Ympäristö- ja rakennuslautakunta nro 5/ SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 nro 5/2014 SISÄLLYSLUETTELO YMPJARAKL 45 YMPJARAKL 46 YMPJARAKL 47 YMPJARAKL 48 YMPJARAKL 49 YMPJARAKL 50 Kokouksen järjestäytyminen Lausunto koskien melumittausten uusimista Stallsmossabergetin louhosalueella Lausunto Stallsmossabergetin louhimon kaivovesitutkimuksista Tärinämittausten kustannusten korvaaminen Stallsmossabergetin louhimon lähikiinteistöllä Lausunto koskien Kantvikin satama-altaan ja tuloväylän ruoppausta Lausunto vesilain mukaisesta poikkeusluvasta uoman täyttöön YMPJARAKL 51 Lausunto valitusasiassa, Grennäs 1:8 YMPJARAKL 52 YMPJARAKL 53 YMPJARAKL 54 YMPJARAKL 55 Rakennuslupahakemus, 14-7-R Rakennuslupahakemus, 14-6-R Lausunnon antaminen lämpökeskuksen alueen asemakaavan muutosluonnoksesta Lausunnon antaminen Länsi-n osayleiskaavan muuttamisesta/ Hasselgård 1:26 YMPJARAKL 56 Lausunnon antaminen Pohjois-n osayleiskaavan muutoksesta / Björkkulla 1:1 och Nötterbacka 2:5 YMPJARAKL 57 Ympäristö- ja rakennuslautakunnan syksyn 2014 kokouspäivät YMPJARAKL 58 Ympäristö- ja rakennuslautakunnan talouden seuranta 5/2014 YMPJARAKL 59 YMPJARAKL 60 YMPJARAKL 61 Viranhaltijapäätösten ja jaoston laillisuusvalvonta Tiedoksiantoasiat Muut asiat

2 Sivu 2 Nro 5/2014 KOKOUSAIKA klo 18 - KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka toimi puheenjohtajana) Tekninen toimisto Honkasalo Antero, puheenjohtaja Kokkonen Yrjö, varapuh.johtaja Bardy Ann-Marie, jäsen Berglund Hans, jäsen Ekström Susanne, jäsen Kämäräinen Paula, jäsen Nummenmaa Rauli, jäsen Mäkinen Lea, jäsen Suomalainen Jani, jäsen MUUT SAAPUVILLA OLLEET Karell Anders, kunnanhallituksen edustaja Flythström Kenneth, vs. rakennustarkastaja Hynninen Anu, ympäristötarkastaja Kantele Martta, hallinnon suunnittelija LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS YMPJARAKL 45 ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA (Tarkastajien valinta taikka merkintä edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastamisesta) YMPJARAKL PÄÄTÖSTEN ANTAMISPÄIVÄ LUPA-ASIASSA 45 Tässä kokouksessa lupa-asiassa tehdyt päätökset annetaan julkipanon jälkeen PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Antero Honkasalo Martta Kantele PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi lukuunottamatta Tarkastusaika Allekirjoitukset JULKIPANOTODISTUS (MRL 198 ) Tässä kokouksessa lupa-asiassa tehtyjä päätöksiä koskeva ilmoitus on ollut julkipantuna kunnan ilmoitustaululla Virka-asema Hallinnon suunnittelija Allekirjoitus Martta Kantele

3 Sivu 3 YMPJARAKL 45 Ehdotus: KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää - todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi - valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.

4 Sivu 4 YMPJARAKL:470 /2013 YMPJARAKL 46 LAUSUNTO KOSKIEN MELUMITTAUSTEN UUSIMISTA STALLSMOSSABERGETIN LOUHOSALUEELLA YMPJARAKL Liite 3 Oheismateriaali n ympäristö- ja rakennuslautakunta on vastaanottanut Lillåkerintien asukkailta vaatimuksen (Liite 3) uusia Pikkalan louhinta-alueella tehdyt melumittaukset. Asukkaiden mukaan valvontaviranomaisen ei tule hyväksyä Rambollin tekemiä Pikkalan kivilouhimon melumittauksia, koska niiden tekemisessä ei ole noudatettu ympäristöministeriön ohjetta ympäristöluvan edellyttämällä tavalla. Normaali toiminta (esim. rikotus) ei ollut mittausten aikana käynnissä, joten melu oli huomattavan vähäistä tavalliseen tilanteeseen verrattuna. Asukkaat ovat itse mitanneet jatkuvaa, lupamääräykset db:llä ylittävää melua louhimon ollessa toiminnassa normaalisti. Vaatimuksessa esitetään, että mittaukset tulee suorittaa uudestaan lupamääräysten vaatimusten mukaisesti, jotta viranomainen voisi hyväksyä tuloksen viralliseksi mittaustulokseksi. Mittaukset tulee suorittaa kohteissa, joissa maaston muodot eivät estä melun kulkeutumista ja ajankohtana, jolloin myös meluisimmat toiminnot louhimolla ovat käynnissä. Ympäristöviranomaisen on todellista tietoa saadakseen järjestettävä mittaukset toiminnanharjoittajan tietämättä niiden ajankohtaa. Melumittaukset on toistettava viipymättä, kun rikotus on käynnissä ja sääolosuhteet sen sallivat. Melua on mitattava myös sisätiloissa, koska useat asukkaat ovat havainneet impulssimaista sisämelua. n kuntaan toimitetun melumittausraportin mukaan mittaukset tehtiin klo välisenä aikana kolmessa mittauspisteessä (Lillåkerintie 80, Lillåkerintie 135 sekä Pikkalan kartano 80). Mittausten aikana oli käynnissä murskaus klo , rikotus klo ja sekä poraus klo , ja Raportin mukaan melun mittaaja valitsi mittauspisteiksi mahdollisimman edustavat kohteet, jotka sijaitsivat lähimpänä ottamisalueelta. Valinnassa huomioitiin kallioalueen topografia siten, että esitetyt pisteet olivat potentiaalisia häiriintyviä kohteita. Mittaustulosten mukaan suurimmat melulähteet olivat louhinta-alueen melu sekä kantatie 51:n liikenne. Mittauspisteessä 1 mitattu häiriökorjattu äänitaso oli LAeq 46 db mittausepävarmuuden ollessa ±7 db (raja-arvo LAeq 45 db), mittauspisteessä 2 äänitaso oli LAeq 42 db mittausepävarmuuden olles-

5 Sivu 5 sa ±7 db (raja-arvo LAeq 45 db) ja mittauspisteessä 3 se oli LAeq 52 db mittausepävarmuuden ollessa ±10 db (raja-arvo LAeq 55 db). Toiminnanharjoittajalle on annettu mahdollisuus vastineen antamiseen asiassa. Ympäristöviranomaiselle toimitetun vastineen mukaan melumittaukset tehtiin ympäristötarkastajan hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Olosuhteet melumittauksia tehtäessä osoittivat pahinta mahdollista melutilannetta, sillä kaikki mahdolliset toiminnat (poraus, rikotus, murskaus ja kuljetukset) olivat samanaikaisesti käynnissä lyhyitä tavanmukaisia taukoja lukuun ottamatta. Melumittaukset tehtiin edustavassa tilanteessa toiminnan alkuvaiheessa, jolloin louhintarintaus Lillåkerintien suuntaan ei ollut kovin korkea. Toiminnan edetessä meluvaikutukset etenkin koilliseen vähenevät, koska toiminnot ovat kauempana ja matalammalla ja murskauslaitos sijoittuu sisälle louhokseen kallioseinämien suojaan. Melumittausten mukaan häiriökorjattu ekvivalenttimelutaso oli pahimman skenaarion mukaisessa tilanteessa 46 db. Tulos on tulkittava mittausepävarmuus huomioituna yhtä suureksi kuin lupaehto. Asukkaiden väittämä lupamääräykset jatkuvasti db ylittävästä melusta Lillåkerintiellä on epärealistinen, sillä toiminnan aiheuttama ekvivalenttimelu etäisyydellä ei kantaudu metrin etäisyydelle asukkaiden ilmoittamalla desibelitasolla edes avoimessa maastossa. Koska mittauksia ei ole raportoitu millään tavalla, ei niiden suorittamistapaa tai menetelmiä voi todentaa. Melu ei virallisten mittausten perusteella ole impulssimaista Lillåkerintien kohdalla. Toiminnanharjoittaja ei ole pyrkinyt vaikuttamaan mittaustuloksiin: Toimintoja ei ole mittausten johdosta "sijoiteltu", alueen "intensiteettiä muutettu" eikä toimintaa ole järjestetty vähemmän melua tuottavaksi. Sen sijaan kaikkia melusta annettuja ylimitoitettuja lupamääräyksiä on noudatettu melumittauksia tehdessä. Asukkaiden vaatimus melumittausten uusimisesta sisältää väärää tietoa toiminnanharjoittajan puheista ja melumittausten suorittamisesta. Oheismateriaali ja liitteet - liitteenä vaatimus melumittausten uusimisesta - oheismateriaalina melumittaussuunnitelma, melumittausraportti ja toiminnanharjoittajan vastine Esittelijä: ympäristötarkastaja Anu Hynninen, puh , s-posti: anu.hynninen(at)siuntio.fi Ehdotus: Mittauskohteet valittiin mittaajan toimesta siten, että edustettuina olivat lähimmät häiriintyvät kohteet. Kohteiden valinnassa huomioitiin ympäristön topografia eli maaston muodot. Toiminnanharjoittaja ei puuttunut kohteiden valintaan. Ympäristö- ja rakennuslautakunnalla ei ole moittimista mittauskohteiden valinnasta.

6 Sivu 6 Mittaukset tehtiin ympäristöministeriön melunmittausohjetta noudattaen. Mittauspisteen 1 äänitaso oli LAeq 46 db (raja-arvo LAeq 45 db), mittauspisteen 2 äänitaso oli LAeq 42 db (raja-arvo LAeq 45 db) ja mittauspisteen 3 äänitaso oli LAeq 52 db (raja-arvo LAeq 55 db). Kohteissa 1 ja 2 mittausepävarmuus oli etäisyyden perusteella ± 7 db ja kohteessa 3 se oli ± 10 db tuuliolosuhteista johtuen. Ympäristöministeriön melumittausohjeen mukaan tuloksen epävarmuus tulee huomioida, kun mittaustuloksia halutaan verrata ohjearvoihin. Ohjearvo katsotaan ylitetyksi mittaustuloksen perusteella, jos mittaustulos > epävarmuus + ohjearvo. Vastaavasti ohjearvo voidaan katsoa alitetuksi, jos mittaustulos ohjearvo - mittausepävarmuus. Melumittausraportin mukaan ei siis voida todentaa, että melun ohjearvot olisivat ylittyneet tai alittuneet alueella. Merkittävimpänä syynä tähän on kohteiden etäisyydestä johtuva suuri mittausepävarmuus. Melumittausten epävarmuutta voidaan pienentää toistamalla mittaukset useaan otteeseen. Toistamalla mittaukset kahdesti voidaan epävarmuus saada pienennettyä arviolta 4-5 db:iin. Mittausten toistamisella ei saavuteta varmuudella tuloksia, joiden perusteella melun ohjearvojen voitaisiin todeta ylittyvän tai alittuvan, koska häiriintyvien kohteiden suuri etäisyys pitää mittausepävarmuuden joka tapauksessa suurena. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman Asumisterveysohjeen mukaan melun impulssimaisuus voidaan laskea kaavalla, jossa on huomioitu saman äänitapahtuman aikana eri aikavakioilla mitatut maksimimelutasot. Melun impulssimaisuuden katsotaan yleensä lisäävän koettua haitallisuutta tai kielteisyyttä verrattuna saman äänitason tasaiseen meluun. Louhosalueella tehtyjen mittausten mukaan louhosalueelta kuului satunnaisesti kaikissa mittauspisteissä kovia kolahduksia, jotka erottuivat muun toiminnan äänitasosta. Koska impulssitapahtumien aikaväli oli kuitenkin pitkä, ei impulssimaisuuskorjausta tehty. Mikäli impulssimaisuuskorjaus olisi tehty Asumisterveysohjeen mukaisesti 1,1 % osuudelle ajasta, sen vaikutus kokonaisäänitasoon olisi ollut 0,2 db. Asukkaiden esittämän vaatimuksen mukaan melua olisi tullut mitata ulkotilojen lisäksi sisätiloissa. Yleisen käytännön mukaan melumittaukset tehdään ulkotiloissa, mutta ne voidaan toistaa myös sisätiloissa, mikäli melurajat selvästi ylittyvät eikä ohjearvoihin päästä. Mittaustulosten perusteella ei voida todeta, että ohjearvot olisivat ylittyneet selvästi. Melumittausten tekeminen lupamääräysten mukaisesti kuuluu toiminnanharjoittajan velvollisuuksiin ja toiminnanharjoittaja on vastuussa mittauksista aiheutuneista kustannuksista. Toiminnanharjoittajan päätettävissä on, millä taholla mittaukset teetetään, kunhan ne tehdään määräyksiä noudattaen. Kunnalla ei ole mahdollisuutta tehdä itse mittauksia tai päättää konsult-

7 Sivu 7 tiyhtiön valinnasta, varsinkaan kun ei ole näyttöä siitä, että mittaukset suorittanut konsulttiyhtiö olisi toiminut säädösten vastaisesti. n ympäristö- ja rakennuslautakunta toteaa, että melumittaukset on suoritettu asianmukaisesti, eikä niiden uusimiseksi ole riittäviä perusteita. Seuraavien alueella tehtävien mittausten aikana kaikkien häiritsevää melua aiheuttavien toimintojen tulee olla käynnissä. Käsittely: Ekström poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Kokkonen Suomalaisen kannattamana ehdotti, että mittausten tulos hylätään ja uusi mittaus tehdään ohjeen mukaisesti. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat Kokkosen ehdotusta, äänestävät ei. Äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 5 (Honkasalo, Bardy, Berglund, Kämäräinen, Nygård) 3 (Kokkonen, Mäkinen, Suomalainen). Päätös: Esittelijän ehdotuksen mukaan. Kokkonen jätti päätökseen eriävän mielipiteen. En hyväksy tehtyä melumittausta. Mittauksen tulokset on hylättävä ja uusi mittaus on tehtävä ympäristöministeriön ohjeita noudattaen. Perustelut: - Mittauspiste Lillåkerintien pohjoispäässä on väärin valittu. Piste ei ole pahimmin melulle altistuvassa kohdassa, niinkuin ohjeet edellyttävät, vaan sijaitsee suojaisessa maastonkohdassa. Mittausta ei myöskään tehty melulle altteimman rakennuksen luona. - Melumittauksessa ei yritettykään vähentää taustamelua vaan mittausta tehtiin pahimman taustamelun aikaan. - Mittauspiste 3:n mittaus oli ohjeiden mukaan väärin suoritettu, koska tuulen suunta oli suoraan louhimoa kohti. Lisäksi pisteellä 3 ei mitattu lainkaan sinä aikana, kun melu oli voimakkaimmillaan ts. rikotuksen aikaan. - Melumittaajat kirjasivat tarkoin omat kuulohavaintonsa, mm. kaivinkoneen kauhan kolahdukset. He eivät silti mainitse mitään kovimman melun aiheuttajasta, rikotuksesta. Millään mittauspisteellä myöskään mittareiden lukemista ei voi nähdä, milloin rikotus on käynnissä ja milloin ei. Asukkaille rikotus on kuitenkin häiritsevin melun osatekijä ja sen pitäisi erottua tuloksista. On siis syytä epäillä, ettei mittausta ole tehty oikein. = = =

8 Sivu 8 YMPJARAKL 46 Liite 1 Vaasan hallinto-oikeus pyytää n ympäristö- ja rakennuslautakunnalta lausuntoa hallinto-oikeuteen saapuneen valituksen johdosta. Valitus koskee n ympäristö- ja rakennuslautakunnan tekemää päätöstä hylätä asukkaiden vaatimus Stallsmossabergetin louhintaalueella joulukuussa 2013 tehtyjen melumittausten uusimisesta. Valituksessaan asukkaat toteavat, ettei melumittauksia toteutettu Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen, ympäristöministeriön laatiman melunmittausohjeen eikä louhimolle tehdyn melunmittaussuunnitelman mukaisesti. Melumittauspisteiksi ei valittu kohteita, jotka olisivat sijainneet lähimpänä ottamisalueelta tai melumallinnuksen osoittamilla meluisimmilla alueilla (esimerkiksi kiinteistöllä Lillåkerintie 135). Mittauspiste 2 sijaitsi virheellisesti korkean kallion suojassa, joka vaimensi melua tehokkaasti. Valituksessa todetaan, etteivät tuuliolosuhteet olleet mittausten aikana melunmittausohjeen mukaiset. Tuulen suuntaa koskevat vaatimukset eivät täyttyneet ja lisäksi tuuli oli ajoittain liian voimakasta. Mittauksia ei olisi myöskään tullut tehdä aamuruuhkan aikana. Taustamelu häiritsi mittausten suorittamista, eikä arviointia voitu siten tehdä luotettavasti. Suuri osa mittauksista toteutettiin valvomattomina, ministeriön ohjeen ja melunmittaussuunnitelman vastaisesti. Melumittausten tekijää on kuultu asian johdosta Melumittaajan mukaan melua mitattiin edustavissa pisteissä lähimpien asuintalojen pihaalueilla. Mittauspisteiden valinnassa huomioitiin maaston muodot. Mittauspiste 2 sijaitsi rinteessä muutaman metrin etäisyydellä kalliosta, hieman kallion korkeinta kohtaa alempana. Kallion läheisyydellä ei mittaajan mukaan ollut olennaista merkitystä mittaustuloksiin. Mikäli mittaukset olisi tehty viereisellä kiinteistöllä (Lillåkerintie 135), olisivat mittaustulokset olleet samansuuntaisia, eikä merkittäviä eroja melutasoissa olisi havaittu. Melumallinnus tehtiin alkuperäisen lupahakemuksen perusteella, jossa suunniteltu ottoalue oli huomattavasti toteutuvaa ottoaluetta laajempi, eikä meluntorjuntatoimenpiteitä oltu huomioitu. Vaasan hallinto-oikeuden päivitettyyn lupahakemukseen perustuvassa päätöksessä todetaan, että toimintaa voidaan harjoittaa ilman, että melun raja-arvot ylittyvät lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, mikäli melua torjutaan asianmukaisin toimenpitein. Joulukuussa 2013 tehtyjen melumittausten aikana louhinta-aluetta rajaava suojavalli oli vielä keskeneräinen, mutta tästä huolimatta toiminnan aiheuttama melu oli ympäristöluvassa asetettujen raja-arvojen tasolla, eikä raja-arvojen ylittymistä havaittu.

9 Sivu 9 Melumittaajan mukaan tuuliolot olivat suotuisat 2/3 mittauspisteistä. Koska mittauspisteet sijaitsivat eri puolilla louhinta-aluetta, ei kaikissa mittauspisteissä voitu samanaikaisesti päästä olosuhteisiin, joissa tuulen suunta olisi ollut ± 45º sektorissa murskausalueelta mittauspisteiden suuntaan. Mittauspisteessä 3 tuulen suunta ei ollut ympäristöministeriön suositusten mukainen, mutta asia kirjattiin ohjeen mukaisesti mittausraporttiin ja otettiin huomioon mittausepävarmuusluvussa. Tuulen nopeus ylitti ohjearvon 5 m s - 1 varhain aamulla, mutta tyyntyi noin klo 9 ja oli siten valtaosan mittausajasta hyväksyttävällä tasolla. Melumittaajan mukaan liikenteen melutaso ei vaihdellut merkittävästi klo 8.00 ja välillä, eikä se myöskään vaikuttanut toiminnasta aiheutuvaan meluun. Aamuruuhka ei erottunut mittaustuloksissa millään tavoin, eikä sen häiriövaikutus siten ollut niin merkittävä, ettei sen aikana mittauksia olisi voitu tehdä. Tunnin pituinen valvottu mittausjakso riitti antamaan edustavan kuvan melutasosta, sillä kohteena oli meluvaikutuksiltaan tasainen toiminta. Valvotun mittauksen ohella suoritettu valvomaton mittaus antoi lisäinformaatiota mahdollisista häiriöäänistä. Sillä, valvottiinko mittauksia jatkuvasti, ei ollut vaikutusta mittaustuloksiin. Louhinta-alueelle sijoitetussa referenssipisteessä havaittiin voimakasta äänitasojen vaihtelua. Vastaavaa vaihtelua ei varsinaisissa mittauspisteissä havaittu, sillä äänihuiput tasoittuvat etäisyyden kasvaessa. Varsinaisissa mittauspisteissä ei voitu erottaa taukoja aktiivisesta louhosalueen toiminnasta. Näin ollen taukojen merkitys mittaustulosten kannalta oli vähäinen. Oheismateriaali ja liitteet - liitteenä lausuntopyyntö ja valitus Esittelijä: ympäristötarkastaja Anu Hynninen, puh , s-posti: anu.hynninen@siuntio.fi Ehdotus: viittaa tekemäänsä päätökseen, jonka yhteydessä asukkaiden vaatimuksen hylkääminen on perusteltu. Ympäristöluvassa toiminnanharjoittaja on määrätty suorittamaan melumittauksia, jotta niiden avulla voitaisiin arvioida lisätoimenpiteiden tarve melun leviämisen estämiseksi. Melumittaukset tehtiin , jolloin suojavalli oli vielä keskeneräinen, mutta tästä huolimatta toiminnan aiheuttama melu oli ympäristöluvassa asetettujen raja-arvojen tasolla, eikä raja-arvojen ylittymistä havaittu. Valmis suojavalli estää melun leviämistä aiempaa tehokkaammin. Melumittaukset täyttivät niille asetetut tavoitteet ja ne tullaan joka tapauksessa uusimaan kahdesti toiminnan edetessä.

10 Sivu 10 YMPJARAKL:62 /2014 YMPJARAKL 47 Liite 2 LAUSUNTO STALLSMOSSABERGETIN LOUHIMON KAIVOVESITUTKIMUKSISTA Vaasan hallinto-oikeus pyytää n ympäristö- ja rakennuslautakunnalta lausuntoa lautakunnan päätöksestä tehdyn valituksen johdosta. Ympäristö- ja rakennuslautakunta päätti lisätä Pikkalan louhimon pohjaja pintavesien tarkkailuohjelmaan raudan, mangaanin, bakteerien, radonin ja uraanin tutkimusvelvoitteen lähialueen kaivovesien osalta. Päätös tehtiin ympäristöterveydenhuollon antaman lausunnon perusteella. Lausunnossaan ympäristöterveydenhuolto suositteli em. parametrien tutkimista kaivovesinäytteistä pitäen mahdollisena, että veden rauta-, mangaani-, radon-, uraani- ja bakteeripitoisuudet nousevat louhostoiminnan vaikutuksesta. Luvanhakija valitti ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen ja perusteli valitustaan mm. sillä, ettei lautakunnalla ole valtuuksia asettaa ympäristölupaan lisävelvoitteita eikä lisätutkimuksille ole tarvetta. Oheismateriaali ja liitteet - liitteenä lausuntopyyntö ja valitus Esittelijä: ympäristötarkastaja Anu Hynninen, puh , s-posti: anu.hynninen@siuntio.fi Ehdotus: viittaa tekemäänsä päätökseen, jonka yhteydessä lisätutkimustarve on perusteltu. Lautakunnan päätös nojaa ympäristöterveydenhuollon asiantuntija-arvioon. Raudan ja mangaanin lisätutkimukset on esitetty tehtäväksi, sillä louhosalueen kalliopohjavesiputkesta otetuissa vesinäytteissä on havaittu korkeita rauta- ja mangaanipitoisuuksia. Bakteeritutkimusten perusteena on riski pohjaveden hygieenisen laadun heikentymisestä, mikäli pintavedet joutuvat kosketuksiin pohjaveden kanssa. Lillåkerintiellä sijaitsevan porakaivon vedestä on Säteilyturvakeskuksen tekemässä tutkimuksessa löydetty radonia ja uraania. Kaivoveden radonpitoisuus 4700 Bq/l ylittää selvästi sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (401/2001) määritetyn toimenpiderajan 1000 Bq/l yksityisissä käytössä olevien kaivojen vedelle.

11 Sivu 11 YMPJARAKL:323 /2014 YMPJARAKL 48 Oheismateriaali TÄRINÄMITTAUSTEN KUSTANNUSTEN KORVAAMINEN STALLSMOSSABERGETIN LOUHIMON LÄHIKIINTEISTÖLLÄ Timo Raivio on lähettänyt kuntaan vaatimuksen, jonka mukaan kunnan tulee osallistua tärinämittausten kustannuksiin hänen kiinteistöllään Itäisellä Kuninkaantiellä. Hän perustelee vaatimustaan sillä, ettei kunta ole maa-aineslupaa myöntäessään edellyttänyt kiinteistöjen katselmointia louhimosta länteen, eikä asettanut vaatimuksia tärinän mittaamiselle lännessä tai lounaassa. Raivion mukaan Pikkalan louhimon merkittävin tärinävaikutus kohdistuu alueen länsi- ja luoteispuolelle, 1-2 km etäisyydelle räjäytysalueesta, jonne matalataajuinen tärinä kulkeutuu kalliota pitkin. Voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräyksessä 2.5 todetaan, että laitoksen suorittamasta toiminnasta aiheutuvaa tärinää tulee seurata mittauksin vähintään kahdessa kiinteässä jatkuvasti käytössä olevassa mittauspisteessä, joista toinen on Lillåkerintien varrella sijaitsevassa kiinteistössä ja toinen ottamisalueen eteläpuolen kiinteistössä. Käytettyjen mittauslaitteiden tulee rekisteröidä ja taltioida mittaustulokset tapahtuma-aikoineen. Kunta ei ole antanut ympäristö- tai maa-ainesluvassa määräyksiä kiinteistöjen katselmoinnista, mutta Vaasan hallinto-oikeuden ympäristölupaan tekemän lisäyksen mukaan toiminta-alueelta 600 m etäisyydellä olevien rakennusten perustukset on tarkistettava ennen toiminnan aloittamista. Raivio on ollut yhteydessä toiminnanharjoittajaan ja ehdottanut tärinämittausten ulottamista hänen kiinteistölleen. Louhimoyrittäjä on kieltäytynyt viemästä tärinämittaria kiinteistölle ja lisäksi kieltäytynyt luovuttamasta tietoja räjäytysten panoskoosta ja räjäytyssuunnista. Oheismateriaali ja liitteet: - oheismateriaalina Raivion vaatimus kustannusten korvaamisesta Esittelijä: ympäristötarkastaja Anu Hynninen puh , s-posti: anu.hynninen(at)siuntio.fi Ehdotus: päättää, ettei kunta korvaa tärinämittausten kustannuksia, sillä mittaukset on suoritettu ympäristöluvan määräämällä tavalla. Kustannuksiin osallistuminen tarkoittaisi sitä, että kaikille samalla etäisyydellä sijaitseville kiinteistöille pitäisi pyydettäessä kustantaa tärinämittaukset. Toiminnan tarkkailu perustuu YSL 5 :n mukaiseen toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuteen ja on ensisijaisesti toiminnanharjoittajan vastuulla.

12 Sivu 12 Lautakunta suosittelee, että louhimoyrittäjä toimii yhteistyössä Raivion kanssa kiinteistön mahdollisten vaurioiden syiden selvittämiseksi.

13 Sivu 13 YMPJARAKL:298 /2014 YMPJARAKL 49 Oheismateriaali LAUSUNTO KOSKIEN KANTVIKIN SATAMA-ALTAAN JA TULOVÄYLÄN RUOPPAUSTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää n ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausuntoa Nordic Sugar Oy:n toimittamasta vesilain mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Kantvikin satama-altaan ja tuloväylän kunnossapitoruoppausta. Vesilain (587/2011) 3 luvun 3 :n 1 momentin kohdan 7 mukaisesti kaikille yli 500 m³:n ruoppauksille tulee hakea lupa aluehallintovirastolta. Hankkeen tarkoituksena on syventää Kantvikin sataman tuloväylää Strömbyvikenin lahdessa. Kantvikin väylä sijaitsee Kirkkonummen ja n kuntien alueella. Tuloväylä on ruopattu edellisen kerran sataman rakentamisen yhteydessä 1960-luvulla. Ruoppaus suoritetaan kuorintaruoppauksena. Ruopattavien alueiden teoreettinen pinta-ala on noin m 2 tr ja ruopattavien massojen määrä noin m 3 ktr. Ruopattavan kerroksen paksuus on keskimäärin 70 cm. Massat koostuvat pääosin löyhistä maalajeista, kuten liejusta, saviliejusta ja liejusavesta. Veden syvyys toimenpidealueella on 2-12 m. Ruoppausalueelta on otettu kaksi sedimenttinäytettä, joista on analysoitu mm. raskasmetallien, organotinayhdisteiden ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet. Analyysien perusteella sedimentissä esiintyy kohonneita PAHpitoisuuksia, eivätkä ruoppausmassat siten ole vesiläjityskelpoisia. Ruoppausmassojen sijoittamista varten perustetaan 7200 m 2 tr kokoinen läjitysalue Nordic Sugar Oy:n kiinteistölle. Läjitysalue rajautuu pohjoisessa rinnemaastoon ja etelässä käytöstä poistettuun junaradan penkereeseen. Itäja länsiosiin rakennetaan uudet sivupenkereet moreenista ja savesta. Läjitysaltaan ylijäämävedet johdetaan kaivoon ja sen kautta laskeutusaltaaseen alueen eteläpuolelle. Laskeutusallas rajataan patopenkereellä, joka estää meriveden nousun altaaseen. Laskeutusaltaasta vedet virtaavat avo-ojaa pitkin Strömbyvikeniin läjitysalueen lounaispuolelle. Läjitysten päätyttyä ruoppausmassa kuivuu ja alueelle muodostuu vähitellen kasvillisuutta. Ruoppauksesta ei hakemuksen mukaan aiheudu pitkäaikaista haittaa meriympäristöön tai sen käyttöön. Lievä pohja-aineksen sekoittuminen veteen sekä työnaikainen melu saattavat väliaikaisesti karkottaa kaloja ruoppauspaikan välittömästä läheisyydestä. Työn vaikutukset kalojen poikastuotantoon ja kalastukseen ovat epätodennäköisiä. Hankkeen vaikutusalueella ei juuri esiinny pesivää linnustoa. Hanke ei ole luonnonsuojelulain tai jätelain

14 Sivu 14 vastainen, eikä se vaikeuta vesienhoitosuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Vesiliikennettä ei suljeta ruoppaustöiden ajaksi. Osayleiskaavassa ruopattava alue on merkitty satama- ja vesialueeksi (LS ja W) ja läjitysalueet yritystoiminnan alueeksi (PT). Ruopattavalla vesialueella (W) ei ole suojelumerkintää. Toimenpiteet sijoittuvat hakijan sekä Nokia Asset Management Oy:n omistamille maa-ja vesialueille. Hakemusasia on kuulutettu ja on julkisesti nähtävillä Nähtävilläoloaikana asianosaiset voivat jättää muistutuksia, huomautuksia ja vaatimuksia aluehallintovirastolle hankkeen johdosta. Oheismateriaali ja liitteet: - oheismateriaalina lausuntopyyntö ja kuulutus Esittelijä: ympäristötarkastaja Anu Hynninen puh , s-posti: anu.hynninen@siuntio.fi Ehdotus: toteaa, että hanke voidaan toteuttaa, mikäli seuraavat vaatimukset otetaan huomioon: - Ruoppausta ei saa suorittaa lintujen pesintä- tai kalojen kutuaikana aikavälillä ; - Ruoppaus tulee toteuttaa siten, että vesialueelle ja meriluonnolle aiheutuu siitä mahdollisimman vähän haittaa. Haitallisten aineiden ja hienoaineksen leviäminen ympäristöön on pyrittävä rajaamaan mahdollisimman vähäiseksi sekä - Läjitysalueen suunnitelmaa tulee tarkentaa vesien käsittelyn osalta. Vesiensuojelutoimenpiteiden tehokkuus tulee arvioida ja tarvittaessa vesiensuojelua tehostaa niin, ettei läjitettävien maa-ainesten sisältämiä haittaaineita pääse missään tilanteessa kulkeutumaan Pikkalanlahteen. Hakemuksen mukaisen ruoppaushankkeen avulla Kantvikin sataman tuloväylä saatetaan kulkusyvyyden edellyttämään kuntoon. Hankkeen toteutuessa merenkulun turvallisuus paranee ja haitta-ainepitoiset sedimentit saadaan poistettua meriympäristöstä. Haittavaikutukset jäävät hakemuksen mukaan vähäisiksi ja tilapäisiksi, eikä hanke loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Hankkeesta saatavat hyödyt ylittävät siitä mahdollisesti aiheutuvat haitat, joten vesilain 3 luvun 4 :ssä mainitut luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät.

15 Sivu 15 KH:279 /2014 YMPJARAKL 50 Oheismateriaali LAUSUNTO VESILAIN MUKAISESTA POIKKEUSLUVASTA UOMAN TÄYTTÖÖN Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää n kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa vesilain 2 luvun 11 :n mukaisen poikkeusluvan saamisesta uoman täyttöön kiinteistöllä Asian dnro on ESAVI/58/04.09/2014. Lausunto tulee toimittaa aluehallintoviraston Hämeenlinnan päätoimipaikkaan mennessä. Asia voidaan ratkaista, vaikka lausuntoa ei anneta. Vesilain mukaista poikkeuslupaa haetaan kahden peltolohkon välissä olevan notkelman ja sen pohjalla kulkevan uoman täyttämiseksi 93 metrin matkalta. Hakemuksen mukaan täyttö rajoittuu tiehen nro 116. Uoman pohjalle on tarkoitus asentaa halkaisijaltaan 750 mm ojarumpu ja 125 mm salaojaputki. Täytön korkeus uoman pohjalta on noin 6 metriä. Hankkeen tarkoituksena on laajentaa peltopinta-alaa ja samalla helpottaa kulkua peltolohkolta toiselle. Kiinteistölle tehdyssä viranomaistarkastuksessa havaittiin, että kiinteistön läpi virtaavaan uomaan oli jo läjitetty mm. betonipaloja, asfalttia, sähköjohdon osia ja styroksia sisältäviä maa-aineksia. Läjityksille ei ollut haettu lupaa n ympäristönsuojelu- tai rakennusvalvontaviranomaiselta. Tarkastuksessa uoma arvioitiin luonnontilaiseksi, jonka luonnontilan vaarantaminen on 2 luvun 11 :n mukaisesti kielletty. Lupaviranomainen voi myöntää yksittäistapauksissa poikkeusluvan vesilain mukaisesta kiellosta, jos kyseessä olevan vesiluontotyypin suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. Oheismateriaali ja liitteet: - oheismateriaalina lausuntopyyntö ja lupahakemusasiakirjat Esittelijä: ympäristötarkastaja Anu Hynninen puh , s-posti: anu.hynninen(at)siuntio.fi Ehdotus: n kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta toteaa, että kiinteistöllä sijaitseva uoma tulee säilyttää luonnontilaisena. Hakemuksen mukainen täyttö maa-aineksilla vaarantaa luonnontilan, eikä poikkeuslupaa siksi tule myöntää. Maanomistajan saama etu uoman täytöstä on vähäinen, koska nykyisestä uomasta ei aiheudu merkittävää haittaa peltoviljelylle. Mikäli kulkemista peltolohkojen välillä halutaan jatkossa helpottaa, tulee maanomistajan ensisijaisesti selvittää sellaiset vaihtoehdot, joiden toteuttaminen ei vaaranna uoman luonnontilaa. Yhtenä vaihtoehtona voi olla sillan rakentaminen uoman yli.

16 Sivu 16 Kiinteistölle läjitettyjä maa-aineksia on pidettävä jätelain 5 :n mukaisena jätteenä niiden sisältämien epäpuhtauksien takia. Jätelain 13 :n mukaan jätteen käsittelystä ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Maanomistajan tulee poistaa Forsbackan uomaan luvatta läjitetyt maaainekset ja palauttaa uoma läjitystä edeltäneeseen tilaan. Poistetut maaainekset tulee toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

17 Sivu 17 YMPJARAKL 51 LAUSUNTO VALITUSASIASSA, GRENNÄS 1:8 Liite 3 käsitteli Tony Berglundin poikkeuslupahakemusta. Hakemus koski 161 m2 suuruisen omakotitalon sijoittamista yleiskaavassa A-alueeksi osoitetun alueen ulkopuolella kiinteistöllä Grennäs R:No 1:8 (11,669 ha) n kunnan Grennäsin kylässä. myönsi anotun luvan. ELY-keskus on valittanut lautakunnan päätöksestä Helsingin hallintooikeuteen. Valituksen johdosta on lautakunnalta pyydetty lausuntoa. Oheismateriaali ja liitteet: - liitteenä valituskirjelmä Esittelijä: vs. rakennustarkastaja Kenneth Flythström, puh , s-posti: kenneth.flythstrom@siuntio.fi Ehdotus: Päätöksen perusteluissa olevan lisäksi lautakunta lausuu seuraavaa: 1. Ympäristö - A-alue sijaitsee ympäristöä matalammalla ja on kalteva - Jos talo sijoitetaan A-alueelle tulevat ympäristön sade- ja sulamisvedet valumaan talon suuntaan - Läheiset rakennukset ovat sijoitetut korkealle, alue olisi siten tasapainoisempi, jos talo sijoitetaan poikkeusluvan mukaisesti. 2. Rakennusoikeus - Yleiskaavassa rakennusoikeudet lasketaan vuoden 1958 kiinteistöjakojen mukaisesti. Siten yksi rakennusoikeus häviää emäkiinteistöstä 1958, eli A-alueen rakennusoikeus häviää. 3. Hanke on rakennusjärjestyksen mukainen - Rakennusjärjestyksen mukaan tulee rakennusten sijoittelussa, niiden sovittamisessa rakennettuun ympäristöön, maisemaan, olemassaolevaan asutukseen ja korkeussijaintiin kiinnittää erityistä huomiota. 4. Suunnittelu - Poikkeuslupa ei vaikeuta tulevaa suunnittelua koska yksi rakennusoikeus häviää ja alue on harvaan asuttu. 5. Vesi ja viemäröinti - Kiinteistö liitetään omaan porakaivoon. - Jätevedet johdetaan tontille sijoitettavaan puhdistuslaitokseen. Yllämainittujen seikkojen perusteella maankäyttö- ja rakennuslain 137 edellytykset täyttyvät.

18 Sivu 18 YMPJARAKL 52 LUPANUMERO RAKENNUSLUPAHAKEMUS, 14-7-R 14-7-R HAKIJA KALLIONIEMI MARKUS VILPPUNEN OUTI Osoite KATTILAMÄENTIE NUMMELA RAKENNUSPAIKKA Osoite KATTILAMÄENTIE NUMMELA RN:o Kylä Kiinteistön nimi KANALA KOIVIKKORINNE Koordinaatit Kaava OSAYLEISKAAVA Rakennuspaikan pinta-ala 3,568 ha TOIMENPIDE Rakennustoimenpide UUDISRAKENNUS Käyttötarkoitus HEVOSTALLI Kokonaispinta-ala 161 Kokonaispinta-ala, laaj. Tilavuus 490 Tilavuus, laajennus Kerrosala 161 Kerrosala, laajennus Kerrosluku 1 EHDOTUS päättää myöntää anotun luvan allaolevin ehdoin. myöntää hakijalle maankäyttö- ja rakennuslain 144 mukaisen aloittamisoikeuden rakennuksen perustusten osalta. Hakijan tulee asettaa suuruinen vakuus niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka rakennuslupapäätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa.

19 Sivu 19 EHDOT Rakennustöitä ei saa aloittaa ennen hyväksyttyä vastaava työnjohtaja vesi- ja viemäritöiden työnjohtaja kiinteistön ilmastointitöiden työnjohtaja Ennen rakennusvaiheen aloittamista on esitettävä rakennepiirustukset piirustukset ja suunnitelmat vesi- ja viemäröintijärjestelyistä salaojituksesta lmastointijärjestelyistä KATSELMUKSET Hakijan on rakennustöiden edetessä varattava seuraavat katselmukset: rakennuspaikan merkintä pohjakatselmus rakennekatselmus loppukatselmus Esittelijä: vs. rakennustarkastaja Kenneth Flythström,puh , s- posti: PÄÄTÖS: ====== JAKELU JA VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie HELSINKI 30 päivää Päätöksen päivämäärä Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Muutokset tähän päätökseen anotaan Helsingin hallintooikeudelta kirjallisella valituksella, jonka muutoksenhakija itse tai hänen valtuuttamansa asiamies jättää tai lähettää lähetin tai postin välityksellä valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä laskettuna yllämainitusta päätöksenantopäivästä. Valituskirjelmään on liitettävä tämä päätös sekä mahdollinen muu selvitys, johon muutoksenhakija haluaa vedota.

20 Sivu 20 YMPJARAKL 53 LUPANUMERO RAKENNUSLUPAHAKEMUS, 14-6-R 14-6-R HAKIJA KALLIONIEMI MARKUS VILPPUNEN OUTI Osoite KATTILAMÄENTIE NUMMELA RAKENNUSPAIKKA Osoite KATTILAMÄENTIE NUMMELA RN:o Kylä Kiinteistön nimi KANALA KOIVIKKORINNE Koordinaatit Kaava OSAYLEISKAAVA Rakennuspaikan pinta-ala 3,568 ha TOIMENPIDE Rakennustoimenpide UUDISRAKENNUS Käyttötarkoitus KONEHALLI Kokonaispinta-ala 244 Kokonaispinta-ala, laaj. Tilavuus 950 Tilavuus, laajennus Kerrosala 244 Kerrosala, laajennus Kerrosluku 1 EHDOTUS päättää myöntää anotun luvan allaolevin ehdoin. myöntää hakijalle maankäyttö- ja rakennuslain 144 mukaisen aloittamisoikeuden rakennuksen perustusten osalta. Hakijan tulee asettaa suuruinen vakuus niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka rakennuslupapäätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa.

21 Sivu 21 EHDOT Rakennustöitä ei saa aloittaa ennen hyväksyttyä vastaava työnjohtaja Ennen rakennusvaiheen aloittamista on esitettävä rakennepiirustukset piirustukset ja suunnitelmat salaojituksesta KATSELMUKSET Hakijan on rakennustöiden edetessä varattava seuraavat katselmukset: rakennuspaikan merkintä pohjakatselmus rakennekatselmus loppukatselmus Esittelijä: vs. rakennustarkastaja Kenneth Flythström,puh , s- posti: PÄÄTÖS: ====== JAKELU JA VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie HELSINKI 30 päivää Päätöksen päivämäärä Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Muutokset tähän päätökseen anotaan Helsingin hallintooikeudelta kirjallisella valituksella, jonka muutoksenhakija itse tai hänen valtuuttamansa asiamies jättää tai lähettää lähetin tai postin välityksellä valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä laskettuna yllämainitusta päätöksenantopäivästä. Valituskirjelmään on liitettävä tämä päätös sekä mahdollinen muu selvitys, johon muutoksenhakija haluaa vedota.

22 Sivu 22 TEKNLTK:482 /2013 YMPJARAKL 54 Oheismateriaali LAUSUNNON ANTAMINEN LÄMPÖKESKUKSEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA Tekninen lautakunta on pyytänyt lausuntoa ympäristö- ja rakennuslautakunnalta lämpökeskuksen alueen asemakaavan muutosluonnoksesta. Hankkeen yleiskuvaus Kunnan nykyinen lämpökeskus sijaitsee Ratapihantiellä ja se täytyy siirtää uuden asuinalueen alta. n Sydämen asemakaavaan merkitty lämpökeskukselle varattu alue on osoittautunut liian pieneksi. Luonnokseen merkitty uusi energiantuotannon alue (EN) sijaitsee Palonummentien ja rautatien välissä (Palonummen asemakaava). n Sydämen asemakaavaan lämpökeskukselle varattu alue muutetaan lähivirkistysalueeksi (LV-1) Kaavamääräyksin on pyritty vähentämään ulkonäkövaikutuksia merkitsemällä EN-korttelin uloimmat alueet istutettavaksi puilla ja pensailla. Vihermassan on Palonummentien varrella oltava erityisen runsasta. Kaavamääräyksin ohjataan kattilalaitoksen suunnittelua ja rakentamista niin, ettei lähiympäristölle aiheudu meluhaittaa. Kaavaselostuksen mukaan on ratkaisun liikennevaikutus vähäinen. Polttoainetta tuodaan yleensä kerran päivässä ja tuhkaa viedään pois noin kaksi kertaa kuukaudessa. Kaavatilanne Alue on asemakaavoitettu, kaavamerkintä on VL-1 (lähivirkistysalue) Oheismateriaali ja liitteet: - oheismateriaalina o luonnos asemakaavamuutoksesta o havainnekuvat o kaavaselostus Esittelijä: vs. rakennustarkastaja Kenneth Flythström, uh , s-posti:kenneth.flythstrom@siuntio.fi Ehdotus: muistuttaa seuraavista asioista asemakaavan luonnoksessa: - Suomenkielisistä asemakaavamääräyksistä puuttuvat savukaasujen nousunopeudet;

23 Sivu 23 - Asemakaavassa pitää olla merkintä lämpökeskuksen huipputehosta ja - Asemakaavassa pitää olla merkintä liittymän sijainnista.

24 Sivu 24 TEKNLTK:574 /2013 YMPJARAKL 55 Oheismateriaali LAUSUNNON ANTAMINEN LÄNSI-SIUNTION OSAYLEISKAAVAN MUUTTAMISESTA/ HASSELGÅRD 1:26 Tekninen lautakunta on pyytänyt ympäristö- ja rakennuslautakunnalta lausuntoa Länsi-n osayleiskaavan muuttamisesta kiinteistöllä Hasselgård Joel Rehnström on anonut yleiskaavan muutosta. Muutoksen tarkoituksena on siirtää ympärivuotinen asuinpaikka (A) kiinteistön Hasselgård 1:26 sisällä rakentamisen kannalta sopivammalle paikalle M-2 -alueella. Siirto tapahtuu oheismateriaalin kartan kohdasta 1 kohtaan 2. Nykyinen rakennuspaikka sijaitsee jyrkässä ja kapeassa mäessä Hästbölentien lähellä, mikä vaikeuttaa rakentamista. Uusi paikka sijaitsee mäellä, joka on hakijan mielestä sopivampi ja kuivempi rakentamisen kannalta sekä on liikennettä ajatellen rauhallisempi. Uusi rakennuspaikka on tarkoitus siirtää km-merkitylle alueelle. Merkintä tarkoittaa, että alue on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaavassa lukee, että jos alueelle suunnitellaan toimintaa, täytyy kiinnittää huomiota siihen, ettei maisemallisia, kulttuurihistoriallisia eikä luonnonolosuhteista johtuvia arvoja vaaranneta eikä heikennetä. Oheismateriaali ja liitteet: - oheismateriaalina yleiskaavan tarkistus, vaihe 12 Esittelijä: vs. rakennustarkastaja Kenneth Flythström, puh , s-posti: kenneth.flythstrom(at)siuntio.fi Ehdotus: muistuttaa seuraavasta osayleiskaavan muutosehdotuksen johdosta: Vaikutuksia maisemaan täytyy tarkastella tarkemmin. Km-merkityn alueen rakennuskanta kasvaa, koska rakennuspaikka siirretään km-merkityn alueen ulkopuolelta km-merkitylle alueelle. Rakennuspaikan siirto mäelle vaikuttaa merkittävästi maisemaan.

25 Sivu 25 TEKNLTK:603 /2013 YMPJARAKL 56 Oheismateriaali LAUSUNNON ANTAMINEN POHJOIS-SIUNTION OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSESTA / BJÖRKKULLA 1:1 OCH NÖTTERBACKA 2:5 Tekninen lautakunta on pyytänyt ympäristö- ja rakennuslautakunnalta lausuntoa Pohjois-n osayleiskaavan muutoksen johdosta kiinteistöillä Björkkulla ja Nötterbacka Kim Lindblad on anonut yleiskaavan muutosta. Muutoksen tarkoitus on siirtää kaavakartan ympärivuotinen asuinpaikka (A) kiinteistön Nötterbacka 2:5 sisällä ja kaksi asuinpaikkaa kiinteistöllä Björkkulla 1:1 sopivampiin tai jo rakennettuihin paikkoihin. Nyt siirrettävät rakennuspaikat muodostavat nykyisellä A-alueella suhteellisen tiiviin ryhmän, joka vaikuttaisi maisemakuvaan, jos se toteutetaan. Tavoitteena on siirtää kaksi paikkaa muihin paikkoihin ja näin luoda enemmän tilaa jäljelle jäävälle paikalle. Kiinteistön Nötterbacka 2:5 sisällä, oheismateriaalin kartalla, kohdassa 1 on neljä rakentamatonta A-alueen rakennuspaikkaa, joista yksi jo on rakennettu kohtaan 2. Näin yleiskaavakarttaa tarkistetaan kohta 2:n osalta, niin, että siihen luodaan uusi A-alue, joka sisältää yhden rakennuspaikan. Lisäksi siirretään kohdasta 1 kaksi rakennuspaikkaa kohtaan 3. Kohdassa 3 on ennestään yksi rakennuspaikka. Täten kohtaan 3 muodostuu uusi A-alue, joka sisältää kolme rakennuspaikkaa. Oheismateriaali ja liitteet: - oheismateriaalina yleiskaavan tarkistus, vaihe 12 Esittelijä: vs. rakennustarkastaja Kenneth Flythström, puh , s-posti: kenneth.flythstrom(at)siuntio.fi Ehdotus: Ympäristö- ja rakennuslautakunnalla ei ole mitään muistutettavaa osayleiskaavan muutoksen johdosta.

26 Sivu 26 YMPJARAKL 57 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNNAN SYKSYN 2014 KOKOUSPÄIVÄT kokoontuu kuukauden toisena keskiviikkona (jollei tämä ole pyhäpäivä) klo teknisen toimiston kokoushuoneessa (Suitia) sillä edellytyksellä, että on käsiteltäviä asioita. Lisäkokouksia pidetään tarpeen vaatiessa. Esittelijä: vs. rakennustarkastaja Kenneth Flythström, puh , s-posti: Ehdotus: Lautakunta päättää pitää kokouksensa keväällä 2014 Suitiassa 13.8., 10.9., 8.10., ja

27 Sivu 27 YMPJARAKL 58 Oheismateriaali YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNNAN TALOUDEN SEURANTA 5/2014 Toukokuun loppuun mennessä on ympäristö- ja rakennuslautakunnan talousarvion mukaisista tuloista toteutunut 27,8 % ja talousarvion mukaisista menoista 32,8 %. Lautakunnan tulot koostuvat pääasiassa rakennusvalvonnan maksuista. Niiden määrä voidaan ennakoida lähinnä arvioimalla. Mutta jos nyt ajankohtaiset rakennushankkeet toteutuvat tänä vuonna, voidaan olettaa tulojen toteutuvan tulo- ja menoarvion mukaisesti. Lautakunnan menot koostuvat pääasiassa henkilökunnan palkoista, avustuksista ja ostopalveluista. Tammi-toukokuun aikana toteutuneiden menojen perusteella on tilanne kunnossa talousarvioon nähden. Oheismateriaali: - oheismateriaalina ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä sen alaisuuteen kuuluvien kustannuspaikkojen tiliraportit tammi-toukokuulta 2014 Esittelijä: vs. rakennustarkastaja Kenneth Flythström, tel , s-posti: kenneth.flythstrom@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta merkitsee talousseurannan tiedokseen.

28 Sivu 28 YMPJARAKL 59 Oheismateriaali VIRANHALTIJAPÄÄTÖSTEN JA JAOSTON LAILLISUUSVALVONTA Lautakunnalle on toimitettu lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätösluettelot edellisen kokouksen jälkeen tehdyistä päätöksistä, jotka voidaan kuntalain 51 :n mukaan ottaa lautakunnan käsiteltäväksi. Oheismateriaali ja liitteet: - oheismateriaalina rakennustarkastajan päätös Ehdotus: Lautakunta toteaa, että - kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavia ympäristö- ja rakennuslautakunnan alaisten viranhaltijoiden asioita: - rakennustarkastaja Kenneth Flythström : 47 Apulaisrakennustarkastajan palkkaaminen.

29 Sivu 29 YMPJARAKL 60 TIEDOKSIANTOASIAT Rakennustarkastaja Kenneth Flythströmin päätösluettelo ja 48-58: Rakennustarkastaja on myöntänyt seuraavat hakemukset: : 38 Savolainen Ville Myllykylä RN:o 3:4, Omakotitalo (Jatkoaika); 39 Parviainen Kristian n asema Haagankaari 7, Aita (Ilmoitus); 40 Weckström Henrik ja Pia Störsvik Kotilahdentie 3, Varasto x 2 (Ilmoitus); 41 n kunta Sjundbygård Aleksis Kiven tie, BMX-rata (Toimenpidelupa); 42 Bäcklund Harry Tyyskylä Kirkkotie 119, Valokate terassiin (Toimenpidelupa); 43 ja 44 Känsälä Asko ja Arja Annila Linkullantie 38, Autotalli ja Varasto (Uudisrakennus); 45 Hallikainen Osmo Fall Fallintie 121, Autotalli/Varasto (Uudisrakennus); 46 Nurminen Markku Suitia Ekebergantie 35, Talousrakennus (Uudisrakennus); 48 van Bruggen Pirkko Yövilä Kimparintie, Sauna (Uudisrakennus); 49 Vårnäs Gårdsbruk Ab Karskog Hopavägen 13, Jätevesijärj. uusiminen (Toimenpidelupa); 50 Seppänen Jarno Böle RN:o 6:71, Omakotitalo (Jatkoaika) : 51 Castrén Markku ja Oksanen Jaana Sunnanvik Kalliotie 50, Jätevesijärj. uusiminen (Toimenpidelupa); 52 Maukonen Tero ja Marjo Bollstad Palonummenkaari 6, Omakotitalo (Uudisrakennus) : 53, 54 Kiint Oy Pickalanharju, Störsvik Saunaniemenrinne 5 ja 1, Julkisivukorjaus (Toimenpidelupa); 55 Strandberg Gun-Britt Pickala Kalvö, Vierasmökki (Uudisrakennus); 56 ja 57 Tiainen Petri ja Posio-Tiainen Sari Sjundby gård Palonummentie 19 B, Sauna (Uudisrakennus) ja Autotalli (Laajennus); 58 Lemminkänen Talo Oy Bollstad Hästeskon puistotie 7, Ilmoitustaulu (Ilmoitus). Hylätyt: - ei hylättyjä hakemuksia

30 Sivu 30 - Rakennustarkastaja on hyväksynyt seuraavat työnjohtajat: Magnus Malmberg lupa T, Peter Ekström lupa R, Stefan Wasström lupa T, Guy Enberg lupa R, Luostarinen Juha lupa R, Timo Parviainen lupa R. Esittelijä: rakennustarkastaja Kenneth Flythström, puh , s-posti: kenneth.flythstrom(at)siuntio.f Ympäristötarkastaja Anu Hynnisen päätösluettelo : - ei päätöksiä Muut ympäristö- ja maa-ainesyksikön tiedoksiantoasiat: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tehnyt ympäristönsuojelulain (86/2000) 60 :n mukaisen päätöksen tilapäistä melua koskevan ilmoituksen johdosta Oheismateriaali ja liitteet: - oheismateriaalina Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös Esittelijä: ympäristötarkastaja Anu Hynninen, puh , s-posti: anu.hynninen@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta merkitsee asiat tiedoksi.

31 Sivu 31 YMPJARAKL 61 MUUT ASIAT keskustelee ajankohtaisista asioista. Ehdotus: Lautakunta merkitsee ajankohtaiset asiat tiedoksi.