Innovatiiviset kaupunkiekosysteemit Saara Vauramo, kehityspäällikkö, Lahden seudun ympäristöpalvelut, GreenCity -ohjelma Cleantech Avain seminaari

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Innovatiiviset kaupunkiekosysteemit Saara Vauramo, kehityspäällikkö, Lahden seudun ympäristöpalvelut, GreenCity -ohjelma Cleantech Avain seminaari"

Heikki Ranta
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Innovatiiviset kaupunkiekosysteemit Saara Vauramo, kehityspäällikkö, Lahden seudun ympäristöpalvelut, GreenCity -ohjelma Cleantech Avain seminaari

2 Teollisuusalueista innovaatiokeskittymiin Ennen 1960-lukua: maaseudun kehittäminen luvulla: aluepolitiikka, teollisuusalueiden Suomi : Hyvinvointipalveluiden kehittämisen Suomi 1990-luvulla osaamisen kehittämisen Suomi 2010: Innovaatioiden Suomi

3 Uusien ratkaisujen aika Maailman väestönkasvu ja vaurastuminen kiihdyttää luonnonvarojen kulutusta: esim. kilpailu fossiilisista polttoaineista ja älyteknologian kaipaamista harvinaisista maametalleista kovenee kaiken aikaa Resurssitehokkuus (i.e. luonnonvarojen tehokkaampi käyttö) maailman talouspolitiikan uutena ajurina EU2020 strategy (2010) EU Green Economy Roadmap (06/2011) > EU politiikan valmistelua Rio+20 konferenssiin UNEP Green Economy Initiative (06/2011) > Kestävä talous ja köyhyyden vähentäminen Japans New Growth Strategy (2010) > Ilmastonmuutos ja väestön ikääntyminen keskeisinä haasteina Jne.. Miten cleantech ja resurssitehokkuus näkyvät jatkossa Suomen kaupunkipolitiikassa? INKA ohjelmassa limittyvä teema: kestävä energiantuotanto, älykäs kaupunki, biotalous jne.

4 Isot tavoitteet eivät saa upota käsitteistön hetteikköön Resurssitehokkuus, resurssiviisaus Cleantech Uusiokäyttöratkaisut Ekoinnovaatiot Materiaalitehokkuus Vihreä talous cleandesign Materiaalitehokkuudella tarkoitetaan luonnonvarojen käyttöä lopputuoteyksikköä, tuotannon arvoa tai muuta tuotettua yksikköä kohden. Materiaalitehokkuutta käytetään terminä, joka kattaa jätteen synnyn ehkäisyä edistävät toimet (Ympäristöministeriö 2007). Puhtaan tekniikan tuotannolla (englanniksi cleantech, lyhennys sanoista clean technology) tarkoitetaan kaikkia tuotteita, tekniikoita ja palveluita, jotka tuotantoprosessissaan tai käytössään aiheuttavat vaihtoehtojaan vähemmän haittaa ympäristölle tai kuluttavat vähemmän luonnonvaroja. Puhtaan tekniikan tuote on siis ympäristönäkökohdiltaan parempi kuin vastaava, saman käyttötarkoituksen omaava tuote. Vertailukohtana voidaan pitää keskimääräistä kansallista tasoa tämän tuotteen tuotannossa tai käytössä (Tilastokeskus).

5 Millainen on innovatiivinen kaupunki? Uudistuva edelläkävijyys Avoin tieto ja kehitysympäristö Käyttäjien tarpeen ymmärrys Kysyntälähtöisyys

6 Resurssitehokkaat ratkaisut Low-tech High-tech Älykkäät rahoitusmallit High finance Low-tech Low finance High finance High-tech Low finance edelläkävijämarkkinat Teknologinen älykkyys

7 Kaupungit kehittyvät INKA-ohjelman imussa?

8 Innovaatiot ja Suomen haasteet Suomen innovaatiojärjestelmä on tuottanut tulosta Talouden lyhyen ja keskipitkän aikavälin haasteet julkisen sektorin rakennemuutos ja tarvittavat kipeät päätökset Suomi on ennenkin ponnistanut juuri vaikeuksista. Innovaatiopolitiikan täytyy kohdata rakennemuutos: vastattava isoihin haasteisiin ja parannettava suomalaisen yritystoiminnan kilpailukykyä.

9 Mitä Cleantech on tuonut Suomelle? Teollisten toimijoiden valmistusprosessien resurssitehokkuus parantunut + päästöt vähentyneet Kiristyvä ympäristösääntely: esim. jätelainsäädännön tiukentuminen, voimalaitosten päästövaatimukset Hyvä esimerkki: Rakentamisen energiatehokkuus on keskeinen osa toimialan kehitystä Suomeen syntynyt runsaasti rakennetun ympäristön energia- ja materiaaliasiantuntemusta ja palveluliiketoimintaa Polarisoitunut keskustelu kiristyvistä energiatehokkuustavoitteista riskit Vesien puhdistamisesta syntynyt vientituote Esim. Pietarin Kansainvälinen vesiosaamiskeskus Älykkään infrastruktuurin (liikenne, sähköverkot, talot, kaupungin data jne.) hyödyntämisessä ollaan edetty hitaasti Maine

10 Tarve ekoinnovaatioille kunnat ekoinnovaatioiden kasvualustana? Kunnat voivat hankinnoillaan merkittävästi lisätä cleantechin kysyntää ja vauhdittaa siten ympäristöliiketoimintaa alueellaan. Hankintojen hyödyntäminen talouden viherryttämiseen vaatii uudentyyppistä hankintaosaamista. Lahden kaupungin strategia sitouttaa CO 2 päästöjen puolittaminen v.1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä Ympäristö- ja ilmastonäkökulma huomioidaan 50%:ssa hankinnoista vuoden 2013 loppuun mennessä. Konsernin uudisrakentaminen toteutetaan lähtökohtaisesti matalaenergiatasoisena Vihreän talouden tavoittelussa tarvitaan uusia innovaatioita, ekoinnovaatioita. Kysymys ei ole kuitenkaan pelkistä teknologisista innovaatioista, vaan myös uusista toimintatavoista ja palveluista, esim. kunnissa. Kunnat voisivat myös toimia ekoinnovaatioiden kasvualustana.

11 Onko materiaalitehokkuus seuraava ISO juttu?

12 Esim. Kaupungin materiaalitehokkuuden edistämisen askeleet Alueellisen materiaalivirtakatselmuksen/ma teriaalivirta-analyysin tekeminen. Päijät-Hämeessä jo tarkasteltu paikallisia biomassa- ja energiajätevirtoja ( Kokonaisvaltainen käsitys materiaalivirroista Testiympäristöjen luominen Uusiokäyttöratkaisujen tukeminen mm. testaamalla uusiomaa ainesten käyttöä kaupungin maanrakennuskohteissa. Materiaalitehokkaiden ratkaisujen tukeminen kaupungin julkisten hankintojen ja investointien toimesta. Resurssitehokkuus osa Lahden kaupungin valmisteilla olevaa strategista hankintaohjelmaa. Valmistuu loppuvuodesta 2013 Systemaattinen hankinta ja seuranta

13 Fyysiset tuotekehitysympäristöt tulevat Puurakentaminen Espoo, T3 ja Finnoo Kouvola Energia/ekotehokas täydennysrakentaminen Helsinki, Myllypuro Tampere, Tesoma Riihimäki, Peltosaari Uudet tilakonseptit Uudet energiaratkaisut Jyväskylä, Kangas Tampere, Vuores Turku, Skanssi Lahti, Radanvarsi Älykäs infra Jyväskylä, Kangas Turku, Skanssi Oulu, Hiukkavaara Lahti, Niemen kampus

14 Edelläkävijäalueiden kehittäminen esim. Ranta-Kartano Korkealuokkainen kaupunkikuva 1000 asukasta Rakentuu vuosien aikana Umpikorttelirakenne Kivijalkamyymälät Taidetta ja puistomaisuutta Aukioita Taidemuseolle korttelivaraus Pysäköinti rakenteellista Energiatehokasta ja ekologista keskusta-asumista Uusiomateriaalien hyödyntäminen maanrakennuksessa PIMA alueet Hulevesien luonnonmukainen käsittely, viherkatot Energiatehokkuus Kaukolämpö, kaukokylmä Sijainti keskustassa päivittäin ei tarvitse autoa

15 Edelläkävijäalueen kehittäminen esim. Lahden Radanvarsi Logistisen solmukohdan rakentaminen Tärkeä joukkoliikenteen solmukohta Jätehuolto, jätevesi Putkikeräysjärjestelmät Suljetut kierrot Vesitehokkuus Keskustan huoltoliikennelogistiikan ratkaiseminen Kävely-yhteyksien kehittäminen Asumisen uudet kasvot Edellyttää VT12 siirtoa Viherrakentaminen Uudet energiaratkaisut Kaukolämmön, energiatehokkuuden ja hajautetun energiantuotannon yhteensovittaminen.

16 Pienistä kokeiluista isoihin kokonaisuuksiin Energiajätteen syntypaikkalajittelu Energiahyötykäyttö, uudet innovaatiot energiantuotannossa Liikenteen kytkeytyminen jätteestä energiaksi ketjuun: Paikalliset liikennepolttoaineet jätteistä, Cleantech ratkaisujen tukeminen kilpailutuksessa Materiaalitehokkuus: Esim. paikallisten tuhkien ym. ylijäämämassojen hyödyntäminen maanrakennuksessa, uudet liiketoimintamuodot Kokonaisvaltaiset ratkaisut aluekehittämisessä (Ekologia + Cleantech + Muotoilu) uudet liiketoimintamahdollisuudet Ratkaisun tukeutuminen alueen osaamisverkoston kokonaisuuteen

17 Kiitos!

Samankaltaiset tiedostot

Materiaalitehokkuuden edistäminen Lahden kaupungissa Saara Vauramo, Lahden kaupunki ja Sirpa Rivinoja, Risain Oy

Materiaalitehokkuuden edistäminen Lahden kaupungissa Saara Vauramo, Lahden kaupunki ja Sirpa Rivinoja, Risain Oy Kuntien materiaalitehokkuus seminaari 7.5.2013 Sibeliustalo Mistä kaupungin materiaalitehokkuus