JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu RAKENNUSTUOTANTOTILASTOT TALOUSSUHDANTEIDEN ENNUSTEINDIKAATTOREINA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu RAKENNUSTUOTANTOTILASTOT TALOUSSUHDANTEIDEN ENNUSTEINDIKAATTOREINA"

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu RAKENNUSTUOTANTOTILASTOT TALOUSSUHDANTEIDEN ENNUSTEINDIKAATTOREINA Kansantaloustiede Pro gradu -tutkielma Kevät 2014 Laatija: Simo Karvinen Ohjaaja: Kari Heimonen

2

3 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU Tekijä Simo Karvinen Työn nimi Rakennustuotantotilastot taloussuhdanteiden ennusteindikaattoreina Oppiaine Kansantaloustiede Työn laji Pro gradu -tutkielma Aika Huhtikuu 2014 Tiivistelmä Abstract Sivumäärä Tässä pro gradu tutkielmassa tarkastellaan rakennustuotantotilastojen, tarkemmin rakennuslupien ja aloitettujen rakennusten, hyödyllisyyttä ennustettaessa talouden suhdanteita Suomessa. Tutkielma hyödyntää neljännesvuosittaista aineistoa ajalta , ennusteiden sijoittuessa ajalle Ennustemallina käytetään kahden muuttujan ARDL-mallia, jossa muuttujina ovat valittu suhdannemuuttuja ja ennustemuuttuja. Selitettävä muuttuja on suhdannemuuttuja ja selittävät muuttujat suhdannemuuttujan viiveet välillä 0-4 ja ennustemuuttujan viiveet välillä 1-4. Ennusteet muodostetaan rekursiivisesti vuosille , yksi neljännes eteenpäin siten, että viivemäärä valitaan jokaiselle ennusteelle Akaiken informaatiokriteerin perusteella. Suhdanteita kuvaavat muuttujat ovat bkt, työllisyys, asuntojen hinnat ja rakentamisen liikevaihto. Ennustemuuttujina käytetään rakennuslupia ja aloitettuja rakennuksia, jotka jaetaan edelleen asuntorakentamiseen ja muuhun rakentamiseen. Ennustemuuttujina käytetään myös, vertailun vuoksi aiempaan kirjallisuuteen, kuluttajaluottamusta, korkospreadia ja pörssi-indeksiä. Tulokset osoittavat, että rakennusluvat ja aloitetut rakennukset sisältävät informaatiota tulevista suhdannevaihteluista, ja niiden avulla saadaan ARDL-mallin valossa tarkempia ennusteita kuin muiden vertailumuuttujien avulla. Rakennustuotantotilastoista erityisesti asuntoluvat ja aloitettu asuntorakentaminen ovat selvästi ennakoivia indikaattoreita; muu rakentaminen ei anna yhtä vahvoja viitteitä ennustekyvystä. 61 Asiasanat Rakennusluvat, aloitetut rakennukset, suhdanteet, ennustaminen, ARDL-malli Säilytyspaikka Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

4

5 KUVIOT KUVIO 1 Rakentamistoimialan prosenttiosuus Suomen bruttokansantuotteesta KUVIO 2 Rakennuslupien kehitys , milj. m KUVIO 3 Aloitettujen rakennusten määrän muutos , prosentuaalinen kasvu edellisestä neljänneksestä KUVIO 4 Asuntotuotannon osuus koko rakentamisesta , aloitetut rakennukset KUVIO 5 Rakennuslupien muutos edelliseen neljännekseen , asunto- ja muu rakentaminen KUVIO 6 Asunnoille myönnettyjen rakennuslupien ja BKT:n muutosprosentit edellisestä neljänneksestä (asuntolupien muutosprosentit jaettu viidellä) KUVIO 7 Asunnoille myönnettyjen rakennuslupien ja työllisyyden muutosprosentit edellisestä neljänneksestä (asuntolupien muutosprosentit jaettu viidellä) KUVIO 8 Asunnoille myönnettyjen rakennuslupien ja asuntohintojen muutosprosentit edellisestä neljänneksestä (asuntolupien muutosprosentit jaettu kahdella) KUVIO 9 Aloitettujen rakennusten ja rakentamisen liikevaihdon määräindeksin muutos edellisestä neljänneksestä KUVIO 10 Asunnoille myönnettyjen rakennuslupien kasvuaste edellisestä neljänneksestä ja kuluttajaluottamusindikaattori KUVIO 11 Korkospread Suomessa KUVIO 12 Helsingin pörssin yleisindeksi KUVIO 13 Ennusteet verrattuna varsinaiseen BKT:n muutokseen KUVIO 14 Ennusteet verrattuna varsinaiseen työllisyyden muutokseen KUVIO 15 Ennusteet verrattuna varsinaiseen asuntohintojen muutokseen KUVIO 16 Ennusteet verrattuna varsinaiseen rakentamisen liikevaihdon muutokseen TAULUKOT TAULUKKO 1 Tutkimuksessa käytettävät muuttujat ja niiden selitteet TAULUKKO 2 Rakennustuotantomuuttujien korrelaatiot muiden muuttujien kanssa TAULUKKO 3 ADF-testien tulokset TAULUKKO 4 Muuttujien MSFE-vertailu, BKT-ennuste TAULUKKO 5 Ennustevirheiden itseisarvojen keskiarvot, BKT-ennuste TAULUKKO 6 Muuttujien MSFE-vertailu, työllisyysennuste... 43

6 TAULUKKO 7 Ennustevirheiden itseisarvojen keskiarvot, työllisyysennuste.. 44 TAULUKKO 8 Muuttujien MSFE-vertailu, asuntohintaennuste TAULUKKO 9 Ennustevirheiden itseisarvojen keskiarvot, asuntohintaennuste TAULUKKO 10 Muuttujien MSFE-vertailu, rak. liikevaihdon ennuste TAULUKKO 11 Ennustevirheiden itseisarvojen keskiarvot, rak. liikevaihdon ennuste LIITTEET LIITE 1 Rakennustuotantomuuttujien korrelaatiotaulukot

7 SISÄLLYS ABSTRACT KUVIOT, TAULUKOT JA LIITTEET SISÄLLYS 1 JOHDANTO ENNUSTEINDIKAATTORIT JA RAKENTAMINEN SUHDANNE- ENNUSTEISSA Erilaiset ennusteindikaattorit Rakentamisen yhteys muuhun talouteen Indikaattorin ja mallin valinnan ongelmista KÄYTETTÄVÄ AINEISTO Suhdannemuuttujat BKT ja työllisyys Asuntojen hinnat Rakentamisen liikevaihtokuvaaja Ennustemuuttujat Rakennustuotanto Kuluttajabarometri Korkomuuttujat ja Helsingin pörssin yleisindeksi Aikavälin valinta Muuttujien ominaisuudet ja niiden suhde rakentamiseen Rakennustuotanto BKT ja työllisyys Asuntohinnat ja rakentamisen liikevaihto Kuluttajaluottamus, korkomuuttujat ja pörssi-indeksi Muuttujien suhteet rakennustuotantoon korrelaatiotarkastelussa MENETELMÄT Aikasarjojen stationaarisuus Muuttujien ennustekyvyn vertailu RAKENNUSTUOTANTOTILASTOJEN ENNUSTEKYKY Stationaarisuustestit ja aikasarjamuunnokset Varsinainen ennustekyky BKT Työllisyys Asuntojen hinnat Rakentamisen liikevaihto JOHTOPÄÄTÖKSET... 50

8 LÄHTEET LIITTEET... 56

9 1 JOHDANTO Talouden suhdanteiden ennustaminen on makrotalouden arkipäivää. Suhdanteiden ennustettavuus on hyödyllistä kaikille talouden toimijoille: päättäjät voivat suunnitella talouspolitiikkaa, kuluttajat harkita tulevia ostopäätöksiään ja yritykset puntaroida investointien ajoittamista. Ennusteita on pyritty luomaan useiden erilaisten talousmuuttujien pohjalta. Käytetyimpien joukossa ovat muun muassa korkojen tuottoerot, erilaiset luottamusbarometrit, teollisuuden tilaukset ja pörssikurssit. Myös useasta eri indikaattorista summattuja komposiitti-indikaattoreita on tehty. Nämä komposiitti-indikaattorit pitävät yleensä sisällään noin viidestä kymmeneen eri indikaattoria, joiden painotettu tai painottamaton yhteistulos ratkaisee indikaattorin arvon. Yleisesti ottaen ennakoivien indikaattorien on nähty ennustavan jokseenkin osuvasti talouden suhdanteita pitkässä juoksussa. Ne antavat usein oikean signaalin talouden käänteistä, joskaan ne eivät ole olleet virheettömiä esimerkiksi suurten tuotannon muutosten edellä. Tätä on todistettu muun muassa viimeisimmän finanssi- ja velkakriisin myötä. Talouden indikaattorit ovat hyödyllisiä työkaluja, mutta eivät ongelmattomia suhdanteiden ennustamisessa. Indikaattorit eivät aina anna oikeita signaaleja suhdannemuutoksista, ja voivat ennustaa suhdannenousuja tai laskuja, joita ei välttämättä tulekaan. Suhdanteissa on ollut myös suuria muutoksia, joita ei ole kyetty ennustamaan. Tuoreena esimerkkinä löytyy vuosien talouskriisi, joka yllätti ennusteet. Myös indikaattorit itsessään voivat muuttua; ne lasketaan menneen kehityksen perusteella ja niiden lukuja ja laskentatapoja voidaan tarkistaa ajan kuluessa. Tärkeänä voidaan pitää myös uusien indikaattorien jatkuvaa etsimistä ja tutkimista. Näiden perusteella voidaan luoda kattavampia ja luotettavampia ennusteita. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, voiko suomalaisista rakennustuotannon tilastoista saada ennakoivaa tietoa Suomen talouden tulevista suhdanteista. Etukäteen näin voidaan perustellusti ajatella, sillä rakentaminen vaikuttaa monella tapaa talouteen. Rakentamisen kasvu lisää rakennusaikana esim. työvoiman, työvälineiden ja rakennusmateriaalien kysyntää. Asuntorakentamisessa asumiseen liittyvien hyödykkeiden, kuten huonekalujen, sisustuksen ja kodinelektroniikan, kysyntä kasvaa. Myönnetyt rakennusluvat voivat kertoa talouden toimijoiden tulevaisuuden näkymistä: näissä tilastoissa kasvu kertonee luottamuksesta talousnäkymien parantumiseen, kun taas lasku voidaan nähdä varautumisena laihempiin aikoihin. Muualla maailmassa rakentamistilastoista on jo tutkitusti osoitettu olevan hyötyä ennakoivana indikaattorina (esim. Strauss 2013). Consumer Boardin julkaiseman U.S. Leading Indexin osaindikaattorina toimii yksityisasunnoille myönnetyt rakennusluvat. Myönnetyt rakennusluvat tai aloitetut rakennukset sisältyvät OECD:n ylläpitämiin, eri maille yksilöllisiin komposiittiennusteindikaattoreihin useissa suurissa talouksissa (esim. Ranska, Japani ja Kanada). Yhdysvalloissa on oltu kiinnostuneita rakentamisen luonteesta ja vaikutuksesta

10 10 tuotantoon erityisesti subprime-kriisin jälkimainingeissa. Mielenkiintoa euroalueella nostaa van der Noordin (2004) tutkimustulos, jonka mukaan euron käyttöönoton myötä laskeneet korot ja euron vaihtokurssi euromaissa ovat johtaneet muutoksiin taloudellisessa toiminnassa ja inflaatiossa pääosin asuntomarkkinoiden kautta. Osassa euromaita kriisin seuraukset näkyivät vakavasti kuumentuneen rakennustuotannon romahduksena. Talouden ennustamisen kirjallisuus on jakautunut kahteen osa-alueeseen: yhtäältä tutkitaan jatkuvaa suhdanteiden ennustettavuutta, toisaalta yritetään ajoittaa indikaattorien turvin mahdollisimman tarkasti taantumaan ajautumisen hetkiä. Tutkimus on viime aikoina keskittynyt vuoden 2007 jälkeisten tapahtumien jälkeen jälkimmäiseen. Tässä tutkimuksessa pyritään keskittymään pikemminkin ensin mainittuun käyttötarkoitukseen. Tutkimusaikaväli valitaan kuitenkin siten, että siihen sisältyy viimeisen finanssi- ja pankkikriisin lisäksi myös tasaisemman kehityksen aikaa suhdannelaskun jälkeen. Ennakoivia indikaattoreita koskevissa tutkimuksissa on yleensä päädytty siihen, että useat indikaattorit ennustavat talouden suhdanteita melko hyvin. Nämä indikaattorit riippuvat kuitenkin paljolti siitä, mitä maata/talousaluetta tutkitaan ja millä aikavälillä; kaikkina aikoina ja eri ympäristöissä pätevää indikaattoria ei ole löytynyt. Tämä motivoi osaltaan rakennustilastojen tarkastelua Suomen osalta, sillä rakentamista yksinään on tutkittu vähän Suomessa. Käsiteltävä aikaväli, 1980-luvun lopusta nykypäivään, kattaa lyhyen, mutta tuoreen aikavälin ja antaa nykykuvaa rakennustilastojen merkittävyydestä tämän päivän suhdanne-ennusteissa. Aikaväli sisältää myös talouskriisiaikoja; näin saadaan tietoa, miten hyvin rakennustilastoilla saadaan ennustettua tavallisemman vaihtelun lisäksi myös poikkeuksellisen vahvoja suhdannevaihteluita. Tässä tutkimuksessa keskitytään erityisesti myönnettyihin rakennuslupiin. Myönnettyjen lupien tilasto on rakennustilastoista luonteeltaan ennakoivin: lupa on myönnettävä ennen kuin rakentaminen voidaan aloittaa. Lisäksi huomiota kiinnitetään aloitettujen rakennusten tilastoon. Aloitusten määrä antaa tarkemman kuvan rakentamisesta, joka etenee toteutukseen asti ja vaikuttaa täten suoraan taloudelliseen toimintaan. Toisaalta aloitustilastot eivät ole luonteeltaan yhtä ennakoiva kuin rakennuslupatilastot, joten näiden kahden eroavuudet ennustekäytössä ovat sinällään mielenkiintoisia. Tilastoja käsitellään sekä kokonaisuutena, että eroteltuna asuntorakentamisen ja muun rakentamisen suhteen. Voidaan odottaa, että asuntorakentaminen toimii hyvänä ennakoivana indikaattorina. Lupien hakeminen heijastaa kuluttajien odotuksia tulevasta talouskehityksestä. Yksittäisen kuluttajan suurimpia hankintoja on oman asunnon osto; siihen ryhdytään, kun oman tulotason uskotaan pysyvän vakaana tai kasvavan. Muun rakentamisen suhteen ennakoiva luonne on moniselitteisempi. Muu rakentaminen pitää sisällään esimerkiksi liike- ja toimistorakentamista ja julkista rakentamista. Yritysten halukkuus rakentaa kertoo yritysten näkymistä tulevan talouskehityksen suhteen. Julkisen rakentamisen tulisi luonteeltaan olla vastasyklistä, joten ideaalitilanteessa se olisi yhtäaikaista, mutta vastakkaista toimintaa taloussuhdanteen kanssa. Lisäksi muu rakentaminen pitää sisällään vaihtelevanhintaista rakentamistoimintaa verrattuna asuinraken-

11 tamiseen, missä rakennuskuution hinta on asunnosta riippumatta suhteellisen vakaa. Lähestymistapa empiiriseen tutkimukseen on seuraavanlainen: rakennusindikaattoreja ja niiden viiveitä käytetään taloussuhdanteita kuvaavien muuttujien muutoksia selittävänä tekijänä ARDL-mallissa. Ennustekykyä verrataan suhdannemuuttujien autoregressioita vastaan. Tämän lisäksi vertailuun otetaan myös muita kirjallisuudessa tunnettuja ennusteindikaattoreita, kuten kuluttajaluottamusindikaattori, korkoero ja pörssi-indeksi. Tutkimus etenee seuraavasti: toisessa luvussa tarkastellaan kirjallisuuskatsauksen myötä, kuinka suhdanteita on ennustettu ja millä indikaattoreilla. Luvussa tarkennutaan erityisesti rakennustilastojen käyttöön suhdanneennusteissa. Kolmannessa luvussa tutustutaan tarkemmin käytettävään aineistoon ja neljännessä luvussa käydään läpi empiirisessä tutkimuksessa käytettävät ekonometriset menetelmät. Viides luku pitää sisällään työn empiirisen osuuden, missä rakennustilastojen ennustavaa merkitystä suhdanteisiin mitataan käytettävän aineiston turvin. Tämän jälkeen seuraavat johtopäätökset. 11

12 12 2 ENNUSTEINDIKAATTORIT JA RAKENTAMINEN SUHDANNE-ENNUSTEISSA Tässä luvussa tutustutaan tarkemmin kirjallisuuteen ennusteindikaattoreista. Kirjallisuutta löytyy runsaasti erityisesti Yhdysvalloista, missä eri indikaattoreita on testattu ahkerasti ja 1990-lukujen vaihteesta lähtien. Luvussa tarkastellaan lähemmin myös rakennustoiminnan yhteyttä muuhun talouteen ja rakennusindikaattorien käyttöä ennustavina indikaattoreina. 2.1 Erilaiset ennusteindikaattorit Hyviä suhdanne-ennusteindikaattoreita on etsitty ja tutkittu jo pitkään. Erilaisia indikaattoreita onkin tutkimuksen kautta löydetty, mutta ongelmana yleensä on, että indikaattorit eivät ole ennusteissaan vakaita ajallisesti tai paikallisesti. Erilaiset shokit ja niiden yhdistelmät vaikuttavat monilla eri tavoilla talousindikaattoreihin, mikä johtaa luonnollisesti indikaattoreiden eroavuuksiin ennustekäytössä eri ajanjaksoina. Stockin ja Watsonin (1992) tutkimus kertoo tästä: yrittäessään selittää Yhdysvaltojen 1990-luvun alun taantumaa erilaisin ennakoivin indikaattorein, he eivät löytäneet kuin muutaman indikaattorin 45:stä, jotka jossain määrin ennakoivat taantumaa. Nämä indikaattorit eivät kuitenkaan antaneet selvää signaalia aiempien taantumien osalta. Yleensä hyvinä ennustajina pidetyt rahatalouden indikaattorit eivät 1990-luvun alussa toimineet hyvin, sillä tuolloiseen taantumaan ei liittynyt rahapolitiikan kiristyminen (Stock & Watson 1992). Korkoeroa eli spreadia on pidetty pitkään yhtenä parhaista indikaattoreista. Spreadilla tarkoitetaan ennusteindikaattoreista puhuttaessa pitkäaikaisen ja lyhytaikaisen koron erotusta. Ennustekirjallisuudessa niillä viitataan useimmiten kyseessä olevan valtion kymmenen vuoden obligaation korkoon ja kolmen kuukauden markkinakorkoon; euriboriin, mikäli kyseessä on euroalue. Lähtökohtaisesti tutkimukset osoittavat, että spreadin muuttumista negatiiviseksi seuraa taantuma taloudessa. Useissa tutkimuksissa spreadin ennakoiva luonne on todennettu (muun muassa Estrella & Mishkin 1995; Estrella, Rodriques & Schich 2003; Stock & Watson 2003), mutta se ei ole ollut aina yleisesti pätevä. Estrella et al. (2003) näyttivät, että spreadin ennustekyky on pysynyt vakaana Saksassa 1960-luvulta vuosituhannen vaihteeseen asti. He löysivät kuitenkin katkokohdan spreadin ennustekyvyssä Yhdysvalloissa 1980-luvulla. He liittivät katkon ajankohdan sitä edeltäneeseen rahapolitiikan muutokseen ja totesivat esimerkiksi politiikan muutosten vaikuttavan kohdemuuttujan ennustekäyttäytymiseen. Erilaisia luottamusindikaattoreita on laajalti pidetty suhdanteita ennakoivina muuttujina. Ne antavat kuvaa talouden toimijoiden tulevaisuuden näkymistä. Erityisesti kuluttajaluottamus on usein tutkimusten kohteena (esim.

13 Dees & Soares Brinca 2013; Dreger & Kholodilin 2011; Claveria, Pons & Ramos 2007). Tulokset ovat olleet ristiriitaisia; Dees ja Soares Brinca (2013) tutkivat kuluttajaluottamuksen ennustekykyä yksityiseen kulutukseen euroalueella ja Yhdysvalloissa, ja löysivät tukea sille, että kuluttajaluottamuksesta on hyötyä ennustekäytössä erityisesti silloin, kun luottamuksessa tapahtuu suuria muutoksia. Dreger ja Khubodilin (2011) ennustivat euroalueen yksityistä kulutusta ja huomasivat, että kuluttajaluottamusindikaattorit sinällään eivät tuoneet merkittävää lisäarvoa ennusteisiin. Niistä voitiin kuitenkin saada merkitsevää hyötyä ottamalla ennustekäyttöön vain valikoituja kysymyksiä, joiden avulla indikaattori oli muodostettu. Claveria et al. (2007) taas havaitsivat euroalueen aineistolla, käyttäen useita eri makromuuttujia, että luottamusindikaattoreiden käyttö alensi useimmissa tapauksissa ennustevirheitä. Hyöty oli kuitenkin tilastollisesti merkitsevää vain harvoin. Batchelor ja Dua (1998) löysivät hyödyllistä informaatiota kuluttajaluottamusindikaattorista 1990-luvun alun taantuman ennustamiseen Yhdysvalloissa, mutta ennustevoima ei säilynyt vakaana aiempien taantumien osalta. Luottamusindikaattorit muodostetaan kyselyinä, joten tuloksena saadaan yleinen mielipide tulevasta talouskehityksestä. Kritiikkiä voidaan asettaa sille, kuinka hyvin vastaajat voivat ennustaa tulevaa. Toisaalta vastaajat voivat käyttää kaikkea käytettävissä olevaa informaatiota ja muodostaa niiden pohjalta kokonaiskuvan, joka pitää sisällään tietoa useasta lähteestä. On huomattu, että yksittäinen ennusteindikaattori ei välttämättä ole paras vaihtoehto ennustamiseen. Myöhemmässä tutkimuksessaan Stock ja Watson (2003) huomasivat tutkiessaan muun muassa korkoja ja pörssikursseja tuotannon ja inflaation ennustamisessa, että jotkut indikaattorit tuottivat päteviä ennusteita joissakin maissa jollakin aika-välillä. Kuitenkaan mitään yleispätevää indikaattoria ei löytynyt. Esimerkiksi edellä mainittu korkoero oli hyvä ennuste tuotannon kasvulle Yhdysvalloissa ja Saksassa 1980-luvulla, mutta ennuste ei pysynyt hyvällä tasolla muina aikoina. Myöskään muissa maissa ei saatu päteviä ennusteita. Samalla he huomasivat, että yksinkertaiset yhdistelmäennusteet paransivat ennustetulosta verrattuna yksinään käytettyihin ennusteisiin. Tämä johtunee siitä, että eri indikaattoreihin perustuvien mallien virheet ovat eriaikaisia ja eri shokeista johtuvia, joten näiden yhdistelmä tasaa yksittäisten mallien tekemiä virheitä kohti keskiarvoa. Jo yksinkertaiset yhdistelmäennusteet, kuten vain mediaanin laskeminen paneelista eri indikaattoreille perustuvia ennusteita, pystyivät kuitenkin tuottamaan vakaampia ennusteita, ainakin tuotantoa ennustettaessa (Stock&Watson 2003). Koska yhdistelmien on nähty toimivan monelta osin vakaammin ja ottavan paremmin huomioon erityyppiset shokit, on yhdistelmäindeksejä pyritty luomaan. Yhdistelmäindeksit pitävät sisällään useita luonteeltaan ennakoivia indikaattoreita, jotka yhdistetään painotettuina tai painottamattomina indekseiksi. Tällaisia indeksejä ovat esimerkiksi OECD:n eri maille luomat CLI:t (Composite Leading Indicator) ja Yhdysvalloissa Conference Boardin Leading Economic Index. Niin pitkään kuin indeksejä on ollut, on niiden ennakointikykyä tutkittu. Auerbach (1981) totesi tuolloin Yhdysvaltojen Bureau of Economic Analysisin (BEA) julkaisemasta ennakoivien indikaattorien indeksistä, että 13

14 14 vaikka vain noin puolet indeksin muuttujista auttoi yksinään ennustamaan syklisiä muuttujia, niin kokonaisindeksi toimi kuitenkin hyvin merkitsevällä tasolla. Myös yksinään heikosti ennustavien muuttujien poisjättäminen kokonaisindeksistä heikensi sen suorituskykyä. Indeksin suorituskyky pitkällä aikavälillä ei kuitenkaan ollut vakaata. Fichtner et al. (2011) tulivat siihen tulokseen tutkiessaan OECD-maiden yhdistelmäindeksejä, että ennustekyky on pääasiallisesti ollut hyvä, mutta se on monen maan osalta heikentynyt ajan myötä. Myös vastakkaisia näkemyksiä hyödyllisyydestä yhdistää useampi indikaattori on olemassa. Estrella ja Mishkin (1995) huomasivat lisäindikaattorien heikentävän ennustekykyä selittäessään taantumien todennäköisyyttä korkoerolla. Samoin Dueker (1997) ja Qi (2001) osoittivat tutkimuksissaan, että yksittäiset muuttujat selittävät yhdistelmäindeksiä paremmin taantumia. Rakennusindikaattorien osalta Strauss (2013) osoitti rakennuslupien ennustavan suhdanteita yhdistelmäindeksiä paremmin vuoden ennustehorisontilla Yhdysvalloissa. 2.2 Rakentamisen yhteys muuhun talouteen Suomessa rakennustoiminnan osuus bruttokansantuotteesta on nykyisin noin viiden prosentin luokkaa (kuvio 1) luvun loppupuolella osuus vaihteli kahdeksan ja kymmenen prosentin välillä alun laman aikana osuus koko BKT:sta laski noin kuuteen prosenttiin, missä se pysytteli 1990-luvun jälkipuoliskon. Vuosituhannen vaihteen jälkeen se on ollut tasaisesti noin viiden prosentin luokkaa. Yleisesti ottaen merkitys kokonaistuotannon kannalta on vähentynyt 30 vuoden aikana. Rakennustoiminnan vaihtelevuus voi kuitenkin olla varsin suurta, ja eri kytkentöjen kautta toimialalla voi olla kokoaan suuremmat vaikutukset taloustilanteeseen. Esimerkiksi Sorjosen (2009) mukaan osasyyllinen Suomen silloisiin talousvaikeuksiin oli pitkään korkealla tasolla säilynyt ja ylikuumentunut rakentaminen. Van der Noord (2004) vahvisti euromaiden osalta, että euron käyttöönoton myötä laskeneet korot ja euron vaihtokurssi euromaissa ovat vaikuttaneet erilailla suuriin ja pieniin euromaihin. Nämä muutokset ovat johtaneet muutoksiin taloudellisessa toiminnassa ja inflaatiossa pääosin asuntomarkkinoiden kautta. Pienempien maiden ja talouksien herkkyys muutoksille näytti olevan huomattavasti voimakkaampaa kuin suurten. Davisin ja Heathcoten (2005) rakentaman kasvumallin mukaan rakennusala on erityisen muutosherkkä: kaikkien alojen tuotanto ja työtuntien määrä korreloivat positiivisesti keskenään, mutta rakennusalalla nämä ovat kaikista aloista eniten volatiileja, ja rakennusalan sisällä asuntoinvestointien keskihajonta on kaksinkertaista muihin rakennusinvestointeihin verrattuna. Davis ja Heathcote pääsivät myös siihen tulemaan, että kulutus, muu rakennusinvestointi, asuntoinvestoinnit ja BKT ovat kaikki toistensa kanssa suoraan verrannollisia. Learnerin (2007) mukaan asuntorakentamisen vaikutukset Yhdysvaltojen taloussykleissä ovat olleet merkittävin syy sykleihin ylipäätään. Vaikka Yhdysvaltojen asuntorakentaminen on kattanut BKT:n kasvusta vain vajaat viisi

15 15 KUVIO 1 Rakentamistoimialan prosenttiosuus Suomen bruttokansantuotteesta prosenttia, se on selittänyt noin neljänneksen talouden heikentymisestä ennen taantumia. Lisäksi se on ollut ensimmäinen talouden osa-alue, joka on aloittanut nousun suhdannepohjalta. Tarkastellessaan asuntoinvestointien ja muun rakennusinvestoinnin suhdetta BKT:n kanssa 25 vuoden ajalta kuudessa eri maassa (Australia, Belgia, Iso- Britannia, Kanada, Ranska ja Yhdysvallat), Kydland, Rupert ja Sustek (2012) havaitsivat, että asuntoinvestointien suhdanteita ennakoiva käytös ja muun rakennusinvestoinnin suhdanteita jäljittelevä käytös ovat ominaisia Yhdysvaltojen ja Kanadan talouksille, mutta eivät niinkään muille maille. Lähes kaikissa tutkittavissa maissa aloitettujen asuntojen määrä kuitenkin ennakoi BKT:n muutoksia. Erojen eri maiden välillä tulkitaan syntyvän eroavuuksista rakennusprosessissa, erityisesti rakennusajoissa. Kydland et al. (2012) huomioivat myös aiemman suhdannekirjallisuuden perusteella, että kasvumallien mukaan muun rakennusinvestoinnin tulisi ennakoida bkt:n muutoksia, kun taas asuntoinvestointien jäljitellä. Tämä on vahvasti ristiriidassa kaiken empirian kanssa. Vaikka varsinaista vahvaa empiiristä näyttöä asuntoinvestointien ennakoivalle ja muun rakennusinvestoinnin jäljittelevälle luonteelle löytyi vain Kanadasta ja Yhdysvalloista, eivät muiden maiden tuloksetkaan vahvistaneet kasvumallien olettamusta päinvastaisesta toiminnasta. Niissä maissa muutokset rakennusinvestoinneissa, olivat ne sitten asuntotai muuhun rakentamiseen, tapahtuivat enemmän tai vähemmän yhtäaikaisina BKT:n muutosten kanssa. Toisaalta, yhtenäisyyttä maiden väliltä löytyi paljon paremmin, kun asuntorakentamisen muutosta mitattiin aloitetuilla rakennuksilla. Samalla Kydlandin et al. (2012) empiirinen kasvumallien tutkimus osoitti, että asuntoinvestointien aikaistuminen on hyvin mahdollisesti seurausta halvoista asuntoihin kiinnitetyistä lainoista.

16 16 Ennustekäytössä rakennustuotannosta keskitytään erityisesti myönnettyihin lupiin ja aloitettuihin rakennuksiin; näiden osalta vielä usein nimenomaan asuntorakentamiseen. Stock ja Watson (1989) perustelivat myönnettyjen asuntolupien tärkeyttä suhdanne-ennusteissa siten, että yksityinen asuminen on kestävin yksityisistä hyödykkeistä. Muutokset asuntoluvissa voivat täten heijastaa laajempia muutoksia kestokulutushyödykkeiden kysynnässä, korkotasossa tai senhetkisessä tulotason arvossa. Tämän lisäksi muutokset luvissa voivat kertoa isommasta muutoksesta rakennussektorin tulevassa aktiivisuudessa, mikä kerroinvaikutusten kautta voi vaikuttaa myös muihin talouden sektoreihin. Rakennusindikaattorien ja kuluttajaluottamuksen välillä on nähty selvä yhteys. Croce ja Haurin (2009) tulivat siihen johtopäätökseen ennustaessaan asuntomarkkinoiden käännöskohtia Yhdysvalloissa eri indikaattoreilla ja näkivät, että kuluttajaluottamusindikaattori on hyvä ennuste asuntomarkkinoiden muutoksille. Strauss (2013) totesi Yhdysvaltojen osalta, että rakennusluvat korreloivat voimakkaasti kuluttajaluottamusindeksin kanssa. Molemmat myös ennakoivat suhdannemuutoksia noin vuoden etuajassa. Kummankin arvot laskevat voimakkaasti 1-2 vuotta ennen taantumaa ja ovat siten suhteellisen tarkkoja taantumaa ennakoivia mittareita. Straussin mukaan rakennuslupien ennustekyky on hyvä juuri siksi, että rakennusluvat heijastavat kuluttajien odotuksia tulevista tuloistaan. Rakennustoiminnan eri indikaattoreita, kuten aloitettuja asuntoja ja myönnettyjä rakennuslupia, on tutkittu ennakoivana indikaattorina yksinään suhteellisen vähän. Yhdistelmäindekseissä ne ovat kuitenkin laajalti käytössä ympäri maailmaa (esim. Conference Boardin Leading Economic Index Yhdysvalloissa, OECD:n ennakoivat indikaattorit mm. Ranskalle ja Japanille). Eräs tutkimus, jossa selvitettiin nimenomaan rakentamista yksinään, oli Straussin (2013) tutkimus rakennuslupien ennakoivasta suhteesta työpaikkojen ja tulotason kasvuun Yhdysvalloissa sekä kansallisesti että osavaltiotasolla vuosina Tulosten mukaan rakennuslupien määrä on hyödyllinen ennakoiva indikaattori suhdanteille. Se toimii useimmissa osavaltioissa suhdanneennusteena paremmin kuin monet perinteiset indikaattorit, kuten korkotaso, CLI (composite leading indicator) ja sen osaindikaattorit, sekä öljyn ja asuntojen hinnat. Straussin rakentama ARDL-malli toimii merkittävästi benchmarkina käytettävää AR-mallia paremmin lähes kaikissa osavaltioissa taantumien aikana ja ennustaa suhteellisen tarkasti jyrkän laskun työpaikkojen määrässä ja tulotasossa viimeisimmän suuren taantuman aikana. Lisäksi granger-kausaalisuus toimii vain yhteen suuntaan, eli rakennusluvat todella ennakoivat työllisyyttä ja tuloja, mutta työllisyys ja tulot eivät ennakoi rakennuslupia. 2.3 Indikaattorin ja mallin valinnan ongelmista Indikaattorivalinnassa voi törmätä kirjallisuuden perusteella moniin ongelmiin. Indikaattorin tehokkuuteen vaikuttavat olennaisesti tarkasteltu aikaväli, talo-

17 usympäristö (valtio tai talousalue) sekä suhdannevaihteluihin liittyvät shokit, joiden tyyppi ja vaikuttavuus voivat vaihdella. Frankel ja Saravelos (2010) kertasivat tätä problematiikkaa tutkiessaan vuosien finanssikriisiä ennakoivia indikaattoreita maiden välillä. Edellä mainittujen asioiden lisäksi tärkeimpiä huomioita oli, että empiirisellä työllä löydetyt ennakoivat indikaattorit pitävät sisällään valintaharhan. Ne valitaan jälkiviisauden perusteella, joskin perustana on jonkinasteinen talousperusteinen järkeily. Vaikka indikaattoreiden tilastollinen merkitsevyys osoitetaankin, niiden käytettävyys eri tilanteessa ja aikavälillä voi olla kyseenalainen. Estrellan ja Mishkinin (1995) tutkimus korostaa edeltäviä väitteitä. He löysivät kaksi indikaattoria, osakkeiden hinnat ja korkoeron, joilla oli kykyä ennustaa taantumia Yhdysvalloissa. Näiden toimivuus vaihteli aikavälistä riippuen: osakkeiden hinnat toimivat parhaiten 1-2 neljänneksen viiveellä, sitä pidemmällä aikavälillä korkoero osoittautui parhaaksi. Lisäksi korkoero toimi paremmin yksinään kuin muiden muuttujien kanssa otoksen ulkopuolisessa ennustamisessa. Tärkeä huomio oli, että yksikin lisämuuttuja tai muuttujan lisäviive saattaa tuhota ennustemallin suorituskyvyn. Samoin otoksen sisäinen ja ulkopuolinen ennustekyky voivat vaihdella huomattavasti: yksi muuttuja saattoi olla hyvä ennustaja mallinmuodostamiseen valitun aikavälin sisällä, mutta ei ollut millään aikavälillä hyödyllinen sen ulkopuolella. Toinen tärkeä asia oli, että optimaalinen otoksen ulkopuolelle ennustamisen aikahorisontti täytyi määrittää erikseen jokaiselle muuttujalle. Vaikka kahden koron (10 vuoden 3 kk:n) korkoero antoi kokonaisuudessaan parhaan tuloksen eri aikahorisonteilla, yhden neljänneksen ennusteessa se hävisi merkittävästi useille eri muuttujille. Myös Stock ja Watson (2003) erittelivät otoksen sisäpuolisen ennustamisen ongelmat: useimmiten käytetty ekonometrian keino ennusteindikaattorin testauksessa, yksinkertainen otoksen sisäinen granger-kausaalisuustesti, ei välttämättä kerro ennustussuhteen pysyvyydestä ja luotettavuudesta. He suosittelevat pysyvyyden tarkistamiseksi esimerkiksi pseudo-ennusteita, jolloin otos jaetaan kahteen aikaväliin; alkupuolen havaintojen avulla muodostetaan malli ja loppupuolelle muodostetaan otoksen ulkopuoliset ennusteet. Näin ennusteita voidaan verrata jo olemassa oleviin havaintoihin. 17

18 18 3 KÄYTETTÄVÄ AINEISTO Tässä luvussa esitellään tutkimuksessa käytettävää aineistoa ja kuvaillaan niiden ominaisuuksia. Muuttujien luonteeseen ja niiden välisiin suhteisiin tutustutaan tarkemmin kuvioiden ja korrelaatioiden avulla. Tutkimuksessa tullaan tarkastelemaan rakennustilastoja ja niiden käyttäytymistä talouden suhdanteisiin nähden. Rakennustilastoista tullaan käyttämään myönnettyjä rakennuslupia ja aloitettuja rakennuksia. Ne jaetaan edelleen asuntorakentamiseen ja muuhun rakentamiseen. Suhdannetilastoina käytetään BKT:ta, työllisyyttä, asuntojen hintakehitystä sekä rakentamisen liikevaihtoa. Lisäksi vertaillaan rakennustilastojen ennustekykyä muutamaan muuhun kirjallisuudessa paljon käytettyyn ennusteindikaattoriin: kuluttajaluottamukseen, korkotasoon ja spreadiin sekä pörssi-indeksiin. Aineisto on koottu pääosin Tilastokeskukselta saatavista tilastoista; korkotilastot ja OMX-indeksi on saatu Suomen Pankilta. Tutkimus tullaan tekemään neljännesvuosittaisella aineistolla parhaan saatavuuden vuoksi. Tutkimuksessa käytettävät muuttujat on listattu taulukkoon 1 selitteineen. TAULUKKO 1 Tutkimuksessa käytettävät muuttujat ja niiden selitteet Muuttuja Selite BKT Reaalinen bruttokansantuote, vuoden 2000 hinnoissa Emp Työllisyys, henkeä Ashinnat Asuntojen hinnat, indeksi Raklvk Rakentamisen liikevaihto, määräindeksi Luvat_k Myönnetyt rakennusluvat, kaikki, m 3 Luvat_a Myönnetyt rakennusluvat, asuntorakennukset, m 3 Luvat_m Myönnetyt rakennusluvat, muut rakennukset (kaikki - asunnot), m 3 Aloit_k Aloitetut rakennukset, kaikki, m 3 Aloit_a Aloitetut rakennukset, asunnot, m 3 Aloit_m Aloitetut rakennukset, muut (kaikki - asunnot), m 3 Kuluot Kuluttajaluottamusindikaattori, saldoluku Euribor 3 kk:n Euribor-korko (Helibor ennen vuotta 1999) Spread Omx Valtion 10 vuoden obligaation ja 3 kk:n Euriborin erotus Helsingin pörssin yleisindeksi 3.1 Suhdannemuuttujat Suhdannemuuttujina tullaan käyttämään BKT:ta, työllisyyttä, asuntojen hintoja ja rakentamisen liikevaihdon volyymia. BKT ja työllisyys ovat yleisempiä taloudellisen toiminnan mittareita ja usein tutkimusten peruslähtökohta taloudellisen toiminnan mittaamisessa. Asuntojen hinnat ja rakentamisen liikevaihto taas liittyvät läheisemmin rakentamiseen ja ovat siksi mielenkiinnon kohteena.

19 BKT ja työllisyys Kansantalouden neljännesvuositilinpidosta selviää Suomen kokonaistaloudellinen kehitys vuosineljänneksittäin kansantalouden tilinpidon mukaisin käsittein (Tilastokeskus 2014a). Neljännesvuositiedot valmistuvat 70 päivää kunkin vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Työvoimatutkimus kerää tietoja vuotiaan väestön työhön osallistumisesta, työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työvoiman ulkopuolisten toiminnasta. Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Kuukausittainen otos on noin henkeä ja tiedot kerätään tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Vastaajien antamien tietojen pohjalta luodaan kuva koko vuotiaan väestön toiminnasta. (Tilastokeskus 2014b) Tilastokeskuksen neljännesvuositilinpidon tietojärjestelmä koostuu aikasarjatiedoista, joissa ovat vuosittaiset neljännestiedot nykyisellä laskutavalla vuodesta 1990 lähtien laskettavaan neljännekseen saakka. Neljännesvuositilinpidosta on saatu 1980-luvun tietoja historia-aikasarjoista. Historiasarjojen laskutavat eivät täsmää uudempien sarjojen kanssa, joten sarjat eivät linkity toisiinsa suoraan luvun arvot on lisätty uuteen aikasarja-aineistoon ketjuttamalla arvot vanhojen sarjojen neljännesmuutosten avulla. Bruttokansantuotetta mitataan reaalisena vuoden 2000 hinnoissa per capita, työllisyyttä henkilöiden lukumääränä Asuntojen hinnat Osakeasuntojen hinnat -tilasto kuvaa vanhojen osakehuoneistojen hintakehitystä. Osakeasuntojen hinnat -tilasto laaditaan Verohallinnon varainsiirtoveroaineistosta. Neljännesvuositilastossa on mukana noin 2/3 kaikista osakeasuntokaupoista, peittävyys kuitenkin vaihtelee alueittain. Vuositilaston peittävyys on vanhojen osakehuoneistokauppojen osalta lähes täydellinen. Osakeasuntojen hinnoista on saatavilla Verohallituksen varainsiirtoveroaineistoon perustuvaa tietoa vuodesta 1987 lähtien neljännesvuosittain. Hinnat deflatoidaan reaalisiksi hinnoiksi tarkastelua varten. Asuntojen hintoja mitataan hintaindeksinä (vuosi 2000=100). Neljännesvuositilaston tiedot julkaistaan kuukauden kuluttua tarkasteluajanjakson päättymisestä. (Tilastokeskus 2014c) Rakentamisen liikevaihtokuvaaja Rakentamisen liikevaihtoindeksi kuvaa rakennusyritysten liikevaihdon kehitystä. Tarkasteltava muuttuja on kotimaan liikevaihto, joka muodostuu kotimaan arvonlisäveronalaisesta myynnistä. Rakentamisesta tuotetaan myynnin määräindeksi, joka mittaa rakentamisen toimialan tuotannon kehitystä; määräindeksi saadaan jakamalla liikevaihdon arvoindeksi hintaindeksillä. (Tilastokeskus 2014d) Tässä tutkimuksessa käytetään myynnin määräindeksiä, sillä kiinnostuksen kohteena on enemmän reaalinen volyymin kehitys kuin nimellinen liikevaihto.

20 Ennustemuuttujat Ennustemuuttujina tullaan käyttämään rakennustuotantoon liittyviä muuttujia: myönnettyjä rakennuslupia ja aloitettuja rakennuksia, jotka jaotellaan edelleen asuntorakentamiseen ja muuhun rakentamiseen. Lisäksi tarkasteluun otetaan muutamia ennustekirjallisuudessa usein käytettyjä muuttujia, kuten kuluttajabarometri, korkospread ja pörssi-indeksi. Nämä toimivat samalla vertailukohtana rakennustuotantomuuttujien kyvykkyydelle ennustekäytössä Rakennustuotanto Tilastokeskuksen julkaisema rakennus- ja asuntotuotantotilasto kuvaa rakennusluvanvaraisen rakennustoiminnan määrää ja tuotannon volyymia (Tilastokeskus 2014e). Tilaston julkaisuviive on noin kahdeksan viikkoa. Rakennustuotantotilastoista tullaan käsittelemään myönnettyjä asuntolupia sekä aloitettuja rakennuksia. Nämä tullaan edelleen jakamaan kahtia asuntorakentamiseen ja muuhun rakentamiseen; muu rakentaminen pitää sisällään mm. liike- ja toimistotilat, teollisuusrakennukset ja julkiset rakennukset. Sekä rakennusluvista että aloitetuista rakennuksista muodostetaan siis kolme sarjaa: asuntorakentaminen, muu rakentaminen ja rakentaminen yhteensä. Rakennustuotannosta saadaan näin kaiken kaikkiaan kuusi aikasarjaa. Virallisissa tilastoissa lupia ja aloituksia mitataan niin rakennustilavuutena, kerrosalana kuin lukumääränäkin. Lukumääräiset vaihtelut ovat suuria, varsinkin muussa rakentamisessa, eivätkä kerro täsmällistä kuvaa rakennustoiminnan laajuudesta; pieni lähiökioski ja useita kerroksia sisältävä toimistorakennus käsiteltäisiin yhtäläisinä rakennusprojekteina. Rakennusneliöt ja kuutiot ovat tässä suhteessa lähempänä toisiaan, joskin kuutioiden voidaan nähdä antavat vielä enemmän informaatiota. Täten tutkimuksessa käytetään tuotannon määrän mittana tilavuutta. Jakoa asuinrakentamisen ja muun rakentamisen suhteen voidaan perustella sillä, että asuinrakentaminen pitää sisällään oletettavasti kotitalouksien odotuksia ja kulutuskäyttäytymistä. Muu rakentaminen taas kuvastaa enemmän yritysmaailman odotuksia ja investointihalukkuutta. Davis ja Heathcote (2005) huomauttivat tutkimuksessaan, että asunto- ja muun rakentamisen suhdannekäyttäytyminen on erilaista: asuntoinvestoinnit ennakoivat suhdanteita, kun taas muu rakennusinvestointi tulee jäljessä. Toisaalta tuo suhdannekäyttäytyminen ei ole kaikkialla pätevä, vaan voi vaihdella maakohtaisesti, kuten Kydland et al. (2012) osoittivat. Osana tätä tutkimusta saadaan viitteitä asunto- ja muun rakentamisen suhdannekäyttäytymiseen Suomen osalta Kuluttajabarometri Kuluttajabarometri mittaa kuluttajien käsityksiä oman taloutensa ja maan talouden kehityksestä sekä kuluttajien aikomuksia tehdä suurempia hankintoja, säästää tai ottaa luottoa. Tilasto perustuu haastatteluaineistolle noin 1500 henki-

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun?

Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun? Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun? Arvoasuntopäivä 12.5.29 Anssi Rantala Pääekonomisti OP-Pohjola 29 Ensimmäinen globaali taantuma 6 vuoteen 15 1 %, v/v Maailmankauppa 5 Maailman

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannekatsaus

Rakentamisen suhdannekatsaus Rakentamisen suhdannekatsaus Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Tilastokeskus 29.5.28 Tilastopäällikkö Jukka Oikarinen Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta, 1976 26* Construction as

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2013

PANKKIBAROMETRI III/2013 PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

Kuluttajabarometri, kotitalouksien näkemys talouden muutoksista

Kuluttajabarometri, kotitalouksien näkemys talouden muutoksista Tilastokeskus-päivä 3.9.29 Kuluttajabarometri, kotitalouksien näkemys talouden muutoksista yliaktuaari pertti.kangassalo@tilastokeskus.fi p. (9) 1734 3598 Kuluttajabarometri! Puhelinhaastattelututkimus!

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 8.9.1 Lauri Uotila Sampo Pankki Bruttokansantuotteen kasvu 16 1 1 1 %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 16 1 1 1 8 8 6 Euroalue Intia Brasilia Venäjä 6 - USA

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2015

PANKKIBAROMETRI II/2015 PANKKIBAROMETRI II/2015 15.6.2015 1 Pankkibarometri II/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2015 Rakennus- ja asuntotuotanto 2015, kesäkuu Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni edelleen toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2015

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Karppanen (09) 1734 2656 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lappeenranta 1.10.2008 1.10.2008 A 1 Mihin suhdannetietoja

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2009, 4. neljännes Kaupan varastojen arvo laski edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuun

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2015

PANKKIBAROMETRI III/2015 PANKKIBAROMETRI III/2015 16.9.2015 1 Pankkibarometri III/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Katja Taipalus Suomen Pankki - Vakausanalyysitoimisto 24.3.2015 1 Sisältö 1. Kansainvälinen tausta: mitä on makrovakaus

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat

Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat Suomen arvo-osuusjärjestelmä 2 vuotta Juhlaseminaari 1.5.212 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Päätalousalueiden kehitys eritahtista

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2016 Rakennus- ja asuntotuotanto 2016, huhtikuu Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi alkuvuonna Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2016 helmi-huhtikuussa 10,1

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2014

PANKKIBAROMETRI I/2014 PANKKIBAROMETRI I/2014 7.3.2014 1 Pankkibarometri I/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2013

PANKKIBAROMETRI IV/2013 PANKKIBAROMETRI IV/2013 13.12.2013 1 Pankkibarometri IV/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2013

PANKKIBAROMETRI II/2013 PANKKIBAROMETRI II/2013 7.6.2013 1 Pankkibarometri II/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Pankkibarometri IV/2011 15.12.2011

Pankkibarometri IV/2011 15.12.2011 Pankkibarometri IV/2011 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Paperi-insinöörien syyskokous 23.11.2011. Penna Urrila Johtava ekonomisti

Paperi-insinöörien syyskokous 23.11.2011. Penna Urrila Johtava ekonomisti EK:n Lisää tähän Suhdannebarometri otsikko Paperi-insinöörien syyskokous 23.11.11 Penna Urrila Johtava ekonomisti Miten tähän oikein on tultu Lännen kasvu finanssikriisin jälkeen Normaali taantuma pp.kk.vvvv

Lisätiedot

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014 Hauraita ituja Suvi Kosonen Toukokuu 2014 1 Maailmantalous kohentaa, entä Suomi? Maailmantalouden näkymät ovat parantuneet odotetusti Teollisuusmaat ovat kasvun moottori Riskit ovat kehittyvissä maissa

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

OUTOJA AIKOJA. Maailmantalouden nousu vahvistuu. Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa

OUTOJA AIKOJA. Maailmantalouden nousu vahvistuu. Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa Outoja aikoja OUTOJA AIKOJA Maailmantalouden nousu vahvistuu Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa Suomen pohjat on ehkä jo nähty nousu on omissa käsissä Euroalueen kasvuarvioita

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne pysynee yhä ennallaan Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaaja

Tuotannon suhdannekuvaaja Kansantalous 2016 Tuotannon suhdannekuvaaja 2015, joulukuu Kausitasoitettu tuotanto laski joulukuussa, vuodentakaisesta kasvua Kausitasoitettu tuotanto laski joulukuussa prosenttia edelliskuukaudesta.

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Oulu

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Oulu NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Oulu 29.10.2009 2009 A 1 Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2.3.2011

Kaupan näkymät 2.3.2011 Kaupan näkymät 2.3.2011 Kuluttajabarometri: Miltä kuluttajien ostoaikomukset näyttävät? Pellervo Marja-aho suunnittelija pellervo.marja-aho@tilastokeskus.fi p. (09) 1734 3349 Mikä on kuluttajabarometri?

Lisätiedot

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Johtopäätökset Talouden kolmoisongelma (suhdannetilanne, talouden rakennemuutos sekä julkisen talouden

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2014

PANKKIBAROMETRI IV/2014 PANKKIBAROMETRI IV/2014 17.12.2014 1 Pankkibarometri IV/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 Pirkanmaan rakennuspäivä 2.11.2009, Tampere Markku Riihimäki VTT Rakentamisen markkinat ja vaikuttavuus 3.11.2010 2 BAROMETRIN RAHOITTAJAT Talonrakennusteollisuus

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2014

PANKKIBAROMETRI II/2014 PANKKIBAROMETRI II/2014 16.6.2014 1 Pankkibarometri II/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2015 Rakennus- ja asuntotuotanto 2015, heinäkuu Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni touko-heinäkuussa Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2015 touko-heinäkuussa

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2014

PANKKIBAROMETRI III/2014 PANKKIBAROMETRI III/2014 17.9.2014 1 Pankkibarometri III/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Talousjohtajabarometri II/2010

Talousjohtajabarometri II/2010 Talousjohtajabarometri II/2010 28.9.2010 Copyright, Gutta Oy Sisällysluettelo 1. Barometrin tausta 2. Barometrin yhteenveto 3. Barometrikatsaus aihealueittain Barometrin taustatiedot Talousjohtajabarometri

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot