Kasvu perustuu osaamiseen Korkeakouluneuvos Ari Saarinen

Transkriptio

1 Kasvu perustuu osaamiseen Korkeakouluneuvos Ari Saarinen

2

3 Väestöllinen huoltosuhde Suomessa v indeksi 80 Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti Ikä Yli 65-v. v Alle 15-v. v Talous kiristyy 40 Hoivatarve kasvaa Eläköityminen lisääntyy vuosi Lähde: Tilastokeskus ja VM/ kuntauudistusaineisto

4 Väestönmuutos Kuntarajat: Tilastokeskus Karttakuva Jaana Halonen/Kuntaliitto Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Muutos henkilöä Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste Kuva: Suomen Kuntaliitto Positiivisen väestönkehityksen kunnissa väkimäärä lisääntyy ennusteen mukaan yhteensä noin henkilöllä. Väestöään menettävissä kunnissa väkimäärä puolestaan vähenee ajanjaksolla yhteensä noin henkilöllä. Koko maan väestönkasvu olisi tällöin noin henkilöä.

5 SUOMI KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA - panosindikaattorit

6 SUOMI KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA - tulosindikaattorit

7 Times Higher Education World University Rankings

8 Suomi maailman kolmanneksi kilpailukykyisin maa (World Economic Forum 2012) Suomen vahvuuksia ovat terveys, koulutusmahdollisuudet, tiede ja turvallisuus. Parantaakseen sijoitustaan Suomen tulisi hyödyntää uutta teknologiaa tehokkaammin, hillitä inflaatiota ja pyrkiä parantamaan heikkeneviä kokonaistaloudellisia näkymiä

9 Challenging and changing environment Changing drivers of R&D&I&HEIpolicies: -Globalisation, emerging countries, emerging knowhow -Grand societal and Environmental Challenges -Financial crises -Need of a broad based innovation concept and multidisciplinary approach -National policies versus European policies? National versus regional policies? Local and organisational strategies? Lisbon Treaty Global environment Emerging economies, grand challenges, global networking EUROPE Financial crisis coherence and quality? EU/ ER(I)A Joint efforts such as JTIs, ETPs, JP, ERC, Horizon2020, Bologna process/european Higher Education Area POLICIES A Strategy for Smart, Sustainable and Inclusive Growth EU2020 Strategy Innovation Union flagship Budget Review, Financial Regulations National environment / example: FINLAND Different actors and levels: European, national, regional, local, organisational Small domestic population and markets, limited intellectual and economic resources, fragmented research activities, small number of foreign researchers and students, extensive amount of HEIs and research performing organisations, low inflow of foreign direct investments in R&D&I Changing mechanisms in STI&HEI: - Researcher careers/ Tenure track -Research infrastructures -Modern universities and RTOs -Joint programmes and joint degrees -Distribution of knowledge -Joint pooling of funding (virtual common pots, real common pots, others) -Joint evaluation and assessment activities -Virtual learning

10 Changing challenges changing the paradigm Social dimension: values, inclusiveness, public common good, access to information Joint campuses, programmes, courses, degrees Research infrastructures and programmes Multidisciplin cross-discip approach Knowledge, information sharing Recryting of teachers, experts Mobility of students, researcher experts, administra

11 Tulevaisuusselonteko Eduskunnalle annettavassa tulevaisuusselonteossa on teemana Suomen kestävä kasvu ja kansalaisten hyvinvointi 2030 Valmistelu käynnistyi keväällä 2012 valmistelusta ja toimeenpanon edistämisestä vastaa valtioneuvoston kanslia hankkeen muina osapuolina ovat työ- ja elinkeinoministeriö, Sitra, Suomen Akatemia ja Tekes. Ennakointivaiheessa luodaan näkemyksiä tulevaisuuden suunnista, jotka tarjoavat mahdollisuuksia ja ratkaisuja Suomen kestävän kasvun ja hyvinvoinnin rakentamiselle sekä ylläpitämiselle. ennakointi käynnistetään seuraavien kuuden otsikon puitteissa: niukkuuden mahdollisuudet, uusi pohjoisen maantiede, yritysten uudistuminen, hallinto mahdollistajaksi, tulevaisuuden työelämä sekä kansalaisten hyvinvointi ja osallisuus. lisäksi käsitellään neljää läpileikkaavaa teemaa, jotka ovat joustavuus ja kriisinkestävyys, osaamiset ja kyvykkyydet, ICT mahdollistajana ja globaali näkökulma. Blogit ja niistä viriävät keskustelut osoitteessa Strategiavaiheen tuloksena on hallituksen tulevaisuusvisio ja toimintalinjaukset. Selonteko annetaan eduskunnalle syksyllä 2013.

12 Hallitusohjelmasta Hallitus edistää suomalaisen työn ja yrittämisen kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla Avainasemassa ovat osaamisen vahvistaminen sekä houkuttelevan ja toimivan ympäristön luominen yrityksille Hallituksen tavoitteena on varmistaa kaikille työhön kykeneville mahdollisuudet ja kannusteet työhön osallistumiseen, pidentää työuria sekä tarjota olemassa olevalle ja uudelle elinkeinotoiminnalle hyvät toimintaedellytykset. Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi maailman osaavimmaksi kansakunnaksi vuoteen 2020

13 Hallituksen korkeakoulupoliittisia linjauksia Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta vahvistetaan Oppilaitosverkkoa sopeutetaan väestökehitykseen koulutuksen saatavuus ja sivistyksellinen yhdenvertaisuus maan kaikissa osissa turvaten Korkeakoulujen nykyistä toimipisteverkkoa kootaan riittävän laajoiksi, laadukkaiksi ja innovatiivisiksi osaamisympäristöiksi Jokaisessa maakunnassa on yksi tai useampi korkeakoulu Uudistetaan korkeakoulujen rahoitus tukemaan nykyistä paremmin koulutuksen tavoitteita, kuten koulutuksen läpäisyn parantamista, nopeampaa siirtymistä työelämään ja hallinnon tehostamista sekä opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamista, kansainvälistymistä ja korkeakoulujen profiloitumista vahvuusalueilleen Uudistetaan ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja hallintoa koskeva lainsäädäntö.

14 YLIOPISTOUUDISTUKSEN TAVOITTEITA Yliopistouudistuksen tavoitteena on luoda suomalaisille yliopistoille samanlaiset toimintaedellytykset kuin parhailla ulkomaisilla yliopistoilla. Yliopistojen päätehtävinä säilyvät tutkimus ja opetus, joiden laatua ja vaikuttavuutta vahvistetaan. Tavoitteena on turvata yliopistoille strategisempi ja yrittäjämäisempi toimintamalli, joka lisää taloudellista liikkumavaraa lisää voimavaroja opetuksen ja tutkimuksen laadun kehittämiseen luo paremmat toimintaedellytykset kansainvälistymisessä parantaa toimintamahdollisuuksia yhteiskuntasuhteiden hoitamisessa. OPETUSMINISTERIÖ / /14.

15 Yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arviointi Myönteistä Strateginen tavoitteenasettelu on vauhdittunut ja tämä on mahdollistanut strategisia voimavarakohdennuksia Yliopistot kyvykkäämpiä reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin Hallitustyöskentely on ammattimaistunut ja yliopiston kokonaisjohtamisen näkökulma on korostunut Yliopistoyhteisön ulkopuoliset jäsenet ovat uudistaneet ja jäntevöittäneet hallitustyöskentelyä Rehtorilla on aiempaa selkeämpi vastuu toiminnan operatiivisesta johtamisesta Yliopistot ovat omaksuneet uuden roolinsa työnantajaosapuolena Talouden seuranta ja raportointi ovat tehostuneet ja keskipitkän suunnittelun tärkeys on korostunut Kustannustehokkuus ja tietoisuus ovat lisääntyneet Organisaatioita on uudistettu ja sisäisten yksiköiden kokoa on kasvatettu Elinkeinoelämä- ja sidosryhmäsuhteet ovat tiivistyneet

16 Ammattikorkeakoulujen uudistamisen tavoitteet Ammattikorkeakoulujen roolin vahvistaminen osana suomalaista koulutus- ja innovaatiojärjestelmää Ammattikorkeakoulujen yhteyden tiivistäminen työelämään ja aluevaikuttavuuden vahvistaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellisen uudistamisen vauhdittaminen ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantaminen Ammattikorkeakoulujen vahvempi strateginen osaaminen, profiloituminen, painoalavalinnat, johtajuuden sekä priorisointi- ja päätöksentekokyvyn vahvistuminen

17 Uudistuksen aikataulu ja organisointi Ammattikorkeakoulujen uusi rahoitusmalli 2014 Ammattikorkeakoulujen uudet toimiluvat 2014 sisältäen koulutusvastuut Oikeushenkilöaseman uudistaminen ja rahoitusvastuun siirto valtiolle VOS-uudistuksen aikataulussa Hallituksen esitykset 2014 uudistuvan lainsäädännön osalta eduskunnalle 2/2013 Työ- ja ohjausryhmä

18 Rakenteellisen kehittämisen tuloksia Itä-Suomen yliopisto 2010 yhdisti Joensuun ja Kuopion yliopistot Turun yliopisto 2010 yhdisti Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulu Aalto-yliopisto yhdisti 2010 Teknillisen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun Taideyliopisto 2013 yhdistää Sibelius-Akatemian, Kuvataideakatemian ja Teatterikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu 2010 yhdistää Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Lapin korkeakoulukonsernia kehitetään Lapin yliopiston, Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja Kemi- Tornion ammattikorkeakoulun muodostamana strategisena kokonaisuutena Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu muodostavat strategisenkokonaisuuden ISAT on Savonia-ammattikorkeakoulusta ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta muodostuva strateginen kokonaisuus FUAS on Laurea-ammattikorkeakoulusta, Lahden ammattikorkeakoulusta ja Hämeen ammattikorkeakoulusta muodostuva strateginen kokonaisuus RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN VAPAUTTAA VOIMAVAROJA OPETUKSEN JA TUTKIMUKSEN LAADUN PARANTAMISEEN SEKÄ LUO KANSAINVÄLISESTI KILPAILUKYKYISIÄ JA ALUEELLISIA OSAAMISKESKITTYMIÄ.

19

20 Oulun innovaatioallianssi Oulun innovaatioallianssi on Oulun kaupungin, Oulun yliopiston, Oulun seudun ammattikorkeakoulun, VTT:n ja Technopolis Oyj:n vuonna 2009 muodostama strateginen sopimus, joka rakentuu koulutuksen, tutkimuksen ja liike-elämän sekä julkisen sektorin väliselle yhteistyölle. Innovaatioallianssin tavoitteena on pitää Oulu maailmankartalla tunnettuna innovaatiokeskuksena. Sen perustajajäsenet ovat sitoutuneet keskittämään toimintaansa sovituille innovaatioaloille, investoimaan sovittuihin infrastruktuureihin ja kehittämään mekanismeja yhteiseen käyttöön. Kohdealat ovat internet-tutkimus (CIE), painettu elektroniikka (PrintoCent) ja kansainvälinen liiketoiminta (MAIGBE).

21 Korkeakoulut ja kasvusopimukset Kaupunki- ja metropolipolitiikan linjauksissa on selkeä painotus sopimusjärjestelyjen kehittämiseen: jatketaan sopimusperusteista kaupunkiseutupolitiikkaa, jolla valtio, yliopistot, ammattikorkeakoulut, kaupunkiseudut ja elinkeinokehitysyhtiöt sopivat alueen pitkäjänteisistä kehittämistoimista. kasvusopimuksilla vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä vetovoimaa ja roolia Suomen talouden vetureina, edistetään elinkeinoelämän uudistumista, kasvua ja kansainvälistymistä sekä kannustetaan kaupunkeja strategiseen kehittämistyöhön ja strategisiin valintoihin. Tavoitteena on strategisten painopistevalintojen ja teemojen määrittely. Työ- ja elinkeinoministeriö on hyväksynyt kaupunkipolitiikan, maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan toimenpideohjelmat v kaupungit ja korkeakoulut vahvistavat yhteistyötään sekä yhteisiä tavoitteita mm. innovaatioympäristön kehittämisessä, kansainvälistymisessä, vetovoimaisen kaupunkiympäristön luomisessa, palvelujen järjestämisessä, asuntopolitiikassa ja liikenteen (erityisesti joukkoliikenteen) järjestämisessä. Korkeakoulujen ja kaupunkien strategista yhteistyötä kehitetään myös näiden keskinäisten sopimusten avulla. kasvusopimusten valmistelussa päävastuu valtion puolelta TEM:llä kaupunkiseudut tekevät oman strategiatyönsä pohjalta ehdotuksen kasvusopimuksen sisällöksi loppusyksystä 2012, tarkoituksena solmia sopimukset keväällä 2013