Hämäläisen maaseudun hyvät tulevaisuudet Globaalin biopolitiikan heijastukset maaseudulle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hämäläisen maaseudun hyvät tulevaisuudet Globaalin biopolitiikan heijastukset maaseudulle"

Transkriptio

1 Tulevaisuustyöpaja Lepaalla Hämäläisen maaseudun hyvät tulevaisuudet Globaalin biopolitiikan heijastukset maaseudulle Sirpa Kurppa MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus

2 Alueiden Eurooppa alueiden Suomi alueellinen kilpailukyky maaseudun kilpailukyky (ympäristökilpailukyky) Alueelliset resurssit: tila, maa-alueresurssit ja niiden käyttö maaperäresurssit, vesiresurssit, alueelliset ja mikroilmastot tuotannollisesti arvokkaat alueet, kasvullisuus suojelullisesti arvokkaat alueet (arvokkaat biotoopit), ekosysteemipalvelut alueellinen infrastruktuuri/toiminnalliset valmiudet systeeminen kokonaisuus, tuotantoteknologia, teknologinen osaaminen hallinto kulttuuri historia

3 Alueellisen biotalouden perusta biotaloudessa valuma-alue määrittää systeemirajan pinnanmuodot ja maaperä määrittää tuottavuuden rajat

4 Alueellisen biotalouden perusta maatalous ja metsätalous muodostavat biotalouden peruskokonaisuudet, jotka ovat vuorovaikutuksessa

5 Maaseudun tuotannollinen asema historiassa omavarainen lähes suljetut energia ja ravinnekierrot vain rahatuotteet ja ylijäämätuotteet myyntiin oman alueen ulkopuolelle The Baltic water- / foodshed

6 Maaseudun tuotannollinen asema - nyt Lisäarvo keskittyy tuotantoketjun loppupäähän viljelyalueiden erikoistuminen kapeaan tuotantomuotoon yksisuuntainen panos-tuotosketju läpi maatilan ulkoisten panosten suuri merkitys aluksi halpeneva asteittain kallistuva hinta sekundaariset tuotteet luokitellaan jätteiksi intensiivinen kuljetustoiminta Globaalin biopolitiikan heijastukset maaseudulle

7 Maaseudun tuotannollinen asema nyt Metsäekosysteemi on irtaantunut maatalousekosysteemistä Globaalin biopolitiikan heijastukset maaseudulle

8 Suhteessa luonnonvaroihin Luonnonresurssit hyötykäyttöön Luonnonsuojelu Kestävyyden kokonaisuus määrittelemätön Built capital Effectively utilized Social capital Natural capital Natural resource Ecosystem services Natural beauty Globaalin biopolitiikan heijastukset maaseudulle

9 Keskitetyssä tehostetussa järjestelmässä vaaralliset aineet ovat hallinnassa safety mutta tasapaino vaakalaudalla ja mittavat hitaasti etenevät muutokset uhkaavat Globaalin biopolitiikan heijastukset maaseudulle

10 Globaalia, lokaalia vai glokaalia ruokaa? ruokaraaka-aineen monimuotoisuus?

11 Ilmassa oleva haaste jätteettömyydestä ja hiilineutraaliudesta otettava vakavasti Ensisijainen tavoite tulee olla, että tuotantoketjut ovat läpinäkyviä ja että arvonmuodostus jakaantuu tasapuolisesti läpi ketjun

12 Maaseudun merkityksen uudelleenajattelu integraatio urbaaniin alueeseen ja kokonaisuuden monimuotoistaminen? Tavoitteina:: jätteettömyys hiilineutraalius de- and immaterialisaatio ekosysteemipalvelujen hyödyntäminen maankäytön balansointi Rakennettu pääoma Sosiaalinen pääoma Käyttöteho Luonnon pääoma Luonnon resurssit Ekosysteemi palvelut Esteettisyys

13 Maaseudun merkityksen uudelleenajattelu integraatio urbaaniin alueeseen ja kokonaisuuden monimuotoistaminen? Integroit tuotteet toisiinsa Integroi tuotteet ja palvelut Integroi palvelut toisiinsa Hyväksy sesonkisuus Lisää kokonaisuuden mosaiikkimaisuutta Paikallinen high-tech Luonnon ja ihmisen osaamisen resurssit tasapainoon Rakennettu pääoma Sosiaalinen pääoma Luonnon pääoma Luonnon resurssit Ekosysteemi palvelut Esteettisyys

14 Uutta ajattelua tukevat lähestymistavat: systeemihallinta osaaminen tietoisuus verkostoituminen sosiaaliset taidot minäpystyvyys Rakennettu pääoma Sosiaalinen pääoma Luonnon pääoma Luonnon resurssit Ekosysteemi palvelut Esteettisyys

15 BIOTUOTANTO ELINTARVIKKEIKSI Ympäristövaikutukset suomalaisen elintarviketuotannon ja tuonnin + kulutuksen osalta Elintarviketalouden suhteellinen kuormittavuus suomalaisessa yhteiskunnassa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Tuonti Tuotanto Alailmakehän otsonin muodostuminen Kuluttaminen Tuonti Tuonti Kuluttaminen Tuotanto Tuonti Tuotanto Tuotanto Happamoituminen Ilmaston muutos Rehevöityminen Elintarvikeketju Muu kansantalous vesistössä Ketjuvastuu: MTT,SYKE, Thule Instituutti

16 BIOTUOTANNON KULUTUS ELINTARVIKKEENA Ruoan suhteellinen osuus suomalaisen kuluttajan päivittäisestä rehevöittävästä kokonaiskuormituksesta Kirjolohikiusaus, koti Lihamakaronilaatikko, koti Kirjolohikiusaus, valmis Kinkkukiusaus, koti Ohrapuuro ja mansikkakeitto, koti Broilerkiusaus, koti Broilerkastike+tumma riisi, koti Broiler kermakastikkeessa, valmis Broilerkastike + pasta koti Ohrapuuro, valmis Nakit ja muusi, koti Kinkkukiusaus, valmis Broilerpasta, koti Lihamakaronilaatikko, valmis Kasviskiusaus, valmis Soijapapupihvit (ovolactoveget)koti Kasviskiusaus, koti Broilerpasta, valmis Punajuuripihvi, koti Härkäpapupihvit (veget.) koti Soijapapupihvit (veget)koti Päivän kokonaiskuormitus per kuluttaja I g + I g + I g Kansallinen haaste eroon veden likaamisesta vesi kilpailutekijäksi! Ääriskenaariot Ääriskenaario Typpi ja fosfori 9,6 g PO 4 ekv Esimerkkilounaan suhteellinen osuus päiväkuormituksesta, esimerkkilounaiden keskiarvo 15.2% Ääriskenaario: muut päivän ateriavalinnat on tehty esimerkkilounaita vastaavalta kuormitustasolta (niiden osuus harmaassa palkissa) %

17 BIOTUOTANNON KULUTUS ELINTARVIKKEENA Ruoan suhteellinen osuus suomalaisen kuluttajan päivittäisessä ilmastovaikutuksessa. Lihamakaronilaatikko, koti Kinkkukiusaus, koti Broiler kermakastikkeessa, valmis Broilerkiusaus, koti Broilerkastike+tumma riisi, koti Broilerkastike + pasta koti Kirjolohikiusaus, koti Ohrapuuro ja mansikkakeitto, koti Nakit ja muusi, koti Broilerpasta, koti Ohrapuuro, valmis Kasviskiusaus, valmis Kinkkukiusaus, valmis Broilerpasta, valmis Kirjolohikiusaus, valmis Lihamakaronilaatikko, valmis Kasviskiusaus, koti Soijapapupihvit (ovolactoveget)koti Punajuuripihvi, koti Soijapapupihvit (veget)koti Härkäpapupihvit (veget.) koti Päiväkuormitus per kuluttaja I kg + I kg + I kg Globaali haaste kaikki mahdollinen tehtävä kaikilla aloilla! CO 2 + N 2 O + CH 4 CO 2 + N 2 O + CH 4 Ääriskenaario Ääriskenaariot 27, 4 kg CO 2 ekv Esimerkkilounaan suhteellinen kuluttajan koko kulutuksen ilmastokuormituksesta/pv, esimerkkilounaiden keskiarvo 6,5 % Ääriskenaario: muut ateriavalinnat on tehty esimerkkilounaan mukaiselta kuormitustasolta (näiden osuus kuvattu harmaassa palkissa)

18 EINTARVIKEBIOTUOTANNON globaalina haasteena maankäyttömuutos hiilen poistuma - kasvava kasvihuonekaasupäästö - tuontimaa Brasilia! Brasiliassa maankäytön muutos on merkittävin kasvihuonekaasupäästölähde pihviliha ja soija avainasemassa

19 BIOTUOTANNON Globaalina haasteena energian kulutus/tuotanto maatilataloudessa! Vuonna 2030 bioenergian tulee olla yksi keskeinen tapa hyödyntää Suomen puuvaroja ja peltopinta-alaa Mahdollinen toteuma Meillä biopolttoainetuotanto ei kilpailisi merkittävästi ravinnontuotannon kanssa, mutta globaalisti kilpailee. Assessing the sustainability of liquid biofuels from evolving technologiesa Finnish approach Main authors & editors: Sampo Soimakallio (VTT), Riina Antikainen (SYKE), Rabbe Thun (MTT)

20 Globaalina haasteena proteiini ja ja niukkeneva vesi! Muut eläintuotteet; 15,6 Alkoholi; 1,6 Kala ja meren antimet; 8 Viljat ; 23,8 Muut eläintuotteet; 12,1 Alkoholi; 0,2 Kala ja meren antimet; 5 Sokeri; 5,5 Liha; 15,2 Viljat ; 48,1 Kasviöljyt; 8 Hedelmät; 1,2 Liha; 29,6 Vihannekset; 4,4 Hedelmät; 3,5 Globaali veden jakauma eri ruokaraaka-aineisiin, vuonna 2000 (5300 km3) Vihannekset; 18,2 Sokeri; 0 Kasviöljyt; 0 Globaali tuotekohtainen proteiinituotanto, vuonna 2000 Suomen vesiresurssit ovat runsaat ja hyvin hallitut mutta kasviproteiinin tuontiriippuvaisuus suuri kasviproteiinituotannon kehittäminen?

21 Virtuaalivesi tuotteen elinkaarensa aikana kuluttama vesi! Kasvituote l/kg Eläintuote l/kg riisi 3305 maito 1000 vehnä 1334 kananmunat 3300 maissi 900 sianliha 4800 kaura 1597 pihviliha ohra 1300 juusto 5000 ruis 901 vuohenliha 4000 soijapapu 1800 kananliha 3900 kookospähkinä 2500 kahvi Water Footprint Network Vesiosaamisen tulee olla Suomen viennin merkittävä vahvuus vuonna 2030 Kansainvälisen elintarvike-talouden osana tämän tulee tarkoittaa Suomessa myös vesiresurssien suhteellisen saatavuusedun ekotehokasta hyödyntämistä runsaasti vesivaroja vaativien tuotteiden tuottaminen on mahdollista tämä on Suomen suhteellinen vahvuus!

22 Vahvat signaalit Hiilijalanjäljen laskenta on tullut jäädäkseen ainakin riittäväksi aikaa Vesijalanjäljen laskenta on tulossa miten nopeasti? hyödyntämisessä villin kortin piirteitä Elintarvikeyritysten kiinnostus on herännyt Kaupan kiinnostus on heräämässä esim. Päivittäistavarakaupan PTY vuosijulkaisussa todetaan: Ympäristö- ja ilmastoasiat ovat elintarviketurvallisuuden ohella toinen suuri yhteistyöalue, jossa kauppa- ja teollisuusyritysten yhteistyö on asiakkaiden edun mukaista. Kauppa tehostaa omaa energian käyttöään ja jätehuoltoaan sekä luo mahdollisuudet pakkausten kierrätysjärjestelmälle. Tulevaisuudessa suurin haaste on kertoa kuluttajille yhteismitallisesti tuotteiden koko elinkaaren ilmasto ja muista ympäristövaikutuksista. Kuluttajien tietoisuus kasvaa

23 broileriemonuorikot Isovanhempainpolvi, hautomo Lannoitt. ym. Rypsin viljely Nuorikkokasv. Munituskanala Hautomo 800 kpl Broileriketju Lannoitt. ym. viljatila (kotim) rehunvalmistus rehunvilj kg Broilerien kasvatus Kuljetus Pesu- ja desinf. aineet Viljely (soija) 2800 kg turve Soijarouhe kutteri kuiviketuotanto rasia 1,5 m3 muovi ra:t kalvo Missä rakenteessa, kenen ehdoilla Jalanjäljet tuotetaan?????? Kasviöljytehd. Raffinointi Pehkujätteen muu käsittely Raatojen käsittely teurastus ja fileointi suikalemarinointi 1000 kg jakelulogistiikka Kauppa pakkasvar. Lisäksi yleisiä kuten jätevedenpuhd., energia, polttoaineketjut, kuljetukset jne. HIILIJALANJÄLKI CO 2 ekv

24 Mistä hiilijalanjäljen pienentämismahdollisuudet löytyvät Metaani nautojen ruokintainnovaatiot -lannan käsittely biokaasutus - suoalueet N 2 O tuotanto ja luonnontilaisten maiden maiden rakenne, aerobisetanaerobiset olosuhteet, lannoituksen määrä, ajoitus ja muoto ojitus säätösalaojitus CO 2 tuotanto- ja luonnontilaisten alueiden orgaanisen aineksen säästö Päästöjen yhdistelmä maan käyttömuodot Koneiston yksikköprosessipäästöjen alentaminen systeemitason kokonaispäästöjen pienentäminen päästöindeksin alenema TÄYTYY TUNTEA PROSESSIEN TEKNIIKASTA JA ULKOISISTA OLOSUHTEISTA RIIPPUVAT PÄÄSTÖHAJONTOJEN PROFIILIT EDES KOTIMAISESSA TUOTANNOSSA EDELLÄ KUVATTU ON USKOTTAVUUS JA OIKEUDENMUKAISUUS- KYSYMYS HIILIJALANJÄLKILASKENNASSA

25 Agriculture in a New Zealand Emissions Trading Scheme The ETS (Agriculture) includes greenhouse gases from pastoral agriculture, horticulture and arable production methane from livestock emissions and nitrous oxide from animal urine and dung and synthetic fertilizer. Participants can voluntarily report their emissions in 2011 and are required to report their emissions in 2012, but they are not required to pay for their emissions in these years. Agriculture fully enters the scheme in We hope our work will speed efforts to agree a milk product carbon measurement standard that can be used by farmers and dairy companies everywhere to establish baselines for improvement. An agreed standard methodology also means that if people want to make comparisons with other milk products or benchmark their performance, there is a fair and scientifically robust basis for doing so. NZ ETS Data Price per tco 2 e 0 maxage:5 maxage:5 maxage: RadiataPine maxage:2 maxage: Please enter data for your farm $/tonne (default value is $25) Value may be subject to change. Livestock Dairy Cow Beef Cattle Deer Head Forest Species Age (Yrs) Sheep Area (ha) (enter '0' if no trees planted) Horses (enter '0' if no stock held)

26 VILLIT KORTIT 1): SUOMALAISEN SEUTUKUNNAN ALUEEN KANSALLINEN HIILINEUTRAALIUS Oikeastaan ei edes villi kortti vielä nykyisellä maatila-rakenteella jos metsän nieluominaisuus lasketaan maatilakokonaisuuden eduksi Tämä tasapainottaisi keskustelua hajaasutusalueiden ylivoimaisista logistisista kuormituksista TARVITAAN MAATILAKOHTAINEN HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA

27 Miten edellä mainitut trendit, tarpeet, tavoitteet voidaan ottaa huomioon politiikkojen kehittämisessä Toimijoiden tasapuolinen kohtelu tasapuoliset vaatimukset Lisäarvo markkinoille ja biotalouden (erityisesti elintarvikeketjun) on oltava läpinäkyvä kuluttajalle saakka Kestävän tuotannon perusrakenteisiin tulisi saada tukea pienimittakaavaisten ja monitoimisten rakenteiden edut Fyysisesti hajautettu hallinnollisesti keskitetty järjestelmä (Sitra) Prosessien ja hallinnallisten kokonaisuuksien ekotehokkuuden parantamispotentiaali selvitettävä yhteisin varoin, soveltavien toimijoiden saavutuksia tuettava mittaamalla ja palkitsemalla (rajoituksista kannustavaan politiikkaotteeseen) Biotalouden innovatiivisuudelle sijaa ekotehokkuuden kehittämisessä ja kotoperäisten materiaalien hyödyntämisessä mittarit lopputuloksille ei tekemisen tavoille

28 VILLIT KORTIT 2): MAAPERÄSTÄ HIILINIELU Look after the soil, and everything else will look after itself Earth matters - Tackling the climate crisis from the ground up Suomi ei ole tähän mennessä hankkinut maaperän hiilinielumahdollisuutta koska ei ole ollut todentamismenetelmiä nyt alkaa olla JOPA KEINOTEKOINEN HIILEN LISÄYS MAAHAN KESKUSTELUSSA SUOSII NURMIVILJELYÄ

29 VILLIT KORTIT 3) VESIJALANJÄLKI NOSTAA SUOMALAISEN KOTIELÄIN- TUOTANNON ARVON UUDELLE TASOLLE Livestock and Climate Change By ROBERT GOODLAND AND JEFF ANHANG 2009 myös eläinten hengitys laskettu CO 2 päästöihin mukaan ei LCA periaatteiden mukaista FOOD AND AGRICULTURE ORGANIZATION OF THE UNITED NATIONS Rome, 2006 Lihan globaali kulutus ei olennaisesti laske Nautojen vedenkulutus on suuri Nurmiviljelyn mahdollisuudet orgaanisen aineksen kasvattamiseen Runsaasti orgaanista ainesta sisältävä maa hallitsee veden Rinnalla tärkeät nautojen kasvatusalueet menettävät mahdollisuutensa kuivuuteen Pyrittävä pitkälle jalostettuihin tuotteisiin päästö per euro tulossa kriteeriksi myös elintarvikkeisiin

30 VILLIT KORTIT 4) KASVIHUONEISTA ENERGIAN TUOTTAJIA Nykyinen tilanne ympärivuotisissa kasvihuoneissa kasvatetun tomaatin suhteen: suomalainen/ruotsalainen tomaatti 5 kg ekvivalenttista CO 2 /kg tomaattia, espanjalainen avomaantomaatti 500 g ekvivalenttista CO 2 /kg tomaattia Mutta energiatausta voidaan vaihtaa uusiutuvaan edelleen valtaosin fossiilinen Lämmön talteenottoteknologia on olemassa Valotustekniikalla kaksinkertaisia satoja Puhtaan veden saanti ei ole ongelma Kasvintuhoojat hoidetaan säätötekniikalla ja hyvällä hygieniatasolla saattaa olla vaikeutumassa

31 VILLIT KORTIT 5) URBAANI MAATALOUS KASVAA REILUSTI Selvä trendi nuoren pitkälle koulutetun kaupunkilaisväestön piirissä Esitetään muutoksia kaupunkisuunnitteluun ja rakentamiseen Liittyy lisääntyvään vapaaaikaan kasvattaa yhteisöllisyyttä Saattaa aiheuttaa yllättäviä ongelmia Tuskin tuotantomäärien osalta ratkaisevaa merkitystä Kasvattaa osaamista ja tietoisuutta elintarviketuotannosta! Tuo esille uusia kysymyksiä ja vaatimuksia! Lisää kontakteja suoraan kuluttajien ja tuottajien välille EDELLÄ OLEVII VARAUDUTTAVA tuottajamerkinnät uudet markkinointimuodot esim. perheräätälöity ruoan kotipalvelu Saattaa saada uusia muotoja esim. Lifestyleblock tyyppistä elämänmuotoa, maatilalomareservaatteja, nimikkoeläimiä maatiloille

32 Potentiaalinen avainala Haaste: 1) Märehtijöihin perustuva tuotanto irti vesiin kohdistuvasta kuormittavuudesta veden ekotehokkaaseen käyttöön 2) vähennys ja kompensaatio märehtijöiden ilmastopäästöille Suomalaisen elintarviketalouden tulee perustua korkeaan osaamisen tasoon kaikissa arvoketjuissa ja erityisesti avainaloilla kuten maidon ja lihan tuotannossa Mahdollisuutena: ekologisesti ja kokonaistaloudellisesti optimoitu maidon-lihantuotannon järjestelmä Mahdollinen vientiala pitkälle jalostetut tuotteet

33 Globaalin biopolitiikan heijastukset maaseudulle

34 Haaste: teknisistä kuormituksen vähentämiseen keskittyvistä yksittäistoimenpiteistä ympäristöinvestointeja korostavaan järjestelmään Mahdollisuutena: Nurmien kasvualusta hiilinieluksi ohessa: yleinen ympäristöhyöty Vesiensuojelu Eroosion välttäminen Kasvukunnon ja ravinteiden käytön paraneminen CO 2 :n ohella muiden kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä Tuo mukanaan biodiversiteettietuja Pitkäaikainen mutta hidas vaikuttavuus

35 Biotekniikka! Suomessa tulee varautua siihen, että vuonna 2030 biotekniikan osaaminen on aivan toisella tasolla kuin vuonna 2010 Haasteena biotekniikan soveltaminen täyskäännös ainoastaan suurten yritysten sovelluksista sadon luotettavuuteen, olosuhdesopeutuvuuteen ja erilaistamiseen keskittyviin sovelluksiin? Vai edelleen kieltäytyminen käytöstä? Mahdollisuutena: maabrändin ohella alueellisten ja paikallisten brändien ja eri kuluttajasegmenteille kohdistettujen toteuttaminen, mm alkuperäkasveja ja alkuperärotuja hyödyntämällä Adaptive mosaic uudentyyppinen ekotuotanto Globaalin biopolitiikan heijastukset maaseudulle

36 Globaalin biopolitiikan heijastukset maaseudulle Kiitoksin! Sirpa Kurppa

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin? Ruokavalion vaikutukset Itämeren tilaan,

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin? Ruokavalion vaikutukset Itämeren tilaan, Torstaina 26.5. klo 10 16 Ahlman instituutissa, Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin? Ruokavalion vaikutukset Itämeren tilaan, Sirpa Kurppa, prof. MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus sirpa.kurppa@mtt.fi

Lisätiedot

Ruokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt.

Ruokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt. 25.1.2011 1 Jätteestä liikennepolttoaineeksi hankkeen seminaari Biojätteen ehkäisyllä järkevään jätepolitiikkaan 25.1.2011 klo klo 9.00-12.00 Helsinki Ruokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt. Professori

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Ruoka ja ympäristö - Glocal view and responsibility

Ruoka ja ympäristö - Glocal view and responsibility Ulkoasiainministeriön, maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry:n ja Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman (MMM) koulutuspäivä ministeriöiden edustajille sekä eduskunnan kv. yksikön protokollasta

Lisätiedot

Mittatikun uudet sovellukset

Mittatikun uudet sovellukset Mittatikun uudet sovellukset Juha Matti Katajajuuri MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Elintarvikeketjun vastuullisuuden (CSR) kehittäminen ja tuotteistaminen vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa

Lisätiedot

KeHa-hanke Elinkaariajattelu

KeHa-hanke Elinkaariajattelu KeHa-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet/ Kestävyysprofiiliselvitys Frans Silvenius tutkija, MTT Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto-

Lisätiedot

Keha-hanke Elinkaariajattelu

Keha-hanke Elinkaariajattelu Keha-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet Sirpa Kurppa prof., MTT Elinkaariajattelu Erityisesti fokusointi ja järjestelmärajat linkitys hanketoimintaan ELINKAARI? Meijeri Tyytyväinen kuluttaja

Lisätiedot

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset?

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Juha-Matti Katajajuuri Vanhempi tutkija Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha-matti.katajajuuri@mtt.fi

Lisätiedot

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources

Lisätiedot

Lounaslautaset vertailussa

Lounaslautaset vertailussa Lounaslautaset vertailussa Professori Sirpa Kurppa MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Elintarvike-ekologian tutkimusryhmä 16.9.2009 1 ConsEnv Kotitalouksien kulutusvalintojen ympäristövaikutukset

Lisätiedot

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi 2005, arvion päivitys 2010 Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon resurssit

Lisätiedot

Ruoka ja ilmastonmuutos

Ruoka ja ilmastonmuutos Ruoka ja ilmastonmuutos Webinaari 7.3.2019 VILLE-hanke Merja Saarinen, tutkija MMT Esityksen aiheet Ruoantuotannon ja -kulutuksen vaikutus ilmastoon Mitä voimme tehdä? Mitä yksilö voi tehdä? Kestävä ruokavalio

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja maataloutemme nykytila ja muutos. Sirpa Kurppa MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Kestävän biotalouden tiimi

Ilmastonmuutos ja maataloutemme nykytila ja muutos. Sirpa Kurppa MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Kestävän biotalouden tiimi Ilmastonmuutos ja maataloutemme nykytila ja muutos Sirpa Kurppa MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Kestävän biotalouden tiimi 17.1.2014 Suomalainen elintarvikebiomassatuotanto maataloutemme nykytila

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi Sampsa Heinonen BERAS Implementation Communications Manager sampsa.heinonen (at) beras.eu Maaseutututkijoiden tapaaminen, Kaarina 18.8.2011

Lisätiedot

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat Ruokafaktat - 0 10 % 20 % 30 % 40 % ilmastopäästöt Sähkönkäyttö Liikenne Fossiilisten polttoaineiden käyttö Teollisuustuotanto hiilidioksidi Metsäkato Maatalous Jätteet METAANI Ruoan ILMASTOPÄÄSTÖT Kauppa

Lisätiedot

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Biolaitosyhdistys ry:n seminaari 16.11.2010 Riina Antikainen Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus Sisältö Miksi ravinteet tärkeitä? Miksi

Lisätiedot

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT Kala-LCA:n päivitys Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT KalaLCA Suomen kalankasvatuksen elinkaaritarkastelun päivittäminen Osallistuneet tutkijat MTT Frans Silvenius, Sirpa Kurppa,

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Hiilijalanjälkiä seuraten kohti kokonaisvastuullisuutta Onko kuluttaja meille tulevaisuuden timantti?

Hiilijalanjälkiä seuraten kohti kokonaisvastuullisuutta Onko kuluttaja meille tulevaisuuden timantti? Hiilijalanjälkiä seuraten kohti kokonaisvastuullisuutta 19.4.2012 Onko kuluttaja meille tulevaisuuden timantti? Sirpa Kurppa, MTT MTT Agrifood Research Finland 18.4.2012 2 Miten olette kokeneet kuluttajalle

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ravinto ja ilmastonmuutos Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen

Lisätiedot

Keha-hanke Elinkaariajattelu

Keha-hanke Elinkaariajattelu Keha-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet Sirpa Kurppa prof., MTT ELINKAARI? Meijeri Tyytyväinen kuluttaja Tukku- ja vähittäiskauppa Rehuteollisuus ja -kauppa Rehuntuotanto Panosteollisuus ja -kauppa

Lisätiedot

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Esityksen sisältö Syitä ympäristöasioiden hallinnalle Ympäristöjohtaminen Ympäristötunnusluvut Kevyen teollisuuden erityispiirteitä Tunnuslukujen

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Sukutilan 110 -vuotissuunnitelma. Tuomas Mattila Kilpiän tila Osuuskunta Luonnonkoneisto

Sukutilan 110 -vuotissuunnitelma. Tuomas Mattila Kilpiän tila Osuuskunta Luonnonkoneisto Sukutilan 110 -vuotissuunnitelma Tuomas Mattila Kilpiän tila Osuuskunta Luonnonkoneisto Lyhyt tilaesittely: Kilpiän tila Itsenäinen tutkimus- ja opetustila Lohjalla 75 ha peltoa 130 ha metsää Harjumaisemia

Lisätiedot

Elinkaariarvioinnin hyödyntäminen HK Ruokatalon liiketoiminnan kehittämisessä

Elinkaariarvioinnin hyödyntäminen HK Ruokatalon liiketoiminnan kehittämisessä Elinkaariarvioinnin hyödyntäminen HK Ruokatalon liiketoiminnan kehittämisessä Case Kariniemen hunajamarinoidut fileesuikaleet HK Ruokatalo Oy 30.1.2007 HK Ruokatalo Group Oyj Suomessa, Baltian maissa ja

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun Markku Saastamoinen Uudistuva hevostalous Hevostalous biotaloutena, Hyvinkää 8.5.2018 Luonnonvarakeskus Hevostalous biotaloudessa Uusiutuvien bioperäisten

Lisätiedot

Maatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä

Maatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä Maatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä Sirpa Kurppa, prof. Natural Resources Institute Finland (Luke), New business opportunities, Resources smart circular economy 1 Teppo Tutkija

Lisätiedot

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset

Lisätiedot

Kasvista kansalaisjärjestöjen pöytään?

Kasvista kansalaisjärjestöjen pöytään? Kasvista kansalaisjärjestöjen pöytään? ElintarvikeMIPS-tutkimuksen tuloksia FIN-MIPS Kotitalous -tutkimusprojekti KotiMIPS projekti FIN-MIPS Kotitalous tutkimusprojektin puitteissa tutustuttiin suomalaisen

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jenni Ypyä, MTT Kaisa Grönman, LUT 21.11.2013 Esityssisältö Miksi huomio ravinteisiin? Miten päästään kestävään ravinnetalouteen? Ravinnejalanjälki Ravinteet jätevirroissa

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Asiantuntijatyöryhmä Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko Nuutila,

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013 Low-Carbon Finland 25 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.213 Low-Carbon Platform -skenaariot Tarkastellaan seuraavia kuutta skenaariota: : Nykyinen politiikka, ei

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA

MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA Agronomiliiton seniorivaliokunta ja agroseniorit 14.4.2015 Juha Mantila Valmiusasiamies www.nesa.fi ELINTARVIKEHUOLLON

Lisätiedot

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Gloener-, Sekki- ja Biovaiku- hankkeiden loppuseminaari 6.3. 29 Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen MTT Kasvintuotannon tutkimus

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA Esitys Joensuussa Frans Silvenius tutkija, MTT Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien

Lisätiedot

Hiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät

Hiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät Hiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät Mitä mieltä ovat kuluttajat? Hannele Pulkkinen ja Hanna Hartikainen Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Lähde:

Lisätiedot

MTT Maaninka. Nurmitutkimus. Perttu Virkajärvi Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Johanna Kanninen, Panu Korhonen, Sanna Kykkänen& Mari Räty

MTT Maaninka. Nurmitutkimus. Perttu Virkajärvi Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Johanna Kanninen, Panu Korhonen, Sanna Kykkänen& Mari Räty MTT Maaninka Nurmitutkimus Perttu Virkajärvi Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Johanna Kanninen, Panu Korhonen, Sanna Kykkänen& Mari Räty Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 14-4-2014 MTT Agrifood Research

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia ENPOS Maaseudun Energiaakatemia Jukka Ahokas Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Hannu Mikkola Energian käyttö ja säästö maataloudessa 1.3.2011 1 Maaseudun

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä

Lisätiedot

Hiilineutraali maatalous vai maaseutu? Kari Tiilikkala Maatalousmuseo Sarka, Loimaa 12.6. 2014 Lounais-Hämeen agronomit ry:n kesäretki

Hiilineutraali maatalous vai maaseutu? Kari Tiilikkala Maatalousmuseo Sarka, Loimaa 12.6. 2014 Lounais-Hämeen agronomit ry:n kesäretki Hiilineutraali maatalous vai maaseutu? Kari Tiilikkala Maatalousmuseo Sarka, Loimaa 12.6. 2014 Lounais-Hämeen agronomit ry:n kesäretki 25.8.2014 Monet muuttujat N- lannoitus Eläimet Lanta ja Jätteen??

Lisätiedot

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus 4.9.2019 IPCC raportit 10/2018 ja 8/2019: Ilmasto lämpenee hälyttävällä

Lisätiedot

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys Turvepeltojen viljely Merja Myllys Suoseuran seminaari 23.3.2011 Turvepeltojen määrä Eripaksuisten turvemaiden määrä turpeen paksuus ha % peltoalasta alle 30 cm 9 000 0,4 30-60 cm 80 000 3,3 yli 60 cm

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Ilmastonmuutos lautasella. 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius

Ilmastonmuutos lautasella. 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius Ilmastonmuutos lautasella 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius FAO:n mukaan maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Lähde: Steinfeld et al.

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Elintarvikkeet Vegaanitko oikeassa?

Elintarvikkeet Vegaanitko oikeassa? Elintarvikkeet Vegaanitko oikeassa? Kotimaisten elintarvikkeiden materiaalipanokset FIN-MIPS Kotitalous tutkimusprojekti KotiMIPS projekti FIN-MIPS Kotitalous tutkimusprojektin puitteissa tutustuttiin

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Miten ympäristömegatrendit vaikuttavat yritysten liiketoimintaan ja strategiaan?

Miten ympäristömegatrendit vaikuttavat yritysten liiketoimintaan ja strategiaan? Miten ympäristömegatrendit vaikuttavat yritysten liiketoimintaan ja strategiaan? Nathalie Clément, Senior Manager, Responsible Investment, Climate and Sustainability Business, KPMG Mistä puhun Megatrendit

Lisätiedot

Kestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa

Kestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa Esit tely Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Agrifood Research Kestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa Vanhempi tutkija Yrjö Virtanen, MTT Elinkaaren kestävyyden parantamisen ongelma

Lisätiedot

Vanhempi tutkija, projektipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri

Vanhempi tutkija, projektipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri Vanhempi tutkija, projektipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 4.9.2007 Kariniemen broilerintuotantoketjun ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa

Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa Kari Jokinen, Erikoistutkija, MMT ja MTT:n Poveri-tiimiläiset Risto Tahvonen, Liisa Särkkä, Timo Kaukoranta Kasvihuoneviljelyn merkitys

Lisätiedot

Luomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö

Luomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö Luomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö Hanna Tuomisto, FT Vanhempi tutkija Ruralia-instituutti, Helsingin Yliopisto hanna.tuomisto@helsinki.fi Ympäristötiedon foorumi, Helsinki, 30.10.2017

Lisätiedot

Ruoan elinkaariarviointi. Kaisa Manninen Juha Grönroos Suomen ympäristökeskus

Ruoan elinkaariarviointi. Kaisa Manninen Juha Grönroos Suomen ympäristökeskus Ruoan elinkaariarviointi Kaisa Manninen Juha Grönroos Suomen ympäristökeskus JANO NÄLKÄ Elinkaariarvioinnin periaatteet Elinkaariarviointi (Life Cycle Assessment, LCA) on menetelmä, jonka avulla arvioidaan

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä Kommenttipuheenvuoro Sirpa Kurppa MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus

Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä Kommenttipuheenvuoro Sirpa Kurppa MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 21.11.2008 Kommenttipuheenvuoro Sirpa Kurppa MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus 1 Kommenteissa: Keskon sininen, Raision vihreä, MTK keltainen Juhlapuheista

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä Maatalous Maailman vehnäntuotanto Vehnäala ja keskisadot pienentyvät hieman tänä

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Salossa 14.1.2011 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 14.1.2011 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.2011 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm.

Lisätiedot

Lapin maatalouden rakennetta

Lapin maatalouden rakennetta Lapin maatalouden rakennetta 30.11.2017 Levi Rauno Kuha Luonnonvarakeskus Lapin maatalouden tunnuslukuja Kaikki tilat 1514 kpl Keskipinta-ala peltoa 29,95 ha Keski-ikä 52,05 vuotta Lypsykarja 335 kpl Keskipinta-ala

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla. Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta

Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla. Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Tavoitteita suomalaisten toimiessa globaalilla bio- ja erityisesti metsäsektorilla Hankkeen yritystaloudellinen

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Hiilijalanjälkilaskelmat

Hiilijalanjälkilaskelmat Hiilijalanjälkilaskelmat Hanna Hartikainen, Luonnonvarakeskus hanna.hartikainen@luke.fi Ympäristö Paikallisuus Taloudellinen vastuu Eläinten hyvinvointi ELINTARVIKEKETJUN VASTUULLISUUS Tuoteturvallisuus

Lisätiedot

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus 7 10 2009 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 7.10.2009 Suomen kestävän kehityksen

Lisätiedot

Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana

Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana Mervi Seppänen Maataloustieteiden laitos, Helsingin yliopisto Terveys tulee maatilalta, ei apteekista Health comes from the farm, not from the pharmacy

Lisätiedot

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti Satakunta 13.11.2018 Koordinaattori Sari Uoti Maakuntaohjelma 2018-2021 Kehittämisteemat Toimintalinja 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Yrittäjyys Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Teollisuuden uudistuminen

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Suhdeluku 130 125 120 115 110 105 100 Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

LCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT

LCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT LCA in landscaping Hanke-esitys Malmilla 20.3.2013 Frans Silvenius tutkija, MTT Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja kulutus-) ketjun aikana

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta? Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta? Liisa Pietola, MTK OPAL-seminaari 5.2.2018 www.opal.fi Kun puuta ei saisi kaataa eikä lihaa syödä - haukutaanko oikeaa puuta? Miksi ilmastonmuutos?

Lisätiedot

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä

Lisätiedot