Kylteri 6 / Oi Mikkeli! / HELBUS, EBS, BIZ? / Yliopistomeemit / Raflan teemaviikot

Transkriptio

1 Kylteri 6 / 2012 Oi Mikkeli! / HELBUS, EBS, BIZ? / Yliopistomeemit / Raflan teemaviikot

2 6 / / 3 Lehden tekivät: Stella Kallionpää / Janne Kuusela / Markus Helaniemi Aleksi Aalto / Sauli Böhm / Julius Hurri / Hanna Jormanainen / Hannu Kykylä / Ville Larimo / Matilde Pelkonen / Essi Ruuskanen / Eero Vassinen Kylterillä on uusi päätoimittaja. Oletko sinä seuraava Kylterin avustaja? Ilmianna itsesi osoitteeseen stella.kallionpaa@kyweb.fi Hanna Jormanainen, 2. vsk Suurin ottamasi riski? Äiti-lapsi -jumppaan lähteminen 2-vuotiaana. Sille tielle nimittäin jäätiin. Oliko se ottamisen arvoinen? Ehdottomasti, sain voimistelusta paljon enemmän kuin sille annoin. Mitä nyt yhden selkänikaman luovutin. Mikä on vastenmielisintä joulussa? Joka vuosi aikaistuva aloitus, ylitsevuotava iloisuus ja glitterin yliannostus. Mitä sanoisit uutisankkurin uran aloittaneelle Marco Bjuströmille? Onhan se hyvä kokeilla omia ja muiden rajoja. Naminami! Matilde Pelkonen, 2. vsk Suurin ottamasi riski? Oman yrityksen perustaminen silloin kun olisi kuulunut lukea pääsykokeisiin. Oliko se ottamisen arvoinen? Paljon kiljuvia merirosvoiksi pukeutuneita lapsia ja tyytyväisiä vanhempia. Eli joo, oli se. Mikä on vastenmielisintä joulussa? Vihreät kuulat. Mitä sanoisit uutisankkurin uran aloittaneelle Marco Bjuströmille? Laita se tiikeritakki päälle!

3 4 / k y lt e r i / pä ä k i r j o i t u s / s i s ä l ly s 6 / / 5 Rahoituksen perusteet: tuotosta ja riskistä Katsoin elokuvan 21 samana viikonloppuna, kun täytin 21 vuotta. Löyhästi tositapahtuviin perustuva leffa kertoo amerikkalaisen huippuyliopiston opiskelijoista, jotka rahoittavat opintojaan pelaamalla blackjackia ja nostavat voiton todennäköisyyttä laskemalla kortteja. Muutoin korkeintaan keskinkertaisesta elokuvasta jäi kiehtomaan ajatus, että uhkapeleihin olennaisesti liittyvää riskinottoa voisi välttää ja ottaa sen sijaan riski siitä, että jää kiinni satojentuhansien dollareiden huijaamisesta kasinoilta. Riski on myös olennainen osa liiketoimintaa, mutta miltä tuntuu ottaa parikymppisenä pankkilaina ja investoida se omaan yritykseen (s. 24)? Toisaalta on helppo tehdä sitä mihin uskoo, entä kun kyseessä on hyppy tuntemattomaan eli vaihtooppilasvuosi (s. 28)? Riskinoton puolesta liputtavienkin on syytä muistaa, että aina riskit eivät kannatakaan odotetulla tavalla (s. 16). Samalla syntymäpäiväviikollani tulin valituksi Kylterin päätoimittajaksi. Tähänastisen elämäni suurimmat riskit olen ottanut muuttaessani 18-vuotiaana Helsingistä Tampereelle ja pyrkiessäni kauppakorkeakouluun. Jälkimmäistä voi tuskin edes kutsua riskiksi ottaen huomioon, kuinka suuri kysyntä Suomessa on kaupalliselle alalle (s. 18). Kolmatta vuosikymmentä aloittaessani päätin, että on aika tehdä jotain, mikä jännittää yhtä paljon kuin uhkapelaaminen, mutta mahdollisesti myös palkitsee enemmän kuin mikään kasa pelimerkkejä. Korttien laskeminen ei ole laitonta, mutta erittäin vaativaa. Siihen pystyvät vain huippulahjakkaat, eivätkä aina hekään. Useimmiten täytyy vain ottaa tyylipuhtaita riskejä. Pelata niillä korteilla mitkä jaetaan. Stella Sisällys 6 Puheenjohtajalta 7 Briiffaus 10 Oi Mikkeli! 16 Henkilökohtaisesti 18 Kauppispaikka kaupan 24 Ainoastaan ne asiat pelottavat, joille ei itse voi tehdä mitään 28 Maailman toisella puolen 33 Kolumni 34 META 35 Raflapoliisi 36 KY-looks 38 KY tiedottaa 10 Otaniemikö kaukana? Aalto-yliopistolla on kampus 230 kilometrin päässä Helsingistä. Babat benchmarkkaavat BScBA:n Vaihtoehto valtion kauppakorkeakouluille Kylteri kävi istumassa yksityisten kauppisten luennoilla. Vaihtohaut lähenevät Kylteri selvitti, kuka päättää Kauppiksen vaihtokohteet ja millä kriteereillä. Kerromme myös mitä käy, jos koulun valitsemat kohteet eivät riitä. kylteri on Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden aikakaustyyppinen ylioppilaslehti. Syksyllä 1999 perustettu lehti toimii ikkunana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden maailmaan ja käsittelee ajankohtaisia aiheita heidän näkökulmastaan kauppakorkeakoulun kampuksella. päätoimittaja Stella Kallionpää stella.kallionpaa@kyweb.fi ad Janne Kuusela janne.kuusela@kyweb.fi ky:: n tiedottaja Markus Helaniemi markus.helaniemi@kyweb.fi ilmoitusmyynti Niko Isojärvi niko.isojarvi@kyweb.fi paperi Amber 250 g / 120 g painatus Forssa Print issn-l , issn (Painettu), issn (Verkkolehti) julkaisija ky-säätiö, Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 3. krs, Helsinki

4 6 / kylteri / puheenjohta jalta / briiffaus 6 / / 7 briiffaus a j a n ko h ta i s u u k s i a Differentiaatio Yritykset lisäarvoa luomassa Nuoret väsyneet päätöksentekijät riski vai mahdollisuus? SEFE ei ota yksityisten kauppakorkeakoulujen opiskelijoita jäsenikseen Nuoriso elää vaarallisemmin kuin lapset tai aikuiset. Riskissä nuoria vetää puoleensa voittamisen tai häviämisen epäselvä todennäköisyys. Epäselvän lopputuloksen sietäminen on mielekästä, sillä se saa nuoret tarttumaan tilaisuuksiin, joissa on mahdollisuus oppia uutta. Järjestömaailman vitsaus ja toisaalta porkkana, vuodessa maailma valmiiksi -mentaliteetti, ajaa toimijat vuosittain keksimään pyörän useamman kerran uudestaan tai tekemään jotain täysin uutta ja nyt puhutaan nimenomaan vuoden kestävästä periodista. Riskinotto lisääntyy järjestömaailmassa etenkin syksyllä, kun oma vuosi on kääntymässä loppusuoralle. Substanssiosaaminen ja itseluottamus kasvavat syksyä kohden ja alkuvuoden hallitsematon kaoottisuus muuttuu loppuvuodesta hallituksi kaoottisuudeksi. Tämä nimenomaan synnyttää uudenlaisia toimintamuotoja ja innovaatioita. Kaaos on jokapäiväistä elämää KY:llä ja mahdollisuuksia päästä kokemaan uusia epäonnistumisia etsitään jatkuvasti. Myös tämän vuoden aikana maailmaa on tehty valmiiksi. Päivät ja viikot ovat venyneet ajoittain suositeltua pidemmiksi ja kiire on tuonut oman värinsä arjen tekemiseen. Unenpuute vaikuttaa päätöksentekoon. Väsymyksellä on ollut osuutensa niin Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudessa, Exxon Valdezin öljyvuodossa kuin Challenger-avaruussukkulan tuhoisassa laukaisussa. Aivojen toiminnan muutoksia ei tunneta tarkalleen. Sen verran tiedetään, että valvominen lisää aktiivisuutta niissä aivojen osissa, jotka punnitsevat vaihtoehtojen positiivisia vaikutuksia. Negatiivisten vaikutusten arviointi taas heikkenee. KY:llä tehdään jatkuvasti isoja päätöksiä. Jokaisen tilanteen riskiä pyritään toki pienentämään ja päätöksien taustalle pyritään aina rakentamaan mahdollisimman vahva ja kauaskatseinen pohja. Tämänkin vuoden aikana KY:llä on päätetty muun muassa yrityskaupasta, strategiasta, kampusasioista, tutkintouudistuksista, sidosryhmäyhteistöistä, omaisuuskiistasta, nettisivuista, jäsenrekisteristä ja uudenlaisesta toimintaympäristöstä. Vaikka unet ovatkin jääneet tämän vuoden puolella ehkä välillä hieman suunniteltua vähemmälle, voin puhtain sydämin todeta kaikkien päätöksien tapahtuneen parhaissa sielun ja ruumiin voimissa. Where there s a will, there s a way Näihin sanoihin päätän vuoden 2012 KY:n puheenjohtajana. Onneksi otin riskin, hain ja pääsin ohjaamaan KY:tä tänä vuonna. Riski kannatti. KY, allekirjoittaneen tavoin, elää ja voi hyvin ja on valmis tuleviin haasteisiin. Sauli Böhm KY:n hallituksen Unilukkari Ekonomiliitto päätti syyskokouksessaan hylätä HEBS ry:n jäsenhakemuksen Suomen Ekonomiliitto SEFE hylkäsi syyskokouksessaan marraskuun lopussa Estonian Business Schoolin Helsingin toimipisteen opiskelijoiden yhdistyksen HEBS:n jäsenhakemuksen. HEBS oli ensimmäinen ulkomaalaisen yliopiston opiskelijajärjestö, joka haki SEFE:n jäsenyyttä. SEFE ei halua kiirehtiä ulkomaalaisten yliopistojen kanssa. Haluamme ensin luoda HEBS ry:n kanssa läheisemmät yhteistyösuhteet sekä tutustua Estonian Business School -kauppakorkeakoulun toimintaan ja tutkintoihin, SEFEn puheenjohtaja Kasperi Launis perustelee päätöstä. Estonian Business Schoolin Suomen maajohtajaa Sigrid Laineveeta päätös ei hetkauta. SEFE tarvitsee varmasti aikaa sopeutuakseen toimintaamme Suomessa. He haluavat varmaankin ensin nähdä yhden vuosikurssin valmistuvan ja etenevän työelämään, Lainevee kommentoi Kylterille. Kouluna me olemme kuitenkin yhtä hyvä kandidaatti SEFE:n jäseneksi, sillä meiltä valmistuneet ovat menestyneet hyvin ammatillisesti ympäri maailman. teksti / markus helaniemi Darramätöt siististi kotiin Kaverini toi etkoille kolme pizzaa. Pizzalaatikoita ei oltu sidottu sellaisella hamppunaruviritelmällä, joka viiltää käsiin jäljet ja jonka saa auki vain veitsellä, eikä laatikoita kantaessa polttanut käsiään. Pizzat olivat siististi muovipussissa, jossa oli avoimet kulmat laatikoita varten. Miten en ole aikaisemmin törmännyt vastaavaan? Oli pakko mennä kysymään, mistä tässä oikein on kyse. Töölöläisen pizzeria Dedoksen työntekijä on hämmentynyt kiinnostuksestani pizzapusseja kohtaan. Kuulemma pussit ovat vasta ilmestyneet tukkuvalikoimiin. Toki he niitä tilaavat, niillähän pizzoja on paljon helpompi kantaa. Niin niin, mutta miksi te ostatte niitä nämähän maksavat taatusti enemmän kuin pelkät pahvilaatikot? Työntekijä katsoo minua hölmistyneenä: mutta näin asiakas on tyytyväisempi. teksti / stella k allionpää kuvat / markus helaniemi

5 8 / k y lt e r i / b r i i f fa u s 6 / / 9 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu uusii professorien urajärjestelmän Miten käy opetuksen? Kauppis vähentää henkilöstöä ja karsii kursseja jo ensi syksynä tavoitteenaan huippuyliopisto. Jääkö opiskelija tutkimuksen jalkoihin? Huippuyliopistoksi vuoteen 2020 mennessä tähtäävä Aalto on ottanut käyttöön professorien Tenure Track -urajärjestelmän. Sen professorivalinnoissa painopiste on tutkimuksessa. Meitä opiskelijoita tämä mietityttää, sillä huippuopettaja ja -tutkija eivät välttämättä tule samassa paketissa. Olemme myös huolissamme siitä, mitä tapahtuu seuraavan kahdeksan vuoden aikana. Kaikkien professorien, lehtorien ja yliassistenttien on haettava uuden järjestelmän paikkoja, joita avataan vähitellen ja täytetään hitaasti ulkomaisia vahvistuksia suosien. Vuonna 2020 on jokaista opiskelijaa kohden tarkoitus olla enemmän opettajaresursseja kuin tällä hetkellä. Takaako määrä tässä tapauksessa laadun? Epäilemme, että ei. Opetusvelvollisuus on kaikilla, mutta artikkelijulkaisuista palkitaan. Sitä saa, mitä tilaa. Kauppiksella muutos näkyy parhaillaan opettajaresurssien karsimisena. Yliassistentit ja lehtorit ovat tähän asti kantaneet merkittävän osan opetusvastuusta. Nyt heidän määräaikaisista työsuhteistaan viimeisetkin päätetään kesällä Jatko-opiskelijoiden opetusvelvollisuus rajataan alle kahteen viikkotuntiin. Pedagoginen vastuu siirtyy siis lähes kokonaan professoreille, joita ei ole ehditty rekrytoida riittävästi. Osassa laitoksista kurssivalikoima supistuu jo ensi syksynä: esimerkiksi johtamisen maisteriohjelmassa kehittämistyön suuntaus jouduttaneen toistaiseksi lakkauttamaan opettajien puuttuessa. Me opiskelemme täällä nyt. Meille tämä ei ole välikausi. Aallon strategian mukaan opetus perustuu huippututkimukseen. Huippuopetukseen tarvitaan kuitenkin myös pedagogista panosta. Opetusmenetelmien kehittäminen vaatii aikaa ja omistautumista, hyvä opetus läsnäoloa ja välittämistä. Pystyykö artikkelien pakkotahtisen julkaisemisen kanssa painiva professori keskittymään myös tähän? Mielestämme työsuhteiden lopettamisessa ei ole kyse vain resurssien määrästä vaan myös niiden kohdistamisesta. Se kertoo yliopistomme arvoista: rahaa on, muttei perusopetukselle. teksti / johta juus organisaatioissa -kurssin osallistujat Tenure track mahdollistaa professorien kehityksen Tenure Track -järjestelmän käyttöönotolla on pyritty varmistamaan, että professoreilla on pitkäjänteisesti mahdollisuus kehittyä kaikilla tehtäväalueillaan ja esimerkiksi pedagogiseen koulutukseen ollaan kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Kauppakorkeakoulussa on vuoden 2012 loppuun mennessä rekrytoitu 22 Tenure Track -professoria, parhaillaan on meneillään seitsemän nimitysprosessia ja ensi vuoden alussa avataan huomattava määrä uusia professuureja. Järjestelmän käyttöönottovaiheessa tarvittavat opetusresurssit turvataan siltaratkaisuin, muun muassa rekrytoimalla määräaikaisia yliopisto-opettajia. TT -professoriurajärjestelmän lisäksi BIZissä on käytössä Lecturer Track -urajärjestelmä, ja suunnitelmissa on, että koulussa olisi noin 20 sille kuuluvaa lehtoria. teksti / ulla saarelainen, aalto-yliopiston k auppakorkeakoulun hr-päällikkö Not sure if a great meme page or... Yliopistojen omat meemisivut ovat tänä syksynä saavuttaneet odottamattoman suuren suosion Facebookissa. Aalto Uni Memesillä on tällä hetkellä liki tykkääjää, University of Helsinki Memesin roikkuessa hännyksissä. Yksittäisiä meemejä on aikaisemmin levitetty opiskeluyhteisöjen sisällä, mutta ensimmäistä kertaa niitä on koottu keskitetysti paikkaan, jossa ne pääsevät leviämään kaikille verkossa liikkuville opiskelijoille. Internetmeemit ovat kulttuurillista informaatiota, jotka leviävät yhteisöissä verkon kautta. Meemit voivat olla esimerkiksi verkkosivuja, videoita tai sanontoja, mutta yliopistomeemisivuilla ne ovat lähes aina kuvamakroja. Kuvamakrot ovat käytännössä kuvia, joiden päällä on tekstiä, mutta meemeiksi ne muovaantuvat sosiaalisen leviämisen sekä muokattavuuden kautta. Aalto Uni Memesit voidaan jakaa karkeasti suoraan muista yhteisöistä kopioituihin, Aalto- tai kauppisyhteisöön sopiviksi muokattuihin, yleisesti tunnettuihin kuvamakroihin ja kokonaan uusiin meemeihin. Kauppikseen liittyvät meemit ovat yliedustettuna, koska se on ylläpitäjien kotikoulu. Vaikka stereotyyppisesti voisi ajatella, että irkissä varttuneet teekkarit lähtisivät innolla mukaan meemien luomiseen, saa moni kuva silti kommentin haisee kauppikselta. Huutelijat ovat siinä oikeassa, että kauppishuumori eroaa muiden koulujen opiskelijoiden tuottamasta. Goldman Sachs Elevatorin ja Jack Donaghyn tyyliin itseironia ja porvarillinen röyhkeys tasapainoilevat sopimattomuuden rajoilla. Helsinki University Memesiä vaivaakin verkolle epätyypillinen kiltteys ja maltillisuus. Mutta räväkimmät kuvamakrot saavat vain joitakin kymmeniä tykkääjiä suosituimmat, satoja tykkäyksiä saavat kuvat ovat niitä, jotka yhdistävät opiskelijoita yli aine- ja koulurajojen. Esimerkiksi matematiikan ihanuus ja ruokalayrittäjältä varastaminen yhdistävät kaikkia Aaltolaisia. Edelleenkään Aalto-yhteisö ei ole yhtenäinen, mutta unionistien iloksi myös Aalto Uni Memes on näyttänyt, että ulkomaalaiset vaihto- ja tutkinto-opiskelijat ovat ennakkoluulottomimmin ja aktiivisimmin rikkomassa vanhoja koulurajoja. Toisaalta heidän luomat meeminsä ovat lähes poikkeuksetta vähiten hauskoja ja tykättyjä. regards / aldo

6 10 / k y lt e r i / o i m i k k e l i! 6 / / 11 Oi Mikkeli! teksti / hanna jormanainen kuvat / hanna jormanainen Tiesitkö, että Aalto-yliopistolla on kampus pienessä ja piskuisessa Mikkelissä? Ei se mitään, en itsekään tiennyt, ennen kuin löysin itseni opiskelemasta siellä. Mikkelin kampus on hyvin erilainen verrattuna esimerkiksi Helsinkiin eikä ainoastaan kokonsa puolesta. Oikeastaan kyseessä on hyvin erilainen koulutusohjelma kaikkiin Suomen yliopistoihin verrattuna. Mikä Mikkeli? Mikkelissä voi opiskella ainoastaan kandidaatin tutkinnon eli Bachelor s Degreen. Tutkinto suoritetaan nopeammin kuin muualla Suomessa, sillä opinnot Mikkelissä kestävät vain hieman yli puolitoista vuotta. Opintojen päätteeksi kirjoitetaan kandityö sekä käydään pakollisessa yhden lukukauden mittaisessa vaihdossa ulkomailla. Yhteensä valmistuminen vie siis noin 2,5 vuotta. Useimmilla reiluun kahteen vuoteen mahtuu myös aikaa ennen ja jälkeen vaihdon esimerkiksi työntekoon. In English, please Mikkelissä tutkinto suoritetaan kokonaan englanniksi. Opiskeluympäristö on hieman erilainen verrattuna esimerkiksi Helsingin kampukseen, sillä opiskelijoita yhdelle vuosikurssille valitaan vain noin 80. Heistä noin 25 % on ulkomaalaisia opiskelijoita. Lisäksi kampuksellemme saapuu vuosittain noin 80 vaihto-oppilasta. Kansainvälisyys onkin iso osa Mikkelissä opiskelua. Koulussa toista vuottaan opiskelevan Taika-Tuuli Tanskan mukaan Kansainvälisyys ja englanninkielinen koulutus tuovat opiskelijoille hyvää kokemusta tulevaa työelämää varten. Toisaalta oppiminen vieraalla kielellä saattaa joskus jäädä pinnalliseksi. Välillä tasoerot kielitaidossa hankaloittavat esimerkiksi ryhmätöiden tekemistä ja kommunikointia. Ei pääsykokeita - E:n paperit tai SAT Mikkelin koulutusohjelmaan hakeminen tapahtuu muista kauppakorkeakouluista poiketen. Kun yleensä kauppikseen haetaan pääsykokeen avulla, Mikkeliin haetaan joko ylioppilastodistuksen arvosanoilla tai SAT-pisteillä. Varsinkin suoraan lukiosta tulleille on helpostus, kun ei tarvitse lukea pääsykokeisiin. On myös hyvä, että tähän kouluun haettaessa yo-todistuksella on oikeasti merkitystä, Taika-Tuuli kommentoi. Huonona puolena Taika-Tuuli mainitsee mahdollisen motivaation puutteen, kun opiskelijoiden ei ole tarvinnut

7 12 / k y lt e r i / o i m i k k e l i! 6 / / 13 // Pentti on opiskelijoiden näköinen, kenties hieman puolilaillisilla keinoilla sisustettu baari // päntätä pääsykokeeseen päästäkseen kouluun sisään. Tosin tällaista ongelmaa en ole kampuksella todellakaan havainnut. Tiedän mitä teit viime kesänä Kampuksen pienuuden ja kieron erikoisuuden johdosta me Babat olemme tiivis yhteisö, jossa kaikki tuntevat toisensa. Toisinaan tämä myös johtaa siihen, että kaikki tietävät toistensa asiat, piirit ovat pienet ja tutustuminen ulkopuolisiin opiskelijoihin on vähäisempää kuin isoissa kouluissa, kertoo toisen vuoden opiskelija Essi Porkka. Toisaalta Essin mukaan Babat ovat aktiivisesti kaikenlaisessa toiminnassa mukana, ja koska opiskelijoita on niin vähän, on suuremmalla osalla opiskelijoista hieno mahdollisuus olla mukana erilaisissa opiskelijajärjestöissä. Essin mainitsee lisäksi Mikkeli-spiritin. Se kuvaa hyvää yhteisfiilistä ja -henkeä, joka on pienen, tiiviin ja yhtenäisen opiskelijakunnan tuotos. Mikkelissä luodut ystävyyssuhteet kestävätkin yleensä läpi elämän. Jos siis kuulet jossain Oi Mikkeli huutoja, ovat Babat panneet baardimoodin päälle. Toisaalta pienuuden vuoksi Mikkelissä on vaikeaa järjestää isoja tapahtumia samaan tapaan kuin se on mahdollista Helsingin ja Turun Kauppakorkeakouluilla, huomauttaa Essi. Kulttuurishokki vaihto-oppilaille Useimmat vaihto-oppilaat sulattavat sydämensä Mikkelille, vaikkei sitä välttämättä uskoisi. Eräs vaihtari kertoi minulle viime viikolla, kuinka aluksi inhosi pientä Mikkeliä, mutta nyt kun on aika palata kotiin, hän ei enää haluaisikaan lähteä. Toinen vaihto-oppilas lentää aina takaisin Mikkeliin juhlimaan kanssamme esimerkiksi O-weekkia tai Grand Annual Ballia. On myös vaihtareita, jotka ovat päättäneet hakea Mikkeliin opiskelemaan heti valmistuttuaan kotimaassaan. Pakkoläsnäolo, takaisin lukioon? Sen lisäksi että Babat ovat tunnettuja juhlimisesta ja hyvästä yhteishengestä, me olemme tunnettuja myös kovasta työnteosta ja ahkeruudesta. Välillä oppilaat viettävät pitkiä iltoja ja all nightereita koululla opiskellen ja ryhmätöitä tehden. Tämä johtuu osittain siitä, että monen kuukauden mittaisen jakson sijaan Mikkelissä opiskellaan projektimuotoisesti kolmen viikon moduuleissa yhtä ainetta kerrallaan. Työtä siis riittää ja deadlinet tulevat nopeasti. Lisäksi luennoilla on läsnäolopakko. Kurssia ei voi läpäistä pelkästään käymällä tentissä. Luennot ovat hyvä tapa verkostoitua ja tutustua sekä muihin opiskelijoihin että ulkomailta tuleviin professoreihin. Proffilta voi oppia paljon sellaista käytännön tietoa, mitä ei pelkästään kirjaa lukemalla voi oppia. On siis ihan hyvä, että tunneilla on käytävä, kommentoi ensimmäistä vuottaan Mikkelissä opiskeleva Tiina Vaahtio Toisaalta läsnäolopakko rajoittaa muuta elämää: On pakko jättää omia menoja väliin, jotta ei joudu jättämään kurssia kesken. Lisäksi on harmillista, että pitkän sairauden vuoksi saattaa joutua droppaamaan kurssin liiallisen poissaolomäärän vuoksi. Varmasti monet yhtyvät Tiinan mielipiteeseen torstaiaamujen satunnaisesta vaikeudesta!

8 14 / k y lt e r i / o i m i k k e l i! 65 / / 15 toimittajalta Hanna Jormanainen on rauhaa ja rakkautta rakastava tosielämän Pikku Myy, joka vapaa-ajallaan valmentaa voimistelijoita, levittää sokerinvastaista ilosanomaa sekä pohtii elämän suuria mysteereitä. Senkin nyhverö! Pentti - It s the best TRIP you ll ever have! Koulutyöstä aiheutuvaa stressiä Babojen ei tarvitse kauas paeta, sillä apu on lähellä: koulun kellarissa sijaitsevassa väestönsuojassa sijaitsee Pentti, johon opiskelijat kerääntyvät keskiviikkoisin viettämään aikaan ja rentoutumaan. Pentti on opiskelijoiden näköinen, kenties hieman puolilaillisilla keinoilla sisustettu baari, jonne Babat kokoontuvat keskiviikkoiltaisin nauttimaan laadukkaimpia virolaisia klassikoita sekä ainutlaatuisia Pentti-drinkkejä, Pentissä, tai tuttavallisemmin Penassa työskentelevä toisen vuoden opiskelija Santeri Kupiainen kertoo. Vaikka on mahtavaa, että oppilailla on oma salainen kokoontumispaikka koulun kellarissa, löytyy Pentistä huonokin puoli. Pentin aukioloaika on rajoitettu keskiviikkoiltoihin, huomauttaa Santeri. Vaihtamalla paranee Koulutukseen Mikkelin kampuksella kuuluu pakollinen vaihto eli yksi lukukausi yliopistossa ulkomailla. Vaihtopaikat jaetaan keskiarvon mukaan ja ne vaihtelevat Floridasta Australiaan ja Ruotsista Etelä-Koreaan. Vaihto oli minulle pääsyy hakea opiskelemaan Mikkeliin, kertoo toisen vuoden opiskelija Anna Piela, joka ei keksi pakollisesta vaihdosta yhtään huonoa puolta. Matkat ja asuminen vaihdon aikana pitää tosin itse, muutamia tukia lukuun ottamatta, maksaa. Vaihdon aikana pääsee tutustumaan erilaiseen kulttuuriin ja siten maailmankuva avartuu ja koulutusohjelmamme kansainvälisyysaspekti toteutuu kirjaimellisesti, Anna luettelee. Lisäksi verkostoitumismahdollisuudet ovat mahtavat vaihdon tuomien uusien kontaktien ansiosta. Muutama viikko sitten osallistuin Neste Oilin järjestämään The Only Way Is Forward seminaariin Finlandia-talolla. Pääpuhujana seminaarissa oli kaikille tutun sankarin Buzz Lightyearin esikuva Dr. Buzz Aldrin. Siis mies joka toisena ihmisenä, heti Neil Armstrongin jälkeen, käveli kuun pinnalla. Aldrin puhui paljon rohkeudesta. Siitä uskomattomasta rohkeudesta, jota kuuhun matkanneilta miehiltä vaadittiin. Kylmien väreiden hiipiessä selkäpiissä, mietin omaa elämääni. Olenko tehnyt mitään rohkeaa? Mikä nyt vastaisi ensimmäiselle kuulennolle osallistumiseen vaadittavaa riskinottoa ja rohkeutta. Kuulennolle joka suoritettiin alkeellisemmalla tekniikalla, kuin millä nykyiset tavalliset kännykät ovat varustettuja. Ei mikään minun elämässäni. Toisaalta mikä on rohkeaa? Onko naapurin mummokin riskinottaja viedessään roskia jäisellä pihalla roskakatokseen? Rohkeutta lienee hyvin vaikeaa mitata, sillä kyseessä on kuitenkin hyvin subjektiivinen käsite. Se mikä toiselle tuntuu uskomattoman rohkealta, on toiselle vain jokapäiväinen askare. Siispä. On rohkeaa syödä pallokalaa. On rohkeaa hypätä laskuvarjohyppy. On rohkeaa puolustaa heikompiaan. On rohkeaa kuolla omien aatteidensa puolesta. On rohkeaa rakastaa ja tulla rakastetuksi. On rohkeaa olla oma itsensä. On rohkeaa uida vastavirtaan. Jos kaikki tämä on rohkeaa, mihin rohkeus ja kyky ottaa riskejä ovat kadonneet yhteiskunnastamme? Meitä suomalaisia kuitenkin pidetään eräänlaisena nyhverökansana, joka ei ota riskejä ja säästää aina pahan päivän varalle. Haluatko miljonääriksi? -ohjelmassa suomalaiset lopettivat pelaamisen keskimäärin aiemmin kuin missään muissa ohjelman tuotantomaissa ainakin jos Lasse Lehtisen tutkimusta on uskominen. Suomalaisille riitti 2000 euroa. Riski koko potin menettämisestä oli liian suuri. Haluamme siis miljonääreiksi, mutta emme uskalla ottaa siihen vaadittavaa riskiä. Surullista. On myös hetkiä, jolloin suomalainen uskaltaa. Kummallista kyllä, nämä hetket sijoittuvat sopivasti ajankohtiin, jolloin veremme on tavallista vahvempaa. Rohkeuteen siis vaaditaan useimmiten viisi tuoppia paikallisessa räkälässä. Aamulla, kun sängystä nouseminenkin tuntuu uhkarohkealta jopa Napoleonin Euroopan valloitusta vaativalta teolta, edellisenä iltana saavutettu rohkeus ja uho ovat tipotiessään. Elämä jatkuu ennallaan ilman sen kummempia rohkeuksia. Seuraavaan räkäläiltaan asti. Palataan vielä hetkeksi Neste Oilin seminaariin. Dr. Aldrinin puheen jälkeen tilaisuudessa käytiin paneelikeskustelu, jossa mukana olivat muun muassa Hjallis Harkimo, Mika Pantzar sekä Jollaa luotsannut Jussi Hurmala. Viimeksi mainittu kertoi, ettei Jollaan uskonut kukaan. Pahimmat tuomiot antoivat yhtiölle kaksi viikkoa elinaikaa. Ihmiset Jollan takana eivät kuitenkaan luovuttaneet ja ottivat riskejä. Nyt firmalta on tulossa markkinoille puhelin. Ottakaa mallia ihmiset. Itsekin yritän. Ehkä epäonnistun. Tai sitten kuitenkin kaikki jatkuu niin kuin ennekin. Onhan meillä suomalaisilla aina yksi riski ässänä hihassa: riski olla ottamatta riskiä.

9 16 / k y lt e r i / h e n k i l ö k o h ta i s e s t i shh... henkilökohtaisesti Kerromme miltä se tuntuu. Ehdota aihetta: kylteri.fi. 6 / / 17 Nordea Pankki Suomi Oyj Miltä tuntuu lopettaa kauppis ensimmäisen periodin jälkeen? Havahduin inspiroivan tutustumisviikon päätteeksi sänkyni pohjalta yltiöpositiivisena ja motivoituneena. Olin avajaispuheiden ja uusien ihmisten lumossa. Huomenna oli ensimmäinen luento näiden ihmisten kanssa tilanne, jota varten olin uhrannut puolisen tuhatta tuntia ylisuorittamista samaisessa sängyssäni tulpat korvissa ja fokus pääsykoekirjojen rivien sisäistämisessä. Ensimmäiset luennot odotin varsinaista aiheeseen pureutumista, katseen hapuillessa ympäri saleja. Luentojen edetessä mietin, onko varsinainen asia jo alkanut vai enkö vain sisäistänyt sitä. Salista poistuessani en halunnut avata kurssikirjoja ja syventyä aiheeseen jokainen luento tuntui suoritukselta. Mielsin opiskelun väkinäiseksi välineiden opetteluksi ja tietojen pänttäämiseksi. Sama fiilis jatkui viikosta toiseen ja mietteet väärän opiskelupaikan valinnasta alkoivat saada pontta. Pohdin, haluanko täyttää elämäni tällaisella toiminnalla. Toiminnalla, joka oli niin kaukana intohimosta, aidosta kiinnostuksesta ja luennoillakin opitusta flow-tilan käsitteestä, että koko opiskelu tuntui itsessään yhdeltä suurelta itsepetokselta. Ymmärsin, että minua ei tosiasiassa kiinnosta yritystoiminnan opiskelu. Jatkoin ajatusrataani miettien, kuinka päädyin tähän tilanteeseen; kuinka saatoin käyttää hirmuisen määrän aikaa kauppakorkeaan pyrkimiseen, sisälle pääsemiseen ja sitten lopettaa koulu miltei heti. Ymmärsin jättäneeni alkuperäisen suuntavalintani kyseenalaistamatta lukuprosessin yhteydessä: toimin kuin täysiä laukkaava ravihevonen laput silmiensä sivuilla. Valintatilastojen murskaavat prosentit sisäänpääsystä olivat saaneet minut toimimaan maksimikierroksilla suuntaani vakavasti kyseenalaistamatta. Ajatusratojani aikani setvittyä ja ystävien kanssa asiaa puiden tein viimein päätökseni. Minun laidunnettavissa olevaa ja dollarinvihreää vihreämpää ruohoa on oltava jossain aidan toisella puolen. Oli aika kivuta tuon aidan yli ja lopettaa kauppisura. Kun kerroin muille päätöksestäni, sain odottamaani ymmärtäväisempää palautetta. Uudet kauppistuttavat hämmästelivät ripeyttäni, ystävät hyväksyivät toimintani myötätuntoisesti ja perhe piti valintaani luonnollisena. Nyt olo on huojentunut. Koen saaneeni erittäin paljon irti näinkin lyhyestä ajasta. Tutustuin moneen mielenkiintoiseen ihmiseen ja opin paljon omasta toiminnastani. Uskon, että niin nyt kuin tulevaisuudessakin on syytä pysähtyä ja perusteellisesti tarkistaa oma suunta. Mies, 21 Haluatko kehittyä rahoitusmarkkinoiden ammattilaiseksi? Hae ensi kesäksi Nordea Marketsin Future Finance Professional -ohjelmaan. Saat mahdollisuuden tutustua rahoitusmarkkinoihin ja pääset toimimaan mielenkiintoisissa tehtävissä asiakkaiden ja kaupankäynnin parissa. Kesäharjoittelun jälkeen voit hakea useammasta osiosta koostuvaan jatko-ohjelmaan, jossa syvennät ja laajennat ammattiosaamistasi yhdellä tai useammalla osastollamme. Hakuaika ensi kesän Future Finance Professional -ohjelmaan on

10 18 / kylteri / k auppispaikk a k aupan 6 / / 19 // HELBUS // Kauppispaikka kaupan teksti / markus helaniemi kuvat / markus helaniemi Yksityiset kauppakorkeakoulut ovat rantautuneet Suomeen kahden viime vuoden aikana. Ne ovat kiinnostaneet niin lehdistöä kuin kyltereitäkin ja marraskuun lopussa virolaisen koulun opiskelijajärjestö haki jo Sefen jäsenyyttä. Kylteri kävi istumassa molempien yksityisten kauppisten luennoilla pohtimassa mitä näistä kouluista oikein pitäisi ajatella. // EBS // Talven ensimmäinen lumimyrsky puhaltaa mereltä kun kävelen kohti Salmisaaren uutta Technopolis-yrityshotellia. Lasiseen kompleksiin on majoittunut tallinnalaisen Estonian Business Schoolin Helsingin sivutoimipiste. Kesällä 2011 perustettu EBS on Suomessa koulutusta tarjoava yritys, joka myöntää virolaisen kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon. Tyylikkäässä aulassa minut ottaa vastaan EBS:n työntekijä, joka on selvästi vähän hämmentynyt kiinnostuksestani koulua kohtaan. Ohjattuaan minut saliin, jossa päivän luento pidetään, hän pyytää vielä soittamaan ennen kuin lähden. Luentosali on siisti, katossa Genelecin kaiuttimet ja pöydällä on tarjolla Technopolis-kyniä ja lehtiöitä. Luvassa on vierailijaluento innovaatioista, tämän pitäisi olla mielenkiintoista. Tyylin puolesta salin noin kolmeakymmentä opiskelijaa ei erota Aalto-yliopiston kauppislaisesta. Luentosalista löytyvät WESC:n hupparit ja blondit raidat. MacBookit ja terveysvesipullot ovat pöydällä. Useimmilla on esimerkillisesti mukana Introduction to Management ja tunnilla istutaan hiljaisuudessa. Luennoitsija saapuu puku päällä ja aloittaa presiksen, joka sopisi firman kuin firman neukkariin. Opettaja puhuu tasaisella äänellä ja klikkailee kaukosäätimellä tylsiä slidejä esiin. Yritetäänkö tässä luoda ammattimaista kuvaa opiskelijoille, siis asiakkaille? Innovaatioista kertova luento alkaa aika perusteista, kun tuotantofunktio selostetaan läpi. Luennoitsija ei tunnu luottavan yhdenkään oppilaan haluun tai taitoon vastata. Is this complicated to you? A little bit. Do you know what is an innovation? Probably, hän vastaa itselleen. Luennoitsijan tyyli on yksinkertaistava. Selvisi, että maailmantalous romahti vuonna 2008 ja valtio saa rahaa veroina tai lainaamalla. Luulisi tällaisten asioiden olevan ennestään selviä jokaiselle kauppakorkeassa opiskelevalle. Puolen tunnin aikana en oppinut innovaatioista, mutta mieleen jäi luennoitsijan paatos luottoluokitusfirmoja vastaan. Livahdan luennolta käytävän skandinaaviseen loungeen ja soitan EBS:n Suomen maajohtajalle. Hän on minuutissa paikalla ja heti valmis antamaan haastattelun. Sigrid Lainevee on tyylikkäästi pukeutunut nainen, joka vastaa kysymyksiin varmasti. Lainevee haluaa tehdä selväksi, että EBS ei kilpaile suomalaisten yliopistojen kanssa. Olemme virolaisen yliopiston sivutoimipiste. Toimintaamme säätelevät Viron lait ja myönnämme virolaisen tutkinnon, joten on vähän vaikeaa verrata meitä suomalaisiin kauppiksiin, Lainevee kertoo. Etumme muihin kouluihin on Viron ja Suomen yhteisen

11 20 / kylteri / k auppispaikk a k aupan 6 / / 21 // Tyylin puolesta salin noin kolmeakymmentä opiskelijaa ei erota Aalto-yliopiston kauppislaisesta // bisnesmaailman ymmärrys ja tiiviit luentopäivät kolme päivää viikossa joka toinen viikko. Pyydän vertaamaan EBS:ia Suomen toiseen yksityiseen kauppikseen Helsinki School of Businessiin. En oikein tunne HELBUSia, joten toimintaamme on vaikea verrata siihen. Sanon kuitenkin, että me olemme 25-vuotias akkreditoitu yliopisto, kun HELBUS on tainnut olla olemassa vain alle vuoden. Lähtiessäni assistentti työntää käteeni EBS:n esitteen ja pyytää olemaan yhteydessä missä vain kysymyksissä. Astun lumituiskuun ja pohdin, tarvitseeko EBS:n edes kilpailla suomalaisten yliopistojen kanssa. Heille taitaa riittää, että Suomesta löytyy virolaisesta yliopistotutkinnosta kiinnostuneita, maksukykyisiä ihmisiä. Eikä koulun edes kannata lähteä avoimesti haastamaan vanhoja suomalaisia korkeakouluja, mediatappio voisi olla kova. Jatkan tutkimusretkeäni Töölön Markkinointi-instituuttiin, josta toinen Suomessa toimiva yksityinen kauppakorkeakoulu Helsinki School of Business vuokraa tiloja. HELBUS on tänä syksynä opetuksen aloittanut yritys, joka myy muun muassa Associate of Arts in Business -tutkintoon tähtäävää koulutusta. AAB on Suomessa tuntematon, mutta USA:ssa yleisempi kaksivuotinen tutkinto, joka on laajuudeltaan kandia suppeampi. Opetus tapahtuu kahden viikon moduuleissa. Markkinointi-instituutin aulassa minua odottaa kaksi nuortamiestä. Reippaan kättelyn jälkeen he ohjaavat kohti yläkerran luokkaa. Portaissa kysyn, miten pojat näkevät tulevaisuutensa HELBUSin jälkeen. Ensin teemme täällä alemman kanditutkinnon, sitten jatkamme ulkomaille ympäri maailmaa eri yliopistoihin täydentämään tutkinnon kandiksi. Maisterintutkinnon voi tehdä Suomessa tai ulkomailla tai jatkaa suoraan duuniin. Pojat tuntuvat olevan vakuuttuneita. HELBUSin nettisivujen mukaan suoritettuaan koulun AAB-ohjelman opiskelija voi hakea mm. joidenkin englantilaisten yliopistojen kandidaatinohjelmiin. Miltä tuntuu opiskella koulussa, jolla ei ole Suomessa virallista statusta? Ei olekaan, mutta aiomme jatkaa opintojamme ulkomailla, josta saatu BBA tutkinto on kaikin tavoin pätevä. Se, ettei opetusministeriö ole toistaiseksi hyväksynyt tutkintoa ei siis tunnu haittaavan. Opettaja on myöhässä, joten luokassa ehditään hengailla. Tunnelma on täysin erilainen kuin aamulla Salmisaaressa. Paikalla on vain 9 opiskelijaa, joten yhteisöllisyyttä löytyy. Luokka on nuhjuinen verrattuna Technopolikseen. Pulpettiin on kuivunut kahvirinkuloita. Käännyn takaisin poikien puoleen ja kysyn, mitä he ajattelevat siitä, että heiltä puuttuu virallinen opiskelija-status. Tyttö eturivistä muistuttaa, että kyllä heillä on matkalippualennus. Opiskelijoilla tuntuu olevan myös kova luotto pian myönnettäviin Kela-tukiin. Kelan näkemyksen mukaan laki ei tällä hetkellä mahdollista opintotuen myöntämistä suomalaisten yksityisten korkeakoulujen opiskelijoille. Entäs tämä koulun maksullisuus? On hienoa, että Suomessa on maksutonta koulutusta, mutta tämä on sen vaihtoehto. Ulkomailla yksityisessä laitoksessa opiskelu on huomattavasti kalliimpaa. Esimerkisi kaverini opiskelee Harvardissa ja maksaa satoja tuhansia koulutuksestaan, minulle todetaan. Tunnin aiheena on kuluttajan käyttäytyminen. Luennoitsija on aivan erilainen kuin EBS:llä. Alkaa rempseä jutustelu. Luennoitsija tuntee opiskelijoita nimeltä ja kertoo esimerkkistooreja yksityiselämästään. Koska maksamme opetuksesta, pystymme vaikuttamaan jokaisen kurssin opetustyyliin, minulle kerrottiin ennen tuntia. Vaikka luennon aihe on aamuista asiapitoisempi ja luennoitsija viihdyttävä, täälläkään ei juuri asiassa edetä. Markkinoinnin perusteiden kirjan kaavio pysyy taululla puolen tunnin ajan ja lopulta päätän lähteä. Siirryn käytävään ja pojat tulevat perässä vielä juttelemaan. Tulin HELBUSiin, koska en urheilulta ehtinyt lukemaan pääsykokeisiin. Olen siitä onnellisessa asemassa, että vanhempani tukevat lukukausimaksuissa, mutta moni täällä opiskelevista käy töissä. Se onkin tässä koulussa hienoa, tiiviit koulu-

12 22 / kylteri / k auppispaikk a k aupan 6 / / 23 // Tunnelma on täysin erilainen kuin aamulla Salmisaaressa // päivät mahdollistavat työnteon. Moduuliopetus on tutkitusti tehokkainta. Ja minua ei kiinnosta yhtään sellainen meno, että yliopistossa eka kuukausi dokataan ja tokana kuukautena ehkä katsotaan tenttikirjoja, toinen jatkaa. Kolmen vuoden jälkeen olemme vähintään samalla tasolla kuin Aallon kandit, mutta professorien moninaisuus ja vuosi vaihdossa tekee koulutuksestamme kansainvälisemmän. Teen lähtöä, kun toinen pojista ojentaa minulle vielä HELBUS-käyntikorttinsa: Meidän koulusta on viime aikoina kirjoiteltu vähän negatiiviseen sävyyn, eikä siinä siis mitään. Mutta olisi kiva nähdä teksti vielä etukäteen. Alakerrassa tapaan koulun toimitusjohtajan Kari Jääskeläisen. Kauppakorkeakoulutuksen kysyntä kasvaa maailmassa, joten on tärkeää, että on tarjontaa, Jääskeläinen aloittaa. Lupaan oppilailleni samantasoista opetusta kuin valtion kauppakorkeakouluissa, sekä mahdollisuuden suorittaa 70% kandin tutkinnosta. Kouluumme ovat kaikki tervetulleita, mutta ehkä nyt koulussamme näkyy sellaisia, jotka eivät ole menestyneet käytössä olevilla mittareilla. Koulussamme on paljon esimerkiksi sellaisia, jotka ovat urheilleet aktiivisesti lukioaikana, käyneet juuri armeijassa tai käyneet koulunsa ulkomailla, Jääskeläinen kertoo. Kysyn miltä hänestä tuntuu, kun oppilaat saavat käteensä Suomessa tuntemattoman tutkinnon. Totta kai ensimmäiset vuosikurssit joutuvat selittämään työhaastattelussa mikä on HELBUS ja näyttämään millaisia kursseja ja millaisten professorien opettamina he ovat ne suorittaneet, mutta ei se haittaa. Jääskeläinen selittää nykyisten oppilaiden olevan innovaatioiden diffuusiosta tuttuja early adoptereja ja heidät palkkaavien firmojen arvostavan tätä, koska samalla tavalla nämä nuoret tuovat yrityksiin uudet innovaatiot ensimmäisinä. Kysyn, miten Jääskeläinen vertaisi kouluaan valtion yliopistoihin. Ei saa tuudittautua ajatukseen, että julkiset korkeakoulut lisäisivät tasa-arvoa, hän kertoo ja jatkaa kertomalla tilastokeskuksen tutkimuksesta, joka osoittaa, että vähäosaisista perheistä ei tosiasiassa päästä valtion korkeakoulujen ilmaisiin paikkoihin. Onko HELBUSin perustamisen taustalla siis koulutuspoliittinen tunteenpalo? Kertoessaan jatkosuunnitelmistaan Jääskeläinen maalailee: Unelmani on suomalainen yksityinen korkeakoulu, joka toimisi samalla proof-of-conceptina Aasian valloitukselle. Ei, Jääskeläinen taitaa olla ihan tavallinen bisnesmies. Lähden Markkinointi-instituutista. Päivän aikana olen kerännyt neljä käyntikorttia ja kolme pyyntöä saada tarkistaa jutun lainaukset. Jääskeläinen vaati tavanomaisen faktatarkistuksen lisäksi nähdä koko jutun etukäteen. Kävi ainakin selväksi, että kauppisfirmat ovat erittäin kiinnostuneita julkisuuskuvastaan. Mikä firma ei olisi. Ovatko yksityiset kauppikset suomalaisen koulutusjärjestelmän vaiva vai tärkeä vaihtoehto julkisille yliopistoille? Yritystoimintaa ne ovat siinä missä muukin palveluntarjonta. Jos yksityisen koulutuksen kysyntä ja tarjonta kohtaavat, ei taida olla mitään syytä, miksei tarjontaa voisi olla. HELBUSin pojilla tuntui ainakin olevan vankka luotto kouluunsa, samaa voisi välillä toivoa aaltolaisiltakin. Mutta kuten kaikessa liiketoiminnassa, asiakkaan pitää tietää, mitä rahallaan saa. Tutkinnon laajuus ja opetuksen taso tulee olla kaikille tiedossa. HELBUSin poikien kohdalla jäi mietityttämään, pääsevätköhän he todella toteuttamaan suunnitelmansa kandiksi valmistumisesta, kun mitään ennakkotapauksia koulusta ei ole. Toisaalta ehkä varsinaisia asiakkaita ovatkin heidän vanhempansa. Lopulta, onko kenenkään meistä mielipiteellä oikeastaan väliä? HELBUSin Jääskeläistä siteeraten: Se on yritystoiminnassa kivaa, että riittää, kun kysyy sen segmentin mielipidettä, jota aikoo palvella. Riittää, että he ovat tyytyväisiä.

13 24 / kylteri / ainoastaan ne asiat pelot tavat, joille ei itse voi tehdä mitään 6 / / 25 Ainoastaan ne asiat pelottavat, joille ei itse voi tehdä mitään teksti / stella k allionpää kuvat / esa-pekka mat tila Äiti takasi talollaan poikansa lainan, jolla rahoitettiin perhosenmuotoisia palovaroittimia. Miltä tuntuu ottaa parikymppisenä iso pankkilaina, jotta voisi ryhtyä tekemään jotain sellaista, mihin oma äitikään ei usko? Ei sitä riskiä aluksi edes ajateltu. Voihan tämä kaikki kaatua koska tahansa, mutta ei sitä pidä miettiä. Täytyy vaientaa soraäänet omassa päässä ja keskittyä siihen mitä tekee, kommentoi designpalovaroittimia valmistavan Jalo Helsingin toimitusjohtaja Olli Nuutila. Yritys sai alkunsa kolmen Aalto-yliopiston opiskelijan, Olli Nuutilan, Miika Perän ja Tianyu Huangin vahvasta halusta tehdä jotain sellaista, jolla on merkitystä ja joka kasvaa nopeasti. Bisnesidea syntyi vuonna 2009 kirjaimellisesti katsomalla kattoon. Designpalohälyttimillä tuntui olevan globaalit markkinat ja vähän kilpailijoita. Visuaaliseksi asiantuntijaksi mukaan tuli Mikko Järvenpää Taideteollisesta korkeakoulusta. Jalo Helsingillä ei ollut yksityisiä rahoittajia, mutta pojat saivat starttirahaa valtiolta. Kukin osakas toi oman osuutensa säästöistään tai ottamalla lainaa sukulaisilta tai pankista. Sitoutuminen rahallisesti yritykseen toi uudet prioriteetit: esimerkiksi koulunkäynti väheni ja jäi lopulta kokonaan. Eikö pelottanut ottaa lainaa, jonka vakuutena oli äidin talo? Ei tätä voi tehdä, jos koko ajan vain miettii, miten pahasti voisi käydä, Miika sanoo. Ollin pahin pelko oli, ettei hän saisikaan tehdä sitä mistä

14 26 / kylteri / ainoastaan ne asiat pelot tavat, joille ei itse voi tehdä mitään 65 / / 27 olimme tilanteessa, jossa oli pakko myydä tuotetta, vaikkei sitä fyysisesti ollut edes olemassa. kolumni Ville Larimosta oli tarkoitus tulla sikarikas investointipankkiiri, mutta hän päättikin olla mielummin täysipäiväinen elämästä nautiskelija. Innovaatioverkoistoitumista hyvässä skenessä ynnä muita startupkliseitä tykkää eniten. Se, että menettäisi jotain, jonka vuoksi on uhrannut niin paljon aikaa ja vaivaa. Ollin äiti ei aluksi juurikaan uskonut poikansa projektiin. Hän korosti turvallisuutta ja tutkinnon tärkeyttä. Kanssayrittäjien tuki kuitenkin helpotti. Rohkaisevaa oli sekin, että moni ulkopuolinen innostui tuotteesta. Myönteisen palautteen avulla jaksoi eteenpäin, Olli kertoo. Ylivoimaisesti raskainta projektissa on ollut odottaminen. Palohälyttimille tarvittavaan sertifikaatin hankkimiseen meni koko vuosi Sertifikaattimme oli epäilemättä niitä myöntävän tahon tehtävälistassa alimmaisena. Oli turhauttavaa, kun intoamme ja kaksivuotista projektiamme jarrutti ainoastaan byrokratia, Olli toteaa. Välillä odottaminen kävi myös ahdistavaksi: Olimme tilanteessa, jossa oli pakko myydä tuotetta, vaikkei sitä fyysisesti ollut edes olemassa. Vuonna 2011 nuoret yrittäjät elivät myös projektin synkimmät hetket. Oli niitä päiviä, jolloin tuntui, että koko maailma kaatuu. Mutta koko ajan omaan tekemiseen jaksoi kuitenkin uskoa. Luovuttaminen ei käynyt mielessäkään. Yhteensä Jaloon sijoitettiin satoja tuhansia euroja ennen kuin tuote tuli markkinoille. Sen päälle pitää laskea vielä hikipääoma, eli kaikkien perustajajäsenten palkaton työ yli kolmen vuoden ajan. Odotus palkittiin vuonna 2012, kun palovaroittimet lopulta saatiin markkinoille. Tällä hetkellä yrityksen palkkalistoilla on 11 ihmistä, Kiinassa välillisesti tehtaan kautta noin 100 työntekijää. Liikevaihtoa tältä vuodelta tulee yli miljoona euroa. Mutta mikä oli se hetki, kun toimitusjohtaja lopulta vakuuttui siitä, että riski oli ottamisen arvoinen? Nuori toimitusjohtaja miettii hetken ja toteaa: Se fiilis, kun kävin Stockalla ja näin oman tuotteen hyllyllä. Nykyään ei voi avata Facebookia, mennä kauppiksen luennolle tai seurata uutisia ilman, että silmille levähtää sana startup. Yrittäjyyden ja erityisesti start-up -yrittäjyyden ympärille on muodostunut valtava hype. Nykyään on yhtä muodikasta olla start-up -yrittäjä kuin ennen vuotta 2008 oli olla investointipankkiiri. Jatkuvasti järjestetään erilaisia yrittäjyysseminaareja, joissa start-up -profeettoja kuunnellaan suurella hartaudella kuin jenkkiläisiä tv-evankelistoja ja yrityshautomoissa odotetaan uutta Roviota kuin juutalaiset Messiasta. Åbo Akademin professori Alf Rehn arvosteli hiljattain Kauppalehdessä start-up -hengaajia, tyyppejä, jotka MacBookeineen täyttävät yrittäjyysseminaarit ja vievät tilaa oikeilta yrittäjiltä. Rehnin kritiikki meni sikäli ohi kohteestaan, että yrittäjyyteen kuuluu jo määritelmällisesti tietty epävarmuus. Miten kukaan voi sanoa etukäteen, kenestä tulee oikea yrittäjä ja kuka on vain hengaaja? Rehnin kommentissa on kuitenkin myös pointtinsa. Varmasti start-up -jengiin mahtuu niitäkin, jotka kuvittelevat, että yrittäjäksi tulee kun pukee hupparin päälle, eivätkä kiinnostuisi yrittäjyydestä, ellei se olisi muodissa. Start-up -guru Paul Graham kirjoittaa blogissaan (www. paulgraham.com), että start-upin määritelmään kuuluu mahdollisimman nopea kasvu. Toisin sanoen start-up pyrkii toimimaan kaikilla kuudella mantereella jo siinä vaiheessa kun pääkonttori on vielä isin autotallissa. Maltillisempaa kasvua tavoitteleville yrityksille suunnilleen naureskellaan kaiken hypen keskellä ja moititaan kunnianhimoisuuden puutteesta. Tässä sorrutaan tiettyyn ylimielisyyteen toisille kun riittää tavoitteeksi, että yrityksellä pystyy elättämään itsensä ja voi olla melko varma, että se on pystyssä vielä vuoden kuluttua. Se, että yrittäjyys on alettu nähdä yhtä varteenotettavana vaihtoehtona kuin perinteinen palkkatyö on erittäin hyvää kehityskulku. Siksi onkin tavallaan harmi, että start-up -skene koostuu joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta suurimmalta osin nettisovellusten ja pelien kehittäjistä, kun perinteisemmät toimialat jäävät paitsioon. Varmasti muillakin aloilla löytyy mahdollisuuksia ja halua kasvuun. Jos jostakin start-upista pitäisi tulla uusi Nokia, niin miksei start-upeja nähdä enemmän aloilla, joilla on oikeaa merkitystä jokapäiväiseen elämään? Myös erilaiset entrepreneurship societyt menettävät uskottavuuttaan, jos ne alkavat näyttää enemmän pelialan edunvalvontajärjestöiltä. Onhan kaiken maailman lintujenheittelypelit hirveän hauskoja, mutta ei niillä yksinään pyöritetä Suomen taloutta. Viitteet:

15 28 / k y lt e r i / m a a i l m a n t o i s e l l a p u o l e n 6 / / 29 Maailman toisella puolen Joka vuosi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusa lähtee noin 300 opiskelijaa vaihtoon. Kauppis yrittää jatkuvasti madaltaa kynnystä opiskella ulkomailla, mutta kuka päättää vaihtokohteet ja minkälaisin kriteerein? Entä jos koulun valitsemat kohteet eivät riitä? Kuka päättää Kauppiksen vaihtokohteet ja millä kriteereillä? Yhteistyöyliopistojen arviointikriteereistä tärkeimmät ovat yliopiston johtava asema kansallisella tai alueellisella tasolla, sen akateeminen taso ja ohjelmien sopivuus sekä kansainväliset akreditoinnit ja rankingit. Yhteistyöyliopistoverkostoa kehitettäessä huomioidaan maailmantalouden kehityksen suunta. Tästä on esimerkkinä viimeisten kahdeksan vuoden aikana Aasian kohteiden lisääminen. Kauppakorkeakoulun dekaani allekirjoittaa yhteistyöyliopistosopimukset. Dekaani on kuluvan vuoden aikana vieraillut muun muassa Argentiinassa, Etelä-Koreassa ja Hong Kongissa uusien yliopistosuhteiden luomiseksi. Kauppakorkeakoulussa seurataan jatkuvasti yhteistyöyliopistoja ja arvioidaan uusia aloitteita. Yhteistyöyliopistoverkoston kehittämistyössä vaihdossa olleiden opiskelijoiden palaute on ensisijaisen tärkeää. Olemassa olevia yhteistyösopimuksia arvioidaan vaihtobalanssien, opiskelijapalautteen ja akateemisten suoritusten perusteella. Arviointien tuloksena yhteistyöyliopistoille annetaan palautetta Aalto-yliopiston laatuvaatimuksista ja joissain tapauksissa niiden perusteella joudutaan irtisanomaan vaihtosopimuksia. Opiskelijavaihto on aina vastavuoroista. Yhteistyöyliopistomme ovat siis aina vain niin hyviä kuin itse olemme. Jos koulun vaihtokohteet eivät riitä Noora Ottela, 22, ei löytänyt Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tarjoamista vaihtokohteista mieleistään ja järjesti itse vaihtonsa Uuteen-Seelannin pääkaupunkiin Wellingtoniin. Kaikki sujui hyvin kun asioista otti selvää ennen lähtöä. Vaihtoreissun aikana hän päätyi kiertämään lopulta 18 eri maata. Kun Noora Ottela vuonna 2011 suunnitteli vaihtoa, syttyi vahva palo lähteä maailman toiselle puolen. Katsoin yliopistomme tarjoamia vaihtoehtoja, mutta Uudessa-Selannissa oli vain muutamia paikkoja, eikä yksikään niistä ollut Wellingtonissa, Noora kertoo. Wellington kiinnosti Nooraa sen sijainnin ja tarjoamien aktiviteettien takia. Kaupunki sijaitsee keskellä maata, joka tekee matkustamisesta helppoa. Wellington tarjoaa kulttuuria, jännittäviä yksityiskohtia ja koko maan parhaimman ravintola- ja kahvilakulttuurin. Wellingtonissa kaikki on lähellä, mutta se ei kuitenkaan ole liian pieni kaupunki, Noora summaa Hakeminen sujui nopeasti Hakuprosessissa minua auttoi Kilroy Education. Eri yliopistoilla oli erilaisia vaatimuksia ja vaihtoehtoja eri kaupungeissa, Noora kertoo.

16 30 / k y lt e r i / m a a i l m a n t o i s e l l a p u o l e n 6 / / 31 Vaihtohaku alkaa Vaihto-opinnot kestävät yhden lukukauden ja vaihdossa suoritetut opinnot muodostavat tutkintoon pääsääntöisesti kansainvälisen sivuopintokokonaisuuden. Tutkintoon voi sisällyttää yhden vaihto-opiskelujakson. Opiskelija voi halutessaan sisällyttää vaihdon sekä KTK- että KTM-tutkintoon. KTK- ja KTM vaihto-ohjelman hakuaikataulu Hakua varten täytyi palauttaa päättötodistus lukiosta, kyseisen hetken opintosuoritusote, passikopiot ja täytetyt hakulomakkeet. Vastaus kaupungin suurimmasta, opiskelijan yliopistosta Victoria University of Wellingtonista tuli muutamassa päivässä. Prosessi oli nopeatahtinen, mutta yliopiston antamia ohjeita noudattaen helppo. Otettuani paikan vastaan minun piti seuraavaksi maksaa lukukausimaksu ja aloittaa asunnon etsintä. Asunto vahvistui muutamassa viikossa, mutta ikävästi se tuli maksaa hyvissä ajoin ennen reissuun lähtöä kokonaisuudessaan vaihdon ajaksi, Noora kertoo Koulu tuki passiivisesti Nooran mukaan Aalto-yliopisto suhtautui Free mover -vaihtoon hyvin, mutta apua ja ohjeita täytyi aktiivisesti pyytää. Sain vastauksia vain jos tiesin mitä kysyä. Esimerkiksi deadlinejen ja tarvittavien lomakkeiden suhteen jouduin itse etsimään tarvittavat tiedot, Noora kertoo. Koulu ei prosessissa auttanut, mutta toimitti pyytämäni lomakkeet ja hyväksyi opintosuunnitelmani. Eritahtista ja mielenkiintoista opiskelua Nooran opiskelut ajoittuivat aikavälille , joka on Uudessa-Seelannissa lukuvuoden ensimmäinen lukukausi. Lukukausia on kolme, kaksi varsinaista ja kesälukukausi, jonka aikana osa opiskelijoista opiskelee, osa viettää lomaa tai tekee töitä. Opiskelujaksooni kuului myös kolmen viikon pääsiäisloma, jonka aikana on hyvä lähteä kiertämään maata, Noora muistelee. Hän kertoo Wellingtonissa opiskelusta: Lukujärjestyksen sain laatia melko vapaasti ja käytännössä koulua oli vain kolmena päivänä viikossa. Oppitunnit olivat pituudeltaan 50 minuuttia, mikä tuntui todella lyhyeltä. Asiaa ehti kuitenkin käydä runsaasti. Luennoille osallistuminen ei ollut pakollista, mutta ne olivat erittäin mielenkiintoisia. Luin kursseja kolmesta eri pääaineesta ja luennoitsijat olivat todella hyviä, Noora hehkuttaa. Hyvin järjestettyä vapaa-ajan opiskelijatoimintaa Uuden-Seelannin opiskelijaelämä poikkesi Suomen vastaavasta monessakin suhteessa. Tapahtumat järjestettiin pääasiassa ensimmäisen vuoden opiskelijoille ja vanhemmat opiskelijat tekivät mitä itse halusivat. Tämä ei minua haitannut, sillä matkustelin paljon ja juhlia kyllä oli tarjolla aina kun siltä tuntui. Yliopistolla oli kerho, joka järjesti paljon ohjelmaa ja reissuja vaihtareille. Erittäin hyvin järjestettyä toimintaa! Noora kertoo. Itse järjestäminen tuo vapauksia, mutta maksaa enemmän. Uskon, että vastaavat kokemukset olisivat olleet mahdollisia myös koulun järjestämässä vaihdossa, Noora sanoo. Suurimpana erona koulun järjestämään vaihtoon verraten hän näkee sen, että sai paljon vapaammin valita minne lähtee ja miten hoitaa järjestelyt. Hakuprosessia läpikäydessä oppii myös enemmän siitä, mitä yliopistot todella vaativat ja millaiset asiat huomioidaan, Noora huomauttaa. Kaikki vaiva oli Nooran mielestä näkemisen arvoista. Itse järjestäminen ei ollut vaikeaa ja kaikki sujui hyvin, kun vaan otti selvää siitä, mitä täytyi tehdä, hän sanoo. Free mover -vaihdosta joutuu kohteesta riippuen maksamaan melko kovankin hinnan. Noora maksoi yli 7000 euroa lukukauden opiskelusta ja päälle tulivat asuminen, eläminen ja paikasta toiseen liikkuminen. Yliopistolta sain tukia 3500 euroa, mikä kattoi osan kuluista. Vuoden ahkera työskentely tuli kuitenkin tarpeeseen, etenkin kun saman matkan aikana kiersin maapallon, Noora sanoo. Maailman ympäri vaihdon yhteydessä Matkustusmahdollisuudet olivatkin Nooran yksi syy lähteä Uuteen-Seelantiin. Lensin Etelä-Afrikkaan ennen joulua perheeni kanssa ja seuraavan lipun ostin vasta siellä. Matka maailman ympäri toi lisämaustetta järjestämisen puolellakin, sillä reissukuviot Suomesta lähtiessäni olivat vielä täysin auki. Lopulta päädyin matkustamaan 18 eri maahan useiden eri ihmisten kanssa ja ilman sen tarkempia suunnitelmia. Huikea seikkailu, uskomaton kokemus! teksti / stella k allionpää kuvat / noora ot tela Varsinainen hakuaika Suoritusten tulostus ti Valintatulokset to 7.3. Vaihtopaikan vastaanottaminen to Täydennyshaku Suoritusten tulostus ma Täydennyshaun tulokset pe 5.4. Vaihtopaikan vastaanottaminen pe Lopullinen vaihtopaikkalista julkaistaan Intossa tammikuussa ja hakulomake haun alkaessa 14. tammikuuta. Haku koskee sekä syksyn 2013 että kevään 2014 vaihtopaikkoja. Seuraavat vaihtoinfot järjestetään Torstaina klo luokassa A-201 (info suomeksi) Perjantaina klo luokassa A-201 (info in English) Lisätietoja vaihtohausta ja vaihto-opinnoista löytyy Intosta kauppakorkeakoulun sivuilta kansainvälistyminen ja opinnot ulkomailla

17 32 / k y lt e r i /???? 65 / / Tieto 24 h 4-10 krt. Lapsidiabeetikon pitää mitata verensokeri 4 10 kertaa vuorokaudessa. Diabeteksesta kärsii x lasta ja aikuista maailmassa. Verensokerin mittaamista hävetään. Diabeetikoiden määrän on arvioitu olevan jo 552 miljoonaa. Terveysteknologiatuotteita suunnitellaan yleensä vain aikuisille ja ammattilaisille. SALLA KOSKI kolumni Eero Vassinen on vapaa toimittaja ja taloustieteen opiskelija, joka vietti kuluneen syyslukukauden Kazakstanissa. Modz Modz valmistaa motivoivia terveysteknologiatuotteita erityisesti lapsille ja nuorille. Riskei on otettava 02 Oivallus Päivittäinen verensokerin mittaus voi olla hauskaa. Diabeteksesta pitää puhua enemmän. Lapsille ja nuorille on suunniteltava omat terveysteknologiatuotteet. Lapset mukaan tuotekehitykseen. Muotoilulla voi tehdä ihmeitä. 03 Uskallus Nostetaan diabetes-kissa rohkeasti pöydälle. On rikottava tabuja ja uskallettava puhua vakavasta asiasta myös kepeästi. Rikotaan konventioita ja tuodaan perinteisille markkinoille täysin uudenlainen laite. Riskei on otettava nyt ja vastedes jos joku ei niitä ota, sitä voi suoraa haukkuu spedeks, MC Taakibörsta (ft. Raimo) kappaleessa Riskei on otettava. Suomessa kaikki toimii, mutta mistään ei voi sopia. Sääntöyhteiskunta on tuhonnut suomalaisten riskinottokyvyn. Ongelma on vakava, pako arjesta on viikko Torremolinoksella lonkero kädessä tai välivuosi Kaakkois-Aasiassa puhumassa pilvenpoltosta ruotsalaisten kanssa. Riskien karttaminen on luonut Yön ja hunajamarinoidut broilerisuikaleet sekä muuttanut Suomen torit parkkipaikoiksi. Suomi on yhtä yllätyksetön kuin makaronilaatikko sen kouluruokaloissa. Siksi startup-evankelistat twiittaavat suu vaahdossa suomalaisten olemattomasta riskinotosta. Mutta jos jokapäiväiseen elämään ei sisälly lainkaan epävarmuutta, kuka tarvitsee riskinottokykyä? Kansallinen päämäärämme on minimoida ja jakaa kaikki riskit. Parempi kieltää kaikki hauska, patoutuneet tunteet voi purkaa Tallinnan laivalla. Maihin ei silti kannata astua, se on riski. Kazakstanissa mikään ei toimi, mutta kaikesta voi sopia. Kun jono ei kulje, ohi pääsee viittä euroa vastaavalla summalla. Bileet tiedeakatemian aulassa hoituvat lahjoituksella henkilökunnan kahvikassaan, eikä erillistä jatkoaikahakemusta tunneta. Kapakasta voi poistua puoliksi juotu votkapullo kainalossa, ravintolasta saa ruokaa viideltä aamulla ja taksin takapenkillä saa polttaa tupakkia. Utopian kääntöpuolella on autonrenkaita kirkkaassa päivänvalossa polttavat naapurit ja miliisi, joka voi korjata talteen vain koska näyttää naamasta hassulta. Eikä Suomi tietenkään paremmaksi muuttuisi jos sääntöjä voisi rikkoa, mutta mallissamme vaanii jopa kestävyysvajetta pahempi uhka. Kulttuuri, jossa kaikki epätavallinen tuomitaan kysymällä miksi?. Naapurissa, hauskanpidon maissa, todetaan normalna tai varför inte?. Ei Suomea kannata anarkiaksi muuttaa on tarpeellisiakin valtahierarkioita mutta pientä taantumista sääntökulttuurissamme voisi harkita. Ravintolapäivä, se on riski. Joulukranssit, se on riski. Lippakioski, se on riski. Skeittaus, se on riski. Jatkoaikalupa, se on riski. Kutojamummot, se on riski. Viinin myynti sunnuntaisin, se on riski. Nuuska, se on riski. Läppäri 9-vuotiaalla, se on liian paha riski. Seitsemännen vuoden opiskelija, sehä o älytön riski. Mut muista ottaa riskejä. Menestys ei tule sattumalta. Se tulee tiedon, oivalluksen ja uskalluksen kautta. SEFE:n opiskelijajäsenenä saat Kauppalehden jäsenetuna. OTA OSASI MENESTYKSESTÄ ja käy aktivoimassa etusi osoitteessa

18 34 / kylteri / me ta / r aflapoliisi 6 / / 35 wtf?! meta Muut esille tulevat asiat. RAFLAPOLIISI Hyvä ruoka parempi vastaus. 1. Mistä erottaa viidennen vuoden opiskelijan ja mursun? 2. Oletko piilottanut lihapullaa muusin alle? 3. Oletko jutellut vaihto-oppilaan kanssa? 4. Jatka lausetta Ota riski Mitä antaisit joululahjaksi Tarkkalalle? Raflan teemaviikot, WTF vai FTW? Raflassa on Mexico-viikko, Ay, caramba! Mitäs tänään on siis listalla? Makaronilaatikko. Chilillä. Katkarapupata. Chilillä. Tortilla. Chilillä. Lihapullat ja muusi. Chilillä. Qué? Raflan italialainen viikko, Va bene! Menu: Makaronilaatikko. Tuplapastalla. Katkarapupata. Pastalla. Minestronekeitto. Pastalla. Lihapullat ja muusi. Pastalla. Siis mitä ihmettä? Muuttuuko perussuomalainen ruoka teemaruuaksi, jos siihen lisätään yksi teema-alueelle tyypillinen ruoka-aines ja vaihdetaan ruokaliinoihin tricolori. Ei muutu. Ainakaan minun mielestäni. Idea on loistava, mutta toteutus ontuu pahasti. On sääli, että ravintolahenkilökunnan efortteja laitetaan teemaviikkojen toteutukseen, jos ruuasta ei saada sen kummoisempaa. Voisiko siis Raflassa uurtavien arjen sankareiden kallisarvoista työpanosta kohdentaa paremmin? Onko mahdollista saada se ylimääräinen twisti hassujen teemojen sijaan esimerkiksi laadussa? Raflan laadukkaan ruuan viikko, Ei ole totta! Makaronilaatikko. Al dente. Katkarapupata. Katkaravuilla. Ei täyteruokia. Enää koskaan. Lihapullat ja muusi. Niin kuin mummolassa. Mitä tähän sanoo Marjo Katainen, Raflan ravintolaesimies? Teemat tulevat keskitetysti koko Amica-ketjulle. Teemaruokien laitto vaatii lisäpanostusta henkilös- töltä niissä käytetään vaativampia raaka-aineita ja niiden eteen pitää tehdä enemmän käsitöitä. Myös salin koristelu vie työntekijäresursseja. Ensi keväänä luvassa teemoja kuten Voi hyvin, SensAsian ja Ruoan alkuperä. Pyrimme palvelemaan asiakkaitamme joka päivä mahdollisimman laadukkaasti oli teemaviikko tai ei. Hyvät ystävät. Raflassa pyritään palvelemaan meitä asiakkaita mahdollisimman hyvin. Mikäli resurssit kohdennetaan mielestämme väärin, on meidän vastuullamme antaa siitä palautetta. Kannetaan vastuumme hukutetaan henkilökunta rakentavaan palautteeseen. Kommenttoida voi Amican ravintoloissa kynä&paperi -tyylillä, tai Amican nettisivuilla palautelomakkeella. teksti / julius hurri kuvat / esski ruuskanen Alan Häkkä, mursu 1. Naamasta. 2. Yleensä lipsahtaa yksi tai kaksi muusin alle. Vaihtoehtoisesti myös riisi sopii piilotukseen. 3. Kyllä, viikko sitten Levillä aasialaisten kanssa. Aion myös jatkossa jutella vaihtooppilaiden kanssa ja kokeile mua. 5. Palkankorotuksen, että se tulee takaisin opettamaan tähän kouluun! Eerik Klemetti, 2 vsk, laskentatoimi 1. Mursu seilailee yksin käytävillä. 2. Lähes aina. Ennätykseni on kuusi lihapullaa. Taktiikkani on ottaa tosi paljon muusia ja tasoitta se huolellisesti, näin alle mahtuu maksimaalinen määrä tavaraa. 3. Viime vuonna Mursujaisissa venäläisen naisopiskelijan kanssa jonkun piirileikin yhteydessä. Olen halunnut säilyttää positiivisen mielikuvan, joten en ole sen koommin jutellut muille vaihtareille varasta niitä lihapullia. 5. Kuka se on? Natasa Heikkilä, 3vsk, laskentatoimi 1. Pukeutumisesta. Mursulla on näyttämisen tarve laittaa ne niin sanotut kauppisvaattet päälle. Viidennen vuoden opiskelija joko on se puku päällä tai sitten se vaan on tajunnut, ettei oikeasti tarvitse pönöttää. 2. Aina, tosin en muusin vaan salaatin alle. Lihapullissa en ole niin hyvä, mutta kalapaloja menee jopa tuplasti. Enkä oo kertaakaan jäänyt kiinni! 3. Kaamoksella taiwanilaisten kanssa. Koskaan aikaisemmin minulla ei ole ollut tilaisuutta ota opintolaina, lopeta työt ja lähe reissaan! 5. Get a life! Maria Larkka, 5 vsk, johtaminen 1. Mursu on ehdottomasti tyylikkäämpi. Viidennen vuoden opiskelija on kulkenut läpi koko pesukone-kuivausrumpu-mankeli -pyörityksen, vähemmästäkin sitä räjähtää. 2. En ole, tosin kerran otin vahingossa puolikkaan kepakon liikaa ja jäin kiinni. 3. Monenkin kanssa. Viimeksi tänä aamuna juteltiin kulttuurista ja säästä tule Aalto-yliopistoon. 5. Helmitaulun. teksti & kuvat / matilde pelkonen

19 1 2 KY- LOOKS kylterit suojautuvat roskapostilta Yksi päivä postiluukusta oli tullut kuori taloyhtiöltä, jossa oli YTV:n mainostarra ja pyyntö, että kaikki laittaisivat sen oveensa. Näin rappukäytävään saataisiin yhtenäinen ilme. Tarkistin äsken, eipä neuvoa läheskään kaikki ole noudattaneet. - Salla Koivu, 3. vuosikurssi Kysyin yhtenä päivänä posteljoonilta minkä takia minulle jaetaan jatkuvasti mainoksia vaikka ovessa on ei mainoksia -tarra. Posteljoonin mukaan tarra on liian pieni eikä sitä mukamas huomaa. Jouduin keksimään oveen uuden kyltin joka varmasti huomataan. - Ilkka Vertanen, 4. vuosikurssi Kylttini on edellisen asukkaan oveen jättämä. Päätellen Hello Kitty -paperista ja kalligrafiapensselillä tehdysta tekstistä kaveri oli Japani-fani. Olen kyllä ottamassa lapun pois, se on jo herättänyt muutaman kiusallisen kysymyksen. - Markus Helaniemi, 3. vuosikurssi Kulttuurijaoston pr-vastaava 2012 teki kyltin pyynnöstä eräiden bileiden päätteeksi. Välillä sinitarralla kiinnitetty kyltti tippuu, silloin postinkantaja laittaa sen postiluukusta. Ei tehoa pizzamainoksiin. - Stella Kallionpää, 2. vuosikurssi.

20 38 / k y lt e r i / k y t i e d o t ta a 6 / / 39 KY tiedottaa Joululahjaksi Tapahtumakalenteri lippu Speksiin? teksti / hannu kykylä On jälleen se aika vuodesta, kun junat jäätyvät kiskoihin kiinni, autot hautautuvat puuterilumeen ja kaupat täyttyvät lahjaostoksilla olevista ihmisistä. Samaan aikaan ensi vuoden KY-Speksin eri työryhmät paiskivat töitä, jotta KY:n siistein produktio olisi helmikuun puolivälissä valmis. Tänä vuonna ollaan jo poikkeuksellisen hyvässä vauhdissa kaikilla osa-alueilla. KY-Speksin markkinointitiimi kokeilee tänä vuonna uutta ja laittaa Speksin 21.2., ja näytösten liput joulumyyntiin. Speksin liput ovat hyvä lahjaidea kelle vain ja ovat nyt ennen joulua tavallista edullisempia hankkia. Näytöksestä riippumatta show tulee olemaan taattua Speksi-laatua! Joululipunmyyntikampanja saattaa kuulostaa erikoiselta, koska kukaan Speksin ulkopuolinen ei tiedä mitään tulevasta showsta. Tietämättömyys tuokin lisäjännitystä. Vastaavanlaista kampanjaa kokeilee myös Flow-festivaali, joka laittoi rajoitetun erän kolmen päivän lippuja myyntiin joulukuun alussa. Speksin joululippuja voi ostaa netistä osoitteesta klo asti. Varsinainen lipunmyynti alkaa tammikuun lopussa Speksin ristiäiset ja Speksikuntis ensisilmäys vuoden siisteimpään produktioon. Speksikkäät jatkot kuntiksen merkeissä Kylteripäivät SEFE:n järjestämä kyltereiden asiantuntija- ja viihdetapahtuma tänä vuonna Helsingissä AYY:n 3. vuosijuhla Ylioppilaskuntamme täyttää kolme vuotta 7.2. Pikkulaskiainen Yhdistetty pulkkamäki ja baarikierros Suomen Turussa Vuosijuhlakuntis Bileet KY:n ikääntymisen kunniaksi KY:n 102. vuosijuhla KY:n synttäreitä juhlistetaan fiinisti Wanhassa Satamassa. Speksikästä joulua kaikille! lisätietoa tapahtumista löydät kywebistä osoitteesta kyweb.fi/tapahtumakalenteri