50 A. O. VAIsANnN MATJOI PLATTOS B STA. Ruja-karjalainen runolaulaja Matjoi Plattonen oli minun ra,- kas vanha ystivdni. Hin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "50 A. O. VAIsANnN MATJOI PLATTOS B STA. Ruja-karjalainen runolaulaja Matjoi Plattonen oli minun ra,- kas vanha ystivdni. Hin"

Transkriptio

1 50 A. O. VAIsANnN MATJOI PLATTOS B STA Ruja-karjalainen runolaulaja Matjoi Plattonen oli minun ra,- kas vanha ystivdni. Hin esiintyi itkettiij dnd, eli "itettaj artir", niinkuin Kurjalassa sanotavt, mm. niisti hiiissii, jotka Kalevalaseuran puolesta jerjestettiin Suojiirvellii Siellii oli mukana IJ.T. Sirelius, Viiino Salminen ja valokuvaaja J.V. Mattila. Matjoi oli hyvrn merkillinen mummo, tiesi paljon, taisi paljon. Hiin oli erinomainen itkuvirsien taitaja. Minulla on paksuhko pakka h6nen virsiddn, seki "ddnella" laulettuja ettei saneltuja. Matjoi ansaitsi piistii mukaan siihen kongressiin, johon kokoonnuttiin Budapestissa muistaakseni v Jouduin olemaan Matjoin jonkinlaisena johdattelij ana) tai sanoisinko adjutanttina. Ja kuinka arvokkaasti timi Matjoi esiintyi! Vein siis suuren joukon mukana Matjoin Budapestiin. Hiinet oli puettu Viipurilaisen Osakunnan omistamaan muinaiskarj alaiseen naisen pukuun. Hd,net otettiin juhlavasti vastaan Budapestissa. Vastaanottajien joukossa oli Kalevalan kiiiintaje Bila Vik6r ja monia muita henkiloite jo asemalla. Siellii h?in oppi tuntem aart paljon ihmisiii, jotka kaikki ihailivat timmoisti kansannaista. H?in piiiisi muitten mukana kuninkaalliseen linnaan, Budan puolelle. Siella oli silloin pi2iministerin rouva Bethlen vastaanottamassa vieraita. Kun Matjoi kumartui tzimein aatelissukuisen naisen edess6, hin oli yhta arvokas ja hieno kuin tdma aatelinen, mite kaikki ihmettelivit. Hin esiintyi siella suurimmassa juhlassamme. Siinii puhui mm. meidiin Setiiliimme, joka oli silloin lihettili2iniimme Unkarissa ja Tanskassa. Matjoi lauloi virren Unkarille, joka oli silloin ahdistetussa asemassa. Matjoi lauloi nimittiin itkuvirren tyyliin miste aiheesta hyv6nsd. Hiin kysyi minulta, misti hiin laulaisi. Mini selitin hinelle, etti Unkarille on tapahtunut hirmuinen vdiryys.

2 MursrrLMrA 51 Silta on viety alueita, ja taalla on hyvin vaikeat olot. Matjoi tajusi heti asian, ja alkoi laulaa itkuvirren tyyliin. Hin teki jorkinlaisen hynrnin, jonka Aladir B6n, Kantelettaren unkarintaja, kiiiinsi suomennoksestani yleisolle. Matjoi kuvasi sanoillaan, ettei kyllapi on kauheatarettd tiille kansalle on niin tapahtunut. Sitten hiin rukoili Jumalan siunausta, ettri kaikki kaantyisi parhain piiin. Kun Matjoi oli lopettanut timiin virtensi, syntyi aivan mahdoton kattentaputusten tulva suuressa salissa, joka oli tiynnii yleisoi. Hiinesti tuli niin suosittu, ettei hiinti valokuvattiin joka paikassa, misszi hin liikkui. Hiineltii tietysti kysyttiin unkarin kielelliikin, misti hiin oli kotoisin ja mikii hiin oli. Hiin sanoi: "Em mie malta." Mini koetin selittaa, ettii hin on karjalainen vanha nainen, niilta paikoilta, joissa mm. Elias Lonnrot on aikoin aan kiynyt. Matjoi oli nimittiiin Loimolan kyliistii, joka kuului Suistamon pitajlin. Ei timei Matjoin edustus siihen loppunut, sita jatkui. Sisareni, opettaj atar Maija Viiisiinen, oli hinen oppaanaan. Hin oli useissa paikoissa visiiteille. Hiinet sijoitettiin toiseen hotelliin kuin minut. Mini olin, kuten kansakouluntarkastaja Jotuni ja monet muut, hotelli Hungariassa. Matjoi pantiin Kuninkaalliseen hotelliin. Selitin, kun sijoitin heinet sinne, millii tavoin hinti kohdeltava, ruoka on vieteivii tavalliseen aikaan jr.. Neuvoin seikat, joihin tillainen Loimolan mummo ei ollut koskaan tottunut. Teimme myos matkan Szdntesiin, jossa Laulumiehet antoi konsertin. Se oli hyvin hauska matka. Muistan, ettei matkalla oli pysiihdyksiii, mm. kivimme Kecskemdtissd, jossa kuuluisa unkari- Iainen sziveltaja ZaLtin Kod6ly on syntynyt. Sielli meille tarjottiin rls. hiekkaviiniii. Se meni piiiihiin kuin haka. Vik6r Bel6 oli sanonut eriiille suomalaiselle, kun he olivat Unkarin viinikellarissa: "Varokaa, varokdv, herrat suomalaiset. Unkarin viinit ovat vaarallisia." on

3 52 A. O. VATsANnN Mutta sitten kun tulimme takaisin Budapestiin muutaman peivdn kuluttu?, niin otin selvziei, mitenkds meiddn Matjoi nyt juksaa. Menin sinne Kir6ly-hotelliin. Matjoi kertoi, ett6 "kylla muuten, mutta eivit tuo ruogo a." Kysyin, miksi hiin ei soittanut kelloa, niinkuin minei kiiskin. "Ehim mie tiije niist kelloloist, mut ku ei tuuva ni ei tuuva." Sitten hiin selitti: "Kyl mie lopulta painoin sita nappuloa niinkui sie sanoit. Ja sit tuloo yks herra siihen, ja suu ammollaa sanoo jotagi vieraal kielel. Ehim mie ellendii (y**arca). Mie sanoin: 'ndlgy'. Tee punoo vuam piiitiih, eigii sano mitah. Mie painoin toisen kerran", sanoi Matjoi. "Tuloo tuas herra. Mie sanoin 'nd,lgy', ei viel ellendetd. Miinoo Su", mie viel kolmanclen kerram painoin nappuloa. Tuloo mies, mie en sano mitah, mie vua nain tein. Sormilla vuan suuta vastem painelin eis taas jotta ymmdrsi, ettei suuhum pitiiis jotai suaha. Vot tuotih ruogoa ylen aijy mulle." Ju Matjoi nauroi kovasti, kun ymmeirrettiin lopultakin, ettii hinellii oli nilkei. Kun liihdimme paluumatkalle, mukana oli monta meikiiliiistii, oli Jiirventaus ja Aarne Anttil a ja keita kaikkia siella nyt olikaan. Tultiin Puola zn, Matjoi katsoo ymparilleen ja on hyvin tyytymeiton, kun se on ikuista lakeutta. Tulimme nimitt?iin samaa tieti kuin menimffie, siis Tallinnan junalla. Madoi virkkoi: "Eigo tdmd Puolam mua jo lopu". Hdn oli Puolaan aivan tyytymiiton, kun sita kesti niin kauan hd.nesti. Vahitellen tultiin Tallinnaan, ja Matjoi piiiisi niinkuin puolittain kotiin. Hdn asui sitten minun kodissani ja oli hyvin tyytyviinen matkaansa. Maila, Mikkola vielii pyysi Matjoin kanssani luokseen. Matjoi oli kovasti ihastunut, hiin teki esim. nziitii ruokopillejzi, joita Suistamolla sanotaan "kazaksi". Se on siis pikku klarinetti, ruo'osta tehty. Meidiin rantamme oli teiynni niita kazoja eli ruokoja. Hiin teki kohta Mailaa varten teimmoisen. Maila kirjoittikin sitten hyvin kauniin jutun tiistii Matjoista. Maila ai-

4 MursrBLMrA 53 kysyi Matjoilta, mita hiin tahtoisi, kun hiin lahtee toiselle maailmalle. Matjoi oti silloin jo 80 vuotta vanha. "Mie toivoisin suaha valgiet kengzit jalgah", sanoi Matjoi. Maila sanoi minulle, ettzi menisimme hankkimaan valkoiset kengzit ja antaisimme ne hinelle mukaan. Niin teimmekin. Ei kulunut vuottakaan, kun Matjoi tarvitsi ne valkoiset kengdt. Hiin kuoli ja sai ne toivomuksensa mukaan jalkaaltsa. Olin silloin Suistamolla, kun Matjoi siunattiin viimeiseen lepoon. Hd,n oli todella hienoimpia ihmisiei, joita olen tavannut. Minulla on Louis Sparren taulu, joka esittaa Neitsyt Mariaa Jeesus-lapsi sylisseiin. Se on Sotkamossa maalattu. Kun Matjoi, joka asui luonani mm. Unkarin-matkalle lahtiessimme ja sielte palattuamme, nousi aamulla, hzin ensi toikseen meni tuon kuvan eieireen ja teki ristinmerkin. Hiinhiin oli ortodoksi. Hiin kiitti minua: "siullahan on obraza (pyhainkuva) tialla". Tuo maalaus ei ole minulle arvokas pelkiin taiteetlisen arvonsa vuoksi, vaan myos sen vuoksi, ettei sen eteen on useamman kerran kumartunut suuri runonlaulaja Matjoi Plattonen. TOINEN VIENAN MATKA Joud.uin matka arrraan viela toistamiseen Vienan Ku.j alaan, nimitteiin kesiillii Silloin entisissi runonlaulajien kylissii oli aikamoista suomalaisten vilskettd. Siellii oli lukuisasti asepukuisia poikiamme, joiden pukuihin monet paikkakunnan nuoret miehetkin olivat sonnustautuneet. Kyseessl oli Vienan Kutj alan vapauttamis- ja Suomeen liittamisyritys. Talla kertaa retkeni osui eteluisti pohjoiseen, siis Kujaanista Vuokkiniemeen ja edelleen Elias Lonnrotin reittiii. Olin liittynyt Kujaanissa komppanian vahvuiseen vapaaehtoisjoukkoor, joka reippaasti veti veneitd koskien ryopyissb.

5 54 A. O. VrirsANnN Niin saavuttiin vanhalle rajalle, joka yhe oh s?iilynyt selviinei aukkona tiheiin ymperoivein metsin keskellii. Polku on kasvanut leveiiksi vuosisatojen aikana. IJsein ajattelin: tete tietii Elias Lonnrot aikanaan kiiveli ja hiihti. Niin tultiin Vuokkiniemeen, vauraaseen kyliiin. Tiihin kylii2in saapui Helsingistii retkikunta, johon kuuluivat pankinjohtaja Mauri Honkajuuri, p?iiitoimittaja Kaarlo Koskimies, tohtori Viino Salminen ja ehkii viela jokin muu henkilo. Kaikki mahduimme hyvin samaan veneeseen, kun lahdimme piim tidrdd,, IJhtuaa, kohti. Sain kuulla, etti taaila on Petrun piiiviin aikaan tiirke?i Vienan Karjalan tulevaisuutta koskeva kansankokous. Uhtua oli viime neikemist?ini suuresti muuttunut. Juhla sai kansaa liiemmiiltiikin liikkeelle, ja lisiiksi kylnn kujilla niiki alinomaa asepukuisia Suomen poikia ja tuon tuosta ilmestyi seki parrakkaita ettii parrattomia vienalaisia, joita oli saapunut rronista kylistii, jopu rajan takaakin entisille synnyinsijoilleen. Uhtuan suurimman kaksikerroksisen talon lihistolli oli ainaista liikettii. Sinne meni ja sieltii tuli miehiii jatkuvasti: talossa sijaitsi esikunta, jonka paellikkonii oli maineikkaan sotilassuvun ed.ustaja eversti Karl Malm. Valitettavasti hinen taytyi heikentyneen terveytensi vuoksi jefiee Vienan Karjala ja palata Suomeen. Tehtaviaiin hoitam aan hiin miiireisi sisarenpoikansa, silloisen varatuomarin, nykyisen laamannin Harry Brotheruksen, joka muuten sattui olemaan minun osakuntatoverini. Petrun piiivzinzi, p:nii heiniikuuta, lehelle esikunnan taloa toimeenpantu juhla oli tietysti siviiliv?ielle tarkoitettu, vaikka siellii nahtiin paljon myos asepukuja. Puhujiksi oli pyydetty Turjanlinnan haltija, kirjailija Ilmari Kianto ja minun viihiipitoisyyteni. Juhlan lopuksi nuoriso ryhtyi tanssimaan juhlakentiillei. Hiimmistyin, kun solakka tanssijoukon johtaia ilmoitti nimekseen Viis?inen. H?in oli lidrelta lah-

6 MursrrLMIA 55 Heimosoturien lepohetki Kuittijdrven rannalla Jyskyjirvelle matkatessa. Vienan Karjala tenyt ja nyt Suomessa asuva kauppias. Tapasin viele toisen Vais6sen, joka oli kotoisin Kostamuksesta ja oli joukkomme tiedustelija. Han toi esikuntaan pienen pommin, jonka Kemissii olevat englantilaiset olivat antaneet eri6n uhtualaismiehen vietiivaksi Jyskyjirvelle ja taa[a pamautettavaksi esikunnassa. Harry Brotherus pyysi minua lahtem adn ensin Jytkyjirvelle ja sen jiilkeen Kiestinkiin pitiim ddn kokouksia, jotta saataisiin tietii?i, haluaako vaesto Vienan Kurjalan liittyviin Suomeen. MAtkakumppaniksi han oli saanut Kiannon. Lisiiksi vartijoiksemme lahd kymmenkunta kiviiiirimiesti. MeistA kertyi urhoja kolme veneellisti. Matka sujui nopeasti. Veli[a haukattiin palaa Keski-Kuittijirven eri2illii kauniilla hiekkarannalla, jonne kuului joutsenen joiunt aa. Illalla saavuttiin Keski-

7 56 A. O. \z.ritsaxen ja Ala-Kuittijiirven yhtymiikohdassa sijaitse vaan pieneen Luusalmen kyliiiin, jossa ycivyttiin. Kianto ja minei jouduimme nukkumaan lattialla vieretysten. Minulta meni yo pilalte, kun kupeeltani kuului koko ajan saarnaamista, puheliaana miehenei papin poika Kianto oti ddnessii nukkuessaankin. Seura avana aamuna, kun oli laskettu Kintismin koski, joka ei ollut vihainen eikii pitkti, saavuttiin Jytkyjd,rven rannalla sijaitsevaan samannimiseen kylddn, johon oli liihetetty joukkomme tulosta viesti. Kokoukseen kertyi lukuisasti miehiii, seka keski-ikiiisiii ettii vanhoja, nuorethan olivat, ketkii vielii Veniij elle sotahommissa, ketka Uhtualla tai muualla vapaaehtoisina. Kun sattui kaunis heinikuinen pdivtit, voitiin kokous pitaa ulkosalla er6dssi suuressa pihassa. Ohjelmamme oli mielijohteista. Tarkoituksemme oli kuulla miesten mietipiteet siita, ohvatko he Suomeen liittymisen kannalla. Aluksi mini esitin joitain ajatuksia, ja samalla toimin poytakirjiin pitaj dnd". Kianto puoles taan pehmitteli kuulijakuntaa runollisin sanoin. Kaikilla oli tiedossaan, etti Kemissai oli englantilaisten johdon alaisia lls. Muurmannin legioonalaisia, joissa oli monia eri kansallisuuksia, mm. Suomesta siirtyneite entisiei punakaartilaisia. Pyydettyiimme liisniiolijoita lausum aan mielipiteensei Suomeen liittymisestd, otti heti sanavuoron Feodorov-niminen talonpoika, ehkii noin 60-vuotias, joka piti loistavan puheen. Hiin tehosteli, etti melkein kaikki Vienan miehet ovat kiyneet Suomessa ka*- palla, suuria laukkuj aart kantaer, ja ansainneet rahaa perheittensi toimeentuloa varten. Tdsti on meidein oltava suomalaisille ikikiitollisia. Feodorov huipensi puheensa seuraaviin sanoihin: "Veljet! Mie olen kiyny Amerikat ja Englannit, mie tiijin, jotta engelsmanni se ainos vain toizen perzehel miigie laskoo. Veljet, myo liitymmei Suomehlr, Kuului vain hyviiksymishuutoja, kukaan muu ei eniiii halun-

8 MutsTELMIA 57 nut puhua. Pzizitos oli yksimielinen. Meidan tehteivdmme taalla oli siis piiiittynyt. Kun aikaa jiii talta piiivziltii, loysin erziein mummon, joka osasi laulaa itkuvirsid.. Seura avana piiiviinii me palasimme Uhtualle. Asemiehemme jiiiviit Jyrkyjeirvelle, useat kokivat surullisen kohtalor, kuten ystdvimme Feodorov, joka kuuluu surmatun. Elamassziinhin itsekukin joutuu tekem adn turhia retkiii. Sellaiseksi muodostui meidin Kiestingin kyliissii kiiyntimme. Mind tunsin kyliin jo kesiilti Kiannolle Kiestinki ja Tuoppujatvi olivat outoja seutuja. Brotherus luuli, ettd hevosista olisi meille hyotyii, koskapa hiin muistelmissaan "Peitsi menneen puolesta" kirjoittaa: "Annoin matkamiehille ratsut kiiytettdviksi, ja kun Kianto oli pitka ja laiha, Viiisiinen lyhyt ja tanakka, he olivat kurjien hevoskaakkien seldssi ilmetyt Don Quijote ja Sancho Panza liihdosszi tuntemattomia seikkailuja kohti." "Tietysti meillii oli jzilleen sotilasjoukkue seuranamme ja vartionamme, ja eris aseenkantajista ja kiivelijoistii oli vanha tuttavani, maalaustaiteilija ja pilapiirtiijii A. Kangasmaa, joukkomme komein urho. En tiennytkii2in h6nen Vienaan tulostaan mitean, ennenkuin nyt yhteisellii taipaleella kohdattiin. Ensin oli marssittava kolmisenkymmenti polkua myoten, joka on viheliaisin kilometriei Rohoon mita ajatella saattaa: upottava suo toisensa peristi. Oli tosin aseteltu pari hirtti vieretysten, mutta hevosemme, jotka eiveit suinkaan olleet "kaakkeja", usein hotjahtivat hirsien tanasta viereiseen upottavaan suohon, niin etti sotapojillamme oli kova tyo saada riukujen avuin hevoset hirsien noj aart. Kovassa maastossa, jota sitikin joskus sattui, kohtasi minua onnettomuus: alhaalla riippunut kuusenoksa l6i kasvoihini ja eris neulanen iskeytyi silmiiiini niin, ettei sita saatu miesten neuvoilla pois. Vahitellen alkoi tuska tuntua aivan sieteimzittomdnb. Taytyi vaan marssia liiikiritonta tulevaisuutta kohti.

9 58 A. O. VATsANeN Vasta iltamydhalla saavuttiin Rohoon. TeelIA oli vastassa ennalta tuttu "VSinimoinen" pitkine partoineen. Ensi tervehdykseni oli valittaa silmeini kohtaloa. En muista, hinko toinen koolle tulleista kylalaisist?i huomautti, vai jokin ettei nyt on tinne heti saatava se tunnettu silmeinnuolija-nainen. Hdnet kiytiin hakemassa ja suunsa pestyeiein hiin ojensi kielensii roskalliseen silmilni, nuolaisi ja neulanen oli samassa hdnen neipiss ddn. En jaksa muistaa, niiyttiko hiin sita, mutta tunsin, ettd, tuskani loppui. Se iik?is vaimo oli todella ihmeliiiikiiri, enka jilkeenkeiein ole tavannut. jollaista en ennen Jatkoimme seuraavana aamuna matkaa piiiiasiallisesti vesitse, joten ratsuhevosemme saivat muutamien piivien loman. Paluumatkalla mind puolestarri olin jalkamiehenii turvallisuuteni vuoksi. Sitten peadyimme konrean Tuoppajiirven soudettuamme Kiestingin suureen kyliin, jossa minulla oli vanhoja tuttuja, mm. eminti Kononer, mainio joikuja, seka paimentorven torihyttelije-mies, josta ottamani valokuvan olen nihnyt erindisissii kirjoissa. Meid?in kokoukseemme eridssi suuressa pirtissi saapui kylla lukuisasti miehiii. Alunperin tuntui jo olevan joltistakin jiinnitystii ilmassa. Tiimii purkautui koviksi sanoiksi heti sen jiilkeen kun Kianto ja minzi olimme esitteineet "houkutuspuheemm e". "Suomella ei ole antaa meille leipiii, nytkin syomme englantilaisia korppvja.", oli tosiasia kurjalaisille. Englantilaisten sotalaiva oli verraten liihellii, eika ollut kaukana heidiin meiiireiysvallass aan oleva ns. Muurmannin legioona, joten Kiestingin miesten oli syytii olla varuillaan. Niin kovaa veiittelye kuin kiytiinkin, myonteistei suhtautumista saatu aikaan. Suomeen liittymiseen neihden ei Kianto innoittui sepittiimiin heti lyhyen runon, jossa hiin?,ntoi Kiestingin miehille satikutia. Mini puolestani jututtelin nai-

10 NIUnTnLMIA 59 ". : { 'rf*.ff*"{rrrr,,,^, /t.'.r,',rii';.{f,d; /o,jt.*,{tt",rr'rr,'*,*o..dr, J Ilmari Kianto puhuu vienalaisille Uhtuan heimojuhlilla heineikuussa sia, joilta sain entisten lisiksi jonkun joiun. Muistiinpanotyost2ini Kangasmaa tekaisi lyrjykynillii piirroksen, antaen sen minulle muistoksi. Palasimme kiviiiirimiehinemme samaa tietzi takaisin Uhtuaan, josta Kianto ja minzi lahdimme takaisin Suomeen. Kiestinki joutui sittemmin vaihtamaan miehittajie useamman kerran. Ensinni lienevit isinnoineet Muurmannin legioonalaiset, sitten neuvostojoukot. Suomeen saapuneet saksalaiset vuotta myohemmin miehittivit tzimein kyliin. Merkillinen kohtaaminen sattui minulle tuon miehityksen jalkeen. Otin kutsuttu Saksaan esitelmiikiertueelle eri kaupunkeihin v Junassa liihelli Leipzigie satuin samaan vaunuosastoon, jossa ennest dan istui turkkiin pukeutunut saksalainen luutnantti. Tuo turkki johti minut tuumimaan, ett6 jospa tuo luutnantti tulisikin joko Norjasta tai Suomesta. En malttanut

11 60 A. O. VAlsANr,N olla kysiiisemittd, mistei piiin hiin saapuu. Hiin vastasi lyhyesti: "Kiestinki Suomessa on minun sijoituspaikkani ja olen matkalla kotiin saamaani lomaa viettei maan." Meillii sukeutui paljonkin keskustelua Kiestingistii, joka kuului olleen pahoin hiivitetty saksalaisten ja suomalaisten sinne saavuttua ja vallattua kyliin. Tiedossamme ei ole, mihin kuntoon kyla jai saksalaisten poistuttua maastamme. Nykyiiiinhiin ndmd tienoot kuten koko Vienan Karjala ovat Neuvostovallan lujassa komennossa. PBTSAMON KOLTTIA KOKEMASSA Kun Suomi sai Tarton rauhassa Petsamon alueen, tuli maamme asukkaiksi samalla joukko ns. kolttia, ortodoksisia lappalaisia, jotka aikaisemmin olivat olleet Veniijiin alamaisia. Koltista on jo ehditty kirjoittaa useamman miehen kyniillii. Ennen kaikkea on pysyviiii arvoa kielentutkijaimme tdilla, mm. toht. T.I. Itkosen sanastollisilla tutkimuksilla. Prof, Uno Harva, mainio ja maineikas uskontojen tutkija, tunsi kiinnostusta myos kolttien uskontoa kohta an. Luottaen siiher, ettei Kalevalaseura myontiisi matka-apurahan, hein ehdotti minulle, ettei lahtisimme yhdessi kiiymiiiin siellii kolttien mailla, kun siihen nyt oli avautunut mahdollisuud.et. Petsamon alueellahan kolttien silloiset asuinstjat, sekei talvi- ettei kesdasumukset olivat. Liikenneolot olivat hyviit. Rovaniemelte piinsi autolla melkein perille, ihan Paatsjoen latvoille asti. Kun Rovaniemelli istuutui li"ja-autoon, kesti melkoisen pitkaan, ennenkuin oltiin perillii. Sodankyliissii muistaakseni nukuttiinkin viilillii. Istuttiin ja tultiin perille, ju juotiin suolakahvia. Lapissa on nimittiiin Rovaniemeltei lihtien aina pantu kahviin suolaa. Nakeepii Lapissa muutakin harvinaista, nimittiiin piippua polttavia vanhoja naisia,

12 MursrnLMIA 6r Iso ja pieni professori. E. N. Set?ilii ja vepsiliiispoika. Vepsii Tulimme sopivasti perille. Kumma) etti vanhassa kartassa, joka meillii oli, ei mainittu Virtaniemi-nimistii paikkaa. Siinii oli vain yksi jonkinlainen majatalo, ja siita oli liihdettivei kolttakyliin, tai ei oikeas taan kyliin vaan asumuksiin, koillista kohti. Mutta meilli oli paljon tavaroita. Minulla oli fonografi ja siihen kuuluvat lieriot, ju olihan meilli teltat tietysti. Ne piti olla, vaikka oli heinikuun alku; siellii oti vieli kylmi siihen aikaan. Oli vaikea saada kantaj &v, jollainen tziytyi kuitenkin vilttiimdtti olla. Lopulta saimme tinkimisen jiilkeen erzizin tukkijzitkein, vahvan miehen, joka olisi kantanut vaikka toisen meisti ja tavaramme olkap?iilliiin. Fldnen kanssaan piti tinkiii. Oli toistakymmenti kilometrii kzivelt avda polkua pitkin. Kun tarjosin jonkun summan, niin renkimme virkkoi: minii pikkupenneistei "En lahde

13 62 A. O. VAIsANBN sellaisille matkoille." Meidiin piti maksaa stipendivaroistamme sievoinen summa tiille miehelle. Lopulta tulimme erdin pikku jiirven rantaan. Siinii ei ollut mitaan venetti, mutta piti piiiist?i jeirven yli. Tiesimffie, ettii toisella puolen jiirveii oli koltta-asumus, ja ne tiesiviit tulla vastaan jot vastarannalla ammuttiin. Niin mini pikku revolverillani ampua pamautin. Saimme odottaa kotvasen, ennen kuin sielta tuh vene, jossa oli kaksi naista, vanh a ja nuorempi. He selittivitt, ette heidiin veneensi oli siellii toisella puolel la ja heidiin piti vetiii sita pitka matka, ennen kuin se tuli tiille rannalle. Nain paasimme ensimmuiiseen asumukseen toihin Toisella rannalla tate pientii jiirveii niimme tulta. Siellii joku poltti nuotiota suolla. Kdvi sitten ilmi, etti taimii oli suomalainen helmenpyytejl, joka oli pitkiin matkan Keski-Suomesta kutkenut jalan sinne pyytaikseen helmiii niiistei joista. Hiin paistoi joutsenta nuotiolla. Emmehiin me voineet hiintii ruveta syyttiimidn joutsenen taposta, tapasimmekin hiinet vielii sitten myohemmin. Huvittavaa oli, ettei kun laskin uistimen viiltiim aan talla jirvella, niin ei kulunut pitkiiiin ennen kuin lohi oli kiinni. Me siis aloitimme ateriointimme lohella, jota siellii oli runsaasti. Mutta teissei asumuksessa oli vain vanha mummo ja nuori nainen, joka odotti lasta. Mies oti jossakin kaukana Petsamossa toisszi, niinkuin siellii miehet ylimalkaan. Me jatkoimme eteenpaiin. Koetimme piiiistii sellaiseen mokkiin, jossa on mieskin, ja tulimmekin. En tiedd, oliko sillii paikalla mitain nimeii, joka tapauksessa miehen nimi oli Kiurel. Hiin ei ollut kotona juuri sillii hetkellii. Ystztviini Toivo Itkonen, joka on kolttien erinomainen tuntija, varoitti meita, ett6 jor siellii on nainen yksin kotona, niin hiin voi siepata kirveen ja uhata. Kun tulee kolttien mokkiin, taytyy aina ensiksi koput taa seinid,n, taikka muuten antaa merkki tulostaan, ettei nainen siikihde. Niin mind, tein, ja vas-

14 MursrnLMIA 63 tassa olikin hwin herttainen eminti. Hiineltii minikin sain ril&- teriaalia. Koltat ovat siitli merkillisiii, etti he ovat monikielisia. He osaavat paitsi omaa kieltaan myos veniijiii ja norj aa. Norja on niin liihelli, ettd he ovat oppineet kielenkin. Myohemmin he ovat oppineet myos suomea. He ovat siis nelikielisia. Tuollainen kielitaito on harvinaista. Naisetkin osaavat jonkin verran venijdtu, niin ettii ei siinii kielen puolesta ollut vaikeuksia. Ei Harva enka minzik ddn osannut kolttaa. Seh?in on hyvrn vaikeaa; niinkuin lapin kielikin on meille suomalaisille vaikeaa, niin kenties vielii vaikeampi on teimzi kolttien omalaatuinen murre. Meillii oli elintarpeita mukanamme, nikkileipiiii sangen runsaasti ja jonkin verran voita, silta eihiin koltilla yleensi ole lehmia. Niiin alkoi Kiurelin luota sitten matkamme. T arkoitus oli nyt kayda itiinen koltta-alue tarkoin' Enemmin tyotii teki ystivdni Harva kuin mini, sen vuoksi, etti hiin puhui koko ajan ja kyseli tehden muistiinpanoja. Minii sitten viliaik arta panin taas koneeni kiymiiiin ja koetin saacla sivelmii. Tulihan niita joka paikasta vzihin. Oppuanamme oli tunnettu kolttamies Kiurel, hiin oli oikein kolttien piiimiehia. Ensin panimme tavarat ahkioon ja poron sen eteen. Kiurel otrjasi poroa, joka aina yritti rynneitzi kivien ja kantojen yli - oli kesiaika - tzissri vaikeakulkuisessa maastossa. Niin sita tultiin aina talosta taloon. Kolttien asumukset sijaitsivat luonnollisesti jirvien rannoilla. Vali[a oli jokia, jotka oli sauvottava, toisinaan taas oli kaatunut puita kapeiden jokien poikki. Tealla ei ollut k?iynyt ketdiin useaan vuoteen, paitsi tajavartiomme. Kiurelilla oli vene siini, missl teimei jokireitti lahti eteenpiin. Autoin hiinti soutupuuhissa. Mutta samalla annoin uistimenkin tehdii tehtivtnsi. Kun Kiurel raivasi koskia puilta, heittelin mi-

15 64 A. O. VArsAr.rBN Vepsziliiismies kylpee uunissa. Vepszi, Onesmaki, nd virvelid.. Ja missi poukamassa tiima tapahtuikin, niin ainakin joka kolmannella heitolla oli hauki kiinni. Ja lompoloissa taasen nousi komeita haukia uistimella. Muistan erikoisesti ensimmiisen piiiviin, kun kuljimme jokea alas, ja heittelin virvelii. eristi Haukia tuli niin mahdottomasti, ettei parin piiivin kuluttua koko veneemme kokka oli niita tiiynnd. Kun oli liimmin aika, oli vaara ettzi hauet rupeaisivat viihitellen m6t6nemdin. Kytyimme Kiurelilta, pitiiisiko tamtl haukisaalis heittaa takaisin veteen. "Ei, ei", sanoi Kiurel ju souti rantaan. Hiin kaivoi kuopan ja hautasi hauet siihen sanoen, ettd hiin kay ne kylla noutamassa, jahka ne ovat hapanneet. Mehein soimme vain harjusta ja lohta, joita tuli aina pikkujzirvistei. Hdn oli tottunut siihen, ettd. kalaa seieistettiin talveksi, jolloin siita oli tiukempaa ja syotiin nimd kesin saaliit. Koltathan muuten ovat kovia kalansyojiii. Useamman kerran ndimme, ettei iltamydhalla keitettiin kalasoppa, jota syomeiiin lapsetkin heritettiin. Tiimii oli aivan keskiyon ateria. Kylliihin pel-

16 MursrnLMIA 65 kalla kalallakin tulee toimeen. Teimein niimme er16ss6 mokissei, jossa vuoteellaan lepiisi keuhkotaudin ndinnyttimi, aivan kuoleman kourissa oleva aiti, ymperilli?in useita lapsia, vanhin ehka noin kymmenvuotias poika, joka pyydysti kaloja viereisesti joesta. En unohda, kuinka hartaina lapset tarttuivat meidzin ojentamaamme niikkileipiiiin. Heiddn isdnsei oli kaukana Petsamossa ansiotoissi. Kuljimme eteenpiiin asumus asumukselta, kunnes tulimme verraten Inhelle Petsamoa ja merenrantaa. Petsamohan sijaitsee lahdessa, joka lzihtee Vienanmerelta. Mutta itse Petsamoon emme menneet. Olihan kolttia tietysti siellikin, mutta myos paljon veniilziisiei. Aloimme lopulta palata nykyisen Suomen puolelle takaisin, Paatsjoen varrelle. Niin tulimmekin lopulta Kolttakonkiizille, jorka nimi on veniijiiksi Boris Gleb. Kolttakongiis oli huomattava turistiniihtlvyys silloin ja siellii kiviviit suomalaiset ahkerasti errnen kaikkea kalastamassa. Siella oli pieni hotelli, ei niinki?in huono ruoan puolesta eikii muuss akaan suhteessa, ja kyliissii oli asukkaita jokunen parisataa ihmist6. En tiedn tarkkaa lukumeerdd". Kaikki olivat kolttia. He olivat hyvrn auliita soutamaarr venett6, kun pyydettiin lohta. Kun vihitellen Harva tunsi saaneensa aineistoa riittiivisti ja minun liericini olivat nekin saalista teiynnddn, niin liihdimme paluumatkalle eri6n mokin luota, josta saimme soutajan Kiurelin avuksi. Kovin koskista pitkiiii reittiii myoten suuntasimme Nautsia kohti. Tavarat panimme veneeseen. Emme voineet laskea siinii neljiin miehen voimalla, vaan Kiurel piti narusta ja rrurkana ollut toinen koltta otrjaili venettb kuohuvaa koskea alaspiiin pitkille seipiille. Kun virta veti kovasti, niin eikos ystiivimme Kiurel luiskahtanut lapinkengissddnjoltakin kiveltei. Hin itsensii pahanp?iiviisesti. Vene keikahti nurin ja meni aivan :ritti

17 66 A. O. VArsArvnN kappaleiksi ja kaikki tavarat molskahtivat koskeen. Sinne meni minun valokuvauskoneenikin, joka oli tyonsii kylla tehnyt, meni fonografi ja menivit laatikot, joissa oli saalis, fonografin lieriot. Onneksi koetin narrata forelleja siita koskesta, niin ettii pitka vapa minulle siiilyi kziteen. No, se oli onnettomuus, jossa kaksi miestzi kastui. Me Harvan kanssa kiivelimme vain kosken reunaa ja pysyimme aivan kuivina. Niin siinii kivi. Olin huolissani lierioistini. Kiiskin miesten mennl katsom aan kosken vartta alemp?&, eiko siellii olisi joku semmoinen suvanto tai muu, johon lieriolaatikot olisivat jiiiineet. Kiivikin niin onnellisesti, ettei puolen kilometrin pi2issii oli sellainen poukama, johon laatikot olivat uineet. Miehet toivat ne minulle, ja olin hyvin iloinen omalta osaltani. Harvalla oli tietysti muistiinpanonsa omissa vihkoissaan, joita hiin siiitytti taskuissaan. Nyt meillii oli edessd neljiinkymmenen kilometrin kiivelytaival. Kiurel ja muut koltat, jotka tunsivat erimaat kuin viisi sormeaart, kysyiviit, jaksaisimmeko kiivellii semmoisen matkan ennenkuin piistiiiin maantielle. Sanoimme yrittiivimme. Ensin juotiin tietysti teeti joen partaalla, ja olihan meilli kalaakin syotiiviksi. Sitten pikku aamiaisen jiilkeen tiihdimme taivaltamaan. Taytyy ihmetella kolttien, niinkuin yleensei lappalaisten paikal- Jistuntemusta. Ei ollut montakaan kertaa muuta kuin joku poron jetki tienviittana, mutta kylla he tiesivlt suunnan. Aurinko paistoi ja oli hyvin kuuma, niin ettei ollut helppo urakka kiivellii tietonti taivalta. Mutta siihen oli alistuttava, muuta mahdollisuutta ei ollut, vene oli sirpaleina koskessa. Kun tulimme eriin lammen rarttaan, meita hiotti kamalasti. Meillii oli tietysti nuo sii?iskiverkot ja pikioljyt, jotka ovat siiskia vastaan hyvaii laaketta. Tulimme lammen rantaan ja sanoin, etten siedii eneiii tate kuumuutta. Olimme yltii piiiiltn hiessi.

18 MursrnLMrA 67 Hevospaimen Pavel "trubittaa" hevosia kokoon. - Inkeri, Risumiiki Minii kylla niin, ettii siellii oli laumat miikiiriiisii, itikoita ja paarmoja. En ole koskaan riisuutunut niin nopeasti kuin silloin; akkie vaarr veteen. Mutta siita huolim atta minua pisti varmasti tuhatkunta hyonteisti. Taas ylos ja vaatteita niin pian piiilte kuin mahdollista. ffarva sanoi, ettei h?in ei viitsi tuohon leikkiin ryhtyii, koska se oli niin vaivalloista. Taisi minullekin jeede muistoja siita hyonteisten syleilysti. Meidiin voittomnre oli hyvin vaatimaton. Koko piivi meni niissi neljissiikymmenessi kilometrissd, niinkuin miehet arvioivat matkan. Kylla me poroja niimme ja lopulta maantien. Ja mikii onneton sattuma viel?i piti olla: etel?isti tulla huristi suuri kuorma-auto tytrjillddn, mutta pari sataa metriei ennen meiti, ju niin se meni ohi Yla-Lappiin p6in. Ystivimme koltat sanoivat, ettei h. jiiisiviit lepiiiimddn, civd,tke liihtisi askeltakaan eteenpiin. Harva sanoi, ett?i kylle meidin

19 A. O. VATsANBN nyt sentiin pitiiisi piiiistii taloon, jonka tiesimme olevan kuuden kilometrin piiiiss?i. Se oli hyvin suuri talo, Nautsi. Siellii oli yksi ainoa talo, vaikka venileiisissei raporteissa oli kerrottu talvisodan aikana, ettd he ovat vallanneet sen ja sen nimisen "kaupungin". Nautsi oli juuri se "kaupunki". Min6 sanoin Harvalle: "Istu sinei ffiella ja lepiile, mind nuoremmakseni lahden marssimaan ja hakem aarr sielte auton". Auto oli mennyt Nautsiin, kuten olin arvellutkin, minei menin periss6. Oli lauantai-ilta ja sauna. Toverini kiiytiin noutamassa autolla. Ja kylla sauna sinei iltana todella maistui. Viikeii oli kovasti, hyvrn suuri tupa ja kamareja. Koltillahan oli kaksi tupaa. Toinen oli talvitup", jossa asuttiin talvella, kesillii kalast amaan mentiessd, asuttiin jiirvien rannoilla toisessa tuvassa. Koltat olivat siis kahden huvilan omistajia. Talvitupa oli melkein samanlainen kuin kesitupakin. Siinii on vain yksi pienoinen pirtti, jossa koko perhe nukkuu, vaikka olisi perhetti kymmenenkin henke6. Siinii he nukkuivat kaikkine lutikoineen ja russakoineen. Ei se kovin viehiittavad, ole. Huonekaluina oli vain poyti ja penkit ja siinkykin sentldn taisi olla. Kaikki ruoka keitettiin takassa. Kurj arra oti vain poroja, lehmiii ei ollut. Naisilla on omalaatuisensa puku, miehil ld tavallinen talonpoikainen. Viimeisen rauhanteon jiilkeen koltat siirtyiviit Sevettijiirvelle. Sinne on oikein tiet ja on siellii koulukin. Kolttiakin yriteteiin sivistiii, mutta se ei taida olla niinkiiin helppoa. Kiurel oli meidiin oppaanamme koko ajan. Ilokseni tapasin hinet kerran monien vuosien periistii Helsingissi, kun oli lappalaisten juhlat. Hin oli taa[a emiintineen. KALEVALAS E U RAN KAU PPAMA'TKU STAJANA Se oli kai Sailo, joka oli puhunut Setiliilte ja muille, ettii otetaan tuo Viisiinen meille Kalevalaseuraan oikein toimimiehek-

20 MursrnLMrA 69 si. Ei meillii ollut minkaeinlaista kitjallista sopimusta Kalevalaseuran puuhiin ryhtyessdni, gentlemannisopimus vain. Tehtavini oli ryhtyi hankkimaan rahoja seuralle. Niin minusta tuli Kalevalaseuran ensimmdinen kauppamatkustaja. Koetin houkutella ihmisizi tekemaan lahjoituksia niihin jaloihin tarkoituksiin, joita seuran otrjelmaan kuului. Setiilii oli kirjoittanut kehoituksen suurelle yleisolle, mutta ennen kaikkea varakkaita ihmisii ajatellen, etti he tekisiveit lahjoituksia Kalevalaseuralle. Niita oli kertynytkin ennen minun seuraan tuloani markkaa. Ne olivat silloisia vanhoja, siis kultamarkkoja. Tuo summa kertyi kymmeneltd lahjoittajalta. Siini oli sellaisia henkiloite kuin Emil Aaltoner, joka oli suuri nahkatehtailtju Tampereelta. Oli siinii kauppias Otto Lumme niinikadn. Hiin oli niin aulis, etti luovutti Pohjois-Esplanadinkatu 25 A:sta yhden huoneen seuran k?iyttodn. Ei se suuren suuri ollut, ja sielli siis piiivittiin kavin silloin kun olin Helsingissi. Matkustelin nimittiin aika paljot aina Oulua ja Rovanientii myoten, ja ennen kaikkea kivin Viipurissa, joka oli hyvin antoisa kaupunki. Setiilii oli pannut tiihiin Kalevalaseuran tyootrjelmaan ennen kaikkea Kuva-Kalevalan aikaansaamisen, ja siin?i oli myos Kalevalatalon rakennuttaminen. Neitahiin minei molempia selvittelin, ja yhte ju toista muuta mita siinii nyt painetussa ohjelmassa oli, mennessdni suurten rahamiesten puheille. Menin suoraan miehestei mieheer, mutta tavallisesti paikalliset sanomalehdet ottivat jonkin uutisen, jossa kerrottiin, ettei ffielle on Kalevalaseuran edustaja lahjoituksia keriiim6ss6. Tavallisesti k?ivin yksin, mutta joskus oli mukana joku toinenkin. Esim. Yaasassa kivin yhdessii Sakari Piilsin kanssa. Sielte saimmekin paikkakunnan huomattavimman liikemiehen, Tikanojan, eriiksi Kalevalaseuran lahjoittajajiseneksi. Hiin vieli korotti site summaa my6hemmin. Hanhiin oli tunnettu taiteenrakastaja, ja oli hn in

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Kymmenet käskyt. Miehille- K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kustantaja: «( to

Kymmenet käskyt. Miehille- K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kustantaja: «( to Kymmenet käskyt Miehille- «( to Kustantaja: K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kymmenen aroiokägkyä naineille miehille. Ensiinäinen käsky. Sinun tulee aina puheessasi osottaa että rakastat vaimoasi. Sinun pitää

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

A. O. VAISASEN MUISTELMIA

A. O. VAISASEN MUISTELMIA A. O. VAISASEN MUISTELMIA Professori A. O. Veisdnen kertoi v. 1966-68 haastattelijoilleen Vuokko Kivisaarelle, Matti Kuuselle ja Pertti Virtarannalle muistoj aan lapsuudestaan, opiskeluvuosistaan, kansansdvelmien

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Osallistujat: Raimo Hämäläinen Vantaa Aulis Nikkanen Aarne Talikka Helsinki Salo yksinsoutuvene. Veneet: Sulkavan soutumalliset vuorosoutuvene ja Aloitimme kierroksen Tammenlahden

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011 Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011 Lähdimme Essin kanssa sunnuntai aamuna 27.3 kohti länsisatamaa, josta suuntasimme laivalla kohti Tallinnaa.

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Kuusi päivää Vienan runokylissä

Kuusi päivää Vienan runokylissä Matkatoimisto Kotiranta Gorniakovkatu 2A, Kostamus E-mail: kotiranta-tour@mail.ru http://kotiranta-tour.ru/ru/suomeksi/5951/ Kuusi päivää Vienan runokylissä 6.-11.7.2016 Kostamus Jyskyjärvi Haikola Kalevala

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013 BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013 Titta Lumiaho 25.07.2013 JOHDANTOA Minun yksi unelmista on ollut se, että pääsen ulkomaille työharjoitteluun. Tämä unelma toteutui, kun opettajani ilmoitti, että Espanjassa

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma 1 Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1 kaunis - ruma kaunis joutsen ruma olio = ruma otus kaunis puutalo Suomessa on paljon kauniita puutaloja. ruma olio Oliolla on yksi silmä. Olio on sininen.

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS! TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015

Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015 Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015 Rayong Marriott Resort Rayongin alue tuli vähän yllättäen osaksi tämän kertaista Thaimaan matkaamme. Olemme niin intohimoisia hiekkarantakävelijöitä eli varpaistelijoita,

Lisätiedot

Luuk.24:13-35, Pääsiäinen

Luuk.24:13-35, Pääsiäinen Luuk.24:13-35, Pääsiäinen Luuk.24:13-35: Samana päivänä oli kaksi opetuslasta menossa Emmaus-nimiseen kylään, jonne on Jerusalemista noin kahden tunnin kävelymatka*. 14. He keskustelivat kaikesta siitä,

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Pöllönkankaan verkkokohina

Pöllönkankaan verkkokohina Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa Leimaus 2011 Kisakeskuksessa ma 6.6. Lähdimme perinteisesti Lappia talolta kimpsuinemme klo 12 kohti etelää. Martti ja Mauri otettiin kyytiin Keminmaasta. Onneksi autossa oli DVD laite ja ilmastointi,

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PÄÄSIÄISAAMUNA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 3/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 11.12.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 3/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 11.12. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUKSEN SYNTYMÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beetlehem on kaupunki Juudan vuoristossa n. 770 m merenpinnan yläpuolella Hebronin

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

RUUT HUOLEHTII ANOPISTAAN

RUUT HUOLEHTII ANOPISTAAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(7) RUUT HUOLEHTII ANOPISTAAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Mooabin maassa. Mooabin maa sijaitsi Kuolleen meren itäpuolella.

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot