Kaupunginhallitus Liite 1. Pienimuotoinen selvitys sote-alan avustuksista

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Liite 1 Pienimuotoinen selvitys sote-alan avustuksista Maria Närhinen

2 SISÄLLYS Sisällys... 2 Johdanto... 3 Mikkeli kaupungin avustusperiaatteet... 3 Essoten avustuskäytännöt... 4 Kaupungin vuokraus- ja käyttöpalveluiden näkökulma... 5 Kolmannen sektorin näkemykset... 6 Pohdintaa ja ehdotuksia käytäntöjen kehittämiseksi... 7 Tiivistettynä huomiot ja kehittämisehdotukset

3 JOHDANTO Kun Etelä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Essote perustettiin vuoden 2017 alusta, kuntien välisissä neuvotteluissa sovittiin, että sote-järjestöjen avustukset siirtyvät Essotelle. Valitun linjauksen mukaisesti on toimittu vuosina 2017 ja Tänä aikana on herännyt tarve selvittää asiaa muutamasta eri näkökulmasta. On mm käynyt ilmi, että Essoten pienemmät jäsenkunnat antavat tiloja kolmannen sektorin käyttöön erilaisin perustein kuin kaupunki, osa jopa veloituksetta. Essote taas on linjannut, ettei se pääsääntöisesti myönnä avustuksia tilakustannuksiin. Lisäksi eri tahoilla on pohdittu saavatko Mikkelissä toimivat sote-alan järjestöt ja yhdistykset tällä hetkellä riittävästi tukea toimintaansa. Parhaillaan ollaan valmistautumassa maakuntauudistukseen ja samalla pohditaan laajemminkin kolmannen sektorin roolia sote-toiminnan tukena maakunnassa sekä kuntien ja maakuntien välistä yhteistyötä ja työnjakoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Toisaalta Mikkelin kaupunki uuden strategian myötä painottaa osallisuutta, hyvinvoinnin edistämistä ja yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa. Tämä pienimuotoinen selvitys on tehty kaupunginjohtaja Timo Halosen toimeksiannosta. Selvityksen tavoitteena on ollut selvittää erityisesti sote-alan järjestöjen avustamisperiaatteita ja siihen liittyen heidän tilakysymyksiä sekä heidän tarvetta tilakustannusavustuksiin toiminnan turvaamiseksi pitkäjänteisemmin. Samalla on selvitetty mm Essoten ja kaupungin erilaisia avustuskäytäntöjä kuten kumppanuussopimusten solmimista. MIKKELI KAUPUNGIN AVUSTUSPERIAATTEET Mikkelin kaupungin avustusperiaatteista on päätetty kaupunginhallituksessa Avustuksia myöntää Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta, Kaupunkiympäristölautakunta sekä Kasvatus- ja opetuslautakunta. Lisäksi kaupunginhallitus voi poikkeustapauksissa myöntää toiminta- ja kohdeavustuksia yhteiskunnallisesti merkittäville tahoille, ellei niiden toiminta kuulu lautakuntien avustettaviin toimijoihin. Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta voi muun lisäksi myöntää avustuksia niille yhdistyksille, jotka toiminnassaan tukevat mikkeliläisten asukkaiden hyvinvointia ja lisäävät osallisuutta. Kaupunki myöntää tapauksesta riippuen toiminta-avustusta tai kohdeavustusta. Määrärahoista sovitaan talousarvion valmistelun yhteydessä. Avustukset haetaan pääsääntöisesti sähköisesti kaupungin verkkosivujen kautta vuosittain lokakuun loppuun mennessä. Toiminta-avustusta voidaan kaupunginhallituksen päätöksen mukaan käyttää 3

4 mm. vuokrakuluihin. Hallituksen ohjeessa todetaan, että palvelualueilla voi yhteisten toimintaohjeiden lisäksi olla omia yksityiskohtaisia ohjeita. Avustusten lisäksi kaupunki voi tehdä yhteistyö- ja kumppanuussopimuksia. Avustusperiaatteet löytyvät osoitteesta Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan alla on monenlaista avustusta ja avustuskäytäntöä mm liittyen liikunta- ja nuorisotyöhän sekä kulttuuriin kuten museotoimintaan, teatteriin ja musiikkiin. Elinikäisen oppimisen ja osallisuuden tulosalueen avustukset ovat, ne joiden myöntämiskriteerit ovat lähimpänä sote-järjestöavustuksia. Helmikuussa 2018 hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta on tarkentanut omia avustusperiaatteitaan. Nämä avustusperiaatteet löytyvät osoitteesta FI/Toimielimet/Hyvinvoinnin_ja_osallisuuden_lautakunta/Kokous_ /Hyvinvoinnin_ja _osallisuuden_lautakunnan(8017) Vuodelle 2018 elinikäisen oppimisen ja osallisuuden tulosalueelle on varattu avustusrahaa kolmeen eri tarkoitukseen; aluejohtokuntien strategisiin hankkeisiin, aluejohtokuntien osallisuustyöhön ja osallisuutta tukeviin hankkeisiin. Avustuksiin on pääsääntöisesti jatkuva haku. Avustusten lisäksi tulosalue on solminut kumppanuussopimuksia. Kumppanuussopimuksia on tällä hetkellä seuraavien tahojen kanssa: Hope ry / vuosi 4H- yhdistys /vuosi Lisäksi on laadittu sopimus ulkopuolisen tahon kanssa tapahtumatuotannosta Mikkelin torilla Vuodelle 2019 elinikäisen oppimisen ja osallisuuden tulosalueelle ollaan lisäksi varaamassa euron määräraha kumppanuus/järjestötalotoimintaa varten. Talon sijainnista ja toimintavoista käydään parhaillaan keskusteluja ja toimintaa pyritään käynnistämään vuoden 2019 aikana. ESSOTEN AVUSTUSKÄYTÄNNÖT Essoten voimassaoleva avustusohje on käsitelty ja hyväksytty Essoten hallituksessa Avustusohjeen mukaan Essote myöntää harkinnanvaraisia avustuksia vastikkeelliseen toimintaan rekisteröidyille järjestöille, yhdistyksille tai säätiöille. Avustettavan toiminnan tulee kohdistua Hirvensalmen, Juvan, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan tai Puumalan asukkaisiin. Toiminnan tulee tukea sosiaali- ja terveyspalveluissa tuotettavia palveluita sekä kuntalaisten hyvinvointia sekä tukea ja 4

5 täydentää vastuualueiden palvelutuotannon toimintaa. Lähtökohtaisesti avustetaan toimintaa, ei tilojen vuokraamista tai lehti-ilmoittelua. Ohjeet löytyvät osoitteesta Avustuksia haetaan ohjeen mukaan vuosittain mennessä, vuonna 2018 lokakuun loppuun mennessä. Avustuksista päättää helmikuussa kuntayhtymän johtaja Essoten hallintosäännön 28 :n mukaisesti. Vuodelle 2018 avustuksia on lokakuuhun mennessä Essotessa myönnetty yhteensä euroa vuoden 2018 määrärahan ollessa Avustuksia haettiin euron edestä vuodelle Yksittäisten avustusten summa vaihtelee 150 eurosta euroon. Vuodelle 2019 rahaa on varattu avustuksiin euroa. Avustusten lisäksi Essote on solminut kumppanuussopimuksia. Kumppanuussopimuksia on tällä hetkellä seuraavien järjestöjen kanssa: Mimosa / vuosi Mikkelin toimintakeskus / vuosi ViaDia / vuosi Kriisikeskus / vuosi Setlementti / vuosi Lisäksi Essoten tiloja tarjotaan yhdistysten käyttöön veloituksetta esim. Veturin tiloja AA:lle ja Taviksille sekä Ristiinan tiloja Rislalle KAUPUNGIN VUOKRAUS- JA KÄYTTÖPALVELUIDEN NÄKÖKULMA Vuokraus- ja käyttöpalvelut vuokraa tiloja niitä tarvitseville. Kaupungin omien yksiköiden lisäksi vuokralla on mm monet eri järjestöt esim. erilaiset liikunta- ja nuorisojärjestöt. Sotealan järjestöistä kaupungin omissa tiloissa on vuokralaisena Viola. Lisäksi sote-järjestöjä on vuokralaisena tiloissa, jotka omistaa eri vuokrausyhtiöt, joissa kaupunki on osakkaana. Kaupungilla on tällä hetkellä tyhjiä tiloja, jotka voisivat sopia yhdistysten käyttöön tai yhdistystaloksi. Tämän lisäksi näköpiirissä on, että kaupungin tiloja vapautuu lähiaikoina lisää, koska Essote on sanonut irti melko paljon kaupungin kanssa tehtyjä vuokrasopimuksia. Vuokraus- ja käyttöpalvelut pitää ajatusta kaupungin kumppanuus/järjestötalosta kannatettavana asiana. Tällöin kaupunki voisi luovuttaa kolmannelle sektorille käyttöön tilakokonaisuuden, joka siihen toimintaan sopisi, mutta jolle toisaalta olisi vaikea löytää toista ulkopuolista vuokralaista. Talossa voisi olla sekä yhteisiä tiloja että järjestöjen omia 5

6 tiloja. Vuokratasosta, järjestötalon vuokran maksajasta ja järjestötalon hallinnoinnista ja koordinoinnista olisi kuitenkin sovittava. KOLMANNEN SEKTORIN NÄKEMYKSET Tällä hetkellä Suomessa on tavallisempaa, että soteavustukset myönnetään edelleen kunnista myös niillä alueilla missä on perustettu sotekuntayhtymiä. Käytännöt kuitenkin vaihtelevat ja uusia toimintamuotoja suunnitellaan maakuntauudistusta silmälläpitäen. Estery ry on pienimuotoisesti selvittänyt sote-järjestöjen ajatuksia avustuksiin liittyen. Selvityksestä kävi ilmi, että monet pienet järjestöt toimivat Esteryn tiloissa. Osa järjestöistä on hakenut ja saanutkin avustuksia Essotelta. Avustukset ovat tärkeitä. Niitä haetaan Essoten lisäksi myös monilta järjestöjen keskusliitoilta. STEA:n rahoituksen lisäksi järjestöt tarvitsevat myös muita rahoituslähteitä. Esteryn selvityksen mukaan tähän mennessä ei ole tullut ilmi tapauksia, missä STEA:n rahoitusta olisi jäänyt myöntämättä Mikkelin seudulle kielteisen paikallisten päätösten johdosta. Etelä-Savoon on tullut STEA:n avustuksia vuodelle 2018 yhteensä 5,5 milj. eli kyseessä on todella merkittävät rahasummat, joista on syytä pitää kiinni. Essoten linjaus olla pääsääntöisesti myöntämättä avustuksia tilakustannuksiin on aiheuttanut huolta. Joissakin tapauksissa, kuten pienissä järjestöissä missä palkattua henkilökuntaa ei ole tai vain pienimuotoisesti, juuri tilat ovat se merkittävin kustannuserä ja toiminnasta riippuen toimivat tilat saattavat olla ratkaiseva tekijä toiminnan pyörittämiseen. Tarvittaessa Essote on kuitenkin joustanut tilakustannuslinjauksessaan. Soste ry:n hallinnoima Järjestöt Etelä-Savo -hanke on tehnyt järjestökyselyn eteläsavolaisille hyvinvointia ja terveyttä edistäville yhdistyksille vuonna Tulosten mukaan kyselyyn vastanneista Mikkelissä toimivista järjestöistä noin 35 % toimii sote-alalla. Valtaosa järjestöistä on pieniä ja palkattuna on korkeintaan muutama henkilö. Toiminta näyttää kuitenkin olevan vilkasta painottuen erityisesti harrastustoimintaan ja vapaaehtoistyöhön. Selvityksen mukaan järjestöt kaipaavat eniten yhteistyön lisäämistä tapahtumien, vapaaehtois- ja vertaistoiminnan, koulutuksen sekä tiedotuksen ja markkinoinnin järjestämisessä. Kuvassa 1 on yhteenveto kaikkien kyselyyn vastanneiden järjestöjen tukilähteistä maakunnassa. Näistä järjestöistä noin 30 % on sote-järjestöjä. 6

7 Kuva 1. Kaikkien Etelä-Savon maakunnan hyte-yhdistysten tuen lähteet (vastausprosentti 34 %) Järjestö 2.0 valtakunnallisen ohjelman, Etelä-Savossa Järjestöt Etelä-Savo hanke, tavoitteena on tehdä työtä sen eteen, että yhdistysten/järjestöjen toiminta on mahdollista ja toimintaedellytykset turvattu maakunta- ja sote-uudistusta tehtäessä ja sen jälkeenkin julkaistun sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnoksen mukaan maakunnille tulisi velvoite tukea sote-järjestöjä ja erityisesti muutosvaiheessa huolehdittava siitä, ettei järjestöjen avustuksiin synnyt katkoksia. Ehdotetaan myös, että järjestöjen yleishyödyllinen toiminta ja vertaistuki olisi hyvä sisällyttää maakunnan lakisääteisiin strategioihin ja julkiseen palvelulupaukseen. Esim. Varsinais-Suomen maakuntavalmistelussa on linjattu, että maakunta jakaa sote-järjestöjen avustukset. Monissa maakunnissa kuten myös Etelä-Savoon on perustettu tai on valmisteilla maakunnallinen järjestöneuvottelukunta. Osassa on linjattu, että sen tehtävänä olisi jossain muodossa järjestöjen toimintaedellytyksistä juuri avustuskysymykset. POHDINTAA JA EHDOTUKSIA KÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMISEKSI Selvityksen mukaan sekä kaupunki että Essote ovat tärkeässä roolissa tukemassa kolmannen sektorin työtä. Molemmilla on omat periaatteensa tukea toimintoja eikä nähtävissä ole merkittäviä päällekkäisyyksiä. Hyvinvoinnin ja osallisuuden tulosalue ja Essote näyttävät kuitenkin saavan jonkin verran avustushakemuksia samoilta järjestöiltä eikä aina ole itsestään selvää kummalle osapuolelle avustus parhaiten sopisi. Jatkossa kaupungin 7

8 elinikäisen oppimisen ja osallisuuden tulosalueen ja Essoten on syytä käydä järjestelmällistä ja jatkuvaa vuoropuhelua sekä avustuksista että kumppanuussopimuksista. On hyvä, että Essote tekee yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa monin eri tavoin ja kokee yhteistyön tärkeäksi. Samoin on myönteistä, että kaupungin hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta myöntää avustuksia monelle erilaiselle järjestölle näkökulmana väestön hyvinvoinnin edistäminen. Jatkossa tämä työnjako tulee olemaan maakunnan ja sen jäsenkuntien ja välillä. Molempia tarvitaan sekä nyt että tulevaisuudessa. Essoten pienemmät jäsenkunnat antavat, kaupungin käytännöistä poiketen, veloituksetta tiloja käyttöön yhdistyksille. Tämä voi asettaa Mikkelissä toimivat pienet yhdistykset eri asemaan suhteessa muihin Essoten jäsenkuntiin. Mikäli kaupunki toteuttaisi suunnitelmansa kumppanuus/järjestötalosta, johon osoitettaisiin jokin kaupungin omistuksessa oleva kiinteistö ja josta yhdistykset saisivat tiloja käyttöönsä, tämä epäkohta poistuisi. Järjestötalo onkin kannatettava idea jonka toivoisi käynnistyvän. Kumppanuustalosta aiheutuu lisäkustannuksia ja niitä ollaankin jo budjetoimassa hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan alle. Osana kumppanuustalohanketta ollaan myös käynnistämässä kumppanuusfoorumia. Kumppanuussopimuksia on solmittu sekä Essotessa että kaupungissa kolmannen sektorin kanssa. Järjestöt arvostavat kumppanuussopimuksia koska ne antavat paremman varmuuden toiminnan jatkuvuudelle. Näyttää siltä, että kumppanuussopimusten solmimiselle on osittain kirjavia käytäntöjä. Vuosittain samoille järjestöille myönnettävät useamman kymmen tuhannen euron avustukset voisi olla järkevää muuttaa kumppanuussopimuksiksi ja varata raha suoraan Essoten tai kaupungin talousarvioon. Tämä helpottaisi järjestöjä muiden avustusten hankkimisessa ja loisi paremman pohjan pitkäjänteisen yhteistyön kehittämiselle. Sote-järjestöavustuksia on syytä edelleen myöntää Essotessa niin kuin Essote itsekin on linjannut. Jatkossakin on hyvä joissakin tapauksissa poiketa päälinjasta olla myöntämättä avustuksia tilakustannuksiin silloin kun tilakustannusavustuksille on olemassa hyvät perusteet. Yksi hyvä peruste voisi esimerkiksi olla se, että avustettavan järjestön toiminta ulottuu useamman kunnan alueelle. Essote kehittää yhteistyötä kolmannen sektorin eri toimijoiden kanssa monella tapaa ja myönnettävät avustukset on yksi hyvä tapa ylläpitää vuoropuhelua pienempien järjestöjen kuten potilasjärjestöjen kanssa. Tiivistettynä huomiot ja kehittämisehdotukset Työnjako kaupungin ja Essoten välillä on pääsääntöisesti tarkoituksenmukainen. Olisiko Mikkelin seudulla toimiva lähtökohta työnjaolle se, että Essote myöntää avustuksia sote-järjestöille ja kaupunki hyte-järjestöille. Kumppanuussopimuksia voisi sekä kaupungissa että Essotessa laatia entistä laajemmassa mittakaavassa niiden järjestöjen kanssa joiden kanssa yhteistyö on 8

9 vakiintunutta ja hyödyttää molempia osapuolia, ja joiden toiminta-avustus on merkittävä. Toiminta-avustuksen käyttäminen tilakustannuksiin sallitaan edelleen Essotessa silloin kun siihen on hyvät perusteet. Kaupunki osoittaa erityisesti pienten järjestöjen käyttöön järjestö/kumppanuustalon. Tällöin Mikkelin pienemmät järjestöt saisivat tiloja käyttöönsä veloituksetta kuten Essoten monessa muussa jäsenkunnassa järjestöt saavat. Essoten avustusvalmistelijat (tällä hetkellä Pasi Marjakangas ja Kirsi Ollikainen) sekä kaupungin elinikäisen oppimisen ja osallisuuden tulosalueen avustusvalmistelijat (tällä hetkellä Virpi Launonen) tiivistävät yhteistyötään ja tiedonvaihtoaan. Koska Essoten avustusprosessi on vuosittain toistuva ja kaupungin prosessi jatkuva, sopiva ajankohta tiiviille vuoropuhelulle voisi olla esim. loppuvuodesta kun Essote valmistelee omaa vuosittaista päätöstään. Tämän lisäksi on tarpeen käydä myös jatkuvaa järjestelmällistä vuoropuhelua. Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa valmistellaan osana maakuntauudistustyötä. Kaupungin on syytä jatkossa osallistua aktiivisesti tähän valmistelutyöhön. 9