Suomen Asumisoikeus Oy:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2006

Transkriptio

1 Onnella on osoite. Suomen Asumisoikeus Oy:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2006 Agronominraitti 6, Helsinki

2

3 TILINPÄÄTÖS - SISÄLTÖ SISÄLTÖ 4-11 TOIMINTAKERTOMUS 12-1 KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNITASE TULOSLASKELMA TASE 20 KONSERNIRAHOITUSLASKELMA 21 RAHOITUSLASKELMA LIITETIEDOT 37 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUKSET 38 LUETTELO TILIVUONNA KÄYTETYISTÄ TOSITELAJEISTA JA KIRJANPITOKIRJOISTA SUOMEN ASUMISOIKEUS OY

4 SUOMEN ASUMISOIKEUS OY ASIAKKUUS ETUSIJALLA Suomen Asumisoikeus Oy on asumisoikeusasuntoja omistava ja asumisoikeuksia välittävä yhtiö, jonka omistuksessa on 33 paikkakunnalla asuntoa, mikä on 42 % koko Suomen asumisoikeusasuntojen määrästä. Yhtiö on Suomen neljänneksi suurin asuinkiinteistöjen omistaja. Pääosa yhtiön omistamista asunnoista keskittyy pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin. Yhtiön omistajina ovat SATO-konserni ja VVO-konserni. Yhtiön koko toiminta perustuu vision mukaisesti avoimuuteen, luovuuteen, jatkuvuuteen ja kumppanuuteen niin asiakkaiden kuin yhteistyökumppaneidenkin kanssa. ASUNTOMARKKINAT Vuonna 2006 aloitettiin koko maassa asunnon rakentaminen, joista oli valtion lainoittamaa tai korkotuettua Ara-tuotantoa ja loput vapaarahoitteisia asuntoja. Ara-tuotannosta noin 65 % on suunnattu erityisryhmien asuntotarpeen tyydyttämiseen. Uusista valtion lainoittamista asunnoista on vuokra-asuntoja, noin 200 asumisoikeusasuntoja, noin 100 osaomistusasuntoja ja noin 560 omakotitaloja. Omistusasuntokauppa hieman tasaantui vuoden 2006 alussa. Asuntojen hinnat nousivat edelleen vuonna 2006, mutta asuntojen myyntiajat pitenivät. Suomen Pankin arvioiden mukaan asumisoikeusasuntojen määrä suomessa omistajittaina VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY MUUT % % % TA-ASUMISOIKEUS OY % % YH-ASUMISOIKEUS OY ASOKODIT suomalaisten asuntolainamäärä kasvoi vuoden aikana noin 14 %. Alkukesällä suomalaisten asunnonostokyvyn mitattiin heikentyneen erityisesti Helsingissä. Omistusasuntolainojen korot nousivat 28,5 % toimintavuoden aikana. Rakennusalan yritykset puolestaan näkivät samaan aikaan markkinat jopa vilkkaampana kuin vuotta aiemmin. Kasvun arvioitiin johtuvan ennen kaikkea korjausrakentamisen kasvusta. Rakennuskustannukset kohosivat toimintavuoden aikana noin 5 %. Omistusasuntojen hintojen arvioitiin pysyvän jatkossakin joko samalla tasolla tai hieman nousevan, koska asuntojen kysyntä jatkui korkeasta hintatasosta huolimatta koko vuoden vilkkaana erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kuluttajat uskoivat tehtyjen tutkimusten mukaan loppuvuonna talouden hyviin näkymiin. Alan asiantuntijat arvioivat myös kohtuuhintaisten tonttien puutteen vaikuttavan asuntojen hintakehitykseen. Omistusasumisen voimakas suosio vaikutti vuokra-asuntomarkkinoihin siten, että asukkaiden laatuodotukset ja yksilöllisiä ratkaisuja koskevat toiveet kasvoivat. Vuokranantajat kehittivätkin toimintojaan odotuksia vastaavaan suuntaan. Samaan aikaan tapahtunut omistusasuntolainojen korkotason kohoaminen vaikutti vuokra-asuntojen kysynnän kasvuun. Myös asumisoikeusasuntojen kysyntä kasvoi ja käyttöasteet paranivat kaikilla toimijoilla vuoden aikana. Vuoden 2006 lopussa asumisoikeusasuntoja oli valmiina koko maassa noin Toimintavuoden aikana aloitettiin koko maassa noin 200 asumisoikeusasunnon rakentaminen ja uusia asuntoja valmistui noin 200. YH-Asumisoikeus Oy käynnisti pääkaupunkiseudulla vuoden aikana myös vapaarahoitteisten asumisoikeusasuntojen ennakkomarkkinoinnin. 4 SUOMEN ASUMISOIKEUS OY

5 vuonna 2006 valmistuneet kohteet Osoite kunta asunnot neliöt rahoitus ha Agronominraitti 6 Helsinki ,5 arava Yhteensä , SUOMEN ASUMISOIKEUS OY:N ASUNTOJEN MARKKINATILANNE Asuntojen kysyntä oli koko vuoden hyvä kaikilla toimintapaikkakunnilla. Vuoden alusta voimaan astunut lakiuudistus lisäsi selvästi yli 55-vuotiaiden asiakkaiden määrää. Ainoastaan Oulun Toppilan alueen asuntojen kysyntätilanne poikkesi jonkin verran muista alueista ja paikkakunnista. Kyseessä olevalla alueella pyritään kaikkien asuntotuottajien yhteistoimintaan alueen positiivisen kehityksen aikaansaamiseksi. Asuntojen vaihtuvuus oli vuoden aikana 16,5 % (17,1 %). Koko vuoden keskimääräinen käyttöaste oli 99,57 % (98,68 %). Asuntojen keskimääräinen käyttövastike koko maassa oli 8,38 euroa neliöltä. Käyttövastikekorotus vuoden aikana oli 2,3 %. Vuoden 2007 käyttövastikekorotus on 5,0 %. MUUT ALUEKESKUKSET ASOKOTIEN ALUEELLINEN JAKAUMA % YMPÄRISTÖKUNNAT MUUT KAUPUNGIT % % % % % VANTAA HELSINKI % ESPOO TÄRKEIMMÄT TOIMENPITEET JA OLENNAISIMMAT TAPAHTUMAT 15-vuotisjuhlavuoden painopisteenä asiakkuus Lokakuussa 2006 oli kulunut 15 vuotta siitä, kun ensimmäinen Suomen Asumisoikeus Oy:n kohde valmistui Rovaniemelle. Se oli samalla myös maan ensimmäinen asumisoikeustalo. Juhlavuoden painopistealueena oli asiakkuuden kehittäminen. Alkuvuodesta otettiin käyttöön asukkaita palvelevat asiakasedut ja kohdekohtaiset internetsivut. Lisäksi perustettiin asukasviestintää edistämään asiakaslehti Asokoti. Elokuussa käynnistettiin kaksivuotinen Asiakkuuden hallinta asumisessa (AHAA) -tutkimushanke, jossa tavoitteena on kehittää asukaslähtöinen asumisen palvelukonsepti ja malli asukaslähtöiseen asiakkuuden hallintaan. Tutkittavat ryhmät ovat Suomen Asumisoikeus Oy:n asukkaita. Hankkeen rahoittavat Teknologian kehittämiskeskus Tekes ja kuusi projektissa mukana olevaa yritystä. Suomen Asumisoikeus Oy:n lisäksi projektissa ovat mukana Lassila & Tikanoja Oyj, Kone Oyj, YIT Oyj, G4S ja Agenteq Oy. Tutkimuksen toteuttamisesta vastaa Taideteollinen korkeakoulu Future Home Institute. VALMIIDEN ASUNTOJEN MÄÄRÄ JA ASUNTOKANNAN KASVU SUOMEN ASUMISOIKEUS OY 5

6 Vuoden lopulla käynnistettiin pitkäaikaisen asumisen palkitsemisjärjestelmän kehittäminen. Sitä varten toteutettiin loppuvuonna Asukkaiden omilla sivuilla internetkysely ja kolmella paikkakunnalla internetkyselyä syventävä 26 pitkäaikaisen asukkaan haastattelututkimus Asokodissa asukkaat ovat asuneet vuotta Asokodissa asukkaat ovat asuneet 5-9 vuotta Asokodissa asukkaat ovat asuneet 3-4 vuotta Ylläpitostrategian kautta turvataan kiinteistöjen kunnon säilyminen Suomen Asumisoikeus Oy:n ylläpitostrategia käsiteltiin hallituksessa toukokuussa Ylläpitostrategian mukaisesti asunnon sisäpuolisten korjausten merkitys tulee asteittain kasvamaan. Rakennuskannan ikääntyessä suurimmat kuluerät kohdistuvat asuntojen sisäpuolisiin rakenteisiin kuten keittiöihin, saunoihin ja kylpyhuoneisiin. Edellä mainitut muodostavat jatkossa lähes 50 % vuosittaisista korjauskustannuksista. Myös ulkovaipan ja LVISA järjestelmiin liittyvät korjauskustannukset kasvavat, mutta viiveellä asuntojen sisäpintoihin nähden. Korjauskustannukset kasvavat kohti vuotta Korjauskustannusten vuosittaisen nousun vaikutusta käyttövastikkeeseen hillitään asuintalovarauksia purkamalla. Korjausten lainoitustarve alkaa vuonna Ylläpitostrategian mukaisesti yhtiön suurimmat riskit liittyvät käyttövesiputkistojen ennakoitua nopeampiin korjaustarpeisiin etenkin pääkaupunkiseudun ympäristökunnissa, joiden vesi on ympäristön harjualueista peräisin olevaa pohjavettä. Käyttövesiputket on uusittu 6 kohteessa vuosina Korjauskustannusten kehitys ja asuintalovarauksen käyttäminen KORJAUKSIIN VARAUTUMINEN Korjauksiin varautuminen Korjauskustannukset Asuintalovaraus Rahoitustarve Kiinteistöissä ilmenevien riskien minimoimiseksi kiinteistöjen rakenteita ja järjestelmiä käydään läpi systemaattisesti. Kohteiden ylläpidon ohjaajana toimii Asotieto järjestelmä, jonka kautta kohteille tulee kunnossapitoesitykset vuosittain. Tämän lisäksi eri rakenteita ja järjestelmiä tarkistetaan vuosittain joko teknisen isännöitsijän tai alan asiantuntijayritysten kautta. YIT-Kiinteistötekniikka Oy ja Are Oy tarkastavat ja huoltavat vuosittain kohteiden LVISA -järjestelmät. Järjestelmien ylläpitoon on panostettu selvästi aikaisempia vuosia enemmän, jotta korjausvelkaa ei pääsisi syntymään, AESS sopimuksen mukaiset velvoitteet 6 SUOMEN ASUMISOIKEUS OY

7 pystytään täyttämään, järjestelmien riskeistä saadaan päivitettyä tietoa ja asumismukavuus säilyy korkeana. Korjauskulut olivat 8,4 M vuonna 2006 (9,0 M ). Asuinhuoneistokorjauksiin käytettiin 4,0 M (4,0 M ), LVISA järjestelmiin 1,7 M (2,0 M ) ja ulkoalueiden rakenteisiin, varusteisiin, kalusteisiin yhteensä 1,3 M (1,3 M ). Korjauskustannusten hallinnassa painotetaan hankintojen luotettavuutta, edullisuutta, laatutasoa ja oikeaa ajoitusta. Korjauskustannusten optimointiin vaikutetaan työselitysmalleilla ja toimittajien kilpailuttamisella. Lisäksi tutkimus- ja kehitystoiminnan kautta etsitään vaihtoehtoisia materiaalivalintoja ja työtapoja, joiden kautta elinkaarikustannusten tasoon pystytään vaikuttamaan. Antennijärjestelmien digitalisointi valmistui kevään 2006 aikana. Kiinteistöjen ylläpitoon liittyvien toimintatapojen yhtenäistäminen jatkui Suomen Asumisoikeus Oy:ssä painotettiin valtakunnallisia hankintoja vuosien välisenä ajankohtana. Toimintavuoden aikana tehtiin enemmän alueellisten hankintojen järjestelyitä. Huoneistokunnostukset yhtenäistettiin valtakunnallisesti työselitysmallien avulla. Työselitysmallit takaavat yhtenäiset korjaustavat, tasavertaisen asiakaskohtelun, tehokkaammat ja tasalaatuisemmat toimintatavat. Huoneistoremonttipaketeille etsittiin hyvät yhteistyökumppanit alueellisesti kilpailutuksen kautta alkuvuodesta Lisäksi huoltoyhtiötoiminnassa otettiin asteittain käyttöön sähköinen huolto-ohjelma. Muutokset toteutettiin sopimuksia päivittämällä tai kilpailuttamalla. Järjestelyn kautta saatiin yhtenäistettyä valtakunnallista toimintatapaa huoltoon. Uuden toimintatavan käyttöönotto siirtyi osalla paikkakunnista vuoden 2007 puolelle. Kierrätysmateriaalin talteenotosta tehtiin sopimus Lassila & Tikanoja Oyj:n kanssa. Sopimus täydentää vuoden 2005 aikana Papros Oy:n kanssa tehtyä sopimusta, joka koski pääkaupunkiseutua kehyskuntineen. Sopimuksen kautta kierrätysmateriaalin talteenotossa siirryttiin valtakunnalliseen toimintatapaan. Kohteille ja asukkaille enemmän vaikutusmahdollisuuksia Suomen Asumisoikeus Oy teki yhteistyösopimuksen pihakalusteista Lappset Oy:n ja parvekelasituksista Lumon Oy:n kanssa. Samalla luotiin kohdetasoinen toiminta- ja lainoitusmalli, jonka pohjalta kohde pystyy tekemään suurempia hoitokuluilla katettavia hankintoja. Talohallitusten puheenjohtajille järjestettiin kohdehankintaa koskettavat alueelliset tiedotustilaisuudet yhdessä yhteistyökumppanien kanssa keväällä Toimintamalli tukee vuositeemaa Viihtyisä pihaympäristö. Asukkaiden vaikutusmahdollisuutta asunnon materiaalivalintoihin lisätään. Toimintamallin kehittäminen aloitettiin vuoden 2006 aikana ja se valmistuu vuonna Isännöinnin palvelutaso parani edelleen Talohallitusten puheenjohtajille kohdistetussa palvelutasokyselyssä koko isännöinnin kouluarvosana nousi 7,6:een. Edellisenä vuonna vastaava arvosana oli 7,2. Mittaus on tehty samansisältöisenä vuodesta 2003 lähtien. Isännöinnin sopimusta jatkettiin SKV-konsernin kanssa 11 paikkakunnan osalta vuoden 2009 loppuun asti. Sopimuksen piirissä ovat Riihimäki, Hämeenlinna, Lappeenranta, Imatra, Kotka, Hamina, Rovaniemi, Lahti, Kouvola, Salo ja Joensuu. Alueella on yhteensä asuntoa. Pääkaupunkiseudun kehyskuntien isännöinnissä tehtiin järjestelyjä siten, että ulkopuolisessa isännöinnissä olleet asuntoa siirtyivät Suomen Asumisoikeus Oy:n isännöintiin. Omassa isännöinnissä oli yhteensä asuntoa. Yhtiön oma myyntitoiminta laajentui Yhtiön oma, välittäjämäinen myyntiorganisaatio otti joulukuun alussa tehtäväkseen myös Järvenpään, Porvoon, Mäntsälän, Sipoon, Nurmijärven, Tuusulan ja Keravan asumisoikeussopimusten myynnin. Omassa myynnissä oli yhteensä asuntoa. Kehitystyöryhmän toimintaa tiivistettiin Asukashallinnon toimintaohjeen mukaiset talohallitusten puheenjohtajien aluekokoukset pidettiin syyskuun aikana kymmenellä paikkakunnalla. Kokouksissa käsiteltiin vuoden 2007 talousarvion valmistelua, kiinteistöjen ylläpidossa, myynnissä ja hallinnossa toteutettuja toimenpiteitä sekä talohallitusten jäsenille lähetetyn kyselyn tuloksia. Lisäksi esiteltiin kehitystyöryhmän uudistettu toimintamalli ja valittiin uuden kehitystyöryhmän jäsenet kaksivuotiskaudelle. Asukasedustajiston kokous pidettiin 14. lokakuuta Helsingissä 15-vuotisteemalla. Kokouksessa käsiteltiin historiakatsauksen lisäksi yhtiön ajankohtaisia asioita. Lisäksi kokous hyväksyi SUOMEN ASUMISOIKEUS OY 7

8 käyttövastikkeiden määräytymisperusteet vuodeksi 2007 ja valitsi asukasedustajat ehdolle seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi yhtiön hallitukseen. Valituiksi tuli Kari H. Bergqvist ja Virve Kuurne sekä varalle Kirsi Silfverberg-Nurminen. Alueellisesti valittu kehitystyöryhmä kokoontui vuoden aikana 5 kertaa. RISKIEN HALLINTA Yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit jakautuvat strategisiin, operatiivisiin ja vakuutettavissa oleviin riskeihin. Liiketoimintaan liittyvien riskien hallinta perustuu toimintaympäristön ja markkinoiden muutosten tunnistamiseen, ennakointiin ja reagointiherkkyyteen. Vakuutettavaksi jäävät riskit hoidetaan yhteistyössä ulkopuolisen vakuutusmeklarin kanssa. Hallitus valvoo, että riskien hallinta on järjestetty asianmukaisesti. Liiketoimintaan liittyvistä riskeistä suurin osa koskee kiinteistökannan ylläpitotoimintoja, joita esitellään tarkemmin sivulla 6. Rahoituksellisten riskien osalta likvidien varojen sijoitukset tehdään hallituksen vahvistaman sijoituspolitiikan mukaisesti alhaisella riskillä kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Luottotappiot ja myyntisaamiset pysyivät vähäisinä. Valuuttariskiä ei ole. Korollinen vieras pääoma tilikauden lopussa oli 1 003,7 M (1 028,2 M ), josta vuosimaksulainoja 878,6 M (902,0 M ), korkotukilainoja 123,8 M (124,4 M ) ja markkinaehtoisia lainoja 1,3 M (1,8 M ). Yhteinäislainojen keskikorko oli 2,8 % (2,2 %) ja korkotukilainojen keskikorko 3,1 % (3,0 %). YHTIÖN TALOUS Konsernin liikevaihto vuodelta 2006 oli 98,8 M (95,5 M ) ja taseen loppusumma oli M (1 266 M ). Asuintalovarauksia on tehty 41,3 M, josta tänä vuonna 1,9 M. Käyttövastiketta on kerätty toimintavuoden aikana 94,6 M. Suomen Asumisoikeus Oy:n tilikauden tulos oli ,24 euroa ( ,36 euroa). Suomen Asumisoikeus Oy konsernin tilikauden voitto oli 1,6 M (2,8 M ). Korjaustoimintaan käytettiin 8,4 M (9,0 M ). Talousarvio on toteutunut ennakoitua paremmin, tarkempi erittely tilinpäätöksen liitetiedoissa. YHTIÖN TALOUDELLINEN KEHITYS VUOSINA liikevaihdon kehitys * % liikevaihdosta tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja * % liikevaihdosta *58,91 *53,94 *38,67 *27,92 *29, *5,59 *6,76 *9,27 *3,90 *2, Liikevaihto Liikevoitto 8 SUOMEN ASUMISOIKEUS OY

9 taseen loppusumma sekä vieras pääoma bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen (M ) 53 * % liikevaihdosta *61,11 *31,79 *14,30 *9,79 2 *2, Taseen loppusumma Vieras pääoma YMPÄRISTÖ Suomen Asumisoikeus Oy toteuttaa laadukkaita ja ympäristöystävällisiä asumispalveluja. Yhtiön ympäristöpoliittisena perusteena on - edistää kestävää kehitystä paikallisesti sekä valtakunnallisesti osana kilpailukykyistä liiketoimintaa - toimia vastuullisesti ja olla luotettava liikekumppani, joka täyttää lain asettamat velvoitteet sekä velvollisuudet asiakkaita ja muita sidosryhmiä kohtaan. Energian kulutuslukemat Lämpö kwh/rm3 50,6 50,6 50,7 51,0 Vesi l/m3 403,0 401,0 404,0 408,0 Sähkö kwh/rm3 3,6 3,6 3,6 3,6 SUOMEN ASUMISOIKEUS OY:N TUNNUSLUKUJA Asukkaita n n n Asuntoja Asuinpinta-ala , Kiinteistöjä Tase, M Liikevaihto, M Oma pääoma M, josta Asumisoikeusrahastoa Lainakanta Liikevoitto % liikevaihdosta 29,7 27,9 8,7 Oman pääoman tuotto % 0,8 1,4,7 Omavaraisuusaste, % 16,4 16,0 15,4 Sijoitetun pääoman tuotto, ROI % 2,55 2,27 2,98 MUUTOKSET KONSERNIRAKENTEESSA Ei muutoksia. SUOMEN ASUMISOIKEUS OY 9

10 HALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTTÄMISESTÄ Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat ,12 euroa, josta tilikauden voittoa on ,24 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti: - Osinkona jaetaan 13,45 /osake eli yhteensä ,24 euroa. - Jätetään omaan pääomaan ,88 euroa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. PÄÄOMALAINA Yhtiöllä on ,00 euroa oman pääoman ehtoista lainaa VVO-yhtymä Oyj:ltä. Korkovelkoihin on kirjattu vuoden 2006 maksamaton pääomalainan korko ,64 euroa. Laina maksetaan takaisin viitenä eränä ajalla , mikäli VVO-yhtymä Oyj:n sekä Vatrotalot Oy:n omistusosuus laimenee, erääntyy laina kuitenkin edellä mainitusta poiketen takaisin maksettavaksi samassa suhteessa kuin osakkaiden omistusosuus on laimentunut edellyttäen kuitenkin, että seuraavat edellytykset täyttyvät. Lainaa lyhennetään tai se maksetaan takaisin vasta sen jälkeen, kun lainalle kertyneet korot on kaikilta osin maksettu, edellyttäen lisäksi, että yhtiön ja konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistetaan taseen mukaiselle sidotulle omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille erille jää täysi kate (takaisinmaksun rajoitusehto). Lainan takaisinmaksun rajoitusehdon perusteella maksamatta oleva pääoma siirtyy maksettavaksi tulevina tilikausina eräpäivänä 31.3., kunnes laina on maksettu kokonaisuudessaan. Koron määrä on aravalain 15a :n perusteella omistajan sijoittamille varoille vuosittain valtioneuvoston vahvistama. Korko maksetaan lainanantajan ilmoittamalle pankkitilille kultakin koron laskentakaudelta jälkikäteen seuraavana koron eräpäivänä. Koron eräpäivä on vuosittain Korko saadaan maksaa vain, jos maksettava määrä voidaan käyttää voitonjakoon yhtiön ja konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen mukaan, sekä lisäksi edellyttäen, että velallisyhtiö maksaa omistajilleen aravalain 151 :n mukaisen osingon. Velalle kertyy korkoa kuitenkin koko laina-ajalta velkakirjaehtojen mukaisesti. Korko kirjataan edellisen kohdan mukaisesti velallisyhtiön kirjanpidossa sen tilikauden kuluksi, jolta se on kertynyt. Siltä osin kuin kertynyttä korkoa ei koronmaksun rajoitusehdon mukaan voida maksaa, korko siirtyy maksettavaksi tulevina tilikausina. Tällä tavoin siirtyneelle korkovelalle maksetaan sama korko kuin pääomalle siitä eräpäivästä lukien, jona korkoa tai sen osaa ei koronmaksun rajoitusehdon johdosta ole voitu maksaa. HENKILÖSTÖ Yhtiön henkilöstö lisääntyi oman isännöintitoiminnan ja myynnin laajenemisen takia kolmella henkilöllä. Yhtiö toteutti tilikauden aikana ensimmäisen työhyvinvointiin liittyvän henkilöstökyselyn. Kyselyn perusteella keskitytään seuraavan toimintavuoden aikana henkilöstöjohtamisen toimintatapojen yhtenäistämiseen ja kehittämiseen. Henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut Keskim. lkm tilikaudella Tilikauden palkat ja palkkiot 1,5 M 1,4 M 1,1 M Naisia Miehiä v v. 46- v SUOMEN ASUMISOIKEUS OY

11 OMISTAJAT Yhtiön omistus jakautui puoliksi Vatrotalot Oy:n ja VVO-yhtymä Oyj:n välillä. YHTIÖN HALLITUS Yhtiön hallitukseen ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Salo Riitta, pj. Salo Riitta, pj. Hermunen Risto, vpj. Vehkaluoto Raimo, vpj. Bergqvist Kari H. Bergqvist Kari H. Innanen Katri Innanen Katri Kuurne Virve Kuurne Virve Saastamoinen Eero Saastamoinen Eero Yhtiön toimitusjohtajana toimi Marko Pyykkönen. YHTIÖN TILINTARKASTAJAT KHT Roland Pettersson ja KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajana KHT Mikko Bergroth. YHTIÖKOKOUS Yhtiökokous pidettiin LUNASTUSRAHASTO Yhtiölle on perustettu asumisoikeuksien lunastusrahasto, mutta sitä ei ole nykyisen verolainsäädännön voimassa ollessa kartutettu. asumisoikeuslakiuudistus, joka mm. poisti 55 vuotta täyttäneiltä ja asunnonvaihtajilta varallisuusrajat, toi asumisoikeusasuntomarkkinoille uuden hakijaryhmän. Vaihtuvuuden arvioidaan pysyvän vuonna 2007 pienenä ja käyttöasteen korkeana. Yhtiö ei aloita toimintavuonna uusien asumisoikeusasuntojen rakennuttamista. Tuloksen arvioidaan olevan samalla tasolla kuin vuonna Asiakkuuden hallinnan kehittämistä jatketaan Vuoden alkupuolella valmistuu yhtiön markkinointistrategia, joka sisältää tulevien vuosien linjaukset asiakkuuden hallinnan kehittämiseksi. Toimintavuoden aikana jatketaan AHAA-tutkimushanketta. Tavoitteena on, että loppuvuonna siirrytään tutkimusvaiheesta palvelukonseptin luomiseen ja saadaan luotua käytäntöön sovellettava malli asukaslähtöiseen asiakkuuden hallintaan. Pitkäaikaisen asumisen palkitsemisjärjestelmä esitellään kehitystyöryhmälle loppukeväällä ja kaikille asukkaille syksyn asiakaslehdessä. Järjestelmään on tulossa niin kunnossapitoon kuin asiakasetuihin liittyviä palkitsemisvaihtoehtoja. Järjestelmän vaativa tietojärjestelmien kehittäminen käynnistetään vuoden alussa. Palkitsemisjärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2009 alussa. Kaikkia asukkaita palvelevia asiakasetuja hankitaan lisää erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Lisäksi yhteistyötä olemassa olevien yhteistyökumppaneiden kanssa kehitetään edelleen. Internetin toimintoja myynnin ja asumisen palvelutoimintojen osalta kehitetään niin tulevien kuin olemassa olevien asukkaiden hyödyksi. Vuoden alussa Kotkan ja Haminan asumisoikeussopimusten myynti siirtyi Kotkan Seudun Talokeskus Oy:öön. TILINPÄÄTÖKSEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Vuoden 2007 talousnäkymät ovat hyvät ja ihmisten usko omaan talouteen vahva. Tästä johtuen asuntolainojen määrän odotetaan edelleen kasvavan. Vähäisestä asuntotuotannosta ja kysynnän runsaudesta johtuen asuntojen hintatason odotetaan kuitenkin pysyvän korkeana. Lainojen korkotasossa ei ole ennustettu tapahtuvan dramaattisia muutoksia toimintavuoden aikana. Omistusasuntojen korkeat hinnat ja lainojen korkotason kohoaminen vuodesta 2005 alkaen on vakiinnuttanut asumisoikeusasuntojen kysynnän hyvälle tasolle. Asuntojen kysyntää erityisesti pääkaupunkiseudulla lisää vilkas maassamuutto niille paikkakunnille, joissa valtaosa Suomen Asumisoikeus Oy:n asuntokannasta sijaitsee. Lisäksi vuoden 2006 alussa voimaan astunut Suomen Asumisoikeus Oy HALLITUS SUOMEN ASUMISOIKEUS OY 11