Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Havukka

Transkriptio

1 Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Havukka

2 Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Yksikön toimintasuunnitelma perustuu Opetushallituksen antamiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä Helsingin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan (varhaiskasvatuslautakunta ). Toimintasuunnitelmassa kuvataan, miten varhaiskasvatusta yksikössämme pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Yksikön toimintasuunnitelma laaditaan toimintakaudelle ja siihen kirjataan toimintakauden varhaiskasvatuksen painopistealueet ja kehittämiskohteet. Ryhmäkohtainen toiminnan suunnittelu perustuu lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaprosessista saatuun tietoon, yksikön toimintasuunnitelmaan, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä Vasu perusteisiin. Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä perheen kanssa Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. 2

3 Toimintakulttuurin kuvaus Toimintakulttuurimme on positiivinen, jossa huomioidaan ja iloitaan pienistä oivalluksista tai oppimisen hetkistä. Meille on tärkeää tarjota lapselle innostava ja turvallinen ympäristö kasvaa ja kehittyä. Havukassa toimitaan yhteisönä, jossa lapset ja aikuiset oppivat toinen toisiltaan. Me-henki vahvistaa yksikön henkistä hyvinvointia ja toimintakulttuuriimme kuuluu keskinäinen yhteistyö esimerkiksi erilaisten juhlien, esitysten tai retkien merkeissä. Olennaista toimintakulttuurin ja henkilöstön ammattitaidon kehittämisessä on, että suhtaudumme myönteisesti kouluttautumiseen ja osallistumme niihin säännöllisesti. Olemme aktiivisia opiskelijayhteistyössä ja meille tulee säännöllisesti opiskelijoita yliopistosta, ammattikorkeakouluista sekä toisen asteen oppilaitoksilta. Aikuisen osallisuus leikkiin on tärkeää. Toiminta lähtee leikistä, sille on aikaa ja lapsilla on mahdollisuus pitkäkestoiseen leikkiin. Leikkiä tuetaan pienemmissä leikkiryhmissä hyödyntäen koko talon tiloja sekä lähiympäristöä. Lapsia rohkaistaan hyvään vuorovaikutukseen sekä toimimaan ryhmän jäseninä. Henkilöstö tukee lasten vertaissuhteiden syntymistä ja vaalii ystävyyssuhteita. Kiusaamiseen puututaan heti (kiusaamisen ehkäisysuunnitelma päivitetty keväällä 2018). Aikuisten välinen kunnioittava ja ystävällinen vuorovaikutus on mallina lapsille. Aikuinen tiedostaa oman osuutensa myönteisen ilmapiirin luomisessa ja ylläpitämisessä

4 Tällä toimintakaudella painotamme osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä nostamme myös terveellisen ja kestävän elämäntavan toiminnassamme Ryhmissä opetellaan tunnetaitoja ja toimitaan aktiivisesti kiusaamisen ehkäisyssä. Tunnetaitoja voidaan harjoitella käsinukkejen, tarinoiden sekä aikuisten esittämän draaman kautta. Lasten kanssa sovitaan yhdessä ryhmän yhteisistä pelisäännöistä kauden alussa. Aikuinen kuuntelee lasten aloitteita ja pysähtyy lasten kommenttien sekä kysymysten äärelle. Pienemmät leikkiryhmät mahdollistavat sen, että lapsen on helpompi tuoda ajatuksiaan esille ja osallistua aktiivisemmin ryhmän toimintaan. Lapsi kohdataan yksilönä ja häntä arvostetaan juuri sellaisena kuin hän on. Lapsia kannustetaan toimimaan erilaisten ihmisten kanssa; aina ei tarvitse valita samaa leikkikaveria ja ketään ei jätetä yksin. Aikuinen kiinnittää herkästi huomiota myös lasten rooleihin leikeissä ja auttaa kaikkia tasavertaiseen osallistumiseen Terveellisen ja kestävän elämäntavan toiminnassa painotamme tänä toimintakautena arkiliikuntaa sekä otamme askeleita kohti kierrättämistä yhdessä lasten kanssa. Vanhempainiltapäivissä ja varhaiskasvatuskeskusteluissa sovitaan yhdessä vanhempien kanssa miten lisäämme lasten liikuntaa. Kiinnitämme huomiota siihen, että ulkoilemme päivittäin ja lapselle herää positiivinen suhde ulkoiluun ja liikkumiseen. Harjoittelemme tavaroista huolehtimista sekä kierrätämme niitä ryhmien välillä. Syksyn alussa olemme yhdessä vanhempien kanssa sopineet, että kotiin lähdön koittaessa lapset keräävät lelut niin sisällä kuin ulkoa ja opettelemme pitämään huolta oppimisympäristöstämme. Muita tavoitteita kierrätyksen suhteen tänä toimintakautena: Lasten kanssa kierrätetään yhdessä maito- ja piimäpurkit Aloitamme kierrättämään muovijätteen Lapset tekevät retken alueemme kierrätyspisteelle Kiinnitämme huomioita valojen sammuttamiseen

5 TAVOITE Vahvuuspedagogiikan lisääntyminen kaikissa ryhmissä TOIMENPIDE - opettajat kävivät elokuussa 2018 Kaisa Vuorisen Huomaa Hyväkoulutuksen -osaamista jaetaan moniammatillisissa tiimeissä sekä lastenhoitajien- ja opettajien foorumeissa - materiaalia hyödynnetään ryhmien toiminnan suunnittelussa sekä pedagogisessa toiminnassa ARVIOINTI - ryhmät dokumentoivat toimintaansa ja jakavat osaamistaan yksikössä - pedagogisen dokumentoinnin avulla teemme näkyväksi vanhemmille, miten vahvuuspedagogiikka näkyy arjessamme TAVOITE Digitalisaation lisääminen varhaiskasvatusyksikössämme TOIMENPIDE - tabletin käytön lisääminen ryhmissä - ryhmät sitoutuvat käyttämään 100 oivallusta mediareppuunmateriaalia toiminnassaan - osaamisen jakaminen työyhteisössä > paja työskentely - kokouksissa on varattu aika kysymyksille ja pohdinnalle digitalisaatioon liittyen ARVIOINTI - ryhmät kirjaavat ylös käyttämänsä ideat Mediarepun materiaaleista> jaetaan työyhteisössä -arviointi toteutuu kuukausittain moniammatillisissa kokouksissa sekä opettajien- ja lastenhoitajien foorumeissa

6 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) toiminnan suunnittelussa Lapsen aloittaminen varhaiskasvatuksessa on merkityksellinen hetki perheille. Päiväkodin johtaja ilmoittaa asiasta ja tämän jälkeen ryhmän aikuinen ottaa yhteyttä perheeseen ja sopii yhdessä lapsen aloituksesta, aloituskeskustelusta sekä tutustumisjakson pituudesta. Pehmeän laskun aikana, ennen varsinaista päivähoidon aloitusta, lapsi saa rauhassa tutustua yhdessä vanhempiensa kanssa ryhmään ja sen aikuisiin sekä leikkitovereihin. Suosittelemme perheitä osallistumaan lapsensa päivähoidon aloitukseen 1-2 viikkoa perheen tarpeista riippuen. Kesäkuussa pidämme uusille perheille tutustumisiltapäivän, jolloin perheet pääsevät tutustumaan päiväkotiin, tuleviin ryhmätiloihin, päiväkodin aikuisiin sekä muihin perheisiin. Perheille jaetaan myös Havukan - esite, joka sisältää tietoa päiväkodistamme ja toimintatavoistamme. Ryhmien toiminnan suunnittelu perustuu Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä lasten vasuista saatuun tietoon. Varhaiskasvatuksen opettaja käy jokaisen perheen kanssa varhaiskasvatuskeskustelun syys-lokakuun aikana. Keskustelussa perhe ja opettaja tuovat esille heidän näkemyksen liittyen lapsensa kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen. Vasu-keskustelu pohjautuu lapsen vahvuuksille. Varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan tavoitteet, jotka asetetaan ryhmän pedagogiikalle ja aikuisen toiminnalle. Keväisin perheiden kanssa käydään arviointikeskustelut huhtitoukokuussa, jotka opettaja kirjaa lapsen Varhaiskasvatussuunnitelmaan. Kuva Opetushallitus, kuvittaja Kaisa Rekinen 6

7 Oppimisympäristö Päiväkoti Havukka sijaitsee luonnonläheisellä pientaloalueella Länsi-Pakilassa. Arjessa hyödynnämme lähiympäristöä: lähimetsää, Paloheinän liikuntapuistoa, kirjastoa, Soihdun leikkipuistoa sekä Maunulan liikuntahallia. Liikunnan monimuotoisuus mahdollistuu ympäröivän luonnon ja tilojen myötä. Oppimisympäristö muotoutuu vuosittain ja sitä muokataan toimintakauden aikana yhdessä lasten ideoiden pohjalta. Ympäristö elää esimerkiksi laiva-leikin mukana ja leikeissä sallitaan huonekalujen väärinkäyttöä juuri silloiseen leikkiin sopivasti. Aikuinen mahdollistaa leikin etenemisen sisältä ulos tai pihalta metsään. Hyödynnämme päiväkotimme tiloja porrastamalla esimerkiksi ulkoiluja. Kun toinen ryhmä ulkoilee tai on retkellä, on tilat vapaasti käytettävissä muille ryhmille. METSÄRYHMÄ HAVUSET JA HAVUNNEULASET Havukassa toimii kaksi metsäryhmää: esiopetusryhmä Havuset sekä 3-5 vuotiaiden ryhmä Havunneulaset. Heidän päivittäinen toimintaympäristö on pääsääntöisesti metsä. Havusten ja Havunneulasten kotimetsä on päiväkodin viereinen pikkumetsä, mutta he retkeilevät ahkerasti myös muualla. Molemmilla ryhmillä on käytössään metsässä veden- ja tuulenpitävä kotateltta sekä päiväkodissa omat eteis - ja ryhmätilat. Metsäryhmissä toteutetaan Suomen Ladun Metsämörri - toimintaa. Metsäryhmien toiminta pohjautuu valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä Helsingin Esiopetuksen toimintasuunnitelmaan (2016). 7

8 Laaja-alainen osaaminen ja oppimisen alueet Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laaja-alaiselle osaamiselle. Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet sekä oppimisen alueet on kuvattu kattavasti Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmassa. Tällä toimintakaudella haluamme panostaa erityisesti monilukutaitoon ja tieto- ja viestintäteknologian osaamiseen sekä kulttuuriseen osaamiseen, vuorovaikutukseen ja ilmaisuun MONILUKUTAITO JA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGINEN OSAAMINEN Monilukutaito liittyy kiinteästi ajattelun ja oppimisen taitoihin ja arjessa lasten kanssa nimetään asioita sekä opetellaan erilaisia käsitteitä esimerkiksi satujen, kuvien ja salasana-leikkien kautta. Ryhmissä on käytössä digikamerat, joilla lapset ja aikuiset dokumentoivat toimintaa ryhmien seinille tai digikehyksiin. Lapsia kannustetaan tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan viestejä erilaisissa, myös digitaalisissa ympäristöissä. Lapset ovat esimerkiksi: valokuvanneet isän kanssa Isänpäivään liittyen, valokuvanneet toisiaan ja omia lempileikkejään päiväkodissa, kuvanneet ipadilla videon, joka on esitetty vanhempainillassa sekä saduttaneet käsinukke-esityksiä, joita on videoitu ja katsottu yhdessä lasten ja vanhempien kanssa. KULTTUURINEN OSAAMINEN, VUOROVAIKUTUS JA ILMAISU Kulttuurinen moninaisuus otetaan Havukassa huomioon musiikin, taiteen, draaman ja liikkumisen kautta. Erilaiset juhlat tarjoavat tilaisuuksia kokea ja jakaa kokemuksia erilaisista perinteistä ja tavoista (erikieliset laulut, tanhu-esitys Itsenäisyyspäivän juhlassa, postikortit perheiltä eri matkakohteista, YK-viikon viettäminen). Harjoittelemme lasten kanssa ryhmässä toimimisen taitoja ja kunnioitamme toinen toistamme. Harjoittelemme lasten kanssa vuorovaikutus ja ilmaisutaitoja eri tilanteissa päivän aikana rohkaistumalla esiintymään tai kertomaan, jostain heille itselleen tärkeästä asiasta

9 Yhteistyö ja viestintä HUOLTAJIEN OSALLISUUS Lapsi kohdataan aamuisin henkilökohtaisesti ja päivä voi alkaa lämpimästi sylin tai halauksen kautta samoin iltapäivisin päivä päättyy yhteiseen keskusteluun lapsen ja vanhemman kanssa. Syys- lokakuussa ryhmät pitävät vanhempainillat, joihin toivomme vanhempien pohtivan toiveita, odotuksia ja ajatuksia tulevalle kaudelle. Viestitämme vanhemmille sähköpostitse tapahtumista, retkistä ja pedagogisesta toiminnasta. Vanhemmilla on myös mahdollisuus osallistua lapsensa päivään Havukassa Päivä Päiväkodissa - päivän muodossa sekä tulla mukaan retkille. Iloksemme olemme myös saaneet nauttia päiväkodissamme vanhempien osaamisesta esimerkiksi lapsille suunnatun piano-esityksen kautta. Tällä toimintakaudella 5 vuotiaat tutustuvat oman ryhmänsä vanhempien ammatteihin vierailemalla heidän työpaikoillaan. Havukassa toimii vanhempaintoimikunta, joka järjestää päiväkodin perheille ja lapsille yhteisiä tapahtumia vuoden aikana. Tähän toimintaan ovat kaikki vanhemmat tervetulleita mukaan. Muita yhteisiä tapahtumia perheiden kanssa on: isovanhempien päivä, äitien- ja isänpäiväkahvitukset, ryhmien kevät ja joulujuhlat, liikuntailtapäivä, Vappu tapahtuma sekä uusien perheiden tutustumisiltapäivät kesäkuussa. MONIALAINEN YHTEISTYÖ Teemme yhteistyötä alueen suomi toisena kielenä (S2) lastentarhanopettajan ja kiertävän erityislastentarhanopettajan sekä neuvolan kanssa. Muita yhteistyötahoja ovat Paloheinän kirjasto, Pakilan päiväkoti ja ala-aste, Maunulan liikuntahalli, vanhainkoti, Pakilan kukkatalo, Oulunkylän luistinrata sekä alueemme leikkipuistot. 9

10 Pedagoginen dokumentointi, arviointi ja kehittäminen PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI - toiminnan dokumentointi on osa arkea ja sitä tehdään yhdessä lasten kanssa - dokumentoimme esimerkiksi lasten toimintaa ja leikkejä valokuvin ja videoin sekä laittamalla lasten töitä esille sekä saduttamalla heitä - lapsilta kysytään mitä mieltä he olivat eri tapahtumista ja ajatukset kirjataan ylös ja niihin palataan toimintaa suunniteltaessa ja syvennettäessä. -dokumentointia on myös kuukausittain lähetettävät kirjeet vanhemmille, joissa pedagogista toimintaa tehdään näkyväksi perheille. -lapsen varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä ryhmän toimintasuunnitelmien kanssa on tärkeä osa pedagogisen dokumentoinnin prosessia ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN -toimintaa arvioidaan tiimipalavereissa, moniammatillisissa talonkokouksissa sekä opettajien- ja lastenhoitajien foorumeissa - arvioimme yhdessä perushoitotilanteiden yhtenäisyyttä sekä onko toiminta pedagogisesti perusteltua - arvioimme aikuisten vuorovaikutustapaa sekä vahvuuspedagogiikan toteutumista - arvioimme miten olemme onnistuneet kierrätys tavoitteissamme - arvioimme onko ryhmän toiminnassa käytetty Mediarepun-ideoita - pedagogisen arvioinnin ja keskustelun kautta jaamme onnistumisiamme toisillemme. Opimme myös toisiltamme näiden keskustelujen kautta, mikä toimi ja mikä ei toiminut