AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA OPISKELIJATERVEYDENHUOLLOSTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA OPISKELIJATERVEYDENHUOLLOSTA"

Transkriptio

1 AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA OPISKELIJATERVEYDENHUOLLOSTA Essi Oksanen Opinnäytetyö, kevät 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTEMÄ Oksanen Essi. Opiskelijoiden kokemuksia opiskelijaterveydenhuollosta. Pieksämäki; kevät 2005, 52 sivua, 2 liitettä. Diakonia- ammattikorkeakoulu, Piekämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali.-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma. Sosiaali- ja terveysala, sairaanhoitaja (AMK) Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia opiskelijoiden fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Lisäksi tarkoituksena oli saada tietää mitä mieltä opiskelijat ovat opiskelijaterveydenhuollon palveluista. Tutkimusongelmat ovat: Millaisista fyysisistä ja psyykkisistä oireista opiskelijat kärsivät? Mitä terveydenhuollon palveluja he käyttävät eniten ja kuinka usein? Ja ovatko he saaneet tarpeeksi tietoa terveyspalveluista omalta opiskelupaikkakunnaltaan? Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen ja tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella. Kyselylomake sisälsi strukturoituja kysymyksiä syömishäiriöistä, fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä sekä terveyspalveluista. Aineisto kerättiin Diakoniaammattikorkeakoulusta Pieksämäen yksiköstä. Kyselylomakkeet annettiin 53 opiskelijalle ja 48 otti osaa tutkimukseen. Vastausprosentti oli 91 %. Aineiston analysoinnissa käytettiin SPSS ohjelmaa. Tutkimustulokset osoittivat, että oireet, joista opiskelijat kärsivät olivat väsymys, päänsärky ja niska- ja hartiasäryt. Tutkimuksessa selvisi myös, että 10 % opiskelijoista kärsii psyykkisistä ongelmista. Ammattikorkeakoulujen opiskelijaterveydenhuolto on kuntien vastuulla. Tutkimuksen mukaan huomiota tulisi kiinnittää tiedottamiseen ja kasvattaa opiskelijoiden tietämystä erilaisista palveluista ja siitä, miten niihin hakeutua. Asiasanat: terveys, terveydenhuolto, fyysinen terveys, psyykkinen terveys, kvantitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Oksanen, Essi. Polytechnic Students Experiences of the Student Health Care. Pieksämäki 2005, Language: Finnish, 52 pages, 2 appendices. Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education, Bachelor of Nursing. The aim of the study was to survey the students physical and mental health. The other purpose was to find out students` opinions about student health care services. Study problems were: What kind of physical and mental symptoms are students suffering from? Which health services do they use most and how often? And if they have received enough information about health care services from the town they are studying. The method of study is quantitative and the study was conducted by using a questionnaire. The questionnaire included structurative questions about eating disorders, physical and mental health and also health care services. Material was collected from Diaconia Polytechnic in Pieksämäki unit. The questionnaire was given to 53 students and 48 of them took part in the study. The response rate was 91 %. Research material was analyzed by using the SPSS program. Research results show that symptoms which students are suffering from are tiredness, headache and neck and shoulder complaint. The survey also revealed that 10 % of the students are suffering from psychological problems. The student health care for polytechnic students is provided by the local authorities. According to the study more attention should be paid to how to inform students and to increase students awareness of various services and how to access them. Key words: health, health care, physical health, mental health, quantitative research

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 2 KESKEISET KÄSITTEET Terveys ja koettu terveys Oireet Mielenterveys ja masennus Anoreksia ja bulimia NUORET AIKUISET Varhaisaikuisuus Ammattikorkeakoulussa opiskelu nuoren elämänvaiheena 12 4 OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO Kansanterveyslaki Terveydenhuolto ammattikorkeakouluissa Opiskelijaterveydenhuollon palvelut Pieksämäen yksikössä AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Mielenterveysongelmat nuorilla aikuisilla Opiskelijoiden koettu terveydentila ja hyvinvointi Opiskelijoiden oireilu Opiskelijoiden hyvinvointi Yhteenveto tutkimuksista TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimusongelmat Tutkimusmenetelmä Aineiston keruu ja analysointi TUTKIMUSTULOKSET Tutkimukseen osallistuneiden taustatiedot Fyysiset oireet joita opiskelijat ovat kokeneet Opiskelijoiden koettu terveys Opiskelijoiden paino, laihduttaminen ja syömishäiriöt Opiskelijoiden kokemat fyysiset oireet Psyykkiset oireet joita opiskelijat ovat kokeneet Terveyspalvelut Opiskelijoiden käyttämät terveyspalvelut Terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotolle pääsyn helppous Terveydelliset ongelmat joihin opiskelijat tarvitsisivat neuvontaa Opiskelijoiden tietämys terveyspalveluista POHDINTA Tutkimustulosten tarkastelu ja johtopäätökset Tutkimuksen luotettavuus ja yleistettävyys Opinäytetyöprosessin arviointia Jatkotutkimushaasteet 38 LÄHTEET.. 39

5 LIITTEET.. 43 Liite 1: Kyselylomake. 43 Liite 2: General Health Questionnaire- lomake.. 51

6 1 JOHDANTO Nuoruusiän (12-22) aikana moni nuori käy läpi puberteetin ja siirtyy sen loppuvaiheilla psyykkiseen aikuisuuteen. Aikuistumisessa tarvitaan mm. kykyä oman elämän hallintaan. Aikuistuva nuori itsenäistyy lapsuudenperheestään ja ryhtyy toteuttamaan omia sisäistyneitä tavoitteitaan. Näihin tavoitteisiin kuuluu yleensä halu opintojen aloittamiseen ammatin hankkimiseksi. Opintojen aloittaminen merkitsee usein muuttoa kotipaikkakunnalta, ja tämä prosessi saattaa vauhdittaa nuoren itsenäistymistä. Toisaalta tiedetään, että monet mielenterveyden häiriöt ilmaantuvat ensi kertaa nuoruusiässä ja että kotoa muutto voi myös altistaa niille. Näin ollen opintojen aloittaminen ja siihen liittyvät elämänmuutokset sisältävät sekä riskejä että mahdollisuuksia nuoren psyykkisen hyvinvoinnin kannalta. (Kotisaari, Punnonen, Ågren & Viinamäki 2003, 1.) Tämän takia olisikin tärkeää, että opiskelijan oirehdinta huomattaisiin ajoissa, ja koska nuori viettää suurimman osan ajastaan koulussa, olisi myös koulun tehtävä puuttua ongelmiin jo varhain. Suomen lain mukaan peruskoululaisten sekä ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa opiskelevien koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon järjestävät kunnat. Tähän ei kuitenkaan ole täysin yhdenmukaista ohjetta, ja niinpä esimerkiksi ammattikorkeakoulujen opiskelijaterveydenhuolto on monessa kunnassa järjestetty puutteellisesti. Ammattikorkeakouluilla ei ole yhtä yhdenmukaista opiskelijaterveydenhuoltoa, kuten esim. yliopistoilla, joiden opiskelijoiden terveydenhuollosta vastaa ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS), joka tarjoaa kattavat terveydenhuollon palvelut opiskelijoille. Tutkimuksen pääasiallisena tarkoituksena on saada tietoa opiskelijoille suunnattujen terveyspalveluiden saatavuudesta ja opiskelijoiden kokemasta avun tarpeesta, sekä siitä onko opiskelijoilla riittävästi tietoa opiskelupaikkakunnan heille tarjoamista terveydenhuollon palveluista. Tutkimuksessa pyritään kartoittamaan myös opiskelijoiden kokemia oireita. Toivottavasti tutkimus aiheuttaa keskustelua ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskelijaterveydenhuollon kehittämisestä ja sen keskittämisestä.

7 7 2 KESKEISET KÄSITTEET Tutkimukseni käsittelee erityisesti ammattikorkeakoulussa opiskelevien nuorten aikuisten fyysistä ja psyykkistä terveyttä, sekä heille suunnattuja terveyspalveluita. Keskeisiksi käsitteiksi tutkimuksessani nousevat terveys ja koettu terveys, oireilu, mielenterveys ja masennus, sekä syömishäiriöt. Nykypäivänä opiskelijoiden oireilu ja mielenterveydenongelmat ovat opiskelijaterveydenhuollossa suurin syy hoitoon hakeutumisesta. Tutkimuksessani kyseiset käsitteet ovat olleet olennainen lähtökohta laadittaessa kyselylomaketta. 2.1 Terveys ja koettu terveys Terveys on käsitteenä hyvin moninainen, sillä terveyskäsitykset ovat usein kulttuuri-, yhteisö- ja luokkasidonnaisia. Maailman terveysjärjestön (WHO) määritelmän mukaan terveys on täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila, eikä vain sairauden puutetta. Terveyden määritelmiin sisältyy erilaisia ulottuvuuksia. Näiden mukaan: 1) terveys on oireiden, sairauksien tai toimintakyvyn vajauksien puuttumista, 2) terveys on positiivisesti arvotettu psykologinen kokemus, 3) terveys on tasapaino yksilön ja ympäristön välillä, 4) terveys on henkilökohtaisiin tavoitteisiin pääsemistä ja ympäristön asettamista ja sosiaalisista vaatimuksista selviämistä tukeva voimavara ja 5) terveys on tiettyyn päämäärään pyrkivä toiminnallinen tai tehokkaan selviytymisen (coping) prosessi (Seedhouse 1989.) Lääketieteellisen määritelmän mukaan terveys määritellään sairauslähtöisesti; ihminen on terve, jos hänellä ei ole terveysmittareiden mukaan määriteltävissä olevaa sairautta. Sairauden määrittelyssä käytettyjä terveysmittareita ovat kemiallisten tai fysikaalisten mittausten tulokset, psykologiset testit tai potilaan oireet. Subjektiivinen terveys puolestaan tarkoittaa ihmisen omaa kokemusta terveydentilastaan. Lääketieteellinen ja subjektiivinen terveys voivat myös olla ristiriidassa keskenään. Yksilö voi tuntea itsensä terveeksi, vaikka perinteisten lääketieteellisten mittareiden mukaan sairaus olisikin ole-

8 8 massa. Ihmisen subjektiivinen kokemus terveydestä ja sairaudesta on merkittävä, sillä yksilön oma sairaudentunto on usein edellytys hoitoon hakeutumiselle, ja se voi vaikuttaa myös diagnoosin tekemiseen. (Bäckman 1987, ) Kokonaisvaltaiseen terveyteen kuuluu myös ihmisen kokema terveys. Koettu terveys voidaan määritellä tarkoittamaan terveydentilaa hyvin laaja- alaisessa ja yksilöllisessä, subjektiivisessa mielessä (Karisto, Lahelma & Rahkonen 1992, 201.) Voidaan myös sanoa, että koettu terveys jakautuu useisiin toisiaan täydentäviin lohkoihin. Koettuun terveyteen liittyvät muun muassa psyykkinen hyvinvointi, yhteenkuuluvuus, turvallisuuden tunne, elämänhallinta, elämänlaatu, sosiaalinen tuki ja erilaisten ympäristöjen kokeminen. (Pietilä 1994, 23.) Koetun terveyden väljyys voi aiheuttaa vaikeuksia saatujen tutkimustulosten tulkinnassa. Voidaankin kysyä, mikä merkitys saaduilla tiedoilla on, jos eri ihmiset mieltävät terveyden hyvin eri tavoin ja vastaukset riippuvat siitä, millaiseen yhteyteen yksilö vastauksensa sijoittaa. (Karisto ym. 1992, 201.) Koettua terveyttä käytetään kuitenkin paljon terveydentilan osoittimena. Se on kaikkein yksinkertaisin yksittäinen terveydentilan osoitin ja sitä koskevaa tietoa on helppo hankkia. (Blaxter 1990, 31.) Mittaria voidaan lääketieteen kannalta pitää epämääräisenä, mutta sen etuna on, että ihmisten omia, intuitiivisia tuntemuksia saadaan selville. (Karisto ym. 1992, 201.) Omassa tutkimuksessani selvitän opiskelijoiden terveyttä heidän oman kokemuksensa pohjalta. Koettu terveydentila kuvastaa tutkittavan mahdollista sairautta ja sen aiheuttamaa haittaa, mutta se myös antaa laajemman kuvan yksilön terveyden kokemuksesta. 2.2 Oireet Oireella tarkoitetaan yleiskielessä ennakoivaa merkkiä jostain kielteisestä. Subjektiivisia kokemuksia, jotka assosioituvat terveydentilaan ja erityisesti sen huononemiseen, kutsutaan myös oireiksi. Terveydentilaa voidaan kuvata ruumiin tai psyyken oireita kartoittamalla. (Abramson, Terespolsky, Brook ) Psyykkisiä oireita käytetään perusteena erilaisissa mielenterveyttä arvioivissa kyselyissä, joihin liittyy usein myös esimerkiksi

9 9 asenteita ja tunteita koskevia osioita. Tavallisimmin pyritään havaitsemaan ahdistus ja/tai masennus. (Bowling 1991, 12.) Sosiologisissa tutkimuksissa oireiden kokemiselle annetaan oma itsenäinen oikeutuksensa: oireet voivat liittyä sairaustiloihin, mutta niin ei tarvitse olla. Oireilua voidaan tarkastella myös omana terveydentilan ulottuvuutenaan. Tällöin oireilu kuvastaa yksilöiden elämänlaatua, henkistä ja ruumiillista hyvinvointia. (Bowling 1991, 8-11.) Psyykkinen oireilu kuvaa tunnepohjaista henkistä hyvinvointia, joka muodostaa koetun mielenterveyden tärkeän osan. (Warr 1987, ) Psyykkisten tunnetilojen kuten masennuksen tai väsymyksen kokeminen on hyvin subjektiivista. Objektiivisesti näitä psyykkisiä oireita ei välttämättä havaitakaan, ellei asianomainen itse niistä viesti. (Bradburn 1969, 6-7.) Omassa tutkimuksessani pyrin kartoittamaan opiskelijoiden subjektiivisesti kokemia niin psyykkisiä kuin fyysisiäkin oireita. Tarkoitus on vertailla tutkimuksessa ilmi tulleiden oireiden runsautta suhteessa terveyspalveluiden käyttöön. 2.3 Mielenterveys ja masennus Mielenterveys (mental health) voidaan nähdä psyykkisiä toimintoja ylläpitävänä voimavarana, jota kaiken aikaa sekä käytämme että keräämme ja jonka avulla ohjaamme elämäämme. Hyvän mielenterveyden tunnusmerkkejä ovat kyky ihmissuhteisiin, toisista välittäminen ja rakkaus, kyky ja halu vuorovaikutukseen ja henkilökohtaiseen tunneilmaisuun. Yhtä olennaista on kyky työntekoon, sosiaaliseen osallistumiseen ja asianmukaiseen oman edun valvontaan. Vaikeuksien kohdatessa työ niiden voittamiseksi, ahdistuksen riittävä hallinta, menetysten sietäminen ja valmius elämän muutoksiin ovat myös tärkeitä. (Lönnqvist, Heikkinen, Henriksson, Marttunen, Partonen 1999, ) Masentuneella mielialalla tarkoitetaan pysyvämmäksi muuttunutta masentunutta tunnevirettä. Ohimenevän tunteen sijasta on kysymys pitkäaikaisesta vireestä, joka voi kestää yhtäjaksoisesti päiviä, viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia. Masennuksen diagnostiset kriteerit ovat masentunut mieliala, mielihyvän menetys, uupumus, itseluottamuksen tai itsearvostuksen menetys, kohtuuton itsekritiikki tai perusteeton syyllisyydentunne, tois-

10 10 tuvat kuolemaan tai itsetuhoon liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käytös, päättämättömyyden tai keskittymiskyvyttömyyden tunne, psykomotorinen hidastuminen tai kiihtyneisyys, unihäiriö sekä ruokahalun ja painon muutos. Masennustilan diagnoosi edellyttää neljän edellä mainitun oireen esiintymistä yhtä aikaa ainakin kahden viikon ajan. Masennustilan diagnoosi ei välttämättä edellytä masentuneen mielialan esiintymistä, mikäli henkilö kärsii sekä jatkuvasta mielihyvän menetyksestä että uupumuksesta. (Lönnqvist ym.1999, ) Nuoruusiässä (12-18 v) masennusoireet ovat lähellä yleisiä masennusoireita. Kehityksen myötä endogeenisyyteen liittyvät oireet, kuten alakuloisuus, psykoottisen masennuksen kuva, itsemurhayritykset ja onnistuneet itsemurhat, näyttävät lisääntyvän. Joskus nuoruusiän masennusta on vaikea erottaa nuoruusiän kriisistä, minkä vuoksi masennus nuoruusiällä on usein alidiagnosoitu. Masennus voi puhjeta nuoruusiässä ensimmäistä kertaa, mutta se voi olla myös jatkoa lapsuusiän sairaudelle. Varsinkin viimeksi mainitussa tilanteessa nuori on selvästi muita aggressiivisempi, hänellä on runsaasti somaattisia oireita, enemmän ärtyvyyttä, toivottomuutta, itsemurha-ajatuksia, uniongelmia, huonoa koulumenestystä, itsetunnon heikkoutta ja tottelemattomuutta.(moilanen, Räsänen, Tamminen, Almqvist, Piha, tamminen 2004, 221.) YTHS:n vastaavan psykiatrin Hilpi Malisen mukaan opiskelijoiden masennustila on yleensä luonteeltaan vakava masennustila ja se ilmenee toimintakyvyn laskuna ja opiskelukykyä lamaavana. (Malinen, H. Suullinen tiedoksianto Kuopio). Omassa tutkimuksessani mielenterveys liittyy vahvasti psyykkisiin oireisiin. Masentuneisuudella tarkoitan työssäni mielialan mataluutta ja masennuksen tunnetta. 2.4 Anoreksia ja bulimia Syömishäiriöillä tarkoitetaan sellaisia tilanteita, joissa ruokaa ja ravinnonottoa käytetään tietoisesti muuhun tarkoitukseen kuin ravinnon tarpeen tyydyttämiseen. Ruoan ottamisella tai ottamattomuudella säädellään ulkonäköä ja kehon painoa. Näin ruoalla on ravintoarvosta riippumaton merkitys. Hilde Bruchin määritelmän mukaan ruoka on syö-

11 11 mishäiriöiselle nuorelle välikappale, jonka avulla hän voi välttää tiedostamattomia sisäisiä tai ulkoisia psykologisia ristiriitoja. Syömishäiriö on siis ratkaisu tiedostomattomaan ongelmaan. Ruoasta tulee nuoren mielen keskeinen kiinnostuksen kohde, ja siihen liittyvät rituaalit tarjoavat nuorelle mielen suojan. Koska häiriö toimii ongelman ratkaisuna ja mielen suojana, on siitä luopuminen nuorelle usein vaikeaa. (Moilanen 2004, 324) Syömishäiriöistä yleisimmät ovat laihuushäiriö (anorexia nerosa) ja Ahmimishäiriö (bulimia nervosa). Anoreksiaan sairastunut pelkää foobisesti lihovansa, kieltäytyy tavallisesta ruoasta ja kehittää itselleen rituaalimaiset ja niukat ruokailutavat, joista ei suostu luopumaan. Silti hänen ajatuksensa pyörivät ruoan ympärillä ja hän on intensiivisen kiinnostunut ravitsemuksesta. Anorektikko ei ole huolissaan kuihtumisestaan ja voi taudin edetessä lisääntyvästi kieltää väsymyksen ja vaikuttaa aliravitsemukseensa nähden toiminnoissaan yllättävän hyväkuntoiselta. Hän voi myös liikkua ylen määrin. Anoreksiaan kuuluu hormonaaliset häiriöt, kuten kuukautisten poisjääminen, koko aineenvaihdunta hidastuu ja elimistöstä häviää kaikki vararavintolähteet. Jotta anoreksia voidaan diagnosoida, tulee ruumiin painon olla vähintään 15 % alle pituuden mukaisen keskipainon tai painoindeksin korkeintaan 17,5. (Achté 1996, 186.) Bulimiasta (bulimia nervosa) kärsivällä on toistuvia ylensyömisjaksoja (vähintään kahdesti viikossa ainakin kolmen kuukauden ajan), jolloin hän nauttii suuria ruokamääriä lyhyessä ajassa. Bulimiasta kärsivän ajattelua hallitsee syöminen ja voimakas halu tai pakonomainen tarve syödä. Sairaudelle tyypillistä on, että sairastunut pyrkii estämään ruuan lihottavat vaikutukset. Usein hän käyttää jotakin tai joitakin seuraavista tavoista: itse aikaan saatu oksentelu, ulostuslääkkeiden väärinkäyttö, ajoittainen syömättömyys, ruokahalua hillitsevien lääkkeiden, kilpirauhaslääkkeiden tai nesteenpoistolääkkeiden väärinkäyttö. Useimmat bulimiaa sairastavat ovat normaalipainoisia, mutta heidän painonsa voi vaihdella taudin oireiden mukaan runsaasti. Heillä on vain vähän ulkoisia merkkejä sairaudestaan. Sylkirauhasten suureneminen, hammaseroosio, turvotus, epämääräiset vatsavaivat, pahoinvointi ja menstruaatiohäiriöt ovat tavallisia. (Achté 1996, 189.) Omassa tutkimuksessa käsittelen yleisimpien syömishäiriöiden, anoreksian ja bulimian yleisyyttä opiskelijoiden keskuudessa. En pyri diagnosoimaan syömishäiriöitä, vaan pyrin tuomaan esille mahdollisia syömishäiriöihin viittaavia oireita.

12 12 3 NUORET AIKUISET 3.1 Varhaisaikuisuus Varhaisaikuisuudessa (n.22-35v.) yleensä valmistaudutaan ammattiin, siirrytään työelämään, solmitaan kokeilujen jälkeen parisuhde ja hankitaan lapsia. Psykologisesti nämä muutokset merkitsevät uuden vastuun ottamista omasta elämästä. Aikuisuudessa minän kehitys saa uusia muotoja. Se ei etene enää selkeinä alavaiheina, vaan yleensä minuuden asteittain kasautuvina muutoksina. Myös kehityksen yksilöllisyys sumentaa siitä saatavaa kuvaa: joku siirtyy koulusta suoraan työmaailmaan ja vakiinnuttaa elämän omiin uomiinsa, toinen aloittaa vaativat opinnot ja lykkää muita valintojaan vuosilla eteenpäin. Samoin kehityksen ulkoiset puitteet vaihtelevat suuresti: maaseudulla ja kaupungissa varttuvat ja elävät yksilöt kohtaavat maailman hyvin erilaisena. Lisäksi se, että valtaosalla aikuisista on kuitenkin suhteellisen koostunut kokonaisminä, vähentää heidän kehityksensä dramatiikkaa. Siksi minän spesifejä muutoksia on vaikea seurata aikuisiässä samalla tarkkuudella ja yleispätevyydellä kuin lapsuudessa ja nuoruudessa. (Vuorinen 1997, ) On myös hyvä muistaa se lähtökohta, että ihmisen psyykkinen kuva itsestään vastaa hyvin merkittävässä mielessä hänen minäänsä ja minuuttaan. Toistaiseksi minän kehitys onkin ollut tämän kuvan jatkuvaa muuttumista. Aikuisen minän kehitys on tässäkin suhteessa tasaista: aikuisuuden huippuhetkiä ja poikkeustilanteita lukuun ottamatta kuva itsestä säilyttää sen aikana perusrakenteensa. (Vuorinen 1997, ) 3.2 Ammattikorkeakoulussa opiskelu nuoren elämänvaiheena Suomessa on 31 ammattikorkeakoulua, joista 29 on opetusministeriön alaisia. Ammattikorkeakoulututkintoon tai ammattikorkeakoulun jatkotutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli yhteensä syksyllä opiskelijaa, joista on aikuisopiskelijoita tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Vuosittain opintonsa aloittaa keskimäärin henkilöä. Ammattikorkeakoulut ovat kuntien, kuntayhtymien, kunnallisten tai yksityisten osakeyhtiöiden tai säätiöiden ylläpitämiä. (Tilastokeskus 2004.)

13 13 Ammattikorkeakouluopinnot tarjoavat käytännönläheisen korkeakoulututkinnon, joka vastaa työelämän tarpeita. Ammattikorkeakoulussa opiskelija saa sekä teoreettiset tiedot että käytännön ammattitaidon valitsemaltaan alalta. Pyrkimyksenä on ollut luoda oppimisympäristöstä avoin, työelämälähtöinen, projektikeskeinen, moniammatillinen ja modernia teknologiaa hyödyntävä. (Nummenmaa 2002). Opiskelu ammattikorkeakoulussa on entistäkin enemmän opiskelijalähtöisempää. Suurin osa opiskelusta toteutuu ryhmätehtävien muodossa tai itsenäisesti työskennellen. Opiskelu on myös siirtynyt entistä enemmän luokkahuoneista koulun ulkopuolelle. Ammattikorkeakoulussa painotetaan itseohjautumista, opiskelijan täytyy itse olla aktiivinen ja motivoitunut tiedon etsintään. Ongelmana voidaankin pitää opiskelun ohjauksen riittämättömyyttä. Opiskelijan ohjausta, motivoimista, selkeää ohjeistamista ja rakentavan palautteen antamista ei pitäisi unohtaa. Muuten vaarana on tehtävien kasautuminen ja tätä kautta opiskelijan ylikuormittuminen, mikä pahimmassa tapauksessa johtaa opintojen lamaantumiseen tai jopa opiskelijan syrjäytymiseen kouluyhteisöstä. Ammattikorkeakouluopiskelu käy työstä. Harvalla opiskelijalla elämäntilanteeseen kuuluu vain opiskelu, ja voidaankin sanoa, että opiskelijat joutuvat elämään ja toimimaan muuttuvan elämäntilanteen mahdollistamissa rajoissa. Opiskelijoiden elämäntilanteenperusrakenteet koostuvat asumisesta, ihmissuhteista, ajankäytöstä, taloudellisesta tilanteesta ja uravalinnasta. Nämä yhdessä muodostavat elämäntilanteen, jossa opiskelijan odotetaan suoriutuvan opiskelustaan. Muuttuva elämäntilanne, kuten muutto opiskelupaikkakunnalle ja sosiaalisten suhteiden muutokset, opiskelun raskaus, vaatimukset ja paineet voivat helpostikin aiheuttaa stressiä. Vaikeuksien ilmetessä opiskelijan reaktioon vaikuttaa se, miten hän asian kokee. Tähän taas vaikuttavat hänen aikaisemmat kokemuksensa, sen hetkinen terveydentila ja persoona. Kriisistä selviytyminen vaatii aina psyykkisiä voimavaroja ja sosiaalista tukea Opiskelijan yksi tärkeimmistä huolenaiheista on toimeentulo. Opintotuen pienuuden vuoksi opiskelijalla voi olla jatkuva epävarmuus toimeentulosta. Tämä voi osaltaan vaikuttaa opintojen kulkuun tai jopa keskeyttää opiskelun. Monet opiskelijat joutuvat myös käymään opiskelun ohessa töissä. Opiskeluaika on useimmiten myös seurusteluaikaa, tällöin esimerkiksi suhteen kariutuminen on kipeä asia, joka voi vaikuttaa negatiivisesti opiskeluun. Opiskelujen loppuvaiheessa opiskelijaa saattaa huolestuttaa työpaikan saa-

14 14 minen ja työelämään siirtyminen. Nykypäivänä niin opiskelu kuin työelämäkin vaatii oman osansa ihmisen ajasta ja voimavaroista. Ihmisen jaksaminen on paljolti kiinni siitä, miten paljon hän itsestään joutuu tai suostuu antamaan. Yhteiskunnallisten tilanteiden muuttuessa ei omaa alaa vastaavan työpaikan saaminen koulun jälkeen ole enää itsestään selvä asia. Tänä päivänä vaatimukset työpaikan saamiseksi ovat kovat. Tähän oman osansa tuo kova kilpailu työpaikoista. 4 OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO 4.1 Kansanterveyslaki Suomessa terveydenhuolto perustuu kansanterveyslakiin, joten myös opiskelijaterveydenhuolto on lakisääteinen. Opiskelijaterveydenhuollon tavoitteena on opiskelijan terveyden tukeminen ja edistäminen. Kansanterveyslaki ei määrittele kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien palvelujen yksityiskohtaista sisältöä ja laajuutta. (Hämäläinen, Kolimaa & Peltonen, 2002.) Kansanterveyslain 14 1 momentin kohdan 5 mukaan kunnan tulee kansanterveystyöhön kuuluvana tehtävänä ylläpitää kouluterveydenhuoltoa. Tähän luetaan kunnassa sijaitsevien perusopetusta ja lukiokoulutusta antavien koulujen ja oppilaitosten terveydellisten olojen valvonta sekä niiden oppilaiden ja opiskelijoiden terveydenhoito sekä terveydentilan toteamista varten tarpeellinen erikoistutkimus, niin kuin viimeksi mainitusta asetuksella tarkemmin säädetään. Kansanterveyslain 14 1 momentin kohdan 6 mukaan osana kansanterveystyötä kunnan tulee ylläpitää kunnan alueella sijaitsevien asetuksessa säädettävää muuta kuin 5 kohdassa tarkoitettua koulutusta järjestävien oppilaitosten opiskelijoille näiden kotipaikasta riippumatta opiskelijaterveydenhuoltoa, johon luetaan oppilaitosten terveydellisten olojen valvonta, opiskelijan terveydenhoito ja sairaanhoito sekä hammashuolto; yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden terveydenhoito ja sairaanhoito sekä hammashuolto; yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden terveydenhoito ja sairaanhoito sekä hammashuolto voidaan kuitenkin kunnan suostumuksella järjestää

15 15 myös muutoin sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymällä tavalla. (Kansanterveyslaki.) 4.2 Terveydenhuolto ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto, johon luetaan opiskelijan terveydenhuolto, sairaanhoito ja hammashuolto, on kansanterveyslain nojalla kuntien lakisäänteinen tehtävä. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi tutkimus kuitenkin osoittaa, että monilla paikkakunnilla opiskelijoille suunnattu terveydenhuolto on puutteellisesti järjestetty. Käytännössä kuntien välillä on suuria eroja palveluissa, maksuissa ja opiskelijoiden kohtelussa. Palveluiden saatavuus ja vastaanotolle pääsy vaihtelee paljon ja asettaa näin eri kuntien opiskelijat eriarvoiseen asemaan. Mikäli opiskelija ei ole kirjoilla opiskelukunnassaan voi hänellä olla vaikeuksia saada lainmukaista hoitoa. Joillakin paikkakunnilla opiskelijat, joiden virallinen kotikunta on jokin muu kuin opiskelupaikkakunta, on lähetetty saamaan hoitoa viralliseen kotikuntaansa. Myös erikoissairaanhoitoon liittyvissä kysymyksissä on ollut epäselvyyksiä ja lain rikkomisia. Tässä suhteessa ammattikorkeakouluopiskelijat ovat heikommassa asemassa kuin yliopisto- opiskelijat. Ammattikorkeakoulujen opiskelijaterveydenhuollon tavoitteista, sisällöstä ja järjestämisestä ei ole vielä valtakunnallisia suosituksia. Alueilla, joissa palvelut on selkeämmin keskitetty yhteen paikkaan, erilleen normaalista terveyskeskusten toiminnasta, ollaan tyytyväisempiä palveluihin. Siltikin esimerkiksi opiskelijaterveydenhuoltoon varatun henkilökunnan vähäinen määrä saattaa hankaloittaa ja hidastaa vastaanotolle pääsemistä. Jatkossa kuntien tulisikin keskittyä palvelujärjestelmän selkeyttämiseen ja monin osin palveluiden määrän lisäämiseen. Erityisesti hammashuollon palvelut sekä yleis- ja erikoislääkäripalvelut osoittautuivat olevan tällä hetkellä riittämättömät. Hyvä ratkaisumalli näyttäisi olevan keskitetyn opiskelijaterveydenhuollon järjestäminen, jota muutamissa kunnissa jo suunnitellaan. Tutkimustulosten perusteella ammattikorkeakouluopiskelijoiden tietämys palveluista on monilta osin heikkoa tasoa. Ammattikorkeakoulujen tulisikin jatkossa lisätä terveydenhuollon palveluista tiedottamista, jotteivät terveydenhuoltopalvelut jää opiskelijoilta tavoittamatta heikon tietämyksen takia. (Erola 2004).

16 16 Ammattikorkeakoulujen opiskelijaterveydenhuoltoa ollaan kehittämässä. Sosiaali- ja terveysministeriön perustama opiskelijaterveydenhuollon työryhmä oli esittelemässä Tampereen ammattikorkeakoulussa suosituksia ammattikorkeakoulujen opiskelijaterveydenhuollon kehittämisestä. 4.3 Opiskelijaterveydenhuollon palvelut Pieksämäen yksikössä Diakonia- ammattikorkeakoulussa Pieksämäen yksikössä opiskelijaterveydenhuoltoon kuuluu terveydenhoitaja. Terveydenhoitaja on 5 vrk. opiskelijoiden tavoitettavissa puhelimitse ja 2½ päivää läsnä koulun vieressä olevassa toimipaikassaan. Terveydenhoitajan toimenkuvaan kuuluu ensiapu sairastuessa, sairaslomatodistukset, ajanvaraus päivystävälle lääkärille tarvittaessa, ohjaus terveyden- ja sairaan hoidossa, rokotukset, henkilökohtaiset keskustelut ja terveystarkastukset tarvittaessa. Terveydenhoitajan palvelut ovat maksuttomia opiskelijoille. Pieksämäen kuntayhtymän terveyskeskus ei tarjoa opiskelijoille erikseen opiskelijaterveydenhuoltoa. Terveyskeskuksessa on päivystävä solu, joka ottaa vastaan akuuteissa tilanteissa myös ulkokuntalaisia. Hammashuolto toimii terveyskeskuksessa, jossa ulkokuntalaiset saavat ensiavun tarvittaessa, muuten hoito ensisijaisesti kotikunnissa. Palvelu on maksullinen yli 18- vuotta täyttäneille. Psykiatrian poliklinikka toimii pääsääntöisesti samalla periaatteella, eli akuutit asiakkaat ohjataan hoitajapäivystykseen. Pitempiaikaiseen psykiatriseen hoitoon ulkokuntalainen tarvitsee maksusitoumuksen kotikunnasta. Koululla on oma lääkäri, mutta hän ei ole koululla fyysisesti läsnä, mutta esim. reseptit hän kirjoittaa. Oppilashuoltotyöryhmällä tarkoitetaan palvelukokonaisuutta, jolla vastataan oppilaiden tuen ja ohjauksen tarpeeseen koulunkäyntiin, kehitykseen ja erilaisiin ongelmiin liittyvissä asioissa. Oppilashuoltoryhmä on koulussa toimiva moniammatillinen työryhmä (Hämäläinen ym.2002). Pieksämäen yksikössä oppilastyöryhmään kuuluvat opintoohjaaja, rehtori, kuraattori ja terveydenhoitaja.

17 17 5 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 5.1 Mielenterveysongelmat nuorilla aikuisilla Terhi Aalto-Setälän tutkimus (Depressive Disorders among young people 2002) käsitteli nuorten aikuisten vuotiaiden psyykkistä oireilua, päihteiden käyttöä ja mielenterveyshäiriöiden, erityisesti masennuksen yleisyyttä. Lisäksi tutkimuksessa on tutkittu mielenterveyspalveluiden tarvetta sekä käyttöä kyseisessä ikäryhmässä. Tutkimuksen perusvaihe toteutettiin kyselylomakkein helsinkiläisille ja jyväskyläläisille nuorille, joita seurattiin viiden vuoden ajan. Kyselytutkimuksen otos oli 706. Kyselytieto saatiin 652 nuorelta aikuiselta, joista 245 haastateltiin strukturoidulla diagnostisella haastattelulla. Tutkimuksessa todettiin jokin ajankohtainen mielenterveyden häiriö noin joka neljännellä nuorella. Yleisimmät häiriöt olivat depressiot (11 %), ahdistuneisuushäiriöt (7 %) ja päihdehäiriöt (6 %). Merkittävä toimintakyvyn lasku todettiin noin puolessa kaikista mielenterveyshäiriöistä. Tutkimuksessa käy ilmi, että nuorilla on mielenterveyshäiriöitä kaksi kertaa enemmän kuin lapsilla ja jotakuinkin yhtä paljon kuin aikuisilla. Erityisesti mielialahäiriöt yleistyvät nuoruusvuosina. Niiden esiintyvyys on suurimmillaan myöhäisnuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa. Masennustiloilla on myös huomattava kansantaloudellinen merkitys ja ne vaarantavat monin tavoin nuoruusiän suotuisaa psyykkistä kehitystä sekä siirtymävaihetta aikuisuuteen. Naisilla ilmeni mielenterveyshäiriöitä miehiä useammin, lukuun ottamatta alkoholin väärinkäyttöä ja persoonallisuushäiriöitä. Tutkimuksessa todettiin, että nuorten aikuisten mielenterveyshäiriöt ovat vahvasti alihoidettuja: kolmannes kaikista tutkittavista, joilla todettiin jokin ajankohtainen mielenterveyden häiriö, ja joka toinen masentuneista oli ollut kyseisen häiriöjakson aikana yhteydessä mielenterveyspalveluihin. Tutkimushetkellä hoidon parissa oli heistä alle viidennes. Naisilla oli aiempia hoitokontakteja ja koettua hoidon tarvetta miehiä enemmän, mutta masennusjakson aikaisia hoitokontakteja naiset ja miehet ilmoittivat yhtä usein.

18 18 Tutkimuksessa osoitettiin myös nuoruuden masennusoireiden huomattava ennustemerkitys varhaisaikuisuuden mielenterveydelle. Niillä, joilla lukiovaiheessa ilmeni pitkäaikaisia tai toistuvia masennusoireita, todettiin nuorina aikuisina muita useammin mielenterveyshäiriöitä, erityisesti masennusta, samanaikaissairastamista, huonoa toimintakykyä sekä alkoholiongelmia. 5.2 Opiskelijoiden koettu terveydentila ja hyvinvointi Ketolan (2002) tutkimuksen (Stadian opiskelijoiden terveystutkimus) tarkoitus oli kartoittaa Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian opiskelijoiden terveydentilaa. Kohderyhmänä olivat ensimmäisen ja kolmannen vuoden opiskelijat. Kyselyllä kartoitettiin samalla hyvinvointia, vapaa-aikaa, sosiaalisia suhteita, liikunnan merkitystä sekä Stadian tarjoamien opiskelijapalveluiden tarvetta saatavuutta. Tutkimus oli survey-tutkimus. Kyselylomake sisälsi 63 kysymystä, joista suurin osa oli strukturoituja kysymyksiä. Strukturoitujen kysymysten lisäksi kyselylomakkeen loppuosassa oli avoin tila, johon vastaaja pystyi kertomaan vapaasti oman mielipiteensä kyselystä, terveydenhuollosta tai opintojen ohjauksesta yleensä. Tuloksien mukaan naisista n.33 % kärsi jonkinasteisista psyykkisistä ongelmista, kun taas miehillä vastaava luku oli 18,4 %. Masentuneisuutta naisista viikoittain koki 10,2 % ja miehistä 7,7 %. Stressiä tutkimuksen mukaan koki yli viidesosa (22 %) vastanneista. Alkoholia kerran viikossa vastaajista käytti naisista 13 % ja miehistä 22 %. Tutkimuksen mukaan naisopiskelijoista suurempi osa kokee terveydentilansa paremmaksi kuin miesopiskelijat, mutta naisopiskelijat kärsivät väsymyksestä ja voimattomuudesta, niska- ja hartiavaivoista sekä psyykkisistä vaivoista miehiä enemmän. 5.3 Opiskelijoiden oireilu Kristina Kuntun tutkimuksessa (Oireilevan opiskelijan viesti, Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2000) keskityttiin tutkimaan opiskelijoille tyypillisiä terveysongelmia. Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla turkulaisten yliopisto-opiskelijoiden ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveyttä, terveyskäyttäytymistä, sosiaalisia suhteita sekä eräitä muita hyvinvointiin vaikuttavia asioita, jotka liittyivät opiskeluun, työssäkäyntiin ja taloudelliseen tilanteeseen. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeilla. Tutki-

19 19 muksen mukaan ammattikorkeakoulun opiskelijat olivat hieman yleisemmin ylipainoisia kuin yliopistossa opiskelevat. Yliopistoissa opiskelevilla naisilla oli harvemmin ns. yleisoireita (päänsärky, huimaus, väsymys). Vähän oireilevia oli 61 %, väliryhmään kuuluvia 33 % ja runsaasti oireilevia 6 %, vastaavat osuudet ammattikorkeakoululaisilla olivat 49 %, 37 %, 14 %. Tuki - ja liikuntaelin-, vatsa- ja hengitysoireet, suun ja hampaiden oireet sekä psyykkisten oireiden välillä ei ollut merkittäviä eroja. 5.4 Opiskelijoiden hyvinvointi Erolan tutkimuksen (Ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi 2004) tavoitteena oli tutkia ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin, terveyden ja opiskelijaterveydenhuollon palveluiden nykytilaa ja kehittämistarpeita. Tutkimukseen osallistui yhteensä 3674 opiskelijaa ympäri suomea olevista ammattikorkeakouluista. Tutkimukseen osallistuneista 83 % ilmoitti terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi ja vain noin 3 % melko huonoksi tai huonoksi. Tavallisimpia opiskelijoiden oireita ovat niska- ja hartiakivut, joista päivittäin kärsii 13 % opiskelijoista. Myös nuha ja nenän tukkoisuus, päänsäryt ja väsymys ovat tavallisia oireita. Reilut 55 % liikkuu useita kertoja viikossa niin, että ainakin lievästi hengästyy ja hikoilee. Vajaat 7 % liikkuu näin päivittäin ja vajaat 8 % ei harrasta liikuntaa lainkaan. Keskimäärin liikuntaa harrastetaan neljä tuntia viikossa. Reilut 62 % ei tupakoi/käytä nuuskaa lainkaan, mutta 22 % tupakoi päivittäin. Miesten tupakointi on naisten tupakointia yleisempää. Opiskelijoiden alkoholin käyttö painottuu kuukausittaiseen käyttöön, 7 % ei käytä alkoholia lainkaan ja vajaat 7 % käyttää alkoholia useita kertoja viikossa. Tutkimuksessa käy ilmi, että suuri osa opiskelijoista käyttää terveydenhuoltopalveluita erittäin vähän. Tulosten mukaan ammattikorkeakouluopiskelijat käyttävät eniten terveydenhoitajan, yleislääkärin ja hammaslääkärin palveluja. Tavallisimmin terveydenhoitajan vastaanotto on oman ammattikorkeakoulun tiloissa ja lääkärinvastaanottotilat terveyskeskuksessa. Vastaanottoaikojen määrä ja vastaanotolle pääseminen kuitenkin vaihtelee huomattavasti. Noin 37 % opiskelijoista piti terveydenhoitajan vastaanotolle pääsyä helppona, mutta vain 14 % piti yleislääkärinvastaanotolle pääsyä helppona. Vastanneista 18 % ei ollut päässyt halutessaan lääkärin- ja vajaat 7 % terveydenhoitajan vastaan-

20 20 otolle. Keskimäärin terveydenhoitajan vastaanotolle pääsyä odotettiin 1,6 päivää ja lääkärin vastaanotolle pääsyä 6,7 päivää. Selkeästi tärkeimpänä palveluiden kehittämiskohteena opiskelijat pitivät hammashuollon palveluiden lisäämistä. Puolet tutkimukseen osallistuneista oli käyttänyt yksityisen sektorin terveydenhuollon palveluita opiskeluidensa aikana ainakin kerran. 5.5 Yhteenveto tutkimuksista Tutkimuksissa (Kunttu 2000, Erola 2004) käy ilmi, että mielenterveysongelmat, etenkin masennus ja muut psyykkiset ongelmat ovat yleistymässä varsinkin myöhäisnuorilla ja varhaisaikuisilla. Naisilla ilmeni niin psykologisia ongelmia kuin fyysistäkin oireilua miehiä enemmän. Voidaanko todeta, että miehet oireilevat naisia vähemmän? Luulen, että naisilla on muodostunut kosketus omaan kehoonsa jo varhain ja näin ollen naiset pystyvät ilmaisemaan helpommin kokemaansa ruumiin vaivaa. Naisille on ominaisempaa puhua ja pohtia ongelmiaan. Tämä käy myös ilmi naisten innokkuudesta vastata terveyskyselyihin miehiä innokkaammin. Eniten opiskelijat kärsivät niska- ja hartian seudun säryistä, väsymyksestä, päänsärystä sekä nuhasta ja nenän tukkoisuudesta. Aalto- Setälän (2002) tutkimuksesta tuli ilmi, että nuoruudessa alkavalla masennusoireilulla on merkittävä yhteys varhaisaikuisuuden mielenterveyshäiriöihin, etenkin masennukselle. YTHS:n vastaavan psykiatrin mukaan varhaisaikuisuus on myös riittämättömien psyykkisten rakenteiden esille tulon aikaa, jonka vuoksi nuoret opiskelijat vakavalle masennustilalle. (Malinen, H Suullinen tiedoksianto Kuopio). Tähän syynä voikin olla nuorten mielenterveysongelmien varhaisen diagnosoinnin ja hoidon puute. Jos mielenterveysongelmat havaittaisiin tarpeeksi ajoissa ja nuorelle saataisiin aloitettua varhain oikeanlainen hoito, säästettäisiin näin yksilön kärsimystä ja yhteiskunnan varoja. Terveyspalveluita opiskelijat käyttävät tulosten mukaan melko vähän. Tämä sinänsä ei ole yllätys, sillä kyse on nuorista tai varhaisaikuisista, joilla ei vielä perussairauksia suuremmin ilmene. Eniten käytetään terveydenhoitajan, yleislääkärin ja hammaslääkärin palveluja. Terveydenhoitajan palveluja todennäköisesti käytetään eniten sen vuoksi, että ne ovat yleensä lähellä koulua. Ammattikorkeakouluilla ei ole yhtä keskitettyä opiskeli-

21 21 jaterveydenhuoltoa kuin yliopistoilla, joilla terveydenhoitojärjestelmä on kattavasti rakennettu. 6 TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN 6.1 Tutkimusongelmat 1. Millaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita opiskelijat ovat kokeneet? 2. Mitä terveyspalveluita he käyttävät ja kuinka paljon? 3. Ovatko he saaneet riittävästä tietoa opiskelupaikkakuntansa terveydenhuollon palveluista? 6.2 Tutkimusmenetelmä Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen. Suunnitelmallista kyselytutkimusta kutsutaan myös survey-tutkimukseksi. Kvantitatiivisen (tilastollisen) tutkimuksen avulla selvitetään lukumääriin ja prosenttiosuuksiin liittyviä kysymyksiä sekä eri asioiden välisiä riippuvuuksia tai tutkittavassa ilmiössä tapahtuneita muutoksia. Se edellyttää riittävän suurta ja edustavaa otosta (Heikkilä 1999, 15). Valitsin kyseisen menetelmän, sillä se soveltui parhaiten antamaan vastauksia tutkimusongelmiini. Otanta oli melko suuri, ja halusin tiedot nopeasti, joten esimerkiksi haastattelu olisi ollut liian työlästä. Toisaalta Internetissä toteutettuun kyselyyn otanta olisi ollut liian pieni mahdollisen suuremman kadon vuoksi. Kvantitatiivista tutkimusta arvostellaan usein pinnallisuudesta, koska tutkija ei siinä pääse riittävän syvälle tutkittavien maailmaan. Tällöin on vaara, että hän tekee vääriä tulkintoja tuloksistaan, varsinkin jos tutkimuskohde on tutkijalle outo. (Heikkilä. 1999). Itse tutustuin aiheeseeni lukemalla siihen liittyviä tutkimuksia sekä keskustelemalla alan asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi kävin Tampereella Opiskelijaterveydenhuollon ensimmäisellä valtakunnallisella koulutuspäivällä.

22 Aineiston keruu ja analysointi Kysely suoritettiin Diakonia-ammattikorkeakoulun/ Pieksämäen yksikössä. Ennen tutkimuksen aloittamista minun täytyi hakea tutkimuslupa yksikön johtajalta Inkeri Nousiaiselta (liite 1). Kyselyyn osallistui 53 kolmannen vuoden sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa. Valitsin kohderyhmäksi kolmannen vuoden opiskelijoita, sillä he todennäköisesti olivat käyttäneet jo terveydenhuollon palveluita. Toteutin kyselyn (liite 2) viemällä lomakkeet itse ensimmäiselle ryhmälle ja kertomalla tutkimuksesta. Lomakkeiden mukana oli myös saatekirje. Toiselle ryhmälle kyselylomakkeet toimitti vastaava opettaja. Molemmilla kerroilla lomakkeet jaettiin oppitunnin loputtua. Valtaosa opiskelijoista oli naisia, joten katsoin parhaaksi olla erottelematta vastaajia sukupuolen mukaan. Tuloksissa ei myöskään tule näkymään erikseen opiskelulinja, sillä tutkimus käsittelee yleisesti ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveyttä ja heidän käyttämiään terveyspalveluita. Kysymykset kyselylomakkeessa laadin käyttämällä apuna aikaisempia opiskelijatutkimuksia. (Kunttu ym ; Erola 2004). Kyselylomake muodostui strukturoiduista kysymyksistä. Tällä tavoin pyrin välttämään vastaajalle mahdollisesti syntyvää tulkinnanvaraisuutta, sekä helpottamaan vastausten käsittelyä, analysointia ja vertailua. Vastausvaihtoehdot on pyritty tekemään selkeiksi ja toisensa poissulkeviksi. Pyrin tekemään kysymyksistä lyhyitä sekä asettelemaan ne selkeästi aihealueittain. Strukturoidut kysymykset ovat tarkoituksenmukaisia silloin, kun mahdolliset, selvästi rajatut vastausvaihtoehdot tiedetään etukäteen ja kun niitä on rajoitetusti. Suljettujen kysymysten tarkoituksena on vastausten käsittelyn yksinkertaistamisen lisäksi myös tiettyjen virheiden torjunta. Kaikki vastaajat eivät ole kielellisesti lahjakkaita, eivätkä osaa itse muotoilla vastauksiaan, jotkut vastaajat puolestaan pyrkivät välttämään esimerkiksi arvostelevia vastauksia. Kun vastaajille tarjotaan vaihtoehtoja, vastaaminen ei esty kielellisten ongelmien takia ja myös moittivia tai arvostelevia vastauksia on helpompi antaa. (Heikkilä 1998, ) Lomakkeen ensimmäiset kysymykset käsittelivät taustatietoja (kysymykset 1-2), Toisena (kysymykset 3-9) kysyttiin koetusta terveydentilasta ja ajankohtaisesta ongelmasta, syömishäiriöistä. Mukana oli myös pituus ja paino, jotka saatiin tutkittavien oman il-

23 23 moituksen perusteella. Näistä muodostui painoindeksi (body mass index, BMI), joka saadaan jakamalla paino pituuden neliöllä. Saadut painoindeksit luokiteltiin kuuteen luokkaan huomioiden yleisessä käytössä olevat painorajat. Kolmannessa osiossa kartoitettiin fyysisiä oireita (kysymys 10). Kysymykset on laadittu mahdollisimman monipuolisiksi kattamaan eri lääketieteen aloja. Neljäs osio koostui psyykkisten häiriöiden arviointiin kehitetystä GHQ-12 (General Health Questionnaire)-mittaristosta (liite 3) (Goldberg ja Williams 1988). Mittaristo on kehitetty kartoittamaan ensisijaisesti masennus- ja ahdistusoireita väestössä. Kyselylomakkeessa GHQ 12 seula muodostuu kysymyksistä Tuloksissa esitetään seulaan kiinni jääneiden jakaumat. Raja-arvoina käytettiin 4:ää siten, että jos oli vastannut 4:ään tai useampaan kysymykseen vaihtoehdoilla 3 tai 4 ( huonompi kuin tavallista tai paljon huonompi kuin tavallista ), se osoitti psykologisten ongelmien olemassa oloa. Kyseisessä GHQ- mittaristossa voidaan käyttää useampiakin tulkintatapoja, mutta valitsin tämän, koska sitä on käytetty aiemminkin esimerkiksi Kuntun Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2000 tutkimuksessa. Kyselylomakkeen viimeinen laaja osio (kysymykset 22-30) käsitteli terveyspalveluita. Kyselyyn vastasi 48 opiskelijaa. Kolme lomakkeista palautui tyhjänä ja kahta lomakkeista en voinut ottaa tutkimukseen mukaan joko puutteellisten vastausten tai väärin ymmärrettyjen kysymysten vuoksi. Vastausprosentti oli 91. Tutkimuksen aineisto on analysoitu SPSS-ohjelman (Statistical Paggage for Social Sciences, version 11.0) avulla. 7 TUTKIMUSTULOKSET 7.1 Tutkimukseen osallistuneiden taustatiedot Kyselyyn vastasi 48 opiskelijaa. Valtaosa (83 %) vastanneista oli naisia ja ikäjakauma painottui välille v. Vastaajien suurin ikäluokka oli vuotiaat, toisena oli vuotiaat. Vastaajista kolmanneksi suurin ikäryhmä oli vuotiaat ja neljäntenä oli yli 40-vuotiaat. (Kuvio 1)

24 24 13 % 2 % 10 % 20-25v 26-30v 31-40v yli 40v 75 % KUVIO 1. Vastaajien ikäjakauma % 7.2 Fyysiset oireet joita opiskelijat ovat kokeneet Opiskelijoiden koettu terveys Tutkimukseen osallistuneista opiskelijoista yli puolet koki kyselyhetkellä terveydentilansa hyväksi. Melko hyväksi kokivat terveydentilansa vajaa kolmannes ja keskitasoiseksi noin joka viides. Vastaajista terveydentilaansa melko huonoksi tai huonoksi ei arvioinut kukaan. (Kuvio 2) 17 % 27 % 56 % Hyvä Melko hyvä keskitasoinen KUVIO 2. Vastaajien koettu terveydentila %

25 Opiskelijoiden paino, laihduttaminen ja syömishäiriöt Painoindeksillä BMI luokiteltiin vastaajat sen mukaan, ovatko he alipainoisia, normaalipainoisia vai lievästi / merkittävästi ylipainoisia. Vastaajista normaalipainoisia (BMI ) oli reilu puolet. Alipainoisia (BMI 18.4 tai alle) vastaajista oli noin joka kahdeskymmenes. BMI oli hiukan koholla (BMI 25 30) kolmanneksella vastaajista. Merkittävästi ylipainoisia (BMI )oli joka kymmenes. Vastaajien oma mielipide painostaan poikkesi BMI:stä jonkin verran. Oman käsityksensä mukaan vastanneista 42 % koki olevansa normaalipainoisia. Paljon ylipainoisia koki olevansa 4 %. (Kuvio 3) 9 % 4 % 28 % 59 % alipainoinen normaalipainoinen lievästi ylipainoinen merkittävästi ylipainoinen KUVIO 3. Vastaajien painoindeksit (BMI) % Voimakkaasti, mutta hallitusti jossain elämänvaiheessa laihduttaneita oli vastaajista reilu kolmannes. Hallitsemattomaksi voimakas laihduttaminen oli muuttunut joka kahdennellakymmenennellä. Valtaosa eli yli puolet vastaajista ei ollut laihduttanut. (Kuvio 4). Ahmimisesta ja siihen liittyvästä oksentelusta vastaajista 4 % ilmoitti kärsivänsä harvemmin. Suurimmalla osalla 96 % vastaajista näitä ei ilmennyt. Vastaajista suhtautumistaan ruokaan piti normaalina 88 % ja epänormaalina 8 %. 4 % vastaajista ei osannut määritellä suhtautumistaan ruokaan.

26 26 61 % 4 % 35 % voimakkaasti ja hallitusti laihdutus muuttui hallitsemattomaksi ei ole laihduttanat KUVIO 4. Laihduttaneiden määrä % Opiskelijoiden kokemat fyysiset oireet Viimeisen kuukauden aikana viikoittain, päivittäin tai lähes päivittäin opiskelijat olivat kärsineet eniten päänsärystä 21 %, väsymyksestä ja voimattomuuden tunteesta 44 %, sekä yläselän ja niskan vaivoista 32 %. (Taulukko 1) Taulukko. 1. Fyysisten oireiden esiintyminen viimeisen kuukauden aikana (%) ei lainkaan satunnaisesti viikoittain päivittäin tai lähes päivittäin päänsärky huimausta väsymystä/voimattomuutta yläselän/niskan vaivoja alaselän vaivoja raajojen/nivelten kiputiloja vatsakipuja/närästystä pahoinvointia/oksentamista ilmavaivoja/turvotusta ummetusta/ripulia sydämen tykytystä/epäsäännöllisiä lyöntejä iho-ongelmia nuhaa/tukkoisuutta kurkkuvaivoja pitkittynyttä yskää tai hengenahdistusta ienverenvuotoa/ienvaivoja hammasvaivoja vaivaa viisaudenhampaista purentavaivoja nukahtamisvaikeuksia tai heräilyä yöllä keskittymisvaikeuksia jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta masentuneisuutta tai alakuloisuutta ahdistuneisuutta

27 Psyykkiset oireet joita opiskelijat ovat kokeneet Psyykkisten häiriöiden arviointiin kehitetyn General Health Questionnaire- mittariston mukaan 10 % opiskelijoista kärsii psykologisista ongelmista. Lähes viidennes opiskelijoista oli kyennyt keskittymään viimeaikoina huonommin kuin tavallisesti tehtäviinsä. (Kuvio 5) huonommin kuin tavallisesti kyennyt kohtaamaan vaikeuksia pystynyt tekemään päätöksiä keskittymään tehtäviisi 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % KUVIO 5. Opiskelijoiden kyky kohdata vaikeuksia, tehdä päätöksiä ja keskittyä tehtäviin %

28 28 Opiskelijoista reilu kolmannes on ollut viime aikoina ylirasittunut enemmän kuin tavallisesti ja vajaa viidennes on valvonut huolien takia enemmän kuin tavallisesti. (Kuvio 6) tuntenut itsesi arvottomaksi menettänyt itseluottamustasi enemmän kuin tavallisesti tuntenut itsesi onnettomaksi ja masentuneeksi tuntunut ettet voisi selviytyä vaikeuksistasi ollut jatkuvasti ylirasittunut 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % valvonut paljon huolien takia KUVIO 6. Opiskelijoiden psyykkinen jaksaminen %

29 29 Opiskelijoista reilu kuudennes on kyennyt nauttimaan päivittäisistä toimistaan vähemmän kuin tavallisesti. (Kuvio 7) vähemmän kuin tavallisesti tuntenut itsesi kaiken kaikkiaan kohtalaisen onnelliseksi nauttimaan tavallisista päivittäisistä toimistasi hyötyä asioiden hoidossa 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % KUVIO 7. Opiskelijoiden kyky tuntea itsensä onnelliseksi, nauttia päivittäisistä toimista ja tuntea olevansa hyödyllinen

30 Terveyspalvelut Opiskelijoiden käyttämät terveyspalvelut Eniten opiskelijat käyttävät terveydenhoitajan, yleislääkärin, hammaslääkärin ja suuhygienistin palveluita. Vähiten opiskelijat käyttävät psykiatrisia ja fysioterapeutin palveluita. (Kuvio 8) psykiatri psykologi/psykiatrinen sairaanhoitaja hammaslääkäri suuhygienisti erikoislääkäri en kertaakaan kerran 2-5 kertaa yli 5 kertaa ei ole käytettävissä yleislääkäri fysioterapeutti terveydenhoitaja 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KUVIO 8. Opiskelijoiden käyttämät terveyspalvelut %

31 Terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotolle pääsyn helppous Terveydenhoitajan vastaanotolle niin helppona kuin vaikeanakin pääsyn vastaajista koki vajaa neljännes. Reilut puolet eivät olleet tarvinneet kyseistä palvelua. (Kuvio 9) 23 % helppoa 54 % 23 % vaikeaa,ei ole päässyt halutessaan ei ole tarvinnut kyseistä palvelua KUVIO 9. Opiskelijoiden pääsy terveydenhoitajan vastaanotolle % Vastaajista lähes 70 % piti lääkärin vastaanotolle pääsyä helppona. Joka kymmenes vastaajista piti pääsyä vaikeana, eikä ollut päässyt vastaanotolle läheskään aina halutessaan. Viidennes vastaajista ei ole tarvinnut kyseistä palvelua. (Kuvio 10) 23 % helppoa 10 % 67 % vaikeaa,ei ole päässyt halutessaan ei ole tarvinnut kyseistä palvelua KUVIO 10. Opiskelijoiden pääsy lääkärin vastaanotolle %

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla

Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla AINEISTOT Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla Opiskeluterveyspäivät.-.. Kristina Kunttu, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Ellei toisin mainita, esitetyt tulokset

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

LIITETAULUKOT Sisällysluettelo:

LIITETAULUKOT Sisällysluettelo: LIITETAULUKOT Sisällysluettelo: TERVEYDENTILA...2 Sairaudet, koettu terveys, lääkkeet, paino, uni...2 Oireet...15 GHQ12-seula...29 Mielenterveysseula...34 TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN...47 Hampaiden hoito...47

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa Aineenopettajat Ryhmänohjaajat Terveydenhoitajat Kuraattori Opintoohjaajat Erityisopettaja Rehtori Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa ROtuokiot Tutorit 2011

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1 OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Heini Pietilä 11.4.2012 1 HYVINVOINTITYÖN TAVOITE Tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TERVEYS MUUTOKSESSA: TUOREIMMAN TUTKIMUSTIEDON KOHOKOHDAT

OPISKELIJOIDEN TERVEYS MUUTOKSESSA: TUOREIMMAN TUTKIMUSTIEDON KOHOKOHDAT OPISKELIJOIDEN TERVEYS MUUTOKSESSA: TUOREIMMAN TUTKIMUSTIEDON KOHOKOHDAT Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: mitä voimme tehdä yhdessä koulutus ja tapaamispäivä 5.6.2013, THL Kristina Kunttu, LT, dos.

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9. Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,

Lisätiedot

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 HUHTIKUU 14. Suomessa 12 13 ATH-tutkimuksen tuloksia Päälöydökset 34-vuotiaista nuorista aikuisista joka viides (22 %) koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Heikoimmaksi

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

SYÖMISHÄIRIÖIDEN YLEISYYS JA PAINON HAHMOTTAMINEN SYÖMISHÄIRIÖN TAUSTATEKIJÄNÄ

SYÖMISHÄIRIÖIDEN YLEISYYS JA PAINON HAHMOTTAMINEN SYÖMISHÄIRIÖN TAUSTATEKIJÄNÄ SYÖMISHÄIRIÖIDEN YLEISYYS JA PAINON HAHMOTTAMINEN SYÖMISHÄIRIÖN TAUSTATEKIJÄNÄ Syömishäiriöpäivät Jyväskylä 23.1.2013 Taustaa Syömishäiriöiden vähentäminen Mielenterveyden ja itsetunnon edistäminen Syömishäiröiden

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Sosiaalista pääomaa mittaavat kysymykset ammattikorkeakoulun olemassa olevaan opiskelijan hyvinvointimittariin liitettäväksi 7.4.

Sosiaalista pääomaa mittaavat kysymykset ammattikorkeakoulun olemassa olevaan opiskelijan hyvinvointimittariin liitettäväksi 7.4. Sosiaalista pääomaa mittaavat kysymykset ammattikorkeakoulun olemassa olevaan opiskelijan hyvinvointimittariin liitettäväksi 7.4.2011 Päivi Vuokila-Oikkonen, TtT, tutkijayliopettaja & Sakari Kainulainen,

Lisätiedot

Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia)

Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia) Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia) Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 15.11.2011

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk)

SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) 1 HANKKEEN KUVAUS Kesto 1.2.2010 31.12.2010 Päämäärä: Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden

Lisätiedot

1 2 3 4 Opiskeluaika ajoittuu nuoren aikuisen elämässä ikävaiheeseen, jossa tapahtuu samanaikaisesti useita suuria elämänmuutoksia. Tähän vaiheeseen sisältyy usein opiskelu ja asuinpaikan muutos, irtautuminen

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja:

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: TERVEYSKYSELY Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: Opiskelutyö edellyttää hyvää fyysistä ja psyykkistä kuntoa. Terveydentilasta ja kunnosta huolehtiminen on yksi elämän perusedellytyksistä. Pysähdy hetkeksi

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhoito

Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, jota toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Syksyllä 2011 tehdyn STM:n selvityksen tuloksia korkeakouluharjoittelija Laura Sohlberg, THL VTT Anna Leppo 28.11.2012 Opioidiriippuvuuden

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt OAMK sosiaali- ja terveysalan yksikkö 2005 1 Thesis-kilpailun opinnäytetyöt Lea Rissanen yliopettaja, TtT 9.6.2005 Sosiaali-, terveys ja liikunta sekä humanistisen ja kasvatusalan opinnäytetyöt 2 Suomessa

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot