EURACADEMY OBSERVATORY. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävän elinikäisen oppimisen havaintoasema maaseudun mikro- ja pienyrityksille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EURACADEMY OBSERVATORY. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävän elinikäisen oppimisen havaintoasema maaseudun mikro- ja pienyrityksille"

Transkriptio

1 EURACADEMY OBSERVATORY Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävän elinikäisen oppimisen havaintoasema maaseudun mikro- ja pienyrityksille WP3.1 Raportti : Kyselytutkimus koulutuksen tarjoajille Maaraportti Suomi Anne Matilainen Sini Mäkinen Helsingin Yliopisto, Ruralia Instituutti Käännös Jaakko Liesmäki

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Metodologia Tulokset Osio A Organisaatioiden profiili Osio B Kurssien ja tarjolla olevan koulutuksen kuvailu Osio C Oppilaiden profiili ja heidän saamansa hyödyt Osio D Vastaajien henkilökohtaiset mielipiteet Johtopäätökset Taulukkoluettelo Lähteet Liiteluettelo Liite 1. Luettelo vastaajaorganisaatioista Liite 2. Parhaat käytännöt- esimerkkejä Liite 3. Maakohtainen kysely, Suomi. Ensimmäinen kyselykierros Liite 4. Maakohtainen kysely, Suomi. Toinen kyselykierros

3 1. JOHDANTO Lissabonin sopimuksen mukaisen kilpailukykyisen tietoyhteiskunnan rakentamiseksi vuoteen 2010 mennessä, on elinikäiselle oppimiselle asetettu tavoite saavuttaa vähintään 12,5 % keskimääräinen taso EU-25:ssä. EU:n Joint Employment raportin 2003/2004 mukaan merkittäviä käytäntöjen muutoksia saatetaan vaatia vuoteen 2006 mennessä, että kaikille pystyttäisiin takaamaan mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. Tieto- ja kommunikaatioteknologialla (ICT; information and communication technology) voi olla merkittävä rooli tässä uudistuksessa, koska se mahdollistaa eri EU -maiden sekä urbaanien ja maaseutualueiden välillä vallitsevan osaamiskuilun pienenemisen. Maaseutualueiden mikro- ja PK- yrityksiä sekä yrittäjiä koskeva, ICT:n tukema elinikäistä oppimista koskeva tutkimus on osa Euracademy Observatory projektia. Projektin tavoitteena on rakentaa systemaattista dokumentointia ICT:n tukemien opetusmetodien käytöstä maaseudun PK- ja mikro-yritysten henkilöstön koulutuksessa Euroopassa. Tietoa kerätään tutkimusten kautta seitsemässä osanottajamaassa (Suomi, Kreikka, Unkari, Iso-Britannia, Saksa, Espanja ja Puola), ja se tullaan toistamaan säännöllisin aikavälein tiedon päivittämiseksi ja laajentamiseksi. Kansalliset raportit yhdistetään yhteiseen raporttiin, missä niistä saatuja tuloksia verrataan muiden maiden vastaaviin. Euracademy Observatory -projektin tulokset julkaistaan sähköisesti hankkeen websivuilla ja yhteenvetoraportti myös painettuna etenkin koulutusorganisaatioiden, hankkeen yhteistyökumppaneiden sekä päättäjien käyttöön. Tämän tutkimuksen tarkoitus (WP3.1) on kerätä tietoa koulutuksen tarjoajilta osanottajamaissa ICT:n tukemasta elinikäisestä koulutuksesta, joka on kohdennettu PK- yritysten sekä mikroyritysten työntekijöille, yksityisyrittäjille ja työttömille. Kerätty tieto muodostaa Euracademy Observatory - projektin perustietokannan, jonka pohjalta tunnistetaan esimerkkejä parhaista käytännöistä ja toimenpiteistä Euroopassa. Tutkimuksen ongelmanasettelu perustuu osittain hankkeen aiempaan selvitykseen (WP2), jossa on sekä kansallisesti että kansainvälisesti kuvattu maaseutualueiden PK- yrityksille kohdennettua tietotekniikkaa opetusmenetelmissä hyödyntävää koulutustarjontaa ja sen reunaehtoja tällä hetkellä. Euracademy Observatory projekti rahoitetaan Leonardo da Vinci -ohjelmasta. 3

4 2. METODOLOGIA Suomea koskevan tutkimuksen toteutti Helsingin Yliopiston Ruralia instituutti. Tutkimus jaettiin kahteen eri vaiheeseen: esikyselyyn ja varsinaiseen kyselyyn. Esikyselyn tarkoituksena oli selvittää niiden koulutusorganisaatioiden määrä, jotka tarjoavat maaseudun PK- yrityksille tietotekniikkaa opetuksessa hyödyntävää koulutusta. Otanta saatiin kattavasta luettelosta yhteystietoja, joka koottiin internetistä sekä Ruralia instituutin tietokannasta. Esikysely tehtiin sähköpostikyselynä. Se lähetettiin noin 400:lle koulutuksen tarjoajalle kevään 2006 aikana. Esikyselyn tulosten pohjalta varsinainen kysely lähetettiin niille osanottajille jotka ilmaisivat esikyselyssä halukkuutensa vastata myös varsinaiseen kyselyn (62 osallistujaa). Esikyselyyn vastasi 89 organisaatiota. Varsinainen Euracademy Observatory -kysely suoritettiin käyttämällä kyselykaavaketta, jonka Euracademy Observatory hankepartnerit suunnittelivat yhdessä. Tutkimuksessa käytettiin sähköistä kyselylomaketta, joka lähetettiin linkkinä sähköpostissa saateviestin yhteydessä. Kyselyä testattiin lähettämällä se ennakkoon viiden asiantuntijan kommentoitavaksi. Kyselyä muutettiin kommenttien perusteella, minkä jälkeen se lähetettiin kohderyhmälle. Ensimmäisen kyselykierroksen jälkeen kysely lähetettiin uudelleen vastaajamäärän kasvattamiseksi. Tämän lisäksi esikyselyn perusteella parhaiten kyselyn kohderyhmää ja hankkeen tavoitteita vastaaviin organisaatioihin otettiin yhteyttä myös puhelimitse pyytäen heitä vastaamaan kyselyyn. Kyselylomake on liite numero kolme. Esikyselyn pohjalta varsinainen kysely lähetettiin 62 henkilölle. Kysely suoritettiin elo-syyskuun aikana vuonna Vastausprosentti oli 50, mikä on suhteellisen korkea sähköpostikyselylle. 31 vastausta 29:stä eri organisaatiosta palautettiin takaisin ajoissa. Vastaajista 6 ilmoitti käyttävänsä ICT:n tukemaa koulutusta ainoana koulutustapanaan tai osana monimuoto-opetusta, 3 kertoi tarjoavansa ainoastaan ICT:n tukemia kursseja ja 20 käytti ICT:tä osana monimuoto-opetusta. Yksi vastaaja kertoi, ettei heidän organisaationsa käytä ICT:tä kurssien toteutuksessa, vaikka esikyselyssä he ilmaisivat kiinnostuksensa varsinaista kyselyä kohtaan. Tämä vastaus poistettiin kyselytulosten joukosta. Kysely toteutettiin hieman muokattuna uudelleen keväällä 2007 suuremman vastaajamäärän saamiseksi. Uusi kyselylomake oli hieman aiempaa lyhyempi. Kuitenkin suurin osa kysymyksistä säilytettiin ennallaan, joten tuloksien yhdistäminen aiempaan aineistoon oli mahdollista. Vuonna uutta vastausta 19 eri organisaatiolta palautui määräpäivään mennessä. Lyhyt 4

5 kyselylomake on mukana liitteenä numero neljä. Tuloksissa tiedot on yhdistetty milloin se on ollut mahdollista. Joidenkin kysymysten kohdalla kuitenkin ainoastaan tulokset ensimmäisen lomakkeen vastauksista on esitetty, koska kysymys jätettiin pois toisesta lomakkeesta. 5

6 3. TULOKSET Kysymyslomake oli jaettu neljään eri osioon. Ensimmäisessä osiossa keskityttiin vastaajien profiilien hahmottamiseen. Toisessa osiossa keskityttiin kuvailemaan koulutusta ja tarjottavia kursseja sekä toimintoja mitä organisaatiot tarjoavat. Tässä osiossa vastaajia pyydettiin myös kuvailemaan menestyksekkäitä koulutusmalleja joissa ICT- välineitä on käytetty hyödyksi. Kolmannessa osiossa kysymyslomakeessa pyrittiin profiloimaan opiskelijoita, jotka osallistuvat ICT:n tukemaan koulutukseen sekä korostamaan ICT:n heille tuomia hyötyjä. Neljäs osio määritteli vastaajien henkilökohtaisia mielipiteitä ja kokemuksia koskien ICT:n tukemaa koulutusta, sen mahdollisuuksia ja ongelmia Osio A Organisaatioiden profiili Kyselyyn vastanneet organisaatiot on esitetty liitteessä yksi. Ne esittävät melko kattavasti koulutusorganisaatioita, jotka tarjoavat ICT:n tukemaa koulutusta maaseutualueiden PK- yrityksille. Vastaajaorganisaatiot olivat lähinnä julkisia organisaatioita (37), mutta niiden joukossa oli myös 10 yksityistä organisaatiota tai yritystä, joista neljä kaupallisia. Kuusi organisaatiota ilmoitti olevansa ei-kaupallisia (taulukko 1.) % n Julkinen 75,5 37 Yksityinen*) 20,4 10 Muu 4,1 2 Yht. 100,0 49 *) Osuus % n yksityisistä yrityksistä Kaupallisia 40 4 Ei- kaupallisia 60 6 Yht Taulukko 1. Vastaajien jakautuminen organisaatiotyypin (Q2) (n=49) 6

7 Vastaajaorganisaatioiden toiminta-alue kattoi koko Suomen. Yksi kolmesta vastaajaorganisaatiosta oli tekemisissä organisaatioiden kanssa, jotka liittyvät koulutuksen sertifiointiin ja osaamisen tunnustamiseen. Kolmannes organisaatioista oli myös yhteistyössä yliopistojen kanssa, ja jotkin puolestaan tekivät yhteistyötä kauppakamareiden ja ammatillisten organisaatioiden kanssa (ks. taulukko 2.) Jotkin vastaajista ilmoittivat työskentelevänsä yhteydessä moniin eri toimijoihin ja siksi valitsivat useamman kuin yhden vastauksen. Kysymys vaikutti myös hieman vaikealta vastata, koska kommenttivastauksissa oli ilmoitettu mm. ammattikorkeakouluja ja yliopistoja. % n Yliopistoa Kauppakamaria tai teollisuuden tai maatalouden 4 toimijoita 10 Ammatillisia organisaatioita (esim. ammattiliitot tai työnantajajärjestöt) 7,5 3 Organisaatioita, jotka liittyvät osaamisen tunnustamiseen Riippumatonta koulutusorganisaatiota 7,5 3 Muuta toimijaa 10 4 Yht Taulukko2. Organisaatioiden jakautuminen niihin liittyvien määritelmien tai yhteistyökumppaneiden mukaan (Q 4) (n=40) Suurin osa vastaajaorganisaatioista ilmoitti, etteivät ne ole keskittyneet millekään tietylle sektorille. Tämä pitää luultavasti paikkansa, koska monet vastaajista olivat suuria organisaatioita, joilla on useita eri yksiköitä (esim. ammattikorkeakoulut). Jos kyselyn vastaaja on vastannut koko organisaation puolesta, tällöin on vaikea nimetä mitään tiettyä toimialaa. Tämä oli odotettavissa kun kyselylomaketta käännettiin eri kielille, ja siksi lomakkeeseen lisättiin vaihtoehto emme ole keskittyneet millekään tietylle toimialalle. % n Perustuotanto (maatalous, karjatalaous, metsätalous, kalastus ym.) 8,7 4 Teollisuus 4,3 2 Palvelut (tieto-ja viestintäteknologia, matkailu, muu palveluala) 15,2 7 7

8 Muu sektori 19,6 9 Emme ole erikoistuneet mihinkään tiettyyn sektoriin 52,2 24 Yht Taulukko 3. Organisaatioiden keskittyminen eri toimialoille (Q5). (n=46) Muina toimialoina organisaatiot mainitsivat mm. teknologian ja liikenteen, sosiaali- ja terveysalan, kaupallisen hallinnon ja yritystoiminnan alkuun saattamisen. Organisaatioiden koko vaihteli suuresti yhden hengen yrityksistä (konsulttiyhtiö) 3000 henkilöä työllistävään organisaatioon. Vaihtelu oli samanlaista osa-aikaisten työntekijöiden kohdalla yhdestä henkilöstä 1000:een. Kokoaikaisten työntekijöiden mediaani oli 80 (ka.218,08), ja osa-aikaisille työntekijöille se oli 20 (ka.70,03). Vastaavasti opettajien ja kouluttajien osuus vaihteli myös paljon (yhdestä 3000:een). Tyypillisesti n % työntekijöistä (sekä osa-aikaisista että kokoaikaisista) oli opettajia. Organisaatiot toimivat sekä kaupunki- että maaseutualueilla. Lisäksi seuraavia maantieteellisiä alueita oli mainittu: Lappi, Pohjois-pohjanmaa, Keski-Suomi, Tampereen seutu, Etelä Savo, Pohjois- Suomi, Pääkaupunkiseutu, Keski-pohjanmaa ja Lounais-Suomi. Vaikka kohdevastaajaryhmää määriteltäessä keskityttiin organisaatioihin jotka toimivat maaseutualueilla, vain 10% vastaajista mainitsi että he keskittyvät erityisesti maaseutualueisiin. 12,5% vastaajista ilmoitti toimivansa lähinnä kaupunkialueilla. Suurin osa organisaatioista ei kuitenkaan keskity pelkästään joko maaseutu- tai kaupunkialueisiin (taulukko 4.). % n Kyllä, olemme keskittyneet tietyille 24 maantieteellisille alueille 60 Erityisesti maaseutualueilla 10 4 Erityisesti kaupunkialueilla 12,5 5 Toimimme koko maan alueella 17,5 7 Yht Taulukko 4. Vastaajaorganisaatioiden kohdealueet. (Q8) (n=40) 8

9 3.2. Osio B - Kurssien ja tarjolla olevan koulutuksen kuvailu Suurin osa kursseista ja koulutusohjelmista, joita organisaatiot ilmoittivat järjestävänsä, olivat tarkoitettu osaksi pidempiaikaista tutkintoon johtavaa koulutusta tai lyhyeksi jatko- tai täydennyskoulutus kurssiksi. 54,1% vastaajista ilmoitti, että he käyttävät ICT:tä yli 60%:lla kursseista. Kuitenkin jotkin vastaajista ilmoittivat ICT:n tukemien kurssien määrän lukumäärinä, eivätkä prosenttiyksikköinä, ja koska vuoden aikana sama kurssi saatetaan järjesteää useampaan kertaan, on vaikea arvioida todellista ICT:n tukemien koulutusten määrää. 21,6% vastaajista käytti ICT:tä tukeakseen 30-60% kursseistaan ja 24,3% hyödynsi ICT:tä alle 30%. Suurimmat kohderyhmät kursseille olivat pienet yritykset. Muita mainittuja ryhmiä, joita ei annettu valmiina vastausvaihtoehtoina olivat yritysten johto, yliopisto-opiskelijat, kuntien ja kaupunkien henkilöstö, julkisten organisaatioiden henkilöstö, uudelleenkouluttautuvat henkilöt, kaupunkien työttömät sekä kaupungeissa sijaitsevien PK- yritysten henkilöstö. vähemmän kuin 10% Suuryhtiöiden työntekijät 43,8% (n=14) Pienyritykset ja niiden työntekijät (n=5) 12,8 % Työttömät 50,0% (n=14) Muut ryhmät 6,7% (n=1) Jos tiedossa: kuinka suuri osa 18,1% kursseista on kohdentunut (n=4) erityisesti maaseudun pienyrityksille ja niiden henkilökunnalle (%) Jos tiedossa: kuinka suuri osa 54,6% kursseista on kohdentunut (n=6) maaseudulla asuville työttömille (%) 10-30% 30-60% yli 60% 25,6% 21,9% 9,4 (n=8) (n=7) (n=3) 25,6% 33,3% 28,2% (n=10) (n=13) (n=11) 21,4% 17,9% 10,7% (n=6) (n=5) (n=3) 26,7% 40,0% 26,7% (n=4) (n=6) (n=4) 54,5% 4,5% 22,7% (n=12) (n=1) (n=5) 27,3% 18,2% 0% (n=3) (n=2) 9

10 Taulukko 5. Eri kohderyhmien osuus vastaajaorganisaatioiden tarjoamassa,ict:n tukemassa koulutuksessa (Q8). Suurin osa vastaajaorganisaatioista suosi monimuoto-opetusta ICT:n tukemien kurssien toteutuksessa. Monet organisaatiot käyttivät ICT:tä myös kasvokkain tapahtuvissa opetustilanteissa esim. digitaalisen oppimateriaalin kautta. ICT:tä käytettiin paljon myös etäopetuksessa (taulukko 6.). Muita tapoja toteuttaa ICT:n tukemaa koulutusta olivat vastaajien käyttämät interaktiiviset ICT suunnitelmat sekä ICT:n hyödyntäminen konsultoinnissa. Suurin osa vastaajista valitsi enemmän kuin yhden vaihtoehdon. Etäopetusta ei ollut mainittu niin useasti kuin muita metodeja mikä tulee huomata, koska se on opetustapa, joka yleensä liittyy maaseutualueiden PK -yritysten henkilöstön koulutukseen. % n Etäopiskeluna itsenäisesti Etäopiskeluna tutorin avustuksella Monimuoto-opiskeluna (etäopiskeluna ja lähiopiskeluna) Lähiopiskeluna hyödyntäen samalla digitaalisia 29 oppimismateriaaleja 58 Muulla tavoin 2,0 1 Yht. 111 Taulukko 6. ICT:n tukeman koulutuksen toteuttajien eri metodit kurssin toteuttamiseksi (Q9) (n=111) Suurin osa vastaajista ilmoitti käyttävänsä etäopetuksessa useampaa kuin yhtä menetelmää tai kurssialustaa. Useimmin mainittiin erilaiset e-oppimisympäristöt, joista suosituimpana Moodle. Vain kolme vastaajaorganisaatiota ei maininnut mitään e-oppimisympäristöä. Lisäksi erilaiset internet -sivut, joilta opiskelijoiden on mahdollista ladata materiaaleja, mainittiin usein. Hieman yllättäen vain 8 vastaajista mainitsi intranetin. % n Verkko-oppimisympäristöt (esim. WebCT, Moodle) Verkkosivuja, joilta voi ladata materiaalia (dokumentit, artikkelit) Intranettiä 9 8 Henkilökohtaisia blogeja 9 8 Muu

11 Yht. 97 Taulukko 7. Erilaisten koulutustapojen ja ympäristöjen käyttö etäopiskelun toteutuksessa (Q10) (n=97) Toisella kyselykierroksella vastaajilla oli valittavanaan myös vaihtoehto materiaalin lähettäminen postin kautta sekä yhteydenpito puhelimitse. Kaikki toisen kyselykierroksen vastaajat (100%) valitsivat nämä vaihtoehdot. Muut oppimisympäristöt joita oli mainittu, olivat pääasiassa orgasaatioiden omia e-oppimisympäristöjä (esim. Oppinetti). Myös Learnlink, messenger, skype ja e-beam mainittiin käytettyinä sovelluksina. Suosituimpina etäopetuksen työkaluina mainittiin sähköposti ja keskustelufoorumit (taulukko 8.) Muina työkaluina mainittiin video-avusteiset työkalut kuten Marratech ja muita perinteisempiä työkaluja kuten paperikopiot, kirjat jne. Kysymys vaikutti hieman vaikealta vastata, koska videoneuvottelu oli mainittu osiossa Muut, vaikka se oli myös annettujen vastausvaihtoehtojen joukossa. Enemmistö vastaajista ilmoitti hyödyntävänsä opetuksessa useampaa kuin yhtä työkalua. Useimmilla niitä on käytössä kahdesta neljään. % n Chat Keskustelupalstat ja- ryhmät Videoita, lyhyitä videoklippejä tai 25 äänitallenteita 50 Videoneuvotteluita omalta tietokoneelta web-kameroilla Sähköpostia CD-ROM:eja Muita työkaluja Yht. 156 Taulukko 8. Eri työkalujen hyödyntäminen etäopetuksen toteutuksessa (Q 10) (n=156) Vastaajat jakautuivat melko tasan kysyttäessä missä oppilaiden odotettiin käyttävän tietokonetta. Suurin osa vastaajista valitsi enemmän kuin yhden vaihtoehdon. Vaihtoehtoon muut tilat, yleisin vastaus oli kirjastot (taulukko 9.) 11

12 % n Kotona Töissä Organisaation tiloissa Muissa tiloissa, joissa on tarvittavat välineet Yht. 147 Taulukko 9. Vastaukset kysymykseen Missä oppilaiden odotetaan käyttävän tietokonetta osallistuakseen koulutukseen. (Q 11) (n=147) Kysymys onnistuneista ICT-tuetuista koulutustoteutuksista nähtiin hieman vaikeana. Kuusi organisaatiota 28:sta ei vastannut tähän kysymykseen ensimmäisellä kierroksella lainkaan. Myös vastaukset ja kuvaukset olivat yleisluonteisia, joten lisäksi tarvitaan haastatteluja kokonaisvaltaisempien tapauskuvausten luomiseksi. Toisella kyselykierroksella tämä kysymys jätettiin pois lomakkeesta. Ensimmäisen kierroksen esimerkkitapaukset (58 kpl) joissa ICT:tä oli hyödynnetty, on mainittu liitteessä kaksi. Yleisesti ICT:tä on käytetty tukemaan monia erilaisia kursseja, useimmiten osana monimuotoopetusta. Kurssien käsiteltävät aiheet ja toteutukset vaihtelivat paljon ICT:hen liittyvistä aiheista maaseudun kehittämiseen, liikkeenjohtoon sekä ruuan tuotantoon. Kurssit olivat sekä pitkiä, tavoitteena virallinen tutkinto, että lyhyempiä tavoitteena kehittää osanottajien henkilökohtaisia taitoja. Organisaatioilla oli eri määrä kokemusta ICT:tä hyödyntävän koulutuksen tarjoamisessa. 27,7% vastaajaorganisaatioista oli tarjonnut ICT:n tukemaa koulutusta vähemmän kuin 6 vuotta, 25,5% 6-10 vuotta ja 46,8% yli 10 vuotta. Ensimmäisellä kyselykierroksella vaikutti siltä, että joillain organisaatioilla oli yli 20 vuotta kokemusta ICT:n tukeman koulutuksen toteutuksessa. Tyypillisimpinä muina syinä aloittaa ICT:n tukema koulutus annettujen vaihtoehtojen rinnalla olivat organisaation tarve pysyä kehityksen mukana koulutussektorilla, tarve kehittää tehokkuutta kurssien toteuttamisessa, pitkät välimatkat kohderyhmän ja oppilaitoksen välillä sekä oppilaiden muuttuneet tarpeet. Jotkin vastaajat valitsivat useamman kuin yhden vaihtoehdon (taulukko 10). 12

13 % n Suuryhtiöiden tarpeesta Hallinnon tai EU:n tarjoaman tukirahoituksen takia 18 9 Muu Taulukko 10. ICT:n tukeman koulutuksen aloittamisen syyt (Q13) ( n=46) Lisäksi toisella kyselykierroksella vastausvaihtoehdoksi lisättiin yksittäisten oppilaiden pyynnöstä. 13 vastaajaa kahdestakymmenestä valitsi tämän vaihtoehdon Osio C Oppilaiden profiili ja heidän saamansa hyödyt Tyypillisesti organisaatiot antoivat opiskelijoille vähintään oman todistuksensa suoritetusta kurssista (taulukko 11). % n Tunnustettu suomalainen pätevöityminen 17 37,0 Tunnustettu kansainvälinen pätevöityminen 0 0 Organisaation oma todistua 47,8 22 Muu 15,2 7 Yht Taulukko 11. Tarjotut todistukset harjoittelijoille suoritetuista ICT:n tukemista kursseista (Q14) (n=46) 34 vastaajista ilmoitti että heillä on organisaatiossaan käytössä sisäinen laatujärjestelmä (taulukko 12). % n 13

14 Kyllä 73,9 34 Ei 26,1 12 Yht Taulukko 12. Organisaatioiden jakautuminen laatujärjestelmän tarjoamisen mukaan (Q15) (n=46). Mainittuja laatujärjestelmiä olivat: EFQM (11 organisaatiota) Balance scorecard (1 organisaatio) ISO 9901 (6 organisaatiota)) ISO (1 organisaatio) OHSAS (1 organisaatio) Own quality management plans (developed within the organisation) (3 organisaatiota) Jotkin organisaatioista käyttivät useampaa kuin yhtä laatujärjestelmää. Ensimmäisen kyselykierroksen tutkimusten mukaan, suurin osa organisaatioista käytti useampia eri rahoituslähteitä rahoittaakseen ICT:n tukemia kurssejaan. Yhdistetyssä aineistossa vain ne vastaukset, jotka osoittivat tärkeimmät rahoituslähteet, analysoitiin. Taloudellisen tuen rooli (EU tai kansallinen) ainoana tai osittaisena tukijana, oli merkittävä (taulukko 13.) Useimmiten mainittu vastaus kohdassa muu oli valtion budjettivarat. % n Työnanatajat kustantavat työntekijöiden koulutuksen 10,3 4 Opiskelijat kustantavat koulutuksen itse 0 0 Rahoitustuen turvin 30,8 12 Osittain rahoitustuen turvin, osin yksityisellä tuella 59,0 23 Muulla tavoin 0% 0 Yht Taulukko 13. ICT:n tukemien kurssien rahoituslähteet (Q 16) (n=39) Ensimmäisen kyselykierroksen tuloksissa vastaajaorganisaatioiden tarjoamien koulutusten osanottajien sukupuolijakauma vaihteli paljon organisaatioittain, luultavasti ICT:n tukemien 14

15 kurssien laajan aihepiirijakauman vuoksi (taulukko 14). Tulokset kuitenkin osoittavat että naiset osallistuvat koulutuksiin miehiä useammin. Vastaukset vaihtelivat paljon myös sen suhteen, mikä oli organisaation koulutusalue. Organisaatiolle vaikutti olevan vaikeaa arvioida olivatko heidän opiskelijansa töissä maaseutualueilla vai ei. Koska vastaajien oli vaikea vastata luotettavasti näihin kysymyksiin, ne poistettiin lomakkeesta toisella kierroksella. miehet, % naiset, % max min 2 20 keskiarvo mediaani moodi Taulukko14. Vastaajien sukupuolijakauma ICT:n tukemassa koulutuksessa (Kys.21,ensimmäinen kyselykierros)(n=26) Töissä PK- yrityksessä Yrittäjä % Töissä suuryrityksessä Työtön % Töissä maaseudulla (jos tiedossa) % max min keskiarvo mediaani ,5 10 moodi 30 a) 10 5 a) a) n a)useita moodeja esiintyy. Pienin arvo on esitetty Taulukko 15. Kouluttautujien profiili työllistymisen suhteen (Q21kysymys ensimmäisen kierroksen kyselystä) Opiskelijoiden tärkeimpinä edellytyksinä osallistua ICT:n tukemaan koulutukseen, oli luonnollisesti mainittu mahdollisuus käyttää tietokonetta säännöllisesti sekä mahdollisuus saada yhteys internetiin (98% vastaajista mainitsi tämän). % n Internetin käyttömahdollisuus Tietokoneen käyttömahdollisuus Erityisten ohjelmistojen käyttömahdollisuus 18 9 Muu

16 Yht. 107 Taulukko 16. ICT:n tukeman kurssin suorittamiseksi tarvittava infrastruktuuri (Q 17) (n=107) Lisäksi ensimmäisellä haastattelukierroksella vaihtoehtona oli mahdollisuus käyttää viimeisintä teknologiaa. 18 vastaajaa kolmestakymmenestä valitsi tämän vaihtoehdon. Tämä viittaa siihen että mahdollisuudella käyttää erilaisia ohjelmia ei ollut yhtä suurta merkitystä. Halu oppia oli mainittu tärkeimpänä henkilökohtaisena ominaisuutena, mitä opiskelijoita edellytettiin. Myös itsekuri oli arvotettu korkealle, luultavasti johtuen ICT:n roolista etäoppimisessa (taulukko 17.). Muina henkilökohtaisina ominaisuuksina mainittiin ICT- taidot sekä korkea motivaatio. % n Itsekuri Oppimishalu Kriittinen ajattelutapa Johdonmukaisuus Yht. 115 Taulukko 17. ICT:n tukemien kurssien menestyksekkääksi suorittamiseksi tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet (n=115) (Q17.1) 3.4. Osio D Vastaajien henkilökohtaiset mielipiteet Kysymyslomakkeen viimeisessä osiossa pyrittiin kartoittamaan vastaajien omia henkilökohtaisia mielipiteitä liittyen ICT:n tukemaan koulutukseen. Tärkeimpänä asiana ICT:n tukeman koulutuksen menestyksellisessä toteutuksessa, oli mainittu opetushenkilöstön koulutus ja tietojen päivittäminen sekä riittävä infrastruktuurin taso. Hallinnon valmius ja resurssien kohdentaminen oli mainittu lähes yhtä tärkeinä (taulukko 18). Ensimmäisessä kyselyssä vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi kuin yksi vaihtoehto. Toisessa kyselyssä vaihtoehtomäärä oli rajoitettu kahteen. Tämän vuoksi yhdistettäessä dataa, vain ne vastaukset joissa oli kaksi vaihtoehtoa valittuna, analysoitiin. 16

17 % n Infrastruktuuri Opetushenkilöstön koulutus ja osaaminen Hallinnon valmius Rahoituksen kohdentuminen Markkinointi Muu 6 3 Yht. 139 Taulukko 18. Vastaajien mielipiteet menestyksekkäästi toteutettavan ICT:n tukeman koulutuksen tarvitsemista seikoista. (n=139) (Q 18). Taulukossa 18. esitettyjen vaihtoehtojen lisäksi, oli ensimmäisellä kierroksella vaihtoehtona strategiat. 17 organisaatiota kolmestakymmenestä valitsi tämän vaihtoehdon. Toisella kyselykierroksella, tämä vaihtoehto oli korvattu vaihtoehdolla uusien teknologioiden huomioon ottaminen suunnittelussa. 8 organisaatiota kahdestakymmenestä valitsi tämä vaihtoehdon. Kysyttäessä tyypillistä ongelmaa ICT:n tukeman koulutuksen toteutuksessa erityisesti maaseutualueilla, vaihtoehdot jakautuivat suhteellisen tasan. Tästä syystä dataa yhdistettäessä vain ne vastaukset joissa oli valittu yksi vaihtoehto analysoitiin. Merkittävimpänä ongelmana mainittiin tukihenkilöiden puute. Viidennes vastaajista koki ongelmaksi myös ICT- taitojen hyödyllisyyteen liittyvät asenteet. Muina ongelmina mainittiin kurssien heikko markkinointi ja pysyttäytyminen vanhoissa opituissa koulutusmetodeissa. Vain 16% vastasi infrastruktuuri puutteen, mikä on ymmärrettävää, sillä tällä hetkellä 95%:lla yrityksistä (Tilastokeskus 2005a) ja 58%:lla yksityishenkilöistä on internet yhteys Suomessa (Tilastokeskus 2005b). Jotkin vastaajista ilmoittivat, ettei maaseutualueita koskien ollut mitään erityisiä ongelmia, ja että ongelmat ovat samat riippumatta maantieteellisestä alueesta. 17

18 % n Ei rahoitusmahdollisuuksia 12 3 Ei tarpeellista infrastruktuuria 16 4 Ihmisten uskomus siitä, että tietoteknologiataitoja ei tarvita 20 5 Tietotekniikkalukutaidottomuus 12 3 Tukipalveluiden ja neuvojien puute 24 6 Muu 16 4 Yht Taulukko 19.ICT:n tukeman koulutuksen toteutukseen liittyvät ongelmat erityisesti maaseutualueilla (n=25) (Q 19). Avoimissa kysymyksissä ja kommenteissa ICT:n tukeman koulutuksen potentiaali nähtiin merkittävänä. Erityisesti ICT nähtiin yhtenä ratkaisuvaihtoehtona pitkien välimatkojen aiheuttaman ongelman voittamiseksi. Myös infrastruktuurin korkean laadun nähtiin tuovan mahdollisuuksia käytännön toteutukseen. Hallituksen tietoteknologia ohjelman mukaan vuoteen 2009 mennessä pitäisi koko maassa olla laajakaistamahdollisuus. Tämän nähtiin tuovan uusia mahdollisuuksia myös ICT:n tukeman koulutuksen toteutukseen. Monet vastaajista ilmoittivat, että tällä hetkellä infrastruktuuri on korkeammalla tasolla kuin kyvyt käyttää sitä. Kohderyhmän kykyjen puute nähtiin myös hidastavan ICT:n tukeman koulutuksen kehitystä. Tärkeimpänä motivaation lähteenä kursseihin osallistumiseen nähtiin kurssien sisältö, mutta lisäksi opiskelijoilla tulee olla halu oppia ja hankkia uusia tietoja ja taitoja. ICT:n käytön koulutuksen toteutuksessa ei tule olla itsetarkoitus. ICT:N laajempi hyödyntäminen saattaisi kuitenkin alentaa osallistumisen kynnystä tarjoamalla opiskelumahdollisuuksia ilman tarvetta matkustaa pitkiä matkoja. 18

19 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Yleisesti ottaen tutkimuksen edustavuutta voidaan pitää melko hyvänä. Vastaajat edustavat merkittävimpiä organisaatioita jotka tarjoavat ICT:n tukemaa koulutusta maaseutualueilla. Kuitenkin vain harva koulutusorganisaatio on erikoistunut palvelemaan nimenomaan maaseutualueita ja siksi esim. vastaajien arvioihin opiskelijoiden lukumääristä sisältyvät luultavasti kaikki eri alueille ja osallistujaryhmille kohdennetut e-oppimisaktiviteetit, eikä sitä näin ollen voida pitää luotettavana ajatellen vain maaseudun PK- yrityksiä. Myös vastaajien lukumäärä on liian pieni, että mitään todellista tilastollista vertailua pystyttäisiin tekemään. Vastaukset antavat kuitenkin arvokasta tietoa e-oppimisaktiviteeteista yleensä osoittaen mahdollisuuksia ja heikkouksia, joita ICT:n tukemaan koulutukseen liittyy. Suurin osa toimijoista Suomessa on keskittynyt käyttämään ICT:tä yhtenä monimuoto-opetuksen menetelmänä. Koulutukset, joissa hyödynnettäisiin ainoastaan ICT työkaluja, eivät ole kovin yleisiä. Koulutusorganisaatiot kohdentavat koulutustarjontansa harvoin vain maaseutualueille tai maaseutualueiden yrityksiin. Myöskään kurssit, joita kohdennetaan erityisesti maaseudun PKyrityksille, eivät eroa merkittävästi niistä joita kaupunkialueilla tarjotaan. Infrastruktuurin puutteita maaseutualueilla ei nähty merkittävänä ongelmana ICT -tuetussa opetuksessa. Tilastojen perusteella internetin käyttö Suomessa on korkeaa ja internet -liittymät yleisiä. Maaseutu- ja kaupunkialueiden välillä on eroja mm. laajakaistaliittymien levinneisyydessä, mutta on oikeutettua sanoa, että käytännössä missä tahansa Suomessa nopean internetyhteyden hankkiminen on mahdollista. Vaikka Suomen teknologia-aste on korkea, ICT:n käyttö ei ole kovin korkea. Ns. ICT- kulttuuri ei ole samalla tasolla kuin esim. USA:ssa, eikä ICT:n käyttö ei ole juurtunut etenkään maaseudun PKyrityksiin ja niiden päivittäiseen toimintaan. Sama koskee myös koulutuksen toteutusta ja maaseutualueiden yrittäjien tai työntekijöiden koulutusta (ks. Lahtinen & Roose 2003, Matilainen ym. 2005, Tiainen ym. 2004) E-oppimistoimenpiteet, joiden kohteena ovat maaseudun PK- yritykset, riippuvat paljolti julkisesta tuesta (EU ja kansallinen). Sama trendi on näkyvissä myös kaikissa muissa maaseutualueiden 19

20 innovaatio- ja kehityspalveluissa, eikä e-oppimisen voida nähdä eroavan muista kehitysaktiviteeteistä tässä suhteessa. ICT:n käytön lisäämistä on tuotu esille maaseutupolitiikassa ja kansallisissa strategioissa, mutta riippuvuus lyhytaikaisesta projektirahoituksesta saattaa aiheuttaa ongelmia ylläpitää pitkäaikaisia kehittämissuunnitelmia tai rakentaa kehittämisohjelmia, jotka perustuvat ICT:n hyödyntämiseen. Tähän haasteeseen vastaaminen edellyttää koulutusorganisaatioilta myös e-opetuksen kattavaa sisällyttämistä toimintansa strategiseen suunnitteluun. Aika on yrittäjien tärkein resurssi ja ICT voi kiistattomasti tuoda hyötyä tämän resurssin käytön tehostamiseen. ICT:n tukeman koulutuksen lisääntymiseksi tarvitaan uutta opetustarjontaa sekä menetelmien edelleen kehittämistä, mutta yhtä tärkeää on edistää ICT-kulttuurin kehittymistä PK yrityksissä ennen kuin kaikkia mahdollisuuksia voidaan täysin hyödyntää. Syyt menestyneiden ja epäonnistuneiden koulutusesimerkkien taustalla ovat moninaiset, ja usein vaikeita selvittää. On myös tärkeää pitää mielessä että ICT -tuettu koulutus on vain yksi keino muiden joukossa, joilla maaseudun PK- yrityksille koulutusta tarjotaan. Sen käyttö ei ole itseisarvo. PK- yrityksille ICT on arvokasta vain, kun sitä voidaan käyttää heidän ongelmiensa ratkaisemiseen. Sillä, onko käytettävä teknologia uutta vai vanhaa, ei ole merkitystä. Samoihin tuloksiin on päädytty mm. tutkimuksissa koskien informaatio ja asiantuntijapalveluita joiden kohteena ovat olleet maaseudun PK- yritykset (esim. Tiainen ja muut 2004, Matilainen ja Zimmerbauer 2005, Lahtinen ja Roose 2003). Euracademy Observatoryn aktiviteettien jatkamisen ja kehittämisen kannalta tutkimus toi esille joitain ongelma-alueita liittyen kysymyslomakkeeseen ja tiedon keräämisen tapoihin. Koska ensimmäinen kysymyslomake oli liian epätarkka tuottaakseen Euracademy Observatoryn jatkossa tehtävissä päivityksissä haluttavaa tietoa, kyselystä tehtiin myös toinen versio, jota koekäytettiin. Tästä johtuen eri aineistoja ei voitu suoraan yhdistää luotettavalla tavalla. Osoittautui, että sähköpostikysely ei ole välttämättä paras mahdollinen tapa kerätä tietoa monimutkaisista syistä eri tapausten taustalla. Projektin seuraavissa vaiheissa tulee tutkimusta kehittää edelleen niin, että pystytään keräämään ja riittävän yksityiskohtaista tietoa ja raportoimaan projektin eri kohde- ja hyödynsaajaryhmiä kiinnostavia tuloksia. 20

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa:

Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa: Tutkinnon järjestäjät Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa: Ammattitutkinnot Yrittäjän ammattitutkinto Ahlmanin koulun säätiö

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa:

Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa: Tutkinnon järjestäjät Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa: Ammattitutkinnot Yrittäjän ammattitutkinto Amiedu Ammattiopisto

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma seminaari Paasitorni 2.8.213 Erityisasiantuntija Riku Honkasalo Opetushallitus Esityksen sisältö Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 Verohallinnon ennakkotietojen mukaan ensimmäisenä tuen soveltamisvuonna 2006 matalapalkkatukea käytettiin 90 miljoonaa euroa. Vuoden viimeisinä

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Kunnallisia asiakkaita. Heikki Laaksamo, TIEKE,

Kunnallisia asiakkaita. Heikki Laaksamo, TIEKE, Kunnallisia asiakkaita Heikki Laaksamo, TIEKE, 24.5.2012 Taustaa Kyselytutkimus, jolla selvitettiin kuntien IT strategiaa TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n ja Lapin yliopiston Menetelmätieteitten

Lisätiedot

Puumala. Kuntaraportti

Puumala. Kuntaraportti Puumala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Rantasalmi. Kuntaraportti

Rantasalmi. Kuntaraportti Rantasalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa

Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa Windows 8:lla abeista digiabeja hankkeen aluksi syksyllä 2013 ja lopuksi joulukuussa 2014 teimme opiskelijoille kyselyn heidän

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä Kysely Suomen yrityskummeille Selvityksen aineisto Yrityskummit alueilla 45 35 3 25 15 1 5 17 Yrityskummit suuralueittain* 19 Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016. Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016. Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016 Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas Jäsentyytyväisyyskysely 2016 Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyhteisöiden yhteyshenkilöt. Kaikki 19 kauppakamaria

Lisätiedot

Raisio. Kuntaraportti

Raisio. Kuntaraportti Raisio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lieto. Kuntaraportti

Lieto. Kuntaraportti Lieto Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Luonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle.

Luonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys 2010 -luvulle SSÄLLYS - Ope.fi taitotasot (2000) - Ope.web taitotasot (2008) - Kysymyksiä taitotasojen uusiksi osaamisalueiksi

Lisätiedot

Somero. Kuntaraportti

Somero. Kuntaraportti Somero Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Mynämäki. Kuntaraportti

Mynämäki. Kuntaraportti Mynämäki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kontiolahti. Kuntaraportti

Kontiolahti. Kuntaraportti Kontiolahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Polvijärvi. Kuntaraportti

Polvijärvi. Kuntaraportti Polvijärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Rääkkylä. Kuntaraportti

Rääkkylä. Kuntaraportti Rääkkylä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Lieksa. Kuntaraportti

Lieksa. Kuntaraportti Lieksa Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO Shake-projektin Innosessio, Manu Rantanen 9.2.2017 Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 23.1.2017

Lisätiedot

Lappeenranta. Kuntaraportti

Lappeenranta. Kuntaraportti Lappeenranta Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Parikkala. Kuntaraportti

Parikkala. Kuntaraportti Parikkala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälitys

Koulutus- ja tiedonvälitys Koulutus- ja tiedonvälitys Savonlinna 25.5.2015 Mikkeli 27.5.2015 Kehityspäällikkö Ossi Tuuliainen Etelä-Savon ELY-keskus Maaseutupalvelut yksikkö M01 Tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskevat toimet

Lisätiedot

Nokia. Kuntaraportti

Nokia. Kuntaraportti Nokia Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lempäälä. Kuntaraportti

Lempäälä. Kuntaraportti Lempäälä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Porvoo. Kuntaraportti

Porvoo. Kuntaraportti Porvoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely

Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely 1. Yleistä Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely tehtiin 18.3. - 18.6.1997 välisenä aikana. Kysely tehtiin www-sivujen etusivulle sijoitetulla

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Pornainen. Kuntaraportti

Pornainen. Kuntaraportti Pornainen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pirkkala. Kuntaraportti

Pirkkala. Kuntaraportti Pirkkala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Vesilahti. Kuntaraportti

Vesilahti. Kuntaraportti Vesilahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Heidi Honkamaa Risto Sinkko Kadettikunnan syyskokous 24.10.2015 Toteutus Webropol-kysely toteutettiin aikavälillä 17.09-30.09.2015 Kysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteen

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Pori Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Harjavalta. Kuntaraportti

Harjavalta. Kuntaraportti Harjavalta Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten Ella Kiesi Opetushallitus Tietotekniikan opetuskäytön määrä Suomessa Suomi tietotekniikan opetuskäytön määrässä Eurooppalaisessa mittakaavassa

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Maalahti. Kuntaraportti

Maalahti. Kuntaraportti Maalahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kouvola. Kuntaraportti

Kouvola. Kuntaraportti Kouvola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Vesanto. Kuntaraportti

Vesanto. Kuntaraportti Vesanto Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ulvila. Kuntaraportti

Ulvila. Kuntaraportti Ulvila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Säkylä. Kuntaraportti

Säkylä. Kuntaraportti Säkylä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

Paltamo. Kuntaraportti

Paltamo. Kuntaraportti Paltamo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Keitele. Kuntaraportti

Keitele. Kuntaraportti Keitele Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hamina. Kuntaraportti

Hamina. Kuntaraportti Hamina Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Kannus. Kuntaraportti

Kannus. Kuntaraportti Kannus Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lahti. Kuntaraportti

Lahti. Kuntaraportti Lahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Heinola. Kuntaraportti

Heinola. Kuntaraportti Heinola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Orimattila. Kuntaraportti

Orimattila. Kuntaraportti Orimattila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hartola. Kuntaraportti

Hartola. Kuntaraportti Hartola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Suomussalmi. Kuntaraportti

Suomussalmi. Kuntaraportti Suomussalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTETTÄVÄN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPISKELIJAT VALTIONOSUUSTILASTOISSA

MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTETTÄVÄN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPISKELIJAT VALTIONOSUUSTILASTOISSA LÄÄNI MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTETTÄVÄN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPISKELIJAT VALTIONOSUUSTILASTOISSA 1999-2001 20.1.1999 20.9.1999 v. 1999 20.1.2000 20.9.2000 v. 2000 20.1.2001

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2012 1 (5) 91 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Björnberg-Enckellin ym. koulujen IT-strategiaa koskevasta talousarvioaloitteesta HEL 2012-004357

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Heinävesi. Kuntaraportti

Heinävesi. Kuntaraportti Heinävesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Sysmä. Kuntaraportti

Sysmä. Kuntaraportti Sysmä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Helsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Helsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Helsingin Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Seinäjoki. Kuntaraportti

Seinäjoki. Kuntaraportti Seinäjoki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot