EURACADEMY OBSERVATORY. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävän elinikäisen oppimisen havaintoasema maaseudun mikro- ja pienyrityksille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EURACADEMY OBSERVATORY. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävän elinikäisen oppimisen havaintoasema maaseudun mikro- ja pienyrityksille"

Transkriptio

1 EURACADEMY OBSERVATORY Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävän elinikäisen oppimisen havaintoasema maaseudun mikro- ja pienyrityksille WP3.1 Raportti : Kyselytutkimus koulutuksen tarjoajille Maaraportti Suomi Anne Matilainen Sini Mäkinen Helsingin Yliopisto, Ruralia Instituutti Käännös Jaakko Liesmäki

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Metodologia Tulokset Osio A Organisaatioiden profiili Osio B Kurssien ja tarjolla olevan koulutuksen kuvailu Osio C Oppilaiden profiili ja heidän saamansa hyödyt Osio D Vastaajien henkilökohtaiset mielipiteet Johtopäätökset Taulukkoluettelo Lähteet Liiteluettelo Liite 1. Luettelo vastaajaorganisaatioista Liite 2. Parhaat käytännöt- esimerkkejä Liite 3. Maakohtainen kysely, Suomi. Ensimmäinen kyselykierros Liite 4. Maakohtainen kysely, Suomi. Toinen kyselykierros

3 1. JOHDANTO Lissabonin sopimuksen mukaisen kilpailukykyisen tietoyhteiskunnan rakentamiseksi vuoteen 2010 mennessä, on elinikäiselle oppimiselle asetettu tavoite saavuttaa vähintään 12,5 % keskimääräinen taso EU-25:ssä. EU:n Joint Employment raportin 2003/2004 mukaan merkittäviä käytäntöjen muutoksia saatetaan vaatia vuoteen 2006 mennessä, että kaikille pystyttäisiin takaamaan mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. Tieto- ja kommunikaatioteknologialla (ICT; information and communication technology) voi olla merkittävä rooli tässä uudistuksessa, koska se mahdollistaa eri EU -maiden sekä urbaanien ja maaseutualueiden välillä vallitsevan osaamiskuilun pienenemisen. Maaseutualueiden mikro- ja PK- yrityksiä sekä yrittäjiä koskeva, ICT:n tukema elinikäistä oppimista koskeva tutkimus on osa Euracademy Observatory projektia. Projektin tavoitteena on rakentaa systemaattista dokumentointia ICT:n tukemien opetusmetodien käytöstä maaseudun PK- ja mikro-yritysten henkilöstön koulutuksessa Euroopassa. Tietoa kerätään tutkimusten kautta seitsemässä osanottajamaassa (Suomi, Kreikka, Unkari, Iso-Britannia, Saksa, Espanja ja Puola), ja se tullaan toistamaan säännöllisin aikavälein tiedon päivittämiseksi ja laajentamiseksi. Kansalliset raportit yhdistetään yhteiseen raporttiin, missä niistä saatuja tuloksia verrataan muiden maiden vastaaviin. Euracademy Observatory -projektin tulokset julkaistaan sähköisesti hankkeen websivuilla ja yhteenvetoraportti myös painettuna etenkin koulutusorganisaatioiden, hankkeen yhteistyökumppaneiden sekä päättäjien käyttöön. Tämän tutkimuksen tarkoitus (WP3.1) on kerätä tietoa koulutuksen tarjoajilta osanottajamaissa ICT:n tukemasta elinikäisestä koulutuksesta, joka on kohdennettu PK- yritysten sekä mikroyritysten työntekijöille, yksityisyrittäjille ja työttömille. Kerätty tieto muodostaa Euracademy Observatory - projektin perustietokannan, jonka pohjalta tunnistetaan esimerkkejä parhaista käytännöistä ja toimenpiteistä Euroopassa. Tutkimuksen ongelmanasettelu perustuu osittain hankkeen aiempaan selvitykseen (WP2), jossa on sekä kansallisesti että kansainvälisesti kuvattu maaseutualueiden PK- yrityksille kohdennettua tietotekniikkaa opetusmenetelmissä hyödyntävää koulutustarjontaa ja sen reunaehtoja tällä hetkellä. Euracademy Observatory projekti rahoitetaan Leonardo da Vinci -ohjelmasta. 3

4 2. METODOLOGIA Suomea koskevan tutkimuksen toteutti Helsingin Yliopiston Ruralia instituutti. Tutkimus jaettiin kahteen eri vaiheeseen: esikyselyyn ja varsinaiseen kyselyyn. Esikyselyn tarkoituksena oli selvittää niiden koulutusorganisaatioiden määrä, jotka tarjoavat maaseudun PK- yrityksille tietotekniikkaa opetuksessa hyödyntävää koulutusta. Otanta saatiin kattavasta luettelosta yhteystietoja, joka koottiin internetistä sekä Ruralia instituutin tietokannasta. Esikysely tehtiin sähköpostikyselynä. Se lähetettiin noin 400:lle koulutuksen tarjoajalle kevään 2006 aikana. Esikyselyn tulosten pohjalta varsinainen kysely lähetettiin niille osanottajille jotka ilmaisivat esikyselyssä halukkuutensa vastata myös varsinaiseen kyselyn (62 osallistujaa). Esikyselyyn vastasi 89 organisaatiota. Varsinainen Euracademy Observatory -kysely suoritettiin käyttämällä kyselykaavaketta, jonka Euracademy Observatory hankepartnerit suunnittelivat yhdessä. Tutkimuksessa käytettiin sähköistä kyselylomaketta, joka lähetettiin linkkinä sähköpostissa saateviestin yhteydessä. Kyselyä testattiin lähettämällä se ennakkoon viiden asiantuntijan kommentoitavaksi. Kyselyä muutettiin kommenttien perusteella, minkä jälkeen se lähetettiin kohderyhmälle. Ensimmäisen kyselykierroksen jälkeen kysely lähetettiin uudelleen vastaajamäärän kasvattamiseksi. Tämän lisäksi esikyselyn perusteella parhaiten kyselyn kohderyhmää ja hankkeen tavoitteita vastaaviin organisaatioihin otettiin yhteyttä myös puhelimitse pyytäen heitä vastaamaan kyselyyn. Kyselylomake on liite numero kolme. Esikyselyn pohjalta varsinainen kysely lähetettiin 62 henkilölle. Kysely suoritettiin elo-syyskuun aikana vuonna Vastausprosentti oli 50, mikä on suhteellisen korkea sähköpostikyselylle. 31 vastausta 29:stä eri organisaatiosta palautettiin takaisin ajoissa. Vastaajista 6 ilmoitti käyttävänsä ICT:n tukemaa koulutusta ainoana koulutustapanaan tai osana monimuoto-opetusta, 3 kertoi tarjoavansa ainoastaan ICT:n tukemia kursseja ja 20 käytti ICT:tä osana monimuoto-opetusta. Yksi vastaaja kertoi, ettei heidän organisaationsa käytä ICT:tä kurssien toteutuksessa, vaikka esikyselyssä he ilmaisivat kiinnostuksensa varsinaista kyselyä kohtaan. Tämä vastaus poistettiin kyselytulosten joukosta. Kysely toteutettiin hieman muokattuna uudelleen keväällä 2007 suuremman vastaajamäärän saamiseksi. Uusi kyselylomake oli hieman aiempaa lyhyempi. Kuitenkin suurin osa kysymyksistä säilytettiin ennallaan, joten tuloksien yhdistäminen aiempaan aineistoon oli mahdollista. Vuonna uutta vastausta 19 eri organisaatiolta palautui määräpäivään mennessä. Lyhyt 4

5 kyselylomake on mukana liitteenä numero neljä. Tuloksissa tiedot on yhdistetty milloin se on ollut mahdollista. Joidenkin kysymysten kohdalla kuitenkin ainoastaan tulokset ensimmäisen lomakkeen vastauksista on esitetty, koska kysymys jätettiin pois toisesta lomakkeesta. 5

6 3. TULOKSET Kysymyslomake oli jaettu neljään eri osioon. Ensimmäisessä osiossa keskityttiin vastaajien profiilien hahmottamiseen. Toisessa osiossa keskityttiin kuvailemaan koulutusta ja tarjottavia kursseja sekä toimintoja mitä organisaatiot tarjoavat. Tässä osiossa vastaajia pyydettiin myös kuvailemaan menestyksekkäitä koulutusmalleja joissa ICT- välineitä on käytetty hyödyksi. Kolmannessa osiossa kysymyslomakeessa pyrittiin profiloimaan opiskelijoita, jotka osallistuvat ICT:n tukemaan koulutukseen sekä korostamaan ICT:n heille tuomia hyötyjä. Neljäs osio määritteli vastaajien henkilökohtaisia mielipiteitä ja kokemuksia koskien ICT:n tukemaa koulutusta, sen mahdollisuuksia ja ongelmia Osio A Organisaatioiden profiili Kyselyyn vastanneet organisaatiot on esitetty liitteessä yksi. Ne esittävät melko kattavasti koulutusorganisaatioita, jotka tarjoavat ICT:n tukemaa koulutusta maaseutualueiden PK- yrityksille. Vastaajaorganisaatiot olivat lähinnä julkisia organisaatioita (37), mutta niiden joukossa oli myös 10 yksityistä organisaatiota tai yritystä, joista neljä kaupallisia. Kuusi organisaatiota ilmoitti olevansa ei-kaupallisia (taulukko 1.) % n Julkinen 75,5 37 Yksityinen*) 20,4 10 Muu 4,1 2 Yht. 100,0 49 *) Osuus % n yksityisistä yrityksistä Kaupallisia 40 4 Ei- kaupallisia 60 6 Yht Taulukko 1. Vastaajien jakautuminen organisaatiotyypin (Q2) (n=49) 6

7 Vastaajaorganisaatioiden toiminta-alue kattoi koko Suomen. Yksi kolmesta vastaajaorganisaatiosta oli tekemisissä organisaatioiden kanssa, jotka liittyvät koulutuksen sertifiointiin ja osaamisen tunnustamiseen. Kolmannes organisaatioista oli myös yhteistyössä yliopistojen kanssa, ja jotkin puolestaan tekivät yhteistyötä kauppakamareiden ja ammatillisten organisaatioiden kanssa (ks. taulukko 2.) Jotkin vastaajista ilmoittivat työskentelevänsä yhteydessä moniin eri toimijoihin ja siksi valitsivat useamman kuin yhden vastauksen. Kysymys vaikutti myös hieman vaikealta vastata, koska kommenttivastauksissa oli ilmoitettu mm. ammattikorkeakouluja ja yliopistoja. % n Yliopistoa Kauppakamaria tai teollisuuden tai maatalouden 4 toimijoita 10 Ammatillisia organisaatioita (esim. ammattiliitot tai työnantajajärjestöt) 7,5 3 Organisaatioita, jotka liittyvät osaamisen tunnustamiseen Riippumatonta koulutusorganisaatiota 7,5 3 Muuta toimijaa 10 4 Yht Taulukko2. Organisaatioiden jakautuminen niihin liittyvien määritelmien tai yhteistyökumppaneiden mukaan (Q 4) (n=40) Suurin osa vastaajaorganisaatioista ilmoitti, etteivät ne ole keskittyneet millekään tietylle sektorille. Tämä pitää luultavasti paikkansa, koska monet vastaajista olivat suuria organisaatioita, joilla on useita eri yksiköitä (esim. ammattikorkeakoulut). Jos kyselyn vastaaja on vastannut koko organisaation puolesta, tällöin on vaikea nimetä mitään tiettyä toimialaa. Tämä oli odotettavissa kun kyselylomaketta käännettiin eri kielille, ja siksi lomakkeeseen lisättiin vaihtoehto emme ole keskittyneet millekään tietylle toimialalle. % n Perustuotanto (maatalous, karjatalaous, metsätalous, kalastus ym.) 8,7 4 Teollisuus 4,3 2 Palvelut (tieto-ja viestintäteknologia, matkailu, muu palveluala) 15,2 7 7

8 Muu sektori 19,6 9 Emme ole erikoistuneet mihinkään tiettyyn sektoriin 52,2 24 Yht Taulukko 3. Organisaatioiden keskittyminen eri toimialoille (Q5). (n=46) Muina toimialoina organisaatiot mainitsivat mm. teknologian ja liikenteen, sosiaali- ja terveysalan, kaupallisen hallinnon ja yritystoiminnan alkuun saattamisen. Organisaatioiden koko vaihteli suuresti yhden hengen yrityksistä (konsulttiyhtiö) 3000 henkilöä työllistävään organisaatioon. Vaihtelu oli samanlaista osa-aikaisten työntekijöiden kohdalla yhdestä henkilöstä 1000:een. Kokoaikaisten työntekijöiden mediaani oli 80 (ka.218,08), ja osa-aikaisille työntekijöille se oli 20 (ka.70,03). Vastaavasti opettajien ja kouluttajien osuus vaihteli myös paljon (yhdestä 3000:een). Tyypillisesti n % työntekijöistä (sekä osa-aikaisista että kokoaikaisista) oli opettajia. Organisaatiot toimivat sekä kaupunki- että maaseutualueilla. Lisäksi seuraavia maantieteellisiä alueita oli mainittu: Lappi, Pohjois-pohjanmaa, Keski-Suomi, Tampereen seutu, Etelä Savo, Pohjois- Suomi, Pääkaupunkiseutu, Keski-pohjanmaa ja Lounais-Suomi. Vaikka kohdevastaajaryhmää määriteltäessä keskityttiin organisaatioihin jotka toimivat maaseutualueilla, vain 10% vastaajista mainitsi että he keskittyvät erityisesti maaseutualueisiin. 12,5% vastaajista ilmoitti toimivansa lähinnä kaupunkialueilla. Suurin osa organisaatioista ei kuitenkaan keskity pelkästään joko maaseutu- tai kaupunkialueisiin (taulukko 4.). % n Kyllä, olemme keskittyneet tietyille 24 maantieteellisille alueille 60 Erityisesti maaseutualueilla 10 4 Erityisesti kaupunkialueilla 12,5 5 Toimimme koko maan alueella 17,5 7 Yht Taulukko 4. Vastaajaorganisaatioiden kohdealueet. (Q8) (n=40) 8

9 3.2. Osio B - Kurssien ja tarjolla olevan koulutuksen kuvailu Suurin osa kursseista ja koulutusohjelmista, joita organisaatiot ilmoittivat järjestävänsä, olivat tarkoitettu osaksi pidempiaikaista tutkintoon johtavaa koulutusta tai lyhyeksi jatko- tai täydennyskoulutus kurssiksi. 54,1% vastaajista ilmoitti, että he käyttävät ICT:tä yli 60%:lla kursseista. Kuitenkin jotkin vastaajista ilmoittivat ICT:n tukemien kurssien määrän lukumäärinä, eivätkä prosenttiyksikköinä, ja koska vuoden aikana sama kurssi saatetaan järjesteää useampaan kertaan, on vaikea arvioida todellista ICT:n tukemien koulutusten määrää. 21,6% vastaajista käytti ICT:tä tukeakseen 30-60% kursseistaan ja 24,3% hyödynsi ICT:tä alle 30%. Suurimmat kohderyhmät kursseille olivat pienet yritykset. Muita mainittuja ryhmiä, joita ei annettu valmiina vastausvaihtoehtoina olivat yritysten johto, yliopisto-opiskelijat, kuntien ja kaupunkien henkilöstö, julkisten organisaatioiden henkilöstö, uudelleenkouluttautuvat henkilöt, kaupunkien työttömät sekä kaupungeissa sijaitsevien PK- yritysten henkilöstö. vähemmän kuin 10% Suuryhtiöiden työntekijät 43,8% (n=14) Pienyritykset ja niiden työntekijät (n=5) 12,8 % Työttömät 50,0% (n=14) Muut ryhmät 6,7% (n=1) Jos tiedossa: kuinka suuri osa 18,1% kursseista on kohdentunut (n=4) erityisesti maaseudun pienyrityksille ja niiden henkilökunnalle (%) Jos tiedossa: kuinka suuri osa 54,6% kursseista on kohdentunut (n=6) maaseudulla asuville työttömille (%) 10-30% 30-60% yli 60% 25,6% 21,9% 9,4 (n=8) (n=7) (n=3) 25,6% 33,3% 28,2% (n=10) (n=13) (n=11) 21,4% 17,9% 10,7% (n=6) (n=5) (n=3) 26,7% 40,0% 26,7% (n=4) (n=6) (n=4) 54,5% 4,5% 22,7% (n=12) (n=1) (n=5) 27,3% 18,2% 0% (n=3) (n=2) 9

10 Taulukko 5. Eri kohderyhmien osuus vastaajaorganisaatioiden tarjoamassa,ict:n tukemassa koulutuksessa (Q8). Suurin osa vastaajaorganisaatioista suosi monimuoto-opetusta ICT:n tukemien kurssien toteutuksessa. Monet organisaatiot käyttivät ICT:tä myös kasvokkain tapahtuvissa opetustilanteissa esim. digitaalisen oppimateriaalin kautta. ICT:tä käytettiin paljon myös etäopetuksessa (taulukko 6.). Muita tapoja toteuttaa ICT:n tukemaa koulutusta olivat vastaajien käyttämät interaktiiviset ICT suunnitelmat sekä ICT:n hyödyntäminen konsultoinnissa. Suurin osa vastaajista valitsi enemmän kuin yhden vaihtoehdon. Etäopetusta ei ollut mainittu niin useasti kuin muita metodeja mikä tulee huomata, koska se on opetustapa, joka yleensä liittyy maaseutualueiden PK -yritysten henkilöstön koulutukseen. % n Etäopiskeluna itsenäisesti Etäopiskeluna tutorin avustuksella Monimuoto-opiskeluna (etäopiskeluna ja lähiopiskeluna) Lähiopiskeluna hyödyntäen samalla digitaalisia 29 oppimismateriaaleja 58 Muulla tavoin 2,0 1 Yht. 111 Taulukko 6. ICT:n tukeman koulutuksen toteuttajien eri metodit kurssin toteuttamiseksi (Q9) (n=111) Suurin osa vastaajista ilmoitti käyttävänsä etäopetuksessa useampaa kuin yhtä menetelmää tai kurssialustaa. Useimmin mainittiin erilaiset e-oppimisympäristöt, joista suosituimpana Moodle. Vain kolme vastaajaorganisaatiota ei maininnut mitään e-oppimisympäristöä. Lisäksi erilaiset internet -sivut, joilta opiskelijoiden on mahdollista ladata materiaaleja, mainittiin usein. Hieman yllättäen vain 8 vastaajista mainitsi intranetin. % n Verkko-oppimisympäristöt (esim. WebCT, Moodle) Verkkosivuja, joilta voi ladata materiaalia (dokumentit, artikkelit) Intranettiä 9 8 Henkilökohtaisia blogeja 9 8 Muu

11 Yht. 97 Taulukko 7. Erilaisten koulutustapojen ja ympäristöjen käyttö etäopiskelun toteutuksessa (Q10) (n=97) Toisella kyselykierroksella vastaajilla oli valittavanaan myös vaihtoehto materiaalin lähettäminen postin kautta sekä yhteydenpito puhelimitse. Kaikki toisen kyselykierroksen vastaajat (100%) valitsivat nämä vaihtoehdot. Muut oppimisympäristöt joita oli mainittu, olivat pääasiassa orgasaatioiden omia e-oppimisympäristöjä (esim. Oppinetti). Myös Learnlink, messenger, skype ja e-beam mainittiin käytettyinä sovelluksina. Suosituimpina etäopetuksen työkaluina mainittiin sähköposti ja keskustelufoorumit (taulukko 8.) Muina työkaluina mainittiin video-avusteiset työkalut kuten Marratech ja muita perinteisempiä työkaluja kuten paperikopiot, kirjat jne. Kysymys vaikutti hieman vaikealta vastata, koska videoneuvottelu oli mainittu osiossa Muut, vaikka se oli myös annettujen vastausvaihtoehtojen joukossa. Enemmistö vastaajista ilmoitti hyödyntävänsä opetuksessa useampaa kuin yhtä työkalua. Useimmilla niitä on käytössä kahdesta neljään. % n Chat Keskustelupalstat ja- ryhmät Videoita, lyhyitä videoklippejä tai 25 äänitallenteita 50 Videoneuvotteluita omalta tietokoneelta web-kameroilla Sähköpostia CD-ROM:eja Muita työkaluja Yht. 156 Taulukko 8. Eri työkalujen hyödyntäminen etäopetuksen toteutuksessa (Q 10) (n=156) Vastaajat jakautuivat melko tasan kysyttäessä missä oppilaiden odotettiin käyttävän tietokonetta. Suurin osa vastaajista valitsi enemmän kuin yhden vaihtoehdon. Vaihtoehtoon muut tilat, yleisin vastaus oli kirjastot (taulukko 9.) 11

12 % n Kotona Töissä Organisaation tiloissa Muissa tiloissa, joissa on tarvittavat välineet Yht. 147 Taulukko 9. Vastaukset kysymykseen Missä oppilaiden odotetaan käyttävän tietokonetta osallistuakseen koulutukseen. (Q 11) (n=147) Kysymys onnistuneista ICT-tuetuista koulutustoteutuksista nähtiin hieman vaikeana. Kuusi organisaatiota 28:sta ei vastannut tähän kysymykseen ensimmäisellä kierroksella lainkaan. Myös vastaukset ja kuvaukset olivat yleisluonteisia, joten lisäksi tarvitaan haastatteluja kokonaisvaltaisempien tapauskuvausten luomiseksi. Toisella kyselykierroksella tämä kysymys jätettiin pois lomakkeesta. Ensimmäisen kierroksen esimerkkitapaukset (58 kpl) joissa ICT:tä oli hyödynnetty, on mainittu liitteessä kaksi. Yleisesti ICT:tä on käytetty tukemaan monia erilaisia kursseja, useimmiten osana monimuotoopetusta. Kurssien käsiteltävät aiheet ja toteutukset vaihtelivat paljon ICT:hen liittyvistä aiheista maaseudun kehittämiseen, liikkeenjohtoon sekä ruuan tuotantoon. Kurssit olivat sekä pitkiä, tavoitteena virallinen tutkinto, että lyhyempiä tavoitteena kehittää osanottajien henkilökohtaisia taitoja. Organisaatioilla oli eri määrä kokemusta ICT:tä hyödyntävän koulutuksen tarjoamisessa. 27,7% vastaajaorganisaatioista oli tarjonnut ICT:n tukemaa koulutusta vähemmän kuin 6 vuotta, 25,5% 6-10 vuotta ja 46,8% yli 10 vuotta. Ensimmäisellä kyselykierroksella vaikutti siltä, että joillain organisaatioilla oli yli 20 vuotta kokemusta ICT:n tukeman koulutuksen toteutuksessa. Tyypillisimpinä muina syinä aloittaa ICT:n tukema koulutus annettujen vaihtoehtojen rinnalla olivat organisaation tarve pysyä kehityksen mukana koulutussektorilla, tarve kehittää tehokkuutta kurssien toteuttamisessa, pitkät välimatkat kohderyhmän ja oppilaitoksen välillä sekä oppilaiden muuttuneet tarpeet. Jotkin vastaajat valitsivat useamman kuin yhden vaihtoehdon (taulukko 10). 12

13 % n Suuryhtiöiden tarpeesta Hallinnon tai EU:n tarjoaman tukirahoituksen takia 18 9 Muu Taulukko 10. ICT:n tukeman koulutuksen aloittamisen syyt (Q13) ( n=46) Lisäksi toisella kyselykierroksella vastausvaihtoehdoksi lisättiin yksittäisten oppilaiden pyynnöstä. 13 vastaajaa kahdestakymmenestä valitsi tämän vaihtoehdon Osio C Oppilaiden profiili ja heidän saamansa hyödyt Tyypillisesti organisaatiot antoivat opiskelijoille vähintään oman todistuksensa suoritetusta kurssista (taulukko 11). % n Tunnustettu suomalainen pätevöityminen 17 37,0 Tunnustettu kansainvälinen pätevöityminen 0 0 Organisaation oma todistua 47,8 22 Muu 15,2 7 Yht Taulukko 11. Tarjotut todistukset harjoittelijoille suoritetuista ICT:n tukemista kursseista (Q14) (n=46) 34 vastaajista ilmoitti että heillä on organisaatiossaan käytössä sisäinen laatujärjestelmä (taulukko 12). % n 13

14 Kyllä 73,9 34 Ei 26,1 12 Yht Taulukko 12. Organisaatioiden jakautuminen laatujärjestelmän tarjoamisen mukaan (Q15) (n=46). Mainittuja laatujärjestelmiä olivat: EFQM (11 organisaatiota) Balance scorecard (1 organisaatio) ISO 9901 (6 organisaatiota)) ISO (1 organisaatio) OHSAS (1 organisaatio) Own quality management plans (developed within the organisation) (3 organisaatiota) Jotkin organisaatioista käyttivät useampaa kuin yhtä laatujärjestelmää. Ensimmäisen kyselykierroksen tutkimusten mukaan, suurin osa organisaatioista käytti useampia eri rahoituslähteitä rahoittaakseen ICT:n tukemia kurssejaan. Yhdistetyssä aineistossa vain ne vastaukset, jotka osoittivat tärkeimmät rahoituslähteet, analysoitiin. Taloudellisen tuen rooli (EU tai kansallinen) ainoana tai osittaisena tukijana, oli merkittävä (taulukko 13.) Useimmiten mainittu vastaus kohdassa muu oli valtion budjettivarat. % n Työnanatajat kustantavat työntekijöiden koulutuksen 10,3 4 Opiskelijat kustantavat koulutuksen itse 0 0 Rahoitustuen turvin 30,8 12 Osittain rahoitustuen turvin, osin yksityisellä tuella 59,0 23 Muulla tavoin 0% 0 Yht Taulukko 13. ICT:n tukemien kurssien rahoituslähteet (Q 16) (n=39) Ensimmäisen kyselykierroksen tuloksissa vastaajaorganisaatioiden tarjoamien koulutusten osanottajien sukupuolijakauma vaihteli paljon organisaatioittain, luultavasti ICT:n tukemien 14

15 kurssien laajan aihepiirijakauman vuoksi (taulukko 14). Tulokset kuitenkin osoittavat että naiset osallistuvat koulutuksiin miehiä useammin. Vastaukset vaihtelivat paljon myös sen suhteen, mikä oli organisaation koulutusalue. Organisaatiolle vaikutti olevan vaikeaa arvioida olivatko heidän opiskelijansa töissä maaseutualueilla vai ei. Koska vastaajien oli vaikea vastata luotettavasti näihin kysymyksiin, ne poistettiin lomakkeesta toisella kierroksella. miehet, % naiset, % max min 2 20 keskiarvo mediaani moodi Taulukko14. Vastaajien sukupuolijakauma ICT:n tukemassa koulutuksessa (Kys.21,ensimmäinen kyselykierros)(n=26) Töissä PK- yrityksessä Yrittäjä % Töissä suuryrityksessä Työtön % Töissä maaseudulla (jos tiedossa) % max min keskiarvo mediaani ,5 10 moodi 30 a) 10 5 a) a) n a)useita moodeja esiintyy. Pienin arvo on esitetty Taulukko 15. Kouluttautujien profiili työllistymisen suhteen (Q21kysymys ensimmäisen kierroksen kyselystä) Opiskelijoiden tärkeimpinä edellytyksinä osallistua ICT:n tukemaan koulutukseen, oli luonnollisesti mainittu mahdollisuus käyttää tietokonetta säännöllisesti sekä mahdollisuus saada yhteys internetiin (98% vastaajista mainitsi tämän). % n Internetin käyttömahdollisuus Tietokoneen käyttömahdollisuus Erityisten ohjelmistojen käyttömahdollisuus 18 9 Muu

16 Yht. 107 Taulukko 16. ICT:n tukeman kurssin suorittamiseksi tarvittava infrastruktuuri (Q 17) (n=107) Lisäksi ensimmäisellä haastattelukierroksella vaihtoehtona oli mahdollisuus käyttää viimeisintä teknologiaa. 18 vastaajaa kolmestakymmenestä valitsi tämän vaihtoehdon. Tämä viittaa siihen että mahdollisuudella käyttää erilaisia ohjelmia ei ollut yhtä suurta merkitystä. Halu oppia oli mainittu tärkeimpänä henkilökohtaisena ominaisuutena, mitä opiskelijoita edellytettiin. Myös itsekuri oli arvotettu korkealle, luultavasti johtuen ICT:n roolista etäoppimisessa (taulukko 17.). Muina henkilökohtaisina ominaisuuksina mainittiin ICT- taidot sekä korkea motivaatio. % n Itsekuri Oppimishalu Kriittinen ajattelutapa Johdonmukaisuus Yht. 115 Taulukko 17. ICT:n tukemien kurssien menestyksekkääksi suorittamiseksi tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet (n=115) (Q17.1) 3.4. Osio D Vastaajien henkilökohtaiset mielipiteet Kysymyslomakkeen viimeisessä osiossa pyrittiin kartoittamaan vastaajien omia henkilökohtaisia mielipiteitä liittyen ICT:n tukemaan koulutukseen. Tärkeimpänä asiana ICT:n tukeman koulutuksen menestyksellisessä toteutuksessa, oli mainittu opetushenkilöstön koulutus ja tietojen päivittäminen sekä riittävä infrastruktuurin taso. Hallinnon valmius ja resurssien kohdentaminen oli mainittu lähes yhtä tärkeinä (taulukko 18). Ensimmäisessä kyselyssä vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi kuin yksi vaihtoehto. Toisessa kyselyssä vaihtoehtomäärä oli rajoitettu kahteen. Tämän vuoksi yhdistettäessä dataa, vain ne vastaukset joissa oli kaksi vaihtoehtoa valittuna, analysoitiin. 16

17 % n Infrastruktuuri Opetushenkilöstön koulutus ja osaaminen Hallinnon valmius Rahoituksen kohdentuminen Markkinointi Muu 6 3 Yht. 139 Taulukko 18. Vastaajien mielipiteet menestyksekkäästi toteutettavan ICT:n tukeman koulutuksen tarvitsemista seikoista. (n=139) (Q 18). Taulukossa 18. esitettyjen vaihtoehtojen lisäksi, oli ensimmäisellä kierroksella vaihtoehtona strategiat. 17 organisaatiota kolmestakymmenestä valitsi tämän vaihtoehdon. Toisella kyselykierroksella, tämä vaihtoehto oli korvattu vaihtoehdolla uusien teknologioiden huomioon ottaminen suunnittelussa. 8 organisaatiota kahdestakymmenestä valitsi tämä vaihtoehdon. Kysyttäessä tyypillistä ongelmaa ICT:n tukeman koulutuksen toteutuksessa erityisesti maaseutualueilla, vaihtoehdot jakautuivat suhteellisen tasan. Tästä syystä dataa yhdistettäessä vain ne vastaukset joissa oli valittu yksi vaihtoehto analysoitiin. Merkittävimpänä ongelmana mainittiin tukihenkilöiden puute. Viidennes vastaajista koki ongelmaksi myös ICT- taitojen hyödyllisyyteen liittyvät asenteet. Muina ongelmina mainittiin kurssien heikko markkinointi ja pysyttäytyminen vanhoissa opituissa koulutusmetodeissa. Vain 16% vastasi infrastruktuuri puutteen, mikä on ymmärrettävää, sillä tällä hetkellä 95%:lla yrityksistä (Tilastokeskus 2005a) ja 58%:lla yksityishenkilöistä on internet yhteys Suomessa (Tilastokeskus 2005b). Jotkin vastaajista ilmoittivat, ettei maaseutualueita koskien ollut mitään erityisiä ongelmia, ja että ongelmat ovat samat riippumatta maantieteellisestä alueesta. 17

18 % n Ei rahoitusmahdollisuuksia 12 3 Ei tarpeellista infrastruktuuria 16 4 Ihmisten uskomus siitä, että tietoteknologiataitoja ei tarvita 20 5 Tietotekniikkalukutaidottomuus 12 3 Tukipalveluiden ja neuvojien puute 24 6 Muu 16 4 Yht Taulukko 19.ICT:n tukeman koulutuksen toteutukseen liittyvät ongelmat erityisesti maaseutualueilla (n=25) (Q 19). Avoimissa kysymyksissä ja kommenteissa ICT:n tukeman koulutuksen potentiaali nähtiin merkittävänä. Erityisesti ICT nähtiin yhtenä ratkaisuvaihtoehtona pitkien välimatkojen aiheuttaman ongelman voittamiseksi. Myös infrastruktuurin korkean laadun nähtiin tuovan mahdollisuuksia käytännön toteutukseen. Hallituksen tietoteknologia ohjelman mukaan vuoteen 2009 mennessä pitäisi koko maassa olla laajakaistamahdollisuus. Tämän nähtiin tuovan uusia mahdollisuuksia myös ICT:n tukeman koulutuksen toteutukseen. Monet vastaajista ilmoittivat, että tällä hetkellä infrastruktuuri on korkeammalla tasolla kuin kyvyt käyttää sitä. Kohderyhmän kykyjen puute nähtiin myös hidastavan ICT:n tukeman koulutuksen kehitystä. Tärkeimpänä motivaation lähteenä kursseihin osallistumiseen nähtiin kurssien sisältö, mutta lisäksi opiskelijoilla tulee olla halu oppia ja hankkia uusia tietoja ja taitoja. ICT:n käytön koulutuksen toteutuksessa ei tule olla itsetarkoitus. ICT:N laajempi hyödyntäminen saattaisi kuitenkin alentaa osallistumisen kynnystä tarjoamalla opiskelumahdollisuuksia ilman tarvetta matkustaa pitkiä matkoja. 18

19 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Yleisesti ottaen tutkimuksen edustavuutta voidaan pitää melko hyvänä. Vastaajat edustavat merkittävimpiä organisaatioita jotka tarjoavat ICT:n tukemaa koulutusta maaseutualueilla. Kuitenkin vain harva koulutusorganisaatio on erikoistunut palvelemaan nimenomaan maaseutualueita ja siksi esim. vastaajien arvioihin opiskelijoiden lukumääristä sisältyvät luultavasti kaikki eri alueille ja osallistujaryhmille kohdennetut e-oppimisaktiviteetit, eikä sitä näin ollen voida pitää luotettavana ajatellen vain maaseudun PK- yrityksiä. Myös vastaajien lukumäärä on liian pieni, että mitään todellista tilastollista vertailua pystyttäisiin tekemään. Vastaukset antavat kuitenkin arvokasta tietoa e-oppimisaktiviteeteista yleensä osoittaen mahdollisuuksia ja heikkouksia, joita ICT:n tukemaan koulutukseen liittyy. Suurin osa toimijoista Suomessa on keskittynyt käyttämään ICT:tä yhtenä monimuoto-opetuksen menetelmänä. Koulutukset, joissa hyödynnettäisiin ainoastaan ICT työkaluja, eivät ole kovin yleisiä. Koulutusorganisaatiot kohdentavat koulutustarjontansa harvoin vain maaseutualueille tai maaseutualueiden yrityksiin. Myöskään kurssit, joita kohdennetaan erityisesti maaseudun PKyrityksille, eivät eroa merkittävästi niistä joita kaupunkialueilla tarjotaan. Infrastruktuurin puutteita maaseutualueilla ei nähty merkittävänä ongelmana ICT -tuetussa opetuksessa. Tilastojen perusteella internetin käyttö Suomessa on korkeaa ja internet -liittymät yleisiä. Maaseutu- ja kaupunkialueiden välillä on eroja mm. laajakaistaliittymien levinneisyydessä, mutta on oikeutettua sanoa, että käytännössä missä tahansa Suomessa nopean internetyhteyden hankkiminen on mahdollista. Vaikka Suomen teknologia-aste on korkea, ICT:n käyttö ei ole kovin korkea. Ns. ICT- kulttuuri ei ole samalla tasolla kuin esim. USA:ssa, eikä ICT:n käyttö ei ole juurtunut etenkään maaseudun PKyrityksiin ja niiden päivittäiseen toimintaan. Sama koskee myös koulutuksen toteutusta ja maaseutualueiden yrittäjien tai työntekijöiden koulutusta (ks. Lahtinen & Roose 2003, Matilainen ym. 2005, Tiainen ym. 2004) E-oppimistoimenpiteet, joiden kohteena ovat maaseudun PK- yritykset, riippuvat paljolti julkisesta tuesta (EU ja kansallinen). Sama trendi on näkyvissä myös kaikissa muissa maaseutualueiden 19

20 innovaatio- ja kehityspalveluissa, eikä e-oppimisen voida nähdä eroavan muista kehitysaktiviteeteistä tässä suhteessa. ICT:n käytön lisäämistä on tuotu esille maaseutupolitiikassa ja kansallisissa strategioissa, mutta riippuvuus lyhytaikaisesta projektirahoituksesta saattaa aiheuttaa ongelmia ylläpitää pitkäaikaisia kehittämissuunnitelmia tai rakentaa kehittämisohjelmia, jotka perustuvat ICT:n hyödyntämiseen. Tähän haasteeseen vastaaminen edellyttää koulutusorganisaatioilta myös e-opetuksen kattavaa sisällyttämistä toimintansa strategiseen suunnitteluun. Aika on yrittäjien tärkein resurssi ja ICT voi kiistattomasti tuoda hyötyä tämän resurssin käytön tehostamiseen. ICT:n tukeman koulutuksen lisääntymiseksi tarvitaan uutta opetustarjontaa sekä menetelmien edelleen kehittämistä, mutta yhtä tärkeää on edistää ICT-kulttuurin kehittymistä PK yrityksissä ennen kuin kaikkia mahdollisuuksia voidaan täysin hyödyntää. Syyt menestyneiden ja epäonnistuneiden koulutusesimerkkien taustalla ovat moninaiset, ja usein vaikeita selvittää. On myös tärkeää pitää mielessä että ICT -tuettu koulutus on vain yksi keino muiden joukossa, joilla maaseudun PK- yrityksille koulutusta tarjotaan. Sen käyttö ei ole itseisarvo. PK- yrityksille ICT on arvokasta vain, kun sitä voidaan käyttää heidän ongelmiensa ratkaisemiseen. Sillä, onko käytettävä teknologia uutta vai vanhaa, ei ole merkitystä. Samoihin tuloksiin on päädytty mm. tutkimuksissa koskien informaatio ja asiantuntijapalveluita joiden kohteena ovat olleet maaseudun PK- yritykset (esim. Tiainen ja muut 2004, Matilainen ja Zimmerbauer 2005, Lahtinen ja Roose 2003). Euracademy Observatoryn aktiviteettien jatkamisen ja kehittämisen kannalta tutkimus toi esille joitain ongelma-alueita liittyen kysymyslomakkeeseen ja tiedon keräämisen tapoihin. Koska ensimmäinen kysymyslomake oli liian epätarkka tuottaakseen Euracademy Observatoryn jatkossa tehtävissä päivityksissä haluttavaa tietoa, kyselystä tehtiin myös toinen versio, jota koekäytettiin. Tästä johtuen eri aineistoja ei voitu suoraan yhdistää luotettavalla tavalla. Osoittautui, että sähköpostikysely ei ole välttämättä paras mahdollinen tapa kerätä tietoa monimutkaisista syistä eri tapausten taustalla. Projektin seuraavissa vaiheissa tulee tutkimusta kehittää edelleen niin, että pystytään keräämään ja riittävän yksityiskohtaista tietoa ja raportoimaan projektin eri kohde- ja hyödynsaajaryhmiä kiinnostavia tuloksia. 20

EURACADEMY OBSERVATORY. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävän elinikäisen oppimisen havaintoasema maaseudun mikro- ja pienyrityksille

EURACADEMY OBSERVATORY. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävän elinikäisen oppimisen havaintoasema maaseudun mikro- ja pienyrityksille EURACADEMY OBSERVATORY Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävän elinikäisen oppimisen havaintoasema maaseudun mikro- ja pienyrityksille WP3.1 Raportti : Kyselytutkimus koulutuksen tarjoajille Maaraportti

Lisätiedot

Yrittäjyydestä virtaa maaseudulle

Yrittäjyydestä virtaa maaseudulle Yrittäjyydestä virtaa maaseudulle voiko sitä opiskella verkossa? Yrittäjyyskasvatuksen 2011 konferenssi e-ruralnet hankeen workshop 27.1.2011 Seinäjoki Pia Kattelus www.helsinki.fi/ruralia 7.2.2011 1 e-ruralnet

Lisätiedot

Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa:

Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa: Tutkinnon järjestäjät Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa: Ammattitutkinnot Yrittäjän ammattitutkinto Amiedu Ammattiopisto

Lisätiedot

Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa:

Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa: Tutkinnon järjestäjät Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa: Ammattitutkinnot Yrittäjän ammattitutkinto Amiedu Ammattiopisto

Lisätiedot

Aikuiskoulutusorganisaatioiden nykytilan kartoitus 2011

Aikuiskoulutusorganisaatioiden nykytilan kartoitus 2011 Aikuiskoulutusorganisaatioiden nykytilan kartoitus 2011 1. Minkä ELY-keskuksen alueella pääosin toimitte? Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Häme Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Voimassa olevat järjestämissopimukset

Voimassa olevat järjestämissopimukset Voimassa olevat järjestämissopimukset Koulutuksen järjestäjä Tutkintotilaisuuksista vastaava oppilaitos Adulta Oy tutkinto Adulta Oy AEL Ami-säätiö / Amiedu Ami-säätiö / Amiedu myyntiedustaja, kodintekniikan

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

EURACADEMY OBSERVATORY. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävän elinikäisen oppimisen havaintoasema maaseudun mikro- ja pienyrityksille

EURACADEMY OBSERVATORY. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävän elinikäisen oppimisen havaintoasema maaseudun mikro- ja pienyrityksille EURACADEMY OBSERVATORY Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävän elinikäisen oppimisen havaintoasema maaseudun mikro- ja pienyrityksille Tarve ICT- tuettuun koulutukseen Kysely koulutukseen osallistuneille

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa:

Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa: Tutkinnon järjestäjät Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa: Ammattitutkinnot Yrittäjän ammattitutkinto Ahlmanin koulun säätiö

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa:

Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa: Tutkinnon järjestäjät Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa: Ammattitutkinnot Yrittäjän ammattitutkinto Ahlmanin koulun säätiö

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Välipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla

Välipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla Lumen 1/2017 ARTIKKELI Välipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla Päivi Honka, FM, tuntiopettaja, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen 1 V. 2010 toteutetussa selvityksessä kysyttiin yritysten tärkeimmistä kehittämis-, ja osaamishaasteita kansainvälisessä kaupassa seuraavan 5 vuoden aikana. 2 Yhteenveto kommenteista, joiden suhteen toivottiin

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely Maaliskuu Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna (12.2.-1.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla Vastaajia

Lisätiedot

Naisyrittäjät ja maaseutumatkailu. Sivu 1 / 7

Naisyrittäjät ja maaseutumatkailu. Sivu 1 / 7 Olemme erittäin kiitollisia, jos osallistut tähän kyselyyn. Kysely koskee maaseutumatkailun, käsityön ja elintarviketuotannon alalla jo työskentelevien naisyrittäjien ja näillä aloilla liiketoimintaa suunnittelevien

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa:

Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa: Tutkinnon järjestäjät Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa: Ammattitutkinnot Yrittäjän ammattitutkinto Amiedu Ammattiopisto

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntaosaamista kouluille Selänteellä. TVT osaamiskartoituksen tuloksia

Tietoyhteiskuntaosaamista kouluille Selänteellä. TVT osaamiskartoituksen tuloksia Tietoyhteiskuntaosaamista kouluille Selänteellä TVT osaamiskartoituksen tuloksia Kyselyn toteutuksesta Kysely toteutettiin OPEKA työkalulla syksyllä 2013 Selänteen alueella sekä Nivalan Ylivieskan seutukunnassa

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2014. Huhtikuu 2014

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2014. Huhtikuu 2014 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 14 Huhtikuu 14 Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna 14 (26.2.-21.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla

Lisätiedot

Pöytäkirja 1 (5) 18.2.2010. Ahokivi Tuula. Kangasaho Maiju Koivisto Jukka. Patronen Pirjo Periaho Mika Pikkujämsä Marjatta

Pöytäkirja 1 (5) 18.2.2010. Ahokivi Tuula. Kangasaho Maiju Koivisto Jukka. Patronen Pirjo Periaho Mika Pikkujämsä Marjatta Pöytäkirja 1 (5) Liiketalouden perustutkinto, merkonomin tutkintotoimikunta Aika Torstaina 21.1.2010 klo 13.00 16.20 Paikka Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, Helsinki Läsnä Ahokivi Tuula Hirvonen Jorma

Lisätiedot

Digitaalinen markkinointi ja myynti Mitä DIVA meille kertoi?

Digitaalinen markkinointi ja myynti Mitä DIVA meille kertoi? Digitaalinen markkinointi ja myynti Mitä DIVA meille kertoi? Myynnin Digiloikka, 11/5/2017 Tommi Laukkanen UEF // University of Eastern Finland Asiakkaan ostopäätösprosessi TARPEEN TUNNISTAMINEN INFORMAATION

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2017

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2017 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2017 Taustaa Kysely toteutettiin huhti-toukokuussa 2017 (11.4.-12.5.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaaville

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot. 1. Vastaajan sukupuoli: 2. Vastaajan ikä: 3. Toimenkuvasi hevostalousyrityksessä: nmlkj Nainen. nmlkj Mies

Vastaajan taustatiedot. 1. Vastaajan sukupuoli: 2. Vastaajan ikä: 3. Toimenkuvasi hevostalousyrityksessä: nmlkj Nainen. nmlkj Mies SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA (hevostenhoitaja- ja ratsastuksenohjaajaopiskelijat) Tervetuloa vastamaan kyselyyni, jossa selvitän hevostalousoppilaitosten

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Katsaus innovatiiviseen virtuaalioppimiseen maaseutualueilla

Katsaus innovatiiviseen virtuaalioppimiseen maaseutualueilla Katsaus innovatiiviseen virtuaalioppimiseen maaseutualueilla Tiivistelmä englanninkielisestä raportista: Innovative E-learning in Rural Areas: A Review (Laschewski, L., 2011) http://www.prismanet.gr/eruralnet/en/innovative_e-learning.php

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Sulkava. Kuntaraportti

Sulkava. Kuntaraportti Sulkava Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA Tervetuloa vastaamaan kyselyyni, jossa selvitän hevostalousoppilaitosten opetushenkilöstön kiinnostusta sosiaalisen median

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

ICT-alan ammatillisen koulutuksen tarjonta

ICT-alan ammatillisen koulutuksen tarjonta ICT-alan ammatillisen koulutuksen tarjonta ICT-alan Ennakointikamari 17.4.2012 Kari Lepistö, toimialajohtaja, Amiedu Esityksen sisältö ICT alan ammattilliset tutkinnot Suoritetut tutkinnot pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Puumala. Kuntaraportti

Puumala. Kuntaraportti Puumala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Rantasalmi. Kuntaraportti

Rantasalmi. Kuntaraportti Rantasalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi hankkeen käynnistysseminaari 8.2.2010 Tellervo Tarko Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Jäsenet 1. Ami-säätiö 31. Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin

Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin ELO-tavoitteiden saavuttamiseksi Digitaaliset palvelut ja kopase.fi Etelä- Savossa lyhyt tilannekuva Marjaana Kivelä,

Lisätiedot

Kunnallisia asiakkaita. Heikki Laaksamo, TIEKE,

Kunnallisia asiakkaita. Heikki Laaksamo, TIEKE, Kunnallisia asiakkaita Heikki Laaksamo, TIEKE, 24.5.2012 Taustaa Kyselytutkimus, jolla selvitettiin kuntien IT strategiaa TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n ja Lapin yliopiston Menetelmätieteitten

Lisätiedot

Varsinais-Suomen aikuiskoulutusmittarit. Pirkko Kuhmonen 19.10.2011

Varsinais-Suomen aikuiskoulutusmittarit. Pirkko Kuhmonen 19.10.2011 Varsinais-Suomen aikuiskoulutusmittarit Pirkko Kuhmonen 19.10.2011 1 Mittarit virtauma (kuinka monta opiskelijaa on osallistunut vuoden aikana koulutukseen) sukupuoli: miesten ja naisten osuus virtaumasta

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma seminaari Paasitorni 2.8.213 Erityisasiantuntija Riku Honkasalo Opetushallitus Esityksen sisältö Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Mikä hanke Opetushallituksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä kehittää ja monipuolistaa

Lisätiedot

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 14.6.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät 209 000 Työvoima 2

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 Verohallinnon ennakkotietojen mukaan ensimmäisenä tuen soveltamisvuonna 2006 matalapalkkatukea käytettiin 90 miljoonaa euroa. Vuoden viimeisinä

Lisätiedot

Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa:

Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa: Tutkinnon järjestäjät Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa: Ammattitutkinnot Yrittäjän ammattitutkinto Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 TILITOIMISTOJEN OHJELMISTOT KYSELY TILITOIMISTOAMMATTILAISILLE HEIDÄN KOKEMUKSISTAAN TALOUSHALLINNON OHJELMISTOISTA Taloushallintoliitto halusi selvittää

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. 1. Ikäryhmä. 2. Sukupuoli. 3. Äidinkieli. 4. Maakunta, jossa opiskelet

TAUSTATIEDOT. 1. Ikäryhmä. 2. Sukupuoli. 3. Äidinkieli. 4. Maakunta, jossa opiskelet TAUSTATIEDOT Tervetuloa kehittämään ammatillisen koulutuksen digitalisaation tulevaisuutta! Kyselyllä saadaan tietoa siitä, kuinka digitalisaation vaikutukset näkyvät ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Raahe. Kuntaraportti

Raahe. Kuntaraportti Raahe Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Taivalkoski. Kuntaraportti

Taivalkoski. Kuntaraportti Taivalkoski Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Konserniyhteistyötä jo 10 vuoden ajan

Konserniyhteistyötä jo 10 vuoden ajan Konserniyhteistyötä jo 10 vuoden ajan 2008 Lapin korkeakoulukonserni perustetaan 2009 Perustetaan korkeakoulujen yhteinen neuvottelukunta Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti aloittaa toimintansa

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Using Webcasting to Enhance University Level Education

Using Webcasting to Enhance University Level Education Using Webcasting to Enhance University Level Education Case study: Mikkeli Business Campus By: Marco Villarreal Sisällys Tutkimuksen tarkoitus ja laajuus Case-tilanteen esittely Trendejä etäopetuksessa

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä Kysely Suomen yrityskummeille Selvityksen aineisto Yrityskummit alueilla 45 35 3 25 15 1 5 17 Yrityskummit suuralueittain* 19 Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi

Lisätiedot

Kempele. Kuntaraportti

Kempele. Kuntaraportti Kempele Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Muhos. Kuntaraportti

Muhos. Kuntaraportti Muhos Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Utajärvi. Kuntaraportti

Utajärvi. Kuntaraportti Utajärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Verkkoympäristöjen käyttötarpeet oppilaitoksissa ja yrityksissä

Verkkoympäristöjen käyttötarpeet oppilaitoksissa ja yrityksissä Verkkoympäristöjen käyttötarpeet oppilaitoksissa ja yrityksissä 10.10.2012 Irina Kudasheva www.helsinki.fi/palmenia Irina Kudasheva 12.10.2012 1 EdNet 2012-2014 EdNet Cross-border Networks and Resouces

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.

Lisätiedot

Raisio. Kuntaraportti

Raisio. Kuntaraportti Raisio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lieto. Kuntaraportti

Lieto. Kuntaraportti Lieto Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pöytyä. Kuntaraportti

Pöytyä. Kuntaraportti Pöytyä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kauniainen. Kuntaraportti

Kauniainen. Kuntaraportti Kauniainen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun projekti

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun projekti Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura ja jatko

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 Liiketalouden alaan kuuluvat seuraavat koulutuksen osa-alueet.: 1. Liiketalous 2. Johdon assistenttityö ja kielet 3. Tietojenkäsittely

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Ylivieska. Kuntaraportti

Ylivieska. Kuntaraportti Ylivieska Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Toholampi. Kuntaraportti

Toholampi. Kuntaraportti Toholampi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot