VUOSIKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "20 08 1 VUOSIKERTOMUS"

Transkriptio

1 1 2008VUOSIKERTOMUS

2

3 1 Rehtorin katsaus Tutkimuksesta vastaavan vararehtorin katsaus Opetuksesta vastaavan vararehtorin katsaus Tiedekuntien katsaukset...7 Teknillinen tiedekunta...7 Teknistaloudellinen tiedekunta...8 Kauppatieteellinen tiedekunta Erillislaitokset ja tutkimusinstituutit EKI Etelä-Karjala instituutti NORDI Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskus TBRC Technology Business Research Center KOKE Koulutus- ja kehittämiskeskus Henkilöstökatsaus Ylioppilaskunnan katsaus Tilinpäätöslaskelmat Avainluvut Vuonna 2008 tapahtunutta...22 Lappeenrannan teknillisen yliopiston VUOSIKERTOMUS 2008

4 REHTORIN KATSAUS Vuosi 2008 oli Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle voimakasta kansainvälistymisen aikaa. Vahvistimme yhteistyösuhteitamme erityisesti pietarilaisten yliopistojen kanssa. Kansallisesti tiivistimme yhteistyötä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa energiatekniikan alalla. Toimintavuonna saavutimme myös kaikki keskeiset tavoitteemme. Itsenäisenä yhdessä Toimintavuotta 2008 voi kuvata menestyksekkään toiminnan ja samalla uuden luomisen vuotena. Tuloksellisesti vuosi oli sekä opetuksen että tutkimuksen sektorilla hyvä. Saavutimme keskeiset tavoitteemme ja jopa osin selkeästi ylitimme ne. Nopeasti etenevä kansainvälistyminen näkyi niin johdon kuin opetus- ja tutkimushenkilöiden lisääntyneenä yhteistyönä ulkomaisten, erityisesti pietarilaisten, yliopistokumppaneiden kanssa. Samalla ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä kampuksellamme kasvoi merkittävästi. Voimistuva kansainvälistyminen ja sen myötä strateginen kumppanuus kytkeytyi tulevaisuutta määritelleiden teesien ja teeman Itsenäisenä yhdessä käytännön toteuttamiseen. Rakensimme kumppanuutta kotimaisten tekniikan alan huippuyliopistojen kanssa uuteen aiempaa konkreettisempaan, ydinvahvuuksiimme tukeutuvaan muotoon. Kolmantena tukipilarina jatkoimme yhteistyön kehittämistä ammattikorkeakoulusektorin, erityisesti Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa. Kaikilla näillä kolmella osa-alueella saavutimme merkittävää edistystä. Kansainvälistymisessä erityishuomion ansaitsee suomalais-venäläistä innovaatioyliopistoa koskevan esisopimuksen allekirjoittaminen viiden pietarilaisen yliopiston kanssa. Kotimaisessa yliopistoyhteistyössä pisimmälle etenimme Tampereen teknillisen yliopiston kanssa energiatutkimuksen alueella, minkä osalta valmistelutyö yhteisen sateenvarjo-osakeyhtiön perustamiseksi saatettiin päätökseen. 1

5 Toiminnan terävöittämistä Aloitimme valmistautumisen uuteen yliopistomuotoon oman toiminnan kehittämisen ja aiempaa selkeämmän profiloinnin kautta. Tätä kehitystä tuki käynnistetty strategiaprosessi, jonka saimme päätökseen vuoden 2009 alussa. Yliopistoyhteisön aktiivinen osallistuminen tähän työhön ansaitsee erityiskiitoksensa. Toisaalta profiloinnin myötä jouduimme ohjaamaan osaamista ja osaajia niille alueille, joihin haluamme tulevaisuudessa keskittyä. Terävöitimme myös yliopiston alueellista toimintaa; vuoden 2008 aikana laadittiin alueellisen toiminnan periaatteet. Yliopiston alueyksiköiltä edellytetään alueellisen vaikuttavuuden ohella myös yliopistollisia tuotoksia eli tutkimusta sekä osallistumista opetuksen ja tutkintojen tuottamiseen. Yliopistolla on kolme yliopistotason alueyksikköä. Nämä toimivat Lahdessa, Kouvolassa ja Mikkelissä. Sekä Lahdessa että Mikkelissä Lappeenrannan teknillinen yliopisto on mukana yliopistokeskuksessa. Lisäksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston tiedekunnilla on toimintaa viidellä muulla paikkakunnalla Suomessa. Toiminnan laatu oli laatujärjestelmän kehitystyön ja ulkoisen auditoinnin myötä erityisessä tarkastelussa. Kaikkien yksiköiden ja laajan henkilöstöjoukon panostus tähän työhön oli varsin mittavaa ja tuloksellista. Näistä lähtökohdista yliopisto on rakentamassa omaa vahvaa tulevaisuuttaan tekniikan ja talouden yliopistona ja haluttuna yhteistyökumppanina niin kotimaisille kuin ulkomaisille yliopistoille. Kiitän kaikkia tähän Lappeenrannan teknillisen yliopiston tulevaisuuden rakentamiseen osallistuneita, sekä omaa henkilökuntaa että yhteistyökumppaneita. Uskon, että tulevaisuus antaa meille jokaiselle enemmän kuin eilinen, josta me kuitenkin olemme ylpeitä. Ilkka Pöyhönen rehtori Lappeenrannan teknillisen yliopiston VUOSIKERTOMUS

6 TUTKIMUKSESTA VASTAAVAN VARAREHTORIN KATSAUS Vuonna 2008 tutkimustoimintaa sävyttivät kansainvälistyminen ja tutkimusjulkaisujen lisääntynyt määrä. Vuoden ilon aihe oli konetekniikan menestyminen kansainvälisessä arvioinnissa. Tulevaisuuden haasteitamme ovat yhä voimistuva kansainvälistyminen sekä tutkijan urapolun vahvistaminen. Kansainvälisen tutkimustoiminnan kasvun vuosi Tutkimustoiminnan osalta vuotta 2008 voidaan kuvata tuloksellisuuden kannalta melko hyväksi. Saavutimme kokonaisuutena yliopiston tutkimustoiminnalle asetetut tulostavoitteet ja osittain myös ylitimme ne. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa suoritettiin vuonna 2008 yhteensä 38 tohtorin tutkintoa, joista 19 teknillisessä tiedekunnassa, kahdeksan teknistaloudellisessa tiedekunnassa ja 11 kauppatieteellisessä tiedekunnassa. Yliopisto osallistui 14 opetusministeriön rahoittamaan tutkijakouluun ja jatkokoulutusohjelmaan, joista Lappeenrannan teknillinen yliopisto koordinoi Itä-Suomen tietotekniikan tutkijakoulua, Metsäklusterin tohtorikoulua ja Sähkötekniikan tutkijakoulua. Osallistuimme myös muihin kuin opetusministeriön rahoittamiin tutkijakouluihin. Tieteellisten julkaisujen tuotanto on kasvanut yliopistossa viimeisen kolmen vuoden aikana huomattavasti. Vuonna 2008 ulkomailla julkaistujen referoitujen artikkeleiden määrä kasvoi 208:stä 241:een, mitä voidaan pitää erityisen ilahduttavana. Merkit-tävää julkaisutoiminnan osalta oli myös se, että kansainvälisten laatulehtien (ISI-luokitus) osuus lisääntyi huomattavasti. Yliopistomme osallistuu Suomen Akatemian vuosiksi nimeämän tutkimuksen huippuyksikön Inversioongelmien huippuyksikön toimintaan. Yliopiston Suomen Akatemialta saama rahoitus lisääntyi vuonna 2008 edellisvuosiin verrattuna. Kaikki tiedekunnat osallistuivat myös aktiivisesti kansalliseen keskusteluun eri medioissa ja erilaisilla foorumeilla esittelemällä tutkimusryhmiensä aikaansaannoksia. 3

7 TOHTORITUTKINNOT KOULUTUSALOITTAIN TIETEELLISET JULKAISUT JATKOTUTKINTO-OPISKELIJAT KOULUTUSALOITTAIN Yht TEKNIIKKA KAUPPATIETEET Yht REFEROIDUT JULKAISUT KONFERENSSI JULKAISUT KIRJAT JA MUUT TIETEELLISET JULKAISUT Yht TEKNIIKKA KAUPPATIETEET Konetekniikan tutkimuken kansainvälinen arviointi Lappeenrannan teknillisen yliopiston konetekniikan osasto oli mukana suomalaisen konetekniikan tutkimuksen kansainvälisessä arvioinnissa. Yliopiston konetekniikan laboratorioista arvioitiin mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio sekä rakenne- ja lujuustekniikan laboratorio, lasertyöstön ja konepaja- ja levytyötekniikan osaamista sekä puutekniikan laboratorion toimintaa. Kansainvälisen arviointiryhmän mukaan LUT:n mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratoriolla sekä rakenne- ja lujuustekniikan laboratoriolla on hyvät edellytykset kansalliseksi osaamiskeskukseksi. Tämä edesauttaisi myös tutkimuksen lisärahoituksen hankkimista. Arvioinnin mukaan tutkimustyön anti on ollut vahvaa, mitä osoittaa myös lisääntynyt tohtoreiden määrä. Kansainvälinen arviointiryhmä oli vaikuttunut myös yliopiston lasertyöstöosaamisesta, mikä tekee yksikön ainutlaatuiseksi Suomessa ja nostaa sen kansainvälistenkin huippuosaajien joukkoon. Tieteellisten julkaisujen määrä oli arviointiryhmän mukaan vaikuttava. Tulevaisuuden haasteita Merkittävistä kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön tehdyistä panostuksista huolimatta on kansainvälisyyden voimistaminen yksi tulevaisuuden haasteistamme. Kannustimena suunnittelemme kansainvälisissä referoiduissa tieteellisissä aikakauslehdissä julkaistujen artikkeleiden painoarvon kasvattamista yliopiston sisäisessä resurssienjaossa. Kansainvälistymisen lisäksi tulevaisuuden haasteitamme on myös tutkijan urapolkujen kehittäminen. Veli-Matti Virolainen tutkimuksesta vastaava vararehtori Lappeenrannan teknillisen yliopiston VUOSIKERTOMUS

8 OPETUKSESTA VASTAAVAN VARAREHTORIN KATSAUS Vuonna 2008 panostettiin erityisesti opetuksen laadun kehittämiseen. Käynnistynyt strategiaprosessi antoi kehitystyölle tarpeelliset suuntaviivat. Vuoden aikana LUT:sta valmistui ennätysmäärä osaajia. Myös voimistuva kansainvälisyys näkyi opetustyössä ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän kasvuna. Osaava ja toimiva opetuskokonaisuus Lappeenrannan teknillisen yliopiston toiminta oli vuonna 2008 tuloksellista myös koulutuksen osalta; tuotimme vuoden aikana 656 ylempää korkeakoulututkintoa. Näistä 415 oli diplomi-insinöörejä ja 241 kauppatieteiden maistereita. Yliopiston kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on kasvanut huomattavasti; syksyllä 2008 aloittaneista tutkinto-opiskelijoista ulkomaalaisia oli lähes 20 %. Kaiken kaikkiaan meillä oli yli 300 ulkomaalaista perus- ja jatkotutkinto-opiskelijaa. Lukuvuonna yliopistossa oli käynnissä yhdeksän englanninkielistä maisteriohjelmaa. Panostusta opetuksen kehittämiseen Toimintavuonna otimme käyttöön koulutusohjelmajohtajien säännöllisen palaverikäytännön koulutukseen liittyvien yhteisten linjausten ja ratkaisujen luomiseksi. Yliopistojen tutkintorakenneuudistus astui voimaan vuonna Uudistukseen liittyvä siirtymäaika päättyi kauppatieteellisessä koulutuksessa kesällä Tämä tarkoitti sitä, että kauppatieteiden opiskelijoiden oikeus suorittaa vanhan tutkintorakenteen mukaisia tutkintoja päättyi. Tekniikan alalla vastaava siirtymäaika päättyy kesällä 2010, mihin valmistautuminen käynnistettiin Wanha Tutkinto Valmiiksi -hankkeen (WTV) puitteissa. Opetuksen kehittämisen tukipalveluihin perustimme tukipalvelutiimin, joka toimii opintopalveluiden ja tietohallinnon rajapinnalla. Vuoden 2008 aikana käynnistynyt yliopiston uusi strategiaprosessi toi opetukseen kehittämiseen uusia näkökulmia. Määritimme yliopiston aikuismaisteriohjelmien toimintamallit sekä nimesimme koulutusohjelmajohtajat yliopiston kaikkien aikuismaisteriohjelmien ohjausryhmäksi. Opintohallinnossa käynnistimme kehityshankkeen, jonka tavoitteena on rakentaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston opintopalveluista Suomen parhaat. Vuoden aikana tehostimme myös lukioinfotoimintaa siten, että toiminnan kehittämiseen otettiin mukaan opiskelijoita suunnittelemaan ja toteuttamaan uusia aiempaa vaikuttavampia infoilutapoja. Merkittävin opiskeluun liittyvä kansainvälinen yhteistyöavaus oli viiden pietarilaisen yliopiston kanssa solmittu yhteistyösopimus. 5

9 UUDET LÄSNÄ OLEVINA ALOITTANEET OPISKELIJAT 1000 TEKNIIKKA KAUPPATIETEET 4000 HAKIJAT TEKNIIKKA KAUPPATIETEET PERUSTUTKINTO- OPISKELIJAT 5000 TEKNIIKKA KAUPPATIETEET Yht Yht Yht YLEMMÄT KORKEA- KOULUTUTKINNOT 700 KAUPPATIETEIDEN MAISTERIT DIPLOMI- INSINÖÖRIT 700 KANSAINVÄLINEN OPISKELIJAVAIHTO VAIHTOON LÄHTENEET VAIHTOON TULLEET ULKOMAALAISET PERUSTUTKINTO-OPISKELIJAT Yht Yht Joustavaa ja innovatiivista opetusta Uuden strategian myötä olemme saaneet myös opetukseen linjaukset ja painotukset, jotka meidän on saatava jalkautettua osaksi yliopiston jokapäiväistä toimintaa. Tulevaisuudessa Lappeenrannan teknillisen yliopiston opetusta voidaan kuvata kolmella sanalla: osaava, toimiva kokonaisuus. Osaavalla opetuksella tarkoitetaan tutkimukseen perustuvaa, hyvin profiloitunutta ja pedagogisesti vahvaa opetusta. Toimivuus puolestaan tarkoittaa joustavuutta, innovatiivisuutta ja erilaisia opiskelumuotoja mahdollistavaa opetusta. Kokonaisuus otetaan huomioon sekä erilaisten opiskelijoiden palvelussa että erilaisissa yhteistyömuodoissa ja toimintatavoissa. Hannu Rantanen opetuksesta vastaava vararehtori Lappeenrannan teknillisen yliopiston VUOSIKERTOMUS

10 TIEDEKUNTIEN KATSAUKSET TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN KATSAUS Voimakasta profiloitumista painopistealoille Teknillinen tiedekunta on vuoden 2008 aikana vahvistanut toimintaansa kuuden koulutusohjelman (energiatekniikka, kemiantekniikka, konetekniikka, teknillinen fysiikka ja matematiikka, sähkötekniikka ja ympäristötekniikka) ja viiden englanninkielisen maisteriohjelman tuottajana. Olemme myös panostaneet voimakkaasti tutkimukseen ja sen painopistealojen vahvistamiseen. Tiedekunnan toiminnan liikevaihto oli noin 30 miljoonaa euroa, mistä sekä opetusministeriön rahoituksen että täydentävän rahoituksen (Suomen Akatemia, Tekes, EU ja yritykset) osuus oli noin 50 %. Tiedekunnan toiminta tuotti 226 diplomi-insinööriä, 19 tekniikan tohtoria ja 138 refereejulkaisua. Merkittävää oli myös se, että tiedekunnassa aloitti opintonsa 120 ulkomaista opiskelijaa. Tiedekunnan opetusta ja tutkimusta tuottavan henkilöstön määrä oli noin 370 ja tiedekunnan tukipalveluissa oli vuoden lopussa noin 80 henkilöä. Rakenteiden uudelleen organisointi Tiedekunnan strategisena tavoitteena on korkeatasoinen tieteellinen opetus ja tutkimus ja niiden jatkuva kehittäminen. Vuoden 2008 aikana tiedekunnan toiminta uudistui merkittävästi. Perinteiset osastot muutettiin kolmeksi laitokseksi LUT Energia, LUT Kemia ja LUT Metalli. Näiden rinnalla toimii edelleen matematiikan ja fysiikan laitos. Tiedekunnan kaikki tukipalvelut keskitettiin opinto-, toimisto- ja teknisiin palveluihin. Laajensimme tutkimusryhmiämme ja profiloiduimme entistä selkeämmin painopistealoillamme kansallisena huippuyksikkönä. Näillä toimenpiteillä tavoittelemme entistä laajempaa kansainvälistä arvostusta. Osaamista keskitämme tiedekunnan strategisille sovellusaloille laitosja tiedekuntarajojen yli. Tiedekunnan talous vahvistui vuoden 2008 aikana. Vuoden 2008 aikana tehdyt panostusten uudelleenarvioinnit antavat meille paremmat edellytykset menestyä jatkossa niin tieteellisesti kuin taloudellisestikin. Tulevaisuuden haasteenamme on menestyminen opiskelijarekrytoinnissa ja tunnettuuden lisääminen. Tutkimusyhteistyötä Energiatutkimus Oy:ssä Tiedekunnan erillisillä tutkimusyksiköillä, Erotustekniikan keskuksella (CST) ja Carelian Drives and Motor Centre:llä (CDMC), oli teollisuusyhteistyössä merkittävä rooli. Vuonna 2008 perustettiin CEID-tutkimuskeskus (Centre of Computational Engineering and Integrated Design), jonka tavoitteena on laitos- ja tiedekuntarajoja ylittävä tieteellinen tutkimus. Teknillinen tiedekunta on tehnyt myös yhteistyötä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa yhteisen yrityksen Energiatutkimus Oy:n perustamiseksi. Vuoden 2009 aikana tiedekunnan tavoitteena on täysimittainen valmistautuminen uuden yliopistolain soveltamiseen vuoden 2010 alusta. Esa Marttila dekaani 7

11 TEKNISTALOUDELLISEN TIEDEKUNNAN KATSAUS Teknistaloudellisen tiedekunnan toiminnan kehitys oli vuonna 2008 poikkeuksellisen vilkasta monella tasolla. Toimintavuonna perustettiin muun muassa ennätysmäärä uusia, Suomen yliopistomaailmassa ainutlaatuisia professuureja. TOIMINTAVUONNA PERUSTETUT UUDET PROFESSUURIT: Tuotantotalous, erityisesti teknologiaja liiketoimintainnovaatiot Tuotantotalous, erityisesti rautatielogistiikka Tuotantotalous, erityisesti teknologiayrittäjyys Tietoyhteiskunnan teknologiat Teknistaloudellinen tiedekunta koostuu tuotantotalouden ja tietotekniikan koulutusohjelmista. Tuotantotalous laatuyksiköksi Tuotantotalous valittiin marraskuussa 2008 Suomen yliopistokoulutuksen laatuyksiköksi jo kolmannen kerran. Korkeakoulujen arviointineuvosto valitsi kymmenen yliopistokoulutuksen laatuyksikköä vuosille Tuotantotalous oli laatuyksikkö myös vuosina ja Laatuyksikkövalinnan vuosille teki kansainvälinen raati auditointivierailujen perusteella. Arviointiryhmä arvosti erityisesti sitä, että tuotantotaloudessa on näyttöä pitkäjänteisestä ja systemaattisesta opetuksen kehityksestä ja, että koko henkilökunta on ollut vahvasti mukana kehitystyössä. Myös opiskelijoiden osallistuminen opetuksen kehittämiseen nähtiin esimerkillisenä. Panostusta englanninkieliseen koulutukseen Tietotekniikassa organisoimme toiminnan uudelleen vastaamaan paremmin tutkimusryhmä- ja pääainejakoa. Kukin tutkimusryhmä muodostaa nyt oman laboratorionsa (konenäkö ja hahmontunnistus,ohjelmistotekniikka, tietoliikenneohjelmistot), joka vastaa yhdestä pääaineesta (älykäs laskenta,ohjelmistotekniikka, tietoliikenneohjelmistot). Informaatioverkostojen pääaine toteutetaan osaston yhteisenä ponnistuksena. Tietotekniikan englanninkielistä diplomi-insinöörikoulutusta kehitimme siten, että pääainevalikoima on nyt yhtä laaja kuin suomenkielisessä tutkintorakenteessa. Joensuun ja Kuopion yliopistojen kanssa teimme venäläisiin yliopistoihin liittyvää CBUyhteistyötä. Yhteistyökumppanina myös nobelisti Tuotantotaloudessa käynnistyi useita laajoja yhteistutkimushankkeita. Tyypillisesti niissä on mukana myös LUT:n kovan tekniikan edustajia. Yhtenä esimerkkinä on Biojalostamo Sellutehdas -projekti, jossa keskitytään tehtaiden kilpailukyvyn parantamiseen, taloudellisen kannattavuuden kasvattamiseen, energiatehokkuuteen, prosessikonseptien kehittämiseen ja uusien biotuotteiden valmistamiseen. Projektissa työskentelee tutkijoita LUT:n eri osastoilta. Lisäksi yhteistyötä tehdään eri yliopistojen ja teollisuuden kanssa. Discontinuous Innovation Project Finland (DIP-FI) -tutkimushanke on toinen tyypillinen tuotantotalouden tutkimusprojekti. Siinä tehdään yhteistyötä muiden yliopistojen tuotantotalouden yksiköiden Lappeenrannan teknillisen yliopiston VUOSIKERTOMUS

12 kanssa. Se toteutetaan TKK:n BIT-tutkimusinstituutin ja Innovation Management -instituutin kanssa yhteistyössä. LUT:n tuotantotalous on tutkimuksen vastuutaho. Tuotantotalouden professori Olli-Pekka Hilmolan tutkimusryhmän tekemät logistiikan systeemidynaamiset simulointitarkastelut ylittivät vuoden 2008 aikana kahteen otteeseen julkaisukynnyksen maailman parhaan teknillisen yliopiston, Massachusetts Institute of Technologyn (MIT), työpaperisarjassa. Hilmolan tutkimusryhmän jäsenenä ovat toimineet mm. MIT:n tutkimusjohtaja, tohtori Shoumen Datta ja taloustieteen nobelisti, professori Clive W.J. Granger. Tietotekniikan kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisättiin merkittävästi vuonna 2008 alkaneilla kansainvälisesti ja kansallisesti monipuolisesti verkottuneilla EU-rahoitteisilla GRASP- ja UMSIC-projekteilla. GRASP tutkii älykkäitä robottijärjestelmiä, ihmisiä ja teollisuutta palvelevien sovellusten rakentamiseksi. UMSIC tutkiii musiikkia hyödyntävää langatonta oppimissovellusta. Markku Tuominen dekaani KAUPPATIETEELLISEN TIEDEKUNNAN KATSAUS Suomen tuloksellisin kauppatieteellinen yksikkö Kauppatieteellisen tiedekunnan strategisena tavoitteena on olla Suomen tuloksellisin kauppakorkeakouluyksikkö. Tuloksellisuutta mitataan kansainvälisten referoitujen julkaisujen ja suoritettujen tohtoritutkintojen määrillä suhteessa budjettirahoitukseen. Professori Neittaanmäen selvitykset vuosilta 2005 ja 2007 sekä Keskuskauppakamarin selvitys vuodelta 2008 osoittavat, että olemme onnistuneet tavoitteessamme erinomaisesti. Vuonna 2008 kauppatieteellisestä tiedekunnasta valmistui peräti 11 tohtoria tavoitteen ollessa kahdeksan tohtorintutkintoa. Myös kansainvälisten referoitujen julkaisujen määrä kasvoi 41:sta 57:ään, mikä opetus- ja tutkimushenkilöstön määrään suhteutettuna ylittää selvästi LUT:n strategiassa vasta vuodelle 2012 asetetun tavoitteen 0,7. Erityisen ilahduttavaa julkaisutoiminnan osalta oli se, että kansainvälisten laatulehtien (Thomson ISI-luokitus) osuus lisääntyi huomattavasti. Hyviä tuloksia tohtorikoulusta Keskeinen selittäjä tohtoritutkintojen nopealle kasvulle on vuoden 2007 alusta käynnistetty uusi tohtorikoulutusjärjestelmä, jossa (1) kaikki tutkijakoulutettavat tekevät väitöskirjaansa lähes päätoimisesti, (2) valmistumistavoite on neljä vuotta (ns malli) ja palkkausjärjestelmä on kannustava, (3) keskeiset metodiset valmiudet opetetaan tehokkaasti alkuvaiheessa, (4) suurin osa tutkijakoulutettavista toimii tutkimusryhmissä ja aloittavat tiedelehtiartikkelien kirjoittamisen jo varhain, (5) yhden ohjaajan 9

13 mallista on siirrytty ohjausryhmään ja anonyymiin tutkimusohjauspalautteeseen. Myös se, että tutkijakoulutettavat ovat työllistyneet hyvin joko yrityselämään tai post doc -tutkijoiksi, on ollut vahva kannustin nopealle valmistumiselle. Kauppatieteellinen tiedekunta osallistui aktiivisesti yliopiston tutkimusinstituuttien TBRC:n ja NORDI:n toimintaan. TBRC-sateenvarjon alla syntyneistä 30 referoidusta julkaisusta kauppatieteilijät tuottivat 27 ja kuudesta väitöskirjasta viisi. Viipurin taloudellisen korkeakouluseuran neljäs Viipuri-palkinto myönnettiin Wharton Schoolin (University of Pennsylvania) professori Sidney Winterille toukokuussa Tunnustusta opetukselle Vuosi 2008 oli haasteellinen kauppatieteelliselle tiedekunnalle, koska se oli viimeinen niin sanotun vanhan ekonomitutkinnon suorittamisvuosi. Selvisimme haasteesta kuitenkin erinomaisesti. Henkilöstön tekemän suuren työmäärän ansiosta tiedekunnasta valmistui peräti 241 kauppatieteiden maisteria tavoitteen ollessa 150. Opetuksen laadusta kertoo se, että Ekonomiliiton vuoden 2008 ekonomiopetussaavutus myönnettiin tiedekunnan opettajille. Tiedekuntaan tuli myös ylioppilaskunnan vuoden luennoitsijan palkinto. Valmistuneet työllistyivät hyvin Koulutustavoitteiden saavuttamista helpotti se, että tiedekunnan hakijamäärä pysyi perusopiskelijoiden osalta varsin hyvällä tasolla Itä-Suomen kauppakorkeakoulun perustamisesta huolimatta. Aikuiskoulutusohjelmien hakijamäärät kasvoivat merkittävästi. Myös työmarkkinatilanne pysyi finanssikriisistä huolimatta hyvänä, mistä kertoo se, että yli 80 %:lla valmistuneista oli työpaikka jo valmistumishetkellä. Tiedekunnan merkittävin yhteiskunnallinen vaikutus toteutuu laajan aikuiskoulutustoiminnan kautta, mikä nostaa Kaakkois-Suomen osaamistasoa merkittävästi. Tiedekunnan henkilökunta osallistui myös aktiivisesti kansalliseen keskusteluun eri foorumeilla olipa sitten kyse metsäteollisuuden tulevaisuusstrategioista, kansantalouden sopeutumishaasteista finanssikriisin oloissa tai informaatioyhteiskuntaan liittyvistä uusista juridisista haasteista esimerkiksi niin sanotun Lex Nokian osalta. Koulutuksen puolella merkittävin panostus oli Pietarin valtion yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa vuonna 2007 käynnistetty kaksoistutkintoon johtava kansainvälinen maisteriohjelma kansainvälisen innovaatio- ja teknologiajohtamisen alalta (MITIM-maisteriohjelma). Ohjelmaan valittiin keväällä 2008 kaikkiaan 26 opiskelijaa kuudesta eri maasta ja haasteista huolimatta ohjelma eteni hyvin. Kalevi Kyläheiko dekaani Lappeenrannan teknillisen yliopiston VUOSIKERTOMUS

14 ERILLISLAITOKSET JA TUTKIMUSINSTITUUTIT EKI Etelä-Karjala-instituutti Pehmeiden tieteiden pikkujätti on vahva alueellinen vaikuttaja Etelä-Karjala-instituutissa käynnistyi kuudes täysi toimintavuosi keväällä Instituutti on rakentanut järjestelmällisesti tutkimus- ja toimintastrategiaa, jossa johtavana periaatteena on korkeatasoisen tieteellisen tutkimustyön yhdistäminen alueelliseen vaikuttavuuteen. Tätä tavoitetta lähestytään monitieteellisillä tutkimuksilla, joiden kohde on yliopistoa ympäröivällä alueella, mutta jotka kiinnittyvät metodeillaan ja kysymyksenasetteluillaan kansalliseen sekä kansainväliseen tiedekenttään. Keskiössä raja-alueet, monikulttuurisuus ja vesi Instituutin tutkimusstrategiassa painottuvat raja-alueen erityispiirteet, monikulttuurisuus sekä vesi ympäristösosiologisena ja kulttuurisena ilmiönä. Näihin painopistealoihin tuotettiin tietoa maahanmuuttajien arjesta, alueen teollisuushistoriasta, Vuoksen jokilaakson ympäristöhistoriasta sekä arkielämästä Imatran ja Svetogorskin kaksoiskaupungissa. Instituutilla on tiiviit yhteydet kansainvälisiin tutkijaverkostoihin, joista Tensions of Europe -verkosto tutkii Euroopan rakentumista ruohonjuuritasolta ylöspäin ja Commons-verkosto yhteisesti omistettujen resurssien kehittymistä globalisoituvassa ja integroituvassa maailmassa. Verkostoja on rakennettu myös venäläisten toimijoiden ja instituutin välille. Seminaareja ja yleisöluentoja Instituutin toimintaperiaatteena on tuotetun tiedon nopea levittäminen ympäristöön. Tätä tavoitetta on toteutettu aktiivisen tiedotuksen lisäksi seminaareilla ja yleisöluennoilla, jotka liittyvät käynnissä oleviin ja valmistuneisiin tutkimuksiin. Läpinäkyvä toimintamalli on vahvistanut yliopiston roolia lähialueilla sekä rakentanut akateemista siltaa yliopiston ja yhteiskunnan välille. Instituutissa vuoden 2008 aikana toteutettu tutkimushanke Yliopisto ja maakunta on kirkastanut alueellisen vaikuttamisen ongelmakohtia, päämääriä ja strategisia valintoja. Instituutin toimintaan kuuluu tutkimuksen ohella koulutusta ja ajankohtaisia kulttuuri- sekä sivistyshankkeita, kuten vuosittaiset avoimet studia generalia -yleisöluennot. Alueellinen vaikuttaminen ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus toteutuvat instituutin kaikessa toiminnassa. NORDI Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskus Painopisteenä tekniikan ja talouden Venäjä-osaaminen Lappeenrannan teknillinen yliopisto on tehnyt merkittäviä strategisia panostuksia Venäjä-tutkimukseen ja -koulutukseen viime vuosien aikana. Olemme määrätietoisesti rakentaneet vahvoja yhteyksiä sekä venäläisiin yliopistoihin että viranomaisiin tutkimuksen ja koulutuksen aloilla. 11

15 NORDI (Northern Dimension Research Centre) on LUT:n monitieteinen tutkimusinstituutti, joka koordinoi ja vahvistaa yliopiston Venäjään liittyvää tutkimusta ja toimintaa. Toimimme kiinteässä yhteistyössä yliopiston tiedekuntien kanssa. NORDI:n tutkimustoiminnan painopisteenä ovat Venäjän ja Itämeren alueen teknistaloudelliset kysymykset, erityisesti (1) talous ja liiketoiminta, (2) innovaatiotoiminta, (3) energia sekä (4) logistiikka. Akateemisten tavoitteiden lisäksi tutkimushankkeissa ja tutkimustiedon hyödynnettävyydessä huomioimme keskeisesti myös yritysten sekä valtakunnalliset että alueelliset tarpeet. Yliopiston vuoden 2008 referoiduista tiedelehtijulkaisuista yhteensä 23 liittyi joko Venäjän markkinoihin tai ne tehtiin yhteistyössä venäläisten tutkimusryhmien kanssa. NORDI-sateenvarjon alla tiedelehtijulkaisuja syntyi yhteensä seitsemän. Vuonna 2008 NORDI:n omassa julkaisusarjassa julkaistiin yhdeksän tutkimusraporttia. Nämä raportit on erityisesti suunnattu yksityisen ja julkisen sektorin käyttöön, mikä on yksi osa NORDI:n yhteiskunnallista palvelutehtävää. Yliopiston Venäjään liittyvien pro gradu- ja diplomitöiden lukumäärä on ollut kasvussa koko 2000-luvun ja vuonna 2008 valmistui yhteensä 19 Venäjään liittyvää pro gradu- ja diplomityötä. Uusia kansainvälisiä avauksia NORDI:n roolina on myös tehdä uusia avauksia erityisesti tutkimuksessa ja yritysyhteistyössä niin kansainvälisillä, kansallisilla kuin alueellisilla foorumeilla. Vuonna 2008 LUT aloitti yhteistyössä pietarilaisten yliopistojen kanssa huippututkimukseen tähtäävään suomalais-venäläisen innovaatioyliopiston rakentamisen tekniikan, talouden ja muotoilun aloilla. Hanke sai tukea opetusministeriöltä ja sen tavoitteena on vahvistaa EU-Venäjä-tutkimusyhteistyötä. Uusimpana EU-tason aloitteena LUT on laatinut ulkoministeriön ja opetusministeriön tukemana esityksen lisätä Pohjoisen ulottuvuuden alueen yliopistoyhteistyötä. Esityksessä ehdotetaan kaikille yliopistoille avoimen Pohjoisen ulottuvuuden instituutin perustamista. Tutkimustoiminnan lisäksi NORDI järjestää eri kohderyhmien tarpeisiin kohdennettuja seminaareja, asiantuntijatilaisuuksia sekä etsii uusia tapoja tutkimuksen jalkauttamiseksi yrityksiin. Vuosittaiseen akateemisen yhteisön, elinkeinoelämän ja julkisen sektorin näkökulmat yhdistävään NORDI-seminaariin Competence through Competition -Seminar on Russia EU Relations kokoontui noin 230 osallistujaa, joista 25 % oli ulkomailta. Seminaari toimi erinomaisena tilaisuutena tiedottaa tutkimustuloksista sekä käydä vuoropuhelua erityisesti elinkeinoelämän kanssa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on ollut perustamassa ja aktiivisesti hyödyntänyt Pietariin perustettua Suomalaisvenäläistä innovaatiokeskusta mm. yritysyhteistyön, seminaarien ja viestinnän suhteen. Suomalais-venäläisen innovaatiokeskuksen organisaatio koostuu FinNode Russian ja Lappeenranta Groupin alle jaotelluista yhteistyökumppaneista, joita ovat muun muassa Tekes, Finpro, SITRA, Suomen Akatemia, VTT, Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä Lappeenrannan kaupunki. TBRC Technology Business Research Center Tutkimustoimintaa tekniikassa ja taloudessa Technology Business Research Center (TBRC) on Lappeenrannan teknillisen yliopiston erillinen tutkimusyksikkö, jonka tehtävänä on monialaisen tekniikkaa ja taloutta yhdistävän tutkimustoiminnan toteuttaminen. TBRC toimii myös yliopiston monialaisen liiketoimintavetoisen tutkimustoiminnan kehittäjänä ja kokeilijana sekä tukee yliopiston tiedekunnissa tapahtuvaa tutkijakoulutusta. Vuosi 2008 oli TBRC:n yhdeksäs kokonainen toimintavuosi. TBRC:lle oli toimintavuonna tunnusomaista valmistautuminen yliopiston uusiin strategialinjauksiin. Toiminnan määrä projektilaskutuksella mitattuna laski noin 25 % vuoden 2007 tasosta. Vuoden 2008 aikana päättyi usea laajempi tutkimushanke, eivätkä uudet isommat hankkeet vielä riittäneet kattamaan aiempien hankkeiden volyymia. Tutkimushankkeissa työskenteli vuoden aikana palkkatyössä yhteensä 50 henkilöä, jotka tekivät yhteensä 26 henkilötyövuoden kokonaistyöpanoksen. Tämän lisäksi voidaan vielä laskea professoreiden, ohjaajien ja asiantuntijoiden työpanokset. TBRC:n palkkalistoilla oli 22 jatko-opiskelijaa. Vuoden 2008 toiminnalle oli leimallista akateemisen julkaisutoiminnan laadun ja määrän kasvaminen. Väitöskirjoja valmistui kuusi. Referoitujen artikkelien määrä Lappeenrannan teknillisen yliopiston VUOSIKERTOMUS

16 jatkoi kasvuaan vuodesta 2007 ollen 30 vuonna Tieteellisten julkaisujen kokonaismäärä kasvoi noin 15 % vuoden 2007 tasoon nähden. Opinnäytetöitä valmistui 11. Vuoden 2008 aikana hankkeita oli käynnissä 17, ja niiden keskeisimpänä rahoittajana olivat TEKES ja yritykset. Vuoden 2008 aikana hankkeiden rahoitukseen ja toteutukseen osallistui kaikkiaan 59 yritystä ja organisaatiota. Vuoden 2008 aikana päättyneet hankkeet: SIRMAKKA Projektin tavoitteena oli hahmottaa ICT-toimialan muutoksia sekä analysoida toimialan johtavia, globaaleja yrityksiä ja näiden strategisia toimia markkinoiden murrostilanteessa. Tutkimustyö tehtiin analysoimalla yritysten nykyistä toimialapositiota, yhteistyötä ja liiketoimintamalleja. Näiden pohjalta laadittiin yleisiä tulevaisuudenskenaarioita ICT-sektorin kehityksestä sekä toimijoiden strategisista vaihtoehdoista muutoksessa. REFERENSSILÄHTÖISEN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN (RELI) Projektin tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa teollisen liiketoiminnan asiakassuhteiden johtamisesta erityisesti laitetoimittajien liiketoimintaympäristöissä sekä luoda työvälineitä asiakassuhteiden hallintaan. Projekti toteutettiin yhteistyössä LUT:n tuotantotalouden osaston ja Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnan kanssa. TALIKKO Uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen toimialojen rajapinnoissa: Energiateollisuus, ICT ja metsäteollisuus (Talikko) -tutkimusprojektissa tutkittiin kolmen tiukasti toisiinsa liittyvän toimialan kehittyviä rakenteita. Hankkeen päätavoitteena oli lisätä ymmärrystä muuttuvista liiketoimintaympäristöistä sekä tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia eri alojen rajapinnoilla. GLOBAL NETWORK MANAGEMENT Projektin tavoitteena oli (1) selvittää miten yritys voi luoda ja ylläpitää menestyksekästä liiketoimintaa teknologiaan, osaamiseen ja kumppanuuksiin perustuvassa globaalissa toimintaympäristössä sekä (2) siirtää tutkittuja verkostoitumiseen ja kansainväliseen kasvuun liittyviä parhaita käytäntöjä tietointensiivisiin yrityksiin näiden liiketoimintavalmiuksien parantamiseksi. Hanke toteutettiin yhteistyössä Turun kauppakorkeakoulun kanssa. KOKE Koulutus- ja kehittämiskeskus Aikuiskoulutuksen edelläkävijä Koulutus- ja kehittämiskeskus koordinoi yliopiston aikuiskoulutusta, johon kuuluvat täydennyskoulutus, aikuismaisteriohjelmat, avoin yliopisto ja kehittämispalvelut. Lappeenrannan teknillinen yliopisto tarjoaa monipuolisen ja joustavan palveluvalikon työelämän osaamisen kehittämiseen sekä monia mahdollisuuksia opiskella tutkintoon työn ohella. Osaamisen ylläpito ja jatkuva kehittäminen ovat uudistumiskyvyn ja menestyksen välttämätön edellytys. Työn ohessa maisteriksi Aikuiskoulutus on yliopiston laajin ikkuna työelämään, yrityksiin ja organisaatioihin. Vuonna 2008 aikuiskoulutukseen osallistui noin opiskelijaa noin 400 organisaatiosta. Aikuiskoulutuksen kautta yliopistoon syntyi 106 maisteritutkintoa, joista 64 budjetin ulkopuolelta rahoitettujen ohjelmien kautta. Kauppatieteiden ja tuotantotalouden koulutusohjelmat ovat yliopiston suurimmat aikuiskouluttajat; johtamisja liiketalousosaaminen kuuluu kaikkien korkeasti koulutettujen vaatimuksiin uran jossakin vaiheessa. Hitsaustekniikassa olemme Suomen johtava yliopistotason kouluttaja. Yhteistyötä täydennyskoulutuksessa Vuoden 2008 aikana koulutus- ja kehittämiskeskuksessa käynnistyi monta uutta asiaa: käynnistettiin energiatekniikan koulutusohjelman suunnittelu yhteistyössä Edutechin (Tampereen teknillinen yliopisto) kanssa, metsäklusterin teollisuustohtorikoulu sekä tekniikan aikuismaisteriohjelma AIMO; lisäksi sovittiin kauppatieteen täydennyskoulutusyhteistyöstä Ceram Business Schoolin kanssa ja käynnistettiin yhteistyössä Nordin kanssa selvitys Venäjä-liiketoiminnan koulutuksesta. 13

17 15

18 HENKILÖSTÖKATSAUS Haasteellisia töitä hyvässä ilmapiirissä Yliopiston palveluksessa työskenteli vuoden 2008 lopussa 930 henkilöä. Henkilökunnan määrä väheni 50 työntekijällä (- 5,1 %). Henkilötyövuosia tehtiin 890 ja niissä vähennystä edelliseen vuoteen oli 38 prosenttia. Merkittävin syy henkilövuosien ja henkilöstön määrän vähentymiseen oli täydentävän rahoituksen määrän lasku 27,7 miljoonasta eurosta 24 miljoonaan euroon. Yliopiston henkilöstöstrategiassa korostetaan pyrkimystä vakinaisiin palvelussuhteisiin. Vuoden 2008 lopussa 45 prosenttia yliopiston henkilöstöstä oli vakinaisessa palvelussuhteessa, joiden osuus on lisääntynyt vuosi vuodelta. Vakituisen henkilöstön määrä lisääntyi 29 henkilöä (7,6 %). Muutos on henkilöstöstrategian mukainen. Yliopiston tavoitteena on ollut vakituisilla palvelussuhteilla vahvistaa henkilöstön sitoutuneisuutta. Työyhteisön tilaa ja henkilökunnan tyytyväisyyttä seurataan vuosittain syksyllä tehtävän työtyytyväisyysbarometrin avulla. Kokonaisindeksi pysyi ennallaan hyvällä tasolla 3,3 (asteikolla 1 5). Tyytyväisyys palkkaukseen oli ensimmäisen kerran yliopistojen palkkausjärjestelmän käyttöönoton jälkeen hyväksyttävällä tasolla indeksiarvon ollessa 3,0. Erityisen tyytyväistä henkilökunta on työn haasteellisuuteen sekä työilmapiiriin ja yhteistyöhön. Kyselyn tuloksien perusteella jokainen yksikkö valitsee yhden kehittämiskohteen, joka kirjataan johdon ja yksikön väliseen tulossopimukseen. Esimies- ja johtamiskoulutusta Henkilöstökoulutuksessa painotettiin edellisten vuosien tapaan yliopistopedagogisia taitoja sekä esimiesja johtamisvalmennusta. Vuoden 2008 aikana aloitettiin strategian mukaisesti Venäjä-osaamiseen liittyvä kielija kulttuurikoulutus. Laadunhallintajärjestelmän auditointiin valmistauduttiin järjestämällä laadunhallintajärjestelmän rakentamista ja kehittämistä tukevia koulutuksia. Henkilöstökoulutuksen laatua ja osallistujien tyytyväisyyttä järjestettyyn henkilöstökoulutukseen seurataan koulutuksesta kerättävän palautteen avulla. Erityisen tyytyväisiä ovat olleet esimies- ja johtamisvalmennukseen osallistuneet henkilöt. Palautteen keskiarvo on ollut 4,9 5,0 (arviointiasteikko 1 6). Strategian mukaista keskittämistä Yliopistossa aloitettiin marraskuussa 2008 koko henkilökuntaa koskevat yt-neuvottelut. Tavoitteena oli päällekkäisyyksiä poistamalla luoda yliopiston strategiaa tukevalle osaamiselle parhaat mahdolliset toimintaedellytykset. Yt-neuvottelut päättyivät Henkilöstön lukumäärä vähenee yt-neuvottelujen seurauksena 38 henkilötyövuotta vuoden 2009 aikana. Irtisanomisilta ei vältytty, vaan yliopisto joutui irtisanomaan 12 henkilöä. Huomioita terveyden ja työkyvyn ylläpitoon Yliopiston työterveyspalveluista vastaa Suomen Terveystalo. Yliopiston toimipisteessä on työterveyslääkärin ja -hoitajan vastaanotot. Ennaltaehkäisevä toiminta painottuu terveyden ja työkyvyn seurantatarkastuksiin, jotka toteutetaan yksikkökohtaisesti viiden vuoden välein. Seurantatarkastus sisältää työpaikkakäynnin, ergonomisen selvityksen ja henkilökohtaisen terveystarkastuksen. Vuonna 2008 seurantatarkastukset tehtiin kemiantekniikan ja konetekniikan osastojen henkilökunnalle. 15

19 Sairauspoissaolopäivät vähenivät vuoden 2008 aikana 171 päivää ja poissaolopäivien määrä oli 3590 päivää. Rekisteröityjä sairauspoissaolotapauksia oli 688, lisäystä edelliseen vuoteen oli 57 tapausta. Suurin osa tapauksista (73 %) oli kestoltaan lyhytaikaisia, 1 3 vrk kestäviä sairauspoissaoloja. Kannustava palkkausjärjestelmä Yliopistoissa vuonna 2006 käyttöönotettu tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työstä suoriutumiseen perustuva palkkausjärjestelmä on vakiinnuttanut paikkansa palkkauksen määrittelyn välineenä. Järjestelmä tukee myös esimiesten ja alaisten välisiä kehittämiskeskusteluja ja lähes jokainen LUT:n työntekijä käy arviointikeskustelun esimiehensä kanssa vuosittain maalis-toukokuussa. Palkkausjärjestelmän toimivuutta seurataan systemaattisesti valtiovarainministeriön kehittämän palkkausjärjestelmiä koskevan kyselyn ja erilaisten tilastojen avulla. Järjestelmän vaikuttavuutta seurataan myös takuupalkan piirissä olevan henkilöstön määrällä. Vuoden 2008 aikana takuupalkalla olevien henkilöiden määrä väheni 41:llä. Kun verrataan muiden yliopistojen keskimääräisiä vaativuustasoja ja henkilökohtaisen palkanosan prosentteja, voidaan todeta LUT:n olevan kärjessä. Opetus- ja tutkimushenkilökunnan henkilökohtaisen palkanosan keskimääräinen prosentti on korkein ja muun henkilökunnan vaativuustasot ovat neljänneksi korkeimmat. HENKILÖTYÖVUODET RAHOITUSLÄHTEITTÄIN 1000 MUU RAHOITUS TYÖMINISTERIÖ SUOMEN AKATEMIA MAKSULLINEN PALVELUTOIMINTA BUDJETTI 1000 HENKILÖTYÖVUODET TUTKIMUSHENKILÖSTÖ OPETUSHENKILÖSTÖ OPETUSTA JA TUTKIMUSTA AVUSTAVA LABORATORIOHENKILÖSTÖ MUU TUKIPALVELUHENKILÖSTÖ Yht Yht ,8 % 2,0 % 22,9 % 8,2 % 38,6 % 24,5 % HENKILÖTYÖVUODET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN 2008 Opetushenkilöstö Tutkimushenkilöstö Laboratoriohenkilöstö Hallinto- ja toimistohenkilöstö Kirjasto- ja atk-henkilöstö Kiinteistönhuoltohenkilöstö Lappeenrannan teknillisen yliopiston VUOSIKERTOMUS

20 YLIOPPILASKUNNAN KATSAUS Vahvaa vaikuttamista Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan (LTKY:n) vuodessa 2008 näkyi erityisesti paikallinen vaikutustyö. LTKY oli vahvasti mukana yliopiston kehittämistyössä. Painopisteitä olivat muun muassa uuden tiedekuntarakenteen kehittäminen tiedekunnissa ja yliopiston uuden strategian valmistelu. Molemmissa tapahtui opiskelijan näkökulmasta selviä parannuksia. Toinen selkeä vaikutuskohde olivat kunnallisvaalit. Toimintavuoden yksi suurimmista keskustelun herättäjistä yliopistoissa oli valmisteilla oleva yliopistolaki. Myös LTKY osallistui yliopistolain valmisteluun Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n kautta. SYL:n edustaja istui lain ohjausryhmässä. Lisäksi LTKY oli mukana antamassa lausuntoa yliopistolakiluonnoksesta. Yleisesti ylioppilaskunnat suhtautuivat lakiuudistukseen positiivisesti ja pitivät sitä oikeansuuntaisena. LTKY päivitti yhdessä Saimaan ammattikorkeakoulun oppilaskunnan SAIKO:n kanssa kunnallispoliittisen linjaperinsa ja toi tavoitteitaan esiin vaalien alla. Näkyvimmin kampanjoitiin Sammonlahden monitoimihallin rakentamisen puolesta. LTKY oli myös mukana opiskelijajärjestöjen valtakunnallisessa äänestysaktiivisuustempauksessa. LTKY:n jäsenistä neljä valittiin kaupunginvaltuuston varsinaisiksi jäseniksi, mikä oli huomattava menestys. Opetuksen kehittämistä ja laatutyötä LTKY:n jäsenet osallistuivat aktiivisesti yliopiston opetuksen kehittämistoimintaan ja laatutyöhön. Aikaansaatuja uudistuksia olivat mm. ohjeistus lukihäiriöisten huomioimisesta opetuksessa sekä kandidaatintyöohjeen uudistus. Lisäksi LTKY teki paljon yhteistyötä yliopistolla opintopsykologin kanssa ja tämän seurauksena käynnistettiin mm. kummiopiskelijatoiminta fuksikursseille. Laatutyössä opiskelijat olivat mukana mm. kirjoittamassa opettajan laatuopasta sekä laatujärjestelmän sisäisissä auditoinneissa auditoijan roolissa. Vuosijuhlassa palkittiin Vuoden luennoitsija Markku Ikävalko, The Best International Teacher Tauno Tiusanen sekä Vuoden opintojaksona Ohjelmoinnin perusteet, jonka kehittäjät olivat Uolevi Nikula ja Jussi Kasurinen. Lisäksi LTKY esitti TEKES:n Hyvä Opettaja -palkinnon saajaksi Jaakko Larjolaa, joka palkittiin esityksen perusteella. Parannuksia opiskelijan toimeentuloon Opintotuen tulorajat nousivat vuoden 2008 alussa 30% ja opintoraha nousi 1.8. alkaen 298 euroon 259,01 eurosta. Molemmat olivat huomattavia muutoksia, etenkin periaatteellisella tasolla, sillä viimeksi opintorahaa on korotettu 90-luvun alkupuolella. Kuluvan vuoden alusta poistui myös asumislisän tarveharkinta eli puolison tulojen vaikutus lisään. Opiskelijan toimeentulo siis parani selvästi, vaikka 17

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

LUT faktoja organisaatio

LUT faktoja organisaatio LUT faktoja lukuja Perustettu 1969, yhdistänyt alusta asti tekniikan ja talouden Valmistunut yli 10 500 diplomi-insinööriä, kauppatieteiden maisteria sekä yli 470 tekniikan, kauppatieteiden, filosofian

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012. QPR Software Plc

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012. QPR Software Plc QPR Software Oyj Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012 Vuosi 2011 Yhtiö käynnisti Kokonaisarkkitehtuuripalvelut-liiketoiminnan vuoden alussa. Yhtiö lanseerasi uuden tuotteen, QPR ProcessAnalyzerin

Lisätiedot

Säätiön tarkoitus (2 )

Säätiön tarkoitus (2 ) 30.1.2012 1 Perustettu v. 1984 Perustajina Lappeenrannan kaupunki ja Viipurin Taloudellinen Korkeakouluseura ry (per. 1919, Viipuri) Peruspääoma 16.818,79 (100.000 mk) Tase 31.12.2010 ~ 7 milj. Säätiö

Lisätiedot

Laatija: Sanna Tomperi, FM, suunnittelija, LUT Kouvola pvm: 3.2.2015

Laatija: Sanna Tomperi, FM, suunnittelija, LUT Kouvola pvm: 3.2.2015 LUT Kouvolan yksikkö Vuosiraportti 2014 Laatija: Sanna Tomperi, FM, suunnittelija, LUT Kouvola pvm: 3.2.2015 KAUPUNGIN TAVOITTEET KORKEAKOULUN TOIMENPITEET VAIKUTUKSET JA ARVIO TULOKSISTA Kouvolaa palvelevat

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Yhteyksien rakentaja, alueen kehittäjä ja kansainvälistäjä Neljän yliopiston monitieteinen tiede- ja taideyhteisö Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS

MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS Esittely 2015 SUOMEN YLIOPISTOKESKUKSET Suomessa on 14 yliopistoa Yliopistokeskuksia 6 alueilla joilla ei ole omaa yliopistoa mutta usean yliopiston toimintaa: Kajaani Kokkola

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta Ilkka Virtanen Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta 25.11.2014 Tekniikan ala mukana suunnitelmissa Kauppakorkeakoulun alusta alkaen Muistio 7.2.1967, VKKK:n

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä Yhteistyön osapuolet Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Svenska Handelshögskolan Hanken Itä-Suomen yliopiston

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 150578-666A 10 10 000 00 020252-666T 110 5 000 20 6606408-2 30 600 00 241280-111C 60 8 989 89

Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 150578-666A 10 10 000 00 020252-666T 110 5 000 20 6606408-2 30 600 00 241280-111C 60 8 989 89 6606441-0 Oy Tyvi-testiaineisto 2008-2011 Ab Yki Yhteyshenkilö Yrityksen katuosoite 12 B 00100 HELSINKI 01032010 28022011 123 Tilitoimistot Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 FI2312345600123454 NDEAFIHH Ville

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 25/3/2015 Petri Sahlström Työryhmä Oulun yliopisto: Petri Sahlström (puheenjohtaja) Aalto yliopisto: Ingmar

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Janne Heusalan kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Oikeuskanslerinviraston tilinpäätös 2013 Oikeuskanslerinviraston talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) Tilinpäätös

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

Listautuvien yhtiöiden, KONE Oyj:n ja Cargotec Oyj:n, pro forma -luvut tammi maaliskuulta 2004 sekä vuosilta 2004 ja 2003

Listautuvien yhtiöiden, KONE Oyj:n ja Cargotec Oyj:n, pro forma -luvut tammi maaliskuulta 2004 sekä vuosilta 2004 ja 2003 m êëëáíáéççíé= 20. huhtikuuta 2005 Listautuvien yhtiöiden, KONE Oyj:n ja Cargotec Oyj:n, pro forma -luvut tammi maaliskuulta 2004 sekä vuosilta 2004 ja 2003 Jakautumissuunnitelman mukaisesti KONE jakautuu

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

31.12.2012 26.3.2013. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa

31.12.2012 26.3.2013. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa 31.12.2012 Talousarviotalouden tulot ja menot Talousarviotalouden yli-/alijäämä 55 50 Mrd 12 kuukauden liukuva summa Tulot Menot Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi 5 0 45-5 40-10 35-15

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

Menestyvä, kansainvälinen, yrittäjähenkinen korkeakoulu. KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue syksyllä 2013 Seinäjoki 8.10.

Menestyvä, kansainvälinen, yrittäjähenkinen korkeakoulu. KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue syksyllä 2013 Seinäjoki 8.10. Menestyvä, kansainvälinen, yrittäjähenkinen korkeakoulu KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue syksyllä 2013 Seinäjoki 8.10.2013 SeAMK Missio Hyvinvoinnin edistäminen Etelä-Pohjanmaalla korkeatasoiseen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

ao oo TILII{PAATOS ST$Rurllfr-l-\-@ TTLTKAUSL 1.4.2009-31.3.2010

ao oo TILII{PAATOS ST$Rurllfr-l-\-@ TTLTKAUSL 1.4.2009-31.3.2010 ao oo TILII{PAATOS oo ST$Rurllfr-l-\-@ TTLTKAUSL 1.4.2009-31.3.2010 Sivu: Tulostethr: I 16.07.10 Jakso: 01.04.2009-31.03.2010 Tuloslaskelma xjl-x"xjfi)ffi XJL.XJL;fiXX LIIKEVAIHTO Valmiiden ja keskenetäisten

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE Askolan vesihuoltolaitos LIITTYJÄT,93 % Väkiluku as 4 988 Vesijohdon liittymis-% % 65 % Vesijohtoon liittyneet as 3 242 Viemärin liittymis-% % 34 % Viemäriin liittyneet as 1 696 VOLYYMIT m 3 /a Veden pumppaus

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

KONSERNIN ULKOINEN MYYNTI. Ympyrä 1= kuluva tilikausi; Ympyrä 2 = edellinen tilikausi TALGRAF

KONSERNIN ULKOINEN MYYNTI. Ympyrä 1= kuluva tilikausi; Ympyrä 2 = edellinen tilikausi TALGRAF KONSERNI ( 0410 KUM TOT. ) Konserniraportti, 13.8.2009 KONSERNIN ULKOINEN MYYNTI Ympyrä 1= kuluva tilikausi; Ympyrä 2 = edellinen tilikausi KONSERNI TULOS - HUHTIKUU 2010 Oy Yritys 1 Ab Oy Yritys 2 Ab

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 2 Kangasalan Lämpö Oy Tyrnimarjankuja 3 36220 Kangasala Kotipaikka Kangasala Y-tunnus 0510578-4 TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. 31.12.2006 SISÄLLYS SIVU Tuloslaskelma

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Laskentatoimi ja rahoitus. TILINPAATOSANALYYSI LASK1006 3 op Tentti 20.5.2013

VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Laskentatoimi ja rahoitus. TILINPAATOSANALYYSI LASK1006 3 op Tentti 20.5.2013 VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Laskentatoimi ja rahoitus TILINPAATOSANALYYSI LASK1006 3 op Tentti 20.5.2013 Opettaja: Maria Kankaanpaa Nimi ja opintorekisterin numero: l_ Vuosikurssi: Paaaine

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

Henkilökunta vuoden lopussa 378 Henkilökunnan muutos % 10,2 Henkilökunta keskimäärin 364

Henkilökunta vuoden lopussa 378 Henkilökunnan muutos % 10,2 Henkilökunta keskimäärin 364 TOIMINTA LYHYESTI 1999-2000 Liikevaihto mmk 2682 Liikevoitto mmk 86 % / Liikevaihto % 3,2 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja mmk 124 % / Liikevaihto % 4,6 Tilikauden voitto mmk 86 % / Liikevaihto

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2010. Toimintakertomus. Tilinpäätös

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2010. Toimintakertomus. Tilinpäätös VESIOSUUSKUNTA UHKOILA Y-tunnus 2009335-5 1 TASEKIRJA 31.12.2010 Toimintakertomus Tilinpäätös VESIOSUUSKUNTA UHKOILA Sisällyslueftelo: Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3-4 Liitetiedot 5-6 Päiväys

Lisätiedot

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto CREATIVE INDUSTRIES FINLAND Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto Luovien alojen valtakunnallinen kehigäjä 1. Tietoa luovista aloista ja taloudesta 2. Yhteiskunnallisen keskustelun

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista

Lisätiedot