Palmuöljystä biopolttoainetta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palmuöljystä biopolttoainetta"

Transkriptio

1 Palmuöljystä biopolttoainetta Viljelmät leviävät Kaakkois-Aasiassa FinnWatch / Niko Humalisto Yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa Marraskuu 2006

2 Palmuöljystä biopolttoainetta Viljelmät leviävät Kaakkois-Aasiassa Sisältö 1 Johdanto Monikäyttöinen ja tuottoisa laji 1.2 Selvityksen lähtökohdat ja keskeisimmät käsitteet 2 Biopolttoaineet globaali näkökulma Biomassojen kysyntä kasvaa 3 Euroopan unioni ja biopolttoaineet EU:n syyt lisätä biopolttoaineiden käyttöä Ilmastoystävällisyys Energiaomavaraisuus ja huoltovarmuus Alue- ja työvoimapolitiikka 3.2 Lisäkäyttö johtaa tuontiin 3.3 Eurooppalaiset energiayritykset käyttävät jo palmuöljyä 4 Biopolttoaineet Suomessa Ilmastostrategia ja uusiutuvan energian edistämisohjelma 4.2 Suomi sitoutumassa EU:n biopolttoainetavoitteisiin 4.3 Neste Oil pyrkii maailman johtavaksi biodieselin tuottajaksi 5 Biopolttoaineiden elinkaari ja kasvihuonekaasupäästöt Useimmat biopolttoaineet vähentävät päästöjä 5.2 Palmuöljypohjaisten polttoaineiden... ilmastovaikutukset tapauskohtaisia 6 Kaakkois-Aasian palmuöljy ja siihen liittyvät ongelmat Palmuöljy tulee Malesiasta ja Indonesiasta Malesia suurin tuottaja Indonesia kirimässä ohi Papua-Uuden-Guinean metsät säilyneet toistaiseksi 6.2 Kilpailu palmuöljystä kiristyy 6.3 Tuotanto aiheuttaa sosiaalisia ongelmia Korruptio vaivaa Indonesiassa Kiistat maaoikeuksista yleisiä Nälkäpalkkaa plantaaseilla Väärinkäytöksiä pienomistajaohjelmissa Työläiset altistuvat torjunta-aineille 6.4 Tuotanto aiheuttaa ekologisia ongelmia Metsien polttoraivaus suurin syy metsäpaloihin Metsiä häviää nopeaan Palmuöljyn tuotanto voi saastuttaa 7 Voiko palmuöljyä tuottaa kestävästi? Palmuöljy-yhdistys laati kriteerit 7.2 Eric Wakker: Saako Malesiasta kestävää palmuöljyä? Malesian biopolttoainebuumi Hallituksen politiikka Plantaasiyhtiöt Malesiassa Kestävyyden ehtoja 8 Johtopäätöksiä...29 Lähteet Loppuviitteet Lyhenteitä Julkaisun tiedot 1 Johdanto Biopolttoaineet ovat maailmanlaajuisesti ajankohtainen aihe. Niitä pidetään hyvänä keinona vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta ja luoda työpaikkoja sekä tasaista aluekehitystä. Toisaalta niiden tuotantoa varten hävitetään sademetsiä ja muita luonnontilaisia alueita. Tuotanto heikentää myös kehitysmaiden ruokaturvaa. Lisäksi niiden hyöty ilmastonmuutoksen torjunnassa voi jäädä pieneksi. Keskustelu biopolttoaineista on voimakkaasti politisoitunutta. Ristiriidatonta tietoa eri biopolttoaineiden elinkaaren kasvihuonekaasutaseista, biomassojen riittävyydestä ja energia- sekä ympäristöpoliittisten linjausten toimivuudesta ei ole. Kiinnostus biopolttoaineita kohtaan kuitenkin kasvaa, kun öljyntuotanto vähenee ja öljyn hinnat nousevat. Etenkin satoisat ja edulliset biomassat kiinnostavat vaihtoehtojen etsijöitä. Öljykasveista öljypalmu on vuotuiselta hehtaarituotoltaan satoisin, ja siitä valmistettava palmuöljy on halvempaa kuin varteenotettavin kilpailijansa soijaöljy. Palmuöljy on yksi lupaavimmista biodieselin raaka-aineista, mutta sen tuotantoon liittyy useita ongelmia. Suurimmissa tuottajamaissa Malesiassa ja Indonesiassa raivataan ja on raivattu sademetsiä öljypalmuplantaasien tieltä. Niiden leviäminen on jo aiheuttanut vakavia kiistoja maaoikeuksista. Monilla plantaaseilla työntekijöiden asema on heikko ja heitä kohdellaan välinpitämättömästi. Palmuöljyn käyttö biopolttoaineena kilpailee elintarviketeollisuuden tarpeiden kanssa mm. maaoikeuksista. On epävarmaa, kuinka paljon ja kestävästi Kaakkois-Aasiassa pystytään palmuöljyä tuottamaan kysynnän kasvaessa. Neste Oil aloittaa vuonna 2007 synteettisen biodieselin tuotannon Porvoon jalostamollaan. Sen vuotuinen tuotanto on tonnia, joka vastaa yli neljää prosenttia Suomen liikenteen käyttämästä polttoaineesta. Biodieselin pääraaka-aineeksi yhtiö on kaavaillut malesialaista palmuöljyä. Nesteen mukaan se pyrkii ostamaan vain vastuullisesti tuotettua palmuöljyä. Toimivaa sertifiointijärjestelmää kestävälle palmuöljylle ei toistaiseksi kuitenkaan ole, vaikka siihen tähtäävä järjestö Roundtable of Sustainable Palm Oil (RSPO) onkin perustettu. 1.1 Monikäyttöinen ja tuottoisa laji Öljypalmu (Elaeis guineensis) kasvaa luontaisesti Keski- ja Länsi-Afrikassa. Sen hedelmäterttu painaa kiloa. Joka hedelmässä on siemen, jonka ympärillä on pehmeää, öljyistä hedelmälihaa. Hedelmälihasta erotettua öljyä käytetään palmuöljynä (palm oil) elintarviketeollisuudessa ja siemenytimestä saatavaa öljyä (palm kernel oil) saippuoiden valmistuksessa. Jauhettua ydintä käytetään esimerkiksi lihakarjan rehuun. Öljypalmuviljelmien keskimääräinen satoisuus oli noin tonnia palmuöljyä hehtaarilta vuonna Hehtaarituotto on nelinkertainen moniin muihin öljykasveihin verrattuna, mikä on tehnyt palmuöljystä kiinnostavan sijoituskohteen. 2 Öljypalmun taimi alkaa tuottaa satoa noin kolmen vuoden kuluttua istutuksesta ja kantaa sitä noin vuotta. Tämän jälkeen istutukset korvataan uusilla tai hylätään. 3 Hedelmäterttujen keräämistä helpottaa se, että puut pidetään noin 9-11 metrin korkuisina. Palmuöljyn tuotanto vaatii hedelmien käsittelyn vuorokauden sisällä poiminnasta, joten tuotantolaitokset sijoitetaan kohtuullisen lähelle viljelmiä. Yksi tehdas tarvitsee raaka-aineelleen noin hehtaaria tuotantoalaa. 4 Hollantilaiset toivat öljypalmun Kaakkois-Aasiaan vuonna 1848, mutta teollinen viljely alkoi Malesiassa 1960-luvulla ja Indonesiassa 1980-luvulla. Nykyään öljypalmu on laajimmalle levinnyt öljykasvi tropiikissa. 5 Viljely on siirtynyt suuriin tuotantoyksiköihin. Vuodesta 1990 vuoteen 2002 öljypalmuviljelmien pinta-ala kasvoi 43 prosenttia maailmanlaajuisesti pääosin Indonesiassa ja Malesiassa. Monin paikoin Afrikassa öljypalmun viljely perustuu perinteiseen pienimuotoiseen tuotantoon. Kaakkois-Aasiassa nopeasti laajeneva teollinen viljely on aiheuttanut vakavia ympäristöongelmia Selvityksen lähtökohdat ja keskeisimmät käsitteet Selvityksessä pyritään tarkastelemaan biopolttoaineiden, erityisesti liikenteen biodieselin, maailmanlaajuista tuotantoa ja vaikutusta ilmastonmuutoksen hillinnässä. Lisäksi tarkoituksena on kartoittaa potentiaalisen raaka-aineen, palmuöljyn, tuotannon sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia. Julkaisussa keskitytään Neste Oilin Porvooseen suunnitteleman biodiesellaitoksen raaka-ainetuontiin. Selvitykseen sisältyy myös Malesiassa asuvan palmuöljyasiantuntija Eric Wakkerin artikkeli malesialaisista tuottajista. Tämä selvitys on kirjallisuuskatsaus biopolttoaineita ja palmuöljyä koskeviin tutkimuksiin ja julkaisuihin. Tietoja on täydennetty haastatteluin. Biomassoiksi kutsutaan eloperäisiä, yhteyttämisen avulla syntyneitä kasvimassoja. Näistä tuotettuja polttoaineita kutsutaan biopolttoaineiksi. Bioenergia on biopolttoaineista saatua energiaa. Niitä käytetään esimerkiksi sähkön ja lämmön tuotannossa sekä liikenteessä bioetanolina, biodieselinä, biokaasuna ja synteettisinä biopolttoaineina. Biodiesel on yleisnimitys kasviöljypohjaiselle dieselpolttoaineelle, joka valmistetaan kasviöl- 1) Arviot öljykasvien hehtaarituotoista vaihtelevat. Niitä on erilaisia siksikin, että toiset mittaavat satoa litroina toiset tonneina. Esimerkiksi Wikipedian mukaan hehtaarilta voidaan saada tonnia palmuöljyä vuodessa. PALMUÖLJYSTÄ BIOPOLTTOAINETTA PALMUÖLJYSTÄ BIOPOLTTOAINETTA

3 jyistä ns. vaihtoesteröimällä. Biokaasua syntyy, kun elollinen aines hajoaa hapettomassa tilassa, jolloin muodostuu lähinnä metaania ja hiilidioksidia. 7 Liikenteen biopolttoaineet voidaan jakaa ensimmäisen ja toisen sukupolven biopolttoaineisiin niiden käyttöominaisuuksien mukaan. Toisen sukupolven biopolttoaineita valmistetaan biomassasta synteesikaasutusreitin kautta. Suomessa toisen sukupolven biopolttoaineiden massoiksi kelpaavat lähinnä puuraakaaineet kuten metsätähde ja ruokohelpi sekä jätepohjaiset raaka-aineet. 8 Englanninkielen biofuel viittaa useimmiten liikenteen biopolttoaineisiin ja bioenergy viittaa laajemmin sähkön ja lämmön tuotannon sekä liikenteen biopolttoaineisiin. 2 Biopolttoaineet globaali näkökulma Tiedeyhteisö on lähes yksimielinen kasvihuoneilmiön voimistumisesta, joka johtuu pääasiallisesti fossiilisten polttoaineiden päästöistä. Globaalin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi monet valtiot ovat sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään. Kioton sopimuksen on ratifioinut 156 maata. Merkittävistä teollisuusmaista vain Yhdysvallat ja Australia eivät ole mukana. Maakohtaiset päästöjen vähennystavoitteet ovat noin viisi prosenttia vuoden 1990 päästötasosta mennessä. 9 Keinoja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä etsitään kuumeisesti. Öljyntuotannon huipun oletetaan ohittuvan lähiaikoina. Sen jälkeen voidaan tarvita uusia öljyn lähteitä kuten raskaita öljylaatuja ja öljyhiekkoja, ja pidemmällä aikajänteellä nestemäisten polttoaineiden tuotantoa kivihiilestä. 10 Öljyn riittävyyden lisäksi huolta aiheuttavat suurten öljyntuottajamaiden, kuten Irakin, Iranin ja Nigerian, epävakaat olot. Silti energiankysyntä ei ole koskaan ollut yhtä mittavaa kuin nyt. Ennusteiden mukaan öljyyn perustuva energia tulee menettämään kilpailukykyään. Siirtyminen öljystä riippumattomiin uusiin tekniikoihin on tuhansien miljardien eurojen liiketoimintaa. 11 Biopolttoaineet nähdään yhtenä keinona vähentää kasvihuonekaasupäästöjä lämmön ja sähkön tuotannossa sekä liikenteessä. Monilla valtioilla onkin omat biopolttoaineiden kehittämisohjelmansa, joilla ne pyrkivät vähentämään riippuvuutta öljystä ja muista fossiilisista energialähteistä. Biopolttoaineiden tuotannon avulla voidaan myös kehittää taloutta, tukea alueja maaseutupolitiikkaa, synnyttää uusia työpaikkoja, parantaa energiaomavaraisuutta ja vähentää jätteiden määrää. Biopolttoaineiden käyttöön liittyvät kysymykset eivät koske vain teollisuusmaita. Biomassa on edelleen tärkein energialähde maapallon maaseutuväestölle, josta suurin osa elää kehitysmaissa. Niissä keskimäärin 52 prosenttia väestöstä on riippuvaisia bioenergiasta. 12 Kehitysmailla on edessään vastaavat energiapoliittiset haasteet, kun öljyn nouseva hinta koettelee niiden maksutasetta ja tuontiin turvautuminen vaikeuttaa huoltovarmuutta. Myös kehitysmaiden on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään Biomassojen kysyntä kasvaa Bioenergialla katetaan tällä hetkellä prosenttia maailman energiankulutuksesta 14. Maailman elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO arvioi, että seuraavien vuoden kuluttua neljännes energiasta olisi peräisin biopolttoaineista 15. Teollisuusmaiden kapasiteetti tuottaa riittävästi taloudellisesti kilpailukykyisiä raaka-aineita saavuttaakseen biopolttoaineita koskevat tavoitteensa on epävarma. Nopeasti teollistuvien maiden kuten Kiinan myös energiantarve kasvaa jatkuvasti, joten biomassojen kuten sokeriruo on, soijan, jathro- Kuvio 1. Palmu- ja soijaöljyjen kulutus ja hintavertailu maailmassa (mukaillen USDA 2006) Kuvio 2. Etanolin ja biodieselin raaka-aineet ja niiden satoisuus hehtaaria kohti (mukaillen World Watch 2006: 8) pan ja palmuöljyn kysynnän arvellaan nousevan voimakkaasti. Indonesian maatalousministeriö arvioi palmuöljyn kysynnän kasvua hyvin optimistisesti: Global demand for vegetable oils and biodiesel is unlimited. 16 Palmuöljy on maailman eniten myyty kasviöljy ja kilpailijaansa soijaa huomattavasti halvempi (kuvio 1). Vuoden 2006 alkupuoliskolla palmuöljy oli jo myös raakaöljyä halvempaa, noin dollaria barrelilta. 17 Palmuöljyn kokonaiskysynnän oletetaan nousevan 37 miljoonaan tonniin vuosina Liikenteen biodieselin lisäksi palmuöljyä käytetään myös lämmön ja sähkön tuotannossa sekä elintarvikkeissa ja kosmetiikassa. Lyhyellä aikavälillä biopolttoaineet ovat ainoa ratkaisu liikenteen öljyriippuvuuden vähentämiseen. Liikenne tuottaa neljänneksen energiankäytön aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä maailmassa, ja osuus nousee edelleen. 19 Kuviossa 2 kuvataan liikenteen biopolttoaineissa käytettyjen viljelykasvien satoisuutta: Öljypalmu on biodieseliin sopivista öljykasveista satoisin ja peräti kaksi kertaa niin tuottoisa kuin toiseksi tuottoisin, tyräkkiheimoon kuuluva jathropa. Taloudelliset mahdollisuudet tuottaa biopolttoaineiden raaka-aineita on huomattu myös kehitysmaissa, joissa niiden viljely on halvempaa kuin teollisuusmaissa pienempien työvoimakustannusten ja halvemman maan vuoksi. Myös luonnonolosuhteet ovat tuotannolle edulliset ja mahdollistavat esimerkiksi ympärivuotisen viljelyn. 20 Liikenteen biopolttoaineiden maailmankauppa alkoi vuonna 2002, ja eniten menee etanolia. 21 Vuonna 2005 sitä tuotettiin yli kymmenen kertaa enemmän kuin biodieseliä, miljoonaa litraa. Yhdysvallat on ohittanut Brasilian suurimpana tuottajamaana. Kolmen viime vuoden aikana bioetanolin tuotanto on yli kaksinkertaistunut. Euroopassa sen tuotanto vuonna Kuvio 3. Biodieselin tuotanto maailmassa Kuvio 4. Etanolin tuotanto maailmassa (mukaillen Lichts 2003) 2005 oli vain noin 900 miljoonaa litraa ja tuonti 500 miljoonaa litraa. Etanolia käytetään tavallisen bensiinin seosaineena, eikä se 5 10 prosentin pitoisuuksina vaadi teknisiä muutoksia nykyisiin autoihin. Yhdysvalloissa on autoja, jotka toimivat 85-prosenttisella etanolilla lopun ollessa bensiiniä. Suuri osa yhdysvaltalaisista katumaastureista ja pakettiautoista on tällaisia FFV-autoja (Flexible Fuel Vehicles) Etanolin kymmenkertainen määrä johtuu mittavasta sokeriruo on tuotannosta Yhdysvalloissa ja Brasiliassa. Vuonna 2005 biodieseliä tuotettiin maailmassa miljoonaa litraa, josta ylivoimaisesti suurin osa EU-maissa. Suurin tuottajamaa on Saksa, joka tuottaa yli kolme kertaa enemmän biodieseliä kuin toiseksi suurin tuottajamaa Ranska. 23 Biodieselin tuotanto on viime vuosina kaksinkertaistunut. Sen tuotantokapasiteetin arvioidaan nousevan miljoonaan tonniin vuonna Palmuöljyä arvioidaan käytettävän biodieselin valmistuksessa yhteensä 0,7 miljoonaa tonnia 2) Katumaasturit kuluttavat huomattavasti enemmän polttoainetta kuin tavalliset henkilöautot. Etanolin käyttö katumaastureissa on ympäristöjärjestöjen näkökulmasta erinomainen esimerkki siitä, miksi biopolttoaineet tulisi kytkeä osaksi laajempaa energiapoliittista kokonaisuutta. PALMUÖLJYSTÄ BIOPOLTTOAINETTA PALMUÖLJYSTÄ BIOPOLTTOAINETTA

4 vuonna Euroopassa biodieselin osuus liikenteen biopolttoaineista on 85 prosenttia. Sen pääraaka-aineena on käytetty rypsiä. 4 Biodieseliä käytetään Euroopassa 5 30 prosentin seoksena normaalin dieselin kanssa. Saksassa ja Itävallassa käytetään myös 100-prosenttista biodieseliä. Toisen sukupolven synteettisiä biopolttoaineita voidaan käyttää sellaisinaan. 25 Dieselautojen suuri osuus varsinkin Keski-Euroopassa selittää osaltaan Euroopan kiinnostusta biodieseliin. Jos Yhdysvalloissa korvattaisiin henkilöautojen polttoaineet puuperäisellä etanolilla, siihen tarvittaisiin yli kaksi miljardia hehtaaria metsää kaksi kertaa enemmän kuin sen oma pinta-ala. 26 Yhdysvalloissa suositun katumaasturin 25 gallonan (n. 95 l:n) tankin täyttämiseen etanolilla tarvitaan yhtä paljon viljaa kuin vuodeksi yhden henkilön ruokkimiseen. 27 Arviot biopolttoaineiden raaka-aineiden riittävyydestä vaihtelevat kovasti. Optimistisimmissa hahmotelmissa biopolttoaineilla voisi tuottaa kaksinkertaisen määrän energiaa vuonna 2050 nykykulutukseen verrattuna. Pessimistisimpien arvioiden mukaan biopolttoaineita riittää vain murto-osaan kulutuksesta vuonna 2050 jopa vähemmän kuin nykyään. 28 Biomassan energiapotentiaalin arviointia vaikeuttaa sen mahdollinen käyttö elintarviketeollisuudessa. 29 Arvioiden vaihtelu kuvaa myös biopolttoaineita koskevan tutkimustiedon hajanaisuutta. Palmuöljyn ja muiden raaka-aineiden viljely voi tuoda kehitysmaille ulkomaista pääomaa, synnyttää työpaikkoja ja tukea aluekehitystä. 30 Toisaalta se voidaan tulkita kolonialismin jatkeeksi ja kehitysmaiden jatkoajaksi teollisuusmaiden raaka-aineiden tuottajina. 31 Biopolttoaineiden myötä kehitysmaat joutuisivat maksamaan ilmastonmuutoksen torjumisen kustannuksia ruoantuotannosta ja metsien monipuolisesta hyödyntämisestä menetettyinä pinta-aloina. 32 Hyöty biopolttoaineiden raaka-aineiden viljelystä paikallistalouksille ei ole itsestään selvää. Tuotot voivat kasaantua monikansallisille maatalousjäteille varsinkin, jos jalostus tapahtuu kaukana suurissa tuotantolaitoksissa. 33 Öljypalmuplantaasien työläisille maksetaan usein alle kansallisen minimipalkan Malesiassa ja Indonesiassa. 34 Yhteisöpohjaisen maa- ja metsätalouden on katsottu varmistavan viljelyn hyötyjen tasaisen jakautumisen. Kestävällä ohjauksella olisi mahdollista suojella biodiversiteettiä. 35 3) Biopolttoaineiden tiheys (kg/l) vaihtelee eri raaka-aineiden ja tuotantotekniikoiden välillä, minkä vuoksi selvityksessä ei ole muutettu litroja tonneiksi. Esimerkiksi Nesteen NExBTL-biodiesel on tavanomaisia biodieseleitä kevyempää. Biodieseleiden tiheys on noin 0,88 kg/l ja etanolien 0,79 kg/l. 4) Rypsi on kylmäkäyttöominaisuuksiltaan trooppisia kasviöljyjä kuten palmuöljyä huomattavasti parempi vaihtoehto. PALMUÖLJYSTÄ BIOPOLTTOAINETTA 3 Euroopan unioni ja biopolttoaineet Euroopan unionin biopolttoaineita koskeva politiikka heijastuu koko maailmaan, ja sen biopolttoaineiden markkinat kasvavat nopeasti. 36 Energiakysymykset ovat olleet EU:n kehitystä koskevan politiikan keskiössä jo pitkään. EU:n primäärienergian tuontiriippuvuuden on ennustettu kasvavan. Nyt se on noin puolet kulutuksesta. Kioton sopimus velvoittaa EU:ta vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä kahdeksan prosenttia vuoteen 2012 mennessä. 37 Vuonna 2005 aloitettu päästökauppa tukee siirtymistä ilmastoystävällisiin energialähteisiin. Vuonna 2005 EU:ssa tuotettiin biodieseliä lähes 3,2 miljoonaa tonnia (kuvio 5) eli yli neljä kertaa enemmän kuin bioetanolia. Biodieselin tuotanto on parin viime vuoden aikana kaksinkertaistunut. Saksa on ylivoimaisesti suurin biodieselin tuottajamaa ja tuottaa noin puolet Euroopan biodieselistä. Se käyttää raakaaineeksi etupäässä kotimaista rypsiä. Rypsillä tuotetaan nykyisin 85 prosenttia Euroopan biodieselistä, mutta eurooppalaisten kasviöljyjalostajien etujärjestö (Fediol) arvioi palmuöljyn osuuden nousevan 20 prosenttiin viiden seuraavan vuoden aikana. Palmuöljyä käytettiin myös EU:n sähkön- ja lämmöntuotannossa 1 1,5 miljoonaa tonnia vuonna Palmuöljy on keskeisellä sijalla EU:n biopolttoaineita koskevassa politiikassa. Unioni on maailman suurin palmuöljyn ostaja, ja eurooppalaiset investointi- ja kehityspankit ovat toimineet öljypalmuviljelmien pääasiallisina rahoittajina. 39 Kymmenen viime vuoden aikana palmuöljyn tuonti Eurooppaan on kaksinkertaistunut. Vuonna 2005 EU:hun tuotiin noin 3,5 miljoonaa tonnia palmuöljyä pääasiassa Indonesiasta ja Malesiasta. 40 Vuonna 2006 tuonnin on ennustettu kasvavan 4,6 miljoonaan tonniin. 41 Suurin osa palmuöljystä käytetään elintarvike- ja kosmetiikkateollisuudessa. Liikenne tuottaa tätä nykyä noin 28 prosenttia EU:n alueen hiilidioksidipäästöistä. Niiden kokonaiskasvusta liikenteen osuus on ollut 90 prosenttia. Liikenteen biopolttoaineiden tuotanto kasvaa jatkuvasti EU:ssa. 42 (kuvio 5). Tällä hetkellä useimmat liikenteen biopolttoaineet eivät ole EU:ssa kilpailukykyisiä öljypohjaisten polttoaineiden kanssa. Niiden tuotantoa onkin pystytty lisäämään vain valtiollisten tukien avulla. Jäsenvaltioiden suhtautuminen biopolttoaineiden tuotannon ja käytön lisäämiseen vaihtelee. Erilaiset energiapolitiikat ja poliittis-taloudelliset ohjauskeinot ovat johtaneet biopolttoaineiden tuotannon keskittymiseen muutamiin maihin pääasiassa Saksaan, Ranskaan, Italiaan ja Espanjaan (kuviot 6 ja 7). EU on kehittänyt uusiutuvia energialähteitä, biopolttoaineita ja biomassaa koskevia direktiivejä ja strategioita. Jäsenvaltioita rohkaistaan nyt kunnianhimoi- Kuvio 5. Liikenteen biopolttoaineiden tuotanto EU:ssa (mukaillen EurObserver 2006). Kuvio 6. Biopolttoaineiden tuotanto maittain EU:ssa vuonna 2005 (mukaillen EurObserver 2006). sesti edistämään biopolttoaineiden käyttöä. Ne ovat osa EU:n vero-, maatalous-, työllisyys-, ilmasto-, energia-, ympäristö-, talous-, turvallisuus-, ulko-, sisä-, kehitys- ja aluepolitiikkaa. Sillä on kolme keskeistä perustetta kasvattaa biopolttoaineiden osuutta alueellaan: ilmastoystävällisyys, energiaomavaraisuus ja huoltovarmuus, sekä alue- ja työvoimapolitiikka. 3.1 EU:n syyt lisätä biopolttoaineiden käyttöä Ilmastoystävällisyys Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on yksi tärkeimmistä biopolttoaineita puoltavista perusteluista. Unionin uusiutuvan energian strategia pyrkii kasvattamaan uusiutuvien energialähteiden osuuden 12 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. 43 Tällöin biopolttoaineiden käyttö kolminkertaistuisi. 44 EU:n energiahuollon varmuusstrategia painottaa ilmastonmuutoksen torjumista ja ympäristöä säästävämpää energiankulutusta. 45 Se nosti päivänvaloon EU:n energiavarojen riittämättömyyden ilmastonmuutoksen torjunnassa ja energianhuollon turvaamisessa. 46 Sähkölähdedirektiivin ohjeellisen tavoitteen mukaan 22,1 prosentin sähköstä tulisi olla uusiutuvista energianlähteistä peräisin vuoteen 2010 mennessä. 47 Suomen vastaava ohjeellinen tavoite on 31,5 prosent- Kuvio 7. Biodieselin kulutus Euroopassa maittain 2004 (mukaillen Frost & Sullivan 2006) PALMUÖLJYSTÄ BIOPOLTTOAINETTA

5 tia. 48 EU:n biomassaa koskevassa toimintasuunnitelmassa pyritään edistämään bioenergian tuotantoa. 49 Euroopassa on paljon hyödyntämätöntä biomassaa metsä- ja maataloudessa sekä jätteissä. Toimintasuunnitelmassa arvioidaan, että EU pystyisi kaksinkertaistamaan biomassan käytön vuoteen 2010 mennessä. Liikenteen biopolttoaineille esitetään tavoitteita monissa asiakirjoissa. EU:n energiahuollon varmuusstrategia asettaa tavoitteeksi vaihtoehtoiset polttoaineet viidennekseen liikenteestä vuoteen 2020 mennessä. 50 Liikenteen biopolttoaineita koskevalla direktiivillä 51 pyritään kasvattamaan biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien energianlähteiden käyttöä liikenteessä. Jäsenmaiden tavoitteeksi annetaan nostaa liikenteen biopolttoaineiden osuus kahteen prosenttiin vuoteen 2005 ja 5,75 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä Energiaomavaraisuus ja huoltovarmuus Biopolttoaineet nähdään myös mahdollisuutena vähentää EU:n riippuvuutta tuontienergiasta. EU:n energiantuonnin on ennustettu kasvavan seuraavan vuoden aikana 50:stä 70 prosenttiin, minkä pysäyttämiseksi biopolttoaineiden käytön on lisäännyttävä merkittävästi. 52 Biomassasuunnitelmassa 53 esitetään, että jos biomassan hyödyntäminen kaksinkertaistuu nykyisestä neljästä prosentista, niin uusiutuvien energianlähteiden osuus kasvaisi viisi prosenttia ja tuontienergian osuus vähenisi 42 prosenttiin. Riippuvuus Venäjältä tuotavasta energiasta koetaan geopoliittiseksi uhaksi EU:lle 6. EU:n energiastrategiassa 54 liikenteen polttoaineiden monipuolistaminen todetaan olennaiseksi ympäristönsuojelun ja huoltovarmuuden kannalta. Asteittainen siirtyminen liikenteen öljyriippuvuudesta kohti biopolttoaineita edellyttää verovapauksia polttoaineille. 55 Polttoaineverodirektiivin mukaan fossiilisia polttoaineita on verotettava ja niille on asetettu minimiverotaso. 56 Liikenteen biopolttoaineita ei sen sijaan tarvitse verottaa. 5) Tavoite vuodelle 2010 vastaa noin 18,2 Mtoe:n (miljoonan ekvivalentin öljytonnin) tuotantoa. Sen tuomaa kasvihuonekaasupäästöjen vähennystä on vaikea arvioida, koska kasvihuonekaasutase vaihtelee biopolttoaineesta toiseen. 6) Riippuvuus Venäjältä tuotavasta energiasta nousi keskustelun aiheeksi, kun Venäjä ja Ukraina kiistelivät kaasutoimituksista vuodenvaihteessa Alue- ja työvoimapolitiikka Maaseudun kehittäminen ja tuotannon monipuolistaminen viljelemällä biopolttoaineiksi kelpaavia lajeja palvelee EU:n alue- ja työvoimapoliittisia päämääriä. Siten voidaan luoda työpaikkoja tasaisesti jäsenvaltioiden sisällä ja vähentää EU:n maatalouden ylituotantoa. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka kytkeytyy energiapolitiikkaan. 57 Maatalouspolitiikan rahoitussäännöksen 58 mukaan energiakasveilla voidaan monipuolistaa maaseudun elinkeinorakennetta. Vuoden 2003 maatalousuudistuksessa otettiin käyttöön erityinen energiakasvituki ja säilytettiin velvoitekesantoalan käyttö. 59 Biomassasuunnitelma korostaa maatalouden roolia bioenergian tuotannossa. Sen suositusten toteutuminen loisi EU:hun työpaikkaa. Jopa yhden prosentin liikenteen biopolttoaineosuuden EU:ssa on arvioitu luovan työpaikkaa. 3.2 Lisäkäyttö johtaa tuontiin Euroopan unioni tukee biopolttoaineiden käyttöä ja tuotantoa jäsenvaltioissaan. Unionin arviot omista biomassavaroistaan kuitenkin vaihtelevat. Eräiden arvioiden mukaan unionissa tuotetuilla peltokasvipohjaisilla biopolttoaineilla voitaisiin kattaa vain pari prosenttia tieliikenteen polttoaineista. 60 Kansainvälinen energiajärjestö IEA taas arvioi ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden kattavan niistä viisi prosenttia. 61 Suurempi osuus edellyttäisi tuontia tai siirtymistä kehitteillä oleviin toisen sukupolven biopolttoaineisiin. Hintojen nousua pelkäävien eurooppalaisten margariininvalmistajien avunpyyntö Euroopan parlamentille kertoo kilpailusta ruoantuotannon ja biopolttoaineiden välillä. 62 Biopolttoaineiden raaka-ainetuonti on ristiriidassa unionin biopolttoaineita tukevien energiaomavaraisuuden ja aluepolitiikan perustelujen kanssa. Lisäksi biopolttoaineiden suosiminen saattaa poistaa resursseja kustannustehokkaammilta tavoilta vähentää kasvihuonekaasuja. Pelkän EU:n kotimaisen biomassatuotannon tukeminen on vaikeaa. Biopolttoaineiden verohelpotukset on suunnattava myös tuontibiomassoille verosyrjintälainsäädännön mukaisesti. Ilmasto- ja ympäristöpoliittisesta näkökulmasta tuontitullit olisi asetettava vain elinkaareltaan kestämättömille tuontibiomassoille. Esimerkiksi kestävästi tuotetun palmuöljyn sulkeminen Euroopan ulkopuolelle ei olisi EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan mukaista (mm. jo Maastrichtin sopimus 1993). Kaupan estäminen rikkoisi myös kansainvälistä kauppaa koskevia WTO:n säädöksiä EU:n biopolttoaineita koskevan politiikan kritiikin voi ymmärtää huolena biopolttoaineiden itseisarvoistumisesta 8. Päämääränä energiapolitiikassa tulisi ol- 7) WTO-lainsäädännössä on mahdollista asettaa tuontitulleja tai -kieltoja kestämättömille tuotteille, jos ne poikkeavat lopputuotteena kestävästä vaihtoehdosta. EU:n geenimanipuloitujen tuotteiden boikottia on perusteltu näistä lähtökohdista, mutta kestävästi ja kestämättömästi tuotetulla palmuöljyllä ei ole eroa lopputuotteena. 8) Itseisarvoistumisella tarkoitetaan tässä ajattelua, jonka mukaan biopolttoaineet ovat elinkaareltaan hyviä jo siksi, että ne korvaavat fossiiliset polttoaineet ja perustuvat kasviraaka-aineisiin. la ilmastonmuutoksen torjuminen, aluekehitys sekä energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaaminen. Parhaassa tapauksessa biopolttoaineet vähentävät hiilidioksidipäästöjä, elvyttävät taantuvia maaseutualueita ja lisäävät energiaomavaraisuutta. Pahimmassa tapauksessa biopolttoaineet vähentävät hiilidioksidipäästöjä vain vähän, niiden käyttö on kallista ja tuotanto aiheuttaa mittavia ympäristöongelmia. Biopolttoaineet eivät ole itseisarvo. Niiden kriittisen tarkastelun voi tulkita myös pyrkimykseksi lisätä ne energiapoliittiseen keskusteluun. Niitä ei ole mielekästä käsitellä yksittäisenä ratkaisuna, vaan ne pitäisi kytkeä osaksi laajempaa poliittista kokonaisuutta, jossa tarkastellaan myös energiankulutuksen vähentämistä. 64 Taulukko 1. EU:n suurimmat biodieselin tuottajat 9 (mukaillen EurObserver 2006) Tuottaja Kansallisuus Tuotannon kapasiteetti (tn) Diester Industrie Ranska ADM Yhdysvallat Novaol Italia MUW Saksa FOX Pretroli Italia Campa Biodiesel Gmbh Saksa Bio-Olwek Magdeburg Saksa EOP Biodiesel Saksa ) Neste Oilin tuotantolaitoksen kapasiteetti on tn, mikä tekee siitä suuren toimijan biodieselsektorilla. 3.3 Eurooppalaiset energiayritykset käyttävät jo palmuöljyä Kiinnostus biopolttoaineisiin on tuonut palmuöljyn ostajiksi myös energia-alan yrityksiä. Vuonna 2004 biodieselmarkkinoilla arvioitiin toimivan 82 yritystä, joista suurimmat EU:sta. 65 (Taulukko 1). Yritysten näkökulmasta palmuöljyn käyttöä voi rajoittaa EU:n biopolttoainestrategian vaatimus koko tuotantoketjun ympäristöystävällisyydestä. 66 Vaikka artikla perustuu tällä hetkellä vapaaehtoisuuteen, sillä sen uskotaan vaikuttavan yritysten ostopäätöksiin. 67 Palmuöljyn tuotantoa ovat rahoittaneet hollantilaispankit ABN Amro Bank, FMO, Fortis Bank, Ing Bank ja Rabobank. Ne ovat asettaneet kestävyyskriteerejä rahoittamilleen hankkeille. Niiden kehittämiseen on osallistunut myös kansalaisjärjestöjä kuten Sawit Watch, Telepak Indonesia ja WALHI. Kestävyyskriteerejä on integroitu osaksi muidenkin eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten pankkien kuten Citigroupin, Bank of American, JP Morgan Chasen ja HSBC Bankin rahoituspolitiikkaa. 68 Hollantilaispankkien rahoittamien palmuöljyhankkeiden kriteereihin kuuluvat minimissään kansallisen lainsäädännön noudattaminen, suojeluarvoltaan korkeiden metsien suojelu, paikallisyhteisöjen toiveiden kunnioitus ja kielto polttaa maata raivauksessa Euroopan unionin vuodelle 2010 asettama 5,75 prosentin liikenteen biopolttoainetavoite nostaa palmuöljyn kysyntää. Esimerkiksi Saksan Emdeniin on rakenteilla hollantilaisten rahoittama suuri biodieseljalostamo, jonka on tarkoitus tuottaa vuosittain tonnista indonesialaista palmuöljyä tonnia biodieseliä. 70 Isossa-Britanniassa Biofuels Co on perustamassa 284 miljoonaa litraa tuottavaa biodiesellaitosta Seal Sandsiin Middleboroughiin. Osa raaka-aineesta on malesialaista palmuöljyä, jonka sademetsäystävällisyydestä ei yhtiön mukaan ole varmuutta. Myös Tesco kaavailee tonnin palmuöljyä käyttävää biodieseltehdasta Isoon-Britanniaan. 71 Lisäksi britannialainen PetroPlus Ltd on kiinnostunut palmuöljystä. 72 Palmuöljy kiinnostaa myös sähköntuottajia. Hollantilainen sähköyhtiö BIOX Group B:V suunnittelee neljän uuden palmuöljyä käyttävän voimalaitoksen rakentamista Hollantiin. BIOX:n kautta kulkee yli kolmannes EU:n energiantuotannossa käytettävästä palmuöljystä, ja se pyrkii myymään palmuöljypohjaista sähköä useisiin EU-maihin. 73 Yhtiö suunnittelee vastaavien laitosten rakentamista Italiaan, Portugaliin ja Kreikkaan. Niissä BIOX käyttäisi palmuöljyn tuotannossa syntyvää tislettä ja muuta biomassaa. Tisleet soveltuvat lämmön- ja sähköntuotantoon, mutta eivät perinteiseen biodieseliin. 74 Wärtsilä Oyj Abp toimittaa 75 MW:n voimalaitoksen Italian Acerran kaupunkiin. Laitoksen on määrä aloittaa toimintansa Tämä 60 miljoonan euron tilaus tuli yksityiseltä voimantuottajalta Fri-El Acerra Srl: ltä. Laitos käyttää nestemäistä biopolttoainetta, jonka pääraaka-aine on palmuöljy. Fri-El hyödyntänee Italian hallituksen myöntämää Green Certificate -kannustinta, jolla pyritään täyttämään Kioton sopimuksen vaatimukset. 75 Tukholmassa Fortum Värme AB käyttää palmuöljyä lämmöntuotantolaitoksessaan. Biopolttoaineet ovat päästöiltään puhtaita vaihtoehtoja lämmöntuotannossa. Tulevasta talvesta ja energian hinnasta riippuen yhtiö aikoo lisätä palmuöljyn käyttöä. Jos talvi on kylmä, tuodaan yli sata tonnia. 76 Fortum Värmellä on päädytty palmuöljyyn tekemällä kustannusvertailuja markkinoilla olevista kasvi- ja eläinrasvoista. Suurimman osan palmuöljystä toimittaa sille BIOX Group B:V. Fortum Värme on palmuöljyyhdistyksen jäsen. Yhtiö kehittää palmuöljyn ostomekanismia, jolla pyritään valvomaan koko tuotantoketjun kestävyyttä vaihe vaiheelta. Palmuöljyn käyttö on Fortum Värmen väliaikainen 10) Nämä kriteerit ovat yksinään riittämättömiä takaamaan palmuöljyn tuotannon ekologista tai sosiaalista kestävyyttä (Gelder & Wakker 2006). PALMUÖLJYSTÄ BIOPOLTTOAINETTA PALMUÖLJYSTÄ BIOPOLTTOAINETTA

6 ratkaisu. Tulevaisuudessa se aikoo siirtyä käyttämään mm. metsähakkeesta jalostettuja biopolttoaineita. Näillä näkymin Fortum ei ole tuomassa palmuöljyä Suomen lämmöntuotantolaitoksiin Biopolttoaineet Suomessa Suomen energiapolitiikka on viime vuosina muuttunut suuresti. EU:ssa on hyväksytty kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtäävä päästökauppadirektiivi ja useita muita ilmastoasiakirjoja. Suomi yrittää saavuttaa Kioton sopimuksen päästövähennykset. Suomen päästöt olivat muutama vuosi sitten enimmillään noin 20 prosenttia vuoden 1990 tasoa korkeammat. 78 Unionin jäsenmaana Suomen on sopeuduttava ylikansallisiin energialle, liikenteelle ja osin myös jätehuollolle annettuihin tavoitearvoihin. 79 Suomalaisia energialähteitä on vähän, ja tuontienergian osuus onkin noin 70 prosenttia. 80 Suomessa biopolttoaineilla katetaan noin 20 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta ja noin 10 prosenttia sähkön kulutuksesta. Tällä hetkellä 80 prosenttia käytetyistä biopolttoaineista on metsäteollisuuden sivutuotteita. 81 Syksyllä 2006 biopolttoaineiden lisäämiseen tähtääviä aloitteita kuultiin poliitikoista yrityksiin. Nähtäväksi jää, miten Suomi sitten lähtee tukemaan biopolttoaineita. 4.1 Ilmastostrategia ja uusiutuvan energian edistämisohjelma Suomen ilmastostrategian mukaan uusiutuvan energian käytön lisääminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja Kioton sopimuksen täyttämiseksi. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vaatii useita toimia, kuten hyödyntämättömien biomassojen käyttöönottoa, energiakasvien viljelyä ja tekniikoiden kehittämistä. 82 Biopolttoaineiden ja muun uusiutuvan energian kuten metsätähdehakkeen, peltobiomassojen, kierrätyspolttoaineiden ja biokaasun osuutta tullaan lisäämään merkittävästi. Tavoitteena on kolminkertaistaa niiden osuus nykyisistä parista prosentista vuoden aikana. MTK:n mukaan Suomen energiakasvipinta-ala voidaan jopa tuplata muutamassa vuodessa. 83 Maataloustukea EU:lta saavia energiakasveja voitaisiin kasvattaa noin hehtaarilla nykyisestä peltoalasta, totesi peltoviljelyn tulevaisuutta käsitellyt työryhmä. 84 Biopolttoaineiden arvioidaan tuovan metsäalalle uuden tavan hyödyntää raaka-aineita ja synnyttävän työpaikkoja. 85 Niiden työllistävyys vuonna 2003 oli 4200 henkilötyövuotta, jonka uskotaan nousevan vuoteen 2010 mennessä 6600 henkilötyövuoteen. 86 Suomen uusiutuvan energian edistämisohjelman (UEO) tarkoituksena oli lisätä uusiutuvan energian käyttöä 50 prosenttia vuoden 1995 tasosta vuoteen 2010 mennessä ja vuoteen 2020 mennessä 100 prosenttia. 90 prosenttia lisäyksestä tulisi biopolttoaineista, joiden osuus energiasta taas nousisi 21:stä 27 prosenttiin. 87 Työryhmä on sittemmin nostanut asetettuja tavoitteita. 88 Taulukossa 2 on esitetty edistämisohjelman mukaiset nostetut tavoitteet biopolttoaineille. Siinä esitetään esimerkiksi metsähakkeesta saatavan energian käytön nelinkertaistamista ja peltobiomassojen käytön nelikymmenkertaistamista. Ilmastostrategian asettamat tavoitteet vastaavat UEO:n tavoitteita biopolttoaineille. Taulukon 2 mukaiset toimet edellyttäisivät kauppa- ja teollisuusministeriön investointitukien nostamista nykyisestä vuotuisesta 30 miljoonasta eurosta miljoonaan euroon vuosina Ilmastostrategia, uusiutuvan energian edistämisohjelma ja EU:n strategiat ja direktiivit ohjaavat biopolttoaineiden kotimaisen tuotannon lisäämiseen. Ratkaisevia ovat valtion tuet, verohelpotukset ja käyttövelvoitteet. Rehun, ruoan, paperin, biopolttoaineiden ja energiabiomassan tuottajat kilpailevat pelto- ja metsäbiomassoista. Kyse on lopulta arvovalinnoista Suomi sitoutumassa EU:n biopolttoainetavoitteisiin Liikenne tuotti noin 16 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Liikenteen biopolttoaineita ei ole vielä tuotu kaupallisille markkinoille. Suomi sitoutui vuoden 2006 kesäkuussa liikenteen biopolttoaineiden 5,75 prosentin tavoitteeseen. Suomen hallitus esittääkin polttoaineiden jakelijoille lakisääteistä jakeluvelvoitetta. Valtiovarainministeriö valmistelee esitystä sekoituspakosta, joka tulisi voimaan vuodesta 2008 lukien. Biopolttoaineiden vähimmäisosuus olisi vuonna 2008 yksi prosentti, vuonna 2009 kaksi prosenttia ja vuonna 2010 sekä siitä eteenpäin kolme prosenttia. Liikenteen biopolttoaineissa on keskitytty peltopohjaisiin raaka-aineisiin. Niitä edullisemmin puusta ja jätteestä voisi kuitenkin valmistaa nestemäisiä biopolttoaineita tai biokaasuja. Tekniikoita kehitetään useissa maissa, ja ensimmäiset koetehtaat käynnistyvät lähivuosina. 92 Erilaisia kotimaisia vaihtoehtoja biopolttoaineille on eritelty taulukossa Biopolttonesteestä ja tuotantotekniikasta riippuen biopolttoaineiden tuotantokustannukset ovat 1,5 5-kertaisia verrattuna nykyisten fossiilisten polttoaineiden verottomiin hintoihin. 93 Korkea hinta ja kilpailu muiden sektorien kanssa rajoittavat biopolttoaineiden käyttöä ajoneuvoissa. Uudet kotimaiset biopolttoaineet käytetään mitä todennäköisimmin kasvavaan sähkön- ja lämmöntuotantoon. Arvioiden mukaan kotimaisilla biomassoilla voitaisiin kattaa prosenttia liikenteen biopolttoaineista. Kuitenkin etanoli- ja biodieseltehtaissa käytettäisiin myös kansainvälisiltä markkinoilta ostettua raaka-ainetta. 94 Suomeen on suunnitteilla ja rakenteilla yhteensä kymmenen liikenteen biopolttoaineiden jalostamoa. 95 Esimerkkinä kotimaisen etanolin tuotannon aloittamisesta käy energiayhtiö St1:n ja VTT:n yhteisyritys St1 Biofuels Oy. St1 Biofuelsilla on terminaalit Kotkassa ja Porissa, joissa seos jalostetaan ja sekoitetaan edelleen polttoaineeseen. 96 Uudella tekniikalla valmistettua etanolia saadaan St1-asemille viimeistään vuonna Etanoli tuotetaan elintarviketeollisuuden jätteistä kuten leivistä ja hedelmistä. Sen tuotanto vastaa kahta prosenttia Suomessa myytävän bensiinin kokonaismäärästä. 97 St1:n tilaaman elinkaarianalyysin mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä suhteessa bensiiniin on lähes 100 prosenttia. Liikenteen biopolttoaineiden jakeluvelvoite syrjii pienimuotoista hajatuotantoa, kun taas biopolttoaineiden valmisteveron alennus tai energiakasvien viljelyn hehtaarituen korottaminen tukisivat sitä. Keskitetyssä tuotannossa kotimaiset raaka-aineet ovat heikommassa asemassa. Suomen maaseutu hyötyy biopolttoaineista vain, jos pienen mittakaavan tuotanto tehdään kannattavaksi. 98 Jakeluvelvoite sen sijaan tulee valtiolle edullisemmaksi ja kääntää kustannukset polttoaineiden käyttäjille. 99 Tuontibiomassat eivät tue 11) St1:n käyttämä, kotimaisen elintarviketeollisuuden jätteisiin pohjaava bioetanolin tuotanto ei ole taulukossa mukana. St1:n etanolin tuotanto riittää yhtiön mukaan kahden prosentin osuuteen liikenteen polttoainekulutuksesta. Vertailukohtana taulukolle: Neste Oilin tuotantolaitos tuottaa tonnia synteettistä biodieseliä vuosittain. Käyttö UEO-tavoite Uusi tavoite Päätoimenpide 003 PJ 2010 PJ 2015 PJ Bioenergia/polttoaine 294, Jäteliemet 147, (KTM) Sähkön tuotannon hyötysuhteen nostaminen Teoll. puupot.aineet 81, (KTM) Polttoainejalosteiden valmisteiden kehittäminen Puun pienkäyttö 48, Edullinen laina lämmitysjärjestelmäinvestointeihin Metsähake 12, Metsänhoito- ja energiaverotuet Kierrätyspolttoaineet 3, Materiaali- ja energiahyötykäytön demonstrointi Biokaasu 1,6 4,2 8 Uusien konseptien demonstrointi Peltobiomassa 0,4 2,1 16 Maataloustuet ja suuret demonstraatiot käyttöön Biopolttonesteet 0,165 3,1 11 T&K ja demonstraatiolaitosten rakentaminen Pelletit (sis. edellisiin) (0,32) (27) Kevyen polttoöljyn veron korotus Taulukko 2. Suomen uusiutuvan energian edistämisohjelman mukaiset tavoitteet biopolttoaineille ja toimenpide-ehdotukset uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämiseksi. PJ = Peta Joule (mukaillen Asplund et al. 2005: 6). Polttoaine Tuotanto, toe/a Tuotanto, PJ/a RME tai viljapohjainen etanoli kesantopelloilta, viljapohjainen etanoli ,8 oletettu liian kalliiksi, rypsissä viljelyrajoite Biokaasu liikennekäyttöön, kolmannes potentiaalista (kaatopaikat, jäteveden ,7 puhdistamot, biojäte), edellytyksenä maakaasu tukipolttoaineena Energiamarkkinoille tuleva lisäpuu ja kierrätyspolttoaine ,7 2,5 synteesikaasupohjaisiin tuotteisiin 1. demolaitos Kotimaiset eläinrasvat ja käytetyt kasviöljyt synteettisen biodieselin tuotantoon, ,8 1 kaupallinen laitos, johon myös tuontiraaka-aineita (myös puhtaita kasviöljyjä) Yhteensä * 4,2 5,8 * Vastaa n. 2,5 3,5 % Suomen tieliikenteen arvioidusta polttoainekulutuksesta vuonna 2010 Taulukko 3. Liikenteen biopolttoaineiden tuotantoskenaarioita Suomessa kotimaisista raaka-aineista vuonna toe = ekvivalenttinen öljytonni, PJ = Peta Joule (mukaillen Mäkinen et al. 2005: 15) 10 PALMUÖLJYSTÄ BIOPOLTTOAINETTA PALMUÖLJYSTÄ BIOPOLTTOAINETTA 11

7 biopolttoaineilla tavoiteltavia päämääriä mm. suomalaisen maataloustuotannon ja energiahuoltovarmuuden kehittämisestä ) Suomessa biopolttoaineiden edistämisestä on muodostumassa eri puolueiden välille yhteinen päämäärä. Esimerkiksi Suomen Kuvalehden (2006) haastattelussa kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen toivoo, että Neste Oilin tuotantolaitos käyttäisi kotimaisia raaka-aineita. Silti keinoja, joilla valtio voisi vaikuttaa päätöksiin, ei kuulemma ole. Liikenteen biopolttoaineiden tuotantoa suunnittelevat yritykset ovat korostaneet, että toiminnan käynnistämiseksi kaivataan valtiolta investointitukia. (HS ). 13) Neste Oilin tuotantolaitoksen synteettinen biodiesel ei välttämättä täytä toisen sukupolven kriteeriä, koska sen tuotannossa tullaan käyttämään myös elintarviketuotantoon soveltuvia öljyjä kuten palmuöljyä. Toisen sukupolven raaka-ainevaihtoehtoja ovat esimerkiksi metsähake ja jäteöljyt. 4.3 Neste Oil pyrkii maailman johtavaksi biodieselin tuottajaksi Neste Oy perustettiin 1948 turvaamaan Suomen öljyhuoltoa. Nykyään Neste Oil on omien sanojensa mukaan Itämeren alueen johtavia öljy-yhtiöitä. Vuonna 2005 Neste Oilin liikevaihto oli miljoonaa euroa, ja yhtiön palveluksessa on henkilöä. Se jakaantuu neljään toimialaan: öljynjalostus, öljyn vähittäismyynti, shipping ja komponentit. Suurin osa myynnistä tapahtuu Suomessa ja merkittävimmät vientimaat ovat Pohjois-Amerikka ja Pohjoismaat. Neste Oil eriytyi Fortum Oyj:stä omaksi yhtiökseen keväällä Yhtiön öljytuotteiden toimitukset Suomeen vuonna 2005 olivat 7,5 miljoonaa tonnia ja vienti 5,6 miljoonaa tonnia. 100 Neste Oil ottaa uuden biodiesellaitoksen käyttöön Porvoossa vuonna Sen on määrä tuottaa tonnia toisen sukupolven synteettistä biodieseliä vuodessa, mihin tarvitaan tonnia raakaaineita Tuotantomäärä vastaa yli neljää prosenttia Suomen liikenteen käyttämästä polttoaineesta. 102 Tuotantomenetelmänä toimii Neste Oilin oma patentti NExBTL, joka on yhtiön kehittämä synteettisen biodieselin tuotantotekniikka. Siinä voidaan käyttää raaka-aineena kaikkia kasviöljyjä ja eläinrasvoja. NExBTLbiodiesel sopii käytettäväksi sellaisenaan tai sekoituskomponenttina perinteisessä dieselissä. Nesteen mukaan sen kylmäkäytön ominaisuudet ovat huomattavasti paremmat kuin perinteisten biodieselien. Neste Oilin tuotantolaitos on omien sanojensa mukaan globaalisti merkittävä. Yhtiön edustaja Kimmo Rahkamo sanoo: Olemme kilpailijoitamme edellä ja kun laitos käynnistyy, pystymme tuottamaan merkittävästi parempilaatuista biodieseliä kuin muut valmistajat. 103 NExBTL-tekniikkaan perustuvia, Porvoon laitosta hieman suurempia tuotantolaitoksia on kaavailtu rakennettavan myös ranskalaisen Totalin ja itävaltalaisen OMV:n kanssa. Tuotantolaitosten on määrä aloittaa aikaisintaan vuonna 2008, eikä niiden pääraaka-ainetta ei ole vielä valittu. Syksyllä 2006 Neste Oil ilmoitti, että se pyrkii maailman johtavaksi biodieselin valmistajaksi kasvattamalla tuotantokapasiteettiaan useisiin miljooniin tonneihin vuosina Pääraaka-aineeksi Porvoon uuteen biodiesellaitokseen on kaavailtu kaakkoisaasialaista palmuöljyä (vrt. laatikko 1.) 105 Suomalaisia eläinrasvoja aiotaan käyttää raaka-aineena enintään 10 prosenttia. Yhtiön mukaan päätöstä toimittajasta ei ole tehty, mutta palmuöljyä luultavasti tuodaan Malesiasta, koska Indonesiasta ei ole löytynyt tarpeeksi luotettavaa toimittajaa. Palmuöljy on valikoitunut pääraaka-aineeksi edullisuutensa vuoksi. Yhtiön tarkoituksena on ostaa palmuöljyn alan järjestöön RSPO:hon 14 kuuluvalta tuottajalta ja varmistaa palmuöljyn tuotannon kestävyys myös paikan päällä. Yhtiön mukaan palmuöljyn käyttöön liittyy moniulotteisia ongelmia, kuten kilpailu ruoantuotannon kanssa. Porvooseen rakennettava tuotantolaitos voi ostopäätöksillään vaikuttaa palmuöljyn kysynnän kasvuun laajemmalti. Koska palmuöljyjärjestön kriteerit täyttävää palmuöljyä ei ole vielä olemassa, ei vastuullisimpienkaan valmistajien sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä ole täyttä varmuutta. Lähes kaikilla malesialaisilla yhtiöillä on indonesialaisia tytäryhtiöitä, jotka laajentavat alueitaan sademetsiin (ks. 7.2). Palmuöljypohjaisen biodieselin vaikutus ilmastonmuutoksen torjumisessakaan ei ole yksiselitteinen 15. Pelkästään St1:n bioetanolin ja Neste Oilin Porvoon biodieselin tuotannolla Suomi saavuttaisi biopolttoainekomponenttien käytölle kaavailemansa 5,75 prosentin tavoiteosuuden. St1 myy sitä aluksi vain omille huoltoasemilleen. Neste Oilin tuotantolaitos saattaa myös viedä biodieseliään. 113 Jos Porvoon tuotantolaitoksen synteettinen biodiesel myydään ulkomaille, Suomi ei pysty hyödyntämään sen tuomia päästövähennyksiä pyrkiessään Kioton sopimuksen tavoitteisiin. Päästövähennykset lasketaan siinä maassa, jossa biopolttoaine käytetään. 14) Roundtable of Sustainable Palm Oil (RSPO) on eri alojen toimijoiden ja instituutioiden muodostama alan yhdistys, jonka tavoitteena on luoda kestävästi tuotetulle palmuöljylle uskottava sertifiointijärjestelmä. Lisää aiheesta kappaleessa ) Neste Oil on teettänyt palmuöljyn ilmastollisesta kestävyydestä laskelmia, joissa palmuöljy on todettu kestäväksi vaihtoehdoksi liikenteen biopolttoaineena (Neste 2005b, IFEU). Osaa muuttujista on kuitenkin vaikea kvantifioida ja palmuöljyn ilmastollinen kestävyys on laskettava tapauskohtaisesti, koska sitä tuotetaan eri tavoin. Aiheesta lisää kappaleessa 5.2 LAATI KKO 1 Kotimaisten öljykasvien tuotanto Rypsi ja rapsi ovat ainoat merkittävät Suomessa viljeltävät öljykasvit. Rypsi on maailman kolmanneksi tärkein öljykasvi, palmuöljyn ja soijan jälkeen, ja sen osuus on noin 12 prosenttia. Suomessa biodieseliksi soveltuvan rypsin viljelyn teoreettinen enimmäispinta-ala on noin miljoona hehtaaria. 106 Maatalousmaata on kaikkiaan 2,2 miljoonaa hehtaaria. 107 Nykyisin rypsiä viljellään vain hehtaarilla. Maa- ja metsätalousministeriö arvioi vuonna 2005, että peltopinta-alasta riittäisi rypsin viljelyyn biopolttoaineeksi hehtaaria, jolta arvioidaan saatavan raaka-ainetta noin tonnille biodieseliä. 108 Tämä riittäisi vain noin puoleen Neste Oilin Porvoon-laitoksen tarvitsemasta raaka-ainemäärästä ja noin kahteen prosenttiin kotimaisesta liikennepolttoaineen tarpeesta. Suomessa rypsin viljelyä on pyritty edistämään monesta syystä. Sen avulla voidaan vähentää viljan ylituotantoa ja lisätä valkuaisrehujen omavaraisuutta. Öljykasvit monipuolistavat viljelykiertoa ja ylläpitävät maan kasvukuntoa. Suomessa viljelykasvien monipuolistamiselle on selvä tilaus. Tällä hetkellä myös suomalainen elintarviketeollisuus joutuu kumminkin tuomaan suuren osan käyttämästään rypsistä ulkomailta. 109 Suomessa perinteinen rypsipohjainen biodiesel (RME) on verottomana tuotantokustannuksiltaan huomattavasti fossiilista dieseliä kalliimpaa. 110 Suomessa ei ole vielä yhtään tehdasmittakaavaista RME-tuotantolaitosta, mutta maatilakokoluokan RME-tuotanto on käynnistynyt ja laitteita on myyty maatilalle. 111 Hämeen Biodiesel Oy perustaa Asikkalaan 10 miljoonan litran biodieseliä tuottavan jalostamon. Pääraaka-aineena tullaan käyttämään kotimaista rypsiä. Alkuun biodieselillä lämmitetään omakotitaloja Biopolttoaineiden elinkaari ja kasvihuonekaasupäästöt Biopolttoaineita pidetään ilmastoystävällisinä ja energiatehokkaina vaihtoehtoina fossiilisille polttoaineille. Periaatteessa kasvipohjainen biopolttoaine vapauttaa vain sen verran hiilidioksidia kuin tuo kasvi on kasvuaikanaan sitonut ilmakehästä. Kasvihuonekaasupäästöjä kuitenkin lisäävät muut tekijät kuten öljypohjaisten maatalouskemikaalien käyttö viljelyssä, luonnontilaisten alueiden raivaaminen ja maaperään sitoutuneen hiilidioksidin vapautuminen sekä raaka-aineiden kuljetus ja jalostus. 114 Kasvihuonekaasuja koskevissa keskusteluissa on tärkeä pitää erillään liikenteen biopolttoaineiden päästömittaukset lopputuotteessa ( Tank-to-Wheel ) ja koko elinkaaren ajalta ( Well-to-Wheel ). Kojima & Johnsenin mukaan elinkaarimalliin tulee laskea maaperän hiilen varastointikyky eri maannostyypeillä, kastelujärjestelmien vaatima ja käytettyjen maatalouskemikaalien tuotantoon kulunut energia ja raaka-aine, koneelliseen istuttamiseen ja korjuuseen kulunut energia, kuljetus biopolttoainetehtaille, jalostus tehtaalla, varastointi, jakelu ja käytetyn biopolttoaineen päästöt. 115 Nykyiset tuotantotekniikat takaavat, että lähes jokainen kaupallinen biopolttoaine on energiataseeltaan kestävä eli lopputuotteen sisältämä energiamäärä ylittää sen tuotantoon kuluneen energian. 116 Esimerkiksi Pimentalin & Patzekin (2005) tutkimukset biopolttoaineiden negatiivisista energiatasapainoista on osoitettu harhaanjohtaviksi. 117 Silti biopolttoaineiden vastustajat hyödyntävät yhä näitä tuloksia kritiikissään, kuten esimerkiksi Biofuelwatch (2006) ja Ho (2006). Arviot biopolttoaineiden tuomista kasvihuonekaasuvähenemistä vaihtelevat muun muassa rajauksen, raaka-aineen ja prosessin sekä muiden parametrien mukaan huomattavasti. 118 Well-to-Wheel -analyysien tekeminen vaatii tapauskohtaisia tutkimuksia ja mittauksia. Niin kuluttajien kuin poliittisten päättäjien ja tutkijoidenkin on ollut vaikeaa saada tietoa elinkaarikustannuksiltaan kestävimmistä raaka-aineista ja tekniikoista Useimmat biopolttoaineet vähentävät päästöjä Taustaselvityksessä liikenteen biopolttoaineiden tuotanto- ja käyttömahdollisuuksista Suomessa viitataan LBST:n (2002) ja Fultonin (2002) tutkimuksiin, joiden mukaan biodieselillä saadaan päästöjä vähennettyä prosenttia fossiilisen dieselpolttoaineen päästöihin verrattuna. Vastaavasti viljaetanolin on laskettu tuovan prosentin päästövähennyksen bensiiniin verrattuna. Taustaselvityksessä viitataan lisäksi Concawe/JRC (2003) -tutkimuksiin, joiden mukaan fossiiliset polttoaineet tuottivat eniten kasvihuonekaasuja, mutta biopolttoaineiden välillä oli huomattavia eroja. Pääsääntöisesti biodieseleiden kasvihuonekaasupäästöt olivat etanoleja pienemmät. 120 Suomen olosuhteissa tehdyn tutkimuksen mukaan liikenteen peltobiomassapohjaisten biopolttoaineiden ja fossiilisten polttoaineiden energia- ja kasvihuonekaasutaseet eivät poikkea toisistaan merkittävästi, mikä johtuu lannoitteiden valmistuksesta, peltomaan typpioksiduulipäästöistä ja polttoaineen jalostami- 12 PALMUÖLJYSTÄ BIOPOLTTOAINETTA PALMUÖLJYSTÄ BIOPOLTTOAINETTA 13

8 Polttoaine Raaka-aine Alueet missä Kasvihuone- Kustannukset Satoisuudet Maatyypit tuotetaan kaasuvähenemät hehtaaria v. öljypohjaiset kohti polttoaineet Etanoli Vehnä, maissi USA, Eurooppa, Kiina Matalat, Kohtalaiset Kohtalaiset Kohtalaiset Viljelymaat Etanoli Sokeriruoko Brasilia, Intia, Thaimaa Korkeat Matalat Korkeat Viljelymaat Etanoli Selluloosa, Ei missään Korkeat Korkeat Korkeat Viljelymaat, biomassa marginaalialueet Biodiesel Palmuöljy Kaakkois-Aasia Kohtalaiset Matalat, Kohtalaiset Rannikot (FAME) Kohtalaiset Biodiesel Rypsi, soija USA, Eurooppa Kohtalaiset Kohtalaiset Matalat Viljelymaat (FAME) Biodiesel Biomassa Ei missään Korkeat Korkeat Korkeat Viljelymaat, (BTL) marginaalialueet Taulukko 4. IEA:n (mukaillen 2005) keräämiä tutkimuksia liikenteen biopolttoaineiden kasvihuonekaasupäästöistä (FAME = rasvahappojen metyyliesterit, BTL = Biomassasta valmistettu synteettinen polttoaine) 17 sesta 16. Toisen sukupolven metsätähde- ja ruokohelpipohjaisia liikenteen biopolttoaineita käytettäessä kasvihuonekaasujen päästöt vähenevät jopa prosenttia. 121 Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan liikenteen biopolttoaineet ovat yleensä ilmastoystävällisempiä kuin öljypohjaiset polttoaineet. 122 Viljapohjaiset etanolit vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä prosenttia ja sokeriruokopohjaiset etanolit prosenttia fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Selluloosapohjaisilla raaka-aineilla, kuten puulla ja ruohoilla, tuotettujen etanolien päästövähennykset ovat noin prosenttia. Biodieseleillä vähenemät vaihtelevat prosentin välillä. Toisen sukupolven biopolttoaineet tuottavat suurimmat päästövähennykset. Taulukossa 5 on listattu YK:n kehitysohjelman UN- DP:n ja Maailmanpankin energiasektorin hallintaohjelman ESMAP:n käyttämiä tutkimuksia liikenteen biopolttoaineiden elinkaaritaseista. Tutkimukset eivät ole täysin vertailukelpoisia. Taulukko kuitenkin osoittaa, että biopolttoaineet vähentävät kasvihuonekaasujen määrää öljypohjaisiin vaihtoehtoihin verrattuina. 123 Eri tutkimusten mukaan biopolttoaineet vähentävät pääsääntöisesti ilmastoon kohdistuvaa kuormitusta. Raaka-aine Alkuperämaa Muutos Lähde Rypsi Saksa -21 % Armstrong et al Rypsi Hollanti -38 % Novem 2003 Soija Hollanti -53 % Novem 2003 Soija USA -78 % Sheehan and others 1998 Soija, 2015 USA 173 % Delucchi 2003 Tali (Tallow) Australia -55 % Beer et al Jäteöljy Australia -92 % Beer et al Canola (rypsi) Australia -54 % Beer et al Soija Australia -65 % Beer et al Ne eivät kuitenkaan ole automaattisesti ilmaston kannalta kestäviä vaihtoehtoja, vaan jokainen on arvioitava tapauskohtaisesti. Toisen sukupolven biopolttoaineilla päästään suurimpiin päästövähennyksiin. Kestävimpiä vaihtoehtoja biopolttoaineiden raaka-aineeksi ovat erilaiset jätteet kuten yhdyskuntajätteet, ruoantuotannon jäteöljyt, maanviljelystä hyödyntämättä jäävä biomassa ja metsäteollisuuden tuottamat hakkuutähteet Palmuöljypohjaisten polttoaineiden ilmastovaikutukset tapauskohtaisia Myös palmuöljypohjaisten biopolttoaineiden elinkaaren vaikutukset ilmastoon on tärkeää selvittää ennen niiden käyttöönottoa. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan sademetsien hävittäminen viljelykasvien tieltä saattaa muuttaa ilmastovaikutuksen negatiiviseksi. 125 Palmuöljyn ilmastollista kestävyyttä biopolttoaineena on kyseenalaistettu voimakkaasti. Palmuöljypohjaisen biodieselin energiatehokkuutta on mitattu da Costan ja Loran (2005) tutkimuksessa. Se toteutettiin Brasiliassa ja Kolumbiassa, joten sitä voi soveltaa kaakkoisaasialaiseen palmuöljyyn tietyin varauksin. Tutkimuksessa mitattiin palmuöljystä tuotetun biodieselin maataloustuotannon, teollisen vaiheen Taulukko 5. Kasvihuonekaasupäästövähenemät kilometriä kohti siirryttäessä fossiilisesta dieselistä biodieseliin (mukaillen Kojima & Johnsen 2005) Kuvio 8. Indonesian ja Malesian turvemaat (mukaillen Rieley & Page 2005: 19). ja kuljetuksen sekä jalostuksen energia verrattuna valmiin biodieselin energiasisältöön (MJ/kg biodiesel). Tuloksissa output/input -suhde vaihteli 6,0 ja 10,3 välillä. Energiatehokkuus on eurooppalaisia biodieseleitä suurempi. Tulokset eivät ole yllättäviä palmuöljyn suuren satoisuuden ja vähäisen lannoitustarpeen vuoksi. Monbiot (2005) nimittää palmuöljypohjaista biodieseliä hiili-intensiivisimmäksi polttoaineeksi maailmassa. Myös kansalaisjärjestöjen No to Deforestation! -koalitio pitää oletuksia palmuöljypohjaisen biopolttoaineen ilmastoystävällisyydestä väärinä. Muun muassa öljypohjaisten maatalouskemikaalien käytön, Eurooppaan suuntautuvien kuljetusten ja palmuöljyn jalostukseen kuluvan energian lisäksi vaikeimmin kvantifioitavia tekijöitä voi eritellä seuraavasti: 1. Metsäpalot öljypalmuplantaaseilla Plantaasit ovat erittäin tulenarkoja. Indonesiassa vuosina riehuneet massiiviset metsäpalot vapauttivat ilmakehään miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Palojen on arvioitu vastanneen 40 prosenttia fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöistä vuosina Öljypalmuplantaasien tieltä raivataan metsää polttaen, minkä arvioidaan olevan suurin yksittäinen syy metsäpalojen leviämiseen Malesiassa ja Indonesiassa Maanraivaus Öljypalmun viljelyyn soveltuvaa maata on Kaakkois-Aasiassa rajallisesti, ja viljelmiä raivataan arvokkaille metsäalueille. Sademetsiin on sitoutunut valtavat määrät hiiltä, josta osa vapautuu takaisin ilmakehään alueita raivattaessa. Öljypalmun viljely vaatii suon kuivattamista, mikä johtaa väistämättä turpeen hajoamiseen. Suurimmat päästöt syntyvät suosademetsistä, joiden jopa 20-metriseen pohjaturpeeseen on sitoutunut valtavat määrät hiiltä. 128 Riaun maakunnassa Indonesiassa, jonne öljypalmuviljelmiä perustetaan, soiden turpeeseen on sitoutunut saman verran hiiltä kuin maailman vuotuiset fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöt. 129 Kuviossa 8 on esitetty Malesian ja Indonesian merkittävien turvealueiden sijainti. Paineet perustaa uusia öljypalmuviljelmiä ovat ankarimmat turv taan merkittävillä Sumatran ja Borneon (Kalimantan, Sabah, Sarawak) saarilla. 3. Sademetsät hiilinieluina Trooppiset suosademetsät ovat yksi maapallon suurimmista orgaanisen hiilen varastoista, minkä vuoksi niiden stabiiliudella on merkittävä vaikutus maapallon ilmastoon. 130 Öljypalmuviljelmät eivät voi sitoa vastaavia määriä hiilidioksidia kuin luonnontilaiset sademetsät, joten niiden potentiaali hiilinieluna on pienempi Jäteliuos Palmuöljyn tuotannosn sivutuotteena syntyy jäteliuosta ( Palm Oil Mill Effluent, POME), joka on sekoitus vettä, murskattuja kuoria ja rasvan ylijäämää. Se on suuri vesistöjen saastuttaja. Kun kunnollisia metaaninkeruujärjestelmiä ei ole, liuoksen saostusaltaista vapautuu ilmakehään myös metaania. Neste Oil on tutkinut palmuöljyn elinkaaren kasvihuonekaasupäästöjä sekä tilannut tutkimuksen IFEU: lta (Institut für Energie- und Umweltforschung). Tutkimusten mukaan palmuöljypohjainen NExBTL-bio- 16) Perinteisen rypsipohjaisen biodieselin ja ohraetanolin kasvihuonekaasutase pienenisi jopa 70 prosenttia, jos ohran olkea ja rypsin kortta käytettäisiin korvaamaan fossiilisia polttoaineita sähkön ja lämmön tuotannossa. 17) Taulukossa palmuöljypohjaisen biodieselin kasvihuonekaasupäästövähennys on arvioitu kohtalaiseksi. Sitä tietoa, jolla tulokseen on päädytty, ei tutkimuksessa tuoda esille. 18) Jäteliuoksesta vapautuvan metaanin talteenottojärjestelmiä kehitetään osana Kioton pöytäkirjan 12 artiklan puhtaan kehityksen mekanismeja (CDM). Talteenottojärjestelmällä palmuöljyjalostamo tuottaa jäteliuoksesta energiaa omiin tarpeisiinsa. Syntyneet päästövähenemät voidaan laskea osaksi Kioton sertifioituja päästövähennyksiä. Artiklan 12 mukaan CDM-hankkeiden pitää tukea myös kestävää kehitystä. Tämän kriteerin täyttyminen ei ole itsestäänselvyys, esimerkiksi jos öljypalmuviljelmien perustamisia sademetsiin tuetaan osana CDM-hankkeita. 14 PALMUÖLJYSTÄ BIOPOLTTOAINETTA PALMUÖLJYSTÄ BIOPOLTTOAINETTA 15

9 diesel vapauttaa 1,4 2,2 CO2-ekvivalenttitonnia/tonni biodieseliä verrattuna fossiilisen dieselin 3,8 CO2- ekvivalenttitonniin/tonni dieseliä 19. Palmuöljyn osalta elinkaarimallissa on laskettu metsän raivaamisen, hiilinielun menetyksen, sadonkorjuun, jalostuksen (myös jäteliuoksesta vapautuneen metaanin), kuljetusten, NexBTL-jalostuksen ja loppukäytön hiilidioksidipäästöt. Metsäpalojen ja turpeen hajoamisen ilmastovaikutuksia ei ole Neste Oilin arvioissa mukana Kaakkois-Aasian palmuöljy ja siihen liittyvät ongelmat Energiakasvien on arvioitu säilyttävän asemansa biopolttoaineiden tärkeimpinä raaka-aineina, vaikka alkava toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotanto laajentaakin raaka-ainepohjaa. 134 Palmuöljyä biopolttoaineiden raaka-aineena on käsitelty vähän. Suuri hehtaarituotto, halpa työvoima ja maa takaavat sen edullisuuden. Palmuöljyn tuotantoon Kaakkois-Aasiassa liittyy kuitenkin ympäristö- ja sosiaalisia ongelmia. Sitä pidetään suurimpana syynä Kaakkois-Aasian metsien häviämiseen ja lukuisiin sosiaalisiin konflikteihin Palmuöljy tulee Malesiasta ja Indonesiasta Palmuöljyä tuotetaan 42 maassa. Tuotantomääräksi 2006 on ennustettu noin 36 miljoonaa tonnia. 135 Malesia ja Indonesia tuottavat selvästi eniten, yhteensä noin 85 prosenttia maailman palmuöljystä. 136 Seuraavaksi suurimmat tuottajamaat ovat Nigeria, Ecuador ja Kolumbia. Maailmanlaajuisesti öljypalmuviljelmiä on perustettu 9,8 miljoonalle hehtaarille. 137 Palmuöljyn ympärille on rakentunut monimutkainen rahoitusverkosto. Tuotantohankkeet Kaakkois-Aasiassa on toteutettu pääosin ulkomaisella pääomalla, joka on peräisin Euroopasta, Yhdysvalloista, Japanista, Kiinasta ja Intiasta. Investointi- ja kehityspankit ovat toimineet palmuöljyn tuotannon rahoittajina (mm. Maailmanpankki ja Kansainvälinen rahoitusyhtiö IFC). Lisäksi teollisuusvaltiot ovat toimineet rahoittajina kahdenkeskeisten tukien kautta. 138 Palmuöljyn tuotannon kasvaminen Kaakkois-Aasiassa on ymmärrettävissä monen tekijän summana. 19) Jäteliuoksen metaanipäästöt vastaavat 0,8 CO2-ekvivalenttitonnia ja ovat mukana tuloksissa. Jos jalostamolla on metaanin talteenottojärjestelmä liuokselle, vähenevät päästöt merkittävästi. Vaihteluväli pienimmän ja suurimman arvon välillä on suuri, koska kasvihuonekaasutase on laskettu vertailemalla jo käytössä olevan viljelmän ja luonnonmetsään raivattavan viljelmän eroa. Laskelmat koskevat ensisijaisesti malesialaista tuotantoa, jossa oletuksena on, että öljypalmuviljelmiä ei perusteta turv le. 20) Kaakkois-Aasian metsäkatoa on mielekkäintä tarkastella kokonaisuutena. Metsää häviää paitsi öljypalmuplantaasien tieltä myös sellutehtaiden puuplantaasien tieltä ja laittomissa hakkuissa. Useiden lähteiden mukaan eniten metsiä hävitetään palmuöljyn tuotannon vuoksi. Palmuöljyn kysyntä on kasvanut tasaisesti, ja uutena kasvutekijänä toimii innostus biopolttoaineisiin. Kaakkois-Aasian viljelmillä ei ole merkittäviä tuholaisongelmia. Palmuöljyn ominaisuudet ruoantuotannossa ja kemikaaleissa ovat erittäin hyvät, mikä mahdollistaa sen käytön useilla teollisuudenaloilla. Öljypalmuista saadaan vähäisillä lannoitemäärillä suuret sadot. 139 Malesiassa ja Indonesiassa on voimakas poliittinen tuki palmuöljyn tuotannon lisäämiselle Malesia suurin tuottaja Malesia on toistaiseksi maailman palmuöljyn suurin tuottaja. Sen tuotannon on arvioitu olevan noin 16 miljoonaa tonnia vuonna Suhtautuminen ja tuki palmuöljysektorille ovat verrattavissa asennoitumiseen metsäteollisuutta kohtaan Suomessa 21. Malesian öljypalmuviljelmien pinta-ala kasvoi 1,70 miljoonasta hehtaarista 3,37 miljoonaan hehtaariin vuosina Viljelypinta-ala on nyt noin kymmenen prosenttia Malesian pinta-alasta. Tuotanto on kaksinkertaistunut vuosien 1995 ja 2006 välillä. 142 Malesiassa on laskettu olevan yli 500 miljoonaa istutettua öljypalmua. 143 Malesialla ei ole yhtä suuria mahdollisuuksia lisätä öljypalmuviljelmiensä pinta-alaa kuin Indonesialla, minkä vuoksi Indonesia on kirimässä palmuöljyn suurimmaksi tuottajaksi. Malesia ei myöskään pysty kilpailemaan Indonesian kanssa palmuöljyn hinnoissa, sillä Indonesia on polkenut ne alas, työntekijöiden ja ympäristön kustannuksella. Työvoimakustannukset ovat viisinkertaiset ja maan hinta nelinkertainen verrattuna Indonesiaan. 144 Malesialaiset yritykset ovat vieneet öljypalmun viljelyn ja jalostuksen teknologiaa sekä investointeja ulkomaille. Yli sata malesialaisyritystä on sijoittanut Indonesian palmuöljyteollisuuteen ja saanut vastineeksi oikeuden käyttää 1,5 miljoonaa hehtaaria maata öljypalmuviljelmiin. 145 Malesiassa niitä laajennetaan uusille alueille lähinnä Borneon saaren Sabahin ja Sarawakin maakunnissa (kuviot 8 ja 9). 21) Palmuöljy on Malesialle kansallisesti arvokas talouden sektori, jolla on takanaan pidempi historia kuin esimerkiksi Indonesiassa. Niinpä palmuöljyä koskevaa kritiikkiä on vaikea esittää Malesiassa Indonesia kirimässä ohi Yli 4,5 miljoonaa henkilöä eli noin kaksi prosenttia Indonesian väestöstä toimii öljypalmun viljelyn, jalostuksen ja kaupan sektoreilla. Palmuöljy on maan ulkomaankaupan tärkeimpiä vientiartikkeleita. Vuonna 2006 Indonesian on arvioitu tuottavan palmuöljyä hieman alle 16 miljoonaa tonnia. 146 Maan palmuöljyn tuotanto on kasvanut voimakkaasti: Vuosina Indonesian öljypalmuviljelmien pinta-ala lähes kolminkertaistui 1,1 miljoonasta hehtaarista 3 miljoonaan. 147 Palmuöljyn tuotanto on lähes nelinkertaistunut vuosien välillä. 148 Vuonna 2005 sato nousi 11,4 miljoonaan tonniin raakaa palmuöljyä. Sen vientiarvo oli 4,43 miljardia dollaria. 149 Indonesian öljypalmun tutkimuslaitos IOPRI (2003) on arvioinut, että 18 miljoonaa hehtaaria maa-alasta soveltuu öljypalmun viljelyyn. Indonesia on kuitenkin jakanut lupia palmuöljyhankkeille löyhästi. Vuosien välisenä aikana vain 7,5 prosentille 453 hyväksytyn öljypalmuprojektin aloista istutettiin öljypalmuviljelmiä. 150 Nyt öljypalmun viljelyyn on varattuna 9,13 miljoonaa hehtaaria maata, mikä vastaa noin 4,8 prosenttia Indonesian pinta-alasta. Tosin esimerkiksi indonesialainen kansalaisjärjestö Sawit Watch on arvioinut miljoonaa hehtaaria osoitettavan tulevaisuudessa palmuöljyn tuotantoon. 151 Taulukko 6. Eri omistajatyyppien osuudet palmuöljyn tuotannossa Indonesiassa (mukaillen WWF 2002a: 19) Vuosi Valtio Pienomistaja Yksityisyrittäjä % 0 % 35 % % 2 % 30 % % 26 % 41 % % 33 % 50 % Kansainvälisessä metsäpalojen torjuntaohjelmassa (TRoFCCA) arvioidaan, että puolet kaikista maailman uusista öljypalmuviljelmistä istutetaan Indonesiaan, luultavimmin Sumatran kosteikoille. Indonesian hallitus on markkinoinut Sulawesin ja Papuan saaria uusiksi kohteiksi, mutta pitkä matka markkinoille ja huono infrastruktuuri ovat estäneet suurten öljypalmuplantaasien perustamisen (kuvio 8). 152 On selvää, miksi Indonesia kiinnostaa palmuöljysijoittajia. Indonesian ilmasto ja maaperä monilla alueilla ovat öljypalmuviljelmille erittäin sopivat. Koska Indonesian hallintojärjestelmä on heikko ja korruptoitunut, yritykset ovat voineet luottaa KKN:n 22 (korruptio, kolluusio, nepotismi) tuomiin valtuuksiin. Maan ympäristölainsäädäntö on puutteellinen ja työvoima halpaa. Viljelmien perustamiskustannukset ovat pienet, koska niiden tieltä raivattavat metsät ovat arvokkaita ja tuovat myynnissä hyvät rahat Papua-Uuden-Guinean metsät säilyneet toistaiseksi On laskettu, että Papua-Uudessa-Guineassa on öljypalmun viljelyyn soveltuvaa maata 2,8 3 miljoonaa hehtaaria. Papuan öljypalmuviljelmillä on saavutettu maailman korkeimmat hehtaarituotot. Vuosien välisenä aikana niiden pinta-ala kasvoi ) KKN-viittausta käytetään laajalti kuvaamaan yritysten, virkamiesten ja viranomaisten keskinäistä toimintakulttuuria Indonesiassa. hehtaarista hehtaariin. 154 Maa kuuluu EU:n tuontitulleista vapauttamiin AKT-maihin (Afrikan, Karibianmeren ja Tyynen Valtameren alueen maat), toisin kuin Malesia ja Indonesia. Perinteiset kyläyhteisöt ovat jättäytyneet palmuöljyprojektien ulkopuolelle, ja metsät ovat säästyneet toistaiseksi laajoilta hakkuilta. 155 Papua-Uuden-Guinean maanomistuslainsäädäntö on erilainen kuin Indonesiassa tai Malesiassa. Maan omistavat yhteisöt eikä valtio. Monet yhteisöt ovat olleet haluttomia perustamaan öljypalmuviljelmiä mailleen. Palmuöljy-yritysten yhteisöille lupaamat vaurastuminen ja kehitys eivät olekaan seuranneet hankkeista, ja niihin lähteneet yhteisöt ovat jälkikäteen kokeneet itsensä voimattomiksi Kilpailu palmuöljystä kiristyy Maapallolla kulutetaan kasviöljyjä ja eläinrasvoja noin 146 miljoonaa tonnia vuodessa. Siitä 80 prosenttia käytetään elintarvikkeisiin. Kokonaiskulutus vastaa noin kolmea prosenttia maailman raakaöljyn kulutuksesta. Öljy- ja rasvapohjaiset biopolttoaineet eivät toisin sanoen voi yksin korvata fossiilista raakaöljyä. 157 Palmuöljyn kysyntä biodieseliin sen sijaan saattaa johtaa kilpailuun elintarviketeollisuuden kanssa. Kun väestömäärä kasvaa etenkin Intiassa, Pakistanissa ja Kiinassa, palmuöljyn kysyntä nousee myös elintarviketeollisuudessa. Malesia ja Indonesia aloittelevat kotimaista biodieseltuotantoa. Malesia pyrkii maailman suurimmaksi biodieselin tuottajaksi. 158 Pelkästään vuonna 2005 Malesia hyväksyi 32 biodiesellaitoksen rakennussuunnitelmat. 159 Jos ne toteutuvat, Malesian arvioidaan tuottavan biodieseliä lähes kolme miljoonaa tonnia vuodessa. 160 Osa malesialaisyrityksistä pyrkii myös Euroopan biodieselmarkkinoille 23. Indonesiassa palmuöljypohjaisen biodieselin massatuotanto ei ole vielä alkanut, mutta maan hallitus kannustaa biopolttoainetuotannon lisäämistä 33 miljoonan dollarin tukirahalla. 161 Vuonna 2007 Indonesian arvioidaan tuottavan biodieseliä tonnia. 162 Malesia ja Indonesia päättivät 2006 heinäkuussa varata 40 prosenttia palmuöljystään kotimaiseen biopolttoaineen tuotantoon 163 tosin Malesia saattaa olla vetäytymässä sitoumuksestaan 24. Maat ovat asettaneet biopolttoaineeksi käytettävän palmuöljyn tuotannon ylärajaksi 12 miljoonaa tonnia. Määrä on kuitenkin niin suuri, että se johtaa kilpailuun elintarviketuotannon kanssa, hintojen nousuun ja paineisiin lisätä palmuöljyn tuotantoa. 23) Malesian biopolttoainehankkeista tarkemmin kappaleessa ) Tieto Malesian mahdollisesta vetäytymisestä on saatu Neste Oilin yritystapaamisen yhteydessä, eikä sitä ole vahvistettu alkuperäislähteestä. 16 PALMUÖLJYSTÄ BIOPOLTTOAINETTA PALMUÖLJYSTÄ BIOPOLTTOAINETTA 17

10 LAATI KKO 2 Indonesialaista palmuöljypolitiikkaa: Megaprojekti Kalimantanilla 25 Kesäkuussa 2005 Indonesian maatalousministeriö julkisti suunnitelmansa palmuöljyn megaprojektista Kalimantanin ja Malesian rajalle Borneon saarella. Toteutuessaan hanke toisi työtä hengelle, ja öljypalmun viljelypinta-alaa syntyisi 1,8 3,0 miljoonaa hehtaaria. 26 Kalimantanin raja Sabahin ja Sarawakin maakuntien kanssa on kilometriä pitkä. Viljelmät muodostaisivat noin kymmenen kilometrin kaistaleen rajasta (kuvio 9). Tämän 567 miljoonan dollarin hankkeen rahoittajiksi oli löytynyt kiinalaisia yrittäjiä. Megaprojekti tuotiin esille positiivisessa valossa edistämään Kalimantanin rajaseudun vaurautta, turvallisuutta ja ympäristönsuojelua. Indonesialaisten kansalaisjärjestöjen kuten Walhin, Greenomicsin ja Sawit Watchin mukaan hankkeeseen liittyy paljon piilomotiiveja: armeija hyötyy hankkeesta taloudellisesti ja ajaa sitä eteenpäin; viljelmien tieltä hakattavista metsistä saatavat tulot ovat merkittävät. Greenomics on arvioinut rajaseudun puiden arvon olevan 36 miljardia dollaria 27. Tuloilla voidaan rahoittaa vuoden 2009 vaaleja; kiinalaisille investoijille pystytään kompensoimaan heidän osallistumisensa indonesialaisiin hankkeisiin; ja Indonesian on lisättävä palmuöljyn tuotantoa vastatakseen omiin biopolttoaineiden käyttöönottoa koskeviin tavoitteisiinsa. Kalimantanin megaprojektin arvioidaan tuovan muitakin ongelmia: Kuvio 9. Borneon saari ja sen maakunnat (Wikipedia 2006). Megaprojekti kulkisi Malesian ja Indonesian rajaa pitkin. Yhteisöjen elinkeinot kärsivät: Alkuperäiskansa dayakit ovat pääväestönä harvaan asutun Kalimantanin raja-alueella. He elävät lähes omavaraistaloudessa. Heillä on muutamia myyntiin asti päätyviä tuotteita kuten kumia, hunajaa ja pähkinöitä. Alueen luonto on tervettä ja tarjoaa pysyvän ravinnon sekä olosuhteet kulttuurin ylläpitämiseen. Dayakeja ei ole kuultu hankkeen suunnitteluvaiheessa. Hankkeesta kuulleet dayakit vastustavat sitä yksimielisesti. Heidän näkökulmastaan hanke rajoittaa perinteisten elinkeinojen harjoittamista, koska maata menetetään, sekä synnyttää pitkiä kiistoja menetysten korvaamisesta 28 ja tuo alueelle siirtotyövoimaa. Metsä- ja lajikato: Kahdenkymmenen viime vuoden aikana Borneon metsät ovat huvenneet puoleen hakkuiden, viljelmien, kaivosteollisuuden ja kestämättömien viljelymenetelmien vuoksi. Borneon sademetsien syvyyksissä elää kuusi prosenttia maapallon eliölajeista. Kalimantanin megaprojektin alle jäisi kolme kansallispuistoa ja lisäksi muutoin suojeltua metsää. Hankkeen vaikutukset alueen metsiin ovat valtavat ja peruuttamattomat. Vesistöhäiriöt: Hanke vaikuttaa kymmenen joen valuma-alueisiin Borneolla. Häiriöt valuma-alueiden toiminnassa voivat johtaa veden laadun heikkenemiseen ja tulv iin Borneon alavilla mailla sekä miljardien dollarien kustannuksiin. Epäsopiva maasto: Suurimmassa osassa tutkimuksia alueen todetaan soveltuvan erittäin huonosti tai ei ollenkaan öljypalmun viljelyyn sen vuoristoisen, jyrkän, rikkonaisen ja helposti kuluvan maaperän sekä epäsuotuisten ilmastoolojen vuoksi. Syksyllä 2006 hanke oli jäissä, mutta lopullista ilmoitusta siitä luopumisesta ei ollut kuulunut. Kalimantanin megaprojekti tuo esiin kirjon ongelmia, joita teolliseen palmuöljyn suurtuotantoon liittyy. Palmuöljyn kysynnän kasvu voi tulevaisuudessa johtaa Kalimantanin megaprojektia vastaaviin tuotantoratkaisuihin. 25) Kalimantanin projektia koskevat tiedot ovat Eric Wakkerin (2006) teoksesta sekä Indonesian Maan ystävien (WALHI) metsäkampanjoijana toimineen Longgena Gintingin haastattelusta. 26) Vertailukohtana megaprojektin laajuuteen todettakoon, että Suomen viljelypinta-ala on 2,2 miljoonaa hehtaaria (MMM 2006). Toisin sanoen Kalimantanin öljypalmuviljelmät toteutuessaan voisivat ylittää koko suomalaisen viljelypinta-alan. 27) Vertailukohtana todettakoon, että valtiovarainministeri Eero Heinäluoman vuoden 2007 budjettiehdotuksen loppusumma on 40,1 miljardia euroa. 28) Ajatus siitä, että kokonaisen kulttuurin menettämisen kustannukset voitaisiin korvata, on hyvin kyseenalainen. Kulttuurimenetysten kompensoiminen ei vastaa alkuperäiskansojen toiveita oikeuksiensa kunnioittamisesta. LAATI KKO Tuotanto aiheuttaa sosiaalisia ongelmia Ekologiset ja sosiaaliset kysymykset liittyvät toisiinsa, vaikka niitä käsitellään erikseen tässä selvityksessä. Perinteiset maaseutuyhteisöt ovat sidoksissa metsiinsä. Metsistä kerätään ruokaa ja lääkkeitä, tehdään tarveesineitä ja tuotteita myyntiin. Metsät voivat toimia kokonaisten kulttuurien koteina. Perinteisten kyläyhteisöjen hyvinvointi kulkee osin käsi kädessä metsien hyvinvoinnin kanssa Korruptio ongelmana Indonesiassa Transparency Internationalin korruptoituneisuuskäsityksiä kuvaavissa tilastoissa Indonesia oli vuonna 2005 häntäpäässä sijalla 137. ja Malesia 39. sijalla. Indonesiassa öljypalmuviljelmien lupa- hankintaan liittyy usein laittomuuksia. Yritykset ovat raivanneet alueita omin luvin, kun päätöksenteko on niin hidasta. Lisäksi ne ovat raivanneet maata lupia enemmän. 164 Viljelmiä on myös perustettu lainvastaisesti jyrkille eroosioherkille rinteille ja suosademetsien turvekerrostumia raivaten. Paikalliset viranomaiset ovat usein väittäneet metsien Korruptio, kolluusio ja nepotismi Indonesian Riaussa Riaun maakunta sijaitsee Sumatran saaren keskiosassa Singaporen edustalla. Sen pinta-ala on noin 9,5 miljoonaa hehtaaria eli vajaa kolmannes Suomen pinta-alasta. Alueen luonto on rikas: WWF:n tilaama tutkimus löysi Keski-Riaun koealoilta enemmän kasvilajeja kuin on missään muualla maailmassa 168. Sumatrantiikeri ja -norsu sekä maailman suurimmat kukat rafflesiat ovat Riaun luonnon tunnetuimpia edustajia. Ne ovat metsien nopean tuhoutumisen myötä sukupuuton partaalla. Riaun metsistä on kadonnut vuoden 1982 jälkeen noin 60 prosenttia. 169 Tärkein metsäkadon syy on metsien raivaus öljypalmu- ja sellupuuviljelmien tieltä. Raivausalueiden puu keitetään selluksi, mikä kytkee teollisuudenalat toisiinsa. Monet maankäyttöluvista ja raivauksista ovat laittomia. Esimerkiksi Etelä-Riaussa PT Sumatra tilaa todellista huonommaksi voidakseen helpottaa lupien myöntämistä. 165 Esimerkiksi vuonna 2000 Indonesiassa luovutettiin noin hehtaaria suojeltua metsää palmuöljyn tuotantoon ilman metsäministeriön lupaa. 166 Ongelmia lisäävät maankäytön heikko suunnittelu ja puutteelliset kartat. Yritykset ovat voineet luottaa lakijärjestelmän heikkouksiin. Yhteisöjen maaoikeudet ovat epäselvät. Lisäksi yritysten verotus perustuu maanvuokraussopimuksiin, joissa on porsaanreikiä yritysten hyödynnettäviksi Kiistat maaoikeuksista yleisiä Öljypalmuviljelmät ovat synnyttäneet useita sosiaalisia konflikteja oikeudesta maahan ja omaan elämäntapaan. Palmuöljyn tuottajat esittävät palmunviljelyn tuovan varallisuutta ja pysyviä työpaikkoja perinteisille maaseutuyhteisöille. Yhteisöjen ja alkuperäiskansojen näkökulmasta öljypalmuviljelmät voivat viedä heiltä heidän omaan alueeseensa integroituneen elämäntavan ja kulttuurin. Makmur Lestari raivasi luvatta ja lain mukaan liian jyrkillä rinteillä tuhansia metsähehtaareja öljypalmuviljelmien tieltä vuosina Raivaus tapahtui Bukit Tigapuluhin kansallispuiston puskurivyöhykkeellä, jonka oli tarkoitus pysyä metsäpeitteisenä. 170 Samaan aikaan samalla seudulla PT Kencana Amal Tani raivasi suosademetsää öljypalmuviljelmän tieltä lainvastaisesti polttaen. Pohjois- Riaussa toimiva palmuöljy-yhtiö PT Gunung Mas Raya on laajentanut viljelmiään maankäyttölupansa ulkopuolella sijaitseville suosademetsäalueille polttaen laajoja alueita vuosina Yhtiö kuuluu Indofood-ryhmään, joka puolestaan nauttii hollantilaisen ING-pankin rahoitusta. Riaun pinta-alasta lähes puolet on turvemaata. 172 Maakunnassa sijaitsee 13 prosenttia Kaakkois- Aasian soista ja suurimmat jäljellä olevat suosademetsät Uuden-Guinean saaren ulkopuolella. 173 Laki määrää, että yli kolmen metrin paksuiset turvealueet tulisi suojella. Tästä huolimatta kaavoituksessa ei ole valtaosin otettu huomioon kyseisiä alueita, ja hallinto myöntää niille edelleen metsänraivauslupia. Vuoden 2006 alkupuoliskolla Riaun maakunnassa oli 37 prosenttia Indonesian palopesäkkeistä. Valtaosa paloista sytytetään turv la. 174 Palojen leviämistä edistää pahoin suosademetsien raivaus ja kuivatus viljelmien tieltä. Kaakkois-Aasian turvepalot ovat huomattava kasvihuonekaasujen lähde maailmanlaajuisesti. Määrä on yhtä suuri kuin kymmenen prosenttia fossiilisten polttoaineiden päästöistä. 175 Turvepalot ovat myös suuri terveysongelma Kaakkois-Aasian alueella. Vaikka paljaaksipoltto kiellettiin 1990-luvun lopulla, monet öljypalmun viljelijät käyttävät sitä edelleen maanraivaukseen. 176 Maan oikeusjärjestelmän toimintakyvyn puutetta kuvannee se, ettei yhtiöitä ole juurikaan tuomittu edes oikeuteen asti päätyneissä tapauksissa PALMUÖLJYSTÄ BIOPOLTTOAINETTA PALMUÖLJYSTÄ BIOPOLTTOAINETTA 19

11 Penanien ja palmuöljyntuottajien konflikti Malesian Sarawakissa Työläisten oikeudet ja PT Musim Mas Indonesiassa LAATI KKO 4 Sarawakin maakunnan alkuperäiskansan penanien yhteisöt ovat olleet ahtaalla metsien hakkuiden vuoksi. Malesia aloitti alueen laajamittaiset hakkuut 1960-luvulla ja on jakanut hakkuuyrityksille maankäyttöoikeuksia myös penanien maille heidän maaoikeuksistaan huolimatta. Ennen hakkuita penanit vaelsivat metsissä, ja heidän toimeentulonsa oli täysin sidoksissa metsiin. Vaikka penanit ottivat metsistä tarvitsemansa ruoan, lääkkeet ja rakennusmateriaalit, he käyttivät metsiä ekologisesti kestävällä tavalla. Penanit ovat vastustaneet metsiensä hävittämistä mielenosoituksin ja tiesuluin, joiden yhteydessä heitä on pidätetty ja pahoinpidelty. 180 Penanien tilanne on vaikeutunut entisestään, kun Sarawakin aluehallinto on lisännyt öljypalmun tuotantoa. Plantaaseja perustellaan niiden tuomalla aluekehityksellä. Penanit eivät ole päässeet osallisiksi kehityksestä. Heille viljelmien leviäminen on tarkoittanut perinteisten elinkeinojen menettämistä. Penaneille esi-isien mailla on myös kulttuuriarvonsa, jota on mahdotonta korvata taloudellisesti. 181 Malesia on laatinut korvaussuunnitelmia penanien elinolojen parantamiseksi, mutta tulokset ovat jääneet vaatimattomiksi. Sarawakin penan-yhdistys on vedonnut Malesian hallitukseen, joka on kuitenkin kiinnittänyt vain vähän huomiota penanien vaikeaan tilanteeseen. 182 LAATI KKO 5 Indonesialainen PT Musim Mas on maailman suurin palmuöljyn jalostaja. Kun Sumatran saaren Pelalawanin öljypalmuviljelmien työntekijät muodostivat ammattiyhdistystä, yritys irtisanoi työntekijää ja hääti heidät kodeistaan. Kuusi ay-johtajaa vangittiin ja tuomittiin 14 kuukaudeksi vankilaan. Osa työläisistä uskalsi nostaa kanteen yritystä vastaan. Yritys reagoi myöntämällä 123 dollarin korvauksen niille, jotka luopuivat kanteesta. Korvauskampanja tepsi, ja kanteesta luovuttiin. Myös kuusi vangittua ay-aktiivia on vetänyt takaisin kanteensa PT Musim Masia vastaan. 193 Kansainvälisen elintarvikeja maatalousalan ammattiliitto IUF:n mukaan on hyvin kyseenalaista, minkälaisissa olosuhteissa nämä sopimukset ja korvaukset on toteutettu. Ilman palkkaa jääneet nälkäiset työläiset on ollut helppo näännyttää PT Musim Masin tahtoon. Vankilassa olevien työläisten neuvotteluasemat ovat heikot. PT Musim Mas on käynyt voimakasta pr-kampanjaa ja toteaa konfliktia koskevassa lehdistötiedotteessaan: We are pleased with the signing of the mutual agreement. This matter was resolved in accordance with Indonesia s labour laws and in compliance with all regulations in Indonesia. 194 Myös palmuöljy-yhdistys RSPO onnittelee PT Musim Masia heidän panoksestaan, kärsivällisyydestään ja sinnikkyydestään löytääkseen ratkaisun tähän konfliktiin. 195 Malesia Malesiassa uudet öljypalmuviljelmät leviävät hitaammin kuin Indonesiassa, ja palmuöljyn tuotannolla on pidempi historia. Niillä alueilla, joilla öljypalmuviljelmiä edelleen perustetaan perinteisten maaseutuyhteisöjen ja alkuperäiskansojen maille, esiintyy kuitenkin konflikteja. 178 Monet yhteisöt vastustavat voimakkaasti viljelmien leviämistä alueilleen. Yksilajiviljelmät eivät tarjoa perinteisten kaltaisia mahdollisuuksia hyödyntää metsiä. Niiden hävitessä yhteisöjen sosiaaliset ja taloudelliset käytännöt purkautuvat. Kiistoja käydään eniten Borneon saarella Sabahissa ja Sarawakissa (kuviot 8 ja 9), jonne Malesian palmuöljyn tuotanto on laajentumassa. Sabahin maakunnassa alkuperäiskansat muodostavat 85 prosenttia väestöstä ja Sarawakissa 45 prosenttia. 179 Indonesia Indonesian metsissä asuu 40 miljoonaa alkuperäiskansojen ja perinteisten maaseutuyhteisöjen jäsentä 29. Arviolta 100 miljoonaa ihmistä on elinkeinoiltaan riippuvaisia metsistä ja niiden hyvinvoinnista. 183 Indonesian laki tunnustaa joitakin alkuperäiskansojen oikeuksia, mutta niitä ei ole toteutettu käytännössä. Palmuöljyn tuottajat ovat pystyneet ottamaan alkuperäiskansojen ja perinteisten kyläyhteisöjen maita tuotantoon jopa poliisin ja armeijan tukemina. Esimerkiksi vuonna 1998 jaettiin lähes hehtaaria perinteisten kyläyhteisöjen maita yksityisyrityksille ) Alkuperäiskansojen, paikallisten, yhteisöjen ja heimojen käsitteiden väliset rajat ovat epäselvät. Tämän vuoksi selvityksessä viitataan perinteisten kyläyhteisöjen käsitteellä kaikkiin edellä mainittuihin. Alkuperäiskansojen ja -yhteisöjen näkökulmasta korvaukset öljypalmuviljelmien tuomista menetyksistä eivät ole tärkeitä, mutta se on, että heidän oikeutensa maahansa ja kulttuuriinsa tunnustetaan ja he saavat itse määrätä kehityksen suunnan omista lähtökohdistaan. 185 Palmuöljyn tuotanto on se teollisuudenala, joka aiheuttaa eniten sosiaalisia ristiriitoja Indonesiassa. Maan armeija on sekaantunut puoleen konflikteista. Yritykset ovat osin välttyneet yhteydenotoilta lahjomalla paikallisia viranomaisia tukahduttamaan vastarinnan, mikä on johtanut ihmisoikeuksien loukkauksiin. 186 Yritykset ovat erittäin vastahakoisia, jopa pelokkaita, tunnustamaan perinteisten maaseutuyhteisöjen minkäänlaisia oikeuksia maahan Nälkäpalkkaa plantaaseilla Palmuöljyn tuottajat väittävät viljelmien tuovan työtä ja varallisuutta köyhille seuduille. Tämä ei välttämättä pidä paikkaansa, sillä indonesialaisen plantaasityöläisen päiväpalkka on tyypillisesti 1,6 1,8 dollaria päivässä. Malesiassa plantaaseilla maksetaan vain noin 80 prosenttia kansallisen köyhyysrajan ansiotasosta. Lisäksi ongelmina ovat epätasa-arvo, seksuaalinen häirintä, vaarallinen työ, epävakaa palkkataso, väestön pakkosiirrot ja ammattiyhdistysten toiminnan estäminen. 188 Indonesiassa vaimot työskentelevät puolisojensa kanssa öljypalmuviljelmillä saavuttaakseen asetetut tuotantotavoitteet. Naisten tekemä työ ei näy tilastoissa, ja heidän asemansa palkattuina työntekijöinä on miehiäkin heikompi. Kausityöläisten määrä on ohittamassa pysyvässä työsuhteessa olevien määrän. Naisten osuus kausityössä on suurempi. 189 Monet eivät tiedä minimipalkkalainsäädännöstä. Tämä johtuu osin siitä, ettei tiloilla ole riippumattomia ammattiyhdistyksiä. Oikeuksiaan puolustavia työläisiä siirretään toisille tiloille tai erotetaan. 190 Malesiassa palmuöljysektori työllistää tällä hetkellä henkilöä, mikä vastaa viittä prosenttia maan työvoimasta. Öljypalmuviljelmien yhteydessä käydään keskustelua maaoikeuskysymyksistä, viljelmien laittomasta työvoimasta, työntekijöiden turvallisuudesta, torjunta-aineiden käytön vaikutuksista työläisten terveyteen ja pakkosiirroista. 191 Malesiassa suurin osa öljypalmuviljelmien työntekijöistä elää köyhyysrajan alapuolella. Monesti vuotiaat lapsetkin työskentelevät vanhempiensa apuna. Kouluttamattomien työläisten on vaikea sanoutua irti ja siirtyä toiseen työhön. Vain alle joka toisella tilalla on koulu työläisten lapsille ) PIR-TRANS-järjestelmä jakaa Indonesiassa korjuukypsiä viljelmiä osuuskunnille Väärinkäytöksiä pienomistajaohjelmissa Indonesiassa ja Malesiassa on toteutettu laajoja pienomistajaohjelmia 30, joissa yhtä perhettä kohden on luovutettu 2-5 hehtaarin alue öljypalmujen istuttamista varten. Alueille otetaan työskentelemään joko paikallisväestöä tai kauempaa siirrettyjä uudisasukkaita. 196 Pienomistajaohjelmilla on yritetty auttaa köyhiä viljelijöitä. Lisäksi on pyritty turvaamaan kotimainen ruoantuotanto ja hillitsemään maaltapakoa. 197 Varsinkaan Indonesiassa palmuöljy ei ole pystynyt tarjoamaan kestävää elinkeinoa. Pienmaanomistajat ovat velkaantuneet yrityksille. 198 He ovat myös riippuvaisia emoyhtiön uusista istutuksista, lannoitteista, torjunta-aineista ja myynnistä. 199 Ohjelmiin osallistuneet työntekijät eivät ole tottuneet yksilajiviljelmien viljelyyn. Heidän ansionsa ovat jääneet pienemmiksi kuin perinteisten lajikkeiden kuten riisin, teen, kahvin, kumin ja kaakaon viljelyssä. 200 Pienomistajaohjelmiin on liittynyt muitakin epäkohtia. Yritysten on osoitettu pitäneen itsellään palmut niiden tuottavimpien vuosien ajan. Yritykset ovat pitäneet käytössään myös parhaat maat, kun taas pienomistajille on annettu köyhimmät ja yhteyksiltään huonoimmat alueet Työläiset altistuvat torjunta-aineille Öljypalmuviljelmillä käytetään arviolta 25 erilaista torjunta-ainetta. Käyttöä ei seurata, minkä vuoksi maatalouskemikaalien dokumentoitu valvonta on vaikeaa. 204 Kemikaalien aiheuttamista komplikaatioista kärsivät eniten naiset, jotka ovat usein eläneet koko elämänsä viljelmillä ja ovat sosioekonomisesti hyvin heikossa asemassa. 205 Yksin Malesiassa toimii arviolta naista päivittäin torjunta-aineiden levittäjinä. 206 Torjunta-aineiden levittäjät kiertävät viljelmän kertaa päivässä, parinkymmenen litran kanisteri selässään. Työläiset tunnistavat käytettävät kemikaalit vain hajun tai värin perusteella. Koska harvoilla viljelmillä noudatetaan turvaohjeita eikä kemikaalien vaaroista tiedetä, työläiset altistuvat haitallisille kemikaaleille. Suojavarusteina ovat usein vain saappaat ja käsipyyhe hengitysteiden suojana. Monet työnantajat ovat osoittaneet haluttomuutta ostaa uusia suojavarusteita. 207 Kemikaaleille altistuvat myös viljelmien lähiympäristön asukkaat. 20 PALMUÖLJYSTÄ BIOPOLTTOAINETTA PALMUÖLJYSTÄ BIOPOLTTOAINETTA 21

12 LAATI KKO 6 PT Jatim Jaya Perkasa on öljypalmuyhtiö, joka toimii Sumatralla Riaun maakunnan pohjoisrajalla Rokan Hilirin piirikunnassa. Sen hallussa on hehtaaria maata. Yhtiön omisti Wilmar-konserni, jota hollantilainen Rabobank ja Kansainvälinen rahoitusyhtiö IFC rahoittivat. Hollannin Maan Ystävät teetti vuonna 2004 selvityksen yhtiön toiminnasta. 202 Pian tämän jälkeen Wilmar myi yhtiön ja liittyi palmuöljy-yhdistykseen. Wilmarilla on edelleen viljelmiä ja jalostamoita Riaussa. Yhtiön viljelmät sijaitsevat Riaun rannikon suosademetsäalueella, jolla turpeen syvyys on yli Tapaustutkimus öljypalmuyhtiöstä Riaussa Yleisin rikkaruohojen torjunta-aine Kaakkois-Aasiassa on parakvatti dikloriini. 208 Parakvatti on hyvin myrkyllinen kemikaali ja jopa tappava, jos sitä imeytyy hengitysteiden, ruoansulatuksen tai ihon kautta elimistöön. 209 Monilla naisilla on ollut akuutin myrkytyksen oireita kuten nenäverenvuotoa, silmien ja ihon ärsyyntymistä, ihottumaa, haavoja ja kynsien värittymistä sekä tippumista. 210 Kestävät tuotantokriteerit laatinut palmuöljy-yhdistys RSPO ei ole kieltänyt parakvattia. Kemikaalin suurin valmistajayhtiö Syngenta on yhdistyksen jäsen. 6.4 Tuotanto aiheuttaa ekologisia ongelmia Palmuöljyn tuotantoon Kaakkois-Aasiassa liittyy useita ekologisia ongelmia. Öljypalmujen viljelyn ja palmuöljyn jalostamisen arvioidaan olevan suurin syy alueen sademetsien häviämiseen. Niitä hävitetään suorasti hakkuilla tai epäsuorasti teiden ja infrastruktuurin rakentamisella. Vaikka osa yrityksistä pyrkii kohti ekologisesti kestävää palmuöljyn tuotantoa, metsiin kohdistuvat uhat pysyvät. Paine lisätä öljypalmun viljelypinta-alaa kasvaa kun biopolttoaineiden kysyntä nousee. Vuosina 2006 ja 2007 palmuöljyn kysynnän on arvioitu ylittävän sen tuotannon Metsien polttoraivaus suurin syy metsäpaloihin Toisin kuin boreaalisissa metsissä, kosteissa trooppisissa metsissä palot eivät ole luonnollinen ilmiö vaan ihmisen toiminnan seurausta. Merkkipaaluna Kaakkois-Aasian metsäpalojen historiassa ovat vuosien metsäpalot, joiden paksu savu peitti Kaakkois-Aasiaa neljä metriä. 203 Indonesian lain mukaan tällaiset alueet on suojeltava. Sille on kuitenkin myönnetty maankäyttölupa alueelle vuonna Satelliittikuvista näkyy, että yhtiö on raivannut kaikki viljelmänsä metsään. Vuonna 2004 metsien raivaus oli edelleen käynnissä. Lisäksi jäljellä olevissa metsissä oli laajalti pienimuotoisia laittomia hakkuita, jotka yhtiön tulisi lain mukaan estää toimialueellaan. Raivausalueiden turpeen syvyydeksi mitattiin yli kolme metriä. Raivausalue oli polttoraivattu lainvastaisesti. Paikallisasukkaat raportoivat alueella elävän runsaasti äärimmäisen uhanalaisia sumatrantiikereitä. Viljelmien alueella ei asunut perinteisiä maaseutuyhteisöjä, mutta silti yhtiöön liittyy sosiaalinen maakonflikti. Se kuului ohjelmaan, jonka mukaan sen tuli luovuttaa osa viljelmistään paikallisille osuuskunnille, tässä tapauksessa perheen muodostamille kahdelle osuuskunnalle. Tilanne on ollut jännittynyt, sillä vuonna 2004 yhtiö kieltäytyi luovuttamasta 1 000:ta hehtaaria korjuukypsiä viljelmiä paikallisten osuuskunnille, minkä seurauksena he alkoivat korjata satoa yhtiön mailla omin avuin. yli kolme kuukautta. Savusumun on arvioitu vaikuttaneen 70 miljoonan ihmisen terveyteen. Maata paloi 11,7 miljoonaa hehtaaria, noin puolet siitä metsää. Metsäpalojen uhreiksi joutui myös uhanalaisia eläimiä kuten orankeja, sumatransarvikuonoja sekä aasiannorsuja. 212 Näiden metsäpalojen taloudelliset kustannukset nousivat noin 9 miljardiin dollariin. 213 Valtavista menetyksistä huolimatta 176 yritystä sai syytteen, viisi on joutunut oikeuteen ja vain yksi yritys on tuomittu syylliseksi metsäpalojen sytyttämiseen. 214 Indonesialainen ympäristöjärjestö WALHI syyttää 106 metsäteollisuus- ja plantaasiyritystä metsäpalojen sytyttämisestä Sumatralla ja Kalimantanilla Yritykset ovat järjestön mukaan vastuussa 27 miljoonan hehtaarin tuhoutumisesta tulipaloissa. Laskelmat pohjautuvat satelliittikuvissa näkyvien palopesäkkeiden ja maankäyttölupien vertailuun. Indonesian lainsäädännössä yritysten tuomitseminen on lähes mahdotonta, koska syyllisyyden osoittamiseen tarvitaan konkreettisia todisteita kuten tulitikkuja, silminnäkijöitä ja bensiiniä. 215 Vuosina sattuneista metsäpaloista prosenttia oli saanut alkunsa eri viljely-yritysten alueilta. Niistä kolme neljäsosaa oli öljypalmuviljelmiä. 216 Kansainvälinen metsäntutkimuslaitos CIFOR vertaili satelliittikuvia palopesäkkeistä ja havaitsi, että noina vuosina Kalimantanilla kolme neljästä palopesäkkeestä vuosina oli öljypalmuviljelmillä ja hakkuualueilla. 217 Öljypalmuviljelmät syttyvät helposti, ja maanraivaus niitä varten on metsäpalojen suurin yksittäinen syy. 218 Maanraivaaminen muodostaa viidesosan öljypalmuviljelmän perustamiskustannuksista. Paljaaksipolttoa pidetään edelleen usein nopeimpana ja halvimpana keinona. 219 Lisäksi öljypalmuviljelmiin liittyvissä konflikteissa on esiintynyt tuhopolttoja. 220 Kestävin ratkaisu metsäpaloihin olisi tehostaa yhteistyötä aluehallinnon ja paikallisten työntekijöiden kanssa. Taustalla vaikuttavat öljypalmuviljelmien rahoittajien painostus ja puutteelliset tiedot muista raivaustekniikoista Metsiä häviää nopeaan Indonesia muodostaa vain 1,3 prosenttia koko maapallon maapinta-alasta, mutta sen metsissä elää 10 prosenttia kaikista kukkivista kasvilajeista, 17 prosenttia linnuista, 12 prosenttia nisäkkäistä, 16 prosenttia matelijoista ja 16 prosenttia sammakkoeläimistä. 222 Papua- Uuden-Guinean osuus maapallon maapinta-alasta on 0,3 prosenttia, mutta sen osuus maapallon biodiversiteetistä on viisi prosenttia. 223 Öljypalmuviljelmien on arvioitu säilyttävän vain murto-osan luonnontilaisen metsän lajien monimuotoisuudesta. 224 Metsien hävikki on erittäin nopeaa. Pelkästään 1990-luvulla Malesia ja Indonesia menettivät metsistään 12 prosenttia. 225 Noin puolet Malesialle ja Indonesialle kuuluvan Borneon saaren metsistä on hakattu. 226 Indonesian metsäpeite on pienentynyt 162:sta 98 miljoonaan hehtaariin Maan vuosittaisen metsähävikin on arvioitu olevan 2,0 2,4 miljoonaa hehtaaria. 227 Malesian Sabahin ja Sarawakin maakunnissa metsää raivaan öljypalmulle arviolta noin hehtaaria vuosittain Metsänraivauksen vaikutukset ovat pinta-alalukuja suuremmat, koska laajoja luonnontilaisia alueita pirstaloituu. 229 Se kaventaa vaeltavien suurnisäkkäiden, kuten norsujen, tiikereiden ja orankien, elinmahdollisuuksia altistamalla ne kuivuudelle, paloille ja hakkuille. Öljypalmuviljelmät ovat merkittävä tekijä metsien kokonaishävikissä (taulukko 8). Suurin paine metsien raivaukseen on Sumatran ja Borneon saarilla. Casson (2003) on tutkinut metsien hävikin ja öljypalmun viljelyn välistä yhteyttä ja huomannut teollisuuden arvioiden olevan todellisuutta pienempiä. Hänen laskelmiensa mukaan Malesiassa tapahtuneen metsien hävityksen voidaan katsoa liittyneen 87- prosenttisesti öljypalmuviljelmien leviämiseen 32. Indonesiassa useita öljypalmuviljelmiä on jätetty perustamatta ja alueiden puut on vain kaadettu myyntiin. Puiden arvo saattaa nousta dollariin hehtaarilta. Puiden kaadon ja myynnin jälkeen istutusprojektit hylätään. 230 Kalimantanilla ja Sumatran saaren Riaun maakunnassa yli kahta sataa yritystä on syytetty hankkeidensa jättämisestä. 231 Esimerkiksi yksin Jambin maakunnassa hehtaaria metsää hävitettiin öljypalmuviljelmien tieltä, minkä jälkeen plantaaseja ei perustettukaan. 232 Indonesian lain mukaan öljypalmuviljelmiin saa käyttää vain raivauskelpoiseksi luokiteltua metsää. Silti luonnontilainen metsäpeite hupenee öljypalmuviljelmien tieltä. Raivauskelpoista metsää oli kaavoitettu vuonna 2000 kahdeksan miljoonaa hehtaaria ja jo 14 miljoonaa hehtaaria Rutiininomaisesti metsää raivataan lupia enemmän, minkä jälkeen öljypalmuviljelmien laajentaminen on metsän huonon kunnon takia helpompaa. Esimerkkejä tällaisesta toiminnasta löytyy jopa kansallispuistoista Palmuöljyn tuotanto voi saastuttaa Indonesiassa jokien ja järvien varsilla elävät paikallisyhteisöt ovat raportoineet kalapopulaatioiden katoamisista. Heidän pesu- ja keitinvetensä on muuttunut sameaksi ja pahanhajuiseksi öljypalmuviljelmien ja -tehtaiden saavuttua alueelle. 235 Malesian Sabahissa sijaitsevat eräät Kaakkois-Aasian harvoista suosademetsistä, mutta alue on kärsinyt palmuöljyn tuotannon aiheuttamasta saastumisesta. 236 Papua-Uuden-Guinean lähes koskemattomien koralliriuttojen pelätään vaurioituvan öljypalmuviljelmien leviämisen myötä. 237 Maanraivaus häiritsee virtaamaa jokien valumaalueilla ja jopa nelinkertaistaa jokeen huuhtoutuvien sedimenttien määrää. 238 Erityisen voimakasta eroosio on jyrkillä rinteillä, joita voidaan pitkällä aikavälillä suo- 31) Sabahin ja Sarawakin maakuntien arvioitu vuotuinen metsien hävikki vastaa koko Suomen rypsin viljelyn pinta-alaa. 32) Vastaavanlaisia arvioita antavat myös AIDEnvironment (2004) sekä Sieh et. al. (2001) Öljypalmun Metsän raivausta Öljypalmulle Katto öljy- Lisää Lisää viljelypinta- vaatineiden viljel- raivatun metsän palmuviljelyn lisä- pinta-alaa metsää ala (2002) mien osuus pinta-ala (2002) pinta-alaksi (2003) viljelylle raivattavaksi Malesia 3,67 33 % 1,21 3,74 0,07 0,02 Indonesia 3,1 66 % 2,05 9,13 6,03 3,98 Papua-Uusi-Guinea 0,07 Yhteensä 6,77 48 % 3,26 12,87 6,10 4,00 Taulukko 8. Viljelmien pinta-ala ja metsien hävikki palmuöljyteollisuuden arvioissa. Luvut ovat miljoonia hehtaareja. (mukaillen Wakker 2005: 17). 22 PALMUÖLJYSTÄ BIOPOLTTOAINETTA PALMUÖLJYSTÄ BIOPOLTTOAINETTA 23

13 jata terassoinnilla, vaikkakin se alkuun lisää eroosiota. Viljelyyn parhaiten soveltuvat alavat maat ovat huvenneet ja tulevaisuudessa öljypalmuviljelmiä tullaan perustamaan jyrkille ja vuoristoisille rinteille. 239 Öljypalmuviljelmien hylkääminen 25 vuoden jälkeen on yleistä, koska maaperä on silloin jo maatalouskemikaalien köyhdyttämää ja saastuttamaa. Saastuneilla mailla kasvavat ainoastaan heinikot, joista syttyy helposti metsäpaloja. 240 Koska öljypalmun hedelmät täytyy käsitellä vuorokauden sisällä poiminnasta, jalostuslaitokset sijaitsevat yleensä viljelmien lähellä. Jalostamoiden suurin ongelmajäte on liuos (POME) 33, joka on sekoitus vettä, murskattuja öljypalmun hedelmän kuoria ja rasvan ylijäämää. Jäteliuosta syntyy lähes kolme kertaa niin paljon kuin palmuöljyä. 241 Yleensä jalostamoilla on liuokselle sammiot, mutta sadekausina ne tavallisesti tulvivat yli. Osa laitoksista päästää liuoksen suoraan vesistöihin. Koska sen hajoaminen kuluttaa runsaasti happea, se on erittäin saastuttava ja vahingollinen vesistöille. Jäteliuos limoittaa vesistöjä, ja kokonaiset joet ovat saastuneet. Esimerkiksi Sumatralla Itamin, Kuningin ja Siakin joissa jäteliuospäästöt ovat vahingoittaneet vesieliöstöä ja muuttaneet veden käyttökelvottomaksi Voiko palmuöljyä tuottaa kestävästi? Palmuöljylle kaavaillaan vastaavanlaista sertifiointijärjestelmää kuin puutavaran Forest Stewardship Council (FSC). FSC:n kriteereinä ovat raaka-aineen tuotannon sosiaalinen ja ekologinen kestävyys, laillisuus sekä tuotteen alkuperän jäljitettävyys. FSC-sertifikaatin luotettavuudessa on ollut ongelmia Kaakkois-Aasiassa laajamittaisen korruption vuoksi. Tämän vuoksi palmuöljyä koskevan sertifiointijärjestelmän kehittämistä on jo ennakkoon kritisoitu. Myös nykyiset hyvät öljypalmuviljelmät ovat voineet niitä perustettaessa aiheuttaa vakavia konflikteja tai ympäristötuhoja ) Palm Oil Mill Effluent eli POME tarkoittaa palmuöljyjalostamon nestemäistä jäteliuosta. Lyhennettä POME käytetään yleisesti. 7.1 Palmuöljy-yhdistys laati kriteerit Palmuöljylle perustettiin yhdistys, Roundtable of Sustainable Palm Oil (RSPO), vuonna 2004 edistämään kestävän palmuöljyn tuotantoa ja käyttöä. Omien sanojensa mukaan se on voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka tarkoitus on edistää kestävän palmuöljyn tuotantoa ja käyttöä yhteistyössä tuottajien ja osakkaiden kanssa. Sen jäsenistö koostuu öljypalmun kasvattajista, palmuöljyn jalostajista ja myyjistä, kulutustuotteiden valmistajista, vähittäismyyjistä, pankeista ja sijoittajista sekä ympäristö- ja kehitysjärjestöistä. 244 Yhdistykseen kuuluu tätä nykyä 127 täysivaltaista jäsentä sekä 42 liitännäisjäsentä. Täysivaltaisista jäsenistä 29 on öljypalmun viljelijöitä, useimmat heistä malesialaisia 34. Papua-Uudelta-Guinealta on mukana yksi viljelijä. Täysivaltaisista jäsenistä 48 toimii palmuöljyn jalostajina tai kauppiaina. Pohjoismaista neuvottelukuntaan kuuluvat AarhusKarlshamn, AB Fortum Värme yhdessä Tukholman kaupungin kanssa, Cloetta Fazer, Santa Maria, Danisco ja Neste Oil. Näistä AB Fortum Värme ja Neste Oil toimivat biopolttoainesektorilla. Molemmat liittyivät jäseniksi vuonna Yhdistyksen tuleva haaste on luoda toimiva sertifiointijärjestelmä. Marraskuun lopussa 2005 yhdistys julkaisi kahdeksan kriteerin ohjelman, jota soveltamalla pyritään varmistamaan palmuöljyn kestävä tuotanto. Sen kriteereitä ovat avoimuus, lainsäädännön noudattaminen, parhaimpien mahdollisten teknologioiden käyttäminen, biodiversiteetin ja vesistöjen suojelu, polttoraivauksen välttäminen, kasvihuonekaasupäästöjen seuranta, ay-liikkeiden toiminnan turvaaminen, lapsityövoiman kielto ja paikallisyhteisöjen kuuleminen. 245 Ympäristö- ja kehitysjärjestöt ovat painottaneet, ettei siirtyminen kestävään palmuöljyn tuotantoon voi rakentua pelkkien vapaaehtoisten ja markkinamekanismein toimivien kestävyyskriteerien ympärille. Vaikka teollisuusmaiden yritykset päättäisivät olla ostamatta kestämättömästi tuotettua palmuöljyä, niin nopeasti teollistuvat maat, kuten Kiina ja Intia voivat ostaa. Kun tuotanto lisääntyy voimakkaasti, koko palmuöljyteollisuuden on mahdotonta sitoutua kestävään tuotantoon. The question about sustainable production of palm oil is a question about quantity, not quality 35. FinnWatch pyysi AIDEnvironment-konsulttitoimiston Malesiassa asuvaa palmuöljyasiantuntija Eric Wakkeria kirjoittamaan tähän raporttiin palmuöljyteollisuudesta ja -yhtiöistä, niiden ympäristö- ja sosiaalisista näkökohdista sekä mahdollisuudesta ostaa kestävää palmuöljyä Malesiasta. Luku 7.2. on Wakkerin Finn- Watchille kirjoittama ja FinnWatchin suomentama. 34) Yrityksen kansallisuus ei kerro, mistä maasta ne palmuöljynsä hankkivat. Esimerkiksi monilla malesialaisilla yrityksillä on öljypalmuviljelmiä myös Indonesiassa ja Papua-Uudella-Guinealla. 35) Lainaus on WALHI:n metsäkampanjoijana toimineen Gintingin vastaus Neste Oilin yritystapaamisessa esitettyyn kysymykseen RS- PO:n mahdollisuuksista siirtyä kestävään palmuöljyn tuotantoon. Hänen mukaansa palmuöljyn tuotannon siirtymisessä kestävälle pohjalle on kyse koko sektorin kasvun hillitsemisestä. Huomion kiinnittäminen vain sertifikaattijärjestelmän kehittämiseen ei voi johtaa merkittäviin tuloksiin. 7.2 Eric Wakker: Saako Malesiasta kestävää palmuöljyä? Neste Oil aikoo hankkia osan biodieselinsä raaka-aineesta palmuöljy-yhdistykseen kuuluvilta malesialaisilta yhtiöiltä. Neste Oilin shipping-toimialan johtaja Risto Näsi myöntää, että palmuöljyn osto Kaakkois-Aasiasta voi kohdata esteitä kasvavan, valtavia sademetsätuhoja koskevan keskustelun vuoksi. Meidän täytyy kuunnella tätä keskustelua, sanoo Risto Näsi thaimaalaisen The Nation -lehden artikkelissa Malesian biopolttoainebuumi Kahden viime vuoden aikana biopolttoaineesta on Taulukko 9. Malesialaisten yhtiöiden biopolttoainetehtaita tullut yksi Malesian talouden suurimmista sektoreista. Useat paikalliset yritykset ja ulkomaiset investoijat ovat ilmoittaneet suunnitelmista rakentaa biopolttoaineen jalostamoja ja hyödyntää niitä joko Malesiassa tai ulkomailla. Allaolevassa taulukossa 9 on yhteenveto 22 hankkeesta, joita on käsitelty malesialaisissa tiedotusvälineissä. Taulukko ei sisällä kaikkia biopolttoaineprojekteja Malesiassa. Vuodesta 2000 lähtien sijoittajat ovat Yritys Kuvaus sijainti kapasiteetti toiminnan (tonnia/vuosi) aloittaminen Palm Oil Investment Valtionyhtiö. Tehdas on yhteisyritys Lahad datu Corporation (POIC) eteläkorealaisen Eco Solutionsin (Sabah) Sabah kanssa. IOI Corporation Ei tietoa. RSPO:n jäsen Tanjung Langsat (Johor) Ei tietoa Golden Hope Yhteisyritys H Plus Bio:n kanssa Bintulu (Sarawak) Ei tietoa. RSPO:n jäsen Kulim Yhteisyritys CremerOleo (Cremer Tanjung Langsat Gruppe) kanssa. RSPO:n jäsen (Johor) Carotino Osa JC Chang Group:ia Ei tietoa Toiminnassa RSPO:n jäsen Carotech Ei tietoa Chemor (Perak) TSH Resources Myös metsätaloudessa Sabah Mission Biofuels Australialainen yhtiö Kuantan port (Pahang) IJM Plantation Yhteisyritys CTI Biofuel Malaysian Sandakan (Sabah) kanssa. RSPO:n jäsen Lereno Bhd. Lereno GmbH:n (Saksa) malesia- Lumut (Perak) lainen Tytäryhtiö Golden Hope Yhteisyritys MPOB:n kanssa. Carey Island (Selangor) Kumpulan Fima Yhteisyritys MPOB:n kanssa. Port Kelang (Selangor) Carotino Yhteisyritys MPOB:n kanssa. Tanjung Langsat (Johor) RSPO:n jäsen Golden Hope Bioganic Golden Hope groupin tytäryhtiö. Kuala Langat (Selangor) Toiminnassa Boustead Yhteisyritys CTI Biofuels Malaysian Kuantan Port (Pahang) kanssa. RSPO:n jäsen FELDA Yhteisyritys Johor Corporationin Tanhung Langsat (Johor) Ei tietoa Ei tietoa kanssa. RSPO:n jäsen Unnamed Ei tietoa Sekir (Perak) Ei tietoa Ei tietoa Malesialaisten yhtiöiden biopolttoainetehtaita, jotka toimivat Malesian ulkopuolella: Wilmar Kuok-perheen omistama Indonesia RSPO:n jäsen. Kulim Yhteisyritys CremerOleon (Cremer Singapore Gruppe) kanssa. RSPO:n jäsen. Golden Hope Yhteisyritys H-Plus Bio:n kanssa. Korea Ei tietoa. Golden Hope Ei tietoa. RSPO:n jäsen. Riau (Indonesia) Ei tietoa. Golden Hope/ Unimills Yhteisyritys BIOX:n kanssa. RSPO:n jäsen. Rotterdam (Alankomaat) Ei tietoa. Lähteet: eri sanomalehdet ja internet-lähteet kuten Malaysia Mad for Palm Biodiesel. Green Car Congress. 1 January 2006; The coming biodiesel boom in Malaysia and Indonesia. August 10, RSPO: palmuöljy-yhdistys, Roundtable for Sustainable Palm Oil. 24 PALMUÖLJYSTÄ BIOPOLTTOAINETTA PALMUÖLJYSTÄ BIOPOLTTOAINETTA 25

14 hakeneet Malesian teollisuuden kehitysviranomaisilta toimilupaa yhteensä 104 biopolttoaineprojektiin, joista se on myönnetty 58:lle. Toteutuessaan projektit kuluttaisivat yhteensä yli 5,2 miljoonaa tonnia palmuöljyä. Määrä jää alle 6 miljoonan tonnin kotimaista raakaa palmuöljyä, eli tavoitteissa biopolttoaineille varatun 40 prosenttia Malesian kokonaistuotannosta 36. Syyskuussa 2006 plantaasiteollisuuden ministeri Peter Chin ilmoitti, että lupia uusille biopolttoainelaitoksille lykätään. 247 Vain kolme yhteensä tonnia tuottavaa yksikköä on toiminnassa, mutta vuonna 2007 tulee 18 uutta, ja tuotanto nousee 1,9 miljoonaan tonniin. Vuonna 2005 Malesia tuotti noin 15 miljoonaa tonnia raakaa palmuöljyä, josta noin 13,4 milj.tn vientiin. Hallituksen 40 prosentin tavoitteen mukaisesti noin 6 miljoonaa tonnia raakaa palmuöljyä varataan biodieselin tuotantoon. Paikallisessa liikenteessä biopolttoainetta kuluu yhä vähän. Se kuitenkin nousisi tonniin, jos kaikki malesialaiset dieselautot osallistuisivat hallituksen Enviro Diesel -ohjelmaan, jossa viisi prosenttia dieselistä korvataan palmuöljyllä 37. Malesiaan suunnitellun laajuiseen biopolttoaineen tuotantoon tarvittaisiin yhteensä 1,4 miljoonaa hehtaaria viljelypinta-alaa (40 prosenttia 3,4 miljoonan hehtaarin kokonaisalasta). Lisää tullaan tarvitsemaan, jos kaikki toimiluvan saaneet tehtaat aloittavat toimintansa, sillä huomattava määrä palmuöljyä aiotaan viedä ulkomaille Suomeen, Hollantiin, Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Arvioidaan, että globaalin, palmuöljyyn perustuvan biopolttoaineen kysynnän tyydyttäminen vaatisi jopa 10 miljoonaa hehtaaria maata. 248 Malesian Sabahissa sijaitsevat biodieselin jalostamot joutuvat hankkimaan osan tarvitsemastaan raaka-aineesta Indonesian Kalimantanilta Hallituksen politiikka Maaliskuussa 2006 Malesian hallitus julkaisi kansallisen biopolttoainepolitiikan ohjelman, jonka toteuttamista ohjaa plantaasiteollisuuden ministeriö. Hallituksen mukaan ohjelma perustettiin vasta kaikkien sidosryhmien laajan konsultoinnin jälkeen. 249 Ohjelmalla on kaksi tavoitetta: Ympäristöystävällisten, kestävien ja taloudellisten energialähteiden käyttö, jotta riippuvuus fossiilisista polttoaineista vähenee; Kaikkien maanviljelyn ja teollisen tuotannon sidosryhmien varallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen 36) Myös Indonesia on sitoutunut varaamaan palmuöljyn tuotannostaan 40 % biopolttoaineeksi. Tämä toimii biopolttoainetuotannon tavoitteena, eikä siihen ole pyritty sitovan lainsäädännön avulla, vaikka useat yritykset ovat valtion omistuksessa. 37) Uusien valmistuslisenssien antaminen biodiesel-hankkeille on keskeytetty Bernama ( ). vakaiden ja kohtuullisten hintojen avulla. 250 Investointien edistämisasetuksen (1984) nojalla biodieselyhtiöt saavat edelläkävijän- tai high tech -statuksen, mikä oikeuttaa seitsemänkymmenen prosentin veronalennukseen tai verovapauteen viideksi vuodeksi. Itä-Malesiassa sijaitsevien tehtaiden omistajille myönnetään kymmenen vuoden edelläkävijän status ja verovapaus. 251 Kansallisen biopolttoainepolitiikan ensimmäinen tavoite viittaa kestäviin energialähteisiin, mutta siinä ei mainita yhtään palmuöljyn tai muiden biopolttoaineraaka-aineiden kestävän tuotannon näkökohtaa. Yleisesti ottaen Malesian hallitus pitää palmuöljyteollisuutta kestävänä: Kasvava huoli ympäristöasioista on johtanut tiukkoihin kansainvälisiin ympäristönsuojelun normeihin. Jossain määrin ne ovat viennin esteitä erityisesti EU: iin. Kestävyys ei tarkoita vain ympäristöjärjestöjen lepyttämistä vaan myös teollisuudenalamme ja samalla tulevaisuutemme taloudellisen kestävyyden varmistamista. Me harjoitamme kestävää tuotantoa. Malesian öljypalmuviljelmiin liitetyt ympäristöongelmat ovat lähinnä omaa asiaansa ajavien tahojen havaintoja. Onhan meillä pakolliset ympäristövaikutusten arvioinnit (YVA:t) varmistamassa, että hankkeet toteutetaan järkevästi. Peter Chin, Malesian plantaasiteollisuuden ministeri Plantaasiyhtiöt Malesiassa Mitä todennäköisimmin Malesian teollisuuden kehitysviranomaiset eivät ole julkistaneet nimilistaa 58 toimiluvan saaneesta biopolttoainesijoittajasta 38. Kun ei ole tiedossa keitä he ovat, on vaikea arvioida biopolttoaineen tuotannon ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia maassa. Julkisten tietojen perusteella näyttää siltä, että Malesian biopolttoaineteollisuuden pääinvestoijat ovat Golden Hope, IOI Corporation, Kulim ja Carotino. Neste Oil ei ollut vielä tämän kirjoitushetkellä allekirjoittanut aiesopimusta malesialaisten öljypalmuplantaasien kanssa. Tuottajien valitseminen riippuu pitkälti siitä, minkä verran Neste Oil on valmis maksamaan raa asta palmuöljystä. Yrityksen ei tule olemaan helppoa löytää palmuöljyn tuottajia, jotka eivät ole jo sitoutuneet tuottamaan sitä elintarviketeollisuuden tai rakenteilla olevien palmuöljyn jalostamoiden tarpeisiin. Neste Oil on kertonut suomalaisille kansalaisjärjestöille, että mitä todennäköisimmin se aikoo ostaa palmuöljyä vain suurimmilta malesialaisilta palmuöljyn 38) Yleensä viranomaiset salaamalla estävät vastaavanlaisten tietojen leviämisen julkisuuteen, mutta listan hyväksytyistä hankkeista saa luultavasti pyytämällä sitä teollisuuden kehittämisviranomaisilta. Taulukko 10. Palmuöljy-yhdistykseen kuuluvat plantaasiyhtiöt Malesiassa (Eric Wakker) Malesialainen jäsen v. koe Ala (ha) Sijainti Kumpulan Guthrie ei 306,000 Malesia, Indonesia FELDA kyllä 149,000 Länsi-Malesia, Sarawak Kuala Lumpur Kepong kyllä 144,000 Länsi-Malesia, Sabah, Indonesia PPB Oil Palms kyllä 142,000 Sabah, Keski-Kalimantan TH Plantations ei 138,000 Länsi-Malesia, Sabah, Sarawak, Indonesia Golden Hope Plantations kyllä 133,000 Länsi-Malesia, Sabah, Sarawak, Indonesia Boustead Plantations kyllä 116,000 Länsi-Malesia, Sarawak, Indonesia Kulim (Malaysia) kyllä 105,000 Malesia, Indonesia, PNG Sime Plantations kyllä 80,000 Länsi-Malesia, Sabah, Indonesia United Plantations ei 66,000 Malesia, Indonesia Asiatic Development ei 63,190 Länsi-Malesia, Sabah Hap Seng Consolidated ei 38,000 Sabah IJM Plantations ei 30,000 Sabah YPJ Oil Palm Estate ei 14,000 Malesia, Indonesia YHTEENSÄ 1,524,190 tuottajilta ja palmuöljy-yhdistyksen jäseniltä. Siihen kuuluvat taulukon 10 plantaasiyritykset Malesiassa. Taulukossa mainitut plantaasit omistavat maata ympäri Malesiaa. Useimmilla yrityksillä on viljelmiä lisäksi Indonesiassa. Yhdistyksessä sovittiin, että yritykset voivat osallistua kaksi vuotta kestävään koevaiheeseen, jossa sen periaatteita ja kriteereitä yritetään soveltaa. On tärkeää huomata, että näitä pilottiprojekteja ei ole läheskään kaikkien yritysten alueilla. Muiden alueiden hallinnan ei voida olettaa kehittyvän. Kokeet sisältävät vain kriteerien testauksen, eivät niiden varsinaista soveltamista. Koeryhmään kuulumattomat yritykset odottavat kaksi vuotta ennen kuin alkavat soveltaa niitä. Yksityiskohtainen raportti edellisen taulukon yksittäisiin yrityksiin liittyvistä ympäristö- ja sosiaalisista näkökohdista on tarpeen. Summaten voidaan kuitenkin todeta, että lähes kaikki niistä ovat aiheuttaneet tai aiheuttavat ympäristö- ja sosiaalisia ongelmia mukaan luettuna yhä jatkuvat sademetsähakkuut, tytäryhtiöiden aiheuttamat oikeustoimiin johtaneet palopesäkkeet ja konfliktit paikallisväestön kanssa. Lähes kaikilla malesialaisilla palmuöljy-yhdistykseen kuuluvilla plantaasiyrityksillä tai niiden tytäryhtiöillä on viljelmiä myös Indonesiassa tai Papua-Uudella-Guinealla. Malesialaisiin öljypalmuviljelmiin ja -yhtiöihin liittyvät suurimmat ongelmat on koottu seuraavalla sivulla olevaan taulukkoon Kestävyyden ehtoja Biopolttoaineet ovat palmuöljyn uusi markkina-ala. Käyttökohde kilpailee yhä nopeasti kasvavan elintarviketeollisuuden resursseista. Uusi kysyntä kuten Neste Oilin ehkä tonnin vuosittainen palmuöljytarve tulee lisäämään öljypalmuviljelmien laajentumista Malesiassa tai Indonesiassa. Vaikka Malesiassa tutkitaan hehtaarisatoisuuden kasvattamista, on yhä huomattavasti kannattavampaa raivata uutta maata öljypalmuviljelmille Malesian Sarawakissa tai Indonesiassa kuin jalostaa öljypalmua viljelykasvina. Palmuöljy-yhdistyksen toiminta ei ala vielä 2 3 vuoteen. Tällä hetkellä jäsenyys ei takaa plantaasin hyvää hallintaa, mutta yhdistyksen jäsenet ovat muita yrityksiä suuremmassa vastuussa toimistaan yleisölle. Jos yhdistyksen periaatteita ja kriteereitä noudatetaan huolella, voidaan huomattavasti parantaa alan laajenemistapaa, plantaasien hallintaa ja sidosryhmäsuhteita. Yhdistyksen avulla voidaan säästää plantaasien sisäisiä metsäalueita, jotka muutoin pilattaisiin tai raivattaisiin muuhun käyttöön. Palmuöljy-yhdistyksen kriteerien laaja ja kattava toimeenpano riippuu ratkaisevasti markkinoiden halusta maksaa ympäristö- ja sosiaalitoimenpiteistä, joita Malesian laki ei edellytä. Suurimpien malesialaisten plantaasiyritysryhmien voi odottaa hankkivan yhdistykseltä sertifioinnin joillekin vanhimmista ja vakiintuneimmista viljelmistään tyydyttääkseen sertifioidun palmuöljyn kysynnän ja parantaakseen yhtiön, tai jopa koko teollisuudenalan, vihreää imagoa. Useita ympäristö- ja sosiaalisia ongelmia voi kumminkin ilmetä samanaikaisesti sertifiointijärjestelmään kuuluvien yritysryppäiden uusilla tiloilla. Niitä voivat aiheuttaa myös muut yritykset jotka pyrkivät vastaamaan palmuöljyn kasvavaan kysyntään. Ollakseen uskottavia, Malesian palmuöljyteollisuuden väitteet alan kestävyydestä tai pyrkimyksistä kestävyyteen edellyttävät toimivaa ja riippumatonta varmennusjärjestelmää (verifiointia). 26 PALMUÖLJYSTÄ BIOPOLTTOAINETTA PALMUÖLJYSTÄ BIOPOLTTOAINETTA 27

15 Taulukko 11. Malesialaisiin öljypalmuviljelmiin ja -yhtiöihin liittyvät suurimmat ongelmat (Eric Wakker) Ongelma Metsänhävitys Paljaaksipoltto Alkuperäiskansojen maaoikeudet Torjunta-aineiden ruiskutus Asumisoikeudet Siirtotyöläiset Palmuöljytehtaiden saasteet Kuvaus Malesian hallitus väittää, että öljypalmuistutukset eivät ole hävittäneet tai tule hävittämään metsiä. Väitteet eivät pidä paikkaansa. Satelliittikuvat todistavat, että metsiä yhä hävitetään plantaasien tieltä kaikissa osissa maata. Vastoin hallituksen ja teollisuuden väitteitä, öljypalmuistutuksia perustetaan orankien ja muiden uhanalaisten lajien elinalueille. Huolimatta tiukoista rangaistuksista,maan paljaaksipolttoa käytetään yhä maanraivaukseen öljypalmuviljelmien tieltä, vaikkei yhtä laajasti kuin Indonesiassa. Malesian kaupungeissa savusumu on usein peräisin paikallisista paloista. Useimmat suuret malesialaisyhtiöt eivät käytä tulta maanraivauksessa, mutta niiden indonesialaisten tytäryhtiöt saattavat tehdä niin. Maanomistusasioita usein vähätellään epärelevantteina, sillä hallitus ei täysin tunnusta alkuperäiskansojen maaoikeuksia ja -vaateita. Useita konflikteja on syntynyt Länsi-Malesiassa ja Sarawakin maakunnassa öljypalmuistutuksista alkuperäiskansojen käyttämille metsämaille (orang aslit Länsi-Malesiassa, dayakit Sarawakissa). Erityisesti Sarawakissa on syntynyt sosiaalisia jännitteitä, sillä hallitus aikoo perustaa uusia öljypalmuplantaaseja vuoteen 2010 mennessä noin miljoonan hehtaarin alalle, josta suurinta osaa asuttavat perinteisesti dayak-ryhmät kansallisten tavanomaisten oikeuksien (National Customary Rights) perusteella. Läheskään kaikki alkuperäiskansat eivät vastusta öljypalmuistutuksia. Kuitenkin Sarawakissa kansalaisjärjestöjen lakimiehet hoitavat satoja konfliktitapauksia, joista monet liittyvät öljypalmuviljelmiin. Sosiaaliset konfliktit malesialaisten yritysten ja indonesialaisten yhteisöjen välillä ovat yleisiä, mutta eivät välttämättä samaa suuruusluokkaa kuin indonesialaisyritysten ongelmat. Kansalaisjärjestöt kuten PAN Southeast Asia ja Tenaganita ovat lanseeranneet torjunta-aineiden ruiskutuksia vastustavia kampanjoita. Ruiskutukset suorittavat usein intialaiset naiset ja (nyt julkisen painostuksen jälkeen) siirtotyöläiset. Kampanja keskittyi torjunta-aine parakvatin käyttöön, jolla on vakavia terveysvaikutuksia suojaamattomiin työntekijöihin. Hallitus kielsi parakvatin käytön muutama vuosi sitten, mutta kiellon toimeenpanoa on vältelty jo vuosia, ja se voidaan hyvin peruuttaa teollisuuden painostuksen takia. Tyypillisiä ongelmia kypsyneeseen ikään ehtineillä viljelmillä ovat työntekijöiden irtisanomiset tai häädöt asunnoista, kun viljelmillä sijaitsevat asuma-alueet muutetaan öljypalmuistutuksiksi tai myydään toisille yhtiöille. Talot annettiin aikoinaan heidän käyttöönsä ilmaisina asuntoina. Plantaasien työläiset ovat voittaneet muutamia oikeustapauksia. Asumisoikeus on pitkäaikainen selkeyttävä sopimus työläisen ja yrityksen välillä. Jotkut työntekijöistä väittävät uskottavasti, etteivät he tienaa tarpeeksi voidakseen elää plantaasien ulkopuolella, mikä on lievää orjuutta. Alunperin brittien siirtomaahallinto toi intialaisia plantaasityöläisiä Malesiaan. Heidän jälkeläisensä (Malesian kansalaiset) muodostavat yhä suuren osan Malesian öljypalmuviljelmien työntekijöistä. Palkkojen kohotessa viljelmille on tuotu siirtotyöläisiä Indonesiasta, Bangladeshista ja Burmasta. Siirtotyöläisiä kohdellaan huonommin kuin malesialaisia monin eri tavoin. He ovat taipuvaisia alistumaan kohteluunsa, sillä kotimaassaan se olisi vielä kehnompaa. Siirtotyöläisille maksetaan vähemmän palkkaa ja heillä on vähemmän oikeuksia kuin malesialaisilla työntekijöillä. Nykyään siirtotyöläiset pyörittävät Malesian palmuöljyteollisuutta, mutta heiltä puuttuu oma ääni ja monia laillisia oikeuksia. Vuonna 2000 Malesian ympäristöministeriö selvitti, että 62 prosenttia raakaa palmuöljyä tuottavista tehtaista rikkoi ympäristösäädöksiä. Vaikka tilanne on todennäköisesti parantunut, siitä ei ole julkaistu todisteita vuoden 2000 jälkeen. Vaikka saastuminen vähenisi, myönteinen vaikutus saattaa mitätöityä, kun biopolttoaineen jalostamoiden määrä kasvaa. 8 Johtopäätöksiä 1.) Biopolttoaineiden tuotanto ja kulutus kasvavat voimakkaasti. Biopolttoaineilla pyritään muun muassa kehittämään energiaomavaraisuutta, monipuolistamaan maataloustuotantoa, integroimaan kehitysmaita maailmankauppaan ja torjumaan ilmastonmuutosta. Biopolttoaineet muodostuivat osaksi globaalia energiapoliittikkaa ympäristöystävällisinä ja kestävinä ratkaisuina, eikä niiden raaka-ainetuotannon tuomia ekologisia ja sosiaalisia ongelmia ennakoitu öljypalmu-, soijaja sokeriruokoviljelmillä. Ongelmien arvioidaan lisääntyvän, kun biopolttoaineiden kysyntä kasvaa. Raaka-aineiden riittävyyttä koskevien rajoitusten vuoksi biopolttoaineet eivät voi yksin korvata maailmanlaajuista öljyriippuvuutta. 2.) EU tukee biopolttoaineita voimakkaasti. Liikenteen biopolttoaineita koskeva direktiivi (2003/30/EY) asettaa jäsenvaltioiden tavoitteeksi nostaa liikenteen biopolttoaineiden osuus 5,75 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Tämä luo jäsenvaltioille paineita ja voi johtaa laajamittaiseen raaka-aineiden tuontiin ulkomailta. EU:ssa yritykset käyttävät palmuöljyä biopolttoaineena jo sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä liikenteessä biodieselinä. Biopolttoaineiden raaka-aineiden tuonti ulkomailta on ristiriidassa EU:n biopolttoaineita koskevien perustelujen kanssa. Pelkästään kotimaisten raaka-aineiden tukeminen biopolttoaineissa taas on maailman kauppalainsäädännössä kyseenalaista. 3.) Suomessa direktiivin (2003/30/EY) tavoite pyritään täyttämään asettamalla liikenteen biopolttoaineille jakeluvelvoite, joka suosii suuria tuotantolaitoksia kuten Neste Oilin Porvooseen valmistuvaa synteettisen biodieselin jalostamoa. Suomalaisten raaka-aineiden saatavuus on riittämätön suhteessa laitoksen tonnin tuotantokapasiteettiin. Jalostamo tulee käyttämään pääraaka-aineena malesialaista palmuöljyä. Yhtiö pyrkii maailman johtavaksi biodieselin tuottajaksi kasvattamalla vuosituotantoa useisiin miljooniin tonneihin. Suomessa maaseutualueet voivat hyötyä biopolttoaineista vain, jos niitä tuotetaan hajautetusti pienillä tuotantolaitoksilla kotimaisista raaka-aineista. 4.) Teollinen öljypalmun viljely Kaakkois-Aasiassa on aiheuttanut ja aiheuttaa merkittäviä ympäristöongelmia ja sosiaalisia ristiriitoja. Palmuöljyn tuotannon on arvioitu olevan suurimpia syitä Indonesian ja Malesian metsäkatoon. Lisäksi se on aiheuttanut vakavia sosiaalisia konflikteja. Se, että palmuöljy on biopolttoainetta, ei tee siitä automaattisesti ilmastonmuutosta torjuvaa. Palmuöljyn riittävyys biopolttoaineeksi on hyvin rajallinen. Sen käyttö kilpailee elintarviketuotannon kanssa. Viljelypinta-alaa Malesiassa, Indonesiassa tai Papua-Uudella-Guinealla ei voi lisätä ongelmitta. Viljelypinta-alaa on kumminkin lisättävä, mikäli globaali palmuöljyn kysyntä biopolttoaineiden raaka-aineeksi jatkaa kasvuaan. Palmuöljyn neuvottelukunta (RSPO) kehittää sertifiointijärjestelmää sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi tuotetulle palmuöljylle. Se alkaa aikaisintaan 2 3 vuoden kuluttua. Yrityslähtöisenä markkinamekanismina se pystyy kattamaan vain osan palmuöljyn tuotannosta. Palmuöljyn tuotannon sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden kehittäminen riippuu ensisijaisesti sektorin kontrolloimattoman kasvun hillitsemisestä. 5.) Biopolttoaineet voivat muodostua uhaksi maapallon luonnon ja kulttuurin monimuotoisuudelle. Uhkaa on mahdollista välttää kehittämällä biopolttoaineiden poliittis-taloudellisia ohjauskeinoja suuntaan, jossa biopolttoaineille asetetut päämäärät kuten energiaomavaraisuuden kehittäminen, maataloustuotannon monipuolistaminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen toteutuvat parhaiten. Se edellyttää poliittis-taloudellisten ohjauskeinojen suhteuttamista biopolttoaineiden raaka-ainetuotantoa koskeviin rajoitteisiin. Esimerkiksi palmuöljyn tuotannon hallitsemattoman kasvun aiheuttamat sademetsien hakkuut, metsäpalot, työntekijöiden oikeuksien polkemiset ja maaoikeuskiistat eivät vastaa niitä syitä, joiden vuoksi biopolttoaineita on edistetty. 6.) Neste Oil sanoo käyttävänsä pelkkiä parhaita malesialaisia palmuöljyn tuottajia, jotka ovat palmuöljyyhdistyksen jäseniä. Jäsenyys ei takaa sitä, että hankittu öljy on kestävää, koska sertifiointia ei toistaiseksi ole. Malesialaisyhtiöillä on lisäksi tytäryhtiöitä Indonesiassa ja näillä tilillään useita ympäristöongelmia, kuten selvityksessä todetaan. 28 PALMUÖLJYSTÄ BIOPOLTTOAINETTA PALMUÖLJYSTÄ BIOPOLTTOAINETTA 29

16 Lähdeluettelo: Aamulehti (2006). Indonesia mielii biopolttoainetuottajaksi Ahmed, A.L. & S., Ismail & S., Bhatia. (2003). Water Recycling from Palm Oil Mill Effluent Using Membrane technology. Universiti Sains Malaysia. <http:// AIDEnvironment. (2004). Fact Sheet on Palm Oil Production in South East Asia. Advice and Research and Environment Applegate, G. & R., Smith & J.J., Fox. & A., Mitchell & D., Paccham & N., Tapper & G., Baines (2002). Forest Fires in Indonesia: Impacts anf Solutions. Resource for Future. Washington D.C Armstrong, A.P.,& J., Baro & J., Dartoy & A.P, Groves & J., Nikkonen & D.J., Rickeard & N.D., Thompson & J-F., Larivé (2002). Energy and Greenhouse Gas Balance of Biofuels for Europe. CONCAWE Report No. 2/02. Brussels. <www.est.org. uk/cd/data/library/technical/multifuel%20studies/energy_&_greenhouse Gas_Balance_of_Biofuels_in_Europe. pdf.> Asplund, D. & J., Korppi-Tommola, & S., Helynen (2005). Uusiutuvan energian lisäysmahdollisuudet vuoteen s. Jyväskylä Beer, T, & T, Grant & G, Morgan & J, Lapszewicz & P, Anyon & J, Edwards, P, Nelson & H. Watson & D, Williams. (2001) Comparison of Transport Fuels. Final Report (EV45A/2/F3C) submitted to the Australian Greenhouse Office on the Stage2 study of Life-cycle Emissions Analysis of Alternative Fuels for Heavy Vehicles. <www.greenhouse.gov.au/transport/ comparison/> Berita Harian (2006). Lesen baru biodiesel tangguh akhir tahun. Berita Harian, Bernama (2006) Malaysia Wants to Be Worlds Biggest Biodiesel Procucer. Malaysian national news agency. Bernama (2006). Issuance Of New Manufacturing Licence For Bio-diesel Put On Hold. Bernama, Bernama (2006). Envo Diesel To Be Available At Selected Stations In Due Course Bernama, September Best, G. & FAO & R., Christensen & Risö (2004). Role of Biomass in Global Energy Supply. s Risø Energy Report 2 < Biofuelwatch (2006). Frankenstein Fuels. <http://www.biofuelwatch.org.uk> Mark Lynas. Birdlife (2005). EU must ensure that bioenergy is truly green. Position paper Birdlife (2006). Bioenergy dream or nightmare on biodiversity? Borneo project (2006). A History of the Penan Struggle in Sarawak Malaysia. Earth Island Institute. <http://borneoproject.org/article.php> Bravo, E. & M-W., Ho (2006). The New Biofuel Republics. ISIS Press Release <http://www.i-sis.org.uk/nbr.php> Brown, J. & M.F, Jacobsohn. (2005). Cruel Oil: How Palm Oil harms Health, Rainforests and Wildlife. 40 s. Centre for Science in the Public Intrest. Washington D.C Brown, L.R. (2006a). Supermarkets and Service Stations Now Competing for Grain. Eco-Economy Update. July 13, 2006 Brown, L.R. (2006b). How Food and Fuel Compete for Land, teoksessa: Plan B 2.0: Rescuing Planet under Stress and Civilisation in Trouble. New York. W.W.Norton & Co. <http://www.theglobalist.com/> Brown, L.R. (2006c). Biopolttoaine ahmii viljaa kiihtyvää tahtia. Käännös Maaseudun tulevaisuudessa Buckland (2005). The Oil for Ape Scandal How Palm Oil is threatening Orangutan Survival. 50 s. Research Report <http://www.foe.co.uk/resource/reports/oil_for_ape_full.pdf ( ) Business Times (2006). Companies Told to Build Biodiesel Plants in set Time. Business Times Business Times (2006). Biofuels, Low Inventories May Lift Palm Oil Prices. Business Times, Camden (2006). Life Cycle Assessment of Vehicle Biofuels and Technologies. Report Summary. Ecolane Transport Consultancy Carrere, R. (2001). The Bitter Fruits of Palm Oil. World Rainforest movement. 142 s. <www.sawitwatch.or.id> Casson, A. (2003). Oil Palm Soy & Critical Habitat Loss. Paper Prepared for WWF CNN (2002) Record diversity in threatened Indonesian forest Collins et al. (1991). The Conservation Atlas of Tropical Forests: Asia and the Pacific. International Union for the Conservation of Nature. Concawe/JRC (2003). Well-to-Wheels Analysis of Future Automotive Fuels and Powertrains in the European Context. <http://ies.jrc.cec.eu.int/download/eh> da Costa, R.E. & E.E.S, Lora. (2005). The Energybalance in Producing of Palm Oil Biodiesel Two Case Studies: Brazil and Colombia. 5 s. Oil Palm Research Center. <http://www.svebio.se/attachments/33/295.pdf> Daily Express (2005). Palm Oil Industry Said Destroying Indigenous Land <http://www.dailyexpress.com.my/ news.cfm?newsid=37715> Danielsen, F. &M., Heegaard (1995). Impacts of Logging and Plantation on Species Diversity a Case Study from Sumatra teoksessa Management of Tropical Forests. SUM Occational Paper 1/95. Univeristy of Oslo Delucchi, M. A. (2003). A Lifecycle Emissions Model (LEM): Lifecycle Emissions from Transportation Fuels, Motor Vehicles, Transportation Modes, Electricity Use, Heating and Cooking Fuels, and Materials. Documentation of Methods and Data. Main Report, Institute of Transportation Studies, University of California Davis. December. <www.its.ucdavis.edu/ publications/2003/ucd-its-rr MAIN.pdf.> Down to Earth (2002). Legal action on forest fires. June 2002 Down to Earth (2003). Indigenous peoples rights in West Kalimantan. No. 58, 2003 Down to Earth (2005). Pesticide use in Palm Oil Plantations. No. 66, 2005 Down to Earth (2006). Biodiesel and the Expansion of the Oil Palm Plantations. No E4Tech, ECCM & Imperial College (2005). Feasibility Study on Certification for a Renewable Transport Fuel Obligation. Final Report. London Earth Policy Institute (2006). earth-policy.org/updates/2006/update55_data.htm#yieldtable EC (1999) EC No 1258/1999 on the financing of the common agricultural policy. Council of the European Union. Eskola, E. & N., Broadstreet & J., Saarinen (2003). Uusiutuvan energian edistämisohjelma s. Työryhmän mietintö Elinkeinoelämän keskus liitto (2006) Energiakäyttö ja -hankinta. <http://www. ek.fi/ek_suomeksi/kilpailukyky/energia/energiankaytto/index.php?print=1> EuroObserver (2006). 3,9 millions de tonnes produites en Barometre des biocarbutants Systemes solaires Europa (2006) ACP-countries. <http:// ec.europa.eu/comm/development/ body/theme/commodities/index_ en.htm> European Environment Agency (2006). Annual Report s. EEA. Copenhagen European Environment Bureau (2005). EEB Position on Biomass and Biofuels: the need for well defined sustainability criteria. 8 s. European Biodiesel Board (2005). EBB Position Paper on the Comission Biomass and Biofuels Action Plan ebb-eu.org/ebbpressreleases/ebb%20 position%20biomass%20biofuels%20 AP%20 final1.pdf EY 2001/77/EY (2001). RES-E-direktiivi sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi. EY 2003/30/EY (2003). Direktiivi liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi. EOF (2006a). <www.eyesontheforest.or.id> kartta-aineisto EOF (2006b). Put out fires by stopping conversion on peatlands. An Eyes on the Forest Report on Forest Fires, 7 August FAO (2006). FAO sees major shift to bioenergy - Pressure building for switch to biofuels. <http://www.fao.org/newsroom/en/news/2006/ /index. html> Finbio (2006). Käsitteitä <http://www.finbioenergy.fi> Friends of the Earth (2003). Greasy Palm Palm Oil, the Environment and Big Business. 36 s. FOE England, Wales and Northern Ireland Friends of the Earth (2006). Biomass: the need, risks and opportunities. Friends of the Earth International Discussion paper. <http://www.foei.org/climate/biomass.html> Friends of the Earth (2006b). Palm Oil Production with huge losses. Video. Milleudefensie. Holland Fortum (2006). Årsredovising. Frost & Sullivan (2005). European Biofuels Market and Opportunity. Analysis. <http://www.marketresearch.com> Frost & Sullivan (2006). European Biofuel Market Analysis. Greenpower conference <http://www.greenpowerconferences.com/events/documents/ RobertOutram.pdf#search=% 22Diester%20Industrie %20palm%20oil%22> Fulton, L. (2002) Penetration of alternative fuels in the EU and potential impact on conventional fuels market. IEA. IFQC European Automotive Fuels Briefing. Pariisi, Ranska FWI/GFW (2002). The State of the Forest: Indonesia. Forest Watch Indonesia. Global Forest Watch. Gauldemann, H.D & M.M.J, Timmermans & H. Rijkse (1998). The World edible oils. Rabobank Food and Agriculture Research Department. Gelder, van J.W. & E., Wakker (2006). People, Planet, Palm Oil. 66 s. Milleudefensie Friends of the Earth Netherlands Global Carbon Project, Global Environment Centre and Centre for International Forestry Research (2006). Riau Declaration on Peatlands and Climate Change. Pekanbaru, Indonesia. At <http://www.globalcarbonproject.org/activities/riau%20declaration%20revised %203%20feb% pdf> Green Car Congress (2006). Malaysia Mad for Palm Biodiesel Halonen, P. & S., Helynen & M., Flyktman & E., Kallio & T., Paappanen & P., Vesterinen (2003). Bioenergian tuotanto- ja käyttöketjut sekä niiden suorat työllisyysvaikutukset. 51 s. VTT prosessit Helsingin Sanomat (2006) Energiakasvien viljelypinta-alat lisääntyneet <http://www.finbio.fi/index.asp> Helsingin Sanomat (2006). Metsäalan kehitettävä uudenlaista tuotantoa <http://www.finbio.fi/index.asp> Helsingin Sanomat (2006). Biopolttoaineet innostivat tehdashankkeisiin. HS Helynen, S. & K., Sipilä & M., Flyktmann (2005). Uusiutuvan energialähteiden edistämisohjelman bioenergiaa taustaoletusten ja tavoitteiden arviointi. 30 s. Projektiraportti. Henson, I.E. (1994). Environmental Impacts of Oil Palm Plantations in Malaysia. PORIM Occational Papers No. 33 Hetesmäki, L. & P., Harstela & J., Hynynen & H., Ilvesniemi & J., Uusivuori (2006). Suomen metsiin perustuva hyvinvointi Katsaus metsäalan kehitykseen ja tulevaisuuden vaihtoehtoihin. 250 s. Metlan työraportteja 26. Ho, M-W. (2006). Biofuels for Oil Addicts Cure Worse than Addiction. ISIS press release. <sis.org.uk/bfoa.php> Hodes, S.G. (2006). Expanding Biofuels in Africa. UNEP. International Seminar on Biofuels. Brazilia <http://www.olade.org/biocombustibles/documents/pdf-17.pdf> Hot trends watch (2006). The Coming Biodiesel boom in Malaysia and Indonesia <http://hottrendswatch. blogspot.com> Hurtley, & Szumori (2006). Above Ground Resources. Science 311:432 IEA (2004). Biofuels for Transportation an International Perspective. 193 s. International Energy Agency. IEA (2004b). Renewable Energy. Market & Energy Trends in IEA Countries. 382 s. International Energy Agency OECD. IEA (2005). Assessing the Biofuels Option. 20/ Paris. Presentation by Fulton, L. ilmasto.org (2006). <http://www. ilmasto.org/ilmastonmuutos/politiikka/kioton_poytakirja.html> Ilmastostrategia (2005). Lähiajan energiaja ilmastopolitiikan linjauksia Kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi. 46s. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Ilmastostrategia (2005). liite3 Forsström, J. & A., Lehtilä. Skenaarioita ilmastopolitiikan vaikutuksista energiatalouteen. VTT Prosessit. Ilvesniemi, H (2006). Bioenergiaa Metsistä. Esitelmä. WWF:n seminaari: Bioenergian hyödyntämisen potentiaali ja ekologiset rajoitukset IOPRI (2003). Indonesian Oil Palm Research Institute IUF (2006). Musim Mas Starves Union in Defeat International Union of Food, Agricultural, Hotel Restaurant, Catering, Tobacco and Allied Workers Association. <http://www.iufdocuments.org> Jakarta Post (2006a). Walhi blames 106 firms for causing forest fires. Jakarta Post <http://www.thejakartapost.com/> Jakarta Post (2006b). Govt to sue firms over forest fires Klemola, K. (2006). Öljypulan ratkaisu olisi kulutuksen vähentäminen. Elonkehä 3/2006. Knödler, von G. (2006). Emden Packt den Tiger in den Tank. <http://www.regenwald.org/regenwaldreport> Kojima, M & T,, Johnsen (2005). Potential for Biofuels for Transport in Developing Countries. 146 s. World Bank & United Nations Development Programme. Energy Sector Management Assistance Program (ESMAP) KOM(95)682 (1995). Euroopan unionin energiapolitiikka. Valkoinen kirja. Euroopan komissio KOM(97)599 (1997). Tulevaisuuden energia: Uusiutuvat energianlähteet. Yhteisön strategiaa ja toimintasuunnitelmaa koskeva valkoinen kirja. 57 s. Komission tiedonanto. KOM(2000)769 (2000). Energiahuoltostrategia Euroopalle: Vihreä Kirja. 114 s. Euroopan komissio. KOM(2001)370 (2001). Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika. Valkoinen kirja. 134 s. Euroopan yhteisöjen komissio. 30 PALMUÖLJYSTÄ BIOPOLTTOAINETTA PALMUÖLJYSTÄ BIOPOLTTOAINETTA 31

17 KOM(2005)628 (2005). Biomassaa koskeva toimintasuunnitelma. 47 s. Komission tiedonanto KOM(2006)34 (2006). EU:n biopolttoainestrategia. 36 s. Komission tiedonanto Krishan, B. & A., Mudeva (2005). Palm Oil Seen Playing Role in EU Biofuels. Reuters News Service. <http://www.planetark.org/dailynewsstory.cfm/newsid/33265/story.htm> Kymen Sanomat (2006). St1 biofuelsin bioetanoli valmistuu Kotkassa ja Porissa <http://www.finbio.fi/ index.asp> KYOTOenergy (2006). CDM Projects in Palm Oil Industry. 8 s. Environmet & Green energy. <http://www.bizasianetwork. com/kyotoenergy/pdf/cdm&palm_oil_ Industry.pdf> Lafranch, C. (2000). Valuation of Dayak Benuaq Customary Forest Management System in East Kalimantan. NRM/EPIQ Program/SHK Kalimantan Timur. Lampinen, A. (2006). Biopolttoaineet Suomessa. Esitelmä. Ympäristöpoliittinen toimintapäivä LBST (2002). Well-to-Wheel Analysis of Energy Use and Greenhouse Gas Emissions Advanced Fuel/Vehicle Systems. A European Study. gm-wtw Liikenne- ja viestintäministeriö (2006). Liikenteen ympäristökuormitus. <http:// Low, B (2006). INTERVIEW:Palm Oil Biodiesel May Face Barriers In Europe <http://sg.biz.yahoo.com/060410/15/ 3zyv5.html> Matthew, Ed & J.-W. van Gelder (2002). Paper tiger, hidden dragons 2: APRIL fools. The forest destruction, social conflict and financial crisis of Asia Pacific Resources International Holdings Ltd (APRIL), and the role of financial institutions and paper merchants. Friends of the Earth England, Wales & Northern Ireland, February Miettinen, O. & Zulfahmi (2004). Field assessment of environmental and social impact of oil palm plantation company Jatim Jaya Perkasa, Riau, Indonesia, July Milieudefensie & Jikalahari (2005). Ground check report land and forest burning in PT. Gunung Mas Raya (GMR). September Miller, S. & E., Hyslop & G., Kula & I., Burrows (1999) Status of biodiversity in Papua New Guinea. <http://www.geocities. com/rainforest/9468/papua_ng.htm> Ministry of Plantation Industries and Commodities (2006). The National Biofuel Policy. 21 March MMM (2005). Peltoviljelyn tulevaisuuden linjaukset Suomessa. Työryhmämuistio 2005:15. <http://wwwb.mmm.fi/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2005/trm2005_ 15.pdf> MMM (2006). Maataloustuotanto. <http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/ maatalous/maataloustuotanto.html> Monbiot, G. (2005). Worse than fossil fuel. <http://www.monbiot.com/archives/2005/12/06/worse-than-fossilfuel> Mpoc (2006). Keen on Sustainability. Interview with Datuk Peter Chin. <http:// 01.asp> Mudeva, A. (2005) Malaysia IOI Eyes Green Energy Expansion in Europe. <http:// Murdiyarso, D. & E., Adiningsih (2006). Climatic Variability, Indonesian Vegetation Fires and Terrestial Carbon Emissions. Mitigation and Adoption Strategies for Global Change. In Press. Mäkinen T.& K., Sipilä & N-O., Nylund (2005). Liikenteen biopolttoaineiden tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Suomessa Taustaselvitys. 96s. VTT Prosessit Neste Oil Oyj (2005a). Yhteinen ympäristömme. Porvoon tuotantolaitoksen tuotantoraportti s. Finkkelin kirjapaino. Neste Oil Oyj (2005b). Biodiesel Neste Oil. Powerpoint esitys. Neste Oil Oyj (2006a). Yritysinfo < Neste Oil Oyj (2006b) Neste Oil Tähtää johtavaksi biodieselin valmistajaksi. Pörssitiedote Nicholas, C. (2005). Certifying the Oil Palm Plantation Business. Public forum on sustainable palm oil. Summary of presentation. <http://www. rengah.c2o.org/assets/pdf/de0095a. pdf> Noor, R. & R,. Rofiq & R., Lumuru (2002). Plantation Co-operative Credit Schemes Exploit Communities. Sawit Watch/ Walhi Jambi. Press release, 12 July No to deforestation diesel! (2006). Joint statement of NGO alliance Oil World (2006a). Palm Oil Prize Rallying to 2-Year High Owing Prospective Strong Demand from Biofuel Industry. s Oil World Weekly. No 29, Vol 49. ISTA Mielke. GmbH. Oil World (2006b). Statistical Update on Palm Oil ISTA Mielke. GmbH. Oil World (2006c). World Supply, demand and Price Forecasts for Oilseeds, Oils and Meals. No 38, Vol 49 Page, S.E. & F., Siegert & J., O Reilly & H-N., Boehm & A., Jaya & S., Limin (2002). The Amount of Carbon Released from Peat and Forest Fires in Indonesia Comment in: Nature Nov 7;420(6911): Pamin, K (1998). Hundred and Fifty Years of Oil Palm Development in Indonesia. From the Bogor Botanical Garden to the Industry. IOPRI Parikka, M (2003). Global Biomass Fuel Resources. 8 s. Uppsala. Sweden. <http:// users.skynet.be/fa555236/e31/hamburg /presentations/hillring_parikka_glo bal%20biomass%20fuel%20res.pdf> Pimentel, D & T.W, Patzek (2005). Ethanol Production Using Corn, Switchgrass and Wood; Biodiesel Production Using Soybean and Sunflower. Natural Resources Research. 14 (1), s. Pontoniere, P (2006). Deforestation Dark Side of Europe s Thirst for Green Fuels. Pacific News Service <http://news.pacificnews.org/news/ view_article.html?> Potter, L, & J, Lee (1998). Oil Palm in Indonesia: Its Role in Forest Conversion and the Forest Fires of 1997/1998. Report for WWF Indonesia Product Watch (2006). RBD Palmolein. <http://www.efenbeonline.com/view_ prodprofile.asp?id=6> Rautner, M. & M., Hardiono & R.J., Alfred (2005). Borneo: Treasure Island At Risk. Status of Forest, Wildlife, and related Threats on the island of Borneo. A report produced for WWF Germany, Frankfurt Reuters News Service (2005). UK Biodiesel Plant With Tesco Backing Gets Go- Ahead <http://www.planetark.com/dailynewsstory.cfm/newsid/29996/story.htm> Reuters News Service (2006a). Indonesia Sees Bright Future for Biofuels Reuters (2006b). Indonesian forest fires flare, region holds breath Rhett, A.B. (2006). Why Is Palm Oil Replacing Tropical rainforests? < mongabay.com/2006/0425_oil_palm. html> Rieley, J.O. & S.E., Page (2005). Wise Use of Tropical Peatlands Focus n Southeast Asia. 266 s. Alterra. Holland Roper J, & R.W, Roberts (1999). Deforestation: Tropical Forests in Decline. Forestry Issues Paper 12. Canadian International Development Agency Forestry Advisers Network. <www.rcfacfan.org/english/ issues.12.html.> RSPO (2004). New Global Initiative to Promote sustainable Palm Oil. Press statement <http://www.rspo. org/> RSPO (2005). RSPO Principle and Criteria for Sustainable Palm Oil Production <http://www.rspo.org/> RSPO (2006). Settlement Agreement Signed between Pt Musim Mas and SP Kahutindo. <http://www.rspo.org/> Schmidt, A. (2000). Best Practises in Poverty Reduction Advising a Smallholder Oil Palm Plantation in Sumatra. Division GTZ. Supraregional poverty reduction sector project Sheehan, J, & V,, Camobreco & J., Duffield & M., Graboski & H., Shapouri (1998). An Overview of Biodiesel and Petroleum Diesel Life Cycles. National Renewable Energy Laboratory Report NREL/ TP , May. pdfs/3812.pdf. Siegmann, K.A. (2004). Gender, Employment and Security Affects of Foregn Direct Investment in Rural Indonesia. ZEF. University of Bonn. Sieh, A. & T.M.A., Tengku Ahmad (2001). The case study on Malaysian palm oil. Paper presented at the Regional UNCTAD workshop, Bangkok 3 5 April Simorangkir, D. & Sumantri (2002). A Review of Legal, Regulatory and Institutional Aspects of Forest and Land Fires in Indonesia. Project fire Fight South East Asia, WWF and IUCN. Sipilä, K. & T., Mäkinen (2006). Liikenteen biopolttoaineiden tuotannon ja käytön edistäminen Suomessa. Työryhmän mietintö. Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja 11/2006. Energiaosasto. Social Watch (2006). Plantation Workers Face Poverty and Poison. <www.socialwatch.org/en/informes nationales/437. html Spek, M. (2002). Plantations: A Leveraged Play on Stability. Goh Ometraco Research. Singapore. St1 (2006). St1 Suomalainen menestystarina < fi.php> St1 & VTT (2006). St1 aloittaa kotimaisen biodieselin tuotannon VTT:n kehittämällä menetelmällä. Lehdistötiedote Stephenson, T. (2006). The Round Table on Sustainable Palm Oil Purpose and Progress. Symposium on Sustainable Resource Development. Institute of Directors, London May 18, Suomen hallitus (2006). Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikenteen biopolttoaineiden käytön edistämisestä. Luonnos Suomen Kuvalehti (2006). Puhtaan öljyn lähteillä s. 8/2006 Taloussanomat (2006). Neste Oilin biodieseltehdashankkeet < Tan, L (2003). ABD and Smallholder Agricultural Projects in Papua New Guinea. Australian Conservation Foundation/ Friends of the Earth Australia. Australia Teoh, C.H (2000). Land Use and the Oilpalm Industry in Malaysia, Abridged report produced for the WWF Forest Information System Database. <http:// The Nation (2006). Finland Is a Pioneer in the Use of Clean Energy, biofuels. The Nation (Thailand) Thurka, N. (2006). Malaysia Indonesia Set Palm for Fuel, Market Soars <http://www.planetark.org/dailynewsstory.cfm/newsid/37356/story.htm> TREES (2002). Forest Cover Map of Insular Southeast Asia. Tropical Ecosystem Environment observation by Satellite. EU Joint Research Centre, Global Vegetation Monitoring Unit. Tripathi, S (1999). Natural Advantage. Far Eastern Economic Reviev, no: 29 January. TRoFCCA (2006). Forest Fires and Climate Change in Indonesia. Tropical Forests and Climate Change Adaptation. Bogor < org/trofcca/asia/docs/bp03-ffandcc. pdf> University of Georgia (2006). Oil Palm Elaeis guineensis <http://www.uga. edu/fruit/oilpalm.htm> University of Oxford (2006). Laboratory of Physical and Theoretical Chemistry. <http://physchem.ox.ac.uk MSDS/PA/ paraquat.html> USDA (2006). Oilseeds: World Markets and Trade. United States Department of Agriculture Circular Series WALHI (2005). WALHI Riau to file civil lawsuit on forest fires. Accessed at <http:// sp/> Wakker E. (2000). Funding Forest Destruction: The Involvement of Dutch Banks in the Financing of Oil Palm Plantations in Indonesia. Amsterdam: Greenpeace Netherlands. <www.archive.greenpeace.nl/ams/fundingforestdestr.pdf.> Wakker, E. & J.W., van Gelder (2003). Risking the Forest. Identification and Management of Indonesian Oil Palm Plantation Risk by Financial Institutions. 60 s. Wakker, E. (2005). Greasy palms The Social and Ecological Impacts of Large-scale Oil Palm Plantation Development in Southeast Asia. 63 s. Friends of the Earth. Wakker, E. (2006). The Kalimantan Border Oil Palm Megaproject. 50 s. AIDEnvironment Wetlands International & Canadian International Development Agency (2002). Map of Area of Peat land Distribution and Carbon Content, Riau Province. Wikipedia (2006). Palm Oil <www.wikipedia.org> Vihma, A. & E.A., Heinilä & M., Sinkkonen (2006). Rypsibiodieselin (RME) maatilatuotannon kannattavuus. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. <http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts115.pdf> Vinha, L. (2005). Neste Sees Growth in Green Diesel. Reuters news service. <www.planetark.com/dailynewsstory. cfm/newsid/33788/story.htm> World Watch (2006). Biofuels for Transportation Global Potential and Implications for Sustainable Agriculture and Energy in the 21st. Century. 37 s. Extended Summary. Washington, D.C. June 7, 2006 WRM (2006). Malaysia: Women plantations workers conditions in oil palm plantations. World Rainforest Movement. Bulletin n:o 105 VTT (2006). Liikenteen biopolttoaineiden ilmastovaikutuksia tutkittiin. Lehdistötiedote Tekes. Climbus. Osa VTT:n julkaisusarjaa. WWF (2002a). Oil Palm Plantations and Deforestation in Indonesia: What Role Do Europe and Germany Play? 51 s. WWF Germany, Switzerland and Indonesia. WWF (2002b). Position paper on Palm Oil. Helmikuu,2002. WWF (2002c). WWF Malaysia presentation to Malaysian Palm Oil Association on 5- year plans WWF (2003). Better Management Practices: The Way Forward to Sustainable Future for the Oil Palm Industry. Leaflet by WWF Malaysia. WWF (2006). WWF asks for mandatory eco-certification for biofuels. Press Release <http://www.panda.org/about_wwf/where_we_work/ europe/what_we_do/epo/index. cfm?unewsid=58620> Wärtsilä Oyj Abp (2006). Wärtsilä toimittaa Italiaan 75 MW:n nestemäisellä biopolttoaineella toimivan voimalaitoksen. Lehdistötiedote, <http:// YBLHI (1999). Perampasan Tanah dan Sumber Daya Alam Lain Milik Rakyat Oleh Negara Akan Terus Berlanjut. Indonesian Legal Aid Foundation. Petani no. 1, Yle (2006). Asikkalaan tulossa suuri biodieseljalostamo PALMUÖLJYSTÄ BIOPOLTTOAINETTA PALMUÖLJYSTÄ BIOPOLTTOAINETTA 33

18 Lyhenteitä: ACP AKT-maat eli Aasian, Karibian ja Tyynenmeren valtiot BTL Biomass to liquid biomassasta valmistettu synteettinen polttoaine CAP Common Agricultural Policy/ EU:n yhteinen maaseutupolitiikka CDM Clean Development Mechanism, puhtaan kehityksen mekanismi CIFOR Centre for International Forestry Research CPO Crude Palm Oil, raaka palmuöljy DTE Down to Earth International Campaign for Ecological Justice in Indonesia EBB European Biodiesel Board EEA European Environment Agency, Euroopan ympäristövirasto EEB European Environmental Bureau EOF Eyes on the Forest FAME Fatty Acid Methyl Esters Rasvahappojen metyyliesterit (biodiesel) FAO Food and Agriculture Organization FFV Fuel Flexible Vehicle FOE Friends of the Earth Maan ystävät FWI Forest Watch Indonesia GFW Global Forest Watch IEA International Energy Agency, Kansainvälinen energiajärjestö IFC International Finance Corporation IOPRI Indonesian Oil Palm Research Institute IUF International Union of Food, Agricultural, Hotel, Restaurant, Catering, Tobacco and Allied Workers Associations KKN Korruptio, kolluusio, nepotismi. Käsite indonesialaisten viranomaisten toimintakulttuurista MPOB Malaysian Palm Oil Board NBP Malesian kansallinen biodieselpolitiikka (National Biodiesel Policy) NExBTL Nesteen patentoima synteettinen biodiesel PICM Ministry of Plantation Industries and Commodities Malesian plantaasiteollisuuden ministeriö PNG Papua-New-Guinea/Papua-Uusi-Guinea POME Palm Oil Mill Effluent Palmuöljyjalostamon nestemäiset päästöt RES-E Uusiutuvilla energialähteillä tuotettu sähkö RME Rypsimetyyliesteri (perinteinen biodiesel rypsistä) RSPO Roundtable of Sustanable Palm Oil, palmuöljy-yhdistys TI Transparency International toe ekvivalenttinen öljytonni TRoFCCA Tropical Forests and Climate Change Adaptation TtW Tank to Wheel -analyysi UEO Uusiutuvan energian edistämisohjelma WALHI Wahana Lingkungan Hidup Indonesia Indonesian Maan ystävät WRM World Rainforest Movement WTO World Trade Organisation Maailman kauppajärjestö WtW Well to Wheel -analyysi YLBHI Yayasan Lembaga Bantuan Hukum Indonesia Indonesian oikeusavun säätiö Viitteet: 1 Oil World (2006b) 2 University of Georgia (2006) 3 Wakker (2005) s Wakker (2005) s Pamin (1998) s Rhett (2006) 7 Finbio (2006), Sipilä & Mäkinen (2006) 8 Sipilä & Mäkinen (2006) 9 /ilmasto.org (2006), Ilmastostrategia (2005) 10 Mäkinen et al. (2005) s Asplund et. al (2005) s Hodes (2006) s KOM(2006)34 14 Best et al. (2004) s. 8, Parikka (2003) s FAO (2006) 16 Wakker (2006) s Oil World (2006b) 18 USDA 82006) 19 World Watch (2006) s mm. Kojima & Johnsen (2005), IEA (2004a), World Watch (2006), KOM(2006)34 21 Lampinen (2006) 22 Sipilä & Mäkinen (2006) 23 Earth Policy Institute (2006) 24 Oil World (2006a) 25 Sipilä & Mäkinen (2006) 26 Klemola (2006) 27 Brown (2006a) 28 World Watch (2006) s IEA (2004b) s KOM(2006)34 31 FOE (2006b) 32 Bravo&Ho (2006) 33 World Watch (2006) s. 15, FAO (2006) 34 Siegemann (2004) 35 IEA (2004a) 36 Frost & Sullivan (2005) 37 EEA (2006) s Khrishan & Mudeva (2005), Low (2006) 39 Wakker&Gelder (2003) s Mudeva (2005) 41 Pontoniere (2006) 42 EurObserver (2006) 43 KOM(97) Sipilä & Mäkinen (2006) s KOM (200) Final Report on KOM(2000) /77/EY 48 Sipilä & Mäkinen (2006) s KOM(2005) KOM(2000) /30/EY 52 KOM(2000) KOM(2005) KOM(95) KOM(2001) /96/EY 57 Vihma et al. (2006) s EC no 1258/ KOM(2005) Sipilä & Mäkinen (2006) s IEA (2004c) 62 Brown (2006c) 63 E4Tech et al. (2005) 64 mm. Birdlife (2005, 2006), EEB (2005), EBB (2005), Biofuel Watch (2006), No to Deforestation!, Friends of the Earth (2006), WWF (2006) 65 Frost & Sullivan (2006) s KOM(2006)34 67 Low (2006) 68 Gelder & Wakker (2006) 69 Gelder & Wakker (2006) 70 DTE (2006), Knödler (2006) 71 Reuters (2005), Biofuelwatch (2006) 72 Buckland (2005) s (Low 2006, DTE 2006). 74 Reuters (2005) 75 Wärtsilä Oyj (2006) 76 Energianhankintajohtaja Karin Törnblom Fortum Värmestä Ruotsin radion ekot-ohjelmassa Fortum (2006) 78 Ilmastostrategia (2005) s Asplund et al. (2005) s Elinkeinoelämän keskus liitto (2006) 81 Mäkinen et al. (2005) s Asplund et al. (2005) s Helsingin Sanomat ( ) 84 MMM (2005) 85 Helsingin Sanomat ( ), Hetesmäki et al. (2006) s Halonen et al. (2003) s. 2, Eskola et al. (2003) s Helynen et. al. (2005) 89 Asplund et. al. (2005) s Ilvesniemi (2006) 91 Liikenne- ja viestintäministeriö (2006) 92 Mäkinen et al. (2005) s. 7, Mäkinen et al. (2005) s mm. Sipilä & Mäkinen (2006), Asplund et al. (2005) 95 Helsingin Sanomat ( ) 96 Kymen Sanomat ( ) 97 St1 & VTT (2006) 98 Vihma et al. (2006) s Suomen hallituksen lakiehdotus liikenteen biopolttoaineille (2006) 100 Neste Oil (2006a) 101 Neste Oil (2005a) 102 Sipilä & Mäkinen (2006) s Vinha (2005) 104 Neste Oil (2006b) 105 Talousanomat (2006) 106 Vihma et. al. (2006) 107 MMM (2006) 108 Sipilä & Mäkinen (2006) s Vihma et. al. (2006) 110 Vihma et al. (2006) 111 Sipilä&Mäkinen (2006) s Yle (2006) 113 Suomen Kuvalehti 42-25, EEB (2005) s Kojima & Johnsen (2005) 116 World Watch (2006) s Hurtley & Szumori (2006) 118 Sipilä & Mäkinen (2006) s Camden (2006) s Mäkinen et al. (2005) 121 VTT (2006) 122 IEA (2004a) s Kojima&Johnson (2005) 124 IEA (2004a) s IEA (2004a) s mm. TRoFCCA (2006) s. 2, Murdiyarso & Adiningsih (2006) 127 mm. (WWF 2002a), FOE (2003), Wakker (2005) 128 Page et. al. (2002) 129 Rieley & Page (2005) 130 Page et al. (2002) 131 Rieley & Page (2005) 132 KYOTOenergy (2006) 133 Neste Oil (2005b) 134 mm. World Watch (2006) s Oil World (2006b) 136 Product Watch (2006) 137 Oil World (2006b) 138 Roper & Roberts (1999), Wakker (2000), WWF (2002a,b,c) s. 6, Wakker & Gelder (2003) s WWF (2002a) s Oil World (2006b) 141 Wakker (2005) s Oil World (2006b) 143 Brown & Jacobsohn (2005) s Tripathi (1999) cit. Wakker (2005) 145 Wakker (2005) s Oil World (2006b) 147 Wakker (2005) s Oil World (2006b) 149 Wakker (2006) s Spek (2002) 151 Wakker (2005) s WWF (2002a) s WWF (2002c) s Wakker (2005) s. 14, Glaudemann et al. (1998), Europa (2006) 156 FOE (2003), Wakker (2005) 157 Oil World (2006a) s Bernama (2006) 159 Brown (2006a) 160 Oilworld (2006a) s Reuters (2006a), Aamulehti (2006) 162 Oilworld (2006c) s Thurka (2006) 164 Wakker (2005) s Potter & Lee (1998) 166 Casson (2003) 167 Wakker (2005) s CNN (2002) 169 EOF (2006a) 170 Miettinen, O., maastokäynnit, Matthew & van Gelder (2002) 171 Milieudefensie & Jikalahari (2005) 172 Global Carbon Project et al. (2006) 173 TREES (2002) 174 EOF (2006b) 175 Global Carbon Project et al. (2006) 176 Jakarta Post (2006b), Reuters (2006b), EOF (2006b) 177 WALHI (2005) 178 mm. WWF (2003), FOE (2003), Wakker (2005) 179 mm. Teoh (2000), WWF (2002a), FOE (2003), Wakker (2005), Nicholas 82005) 180 Borneo project (2006) 181 Daily Express (2005) 182 ibid. 183 Buckland (2005) s YLBHI (1999) cit Wakker (2005) s Carrere (2001), DTE (2003) 186 Carrere (2001) cit. Wakker (2005) s Wakker (2005) s Wakkeri (2005), Buckland (2005) 189 Social Watch (2006), WRM (2006) 190 Wakker (2005) s Wakker (2005) s WRM (2006) 193 IUF (2006) 194 ibid. 195 RSPO (2006) 196 Wakker (2005) s Schmidt (2001) 198 Schmidt (2001) 199 Brown & Jacobsohn (2005) s Lafranch (2000) 201 Wakker (2005) s Miettinen & Zulfahmi (2004) 203 Wetlands International & CIDA (2002) 204 Wakker (2005) s WRM (2006) 206 Wakker (2005) s Social Watch (2006) 208 Wakker (2005) s. 24, DTE (2005) 209 University of Oxford (2005) 210 Wakker (2005) s Oilworld (2006b) 212 WWF (2002a) s Applegate et al. (2002) cit. TRoFCCA (2006) s DTE (2002) 215 Jakarta Post (2006a) 216 Wakker (2005) s Brown & Jacobsohn (2005) s WWF (2002a) s Simorangkir & Sumantri (2002) 220 Casson (2003) 221 WWF (2002a) s Collins et al. (1991) 223 an (2003), Miller et al. (1999) s Danielsen & Heegaard (1995) cit Wakker (2005) s Wakker (2005) s. 16, Buckland (2005) 226 Buckland (2005) s Wakker (2005) s Rautner et al. (2005) 229 Brown & Jacobsohn (2005) s Wakker (2005) s Potter & Lee (1998) 232 Noor et al. (2002) 233 FWI/GFW (2002), WWF (2002b) s WWF (2002) s Wakker (2005) 236 Buckland (2005) s Wakker (2005) 238 Henson (1994) 239 Wakker (2005) s Rhett (2006) 241 Brown & Jacobsohn (2005) s Brown & Jacobsohn (2005) s. 23, Ahmed et al. (2003) 243 Nicholas (2005) 244 RSPO (2004, 2005) 245 RSPO (2005) 246 The Nation (Thailand) mm. Business Times ( ), Business Times ( ), Bernama ( ), Berita Harian ( ) 248 Stephenson, T. (2006) 249 Ministry of Plantation Industries and Commodities. (2006) 250 ibid. 251 Bernama ( ) 252 Mpoc (2006) 34 PALMUÖLJYSTÄ BIOPOLTTOAINETTA PALMUÖLJYSTÄ BIOPOLTTOAINETTA 35

19 FinnWatch on kansalais- ja ay-järjestöjen vuonna 2002 perustama verkosto, joka ylläpitää tietotoimistoa. Se tarkkailee suomalaisia ja tänne vahvasti sidoksissa olevia yrityksiä maailman takapihoilla. Silmäteriämme ovat ihmisja työelämän oikeudet, ympäristö ja sosiaalinen kehitys. Yhteystietomme: Kotkankatu 9, III kerros Helsinki puh. (09) fax (09) gsm (044) FinnWatch ja kirjoittajat Aineiston käyttöä suositellaan, mutta lähde on mainittava. Raportti löytyy myös FinnWatchin webbisivuilta pdf-muodossa. Kirjoittajat: Niko Humalisto, Eric Wakker (7.2), Otto Miettinen (laatikot) Tuottaja: Päivi Pöyhönen, Eeva Simola Taitto: Petri Kuokka / Aarnipaja Ky Paino: Laser-Paino Oy Kansikuva: Otto Miettinen (Rekkaralli tuo öljypalmujen hedelmäterttuja puristamoon Pohjois-Riaussa, Indonesiassa Etualalla jäteliemialtaita.) FinnWatch saa varoja ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen viestinnän tiedotustuen määrärahoista.

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy

Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy Bioetanoli liikennepolttoaineena RES - direktiivi (artikla 3(4)): uusiutuvien energialähteiden osuus liikenteen energiankulutuksesta koko EU:ssa 10 % vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 Vuosiseminaari Ari Juva RED dir. 2009/28/EC: EU polttoainedirektiivit ohjaavat kehitystä Uusiutuva energia (polttoaine + sähkö) liikenteessä min.10% 2020 Suomen tavoite

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Globaali energiahaaste

Globaali energiahaaste Bio-öljyssä mahdollisuus Lämmitystekniikkapäivät 2015 Turku Matti Pentti St1 oy 1 Globaali energiahaaste 2 1 Maailmantalous ja energia 2030 Population Primary energy GDP 3 Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazerin tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä hankimme ainoastaan RSPO-sertifioitua, entistä paremmin jäljitettävää palmuöljyä. Tämä tarkoittaa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi?

Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi? Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi? Lappeenrannan teknillinen yliopisto Biodieselin tuotannon koulutus 30-31.03.2006 Hämeen ammattikorkeakoulu Mustiala Tieliikenteen polttoaineet

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Tulevaisuuden liikennepolttoaineet teemapäivä 18.9.2014 Pekka Tuovinen Helsingin keskusta inversiotilanteessa Kuvattu 10.2.1999 Keilaniemestä itään 18.9.2014

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt. Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy

Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt. Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy 1 9/7/2015 Maailmantalous ja energia Population Primary energy GDP Kärkihanke

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet

Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet Kimmo Klemola Yliassistentti, teknillinen kemia, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kaakkois-Suomen kemistiseuran öljyhuippu- ja bioenergiailta, Lappeenrannan teknillinen

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Bioenergiapolitiikka & talous

Bioenergiapolitiikka & talous Argumenta: Biomassa kestävä käyttö 4.5. 2011 Kommentteja Juha Honkatukian esitykseen: Bioenergiapolitiikka & talous Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos Kommentti 1. Makromallin

Lisätiedot

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Muuttuva toimintaympäristö ja Suomi Globaaleja haasteita Ilmastonmuutos Riippuvuus fossiilisista polttoaineista

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Neste Oilin Biopolttoaineet

Neste Oilin Biopolttoaineet Neste Oilin Biopolttoaineet Ari Juva Neste Oil Oyj ari.juva@nesteoil.com 1 Miksi biopolttoaineita liikenteeseen? Tuontiriippuvuuden vähentäminen Kasvihuonekaasujen vähentäminen Energiasektoreista vain

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

RAPORTTI DIREKTIIVIN 2003/30/EY EDELLYTTÄMÄ KERTOMUS LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN JA MUIDEN UUSIUTUVIEN POLTTOAINEIDEN KÄYTÖN EDISTÄMISESTÄ SUOMESSA

RAPORTTI DIREKTIIVIN 2003/30/EY EDELLYTTÄMÄ KERTOMUS LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN JA MUIDEN UUSIUTUVIEN POLTTOAINEIDEN KÄYTÖN EDISTÄMISESTÄ SUOMESSA DIREKTIIVIN 2003/30/EY EDELLYTTÄMÄ KERTOMUS LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN JA MUIDEN UUSIUTUVIEN POLTTOAINEIDEN KÄYTÖN EDISTÄMISESTÄ SUOMESSA 0.0.1Johdanto Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin liikenteen

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto TransEco-seminaari 4.12.2012 Nykyinen biopolttoaineita koskeva lainsäädäntö EU-säädökset RES-direktiivi (2009/28/EY) Vaatimus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 Energiahaaste St1 yhtiönä Polttoaineista Biopolttoaineista Taudeista ja hoidoista Energiayhtiö St1 Johtava CO 2 -hyvän energian valmistaja ja myyjä Tavoitteemme

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista

Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista pe 30.10.2009 Technopolis Kuopio Euroopan unionin energiapoliittiset tavoitteet bioenergian tuotannolle Apulaispäällikkö Paavo Mäkinen, Euroopan komission

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Neste Oilin historiaa 1948 Neste perustetaan Suomen öljynsaannin turvaamiseksi 1957 Naantalin jalostamo aloittaa toimintansa

Lisätiedot

EU:n ja Suomen bioenergialinjaukset

EU:n ja Suomen bioenergialinjaukset EU:n ja Suomen bioenergialinjaukset Juho Korteniemi Lapin bioenergiaseminaari - 14.2.2008 Rovaniemi - 15.2.2008 Tornio Sisällysluettelo Bionova Engineering ja Juho Korteniemi Mitä bioenergia on? Miksi

Lisätiedot

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Ari Juva, Neste Oil seminaari 4.11.2009 Source: Ben Knight, Honda, 2004 4.11.2009 Ari Juva 2 120 v 4.11.2009 Ari Juva 3 Auton kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Vesa Kaarakka, metsäneuvonantaja UM / kehityspoliittinen osasto toimialapolitiikan yksikkö Metsän

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävä julkinen hankinta vapaaehtoinen väline. Tässä asiakirjassa esitetään EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Biohiilen käyttömahdollisuudet Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä

Lisätiedot