AIKUISKOULUTTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT OPISKELUSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AIKUISKOULUTTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT OPISKELUSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kasvatustieteiden laitos AIKUISKOULUTTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT OPISKELUSUUNNITELMA LUKUVUODEKSI

2

3 SISÄLLYS Alkusanat 2 I APOn toimintafilosofiaa 3 Tavoitteet, arvot ja toimintaperiaatteet 3 OPSista HOPSiin 5 Arviointi ja itsearviointi 6 II Opintojen temaattiset sisällöt 6 APO-pedagogiikka 6 Vuorovaikutus pedagogisena ulottuvuutena 7 Aikuisen oppimisen teoreettisia lähtökohtia 7 Aikuisen oppimisen ohjaaminen 8 Tieto, tunteet ja eettisyys 9 Pedagogiikan yhteiskunta- ja kulttuurikriittinen ulottuvuus 10 Pedagoginen arviointi 11 III Opintojen laajuus ja aikataulu 12 IV Pedagogiset rakenteet 15 APO-luennot 15 Oppimisryhmät 15 Lukupiirit 16 Oppimispäiväkirjat 16 Valinnaiset teemaryhmät 17 opetuskokeilu 17 kirja-arvioinnit 17 Videointi 18 Säröt 18 Oma Opetusfilosofia 19 Verkko ja mentori opiskelun tukena 19 V Valinnaiset teemat 21 Dialoginen ohjaus ja opetus 21 Toiseus pedagogisessa maailmassa 22 Verkko-opetus 22 Kokemuksellisen oppimisen käytäntöjä ja teoriaa 23 Draamapedagogiikka ja toiminnallisuus 24 Voimauttavan valokuvan menetelmä 25 Tarinalliset menetelmät 26 Pedagoginen johtaminen 27

4 2 ALKUSANAT Olet aloittamassa aikuiskouluttajan pedagogisia opintoja. Opettajana kehittyminen on elinikäinen ja elämänlaajuinen prosessi, josta nämä opinnot ovat yksi lukuvuoden mittainen osa. Aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot on opintokokonaisuus, jossa kehitetään aikuisille soveltuvaa oman pedagogisen toiminnan kautta oppimisen mallia. Näiden opintojen suunnittelua on ohjannut kaksi perustavaa ajatusta: oma työ on aikuiselle luonteva oppimisympäristö, ja aikuisopiskelijan elämän- ja työkokemusta on aiheellista arvostaa ja kunnioittaa. Aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot rakentuvat siksi aiemmin opitulle ja opiskelijan itsensä määrittelemille pedagogisille kehittymistarpeille. Näissä opinnoissa vahva, teoreettinen ajattelu yhdistetään opiskelijan omien ohjaus- ja opetuskokemusten ja oman pedagogisen ajattelu- ja toimintatavan arviointiin. Tervetuloa opiskelemaan Pauliina Ruhasen runon sanoin! AITO OPPIMINEN Aikuisen aito oppiminen on kuin leikki lapselle. Luonnollista kuin hengittäminen. Pelko karkottaa tiedon päästä vie veren varpaista, sekoittaa järjen tunteisiin. Miksi pelätä kun voisi nauttia. Tässä ja nyt. Anita Malinen Postiosoite: lehtori Jyväskylän yliopisto (014) Kasvatustieteiden laitos Pl 35 vastaanotto: ti klo JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

5 3 I APON TOIMINTAFILOSOFIAA Tavoitteet, arvot ja toimintaperiaatteet Aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot (APO) synnytettiin vuonna 2001 vastaamaan pätevien aikuisten kouluttajien jatkuvasti kasvavaan tarpeeseen. Nykyisin meillä opiskelee vuosittain noin sata opiskelijaa, jotka tulevat hyvin monilta eri aloilta, suurin osa kouluttamisen työelämästä, mutta osa on syventäviä opintojaan tekeviä opiskelijoita. APO-koulutuksen kehittämisessä on pyritty löytämään johdonmukainen ja läpinäkyvä linja koulutuksen arvotavoitteiden ja käytännön ratkaisujen välille. Jatkuvan arvokeskustelun myötä on hahmottunut tämänhetkinen käsitys hyvästä pedagogisesta toimintakyvystä koulutuksen tavoitteena. Aikuiskouluttajuus halutaan nähdä laajaalaisesti siten, että se koskee kaikkia aikuisten kanssa rakentuvia pedagogisen työn alueita (opetus, ohjaus, neuvonta jne.), joissa on siis kyse oppimisen ohjaamisesta. Hyvän määrittelyssä on tullut keskeisimmäksi autonomiseksi kasvaminen ja siihen liittyneenä pedagogiset taidot. Tavoitteena on kouluttaja, joka pystyy toimimaan nykyisessä nopeasti muuttuvassa, epävarmuuden maailmassa, erilaisissa pedagogisissa ihmisten välisissä tilanteissa. Ihmiskäsityksellisenä oletuksena on, että aikuisuuteen sisältyy mahdollisuus olla suhteellisen autonominen. Autonominen kouluttaja on tietoinen toimintatavoistaan, kykenee perustelemaan ne ja muuttamaan niitä harkiten ja joustavasti. Hän ei ole yhteiskunnan ja koulutuksen muuttuviin arvosuuntauksiin kritiikittömästi sopeutuva yksilö. Autonominen toimintakyky on luonteeltaan moniulotteinen. Se on kykyä kriittiseen ja itsearvioivaan ajatteluun. Se on myös kykyä ympäröivässä yhteiskunnassa ja kulttuurissa, ensisijaisesti koulutuksen eri konteksteissa vallitsevien arvojen ja toimintatapojen tietoiseen arvioimiseen ja oman toimintatapansa suhteuttamista niihin.. Autonomian eettisessä ulottuvuudessa on kyse itsevastuullisesta toiminnasta suhteessa toisiin ihmisiin. Olennainen osa kouluttajan autonomisuutta on kokonaisvaltaisesti itsenä oleminen ja vahvistuminen, johon pyritään itsetuntemuksen kasvun kautta. Autonominen yksilö ei ole vastakohta yhteisölliselle, vaan kaikki edellä mainitut ulottuvuudet rakentuvat yhdessä toisten ihmisten kanssa.ja toteutuvat vain suhteissa toisiin ihmisiin., Pedagogiset taidot tarkoittavat toimintavalmiuksia, jotka rakentuvat opiskelijan oman pedagogisen toiminnan ja siitä saatujen kokemusten tutkimiselle. Oma käytännön pedagoginen näkemys kehittyy oman kokeneisuuden, toisten kokemusten jakamisen ja aikuisen oppimista ja ohjaamista koskevien teorioiden yhteensulautumana. Pedagogisilla taidoilla tarkoitetaan taitoa olla pedagogisissa suhteissa toisiin ihmisiin (esimerkiksi eettisyys, dialogiset taidot, tilannetaju, tutkiva asenne). Se on myös tai-toa suunnitella ja toteuttaa oppimista edistäviä rakenteita. Pedagogin omalla persoo-nalla, pedagogisella identiteetillä ja omannäköisellä tyylillä on suuri rooli pedagogisen tilanteen toteutumisessa. Opinnoissa korostuvat opettamisen tekniikoiden sijasta laajat

6 4 kasvatusfilosofiset ja aikuisen oppimista ymmärtävät näkökulmat. Näkemys oman pedagogisen työn ytimistä antaa perustan metodien ja tekniikoiden valinnalle ja erilaisten toimintatapojen soveltamiselle. Tavoitteiden toteuttamiseen pyritään erityisesti seuraavien toimintaperiaatteiden kautta, jotka ovat kiteytyneet koulutusta arvioivissa keskusteluissa: omakohtaistuminen, tutkivuus ja dialogisuus. Omakohtaistuminen Toimintaperiaatteista keskeisin on ajatus oppimisen omakohtaistumisesta. Oppimis- ja tieto-opillisena taustana korostuu ajatus, että pedagogina kasvaminen perustuu omaan pedagogiseen toimintaan ja siitä saatujen kokemusten tutkimiseen. Näitä kokemuksia peilataan laajemmin toisten kokemuksiin sekä teoreettiseen kirjallisuuteen. Useimmilla opiskelijoilla on jo takanaan laaja kokemuspiiri opetus- tai ohjaustyöstä, ja siksi opinnot rakentuvat kunkin opiskelijan pedagogisten kehittymistarpeiden ympärille. Lähtökohtana on opiskelijan oma elämänhistoria, työn arki, omat työ- ja ajattelutavat. Niiden pohjalta tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Omakohtaisessa oppimisessa pyritään irti ulkokohtaisesti suorittavasta opiskeluasenteesta. Siinä pyritään vähentämään ulkoisen kontrollin tarvetta ja luottamaan opiskelijan omaan aikuiseen autonomisuuteen. Opiskelijalle tarjotaan paljon vastuuta omasta oppimisestaan. Näin opiskelija voi kehittää itsensä näköistä toimintatapaa. Tutkiva asenne Tutkiva asenne kohdistuu samanaikaisesti sekä omiin kokemuksiin opettamisen ja oppimisen kentällä että tuon kentän teoreettisiin jäsennyksiin. Omakohtaisuuden periaate edellyttää, että teoria kietoutuu omaan toimintaan. Koulutuksessa kaikki jaettu kokemus ja teoreettinen tietous pyritään opiskelemaan jokaisen oman ajattelun kautta. Kriittisessä ajattelussa rakentunut tietoinen näkemys auttaa irtaantumaan rutiineista ja avaa uusia mahdollisuuksia pedagogiseen työhön. Autonomisuuden kannalta tutkiminen kasvattaa tietoisuutta, joka suuntautuu toisaalta itseen, omiin toimintatapoihin, arvoihin, käsityksiin, ja toisaalta ympäröivän yhteiskunnan, sen pedagogisten instituutioitten, arvojen ja tapojen luonteeseen. Tavoitteena on kasvava vapaus sokeista tottumuksista. Tietoisuus mahdollistaa perustellun toiminnan. Dialogisuus Dialogisuudella tarkoitetaan avoimia, toisia kuuntelevia ja kunnioittavia ihmisten välisiä suhteita, joissa mahdollistuu yhdessä oppiminen, yhdessä ajatteleminen ja kokemusten jakaminen. Opintojen suunnittelun ja toteutuksen ytimenä on jokaisen henkilökohtaisen oppimisen polun limittyminen yhteisölliseen opiskeluun. Erityisesti oppimisryhmien työskentelyssä dialogisuuden periaate on kantava voima. Oman kokemuksen ja ajattelun piiriä laajennetaan keskusteluissa toisten kokemuksista ja kirjallisuudesta saaduista teorioista. Tutkivuus toteutuu APOssa paljolti yhdessä toisten kanssa.

7 5 Omakohtaisuus, tutkivuus ja dialoginen yhteisöllisyys kuuluvat yhteen. Mikään niistä ei erikseen riitä koulutuksen tavoitteiden toteutumiseen. Nuo kolme ovat vuoden mittaisen APO-koulutuksen toimintaperiaatteita, mutta samalla ne ajatellaan myös jokaisen opiskelijan oppimistavoitteiksi kasvussa hyväksi aikuispedagogiksi. Oppimista arvioidaan näiden tavoitteiden suunnassa, jokaisen oman HOPsin kautta tapahtuvan opiskelun sisällä. Ne ovat siis koulutuksen taholta tietoisesti asetettuja arvotavoitteita kasvussa kohti hyvää, autonomista aikuiskouluttajuutta. OPSista HOPSiin HOPS on aikuiskouluttajan pedagogisten opintojen punainen lanka, joka yhdistää teoreettisen, käsitteellisen tiedon opiskelijan henkilökohtaiseen tietämykseen ja omaan työhön. Opiskelijan henkilökohtaiset käsitykset opettajuudesta ja hänen omat kokemuksensa opettamisesta ovat perustana opettajuuden teoreettiselle jäsentämiselle. Siksi opinnot alkavat oman osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella eli henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman kirjoittamisella. Jokainen opiskelija tekee itselleen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman opintojen alkuvaiheessa. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma on avoin ja jatkuvasti täydentyvä asiakirja, joka toimii yksilöllisen oppimisprosessin käsikirjoituksena. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma on aikuispedagogina kasvun suunnitelma, joka jäsentyy seuraavien teemojen avulla: I II III Työ- ja elämäntilanteen arviointi Pedagogiset kehittymistarpeet Pedagogisten kehittymistarpeiden ja opetussuunnitelman yhteensovittaminen APO-koulutuksen opetusuunnitelma on laadittu siten, että se mahdollistaisi mahdollisimman vapaan ja aidon HOPSin toteutumisen. OPS asettaa toisaalta opiskelulle vaatimuksia ja arvotavoitteita, mutta toisaalta se sisältää paljon valinnanvapautta, jonka puitteissa jokainen opiskelija voi muovata ja toteuttaa omaa henkilökohtaista opintopolkuaan. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa opiskelija ennakoi pedagogisten kehittymistarpeidensa kytkeytymistä aikuispedagogiikan teoreettiseen tietoon. Arvioinnin kohteena on erityisesti oma pedagoginen ajattelu- ja toimintatapa. Näin HOPS toimii perusteluna ja alustavana kysymyksenasetteluna opinnoille - kokonaisvaltaisena kasvuprosessin jäsentäjänä. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma on myös hyvä keino kertoa itsestään ja tavoitteistaan pienryhmäohjaajalle ja mentorille. Opiskelija ja pienryhmäohjaaja allekirjoittavat opiskelusuunnitelman. Näin molemmat osapuolet osoittavat osallisuutensa ja vastuunsa koulutusprosessissa.

8 6 Arviointi ja itsearviointi Arvioinnilla tarkoitetaan näissä opinnoissa oppimisen arviointia suhteessa opiskelijan HOPSissa asetettamiin tavoitteisiin sekä suhteessa opetussuunnitelmassa asetettuihin arvotavoitteisiin (ks. edellä). Arvioinnin tarkoituksena on tukea ja edistää oppimista kolmella eri tavalla: itsearviointi, itsearviointia tukeva ohjaajan arviointi sekä vertaisarviointi. Arviointi tapahtuu lukuvuoden jatkuvana opiskelijan itsearviointina ja ohjaajan ja opiskelijan yhteisinä keskusteluina HOPSissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja opiskelun etenemisestä OPSin suunnassa. Näissä opinnoissa työskennellään paljon pienissä ryhmissä, joissa opiskelijoiden keskinäisellä palautteella ja peilauksella on erityisen suuri merkitys. Opintojen päättyessä pienryhmäohjaaja ja opiskelija käyvät vielä kokoavan loppuarviointikeskustelun. Keskustelun yhtenä lähtökohtana ovat opiskelijan opintojen kuluessa tuottamat dokumentit (HOPS, Oma Opetusfilosofia, opetuskokeiluraportti). Keskustelussa arvioidaan myös tulevaisuuden kehittymistarpeita. Aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot arvioidaan asteikolla hyväksytty - täydennettävä - uusittava. Uusittava tarkoittaa, että opiskelija ei ole saavuttanut riittäviä aikuispedagogilta edellytettyjä taitoja, joiden kriteerit on esitetty yleisesti opetussuunnitelmassa sivuilla 3-4. Uusittavaksi esitetyissä tapauksissa arvioinnin suorittaa oppimisryhmän ohjaaja yhdessä koulutuksen lehtorin kanssa. Opiskelijalle annetaan myös kehittävä palaute. II OPINTOJEN TEMAATTISET SISÄLLÖT Opintojen taustalla on seitsemän temaattista kokonaisuutta, jotka muodostavat pedagogisen työn ydinosaamisen alueet. Niiden kautta pyritään toteuttamaan koulutuksen arvotavoitteita, eli autonomiseen, pedagogisesti taitavaan kouluttajuuteen kasvamista. Jokaisella jaksolla teemaa tutkitaan sekä luennoilla että omissa oppimisryhmissä. HOPSinsa suuntaisesti opiskelija voi valita kirjallisuutta kunkin teeman kohdalta lukupiirityöskentelyä varten. Kirjaluettelot on tarkoitettu suuntaa-antaviksi, joten myös muut mahdolliset kirjat tulevat kyseeseen HOPSin perusteella. 1. APO-pedagogiikka Tähän kokonaisuuteen kuuluu koulutuksen oman toimintafilosofian ja käytännön pedagogisten rakendeiden tarkastelu. Tavoitteena on päästä niiden kautta yleisemmin kaikkea pedagogista työtä koskeviin kysymyksiin mm. arvoista ja toimintaperiaatteista. Keskeisiä teemoja ovat aikuisen mahdollisuus autonomisuuteen, HOPSin idea, sekä APOn toimintaperiaatteet: omakohtaisuus, tutkivuus ja dialogisuus. Niitä kaikkia tarkastellaan samalla myös pedagogisen työn, opetuksen ja ohjauksen käytännön kannalta.

9 7 Kirjallisuutta Barker, A., Jensen, P., Kolb, D Conversational learning. An experiential approach to knowledge creation. Quorum Books. Beard, C. & Wilson, J The power of experiential learning: a handbook for trainers and educators. London: Kogan Page. Burbules, N Dialogue in teaching. Theory and Practice. NY: Teachers College Press. Dewey, J Democracy and education. New York: The Free Press. Dewey, J Experience and education. New York: A Touchtone Book. Gadamer, H-G Hermeneutiikka (esim. luvut Ymmärtämisen kehästä, Ihminen ja kieli, Kieli ja ymmärtäminen, Teksti ja tulkinta). Tampere: Vastapaino. Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L tai uudempi. Tutkiva oppiminen. Porvoo: WSOY Kallio, E. (toim.) Itsensä näköinen yliopisto-opettaja. Jyväskylä: Yliopistopaino. van Manen, M Researching lived experience. Human science for an action sensitive pedagogy. London, Ontario: Althouse Press. 2. Vuorovaikutus pedagogisena ulottuvuutena Pedagoginen toiminta tapahtuu ihmisten välisissä suhteissa. Pedagogisen vuorovaikutuksen erityislaadun ymmärtäminen opetus- ja ohjaustyössä on kouluttajan ydinosaamista. Kirjallisuutta Isaacs, W Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito. Jauhiainen, R. & Eskola, M Ryhmäilmiö. Perustietoa ryhmän käytöstä ja ryhmätyöstä sosiaalityöhön sovellettuna. Juva: WSOY. Niemistö, R Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Joiner, R., Littleton, D., Faulkner, D. & Miell, D. (toim.) Rethinking collaborative learning. Lontoo: Free Association Books. Sidorkin, A. M Beyond discourse. Education, the self and dialogue. State University of New York Press. 3. Aikuisen oppimisen teoreettisia lähtökohtia Tässä kokonaisuudessa tutkitaan aikuisen oppimisen luonnetta erilaisten teoreettisten näkökulmien kautta. APOssa korostetaan oppimisen moniulotteisuutta ja sen myötä tarvetta oppimisteorioiden moninaisuuden ymmärtämiseen. Tavoitteena on oppia

10 8 ymmärtämään, miten opettajan tai ohjaajan käsitys oppimisesta vaikuttaa hänen työhönsä. Kirjallisuutta Brookfield, S Becoming a critically reflective teacher. San Francisco: Jossey-Bass. Jarvis, P Adult education and lifelong learning: theory and practice. New York: Routledge. Jarvis, P Towards a comprehensive theory of human learning. New York: Routledge. Jarvis, P Human learning. An holistic approach. New York: Routledge. Merriam, S. & Caffarella, R Learning in adulthood. A comprehensive guide. San Francisco: Jossey-Bass. Mezirow, J Transformative dimensions of adult learning. San Francisco: Jossey- Bass. Mezirow, J. & associates Learning as transformation. Critical perspectives on a theory in progress. San Francisco: Jossey-Bass. Puolimatka, T Opetuksen teoria. Konstruktivismista realismiin. Helsinki: Tammi. Sallila, P. & Malinen, A. (toim.) Opettajuus muutoksessa. Aikuiskasvatuksen 43. vuosikirja. Helsinki: Kansanvalistusseura. Schön, D Educating the reflective practitioner. Toward a new design for teaching and learning in the professions. San Francisco: Jossey-Bass. Sinnott, J The development of logic in adulthood: postformal thought and its applications. New York: Plenum Press. Tynjälä, P Oppiminen tiedon rakentamisena. Konstruktiivisen oppimiskäsityksen perusteita. Helsinki: Kirjayhtymä. Wenger, E Communities of practice. Learning, meaning and identity. Cam-bridge: Cambridge University Press. 4. Aikuisen oppimisen ohjaaminen Tämän kokonaisuuden kohdalla tematisoidaan kysymys aikuisen oppijan erityislaadusta ja yleensäkin ihmiskäsityksen merkityksestä pedagogisessa työssä. Oppimisen ohjaamista ja oppijan erityislaatua (mm. kokonaisvaltaisen kehityspsykologinen näkökulma, biografinen näkökulma) tarkastellaan rinnakkain, ei erillisinä asioina. Kirjallisuutta Aiken, L Human development in adulthood. Plenum Series in Adult Develop-ment and Aging. New York: Plenum Press. Dominice, P Learning from our lives. Using educational biographics with adults. San Francisco: Jossey-Bass. Isaacs, W Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito.

11 9 Jokinen, J Aikuisopettajan identiteetti. Yksinäisestä sankariopettajasta tiimiytyneeseen yrittäjään? Akateeminen väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis 898. Tampere University Press. Merriam, S. & Clark, M Lifelines. Pattern of work, love and learning in adulthood. San Francisco: Jossey-Bass. Nummenmaa, A.R. & Lautamatti, L Ohjaajana opinnäytetöiden työprosesseissa: ryhmäohjauksen käytäntöä ja teoriaa. Tampere: Tampere University Press. Ojanen, S Ohjauksesta oivallukseen: ohjausteorian kehittelyä. Helsinki: Pal-menia. Onnismaa, J Ohjaus- ja neuvontatyö. Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Helsin-ki: Gaudeamus. Perttula, J Olenko onnellinen? Psykologista tunnustelua suomalaisen aikuisen onnellisuudesta. Jyväskylä: PS-kustannus. Petäjä, M. & Koponen, E Muutosprosessin ohjaaminen. Aikuiskouluttajan opas. Helsinki: Dialogia Oy. van Manen, M Tact of teaching. New York: State University of New York Press. 5. Tieto, tunteet ja eettisyys Tieto, tunteet ja eettisyys ovat pedagogisen työn keskeisiä ulottuvuuksia. Tavoitteena on tutkia käsityksiä tiedosta teoreettisella ja käytännöllisellä tasolla siten, että opiskelija ymmärtää, miten käsitys tiedosta muovaa hänen pedagogista toimintatapaansa. Moniulotteinen pedagoginen ajattelu ja toiminta ottavat huomioon myös oppivan ihmisen sanattoman tiedon ja tunteiden ulottuvuudet; miten ne ovat osana oppimista. Eettisyyttä tutkitaan opettajan/ohjaajan oman käytännöllisen viisauden ja työhön liittyvien moraalisten ongelmien näkökulmista. Kirjallisuutta tiedosta Coady, C. A. J Testimony. A philosophical study. Oxford: Clarendon Press. Klemola, T Taidon filosofia filosofin taito. Tampere: Tampere University Press. Koski, J Horisonttien sulautumisia. Helsingin yliopisto. Liljeström, M Feministinen tietäminen. Keskustelua metodologiasta. Tampere: Vastapaino. Polanyi, M Personal knowledge. Towards a post-critical philosophy. New York: Harper Torchbooks. Polanyi, M Science, faith and society. Chicago: The University of Chicago Press. Polanyi, M. The tacit dimension New York: Doubleday & Co. Puolimatka, T Opetuksen teoria. Konstruktivismista realismiin. Helsinki: Tammi. Siewert, C. P The significance of consciousness. New Jersey: Princeton University Press. Toom, A., Onnismaa, J., Kajanto, A. (toim.) Hiljainen tieto. Aikuiskasvatuksen 47. vuosikirja. Helsinki: Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura. Kirjallisuutta tunteista

12 10 Damasio, A Tapahtumisen tunne. Miten tietoisuus syntyy? Helsinki: Terra Cognita. Damasio, A Spinozaa etsimässä. Ilo, suru ja tuntevat aivot. Helsinki: Terra Cognita. Kirk, R Raw feeling. A philosophical account of the essence of consciousness. Oxford: Clarendon Press. LeDeux, J The emotional brain. Lontoo: Clays Ltd. Oatley, K. & Jenkins, J Understanding emotions. Cambridge: Blackwell. Varila, J Tunteet ja aikuisdidaktiikka: tunteiden aikuisdidaktisen merkityksen teoreettinen ja empiirinen jäljitys. Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia. Joensuu: Joensuun yliopisto. Kirjallisuutta eettisyydestä Comte-Sponville, A Pieni kirja suurista hyveistä. Helsinki: Basam Books. Jarvis, P Ethics and education for adults in a late modern society. Leicester: NIACE. Kekes, J The Morality of pluralism. Princeton: Princeton University Press. Puolimatka, T Opetusta vai indoktrinaatiota? Valta ja manipulaatio opetuksessa. Helsinki: Kirjayhtymä. Taylor, C Autenttisuuden etiikka. Helsinki: Gaudeamus. 6. Pedagogiikan yhteiskunta- ja kulttuurikriittinen ulottuvuus Aikuiskouluttajan on hyvä osata löytää ja määrittää paikkansa yhteiskuntaelämän kartalla. Koulutus, kasvatus, ihmisten pedagoginen ohjaaminen ovat laajassa mielessä poliittista toimintaa, jossa on aina kyse arvotavoitteista, oikeudenmukaisuudesta, ja normaalin ja erilaisen suhteista. Koulutuksen instituutiot pyrkivät ohjaamaan työntekijöitään aina kulloinkin hallitsevaan arvosuuntaukseen, jolloin autonomisuus tarkoittaa kykyä asennoitua ja toimia oman kriittisen ja perustellun harkintansa mukaisesti. Kirjallisuutta Eteläpelto, A., Collin, K. & Saarinen, J. (toim.) Työ, identiteetti ja oppiminen. Juva: WSOY. Eteläpelto, A. & Tynjälä, P. (toim.) Oppiminen ja asiantuntijuus. Työelämän ja koulutuksen näkökulmia. Juva: WSOY. Freire, P Sorrettujen pedagogiikka. Tampere: Vastapaino. Hannula, A Tiedostaminen ja muutos Paolo Freiren ajattelussa: systemaattinen analyysi sorrettujen pedagogiikasta. Akateeminen väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto. Hansen, N., Korsgaard, O. & Bergstedt, B. (toim.) Demokratia ja vapaa sivistystyö. Pohjoismaiset ideat ja 2000-luvun todellisuus. Helsinki: Kansanvalistusseura. Hooks, B Vapauttava kasvatus. Helsinki: Kansanvalistusseura. Jarvis, P Adult education and the state: towards a politics of adult education. London: Routledge.

13 11 Julkunen, R Kuusikymmentä ja työssä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Julkunen, R Uuden työn paradoksit. Keskustleuja 2000-luvun työprosess(e)ista. Tampere: Vastapaino. Kiilakoski, T., Tomperi, T. & Vuorikoski, M Kenen kasvatus? Kriitinen pedagogiikka ja toisinkasvatuksen mahdollisuus. Tampere: Vastapaino. Lindeman, E The meaning of adult education. Norman: Oklahoma Research Center for Continuing Professional and Higher Education. Sallila, P. (toim.) Elämänlaajuinen oppiminen ja aikuiskasvatus. Aikuiskasvatuksen 44. vuosikirja. Helsinki: Kansanvalistusseura. Sallila, P. & Vaherva, T Arkipäivän oppiminen. Aikuiskasvatuksen 39. vuosikirja. Helsinki: Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura. Salo, P. & Suoranta, J Sivistyksellinen aikuiskasvatus. Helsinki: Kansanvalistusseura. Sennett, R Työn uusi järjestys. Tampere: Vastapaino. Vuorikoski, M., Törmä, S. & Viikari, S Opettajan vaiettu valta. Tampere: Vastapaino. 7. Pedagoginen arviointi Arviointi on kaiken pedagogisen työn yksi ulottuvuus, joka olennaisesti määrittää oppimisen ja ohjaamisen luonnetta. Tavoitteena on avata näköaloja oppimista kehittävän laadullisen arvioinnin suuntaan. Arvioinnin perustana on tietoisuus oman pedagogisen työn arvotavoitteista sekä opiskelijan oppimisen arvotavoitteista. Kirjallisuutta Atjonen, P Hyvä, paha arviointi. Helsinki: Tammi. Fetterman, D.M.& Wandersman, A Empowerment evaluation principles in practice. New York: Guilford. Karjalainen, A Tentin teoria. Oulun yliopiston opetuksen kehittämisyksikön julkaisuja. Dialogeja 4. Karjalainen, A. & Huusko, M Arviointiajattelun pikaopas. Oulu: Oulun yli-opisto. Opetuksen kehittämisyksikkö. Korkeakoski, E. & Silvennoinen, H. (toim.) Avaimia koulutuksen arvioinnin kehittämiseen. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 31. Jyväskylä: Jyväs-kylän yliopistopaino. Lyytinen, H. K. & Räisänen, A. (toim.) Kehittämissuuntaa arvioinnista. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 6. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino.

14 12 III OPINTOJEN LAAJUUS JA AIKATAULU Aikuiskouluttajan pedagogisilla aineopinnoilla tarkoitetaan yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) 19 :n tarkoittamia opettajan pedagogisia opintoja, jotka suuntautuvat aikuiskoulutuksen tehtäviin ja antavat opettajakelpoisuuden pedagogisten opintojen osalta. Ne voidaan suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen erillisinä opintoina tai sisällyttää maisterin tutkintoon. Aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot (60 opintopistettä) muodostuvat kasvatustieteen/aikuiskasvatuksen perusopinnoista (25 op) ja aikuiskouluttajan pedagogisista aineopinnoista (35 op). Aikuiskouluttajan pedagogiset aineopinnot muodostuvat HOPSista, seitsemästä laajasta temaattisesta kokonaisuudesta, valinnaisesta teemasta ja opetushallinnon kurssista (KTK0006 Lahtinen, M. ym Koulutuksen lainsäädäntö käytännössä. Helsinki: Tietosanoma Oy. Kurssin muista suoritustavoista ilmoitetaan myöhemmin). Syyslukukausi (17 op ) Opintopisteet APE A210 HOPS 1 1 op APE A260 Pedagoginen toiminta lähijaksoilla 1 7 op - luennot, lukupiirit ja oppimisryhmät Temaattisia sisältöjä: APO-pedagogiikka Vuorovaikutus pedagogisena ulottuvuutena Aikuisen oppimisen teoreettisia lähtökohtia Aikuisen oppimisen ohjaaminen APE A265 Pedagoginen toiminta etäjaksoilla 1 8op - syyssärö (35 tuntia) - video - oppimispäiväkirjat KTK0006 Opetushallinto 1 op Kevätlukukausi (18 op) APE A210 HOPS 2 1 op APE A270 Pedagoginen toiminta lähijaksoilla 2 7 op - luennot, lukupiirit ja oppimisryhmät ja valinnaiset teemaryhmät Temaattisia sisältöjä: Tieto, tunteet ja eettisyys Pedagogiikan yhteiskunta- ja kulttuurikriittinen ulottuvuus

15 13 Pedagoginen arviointi APE A275 Pedagoginen toiminta etäjaksoilla 2 7 op - oppimispäiväkirjat - valinnaiset teemat opetuskokeilu ja sen esittely kirja-arvioinnit ja/tai lukupiiri kevätsärö (35 tuntia) APE A216 Opetusfilosofia 3 op Yhteensä 35 op Opintojen aikataulu 1. lähijakso Johdatus aikuiskouluttajan pedagogisiin opintoihin APO-pedagogiikka: omakohtaisuus, tutkiva asenne ja dialogisuus Keskustelun avauksia aikuisen oppimisesta ja vuorovaikutuksen pedagogisesta luonteesta Perehdytys verkko-opiskeluun ja verkkoympäristöön HOPSin valmistelu Oppimisryhmätyöskentelyä Illanvietto SyysSärö lähijakso Keskustelun avauksia pedagogisesta identiteetistä Oppimisryhmätyöskentelyä Lukupiirityöskentelyä 3. lähijakso Keskustelun avauksia aikuisen oppimisesta HOPS:n viimeistely ja allekirjoittaminen Oppimisryhmätyöskentelyä (mm. videoanalyysiä ja SyysSärön analyysiä) Lukupiirityöskentelyä 4. lähijakso

16 14 Työpajoja tulevan kevään valinnaisista teemoista Oppimisryhmätyöskentelyä (mm. videoanalyysiä) Lukupiirityöskentelyä KevätSärö lähijakso Keskustelun avauksia aikuispedagogiikan tiedollisista, eettisistä ja tunteita koskevista kysymyksistä Oppimisryhmätyöskentelyä Lukupiirityöskentelyä Valinnaiset teemaryhmät aloittavat 6. lähijakso Keskustelun avauksia arvioinnista Oppimisryhmätyöskentelyä Valinnaisten teemaryhmien työskentelyä 7. lähijakso Keskustelun avauksia yhteiskunta- ja kulttuurikriittisyydestä Oppimisryhmätyöskentelyä (mm. opetuskokeilujen analyysiä ja KevätSärön analyysiä) Valinnaisten teemaryhmien työskentelyä 8. lähijakso Keskustelun avauksia jokeriteemoista Oppimisryhmätyöskentelyä (mm. opetuskokeilujen analyysiä ja KevätSärön analyysiä) Valinnaisten teemaryhmien työskentelyä 9. lähijakso Keskustelun avauksia moniulotteisesta aikuispedagogiikasta Oppimisryhmätyöskentelyä (mm. ryhmän lopettaminen) Opiskelijakohtaiset arviointikeskustelut Kevätjuhla

17 15 IV PEDAGOGISET RAKENTEET Aikuiskouluttajan pedagogisissa opinnoissa opiskellaan sekä työpaikalla, yliopistolla että verkossa. Vuorovaikutuksen merkityksellisyys korostuu opintojen rakenteissa. Opiskelu on vuoropuhelua opiskelijoiden, pienryhmäohjaajien ja mentoreiden kesken. Opiskelijat jakaantuvat opintojen alussa oppimisryhmiin. Jokaiselle ryhmälle nimetään oma pienryhmäohjaajansa, jonka tehtävänä on auttaa ja tukea opiskelijaa, jotta opiskelu etenee opiskelijan HOPSin mukaan. Lähijaksot rakentuvat APO-luennoista, jotka on tarkoitettu keskustelun avauksiksi, sekä oppimisryhmä- ja lukupiirityöskentelystä. Luennot ovat kaikille yhteisiä, mutta muutoin opinnot eriytyvät oppimisryhmäläisten kiinnostusten ja kehittymistarpeiden mukaisesti. Temaattisiin kokonaisuuksiin liittyy kirjallisuutta. Erillisiä kirjatenttejä ei kuitenkaan ole, vaan kirjallisuuteen perehdytään lukupiireissä ja kirja-arviointeja tehden. Tieto- ja viestintäteknologian osuus integroituu opintojen sisään, sillä verkkoympäristöä käytetään työvälineenä koko lukuvuoden ajan. Verkkotyöskentelyn tavoitteena on taata valmistuville opettajille tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön perusvalmiudet ja hyvät tieto- ja viestintätekniikan soveltamistaidot. APO-luennot eli temaattiset keskustelun avaukset Luentojen tarkoituksena on toimia keskustelun avauksina ja erilaisten näkökulmien tarjoajana keskeisimpiin pedagogisiin kysymyksiin. Luentojen teemoja työstetään eteen päin oppimisryhmässä, oppimispäiväkirjoissa ja lukupiirissä. Oppimisryhmät Oppimisryhmä muodostuu opiskelijoista ja pienryhmäohjaajasta. Oppimisryhmä on suljettu ryhmä eli ryhmän kokoonpano on sama koko lukuvuoden ajan. Ryhmä toimii yksittäisen opiskelijan oppimisen tukijana, kannustajana ja kuuntelijana, mutta myös palautteenantajana, kriitikkona ja kyseenalaistajana. Oppimisryhmä tarjoaa myös kokemuksia erilaisista toiminta- ja oppimistavoista ryhmässä. Hyvän ja toimivan ryhmän muodostaminen vaatii jokaisen ryhmän jäsenen aktiivista panostamista ja sitoutumista. Ryhmän toiminta edellyttää jokaiselta joustavuutta, erilaisten näkemysten sietokykyä ja tasavertaista tilan ja ajan antamista kaikille ryhmän jäsenille. Tarvitaan myös avoimuutta ja halukkuutta oppia vertaisiltaan. Jokainen ryhmän jäsen joutuu tekemään kompromisseja omien yksilöllisten oppimistarpeidensa ja ryhmän yhteisten tavoitteiden ja pelisääntöjen välillä. Loppujen lopuksi oppimisryhmä muodostuu jäsentensä näköiseksi.

18 16 Oppimisryhmässä käsitellään mm. luentojen teemoja ja niiden herättämiä aikuispedagogisia kysymyksiä sekä keskustellaan oppimispäiväkirjahavainnoista. Pienryhmäohjaaja on opiskelijan tukihenkilö koko opiskeluprosessin ajan, jotta opiskelu etenisi opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Pienryhmäohjaajaan voi ottaa yhteyttä kaikenlaisissa opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Lukupiirit Oppimisryhmä jakautuu kahdeksi lukupiiriksi. Lukupiiri kokoontuu keskustelemaan opintoihin liittyvästä kirjallisuudesta syyslukukauden lähijaksoilla. Opiskelijat tekevät itselleen aikataulu- ja työnjakosuunnitelman, jonka he antavat myös pienryhmäohjaajalleen. Aikataulusuunnitelmasta ilmenee kokoontumisajat ja -paikat sekä osallistujat. Työnjakosuunnitelmassa puolestaan selvitetään käsiteltävä kirjallisuus kunkin lukupiiriläisen vastuualueittain. Lukupiirikokoontumisessa ei referoida kirjoja, vaan keskustellaan alustuksen pohjalta esiin nousseista kysymyksistä ja ajatuksista. Oleellista lukupiirikeskusteluissa on aiheen problematisointi ja kriittinen analysointi mahdollisimman monesta eri näkökulmasta. Lukupiirissä on kaksi kiertävää roolia: puheenjohtajan ja sihteerin roolit. Jokainen ryhmäläinen toimii ainakin kerran jommassakummassa roolissa. Puheenjohtaja huolehtii keskustelun etenemisestä ja ohjaamisesta. Jokainen lukupiiriläinen pitää alustuksen neljästä kirjasta. Alustus ei ole kirjan referointia, vaan sen tarkoitus on esittää kyseenalaistavia, kriittisiä ja keskusteluun innostavia näkökulmia aiheesta. Sihteeri tekee keskustelusta muistiinpanoja ja kirjoittaa ne sitten puhtaaksi lukupiirin jälkeen sekä hyväksyttää ne muilla ryhmäläisillä. Sihteerin puhtaaksikirjoittamat muistiinpanot ovat siis lukupiirin pöytäkirjoja ja lukupiirityöskentelyn näyttöjä pienryhmäohjaajalle. Oppimispäiväkirjat Oppimispäiväkirja on perustyöväline lähijaksojen välisinä aikoina. Oppimispäiväkirjaa kirjoitetaan viikoittain. Tavoitteena on keskittyä havaintojen tekemiseen ja kirjaamiseen sekä omien pedagogisten ajattelu- ja toimintatapojen näkyväksi tekemiseen. Oppimispäiväkirjaan kirjoitetaan esimerkiksi... puhtaista havainnoista... havainnoista, jotka tukevat aiempaa käsitystä/näkemystä asioista... havaintojen herättämistä tuntemuksista... säröistä... omasta ymmärtämättömyydestä jonkin havainnon suhteen... havaintojen ja aiempien tietojen välisistä ristiriidoista ja... välittömistä reaktioista.

19 17 Oppimispäiväkirja on siis henkilökohtainen dokumentti, jossa subjektiivisuus on sallittua, jopa välttämätöntä! Se on tärkeiden havaintojen, ajatusten ja tilanteiden kirjaamista talteen myöhempää kommentointia ja analysointia varten - mm. oppimisryhmässä ja lukupiirissä. Oppimisryhmätyöskentelyn tavoitteena on viikoittaisiin oppimispäiväkirjahavainnointeihin liittyvien teoreettisten perustelujen etsiminen ja pohtiminen, ts. oppimispäiväkirjojen subjektiiviset havainnot ja teoreettinen tieto kohtaavat oppimisryhmässä. Oppimispäiväkirjaa kirjoitetaan säännöllisesti, ja se lähetetään viikoittain sähköisessä muodossa pienryhmäohjaajalle. Oppimispäiväkirjat ovat perusaineistoa myös keväällä kirjoitettavaan Omaan Opetusfilosofiaan. Jokaisella lähijaksolla sovitaan seuraavien viikkojen teemat. Valinnaiset teemaryhmät Valinnaiset teemaryhmät kokoontuvat kevätlukukaudella. Opetuskokeilu Valinnaisen teemaryhmän työskentelyn ytimenä ovat opetuskokeilut, jotka opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat omassa työssään. Tavoitteena on rohkaista opiskelijoita erilaisten pedagogisten toimintatapojen luovaan testaamiseen. Opetuskokeilun luonteesta riippuen kysymykseen voi tulla useamman kokeilun sarja, jolloin valittua opetusmenetelmää voidaan kehittää saatujen kokemusten perusteella. Teemaryhmissä pohditaan yhdessä kunkin kokeilun tavoitteenasettelua, siihen liittyviä keskeisiä teoreettisia näkökulmia (ks. valinnaiseen teemaan liittyvä kirjallisuus sivuilla 21-27) ja opetettavan sisällön tarkoituksenmukaista kohdennusta suhteessa oppijoihin. Yksi opetuskokeilu mahdollistaa keskittymisen vain yhteen konkreettiseen kehittämistarpeeseen. Siksi opiskelijan kannattaa tarkoin pohtia, mikä konkreettinen ja rajattu teema on oman pedagogisen kehittymisen kannalta tarkoituksenmukaisinta ottaa opetuskokeilun kohteeksi. Valintaa tehdessään opiskelija voi ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon myös oman työyhteisönsä näkökulman. Opetuskokeiluraportti Pedagogin Käsikirjaan Opetuskokeilu raportoidaan huhtikuussa. Opetuskokeiluraportti on teksti, joka sisältää ainakin seuraavat osat: kokeilun lähtökohdat, kokeilun teoreettinen perusta, kuvaus käytännön toteutuksesta ja aikuispedagogiset johtopäätökset. Raportoinnissa sovelletaan asiatekstin kirjoittamisen sääntöjä. Opetuskokeiluraportit kootaan Opettajan Käsikirjaksi verkkoympäristöön. Yksityiskohtainen ohjeis-tus opetuskokeilun toteuttamisesta ja raportoinnista on verkkoympäristössä. Kirja-arvioinnit ja/tai lukupiirit Kevätlukukaudella jokainen opiskelija tutustuu valinnaiseen teemaansa liittyen neljään kirjaan tehden niistä joko kirja-arviointeja tai esitellen niitä lukupiirisssä. Kirja-arvioinnit

20 18 kootaan verkkoympäristöön kevätlukukaudella. Tarkempi oh-jeistus kirja-arviointien tekemisestä on verkkoympäristössä. Videointi Jokainen opiskelija videoi omaa opetustaan kaksi kertaa opintojen kuluessa, kerran syyslukukaudella ja kerran kevätlukukaudella. Syyslukauden videoinnin tarkoituksena on oman työtavan näkyväksi tekeminen. Videoidut tilanteet arvioidaan omassa oppimisryhmässä. Jokainen opiskelija valmistelee videoimistaan opetuskerroista lyhyen esittelyn oppimisryhmää varten. Esittely voi olla esimerkiksi tavanomaista/tyypillistä opetustapaa esiintuovia tai onnistunutta/epäonnistunutta opetus- tai ohjaustilannetta kuvaavia. Tarkempi ohjeistus videoiden esittelystä ja niiden arvioinnista on verkkoympäristössä. Kevätlukukauden videointi liittyy opetuskokeiluteemaan. Videointi antaa opiskelijalle mahdollisuuden arvioida itseään etäältä, ulkopuolelta. Se on ensisijaisesti oman pedagogisen ajattelu- ja toimintatavan näkyväksi tekemisen apuväline, joka parhaimmillaan helpottaa yleisemminkin oman opettajuuden ja siihen liittyvien kehittymistarpeiden arviointia. Säröt ja pedagoginen havainnointi Säröt hämmentävät, herättelevät, ravistelevat ja pakottavat katsomaan omia tuttuja ja turvallisia ajattelu- ja toimintatapoja opettajana ja kouluttajana uudella tavalla. Jatkuvuus ja eheys ovat uhattuina! Säröjen tarkoituksena on itselle yllätyksellisten elementtien etsiminen. Opiskelija tutustuu sellaisiin aikuisoppilaitoksiin tai organisaatioihin, jotka tarjoavat uudenlaisen työelämäkokemuksen omaan työhön verrattuna ja edesauttavat näin särön syntymistä totuttuihin ajattelu- ja toimintatapoihin. - SyysSärö ( ) Tavoitteena on tutustua sellaiseen aikuisoppilaitokseen tai organisaatioon, joka poikkeaa merkittävällä tavalla omasta vakiintuneesta työkäytännöstä. Tehtävänä on havainnoida opetusta. Opetuksen havainnoimisen ja analysoinnin lisäksi opiskelija voi halutessaan haastatella oppilaitoksen opettajaa/opettajia ja opiskelijoita. Tärkeintä on etsiä omista ennakkokäsityksistä poikkeavia asioita ja pohtia samanaikaisesti omaa suhdettaan oppimiseen, opettamiseen ja opettajuuteen. SyysSäröistä keskustellaan oppimisryhmässä marras- ja joulukuun lähijaksoilla. - KevätSärö ( ) KevätSärön tarkoitus on antaa ensikosketus valinnaiseen teemaan sekä pohjustaa omaa opetuskokeilua. KevätSärössä on benchmarking -idea: etsitään parhaita mahdollisia aikuispedagogiikan käytännöllisiä toteutuksia, joita voi käyttää esikuvana oman opetuksen kehittämisessä. Näennäisestä helppoudestaan huolimatta benchmarking on

21 19 vaativa prosessi, jossa esikuvaoppilaitoksen valinnalla ja riittävillä taustatiedoilla siitä on ratkaiseva merkitys. Se on työväline, jonka avulla mielekkäiden opetuskäytäntöjen välittyminen on mahdollista opettajalta toiselle ja yhteisöltä toiselle. Tehtävänanto on samanlainen kuin syksyllä. Opetuksen havainnoimisen ja analysoinnin lisäksi opiskelija voi haastatella opettajaa/opettajia ja opiskelijoita. Tärkeintä on etsiä oppilaitoksesta uusia, ihmetystä herättäviä asioita ja pohtia samanaikaisesti omaa asennoitumista tämäntyyppiseen oppimiseen ja opettamiseen. KevätSäröistä keskustellaan oppimisryhmässä maalis- ja huhtikuun lähijaksoilla. Oma Opetusfilosofia Oma Opetusfilosofia eli oman pedagogiikan perusteet kirjoitetaan opintojen lopuksi. Se on kuvaus itsestä aikuispedagogina. Tämän vuoksi tärkeintä on tekstin sisältöjen omakohtaisuus, jolloin teoreettisella ajattelulla on vain avustava ja jäsentävä merkitys. Suurin osa aidosti omaa pedagogista näkemystä on ns. sanatonta tietoa, jolloin kirjoittamisen tavoitteena on sen sanallistaminen, näkyväksi tekeminen käsitteeellistämisen kautta. Opetusfilosofia on keskeinen osa loppuarviointikeskustelua, jonka opiskelija käy oman pienryhmäohjaajansa kanssa. Oppimispäiväkirjat, joita opiskelija kirjoittaa koko lukuvuoden ajan, ovat perustana Oman Opetusfilosofian käsikirjoitukselle. Opetusfilosofiaa pohjustetaan siis koko lukuvuoden ajan. Erilaiset tehtävät (oppimispäiväkirja, videoinnit, opetuskokeiluraportti, lukupiiripöytäkirjat) ja oppimisryhmäkeskustelut voivat tukea Oman Opetusfilosofian kirjoittamista. Oman opetusfilosofian voi koota hyvin monenlaisista aineksista: havainnoista, keskusteluista, kirjoituksista, palautteista, kritiikistä jne. Käsikirjoituksen muodon, näkökulman ja painopistealueet opiskelija valitsee itse. Tarkempi ohjeistus Oman Opetusfilosofian kirjoittamisesta on verkkoympäristössä. Verkko ja mentori opiskelun tukena Verkkotyöskentely Verkossa työskennellään lähijaksojen välisinä aikoina. Verkkoympäristö on suunniteltu helpottamaan sekä koko opiskelijajoukolle tarkoitettua tiedottamista ja yhteydenpitoa että oppimisryhmien ja lukupiirien sisäistä työskentelyä. Verkkotyöskentely antaa opiskelijoille mahdollisuuden opiskella yhdessä, vaikka fyysinen välimatka olisi pitkäkin. Verkkoympäristössä on lähinnä neljänlaisia tiloja erilaisiin käyttötarkoituksiin: tiedotustila, oppimisryhmätila, opiskelijoiden omat kansiot ja oppimateriaalikansiot. Tiedotustilassa on luettavissa (ja printattavissa) koko opiskelijajoukolle tarkoitetut yleiset tiedotukset, lähijaksojen ohjelmat ja muuta ajankohtaista tietoa. Tiedotustilan "APOkahvilassa" opiskelijat ja pienryhmäohjaajat voivat keskustella ajankohtaisista ja mieltä askarruttavista asioista. Myös opiskelijoiden ja pienryhmäohjaajien henkilögalleria yhteystietoineen on verkkoympäristössä. Oppimisryhmätilassa pidetään yhteyttä omaan oppimisryhmään työssäoppimisjaksojen aikana. Verkossa voidaan ylläpitää yhteistä opiskeluprosessia.

22 20 Siellä voidaan käydä opetuskeskusteluja, tehdä ryhmänä tehtäviä, antaa ja saada palautetta ja ohjausta. Oppimisryhmä voi niin halutessaan sitoutua työskentelemään tavoitteellisemminkin verkossa, esim. lukupiirityöskentelyä on mahdollista jatkaa virtuaalisesti. Yksilöllinen tila on varattu opiskelijan itsenäiseen työskentelyyn. Hän voi hyödyntää verkkoympäristöä itselleen parhaaksi katsomallaan tavalla, esimerkiksi oppimispäi-väkirjoja kirjoittaessaan. Yksityiskohtaiset ohjeistukset kirjallisten töiden tekemiseen löytyvät oppimateriaalikansiosta. Verkkotyöskentelyllä voidaan jatkaa lähijaksojen aikana virinneitä keskusteluja ja tutustua samalla uusiin oppimisen ja ohjauksen mahdollisuuksiin. Verkkoympäristön käyttö on yksinkertaista: normaali internetin käyttötaito riittää. Syksyllä opiskelijoille järjestetään erityisesti verkkotyöskentelyyn perehdyttävää opetusta. Vaikka verkkoympäristön käyttö onkin teknisesti helppoa, opiskelu verkossa vaatii sitoutumista ja ajan varaamista kalenteriin samalla tavoin kuin lähijaksotkin. Mentori tukihenkilönä Mentori on opiskelijan tukihenkilönä erityisesti työssäoppimisjaksojen aikana. Mentorilla tarkoitetaan yleensä luotettavaa neuvonantajaa, avustajaa, uskottua, opettajaa, kasvattajaa tai hyvää ystävää. Opiskelija valitsee mentorinsa itse. Näissä opinnoissa mentori tukee opiskelijaa opettajuutensa tiedostamisessa, avartaa opiskelijan kokonaisnäkemystä opettajuudesta, opettaa opiskelijaa luottamaan omaan ajatteluunsa ja kuuntelee opiskelijan pedagogisia ideoita ja unelmia. Mentorilta edellytetään kokemusta opetustyöstä, näkemystä, kokemusta ja uskallusta, kiinnostusta ihmisiin ja oppimiseen, kriittistä suhtautumista vallitseviin virtauksiin, karismaattisuutta ja arvostusta ja kunnioitusta opiskelijan silmissä. Kun sopiva mentori on löytynyt, mentoroitava käynnistää tämän luottamuksellisen vuorovaikutusprosessin sopimalla aloituspalaverista ja esittelemällä omat pedagogiset kehittymistarpeensa mentorille. Opiskelija on vastuussa myös mentorointisuhteen tavoitteenasettelusta, keskustelujen hyödyntämisestä oppimisen näkökulmasta sekä mentoroinnin vastavuoroisuudesta. Hyvä mentoroitava antaa mentorilleen tilaisuuden siirtää kokemustaan ja osaamistaan edelleen muiden käyttöön. Pedagogisen työn harjoittelu opiskelijoilla, joilla ei ole omaa työtä Pedagogisen työn harjoittelu koostuu 40 tunnista omaa kontaktiopetusta lukuvuoden aikana, sekä siihen liittyvästä opetuksen suunnittelusta, analysoinnista ja arvioinnista.

23 21 Kontaktiopetustilanteet voivat jakautua esimerkiksi siten, että syyslukukaudella opetetaan noin neljännes (10 tuntia) ja kevätlukukaudella kolme neljännestä (30 tuntia). Kevään pedagogiset kokeilut liittyvät ainakin osin valinnaiseen teemaan. Opetuksen suunnitteluun opiskelija saa tukea noviisiryhmältä, luennoilta sekä omalta oppimisryhmältä. Noviisiryhmässä aloitteleva opettaja saa mahdollisimman monipuolista tukea jo ennen varsinaisia opetus- tai koulutustilanteita. Omassa oppimisryhmässä on erilaista työ- ja opetuskokemusta omaavia ihmisiä, joiden osaamista kannattaa hyödyntää kysymällä neuvoja ja vinkkejä oman opetuksen suunnitteluun (esim. ajankäyttö, sisältöjen valinta). Mentorin asiantuntemusta kannattaa hyödyntää myös suunnittelun eri vaiheissa. V VALINNAISET TEEMAT Valinnaisen teeman tarkoituksena on syventää opiskelijan osaamista joltakin aikuispedagogiikan erityisalueelta. Opiskelija valitsee erityisalueen sen mukaan, millaista erityisosaamista hän kokee omassa työssään/työyhteisössään tarvitsevansa. Olisi tärkeää, että opiskelija pystyy toteuttamaan opetuskokeilun valitsemansa teeman puitteissa. Lukuvuonna opiskelija voi valita vähintään kahdeksasta teemasta. Valinnaiseen teemaan perehdytään kevätlukukaudella. 1 Dialoginen ohjaus ja opetus Ryhmässä tutkitaan ihmisten välisiä suhteita oppimistilanteissa. Ohjaajan dialogiset ja monologiset suhteet opiskelijoihin sekä opiskelijoiden keskinäiset suhteet oppimisryhmissä ovat oppimisen kannalta keskeisiä tekijöitä, joihin jokainen ohjaaja voi osaltaan vaikuttaa. Tavoitteena on näiden ilmiöiden omakohtainen tiedostaminen ja sen myötä omien ohjaustilanteiden uudenlainen arvioiminen. Ryhmässä pohditaan myös dialogisuuden filosofiaa ja dialogisen ohjauksen käytännöllisiä muotoja. Aarnio, H Dialogia etsimässä. Opettajaopiskelijoiden dialogin kehittyminen tietoja viestintäteknistä ympäristöä varten. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. Bahtin, M Helsinki. Orient Express. Bohm, D On Dialogue..London and New York. Routledge Buber, M Minä ja Sinä. Juva: WSOY. Burbules, N Dialogue in teaching. Theory and Practice. NY: Teachers College Press. Freire, P Sorrettujen pedagogiikka. Tampere: Vastapaino. Gadamer, H.-G Truth and Method. Lontoo: Sheed & Ward. Hankamäki, J Dialoginen filosofia. Helsinki: Yliopistopaino. Heikkilä, J. & Heikkilä, K Dialogi - avain innovatiivisuuteen. Porvoo: WSOY. Huttunen, R Kommunikatiivinen opettaminen: indoktrinaation kriittinen teo-ria. Jyväskylän yliopisto: SoPhi. Isaacs, W Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito.

24 22 Koski, J Horisonttien sulautumisia. Helsingin yliopisto. Kotkavirta, J. (toim.) Filosofiaa koulunpenkillä. Helsinki: Painatuskeskus. Levinas, E Etiikka ja äärettömyys. Helsinki: Gaudeamus. Sidorkin, A. M Beyond discourse. Education, the Self and Dialogue. State University of New York Press. Tella, S. & Mononen-Aaltonen, M Developing dialogic communication cul-ture in media education. Helsingin yliopisto. Vella, J. On teaching and Learning. Putting the Principles and Practices of Dialogue Education into Action San Francisco. Jossey-Bass. Värri, V-M Hyvä kasvatus - kasvatus hyvään. Tampere: Tampere University Press. 2 Toiseus pedagogisessa maailmassa Monikulttuurisuus ja yhdenvertaisuus Ryhmässä käsitellään opettajan kulttuurista kompetenssia ja oppilaitoksen monikulttuurisuutta. Tavoitteena on lisätä opettajan valmiuksia opettaa monikulttuurisessa luokkahuoneessa ja työskennellä monikulttuurisessa työyhteisössä. Lisäksi ryhmässä pohditaan keinoja, miten oppilaitoksen rakenteita ja asenneilmapiiriä voidaan kehittää yhdenvertaiseen ja erilaisuutta arvostavaan suuntaan niin maahanmuuttajien kuin muidenkin vähemmistöjen näkökulmasta. Erityisen paneutumisen kohteita voivat olla esimerkiksi ryhmädynamiikka monikulttuurisessa ryhmässä, kansainvälisyyskasvatus, opiskelijoiden erilaisten taustojen hyödyntäminen opetuksessa tai maahanmuuttajaopiskelijan arviointi. Banks, J.A An Introduction to Multicultural Education. Boston: Allyn and Ba-con. Forsander, A. ym Monietnisyys, yhteiskunta ja työ. Helsinki: Palmenia-kustannus. Hofstede, G Kulttuurit ja organisaatiot: mielen ohjelmointi. Helsinki: WSOY. Kantokorpi, O Vieraan kulttuurin kohtaaminen: mahdollisuuksia ja mahdottomuuksia. Helsinki: Opetushallitus. Kim, Y. Y Becoming Intercultural. An Integrative Theory of Communication and Cross-Cultural Adaptation. Lontoo: Sage. Maunula, R Yhdessä, vaikka erilaisina: monikulttuuristen tiimien johtamisesta ja valmentamisesta. Jyväskylä: PS-kustannus. Matinheikki-Kokko, K. (toim.) Monikulttuurinen koulutus: perusteita ja kokemuksia. Helsinki: Opetushallitus. Räty, M Maahanmuuttaja asiakkaana. Helsinki: Tammi. 3 Verkko-opetus Ryhmässä käsitellään tieto- ja viestintäteknologian (= TVT) mahdollisuuksia opetuksessa ja oppimisessa sekä tutustutaan erilaisiin verkko-opetuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja TVT:n opetuskäytön suunnittelu- ja toteutusmalleihin. Lisäksi perehdytään teknisiin valmiuksiin, välineistöön ja sovelluksiin, joita verkko-opetuksen toteuttamisessa tarvitaan. Oman opetuskokeilun suunnitteluun ja toteuttamiseen on mahdollista saada käyttöön verkko-opiskeluympäristö.

25 23 Opiskelija voi valita yhden neljästä teemasta: - verkko-opetuksen suunnittelu - digitaaliset oppimateriaalit - opetus ja ohjaus verkko-opetuksessa - TVT oppilaitoksen toimintakulttuurissa Huom! Osallistuminen edellyttää tietokoneen peruskäyttötaitoja ja mahdollisuutta käyttää tietokonetta ja internet-yhteyttä valinnaisen jakson aikana. Aarnio, Helena Dialogia etsimässä: opettajaopiskelijoiden dialogin kehittyminen tieto- ja viestintäteknistä ympäristöä varten. Acta Universitatis Tamperensis. Tampere: Tampereen yliopisto. Brooks, D Web-teaching: a guide to designing interactive teaching for the World Wide Web. Innovations in science education and technology. New York: Plenum Press. Collison, G., Elbaum, B., Haavind, S. & Tinker, R Facilitating online learning. Effective strategies for learning. Madison: Atwood Publishing. Enqvist, J Oppimisen intoa verkkotyöskentelyssä: opettajaopiskelijoiden verkkotyöskentelyn kehittyminen ammatillisessa opettajankoulutuksessa. Acta Uni-versitatis Tamperensis. Tampere: Tampereen yliopisto. Khan, B. (toim.) Web-based instruction. Englewood Cliffs (N. J.): Educational Technology Publications. Kiviniemi, K Johdatus verkkopedagogiikkaan. Kokkola: Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Laurillard, D Rethinking university teaching: a framework for the effective use of educational technology. Lontoo: Routledge. Lehtinen, E Verkkopedagogiikka. Helsinki: Edita. Lifländer, V.-P Verkko-oppiminen: yhteistoiminnallinen projektioppiminen verkossa. Helsinki: Edita. Linnakylä, P., Kankaanranta, M. & Bopry, J Portfolioita verkossa. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos. Maier, P. & Warren, A Integrating technology in learning & teaching: a practical guide for educators. Lontoo: Kogan Page. Matikainen, J. & Manninen. J. (toim.) Aikuiskoulutus verkossa: verkkopohjaisten oppimisympäristöjen teoriaa ja käytäntöä. Lahti: Helsingin yliopiston Lahden tutkimusja koulutuskeskus. McConnell, D Implementing computer supported cooperative learning. Lontoo: Kogan Page. Sallila, P. & Kalli, P. (toim.) Verkot ja teknologia aikuisopiskelun tukena. Aikuiskasvatuksen 42. vuosikirja. Helsinki: Kansanvalistusseura. Tella, S., Vahtivuori, S., Vuorento, A., Wager, P. & Oksanen, U Verkko opetuksessa - opettaja verkossa. Helsinki: Edita. 4 Kokemuksellisen oppimisen käytäntöjä - ja teoriaa

AIKUISKOULUTTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT OPISKELUSUUNNITELMA

AIKUISKOULUTTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT OPISKELUSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kasvatustieteiden laitos AIKUISKOULUTTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT OPISKELUSUUNNITELMA LUKUVUODEKSI 2007 2008 1 SISÄLLYS Alkusanat 2 I APOn toimintafilosofiaa 3 Tavoitteet, arvot ja toimintaperiaatteet

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

Opettajakelpoisuus. Kasvatustieteilijän toimintakenttä

Opettajakelpoisuus. Kasvatustieteilijän toimintakenttä 7.10.2011 Marjatta Pakkanen Kasvatustieteilijän toimintakenttä Hallintoon liittyvät tehtävät (henkilöstöhallinto) Suunnittelutehtävät Opettaminen ja ohjaustehtävät Tutkimuksen tekeminen ja tutkimustuloksista

Lisätiedot

AIKUISKOULUTTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT OPISKELUSUUNNITELMA LUKUVUODEKSI

AIKUISKOULUTTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT OPISKELUSUUNNITELMA LUKUVUODEKSI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kasvatustieteiden laitos AIKUISKOULUTTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT OPISKELUSUUNNITELMA LUKUVUODEKSI 2010 2011 SISÄLLYS Alkusanat 2 I APOn toimintafilosofiaa 3 Tavoitteet, arvot ja toimintaperiaatteet

Lisätiedot

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä enorssi: Ohjaussymposium Tampere 23.4.2009 Prof. Päivi Atjonen Joensuun yliopisto Lähtökohdiksi 1 Ohjaajan työn n muutokset Lisääntyneet

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen pedagogiset ratkaisut. Anita Malinen 31. toukokuuta 2012

Aikuiskoulutuksen pedagogiset ratkaisut. Anita Malinen 31. toukokuuta 2012 Aikuiskoulutuksen pedagogiset ratkaisut Anita Malinen 31. toukokuuta 2012 Andragogisten periaatteiden mukainen koulutus Aikuiskoulutus toteutuu harvoin andragogisten periaatteiden mukaisesti (anti-andragogiikka?).

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Jussi Onnismaa HY Palmenia i

Jussi Onnismaa HY Palmenia i Miten ohjausvuorovaikutus tehdään? Jussi Onnismaa, dos., HY, Palmenia Asiantuntijaksi kasvu korkea-asteen asteen täydennyskoulutuksessa - löytöretki osaamisen kehittämisen ilmiökenttään 26.10.2010, Futurex

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP)

KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Opintojen rakenne, opintojaksot ja vaihtoehtoiset suoritustavat 2014-2015 KTKP010 Oppiminen ja ohjaus (5 op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - tarkastella

Lisätiedot

Kirjasto oppimisympäristönä

Kirjasto oppimisympäristönä Kirjasto oppimisympäristönä Kirjastopedagogiikan seminaari 28.10.15 I Asiakas elinikäisenä oppijana II Opettamisesta ohjaukseen pedagogiikan rooli ja muodot III Kirjastot oppimisen tiloina Anu Haapala

Lisätiedot

Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op)

Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op) Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op) Harto Pönkä, Essi Vuopala Tavoitteet ja toteutus Osaamistavoitteet Kurssin jälkeen opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa digitaalisen portfolion blogi ympäristöön,

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin

Lisätiedot

Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä

Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä Kaisu Rättyä Itä-Suomen yliopisto Tero Juuti Tampereen teknillinen yliopisto Teoreettinen viitekehys kognitiiviskonstruktivistinen oppimiskäsitys opettajan tiedon

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Opettajan pedagogiset opinnot, yliopistopedagogiikka (60 op) Infotilaisuus

Opettajan pedagogiset opinnot, yliopistopedagogiikka (60 op) Infotilaisuus Opettajan pedagogiset opinnot, yliopistopedagogiikka (60 op) Infotilaisuus 24.4.2018 Hakeminen ja hakukelpoisuus 15.6.2018 mennessä suoritettuna yliopistopedagogiikan edeltäviä opintoja 40 op (perusopinnot

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEN AINEOPINNOT 38 OP JY

KASVATUSTIETEEN AINEOPINNOT 38 OP JY 1 Järvi-Pohjanmaan kansalaisopisto, Järvilakeuden kansalaisopisto ja maakuntakorkeakoulu järjestävät yhteistyössä lukuvuoden 2011-2013 aikana avoimena yliopisto-opetuksena Jyväskylän yliopiston opetussuunnitelman

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ

ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ Miksi tarvitaan ohjausta? Ohjaus käsitteenä mainitaan kaikissa uusissa opetussuunnitelmien perusteissa Käsitys oppimisesta (learning) ja opettamisesta (teaching) sekä muutokset

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Portfolio kouluttajan pedagogisten taitojen kehittämisvälineenä. Tytti Tenhula

Portfolio kouluttajan pedagogisten taitojen kehittämisvälineenä. Tytti Tenhula Portfolio kouluttajan pedagogisten taitojen kehittämisvälineenä Tytti Tenhula 27.4.2001 portare kantaa folia lehti Portfolio suom. ansiokansio, kasvun kansio, oppimissalkku... Miksi portfoliotyötä? Oman

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm

The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm rjestelmämme! mme! (Noddings,N., 2005, The Challenge to Care in Schools,

Lisätiedot

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista?

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Minna Haapasalo 27.9.2012 Voimaa taiteesta -seminaari Havainto Moniammatillista työskentelyä

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Portfolio. Kun oppiminen on tärkeintä. Syksyllä 2014

Portfolio. Kun oppiminen on tärkeintä. Syksyllä 2014 Kun oppiminen on tärkeintä. Syksyllä 2014 Portfolio on oppimisen työkalu, jonne opiskelija taltioi omaa oppimisprosessiaan, tehtäviään, muistiinpanojaan ja tuotoksiaan. Opettaja näkee portfoliosta opiskelijan

Lisätiedot

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?

Lisätiedot

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009 PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI PORTFOLIO 15.6.2009 SISÄLTÖ: MIKÄ PORTFOLIO ON? MITÄ PORTFOLIO AMMATILLISEN KASVUN JA OMAN TYÖN/ OPETTAJUUDEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Perusopintojen osaamistavoitteet

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Perusopintojen osaamistavoitteet KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Perusopintojen osaamistavoitteet Perusopinnot suoritettuaan opiskelija: - hahmottaa pedagogisia ilmiöitä erilaisista teoreettisista ja käytännöllisistä näkökulmista

Lisätiedot

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 Ohjaus Tampereen yliopistossa Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 1 Iltapäivän kulku Miksi ohjauksen kokonaissuunnitelma? Opetuksen kehittämispäällikkö Markku

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi

Lisätiedot

Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon?

Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon? Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon? Case Sosiaali/Terveyshallintotieteen aineopinnot 35 op Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate; suunnittelija TtM Ulla

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?

Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi? Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi? Tiina Nyyssönen, koulutussuunnittelija OKL tiina.m.nyyssonen@jyu.fi JYU. Since 1863. 12.11.2018 1 Millainen OKL on? Luokanopettajakoulutus =>

Lisätiedot

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKohjauskäytäntöjä Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKIN TEHTÄVÄT koulutus korkeakoulutasolla tutkinnot ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus tutkimus- & kehittämis toiminta (HumaQ) opetuksen ja työelämän

Lisätiedot

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Ammattireitti Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Oulun seudun ammattiopisto OSAO on mukana Opetushallituksen rahoittamassa

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Karstulan kunta/sivistystoimi 8.4.2008 1. TAVOITTEET Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia, osallistuvia, vastuuta kantavia

Lisätiedot

Maisteri-info. kevät

Maisteri-info. kevät Maisteri-info kevät 2018 1.3.2018 Kevät 2018 Tarvittaessa hops-keskustelu omaopettajan kanssa Maisterivaiheen hopsin tekeminen oodihops-työkalulla Huolehdi keskeneräiset opinnot valmiiksi -kandintyö, harjoittelu,

Lisätiedot

Dialoginen oppiminen ja ohjaus

Dialoginen oppiminen ja ohjaus Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä

Lisätiedot

Ongelmalähtöinen oppiminen ja sen soveltaminen verkkoympäristössä

Ongelmalähtöinen oppiminen ja sen soveltaminen verkkoympäristössä Ongelmalähtöinen oppiminen ja sen soveltaminen verkkoympäristössä PBL Problem Based Learning OLO - Ongelmalähtöinen oppiminen Ongelmalähtöinen oppiminen kehittää ja tukee: itsenäistä, opiskelijalähtöistä

Lisätiedot

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen

Lisätiedot

OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015

OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015 Opettajan pedagogiset opinnot, humanistinen ja matemaattis-luonnontieteellinen ala 60 op OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015 Opettajankoulutuksen intensiiviviikot Syksy 2015 vk 36-38 ma 31.8. ti 15.9. vk

Lisätiedot

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN TIEVIE-KOULUTTAJAKOULUTUS, 2003 Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys ja

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2011. Lahden ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutus Sosiaali- ja terveysala

OPINTO-OPAS 2011. Lahden ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutus Sosiaali- ja terveysala OPINTO-OPAS 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutus Sosiaali- ja terveysala Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot 30 op Työyhteisön johtaminen ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Fysioterapian,

Lisätiedot

Työaikakokeilu Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti - vastaus opettajan muuttuvaan työnkuvaan

Työaikakokeilu Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti - vastaus opettajan muuttuvaan työnkuvaan Työaikakokeilu Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti - vastaus opettajan muuttuvaan työnkuvaan ECVET TULEE, OLETKO VALMIS! SEMINAARISARJA OPPILAITOSVÄELLE Turku 13.9.2013 Riitta Karusaari Toimipistejohtaja

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

Lähiopetus Monimuoto-opetus (=puhelinvälit-teisesti ja kirjeitse) Verkko-opetus EduWeb ympäristössä

Lähiopetus Monimuoto-opetus (=puhelinvälit-teisesti ja kirjeitse) Verkko-opetus EduWeb ympäristössä 1 HY/ Päivitetty 19.4.2017 Lehtori Pirkko Raudaskosken opetusura yliopistossa Opettajanurani käynnistyi yliopistossa toimiessani syyslukukausina 1992 ja 1995 Kasvatustieteen laitoksella aikuiskasvatustieteen

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti!

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Tämän vuoden Valtakunnallisen Varhaiskasvatuspäivän tavoitteena on lastentarhanopettajan, varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Opettajan työn luonne kansalaisopistossa ja vapaassa sivistystyössä

Opettajan työn luonne kansalaisopistossa ja vapaassa sivistystyössä Opettajan työn luonne kansalaisopistossa ja vapaassa sivistystyössä Millainen on sivistysopettaja? Sivistysopettajan työn ulottuvuudet Kansalaisopisto oppimis- ja työympäristönä Anita Malinen 3. huhtikuuta

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSVAMMALÄÄKÄRIT FINLANDS LÄKARE FÖR UTVECKLINGSSTÖRDA R.Y. KEHITYSVAMMALÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYSOHJELMA TUUTORI-OPAS

SUOMEN KEHITYSVAMMALÄÄKÄRIT FINLANDS LÄKARE FÖR UTVECKLINGSSTÖRDA R.Y. KEHITYSVAMMALÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYSOHJELMA TUUTORI-OPAS SUOMEN KEHITYSVAMMALÄÄKÄRIT FINLANDS LÄKARE FÖR UTVECKLINGSSTÖRDA R.Y. KEHITYSVAMMALÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYSOHJELMA TUUTORI-OPAS Hakeutuminen erityispätevyysohjelmaan Suomen Kehitysvammalääkärit - Finlandsläkare

Lisätiedot

Maahanmuuttajaoppilaat perusopetuksessa

Maahanmuuttajaoppilaat perusopetuksessa Maahanmuuttajaoppilaat perusopetuksessa Maahanmuuttajataustaisen oppilaan koulupolku Haasteita ja hyviä käytänteitä Kajaani 27.3.2017 Raimo Salo, KT Finland School of Education raimo.salo@fsoe.fi 044 375

Lisätiedot

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

OH4-harjoittelu Norssi viikot 45-51 2014 / Pira Jaakkola Ohjeet harjoittelijalle Laajuus: 8 op

OH4-harjoittelu Norssi viikot 45-51 2014 / Pira Jaakkola Ohjeet harjoittelijalle Laajuus: 8 op OH4-harjoittelu Norssi viikot 45-51 2014 / Pira Jaakkola Ohjeet harjoittelijalle Laajuus: 8 op Harjoittelun laajuus ja opiskelutavat Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää opettajan ammatin

Lisätiedot

AINEENOPETTAJAKOULUTUS KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT KTKP050 VUOROVAIKUTUS JA YHTEISTYÖ

AINEENOPETTAJAKOULUTUS KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT KTKP050 VUOROVAIKUTUS JA YHTEISTYÖ AINEENOPETTAJAKOULUTUS KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT 2 Perusopintojen osaamistavoitteet: Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija: hahmottaa pedagogisia ilmiöitä erilaisista teoreettisista ja käytännöllisistä

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO), opetussuunnitelma 2014-2017

VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO), opetussuunnitelma 2014-2017 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla. 1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu Arto Kallioniemi "Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke Dia 1 MOT-hanke Mat ematiikan Oppimat eriaalin Tutkimuksen hanke 2005-2006 Hämeenlinnan OKL:ssa Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 1 MOT-hanke Osallistujat:13 gradun tekijää (8 gradua)

Lisätiedot

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)

Lisätiedot

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat

Lisätiedot

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA Varhaiskasvatusjohdon päivä 15.52014 Eila Estola 1 Kaksi tutkimushanketta TELL I S - H A N K E (2010-2013) - Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? Kohdistuu

Lisätiedot

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA 31.10.2007 Kirsi Keskisärkkä ja Tomi Kontio Yhteistyöhanke Kuopion yliopisto, Turun yliopisto ja Tritonia oppimiskeskus (Vaasan yliopisto,

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

OPINTOPOLKU Varhaiskasvatuksen opintosuunnan opiskelijoille kasvatustieteen maisteriohjelmassa Opintojen jakautuminen periodeihin lukuvuonna

OPINTOPOLKU Varhaiskasvatuksen opintosuunnan opiskelijoille kasvatustieteen maisteriohjelmassa Opintojen jakautuminen periodeihin lukuvuonna OPINTOPOLKU Varhaiskasvatuksen opintosuunnan opiskelijoille kasvatustieteen maisteriohjelmassa Opintojen jakautuminen periodeihin lukuvuonna 2019-2020 KASVATUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO (Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot