VAASAN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

Transkriptio

1 VAASAN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Puheenjohtajan katsaus 3 2. Tarkastuslautakunta, tilintarkastaja ja tarkastusyksikkö toiminnan suunnittelu ja toimintatavat 5 3. Vaasan kaupungin strategia ja tavoitteiden arviointi Strategisten tavoitteiden tarkastelua Strategiatyö toimintavuoden 2013 aikana Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteuma 2013 ja kokonaisarvio Hyvinvointi ja hyvinvointikertomus Taustaa ja vuoden 2013 tavoitteet Terveydenhuoltolaki ja hyvinvointikertomus Hyvinvointikertomus strategisen suunnittelun välineenä ja vastuutus Hyvinvoinnin mittarit ja määritetyt toimenpiteet Koettu onnellisuus Muut Vaasan kuntakonserni konsernijohtaminen ja -ohjaus Taustaa Konsernitavoitteet osana kaupungin strategista johtamista Konserniohjaus käytännössä - ajankohtaista tarkastelua Konsernitavoitteiden toteutuminen vuonna Kokonaisrahoituksen tasapaino, talouden tasapainotuksen toteutuminen sekä taloussuunnitelman ja talouden tasapainottamiseksi laaditun toimenpideohjelman riittävyys Tulos, vuosikate, tulot ja menot Kokonaisrahoituksen tasapaino Sisäisen valvonnan järjestäminen ja riskienhallinta Haja-asutusalueiden jätevesi jälkiarviointia Valtuustokauden arviointikertomusten käsittely ja vaikuttavuus 38 Arviointikertomuksessa on käytetty seuraavia symboleja kuvaamaan suoritettua arviointia: Asia/ tavoite on edistynyt hyvin ja/ tai siitä on positiivisia vaikutuksia Asia/ tavoite ei ole edistynyt ja/ tai siitä on negatiivisia vaikutuksia Asiaa voidaan kehittää/ tavoitteen saavuttamista voidaan edistää Kansikuva Pärmbild: Jouko Keto Layout: Jouko Keto Vaasan kaupunki Graafiset palvelut 2014

3 1. PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Tarkastuslautakunta toimii kaupunginvaltuuston alaisuudessa. Tarkastuslautakunnan työ korostaa osaltaan kaupunginvaltuuston roolia kaupungin ylimpänä päättävänä elimenä. Tämän johdosta on luonnollista, että tässä arviointikertomuksessa esitetyt arvioinnit perustuvat valtuutettujen hyväksymään kaupungin strategiaan. Arvioinnissa on keskitytty vuonna 2013 niiden tavoitteiden ja ilmiöiden arviointiin, joiden tarkastelua tarkastuslautakunta pitää valtuustokauden alussa tärkeinä. Erityisesti lautakunta haluaa painottaa kuntakonsernin merkityksen ymmärtämistä osana kuntalaisille tuotettavien palveluiden kokonaisuutta. Kuntakonsernin koko ja palvelutuotanto ovat jatkuvassa kasvussa ja sen ohjaukseen tulee tulevaisuudessa kiinnittää entistä enemmän huomiota. Konserniohjauksessa on myös positiivisia riskejä, jotka voivat toteutuessaan edistää Vaasan kaupungin vuonna 2013 hyväksytyn strategian toteutumista. Myönteisenä kehityksenä tarkastuslautakunta pitää sitä, että konsernijohtamisen perusteet ovat kaupungissamme vuoden 2013 aikana kehittyneet sekä sitä, että kaupunkikonserni on otettu huomioon kaupungin uutta, vuonna 2013 hyväksyttyä, strategiaa laadittaessa. Valitettavasti käytännön konserniohjauksessa on kuitenkin sellaisia puutteita, että vielä vuoden 2013 lopulla ne ovat suurempi riski kaupungin strategian toteuttamiselle kuin suunnittelutyössä saavutetut positiiviset riskit yhteensä. Käytännön riskeistä tarkastuslautakuntaa huolettaa eniten se, että vuonna 2013 tytäryhtiöillä ei ollut tietoa kaupunginvaltuuston talousarviossa tytäryhtiöille asettamista tavoitteista. Vuosi 2013 muodostui vuonna 2011 hyväksytyn strategian viimeiseksi toimintavuodeksi. Tässä arviointikertomuksessa on esitetty sekä vuoden 2013 tulokset että arvio strategiassa onnistumisesta ajalla Vuoden 2013 tulokset ovat kehittyneet vuodesta Tältä osin kaupunkimme strateginen johtaminen on ollut nousujohteista. Tarkastuslautakunta voi todeta, että kaupungin strategian toteuttamisessa on onnistuttu vuosina hyvin. Uusi vuonna 2013 hyväksytty strategia on valtuuston keskeinen ohjauskeino ja siksi on tärkeää tietää, miten tuota tärkeää työkalua tulisi käyttää. Yhdyn täysin tarkastuslautakunnan arvioon siitä, että me valtuutetut olemme saaneet olla kiitettävästi mukana strategian työstämisessä. Strategian toimeenpano on vuosien saatossa osoittautunut tarkastuslautakunnan arvioinneissa kuitenkin kompastuskiveksi, eikä vuosi 2013 ollut tältä osin poikkeus. Koska valtuuston strategiassa hyväksymät ja talousarviossa toimeenpanemat tavoitteet eivät realisoidu hallintokuntien vuosittaisissa tavoitteissa, on tarkastuslautakunnalle edelleen epäselvää se, kuka valtuuston tahtoa todellisuudessa toteuttaa. Hyvinvointikertomus on osoittautunut olevan mielenkiintoinen katsaus kaupunkilaisten hyvinvointiin. Tämän johdosta on hyvä, että kyseinen työkalu on kaupungissa käytössä ja siinä on kyetty antamaan toimenpide ja kehittämisehdotuksia pitkälle tulevaisuuteen. Erityinen painopistealue näyttäisi olevan ikäihmisten palvelut, mutta myös muiden väestöryhmien palvelut tulee jatkossa huomioida osana kokonaisvaltaista hyvinvointia. Toivon terveydenhuoltolain hengessä, että kertomus ja kertomuksen laadinta ei ole yksin sosiaalija terveystoimen työ, vaan siinä ovat mukana kaikki. Me kaikki tuotamme kuntalaisillemme hyvinvointia ja palveluita. Kaksi asiaa ovat vaivanneet minua koko viime valtuustokauden. Tämän valtuustokauden alku ei ole poikkeus. Kaupungin investointeja tehdään sitä rataa, että niitä ei ole ollut enää hetkiin mahdollisuutta rahoittaa terveesti ja sisäinen valvonta näyttäisi olevan muuta kuin suunnittelupaperit antaisivat ymmärtää. Vaikka sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyen on kehittämistyötä tehty, näyttäisi esimerkiksi uuden laskentajärjestelmän hankinnasta muodostuvan kaupungille samanlainen toiminnallinen riski, kuin mitä hevosurheilukeskus projekti viime vuosina oli. Raskaita epäonnistumisia. Koska kaupungin varat ovat rajalliset, toivonkin että tulevaisuudessa talouden suunnittelussa tukeudutaan surrealismin sijasta enenevissä määrin realismiin. Kuntaliitoksen toteutuminen vuonna 2013 oli kaupungille hieno saavutus ja siksi näen, että yhdistymissopimuksen velvoitteiden toteutumisesta tulisi kyetä raportoimaan vuotta 2013 paremmin. Tämän raportoinnin merkitys tuli esiin myös tarkastuslautakunnan tekemässä hajaasutusalueiden jäteveteen liittyvässä jälkiarvioinnissa. Vuoden 2016 määräaikaan mennessä kehitettävää on erityisesti Vähäkyrön alueella. Vaasan jätevedenpuhdistamoon vuosina tehdyt investoinnit osoittautuivat sekä onnistuneiksi että välttämättömiksi. Heimo Hokkanen tarkastuslautakunnan puheenjohtaja 3

4 Kuva: Jaakko J Salo 4

5 2. TARKASTUSLAUTAKUNTA, TILINTARKASTAJA JA TARKASTUS- YKSIKKÖ TOIMINNAN SUUNNITTELU JA TOIMINTATAVAT Tarkastuslautakunta antaa kuntalain mukaisesti valtuustolle vuosittain arviointikertomuksen siitä, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kunnassa ja kuntakonsernissa. Tarkastuslautakunta voi arvioida myös toiminnan, toimintatapojen ja palvelujen järjestämisen tarkoituksenmukaisuutta. Vaasan kaupungin tarkastussäännön mukaan tarkastuslautakunta voi arviointikertomuksen lisäksi antaa kaupunginvaltuustolle muitakin selvityksiä ja raportteja. Vaasan kaupungin tarkastuslautakuntaan kuuluu 10 varsinaista jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Tarkastuslautakunnan kokoa on kasvatettu yhdeksästä jäsenestä kymmeneen kaupunginvaltuuston päätöksellä (Kv ) valtuustokauden kestäväksi määräajaksi. Vaasan kaupungin ja Vähäkyrön kunnan yhdistymissopimuksen mukaisesti tarkastuslautakunnassa on vähintään kaksi (2) jäsentä Vähänkyrön alueelta (*). Valtuuston toimikautta vastaava tarkastuslautakunta : Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Heimo Hokkanen, pj. Ari Mäkelä Daniel Lahti, varapj. Kari Raade Maarit Vesapuisto* Hannah Kekäle Sture Erickson Mathias Skytte Maria Storgård Ulla Kukkonen Aimo Pukkila Virva Hirvi-Nevala Johanna Välimaa* Mataleena Kalliokoski Lauri Karppi Markus Kytöharju Taina Inkeri Lehto Salim Zeidan Risto Kukko* Pentti Paloniemi Vaasan kaupunki ja Vähäkyrön kunta liittyivät yhteen toimintavuoden 2013 alussa. Tämän perusteella toimintavuodesta 2013 muodostui mielenkiintoinen kokonaisuus. Keväällä 2013 toimi kaupungissamme yhteensä kolme tarkastuslautakuntaa kahden (Vaasa ja Vähäkyrö) vastatessa vuoden 2012 arvioinnista ja uuden, kuntaliitoksessa yhdistetyn, lautakunnan suunnitellessa vuoden 2013 toiminnan arviointia. Tarkastuslautakunnan alaisen tarkastustoiminnan tavoitteiden toteuma ja tarkastustoimen vuoden 2013 toimintakertomus on esitetty kaupungin tilinpäätöksessä. Kuva 1. Vaasan kaupungin tarkastuslautakunta kokouksessa Påttin jäteveden puhdistamolla (Vaasan Vesi). Tarkastuslautakunnan työskentely perustuu vuosittain hyväksyttävälle toimintasuunnitelmalle. Tarkastuslautakunta on vuoden 2013 toimintaa suunnitellessaan jatkanut valtuustokauden aikana hyväksi koettua tapaa asettaa arvioinnin painopisteeksi kaupungin strategiset tavoitteet ja niiden toteuttamisen edellytyksenä olevat käytännön toiminnat eli prosessit. Vaasan kaupungin talousarviossa vuodelle 2013 on esitetty kaupungin strategiset ja samalla valtuustoon nähden sitovat tavoitteet. Strategisista tavoitteista on vuonna 2013 valittu tarkasteltaviksi ne, joita tarkastuslautakunta pitää tulevaisuuden kannalta tärkeinä kuten konsernijohtaminen ja -ohjaus ja hyvinvointikertomus 2013 tai ne, joita vuosien tarkastuslautakunnat eivät ole jälkiarvioinnissa vielä tarkastelleet kuten haja-asutusalueiden jätevesi. Konsernijohtaminen ja -ohjaus on valittu arviointikohteeksi myös sen johdosta, että kaupungissa on toimintavuoden 2013 aikana hyväksytty uusi strategia, joka sisältää useita koko kaupunkikonsernia koskevia tavoitteita ja kuntalaisille tehtyjä palvelulupauksia. Konsernijohtaminen ja -ohjaus on katsottu myös sellaiseksi riskiksi, joka voi tulevaisuudessa joko edistää tai estää uuden strategian toteutumisen. Tarkastuslautakunnan tavoitteena on, että näin tehty arviointi tuottaa lisäarvoa kaupungin päätöksentekoon. Arviointia tehdessään tarkastuslautakunta käyttää hyväkseen vertailutietoja muista kaupungeista, kaupungin omissa järjestelmissä olevaa tietoa, haastatteluja ja kuulemisia, arviointikertomusten johdosta annettuja vastauksia ja tehtyjä päätöksiä sekä lautakuntaa varten erikseen koottua ja laadittua materiaalia. Vuoden 2013 aikana on tehty vierailuja kaupunkikonsernin tytäryhtiöihin ja liikelaitoksiin. Vuosien tarkastuslautakunta piti yhteiskokouksen Vaasan sairaanhoitopiirin tarkastuslautakunnan kanssa Tarkastuslautakunnan kuulemis- ja arviointivaiheen työ on vuorovaikutteista. Tässä arviointikertomuksessa esitetyt havainnot eivät ole olleet erillisellä lausuntokierroksella ennen julkaisemistaan. Arviointityössä tarkastuslautakuntaa avustaa tarkastusyksikkö. Vaasan kaupunginvaltuusto päätti kuntalain uudistuksen (muut /325) perusteella syksyllä 2012, että Vaasan kaupungin lakisääteisten tilintarkastuspalveluiden sopimuskausi on vuodesta 2013 alkaen kolme vuotta ja jatko-optio 1-2 vuotta. Valmistelun perusteella kaupunginvaltuusto valitsi vuosien toimintaa vastaavaksi ajaksi kaupungin tilintarkastajaksi BDO Audiator Oy:n. 5

6 Kuva: Mikko Lehtimäki 6

7 3. VAASAN KAUPUNGIN STRATEGIA JA TAVOITTEIDEN ARVIOINTI 3.1. Strategisten tavoitteiden tarkastelua Vaasan kaupungin toimintavuotta 2013 on ohjattu kaupunginvaltuuston hyväksymällä strategialla. Vuonna 2011 asetettu visio ulottui vuoteen 2025 teemalla Vaasa energiaa hyvään elämään. Vuoden 2013 talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmassa on seuraavat strategiset tavoitteet: 1. Kehitysedellytysten turvaaminen: Kilpailukykyinen kaupunki ja elinkeinopolitiikka sekä eheä ja vetovoimainen kaupunkirakenne, joka tukee kestävää kehitystä. 2. Hyvinvoinnista huolehtiminen: Vaasa on kansainvälinen ja energinen kaksi- ja monikielisen kulttuurin ja koulutuksen keskus, jossa hyvinvoinnista ja osaamisesta huolehditaan tehokkaasti, vaikuttavasti ja oikeudenmukaisesti. Kuva 2: 1. Strateginen osa-alue: kehitysedellytysten turvaaminen, 1. tavoite toteutunut, 2. tavoite osittain toteutunut, 3. tavoite ei toteutunut, 4. ei voi arvioida 3. Kaupunkiorganisaation toimivuus: Vaasan kaupunkikonserni toimii tuottavasti ja vaikuttavasti sekä asiakaslähtöisyyttä ja yhteisöllisyyttä edistäen. Vuosi 2013 oli vuonna 2011 hyväksytyn strategian kolmas ja samalla sen viimeinen vuosi. Tarkastuslautakunta on arvioinut vuosina voimassa ollutta strategiaa arviointikertomuksessaan vuodelta Tuolloin lautakunta totesi tavoitteiden saavuttamisen perusteella, että vuosina kyettiin toteuttamaan hyvin merelliseen ja kansainväliseen Vaasaan liittyvää strategista tavoitetta (päämäärä 1). Strategiseen tavoitteeseen, kaupunkikonsernin johtaminen, sisältyvien valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutumisessa havaittiin olevan eniten hajontaa (päämäärä 4). Kuva 3: 2. Strateginen osa-alue: hyvinvoinnista huolehtiminen 1. tavoite toteutunut, 2. tavoite osittain toteutunut, 3. tavoite ei toteutunut, 4. ei voi arvioida Tarkastuslautakunnan tavoitteiden toteutumisen perusteella tekemä yhteenveto vuosien strategisten osa-alueiden toteutumisesta (n= valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden lukumäärä) on esitetty kuvissa 2-4. Tavoitteiden toteutumisen arviointi perustuu kaupunginhallituksen tilinpäätösraportointiin sekä vuosien 2011 ja 2012 osalta on huomioitu myös vuosien aikana tehty väliraportointi. Kuva 4: 3. strateginen osa-alue: kaupunkiorganisaation toimivuus 1. tavoite toteutunut, 2. tavoite osittain toteutunut, 3. tavoite ei toteutunut, 4. ei voi arvioida 7

8 Vuosina on Vaasan kaupungissa ollut käytössä järjestelmä, jossa strategian tavoitteet on vuosittain esitetty talousarviossa ja -suunnitelmassa. Tavoitteiden toteuttamiselle haettiin jatkuvuutta sillä, että yhden tavoitteen katsottiin toteutuvan pidemmän ajan (yli talousarviovuoden) kehityksen tuloksena. Joidenkin tavoitteiden osalta tällainen menettely on tarkastuslautakunnan mukaan tuottanut erinomaisia tuloksia. Esimerkiksi pitkäjänteinen ja tavoitteellinen työ kuntaliitosten ja kuntayhteistyön rakentamiseksi näkyy positiivisesti tuloksissa. Lisäksi työssäkäyntialueen korostaminen ja energiaklusterin kehittämiseen liittyvien tavoitteiden toteutuminen ovat nostaneet kehitysedellytysten turvaamista koskevan strategisen osaalueen erinomaiseen tulokseen (strateginen osa-alue 1, kuva 2). Vuonna 2013 tämän osa-alueen tavoitteista toteutui täysin tai osittain yhteensä 88 %, kun vuonna 2011 vastaava tulos oli vielä 60 %. Samoin hyvinvoinnista huolehtimista (strateginen osa-alue 2, kuva 3) koskevan strategisen osa-alueen kokonaistulos on tarkastelussa positiivinen erityisesti kaksi- ja monikielisyyden edistämisen, koulujen ja kirjastojen yhteistyön sekä ikäihmisten palveluiden järjestämiseen liittyneiden tavoitteiden toteutumisesta johtuen. Vuonna 2013 hyvinvoinnista huolehtimiseen liittyvistä tavoitteista toteutui täysin tai osittain yhteensä 69 %. Joidenkin tavoitteiden osalta suunnittelun pitkäjänteisyys ei ole asetetuista tavoitteista huolimatta tuottanut riittävästi tulosta. Erityisesti tämä koskee kaupunkiorganisaation toimivuutta koskevaa strategista osa-aluetta ja sen sisältämiä tavoitteita (strateginen osa-alue 3, kuva 4). Tämän strategisen osa-alueen vuosien tavoitteiden toteumassa on tarkastuslautakunnan tekemässä tarkastelussa havaittavissa runsaimmin hajontaa. Tulosta rasittaa esimerkiksi konserniohjaukseen ja palveluiden yksikkökustannuksiin liittyvien tavoitteiden monivuotinen toteutumattomuus. Erityisesti vuoden 2013 tuloksesta on havaittavissa se, että tavoitteelle asetettujen useiden mittareiden perusteella on tavoitteen kokonaistulos jäänyt toteutumatta. Tällaisia tavoitteita ovat esimerkiksi strategiseen suunnitteluun, monialaiseen yhteistyöhön ja toimiviin palveluverkkoihin, -prosesseihin ja projekteihin liittyvä kehittämistavoite sekä HR -johtamisjärjestelmien ja prosessien kehittämiseen että palvelutasoon ja eri kaupungin taksoihin liittyvät tavoitteet. Vuosien tapaan on kaupunkiorganisaation toimivuuteen liittyvän strategisen osa-alueen kehittämistyö vielä kesken ja muita strategisia osa-alueita jäljessä. Kuten yllä olevista kuvista 2-4 voidaan havaita, ovat eri strategisten osa-alueiden tavoitteet myös hieman vaihdelleet strategian voimassa ollessa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tavoitteiden määrät ovat muuttuneet, osassa tavoitteet ovat kokonaan poistuneet ja tilalle on tullut uusia tai sitten tavoitteita on yhdistelty. Kokonaisuudessaan tämä edellä mainittu vaihtelu on aiheuttanut sitä, että kaikki tavoitteet eivät ole vuoden 2011 alussa päätetyn mukaisesti toteutuneet vuosien aikana. Tällaisia ovat muun muassa eri ohjelmien laatimiseen tai niiden käynnistämiseen liittyneet tavoitteet. Vuosina 2011 ja 2012 rakennettiin arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa (strateginen osa-alue 1, kuva 2) ja sen edistymisestä raportoitiin, mutta vuoden 2013 tavoitteissa ja raportoinnissa asiasta ei enää ole mainintaa eikä ohjelma ole tarkasteluhetkellä valmistunut. Samanlainen kehityskulku on nähtävissä maankäytön toteuttamisohjelman (strateginen osa-alue 1, kuva 2) ja kulttuuripoliittisen ohjelman (strateginen osa-alue 2, kuva 3) laadinnassa. Kuitenkin sillä poikkeuksella, että vuoden 2013 tavoitteista huolimatta maankäytön toteuttamisohjelma ei ole vielä valmis ja kulttuuripoliittinen ohjelma on kokonaisuudessaan siirretty tulevaisuuteen. Lisäksi liikuntapoliittisen ohjelman (strateginen osa-alue 2, kuva 3) toteuttamisen raportointi on vuoden 2013 tilinpäätöksessä niin samankaltainen vuoden 2011 raportoinnin kanssa, että kahden vuoden aikana tehty työ ei tule riittävän näkyväksi. Tarkastuslautakunnan saamien tietojen mukaan valtuuston edellyttämää valtuustokausittain tapahtuvaa liikuntapoliittisen ohjelman päivitystyötä ei ole vielä tällä valtuustokaudella käynnistetty (kevät 2014). Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginvaltuuston vuonna 2011 hyväksymä strategia on vuosien aikana toteutunut hyvin. Kuten strategian kokonaistulosta vuosilta kuvaavasta kuvasta 5 voidaan havaita, toteutui vuonna 2013 tavoitteista täysin tai osittain yhteensä jo noin 74 %, kun se vuosina 2011 ja 2012 oli noin 65 % tasolla. Erinomaiseksi tulos ei yllä kahdesta syystä. Yli talousarviovuoden kestävän tavoitteiden toteuttamisen (vuosien aikana) seurauksena olisi viimeistään vuoden 2013 lopulla tullut tavoitteista toteutua täysin tai osittain yli 80 %. Lisäksi vuodelta 2013 ei olisi tullut olla enää yhtäkään tavoitetta, jonka lopputulosta ei voi tilinpäätösraportoinnin perusteella arvioida (noin 9,5 % tavoitteista). Vuoden 2013 tulokseen vaikuttaa myös se, että osassa tavoitteista tavoitteiden toteutumista mitataan useammalla mittarilla kuin vuosina 2011 ja Tämän johdosta on vuotta 2013 koskien yleistä se, että kaikki tavoitteelle asetetut mittarit eivät ole tilinpäätösraportoinnin perusteella toteutuneet. Tämä on nostanut kuvassa 5 osittain toteutuneiden tavoitteiden (oranssi palkki) määrän täysin toteutuneiden tavoitteiden (vihreä palkki) määrää korkeammaksi. Kuva 5: Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen tavoite toteutunut, 2. tavoite osittain toteutunut, 3. tavoite ei toteutunut, 4. ei voi arvioida 8 Kuvat Foton: Jaakko J Salo

9 3.2. Strategiatyö toimintavuoden 2013 aikana Vaasan kaupunginvaltuusto hyväksyi toimintavuoden 2013 aikana kaupungin uuden strategian, joka on lähestymistavaltaan, rakenteeltaan sekä tavoiteasetannaltaan erilainen kuin aikaisemmat vuosina 2006 ja 2011 käyttöönotetut strategiat. Strategian mukaan Vaasan tulevaisuuden määrittää visio Pohjolan energiapääkaupunki Virtaa hyvään elämään. Vaasan kaupungin uusi strategia on nähtävillä sekä kaupungin talousarviossa ja -suunnitelmassa vuodelle 2014 sekä kaupungin internetissä ( Valtuuston hyväksymä kaupungin strategia on valtuuston pääasiallinen kaupungin toimintoihin kohdistuva ohjauskeino. Erityisen tärkeäksi valtuuston työkaluksi strategian tekee se, että strategian tavoitteet on Vaasan kaupungissa siirretty vuosittain talousarvioon ja sellaisenaan valtuustoon nähden sitoviksi tavoitteiksi. Strategiassa onnistumista mitataan kuvassa 6 esitetyillä tiivistetyillä mittareilla. Kuva 6: Vaasan kaupungin vuonna 2013 hyväksymän strategian tiivistetyt mittarit Lähde: Vaasan kaupungin strategia 2013 (Kv ) Vuonna 2013 hyväksytyssä strategiassa on valtuustoon nähden sitovia tavoitteita huomattavasti vähemmän kuin vuosien 2006 ja 2011 strategioissa, yhteensä 11 kappaletta. Valtuustoon nähden sitovia tavoitteita on asetettu mittaamaan yhteensä 37 mittaria ja niiden tasoa tulisi kohentaa yhteensä 47:llä erillisellä toimenpiteellä. Strategian ns. tiivistetyt mittarit (edellä kuvassa 6) löytyvät lähes sellaisenaan myös valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutumista todentavien 37 mittarin joukosta. Uuden strategian toteutumisesta raportoidaan ensimmäisen kerran vuoden 2014 tilinpäätöksessä. Vuoden 2013 aikana tapahtuneessa valmistelussa oli mukana laajasti eri kaupungin toiminnoissa mukana olevia tahoja. Erityistä tarkastuslautakunnan mukaan on se, että edellisiin vuosiin verrattuna kaupunkimme valtuutettuja osallistettiin aikaisempaa voimakkaammin. Strategiaa pyrittiin aidosti työstämään yhdessä sekä kuntalaisten, valtuutettujen että kaupungin eri hallintokuntien kesken. Nykytilan analyysissä käytettiin tehokkaasti hyväksi muun muassa SWOT -analyysiä ja muuta laajaa pohjamateriaalia. Kaupungin aikaisempien strategisten tulosten käsittelyä ei uuden strategian nykytilan analyysiin kuitenkaan sisältynyt. Tarkastuslautakunta toteaa, että vuosien aikana on kaupungin strategista tavoiteasettelua terästetty ja tavoitteiden ja mittareiden määrää on tarkasteltu kriittisesti. Edellisten strategioiden kehittämiseen liittyen on vuonna 2013 hyväksytyssä strategiassa onnistuttu tarkastuslautakunnan mukaan aikaisempia vuosia paremmin erityisesti seurattavien mittareiden määrittämisessä. Näistä mittareista on kyetty nostamaan keskiöön myös koko kaupungin kannalta tärkeimmät mittarit (tiivistetyt mittarit, kuva 6). Osa uuden strategian mittareista ovat tärkeydestään huolimatta kuitenkin sellaisia, että niillä ei ole lähtöarvoja, niiden toteutumista ei voida nykytilanteessa lähtökohtaisestikaan todentaa tai niiden kehityskulkuun ei voida kaupungin omin toimin vaikuttaa. Tällaisia mittareita ovat esimerkiksi "henkilöstöresursseja vaativien palvelutapahtumien määrä", "kaavatalouslaskelmat" ja "yritysten tuottamat uudet työpaikat". Toimenpiteiden osalta problematiikka on tarkastuslautakunnan mukaan hieman toisenlainen. Strategiassa esitetyt toimenpiteet kuvaavat valtuuston toivomaa tilaa, jonka tavoitteen toivotaan täyttävän. Tavoitekohtaiset toimenpiteet eivät sellaisenaan ole riittävän yksityiskohtaisia kertoakseen mitään tavoitteen toimenpiteen toivotusta vaikuttavuudesta. Osassa toimenpiteistä voidaan havaita, että ne kuvaavat enemmän toivottua liikesuuntaa tai muuta merkitykselliseksi koettua arvoa kuin konkreettisia, selkeästi määritettyjä todennettavissa olevia toimenpiteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi "Monipuolisen kaupunkikulttuurin edistäminen: positiivisen pöhinän aikaansaanti." ja "Hyvinvointi osaksi Vaasa liikemerkkiä (Vaasassa elät 5 vuotta pidempään kuin muualla)". Merkittävä muutos aikaisempaan strategioiden kehittämiseen tarkastuslautakunnan mukaan on se, että vuonna 2013 hyväksytyn strategian tulee lähtökohtaisesti vastata jatkuvasti muuttuvan maailman ja ympäristön tarpeisiin. Tämä tarkoittaa käytännössä muun muassa sitä, että strategiaa ja sen sisältöä käsitellään vuosittain ennen kaupungin seuraavan vuoden talousarvioprosessin käynnistämistä. Tarkastuslautakunta kokee keskeiseksi kysymykseksi tällöin sen, kuinka hyvin organisaatiomme toimeenpanokyky ja perusrakenteet (esimerkiksi talousarviossa määritellyt reunaehdot) voivat vastata uuden strategian nopealiikkeisyyden vaateeseen sekä sen, kuinka kaupunkikonserni on katsottu osaksi strategian toteutusta. Kaupunkikonsernia koskevaa tavoiteasetantaa käsitellään arviointikertomuksen kohdassa 5. Vaasan kuntakonserni - konsernijohtaminen ja -ohjaus. Uuden strategian valmisteluun liittyi olennaisena osana se, että hallintokunnat/ toimialat luovat itselleen omat strategiat ja visiot valtuuston hyväksymän strategian pohjalta. Näin menettelemällä pyritään kohdentamaan valtuuston toimenpiteet hallintokuntien työhön. Aikaisempina vuosina on vastaavalla tavalla pyritty talousarvioprosessin aikana siirtämään valtuuston asettamat tavoitteet hallintokuntien käytäntöihin, mutta tarkastuslautakunnan arviointien mukaan tämä ei ole kuitenkaan taannut sitä, että valtuuston asettamat tavoitteet toteutuvat tai niiden toteuttamiseksi tehdään kaikki tarpeellinen. Tarkastuslautakunta käsittelee asiaa esimerkinomaisesti kuntalaisten terveydenedistämisen ja hyvinvointia koskevan strategisen tavoitteen tarkastelun avulla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän TEAviisarin avulla voidaan tarkastella sitä, kuinka hyvin kunta on hoitanut väestön terveyden edistämiseen liittyviä toimintoja. 9

10 Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen aineisto perustuu kuntien johdolle tekemään tiedonkeruuseen sekä muuhun täydennettyyn aineistoon. Kuvassa 7 on esitetty TEAviisarin osa "Kuntajohto 2013" Vaasan kaupungin (vasen) ja koko maan (oikea) osalta. Kuvasta 7 voidaan havaita, että Vaasan kaupungissa on terveydenedistämisen suunnittelussa kyetty osallistamaan (vihreä viisari) erinomaisesti ja muuta maata paremmin sekä kuntalaisia että kaupungin omassa toiminnassa mukana olevia tahoja. Johtamisen (liila viisari) arvo on Vaasassa hyvä ja se on muuta maata korkeampi erityisesti kahdesta syystä: vuodelle 2013 nimettiin valtuuston asettamien tavoitteiden ja toimenpiteiden seurannan vastuutahot sekä määritettiin selkeät johtamisvastuut. Vuodesta 2014 voimassa olevassa strategiassa ja valtuuston hyväksymässä talousarviossa ei vastuutahoja ole enää nimetty. Vaasan kaupunkiorganisaation sitoutuminen (tumman sininen viisari) on selvästi muuta maata alhaisempaa. Sitoutuminen Johtaminen Seuranta ja tarveanalyysi Osallisuus Kuva 7: Terveydenedistämisaktiivisuus (Kuntajohto 2013), Vaasa (vasen) ja koko maa (oikea) Lähde: Terveyden ja hyvinvoinin laitos, TEAviisari Organisaation sitoutumiseen (tumman sininen viisari) sisältyy indikaattori, joka kuvaa tarkastuslautakunnan mukaan hyvin Vaasan kaupunginvaltuuston strategiassa hyväksymien tavoitteiden ja hallintokuntien tavoitteiden vastaavuuden kehittymistä kaupungissamme. Indikaattori on tavoitteet toiminta- ja taloussuunnitelmassa (kuva 8). Indikaattorin arvo perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pisteytykseen siitä, miten hyvin kunnallisessa suunnitelmassa on huomioitu valtioneuvoston vuonna 2001 säätämän Terveys 2015 kansanterveysohjelman ikäryhmittäiset tavoitteet (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2001:4). Indikaattori itsessään koostuu 9:stä eri tavoitteesta. Vaasan arvo vuonna 2013 oli 56 pistettä. Koko maan keskiarvo vastaavana aikana oli 68 pistettä (arvoalue 0-100). Kuvasta 8 voidaan havaita, että Vaasa (VS) ei vielä vuonna 2011 ole terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen näkökulmasta sisällyttänyt suunnitteluunsa riittävästi valtioneuvoston asettamia tavoitteita. Vuonna 2013 tilanne on jo kohentunut, mutta edelleen Vaasa on sekä vertailuryhmänsä heikommassa kolmanneksessa että koko maan keskiarvon alapuolella. Esimerkiksi Porvoo (PRV) on vuoden 2011 heikon tuloksen jälkeen kiilannut vuonna 2013 Vaasan ohi. Vaikka kuva 8 esittää valtion tavoitteiden ja kunnan tavoitteiden suhdetta toisiinsa, on vastaava kehitys havaittavissa kaupungissamme myös vuonna 2013 hyväksytyn strategian jalkauttamisessa. Vuonna 2013 hyväksyttyyn strategiaan sisältyy esimerkiksi hyvinvointia koskeva valtuustoon nähden sitova tavoite. Hallintokuntien vuoden 2014 talousarviotavoitteista voidaan tarkastuslautakunnan mukaan havaita, että hyvinvointiin sisältyvien mittareiden ja toimenpiteiden, jotka koskevat sairastavuuden estämistä (sairastavuusindeksi), työttömyyttä tai kotona asuvia 75 vuotta täyttäneiden osuutta, vastaavuudet ovat onnistuneen strategia- ja talousarvioprosessin seurauksena nähtävissä hallintokuntien tavoitteissa. Tältä osin on vuonna 2013 tehdyssä strategiatyössä onnistuttu. Sen sijaan muiden hyvinvointia koskevien mittareiden ja toimenpiteiden vastaavuus on eri hallintokunnista Kuva 8: Kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmissa kuvatut tosiasialuonteiset tiedot suhteessa Terveys 2015 kansanterveysohjelman ikäryhmittäisiin tavoitteisiin vuosina ( asukkaan kunnat). *) Lähde: Terveyden ja hyvinvoinin laitos, SOTKAnet. heikommin todennettavissa. Kehitys on tarkastuslautakunnan mukaan ollut verkkaista. Esimerkiksi jo vuonna 2006 julkaistussa terveyden edistämisen laatusuosituksessa (sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:19) suositellaan terveyttä ja hyvinvointia koskevien indikaattoreiden osalta, että kunta määrittelee strategiaan sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden pohjalta hyvinvointi-indikaattorit, jotka kukin hallinnonala täsmentää hallinnonalakohtaisesti. Strategian hyvinvointia koskevia mittareita ja toimenpiteitä on käsitelty tarkemmin arviointikertomuksen kohdassa 4. Hyvinvointi ja hyvinvointikertomus Vuonna 2013 tehdyn tilinpäätösraportoinnin ja vuodelle 2014 tehdyn strategisen suunnittelun perusteella tarkastuslautakunnalle on edelleen epäselvää se, kuka nuo valtuustoon nähden sitovat tavoitteet kaupungissamme todel- *) Käytetyt vertailukunnat ja lyhennelmät: Hyvinkää HY, Hämeenlinna HL, Joensuu JNS, Kokkola KOK, Kotka KTA, Kouvola KV, Lappeenranta LR, Lohja LO, Mikkeli MI, Nurmijärvi NJ, Pori PRI, Porvoo PRV, Rovaniemi ROI, Salo SLO, Seinäjoki SK, Vaasa VS 10

11 lisuudessa toteuttaa ja miten niiden toteuttamiseen on sitouduttu. Vuodesta 2006 alkanut strategisen suunnittelun kehittäminen on vienyt valtuuston tahtotilaa lähemmäs hallintokuntia ja lisännyt strategisen johtamisen edellytyksiä kaupungissamme, mutta hallintokuntien omat tavoitteet eivät vielä vuoden 2013 lopulla tue täysin valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamista. Tarkastuslautakunta katsoo, että nykyisessä organisaatiorakenteessa ja pitkän kehitystyön tuloksena näin ei tulisi enää olla. Muuten kaupungin toiminta ei ole niin nopealiikkeistä ja muuntautumiskykyistä kuin sen valtuuston vuonna 2013 hyväksymän uuden strategian mukaan pitäisi olla. Hallintokuntien tuottamassa palvelutoiminnassa konkretisoituvat uudessa strategiassa kuntalaisille, yrityksille ja yhteisöille tehdyt palvelulupaukset. Strategian toteutumisen edellytysten kannalta tavoitteiden vastaavuuden puutteista syntyy ongelma sen johdosta, että vuonna 2013 hyväksytyssä strategiassa eikä siitä johdetussa vuoden 2014 talousarviossa ole valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteuttamiselle nimettyjä vastuutahoja. Koska hallintokuntien oma strategiatyö ei vuoden 2013 lopun tilanteessa tue valtuuston päättämän tahtotilan toimeenpanoa, on valtuuston näkökulmasta vuoden 2014 talousarviotavoitteiden toteutumisen lähtökohdat heikentyneet Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteuma 2013 ja kokonaisarvio Alla olevat toimintavuotta 2013 koskevat luvut on laskettu tarkastuslautakunnan laatimasta arvioinnista, joka on laadittu kaupunginhallituksen ( 148) antaman tilinpäätösraportoinnin perusteella. Arviointi koskee valtuustoon nähden sitovia tavoitteita ja vuoden 2011 strategian valinnoista johtuen kohdistuvat tavoitteet pääasiassa kaupunki(emo) organisaatioon. Kaupunginvaltuustolle ei ole tuotu talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaisesti käsiteltäväksi valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden tilanneraporttia tilanteessa. Vuosien tulokset perustuvat tarkastuslautakunnan aikaisempiin arviointeihin. Valtuustoon nähden sitovista tavoitteista toteutui vuonna 2013 noin 28,6 %. Valtuustoon nähden sitovista tavoitteista toteutui osittain vuonna 2013 noin 45,2 %. Vuosina voimassa olleessa kaupungin strategian toteutuksessa on onnistuttu kokonaisuudessaan hyvin. Vuoden 2013 aikana tehty strategiatyö on edistänyt valtuuston kykyä strategiseen johtamiseen. Vuoden 2013 aikana kaupunkimme strategiatietoisuus on lisääntynyt ja sen merkitys valtuuston ohjausmenetelmänä on kasvanut. Uuden strategian suunnittelutyö on toimintavuoden 2013 aikana koettu tarkastuslautakunnan tekemien havaintojen perusteella hyväksi. Valtuustoon nähden sitovista tavoitteista jäi toteutumatta vuonna 2013 noin 16,7 %. Hallintokuntien strategiatyö ei vuoden 2013 lopulla täydennä valtuuston päättämää tahtotilaa. Hallintokuntien strategiatyö ei näy hallintokuntien vuosittaisissa talousarviotavoitteissa riittäviltä osin niin, että valtuuston päättämät toimenpiteet toteutuisivat käytännössä. Kaupunginvaltuusto ei ole saanut käsiteltäväkseen talousarviossa edellyttämäänsä väliraportointia valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutumisesta tilanteessa. Tavoitteiden toteutumista vuodelta 2013 ei voi arvioida noin 9,5 %:n kohdalla. Valtuustotyö on strategista johtamista ja tässä työskentelyssä hyväksyttyihin tavoitteisiin sitoutumista. Vuonna 2013 hyväksytyn strategian rakenne ei sellaisenaan ole valmis määrittämään arvioitavissa olevia konkreettisia toimenpiteitä. Strategiassa valtuuston päättämät toimenpiteet ovat enemmän tavoitteen kaltaisia ilmiöitä, tahtotiloja, joita voidaan täydentää konkreettisin toimenpitein. Suunnittelussa tämä valtuuston tahto ja tapa johtaa tulee ottaa huomioon. Valtuuston hyväksymien tavoitteiden edellyttämät konkreettiset toimenpiteet voidaan määrittää hallintokunnittain vuosittain hyväksyttävässä talousarviossa ja -suunnitelmassa. Mikäli valtuuston asettamien toimenpiteiden vastaavuus ei hallintokunnissa toteudu, ei tavoitteilla ole vastuullista toteuttajaa ja nykyisen kaltaisen strategian toteuttaminen ja arviointi on erittäin haastavaa. Jatkossa tulee tarkastella kriittisesti sitä, millaisia strategiassa määritellyt toimenpiteet ovat ja millaisia ne voivat olla, jotta ne olisivat riittävän konkreettisia. Mittareiden osalta tulee tarkastella sitä, mittaavatko ne tosiasiallisesti niille määritettyjen toimenpiteiden tuloksia ja voidaanko mittareilla kuvattaviin arvoihin vaikuttaa kaupungin omin toimenpitein. 11

12 Kuva: Gunnar Bäckman 12

13 4. HYVINVOINTI JA HYVINVOINTIKERTOMUS Taustaa ja vuoden 2013 tavoitteet Kuntalaisten hyvinvointiin liittyviä tavoitteita on kaupungissamme ollut viime valtuustokausina runsaasti ja ne on monesti sidottu jonkin erillisen toimintaohjelman tai esimerkiksi laissa asetetun tavoitteen toteuttamiseen. Eräs tällainen velvoite oli vuoden 2012 aikana Vaasan kaupunginvaltuustossa hyväksytty (Kv ) lastensuojelulakiin perustuva lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Suunnitelman tekeminen oli asetettu valtuustoon nähden sitovaksi tavoitteeksi vuodelle 2012 ja toteutumisestaan huolimatta myös vuodelle Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tarkoituksena on ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointia kunnassa sekä tältä osin ohjata myös kaupungin talousarviovalmistelua. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta päättäessään valtuusto velvoitti hallintokuntia ottamaan huomioon lasten ja nuorten näkökulman toimintojensa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Valtuusto edellytti myös, että ohjelmaa ryhdytään heti päivittämään kuntaliitoksessa yhdistyneen Vaasan näköiseksi ja se tulee tuoda valtuustoon uudelleen käsiteltäväksi jo vuoden 2014 aikana. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmisteluun tulee valtuuston päätöksen mukaisesti pyytää myös järjestöjen edustus. Tarkastuslautakunnan selvitysten mukaan lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa on sen hyväksymisen jälkeen käsitelty kaupunginhallituksen lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunnassa sekä vapaa-aikalautakunnassa. Tarkastuslautakunnan saamien tietojen mukaan lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivitystyö on käynnistetty valtuuston päätöksen mukaisesti vuoden 2013 aikana. Vaasan kaupungin talousarviossa oli vuodelle 2013 asetettu kaksi hyvinvointikertomusta koskevaa tavoitetta. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden tukemiseksi sekä hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämiseksi tuli laatia muun muassa terveydenhuoltolain 12 mukaiset raportit hyvinvoinnista ja terveydestä sekä kerran valtuustokaudessa laadittava hyvinvointikertomus. Toiseksi tuli kuntalaisten turvallisuuteen, viihtyvyyteen ja ympäristön laadun kehittämiseen liittyen laatia Vaasan hyvinvointisuunnitelma Tarkastuslautakunnan saamien tietojen ja tilinpäätösraportoinnin mukaan näistä tavoitteista ensimmäinen toteutui, jälkimmäinen ei. Kuva 9: Ote Vaasan hyvinvointikertomuksen 2013 sisällysluettelosta 4.2. Terveydenhuoltolaki ja hyvinvointikertomus Terveydenhuoltolaki (1326/2010) astui voimaan vuoden 2011 toukokuussa. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan terveydenhuoltolain tarkoituksena on muun muassa lisätä kansalaisten valinnanvapautta hoidon vallinnassa sekä lisätä potilaan omaa roolia oman hoitonsa suunnittelussa ja toteutuksessa. Lain tavoitteena on asiakaskeskeiset ja saumattomat palvelut. Lain toteutumiseksi määrätään siinä eräistä kuntia sitovasta velvoitteista. Esimerkiksi kuntalaisen hyvinvoinnin ja kunnallisen suunnittelun perusteissa tulee huomioida Terveydenhuoltolain 12, jossa määrätään terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä kunnassa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi kunnan on terveydenhuoltolain mukaan muun muassa seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Tätä tarkoitusta varten laki määrää, että asiasta on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustoille tulee laatia kerran valtuustokaudessa laajempi hyvinvointikertomus. On huomattava, että jo Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2006 julkaisemassa terveyden edistämisen laatusuosituksessa (julkaisu 2006:19) suositellaan muun muassa hyvinvointikertomuksen tai vastaavan työvälineen laatimista, jossa toimialat seuraavat ja arvioivat väestön hyvinvoinnin ja terveydentilan muutoksia sekä valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. 13

14 Vaasassa oli asetettu valtuustoon nähden sitovaksi tavoitteeksi hyvinvointikertomuksen laatiminen jo vuonna 2012, jolloin tavoite jäi kuitenkin toteuttamatta. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan Vaasa ei ollut ainoa, joka ei vielä vuonna 2012 saanut hyvinvointikertomusta valmiiksi. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen julkaiseman materiaalin mukaan hyvinvointikertomus oli ajankohtaan mennessä laadittu 70 kunnassa (33 %) ja vuoden 2013 loppuun mennessä se valmistuisi 117 kunnassa (55 %). Vaasan kaupunginvaltuusto hyväksyi Vaasan hyvinvointikertomuksen ( 162). Tarkastuslautakunta toteaakin, että vuoden 2006 terveyden edistämisen laatusuositukseen ei kaupungissamme ole reagoitu riittävällä tarkkuudella, mutta lain vaatimuksiin on vastattu kuntien keskimääräisen kehityksen mukaisesti Hyvinvointikertomus strategisen suunnittelun välineenä ja vastuutus Terveydenhuoltolain mukaan kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Samoin kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia edistäessään kunnan on tehtävä yhteistyötä sekä eri toimialojen välillä että kunnassa toimivien eri julkisten tahojen, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Terveyden edistämisen laatusuosituksessa vuodelta 2006 painotetaan erityisesti eri hallinnonalojen ja toimialojen työtä sekä esitetään toimeenpanovastuiden määrittämistä, toteutumisen seurantaa ja arviointia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahojen määrittely on terveydenhuoltolain voimaan astumisen jälkeen ollut kunnissa varsin hajanaista. Vaasan kaupungin hyvinvointikertomuksen 2013 mukaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahona kaupungissa toimii kaupungin johtoryhmä. Kaupungin johtoryhmä on pöytäkirjojen mukaan onnistuneesti käsitellyt asiaa ennen sekä sosiaali- ja terveyslautakuntaa että kaupunginhallitusta ja kaupunginvaltuustoa, mutta varsinaista päätöksistä nähtävissä olevaa nimeämistä vastaavaan tehtävään ei ole tehty. Vaasan kaupungin hyvinvointikertomuksessa sekä kaupunginhallituksen käsittelyssä todetaan, että johtoryhmän alaisuudessa toimii erillinen hyvinvointiryhmä, joka vastaa hyvinvointikertomuksen valmistelusta ja päivittämisestä. Hyvinvointikertomuksessa tarkennetaan, että johtoryhmän alaisuudessa erillisenä hyvinvointiryhmänä toimii kaupungin yhteistyöryhmä täydennettynä vapaaehtoisjärjestöjen edustajilla. Lisäksi hyvinvointikertomuksessa todetaan, että yhteistyöryhmän työtä ohjaa ja valvoo kaupungin johtoryhmä. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen julkaiseman materiaalin mukaan kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen monialainen yhteistyö toteutuu kuntaorganisaatioiden sisällä toimialojen välillä työryhmien kokoonpanoissa. Sen sijaan muiden toimijoiden edustus hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmissä on vähäistä. Vaasan kaupungissa hyvinvointikertomus sisältää myös turvallisuusosion, jota on tarkastuslautakunnan saamien selvitysten ja hyvinvointikertomuksen mukaan ollut laatimassa Vaasan turvallisuusyhteistyöryhmä. Turvallisuusyhteistyöryhmään kuuluu muun muassa poliisin ja pelastustoimen edustus. Tämän lisäksi kaupungin yhteistyöryhmässä on edustettuna koko kaupungin toimintojen kirjo. Periaatteellisella ja osittain käytännön tasolla lain vaatimukset ovat siis kaupungissamme toteutuneet, mutta kokonaisuudessa tilanne ei tarkastuslautakunnan selvitysten mukaan ole kuitenkaan näin hyvä. Hyvinvointikertomus on ansiokkaasti laadittu sähköistä alustaa käyttäen sosiaali- ja terveystoimen oman työryhmän toimesta. Hyvinvointikertomuksen laadinta ei ole kuitenkaan ollut vielä niin laaja-alaista kuin sen esimerkiksi vuoden 2006 laatusuositusten mukaan olisi pitänyt olla. Vaasan kaupungin yhteistyöryhmä ei ole tarkastuslautakunnan selvitysten mukaan käsitellyt hyvinvointikertomuksen valmisteluvaiheessa kertomusta tai sen sisältöjä hyvinvointikertomuksessa kuvatulla tavalla. Vuonna 2013 Vaasan yhteistyöryhmässä kertomusta on käsitelty tiedotusluonteisena asiana kohdassa muut asiat. Varsinaista valmistelutyötä tämä ei tarkastuslautakunnan mukaan ole. Kaupungin yhteistyöryhmän asemaa terveydenhuoltolain 12 edellyttämänä vastuutahona on käsitelty yhteistyöryhmässä jo vuonna 2012 ja vaikka yhteistyöryhmän kokoonpanosta vuosille on päätetty , ei päätöksessä ole kuitenkaan nähtävissä ryhmälle osoitettua erityisasemaa eikä ryhmään ole nimetty hyvinvointikertomuksessa esitettyä vapaaehtoisjärjestöjen edustusta. Vaasan kaupungin hyvinvointikertomus koostuu indikaattoriosasta (mittarit) sekä analyysiosasta ja hyvinvointikertomuksen jatkokehittämistä koskevasta osasta. Indikaattoriosassa esitellään hyvinvointi-indikaattoreita väestöryhmittäin sekä vaasalaisten kokemaa hyvinvointia ja turvallisuutta. Analyysiosassa käsitellään vaasalaisten hyvinvoinnin yleiskuvaa ja hyvinvointitarpeisiin vastaamista sekä tarkastellaan erikseen turvallisuutta. Jatkokehittämisessä painotetaan kaupunginhallituksen ja valtuuston roolia raportoinnin ohjaajana. Tarkastuslautakunta toteaa, että Vaasassa laadittu hyvinvointikertomus on laaja, se sisältää runsaasti indikaattoreita ja analyysiosassa on kyetty tuomaan esiin sekä kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin vahvuuksia että kehittämiskohteita. Tältä osin hyvinvointikertomuksen tuottama tieto tukee kaupunginvaltuuston strategista johtamistyötä. Mielenkiintoista on se, että analyysiosassa ei ole tarkastuslautakunnan mukaan kuitenkaan kyetty täysimääräisesti täyttämään terveydenhuoltolain edellyttämää tarvetta väestöryhmittäiseen tarkasteluun. Hyvinvointikertomuksen mittareita käsittelevässä osassa on runsaasti väestöryhmittäistä tietoa, mutta analyysiosassa tarkastelukulma on 14

15 valittu hieman toisin. Erityisesti ja vuotiaiden hyvinvointitarpeisiin vastaaminen on jäänyt taka-alalle. Kuten kuvasta 10 selviää, on kuntien hyvinvointikertomuksissa juuri väestöryhmien välisten terveyserojen raportoimisessa suurimmat puutteet. Hyvin sen sijaan on käsitelty esimerkiksi kuntalaisten elinoloja, elinympäristön terveyttä ja kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä. Tarkastuslautakunta toteaa, että näin on tilanne myös Vaasan hyvinvointikertomuksessa. Vaasan kaupungin hyvinvointikertomusta 2013 valmisteltiin samanaikaisesti Vaasan kaupungin uuden, vuonna 2013 hyväksytyn strategian kanssa. Kuten Terveydenhuoltolaki määrää ja vuoden 2006 laatusuosituksissa suositellaan, on Vaasan strategiassa kyetty onnistuneesti määrittämään ne kuntakohtaiset hyvinvointi- ja terveysosoittimet (mittarit), jotka koetaan paikallisesti tärkeiksi. Yksi strategian keskeisistä mittareista on kuntalaisten kokema onnellisuus ja sille on asetettu tavoite: TOP 3 kaupungin joukossa (ks. kuva 6). Samoin strategiassa on kyetty määrittelemään mittareiden tulosten edistämiseksi tehtäviä toimenpiteitä. Tältä osin hyvinvointikertomus ja strategia on lain tarkoittamalla tavalla yhdistetty ja otettu käyttöön. Koska hyvinvointikertomuksen ja strategian valmistelutyö on tehty samaan aikaan, pitää tarkastuslautakunta suurena käytännön puutteena sitä, että hyvinvointikertomusta hyväksyttäessä joulukuussa 2013 ei kaupunginvaltuustolle esitelty strategiassa todettujen hyvinvointia koskevien mittareiden ja toimenpiteiden lähtötilannetta vastaavana ajankohtana. Näitä strategisesti tärkeiksi valittuja tekijöitä ei ole myöskään painotettu erityisellä tavalla hyvinvointikertomuksessa, esimerkiksi analyysiosassa, nimettäessä kaupunkilaisten hyvinvoinnin keskeisiä osatekijöitä. 4.4 Hyvinvoinnin mittarit ja määritetyt toimenpiteet Tarkastuslautakunta on käsitellyt edellä hyvinvointikertomusta ja sen suhdetta strategiaan. Koska strategiassa on keskeiseksi tavoitteeksi nostettu hyvinvointi, voidaan hyvinvointikertomuksessa esitettyjä mittareita käsitellä tarkemmin sekä tarkastella niiden suhdetta strategiassa määritettyihin toimenpiteisiin. Tarkastuslautakunta korostaa, että strategiassa esitetyt hyvinvointia koskevat mittarit ovat selkeitä ja mitattavia. Hyvinvointikertomuksessa esitetyistä ja käytetyistä vertailukunnista tarkastuslautakunta toteaa, että ne eivät ole riittäviä kertomaan kuntalaisille siitä, millaisessa tilanteessa, millaisilla palvelujärjestelmillä ja niiden vaatimilla resursseilla Vaasan kokoisissa kaupungeissa toimitaan. Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan hyvinvointikertomuksen vertailukaupungit on valittu muun muassa läheisyyden ja/tai väestön kielen sekä aikaisemmin kerätyn tiedon vertailtavuuden mukaan. Hyvinvointikertomuksessa esitetyt vertailukunnat ovat Vähäkyrö, Laihia, Seinäjoki, Kokkola, Kuopio, Pori ja Turku. Kuva 10: Väestön terveyden ja hyvinvoinnin seurannan ja raportoinnin sisältöalueet (%) Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä Seuraavassa on käsitelty Vaasan kaupungin strategiassa ja talousarviossa vuodelle 2014 esitettyjä hyvinvointia koskevia mittareita vuoden 2013 lopulla käytettävissä olevin tiedoin. Monilta osin tietoja ei ole saatavilla vielä vuoden 2013 osalta. Tietoja verrataan hyvinvointikertomuksen esittämiin tietoihin tarpeellisilta osin. Tarkastuslautakunta käyttää vertailukuntina mahdollisuuksien mukaan asukkaan kuntia vuoden 2013 alun tilanteessa. Tarkastuslautakunta toteaa, että hyväksi Vaasan vertailukaupungiksi hyvinvointia kuvaavien mittareiden perusteella osoittautuu Porvoo. Porvoossa asukkaita oli vuoden 2012 lopulla (Vaasa: ), joista ruotsinkielisten osuus oli 30,7 % (Vaasa: 22,6 %). Kielelliset osuudet ovat siis melko samankaltaiset, mutta eräs mielenkiintoinen ero on havaittavissa. Vuonna 2012 oli Porvoossa 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmästä ruotsinkielisiä 49,8 %, kun Vaasassa vastaava luku samana vuonna oli 30,7 %. Porvoo oli vuoden 2012 lopulla maan 20. suurin kaupunki Vaasan sijoittuessa 15. sijalle Koettu onnellisuus Vaasan kaupungin strategiassa keskeiseksi mittariksi on nostettu koettu onnellisuus, jossa tavoitteena on saavuttaa pääsy 3 parhaan kaupungin joukkoon. Hyvinvointikertomuksen 2013 mukaan vaasalaiset kokevat hyvinvointinsa varsin hyväksi. Noin puolet kuntalaisista kokee itsensä onnelliseksi suurimman osan ajasta. Kuten kuvasta 11 selviää, on Vaasan sijoitus (keskiarvo 48,1 %) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa mukana olleiden kaupunkien joukossa kolmas. Erityistä on se, että vuonna 2012 Vähäkyrön ja Laihian alueen asukkaat olivat vaasalaisia onnellisempia porvoolaisten ollessa vain hieman vaasalaisia onnettomampia (keskiarvo 46,8 %). Hyvinvointikertomuksesta 2013 voidaan havaita, että onnellisin ryhmä Vaasassa on vuotiaiden ikäryhmä (53,4 %) muiden ikäryhmien jäädessä noin % tasolle. 15

16 Kuva 11: Itsensä suurimman osan aikaa 4 viime viikon aikana onnelliseksi kokeneiden osuus (%). Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus Erikoisin onnellisuuden kokemukseen liittyvä havainto on tarkastuslautakunnan mukaan löydettävissä yli 75 - vuotiaiden ryhmästä. Kuvasta 12 on selkeästi havaittavissa se, että sekä Vaasassa että Espoossa yli 75 -vuotiaat miehet ovat huomattavasti onnellisempia kuin naiset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen aineistossa muiden ikäryhmien sukupuolten välinen vaihtelu on huomattavasti vähäisempää. Porvoon osalta eriteltyä tietoa tästä ikäryhmästä ei ole saatavissa. Kokonaisuudessaan naiset kokevat Porvoossa itsensä keskimäärin onnellisimmiksi (53,4 %) kuin miehet (40,6 %), Vaasassa tilanteen olleessa lähes tasan (naiset 48,7 %, miehet 47,3 %). Espoossa naiset kokevat itsensä myös keskimäärin onnellisemmiksi kuin miehet, mutta huomattavasti pienemmällä erolla kuin Porvoossa (naiset 48,6 %, miehet 44,8 %). Kokonaisuudessaan koettu onnellisuus on mittari, jolle on tarkastuslautakunnan arvion mukaan hyvin vaikeaa luoda yhtä tai edes kahta konkreettista toimenpidettä tilanteen yksityiskohtaiseksi kehittämiseksi. Strategiasta ei ole myöskään löydettävissä tätä vastaavaa yksittäistä toimenpidettä. Eräänä toimenpiteenä on strategiassa esitetty sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttöönotto, joka sosiaali- ja terveystoimen tavoitteissa laajenee tarkoittamaan väestön hyvinvoinnin edistämistä. Tarkastuslautakunta korostaa saamiensa selvitysten perusteella seuraavaa. Kyseessä olevalla toimenpiteellä on tarkoitettu sitä, että sosiaali- ja terveystoimen lisäksi sähköinen hyvinvointikertomus otettaisiin käyttöön muillakin toimialoilla ja hallintokunnissa. Vuoden 2013 lopun tilanteessa tavoite on todella haasteellinen. Hyvinvointikertomus 2013 on pääosin laadittu sosiaali- ja terveystoimessa ja vastuutuksen jalkauttamisessa on vielä kehitettävää. Tämä näkyy käytännössä muun muassa siinä, että sähköiseen hyvinvointikertomukseen on luotu tunnuksia vuoden 2013 lopulla vain sitä laatineelle hallintokunnalle sekä tarkastustoimelle. Lain tarkoituksena on ollut, että työvälineenä hyvinvointikertomus olisi käytössä koko kaupungissa ja sen sisältämiä tietoja käyttäisivät hyväksi mahdollisimman monet sosiaali- ja terveystoimen lisäksi. Tarkastuslautakunnan arvioi, että koetun onnellisuuden mittaaminen on erinomainen kuvaamaan kuntalaisille tuottavan kokonaispalvelun tuloksia ja siten myös koko kaupungin strategiassa onnistumista. Tältä osin on vuoden 2012 lopulla määrittynyt lähtökohtatilanne ollut Vaasassa hyvä Muut Hyvinvointikertomuksesta 2013 sekä vastaavien mittareiden vertailukuntien arvoista ( asukkaan kunnat) voidaan tarkastuslautakunnan mukaan tehdä mielenkiintoisia havaintoja. Vaasa on lähes kaikilla strategiassa valitsemillaan hyvinvoinnin mittareilla jo valmiiksi vertailuryhmänsä paremmassa kolmanneksessa kuten sairastavuusindeksissä, nuorisotyöttömissä, työttömissä ja mielenterveyden ongelmien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavissa vuotiaissa. Poikkeuksena vain kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet ja toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, joissa Vaasan kaupunki on vertailuryhmänsä heikoimmassa kolmanneksessa. Lähes kaikilta Vaasan tärkeäksi kokemien mittareiden osalta vertailuryhmän kärjessä on Nurmijärvi pl. sairastavuusindeksi, jossa Porvoo pitää vertailuryhmän kärkisijaa. Sairastavuusindeksissä Vaasa on edellä mainittujen kuntien perässä sijalla kolme. Kuva 12: Itsensä suurimman osan aikaa 4 viime viikon aikana onnelliseksi kokeneiden osuus (%) sukupuolittain yli 75 -vuotiaiden ryhmässä vuonna Naiset yllä, miehet alla. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus Porvoossa tilanne on Vaasaa heikommin kehittynyt viime vuosina selkeästi vain nuorisotyöttömyyden (% vuotiaasta työvoimasta) osalta. Kun Vaasan luku vuosina 2011 ja 2012 on ollut yli 9 %:n, on Porvoon nuorisotyöttömyyden määrä noussut samaan aikaan reilusta 10 %:sta 11,5 %:iin. Vaasan työpaikkaomavaraisuus oli esimerkiksi vuonna 2011 jo 128,1 % kun se Porvoossa oli 90,3 %. Laajemmin tarkasteltuna voidaan tilastokeskuksen vertailuista todeta, että Vaasan työpaikkaomavaraisuus on kasvanut vuosien aikana yli 4 %, kun Porvoossa kehitystä on ollut vain 1,6 %:n verran. 16

17 Kuva: A-B Pada Nuorityöttömyyden osalta Vaasan kaupungin strategiassa on toimenpiteeksi esitetty nuorisotakuun toteuttamista. Vaikka tämä ei ole tarkastuslautakunnan mielestä riittävän konkreettinen toimenpide, voidaan hallintokuntien ja erityisesti työllistämisen tavoitteista vuodelle 2014 löytää tätä tavoitetta tarkentavia konkreettisia toimenpiteitä. Tällaisia ovat muun muassa työllistämisen tavoite pitkäaikaistyöttömien ja nuorten alle 25 -vuotiaiden työllistämiseksi sekä tukitoimena sosiaali- ja perhepalveluiden tavoite asettaa nuoret "kärkiasiakasryhmiksi". Hyvinvointikertomuksessa 2013 mainitaan, että nuorisotyöttömyys on Vähäkyrössä ja Vaasassa samalla tasolla (vuonna 2011). Hyvinvointikertomuksessa 2013 käsitellään kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden tilannetta ja esitetään tietoja myös Tampereesta. Tämän lisäksi viitataan sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 1992 toimenpideohjelmaan, jonka mukaan mittarille asetetun tavoitteen olisi jo vuoteen 2000 mennessä tullut olla 90 %. Kuten kuvasta 13 havaitaan, ei Vaasa (VS) ole vuonna 2012 (arvo 89,4 %) vielä vuoden 1992 laatusuositusten tasolla. Kuva 13: Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä vuosina ( asukkaan kunnat). *) Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tilastoja indikaattoripankki SOTKAnet. Vaasa on kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osalta (kuva 13) kaupunkiryhmässä korostuneemmin vertailuryhmänsä jälkimmäisessä kolmanneksessa sekä koko maan keskiarvon (90 %) alapuolella kuin mitä hyvinvointikertomus antaa ymmärtää. Onnellisuuden kokemukseen liittyen (vrt. kuva 12) on terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen aineistosta havaittavissa se, että vuonna 2012 ikäryhmän miehistä 93,1 % asui kotona ja naisista 87,2 %. Espoossa miehistä kotona asui 93 % ja naisista 89,4 %. Porvoossa vastaavan ikäryhmän miehistä 94,2 % asui kotona ja naisista 89,6 %. Tarkastuslautakunta arvioi, että kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuutta kuvaava tilanne on hyvinvointikertomuksessa huomioitu ja kertomus sisältää muuhun analyysiin nähden laajahkon ikäihmisten palveluja koskevan osan. Vastaavasti strategiasta ja Vaasan kaupungin vuoden 2014 talousarviosta on havaittavissa, että tämän mittarin tuloksen kehittämiseen on myös varauduttu. Toimenpiteeksi on määritetty laitoshuollon uudistaminen: painopisteinä tehostettu palveluasuminen ja palveluiden kotiin vieminen. Vaikka toimenpide ei sellaisenaan ole riittävän konkreettinen, on sitä onnistuneesti kyetty täydentämään hallintokuntatasolla esimerkiksi kaikissa koti- ja lai- *) Käytetyt vertailukunnat ja lyhennelmät: Hyvinkää HY, Hämeenlinna HL, Joensuu JNS, Kokkola KOK, Kotka KTA, Kouvola KV, Lappeenranta LR, Lohja LO, Mikkeli MI, Nurmijärvi NJ, Pori PRI, Porvoo PRV, Rovaniemi ROI, Salo SLO, Seinäjoki SK, Vaasa VS 17

18 tulisi vuonna 2017 olla jo %. Vastaavasti Vaasan kaupungissa on vuosien aikana käsitelty aluehallintoviranomaisen huomautuksia vanhusten palveluasumiseen liittyen sekä ehdotuksia ja toimenpiteitä vanhustenhuollon korjaustoimenpiteiksi. Hyvinvointikertomuksessa 2013 on esitetty, että yksihuoltajaperheillä on huomattavasti suurempi riski joutua turvautumaan toimeentulotukeen kuin kahden huoltajan perheillä. Osa tarvitsee tukea elämäntilanteensa takia lyhytaikaisesti varsinkin yksihuoltajuuden alussa. Hyvinvointikertomuksessa on esitetty seurantatiedot vain vuoteen Kuten kuvasta 14 selviää, on Vaasan tilanne kehittynyt vuodesta 2010, mutta se on edelleen muuta vertailuryhmää heikompi. Kuva 14: Toimeentulotukea saanet lapsiperheet, % lapsiperheistä vuosina ( asukkaan kunnat).*) Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. toshoidon tavoitteissa. Tämä on erityisesti tärkeää kahdesta syystä. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2013 julkaiseman laatusuosituksen (Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi) mukaan kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden Tarkastuslautakunta toteaa, että hyvinvointikertomuksessa on ansiokkaasti keskitytty lapsiperheiden terveyden edistämisen analysointiin ja toimenpiteisiin, mutta kuvassa 14 esitetyn mittarin kuvaaman tilanteen kehittäminen saa vähän huomiota. Tilanteen kehittämiseen liittyvät toimenpiteet ja niiden vastaavuus on tarkastuslautakunnan mielestä heikoimmassa tilanteessa muihin hyvinvoinnin mittareihin ja toimenpiteisiin verrattuna. Toimenpiteeksi voidaan strategiasta johtaa esimerkiksi yhteistoimintamallit sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen välillä sekä ennaltaehkäisevän työn vaikuttavuuden lisääminen, mutta vuoden 2014 talousarviosta on konkreettisten toimenpiteiden vastaavuus kuitenkin vaikeasti todennettavissa. Vaasan kaupungissa on terveydenhuoltolain mukaisesti hyväksytty hyvinvointikertomus valtuustokaudelle ja vuodelle 2013 asetettu tavoite toteutui. Hyvinvointikertomus perustuu sähköiseen kertomukseen. Tämän perusteella ajantasaista tietoa on nopeasti saatavilla sitä tarvitsevalle. Hyvinvointikertomus sisältää sekä laajan indikaattoriosan että toimenpide- ja kehittämisehdotuksia että kaupunkilaisten turvallisuutta käsittelevän osion. Vuodelle 2013 asetettu tavoite hyvinvointisuunnitelman laatimiseksi ei toteutunut. Hyvinvointikertomuksen 2013 analyysiosa ei sellainen ole. Valtuuston strategiassa tekemät valinnat ja hyvinvointi-indikaattorit eivät korostu riittävästi Vaasan hyvinvointikertomuksessa Hyvinvointikertomuksen 2013 laadinta on ollut liian keskittynyttä sosiaali- ja terveystoimeen, kun tavoitteena tulisi olla kaikkien toimialojen ja hallintokuntien tekemä työ kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Työn vastuuttaminen ei ole vielä vuonna 2013 edistänyt työn laaja-alaistamista. Lain edellyttämässä hyvinvointikertomukseen perustuvassa valtuustokauden aikaisessa vuosiraportoinnissa voidaan kiinnittää huomiota erityisesti niihin mittareihin, jotka ovat valtuustolle strategisesti tärkeitä. Samalla voidaan tarkastella vuosittain tarvetta esimerkiksi väestöryhmittäiseen raportointiin. Vaasalaisten hyvinvoinnin kehittämiseen liittyy strategiassa määrättyjen hyvinvointi-indikaattorien valossa haaste siitä, kuinka vuoden 2013 hyvää tilannetta voidaan kehittää edelleen niin, että koko väestörakenne tulee palveluissa huomioitua. *) Käytetyt vertailukunnat ja lyhennelmät: Hyvinkää HY, Hämeenlinna HL, Joensuu JNS, Kokkola KOK, Kotka KTA, Kouvola KV, Lappeenranta LR, Lohja LO, Mikkeli MI, Nurmijärvi NJ, Pori PRI, Porvoo PRV, Rovaniemi ROI, Salo SLO, Seinäjoki SK, Vaasa VS 18

19 Kuva: A-B Pada 5. VAASAN KUNTAKONSERNI KONSERNIJOHTAMINEN JA OHJAUS 5.1. Taustaa Kuntalain mukaan kunta tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Kunnan tytäryhteisöksi katsotaan sellainen yhteisö, jossa kunta käyttää kirjanpitolain mukaista määräysvaltaa. Kunnalla on tällöin esimerkiksi määräysvalta yhteisössä, kun se omistaa enemmän kuin puolet yhteisön osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä. Kuntakonsernin käsite ja määrittely tuli kuntalakiin vuonna Kuntien suorittamasta tytäryhteisöihin kohdistuvasta johtamisesta ja valvonnasta voidaan erottaa Kuntaliiton konsernijohtamisen asiantuntijatyöryhmän kehittämisaloitteen (2012) mukaan ainakin konsernijohtaminen ja konserniohjaus. Olennaisena osana konsernijohtamiseen kuuluu koko kuntakonsernin huomioiminen kunnan strategiaa ja sen tavoitteita tehtäessä. Samoin toiminnan edellytyksenä on riittävien konsernia koskevien johtamisjärjestelmien luominen ja selkeys. Kunnan strategiaa osana kuntakonsernijohtamista voidaan selkeyttää esimerkiksi palvelujen järjestämisohjelmien ja omistajapoliittisten ohjelmien avulla. Tällöin ne antavat kuntastrategiaa tarkempaa ohjausta konserniyhteisöille. Kuntaliiton asiantuntijatyöryhmän mukaan kuntien konsernijohtamista voidaan tarkastella kuntalakia laajemmin määrittelemällä toiminnallinen kuntakonserni, joka on: 1. Kunnan oma organisaatio (emo) budjettirahoitteisine tehtävineen (virastot) sekä kohderahoitteisine tehtävineen (liikelaitokset ja muut taseyksiköt) 2. Yksityisoikeudelliset yhteisöt (tytär- ja osakkuusyhteisöt) 3. Kuntien yhteistoimintayksiköt (kuntayhtymät, sopimuskuntamallit) Konserniohjaus on käytännössä tapahtuvaa konsernijohtamisen operatiivista toimeenpanoa ja asetettujen tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja arviointia. Konsernijohto tukeutuu työssään kunnan strategiassa, eri toimeenpanoohjelmissa sekä talousarviossa ja -suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. 19

20 V A A S A N K A U P U N K I E M O ASUNTO- JA KIINTEISTÖYHTIÖT TOIMITILAYHTIÖT MUUT YHTIÖT Omistus- Omistus- Omistus- Tyttäret osuus Tyttäret osuus Tyttäret osuus Koy Pikipruukki, 100 % Oy Klemetinkaari 61,9 % Vaasan Sähkö Oy, 99,9 % joka omistaa: Palosaaren Yrityskeskus Oy 100 % joka omistaa: - As.oy Pitkänlahdenkatu % Oy Vaasan Pysäköinti 100 % - Ravera Oy 100 % - As.Oy Vaasan Asemakatu % Koy Vaasan Myllynranta 100 % - Vaasa Sähköverkko Oy 100 % Koy Cargo Apron 80,8 % - VS Tuulivoima Oy 100 % Koy Sekahaku 53 % Kova Login Oy 60 % - EPV Energia Oy 40,7 % Oy Vaasan Asumisoikeus 100 % Koy Palosaaren Kampus 100 % - Oy Enerit Ab 34,6 % As.oy Teeriniemenkatu % Stormossen Oy 54,3 % - Smedsby Värmeservice Ab 20 % As.oy Vaasan Kråklundinkatu 100 % Kiinteistö Oy Teatteriparkki 100 % Hiirikosken Energia Oy 100 % Koy Vaasan Mäntyhovi 70 % Vaasanseudun Kehitys Oy 53,7 % Vähänkyrön Vuokratalot Ki Oy 100 % Vaasan Ekolämpö Oy 82,5 % Osakkuusyhtiöt Vaasan Ammattikorkeakoulu Oy 70,0 % Osakkuusyhtiöt Fast.ab Bisatsen 20 % Vaasanseudun Matkailu Oy 54,1 % Fast.ab Formansgatan % As.oy Koppelonkatu 2 31,1 % Oy Vaasa Parks Ab 35,8 % Osakkuusyhtiöt As.oy Perämiehenkatu 26 22,2 % joka omistaa: Pohjanmaan Expo 30,2 % Bost.ab Vasa Stationsgatan 44 24,2 % - Koy Vaasan Yrittäjänkatu % Tutkimuskeskus Conradi Oy 25 % - Koy Vaasan Producta II 100 % Oy Merinova Ab 24,6 % uudet tyttäret v Koy Circle House 100 % Kyrönmaan Jätevesi Oy 50,0 % Koy Palosaaren laboratoriot 43 % Koy Ritz 25,1 % Koy Vaasan Ylioppilastalo (PYK) 50 % NCL Ferry Oy Ab 50 % KUNTAYHTYMÄT Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Vaasanseudun Areenat Kuntayhtymä Kårkulla samkommun Pohjanmaan Liitto - Österbottens förbund Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sv. Österbottens förbund för utbildning och kultur, johon kuuluvat: Yrkesakademin i Österbotten KulturÖsterbotten Wasa Teater Taulukko 1: Vaasan kaupungin konserniin kuuluvat yhteisöt 2013, toiminnallinen kuntakonserni. Lähde: Vaasan kaupunki, taloustoimi. 20