiden törmäyttämistä, esimerkkinä koneenrakennuksen, ICT:n ja pelillisyyden törmäyttäminen hyödyntäen Mediapolikseen syntyvää kehittämisympäristöä. Ennakoivaa trenditietoa globaaleilta markkinoilta hankitaan, tuotetaan ja jalostetaan yrityksille ja tutkimuslaitoksille, jotta toimijat pysyvät edelläkävijöinä. Alueen yritysten kansainvälistä verkostoa laajennetaan ja syvennetään yhdessä tutkimus ja koulutuslaitosten kanssa vahvoihin valmistavan teollisuuden keskittymiin, esimerkiksi Saksassa (esim. Tuotannosta kilpailuetua Saksa yhteistyöllä Pirkanmaalle hanke) 8

9 Koulutusmenetelmiä uudistetaan eri oppilaitostasoilla vastaamaan yritysten osaavan työvoiman tarpeeseen, esimerkiksi Tampereen kaupungin strateginen TOP School hanke, TAKK:n smart grid kehitysympäristö ja TTY:n ja teollisuuden yhteinen innovaatiokeskeinen tohtorikoulu. Pirkanmaan yritysten toimitusverkostoissa otetaan käyttöön uusimmat menetelmät, jotka tehostavat verkoston toimimista ja kilpailukykyä. Kestävän kehityksen näkökulma integroidaan yritysten toimintaan. Uusia toimintatapa ja tuoteinnovaatioita tähän liittyen kehitetään mm. edellä mainituissa innovaatioalustoissa. Teeman toimenpiteitä toteutetaan yhteistyössä alueen keskeisten toimijoiden, kuten yritysten, TTY:n, TaY:n, julkisten toimijoiden ja kehittäjäorganisaatioiden kanssa sekä muiden kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävien verkostojen ja toimijoiden kanssa. Kehittämistyössä hyödynnetään innovaatioalustojen toimintamalleja. Myös muita projektimuotoja ja toimintatapoja hyödynnetään kehittämistoimissa. ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA VALMISTUS kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Tampereen seutu on tehnyt yhteistyötä jo vuosia Saksan NRW:n alueella sijaitsevan OWL Maschinenbauhuippuklusterin kanssa, joka on vuonna 2012 saanut koko Saksaa koskevan koneenrakennuksen huippuklusteri nimityksen. Yhteistyötä toteutetaan yhteisen suunnitelman perusteella, jossa pyritään hyödyntämään vahvuuksia tutkimuksen, yritysyhteistyön, konseptien kehityksen, henkilövaihdon ja koulutuksen alueilla. OWL vetää Saksan Industrie 4.0 ohjelmaa ja tuo loistavan mahdollisuuden yhdistää Tampereen seudun ICT osaamista ja kapasiteettia korvaamaan Saksan ammattityöntekijöiden pulaa. Tampereen teknillisellä yliopistolla on käynnissä strateginen yhteistyö RWTH Aachenin (yksi arvostetuimmista Saksan teknillisistä yliopistoista) WZL laitoksen ja Fraunhofer IPT laitoksen kanssa. Yhteistyö TTY:n sekä ERC EON Research Instituten kanssa on käynnistetty sähköverkkojen älykkäässä hallinnassa. EASE verkoston (European Agency for Sustainable Energy) Suomen Competence Center on Tampereella. Competence Centeristä vastaavat FIMECC yhdessä Hermian kanssa. Suomen erityisosaamisalana EASEssa on koneiden energiatehokkuus. EASElla on toimintaa yhdeksässä Euroopan maassa. EASE yhdistää uudella tavalla tutkimuskentän ohjaamalla innovaatioita sekä yhdistämällä teollisuuden uusiin innovaatioihin nopeasti. EASE tulee generoimaan EU hankkeita sen kumppaniverkostolle. Tampere (Hermia) on yritysjäsenenä ja projektikumppanina ARTEMIS (Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems) ohjelmassa, joka on sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä kehittävä eurooppalainen ohjelma. Hermia toimii mm. koordinaatiossa ARTEMISEN esonia hankkeessa. FIMECC tekee tutkimus ja yritysyhteistyötä mekatroniikan alueella ACCM (Austrian Center of Competence in Mechatronics) ja Flanders' Mechatronics Technology Centre vzw (FMTC) kanssa. FIMECC:llä on käynnissä seuraavat ohjelmat, jotka tukevat teeman sisällön toteutumista: FuTIS, UXUS, ELEMET, EFFIMA ja LIGHT. 9

10 ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA TERVEYS Tampereen seutu Rajaton terveys ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA TERVEYS liiketoimintapotentiaali Tampereen seudun ehdotuksessa liiketoimintaa rakennetaan synergisissä teemoissa, joita ovat sydän, näkö, tuki ja liikuntaelinterveys sekä mielenterveys. Sydän ja verisuonisairaudet aiheuttavat globaalisti 863 mrd. USD kustannukset, joista 55 % tulee sairaanhoidon kustannuksista. Kustannukset nousevat 22 % vuoteen 2030 mennessä. Sydän ja verisuonisairauksista 80 % aiheutuu elämäntavoista. Suomessa sydän ja verisuonisairauksista koituu yhteiskunnalle suurimmat hoitokustannukset (928 M /v, 17 % kaikista hoitokustannuksista, työpanosmenetykset 1,1 mrd. /v). Ylipaino kustantaa yhteiskunnalle 300 M /v. Näköön liittyvien tuotteiden ja palveluiden globaali markkina on 36 mrd. USD (v. 2014, kasvu 5,4 % vuodesta 2009). Glaukooma on yksi merkittävimmistä ehkäistävissä olevista silmäsairauksista (Suomessa potilasta). Lisäksi 99 % yli 65 vuotiaista tarvitsee silmälasit ja jatkuvasti näköhyvinvoinnin palveluita. Kudosteknologian liikevaihto on 1,6 mrd. USD (v. 2010) ja se kasvaa 20 Mrd:n USD vuoteen Tampereen seudulla koko ala voi kasvaa M /v ja työpaikalla. Lisäksi terveys ja liikuntamatkailussa sekä terveydenhuollon välineiden ja terveysravinteiden myynnissä on vientipotentiaalia, jonka avulla markkinaa voidaan kasvattaa vuoteen 2020 mennessä 200 M /v. Terveysmatkailijoita on globaalisti 6 miljoonaa. EU:n potilasliikkuvuusdirektiivi ja terveydenhuoltolain uudistuksen toinen vaihe lisäävät potilaiden valinnanvapautta (v alkaen). Pääsemällä Puolan ja Unkarin tasolle terveysmatkailussa, maahamme toisi rahaa uutta ulkomaista terveysturistia. Venäjä on yksi nopeimmin kasvavista alan markkinoista. Venäjä lisää terveydenhuoltonsa modernisointiohjelmalla panostuksia terveydenhuollon infrastruktuuriin ja järjestelmien tehokkuuteen. Venäjällä (v ) on alueiden terveysbudjetteja kasvatettu ja valtion tutkimus ja kehitysrahoitusta lisätty. ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA TERVEYS osaamispohja Tampereen seutu on vahva terveyden, liikunnan ja yhteiskunnallisen tutkimuksen sekä terveysteknologian osaamiskeskittymä. Tutkimuslaitoksissa työskentelee näillä aloilla noin henkilöä. Alueen osaamispohjan muodostavat Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, VTT, Tampereen ammattikorkeakoulu, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, UKK instituutti sekä STM:n alaiset THL ja Työterveyslaitos. Huippuosaamista kansainvälisessä vertailussa on signaalikäsittelyn, mobiiliteknologian, biomateriaalien, kudosteknologian, ortopedian, rokotteiden, kardiovaskulaari ja silmätautien tutkimuksessa. Lisäksi vahvuuksina ovat terveys ja hyvinvointipalveluiden sekä liikunnan terveysvaikutusten tutkimus, joita yhdistämällä voidaan kehittää uusia toimintamalleja ja palveluja. Tutkimuksen monialaisia kärkihankkeita ovat mm. ihmisen ja teknologian vuorovaikutus, julkisrahoitteiset palvelut, julkisen ja yksityisen sektorin rajapinta, ikäryhmätutkimus (GEREC, nuoriso), kudosteknologia (BioMediTech), terveysteknologia ja terveydenhuollon tietotekniikka, mhealth osaaminen, erityisesti RICTI. Yritykset työllistävät Tampereen seudulla yli henkilöä, joista korkean osaamisen yritykset henkilöä. Merkittävää tutkimus ja kehitystyötä on silmälääkeyhtiö Santenilla ja biomateriaaliyrityksillä mm. Bioretec, Conmed, Inion, Scaffdex. Kasvavia liikunta ja kuntoutusalan yrityksiä ovat mm. GoGo, Premius, OptimalPerformance, Fysioline, Pirkanmaan erikoiskuntoutus, Aktiivi Fysioterapia. Kuluttajamarkkinaan keskittyviä yrityksiä ovat mm. Norlandia Care, Amplia Klinikka, Medika Nova, CocoVi, Frantsila, Vilmankämmen. Julkisen sektorin sote organisaatiot työllistävät henkilöä. 10

11 ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA TERVEYS tavoitteet Tampereen kaupunkiseudun Rajaton terveys konsepti koostuu Kasvusopimuksen ja Innovatiiviset kaupungit ohjelman synergisistä osa alueista. Kasvusopimuksen tavoitteena on luoda edellytykset terveyden suotuisalle kehittymiselle. Rajaton terveys keskittyy yksilön toimintakyvyn ja elämänlaadun sekä kansanterveydellisesti tärkeiden tarpeiden ratkaisuun kattaen terveenä pysymisen, ohjatun omahoidon sekä toimintakykyiseksi palaamisen ratkaisut erikoissairaanhoidon rinnalla. Rajaton Terveys konseptin myötävaikutuksella syntyy Pohjois Euroopan vetovoimaisin ja tunnetuin terveysvaikutuksia lisäävä liiketoiminnan ja palveluiden kehitysympäristö, joka on verkottunut Itämeren alueen päämarkkinoihin ja edelleen globaaleille markkinoille. Palvelut ovat Euroopan kärkitasoa, jolloin niihin hakeutuu myös kansainvälisiä asiakkaita. Uutta liiketoimintaa syntyy niin palvelu, teknologia kuin asiantuntijayrityksiin. Tälle uudelle liiketoiminnalle on avautunut laajemmat kansainväliset markkinat. Toimintamallin tavoitteena on: Yli uutta työpaikkaa syntyy uudistuvaan hyvinvointialaan vuoden 2020 loppuun mennessä. Kansalaisten kokema terveys ja hyvinvointi paranevat. Tulosten mittaamisen välineeksi syntyy Hyvinvointikertomus. Kertomuspilottina on Tampereen kaupunki/seutu. Julkisten terveys ja sosiaalipalveluiden kustannusten kasvu hidastuu. Tampereen seudulla se on vuoden 2016 jälkeen 50 % hitaampaa kuin muualla Suomessa. ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA TERVEYS toimintamallin kuvaus Omarahoitteisten ratkaisujen kehittyminen on uuden liiketoiminnan kasvun tärkein tekijä. Ohjelmassa luodaan toimintamallit ihmisten motivaatiohaasteen ratkaisemiseen. Ohjelmassa kehitettävät edistykselliset hoidot perustuvat tuotantolähtöisten ratkaisujen asemesta asiakkaiden omaan motivaatioon ja asiakas ohjaa itseään koskevien asioiden hoitoa. Toimintamallissa rakennetaan Terveyden Kasvuympäristöt uusien ratkaisujen luomiseen sekä Kansainvälinen Terveys verkosto kansainväliseen kaupallistamiseen. Terveyden 11

12 Kasvuympäristöissä kehitetään uusia ratkaisuja ja saadaan välitöntä palautetta. Markkinoille viemisessä ensimmäisessä vaiheessa hankitaan ratkaisuille toteutusreferenssejä Tampereen seudulta tai muilta ohjelman yhteistyöalueilta. Kansainvälinen Terveys verkosto ylittää nykyisten markkina alueiden rajat. Ohjelmassa rakennetaan suorat yhteydet tärkeimpiin lähimarkkinoihin, jolloin kotimarkkinaan kuuluvat niin Venäjä kuin Itämeren alue. Ohjelman hankkeisiin osallistuvat kansainväliset yritykset toimivat teknologiayrityksille mahdollisina partnereina myös globaaleille markkinoille. Ohjelmassa hyödynnetään lääke, terveys, sosiaali ja käyttäytymistieteellistä osaamista yhdistettynä lääke ja terveysteknologian tarjoamiin ratkaisuihin (ennustava diagnostiikka, rekisterit ja näytekokoelmat, lääkehoidot, monitorointi, ohjattu omahoito). Ohjelma vahvistaa Tampereen lääketieteen ja terveysteknologian osaamiskeskittymiä, edistää kansallista yhteistyötä ja yksityissektorin kumppanuuksia. Lisäksi käytetään Tampereen seudun verkostoja Venäjällä ja Itämeren alueella (Pietari, Active for Life, Scan Balt), kaupallistamis ja tuotekehitystoiminnan sekä kliinisen tutkimuksen verkostoja kuten ECRIN ja Nordic Trial Alliance. ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA TERVEYS tutkimus ja kehitysteemoja sekä hankkeita Uudet liiketoiminnat ja edistykselliset hoidot keskittyvät ensisijaisesti seuraaville teema alueille, joiden yhteisenä tavoitteena on aktiivinen ja terve ihminen: Sydänterveyden hoito, tutkimus ja innovaatioverkoston luominen sydän ja verisuonitautien ennaltaehkäisyyn ja toisaalta jo sairastuneiden potilaiden vaikuttavampaan hoitoon. Uusissa ratkaisuissa hyödynnetään Tampereen seudun edelläkävijäosaamista sekä muuta Suomen korkeatasoista osaamista (mm. ennustava diagnostiikka, hoitointerventiot, monitorointi, kohdennetut lääkehoidot, liikunta, elämäntapamuutokset ja uudet innovatiiviset ratkaisut). Tampereen seutu on sydän ja verisuonitautien uusien hoitomallien kehittämisen edelläkävijä ja monialaisen huippuosaamisen yhdistäjä. Tästä ovat esimerkkeinä Sydänkeskuksen hoitoprosessien kehittäminen asiakaslähtöisesti KURKIAURA hankkeessa (kurkiaura.info) tai telekardiologisten hoitojen kehittäminen. Huippututkimuksesta esimerkkejä ovat BioMediTechin ja Sydänkeskuksen kantasolupohjaisten sydänhoitojen kehittäminen, sydänäkkikuoleman ja atheroskleroosin diagnostiikan kehittäminen, jossa käynnissä on mm. 16 huippupartnerin ja n. 10 M :n ATHEROREM projekti ( Tampereella on TTY:llä ja VTT:llä myös sydämen biosignaalitutkimuksissa EKG anturien ja analyysien kehittämisen huippuosaaminen. Ihmisperäisten sydänpotilaiden näyteaineistojen keräämisessä Tampereella on keskeinen rooli. FINCAVAS näytekokoelmaan (noin potilaan aineisto) on jo yli 10 vuotta kerätty sekä mittaustietoa että biologisia näytteitä. Hoitojen vaikuttavuuden ja liiketoiminnan näkökulmasta tämä on näkynyt siinä, että Sydänkeskus Oy on kyennyt tuottamaan parantuneita hoitotuloksia pienemmin kustannuksin. Tätä syntynyttä edelläkävijyyttä ja monialaisuutta vahvistetaan alueellisessa kehittämisyhteistyössä, jossa ovat mukana Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, TaY, Sydänpiiri, STM, VTT, kunnat, Norlandia Care sekä UKK instituutti ja Diabetesliitto. Potilasjärjestöjen kanssa kehitetään vertaistukihenkilötoimintaa, mikä nopeuttaa potilaiden toimintakykyiseksi palaamista. Yhteistyötä tehdään laajasti kansallisesti ja kansainvälisesti yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Tampere on kytkeytynyt kansainväliseen huippuosaamiseen kuten ips tutkimuksessa UCSF:n nobelisti Yamanakaan, ATHEROREMOn kautta 18 eurooppalaisen huippulaitokseen (mm. Karolinska, Oxford) sekä Kanadaan Montreal Heart Centeriin. Nykyisiä ja tavoiteltuja yritysyhteistyökumppaneita ovat Sydänkeskus, FIMLAB, lääkeyhtiöt (mm. Sanofi, Roche), diagnostiikka ja monitorointi (mm. Boston Scientific, Zora Biosciences, Mendor, Polar, Suunto), lääkärikeskukset ja liikuntayritykset (UKK Terveyspalvelut, GoGo, Elixia, Fressi). Näitä työpaikkoja Tampereen seudulla on ja tavoitteena on työpaikkaa. 12

13 Suunnitteilla olevia kehittämisprojekteja ja aiheita ovat mm. BioMediTechin Ihmisen varaosahankkeen sydänhoitojen kehittäminen, ennustavien diagnostiikkojen ja kohdennetun ja vaikuttavan lääkehoidon mallit sydänriskipotilailla. Lisäksi interventiot haasteellisten elämäntilanteiden ja sydänterveyden riskien poistamiseksi (Liikunta ja Sydänterveys), yksilöllisten palveluiden kehittäminen sydänpotilaille (Kurkiaura) sekä telekardiologisten hoitojen ja seurannan toimintamallien kehittäminen. Näköhyvinvoinnin hoito, tutkimus ja innovaatioverkoston luominen. Näkökyky ylläpitää yksilön toiminta ja työkykyä sekä omatoimisuutta. Sen merkitys lisääntyy työn muutosten ja väestön ikääntymisen vuoksi. Tampereella toimii mm. Santenin silmälääkeyhtiö ja PSHP Silmäkeskus. Nykyinen huippuosaaminen on koottu TaY:n johtamaan SILK tutkimusverkostoon, joka kokoaa yhteen alan toimijat. SILK kattaa silmälääketieteen huippuosaamisen mm. lääkekehityksen, kantasolututkimuksen, biosignaalien mittaamisen ja biomateriaalien alueilla. Kehitettävät asiat liittyvät näköterveyden hoitoprosessien uudistamiseen, silmän kudosteknologiaan (Biomeditech), silmäsairauksien diagnostiikkaan ja uusiin lääkehoitoihin. Alalla on paljon yksityisiä palvelutarjoajia (Medilaser, Terveystalo, Femtolasik, optikkoliikkeet kuten Oculus) ja suomalaisia teknologiayrityksiä (icare, Optomed). Näköterveyden työpaikkoja Tampereen seudulla on yli Tavoitteena on kasvattaa niitä n työpaikkaan. Suunnitteilla olevia kehittämisprojekteja ja aiheita ovat mm. työ ja liikennenäön kehitysympäristöjen luominen, yhteistyömallit työterveyden kanssa, varhaisen puuttumisen toimintamalli optikkoliikkeiden ja yksityisten silmälääkäreiden kanssa glaukooman varhaiseksi havaitsemiseksi ja hoidon aloittamiseksi ajoissa sekä kansallisen silmälääkkeiden ja terveydentutkimusverkoston perustaminen. TULE terveyden hoito, tutkimus ja innovaatioverkoston luominen sairauksien ennaltaehkäisemiseksi ja sairastuneiden toimintakyvyn nopeammaksi parantamiseksi. TULE terveys luo pohjan myös sydänterveyden ja mielenterveyden ylläpitämiselle. Ohjelmassa yhdistetään Tampereen seudun kansainvälinen biomateriaalien ja kudosteknologian soveltamisosaaminen korkeatasoiseen ortopedian, fysiologian ja liikunnan terveysvaikutusten osaamiseemme. Avaintoimijoita tutkimussektorilla ovat TaY:nlääketiede ja Biomeditech, Coxa, PSHP ja UKK instituutti. Palvelutuottajia ja yrityksiä ovat mm. Coxa, PSHP, Koskiklinikka, Premius, Terveystalo ja Mehiläinen. TULE teknologiassa Tampere on profiloitunut alan kansainväliseksi keskukseksi, jossa toimii mm. Conmed, Inion, Bioretec, Scaffdex tehden tiivistä yhteistyötä tekonivelyritysten kuten Depuy, Stryker ja Zimmerin kanssa. Uusi avaus on Tampereella syksyllä 2013 aloittava Kirurgian Koulutuskeskus, jossa tullaan kouluttamaan huippuosaajat alan viimeisimpien tekniikoiden käyttöön. TULE hyvinvoinnin työpaikkoja Tampereen seudulla on alle ja tavoitteena on kasvattaa sitä n työpaikkaan. Suunnitteilla olevia projekteja ovat mm. liikuntaliiketoiminnan ja tutkimuslaitosten kansallisen kehitysalustan rakentaminen, uusien tuotteiden kehityspolun parantaminen kohti laajamittaista kansainvälistä kliinistä käyttöä, TULE sairauksien ennaltaehkäisyyn ja sairastuneiden potilaiden toimintakykyisyyden parantamiseen keskittyvät innovatiiviset teknologiset ja liiketoimintaratkaisut kattaen myös liikuntaliiketoiminnan. Muiden edistyksellisten hoitojen (mm. infektiotautien torjunta ja mielenterveys) yhteinen kasvutavoite noin työpaikkaa. Ohjelmassa luodaan seuraavat kehitysalustat edellä kuvattujen uusien ratkaisujen synnyttämiseksi: Tampereen seudulla kehitetään nykyisen sairaanhoitojärjestelmän rinnalle terveyttä lisäävä Hyvinvoinnin hoitojärjestelmä, jossa on yksityiskohtaisuuden tasoltaan sekä Hyvinvointikertomuksen että tarkempien aliteemojen mukaisia osia. Järjestelmän mittaristona toimii vuosittainen hyvinvointikertomus, joka koostuu mm. hyvinvointi, elämänlaatu, terveys /sairaus ja suorituskykymittareista. Järjestelmässä hyödynnetään 13

14 julkisen sektorin avointa dataa, asiakaskohtaisten tietojen (Taltioni) ja anonyymien käyttäjäryhmäkohtaisten tietojen keräämistä. Potilaskertomustietojen hyödyntämistä kehitetään. Kaupin Kampuksen uudistaminen ja kasvattaminen Rajaton Terveys mukaiseksi ekosysteemiksi. Se on jo nyt terveys ja hyvinvointialan osaamis ja työpaikkakeskittymä, jossa käy päivittäistä käyttäjää. Kampukselle tuodaan uusia toimijoita ja laajennetaan toimintaa focussairaaloiden lisäksi ennaltaehkäisevien ratkaisujen, liikunnan ja kuntoutuksen suuntaan. Yrityskehitysalustat kuten Ideaklinikka ja käyttäjiä osallistavat prosessit synnyttävät uutta liiketoimintaa ja niiden toimintaa kehitetään ja laajennetaan Kasvusopimuksessa kuvatulla tavalla ohjelman aikana kattamaan uuden liiketoiminnan kehityksen kaikki vaiheet. Uusista toimijoista esimerkki on Norlandia Caren operoima potilashotelli, joka mahdollistaa niin terveysmatkailun laajentumisen kuin erikoissairaanhoidon kustannustehokkaan toiminnan. Yrityskehitysalustat ja käyttäjiä osallistavat prosessit synnyttävät uutta liiketoimintaa. Yrityskehitysalustat toimivat ensisijaisesti Kaupin Kampuksella. Kaupunginosien (Tesoma, Hervanta, Pitkäniemi) kasvuympäristöt rakennetaan yhteistyössä Tampereen seudun INKA teemojen kanssa ja ne sovitetaan Kasvusopimuksen tavoitteisiin (mm. rakennetun ympäristön kehittäminen ja sosiaalinen eheys). Kansainvälisen kasvupolun kehittämiseksi luodaan Kansainvälinen terveys ekosysteemi erityisesti Suomen ja Venäjän välille. Ekosysteemin pohjana on jo olemassa olevat yhteistyösopimukset Pietarin seudun toimijoiden kanssa. Strategisia kehittämisalueita ovat mm. yritysten kansainvälistyminen, terveydenhuollon ratkaisujen kehittäminen, potilasliikkuvuus, koulutus, tutkimus ja suunnitteluyhteistyö sekä laiteosaaminen ja sairaalarakentaminen. Ohjelman kumppaneita Venäjällä tulevat olemaan mm. Pietarin kaupungin Elinkeino ja investointikomitea sekä Terveyskomitea, maan huippusairaalat (mm. kardiologinen sairaala Almazov, Hätätilaministeriön sairaala NRCERM), pharma ja medical device klusterit ja niiden jäsenyritykset, yksityisklinikat ja yliopistot (mm. Medical University Pavlov). Tampere ehdottaa Tampereen koordinoiman kansallisen terveysalan teemaverkoston muodostamista Suomi Venäjä yhteistyöhön. Suomesta mukana ovat mm. Venäjälle suuntautuvat kaupunkiseudut ja yritykset kuten Tampere, pääkaupunkiseutu, keskeiset sairaalat ja yksityisklinikat, alan yritykset, yliopistot, ministeriöt EU:sta mukana ovat mm. Itämeren maiden Active for Life partnerit. Ekosysteemiä laajennetaan ohjelman edetessä muualle Itämeren alueelle. Tavoitteena on kasvattaa Suomen ja Venäjän välinen terveysja hyvinvointiliiketoiminta 150 M :n. Työpaikkavaikutus Tampereen seudulle on 800 työpaikkaa ohjelmakauden aikana. Työpaikat syntyvät terveysmatkailun kehittämisestä, koulutuksesta, terveydenhuollon asiantuntijapalvelut, sairaalarakentamisesta, tutkimusyhteistyöstä sekä teknologiaviennistä. Tampereen seudulla on operatiiviseen toteutukseen olemassa monipuoliset yhteistyöverkostot Suomessa. Kumppaneita ovat Helsingin, Kuopio, Turku ja Oulu seutujen toimijat. Lisäksi liikuntasovellusten kehittämisessä tärkeitä kumppaneita ovat mm. Hämeenlinnan, Lahden ja Seinäjoen seutukunnat. Muiden verkostojen osalta toimitaan yhteistyössä FIHTA:n, Lääketeollisuuden, Suomen Bioteollisuuden, Terveys ja sosiaalialan Yrittäjät ja Lääkäripalveluyhdistyksen kanssa. FinnMedi on näiden jäsen tai yhteistyökumppani. Aktiivista yhteistyötä tehdään myös viranomaistoimijoiden ja julkisten rahoittajien kanssa. Muiden kaupunkiseutujen INKA ehdotuksiin on olemassa luonnolliset rajapinnat. Tampereen ehdottamissa teemoissa toimitaan muiden paikkakuntien kanssa. Tampereen seutu kytkeytyy muiden paikkakuntien toimintaan mm. pääkaupunkiseudun aktiivisen ikääntymisen, syöpä ja neurosairauksien teemoihin, Oulun terveydenhuollon saumattoman tietotekniikka alustan kehittämiseen ja potilashotellitoiminnan aloittamiseen myös Oulussa. 14

15 ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA LIIKENNE Tampereen seutu Smart city ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA LIIKENNE liiketoimintapotentiaali Tampereen seudun vahvuutena on alan osaaminen ja Suomen johtava älyliikenteen kehitysympäristö ITS Factory. Se kokoaa yrityksiä ja toimijoita kehittämään ja testaamaan älyliikenteeseen liittyviä palveluita sekä niiden yhteensopivuutta. Yhteistyö aktivoi uusien palveluiden syntymistä ja yhtenäistää alan käytäntöjä. ITS Factory tukee alan yritysten kasvua myös kouluttamalla niitä palvelujen kehittämisessä. Avoin data, kaupunkikehityshankkeet ja innovatiiviset julkiset hankinnat luovat edellytykset älyliikenteen kehittämisessä. Avoin data mahdollistaa palvelujen kehittämisen ja testaamisen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Tampereella on tarkasteltu datan avaamisen muotoa ja erityisesti, avataanko data raakadatana vai jalostetaanko sitä avaamista varten, jotta hyödyntäminen olisi helpompaa. Tehdyn selvityksen perusteella tullaan tekemään rajapintatoteutuksia sovelluskehittäjiä varten esimerkiksi liikennetiedon osalta, jonka hyödyntäminen erilaisiin uusiin palveluihin on selkeästi tunnistettu. Kansallisen älyliikenteen kehittämis ja innovaatioaluekonseptin ITS Factoryn kautta pyritään paikallisiin standardiratkaisuja hyväksi käyttäen pilotteihin, sitä kautta referensseihin ja lopuksi tuotantokäyttöön jääviksi palveluiksi, liiketoiminnaksi ja vientituotteiksi. Näin syntyy uusia työpaikkoja sekä kehitystyöhön että konkretisointiin. Merkittävää liiketoimintapotentiaalia omaavalla, melko uudella älyliikennealalla yritysten liiketoiminnan kasvu ja uusien yritysten synty ovat tärkeitä painopistealueita. Älykäs liikenne ja logistiikkaympäristö mahdollistaa älyliikenteen erilaisia komponentteja valmistavaa ja älyliikenteen palveluja ja ohjelmistoja toteuttavia markkinoita mm. paikannukseen, dataan ja sen käsittelyyn sekä tiedonsiirtoon liittyen. 15

16 ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA LIIKENNE osaamispohja Tampereen alueen vahva älyliikenneosaaminen, opetus, tutkimus ja yritystoiminta yhdistettynä julkisen sektorin panostukseen sekä julkisen ja yksityisen sektorin tiiviiseen PPP yhteistyöhön luo erinomaisen kasvualueen. Tekniikan ja teknologioiden hallitsemisen lisäksi yhteistyö viranomaisten ja kolmansien osapuolten välillä on poikkeuksellista ja alaa eteenpäin vievää. ITS osaamista markkinoidaan ja viestitään tehokkaasti sekä luodaan kansainvälisiä kontakteja ja konsortioita, joiden avulla älyliikenteen osaajat ja innovaatiohankkeet verkottuvat mahdollistaen älyliikenteen vientiä. ITS Factory itsessään hakeutuu yhteistyöhön Eurooppalaisten kumppanien kanssa ja kansainväliseksi kehitysohjelmaksi tuoden näin Suomelle vahvan kansainvälisen roolin. Tavoitteena on kansainvälisen yhteistyön kautta laajentaa konseptia ja samalla yrityksille mahdollisuuksia laajentaa ja skaalata toimintaa. Tampereen yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa on vahvaa älyliikenteen osaamista. Tampereen teknillisen yliopiston tavoitteena on jalostaa älyliikennejärjestelmien tuottamaa dataa ymmärrykseksi erilaisista liikennejärjestelmään liittyvistä ilmiöistä ja näin palvella alan tutkimusta, suunnittelua ja päätöksentekoa. TTY:n professori Jorma Mäntysen johdolla toimiva 25 hengen tutkimusyksikkö VERNE tutkii ja edistää kestävän ja älykkään liikenteen kehittämistä. Yksikön yksi painopistealue on kaupunkiliikenteen kehittäminen. Yksiköllä on valmisteilla myös mm. matkaketjuja tiedon avulla optimoiva tutkimushanke samoin kuin ns. big datan hyödyntämistä kevyen liikenteen verkon optimoinnissa. Vernen työtä tukee tietojohtamisen tutkimuskeskus Novi. Tampereen ammattikorkeakoululla ja TTY:llä on yhteinen logistiikan oppimisympäristö Logivo. TaYn informaatiojärjestelmän yksikössä on Smart Traffic tutkimusyksikkö, joka keskittyy standardisointiin, avoimiin arkkitehtuureihin ja käytettävyyteen. Yksiön avainhenkilöillä on yli 80 henkilötyövuoden kokemus kansainvälisestä liiketoiminnasta, mikä tekee ryhmästä ainutlaatuisen: tutkimus suunnitellaan alusta lähtien hyödynnettävyysnäkökulmasta. Ryhmää vetävät professori Roope Raisamo ja excutive in residence Jukka Lintusaari. Tampereen seudun kovin osaaminen älyliikenteessä on VTT:n Tampereen yksiköllä, jonne VTT:n älyliikennetutkimus on keskittynyt ja jossa toimii Co operative Traffic tutkimuskokonaisuus. Yksiköllä on yli vuosikymmenen kokemus yhteistyöstä merkittävien ulkomaisten autovalmistajien kanssa ja ryhmä on koordinoinut ja ollut mukana useissa EU:n puiteohjelmien älyliikennehankkeissa. VTT on jo luonut Tampereelle eurooppalaisen älyliikenteen Drive C2X testialueen EU:n rahoituksella. VTT tutkii myös älypuhelimiin liittyviä liikenteen palveluita. VTT:llä on myös laaja INTRANS älyliikenneohjelma, joka tukee kaupallisten, julkisten ja myös logistiikan palveluiden kehittämistä. ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA LIIKENNE tavoitteet EU:n valkoinen kirja liikennejärjestelmistä 2050 on asiallisesti ottaen tilaus älyliikenteen ratkaisuille. Kesällä 2010 annettu älyliikenteen direktiivi vauhdittaa tätä kehitystä. Suomen älyliikennestrategia on hyväksytty v Älyliikennekokonaisuuden tavoitteet toteuttavat osaltaan kaikkia näitä linjadokumentteja. Tampereen roolia on sovitettu yhteen liikenneviranomaisten kanssa muun maassa tapahtuvan älyliikenteen kehittämisen suhteen. Vaikka älyliikenne on lähtenyt hyvään alkuun Suomessa, se ei riitä, vaan tarvitaan vaikuttavampia kokonaisuuksia. Tampere tarjoutuu kaupunkiälyliikenteen kehittämisympäristöksi, jonka kehittämiseen kaupungin oma liikenteen suunnittelu ja infrastruktuurin rakentaminen on sitoutunut. Nämä ratkaisut tukevat myös uutta liikennerevoluution hengessä tapahtuvaa kestävää liikenteen ja yhdyskuntarakenteen kokonaiskehittämistä. Tampereen seutu toimii eurooppalaisena älyliikenteen edelläkävijänä ja kaupunkiseutuna, jossa kehitetään alalle uusia innovaatioita ja liiketoimintaa. Tavoitteena on, että Tampereen seutu on älykkään liikenteen ja avoimen datan edelläkävijä ja mallikaupunki Euroopassa. Uusien teknologioiden mukaisten ratkaisujen ja standardimuotoisen avoimen datan hyödyntämisen ansiosta liikkuminen on helppoa, liikenneverkko on 16

17 ympäristöystävällinen, sujuva ja turvallinen. Julkinen liikennedata yhdistettynä muiden lähteiden dataan houkuttelee Tampereen seudulle alan johtavat toimijat ja kiihdyttää paikallista tutkimus ja yritystoimintaa. Älyliikenteen sovelluksista syntyy kansallisten ratkaisujen lisäksi vientituotteita ja pohjaa uudelle kansainväliselle yritystoiminnalle. Kehitystyö mahdollistaa kaupungin strategisten liikennetavoitteiden saavuttamisen: Liikenteen välityskapasiteetti kasvaa ja matka ajat lyhenevät 20 %, joukkoliikenteen kulkumuoto osuus kasvaa 25 % yksikköön ja päästöt vähenevät 20 %. Ensimmäisiä tuloksia esitellään Suomessa järjestettävässä Euroopan ITS konferenssissa kesällä ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA LIIKENNE toimintamallin kuvaus Tampereen kaupunki on sitoutunut älyliikenteen kehittämiseen. Kaupunki toimii älyliikenteen kehittämisen veturina ja mahdollistajana. ITS Factory ja sen toiminnan kehittäminen on kirjoitettu myös vuonna 2013 julkaistuun Tampereen pormestariohjelmaan. Itse toimintamalli perustuu laajaan yhteistyöhön, ITS Factory konseptiin, joka toimii Tampereen kaupungin hallinnoimana ja johon ovat sitoutuneet kaikki alan keskeiset viranomaistahot (kaupungin lisäksi LVM, Liikennevirasto, TraFi, Pirkanmaan ELY keskus, Pirkanmaan liitto ja kattojärjestö ITS Finland) ja alan yrityksiä. Tämä luo vakaan pohjan kehitystyölle myös jatkossa ja toimii foorumina ja työkaluna älyliikenteen kehittämiselle. Tampereelle on tavoitteena luoda markkinaehtoisesti toimiva kaupunkiliikenteen kehittämiskeskus, jossa erilaiset ajoneuvovalmistajat voivat testata sekä ajoneuvojaan että erilaisia sovelluksiaan todellisessa ympäristössä. Tampereen kaupunki on panostanut myös älyliikenteen kehitykselle välttämättömiin datan avaamiseen Avoin Tampere elinkeino ohjelman mahdollistamana. Lisäksi muut kaupunkikehityshankkeet ja innovatiiviset julkiset hankinnat luovat edellytyksiä älyliikenteen kehittämisessä. Jo olemassa olevat järjestelmät sekä tulevat suuret liikenneinvestoinnit kuten katuraitiotiehanke muodostaa innovaatioalustan ja kehityshankkeiden yhteistyöryhmittymän. Älyliikenteen lisäksi näissä hankkeissa haetaan liikennerevoluutioajattelua eli hankkeiden aiempaa monipuolisempaa vaikutusarviointia, jossa liikennevaikutusten rinnalla laajaalaisemmin selvitettäisiin tiehankkeiden vaikutuksia esim. yhteiskunnan tai yhdyskuntien kehittämiselle. ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA LIIKENNE käynnissä olevat hankekokonaisuudet ITS Factory konseptin toimintaa jatketaan ja kehitetään. ITS Factory ei ole pelkkä hanke, vaan jatkuvasti kehittyvä toimintaympäristö, joka rikastuu niin testiympäristöltään kuin roadmapiltaan jatkuvasti. Älykäs ja arvoa luova liikkuminen muodostuu uusien liikenneratkaisujen perustana olevasta avoimen datan sekä ICT teknologioiden hyödyntämisestä. Älykkäät liikenneratkaisut tuottavat arvoa ihmisten jokapäiväiseen liikkumiseen tuoden palveluita lähemmäksi ihmistä mahdollisimman usein ilman tarvetta matkustaa tai liikkua. Älyliikenteen tavoitteena on tieto ja viestintätekniikan avulla edistää julkisen liikenteen, kävelyn ja pyöräilyn sekä vähäpäästöisen autoilun sujuvuutta. Avoimen datan tuotantokoneisto. Liikenteen data on otettu avoimen datan keihäänkärjeksi ja tavoitteena on säteillä Tampereen seudun liikenteen tilannetieto sekä liikenteen muut parametrit (staattisia tietoja esim. bussien aikataulut ja dynaamisia tietoja kuten bussien reaaliaikainen sijainti, vapaat pysäköintipaikat ja liikenteen häiriötiedot) avoimella, standardeihin perustuvalla ja skaalautuvalla tuotantokoneistolla. Avoimen datan tuotantokoneistossa kuntien rooli selkeytetään datan tuottajana ja arvoketjun puuttuva lenkki (datan paketoija ja toimittaja) määritellään ja saatetaan vähintään esikaupalliseen vaiheeseen. Toimittajan liiketoiminnallinen malli määritellään ensimmäisten pilottien jälkeen. Alustavien markkinaselvitysten perusteella vastaavaa arvoketjua ei ole vielä pystytty toteuttamaan missään ja suomalaisen yhteiskunnan edistyksellinen perusrakenne mahdollistaa kansainvälisesti johtavan position. 17

18 Liikenteen tilannetiedon tuotanto. Osana avoimen datan systeemitoteutusta toteutetaan liikennejärjestelmiin investoinnit, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen liikenteen tilannetiedon luomisen. Vaiheistettu hanke sisältää mm. liikenteen anturiverkoston modernisoinnin ja kokoamisen yhtenäiseksi tilannekuvaksi. Toteutuksella pystytään tavoittelemaan Tampereen kaupunkiseudulle aidosti maailman johtavaa positiota. Älykkään liikennejärjestelmän hallinnan keskeinen lähtökohta on reaaliaikaisen tilannekuvan muodostaminen sisältäen kaikkien liikennemuotojen lisäksi mm. pysäköinnin ja sääolosuhteet. Tämä edellyttää uusien kustannustehokkaiden keruumenetelmien kehittämistä, infrastruktuurin ja liikennevälineiden välisen ja liikennevälineiden keskinäisen tiedonsiirron kehittämistä, big datan käsittelyä ja jalostamista. Reaaliaikaisen liikennetilanteen avulla voidaan järjestelmää keskitetysti operoida ja näin ennustaa tulevia tapahtumia. Tietoa voidaan myös jakaa eri lähteisiin. Lisäksi kehitetään henkilökohtaisia liikkumista helpottavia palveluita, joissa hyödynnetään eri liikennemuotojen reaaliaikaista tietoa, jonka mukaan palveluita voi räätälöidä henkilökohtaisiin erityistarpeisiin ja näin helpottaa liikkumista (mm. näkövammaiset joukkoliikennevälineessä). Reaaliaikaisen liikennetiedon keräämistä, eri järjestelmien välistä kommunikointia ja hyödyntämistä vaatii myös uudet isot keskustan kehittämiskohteet, kuten Keskusareena. Liikenteen hallinta Keskusareenan isojen tapahtumien aikana vaatii aivan uudenlaisia älyliikenteen ratkaisuja. Myös joukkoliikenteen tehokkuutta parannetaan ajantasaista liikennetilannetta hyödyntämällä. Kehitetään matkaketjujen toimivuutta eri liikennemuotojen välillä. Joukkoliikennevälineiden reaaliaikainen sijainti tiedetään, jolloin voidaan taata esim. tiettyjen bussilinjojen vaihtoyhteydet niin että kalusto saadaan tehokkaampaan käyttöön ja joukkoliikenne on sitä kautta varmempi ja houkuttelevampi. Kaluston tehokkaampaan käyttöön ja joukkoliikennepalvelun parantumiseen tähtää myös bussien kuormitusasteen mittaamiseen ja tarkkojen matkustajamäärien laskemiseen pilotoitavat uudet menetelmät. Silloin saadaan tietoon kalustotarpeet. Kuormitusastetta voidaan hyödyntää mm. älykkäiden ohjausmenetelmien kehittämisessä ja liikennevaloetuuksien priorisoinnissa. Myös kutsujoukkoliikennettä kehitetään ja kytketään muuhun joukkoliikennejärjestelmään. Elinkeinoelämän kannalta älykäs kaupunkiseutulogistiikka tuo merkittäviä kustannussäästöjä. Älykäs ja energiatehokas tavaroiden kaupunkijakelujärjestelmä, tavaravirtojen ja toimitusketjujen, logististen toimipisteiden ja terminaalien kokonaisjärjestelmä, joilla tavoitellaan tehokkuutta ja täsmällisyyttä kaupunkilogistiikkaan, tehokkuudesta yrityksille ja loppukäyttäjille säästöjä. ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA LIIKENNE suunnitteilla olevat hankekokonaisuudet Joukkoliikenteen houkuttelevuuden yksi merkittävä kriteeri on käytön helppous. Eri kulkumuotojen maksujärjestelmien ja lipputuotteiden yhteensovittaminen niin, että maksuväline käy niin Tampereen seudulla paikallisliikenteen bussissa kuin kaukoliikenteen linja autossa tai junassa, on yksi keskeisistä kehityskohteista. Yhtenäisiä maksujärjestelmiä on kehitettävä tulevaa seudullista liikennettäkin silmälläpitäen. Katuraitiotiehanke tuo kokonaan uuden liikennemuodon Tampereelle. Tampereen kaupunki haluaa kehittää kaupunkiraitiotiestä palvelualustan, johon voidaan sisällyttää matkustamiseen liittyviä innovaatioita. Kaupunkiraitiotien kehittämisellä on kuitenkin myös laajempi merkitys Tampereen kaupungille. Älykkään katuraitiotien kytkeminen Tampereeseen niin maankäytöllisesti kuin liikenteellisesti avaa uusia mahdollisuuksia kaupungin kehittymiselle ja liikenteelle. Katuraitiotie avaa myös uuden alustan liikkumisen palveluiden kehittämiselle, liikkumiseen käytettävän ajan hyödyntämiselle ja älyliikenneratkaisuiden kehittämiselle. Raitiotie tulee muodostamaan uuden rungon joukkoliikenteessä ja älyliikenteen keinoin raitiotie on mahdollista sovittaa olemassa olevaan liikenneverkkoon muodostaen mahdollisimman tehokkaan joukkoliikennejärjestelmän. Tämä tarkoittaa mm. älykkäiden ohjaus ja etuusjärjestelmien kehittämistä, älykästä hinnoittelua ja maksamista, reaaliaikaisen tiedon hyödyntämistä raitiotien muodostaman joukkoliikenteen 18

19 runkolinjan ja sitä tukevan bussiliikenteen välillä, älykkäitä liityntäpysäköintiratkaisuja, avoimen datan päälle toteutettuja sovelluksia. Katuraitiotien suunnittelussa ja markkinoinnissa käytetään hyväksi kaupunki ja virtuaalimalleja. ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA LIIKENNE Tutkimus ja kehitysteemoja Big Data. Tampereen seudun yliopistojen eräs tunnistetuimmista nykyisistä osaamisalueista on tietojärjestelmät ja niiden soveltaminen. Avoin data ja erityisesti liikennejärjestelmät muodostavat kokonaisuuden, jossa Big Datan tutkimusmenetelmin voidaan luoda paikalliselle teollisuudelle uniikkia vientiä tukevaa osaamista. Kontekstitietoinen uusia teknologioita hyödyntävät koneiden ja ihmisten käyttöliittymäratkaisut. Uudet käyttöliittymäteknologiat, lisätty todellisuus ja uudet laitekategoriat antavat mahdollisuuden kerätä uutta tietoa ympäristöstä uudenlaisin keinoin. Visuaalinen tietotekniikka. Yliopistojen vahva osaaminen visuaalisen tietotekniikan alueella kytketään vahvasti mm. älyliikenteen ratkaisuihin ja vahvistetaan osaamisen viemistä uusiin teollisiin ratkaisuihin. Avoimen datan ja ICT sovellusten kehittäminen liikenteen ohjaamiseen. Ajoneuvojen hyväksikäyttö olosuhde ja tilannetiedon keruuseen, tarvittavia kommunikointiratkaisuja, datan jalostusta, datan esittämistä, rajapintoja ja käyttöliittymiä. Kaupunkiraitiotie kehitysalustana, joka mahdollistaa monimuotoisen julkisen liikenteen sekä luo eläviä kaupunkikeskustoja. Uuden katuraitiotiejärjestelmän liittäminen osaksi kokonaisliikennejärjestelmää, urbaania asumista ja liikkuvaa työtä, palveluita ja ubiikkia mediaympäristöä. Kaupunkiseudun reaaliaikaisen liikennetilannekuvan kehittäminen. Uudet kustannustehokkaat tiedonkeruulähteet, joilla saadaan liikenteestä reaaliaikainen tilannekuva. Reaaliaikaisen liikennedatan hyödyntäminen. Joukkoliikenteen paikkatiedon hyödyntäminen, sujuvan vaihdon mahdollistaminen liikennevälineestä toiseen, kustannusten alentaminen ja joukkoliikenne etuuksien kehittäminen. Älykäs kaupunkiseutulogistiikka. Älykäs ja energiatehokas tavaroiden kaupunkijakelujärjestelmä, tavaravirtojen ja toimitusketjujen logistiikan ja terminaalien kokonaisjärjestelmä. Joukkoliikenteen fiksut maksumaksujärjestelmät. Joukkoliikenteen lipputuotteiden ja maksujärjestelmien kehittäminen, yksi maksuväline paikallisliikenteen bussissa ja kaukoliikenteen linja autossa tai junassa. Uusien energiamuotojen käyttöönotto liikenteessä. Sähköautojen latausteknologiat ja muu infra, biopolttoaineet. Automaattisen liikenteenvalvonnan kehittäminen ja muut älyliikenneratkaisut liikenneturvallisuuden edistämiseksi. Automaattiseen liikenteen valvontaan soveltuvat tekniikat, järjestelmät ja tiedonsiirtoratkaisut. 19