TYÖN JA OIKEUDENMUKAISUUDEN TAMPERE. Tampereen sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön poliittinen ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖN JA OIKEUDENMUKAISUUDEN TAMPERE. Tampereen sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön poliittinen ohjelma 2013 2020."

Transkriptio

1 TYÖN JA OIKEUDENMUKAISUUDEN TAMPERE Tampereen sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön poliittinen ohjelma Reilu Tampere 1

2 SDP VAIHTOEHTO NYKYMENOLLE 3 TAMPEREESTA HYVÄN TYÖELÄMÄN KAUPUNKI 4 ELINVOIMAA KASVUSTA JA KILPAILUKYVYSTÄ 6 KUNTATALOUS TASAPAINOON 7 PIDÄMME KOULUN JA PÄIVÄKODIN KUNNOSSA 8 KULTTUURI- JA VAPAA-AJANPALVELUT ANTAVAT SISÄLTÖÄ ELÄMÄÄN 10 ENNALTAEHKÄISY JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN PAINOPISTEALUEEKSI 11 PERUSTERVEYDENHUOLTO KUNTOON 12 PIDÄMME VANHUKSISTA HUOLTA 12 TAVOITTEENA TOIMIVA LIIKENNE JA YHDYSKUNTARAKENNE 15 KOTI ON PERUSASIA 16 KANSALAISTEN TAMPERE 18 HYVÄ HALLINTO TAKAA ASIOIDEN SUJUVAN HOIDON 19 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

3 SDP VAIHTOEHTO NYKYMENOLLE Sosialidemokraattinen arvoperinne on ollut vahvasti läsnä Tampereen rakentamisessa. Näin on oltava jatkossakin. SDP:n tavoitteena on oikeudenmukainen, yhteisvastuullinen ja tasa-arvoinen Tampere, jossa jokainen voi toteuttaa itseään ja hankkia elämänsä menestyksen eväät. Ketään ei jätetä heitteille. Tampereella kuusi vuotta poliittista valtaa pitänyt Kokoomuksen ja Vihreiden johtama oikeistoryhmittymä ei ole huolehtinut kaikkien kuntalaisten hyvinvoinnista. Terveys- ja tuloerot ovat vahvassa kasvussa ja eriarvoisuus lisääntyy. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat hälyttävällä tasolla. Oikeistolainen kuntapolitiikka on näkynyt kaupungin toimintojen ulkoistamisena ja yksityistämisenä. Ulkoistamisella ei ole saavutettu säästöjä tai laadun parannuksia, vaan kuntalaiset ovat joutuneet maksumiehiksi yksityisten yritysten suosimisessa. Sosialidemokraattien mielestä vahva eriarvoistumiskehitys on uhka Tampereen menestymiselle. Kaikki hyötyvät siitä, että kaupunki on sosiaalisesti eheä ja julkiset palvelut ovat kaikkien ulottuvilla. Parempi tulevaisuus on mahdollista rakentaa, jos kaupungin kuntalaisten hyvinvointi nostetaan kerskahankkeiden edelle. Tulevaisuudessa on panostettava nykyistä enemmän syrjäytymiskehityksen pysäyttämiseen, perheiden hyvinvointiin, nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon. Julkisista peruspalveluista tulee pitää kiinni ja niiden laatua on parannettava. Kasvava kaupunki tarvitsee hoivaa ja huolenpitoa niin lapsille kuin vanhuksille. Erityisesti perusterveydenhuolto kaipaa kunnollista remonttia. Sosialidemokraatit haluavat kehittää Tampereesta hyvän työelämän kaupungin. Haluamme Tampereesta kaupungin, jossa kaikille halukkaille on tarjolla laadukasta, inhimillistä ja tuottavaa työtä nuoremmista vanhempiin. Työ on inhimillisen elämän perusedellytys. Tampere ei elä lintukodossa, jonne maailman myllerrys ei ylettyisi. Tampere on riippuvainen kansainvälisestä kaupasta. Siksi olemme saaneet osamme myös talouden ongelmista. Tulevaa vaalikautta varjostaa talouden heikko tila. Joudumme miettimään tarkoin, mihin rahaa käytetään. Kaikkea ei voi saada. Julkisen työn tuottavuutta tulee nostaa, ja ennaltaehkäiseviin palveluihin on panostettava. Uusien työpaikkojen luominen on välttämätöntä, jotta ihmisillä on työtä ja kunta saa verotuloja. Tässä taloustilanteessa myös investoinnit on laitettava tärkeysjärjestykseen. Rantaväylän tunnelin rakentamiselle ei ole taloudellisia edellytyksiä tässä vaiheessa. SDP on vaihtoehto nykymenolle. SDP sitoutuu läpinäkyvään ja oikeudenmukaiseen politiikkaan yhteistyössä muiden puolueiden kanssa. Asiat voidaan tehdä paremmin. Sosiaalisesti eheä kehitys voidaan yhdistää taloudelliseen menestymiseen. Sosialidemokraatit pyytävät tamperelaisten laajaa tukea tavoitteidensa taakse. 3

4 TAMPEREesta hyvän työelämän kaupunki Sosialidemokraatit haastavat yritykset ja kaupungin talkoisiin tekemään Tampereesta hyvän työelämän kaupungin. Työ on hyvän elämän yksi perusedellytys ja kaupungissamme tulee olla tarjolla kaikille halukkaille työtä. Luova Tampere ja etampere ohjelmien jatkoksi pitää käynnistää hyvän työn ohjelma. Sen keskeisiä sisältöjä ovat työn merkityksen, arvon ja mielekkyyden tunnustaminen ja korostaminen, työssä jaksamiseen panostaminen ja työntekijän mahdollisuus itsensä toteuttamiseen. Työ on yksi hyvän elämän perusedellytys. Työntekijälähtöisen innovaatio- ja kehittämistoiminnan mahdollisuudet pitää oivaltaa jokaisella työpaikalla. Ammattitaidon ylläpitämiseksi jokaisen on voitava päivittää osaamistaan. Heikko koulutus lisää työttömyyttä. Oppilaitosten, työelämän toimijoiden ja työvoimapalveluiden yhteistyötä on entisestään parannettava. Projekteista on suunnattava pysyviin työllistämispolkuihin. Tänä päivänä tamperelaista on ilman työtä, mikä vaikuttaa suoraan kymmenientuhansien kuntalaisten arkeen. Tilanteen korjaaminen on otettava koko kaupungin kärkihankkeeksi. Tampereen on sitouduttava toteuttamaan nuorten yhteiskuntatakuu yhteistyössä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Kaikille alle 25-vuotiaille on tarjottava koulutusta, harjoittelu- tai työpaikka työttömän alle 25-vuotiaan nuoren voimavarat tarvitaan yhteiskuntamme rakentamiseen. Pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon lisää resursseja Onnistuneinkaan elinkeinopolitiikka ei poista kokonaan kaupunkia vaivaavaa rakenteellista työttömyyttä. Kaupungin on tunnettava vastuunsa vaikeammin työllistyvistä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin työllistäjänä. On otettava käyttöön uusia työllistämistoimenpiteitä hyvinvointipalvelujen tueksi. Siivouskampanjoinnin tilalle on luotava ihan oikeata kaupunkiympäristön puhtaanapitoa. Tarvitaan tehokkaita, kohdistettuja ja räätälöityjä toimia. Tarvitaan koko kaupungin panosta, että kaikki työhaluiset saadaan mukaan. Erilaisia työllistämistoimia on kehitettävä vastaamaan työllistyvien todellisia kykyjä ja nopeutettava työn saantia. Työkyvyn arvioinnissa on otettava käyttöön yhden luukun periaate. Työkykynsä menettäneille on tarjottava terveyden ja työkyvyn selvitysmahdollisuus. Jos työkyky on pysyvästi mennyt, on ihmisellä oltava oikeus päästä eläkkeelle. Valtiolta ja EU-hankkeista on haettava kaikki mahdolliset varat työllisyyttä ja osaamista edistäviin hankkeisiin. Työelämän kehittämiseksi on tehtävä tiivistä yhteistyötä korkeakoulujen, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa. Työnantajat käyttävät usein tuettua työtä ja työharjoittelua ilman kunnollista suunnitelmaa siitä, miten työttömän työnhakijan työhön paluuta parhaiten tuettaisiin.

5 Työttömien pallottelusta on päästävä eroon ja heidän syyllistämisensä ja nöyryyttämisensä on lopetettava. Työllistymissuunnitelmien laatua on parannettava. Suuret yritykset ja Tampereen kaupunki on velvoitettava työllistämään osatyökykyisiä. Sosiaalisten yritysten työllistävää vaikutusta on tuettava ja on arvostettava järjestöjen merkitystä syrjäytymisen ehkäisemisessä. Tampere maksaa nykyisin lähes 12 miljoonaa euroa vuodessa Kelalle passiivisella työmarkkinatuella olevien työnhakijoiden työmarkkinaosuudesta. Tätä maksuosuutta kaupungin tulee aktiivisesti vähentää luomalla yhteistyössä kumppaneidensa kanssa erilaisia palveluja työmarkkinatuella oleville työnhakijoille. Näin ehkäistään pitkäaikaistyöttömien siirtyminen yli 500 päivän työmarkkinatukiasiakkuuteen ja annetaan työllistyville mahdollisuus kiinnittyä työelämään. Kuntatyö on kunnon työtä Kuntatyön pitää olla vetovoimaista. Vetovoima näkyy siten, että kaupunki saa uusia työntekijöitä ja mahdollisimman moni työntekijöistä haluaa jatkaa työelämässä sekä kehittyä tehtävässään. Kaupungin työpaikoilla taataan jokaiselle työntekijälle ihmisarvoinen kohtelu ja työrauha. Kuluvalla valtuustokaudella on Tampereen kaupungin henkilöstön uskoa koeteltuvaltaapitävän oikeistoryhmän toimeenpanemilla muutoksilla. Toimintoja on ulkoistettu ja yksityistetty ilman kunnollisia perusteita. Päätöksiä on perusteltu oman palvelutuotannon kalleudella verrattuna yksityisiltä saataviin palveluihin. Kansainvälinen tutkimus ei anna tukea käsitykselle, että esimerkiksi hyvinvointipalveluiden laatu olisi parantunut ja tehostunut toimintoja ulkoistamalla. Myös Tampereella ulkoistusten tavoitteet eivät ole toteutuneet. Esimerkiksi Tietotekniikkakeskuksen ulkoistus ei ole tuonut säästöjä tai parantanut laatua. Henkilöstöjohtaminen on keskeisessä roolissa. Tulevaisuudessa osaavasta henkilökunnasta kilpaillaan. Myös maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä on tuettava ja työyhteisöjä on kannustettava yhteistyöhön ja suvaitsevaisuuteen. Henkilöstöä on kannustettava oman työnsä kehittämiseen. Osaaminen ja työtaidot tulee turvata jatkuvan koulutuksen avulla. Myös työntekijöiden oikeutta osallistua päätöksentekoon ja muutoksiin työssä pitää kannustaa. Turvallinen ja toimiva työympäristö ovat osa hyvää johtamista ja vastuullista työnantajapolitiikkaa. Pahoinvointi johtaa kasvaviin poissaoloihin ja sairaslomiin. Hyvä johtaja tunnistaa työntekijän hyvät ja huonot puolet, pyrkii johtamaan ihmistä yksilönä eikä osana koneistoa. Henkilöstöstä huolehtiminen tukee myös kaupungin julkista kuvaa ja on vetovoimatekijä. Tulevaisuudessa työntekijöitä ei ole mahdollista lisätä julkisissa palveluissa niin paljon kuin tarve vaatisi. Tuottavuutta on lisättävä. Työtä on mahdollista tehostaa kehittämällä toimintatapoja ja käytäntöjä. Esimiestyöhön panostetaan ja tekniikkaa hyödynnetään monipuolisesti. Kohtuuton muuttumattomuus ja jäykkyys ovat uhka työn kehittämiselle. Ajan hengen, toimintaympäristön muutoksen ja asiakkaiden tarpeiden huomioiminen ovat suuntaviivoja kilpailukykyisille työmarkkinoille. Yksityiset firmat tekevät kuntasektorilla suuria voittoja. Esimerkkejä löytyy sekä Ruotsista että kotimaasta. Usein myös työntekijöiden asema heikkenee. Kuntien tulot pakenevat erilaisilla verokikkailuilla maamme rajojen ulkopuolelle. Kansainväliset sijoittajat turvautuvat ikivanhaan markkinoiden valtaustemppuun. Ne tekevät ensin tappiota vallatakseen monopoliaseman ja tämän jälkeen markkinat. Sen jälkeen hinnat nostetaan nousevat pilviin. Tämä on estettävä. Ulkoistamisen sijaan kaupungin on keskityttävä oman tuotantonsa kilpailukyvyn parantamiseen. Ulkoisten kilpailijoiden tuottamien palveluiden seuranta, laadun tarkkailu ja sopimusrikkeisiin puuttuminen ovat saatettava ajan tasalle. Palveluseteleiden käytölle on asetettava tiukat ehdot. Henkilöstön työhyvinvoinnin ja asiakkaiden palvelutyytyväisyyden välillä on olemassa yhteys. 5

6 elinvoimaa kasvusta ja kilpailukyvystä Tampereella on vahva elinkeinotoiminnan perinne. Se saa käyttövoimansa monipuolisesta ja korkeatasoisesta osaamisesta, jolla on luotu pohja menestyvälle vientiteollisuudelle. Tampere ja sitä ympäröivä maakunta ovat olleet vuosikausia Suomen vahvimpia kasvualueita, jossa on tähän asti kyetty hallitsemaan voimakkaitakin tuotantorakenteiden muutoksia. Yritysten menestys maailmanmarkkinoilla on tamperelaisen hyvinvoinnin keskeinen perusta. Kansainvälisyys on elinehtomme. Toisaalta maailmanmarkkinoiden heilahtelut vaikuttavat myös kotikuntaamme. Rakennemuutokset ovat kohdanneet Tamperetta monta kertaa ja kovasti, mikä on usein heikentänyt työllisyyttä. Suhdanteille herkän vientiteollisuuden oheen pitää synnyttää uutta yritystoimintaa ja tukea erityisesti palvelualojen yrittäjyyttä sekä ylipäätään pieniä sekä keskisuuria yrityksiä. Paikallisilla markkinoilla luodaan ponnistuspohja kansainvälisille markkinoille. Kasvuyrittäjyyden edistäminen on nostettava elinkeinopolitiikan tärkeäksi kärjeksi. Yrittäjyyteen kasvattamista ja kannustamista on vahvistettava kaikilla koulutusasteilla. Tampereella on hyvää näyttöä onnistuneesta elinkeinopolitiikasta ja oikea-aikaisista investoinneista. Korkeakoulujen opetuksen ja tutkimuksen monet tukitoimet, Särkänniemi, Tampere-talo sekä Hermian ja Finn-Medin teknologiakeskukset ovat tästä erinomaisia esimerkkejä. Tampereella pitää olla rohkeutta jatkossakin harkittuihin toimintaympäristön vetovoimaa ja palvelukykyä parantaviin investointeihin. Yksi tällainen hanke on Keskusareena-hanke, joka toteutuessaan synnyttää satoja uusia työpaikkoja ja lisää Tampereen vetovoimaa erilaisten tilaisuuksien pitopaikkana. Ennakoinnilla saavutetaan tuloksia. Talouden ja teknologioiden ennakoidut muutokset ovat olleet myönteisiä, mutta samalla on vahvasti otettava huomioon aluetalouden olemassa olevat vahvuudet. Nyt on uuden elinkeinopoliittisen ohjelmoinnin aika. Lähtökohtana on jälleen oltava talouden ja teknologioiden ennakoidut muutokset, mutta samalla on vahvasti otettava huomioon aluetalouden olemassa olevat vahvuudet. Ohjelman on oltava entisiä konkreettisempi ja helpommin arvioitavissa. Kärki on kohdennettava teollisiin aloihin, erityisesti konepajateollisuuteen, ja niitä tukeviin palvelutoimintoihin. Tampere tarvitsee uuden teollisuuspoliittisen ohjelman! Tampereen on laajapohjaisessa yhteistyössä tunnistettava mahdollisuutensa ja toimittava uudistumisen veturina. Talousalueesta on luotava uskottava kuva aktiivisena toimijana. Kaupungin Pietarin toimistosta on luotava elinkeinoelämää oikeasti palveleva yksikkö.

7 Oppilaitoksista valmistuvaa osaavaa työvoimaa on hyödynnettävä entistä määrätietoisemmin talousalueen markkinoinnissa ja ulkomaisten yritysten houkuttelussa. ICT-toimialan rakennemuutos levittää tietoa Tampereesta erityisosaamisen paikkana ja työvoimareservinä. Peliteollisuus on uutta, elämyksiä luovaa taloutta ja sen nousun edellytyksistä on huolehdittava. Mahdollisen Mediapoliksen rakentuminen TV-2:n alueelle Tohloppiin olisi myös erinomainen avaus uusien luovan talouden työpaikkojen luomisessa. Tampere on synnyttämässä Pirkanmaalle Suomen suurinta ammatillisen koulutuksen oppilaitosta, jonka tiloja ja oppimisympäristöjä uudistetaan suurella investointiohjelmalla. Kyseessä on euromääräisesti kaupungin ylivoimaisesti suurin elinkeinopoliittinen panostus. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen on otettava kiinteämmin osaksi elinkeinopolitiikkaa korkean tason kouluttajana. Tuloksellisen elinkeinopolitiikan esteenä olevat kaavatuotannon kapeikot ja hidasteet ovat poistettava. On luotava useampien kärkihankkeiden suunnittelustrategia, joka paremmin torjuu kaupunkikehityksen pysähtymisen uhkaa. Seudullisessa maankäytössä on päästävä aitoon työnjakoon, sillä kuntien kilpailu estää ja haittaa aluetalouden kehitystä elinkeinoelämän aluevarausten profiloimisessa. Hyväkään elinkeinopolitiikka ei onnistu elleivät kaupungin hyvinvointipalvelut toimi kunnolla. Erityisesti päivähoito- ja koulutuspalvelujen riittävyys ja laatu ovat tärkeitä kilpailukykyä tukevia palveluita silloin kun elinkeinoelämä, korkeampi opetus ja tutkimus kilpailevat kotimaisista ja kansainvälisistä osaajista. Samalla tavoin kaupungin laaja ja monipuolinen kulttuuri- ja liikuntapalvelujen tarjonta ovat välttämätön osa tamperelaista kilpailukykyä ja vetovoimaa. Kansainvälinen koulu, joka antaa suomalaista maailmalla arvostettua perusopetusta englannin kielellä, voi muodostua tärkeäksi tekijäksi, kun kaupunkiin sijoittunut yrityselämä, yliopistot ja tutkimuslaitokset rekrytoivat kansainvälisiä huippuosaajia. KUNTATALOUS TASAPAINOON Suomen kansantalouden ongelmat näkyvät myös Tampereella. Vienti ei vedä, eivätkä verotulot kasva. Työttömyys on edelleen korkealla tasolla, vaikka onkin laskenut vuoden 2009 huippulukemista. Vientiteollisuuden heikko tilanne on Suomen koko taloudellisen hyvinvoinnin perustan kannalta hyvin huolestuttava. Kansantalouden heikko tilanne heijastuu monella tapaa kuntatalouteen koko seuraavan valtuustokauden ajan. Vakaalla taloudella varmistetaan se, että kaupunki kykenee järjestämään asukkailleen laadukkaat ja monipuoliset palvelut sekä panostamaan kaupungin vetovoimaan. Suhteellinen velkaantuneisuus on Tampereella alle maan keskitason, mikä myös antaa liikkumavaraa. Taloussuunnittelussa on varauduttava myös huonoihin aikoihin. 7

8 Tällä hetkellä kaupungin talous on pahasti alijäämäinen. Näin ei voi jatkua. Menojen vuosittainen kasvu on saatava 2 3 prosentin tasolle. Talous on tasapainotettava. Tasapaino saavutetaan parantamalla tuottavuutta, karsimalla turhaa byrokratiaa ja hallinnointia, ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja ja teknologiaa, asettamalla menot tärkeysjärjestykseen ja panostamalla sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä ensisijaisesti ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin korjaavien toimenpiteiden sijaan. Verotuloja lisätään luomalla uusia työpaikkoja, vähentämällä pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyttä ja sitä kautta alentamalla työttömyyden aiheuttamia kustannuksia. Sosialidemokraattien linjana on, että verotuksen tulee olla tasolla, joka mahdollistaa koulutus-, terveys- ja vanhuspalveluiden korkean laadun ja saatavuuden. Investoinnit on asetettava tärkeysjärjestykseen. Uusia, pysyviä työpaikkoja synnyttävät investoinnit ovat etusijalla. Toisaalta päiväkotien, koulujen, sairaaloiden ja katujen kunnostamiseen on ohjattava rahoitusta. Perusasiat on hoidettava kuntoon. Rantaväylän tunnelin rakentamiselle ei ole taloudellisia edellytyksiä. Tulojen ja menojen erotuksena syntyvä vuosikate pidetään sellaisella tasolla, että sillä pystytään kattamaan vähintään 70 prosenttia investoinneista. PIDÄMME KOULUN JA PÄIVÄKODIN KUNNOSSA Varhaiskasvatuksella taataan lapsille tasavertaiset mahdollisuudet kasvuun ja oppimiseen. Päiväkoteja on rakennettava nopeassa tahdissa niille alueille, joissa on lapsiperheitä. Kasvava Tampere tarvitsee vähintään 700 uutta päivähoitopaikkaa lähivuosina. Lisääntyvä resurssitarve on otettava huomioon kaupungin talousarviota laadittaessa. Uudet tilat on jo alun perin suunniteltava siten, että ne tarpeen tullen voidaan muuttaa toiseen käyttöön. Olemassa olevien päiväkotien ja koulujen sisäilman. ongelmiin on tartuttava nopeasti. Korjausrakentamiseen onkin suunnattava nykyistä enemmän varoja. Varhaiskasvatuksen laatuun on kaiken aikaa kiinnitettävä huomiota. Lapsen kehityksen tarpeet on otettava kokonaisvaltaisesti huomioon, ja henkilökuntaa on koulutettava monipuoliseen osaamiseen. Tampereen perusopetus, ammatillinen koulutus, aikuiskoulutuskeskukset, lukiot ja korkeakoulut ovat tunnettuja hyvästä laadustaan. Vaihtoehtoja on tarjolla runsaasti, ja oppilaitokset ovat maan vetovoimaisimpia. Tampere on hyvä koulutuskaupunki, ja sosialidemokraatit pitävät tärkeänä koulutuksen laadusta huolehtimista myös tulevaisuudessa. Useimmat oppijat voivat hyvin. Toisaalta pahoinvoivien lasten lukumäärä kasvaa. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi

9 on koko ajan kehitettävä tukiverkkoja ja toimintatapoja. Kaikilla tamperelaisilla lapsilla ja nuorilla pitää olla yhdenvertaiset oikeudet laadukkaaseen ja turvalliseen opetukseen lähikoulussaan. Tämä edellyttää pieniä opetusryhmiä, riittävää oppilashuoltoa, työrauhaa ja koulukiusaamisen nollatoleranssia. Oppilaiden ja oppilaitosten eriarvoistumista ei saa hyväksyä. Tampereen kaupungin on suurimpana koulutuksen järjestäjänä huolehdittava siitä, että oppilailla ovat pätevät ja motivoituneet opettajat, joiden työskentelyn edellytyksiä tukevat oikeat luokka- ja ryhmäkoot sekä riittävä täydennyskoulutus. Tukiresursseja on suunnattava erityisesti niille kouluille, joiden oppilailla on eniten oppimisvaikeuksia. Kouluterveydenhuollon tulisi olla matalan kynnyksen peruspalvelua. Valitettavasti se on jo pitkään jätetty liian vähälle resursoinnille. Terveydenhoitajan luo on vaikea päästä, koska lakisääteiset jokavuotiset tarkastukset vievät valtaosan työajasta. Hoitajakohtaiset oppilasmäärät ovat liian suuria. Koululääkäreiksi pitäisi saada lastenlääkäreiksi erikoistuneita lääkäreitä, joiden toiminta neuvola- ja kouluterveydenhuoltopalveluissa mahdollistaisi pitempiaikaiset hoitosuhteet. Oppilashuollon voimavaroja on viime vuosina lisätty, mutta erityisesti ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa kärsitään oppilashuollon resurssipulasta. Oppilaan on saatava tarvitsemansa apua mahdollisimman nopeasti, sillä nopea apu on vaikuttavinta. Tampere ei panosta riittävästi tukiopetukseen, vaikka kaikista oppilaista huolehtiminen on suomalaisen peruskoulujärjestelmän arvokkaimpia ja vaikuttavimpia periaatteita. Oppilaiden yksilölliset opetusjärjestelyt edellyttävät myös riittävää koulunkäynninavustajien määrää. Meneillään oleva erityisopetuksen uudistus on resursoitava oikein. Erityistä tukea tarvitsevia oppilaita tulee sijoittaa yleisopetukseen yhä enemmän, mutta erityiskoulujakin tarvitaan. Kouluateria on usealle lapselle päivän tärkein ateria. Ateriamäärärahojen tason on riitettävä laadukkaaseen ateriaan. Liian moni jättää kouluaterian väliin ja siksi koulun on myös panostettava ruokailutilanteiden kehittämiseen rauhallisemmiksi ja viihtyisimmiksi. Kaupungin strategisena projektina on oppimisympäristöjen kehittäminen varhaiskasvatuksesta korkeakouluopetukseen. Uudisrakentamisen ja saneerausten yhteydessä tämä kehitystyö yleensä tulee hoidettua. On kuitenkin huomattava, että kymmeniin päiväkoteihin ja kouluihin ei remonttimiehiä odoteta vuosikausiin. Tamperetta uhkaa koulujen ja päiväkotien eriarvoistuminen, joka on kyettävä estämään. Koulujen siivouksen ulkoistaminen on monissa kouluissa epäonnistunut. Siivousyritysten työn laatu on usein ala-arvoista. Tämä on monille oppilaille ja työntekijöille terveysuhka. Kunnan omat siivoojat on palautettava näihin kouluihin. Koulun omat vahtimestarit lisäävät myös koulun turvallisuutta. Valvontakamera ei korvaa ihmistä. Ajoneuvoliikenteen aiheuttamat vaarat koulujen lähistöltä tulee minimoida. Oppimateriaalimäärärahat on pidettävä riittävällä tasolla. Työväenopiston tilat on kunnostettu Sampolassa. On huolehdittava siitä, että myös opetusresurssi on riittävällä tasolla. Ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittämiseen on otettava aktiivinen ote. Aikuiskoulutuksen rooli tamperelaisessa elinkeinorakenteen muutoksessa on erittäin tärkeä niin yritysten toiminnan kuin opetusta tarvitsevien tamperelaistenkin elämänhallinnan kannalta. Oppisopimuskoulutus on erinomainen väline koulutukseen niille, joille syystä tai toisesta eivät muut koulutusväylät sovi. Suurena työnantajana Tampereen kaupungin on aktivoiduttava koulutuspaikkojen tarjonnassa, sillä varsinkin taloudellisen laskukauden oloissa sopivien koulutuspaikkojen puute on oppisopimuskoulutuksen suurin pullonkaula. Oppilaanohjaukseen on jatkuvasti enemmän tarvetta. Perusopetuksen jälkeisiin opintoihin on Tampereella kyetty ohjaamaan hyvin nuoria, mutta huolestuttavaa on erityisesti ammatillisen koulutuksen kasvavat keskeyttämismäärät. Nämä nuoret on uudestaan ohjattava opintojen tai erilaisten työllistämisvaihtoehtojen piiriin. Ammatillista erityisopetusta on lisättävä tuntuvasti. Tämä edellyttää laaja-alaista julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä ja riittävää resursointia. Koulukerhotoiminta lisää tasa-arvoa. Kaikilla lapsilla ei ole mahdollisuutta osallistua kalliisiin harrastuksiin. Monet joutuvat olemaan pitkiä aikoja yksin kotona. Harrastava iltapäivätoimintaa on laajennettava. Härmälän puhallinorkesterikoulu on erinomainen esimerkki tällaisesta toiminnasta. 9

10 Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut antavat sisältöä elämään Tampere voittaa, kun kysytään, mikä on Suomen paras asuinpaikka. Yksi tärkeä elämänlaatuun ja muuttohalukkuuteen vaikuttava tekijä on vapaa-aikaan liittyvien palveluiden määrä ja laatu. Tampere on tunnettu teattereista, urheilusta, musiikista ja museoista. Kuntalaisten kannalta kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut antavat myös sisältöä elämään ja tarjoavat mielekästä tekemistä raskaan arjen lomaan. Nämä palvelut ovatkin kaikkia kuntalaisia koskevia peruspalveluita. Kunnan tehtävä on huolehtia siitä, että ne ovat kaikkien saavutettavissa ja ulottuvilla. Tampereen on jatkossakin huolehdittava kulttuurikaupunkimaineestaan tukemalla eri kulttuurilaitoksia, että niiden on mahdollista kehittyä. Laitoksia tulee velvoittaa tarjoamaan ja tuottamaan palveluita myös vähäosaisille ja huolehtimaan yleisökasvatuksesta ja tulevista käyttäjistä. Edullisuus ja ilmaisuus ovat hyviä lähtökohtia elävälle kaupunkikulttuurille. Kulttuuria on vietävä myös sinne, missä ihmiset ovat: asuinalueille, kouluihin ja vanhainkoteihin. Taiteen tukeminen on kunnan tehtävä. Kulttuurin rahoituksessa tulee entistä enemmän etsiä uusia ja avoimia hankekilpailuja, löytää parhaat ideat ja tekijät niin vakiintuneille toimijoille kuin uusille yrittäjille avoimilla rahoitusmalleilla. Kulttuurin rahoituksessa pitää panostaa sisältöihin eikä uusien kulttuuripalatsien pystyttämiseen. Tamperelainen kaupunkikulttuuri on moniarvoista ja monikulttuurista. Kaupungissa tarvitaan avoimuutta uusille avauksille ja kansainvälisille vaikutteille. Samalla vanhaa pitää kunnioittaa. Tampere ei olisi Tampere ilman historiaa ja arvokkaita kulttuuriympäristöjään. Vetovoimaista kaupunkia ei rakenneta vain purkamalla vanhaa. Kirjastopalvelut ovat lähipalvelua ja yksi kansansivistyksen perusta. Kirjastojen aineistohankintamäärärahoja pitää korottaa, ja palvelut tulee säilyttää ilmaisina. Kirjastot kuten myös koulut ovat alueidensa yhteisiä olohuoneita, joiden käyttöä voidaan laajentaa ja kehittää. Tämä tukee yhteisöllisyyttä. Kaupungin eri toimialojen yhteistoimintaa on mahdollisuus laajentaa entisestään. Taidekaari ja vanhuksille suunnatut näyttelyt ovat erinomaisia esimerkkejä, samoin kuin perinteinen liikuntatoimen ja koulun yhteistyö. Alue-Alvarit voisivat toimia ideapajoina ja kehittäjinä. Myös erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet tulee turvata ja palvelutarjontaa kehittää niin, että näillä ryhmillä on mahdollisuus tuetusti osallistua samoihin palveluihin. Peruskoululaisten ilmaiset sisäänpääsyt museoihin tulee säilyttää. Tavoitteeksi voi asettaa, että jokainen tamperelainen koululainen pääsee luokkansa kanssa 3 5 ker-

11 taa ilmaiseksi teatteriin, tanssiteatteriin tai konserttiin peruskoulun aikana. Ilmaiset käynnit tulee tarjota myös päiväkotiryhmille. Tampereen vanhus- ja terveyspalveluille pitää varata määrärahoja, jotta ne voivat käyttää kulttuuri- ja liikuntapalveluita entistä enemmän. Palveluilla on ennaltaehkäisevä vaikutus mielen ja ruumiin hyvinvointiin. Nuorten bänditreenitiloja tulee lisätäi osana tasa-arvoisia harrastusmahdollisuuksia ja syrjäytymisen ehkäisyä. Toiminta voidaan parhaimmillaan integroida osaksi nuorten työllistämistoimintaa. Kuntalaisella on oltava mahdollisuus osallistua monipuoliseen harrastustoimintaan. Kunta tukee tätä myöntämällä avustuksia ja tarjoamalla asianmukaisia tiloja. Aktiivinen liikuntaharrastus vähentää terveysongelmia ja lisää ihmisten hyvinvointia. Sekä liikuntajärjestöjen että muiden toimijoiden avustukset ovat jääneet jälkeen toimitilojen vuokrien ja muiden kustannusten kallistuttua. Tämä epäkohta pitää korjata pikaisesti. Tilojen pitää olla maksuttomia niille yhdistyksille ja seuroille, joiden toiminta kohdistuu alle 18-vuotiaisiin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lähiliikuntapaikkojen kuntoon, toimivuuteen ja huoltoon. Kaikilla perheillä ja asukkailla ei ole mahdollista liikkua pitkin kaupunkia hyvien liikuntapaikkojen perässä. Jokaisen asuinalueen läheltä tulisi löytyä hyvin hoidettu uimaranta, pallokenttiä ja hiihtolatuja. tarvitessaan. Kotiin annettava palvelu tukee perheitä hyvinvoinnin rakentamisessa, voimavarojen vahvistamisessa ja arjessa selviytymisessä. Vanhemmuutta on tuettava kaikin voimin pahoinvoivissa perheissä. Sosiaalityön asemaa kaupungin organisaatiossa tulee vahvistaa. Sosiaalityön kehittämisen tavoitteena tulisi olla asiakaslähtöisyys ja inhimillisyys. Sosiaalisella luototuksella ja ehkäisevällä toimeentulotuella voidaan auttaa asiakasta joutumasta toimeentulotuen pysyväksi asiakkaaksi ja selviytyminen hallittuun elämään mahdollistuu. Täydentävää toimeentulotukea arvioitaessa tulisi ottaa erityisesti lapsiperheiden yksilölliset tarpeet huomioon. Yhä useampi perhe joutuu kokemaan omassa kodissaan perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa. Vuosittain Tampereella poliisi kirjaa yli 800 kotikäyntiä, joiden syynä on perheväkivalta. Perheille suunnattu ennaltaehkäisevä työ on avainasemassa perheväkivallan ehkäisemisessä. Perheväkivaltatilanteissa tarvitaan perheiden auttamiseksi vahvaa ammattitaitoista osaamista. Mielenterveystyössä avohoito on retuperällä. Sairauksia ehkäiseviin hoitoihin ja toimintoihin on panostettava nykyistä enemmän. Vakavien mielenterveysongelmien puhkeamisessa tarvitaan tehostettua hoitoa. Päihdeongelmaisille tarvitaan riittävät ja toimivat kuntoutus-, tuki- ja asumispalvelut, joihin on lisättävä taloudellisia resursseja. Päihdeongelmaisen hoito- ja kuntoutuspolun rinnalla toteutetaan myös läheisten Ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen painopistealueeksi Sosialidemokraattisen arvoperinteen mukaan yhteiskunnan hyvyyttä mitataan sillä, miten se huolehtii kaikkein heikoimmassa asemassa olevista kansalaisistaan. Hyvinvointi- ja terveyserojen kasvu on pysäytettävä. Yhteisvastuun tulee näkyä ja toimia käytännössä. Neuvolaikäisten seuranta ja hyvin järjestetty, suositusten mukainen kouluterveydenhoito, säästävät hoitomenoissa. Tavoitteena on hyvin resursoidut hyvinvointineuvolat, joissa perheistä huolehditaan kokonaisvaltaisesti koko elämänkaaren ajan. Monipuoliset liikuntaharrastukset ovat perusta lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Liikuntapalveluihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Perhetyö on Tampereella laiminlyöty. Ongelmissa olevien perheiden tukeminen on riittämätöntä, mikä näkyy lasten huostaanottojen lisääntymisenä. Kustannukset ovat valtavia. Tämä kehitys on pysäytettävä. Lapsiperheiden on saatava kotihoidosta palvelua sitä 11

12 kuntoutuspolku. Kunnan järjestämien palvelujen lisäksi tarvitaan kolmannen sektorin työmuotoja. Kaupungin moniammatillista osaamista täydentämässä voisivat olla päihde- ja huumeriippuvuudesta kokemusperäisesti osaamisensa hankkineet kolmannen sektorin toimijat, yksityishenkilöt ja riippuvuuteen perehtyneet terapeutit. Terveysneuvontaa on vahvistettava ja kursseja sekä koulutusta on lisättävä asiakkaille ja työntekijöille eri sektoreilla hyvinvoinnin lisäämiseksi. Esimerkiksi tupakan vieroituskursseja, painonhallinnan kursseja ja diabeetikkojen ryhmätoimintaa on lisättävä. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi työttömien terveystarkastuksia on säännönmukaistettava, depressiohoitajia lisättävä mielenterveysasiakkaille ja päihdehoitajien määrä on saatava tarpeen määrittämälle tasolle. Sairaanhoitajien pienimuotoiset vastaanotot, terveyskioskit tai terveysnysset, ovat kannatettavia uusia toimintatapoja. Kansalais- ja työväenopistojen järjestämiin erilaisiin sairauksien ennaltaehkäiseviin toimintoihin kannattaa antaa lisää tukea. Myös Alue-Alvareita tulisi hyödyntää oman alueensa väestön terveyden edistämisessä ja tiedon jakamisessa. Tärkeintä on saada ihmiset positiiviseen elämänkierteeseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuu kunnassa jakaantuu kaikkien hallinnon alojen kesken. Niiden välinen yhteistyö on oltava saumatonta. Samalla kun suojelemme ympäristöä ja vaalimme kuntalaisten asumisterveyttä, edistämme kuntalaisten terveyttä ja toimintakykyä sekä vähennämme terveysongelmia ja väestöryhmien välisiä terveyseroja. Asuntojen, päivähoito- ja koulutilojen, oppilaitosten, lastenkotien, vanhainkotien ja muiden vastaavien julkisten tilojen terveydelliset olosuhteet ja sisäilman tulee olla kunnossa ja puhdasta. Liikenteen pienhiukkaspäästöjä tulee alentaa ydinkeskustassa. Perusterveydenhuolto kuntoon Terveydenhuollon kivijalka on terveyskeskus. Perusterveydenhuolto on palautettava takaisin keskeiseksi osaksi terveydenhuoltojärjestelmää. Sosialidemokraattien tavoitteena on uudistaa perusterveydenhuoltoa. Uudistuksen tavoitteena on kuntalaisten jonotusaikojen lyhentäminen, palvelun laadun parantaminen ja osaavan henkilökunnan parempi saatavuus. Uusi terveydenhuoltolaki takaa asiakkaille suuremman vapauden valita jatkossa oma terveyskeskuksensa myös oman kunnan ulkopuolelta. Se tuo omat haasteensa nykyiselle väestövastuuseen perustuvalle omalääkärijärjestelmälle. Siksi terveyskeskusten lääkärirekrytointiin, hoitohenkilöstön saatavuuteen, johtamiseen ja resursointiin on paneuduttava myös seudullisesti. Terveyskeskuslääkärien työtä on kehitet-

13 tävä vetovoimaiseksi lisäämällä työaikojen joustavuutta. Omalääkärijärjestelmän ongelmat tulisi myöntää. Lääkäreiden suuri vaihtuvuus ja lääkäreiden laajat väestövastuut heikentävät järjestelmän toimivuutta. Omalääkärijärjestelmä tulisikin uudistaa siten, että omalääkäreiden palvelu tulisi kohdentaa pitkäaikais- ja monisairaille ihmisille. Hoitajan ja lääkärin parityöskentely on tuonut hyviä tuloksia. Sitä kannattaa kehittää täydentämään tietotaito-osaamista. Molemmilla tulee olla omia vastaanottoaikoja. Työtehtävien siirtoa lääkäriltä sairaanhoitajalle kannattaa selvittää. Ikävuositarkastukset tulee palauttaa takaisin käytäntöön. Ne ovat tärkeä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon työmuoto. Lääkäreiden erikoistuminen terveyskeskuksissa tulee mahdollistaa. Sen ansiosta esimerkiksi diabeetikot, sydänsairaat ja astmaatikot voivat hakeutua erikoislääkärin vastaanotolle. Samalla erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajapintaa tulee madaltaa. Tamperetta suuremmat palvelualueet sopivat ainakin osalle palveluja, kuten selviämisasematoiminta, terveyspalveluiden neuvontatoiminta ja sosiaalipäivystys. Terveyspalvelujen neuvonnan puhelinnumeroon soittaminen on järjestettävä maksuttomaksi, ja sieltä vastaaminen nykyistä nopeammaksi. Erikoissairaanhoito syö nykyisessä järjestelmässä kohtuuttomasti varoja ja yhä vähemmän jää rahaa perusterveydenhuollon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Tilanne on muutettava päinvastaiseksi. Olkoon järjestäjä sitten vahva peruskunta, terveyspiiri tai maakunta, voimavaroja pitää suunnata merkittävästi nykyistä enemmän julkiseen perusterveydenhoitoon. Tämä vähentää tarvetta erikoissairaanhoitoon. Myös palveluketjut tulee saada toimivimmiksi niin terveydenhuollon eri portaiden kuin terveydenhuollon ja sosiaalihuollon välillä. Oma erikoissairaanhoito Hatanpäällä tulee säilyttää ja luoda sille kehittymisen mahdollisuuksia. PIDÄMME VANHUKSISTA HUOLTA Väestön ikääntyminen on suurin aluekehitykseen vaikuttava tekijä vuosikymmeniin. Sosialidemokraatit edellyttävät, että yhteiskunnan on taattava kunniallinen ja laadukas hoiva kaikille sitä tarvitseville myös tulevaisuudessa. Tämän vuoksi vanhusten palveluissa tulee olla riittävästi hoitohenkilökuntaa. Tekevien käsien lisäksi tarvitaan hyvää johtamista ja kannustavaa työilmapiiriä sekä uuden teknologin hyödyntämistä. Turvallisuus ennen kaikkea Turvallisuuden tarve korostuu iän karttuessa osittain kehon haurastumisen ja elinpiirin supistumisen vuoksi. Toisaalta iäkkäällä on voimavaroja toimia yhteiskunnassa aktiivisesti. Toimintakyvyn kirjo on laaja ja palvelutarpeet yksilöllisiä. Yhteiskunnan on annettava vanhuksille mahdollisuus rakentaa omalta osaltaan yhteiskuntaa yksilönä ja yhteisön jäsenenä. 13

14 Vanhus on täysivaltainen ihminen. Hänen itsemääräämisoikeuttaan tulee kunnioittaa. Ikääntyneiden elämäntilanne on nähtävä kokonaisuutena. Vanhuksen itsensä ja hänen läheistensä tulee olla mukana suunnittelemassa ja luomassa mielekästä ja turvallista elämää. Palvelu- ja hoitosuunnitelma tehdään kaupungin järjestämiä vanhuspalveluita käyttäville kuntalaisille. Suunnitelmien on tähdättävä palvelujen ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn. Hoiva on aina hoitoa antavan ja vanhuksen kanssa yhteisesti tehty sopimus. Monilla vanhuksilla on kokemuksia uuvuttavasta taistelusta byrokratiaa vastaan. Vanhuksen näkemykset tulee huomioida viranomaispäätöksissä. Vanhusten yksinäisyys on yksi keskeisimpiä haasteitamme. Haasteeseen vastaaminen ei onnistu pelkästään julkisilla palveluilla. Myös kuntalaisten tulisi kantaa vastuuta lähimmäisistään. Sosialidemokraatit peräänkuuluttavat yhteisvastuuta ja yhteisöllisyyttä. Kotona asumista tuettava Kaupungin on tuettava ikäihmisten asumista omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Vanhus saa tarvitsemansa hoidon ja hoivan kotiinsa myös iltaisin ja öisin. Hoidon tulee olla laadukasta ja kuntouttavaa. Kotihoidon tulisi olla pääsääntöisesti kunnan tuottamaa palvelua, jossa tukipalveluita voidaan hankkia markkinoilta eriarvoistamatta vanhuksia. Vanhukset tarvitsevat turvallisen asuinympäristön ja asunnon, jossa on huomioitu turvallisuusriskit, liikkuminen ja esteettömyys. Palvelubussiliikenne auttaa silloin, kun liikkuminen tavallisissa kaupungin busseissa on hankalaa. Päivätoiminta ja lyhyet hoitojaksot palvelutaloissa tai vanhainkodeissa tukevat kotona asumista ja antavat myös virikkeitä ja vaihtelua arkeen. Sekä päiväkeskus- että palvelukeskuspalveluja Tampereella lisätään, jotta päivätoiminnan palveluja voidaan tarjota lähipalveluina. Terveyspalveluiden helppo ja mutkaton saatavuus on tärkeää. Kotisairaanhoito voi antaa varsin vaativaakin sairaanhoitoa. Hoitajien vähäinen vaihtuvuus on julkisen kotihoidon valtti. Terveydenhuollossa on oltava riittävästi geriatrista osaamista. Yksinkertaisen tekniikan kehittäminen palveluun on tervetullutta. Arjen apuvälineiden hankinnan tulee olla ammatillisen osaamisen puitteissa tapahtuvaa tarjontaa ja huolenpitoa vanhusta kuunnellen. Turvallisuudentunteen rakentamiseen tarvitaan sujuva pääsy lääkäriin, selkeät ja helpot asiointimenetelmät ja osaava ja tuttu kotihoidon henkilöstö. Omaishoito on inhimillistä ja monien laskelmien mukaan edullista. Omaishoitajille on taattava heille laissa määritelty määrä vapaapäiviä raskaasta ja arvokkaasta työstä. Sosialidemokraattien mielestä omaishoidon kriteereitä on muutettava oikeudenmukaisimmiksi. Päivätoiminta ja lyhyet hoitojaksot palvelutaloissa tai

15 vanhainkodeissa auttavat omaisia jaksamaan raskaassa työssään ja antavat myös hoidettavalle virikkeitä ja vaihtelua arkeen. Perhehoito on hyötyihinsä nähden kunnissa vähän hyödynnetty ikäihmisten hoivan vaihtoehto. Palvelu on luonteeltaan avopalvelu, jossa asutaan kotioloissa ja joka soveltuu erityisesti yksinäisyyttä ja turvattomuutta kokeville vanhuksille. Tampereen Sosialidemokraatit haluavat perhehoidon osaksi vanhuksille järjestettäviä palveluita Tampereella. Tehostettua palveluasumista ja laitoshoitoa tarpeen mukaan Toimintakyvyn heiketessä vanhuksen selviäminen arjesta vaikeutuu ja hän tarvitsee asumispalvelua tai laitoshoitoa. Tampereella perinteistä laitoshoitoa kehitetään tehostetun palveluasumisen suuntaan. Ainoastaan talous ei voi olla syy rakenteiden uudistamiseen, vaan lähtökohtana tulee olla kuntalaisten tarve erilaisiin palvelumuotoihin. Kunnan tulee laajentaa rohkeasti omaa tuotantoaan asumispalveluissa. Julkisten ja yksityisten palveluiden tarjonnassa tulisi olla tasapaino. Tavoitteena tulee olla, että ympärivuorokautisen hoidon asiakaspaikoista puolet olisi kunnan omaa tuotantoa. Tällä hetkellä vain noin 40 prosenttia ympärivuorokautisen hoidon asiakaspaikoista on kunnallisia. Sairaalahoitoon turvaudutaan, kun vanhuksen sairaudet sitä edellyttävät. Lääkärien ja hoitajien palveluja on tarjottava kattavasti asumispalvelujen ja vanhainkotihoidon tavoin vanhuksille myös kotiin, jotta kenenkään ei tarvitsisi asua sairaalassa. Ikäihmisen on voitava luottaa siihen, että voimien heiketessä hänestä pidetään huolta loppuun asti arvokkaasti. Laadukkaaseen hoitoon tarvitaan riittävästi auttavia käsiä. Henkilöstömäärä ei yksin ole laadun tae, vaan yhtä tärkeitä asioita ovat henkilökunnan ammattitaito, osaaminen ja yksikön johtaminen. Erityisesti muistisairauksiin liittyvää osaamista tulee vahvistaa. Tavoitteena toimiva liikenne ja yhdyskuntarakenne Sosialidemokraattien tavoitteena on toimiva ja ekologinen kaupunkirakenne. Liikenteen ja palveluiden järkevä suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät tiivistä rakentamista. Tiiviissä kaupungissa on monipuolista elämää, tapahtumia, työpaikkoja, palveluita ja asumista: kerros- ja pien ta lo ja, tore ja, aukioita ja puis to ja. Etäisyydet ovat lyhyet, ja joukkolii ken ne hyvin toimivaa. Tiivis yhdyskuntarakenne mahdollistaa sen, että luonnonalueet voidaan jättää laajoina alueina rakenta matta. Tiiviin kaupunkirakenteen rakennus- ja ylläpitokustannukset ovat paljon matalampia kuin väljästi rakennetun. 15

16 Kaupunkiseudun kunnat ovat kehittäneet toimintaansa omista lähtökohdistaan, jolloin kokonaisuudesta on muodostunut pirstaleinen. Hajautunut asuminen on monin paikoin rakentunut yksityisautoilun varaan, ja se kuormittaa luontoa. Samalla kasvava autokanta kuluttaa tiestöä ja edellyttää jatkuvasti uusia liikenteen toimivuutta lisääviä investointeja. Liikenteen ongelmat rasittavat seudun kilpailukykyä. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus tulee nostaa 20 prosenttiin. Tavoitteena on oltava toimiva joukkoliikennejärjestelmä, jossa raide- ja bussiliikenne tukevat toinen toisiaan ja muodostavat vetovoimaisen kokonaisuuden. Näin joukkoliikenteestä voidaan tehdä varteenotettava vaihtoehto yksityisautoilulle. Sosialidemokraattien mielestä katuraitiotien suunnittelua pitää viedä määrätietoisesti eteenpäin. Katuraitiotien rakentaminen tulee aloittaa viimeistään vuonna 2016 edellyttäen, että valtio osallistuu rakentamiskustannuksiin 30 prosentin osuudella. Katuraitiotien rahoittamisessa voidaan käyttää perinteisen budjettirahoituksen sijasta myös elinkaarimallia, jolloin hankeen kustannukset jakaantuvat usean sukupolven maksettaviksi. Myös seudullinen raideliikenne tulee saada toimimaan. Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden nostaminen mahdollistaa liikenteen päästöjen vähentämisen. Toimiva joukkoliikenne myös helpottaa ihmisten kulkemista. Tämä edellyttää, että yhteys seudulliseen joukkoliikennejärjestelmään on mietitty valmiiksi ennen kuin uusia asuinalueita rakennetaan. Kehyskuntiin suuntautuvaa joukkoliikennettä tulee kehittää. Erityinen ongelma on julkisen liikenteen puutteellinen poikittaisliikenne, erilaiset lippujen hinnoittelujärjestelmät ja liitäntäpysäköinnin riittämättömyys. Hämeenkatua tulee kehittää joukkoliikenne- ja kevytliikennepainotteiseksi kaduksi. Joukkoliikenteen ohella on kiinnitettävä huomiota kevyen liikenteen lisäämiseen. Kävely ja pyöräily ovat tärkeitä liikkumismuotoja niin ihmisen itsensä kuin ympäristön kannalta. Kevyen liikenteen verkostoa on laajennettava määrätietoisesti keskustassa ja asuinalueiden liikenneyhteyksissä. Rautatieaseman läheisyyteen on rakennettava katettu pyöräparkki, jossa voi myös vuokrata ja korjauttaa pyöriä.tärkeimpien pyöräilyreittien talvikunnossapitoa on parannettava. Järkevällä maankäytön suunnittelulla taataan asumisen, palveluiden, elinkeinojen ja luonnon tarpeet. On tärkeää löytää kaikkien toimintojen hallittu tasapaino. Asutuksen kehittämisen tavoitteena tulee olla sosiaalisesti eheä, monipuolinen ja tiivis yhdyskuntarakenne. Erilaisia asumismuotoja tulee olla vierekkäin. Monipuolisuus merkitsee myös ikärakenteen monipuolisuutta. Asuntoalueilla tulee olla sekä pienille talouksille että perheille sopivia asuntoja, jotta alueella on kattavasti käyttöä sekä julkisille että yksityisille palveluille. Kaupunkiseudun ydinaluetta on kehitettävä ja kasvu mahdollistettava. Odotettavissa oleva väestönkasvu yhdistettynä asumisväljyyden kasvuun merkitsee, että nykyistä enemmän ihmisiä asuu myös kaupunkiseudun muissa kunnissa. Elinvoimaiset keskukset merkitsevät asiointiliikennettä helpottavia ratkaisuja, kuten siirtymistä autoista jalankulkuun, pyöräilyyn ja muuhun kevyeen liikenteeseen. Elämäntapamuutoksen merkitystä ja viihtyvyyshaasteita ei tarvitse liioitella. Oikein suunniteltu tiivis asuminen luo viihtyisän kulttuurimaiseman, ei ahtautta. Työpaikkojen ja asuinalueiden kohtaantoa sekä asuinalueiden rakentamista on parannettava siten, että työpaikat ovat kohtuudella saavutettavissa ja toisaalta siten, että ympäristöä häiritsemätöntä työpaikkarakentamista suunnataan asuinalueille. Tampereen tulee erityisesti huolehtia teollisuustonttien kaavoittamisesta ja saatavuudesta. Pulaa on kaikenkokoisista tonteista. Sosialidemokraattien mielestä Tampereen asuntopolitiikan onnistumisen takeena on demokraattisesti ohjattu seudullinen maapolitiikka. Maapolitiikan on oltava kaupunginvaltuuston erityisessä ohjauksessa ja valvonnassa. Mikäli kohtuuhintaista maata ei ole rakentamiseen tarjolla, se näkyy asumisen hinnassa. Tampereella on kaavoitetusta tonttimaasta pula, koska raakamaan hankinta takkuilee. Kaupungin maanhankintaa on tehostettava. Tarvittaessa on käytettävä myös lainmukaista lunastusta, jos kauppoja ei saada syntymään kohtuuhintaan. Maata tulee tarvittaessa voida ostaa myös naapurikunnista yhteistyössä niiden kanssa. Kaupunki voi luovuttaa edullisia asunto- ja yritystontteja vain omistamiltaan mailta. Kaupungin maanomistus mahdollistaa uusien alueiden viisaan suunnittelun vanhoista tilanrajoista riippumatta. Elokologinen maankäytön suunnittelu ottaa aina huomioon luonnon moninaisuuden säilyttämisen ja riittävät viheralueet. Sosialidemokraatit esittävät, että luonnonsuojelualueita lisätään esimerkiksi Teiskon alueella. Iidesjärven yhteyteen rakennetaan perhepuisto. Perhepuistoon kytketään myös uuden luontokoulun toiminta. koti on perusasia Tampereella on turvattava sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoiset asuntomarkkinat lisäämällä asumisen laatua, tarjoamalla uusia asumisen malleja ja vaihtoehtoj sekä turvaamalla erityisryhmien, kuten liikuntavammaisten, mielenterveyskuntoutujien, nuorten ja vanhusten asumisen tarpeet. Vammaisille on tarjottava liikkumiselle esteettömät asumispalvelut. Sosialidemokraattien mielestä Tampereen asuntopolitiikan päätavoite on kohtuuhintaisen asuntarjonnan lisääminen erityisesti pieni- ja keskituloisille.

17 Asuntopolitiikalla turvataan Tampereen talouskasvua, edistetään kilpailukykyä ja vetovoimaa. Kaikki liikenevät eurot on otettava käyttöön valtion asuntorahastosta. Maanhankintaa ja kaavoitusta on nopeutettava. Kaavaalueella asuvia asukkaita on kuultava jo suunnitteluvaiheessa. Sosialidemokraattien mielestä on tärkeää, että maassa parannetaan edellytyksiä työvoiman liikkuvuudelle ja tarjotaan erityyppisiä vaihtoehtoja eri-ikäisille. Tutkimusten mukaan liikkuva työvoima ja Tampere opiskelijakaupunkina tarvitsevat pieniä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Tavoitteena tulee olla, että puolelle opiskelijoista pystytään järjestämään opiskelija-asunto. Tampereen kaupungin tulee näissä asioissa tehdä tiivistä yhteistyötä alueen kansanedustajien ja maan hallituksen kanssa. Tampere ja kehyskunnat tarvitsevat asuntopoliittista yhteistyötä ja valtion ohjausta. Jos yhteenliittymisiä ei Tampereen seudulla synny, on seudun asumistarpeiden suunnittelu ratkaistava Tampereen ja kehyskuntien yhteistyöllä. Vuonna 2011 asunnottomia oli 351 henkeä, mikä on 66 vähemmän kuin edellisvuonna. Erilaisissa laitoksissa sekä tilapäisesti tuttavien luona asuvien määrä pieneni eniten. Sen sijaan pitkäaikaisasunnottomuutta oli vankilasta vapautuvilla vangeilla ja ulkona asuvilla. Heidän asuntotilanteensa heikentyi jonkin verran. Sosialidemokraattien lähtökohtana on taata jokaiselle tamperelaiselle asunto. Ekologinen asuminen keskusteluun Tamperelaiset sosialidemokraatit tukevat maan hallituksen ponnisteluja asuntotarjonnan lisäämiseksi erityisesti kasvukeskuksissa. Erityisen hyvänä pidämme sitä, että hallitus on alentanut toistaiseksi uusien asuntojen korkotukilainan korkoa, mikä on laskenut vuokratasoa yli 1 /m 2 kuukaudessa. Tämä on tärkeä toimenpide asumismenojen hillitsemisessä, ja sitä tulee jatkaa. Kohtuuhintaisia asuntoja saadaan muun muassa asuntojen varustetasoa muuntelemalla. Aina ei tarvita luksusta, ja pienikin voi olla viihtyisää. Autopaikaton talo on vaihtoehto autottomille. Luontoa säästävät asumismuodot vähentävät ympäristön kuormitusta. Autopaikat voidaan keskittää myös asuinaluekohtaisesti parkkitaloihin, jolloin vapautuu enemmän maata asumiseen ja yleisiin alueisiin. Monipuolisuutta asuntotarjontaan Tamperelaiset tarvitsevat monipuolisia asuntovaihtoehtoja. Sosialidemokraatit esittävät, että: A: Omistusasuntotuotannon ohella vuokra-asuntotuotantoa on lisättävä ja hajautettava eri puolelle kaupunkia. Vuokra-asunnoista ei saa tehdä kaupungin laidoille liian suurina keskittyminä, jolloin lisätään sosiaalista eriytymistä ja liian yksipuolista asumiskulttuuria. 17

18 B: Omakotitonttien saatavuudesta pitää huolehtia. Kohtuullisena sosialidemokraatit pitävät noin sadan tontin jakomäärää vuodessa. C: Asumisoikeusasuntotuotantoa ja osaomistusasumista pitää edelleen kehittää yhteistyössä niitä rakennuttavien yleishyödyllisten asuntotuottajien ja ylläpitäjien kanssa. D: Tampereen kaupungin vanha asuntotuotantomalli, puolikunnallinen asuntotuotanto on nostettava uudelleen tarkasteluun. Tällaista asuntotuotantoa on harjoittanut Suomessa Tampereen ohella muun muassa Espoo. Niille, jotka haluaisivat ostaa kohtuuhintaisen omistusasunnon tai siirtyä vuokra-asunnosta omistusasuntoon, olisi puolikunnallinen omistusasunto hyvä vaihtoehto. Puolikunnallisessa asumisessa kaupunki perustaa aluksi asunto-osakeyhtiöt ja valitsee asuntojen ostajat sosiaalisin perustein. Yhtiö siirtyy lopuksi osakkaiden haltuun. E: Pienellä pääomalla omaan asuntoon! Sosialidemokraatit esittävät myös, että Tampere ottaisi pilottihankkeekseen hinta- ja laatusäännöstellyn omistusasuntotuotannon kokeilun. Mallissa tonttien luovutusehdoissa ja asukasvalinnassa painotetaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja markkinahintaa alempaa tasoa. Asunnoille tulee myyntirajoitus ja samalla hinta- ja laatukatto. F:Yhteisöllinen asuminen on kotiutumassa Suomeen. SDP tukee Tampereella yhteisöllisen asumisen kokeilua. kansalaisten tampere Sosialidemokraattien mielestä kaikkien ihmisten äänen on kuuluttava kaupungin päätöksenteossa ja yhteisten asioiden hoidossa. Jo ennen päätösten tekemistä arvioidaan niiden vaikutukset erilaisiin ihmisiin ja ympäristöön. Ihmisläheinen päätöksenteko ei saa karata kuntalaisten ulottumattomiin, eivätkä hyvät ideat juuttua byrokratiaan. Tampereella on kehitettävä erilaisia suoran ja lähidemokratian muotoja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi. Tampereella voidaan järjestää suurista periaatteellisista kysymyksistä kansanäänestyksiä. Kuntalaisia koskevat asiakirjat ja päätöksentekoaineisto tulee olla helposti saatavilla ja helppolukuista. Eri väestöryhmien näkökulmat tulee huomioida. Nuorisofoorumin ja Lasten parlamentin toimintaa tulee kehittää. Niiden päätäntävallassa olevien hankerahojen määrää tulee kasvattaa. Päättäjien ja virkamiesten tulee kuunnella vanhus- ja vammaisneuvostojen linjauksia herkemmällä korvalla. Moni arjen pieni ongelma on ratkaistavissa, jos tahtoa löytyy.

19 Kansalaistoimintaa tuettava Alueellinen kansalaistoiminta vahvistaa identiteettiä, luo sosiaalisten verkostojen myötä yhteisöllisyyttä ja antaa pohjaa yhteiselle näkemykselle oman asuinalueen kehittämisestä. Asukas- ja kaupunginosayhdistysten tarkoituksena on edistää kaupunginosien asukkaiden, yhdistysten, julkisten yhteisöjen ja yritysten välistä yhteistyötä, edistää toiminta-alueensa henkistä ja yleistä aineellista kehittymistä, kotiseututuntemusta, viihtyvyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä parantaa alueella elämisen laatua ja turvallisuutta. Yhdistykset antavat lausuntoja kaupungin kehittämishankkeista sekä tekevät omia kehittämisehdotuksia. Asukas- sekä kyläyhdistykset on otettava heti hankkeiden käynnistyttyä mukaan yhteistyöhön. Niiden kannanotot tulee viedä myös poliittisten päättäjien tietoisuuteen. Palveluja kehitetään käyttäjälähtöisesti seurannan ja palautelaatikoiden avulla. Alue-Alvarien toimintaa kehitettävä kaupunginosavaltuuston suuntaan Alue-Alvarit ovat asukkaista ja yhdistysten tai järjestöjen edustajista koottavia, kaupunginhallituksen nimeämiä, alueellisia työryhmiä. Tampereella toimii viisi Alvaria sekä Nuoriso-Alvari. Ne työskentelevät yhdessä viranhaltijoiden kanssa ja antavat lausuntoja valmisteilla olevista asioista. Alue-Alvareiden toiminta on aktivoinut paikallisia kansalaisjärjestöjä ja yksittäisiä aktiiveja. Niillä on ollut kuitenkin hyvin vähän todellisia, suoria vaikutusmahdollisuuksia. Sosialidemokraattien mielestä Alue-Alvareiden toiminta on kannatettavaa, mutta niiden roolia tulisi muuttaa ja vahvistaa. Kuntalaisia koskevista asioista tulisi päättää mahdollisimman lähellä kuntalaisia. Sosialidemokraatit esittävät, että seuraavalla valtuustokaudella käynnistetään kokeilu kaupunginosavaltuustosta. Toimialue valitaan erikseen. Kaupunginosavaltuusto vastaisi peruspalveluiden kuten päivähoito- ja koulupalveluiden järjestämisestä omalla alueellaan. Se toimisi siis tilaajalautakunnan valtuuksilla. Kokeilun tuloksien pohjalta tehtäisiin ratkaisut toiminnan ulottamisesta kaupungin koko alueelle. HYVÄ HALLINTO TAKAA ASIOIDEN SUJUVAN HOIDON Hallinto on kuntalaisia varten. Toimiva ja tehokas hallinto takaa palveluiden sujuvuuden ja kaupungin toimintojen ylläpitämisen sekä kehittämisen. Hyvä hallinto on läpinäkyvä, tasapuolinen ja palvelualtis. Hyvä hallinto mahdollistaa päätöksenteon toimivuuden. Tampereen kaupungin hallintoa on uudistettu viime vuosina perin pohjin. Tehtyjä uudistuksia on voitava arvioida kriittisesti. Kaupunki siirtyi tilaaja tuottaja -malliin vuonna Uusi toimintamalli on tuonut läpinäkyvyyttä ja kustannustietoisuutta hallintoon. Samalla on jouduttu lisäämään hallintotehtävissä työskentelevien lukumäärää. Poliittinen oikeisto on muuttanut tilaaja tuottaja -mallia monituottajamallin suuntaan, jolloin julkisten palveluiden ulkoistaminen ja yksityistäminen nähdään itseisarvona. Sosialidemokraatit kannattavat sellaista toimintamallia, jonka ensisijainen tavoite on oman tuotannon kehittäminen ja uudistaminen. Myös oman tuotannon johtamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Tällä hetkellä yksikään viranhaltija ei vastaa kokonaisvaltaisesti oman tuotannon johtamisesta ja kilpailukyvyn parantamisesta. Oman tuotannon osallistuminen kilpailutuksiin on mahdollistettava. Myös pormestarimallia on tarkasteltava kriittisesti. Pormestarimalli on lisännyt avoimuutta ja vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuuksia. Pormestari ei ole kuitenkaan antanut kasvoja hallinnolle odotetulla tavalla, eikä ottanut kaupungin poliittisen johtamisen ohjaksia käsiinsä. Apulaispormestareiden asemaa tulee vahvistaa ja lukumäärä vähentää. Pormestarin valintatapaa voidaan parantaa demokraattisemmaksi ja antaa kuntalaisille todellinen vaikutusmahdollisuus. Sosialidemokraattien tavoitteena on, että Tampereella käydään suora kansanvaali vuonna Vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuuksia tulee lisätä. Pormestarijärjestelmästä huolimatta valtaa on luisunut liikaa virkamiehille. Osa virkamiehille siirretystä päätösvallasta tulee siirtää takaisin kaupunginvaltuustolle ja lautakunnille. Tuotannon johtokuntien asemaa on selkeytettävä. Sosialidemokraattien mielestä Tampereen seutukunnalla tarvitaan nykyistä tiiviimpää ja tehokkaampaa kuntayhteistyötä. Hallinnolliset rajat ovat esteenä seutukunnan kehitykselle. Nykyisellä kuntayhteistyöllä ei ole saavutettu riittävästi tuloksia, ja päätöksenteko on tehotonta. Tampereen seutukunta muodostaa toiminnallisen ja taloudellisen kokonaisuuden. Olisi luontevaa, että alueelle muodostettaisiin yhtenäinen peruskunta. Mikäli yhtenäistä peruskuntaa ei kuitenkaan muodostu Tampereen seutukunnalle, on alueen päätöksenteon rakenteita uudistettava siten, että alueen maankäytöstä, liikenteestä, asumisesta, toisen asteen koulutuksesta sekä erikoissairaanhoidosta päätetään vaaleilla valitussa luottamustoimielimessä. Itsenäiset kunnat vastaisivat edelleen peruspalveluiden järjestämisestä. 19

20 digipaino Tampere 2012

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

OIKEUDENMUKAINEN RAUMA!

OIKEUDENMUKAINEN RAUMA! OIKEUDENMUKAINEN RAUMA! Rauman Sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön kunnallispoliittinen ohjelma vuosille 2013-2016 RAUMAN SOSIALIDEMOKRAATTINEN KUNNALLISJÄRJESTÖ RY Kuusistonkatu 1, 26100 RAUMA OIKEUDENMUKAINEN

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Paimion Sosialidemokraatit kuntavaaliohjelma 2017 SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE

Paimion Sosialidemokraatit kuntavaaliohjelma 2017 SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE Paimion Sosialidemokraatit kuntavaaliohjelma 2017 Inhimillisyyttä ja turvaa Palveluja järjestettäessä tulee ottaa huomioon yksin asuvien, eläkeläisten, perheiden ja erityistä tukea tarvitsevien tilanne.

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI Tavoitteenamme on laadukkaat ja monipuoliset kunnalliset lähipalvelut, jotka ovat jokaisen kuntalaisen saavutettavissa. Lähtökohtana on asukkaiden hyvä

Lisätiedot

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Keski-Suomen Sote 2020 Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Millainen ympäristö ja palvelut helpottavat ikääntyvän elämää? Ikäystävällinen Suomi? Mikä olisi paras mahdollinen SOTE ikäihmisten näkökulmasta?

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- Tahtotilana on, että Sonkajärvi on ihmisille ja yrityksille viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen asuin- ja toimintaympäristö.

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Isonkyrön strategia 2025

Isonkyrön strategia 2025 Isonkyrön strategia 2025 Khall 6.6.2016, 73 Kvalt 16.6.2016, 11 Päivitetty Khall 15.5.2017, 71 Kvalt 23.5.2017, Isonkyrön missio ja visio Isonkyrön missio ja visio Missio: Yrittämisen Isokyrö on itsenäinen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 Suomen ruotsalainen kansanpuolue on sinun äänesi tasa-arvoisen Suomen puolesta. Me työskentelemme kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Esperi Care Anna meidän auttaa

Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 johtaja Taru Kuosmanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset tulevalle Nykyinen strategia

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO Irja Korhonen Työterveys Aalto Anne Onkila Valmet työterveys Esa Leppänen JYTE Jari Ylinen KSSHP Visa Kervinen Terveystalo työterveys Laajavuori 16.6.2017

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Strategia Koululautakunta

Strategia Koululautakunta Strategia 2016 2020 Koululautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Miten olemme onnistuneet, millaisia viestejä tulevalle valtuustokaudelle?

Miten olemme onnistuneet, millaisia viestejä tulevalle valtuustokaudelle? Miten olemme onnistuneet, millaisia viestejä tulevalle valtuustokaudelle? Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari, 2.5.2017, Tampere-talo 1 Osana kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaaria

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA THL:n strategia 2015 OMAKUVA THL SUOJELEE JA EDISTÄÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Päämääränämme on turvata suomalaisten hyvä elämä oikeudenmukaisessa, kestävässä

Lisätiedot