Ohjelma ja abstraktit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjelma ja abstraktit"

Transkriptio

1 Ohjelma ja abstraktit

2

3 Sisällysluettelo Aikataulu 4 Käytännön ohjeita 7 Plenum: Dosentti Maili Pörhölä: Kiusaamiskokemukset yhteisöön kiinnittymisen esteenä 8 Plenum: FT Minna Suni: Maahanmuuttajat ja työyhteisön jäsenyys 9 Paneelikeskustelu: Miten Suomessa toteutuu viestinnällinen tasa-arvo? 10 Työryhmä: Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen ja sen tilanteisuus 11 Työryhmä: Eroon eristävästä jännittämisestä 17 Työryhmä: Erillisyyden ja yhteisyyden rakentuminen työssä ja työyhteisössä 20 Työryhmä: Erillisyys ja yhteisyys julkisissa diskursseissa ja viestintäareenoilla 25 Työryhmä: Vuorovaikutussuhteet ja yhteisön jäsenyys 28 Työryhmä: Haastava puheenaihe, haastava vuorovaikutussuhde: Hyvinvoinnin ja interpersonaalisen viestinnän rajapinnalla Työryhmä: Yhteisessä verkossa. Verkostot ja yhteisöt tietokonevälitteisissä ympäristöissä Osallistujat 38 3

4 Puheviestinnän päivät 2009 Yhteisyys ja erillisyys Perjantai 25. syyskuuta Ilmoittautuminen Puheviestinnän päivien avaus, Prologos ry:n puheenjohtaja Marko Siitonen n vararehtori Matti Leino (L302) Plenum-esitelmä: Kiusaamiskokemukset yhteisöön kiinnittymisen esteenä Dosentti Maili Pörhölä,, viestintätieteiden laitos (L302) Lounas Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen ja sen tilanteisuus Professori Hannele Dufva Professori Tarja Valkonen Vuorovaikutuksessa oppiminen ja vuorovaikutusjärjestyksen säilyttäminen lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa Lehtori Tuuli Murtorinne Jyväskylän normaalikoulu Miten vuorovaikutusosaaminen kehittyy tutkijoiden työssä? Tohtoriopiskelija Anne Laajalahti Johtajan televisioesiintymisen haasteet Assistentti Vilja Laaksonen Johtajavetoisesti ja osallistuen. Johtajan vuorovaikutusosaamisen ihanteet tietoperustaisessa organisaatiossa Tohtoriopiskelija Maijastiina Rouhiainen-Neunhäuserer Työryhmät Eroon eristävästä Erillisyyden ja yhteisyyden jännittämisestä rakentuminen työssä ja FT Merja Almonkari työyhteisössä Tampereen yliopisto FT Leena Mikkola FM Riitta Koskimies Turun kauppakorkeakoulu Viestintäarkuuden vaikutus työhön HuK Janica Brander Tampereen yliopisto Työparityöskentely esiintymisvarmuuden kehittämisen kurssilla Lehtori Jonna Koponen Kuopion yliopisto, kielikeskus Opintopsykologi Katri Ruth Kuopion yliopisto Onko esiintymisvarmuuden kehittämisen kursseilla vaikutusta? Tutkija Merja Almonkari Tampereen yliopisto Lehtori Riitta Koskimies Turun kauppakorkeakoulu Minä vai me? Opettajaksi opiskelevien käsityksiä asiantuntijuuden erillisyydestä ja yhteisyydestä FT Emma Kostiainen FT Maija Gerlander Helsingin yliopisto Käytänne nimeltä perehdyttäminen perehdyttämisen tarkastelua vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden näkökulmista HuK Niina Pitkänen Kehityskeskustelu suomalaisilla työpaikoilla yksilöt monikulttuurisen organisaation yhteisöllisyyttä rakentamassa Tohtoriopiskelija, FL Kirsi-Marja Toivanen-Sevrjukova sali L209 sali L207 sali L206a 4

5 Kahvitarjoilu Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen ja sen tilanteisuus Professori Hannele Dufva Professori Tarja Valkonen Vuorovaikutusosaamisen mittaaminen pk-yritysten kansainvälistymisessä keskeisissä yhteistyösuhteissa Tohtoriopiskelija Pipsa Purhonen Maahanmuuttaja asiakkaana. Näkökulmia työvoimaneuvojan vuorovaikutusosaamiseen Yliopisto-opettaja Tarja Tanttu Joensuun yliopisto Kulttuurienvälinen vuorovaikutusosaaminen monikulttuurisessa kontekstissa. Sopeutumisesta yhteisen kulttuurin luomiseen? Assistentti Riitta Saastamoinen Tilanteinen kielitaito ja vuorovaikutusosaaminen näkökulmia vieraan kielen osaamiseen Professori Hannele Dufva Työryhmät Erillisyys ja yhteisyys julkisissa Erillisyyden ja yhteisyyden diskursseissa ja rakentuminen työssä ja viestintäareenoilla työyhteisössä FT Maija Gerlander FT Leena Mikkola Tampereen yliopisto Yhteisyys ja erillisyys retorisina strategioina Nokia Mission Markku Koiviston herätyssaarnoissa TT, MA Mika Hietanen Åbo Akademi Retorisen teloksen yhteisöllisyys FM Timo P. Huhtinen Tampereen yliopisto Mahdollistavat televisiokeskustelut YTL, Tiina Rautkorpi Tampereen yliopisto Vammais-sanueen merkityksistä lehtiteksteissä ja kielenkäyttäjien asenteissa FM Heidi Martimo Oulun yliopisto Esimies-alaisviestintä ja palaute hajautuneissa työyhteisöissä Tohtoriopiskelija Inkeri Roos-Cabrera Henkilökohtaisuuden ja instrumentaalisuuden ilmiö työpaikan vuorovaikutussuhteissa Tohtoriopiskelija Hanna Kinnunen Mitä supportiivinen viestintä selittää? Sosiaalisen tuen merkitys yksilölle ja organisaatiolle FT Leena Mikkola sali L209 sali L207 sali L206a Prologos ry:n ylimääräinen kokous (206a) Iltajuhla Prologos ry 20 vuotta (Musica) 5

6 Lauantai 26. syyskuuta Vuorovaikutussuhteet ja yhteisön jäsenyys Dosentti Maili Pörhölä, Oppilaat opettajien kiusaajina: Kuinka opettajat selviytyvät? Tohtoriopiskelija Teemu Kauppi 9.35 Koulukiusaamiseen vastaaminen: kiusatun viestintä, kiusaamisesta kertominen ja selviytyminen Yliopistonlehtori Sanna Karhunen Helsingin yliopisto 9.55 Selviytyminen työpaikan kiusaamissuhteessa Tohtoriopiskelija Sini Rainivaara Vahvistumista vuorovaikutussuhteissa. Pakolaisten läheiset suhteet ja uuteen maahan muuttamisen haasteet Yliopistonopettaja Lotta Kokkonen Työryhmät Yhteisessä verkossa. Verkostot ja yhteisöt tietokonevälitteisissä ympäristöissä FT Marko Siitonen, Vuorovaikutteisuus sosiaalisessa mediassa TaM, HuK Jussi-Pekka Erkkola 9.35 Kansainvälinen intranet organisaatiokulttuurin rakentamisessa Fil. yo. Laura Heinovaara 9.55 Vuorovaikutus ja negatiivinen kommentointi muotiblogeissa HuK Jenni Rotonen Johtajan viestintä verkkopeliyhteisöissä FT Marko Siitonen Haastava puheenaihe, haastava vuorovaikutussuhde FT Leena Mikkola, Yhteistä jakamista vai erillistä kohtaamista? Huonojen uutisten kertominen haasteellisena lääkäri-potilasviestintätilanteena Tohtoriopiskelija Marjanna Artkoski Tampereen yliopisto 9.35 Skitsofreniaa sairastavan aikuisen lapsen interpersonaalinen viestintä vanhemman näkökulmasta HuK Venla Kuuluvainen Tampereen yliopisto 9.55 Tahaton lapsettomuus yhdistävä ja erottava puheenaihe Tutkimusassistentti Johanna Mäkelä Tampereen yliopisto sali L209 sali L207 sali L206a Tauko Plenum-esitelmä: Maahanmuuttajat ja työyhteisön jäsenyys FT Minna Suni,, kielten laitos (L302) Lounas Paneelikeskustelu: Miten Suomessa toteutuu viestinnällinen tasa-arvo? Vetäjä: professori Tarja Valkonen, (L302) Päivien koonti ja loppusanat (L302) 6

7 L (Liikunta): esitelmät ja paneelikeskustelu salissa L302 (3. kerros) työryhmät kokoontuvat saleissa L206a, L207 ja L209 (2. kerros) kahvitarjoilu perjantaina lounasmahdollisuus perjantaina kahvila Sykkeessä (2. kerros) P (Philologica): lounasmahdollisuus perjantaina ja lauantaina opiskelijaravintola Lozzissa M (Musica): iltajuhla perjantai-iltana klo Ruokailu Kampuksella voi halutessaan lounastaa perjantaina kahvila Sykkeessä klo tai opiskelijaravintola Lozzissa klo Lauantaina Lozzi palvelee klo Kahvitarjoilu Osallistumismaksuun sisältyy kahvitarjoilu perjantaina. Kahvit tarjoillaan Liikunta-rakennuksen kolmannen kerroksen aulassa. Internet Langaton verkko toimii Liikunta-rakennuksen ensimmäisen kerroksen aulatiloissa sekä toisen kerroksen aulatiloissa, kahviossa ja osittain työryhmien kokoontumistiloissa. Ensimmäisen kerroksen atk-luokassa L128 on internetin käyttömahdollisuus seuraavilla tunnuksilla: Tunnus: sport-guest8 Salasana: Tap89Si90 (Luokassa on opetusta perjantaina klo ja ) 7

8 Plenum-esitelmä: Kiusaamiskokemukset yhteisöön kiinnittymisen esteenä Dosentti Maili Pörhölä,, viestintätieteiden laitos Vertaissuhteilla ja vertaisyhteisöillä on tärkeä merkitys yksilön henkiselle, fyysiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Erilaiset opiskelu- ja työyhteisöt muodostuvat länsimaisissa kulttuureissa yleensä keskeisimmiksi ja pitkäkestoisimmiksi vertaisyhteisöiksi. Näiden yhteisöjen jäsenyyttä ja hyväksyntää tavoitellaan, ja niiden ulkopuolelle jääminen koetaan yleensä menetykseksi. Opiskelu- ja työyhteisöjen ominaispiirteisiin kuuluu se, että niissä yksilöt ohjautuvat vertaissuhteisiinsa pääsemättä itse valitsemaan, kenen kanssa rakentavat opiskelutoveri- tai työtoverisuhdetta. Niinpä hyvien, palkitsevien vertaissuhteiden luominen ja ylläpitäminen saattavatkin joskus muodostua haasteeksi. Vertaissuhteet voivat muodostua jopa yksilön hyvinvointia ja kehitystä haittaaviksi tekijöiksi. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että noin kymmenen prosenttia Suomessa peruskoulua suorittavista pojista ja kuusi prosenttia tytöistä kokee olevansa koulutovereidensa kiusaamisen ja syrjinnän kohteena vähintään kerran viikossa. Joidenkin kohdalla kiusaaminen jatkuu vielä lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa. Tuoreet tutkimustulokset osoittavat myös, että yli viisi prosenttia suomalaisista korkeakouluopiskelijoista kokee olevansa säännöllisen kiusaamisen ja syrjinnän kohteena opiskelutovereidensa taholta. Työelämässä olevista suomalaisista yli 20 prosenttia kertoo kokeneensa kiusaamista työpaikallaan. Kiusaamiskokemukset niin opiskelu- kuin työyhteisössäkin vahingoittavat yksilön vertaissuhteita, vaikeuttavat hänen kiinnittymistään vertaisyhteisöönsä, heikentävät hänen henkistä ja fyysistä hyvinvointiaan ja alentavat hänen opiskelu-/työmotivaatiotaan. Kiusaamiskokemuksilla voikin olla kauaskantoisia vaikutuksia yksilön opiskelu- ja työuralle, ja ne voivat johtaa jopa sosiaaliseen syrjäytymiseen myöhemmin elämässä. Lisäksi kiusaamisongelmat vahingoittavat yhteisöä, jossa ongelma ilmenee. Tarkastelen esitelmässäni vertaissuhteiden kehityspolkuja lapsuudesta aikuisuuteen. Tutkimustuloksiin nojaten pohdin erityisesti sitä, miten kouluaikaiset kiusaamiskokemukset vaikuttavat yksilön henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin ja hänen kykyynsä kiinnittyä erilaisiin vertaisyhteisöihin kouluaikana ja myöhemmin elämässään. Kehittämäni Vertaisyhteisöön kiinnittymisen teorian avulla pyrin havainnollistamaan erilaisten vertaissuhteiden, ja erityisesti kiusaamissuhteiden merkitystä sekä kiusaamisen uhrien että toisia kiusaavien hyvinvoinnille ihmissuhteissaan. Lopuksi pohdin, millaista tukea puheviestinnän tutkimus ja puheviestinnän ammattilaiset voivat tarjota vertaissuhteiden kehittämiseen ja kiusaamisongelmien torjumiseen opiskelu- ja työyhteisöissä. 8

9 Plenum-esitelmä: Maahanmuuttajat ja työyhteisön jäsenyys FT Minna Suni,, kielten laitos Työyhteisöt ovat Suomessa alkaneet toden teolla monikulttuuristua maahanmuuton myötä. Yhä useampi suomea äidinkielenään puhuva työntekijä on jo saanut rinnalleen muunkielisen työtoverin, ja eri osapuolten ammatilliseen arkeen on näin ilmaantunut uudenlaisia vuorovaikutuksen haasteita. Maahanmuuttajien on muita hankalampi päästä mukaan työelämään. Kun työpaikka viimein löytyy, työyhteisön todellisen jäsenyyden saavuttaminen saattaa osoittautua vielä vaativammaksi tavoitteeksi, koska se onnistuu vain työtovereiden tuella. Toisaalta uuteen yhteisöön tai kulttuuriin sisään pääseminen on mahdotonta ilman tiettyä ulkopuolisuuden kokemusta ulkopuolisuus on siis olennainen kehityksen lähtökohta, kuten venäläinen filosofi Mihail Bakhtin on huomauttanut (Bakhtin 1986). Suomalaisilla työpaikoilla yhteisenä viestintävälineenä käytetään tietysti eniten suomea, joka enemmistölle on äidinkieli, mutta maahanmuuttajille toinen kieli. Monet maahanmuuttajat jännittävät suomen kielen taitonsa riittävyyttä työssä ainakin alkuun, ja epäilijöitä löytyy ehkä heidän ympäriltäänkin. Samalla suomenkieliset työtoverit ovat epävarmoja omista taidoistaan: läheskään kaikilla ei ole ennestään tottumusta toimia monikulttuurisissa kohtaamisissa äidinkielellään eikä ehkä myöskään valmiutta mukauttaa omia ja työyhteisön vakiintuneita viestintäkäytänteitä muuttuneisiin tarpeisiin. Esimerkiksi oma tietoisesti selkeytetty puhetapa voi kuulostaa vieraalta ja väärältä. Vuorovaikutusosaamisen rajat tulevat siis vastaan puolin ja toisin. Myös niissä työyhteisöissä, joissa konserni- tai työkieleksi on valittu englanti, suomenkieliset työntekijät käyttävät keskenään paljolti suomea. Suomi on mm. huumorin, epämuodollisen juttelun ja hiljaisen tiedon kieli. Englannin käyttöala voi siten olla selvästi kapeampi kuin ulkomailta rekrytoidut työntekijät odottavat, ja moni heistä kokeekin itsensä ainakin jossakin määrin ulkopuoliseksi työyhteisössään. Käsittelen näitä aihepiirejä konkreettisten aineistoesimerkkien avulla. Etenen mikrotasolta eli yksittäisten keskustelutilanteissa esiintyvien ymmärtämisongelmien tarkastelusta kohti makrotasoa eli yhteisön jäsenyyden kysymyksiä (ks. Lave & Wenger 1991; Suni 2008). Pyrin kuvaamaan, miten työyhteisön jäsenyyttä rakennetaan, kun kielitaidon puutteet ovat osaltaan vaikeuttamassa viestintää. Tarkasteltavana on otteita sekä vasta Suomeen tulleiden suomeksi käymistä keskusteluista että terveydenhuollon, koulutuksen ja tutkimuksen parissa jo pidempään työskennelleiden maahanmuuttajien haastatteluista. Myös muiden työyhteisön jäsenten ja asiakkaiden näkökulmat ovat esillä. Esittelen lyhyesti myös maahanmuuttajien kielikoulutusta (ks. Pöyhönen ym. 2009) ja sen ohjenuorana olevaa Eurooppalaista viitekehystä (Euroopan neuvosto 2003), johon sisältyvät kielitaidon taitotasokuvaukset ovat selkeän viestinnällisiä. Yksi ajankohtainen kehittämisen kohde alalla on työelämän kieli- ja viestintätaitoihin keskittyvän koulutuksen vieminen työpaikoille niin, että se tavoittaisi paitsi maahanmuuttajat myös heidän lähimmät työtoverinsa. Monikulttuuristen työyhteisöjen viestintähaasteisiin olisi koulutuksessakin luontevinta tarttua yhteisesti eikä erillään. Bakhtin, M Speech genres and other late essays. Käänt. V. McGee, Toim. C. Emerson & M. Holquist. Austin, Texas: University of Texas Press. Lave, J. & Wenger, E Situated learning: Legitimate peripheral participating. Cambridge: Cambridge University Press. Euroopan neuvosto Eurooppalainen viitekehys: Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Helsinki: WSOY. Pöyhönen, S., Tarnanen, M., Kyllönen, T., Vehviläinen, E.-M. & Rynkänen, T Kielikoulutus maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa. Tavoitteet, toteutus ja hallinnollinen yhteistyö. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Suni, M Toista kieltä vuorovaikutuksessa. Kielellisten resurssien jakaminen toisen kielen omaksumisen alkuvaiheessa. Jyväskylä Studies in Humanities 94. Jyväskylä:. 9

10 Paneelikeskustelu: Miten Suomessa toteutuu viestinnällinen tasa-arvo? Tunnetun metaforan mukaan viestintä on yhteiskunnan liimaa. Vuorovaikutuksessa rakentuvat niin läheiset ihmissuhteet, ryhmät, yhteisöt kuin organisaatiotkin. Osallistumme viestintä- ja vuorovaikutustilanteisiin liittyäksemme toisiin, tullaksemme ymmärretyiksi ja hyväksytyiksi, saadaksemme tietoa ja vaikuttaaksemme tärkeinä pitämiimme asioihin. Puheviestinnän päivien teema Yhteisyys ja erillisyys haastaa tarkastelemaan tasaarvonäkökulmasta suomalaista viestintäyhteiskuntaa. Paneelissa pohditaan, mitä on viestinnällinen tasa-arvo ja miten se Suomessa toteutuu. Miten tasavertaisesti eri-ikäiset, eri sukupuolta olevat, eri aloilla toimivat, erilaisia kulttuureja tai ryhmiä edustavat yhteiskunnan jäsenet voivat rakentaa ja ylläpitää toimivia vuorovaikutussuhteita ja -verkostoja, hankkia ja jakaa tietoa tai vaikkapa vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon? Mitkä ovat niitä haasteita tai ongelmia, jotka ovat suomalaisessa yhteiskunnassa kansalaisten viestinnällisen tasa-arvon esteinä? Millaisia mahdollisuuksia puheviestinnän koulutukselle ja tutkimuksella on edistää kansalaisten viestinnällistä tasa-arvoa? Osallistujat Lehtori Raili Kivelä, Jyväskylän lyseo Yliopistonopettaja Lotta Kokkonen, Fil. yo. Esko Pulliainen, Yliassistentti Marko Siitonen, Ohjelmapäällikkö Riitta Vanhatalo, YLE Keskustelua johtaa professori Tarja Valkonen, 10

11 Työryhmä: Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen ja sen tilanteisuus Monitieteisessä työryhmässä tarkastellaan puheviestinnän ja kielen tutkimuksen ja opetuksen näkökulmista viestintä- ja vuorovaikutusosaamista koskevia kysymyksiä. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen määritellään tässä yhteydessä moniulotteiseksi osaamisrakenteeksi, joka sisältää tiedon ja ymmärryksen viestinnän ja vuorovaikutuksen ominaisluonteesta, motivaation ja taidon toimia erilaisissa viestintätehtävissä ja -tilanteissa sekä kyvyn suunnitella, kontrolloida ja arvioida viestintäkäyttäytymisen tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Puheviestinnän päivien yhteisyys ja erillisyys -teemaan liittyen työryhmässä on tavoitteena pohtia, millaisia arvoja ja ideologioita vuorovaikutusosaamisen tutkimukseen ja kehittämiseen kytkeytyy. Millaisia eettisiä kysymyksiä liittyy viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen tutkimukseen? Koulutuksen ja opetuksen näkökulmasta on merkityksellistä pohtia, millaisia eksplisiittisiä tai implisiittisiä viestintäkompetenssin vaatimuksia eri yhteyksissä esitetään. Miten esimerkiksi äidinkielen ja vieraiden kielten puheviestinnän opetus tai viestintäkoulutus ottavat huomioon dialogisuuteen liittyvät moniarvoisuuden ja moniäänisyyden periaatteet? Viestintäetiikkaa voidaan tarkastella osana viestintä- ja vuorovaikutuskompetenssia. Miten viestintäetiikka kehittyy vai pitäisikö sitä aivan erityisesti kehittää? Viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen tilanteisuus puolestaan nostaa esiin kysymyksiä siitä, miten ja missä viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen kehittyy. Millaiset tilannetekijät ovat ominaisia viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen kehittymiselle? Miten viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen kehittyy esimerkiksi erilaisissa työ- ja yksityiselämän konteksteissa tai millainen osaaminen näissä konteksteissa joutuu erityisesti koetukselle? Miten osaaminen siirtyy tilanteesta toiseen? Päivien järjestäjät toteavat esitelmäpyynnössään, että työryhmiin tarjottavat esitelmät voivat olla niin empiiristen tutkimusten esittelyä kuin muita tieteellisiä puheenvuoroja. Näin on myös tässä työryhmässä. Monitieteisen tarkastelun tavoitteena on syventää ymmärrystämme viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen ominaisluonteesta ja lähtökohdista. Työryhmän puheenjohtajat Professori Hannele Dufva, Jyväkylän yliopisto, kielten laitos Professori Tarja Valkonen,, viestintätieteiden laitos Aikataulu (pe 25.9.) Tuuli Murtorinne: Vuorovaikutuksessa oppiminen ja vuorovaikutusjärjestyksen säilyttäminen lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa Anne Laajalahti: Miten vuorovaikutusosaaminen kehittyy tutkijoiden työssä? Vilja Laaksonen: Johtajan televisioesiintymisen haasteet Maijastiina Rouhiainen-Neunhäuserer: Johtajavetoisesti ja osallistuen. Johtajan vuorovaikutusosaamisen ihanteet tietoperustaisessa organisaatiossa Pipsa Purhonen: Vuorovaikutusosaamisen mittaaminen pk-yritysten kansainvälistymisessä keskeisissä yhteistyösuhteissa Tarja Tanttu: Maahanmuuttaja asiakkaana. Näkökulmia työvoimaneuvojan vuorovaikutusosaamiseen Riitta Saastamoinen: Kulttuurienvälinen vuorovaikutusosaaminen monikulttuurisessa kontekstissa. Sopeutumisesta yhteisen kulttuurin luomiseen? Hannele Dufva: Tilanteinen kielitaito ja vuorovaikutusosaaminen näkökulmia vieraan kielen osaamiseen 11

12 Vuorovaikutuksessa oppiminen ja vuorovaikutusjärjestyksen säilyttäminen lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa Lehtori Tuuli Murtorinne, Jyväskylän normaalikoulu Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen pedagogista tietotaitoa on olemassa runsaasti, mutta opetuksen käytännön kuvauksesta on tutkimustietoa toistaiseksi vähän. Koulutuksessa ja työelämässä korostetaan yhteistoiminnallisuutta ja yhteisöllisyyttä, jotka ovatkin muotoutuneet tärkeiksi periaatteiksi. Tulevaisuuden työelämä tarvitsee sellaisia tekijöitä, joiden vuorovaikutustaidot ovat hyvin vahvat, joiden yhteisölliset taidot ovat arkisen itsestään selviä ja joiden vastuuntunto yhteisistä sopimuksista ja käytänteistä kuuluu arkiseen työkulttuuriin Yhteisöllistä eli kollaboratiivista oppimista on tutkittu tarkasteltaessa pienryhmäoppimista, josta yhteisen ymmärtämisen käsite on otettu käyttöön Toiminta edellyttää ryhmältä kiinteää vuorovaikutusta, sitoutumista yhteiseen tehtävään sekä sitä, että he ymmärtävät toisiaan, pyrkivät rakentamaan yhteistä tietämystä sekä saavuttamaan ratkaisun annettuun ongelmaan. Tarkastelen sitä, miten lukiolaiset toimivat vuorovaikutukseen perustuvassa opetuksessa äidinkielen tunnilla: miten he analysoivat yhteistä tavoitetta, miten he muokkaavat yhteiseen ymmärrykseen perustuvaa opiskelutehtävää, miten he organisoivat työskentelyään ja saavuttavat heille ryhmänä asetetun tavoitteen tuottavat yhteisen tekstin. Tavoitteeni on kuvata vakiintunutta oppimisen vuorovaikutusjärjestystä ja siinä kehittyvää omaa puhegenreä; opiskelijat eivät keskustele pienryhmissä ajoittain tai silloin, kun se opetuksen sisältöön luontevasti sopii, vaan koko ajan, kaikilla äidinkielen tunneilla jokaisen aiheen ja asian käsittelyn yhteydessä. Tavoitteeni on myös osoittaa, miten tieto rakentuu vuorovaikutuksessa ja miten yhdessä opiskelijoiden ja opettajan kanssa muokattu pedagoginen vuorovaikutuskäytäntö toimii. Opetuksen nauhoitteet on litteroitu; saadusta aineistosta on tulkittu joitakin havaintoja, jotka paitsi toistuvat, osoittavat myös rakenteena etenevän mallin - skeeman, jonka mukaan opiskelijat tottuvat pienryhmässä itseohjautuvasti työskentelemään. Litteraatio osoittaa, miten toiminta etenee, miten vuorot määräytyvät ja miten keskustelun tavoite annettu äidinkielen tehtävä eri vaiheiden kautta saavutetaan. Keskusteluiden alussa luotu suunnitelma siitä, miten tehtävä olisi mielekäs tehdä, ohjaa keskustelun etenemistä. Myös tämä käytäntö osoittaa sen, että vuorovaikutuksessa oppimisessa on tarpeen vakiinnuttaa yhteinen toiminta. Samalla se kertoo myös siitä, että ryhmällä on oma menettelytapansa vahvistaa yhteinen ymmärrys. Yhteisen ymmärtämisen näkökulma ilmenee opiskelijoiden tavassa suunnitella työskentelyään, muodostaa tehtävänannossa tavoiteltavaa tietoa, ideoida keskustelun tulokseksi vaadittavaa tekstiä sekä luoda institutionaalista järjestystä ryhmäkeskustelunsa rakenteeksi. Miten vuorovaikutusosaaminen kehittyy tutkijoiden työssä? FM, tohtoriopiskelija Anne Laajalahti,, viestintätieteiden laitos Työelämässä tarvittavan vuorovaikutusosaamisen tärkeyttä korostetaan useissa tutkimuksissa ja tulevaisuuden ennusteissa (esim. Huotari, Hurme & Valkonen 2005; Kostiainen 2003). Vaikka viestinnällä ja vuorovaikutuksella on epäilemättä tärkeä rooli niin työelämässä kuin laajemminkin yhteiskunnassa (Morreale & Pearson 2008), vuorovaikutusosaamisen kehittymiseen työssä ei ole kiinnitetty aikaisemmassa tutkimuksessa merkittävää huomiota. Itse asiassa 12

13 vuorovaikutusosaamisen kehittymistä ei vielä ymmärretä ylipäätään aikuisuudessa riittävän hyvin (Greene 2003; Lewis 2006). Esitelmässä tarkastellaan tutkijoiden kokemuksia vuorovaikutusosaamisensa kehittymisestä työssään. Keskittyminen nimenomaan tutkijoiden työhön on perusteltua, sillä tutkijoiden työ edellyttää monipuolista vuorovaikutusosaamista eri alojen asiantuntijoiden välillä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tutkimusaineisto koostuu julkisella ja korkeakoulusektorilla työskenteleviltä, jo väitelleiltä tutkijoilta (N = 311) kerätystä kirjoitelma-aineistosta. Aineisto kerättiin 7:stä valtion tutkimuslaitoksesta sekä 14:sta Suomen Akatemian nimeämästä tutkimuksen huippuyksiköstä. Aineistoa lähestytään induktiivisesti laadullisen sisällön analyysin keinoin (esim. Frey, Botan & Kreps 2000). Tutkimustulokset auttavat ymmärtämään olosuhteita, joissa tutkijoiden vuorovaikutusosaaminen kehittyy. Ne kuvastavat, miten ja keiden kanssa tutkijoiden vuorovaikutusosaaminen kehittyy, ja auttavat ymmärtämään tutkijoiden oppimiskokemuksien laadullisia ulottuvuuksia sekä oppimiseen liittyviä tunteita. Esitelmä pohjautuu valmisteilla olevaan puheviestinnän väitöskirjatyöhön, jossa tarkastellaan vuorovaikutusosaamiseen ja sen kehittymiseen liittyviä kokemuksia tutkijoiden työssä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu vuorovaikutusosaamisen, työssä oppimisen ja tutkijoiden työn tarkastelusta. Johtajan televisioesiintymisen haasteet Assistentti Vilja Laaksonen,, viestintätieteiden laitos Tietoyhteiskunta asettaa uudenlaisia haasteita johtajan viestintäosaamiselle. Johtaja onkin medioidussa maailmassa mielenkiintoisessa asemassa: esimerkiksi televisiohaastattelussa johtaja edustaa sekä itseään että organisaatiotaan. Ei olekaan yllättävää, että organisaation julkisuuskuva henkilöityy usein johtajaan. Näin johtajan esiintymistaidolla tai taitamattomuudella on suuri merkitys myös organisaation näkökulmasta. Johtajan televisioesiintymisen tarkastelu vaikutelma- ja taitoarvioinnin näkökulmasta auttaa ymmärtämään tämän esiintymiskontekstin erityispiirteitä. Keväällä 2009 valmistuneessa pro gradu - tutkielmassani pyrin kuvailemaan ja ymmärtämään johtajien televisioesiintymistä ulkopuolisen arvioijaryhmän arvioimana. Tavoitteena oli myös tarkastella johtajien televisioesiintymisen arviointia ja selvittää muun muassa sitä, missä määrin vaikutelma- ja taitoarvioinnit vastaavat toisiaan. Tutkimuskysymyksiin etsittiin vastausta esiintymistaitojen suoritusarvioinnilla, joka toteutettiin autenttisten esiintymisnäytteiden pohjalta. Arvioijaryhmä arvioi johtajien esiintymistaitojen tason ja esiintymisestä syntyneen vaikutelman keskimäärin myönteiseksi. Tulosten perusteella näyttää siltä, että vaikutelma- ja taitoarvioinnin tulokset olivat samansuuntaisia. Myönteinen vaikutelma-arviointi korreloi vahvasti varsinkin ilmaisutaitojen arvioinnin kanssa. Vaikka vaikutelma-arvioinnin tulos antaa suuntaa taitoarvioinnille, ei myönteisen vaikutelman synnyttäminen takaa korkeaa taitoarviota. Oleelliseen asemaan nousivat myös johtajan roolin ja televisiohaastattelukontekstin synnyttämät odotukset. 13

14 Johtajavetoisesti ja osallistuen. Johtajan vuorovaikutusosaamisen ihanteet tietoperustaisessa organisaatiossa FM, tohtoriopiskelija Maijastiina Rouhiainen-Neunhäuserer,, viestintätieteiden laitos Johtamisosaamista on jäsennetty erilaisin teoreettisin kompetenssikuvauksin ja -mallein. Näissä malleissa sekä johtamisen koulutus- ja kehittämistavoitteissa korostuvat odotukset visionäärisestä, varmasta, vakuuttavasta ja vahvasta johtamisviestinnästä. Johtajalla on selkeä näkemys toiminnan suunnasta ja hän osaa viestiä sen alaisilleen vakuuttavasti ja varmasti. Tietoperustaisessa organisaatiossa johtajan vuorovaikutusosaamiseen kohdistuu kuitenkin aikaisemmasta poikkeavia vaatimuksia ja ihanteita. Johtajien tehtävä on tukea alaistensa luovaa työskentelyä sekä edistää ryhmien luovia ja yhteistoiminnallisia vuorovaikutusprosesseja. Johtajan oletetaan osallistavan työntekijöitään toimintasuunnan määrittelemiseen ja päätöksentekoon sekä neuvottelevan työntekijöiden kanssa tarkoituksenmukaisista työskentelytavoista. Myös alaisten mielipiteiden ja näkemysten kuuntelemisella on entistä tärkeämpi merkitys. Johtamisviestintään liitettävät ihanteet ja arvostukset näyttäisivät olevan jännitteisiä. Onko kuitenkaan varma ja vakuuttava johtajavetoinen, mutta samalla osallistava johtamisviestintä saavutettavissa? Missä määrin johtamisviestintä voi olla johtajakeskeistä, jos tavoitteena on dialoginen vuorovaikutussuhde alaisiin? Väistämättä herää myös kysymys siitä, ovatko johtajan vuorovaikutusosaamisen ja sen kehittämisen ihanteet ja tavoitteet realistisia. Tarkastelen esitelmässäni erilaisia johtamisviestinnän osaamisvaatimuksia ja johtajan vuorovaikutusosaamisen kehittämisen tavoitteita. Tuon tarkasteluun väitöskirjatutkimukseni tuloksia siitä, millaisia arvostuksia tietoperustaisessa organisaatiossa työskentelevät johtajat liittävät johtajan vuorovaikutusosaamiseen ja miten nämä arvostukset suhteutuvat erilaisiin teoreettisiin johtamiskompetenssimalleihin sekä johtamisviestintäkoulutuksen tavoitteisiin. Tarkoituksenani on pohtia kriittisesti johtajan vuorovaikutusosaamiseen liitettävien arvostusten normatiivisuutta ja idealistisuutta. Pyrin näin tuomaan yhden äänen lisää työryhmän monitieteelliseen keskusteluun siitä, millaisia arvoja ja ideologioita vuorovaikutusosaamiseen ja sen kehittämiseen kytkeytyy. Vuorovaikutusosaamisen mittaaminen pk-yritysten kansainvälistymisessä keskeisissä yhteistyösuhteissa FM, tohtoriopiskelija Pipsa Purhonen,, viestintätieteiden laitos, viestintätieteiden tutkijakoulu Kansainvälistymisestä on tullut yhä useammalle suomalaiselle pk-yritykselle elinehto. Tässä esitelmässä pohditaan vuorovaikutusosaamista suomalaisten pk-yritysten kansainvälistymisessä Kiinaan. Koska kansainvälistyminen tyypillisesti vaatii pk-yritysten yhteistyötä julkisen sektorin toimijoiden, rahoitusyhtiöiden, innovaatio- ja teknologiakeskusten sekä muiden välittäjäorganisaatioiden kanssa, tarkastellaan vuorovaikutusosaamista erityisesti pk-yritysten ja välittäjäorganisaatioiden edustajien yhteistyösuhteissa. Esitelmässä raportoidaan ja analysoidaan pk-yritysten (n = 60) ja välittäjäorganisaatioiden (n = 66) edustajien arviointeja omasta ja toistensa vuorovaikutusosaamisesta heidän keskinäisissä yhteistyösuhteissaan. Noin puolet näistä yhteistyösuhteista oli kulttuurienvälisiä. Lisäksi arvioidaan tätä tutkimusta varten kehitetyn Verkostoitumis- ja yhteistyöosaamisen mittarin validiteettia ja reliabiliteettia. 14

15 Tulokset osoittavat, että pk-yritysten ja välittäjäorganisaatioiden edustajat pitävät oman vuorovaikutusosaamisensa tasoa pääosin korkeampana kuin yhteistyökumppaninsa. Vuorovaikutusosaamisen määrälliseen arviointiin yhteistyösuhteen kontekstissa näyttäisi kuitenkin liittyvän joukko haasteita. Maahanmuuttaja asiakkaana. Näkökulmia työvoimaneuvojan vuorovaikutusosaamiseen Yliopisto-opettaja Tarja Tanttu, Joensuun yliopisto, kielikeskus Suomi on verrattain nuori maahanmuuttomaa. Maahanmuuttoviraston tilastojen (www.migri.fi) mukaan Suomessa asui vuoden 2008 lopussa vakinaisesti noin ulkomaalaista, ja maahanmuutto on ollut 2000-luvulla voimakkaassa kasvussa. Yhteiskunnallista keskustelua on käyty työperäisen maahanmuuton edistämisestä ja maahanmuuttajien kotoutumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan. Millaista viestintäkompetenssia esimerkiksi maahanmuuttajia työssään kohtaavat viranomaiset tarvitsevat tässä uudessa tilanteessa? Tässä esitelmässä pohditaan, millaista viestintäja vuorovaikutusosaamista tarvitsee työvoimaneuvoja, jonka tehtävänä on maahanmuuttajaasiakkaiden palveleminen. Maahanmuuttaja-asiakas saattaa osata suomea vasta vähän, ja lisäksi suomalaisen viranomaisasioinnin käytänteet voivat olla hänelle vieraita. Tällainen asiointikeskustelu on monella tavalla epäsymmetrinen vuorovaikutustilanne, ja työvoimaneuvojan on osattava sekä sopeuttaa kieltään maahanmuuttaja-asiakkaan kielitaidon mukaan että tarvittaessa selittää myös asiointikäytänteitä siten, että asiakas voisi ymmärtää, mitä tilanteessa tapahtuu. Maahanmuuttajatyötä tekevän viranomaisen näkökulmasta asiointikeskustelussa keskeistä onkin usein juuri sanoman perillemeno ja sen varmistaminen: ymmärtääkö asiakas todella, mistä on kysymys, miten hänen odotetaan toimivan ja miksi? Esitelmässä käsitellään maahanmuuttajatyötä tekevän työvoimaneuvojan vuorovaikutusosaamista erityisesti toiminnan epäsymmetriseen vuorovaikutustilanteeseen sopeuttamisen näkökulmasta. Tutkimus on osa Joensuun ylipiston suomen kielen oppiaineen Maahanmuuttajat viranomaistapaamisissa -hanketta, jossa pyritään selvittämään muun muassa virkakielen ja viranomaisasioinnin ominaisuuksia sekä maahanmuuttajien ja virkailijoiden kommunikaatio- ja kompensaatiostrategioita suomen kielen oppimisen näkökulmasta. Aineistona ovat viranomaisten ja maahanmuuttajien autenttiset asiointitilanteet sekä taustahaastattelut. Kulttuurienvälinen vuorovaikutusosaaminen monikulttuurisessa kontekstissa. Sopeutumisesta yhteisen kulttuurin luomiseen? Assistentti Riitta Saastamoinen,, viestintätieteiden laitos Kulttuurienvälisen vuorovaikutusosaamisen tutkimus on paljolti perustunut ajatuksiin siitä, että kulttuurienvälisissä viestintätilanteissa on jokin vallitseva kulttuuri, johon kulttuuritaustaltaan erilaisten viestijöiden tulee sopeutua tai että viestijöiden tulee sopeutua molemminpuolisesti toistensa kulttuureihin. Molemmissa tapauksissa osaamisessa ovat tällöin oleellisia valmiudet, jotka auttavat kulttuurien välisten erojen ja kulttuurisen moninaisuuden tiedostamisessa, ymmärtämisessä ja hyväksymisessä. Jos vuorovaikutustilanteet ovat aidosti monikulttuurisia, niissä ei kuitenkaan edes ole lähtökohtaisesti kulttuuria, johon kulttuuritaustaltaan erilaisten viestijöiden pitäisi tai johon he 15

16 voisivat sopeutua. Tällaisissa tilanteissa yhden kulttuurin valta-asema ei myöskään ole eettisesti hyväksyttävä lähtökohta. Lisäksi erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen, vaikka se olisi vastavuoroistakin, ei sinänsä ratkaise erilaisuudesta johtuvia ongelmia ja edistä yhteistyötä tai yhteisymmärrystä. Esitelmässäni pohdin, kuinka voisimme tarkastella kulttuurienvälistä vuorovaikutusosaamista monikulttuurisissa ympäristöissä uudella tavalla. Voisimme tutkia, millaista osaamista tarvitaan niissä dynaamisissa, interaktiivisissa prosesseissa, joiden avulla kulttuuritaustoiltaan erilaiset yksilöt luovat, neuvottelevat ja jakavat uuden yhteisen kulttuurisen viitekehyksen. Tähän näkökulmaan liittyvät esimerkiksi käsitteet kolmas kulttuuri ja kolmannen kulttuurin luominen. Yhteisen kulttuurin luomista voidaan perustella hyötynäkökulmilla, mutta se on ennen kaikkea eettinen lähestymistapa, jonka tavoitteena on ilman minkään osapuolen dominointia muodostaa tietyn ihmisryhmän yhteinen, jaettu ymmärrys siitä, kuinka he toimivat yhdessä. Tilanteinen kielitaito ja vuorovaikutusosaaminen näkökulmia vieraan kielen osaamiseen Professori Hannele Dufva,, kielten laitos Lähden esitelmässäni liikkeelle Mihail Bahtinin ja Bahtinin piirin ajattelijoiden dialogisesta kielikäsityksestä, jonka mukaan kieltä luonnehtii heteroglossia, monien eri kielenkäytön muotojen - rekisterien, murteiden ja eri kieltenkin läsnäolo kieliyhteisössä. Dialoginen kielikäsitys korostaa näin ollen kielen vaihtelua tilanteittain: kieltä käytetään eri tavoin riippuen esimerkiksi siitä kenelle, missä, milloin ja minkä vuoksi kommunikoidaan. Dialoginen kielikäsitys korostaa myös kielen dynaamisuutta sitä, että itse kielijärjestelmä on jatkuvassa liikkeessä ja sitä, että kunkin omat kielelliset taidot ovat muutoksessa. Näkemyksen mukaan kielen osaaminen oli se sitten äidinkieli tai vieras kieli merkitsee kykyä toimia kielen avulla erilaisissa tilanteissa, erilaisten ihmisten kanssa, eri modaliteeteissa (puhe, kirjoitus) ja erilaisten tavoitteiden ohjaamana. Toisin sanoen kyse on vuorovaikutusosaamisesta, jossa keskeiseksi nousee kunkin tilanteen osatekijöiden mukaan toimiminen. Dialoginen, vaihtelua ja muutosta korostava käsitys kielen luonteesta asettaa vieraan kielen oppimisen ja opettamisen tutkijat ja kielten opettajat uusien kysymysten äärelle. Jos tavoitteena on oppia itselleen uusi kieli tai opettaa sitä, miten suhtautua oppimisen kohteeseen, joka muuttuvana ja vaihtelevana alati tuntuu karkaavan käsistä? Perinteinen näkemys vieraiden kielten opettamisesta ja oppimisesta on nojannut dialogiselle katsantokannalle vastakkaiseen käsitykseen. Opittava tieto on usein ymmärretty dekontekstuaaliseksi ja pysyvänluonteiseksi. On ajateltu, että kieliopin ja sanaston opiskelu johtaa kielitaitoon. Mutta johtaako kieliopin sääntöjen ja sanaston opiskelu vuorovaikutusosaamiseen, jossa kieltä kyetään käyttämään sosiaalisesti ja kulttuurisesti mielekkäällä tavalla ja jossa sitä kyetään käyttämään vaihtelevasti ja monipuolisesti? Tämä on kysymys, johon ei ole yksiselitteistä vastausta. Dialogisen ajattelun pohjalta on kuitenkin mahdollista nostaa esiin kysymyksiä siitä, millainen voisi olla vuorovaikutuksen tilanteinen kielioppi tai millaisin keinoin vieraan kielen opiskelijan vuorovaikutusosaamista parhaiten ohjataan ja tuetaan. Esitelmässäni pohdin näitä kysymyksiä, tarkennan keskustelua vieraan kielen opetuksen tavoitteisiin ja käytänteisiin sekä poimin joitain esimerkkejä siitä, kuinka dialogista näkökulmaa voisi toteuttaa käytännössä. 16

17 Työryhmä: Eroon eristävästä jännittämisestä Työryhmän tarkoituksena on valottaa sosiaalista jännittämistä ilmiönä vuorovaikutuksen näkökulmasta sekä esitellä kokemuksia ja tuloksia erilaisten jännittämisen lievittämiseen tähtäävien menetelmien käytöstä ja niiden vaikuttavuudesta. Sosiaalinen jännittäminen on melko yleistä. Sosiaalisten tilanteiden pelon esiintyvyys aikuisilla koko eliniän kestävänä piirteenä on 4 14 % koko väestöstä. Yleisintä kanssakäymisen kokeminen ahdistavana on nuorilla aikuisilla. Ruotsalaisen väestötutkimuksen mukaan aikuisista 15,6 % täyttää sosiaalisen fobian diagnostiset kriteerit (Furmark, Tillfors, Everz ym. 1999). Eriasteinen jännittäminen on yleistä myös yliopistoopiskelun puheviestintätilanteissa (Almonkari 2007). Puheviestinnän opettajat törmäävät ilmiöön lähes kaikilla puheviestinnän kursseilla, joissa puheviestintätaitoja harjoitellaan käytännössä. Vuorovaikutuksen näkökulmasta jännittämisellä on yleensä todettu olevan yksilöä vuorovaikutuksesta erottava ja jopa yksinäisyyttä edistävä ja yhteisön ulkopuolelle eristävä vaikutus. Jännittämistä kokeva ihminen pyrkii välttämään vuorovaikutustilanteita. Monilla syynä ovat ahdistuneisuuden kokemukset, joita esiintyy erityisesti sellaisissa vuorovaikutustilanteissa, jossa yksilö kokee olevansa huomion kohteena. Tyypillistä on, että henkilö pelkää sanovansa tai tekevänsä jotakin, joka saa muut pitämään häntä heikkona, tyhmänä, epäpätevänä tms. Myös viestintäkumppanit voivat kokea jännittäjän vaikeasti lähestyttäväksi esimerkiksi hänen nonverbaalisen viestintänsä perusteella. Näin jännittäminen sulkee yksilön ulos potentiaalisista viestintäsuhteista monin tavoin. Voimakkaimmillaan vuorovaikutukseen liittyvät pelot voidaan määritellä ahdistuneisuushäiriöksi. Ahdistuneisuushäiriön diagnoosissa ahdistuneisuuden aiheuttama toimintahaitta, esimerkiksi kyvyttömyys solmia ikätoverisuhteita, käydä koulua tai harrastaa, on keskeinen tekijä. Myös ahdistuneisuuden kokemus ja siihen liittyvien oireiden aiheuttama merkittävä kärsimys otetaan huomioon. Ahdistuneisuushäiriöt ovat nuorten yleisimpiä psyykkisiä häiriöitä ja niiden esiintyvyys on nuoruusiällä 6 10 %. (Ranta 2006, 67.) Vuorovaikutukseen liittyvissä peloissa siis nimenomaan ihmisen hyvinvoinnille tärkeän kanssakäymisen vaikeutuminen tai jopa ehkäistyminen ihmissuhteissa, opiskelussa tai työelämässä on tekijä, joka muuttaa huolenaiheen tai ongelmaksi koetun asian sairaudeksi. Huomion kiinnittäminen vuorovaikutukseen on keskeistä myös sosiaalisen jännittämisen hoidossa tai yleensä käsittelyssä. Työryhmässä paneudutaan sosiaalisen jännittämisen ilmenemisen ja käsittelyn problematiikkaan. Mikä merkitys viestintäarkuudella ja jännittämisellä on työ- tai opiskeluyhteisössä? Mitä esimiehet ajattelevat aroista ja hiljaisista työntekijöistä? Mitä mahdollisuuksia aikuisopiskelijalla on lievittää ongelmaksi koettua jännittämistä? Miten sosiaalista jännittämistä voidaan käsitellä terapiaan perustuvien menetelmien, opetuksellisten työtapojen ja vertaisryhmän antaman tuen avulla? Työryhmän puheenjohtajat FT, tutkija Merja Almonkari, Tampereen yliopisto, puheopin laitos FM, lehtori Riitta Koskimies, Turun kauppakorkeakoulu Aikataulu (pe 25.9.) Janica Brander: Viestintäarkuuden vaikutus työhön Jonna Koponen & Katri Ruth: Työparityöskentely esiintymisvarmuuden kehittämisen kurssilla Merja Almonkari & Riitta Koskimies: Onko esiintymisvarmuuden kehittämisen kursseilla vaikutusta? 17

18 Viestintäarkuuden vaikutus työhön HuK Janica Brander, Tampereen yliopisto, puheopin laitos Insinöörivaltaiset alat työllistävät Suomessa huomattavan määrän ihmisiä ja ala on erittäin merkittävä kansantaloudellemme. Teknisen osaamisen lisäksi työntekijöiltä vaaditaan entistä korkeampaa viestintäkompetenssia. Puheviestintätaitojen on todettu vaikuttavan työllistymiseen (Peterson 1997), työhyvinvointiin (Madlock 2008) ja urakehitykseen (Morreale & Pearson 2008). Esittelen puheenvuorossani pro gradu -tutkielmani tuloksia. Työssäni selvitän, millaisia käsityksiä kymmenellä insinöörivaltaisella alalla työskentelevällä esimiehellä on työntekijöiden puheviestintätaidoista ja viestintäarkuudesta. Haastatellut eivät pitäneet viestintäarkuutta suoranaisesti positiivisena piirteenä, mutta voimakas ekstroverttiys koettiin negatiivisemmaksi piirteeksi. Vähäpuheisten työntekijöiden arveltiin olevan parempia kuuntelijoita ja luonteeltaan analyyttisempia kuin erittäin puheliaat. Arkuuden sanottiin kuitenkin voivan hidastaa työn etenemistä ja aiheuttaa väärinkäsityksiä. Esimiehet toivoivat, että viestintäarat työntekijät ymmärtäisivät mielipiteiden ja palautteen kertomisen tärkeyden. Erityisesti pienten yritysten esimiehet katsoivat voimakkaan viestintäarkuuden olevan haitta. Pienissä yrityksissä ei ole resursseja työntekijöiden rohkaisemiseen ja kouluttamiseen. Vastauksissa mainittiin myös, että tyhminä pidettyjen kysymysten kysyminen on tärkeää, sillä ne ovat usein ratkaisujen ja innovaatioiden lähteitä. Hiljaisten persoonallisuutta ei haluttu muuttaa, mutta heidän toivottiin ymmärtävän, että vuorovaikutukseen osallistuminen hyödyttää koko työyhteisöä ja helpottaa työntekoa. Aineistosta nousi esiin myös asiakeskeisyyden arvostaminen. Wilkinsin ja Isotaluksen (2009) mukaan asiakeskeisyys ja rehellisyys ovat suomalaisen puhekulttuurin piirteitä. Pohdin esitelmässäni myös sitä, miten asiakeskeisyyden ja aloitteellisuuden vaatimukset voivat olla keskenään ristiriidassa. Uskaltaako arka ihminen kysyä tyhmiä kysymyksiä, jos esimies odottaa selkeitä ja perusteltuja puheenvuoroja? Työparityöskentely esiintymisvarmuuden kehittämisen kurssilla FM, lehtori Jonna Koponen, Kuopion yliopisto, kielikeskus Opintopsykologi Katri Ruth, Kuopion yliopisto, opintoasioiden osasto Kuopion yliopistossa järjestettiin keväällä 2009 ensimmäinen puheviestinnän kurssi, joka oli suunnattu esiintymistä jännittäville opiskelijoille. Varmuutta esiintymiseen ja ilmaisuun -kurssi (VARE) oli Esteetön opintopolku työelämään ESR-projektin pilottihanke. Esityksessä kerromme kurssin toteutuksesta, opiskelijoiden oppimiskokemuksista sekä puheviestinnän lehtorin ja opintopsykologin työparityöskentelystä. VARE-kurssin tavoitteena oli lisätä itseluottamusta ja itseymmärrystä viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Tavoitteena oli löytää myönteisiä suhtautumistapoja esiintymistilanteisiin, oppia analysoimaan ja arvioimaan omien esiintymistaitojen vahvuuksia ja kehittämiskohteita sekä oppia tunnistamaan ja ymmärtämään oman esiintymisjännityksen piirteet ja jännityksen muodot. Kurssilla käsiteltiin jännittämistä ilmiönä, sen yleisyyttä, taustatekijöitä, rakentumista ja lievityskeinoja. Pienryhmä- ja esiintymisharjoituksissa harjoiteltiin esiintymisjännityksen tunnistamista ja hallintaa, sekä palautteen antamista ja vastaanottamista. Kurssin suoritti kahdeksan opiskelijaa neljästä eri tiedekunnasta. Opiskelijoiden mielestä kurssi vastasi hyvin tai melko hyvin heidän oppimistavoitteitaan. Opiskelijat kuvasivat oppineensa lisää 18

19 tietoa esiintymisjännityksestä, erilaisia esiintymisjännityksen hallintakeinoja sekä esiintymistaitoja. Myös vastaajien tietoisuus itsestään viestijänä lisääntyi kurssin aikana. Opettajien yhteistyö kurssin suunnittelu- ja toteutusvaiheissa onnistui hyvin. Oman asiantuntijuuden jakaminen onnistui avoimen ja kannustavan keskusteluyhteyden avulla. Työparityöskentely auttoi muun muassa kurssin ydinsisältöjen valinnassa, harjoitusten ideoinnissa, opiskelijoiden ohjaamisessa ja tukemisessa sekä ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Pilottihankkeen kokemukset osoittivat, että Kuopion yliopistossa on selkeä tarve esiintymisvarmuuden kehittämisen kurssille. Kurssia tulisi systemaattisesti jatkaa ja kehittää, jotta mahdollisimman moni opiskelija saisi jännittämiseen tukea jo opintojensa varhaisessa vaiheessa. Onko esiintymisvarmuuden kehittämisen kursseilla vaikutusta? FT, tutkija Merja Almonkari, Tampereen yliopisto, puheopin laitos FM, lehtori Riitta Koskimies, Turun kauppakorkeakoulu Korkeakouluopiskelijoille järjestetään vuosittain kymmeniä puheviestinnän kurssiryhmiä, joiden tavoitteena on sosiaalisen jännittämisen tai esiintymisjännityksen käsittely ja lievittäminen. Kursseilla pyritään vähentämään julkisen esiintymisen välttelyä ja lisäämään opiskelijoiden esiintymisrohkeutta ja -varmuutta. Kurssien vaikuttavuutta on tutkittu Suomessa hyvin vähän. Yksittäisten kurssien vaikuttavuutta on tarkasteltu esimerkiksi esilläoloon ja puhumiseen liittyvän ahdistuneisuuden mittauksilla, joita on tehty kurssien alussa ja lopussa tai on tutkittu kursseista kerättyjä loppupalautteita. Näistä selvityksistä saadut tulokset ovat hyvin rohkaisevia: jännittäminen voi lieventyä merkittävästi kurssin aikana. (Almonkari 2000, Kunttu, Martin, Almonkari 2006.) Varsinkin kurssin loppuvaiheeseen sijoitetut oppimisen ja opetuksen arvioinnit ovat saaneet osakseen myös kritiikkiä. Positiivisia tuloksia on tulkittu mm. sosiaalisen hyväksynnän ja ryhmän kannustavan ilmapiirin lähtökohdista. Halusimme selvittää, kannatteleeko kurssilla opittu opiskelijaa vielä kurssin jälkeenkin, seuraavana lukuvuonna. Mitä orastavalle esiintymisrohkeudelle tapahtuu kurssin jälkeen, kun opiskelija kohtaa opiskeluelämän vaativat viestintähaasteet ja vieraat yleisöt? Lähetimme elokuussa 2009 kyselyn Turun kauppakorkeakoulun ja n kielikeskuksen opiskelijoille, jotka olivat osallistuneet edellisenä lukuvuonna jännityksen ongelmaksi kokeville suunnatuille puheviestinnän kursseille. Pyysimme opiskelijoita arvioimaan käymänsä kurssin vaikuttavuutta ja hyödyllisyyttä nykyhetken näkökulmasta. Heidän tehtävänään oli myös mm. nimetä, mitkä tekijät kurssilla olivat eniten vaikuttaneet oppimista edistävästi tai heikentävästi sekä mitä asioita kurssilla pitäisi kehittää. Esittelemme esitelmässämme kyselyn keskeiset tulokset ja arvioimme niiden perusteella kurssien kehittämiskohteita. 19

20 Työryhmä: Erillisyyden ja yhteisyyden rakentuminen työssä ja työyhteisössä Työyhteisön vuorovaikutuksella on keskeinen rooli organisaatioille ja sen jäsenille. Organisaatioita ylläpidetään yksilöiden ja ryhmien kanssakäymisessä ja työyhteisön toiminta jäsentyy erilaisten vuorovaikutuskäytänteiden ja vuorovaikutussuhteiden kautta. Myös yksilön ammatti- ja asiantuntijaidentiteetti rakentuu ennen muuta vuorovaikutuksessa muiden työyhteisön jäsenien kanssa. Organisaatiot ja työ tarjoavatkin kiintoisan kontekstin puheviestinnän eri ilmiöiden tarkasteluun. Työryhmässä keskitytään erityisesti interpersonaalisen vuorovaikutuksen tarkasteluun organisaatioissa, työssä ja työyhteisöissä. Esitelmissä tarkastellaan esimerkiksi asiantuntijuuden rakentumista ja organisaatioiden vuorovaikutuskäytänteitä. Työpaikan interpersonaalista vuorovaikutusta ja viestintäsuhteita lähestytään vertaissuhteiden ja johtaja-työntekijäsuhteen näkökulmasta sekä teknologiavälitteisessä että kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa. Työryhmässä pohditaan puheviestinnän päivien teeman mukaisesti, millaisia erillisyyden ja yhteisyyden prosesseja työyhteisöissä ilmenee. Keskeisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi, miten työyhteisöön kiinnitytään, miten yhteisön jäsenet ylläpitävät omaa erillisyyttään ja millaiset vuorovaikutuskäytänteet rakentavat yhteisöllisyyttä. Työryhmän esitelmät perustuvat empiiristen aineistojen tarkasteluun, teoreettisiin pohdintoihin, tutkimuskirjallisuuden katsauksiin ja käsitteiden analyysiin. Työryhmän puheenjohtaja FT, lehtori Leena Mikkola,, viestintätieteiden laitos Aikataulu (pe 25.9.) Leena Mikkola: Työryhmän avaus Emma Kostiainen & Maija Gerlander: Minä vai me? Opettajaksi opiskelevien käsityksiä asiantuntijuuden erillisyydestä ja yhteisyydestä Niina Pitkänen: Käytänne nimeltä perehdyttäminen perehdyttämisen tarkastelua vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden näkökulmista Kirsi-Marja Toivanen-Sevrjukova: Kehityskeskustelu suomalaisilla työpaikoilla yksilöt monikulttuurisen organisaation yhteisöllisyyttä rakentamassa Kommentit ja keskustelu Inkeri Roos-Cabrera: Esimies-alaisviestintä ja palaute hajautuneissa työyhteisöissä Hanna Kinnunen: Henkilökohtaisuuden ja instrumentaalisuuden ilmiö työpaikan vuorovaikutussuhteissa Leena Mikkola: Mitä supportiivinen viestintä selittää? Sosiaalisen tuen merkitys yksilölle ja organisaatiolle Kommentit ja keskustelu 20

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Puheviestintä 1. Kandidaatintyö ja seminaari (Tietotekniikka) FM Minna Lyytinen

Puheviestintä 1. Kandidaatintyö ja seminaari (Tietotekniikka) FM Minna Lyytinen Puheviestintä 1 Kandidaatintyö ja seminaari (Tietotekniikka) FM Minna Lyytinen Tavoitteet kurssille Kykenet esittämään työsi keskeisen sisällön suullisesti sekä vastaanottamaan ja antamaan palautetta Luennot

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS HELSINGIN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2013 2016 Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista?

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Minna Haapasalo 27.9.2012 Voimaa taiteesta -seminaari Havainto Moniammatillista työskentelyä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA SISÄLTÖ Kielipolitiikka yliopiston kansainvälisyyden tukena ja vauhdittajana...1 1 Yliopisto työympäristönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena

Lisätiedot

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteet Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus Kielikoulutuspolitiikan tutkimus- ja kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteita (1) Suomen kielivarannon

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kiusaaminen ja loukkaava vuorovaikutus oppimistilanteissa

Kiusaaminen ja loukkaava vuorovaikutus oppimistilanteissa Kiusaaminen ja loukkaava vuorovaikutus oppimistilanteissa Interaktiivinen opetus ja oppiminen Sini Tuikka Tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto, viestintätieteiden laitos, puheviestintä Henkinen väkivalta

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu!

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Perusopetuksessa 645 oppilasta Lukiossa 290 oppilasta Kansainvälisessä koulussa 160 oppilasta Turun peruskouluissa 1200 monikulttuurista oppilasta, heistä 600

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA

JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA MITEN SELVITÄ HENGISSÄ? HYOL:n kesäkurssi 6.6.2017 Hanna Toikkanen ARVIOINTI YHTEYDESSÄ OPPIMISKÄSITYKSEEN (LOPS) Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen,

Lisätiedot

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020 Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein Maitotiimi ProAgria Oulu ry MaitoManagement 2020 -hanke kehittää erityisesti isojen maitotilayritysten toimintamalleja sekä palveluja ja työvälineitä.

Lisätiedot

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH 2017-2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle

Lisätiedot

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen 3.5.2017 Asenteet Turvallisuus Vuorovaikutus Osallistuminen kunnioitus ennakkoluulot ja mielikuvat luottamus monimuotoisuuden arvostaminen

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Tutkimusperustaisuus käytännön opetuksessa? Tapaus Sosiaalityön käytäntö 2. Taru Kekoni Ma. Yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Tutkimusperustaisuus käytännön opetuksessa? Tapaus Sosiaalityön käytäntö 2. Taru Kekoni Ma. Yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto Tutkimusperustaisuus käytännön opetuksessa? Tapaus Sosiaalityön käytäntö 2 Taru Kekoni Ma. Yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto Lähtökohta esitykselle: Opetusjakson tutkimusperustaisuus on selkeä ja

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 Hyvä työpaikka Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 KiVa Koulu -ohjelma Kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma Kehitetty Turun yliopiston psykologian oppiaineen ja Oppimiskeskuksen yhteistyönä Käyttäjinä

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM Kiusaamisen kipeät arvet 8.3.2016 LASTEN vertaissuhdetaidot Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM KIUSAAMINEN KOSKETTAA KOKO LAPSIRYHMÄÄ. Tässä puheenvuorossa keskitymme

Lisätiedot

Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari. Siikaranta 13.9.2012

Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari. Siikaranta 13.9.2012 Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari Siikaranta Ketä kannattaa opettaa? Onko toivottomia tapauksia? Älä pienennä minua oikeasta koostani vertaamalla minua jättiläiseen. Juhani Siljo Mitä kannattaa

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Oppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan.

Oppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan. Englanninkielisen aineiston löytäminen Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen Kielellinen päättely Kielellisen ympäristön hahmottaminen Arvioinnin kohde Englannin kielen arviointikriteerit

Lisätiedot

Toimimalla tavoitteisiin

Toimimalla tavoitteisiin Toimimalla tavoitteisiin Akateemiset tekstitaidot kielikeskusopetuksessa Peda-forum 20.-21.8.2013 Kaisa Alanen, Riitta Marikainen & Tiina Männikkö Kielikeskus, Tampereen yliopisto Haaste Opiskelijan tulee

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Dialoginen oppiminen ja ohjaus

Dialoginen oppiminen ja ohjaus Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä

Lisätiedot