POMARKKU KIRKONKYLÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 75 JA 79. Kaavaselostus

Transkriptio

1 POMARKKU KIRKONKYLÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 75 JA 79 Kaavaselostus ,

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA KAAVAN TARKOITUS TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Luonnonympäristö ja maisema Rakennettu ympäristö Maanomistus KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET KAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö KAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET Korttelialueet KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luonnonympäristöön Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Taloudelliset vaikutukset YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET 1. Asemakaavan seurantalomake (tilasto) 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tämä kaavaselostus koskee päivättyä kaavakarttaa. 2

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Asemakaavan muutos kortteleissa 75 ja 79 Kunta: Pomarkku (608) Kylä: Pomarkku (406) Tilat: RN:o 10:83, RN:o 10:212 ja RN:o 10:213 Asemakaavan muutos koskee korttelia 75 ja osaa korttelista 79 sekä puistoaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu osa kortteleista 107 ja 79. Kaavan laadituttaja: Pomarkun kunta Kaavan laatija: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Sibeliuksenkatu 11 B 1, HÄMEENLINNA Yhteyshenkilö, Piia Tuokko, p Asemakaavan muutos on tullut vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos pidettiin nähtävillä Kaavaehdotusaineistot pidettiin nähtävillä Tämä asemakaavan muutos on Pomarkun kunnanvaltuuston hyväksymä xx.xx.2015 xx. Voimaantulo xx.xx Kaava-alueen sijainti ja kaavan tarkoitus Asemakaavan muutos laaditaan Pomarkun kunnan kirkonkylälle, Riuttantien ja Ristikujan lounaispuoliseen osaan korttelista 79 sekä Riuttantien, Salmiontien ja Tornitien rajaamalle korttelialueelle 75. Korttelissa 75 sijaitsee kirkkoherranvirasto ja pappilan toimitilat. Korttelin 79 suunnittelualue on rakentumatonta metsämaata, jonka pohjoispuolella sijaitsevat Pomarkun kirkkorakennukset. Alueet kiinnostavat rakentajia rivitalojen rakennuspaikkana ja asemakaavamuutoksen tarkoituksena onkin muuttaa em. alueet asuntotuotannon käyttöön. Suunnittelualueet on rajattu karttaan likimääräisesti punaisilla ympyröillä. 3

4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulo- ja valmisteluvaihe Kaavoitusprosessi on käynnistynyt kunnanhallituksen päätöksellä ( 244). Pomarkun kunnanhallitus hyväksyi ( 45) Ympäristönsuunnittelu Oy:n antaman kaavoitustarjouksen, jonka jälkeen kaavamuutoksen valmistelu aloitettiin. Asemakaavamuutoksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Neuvottelussa käsiteltiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä alustava kaavaluonnos. Viranomaisilla ei ollut erityistä huomautettavaa alustavaan kaavaluonnokseen. Kaavaan toivottiin lisättävän rakentamista koskevia määräyksiä. Asemakaavamuutoksen vireilletulosta kuulutettiin OAS:iin sekä kaavaluonnokseen tehtiin pieniä täsmennyksiä. Pomarkun kunnanhallitus päätti kokouksessaan ( 159) asettaa asemakaavamuutoksen OAS:n ja kaavaluonnoksen yleisesti nähtäville 30 vrk:n ajaksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. OAS ja kaavaluonnos pidettiin 30 vrk:n ajan yleisesti nähtävillä kunnan Internet-sivuilla ja Pomarkun kunnanviraston teknisen osaston ilmoitustaululla Kaava-alueen naapureille tiedotettiin asiasta kirjeitse ja osallisilla oli mahdollisuus ilmaista aineistosta mielipiteensä. Lisäksi pyydettiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen (maankäyttö- ja liikennepuoli), Satakunnan museon sekä Pomarkun rakennus- ja ympäristölautakunnan ja teknisen lautakunnan lausunnot. OAS:sta tai kaavaluonnoksesta ei jätetty yhtään osallisen mielipidettä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue kommentoi kaavaluonnosta, että mikäli Riuttantie ei ole mukana kaava-alueessa, se voidaan esittää voimassa olevan kaavan mukaisesti liikennealueena (LT). LT-alueen merkinnöistä osoitetaan vain ajoneuvoliittymän sijainnin nuoli. ELY-keskus ja Satakunnan museo kommentoivat kaavaa lisää, kun viranomaisneuvottelussa sovitut täydennykset on tehty ja selostus vaikutustenarviointeineen on käytettävissä. Kaavakarttaa ja -merkintöjä täsmennettiin liikennealueen rajauksen ja merkintöjen sekä rakentamismääräysten osalta. Lisäksi laadittiin kaavaselostus. Ehdotusvaihe Pomarkun kunnanhallitus päätti kokouksessaan ( 222) seurakunnan tonttien kaavamuutosehdotuksen nähtäville asettamisesta. Kaavaehdotusaineistot pidettiin yleisesti nähtävillä Pomarkun kunnanviraston teknisen osaston ilmoitustaululla ja kunnan Internetsivuilla Viranomaisilta pyydettiin lausunnot kaavaehdotuksesta ja osallisilla oli mahdollisuus kirjallisten muistutusten jättämiseen. Kaavaehdotuksesta ei jätetty yhtään osallisen muistutusta. Lausuntonsa antoivat Satakuntaliitto ja Pomarkun kunnan tekninen lautakunta. Satakuntaliiton mielestä asemakaavan muutos on korttelin 79 osalta kunnan osayleiskaavan vastainen ja liitto onkin huolissaan palveluille varattujen alueiden riittävyydestä Pomarkussa. Satakuntaliiton lausuntoon on laadittu vastine. Muilla viranomaisilla ei ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Kaavakarttaan ja -merkintöihin ei tehty muutoksia lausuntojen johdosta. Kaavaehdotusaineistot päivitettiin Pomarkun kunnan hyväksymiskäsittelyä varten. 4

5 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutos koskee korttelia 75 (YK) ja osaa korttelista 79 (YK) sekä puistoaluetta (P). Asemakaavan muutoksella muodostuu osa kortteleista 107 ja 79. Kortteliin 79 muodostuu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR). YK-korttelialue 75 kapenee eteläosastaan ja pieni puistoalue poistuu kokonaan, jolloin alueen korttelinumeroksi tulee eteläpuoliselta rakentamisalueelta 107. Kortteliin 107 muodostuu erillispientalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AOR) sekä kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue (YK). 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan muutoksen mahdollistama rakentaminen voidaan toteuttaa alueen maanomistajien tarpeiden mukaisesti kaavamuutoksen saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö ja maisema Suunnittelualueet sijaitsevat Riuttantien varressa reilun 100 metrin etäisyydellä toisistaan (Kuva 1). Riuttantien maisemakuvaa hallitsevat pohjoispuolisella mäellä sijaitsevat kirkkorakennukset (kannen valokuvassa). Korttelin 79 suunnittelualueen osa on rakentamatonta metsämaata. Maasto kohoaa loivasti Riuttantietä kohden ollen matalimmillaan eteläpuolisen pellon laidassa. Alueen puusto on koivuvaltaista. Suunnittelualueen eteläreunassa kulkee luultavasti eteläpuoliselta pellolta kerätyistä kivistä kasattu leveähkö kiviaita. Korttelin 79 suunnittelualueen pinta-ala on n. 0,56 ha. (Kuva 2.) Korttelin 75 suunnittelualueella ja eteläpuolisella kapealla alueella ei ole erityistä luonnonympäristöä. Riuttantien ja Tornitien kulmassa sijaitsevan kirkkoherranviraston tontti on nurmikkoista piha-aluetta, jossa kasvaa muutamia puita ja pensaita. Voimassa olevassa asemakaavassa puistoalueeksi osoitetulla eteläpuolisella alle 20 metriä leveällä kaistaleella on heinikkoista joutomaata. Korttelin 75 ja eteläpuolisen alueen kokonaispinta-ala on n. 0,59 ha. (Kuva 3.) Kuva 1. Suunnittelualueiden likimääräinen rajaus on esitetty ilmakuvassa punaisella. 5

6 Kuva 2. Korttelin 79 suunnittelualueen luonnonympäristöä länteen päin kuvattuna. Kuva 3. Korttelin 75 ympäristöä etelään päin kuvattuna. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella ei sijaitse toteutettuja luonnonsuojelu- tai Natura verkostoon kuuluvia alueita. Alueelta ei tunneta mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita (Maaperän tilan tietojärjestelmä). Alueella tai sen lähiympäristössä ei sijaitse merkittäviä ympäristöhäiriöiden lähteitä eikä niitä tällä kaavamuutoksella aiheuteta. Pohjavedet Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Keltonlähde, I-lk.) sijaitsee Pomarkunjoen toisella puolella, n. 650 metriä luode-pohjoiseen. (OIVA- ympäristöja paikkatietopalvelu) Virkistys Suunnittelualueen osat ovat varsin pienikokoisia eikä niillä ole erityistä merkitystä yleisen virkistyskäytön kannalta. Pomarkussa on varsin hyvät virkistysmahdollisuudet etenkin luonnossa liikkumisesta pitävälle. Lisäksi Pomarkku tarjoaa mahdollisuudet muun muassa jääkiekon, jalkapallon ja yleisurheilun harrastamiseen. Lähimmät uimarannat löytyvät Isojärveltä ja Valkjärveltä. 6

7 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestö ja rakennuskanta Pomarkku on noin 2500 asukkaan kunta Luoteis-Satakunnassa. Raitin varteen keskittynyt kirkonkylä on muodostunut kaakosta luoteeseen virtaavan Pomarkunjoen ja pohjoiseteläsuuntaisen selänteen leikkauskohdan ympärille. Kirkonkylän alueen vanhempi rakennuskanta on pääosin 1800-luvun jälkipuoliskolta. Vanhaa rakennuskantaa edustavat myös korttelin 79 pohjoispuolella sijaitseva vuonna 1802 valmistunut hirsirakenteinen, sipulikattotorninen kirkko ja kansallisromanttinen harmaagraniittinen kirkko vuodelta Suunnittelualueet ovat osa Pomarkun kirkonkylän taajamarakennetta. Korttelin 79 tontti kirkkojen eteläpuolella on alun perin kaavoitettu uutta seurakuntataloa varten vuonna 1990 (kaavamerkintä YK). Sittemmin seurakunta on luopunut ko. rakennushankkeesta ja tontti on jäänyt rakentamattomaksi. Korttelin 79 lähistön rakennuskanta koostuu kirkkojen lisäksi Vanhatien varren kaupparakennuksesta sekä Ristikujan rivitaloista (Kuvat 4 ja 5). Korttelissa 75 sijaitsee kirkkoherranvirasto, jossa on myös pappilan toimitilat (Kuva 6). Muuta lähistön rakennuskantaa näkyy kuvissa 3, 5 ja 7. Kuva 4. Korttelin 79 lähintä rakennuskantaa Riuttantieltä länteen päin kuvattuna. (Google Maps) Kuva 5. Korttelin 79 lähintä rakennuskantaa Riuttantieltä kaakkoon päin kuvattuna. (Google Maps) Kuvat 6 ja 7. Kirkkoherranvirasto ja korttelin 75 itäpuolinen rivitalo. 7

8 Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Pomarkun kunnan julkiset peruspalvelut sijaitsevat suunnittelualueiden välittömässä läheisyydessä. Samoin kaikki kirkonkylän kaupalliset palvelut ovat saavutettavissa ilman kulkuneuvoa alle 1 km säteellä suunnittelualueelta. Aiemmin maatalousvaltaisen kunnan pääelinkeino on nykyisin teollisuus. Parhaiten Pomarkku tunnetaan jalkineteollisuudesta, mutta myös metalli- ja puusepänteollisuus ovat merkittäviä työllistäjiä. Suunnittelualueilla ei ole merkitystä elinkeinotoiminnan kannalta. Liikenne Pomarkun kunta sijaitsee valtatie 23:n varrella. Pomarkun rajanaapurit Pori ja Kankaanpää sijaitsevat n. 20 min. ajomatkan päässä. Suunnittelualueet sijoittuvat Riuttantien (13041) eteläpuolelle. Korttelia 79 rajaa itäpuolelta Ristikuja. Korttelia 75 rajaavat länsipuolelta Salmiontie ja itäpuolelta Tornitie. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualue rajautuu valtakunnallisesti merkittävään Pomarkun kirkonkylän rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009, Kuva 8). Suunnittelualueella ei sijaitse kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kuva 8. Pomarkun kirkonkylän RKY-aluerajaus on osoitettu kartalla sinisellä rasterilla. Suunnittelualueiden sijainti on merkitty karttaan punaisella Maanomistus Suunnittelualueet omistaa Pomarkun seurakunta. 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Museoviraston laatima RKY-inventointi toimii alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana kaavoitusprosessissa. RKY on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. 8

9 Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Satakunnan maakuntakaavan ja maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallintooikeuden (KHO) päätöksellä. Suunnittelualue on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta (A) ja osittain valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (kh1). (Kuva 10) Kuva 10. Ote Satakunnan maakuntakaavasta. Suunnittelualueet Yleiskaava Suunnittelualueilla on voimassa Pomarkun kunnanvaltuuston hyväksymä Pomarkun osayleiskaavan muutos (Kuva 11). Suunnittelualueet on osoitettu osayleiskaavassa palvelujen ja hallinnon alueeksi (P), kyläalueeksi (AT) ja julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Lisäksi Riuttantien varsi on kyläkuvallisesti arvokasta aluetta (sk). Kuva 11. Ote Pomarkun osayleiskaavasta. Suunnittelualue on rajattu punaisella. Asemakaava Suunnittelualueilla on voimassa kolme eri asemakaavaa. Korttelin 75 asemakaava on vuodelta 1986 ja sen eteläpuolella sijaitsevan puistoalueen asemakaava vuodelta Korttelin 79 asemakaava on vuodelta Korttelin 79 suunnittelualueeseen kuuluva osa ja kortteli 75 on osoitettu kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi (YK). Suunnittelualueiden YK-korttelialueiden tehokkuusluku on e=0.4 ja kerrosluku II. Korttelin 75 eteläpuolelle on osoitettu kapea kaista puistoaluetta (P). (Kuva 12). 9

10 Kuva 12. Ote Pomarkun asemakaavojen yhdistelmästä. Suunnittelualueet on rajattu keltaisella. Rakennusjärjestys Pomarkun kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa ( 41). Pohjakartta Kaava laaditaan numeeriselle 1:2000-mittakaavaiselle asemakaavan pohjakartalle, joka on hyväksytty Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Suunnittelualuetta ympäröivät voimassa olevat asemakaavat. Lähialueille ei ole tehty aiemmin kaavamuutoksia. Kirkon pohjoispuoliselle, Vanhatien-Pitkäkujan-Pomarkunjoen rajaamalle alueelle on myös vireillä asemakaavan muutostyö. Lähistöltä ei ole tiedossa muita uusia kaavoitushankkeita. Alueelle laaditut selvitykset ja inventoinnit: - Museoviraston valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt; RKY-inventointi M. Linnala Satakunnan rakennuskulttuuri. Pomarkun rakennusinventointi. Muu suunnittelussa käytettävä aineisto: - Museoviraston muinaisjäännösrekisteri - OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu Kaavan muutosta varten laadittavat selvitykset - Alueelle ei ole tarvetta laatia uusia erillisselvityksiä. 10

11 4 KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Kaavamuutoksen suunnittelun tarve Pomarkun kunnassa on tarve uusille rivitalorakentamiseen soveltuville tonteille palveluiden välittömässä läheisyydessä. Pomarkunjoen eteläpuolella ei ole tällä hetkellä yhtään vapaata rivitalotonttia. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavoitusprosessi on käynnistynyt kunnanhallituksen päätöksellä ( 244). Pomarkun kunnanhallitus hyväksyi ( 45) Ympäristönsuunnittelu Oy:n antaman kaavoitustarjouksen, jonka jälkeen kaavamuutoksen valmistelu aloitettiin. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Kaavoituksen osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. - Yritykset, yhteisöt, yhdistykset ja järjestöt - Viranomaiset: Satakunnan liitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus (ympäristö/liikenne) ja Satakunnan museo - Pomarkun kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta, tekninen lautakunta Asemakaavamuutoksen vireilletulosta kuulutettiin Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Asemakaavan muutoksen keskeisistä työvaiheista tiedotetaan Luoteisväylä -lehdessä, kunnan ilmoitustaululla sekä Internet-sivuilla. Lisäksi tiedotetaan kirjeitse kaavan muutosalueen ja välittömän vaikutusalueen maanomistajia. Ajankohta Suunnitteluvaihe Kuulutus kaavamuutoksen vireilletulosta OAS ja kaavaluonnos pidettiin 30 vrk:n ajan yleisesti nähtävillä. Osallisilla oli mahdollisuus ilmaista aineistosta mielipiteensä. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tai kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä Kaavaehdotus pidettiin 30 vrk:n ajan yleisesti nähtävillä. Osallisilla oli mahdollisuus jättää kirjallinen muistutus kaavaa koskien. - Kaavaehdotuksesta ei jätetty yhtään muistutusta Viranomaisyhteistyö Ajankohta Suunnitteluvaihe Asemakaavamuutoksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu, jossa käsiteltiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä alustava kaavaluonnos. Neuvotteluun osallistuivat Varsinais-Suomen ELYkeskuksen ja Pomarkun kunnan edustajat sekä kaavoittaja (muistio). Kutsun olivat saaneet viranomaisista myös Satakuntaliitto ja Satakunnan museo (antoivat kommentit). 11

12 Viranomaisilla ei ollut erityistä huomautettavaa alustavaan kaavaluonnokseen. Kaavaan toivottiin kuitenkin lisättävän rakentamista koskevia määräyksiä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sekä kaavaluonnokseen tehtiin pieniä täsmennyksiä viranomaisten kommenttien perusteella OAS ja kaavaluonnos nähtävillä. OAS:sta ja kaavaluonnoksesta pyydettiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen (maankäyttö- ja liikennepuoli), Satakunnan museon sekä Pomarkun rakennus- ja ympäristölautakunnan ja teknisen lautakunnan lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri - vastuualue kommentoi kaavaluonnosta, että mikäli Riuttantie ei ole mukana kaava-alueessa, se voidaan esittää voimassa olevan kaavan mukaisesti liikennealueena (LT). LT-alueen merkinnöistä osoitetaan vain ajoneuvoliittymän sijainnin nuoli. ELY-keskus ja Satakunnan museo kommentoivat kaavaa lisää, kun viranomaisneuvottelussa sovitut täydennykset on tehty ja selostus vaikutustenarviointeineen on käytettävissä. Pomarkun kunnan teknisellä lautakunnalla sekä rakennusja ympäristölautakunnalla ei ollut lausuttavaa. Kaavakarttaa ja -merkintöjä täsmennettiin liikennealueen rajauksen ja merkintöjen sekä rakentamismääräysten osalta. Lisäksi laadittiin kaavaselostus. Kaavaehdotusaineistot pidettiin 30 vrk:n ajan yleisesti nähtävillä. Viranomaisilta pyydettiin lausunnot. Lausuntonsa antoivat Satakuntaliitto ja Pomarkun kunnan tekninen lautakunta. - Satakuntaliiton mielestä asemakaavan muutos on korttelin 79 osalta kunnan osayleiskaavan vastainen ja liitto onkin huolissaan palveluille varattujen alueiden riittävyydestä Pomarkussa. Satakuntaliiton lausuntoon on laadittu vastine. - Pomarkun kunnan teknisellä lautakunnalla ei ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta. - ELY-keskuksella ja Museovirastolla ei ollut kommentoitavaa kaavaan, eivätkä nähneet lausunnon antamista tarpeelliseksi. Kaavakarttaan ja -merkintöihin ei tehty muutoksia lausuntojen johdosta. Kaavaehdotusaineistot päivitettiin Pomarkun kunnan hyväksymiskäsittelyä varten. 4.4 Kaavamuutoksen tavoitteet Kaavoitustyön päätavoitteena on muuttaa suunnittelualueet asuntotuotannon käyttöön. Yksityiskohtaisena tavoitteena on muuttaa korttelin 79 YK (II) -alue yksikerroksisten rivitalojen alueeksi (AR I). Korttelissa 75 sijaitsevan kirkkoherranviraston eteläpuolinen YK-alueen osa sekä puistoalue (P) on tarkoitus muuttaa erillispientalojen ja rivitalojen alueeksi (AOR II) Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavoituksessa huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä suunnittelualueen rajautuminen Museoviraston vuoden 2009 inventoinnissa osoitettuun valtakunnallisesti merkittävään Pomarkun kirkonkylän rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009). Lisäksi asemakaavoituksessa on huomioitu Satakunnan maakuntakaavan alueelle asettamat tavoitteet ja käyttötarkoitukset. 12

13 Asemakaavan muutos vastaa vain osittain Pomarkun osayleiskaavan (kv ) mukaisia aluevarauksia. Kortteli 79 sijoittuu osayleiskaavassa palvelujen ja hallinnon alueeksi (P) ja kyläalueeksi (AT) osoitetulle alueelle. Korttelin 75 osa ja puisto sijoittuvat osayleiskaavassa julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY) osoitetulle alueelle. Korttelin 79 länsiosaan on jo rakentunut päivittäistavarakaupan rakennus, jota ei ole tarvetta laajentaa. Laajennus itään päin, kirkon eteläpuoliselle alueelle, saattaisi olla ongelmallista myös maisemallisesta näkökulmasta ajatellen. Alueen voimassa olevan asemakaavan aluerajaukset on rajattu nykyisten kiinteistörajojen ja todellisten kaupallisten palveluiden tarpeiden mukaisesti. Seurakunnalla kaavamuutosalueen maanomistajana ei ole myöskään tarvetta uusien seurakunnallisten rakennusten rakentamiselle. Suunnittelualueille ei ole tarvetta osoittaa yleiskaavan mukaisia palvelutoimintoja. Pienipiirteisempi asuinrakentaminen voidaan nähdä maisemallisesti soveliaampana vaihtoehtona kulttuuriympäristöön rajautuvalla keskeisellä paikalla. Uusi asuinrakentaminen tiivistää taajaman rakennetta. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutos koskee korttelia 75 (YK) ja osaa korttelista 79 (YK) sekä puistoaluetta (P). Asemakaavan muutoksella muodostuu osa kortteleista 107 ja 79. Kortteliin 79 (n. 0,56 ha) muodostuu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR). Kortteliin 107 muodostuu erillispientalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AOR) sekä kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue (YK). Korttelialueen 107 pinta-ala on n. 0,59 ha. Kaavamuutoksella osoitetut asuinalueet sijaitsevat maankäytöllisesti edullisella paikalla tukeutuen kirkonkylän yhdyskuntarakenteeseen. Alueilla ei ole pienialaisuutensa vuoksi nykyisellään suurta merkitystä metsätalouden tai yleisen virkistyskäytön kannalta. Keskeisten alueiden rakentaminen tiivistää olemassa olevaa taajaman rakennuskantaa Mitoitus Kaavan muutosalueet ovat kokonaispinta-alaltaan yhteensä 1,1482 ha. Kaavan aluetehokkuus on e=0,33. Alue on osoitettu kokonaisuudessaan rakentamiskäyttöön, jolloin alueen rakennusoikeuden kokonaismäärä on 3790 k-m 2. Rakennusoikeuden määrä vähenee 335 k-m 2 voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna. Voimassa olevassa asemakaavassa on osoitettu kaava-alueelle yht. 1,0313 ha kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialuetta (YK), jolloin YK-aluetta poistuu asemakaavamuutoksen myötä 6853 m 2. Lisäksi poistuu pieni puistoalue (P, 1169 m 2 ). (Liite 1) 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Suunnittelualueilla sijaitsee pienialainen metsikkö, nurmikkoista piha-aluetta ja pieni heinikkoinen joutomaa-alue. Alueilla ei ole erityisiä luonnonympäristön arvoja. Ko. alueet varataan kokonaisuudessaan rakentamisalueiksi. Alueet kuuluvat vesihuoltoyhtiön toiminta-alueeseen, jolloin alueelle tulee kunnallinen vesijohto ja viemäröinti. Kaavamuutoksella ei huononneta merkittävästi alueen luonnonarvoja tai ympäristön tilaa. 13

14 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Osa korttelista 79 Kortteliin 79 muodostuu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR), jonka pinta-ala on 5564 m 2. Korttelin tehokkuusluku on 0,30 ja kerrosluku yksi (I). AR-kortteliin 79 kulku tapahtuu Ristikujan ja vielä rakentumattoman Aittatien kautta. Pysäköinti järjestetään korttelin länsi-/keskiosaan osoitetuille pysäköimispaikoille (p), joiden yhteyteen on mahdollista rakentaa myös auton säilytyspaikkoja/-katoksia (a). ARkortteliin tulee varata 2 autopaikkaa jokaista asuntoa kohti. Ristikujan ja Aittatien alkuun on osoitettu turvallisuussyistä ajoneuvoliittymän kieltävää merkintää. AR-alueelle on osoitettu rakennusten rakennusalat melko tarkasti ja rakennusten ohjeelliset sijainnit. Asuinrakennusten julkisivujen päämateriaalin tulee olla punatiili tai punainen lautaverhoilu. Asuinrakennuksissa tulee olla harjakatto ja katon värityksen tulee olla tummanharmaa tai musta. AR-korttelin reunoille on osoitettu istutettavaa aluetta. Leikki- ja oleskelualueet (le) on osoitettu korttelin 79 keski-/koillisosaan. Osa korttelista 107 Voimassa olevassa asemakaavassa puistoalueeksi (P) osoitettu pienialainen joutomaa-alue poistuu kokonaan, jolloin alueen korttelinumeroksi tulee eteläpuoliselta rakentamisalueelta 107. Kortteliin 107 muodostuu kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue (YK), jonka pinta-ala on 3460 m 2. YK-alueen tehokkuusluku on 0,40 ja kerrosluku kaksi (II). Kortteliin 107 muodostuu lisäksi erillispientalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AOR), jonka pinta-ala on 2458 m 2. AOR-alueelle on osoitettu rakennusten rakennusalat melko tarkasti ja rakennusten ohjeelliset sijainnit. Kortteliin saa rakentaa kaksikerroksisia rakennuksia tehokkuusluvulla 0,30. AOR-korttelin reunoille on osoitettu istutettavaa aluetta. Leikki- ja oleskelualue (le) on osoitettu korttelin keskiosaan. YK-kortteliin kulku tapahtuu nykyisin Tornitien kautta, mutta kulku on mahdollista myös Salmiontien puolelta. AOR-alueelle kuljetaan Tornitien puolelta, jonka varteen myös pysäköinti (p) järjestetään. Lisäksi kortteliin on mahdollista rakentaa myös auton säilytyspaikkoja/-katoksia (a). AOR-kortteliin tulee varata 2 autopaikkaa jokaista asuntoa kohti. Tornitien ja Salmiontien alkuun sekä AOR-alueen Salmiontien puoleiselle rajalle on osoitettu ajoneuvoliittymän kieltävää merkintää. Kaavassa on annettu seuraavia yleismääräyksiä: Alue rajautuu valtakunnallisesti merkittävään Pomarkun kirkonkylän rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009). Uudisrakennusten ja muiden rakennelmien materiaalit, väritys, korkeusasema ja muoto tulee valita siten, että ne sopeutuvat lähiympäristöön ja alueen rakennuskantaan. Tontit tulee tarvittaessa rajata kasvillisuuden avulla. Olemassa olevien puiden lisäksi käytetään vapaasti kasvavia pensasaidanteita. Myös leikki- ja oleskelualueet tulee rajata pensasaidanteilla turvallisuuden lisäämiseksi. 14

15 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Suunnittelualue rajautuu valtakunnallisesti merkittävään Pomarkun kirkonkylän rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009). Suunnittelualueella ei sijaitse arvokasta rakennuskantaa; vain kirkkoherranvirasto, jossa on myös pappilan toimitilat. Muutoin alue on rakentumaton, vaikkakin sijoittuu Pomarkun kirkkorakennusten välittömään läheisyyteen, Riuttantien eteläpuolelle. Kirkkojen eteläpuoliselle korttelin 79 AR-alueelle on annettu kaavamääräyksiä, joilla pyritään ohjaamaan alueen rakentamista kulttuuriympäristön läheisyyteen sopivaksi. Asuinrakennusten julkisivujen päämateriaalin tulee olla punatiili tai punainen lautaverhoilu. Asuinrakennuksissa tulee olla harjakatto ja katon värityksen tulee olla tummanharmaa tai musta. Lisäksi kaava-alueen uudisrakennusten ja muiden rakennelmien materiaalit, väritys, korkeusasema ja muoto tulee valita siten, että ne sopeutuvat lähiympäristöön ja alueen rakennuskantaan. Suunnittelualueen lähiympäristö on jo rakentunutta kunnan taajamaa. Täydennysrakentaminen sulautuu hyvin lähiympäristön rakennuskantaan, kylän palveluiden välittömään läheisyyteen. Uusi rakentaminen eheyttää kyläkuvallisesti jo olemassa olevaa rakennetta. Kaavalla osoitetun uuden rakentamisen arvioidaan sopeutuvan hyvin lähialueen nykyiseen rakennettuun ympäristöön ja maisemakuvaan Vaikutukset luonnonympäristöön Kaavamuutosalueella ei sijaitse arvokasta luonnonympäristöä tai erityisiä luontoarvoja, vaan alueella on pienialainen, lähinnä koivuvaltainen metsikkö sekä nurmikkoista pihaaluetta ja heinikkoista joutomaata. Ko. alueet varataan kokonaisuudessaan rakentamiselle. Alueet kuuluvat vesihuoltoyhtiön toiminta-alueeseen, jolloin alueelle tulee kunnallinen vesijohto ja viemäröinti. Koska kyse on taajaman täydennysrakentamisesta, ei kaavamuutoksella arvioida olevan merkittävää vaikutusta alueen tai lähistön luonnonarvoihin tai ympäristön tilaan Sosiaaliset vaikutukset Kaavamuutoksella osoitettujen pien- ja rivitalotonttien (AR, AOR) toteutuessa alueen asukasmäärä tulee hieman lisääntymään. Kaavamuutoksella saattaa olla vaikutusta lähiasukkaisiin lisääntyvän asukasmäärän kautta. Mahdolliset uudet asukkaat lisäävät alueen sosiaalista elinvoimaisuutta. Alueen virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet säilyvät ennallaan, koska alueella ei ole ollut aiemminkaan virkistyskäyttöä. Lähistöllä sijaitsee riittävästi puistoja ja metsiä jokamiehenoikeudella tapahtuvaan virkistyskäyttöön. Arvioidaan, että asemakaavamuutoksesta ei aiheudu merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaava-alueen tieyhteydet ovat jo nykyisellään pääosin olemassa. Kortteliin 79 kuljetaan Ristikujan ja vielä rakentumattoman Aittatien kautta. Kortteliin 107 kuljetaan Tornitien kautta. Myös vesihuolto- ja sähköverkosto ulottuvat kaava-alueelle, joten alue tukeutuu hyvin valmiiseen infrastruktuuriin. Kaavamuutoksen mahdollistaman rakentamisen myötä taajamarakenne tiivistyy ja täydentyy, mikä on kuntataloudellisesti järkevää. Kaikki kirkonkylän julkiset ja kaupalliset palvelut ovat saavutettavissa ilman kulkuneuvoa alle 1 km säteellä. Näin ollen kaavamuutok- 15

16 sella mahdollistettava rivitalorakentaminen tukeutuu edullisesti Pomarkun kirkonkylän olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Arvioidaan, että asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen Taloudelliset vaikutukset Pienessäkin mittakaavassa tapahtuva asuinalueiden lisäys voidaan nähdä kuntataloudellisesti edullisena. Olemassa olevalle yhdyskuntatekniikalle ja palveluille saadaan uusien asukkaiden myötä enemmän käyttäjiä. Mahdolliset uudet asukkaat tuovat kunnalle myös verotuloja lisäten samalla kunnan elinvoimaisuutta. Uusien rakentamisalueiden toteutumisella arvioidaan olevan positiivisia vaikutuksia kuntatalouteen. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueen jonkinasteisena häiriötekijänä voidaan pitää Riuttantien liikenteestä syntyvää melua. Tällaiset häiriötekijät voidaan kuitenkin katsoa kuuluvaksi normaaleihin taajamatoimintoihin, eikä sillä ole merkittävää vaikutusta kaavamuutoksella osoitetun maankäytön toteuttamiseen. Kaavalla ei myöskään muodosteta sellaista lähialueiden toiminnoista merkittävästi poikkeavaa toimintaa, josta voisi olla erityistä häiriötä lähiympäristölleen. Alueella ei ole erityisiä kaavan toteutumiseen vaikuttavia häiriötekijöitä, eikä kaavamuutoksella myöskään synny merkittäviä häiriötekijöitä. Lisääntyvää liikennettä ei voitane pitää merkittävänä haittana. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset 16

17 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavan mahdollistama rakentaminen voidaan toteuttaa kaavan voimaan tulon jälkeen. Kaava toteutuu maanomistajien rakentaessa tai myydessä kaavan mukaisia rakentamisalueita. Kaavan rakentamisalueiden toteuttamista valvoo kunnan rakennusvalvonta rakennuslupien myöntämisen yhteydessä. Hämeenlinnassa , Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Piia Tuokko ympäristösuunnittelija (ylempi AMK) Arto Remes maanmittausinsinööri (AMK) 17

18 Asemakaavan seurantalomake LIITE 1 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 608 Pomarkku Täyttämispvm Kaavan nimi Asemakaavan muutos kortteleissa 75 ja 79 Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,1482 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,1482 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1, , ,33 0, A yhteensä 0, , ,30 0, P yhteensä Y yhteensä 0, , ,40-0, C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,0000-0,1169 R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

19 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1, , ,33 0, A yhteensä 0, , ,30 0, AR 0, , ,30 0, AOR 0, , ,30 0, P yhteensä Y yhteensä 0, , ,40-0, YK 0, , ,40-0, C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,0000-0,1169 VP 0,0000-0,1169 R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

20 LIITE 2 POMARKKU KIRKONKYLÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 75 JA 79 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , , ,

21 1. TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi: Asemakaavan muutos kortteleissa 75 ja 79 Kunta: Pomarkku (608) Kylä: Pomarkku (406) Asemakaavan muutos koskee korttelia 75, osaa korttelista 79 sekä puistoaluetta. Asemakaavan laadituttaja: Alueen maanomistaja: Asemakaavan laatija: Pomarkun kunta Pomarkun seurakunta Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Yhteyshenkilö: Piia Tuokko Sibeliuksenkatu 11 B 1, Hämeenlinna puh etunimi.sukunimi@ymparistonsuunnittelu.fi 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ Asemakaavan muutos laaditaan Pomarkun kunnan kirkonkylälle, Riuttantien ja Ristikujan lounaispuoliseen osaan korttelista 79 sekä Riuttantien, Salmiontien ja Tornitien rajaamalle korttelialueelle 75. Korttelialueen 75 pinta-ala on n. 0,59 ha ja korttelin 79 suunnittelualue n. 0,56 ha. Korttelissa 75 sijaitsee kirkkoherranvirasto, jossa on myös pappilan toimitilat. Korttelin 79 suunnittelualue on rakentamatonta metsämaata, jonka eteläreunassa kulkee luultavasti eteläpuoliselta pellolta kerätyistä kivistä kasattu leveähkö kiviaita. Korttelin 79 pohjoispuolella sijaitsee vuonna 1802 valmistunut hirsirakenteinen ja sipulikattotorninen kirkko ja vuonna 1921 rakennettu kansallisromanttinen harmaagraniittinen kirkko Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on rajattu karttaan ja ilmakuvaan punaisella. 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Asemakaavamuutoksen laatiminen on aloitettu Pomarkun kunnan aloitteesta loppuvuodesta Suunnittelualueet omistaa Pomarkun seurakunta. Alueet kiinnostavat rakentajia rivitalojen rakennuspaikkana ja sen takia laadittavan asemakaavamuutoksen päätavoitteena on muuttaa em. alueet asuntotuotannon käyttöön. Yksityiskohtaisena tavoitteena on muuttaa korttelin 79 YK (II) alue yksikerroksisten rivitalojen alueeksi (AR I). Korttelissa 75 sijaitsevan kirkkoherranviraston eteläpuolinen YK-alueen osa sekä puistoalue (P) on tarkoitus muuttaa erillispientalojen ja rivitalojen alueeksi (AOR II). Tältä osin muutos tehdään siten, että suunnittelutehtävä ei laajene puistoalueen eteläpuoliseen kortteliin

22 4. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 4.1 Aiemmat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. VAT:n erityistavoitteista on huomioitava Pomarkun kirkonkylän alueen kuuluminen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueeseen (RKY). Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Satakunnan maakuntakaavan ja maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä. Suunnittelualue on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta (A) ja osittain valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (kh1). Suunnittelualueet Yleiskaava Pomarkun kunnanvaltuusto on hyväksynyt Pomarkun osayleiskaavan muutoksen Suunnittelualueet on osoitettu osayleiskaavassa palvelujen ja hallinnon alueeksi (P), kyläalueeksi (AT) ja julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Lisäksi Riuttantien varsi on kyläkuvallisesti arvokasta aluetta (sk). Ote Pomarkun osayleiskaavasta. Suunnittelualue on rajattu likimääräisesti punaisella. Asemakaava Suunnittelualueilla on voimassa kolme eri asemakaavaa. Korttelin 75 asemakaava on vuodelta 1986 ja sen eteläpuolella sijaitsevan puistoalueen asemakaava vuodelta Korttelin 79 asemakaava on vuodelta Korttelin 79 suunnittelualueeseen kuuluva osa ja kortteli 75 on osoitettu kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi (YK). Suunnittelualueiden YK-korttelialueiden tehokkuusluku on e=0.4 ja kerrosluku II. Korttelin 75 eteläpuolelle on osoitettu kapea kaista puistoaluetta (P). 3

23 Ote Pomarkun asemakaavojen yhdistelmästä. Suunnittelualue on rajattu keltaisella. 4.2 Selvitykset ja suunnitteluaineisto RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Suunnittelualueet rajautuvat pohjoisesta valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön; Pomarkun kirkonkylään (kuva alla). Työssä hyödynnetään myös M. Linnalan kirjoittamaa Satakunnan rakennuskulttuuri, Pomarkun rakennusinventointi -julkaisua vuodelta Suunnittelualueet Pomarkun valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön aluerajaus. 4

24 Suunnittelualueella ei sijaitse kiinteitä muinaisjäännöksiä, luonnonsuojelu- tai Natura-alueita eikä alue sijoitu pohjavesialueelle. Alueelta ei myöskään tunneta mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita. (Ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA) Alueelle ei ole tarvetta laatia erillisselvityksiä. Kaava laaditaan numeeriselle 1:2000-mittakaavaiselle asemakaavan pohjakartalle, joka on hyväksytty VAIKUTUSALUE Asemakaavan välitön vaikutusalue rajoittuu lähialueelle. Kyseessä olevan asemakaavan mukainen rakentaminen on yhdyskuntarakennetta tiivistävää täydennysrakentamista; uusi asuintuotanto on luonteva jatke Pomarkun keskustan jo rakentuneille alueille. 6. OSALLISET 1. Vaikutusalueen maanomistajat sekä ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa 2. Yritykset, yhteisöt, yhdistykset ja järjestöt 3. Viranomaiset Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus (liikenne / ympäristö) ja Satakunnan museo Pomarkun kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Osallisilla on mahdollisuus osallistua asemakaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. 7. KAAVAPROSESSI Vireille tulo- ja valmisteluvaihe (luonnosvaihe) Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe Selvitysten, osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja alustavan kaavaluonnoksen laatiminen Alkuvaiheen viranomaisneuvottelu Kuulutus ja tiedottaminen kaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) ja kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta (30 vrk) Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta Viranomaislausunnot/-kommentit Kaavaehdotuksen laatiminen Kaavaehdotus nähtävillä (30 vrk) Osallisilla ja muilla kunnan jäsenillä on mahdollisuus tehdä kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus nähtävillä oloaikana Viranomaislausunnot Tarvittaessa viranomaisneuvottelu Kaavan hyväksymisasiakirjojen laatiminen Asemakaavan hyväksymisestä päättää Pomarkun kunnanvaltuusto Kaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen on mahdollista hakea muutosta valittamalla Turun hallinto-oikeuteen 8. TIEDOTTAMINEN Kaavan vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelman, kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan paikallislehdessä sekä kunnan ilmoitustaululla ja Internet-sivuilla. Lisäksi välittömän vaikutusalueen maanomistajille lähetetään tiedotuskirje em. kaavavaiheissa. 5

25 9. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Asemakaavan toteuttamisen odotettavissa olevien vaikutusten arviointi tapahtuu osallisten, asiantuntijoiden ja suunnittelijoiden kanssa yhteistyössä. Asemakaavatyössä kaavoittaja arvioi kaavaratkaisun vaikutuksia seuraavasti: Arvioitavat tekijät Ympäristövaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Yhdyskuntarakenne Taloudelliset vaikutukset Sisältö Rakennettu ympäristö - rakennettu kulttuuriympäristö - taajamakuva - liikenne - häiriöt (melu ym) Luonnonympäristö - kasvillisuus ja eliöstö - maisema-arvot Vaikutusalueen maanomistajat ja asukkaat Asumisviihtyvyys Virkistyskäyttö Liikennemäärät Liikenneturvallisuus Liikenne ja tekninen huolto Maanomistajat Kuntatalous 10. ALUSTAVA AIKATAULU VAIHE ( Vireille tulo ( Kaavaluonnos nähtävillä ( Kaavaehdotus nähtävillä ( Kaavan hyväksyminen AIKATAULU Tavoite 02 03/ YHTEYSTIEDOT JA PALAUTE Asemakaavan suunnittelutyöstä vastaa Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa. Pomarkun kunnan yhteyshenkilönä kaavatyössä toimii kunnanjohtaja Eero Mattsson. Palautteet kaavan valmisteluvaiheessa (OAS, kaavaluonnos) ja kirjalliset muistutukset kaava ehdotuksessa tulee osoittaa Pomarkun kunnanhallitukselle. Kaavoittaja: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Piia Tuokko ja Arto Remes Sibeliuksenkatu 11 B 1, Hämeenlinna p , etunimi.sukunimi@ymparistonsuunnittelu.fi Pomarkun kunta: Pomarkun kunta kunnanhallitus Vanhatie Pomarkku kj. Eero Mattsson puh. (02) , eero.mattsson@pomarkku.fi 6