--- ! 1/ "''' \tf11.1. ( \\ \ -~ \ ~ f '"''-\ ~\I ~ < \ \,.,... \ \!1 1/ \ A" ... '! \ J '/ 4 \ \ \ l{\ ~ :'~ ~.,,. ~ ~.. ~... ~/\ 1~~ 1: ~--...

Transkriptio

1 . ".:... >.. 4' :... ' - ' "''' tf.. ( l / ;;;. f '"''- I <, '." ' ' ;,S-,,,,, ;s D tif / J l{ :'.,,..'.!'> /. / - ;..: r. I: -, I ).,,,.... l '//,, j ',,,,,. './ pi,, : r,... /.,, r,, ' j 3. /Jl y Ii,., J> l / '/ JJ "... '! A" -!.. P /! / c #! / ' :::;--- d '! J '/,.! / ! / 'f... J --r-. - '. --- I

2 METSÄTEHO TEKIJÄT: Työryhmä Mauno Heinämäki Unto Lehtinen Eero Virtanen Sture Lampen Taitto: Tuomo Forss Painovalmiste Ky 983 Helsinki Kolmas uudistettu painos 983 Puulaaki Oy Mäntsälän mhy. Enso-Gutzeit Osakeyhtiö Metsä teho ISBN

3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 2 HAKKUUMAHDOLLISUUDET JA HAKKUUTAVAT Hakkuumahdollisuuksien selvittäminen Leimikon alustava valinta Hakkuutavat Luonnonsuojelu ja maisemanhoito LEIMIKON RAJAUS 0 KAUPPA LEIMAUS JA MITTAUS Leimaus Mittaus KORJUUMENETELMÄN JA AJANKOHDAN VALINTA Maastotiedustelu ja valintatekijät Korjuuajankohta Tienrakennustarve ja varastointi Ihmistyövaltaiset korjuwnenetelmät Koneelliset korjuumenetelmät 25 TYÖMAAN SUUNNITTELU ' Ajourien suunnittelu Lohko- ja palstajako Leimikon suunnittelun merkinnät Työmaasuunnitelma ja -kartta Korjuun ohjelmointi ja seuranta METSÄ.TEHON OPAS

4 JOHDANTO Leimikon suunnittelija ratkaisee pitkäksi ajaksi eteenpäin, miten tehokkaasti hänen käsittelemässään metsikössä puuta tuotetaan. Samoin hänen panoksensa vaikuttaa korjuukustannusten muodostumiseen. Tehokas puuntuottarninen ja tehokas puunkorjuu eivät ole toisilleen vastakkaisia käsitteitä, vaan mielekkäästi yhteen nivellettävän kokonaisuuden osia. Kumpikin on osa puuntuottamisen kokonaisketjusta. Puunkorjuun valmistelevasta työvaiheesta leimauksesta, riippuu suurelta osalta korjuun onnistuminen. Sen vuoksi on välttämätöntä, että leimaaja ottaa työssään huomioon metsänhoidollisten seikkojen ohella korjuuvaiheen sekä siinä käytettävät menetelmät ja koneet siten, että luodaan edellytykset korjuun rationalisoinnille sekä nykyisissä että tulevissa hakkuissa. Leimikon suunnittelu on aina yhteistyöhanke, johon osallistuvat lähinnä sekä leimikon että korjuun suunnittelija. Mukana ovat osaltaan myös myyjä ja ostaja. Kokonaisuuden onnistuminen Fiippuu näiden henkilöiden yhteistyöstä. Yhteistyö voi toimia esimerkiksi näin: 2

5 METSÄTEHON OPAS 3 Yhteistyö voi toimia esimerkiksi näin: MYYJÄ OSTAJA LEIMIKON KORJUUN SUUNNITTELIJA SUUNNITTELIJA (TOTEUTTAJA) LEIMIKON VALINTAPERUSTEET LEIMIKON RAJAUS KERTYMAARVIO LEIMIKKOKESKITYS KAUPPA PAATOS MITTAUSTAVASTA KORJUUSUUNNITTELUN TIEDOT VARASTOALUEIDEN SUUNNITTELU AJOURIEN SUUNNITTELU LOHKOJAKO, PALSTOITUS ---,------,-----,.,L - "' _ )-- r : ,./,---- -L_J.._.f - '-- ---_, '-- / - - r- ---,, r I-" )-- ' LEIMAUS PYSTYMITTAUS, PUIDEN LUKU, KOEPUIOEN MITTAUS TAI JÄLKIMITTAUS TYOMITTAUS LEIMAUSSELOSTE KORJUUSUUNNITELMA SEURANTA

6 4 HAKKUUMAHDOLLISUUDET JA HAKKUUTAVAT Hakkuumahdollisuuksien selvittäminen Leimikon suunnittelijan ensimmäisenä toimenpiteenä on selvittää Tilakohtaisesti - tilan hakkuita koskevat lakisääteiset, mm. yksityismetsälain asettamat rajoitukset, metsälän hakkuumahdollisuudet, joihin vaikuttavat metsänhoidolliset ja korjuutekniset tekijät sekä metsänomistajan rahantarve. Aluekohtaisesti - metsäyhteistyöalueiden toimenpide-ehdotukset - mahdollisuudet muodostaa leimikkokeskityksiä. LEIMIKKOKESKfTYKSEN EDUT päästään järkevään kokonaissuunnitteluun hyvin toteutettuna säästetään kustannuksiq laajoilla metsäalueilla puunkorjuussa parannetaan yhteistoimintaa metsänomistajien kesken metsänomistajien ja metsäammattimiesten kesken puutavaran myyjien ja ostajien kesken säästetään kustannuksia metsänhoitotöissä Hakkuumahdollisuuksien selvittämisessä ja leimikkoalueiden valinnassa käytetään apuna erilaisia suunnitelmia, esimerkiksi alueellisia ja tilakohtaisia metsätaloussuunnitelmia tai metsänhoito- ja ojitussuunnitelmia. Ellei sopivia suun- nitelmia ole käytettävissä, tiedot hakkuumahdollisuuksista hankintaan tutustumalla tilan metsiin perusteellisesti ennen leimikon varsinaisen suunnittelun aloittamista. Leimikon alustava valinta Edellä mainitulla tavalla aadaan tiedot - tilan rajoista, - hakkuumääristä työlohkoittain, hakkuutavoittain ja puutavaralajeittain, - tieverkosta sekä - varastoalueista ja mui ta korjuunäkökohdista.

7 METSÄTEHON OPAS 5 Leimikkoa sijoitettaessa puun mark:kinatilanne olisi syytä ottaa huomioon. Leimattavien kohteiden kiireellisyysjärjestys riippuu lähinnä metsälän metsänhoidollisesta tilasta ja puuston rakenteesta. Samalla kun selvitetään hakkuumahdollisuudet, hankitaan perustiedot oikea-aikaisista metsänhoidollisista toimenpiteistä. ENSISIJAISESTI LEIMATTAVIA KOHTEITA Ylispuiden poistot taimikoista Ojitusalueiden hakkuut Vajaatuottoisten metsiköiden uudistushakkuut Kohtuullisessa ajassa ( v:ssa) metsittymättä jääneiden luontaisten uudistusalojen avohakkuut Kiireelliset ensiharvenm(smetsiköt Ylispuiden poisto on edellisestä puusukupolvesta jääneiden emo-, verho- ja jättöpuiden poistamista taimikosta. Harvennushakkuu on metsikön kasvatusvaiheen aikana suoritettu ohjaustoimenpide, jolla tähdätään mahdollisimman suureen taloustulokseen kiertoajan kuluessa. Kaistalehakkuussa tehdään kaistaleen muotoinen aukko, jonka reunametsä luontaisesti siementää. Åvohakkuu on metsän uudistamiseen liittyvä hakkuu, jossa ennen keinollista uudistamista poistetaan alueella oleva puusto kokonaisuudessaan. Hallanaroilla kuusen vi ljelyaloilla voidaan myyntikelvottomasta lehtipuustosta jättää verhopuusto. Suojuspuuhakkuu on metsän luontaiseen uud-istamiseen tähtäävä hakkuu männiköissä ja kuu-sikoissa. Siementäviksi puiksi jätetään metsikön parhaita puita, männiköissä kpl ja kuusikoissa kpl hehtaarilla. Siemenpuuhakkuu on metsän luontaiseen uudistamiseen tähtäävä hakkuu männiköissä. Metsikön parhaita mäntyjä jätetään kpl hehtaari lie. Pienin metsän käsittely-yksikkö on metsikkö. Yleensä ei rajata puolta hehtaaria pienempää metsikkökuviota. Metsikön käsittelytapa määräytyy kehitysluokan pohjalta seuraavasti. Hakkuutavat

8 6 Kehitysluokka AO Aukeat SO Siemenpuulliset aukeat TI Taimikot Y Ylispuustoiset taimikot 02 Nuoret harvennusmetsiköt 03 Varttuneet harvennusmetsiköt 04 Uudistuskypsyyden saavuttaneet metsiköt 05 Suojuspuumetsiköt 06 Vajaatuottoiset metsiköt Käsittelytapa Ei myyntipuutavaraa Ylispuiden poisto Harvennushakkuu Harvennushakkuu Avohakkuu, suojuspuuhakkuu, siemenpuuhakkuu tai kaistalehakkuu Ylispuiden poisto tai avohakkuu Avohakkuu Rajanveto metsikön kasvatuksen ja uudistuksen välillä on tärkeä metsänhoidollinen ratkaisu. Ratkaisu on usein vaikea, mutta välimuotoa näille toimenpiteille ei ole. Uudistuskypsyys Uudistuskypsyydellä tarkoitetaan sitä ikää tai muulla tavoin määräytyvää kehitysvaihetta, jolloin metsikkö voidaan uudistaa. Päätunnuksena on puuston ikä ja lisänä vastaavat pohjapinta-alalla punnitut keskiläpimitat. UUDISTUSKYPSYYS Puuston ikä, v. (alaraja) Pohjapinta-alalla punnittu keskiläpimitta, cm Etelä- Suomi Etelä- ja Kainuu ja Koillis- Etela-Suomo. Kainuu ja KoiUis- Keski- Pohjois- Suomi ja Etelä- ja Pohjois- Suomi ja Pohjanmaa Pohjanmaa Lappi Keski-Pohianmaa Pohjanmaa Lappi Mänty MT 80 VT 90 CT 20 Kuusi OMT 80 MT 90 Raudus- OMT 60 koivu MT 70 Hieskoivu MT

9 Kasvatus Kasvatuksen tavoitteena on mahdollisimman hyvä taloudellinen tulos koko kiertoajan kuluessa. Keskusmetsälautakunta Tapio on julkaissut Metsien käsittelyohjeet, jossa on harvennusmalleja kasvatusmetsiköitä varten. Mallit koskevat luontaisesti syntyneitä metsiköitä, joissa tehdään ensi kerran koneellisen metsäkuljetuksen vaatimat ajourat. Harvennusväliksi on Etelä-Suomen malleissa edellytetty tuoreilla kankailla (MT) ja sitä paremmilla mailla JO vuotta, kuivahkoilla kankailla (VT) 5 vuotta, kuivilla kankailla (CT) 20 vuotta sekä viimeisen harvennuksen ja päätehakkuun väliseksi ajaksi vuotta. Pohjois-Suomen malleissa harvennusväli on tuoreilla kankailla (MT, VMT, HMT) vuotta, kuivahkoilla kankailla (VT, EVT, EMT) vuotta, kuivilla kankailla (CT, ECT, MCCIT) , sekä viimeisen harvennuksen ja päätehakkuun väliseksi ajaksi vuotta. Hakkuukertymäksi tulee keskimäärin ensiharvennuksessa m3/ha sekä myöhemmissä harvennuksissa m3/ha käyttöpuuta edellyttäen, että harvennuksessa poistetaan puustoa harvennusmallien leimausrajan ja korjuun jälkeisen pohjapinta-alavaatimuksen välinen määrä. Ensiharvennusmetsiköissä, joissa taimikonhoito on joko jäänyt kokonaan tekemättä tai se on tehty liian lievänä, harvennusmallien edellyttämä pohjapinta-alavaatimus johtaa helposti liian suureen nmkolukuun. Siksi niiden harvennuksessa runkoluku on ensisijainen ohje. Alemman valtapituuden ohjelukuja käytetään metsiköissä, joissa taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai se on tehty selvästi liian lievänä. Jos ensiharvennus joudutaan tekemään jo selvästi alle JO metrin valtapituudessa, voidaan mainittuja runkolukuja korottaa kpl. Korkeamman valtapituuden ohjelukuja käytetään metsiköissä, joissa taimikonhoito on tehty vähintään tyydyttävästi ja siksi ensiharvennus voidaan siirtää yli 2 metrin valtapituuteen. Leimauksen tai hakkuun jälkeinen runkoluku on tarkistettava riittävän monella koealalla (esimerkiksi säde 3.99 m=50 m2 = kerroin 200). METSÄTEHON OPAS 7

10 Keskusmetsälautakunta Tapion laatimat kasvatusmetsiköiden harvennusmallit luontaisesti syntyneille metsiköille, joissa metsäkuljetus ensimmäistä kertaa suoritetaan koneella. Mallien ajouravaran sallima tieverkosto: teiden väli 30 m teiden leveys 4 m PQHJAPWTA ALA m'""' MÄNrf. TUORE KANGAS IMTJ ETELÄ-SUOMI,... :IEEll.CAUK.i...- LEIMAUSRA.IA - i..- l J.o.JCl.J... i..- 7'...,, V IMI KORJUUN JALKE N l7 VALTAPITUUS,m MÄNrf. KUIVAHKO KANGAS (VT) ETELÄ-SUOMI 32 POHJAPINTA-Al..A m'lha RA.VARA LEIMA'...!....,,, IA.Kllf-'V"',,...-e im.ok,...,,,jen,, I VALTAPmJUS.m MÄNrf. KUIVA KANGAS (CT) ETELÄ-SUOMI 32 POHJAPWTA Al..A 30 """"' ", LEIMAIJSRIJA I IMIMAUKN j" iravara,,. IMIKOAJ l... KEEN ".i', VALJAPflUJS_ m ENSIHARVENNUKSEN RUNKOLUKUOHJE AJOUR/EN VÄULLÄ: - VALTAPITUUS -// M 500 KPL/HA - VALTAPITUUS 2 M+ 300 KPL/HA ENSIHARVENNUKSEN RUNKOWKUOHJE AJOURIEN VÄULLÄ: - VALTAPITUUS - // M / 4QIJ KPL/HA - VALTAPITUUS 2 M KPL/HA ENSIHARVENNUKSEN RUNKOWKUOHJE AJOURIEN VÄLILLÄ: - VALTAPITUUS -// M 200 KPL/HA - VALTAPITUUS 2 M+ 900 KPL/HA KUUSI. LEHTOMAINEN KANGAS (OMTJ ETELÄ-SUOM/ 32 Pa.lAPWTA Al..A m'/llo.v /.,,, LEIMAUSRAJA,_ I. [/... ' JAU<EEN M_,LE """"' V7 I/'"' 22 V 20 / 7 r7. 2 [/MINIMI KORJUUN JALKEEN VAL TAPITUUS. m } AJCJUAA. 26 VARA 2. KUUSI. TUORE KANGAS (MT) ETELÄ-sumu 32 PCltUAPNTA AlA 30 """"' ", MINIMI LEIWU<SEN i/ JAU<EEN..,. LE""' """"' i, ,_,,.... v... KOR.k.> JAU<EEH " 2! YALTAPnIUS m I _ KOIVU, LE/fTOMAINEN JA TUORE KANGAS (OMT, MTJ ETELÄ-SUOMI 32 POH.IAPWTA ALA,,,,,,, LElMAUSIWA i, " " V',.;:J,,,,. - UAA. L...--,, - v;sv. i,...- =EE,,. 2.W.KEEN i VAL T APfT.Ab m ENSIHARVENNUKSEN RUNKOWKUOHJE AJOURIEN VÄLILLÄ : - VALTAPITUUS - M 500 KPL/HA - VALTAPITUUS 2 M KPL/HA ENSIHARVE NUKSE RU KOLUKUOHJE AJOURIEN VÄLllL'i: - VALTAPITUUS - M / 5()() KPUHA - VALTAPITUUS 2 M KPU HA ENSIHARVENNUKSEN RUNKOWKUOHJE AJOURIEN VÄULLÄ: - VAf.TAPITUUS - // M 00 KPL/HA - VALTAPITUUS 2 M+ 900 KPL/HA 8

11 MÄNTY. TUORE KANGAS POHJOIS-SUOMI POHJAPINTA Al..A """"' LEIMAUSRAJA!.- / / / V,, / MINIM KORJ MINIMI iemajksen JALKE N,.- i.- -lajourayaaa UNJA KEEN VALTAPITUUS. m fj ENSIHARVENNUKSEN RUNKOLUKUOHJE AJOURIEN VÄULLÄ : - VALTAPITUUS - M /JOO KPLJHA - VALTAPITUUS 2 M+ 00 KPL/HA 32 PQKJAPWTA-AlA m n.a JO MÄNTY. KUIVAHKO KANGAS POHJOIS-SUOMI,,,,,,,,,. LEi - r -- ":.J... v K.,.' KO WM JALO<EJN /, V' VALTAPllVUS. m fj ENSIHARVENNUKSEN RUNKOLUKUOHJE AJOURIEN VÄULLÄ: - VALTA PITUUS - M 200 KPL/HA - VALTA PITUUS 2 M+ 000 KPL/HA _MINIL LE lut<scn 2 MÄNTY. KUIVA KANGAS POHJOIS-SUOMI POHJAPINTA ALA m /ha LETAUSRf-... JALKEEN h-- J - RAV INi".4 K r"un IAlKEEI, VALTAPITVUS. m fj ENSIHARVENNUKSEN RUNKOLUKUOHJE AJOURIEN VÄULLÄ : - VALTAPITUUS - M 000 KPL/HA - VALTAPITUUS 2 M+ 800 KPL/HA 32 POHJAPINTA Al.A KUUSI, LEHTOMAINEN JA TUORE KANGAS POHJOIS-SUOMI... LEIMAU/... / C4NIMI LEIMAUKSEN fl" V ALKEEN."/J -..-"' -} AJOUAAVAI A, '"NIMI KORJUUN JALKEEN / / / YALTAPfTUUS.m fj ENSIHARVENNUKSEN RUNKOLUKUOHJE AJOURIEN VÄULLÄ: - VALTAPITUUS - M /JOO KPLIHA - VALTA PITUUS 2 M+ 00 KPL/HA Leimikkoa sijoitettaessa sekä leimauksessa tulee maisemanhoidon ja luonnonsuojelun näkökohdat ottaa huomioon. Tavallista varovaisemmin käs i tellään tai jätetään kokonaan käsittelemättä järvien rannat, lähteiden reunamat, jokien ja purojen varret, riistanhoidolle soveliaat suonotkelmat, eräiltä osin kalliomäet, rinteet ja pesimäpuiden lähiympäristöt sekä tietenkin lakisääteiset luonnonsuojelualueet. Luonnonsuojelu ja maisemanhoito METSÄTEHON OPAS 9

12 LEIMIKON RAJAUS Leimikon rajaamisella tarkoitetaan varsinaisen leimikkokohteen tarkempaa määrittelyä, jossa ratkaistaan lopullisesti mm. leimikon sijainti, koko ja rajat. Rajaamisen yhteydessä selvitetään maaston vaikutus metsänkuljetussuuntiin. Käsittelytapa-alueet rajataan siten, että samalla syntyy järkeviä metsänhoitotyömaita. Tehokkaan puuntuotannon ja -korjuun kannalta liian pienipiirteisiä metsikkökuvioita selvennetään. Käsittelykuvion olisi oltava vähintään 0.5 hehtaaria. Näin päästään taloudellisesti edullisiin käsittely-yksiköihin. Toimenpidealueiden yhtenäistämiseksi on metsänhoidollisesta kiireellisyysjärjestyksestä joskus tarpeen poiketa. Suunniteltavaan leimikkoon rajoittuvat käsittelemättä jäävät alueet on otettava huomioon siten, että niillekin alueille syntyy aikanaan järkeviä leimikoita. Näitä voivat olla esimerkiksi koneellisesti korjattavat leimikot. Koneellisen korjuun leimikkovaatimukset sivulla 25. Olosuhteet vaikuttavat korjuuseen seuraavasti Leimikon koko vaikuttaa eniten korjuukaluston siirtokustannuksiin ja hakkuumiesten kulkemiskorvauksiin. Pieni leimikon koko nostaa myös työnjohto- ja mittauskustannuksia sekä kaukokuljetuskustannuksia. Haittavaikutuksia voidaan pienentää leimikkokeskityksin, joissa leimikoiden välinen siirtymisetäisyys on korkeintaan 5 km. SUHTEELLISET YKSIKKÖKUSTANNUKSET 20,.._ HARVENNUS- HAKKUIOEN KESKIMAARÄISIS OLOSUHTEISSA LEIMIKON KOKO. MJ KUSTAN USTEK/JÄT: KORJUU JA KORJUUN TYÖNJOHTO TYÖKO EIDE SIIRTO LEIMAUS JA OSTOSOPIMUS MITTAUS JA LEIMIKON SUUNNITTELU VARASTOPAIKAN VALMISTUS 0

13 METSÄTEHON OPAS SUHTEELLISET YKSIKKÖKUSTANNUKSET HARVENNUS-.. HAKKUIDEN..._ KESKIMAARAISISS.l OLOSUHTEISSA Leimikon tiheys vaikuttaa lähinnä kuoanajuonnon kuormauskustannuksiin. Leimikon tiheys vaikuttaa myös jossakin määrin hakkuun ja kasauksen kustannuksiin AVOHAKKUIDEN KESKIMAARÄISll OLOSUHTE l LEIMIKON TIHEYS, M/HA SUHTEELLISET YKSIKKÖKUSTANNUKSET 80r-; tr-AVOHAKKU::::-:':":::IDEN::-:---; KESKIMAARAISISSA OLOSUHTEISSA RUNGON KESKIKOKO, M' SUHTEELLISET YKSIKKÖKUSTANNUKSET -, HARVENNUS- HAKKUIDEN KESKIMAARAISISSA OLOSUHTEISSA - Puuston koko vaikuttaa erityisen paljon harvennusplmn hakkuussa. Hakkuukustannukset nousevat jyrkästi puun koon pienentyessä. Pienten puiden mittaus tulee myös kalliiksi. Edellä mainittuja korjuuolosuhteita voidaan parantaa - vähentämällä harvennuskertojen lukumäärää ja lisäämällä harvennusvoimakkuutta - lisäämällä avohakkuiden osuutta päätehakkuissa - tekemällä taimikonhoitotyöt riittävän ajoissa ja riittävän voimakkaina Näillä toimenpiteillä saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä J - AEN! METSÄKULJETUSMATKA, M Korjuukustannuksiin vaikuttaa myös metsäkuljetusmatka. Se taas riippuu leimikon sijainnista ja muodosta. Leimikkoa sijoitettaessa on aina muistettava myöhemmin perustettavat leimikot, joiden metsäkuljetus olisi myös saatava edulliseksi.

14 2 PÄÄKULJETUSSUUNTA KASVATUs- HAKKUU KESA 237 Maaston vaikutus otetaan leirnikkoa rajattaessa huomioon niin, että puutavaran kuljetussuuntiin tulee mahdollisimman vähän jyrkänteitä, kosteikkoja tai muita hankalia maastokohtia. Leimikkoa rajattaessa on erityisesti pidettävä huoli siitä, että syntyy puunkorjuun kannalta yhtenäinen alue, jonka puusto voidaan korjata - yhtenäistä menetelmää käyttäen - samaa koneyksikköä käyttäen yhteen pääkuljetussuuntaan sekä - ainakin pienten ja keskisuurten työmaiden ollessa kysymyksessä samana ajankohtana. Leimikkokeskityksiä suunniteltaessa otetaan huomioon samoja tekijöitä kuin leimikkoa rajattaessa. - Yhtenäinen hakkuutapa ja korjuumenetelmä tekevät mahdolliseksi käyttää samaa konetta keskityksen eri leirnikoilla. Leimikot on voitav korjata samana ajankohtana, jotta hakkuumiesten ja koneiden siirtyminen työmaalta toiselle olisi joustavaa. - Kaukokuljetus tulisi suorittaa myös samanaikaisesti. Varaston paikkaa suunniteltaessa otetaan hunmioon sekä jatkokuljetuksen että korjuukoneiden siirtymisen ja työmaahuollon vaatimukset. Hyvän varaston vaatimukset esitellään sivulla 2. Olemassa olevat tiet tarkastetaan ja arvioidaan niiden käyttökelpoisuus jatkokuljetuksia ajatellen. Leimikon rajauksen yhteydessä arvioidaan myös tienrakennustarve. Tientekokustannukset tulisi saada peitetyksi leimikon metsäkuljetusmatkan lyhentämisellä, ympärivuotuisella korjuulla sekä mm. metsänhoitotöiden helpottumisella.

15 METSÄTEHON OPAS 3 KAUPPA Kaupantekoon riittää leimikon rajauksen yhteydessä tehty puumäärän arvio. Leimikon suunnittelulle ja korjuulle on eduksi, että korjuuaika pystykaupan yhteydessä sovitaan riittävän pitkäksi. Korjuuajan olisi oltava vähintään kaksi vuotta. Hankintakaupan yhteydessä metsänhoitoyhdistys voi antaa myyjälle ammattiapuaan kuten esimerkiksi - järjestää hankintaerille keskitetyn samanaikaisen myynnin - huolehtia siitä, että puut tulevat ajoissa tienvarteen - antaa ohjeita puuravara.'l korjuusta ja varastoinnista sekä - tarvittaessa järjestää leimikon korjuun VIIMEISTÄÄN KAUPANFEON YHTEYDESSÄ SOVITAAN mittausravasta kulkuoikeuksista varastoalueen varaamisesta muista korjuuehdoista Sovitut asiat merkitään myyjän ja ostajan väliseen kauppakirjaan kummankin osapuolen tiedoksi.

16 LEIMAUS JA MITTAUS Leimaus lllllllll/////4l. """ Ii i //fllllll P Leirnaustyö on pyrittävä ajoittamaan tasaisesti kevääseen, kesään ja syksyyn. Näin vältetään töiden ruuhkautuminen ja mahdollistetaan mm. oikeiden uudistamis- ja edullisten korjuuketjujen valinta, hakkuumiesten ja konemiesten ympärivuotinen työskentely ja metsänomistajien yhteistoiminta. Jos leimauksia joudutaan siirtämään alkutalveen, tehtäköön silloin vain avohakkuuleimikoita ja yleensä järeää puutavaraa sisältäviä uudistusleirnikoita. Mikäli on päädytty pystymittaukseen, on leimaus (puiden yksilöinti) ja puiden luku tehtävä yhtenä työvaiheena. Ennen puiden yksilöintiä määritellään ajourat ja palstat. Leimikko merkitään maastoon värimerkein tai viiltämällä merkit kirveellä puihin, joissa lisäksi on kuitukangasnauhaa. Muovinauhaa ei saa käyttää, koska muovi joutuessaan massan sekaan aiheuttaa paperiin laatuvirheitä. Katso väriohjeita sivulta 3. Sieltä käyvät myös selville ajouramerkinnät. Leimikon suunnittelun ja varsinaisen leimauksen jälkeen laaditaan HH-systeemin mukainen leimausseloste. Hakkuu- ja hoitotöiden seurantasysteemi, HHsysteemi on piirimetsälautakuntia varten rakennettu atk-systeemi. Km!. Tapion julkaisemasta " HH-systeemin käyttäjän ohjeesta" selviää, miten leimausselostelomake täytetään. Leimausseloste on pohjana mm. metsänmyyntisopimukselle ja hakkuualueen jälkihoitotoimenpiteille. LEIMAUSSELOSTEESEEN MERKITÄÄN MM. onko tila vapaa lakisääteisistä metsänkäyttörajoituksista arvio hakattavasta puustosta puuston arviointitapa poistettavan tai jäävän puuston merkitsemistapa 4

17 Lisäksi leimausselostelomak.keeseen merkitään HH-systeemin edellyttämät hakkuualueen jälkihoitoon liittyvät metsänhoitosuunnitelmat. LEIMAUSSELOSTEEN METSÄNHOITOSUUNNITELMIA OVAT yksityismetsälain 2 :n TIU4kaiset hakkuuja uudistussuunnitelmat metsänparannuslain mukaiset uudistussuunnitelmat hakkuualan kunnostussuunnitelmat taimikonhoitosuunnitelmat ojitussuunnitelmat lannoitussuunnitelmat Leimausselosteeseen liittyy leimikkokartta. Mittaustavan valintaan vaikuttavat hakkuumenetelmä, leimikko-olosuhteet sekä myyjän ja ostajan välinen yhteistyö. Pystymittaus on edullis.inta suurissa leimikoissa ja yleensä hyvin hoidetuissa metsiköissä, missä työ etenee joustavasti ilman aluskasvillisuuden ja vikaisten puiden aiheuttamaa haittaa. Pystymittauksen voi suorittaa ostaja, metsänhoitoyhdistys tai kumpikin osapuoli yhteistyössä. Yhteistyönä suoritettava mittaus on varsinkin kasvatusleimikoissa edullista, kun puiden yksilöinti ja luku voidaan yhdistää, ja päällekkäinen työ vältetään. A vohakkuuleimikoissa on kokonaisuuden kannalta edullisinta, että vain yksi mittausryhmä suorittaa koko pystymittauksen. Pystymittauksen tietojen käsittely suoritetaan yleensä pystymittaus- ja palkanlaskentajärjestelmällä, PMP-systeemillä. Mittaus METSÄ.TEHON OPAS 5

18 METSA PMP- PMP-2 _ TOIMISTO ATK 0 atk-kirjoitus 0 -tarkastus -täydennys Reikäkortit Myyjä -!ulosteiden tarkastus ja jakelu Automaattisen tietojen käsittelyn (atk) valmistelu atk/t;etokooo i 9 Ostajan edustaja Työntekijä Tietojenkäsittelyn tuloksena saadaan - hakkuupalstan kuutiomäärä - korjuulohkon kuutiomäärä - leimikon kuutiomäärä - järeän puun pölkytysluettelo - koepuut - palstan hakkuupalkka - lohkon hakkuupalkka Tulosteet E-L2 Rekisteri Jälkimittaus on edullista rungonkooltaan pienissä leimikoissa. Jo harvennusleimikko on jo valmiiksi leimattu, jälkimittaus on yleensä edullisempi mittau vaihtoehto. Jälkimittauk e sa kuitupuu mitataan varastopinossa ja tukit yksin kappalein varastokasoissa. 6

19 KORJUUMENETELMÄN JA -AJANKOHDAN VALINTA Ennen korjuun suunnittelun aloittamista tarkistetaan asiakirjat kuten - kauppasopimus ja leimikon perustiedot - kaupan erityistiedot - leirnikkokartta ja indeksi numeroineen. Tarvittaessa otetaan yhteys myyjään, jolta saa tiedot leimikon erityispiirteistä. M aastotiedustelu Korjuuolosuhteiden toteamiseksi on ensin penisteellisesti tutustuttava leimikkoon maastossa. Samalla tarkistetaan leimikon rajat. Tutustumisen yhteydessä tehdään ne havainnot, jotka korjuumenetelmää valittaessa tarvitaan. Samoin tehdään havainnot korjuusuuntaan, tienrakennustarpeeseen ja kustannuksiin vaikuttavista tekijöistä. Havainnot on tehtävä huolella. Viimeistään tässä vaiheessa varmistutaan kulkuoikeuksista. Maastotiedustelun perusteella laaditaan työkartta, johon merkitään rajattu leirnikko, varastopaikat ja ajosuunnat. Korjuumenetelmä ja -ajankohta valitaan niin, että kullekin leirnikolle tulee edullisin käytettävissä oleva korjuuratkaisu. Leimikkokeskitykset ja alueen korjuuohjelma vaativat usein poikkeamaan halvimmasta leimikkokohtaisesta korjuuratkaisusta. KORJUUMENETELMÄN VALINTAAN VAIKUTTAVAT MM. hakkuutapa puus0n koko leimikon koko puulaji oksaisuus maasto leimikon tiheys leimikon sijainti mittaustapa METSÄTEHON OPAS 7

20 Korjuuajankohta Korjuuajankohtaa valittaessa on lähdettävä siitä, että hakkuu ja ajo jakautuvat mahdollisimman tasaisesti ympäri vuoden. On kuitenkin otettava huomioon puutavaran kaukokuljetuksen ja käytön rajoitukset, puutavaran säilyminen hyvänlaatuisena sekä korjuuvaurioiden ja kaarnakuoriaistuhojen ehkäisy. Leimikot luokitellaan sen mukaisesti, miten niiden korjuu ja puutavaran kaukokuljetus varastolta on mahdollista eri vuodenaikoina. Korjuu D D D Kaukokuljetus D D D mahdollinen jäätyneellä maalla kuivalla maalla myös kelirikon aikana Koska sulan maan aika on pitempi kuin talviaika, on kesäkorjuukelpoisia leimikoita oltava selvästi enemmän kuin talvileimikoita. Kesäkorjuukelpoisia leimikoita ei ole tarkoituksenmukaista korjata talvella. Rakentamalla kesäajokelpoisia teitä saadaan pehmeikköjen takanaolevat kantavat maat kesäkorjuun piiriin. KORJUUAJANKOHTAAN VAIKUTTAVAT maaston pinnanmuodostus ja kantavuus hakkuutapa metsäkuljetusmatkan pituus leimikon tiheys tiestön ja varastoalueiden käytön rajoitukset koneiden ja hakkuumiesten työllistäminen puutavaran pilaantumisherkkyys metsätuhovaara 8

21 METSÄTEHON OPAS 9 Korjuuta ajoitettaessa on lisäksi muistettava, että - kelirikkoajaksi varataan avohakkuuleimikoita hyvin kantavalla maaperällä - harvennuskuusikoiden puut kuljetetaan talviaikaan silloin, kun se on mahdollista - paksun lumen ajaksi valitaan mahdollisimman tiheitä, mieluummin järeäpuustoisia leimikoita - keväällä ja kesällä tarvitaan hakkuumiehiä metsänhoitotöihin. Tienrakennuksen kannattavuus selvitetään vertaamalla tienrakennuskustannuksia metsä.kuljetuksessa saavutettavaan säästöön. Lisäksi on laskelmassa otettava huomioon autokuljetuskustannusten mahdollinen muuttuminen sekä tiestä saavutettava muu hyöty. Tienrakennustarve ja varastointi Säästöjä ovat mm. halvempi metsäkuljetus - kävelyrahan poisjääminen - työmaahuollon ja työnjohdon helpottuminen - varmempi puuhuolto - tasaisempi työllisyys metsänhoitotöiden helpottuminen - kunnolliset varastoalueet autokuljetusta varten.

22 Esimerkki tienrakennuksen kannattavuuslaskelmasta Tieluokka, pituus, parannustyöt Hakattava puumäärä, m3 Tien hyötyalue, ha Mg,t;c;lt / 80(),,., 30DO uudistush. kasvatush. mh-työt 5., f) 5 lepo "!}, {/"' yhteensä HYOTY Metsäkulj. ilman tien rak. Metsäkulj. uudelle tielle mk/m3 l.8 8, (J,5 Erotus, nettohyöty 5.3 Kulkemis- ja huoltotyö Varastointi-, kuorinta- ja kaukokuljetushyöty Ympärivuotinen korjuu ja kuljetus YHTEENSÄ MH-TYOT. oo ,0D mk/ha Viljely-, ym. työt 250 Muut mh-työt 35 HYOTY KAIKKIAAN KUSTANNUKSET mk/m (kpl) Kaivu-, pusku-, sorastustyö /, 00 Rummut ja sillat Muut (räjäytys) YHTEENSÄ ± EROTUS, KANNATTAVUUS {i,cf;,t;o m3 300D 3000 JlO()() 30DD ha 5 5" m (kpl) / &JD g mk 5 ia9o 000 (p 000 mkfm !, ggo //. mk mk/m3 li!d 5!5 35'5..9.t mk mk/m3 /980D '800 'OOD 30 "OD 0. td 55 l.t Metsien moninaiskäytön mahdollisuudet myös lisääntyvät rakennetun metsäautotien myötä. 20

23 METSÄ.TEHON OPAS 2 HYVÄN VARASTON OMINAISUUKSIA riittävä kääntymistila ajoneuvoyhdistelmälle varastolla tai sen läheisyydessä riictävä kantavuus, ei ajoa hidastavia kiviä eikä kantoja, kuoppia tai sivukaltevuutta ei kuormausta hidastavia esteitä tai liikennettä puutavara saadaan varastoitua kuormaimen ulottuville. Varastoalueet luokitellaan autokuljetusta varten kolmeen kuormauspaikkaluokkaan. Varastoalueen kunto ja olosuhteet vaikuttavat varastoidun puumäärän lisäksi merkittävästi kuljelllsmaksuun. luokassa varastolle on oltava kiertotie tai kääntyminen on ajoneuvoyhdistelmälle oltava muuten helppoa. Tilaa on oltava riittävästi eikä autolla liikuttavalla alueella saa olla ajoa hidastavia esteitä. Liikenne tai muut esteet eivät saa hidastaa kuormausta. Puutavaraa varastolla on oltava vähintään 20 m3 enintään 3 km:n matkalla, keskimäärin 20 m3:n muodostelmissa. II lii luokan varastoalueella kääntyminen on hankala ajoneuvoyhdistelmällä. Perävaunua voi joutua irroittamaan. Pintamaasto voi hidastaa auton liikkumista, mutta auto ei saa juuttua kiinni. Puutavaraa vähintään 80 m3 enintään 3 km:n matkalla, keskim. 0 m3:n muodostelmissa. luokkaan menee varastoalue, jos perävaunun kääntäminen vaati i erikoistoimenpiteitä ja kun auton liikuttaminen on selvästi hankalaa esteiden ja upottavuuden takia. Puutavaraa on varastolla oltava vähintään 40 m3 enintään 3 km:n matkalla, keskim. 5 m3:n muodostelmissa. ja kuormauspaikkaluokan ero autokuljetuskustannuksissa voi olla yli 8 mk/m3.

24 Jos puutavaraa kuoritaan varastolla kuorintaa varten on varattava tilaa. Yleisen tien varteen varatoinnissa on otettava humn.'. että kuormaus yleiselta _uita. t ahtua vain sellaisssa VOI ap äk " ti paikoissa, joissa pys om on sallittu. etuajooiuutetun tien varteen - Varastoa ei siis saa sijoittaa pailc/caan, jossa ohitus on kielletty, toisensa Le ilckaavien teiden risteyksiin, mäen harjalle, sulkuviivan kohdalle jne. 22

25 METSÄTEHON OPAS 23 ll Jt paikkaan, jossa näkyvyys on rajoitettu. Puutavaran varastointi yleisen tien tiealueelle on kielletty. Yleisen tien varteen varastoimisesta on svytä aina neuvotella asiasta tieviranomaisten kanssa. Samoin myös varastoteiden liittymistä yleiseen tiehen. Puutavaravarastoja ei saa sijoittaa sähkölinjojen alle. Puutavaran varastoinnissa on otettava huomioon hyönteisvaara. Hyönteisten parveilu ja iskeytyminen kuorelliseen puutavaraan alkaa Etelä Suomessa männyllä huhtikuun alussa ja kuusella toukokuun lopussa. Pohjois-Suomessa iskeytymisaika alkaa vastaavasti viikkoa myöhemmin. Iskeytymisvaihe kestää yleensä runsaan kuukauden. Kehittyneet kuoriaiset poistuvat puusta männyllä juhannuksesta ja kuusella heinäkuun puolivälistä alkaen (=vaara-aika). Iskeytymisaikana metsässä tai sen läheisyydessä ollutta kuorellista puutavaraa ei saisi enää pitää vaara-aikana maavarastoissa. JOS PUUTA JOUDUTAAN PITÄMÄÄN VARASTOSSA VAARA-AIKANA. HYÖNTEISVAARAA VOIDAAN VÄLITÄÄ TAI VAARAA VÄHENTÄÄ kuorimalla puutavara varastoimalla puut suuriin kasoihin sijoittamalla varasto tuuliselle paikalle sijoittamalla varasto toista puulajia kasvavaan metsikköön. tai suojaamalla puutavara kemiallisesti.

26 24 Ihmistyövaltaiset korjuumenetelmät Yleisimmin käytössä olevassa menetelmässä hakkuumies valmistaa puut tavaralajeiksi palstalla ja kasaa kuitupuupölkyt kourakasoihin ajouran varteen. Pitkä kuitupuu hakataan yleensä n. s. suorintamenetelmällä. Varastolle puutavara kuljetetaan kuormatraktorilla. Kasvatushakkuissa ajourien väli on m ja päätehakkuissa m. j j J --.// : """'!,.... ts-4,o ;;;t f m / Kasaustyötä voidaan helpottaa käyttämällä kuormatraktorissa pitkäulotteista kuormainta, jonka ulottuvuus on noin 0 m. Menetelmä soveltuu lähinnä harvennushakkuisiin. Kasausvyöhykkeelle jääviä järeitä kuitupuupölkkyjä tai tukkeja voidaan pitopuumenetelmän avulla vetää lähelle kuormatraktoria ja katkaista kuormauksen yhteydessä. Jos kasvatusleimikosta tulee paljon tukkeja, nämä voidaan kasata koneellisesti myös erillisellä kasausyksiköllä. Puomityyppisen kasausyksikön ulottuvuus on m. l 5 m Puutavara voidaan kasata myös vinttureilla, joilla on ulottuvuutta 60 m:iin asti (vaijerikasaus).-j- lt Ihmistyövaltaiset korjuumenetelmät soveltuvat kaikkiin olosuhteisiin. F J 20 M J -

27 METSÄTEHON OPAS 25 Koneelliset korjuumenetelmät Prosessorimenetelmässä hakkuumies tai erillinen kaatokone kaataa puut prosessoria varten. Harvestereita on eri kokoisia. Pienet on suunniteltu harvennushakkuita varten ja suuremmat avohakkuita ja osin myös varttuneiden metsien harvennushakkuita varten. Koneellinen korjuu vaatii hyvät korjuuolosuhteet, jotta se olisi taloudellista. Ensisijaisia kohteita ovat järeät kuusivaltaiset avohakkuuleimikot. Koivua tulisi monitoimileimikossa olla alle 5 7'c. runkoluvusta. Koivut hidastavat koneen työskentelyä. Koivut ja vikaiset puut on usein edullista hakata miestyönä. Lisää ohjeita koneellisesta korjuusta löytyy Metsätehon oppaista "Koneellisen puunkorjuun suunnittelu" ja " Koneellisten korjuuketjujer käyttö". KONEEWSEN KORJUUN LEIMIKKOV AATIMUKSET säännöllisen muotoiset avohakkuualueet rungon keskikoko vähintään 0.2 m metsätraktorikuljetuksen l tai // maasraluokan mukainen maasto leimikon koko yli 400 m leimikon tiheys JOO m /ha hyvät tieyhteydet leimikolle

28 TYOMAAN SUUNNITTELU Ajourien suunnittelu Kasvatushakkuuleimikoissa kuormatraktorin käyttö vaatii aina ajourasuunnitelman, joka olisi tehtävä ennen leimausta ja pystymittausta. Ajourat voidaan jakaa seuraaviin tyyppeihin: - kokoojaurat (A) - keruu-urat (B) - pistourat (C) - peruutusurat (D) ( / / / / / / ' ; -- / -.. D 26

29 Ajourien suunnittelu aloitetaan varastolta, toisin sanoen kokoojaurat suunnitellaan ensin. Kokoojauran suunnittelussa otetaan huomioon, että uralla voidaan ajaa täydellä kuormalla - uran maapohja kestää useita ajokertoja - kokoojaura on metriä leveä Ajourien suunnittelussa huomioon otettavat yleiset näkökohdat: - maaston tarjoamat luonnolliset urat käytetään hyväksi - kasvatettavan puuston suojelemiseen kiinnitetään erikoista huomiota - maastoluokkaa alentavat vaikeat maastokohdat kierretään - urat pyritään suunnittelemaan lenkeiksi " METSÄTEHON OPAS 27

30 - Keruu-urien tulee olla metriä leveät ja kaarteissa metrin verran leveämmät - pehmei.köissä sekä kaltevissa ja epätasaisissa paikoissa käytetään leveämpää uraa - jätä ylitettävissä olevat kivet ja kannot keskelle ajouraa - ajourat suunnitellaan siten, että traktori ei joudu ajamaan kuorrnattuna jyrkkiä vastamäkiä - ajouriin ei tehdä tarpeettomia mutkia yksittäisten puiden väistämiseksi 28

31 ENINT. 0 % - ajouralla ei saa olla suuria sivukaltevuuksia - ajouralta poistetaan mieluummin yksi puu, kuin aiheutetaan kahteen vahinkoja - ajourien liittymät suunnitellaan ajosuuntaan loivasti kaartaviksi - urat pyritään sijoittamaan lähelle niitä leimikon osia, joissa on eniten leimattua puustoa - urat sijoitetaan niin, että puutavaraa ei jouduta kasaamaan vastamäkeen - usean uran risteyksiä on vältettävä METSÄ.TEHON OPAS 29

32 Lohko- ja palstajako Sellaiset leimikot, joissa joudutaan käyttämään useampaa korjuumenetelrnää tai -ajankohtaa, jaetaan korjuulohkoihin. LOHKOJAOSSA OTETAAN HUOMIOON, ETTÄ koko lohko voidaan korjata samalla korjuumenetelmällä, samana ajankohtana ja samalle varastolle. kasvatus- ja avohakkuualueet erotetaan omiksi lohkoikseen tiet ja varastoalueet suositellaan käsiteltävän omina lohkoinaan ja palstoinaan. Ihmistyövaltaisia hakkuumenetelmiä käytettäessä pyritään muodostamaan työvaikeustekijöiltään yhtenäisiä palstoja, jolloin työvaikeusluokat on helppo määritellä oikein. Leimikolle suunnitellaan vähintään kaksi palstaa, yksintyöskentelyn välttämiseksi. Palstoituksessa otetaan kaadon turvallisuustekijät huomioon. Kooltaan palstan tulisi vastata enintään kahden viikon työn. Palstoitus tehdään vasta sen jälkeen, kun ajourat on merkitty maastoon. Samaan palstaan kuuluvat ajouran kummallakin puolella olevat hak.kuukaistat. Palstan rajat ja ajourat vedetään siten, ettei hak.kuumiehen tarvitse siirtää puutavaraa rinnettä ylöspäin. Työvaikeusluokituksessa noudatetaan voimassa olevia työehtosopimuksia ja ohjemaksuohjeita. Kaikki työvaikeustekijät merkitään jo maastossa huolellisesti muistiin palstoittain ja lohkoittain. 30

33 METSÄTEHON OPAS 3 Leimikon suunnittelun merkinnät Keskusmetsälautakunta Tapion, Metsähallituksen, Metsätehon ja PMP-hoitokunnan laatiman suosituksen mukaiset merkinnät maastoon ja työmaakartalle. Toimenpide Leimikon raja Lohkon raja Palstan raja Pystymittauksen koepuualueen raja Yarastoalue Yarsitie ja kokoojaura Keruu- ja pistoura Peruutus ura Maastomerkit Yärinauha tai -rengas 2 x punainen l x sininen l x punainen 2 x oranssi 2 x oranssi l x oranssi l x oranssija l x sininen Karttamerkit Merkki ja väri X )( )(: punainen... sininen punainen lc ll. ll lc ll lt t ltll ><X ll l<x vihreä # # #- oranssi.. oranssi,,. oranssi r, oranssi Ajourat merkitään maastoon kuitukangasnauhoilla niin, että - hakkuumiehen ei tarvitse arvailla ajouran sijaintia ja että merkit ovat jäi jellä hakkuun jälkeenkin - merkkien väli on näkyvyyden mukaan metriä - merkkien tulee näkyä myös työkoneen ohjaamoon - myöhemmin satava lumi ei estä näkemästä nauhoja. Pehmeiköt sekä sähkö- ja puhelinlinjojen ajituskohdat on hyvä merkitä maastoon erikseen sovitulla värillä tai varoitustauluilla.

34 Työmaasuunnitelrna ja -kartta Suunnittelun tulokset kirjataan työmaasuunnitelmaan ja siihen liittyvään työmaakarttaan TYOMAASUUNNITELMA SISALTAA tiedot Leimikon myyjästä ja sijainnista korjuumenetelmät ja korjuukertymät puutavaralajeittain ja Lohkoittain hakkuun ja metsäkuljetuksen työvaikeustekijät ehdotukset hakkuun ja metsäkuljetuksen ajoitukseksi hakkuun ja metsäkuljetuksen ajanmenekkiarviot tiedot varaston Laadusta ja varastotiloista sekä mahdollisesti rakennettavista teistä mahdolliset LisäseLvitykset. Korjuun ohjelmointi ja seuranta Puunkorjuu ohjelmoidaan korjuun suunnittelijoiden työmaasuunnitelmiin keräämien tietojen pohjalta. Ohjelmoinnilla pyritään tasaiseen puunsyöttöön tehtaille sekä tasaiseen työvoiman ja korjuukoneiden työllistämiseen. Leimikon suunnittelijan ja korjuun suunnittelijan on syytä aika ajoin yhdessä tarkastella työnsä tuloksia. Yhteisellä työmaakäynnillä suunnittelijat voivat vertailla korjuun tulosta suunnitelmaan. 32

35 OYVIRMAAB TYÖMAASUUNNITELMA N:o ro, o, l,,4 HAKKUUMENETELMÅKOODIT (Vakiomenet.) - METSÅKULJETUSMENETELMÅKOODIT Koko lemlkko Suunntelme ITJ 0 Korj. u. Ktr. 5. Esikasaus (tv :een) b M;t; k ;; 2. Eslkas. + Ktr. 6. Puumenetelmä Mvviå HllNA MANt-ilTo 3. Mtr. 7. Runkomenelelmå 4. Hevonen 8 Muut Tila NÅN N $6 Kll Hf!SÅNAA KORJUUMENETELMA: Kunta VlReAT Kuntal<ohtalnon korjuualue Ko<juukertyml puu- Puu- Muut L;,..,n,R,.3 Palstat : - 3 ohko J!.:t Palstat : 5 Ohko f3 i. Palstat : tb - 7 tavara- - - '-" - tavmblajolttaln Tolm laji!:"":l'-uij... M-kulj T 'm M.C.utj ulj l::.c M-kul/ Liputus,...,o ol l!f 'I """' yhteensl -...,.. -,...,o lohkotfpalatal KUT i 7U.'.I 38 f,ij. J,g < 2 'J.J.r,, t. Hl. KUP T. <( 3..8 r3'f t r r<it.j r<i3 z.. 8 MÅT :;. s f /'5.8 r3b r r. '} ''J.t!) f." MÅP i 8.S r3'f. 5 3 f.t r (. p 2. 3g t KOT s." 8 i f.5 >& 2. r >. r u 2 H. z, UD f.4., 3.' '3'f f z., l&. ':5 i:.. '5.;. YHTEENSÅ 3.to. 2. YHTEENSÅ /l{i,' 3. YHTEENS'Å : u. o.-3. YHTEENSÅ '.)!:).?, 't llslselvltyksla. TYOVAIKEUSTEKIJAT: HAKKUU Pituusluol<ka Okaalsuualuokka Tlhoysluokks,; Arvioitu jlreyaluokka ),_ Palstan i... pinta-ala, :J :J oc oc :J :J oc 0 w :J :J oc "" 0 w aaria :J oc oc w... "'... "' >- "' "' "' "' :IE :IE "' "' :IE :IE"'...J L P' :H' HlA i'r T:..> l ' "'... "'... "' i!5 "'... "' b "' "' "' :IE :IE "'...J :IE "' "' :IE :IE "'...J ESIKASAUS METSÅKULJETUS AJOJTUSKAUDET TYOMENEKIT Pmst./ TIHEYS Hakkuu Hakkuu...,,... Q.... Q...., b <( > v... u...., l i "' I:"' i ;! --- :J :J I!h... j " => o'rtol. OJOIJ Tolm.v-<lhto.?.C> HT ;;;.,., "'...J -:; "'"' ToW t OJ (lli] Tolm.v-<lhto 2., / - 3 l, 4 IJ, i,, i %. 3 / -.t 'f ' ' Molsåkulletus Motsåkuljetus 'H. l, " - 3/ - 3 i.i. l, :i, i, )(,.. L.Dt-ftcO ;J To lm. v-<lhh [j] [ill olm. v-<lhto. '.!> ('V m>., LbHiC'o, Tolm.v-flhto 2. OJ 00 [llij Tolm.V-<lhto 2. 3 Y pv'"''"' KULJETETTAVUUS- Motslkuljetua lohkot 7> Autokul(otus lohkot LUOKAT lohkot.ii.t ITI lil lohkot VARASTON LAATU MTSAAUTOIJEN VA RS I VARASTOTILAT RllHÅVl"f RAKENNETTAVAT TIET : tien laatu tfj tien ottuus km Kustannusarvio mk llaaaejvltvkall 2 : f>alstl>jfn!. RAJALLA l>n $.. h vf: l lji A.IO"TA VAIWTIAVA LDf.lOJ.N IJ JA 3. llorjt.>v VAAlll JÅ.Å'rYNE. HAAN l(elin METSÄ.TEHON OPAS 33

36 t'i OY VIRMA AB TYOMAAKARTTA Kunta:,V.u.l-0R..,,R...,A'""'T' H n.sä MAA Kylä: Tila: HANNISTÖ lf // Myyjä: HI/ NA HAW/I sro TYOMAASUUNNNITELMA N:o 24 PERUSKARTT A : Karttalehti: 2 2 J Huomautuksia: 69{ *'-.. '"'" c, i:: ""'!. -, N (,, ) i. /- 5 ' --{ ')/...,, V.::,' " ' '"...,/ ' '""" J.j -, J "'- - [/, r..., ", V y,-,_,%' /.U{O ( AVO -t.) 'P"-L!>T T 3 i"llil<' r ' 5, AI DIJ.') FLT!IT ft S" LI.. l Ullr 3( i. J.lA V. -J. ' ALS AT - - ' - " 3i I. --i <:i- '-... / l,,.,, ---- /.::. V II -q-0,,, '-"AJ [/ - '!-. " :::- ' / ;: ),, } f, ": fl -tt +; ' Ii _..., Mittakaava: f:

37 Liite LEIMIKKOSUUNNITTELUUN LIITTYVÄT MUUT OPPAAT, OHJEET JA KÄSIKIRJAT Metsien käsittelyohjeet HH-systeemin käyttäjän ohje PMP-systeemin kenttätyöohje Puunkorjuu nuorista kasvatusmetsistä Metsänhoito- ja puunkorjuutöiden maastoja karttamerkit. Suositus Koneellisten korjuuketjujen käyttö Puutavaran varastointi autokuljetusta varten Suojele metsää kuorellisen puun aiheuttamilta hyönteistuhoilta Metsä- ja uittoalan työehtosopimus ja sen mukaiset m 3 -perustaiset metsätyöpalkkojen taulukot Puutavaran metsätraktorikuljetuksen ohjemaksut Maataloustraktorilla suoritettavan palstalta alkavan puutavaran kuljetuksen ohjemaksut Puutavaran koneellisen kasauksen ohjemaksut Konekuorinnan ohjemaksut Puutavaran autokuljetuksen ohjemaksut Puukaupassa käytettävän perusleimikon tunnusmerkit y.m. puukauppaan liittyvää tietoa Km!. Tapio Tapio-Lehti 3/ 98 Km!. Tapio PMP-systeemin hoitokunta Metsäteho 982 Metsäteho 982 Metsäteho 976 * Metsäteho 974 * Metsäteho 975 * Metsäteollisuuden Työnantajaliitto Metsäalan Kuljetuksenantajat Metsäalan Kuljetuksenantajat Metsäalan Kuljetuksenantajat Metsäalan Kuljetuksenantajat Metsäalan Kuljetuksenantajat Teollisuuden Puuyhdistys ja MTK * Painos loppu METSÄ.TEHON OPAS 35

38 METSATEHO