VUOSIKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "20 08 1 VUOSIKERTOMUS"

Transkriptio

1 1 2008VUOSIKERTOMUS

2

3 1 Rehtorin katsaus Tutkimuksesta vastaavan vararehtorin katsaus Opetuksesta vastaavan vararehtorin katsaus Tiedekuntien katsaukset...7 Teknillinen tiedekunta...7 Teknistaloudellinen tiedekunta...8 Kauppatieteellinen tiedekunta Erillislaitokset ja tutkimusinstituutit EKI Etelä-Karjala instituutti NORDI Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskus TBRC Technology Business Research Center KOKE Koulutus- ja kehittämiskeskus Henkilöstökatsaus Ylioppilaskunnan katsaus Tilinpäätöslaskelmat Avainluvut Vuonna 2008 tapahtunutta...22 Lappeenrannan teknillisen yliopiston VUOSIKERTOMUS 2008

4 REHTORIN KATSAUS Vuosi 2008 oli Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle voimakasta kansainvälistymisen aikaa. Vahvistimme yhteistyösuhteitamme erityisesti pietarilaisten yliopistojen kanssa. Kansallisesti tiivistimme yhteistyötä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa energiatekniikan alalla. Toimintavuonna saavutimme myös kaikki keskeiset tavoitteemme. Itsenäisenä yhdessä Toimintavuotta 2008 voi kuvata menestyksekkään toiminnan ja samalla uuden luomisen vuotena. Tuloksellisesti vuosi oli sekä opetuksen että tutkimuksen sektorilla hyvä. Saavutimme keskeiset tavoitteemme ja jopa osin selkeästi ylitimme ne. Nopeasti etenevä kansainvälistyminen näkyi niin johdon kuin opetus- ja tutkimushenkilöiden lisääntyneenä yhteistyönä ulkomaisten, erityisesti pietarilaisten, yliopistokumppaneiden kanssa. Samalla ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä kampuksellamme kasvoi merkittävästi. Voimistuva kansainvälistyminen ja sen myötä strateginen kumppanuus kytkeytyi tulevaisuutta määritelleiden teesien ja teeman Itsenäisenä yhdessä käytännön toteuttamiseen. Rakensimme kumppanuutta kotimaisten tekniikan alan huippuyliopistojen kanssa uuteen aiempaa konkreettisempaan, ydinvahvuuksiimme tukeutuvaan muotoon. Kolmantena tukipilarina jatkoimme yhteistyön kehittämistä ammattikorkeakoulusektorin, erityisesti Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa. Kaikilla näillä kolmella osa-alueella saavutimme merkittävää edistystä. Kansainvälistymisessä erityishuomion ansaitsee suomalais-venäläistä innovaatioyliopistoa koskevan esisopimuksen allekirjoittaminen viiden pietarilaisen yliopiston kanssa. Kotimaisessa yliopistoyhteistyössä pisimmälle etenimme Tampereen teknillisen yliopiston kanssa energiatutkimuksen alueella, minkä osalta valmistelutyö yhteisen sateenvarjo-osakeyhtiön perustamiseksi saatettiin päätökseen. 1

5 Toiminnan terävöittämistä Aloitimme valmistautumisen uuteen yliopistomuotoon oman toiminnan kehittämisen ja aiempaa selkeämmän profiloinnin kautta. Tätä kehitystä tuki käynnistetty strategiaprosessi, jonka saimme päätökseen vuoden 2009 alussa. Yliopistoyhteisön aktiivinen osallistuminen tähän työhön ansaitsee erityiskiitoksensa. Toisaalta profiloinnin myötä jouduimme ohjaamaan osaamista ja osaajia niille alueille, joihin haluamme tulevaisuudessa keskittyä. Terävöitimme myös yliopiston alueellista toimintaa; vuoden 2008 aikana laadittiin alueellisen toiminnan periaatteet. Yliopiston alueyksiköiltä edellytetään alueellisen vaikuttavuuden ohella myös yliopistollisia tuotoksia eli tutkimusta sekä osallistumista opetuksen ja tutkintojen tuottamiseen. Yliopistolla on kolme yliopistotason alueyksikköä. Nämä toimivat Lahdessa, Kouvolassa ja Mikkelissä. Sekä Lahdessa että Mikkelissä Lappeenrannan teknillinen yliopisto on mukana yliopistokeskuksessa. Lisäksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston tiedekunnilla on toimintaa viidellä muulla paikkakunnalla Suomessa. Toiminnan laatu oli laatujärjestelmän kehitystyön ja ulkoisen auditoinnin myötä erityisessä tarkastelussa. Kaikkien yksiköiden ja laajan henkilöstöjoukon panostus tähän työhön oli varsin mittavaa ja tuloksellista. Näistä lähtökohdista yliopisto on rakentamassa omaa vahvaa tulevaisuuttaan tekniikan ja talouden yliopistona ja haluttuna yhteistyökumppanina niin kotimaisille kuin ulkomaisille yliopistoille. Kiitän kaikkia tähän Lappeenrannan teknillisen yliopiston tulevaisuuden rakentamiseen osallistuneita, sekä omaa henkilökuntaa että yhteistyökumppaneita. Uskon, että tulevaisuus antaa meille jokaiselle enemmän kuin eilinen, josta me kuitenkin olemme ylpeitä. Ilkka Pöyhönen rehtori Lappeenrannan teknillisen yliopiston VUOSIKERTOMUS

6 TUTKIMUKSESTA VASTAAVAN VARAREHTORIN KATSAUS Vuonna 2008 tutkimustoimintaa sävyttivät kansainvälistyminen ja tutkimusjulkaisujen lisääntynyt määrä. Vuoden ilon aihe oli konetekniikan menestyminen kansainvälisessä arvioinnissa. Tulevaisuuden haasteitamme ovat yhä voimistuva kansainvälistyminen sekä tutkijan urapolun vahvistaminen. Kansainvälisen tutkimustoiminnan kasvun vuosi Tutkimustoiminnan osalta vuotta 2008 voidaan kuvata tuloksellisuuden kannalta melko hyväksi. Saavutimme kokonaisuutena yliopiston tutkimustoiminnalle asetetut tulostavoitteet ja osittain myös ylitimme ne. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa suoritettiin vuonna 2008 yhteensä 38 tohtorin tutkintoa, joista 19 teknillisessä tiedekunnassa, kahdeksan teknistaloudellisessa tiedekunnassa ja 11 kauppatieteellisessä tiedekunnassa. Yliopisto osallistui 14 opetusministeriön rahoittamaan tutkijakouluun ja jatkokoulutusohjelmaan, joista Lappeenrannan teknillinen yliopisto koordinoi Itä-Suomen tietotekniikan tutkijakoulua, Metsäklusterin tohtorikoulua ja Sähkötekniikan tutkijakoulua. Osallistuimme myös muihin kuin opetusministeriön rahoittamiin tutkijakouluihin. Tieteellisten julkaisujen tuotanto on kasvanut yliopistossa viimeisen kolmen vuoden aikana huomattavasti. Vuonna 2008 ulkomailla julkaistujen referoitujen artikkeleiden määrä kasvoi 208:stä 241:een, mitä voidaan pitää erityisen ilahduttavana. Merkit-tävää julkaisutoiminnan osalta oli myös se, että kansainvälisten laatulehtien (ISI-luokitus) osuus lisääntyi huomattavasti. Yliopistomme osallistuu Suomen Akatemian vuosiksi nimeämän tutkimuksen huippuyksikön Inversioongelmien huippuyksikön toimintaan. Yliopiston Suomen Akatemialta saama rahoitus lisääntyi vuonna 2008 edellisvuosiin verrattuna. Kaikki tiedekunnat osallistuivat myös aktiivisesti kansalliseen keskusteluun eri medioissa ja erilaisilla foorumeilla esittelemällä tutkimusryhmiensä aikaansaannoksia. 3

7 TOHTORITUTKINNOT KOULUTUSALOITTAIN TIETEELLISET JULKAISUT JATKOTUTKINTO-OPISKELIJAT KOULUTUSALOITTAIN Yht TEKNIIKKA KAUPPATIETEET Yht REFEROIDUT JULKAISUT KONFERENSSI JULKAISUT KIRJAT JA MUUT TIETEELLISET JULKAISUT Yht TEKNIIKKA KAUPPATIETEET Konetekniikan tutkimuken kansainvälinen arviointi Lappeenrannan teknillisen yliopiston konetekniikan osasto oli mukana suomalaisen konetekniikan tutkimuksen kansainvälisessä arvioinnissa. Yliopiston konetekniikan laboratorioista arvioitiin mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio sekä rakenne- ja lujuustekniikan laboratorio, lasertyöstön ja konepaja- ja levytyötekniikan osaamista sekä puutekniikan laboratorion toimintaa. Kansainvälisen arviointiryhmän mukaan LUT:n mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratoriolla sekä rakenne- ja lujuustekniikan laboratoriolla on hyvät edellytykset kansalliseksi osaamiskeskukseksi. Tämä edesauttaisi myös tutkimuksen lisärahoituksen hankkimista. Arvioinnin mukaan tutkimustyön anti on ollut vahvaa, mitä osoittaa myös lisääntynyt tohtoreiden määrä. Kansainvälinen arviointiryhmä oli vaikuttunut myös yliopiston lasertyöstöosaamisesta, mikä tekee yksikön ainutlaatuiseksi Suomessa ja nostaa sen kansainvälistenkin huippuosaajien joukkoon. Tieteellisten julkaisujen määrä oli arviointiryhmän mukaan vaikuttava. Tulevaisuuden haasteita Merkittävistä kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön tehdyistä panostuksista huolimatta on kansainvälisyyden voimistaminen yksi tulevaisuuden haasteistamme. Kannustimena suunnittelemme kansainvälisissä referoiduissa tieteellisissä aikakauslehdissä julkaistujen artikkeleiden painoarvon kasvattamista yliopiston sisäisessä resurssienjaossa. Kansainvälistymisen lisäksi tulevaisuuden haasteitamme on myös tutkijan urapolkujen kehittäminen. Veli-Matti Virolainen tutkimuksesta vastaava vararehtori Lappeenrannan teknillisen yliopiston VUOSIKERTOMUS

8 OPETUKSESTA VASTAAVAN VARAREHTORIN KATSAUS Vuonna 2008 panostettiin erityisesti opetuksen laadun kehittämiseen. Käynnistynyt strategiaprosessi antoi kehitystyölle tarpeelliset suuntaviivat. Vuoden aikana LUT:sta valmistui ennätysmäärä osaajia. Myös voimistuva kansainvälisyys näkyi opetustyössä ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän kasvuna. Osaava ja toimiva opetuskokonaisuus Lappeenrannan teknillisen yliopiston toiminta oli vuonna 2008 tuloksellista myös koulutuksen osalta; tuotimme vuoden aikana 656 ylempää korkeakoulututkintoa. Näistä 415 oli diplomi-insinöörejä ja 241 kauppatieteiden maistereita. Yliopiston kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on kasvanut huomattavasti; syksyllä 2008 aloittaneista tutkinto-opiskelijoista ulkomaalaisia oli lähes 20 %. Kaiken kaikkiaan meillä oli yli 300 ulkomaalaista perus- ja jatkotutkinto-opiskelijaa. Lukuvuonna yliopistossa oli käynnissä yhdeksän englanninkielistä maisteriohjelmaa. Panostusta opetuksen kehittämiseen Toimintavuonna otimme käyttöön koulutusohjelmajohtajien säännöllisen palaverikäytännön koulutukseen liittyvien yhteisten linjausten ja ratkaisujen luomiseksi. Yliopistojen tutkintorakenneuudistus astui voimaan vuonna Uudistukseen liittyvä siirtymäaika päättyi kauppatieteellisessä koulutuksessa kesällä Tämä tarkoitti sitä, että kauppatieteiden opiskelijoiden oikeus suorittaa vanhan tutkintorakenteen mukaisia tutkintoja päättyi. Tekniikan alalla vastaava siirtymäaika päättyy kesällä 2010, mihin valmistautuminen käynnistettiin Wanha Tutkinto Valmiiksi -hankkeen (WTV) puitteissa. Opetuksen kehittämisen tukipalveluihin perustimme tukipalvelutiimin, joka toimii opintopalveluiden ja tietohallinnon rajapinnalla. Vuoden 2008 aikana käynnistynyt yliopiston uusi strategiaprosessi toi opetukseen kehittämiseen uusia näkökulmia. Määritimme yliopiston aikuismaisteriohjelmien toimintamallit sekä nimesimme koulutusohjelmajohtajat yliopiston kaikkien aikuismaisteriohjelmien ohjausryhmäksi. Opintohallinnossa käynnistimme kehityshankkeen, jonka tavoitteena on rakentaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston opintopalveluista Suomen parhaat. Vuoden aikana tehostimme myös lukioinfotoimintaa siten, että toiminnan kehittämiseen otettiin mukaan opiskelijoita suunnittelemaan ja toteuttamaan uusia aiempaa vaikuttavampia infoilutapoja. Merkittävin opiskeluun liittyvä kansainvälinen yhteistyöavaus oli viiden pietarilaisen yliopiston kanssa solmittu yhteistyösopimus. 5

9 UUDET LÄSNÄ OLEVINA ALOITTANEET OPISKELIJAT 1000 TEKNIIKKA KAUPPATIETEET 4000 HAKIJAT TEKNIIKKA KAUPPATIETEET PERUSTUTKINTO- OPISKELIJAT 5000 TEKNIIKKA KAUPPATIETEET Yht Yht Yht YLEMMÄT KORKEA- KOULUTUTKINNOT 700 KAUPPATIETEIDEN MAISTERIT DIPLOMI- INSINÖÖRIT 700 KANSAINVÄLINEN OPISKELIJAVAIHTO VAIHTOON LÄHTENEET VAIHTOON TULLEET ULKOMAALAISET PERUSTUTKINTO-OPISKELIJAT Yht Yht Joustavaa ja innovatiivista opetusta Uuden strategian myötä olemme saaneet myös opetukseen linjaukset ja painotukset, jotka meidän on saatava jalkautettua osaksi yliopiston jokapäiväistä toimintaa. Tulevaisuudessa Lappeenrannan teknillisen yliopiston opetusta voidaan kuvata kolmella sanalla: osaava, toimiva kokonaisuus. Osaavalla opetuksella tarkoitetaan tutkimukseen perustuvaa, hyvin profiloitunutta ja pedagogisesti vahvaa opetusta. Toimivuus puolestaan tarkoittaa joustavuutta, innovatiivisuutta ja erilaisia opiskelumuotoja mahdollistavaa opetusta. Kokonaisuus otetaan huomioon sekä erilaisten opiskelijoiden palvelussa että erilaisissa yhteistyömuodoissa ja toimintatavoissa. Hannu Rantanen opetuksesta vastaava vararehtori Lappeenrannan teknillisen yliopiston VUOSIKERTOMUS

10 TIEDEKUNTIEN KATSAUKSET TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN KATSAUS Voimakasta profiloitumista painopistealoille Teknillinen tiedekunta on vuoden 2008 aikana vahvistanut toimintaansa kuuden koulutusohjelman (energiatekniikka, kemiantekniikka, konetekniikka, teknillinen fysiikka ja matematiikka, sähkötekniikka ja ympäristötekniikka) ja viiden englanninkielisen maisteriohjelman tuottajana. Olemme myös panostaneet voimakkaasti tutkimukseen ja sen painopistealojen vahvistamiseen. Tiedekunnan toiminnan liikevaihto oli noin 30 miljoonaa euroa, mistä sekä opetusministeriön rahoituksen että täydentävän rahoituksen (Suomen Akatemia, Tekes, EU ja yritykset) osuus oli noin 50 %. Tiedekunnan toiminta tuotti 226 diplomi-insinööriä, 19 tekniikan tohtoria ja 138 refereejulkaisua. Merkittävää oli myös se, että tiedekunnassa aloitti opintonsa 120 ulkomaista opiskelijaa. Tiedekunnan opetusta ja tutkimusta tuottavan henkilöstön määrä oli noin 370 ja tiedekunnan tukipalveluissa oli vuoden lopussa noin 80 henkilöä. Rakenteiden uudelleen organisointi Tiedekunnan strategisena tavoitteena on korkeatasoinen tieteellinen opetus ja tutkimus ja niiden jatkuva kehittäminen. Vuoden 2008 aikana tiedekunnan toiminta uudistui merkittävästi. Perinteiset osastot muutettiin kolmeksi laitokseksi LUT Energia, LUT Kemia ja LUT Metalli. Näiden rinnalla toimii edelleen matematiikan ja fysiikan laitos. Tiedekunnan kaikki tukipalvelut keskitettiin opinto-, toimisto- ja teknisiin palveluihin. Laajensimme tutkimusryhmiämme ja profiloiduimme entistä selkeämmin painopistealoillamme kansallisena huippuyksikkönä. Näillä toimenpiteillä tavoittelemme entistä laajempaa kansainvälistä arvostusta. Osaamista keskitämme tiedekunnan strategisille sovellusaloille laitosja tiedekuntarajojen yli. Tiedekunnan talous vahvistui vuoden 2008 aikana. Vuoden 2008 aikana tehdyt panostusten uudelleenarvioinnit antavat meille paremmat edellytykset menestyä jatkossa niin tieteellisesti kuin taloudellisestikin. Tulevaisuuden haasteenamme on menestyminen opiskelijarekrytoinnissa ja tunnettuuden lisääminen. Tutkimusyhteistyötä Energiatutkimus Oy:ssä Tiedekunnan erillisillä tutkimusyksiköillä, Erotustekniikan keskuksella (CST) ja Carelian Drives and Motor Centre:llä (CDMC), oli teollisuusyhteistyössä merkittävä rooli. Vuonna 2008 perustettiin CEID-tutkimuskeskus (Centre of Computational Engineering and Integrated Design), jonka tavoitteena on laitos- ja tiedekuntarajoja ylittävä tieteellinen tutkimus. Teknillinen tiedekunta on tehnyt myös yhteistyötä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa yhteisen yrityksen Energiatutkimus Oy:n perustamiseksi. Vuoden 2009 aikana tiedekunnan tavoitteena on täysimittainen valmistautuminen uuden yliopistolain soveltamiseen vuoden 2010 alusta. Esa Marttila dekaani 7

11 TEKNISTALOUDELLISEN TIEDEKUNNAN KATSAUS Teknistaloudellisen tiedekunnan toiminnan kehitys oli vuonna 2008 poikkeuksellisen vilkasta monella tasolla. Toimintavuonna perustettiin muun muassa ennätysmäärä uusia, Suomen yliopistomaailmassa ainutlaatuisia professuureja. TOIMINTAVUONNA PERUSTETUT UUDET PROFESSUURIT: Tuotantotalous, erityisesti teknologiaja liiketoimintainnovaatiot Tuotantotalous, erityisesti rautatielogistiikka Tuotantotalous, erityisesti teknologiayrittäjyys Tietoyhteiskunnan teknologiat Teknistaloudellinen tiedekunta koostuu tuotantotalouden ja tietotekniikan koulutusohjelmista. Tuotantotalous laatuyksiköksi Tuotantotalous valittiin marraskuussa 2008 Suomen yliopistokoulutuksen laatuyksiköksi jo kolmannen kerran. Korkeakoulujen arviointineuvosto valitsi kymmenen yliopistokoulutuksen laatuyksikköä vuosille Tuotantotalous oli laatuyksikkö myös vuosina ja Laatuyksikkövalinnan vuosille teki kansainvälinen raati auditointivierailujen perusteella. Arviointiryhmä arvosti erityisesti sitä, että tuotantotaloudessa on näyttöä pitkäjänteisestä ja systemaattisesta opetuksen kehityksestä ja, että koko henkilökunta on ollut vahvasti mukana kehitystyössä. Myös opiskelijoiden osallistuminen opetuksen kehittämiseen nähtiin esimerkillisenä. Panostusta englanninkieliseen koulutukseen Tietotekniikassa organisoimme toiminnan uudelleen vastaamaan paremmin tutkimusryhmä- ja pääainejakoa. Kukin tutkimusryhmä muodostaa nyt oman laboratorionsa (konenäkö ja hahmontunnistus,ohjelmistotekniikka, tietoliikenneohjelmistot), joka vastaa yhdestä pääaineesta (älykäs laskenta,ohjelmistotekniikka, tietoliikenneohjelmistot). Informaatioverkostojen pääaine toteutetaan osaston yhteisenä ponnistuksena. Tietotekniikan englanninkielistä diplomi-insinöörikoulutusta kehitimme siten, että pääainevalikoima on nyt yhtä laaja kuin suomenkielisessä tutkintorakenteessa. Joensuun ja Kuopion yliopistojen kanssa teimme venäläisiin yliopistoihin liittyvää CBUyhteistyötä. Yhteistyökumppanina myös nobelisti Tuotantotaloudessa käynnistyi useita laajoja yhteistutkimushankkeita. Tyypillisesti niissä on mukana myös LUT:n kovan tekniikan edustajia. Yhtenä esimerkkinä on Biojalostamo Sellutehdas -projekti, jossa keskitytään tehtaiden kilpailukyvyn parantamiseen, taloudellisen kannattavuuden kasvattamiseen, energiatehokkuuteen, prosessikonseptien kehittämiseen ja uusien biotuotteiden valmistamiseen. Projektissa työskentelee tutkijoita LUT:n eri osastoilta. Lisäksi yhteistyötä tehdään eri yliopistojen ja teollisuuden kanssa. Discontinuous Innovation Project Finland (DIP-FI) -tutkimushanke on toinen tyypillinen tuotantotalouden tutkimusprojekti. Siinä tehdään yhteistyötä muiden yliopistojen tuotantotalouden yksiköiden Lappeenrannan teknillisen yliopiston VUOSIKERTOMUS

12 kanssa. Se toteutetaan TKK:n BIT-tutkimusinstituutin ja Innovation Management -instituutin kanssa yhteistyössä. LUT:n tuotantotalous on tutkimuksen vastuutaho. Tuotantotalouden professori Olli-Pekka Hilmolan tutkimusryhmän tekemät logistiikan systeemidynaamiset simulointitarkastelut ylittivät vuoden 2008 aikana kahteen otteeseen julkaisukynnyksen maailman parhaan teknillisen yliopiston, Massachusetts Institute of Technologyn (MIT), työpaperisarjassa. Hilmolan tutkimusryhmän jäsenenä ovat toimineet mm. MIT:n tutkimusjohtaja, tohtori Shoumen Datta ja taloustieteen nobelisti, professori Clive W.J. Granger. Tietotekniikan kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisättiin merkittävästi vuonna 2008 alkaneilla kansainvälisesti ja kansallisesti monipuolisesti verkottuneilla EU-rahoitteisilla GRASP- ja UMSIC-projekteilla. GRASP tutkii älykkäitä robottijärjestelmiä, ihmisiä ja teollisuutta palvelevien sovellusten rakentamiseksi. UMSIC tutkiii musiikkia hyödyntävää langatonta oppimissovellusta. Markku Tuominen dekaani KAUPPATIETEELLISEN TIEDEKUNNAN KATSAUS Suomen tuloksellisin kauppatieteellinen yksikkö Kauppatieteellisen tiedekunnan strategisena tavoitteena on olla Suomen tuloksellisin kauppakorkeakouluyksikkö. Tuloksellisuutta mitataan kansainvälisten referoitujen julkaisujen ja suoritettujen tohtoritutkintojen määrillä suhteessa budjettirahoitukseen. Professori Neittaanmäen selvitykset vuosilta 2005 ja 2007 sekä Keskuskauppakamarin selvitys vuodelta 2008 osoittavat, että olemme onnistuneet tavoitteessamme erinomaisesti. Vuonna 2008 kauppatieteellisestä tiedekunnasta valmistui peräti 11 tohtoria tavoitteen ollessa kahdeksan tohtorintutkintoa. Myös kansainvälisten referoitujen julkaisujen määrä kasvoi 41:sta 57:ään, mikä opetus- ja tutkimushenkilöstön määrään suhteutettuna ylittää selvästi LUT:n strategiassa vasta vuodelle 2012 asetetun tavoitteen 0,7. Erityisen ilahduttavaa julkaisutoiminnan osalta oli se, että kansainvälisten laatulehtien (Thomson ISI-luokitus) osuus lisääntyi huomattavasti. Hyviä tuloksia tohtorikoulusta Keskeinen selittäjä tohtoritutkintojen nopealle kasvulle on vuoden 2007 alusta käynnistetty uusi tohtorikoulutusjärjestelmä, jossa (1) kaikki tutkijakoulutettavat tekevät väitöskirjaansa lähes päätoimisesti, (2) valmistumistavoite on neljä vuotta (ns malli) ja palkkausjärjestelmä on kannustava, (3) keskeiset metodiset valmiudet opetetaan tehokkaasti alkuvaiheessa, (4) suurin osa tutkijakoulutettavista toimii tutkimusryhmissä ja aloittavat tiedelehtiartikkelien kirjoittamisen jo varhain, (5) yhden ohjaajan 9

13 mallista on siirrytty ohjausryhmään ja anonyymiin tutkimusohjauspalautteeseen. Myös se, että tutkijakoulutettavat ovat työllistyneet hyvin joko yrityselämään tai post doc -tutkijoiksi, on ollut vahva kannustin nopealle valmistumiselle. Kauppatieteellinen tiedekunta osallistui aktiivisesti yliopiston tutkimusinstituuttien TBRC:n ja NORDI:n toimintaan. TBRC-sateenvarjon alla syntyneistä 30 referoidusta julkaisusta kauppatieteilijät tuottivat 27 ja kuudesta väitöskirjasta viisi. Viipurin taloudellisen korkeakouluseuran neljäs Viipuri-palkinto myönnettiin Wharton Schoolin (University of Pennsylvania) professori Sidney Winterille toukokuussa Tunnustusta opetukselle Vuosi 2008 oli haasteellinen kauppatieteelliselle tiedekunnalle, koska se oli viimeinen niin sanotun vanhan ekonomitutkinnon suorittamisvuosi. Selvisimme haasteesta kuitenkin erinomaisesti. Henkilöstön tekemän suuren työmäärän ansiosta tiedekunnasta valmistui peräti 241 kauppatieteiden maisteria tavoitteen ollessa 150. Opetuksen laadusta kertoo se, että Ekonomiliiton vuoden 2008 ekonomiopetussaavutus myönnettiin tiedekunnan opettajille. Tiedekuntaan tuli myös ylioppilaskunnan vuoden luennoitsijan palkinto. Valmistuneet työllistyivät hyvin Koulutustavoitteiden saavuttamista helpotti se, että tiedekunnan hakijamäärä pysyi perusopiskelijoiden osalta varsin hyvällä tasolla Itä-Suomen kauppakorkeakoulun perustamisesta huolimatta. Aikuiskoulutusohjelmien hakijamäärät kasvoivat merkittävästi. Myös työmarkkinatilanne pysyi finanssikriisistä huolimatta hyvänä, mistä kertoo se, että yli 80 %:lla valmistuneista oli työpaikka jo valmistumishetkellä. Tiedekunnan merkittävin yhteiskunnallinen vaikutus toteutuu laajan aikuiskoulutustoiminnan kautta, mikä nostaa Kaakkois-Suomen osaamistasoa merkittävästi. Tiedekunnan henkilökunta osallistui myös aktiivisesti kansalliseen keskusteluun eri foorumeilla olipa sitten kyse metsäteollisuuden tulevaisuusstrategioista, kansantalouden sopeutumishaasteista finanssikriisin oloissa tai informaatioyhteiskuntaan liittyvistä uusista juridisista haasteista esimerkiksi niin sanotun Lex Nokian osalta. Koulutuksen puolella merkittävin panostus oli Pietarin valtion yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa vuonna 2007 käynnistetty kaksoistutkintoon johtava kansainvälinen maisteriohjelma kansainvälisen innovaatio- ja teknologiajohtamisen alalta (MITIM-maisteriohjelma). Ohjelmaan valittiin keväällä 2008 kaikkiaan 26 opiskelijaa kuudesta eri maasta ja haasteista huolimatta ohjelma eteni hyvin. Kalevi Kyläheiko dekaani Lappeenrannan teknillisen yliopiston VUOSIKERTOMUS

14 ERILLISLAITOKSET JA TUTKIMUSINSTITUUTIT EKI Etelä-Karjala-instituutti Pehmeiden tieteiden pikkujätti on vahva alueellinen vaikuttaja Etelä-Karjala-instituutissa käynnistyi kuudes täysi toimintavuosi keväällä Instituutti on rakentanut järjestelmällisesti tutkimus- ja toimintastrategiaa, jossa johtavana periaatteena on korkeatasoisen tieteellisen tutkimustyön yhdistäminen alueelliseen vaikuttavuuteen. Tätä tavoitetta lähestytään monitieteellisillä tutkimuksilla, joiden kohde on yliopistoa ympäröivällä alueella, mutta jotka kiinnittyvät metodeillaan ja kysymyksenasetteluillaan kansalliseen sekä kansainväliseen tiedekenttään. Keskiössä raja-alueet, monikulttuurisuus ja vesi Instituutin tutkimusstrategiassa painottuvat raja-alueen erityispiirteet, monikulttuurisuus sekä vesi ympäristösosiologisena ja kulttuurisena ilmiönä. Näihin painopistealoihin tuotettiin tietoa maahanmuuttajien arjesta, alueen teollisuushistoriasta, Vuoksen jokilaakson ympäristöhistoriasta sekä arkielämästä Imatran ja Svetogorskin kaksoiskaupungissa. Instituutilla on tiiviit yhteydet kansainvälisiin tutkijaverkostoihin, joista Tensions of Europe -verkosto tutkii Euroopan rakentumista ruohonjuuritasolta ylöspäin ja Commons-verkosto yhteisesti omistettujen resurssien kehittymistä globalisoituvassa ja integroituvassa maailmassa. Verkostoja on rakennettu myös venäläisten toimijoiden ja instituutin välille. Seminaareja ja yleisöluentoja Instituutin toimintaperiaatteena on tuotetun tiedon nopea levittäminen ympäristöön. Tätä tavoitetta on toteutettu aktiivisen tiedotuksen lisäksi seminaareilla ja yleisöluennoilla, jotka liittyvät käynnissä oleviin ja valmistuneisiin tutkimuksiin. Läpinäkyvä toimintamalli on vahvistanut yliopiston roolia lähialueilla sekä rakentanut akateemista siltaa yliopiston ja yhteiskunnan välille. Instituutissa vuoden 2008 aikana toteutettu tutkimushanke Yliopisto ja maakunta on kirkastanut alueellisen vaikuttamisen ongelmakohtia, päämääriä ja strategisia valintoja. Instituutin toimintaan kuuluu tutkimuksen ohella koulutusta ja ajankohtaisia kulttuuri- sekä sivistyshankkeita, kuten vuosittaiset avoimet studia generalia -yleisöluennot. Alueellinen vaikuttaminen ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus toteutuvat instituutin kaikessa toiminnassa. NORDI Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskus Painopisteenä tekniikan ja talouden Venäjä-osaaminen Lappeenrannan teknillinen yliopisto on tehnyt merkittäviä strategisia panostuksia Venäjä-tutkimukseen ja -koulutukseen viime vuosien aikana. Olemme määrätietoisesti rakentaneet vahvoja yhteyksiä sekä venäläisiin yliopistoihin että viranomaisiin tutkimuksen ja koulutuksen aloilla. 11

15 NORDI (Northern Dimension Research Centre) on LUT:n monitieteinen tutkimusinstituutti, joka koordinoi ja vahvistaa yliopiston Venäjään liittyvää tutkimusta ja toimintaa. Toimimme kiinteässä yhteistyössä yliopiston tiedekuntien kanssa. NORDI:n tutkimustoiminnan painopisteenä ovat Venäjän ja Itämeren alueen teknistaloudelliset kysymykset, erityisesti (1) talous ja liiketoiminta, (2) innovaatiotoiminta, (3) energia sekä (4) logistiikka. Akateemisten tavoitteiden lisäksi tutkimushankkeissa ja tutkimustiedon hyödynnettävyydessä huomioimme keskeisesti myös yritysten sekä valtakunnalliset että alueelliset tarpeet. Yliopiston vuoden 2008 referoiduista tiedelehtijulkaisuista yhteensä 23 liittyi joko Venäjän markkinoihin tai ne tehtiin yhteistyössä venäläisten tutkimusryhmien kanssa. NORDI-sateenvarjon alla tiedelehtijulkaisuja syntyi yhteensä seitsemän. Vuonna 2008 NORDI:n omassa julkaisusarjassa julkaistiin yhdeksän tutkimusraporttia. Nämä raportit on erityisesti suunnattu yksityisen ja julkisen sektorin käyttöön, mikä on yksi osa NORDI:n yhteiskunnallista palvelutehtävää. Yliopiston Venäjään liittyvien pro gradu- ja diplomitöiden lukumäärä on ollut kasvussa koko 2000-luvun ja vuonna 2008 valmistui yhteensä 19 Venäjään liittyvää pro gradu- ja diplomityötä. Uusia kansainvälisiä avauksia NORDI:n roolina on myös tehdä uusia avauksia erityisesti tutkimuksessa ja yritysyhteistyössä niin kansainvälisillä, kansallisilla kuin alueellisilla foorumeilla. Vuonna 2008 LUT aloitti yhteistyössä pietarilaisten yliopistojen kanssa huippututkimukseen tähtäävään suomalais-venäläisen innovaatioyliopiston rakentamisen tekniikan, talouden ja muotoilun aloilla. Hanke sai tukea opetusministeriöltä ja sen tavoitteena on vahvistaa EU-Venäjä-tutkimusyhteistyötä. Uusimpana EU-tason aloitteena LUT on laatinut ulkoministeriön ja opetusministeriön tukemana esityksen lisätä Pohjoisen ulottuvuuden alueen yliopistoyhteistyötä. Esityksessä ehdotetaan kaikille yliopistoille avoimen Pohjoisen ulottuvuuden instituutin perustamista. Tutkimustoiminnan lisäksi NORDI järjestää eri kohderyhmien tarpeisiin kohdennettuja seminaareja, asiantuntijatilaisuuksia sekä etsii uusia tapoja tutkimuksen jalkauttamiseksi yrityksiin. Vuosittaiseen akateemisen yhteisön, elinkeinoelämän ja julkisen sektorin näkökulmat yhdistävään NORDI-seminaariin Competence through Competition -Seminar on Russia EU Relations kokoontui noin 230 osallistujaa, joista 25 % oli ulkomailta. Seminaari toimi erinomaisena tilaisuutena tiedottaa tutkimustuloksista sekä käydä vuoropuhelua erityisesti elinkeinoelämän kanssa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on ollut perustamassa ja aktiivisesti hyödyntänyt Pietariin perustettua Suomalaisvenäläistä innovaatiokeskusta mm. yritysyhteistyön, seminaarien ja viestinnän suhteen. Suomalais-venäläisen innovaatiokeskuksen organisaatio koostuu FinNode Russian ja Lappeenranta Groupin alle jaotelluista yhteistyökumppaneista, joita ovat muun muassa Tekes, Finpro, SITRA, Suomen Akatemia, VTT, Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä Lappeenrannan kaupunki. TBRC Technology Business Research Center Tutkimustoimintaa tekniikassa ja taloudessa Technology Business Research Center (TBRC) on Lappeenrannan teknillisen yliopiston erillinen tutkimusyksikkö, jonka tehtävänä on monialaisen tekniikkaa ja taloutta yhdistävän tutkimustoiminnan toteuttaminen. TBRC toimii myös yliopiston monialaisen liiketoimintavetoisen tutkimustoiminnan kehittäjänä ja kokeilijana sekä tukee yliopiston tiedekunnissa tapahtuvaa tutkijakoulutusta. Vuosi 2008 oli TBRC:n yhdeksäs kokonainen toimintavuosi. TBRC:lle oli toimintavuonna tunnusomaista valmistautuminen yliopiston uusiin strategialinjauksiin. Toiminnan määrä projektilaskutuksella mitattuna laski noin 25 % vuoden 2007 tasosta. Vuoden 2008 aikana päättyi usea laajempi tutkimushanke, eivätkä uudet isommat hankkeet vielä riittäneet kattamaan aiempien hankkeiden volyymia. Tutkimushankkeissa työskenteli vuoden aikana palkkatyössä yhteensä 50 henkilöä, jotka tekivät yhteensä 26 henkilötyövuoden kokonaistyöpanoksen. Tämän lisäksi voidaan vielä laskea professoreiden, ohjaajien ja asiantuntijoiden työpanokset. TBRC:n palkkalistoilla oli 22 jatko-opiskelijaa. Vuoden 2008 toiminnalle oli leimallista akateemisen julkaisutoiminnan laadun ja määrän kasvaminen. Väitöskirjoja valmistui kuusi. Referoitujen artikkelien määrä Lappeenrannan teknillisen yliopiston VUOSIKERTOMUS

16 jatkoi kasvuaan vuodesta 2007 ollen 30 vuonna Tieteellisten julkaisujen kokonaismäärä kasvoi noin 15 % vuoden 2007 tasoon nähden. Opinnäytetöitä valmistui 11. Vuoden 2008 aikana hankkeita oli käynnissä 17, ja niiden keskeisimpänä rahoittajana olivat TEKES ja yritykset. Vuoden 2008 aikana hankkeiden rahoitukseen ja toteutukseen osallistui kaikkiaan 59 yritystä ja organisaatiota. Vuoden 2008 aikana päättyneet hankkeet: SIRMAKKA Projektin tavoitteena oli hahmottaa ICT-toimialan muutoksia sekä analysoida toimialan johtavia, globaaleja yrityksiä ja näiden strategisia toimia markkinoiden murrostilanteessa. Tutkimustyö tehtiin analysoimalla yritysten nykyistä toimialapositiota, yhteistyötä ja liiketoimintamalleja. Näiden pohjalta laadittiin yleisiä tulevaisuudenskenaarioita ICT-sektorin kehityksestä sekä toimijoiden strategisista vaihtoehdoista muutoksessa. REFERENSSILÄHTÖISEN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN (RELI) Projektin tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa teollisen liiketoiminnan asiakassuhteiden johtamisesta erityisesti laitetoimittajien liiketoimintaympäristöissä sekä luoda työvälineitä asiakassuhteiden hallintaan. Projekti toteutettiin yhteistyössä LUT:n tuotantotalouden osaston ja Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnan kanssa. TALIKKO Uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen toimialojen rajapinnoissa: Energiateollisuus, ICT ja metsäteollisuus (Talikko) -tutkimusprojektissa tutkittiin kolmen tiukasti toisiinsa liittyvän toimialan kehittyviä rakenteita. Hankkeen päätavoitteena oli lisätä ymmärrystä muuttuvista liiketoimintaympäristöistä sekä tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia eri alojen rajapinnoilla. GLOBAL NETWORK MANAGEMENT Projektin tavoitteena oli (1) selvittää miten yritys voi luoda ja ylläpitää menestyksekästä liiketoimintaa teknologiaan, osaamiseen ja kumppanuuksiin perustuvassa globaalissa toimintaympäristössä sekä (2) siirtää tutkittuja verkostoitumiseen ja kansainväliseen kasvuun liittyviä parhaita käytäntöjä tietointensiivisiin yrityksiin näiden liiketoimintavalmiuksien parantamiseksi. Hanke toteutettiin yhteistyössä Turun kauppakorkeakoulun kanssa. KOKE Koulutus- ja kehittämiskeskus Aikuiskoulutuksen edelläkävijä Koulutus- ja kehittämiskeskus koordinoi yliopiston aikuiskoulutusta, johon kuuluvat täydennyskoulutus, aikuismaisteriohjelmat, avoin yliopisto ja kehittämispalvelut. Lappeenrannan teknillinen yliopisto tarjoaa monipuolisen ja joustavan palveluvalikon työelämän osaamisen kehittämiseen sekä monia mahdollisuuksia opiskella tutkintoon työn ohella. Osaamisen ylläpito ja jatkuva kehittäminen ovat uudistumiskyvyn ja menestyksen välttämätön edellytys. Työn ohessa maisteriksi Aikuiskoulutus on yliopiston laajin ikkuna työelämään, yrityksiin ja organisaatioihin. Vuonna 2008 aikuiskoulutukseen osallistui noin opiskelijaa noin 400 organisaatiosta. Aikuiskoulutuksen kautta yliopistoon syntyi 106 maisteritutkintoa, joista 64 budjetin ulkopuolelta rahoitettujen ohjelmien kautta. Kauppatieteiden ja tuotantotalouden koulutusohjelmat ovat yliopiston suurimmat aikuiskouluttajat; johtamisja liiketalousosaaminen kuuluu kaikkien korkeasti koulutettujen vaatimuksiin uran jossakin vaiheessa. Hitsaustekniikassa olemme Suomen johtava yliopistotason kouluttaja. Yhteistyötä täydennyskoulutuksessa Vuoden 2008 aikana koulutus- ja kehittämiskeskuksessa käynnistyi monta uutta asiaa: käynnistettiin energiatekniikan koulutusohjelman suunnittelu yhteistyössä Edutechin (Tampereen teknillinen yliopisto) kanssa, metsäklusterin teollisuustohtorikoulu sekä tekniikan aikuismaisteriohjelma AIMO; lisäksi sovittiin kauppatieteen täydennyskoulutusyhteistyöstä Ceram Business Schoolin kanssa ja käynnistettiin yhteistyössä Nordin kanssa selvitys Venäjä-liiketoiminnan koulutuksesta. 13

17 15

18 HENKILÖSTÖKATSAUS Haasteellisia töitä hyvässä ilmapiirissä Yliopiston palveluksessa työskenteli vuoden 2008 lopussa 930 henkilöä. Henkilökunnan määrä väheni 50 työntekijällä (- 5,1 %). Henkilötyövuosia tehtiin 890 ja niissä vähennystä edelliseen vuoteen oli 38 prosenttia. Merkittävin syy henkilövuosien ja henkilöstön määrän vähentymiseen oli täydentävän rahoituksen määrän lasku 27,7 miljoonasta eurosta 24 miljoonaan euroon. Yliopiston henkilöstöstrategiassa korostetaan pyrkimystä vakinaisiin palvelussuhteisiin. Vuoden 2008 lopussa 45 prosenttia yliopiston henkilöstöstä oli vakinaisessa palvelussuhteessa, joiden osuus on lisääntynyt vuosi vuodelta. Vakituisen henkilöstön määrä lisääntyi 29 henkilöä (7,6 %). Muutos on henkilöstöstrategian mukainen. Yliopiston tavoitteena on ollut vakituisilla palvelussuhteilla vahvistaa henkilöstön sitoutuneisuutta. Työyhteisön tilaa ja henkilökunnan tyytyväisyyttä seurataan vuosittain syksyllä tehtävän työtyytyväisyysbarometrin avulla. Kokonaisindeksi pysyi ennallaan hyvällä tasolla 3,3 (asteikolla 1 5). Tyytyväisyys palkkaukseen oli ensimmäisen kerran yliopistojen palkkausjärjestelmän käyttöönoton jälkeen hyväksyttävällä tasolla indeksiarvon ollessa 3,0. Erityisen tyytyväistä henkilökunta on työn haasteellisuuteen sekä työilmapiiriin ja yhteistyöhön. Kyselyn tuloksien perusteella jokainen yksikkö valitsee yhden kehittämiskohteen, joka kirjataan johdon ja yksikön väliseen tulossopimukseen. Esimies- ja johtamiskoulutusta Henkilöstökoulutuksessa painotettiin edellisten vuosien tapaan yliopistopedagogisia taitoja sekä esimiesja johtamisvalmennusta. Vuoden 2008 aikana aloitettiin strategian mukaisesti Venäjä-osaamiseen liittyvä kielija kulttuurikoulutus. Laadunhallintajärjestelmän auditointiin valmistauduttiin järjestämällä laadunhallintajärjestelmän rakentamista ja kehittämistä tukevia koulutuksia. Henkilöstökoulutuksen laatua ja osallistujien tyytyväisyyttä järjestettyyn henkilöstökoulutukseen seurataan koulutuksesta kerättävän palautteen avulla. Erityisen tyytyväisiä ovat olleet esimies- ja johtamisvalmennukseen osallistuneet henkilöt. Palautteen keskiarvo on ollut 4,9 5,0 (arviointiasteikko 1 6). Strategian mukaista keskittämistä Yliopistossa aloitettiin marraskuussa 2008 koko henkilökuntaa koskevat yt-neuvottelut. Tavoitteena oli päällekkäisyyksiä poistamalla luoda yliopiston strategiaa tukevalle osaamiselle parhaat mahdolliset toimintaedellytykset. Yt-neuvottelut päättyivät Henkilöstön lukumäärä vähenee yt-neuvottelujen seurauksena 38 henkilötyövuotta vuoden 2009 aikana. Irtisanomisilta ei vältytty, vaan yliopisto joutui irtisanomaan 12 henkilöä. Huomioita terveyden ja työkyvyn ylläpitoon Yliopiston työterveyspalveluista vastaa Suomen Terveystalo. Yliopiston toimipisteessä on työterveyslääkärin ja -hoitajan vastaanotot. Ennaltaehkäisevä toiminta painottuu terveyden ja työkyvyn seurantatarkastuksiin, jotka toteutetaan yksikkökohtaisesti viiden vuoden välein. Seurantatarkastus sisältää työpaikkakäynnin, ergonomisen selvityksen ja henkilökohtaisen terveystarkastuksen. Vuonna 2008 seurantatarkastukset tehtiin kemiantekniikan ja konetekniikan osastojen henkilökunnalle. 15

19 Sairauspoissaolopäivät vähenivät vuoden 2008 aikana 171 päivää ja poissaolopäivien määrä oli 3590 päivää. Rekisteröityjä sairauspoissaolotapauksia oli 688, lisäystä edelliseen vuoteen oli 57 tapausta. Suurin osa tapauksista (73 %) oli kestoltaan lyhytaikaisia, 1 3 vrk kestäviä sairauspoissaoloja. Kannustava palkkausjärjestelmä Yliopistoissa vuonna 2006 käyttöönotettu tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työstä suoriutumiseen perustuva palkkausjärjestelmä on vakiinnuttanut paikkansa palkkauksen määrittelyn välineenä. Järjestelmä tukee myös esimiesten ja alaisten välisiä kehittämiskeskusteluja ja lähes jokainen LUT:n työntekijä käy arviointikeskustelun esimiehensä kanssa vuosittain maalis-toukokuussa. Palkkausjärjestelmän toimivuutta seurataan systemaattisesti valtiovarainministeriön kehittämän palkkausjärjestelmiä koskevan kyselyn ja erilaisten tilastojen avulla. Järjestelmän vaikuttavuutta seurataan myös takuupalkan piirissä olevan henkilöstön määrällä. Vuoden 2008 aikana takuupalkalla olevien henkilöiden määrä väheni 41:llä. Kun verrataan muiden yliopistojen keskimääräisiä vaativuustasoja ja henkilökohtaisen palkanosan prosentteja, voidaan todeta LUT:n olevan kärjessä. Opetus- ja tutkimushenkilökunnan henkilökohtaisen palkanosan keskimääräinen prosentti on korkein ja muun henkilökunnan vaativuustasot ovat neljänneksi korkeimmat. HENKILÖTYÖVUODET RAHOITUSLÄHTEITTÄIN 1000 MUU RAHOITUS TYÖMINISTERIÖ SUOMEN AKATEMIA MAKSULLINEN PALVELUTOIMINTA BUDJETTI 1000 HENKILÖTYÖVUODET TUTKIMUSHENKILÖSTÖ OPETUSHENKILÖSTÖ OPETUSTA JA TUTKIMUSTA AVUSTAVA LABORATORIOHENKILÖSTÖ MUU TUKIPALVELUHENKILÖSTÖ Yht Yht ,8 % 2,0 % 22,9 % 8,2 % 38,6 % 24,5 % HENKILÖTYÖVUODET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN 2008 Opetushenkilöstö Tutkimushenkilöstö Laboratoriohenkilöstö Hallinto- ja toimistohenkilöstö Kirjasto- ja atk-henkilöstö Kiinteistönhuoltohenkilöstö Lappeenrannan teknillisen yliopiston VUOSIKERTOMUS

20 YLIOPPILASKUNNAN KATSAUS Vahvaa vaikuttamista Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan (LTKY:n) vuodessa 2008 näkyi erityisesti paikallinen vaikutustyö. LTKY oli vahvasti mukana yliopiston kehittämistyössä. Painopisteitä olivat muun muassa uuden tiedekuntarakenteen kehittäminen tiedekunnissa ja yliopiston uuden strategian valmistelu. Molemmissa tapahtui opiskelijan näkökulmasta selviä parannuksia. Toinen selkeä vaikutuskohde olivat kunnallisvaalit. Toimintavuoden yksi suurimmista keskustelun herättäjistä yliopistoissa oli valmisteilla oleva yliopistolaki. Myös LTKY osallistui yliopistolain valmisteluun Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n kautta. SYL:n edustaja istui lain ohjausryhmässä. Lisäksi LTKY oli mukana antamassa lausuntoa yliopistolakiluonnoksesta. Yleisesti ylioppilaskunnat suhtautuivat lakiuudistukseen positiivisesti ja pitivät sitä oikeansuuntaisena. LTKY päivitti yhdessä Saimaan ammattikorkeakoulun oppilaskunnan SAIKO:n kanssa kunnallispoliittisen linjaperinsa ja toi tavoitteitaan esiin vaalien alla. Näkyvimmin kampanjoitiin Sammonlahden monitoimihallin rakentamisen puolesta. LTKY oli myös mukana opiskelijajärjestöjen valtakunnallisessa äänestysaktiivisuustempauksessa. LTKY:n jäsenistä neljä valittiin kaupunginvaltuuston varsinaisiksi jäseniksi, mikä oli huomattava menestys. Opetuksen kehittämistä ja laatutyötä LTKY:n jäsenet osallistuivat aktiivisesti yliopiston opetuksen kehittämistoimintaan ja laatutyöhön. Aikaansaatuja uudistuksia olivat mm. ohjeistus lukihäiriöisten huomioimisesta opetuksessa sekä kandidaatintyöohjeen uudistus. Lisäksi LTKY teki paljon yhteistyötä yliopistolla opintopsykologin kanssa ja tämän seurauksena käynnistettiin mm. kummiopiskelijatoiminta fuksikursseille. Laatutyössä opiskelijat olivat mukana mm. kirjoittamassa opettajan laatuopasta sekä laatujärjestelmän sisäisissä auditoinneissa auditoijan roolissa. Vuosijuhlassa palkittiin Vuoden luennoitsija Markku Ikävalko, The Best International Teacher Tauno Tiusanen sekä Vuoden opintojaksona Ohjelmoinnin perusteet, jonka kehittäjät olivat Uolevi Nikula ja Jussi Kasurinen. Lisäksi LTKY esitti TEKES:n Hyvä Opettaja -palkinnon saajaksi Jaakko Larjolaa, joka palkittiin esityksen perusteella. Parannuksia opiskelijan toimeentuloon Opintotuen tulorajat nousivat vuoden 2008 alussa 30% ja opintoraha nousi 1.8. alkaen 298 euroon 259,01 eurosta. Molemmat olivat huomattavia muutoksia, etenkin periaatteellisella tasolla, sillä viimeksi opintorahaa on korotettu 90-luvun alkupuolella. Kuluvan vuoden alusta poistui myös asumislisän tarveharkinta eli puolison tulojen vaikutus lisään. Opiskelijan toimeentulo siis parani selvästi, vaikka 17

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Valtiontalouden kuukausitiedote

Valtiontalouden kuukausitiedote Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 02.04.2007 Valtiontalouden kuukausitiedote 31.12.2006 Valtion talousarvion toteutumalaskelma Verot ja veronluonteiset tulot talousarviokirjanpidosta (erittely) Valtion tuotto-

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Seminaarialustus Yliopistolaki, 4 Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Lappeenrannan teknillisen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Lappeenrannan teknillisen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, Lapppeenrannan 1/6 teknillisen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

Hewlett-Packard Oy VUOSIKERTOMUS

Hewlett-Packard Oy VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS 1.11.1997 31.10.1998 TOIMINTA LYHYESTI Toiminnan tulos milj. mk 1998 1997 150 100 50 0 Voitto ennen veroja Voitto Liikevaihto mmk 2 227 1 687 Liikevaihdon muutos % +31.9 +28.0 Käyttökate

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS

MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS Esittely 2015 SUOMEN YLIOPISTOKESKUKSET Suomessa on 14 yliopistoa Yliopistokeskuksia 6 alueilla joilla ei ole omaa yliopistoa mutta usean yliopiston toimintaa: Kajaani Kokkola

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Oikeuskanslerinviraston tilinpäätös 2013 Oikeuskanslerinviraston talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) Tilinpäätös

Lisätiedot

I Tilinpäätöslaskelmien analyysi I

I Tilinpäätöslaskelmien analyysi I Talouskatsaus 2006 I Tilinpäätöslaskelmien analyysi I Rahoitus ja varojen käyttö Talousarvion nettovaroja oli vuonna 2006 käytettävissä 410 miljoonaa euroa, josta varsinainen budjetti oli 86 % (352,8 milj.

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09 1. a) Yhtiön nimi: Hevosopisto Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 25 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on hevosalan sekä ravi- ja ratsastusurheilun korkeatasoinen koulutustoiminta,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

KATSAUS YLIOPISTOJEN TALOUTEEN JA HENKILÖSTÖÖN

KATSAUS YLIOPISTOJEN TALOUTEEN JA HENKILÖSTÖÖN LIITE 2 KATSAUS YLIOPISTOJEN TALOUTEEN JA HENKILÖSTÖÖN Yliopistojen taloutta on tarkasteltu aikajaksolla 2011 2013 kannattavuutta, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta kuvaavien tunnuslukujen avulla. Lisäinformaatiota

Lisätiedot

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 18.3.2011. QPR Software Plc

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 18.3.2011. QPR Software Plc QPR Software Oyj Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 18.3.2011 Vuosi 2010 Yritysohjelmistojen kysyntä elpyi useilla markkinoilla Edelleen merkittäviä eroja eri markkinoiden kesken Liikevaihto nousi

Lisätiedot

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 1-4/2016 Liikevaihto 840 677,72 300, Yleiset myyntitilit 840 677,72 3000, Myynti 840 677,72 Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 3980, Muut tuotot 200,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

Toteutuneet bruttomenot (432,7 milj. euroa) olivat kertomusvuonna 15 miljoonaa euroa pienemmät kuin edellisenä vuonna (muutos 3 %).

Toteutuneet bruttomenot (432,7 milj. euroa) olivat kertomusvuonna 15 miljoonaa euroa pienemmät kuin edellisenä vuonna (muutos 3 %). TALOUSKATSAUS 2007 Tilinpäätösanalyysi Rahoitus ja varojen käyttö Talousarvion nettovaroja oli vuonna 2007 käytettävissä 422,4 miljoonaa euroa, josta varsinainen budjetti oli 339,8 miljoonaa euroa (80

Lisätiedot

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Turun kaupungin toimenpiteet valmistavan teknologiateollisuuden sekä teknillisen

Lisätiedot

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE Askolan vesihuoltolaitos LIITTYJÄT,93 % Väkiluku as 4 988 Vesijohdon liittymis-% % 65 % Vesijohtoon liittyneet as 3 242 Viemärin liittymis-% % 34 % Viemäriin liittyneet as 1 696 VOLYYMIT m 3 /a Veden pumppaus

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen HAMK pähkinänkuoressa 8.8.2016 Organisaatio Korkeakoulujohtaminen Yhtiökokous Hallitus Rehtori, Toimitusjohtaja Omistajat Hallinto Vararehtori Toimitusjohtajan

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 TIEDOTE 1(5) 27.11.2006 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 Konserni Aina Group konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 69.865.140 euroa (vuonna 2005

Lisätiedot

31.12.2012 26.3.2013. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa

31.12.2012 26.3.2013. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa 31.12.2012 Talousarviotalouden tulot ja menot Talousarviotalouden yli-/alijäämä 55 50 Mrd 12 kuukauden liukuva summa Tulot Menot Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi 5 0 45-5 40-10 35-15

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY TASEKIRJA 31.12.2015 VIRPINIEMI GOLF OY Virpiniemi Golf Oy Y-tunnus 1892969-4 kotipaikka OULU TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01.2015 31.12.2015 Sisällys: Sivu Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3-4 Liitetiedot

Lisätiedot

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutuksen tuotot Valmennuksen tuotot Kilpailutuotot Nuorison tuotot Tiedotuksen tulot Julkaisujen tuotot Kansainväliset tuotot Hallinnon tuotot Muut vars. toim. tuotot

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008 TASEKIRJA 31.12.2008 Sisällys sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 5 Tositelajit ja säilyttämistapa 5 Tilinpäätöksen allekirjoitus 6 Tilikartta 7 Tasekirja

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

UB urheiluseura alv UB14.WTR

UB urheiluseura alv UB14.WTR TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset lyhytaik.

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

HUOLENPITÄVÄ JA SELKOKIELINEN. Suomen huolenpitävin ja selkokielisin tilitoimisto, joka tekee perinteiset asiat uudella tavalla.

HUOLENPITÄVÄ JA SELKOKIELINEN. Suomen huolenpitävin ja selkokielisin tilitoimisto, joka tekee perinteiset asiat uudella tavalla. TILINPÄÄTÖS 2016 HUOLENPITÄVÄ JA SELKOKIELINEN Suomen huolenpitävin ja selkokielisin tilitoimisto, joka tekee perinteiset asiat uudella tavalla. TEKNOLOGINEN EDELLÄKÄVIJÄ Monipuoliset taloushallinnon ohjelmistot

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

Aalto-yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Aalto-yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, 1/6 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak. YO Valtak.

Lisätiedot

T A S E K I R JA

T A S E K I R JA Y-tunnus 0928095-0 T A S E K I R JA 31.12.2013 TILIKAUSI 01.01.2013 31.12.2013 Y-tunnus 0928095-0 SISÄLTÖ: VUOSIKERTOMUS 1. 4. TULOSLASKELMA 5. TASE 6. 7. LIITETIEDOT 8. 9. LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA

Lisätiedot

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto UEF // University of Eastern Finland Jukka Mönkkönen 20.12.2016 1 Tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnalliset

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

Marjo Nykänen

Marjo Nykänen MAMK laadunvarmistuksen kehittäjänä Yhteistyötä laadun vuoksi ammattikorkeakoulujen laatutoimijoiden tapaaminen 9.12.2010 Sisältö MAMK vuonna 2010 Laadunvarmistuksen pitkät perinteet Laatu MAMKissa MAMKin

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr U3 Asteri urheiluseurau314.wtr TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211)

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutustoiminta Valmennustoiminta Kilpailutoiminta Nuorisotoiminta Tiedotustoiminta Julkaisutoiminta Kansainvälinen toiminta Hallinto Muu varsinainen toiminta Poistot

Lisätiedot

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy Imatran Golf Oy Pien- ja mikroyritysasetuksen mukainen tilinpäätös ajalta 1.1. - 31.12.2016 Arkistoviite: 2016-002 1 IMATRAN GOLF OY Golftie 11 55800 Imatra Kotipaikka Imatra Y-tunnus 2209820-5 Sisällys

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS TAMPERE3 Tavoitteena on tieteenalojen rajapinnoista ammentava monialainen, innostava ja globaalisti vetovoimainen tutkimus- ja oppimisympäristö, jolla on vahvaa kansallista ja kansainvälistä painoarvoa

Lisätiedot