Kuntaliitos suuntana tulevaisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntaliitos suuntana tulevaisuus"

Transkriptio

1 Kuntaliitos suuntana tulevaisuus Kuntatulevaisuus Savonlinnan seudulla Kunnanjohtaja Punkaharjun kunta 1

2 Välttämättömiäkin muutoksia ja uudistuksia vastustettiin jo 1500-luvulla: Uudistaja nimittäin saa vastaansa kaikki ne, joille vanha järjestelmä oli edullinen, ja nekin, jotka katsovat hyötyvänsä uudesta järjestelmästä, kannattavat häntä melko laimeasti. Puoltajien penseys johtuu osaksi siitä, että he pelkäävät vastustajiaan, joilla on tukenaan vanhat lait, osaksi sitä, että ihmiset ovat epäluuloisia, eivätkä luota uudistuksiin ennen kuin pitkällisen kokemuksen jälkeen. (Niccolo Machiavelli teoksessa Ruhtinas, v. 1513) 2

3 Kuka? o S Seinäjoki o Naimisissa, puoliso pastori Heidi Sulkko o Yhteiskuntatieteiden maisteri 2003, Lapin yliopisto (pääaine: kansainväliset suhteet, sivuaineet: hallintotiede ja julkisoikeus) o Sulkavan kunnanjohtaja o Punkaharjun kunnanjohtaja o Harrastukset: juoksu, metsästys, kalastus, retkiluistelu ja hiihto. Huomioita luottamustehtävänäkökulmista: o Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuutettu Etelä-Pohjanaan kehityksen suunta käännettiin auringonlaskun maakunnasta vahvalle kasvu-uralle määrätietoisella yhteistyöllä ja keskinäisellä luottamuksella 1990 ja lukujen taitteesta tähän päivään. o Seinäjoen kaupunginvaltuutettu Seinäjoella tehtiin tuolloin kuntaliitos ja myöhemmin toinen, joiden tuloksena kaupunkiseutu lähti nopeaan kasvuun, elinvoima lisääntyi ja kuntataajamien kehitys monipuolistui ja palvelut on voitu turvata. Kaikki olivat voittajia, syntyi ns. win-win tilanne. 3

4 Pääviesti Seudun kunnista pitäisi löytyä päätöksentekokykyä muodostaa nopeasti uusi Savonlinnan kaupunki jo vuoden 2013 alusta. Seutukuntamme kunnat yhdessä Puumalan kanssa muodostavat n asukkaan kilpailukykyisen kaupungin, joka pystyy vetovoimassa kilpailemaan mm. Mikkelin kanssa ja kehityksen suunta kääntyisi positiiviseksi nopeasti. (Mikäli lisäksi Heinävesi, Parikkala ja Kesälahti liittyisivät, muodostuisi uudesta n asukkaan Savonlinnasta kertarytinällä yksi Itä-Suomen vetovoimaisimmista kaupungeista.) Koska kuntaliitokset ovat edessä joka tapauksessa, on järkevämpää pyrkiä ennakoivaan nopeaan laajaan kuntaliitokseen kuin jäädä odottelemaan ja taantumaan välivaiheen ajaksi. Tämä olisi kiistatta kaikkien alueen veronmaksajien etu. Savonlinnan seudulta puuttuu nyt poliittinen johtajuus ja päätöksenteon kaukokatseisuus. Toivottavasti tämän tilaisuuden tuloksena sitä alkaa oikeasti löytyä ja riittävän nopealla aikataululla! 4

5 Kuntauudistuksen tarve on tullut selväksi jo ennen nykyistä hallitusta. Nyt käynnistetyt uudistukset ovat luontevaa jatkumoa jo edellisen hallituksen kaudella käynnistettyyn työhön mm. PARAS hanke. Vahva peruskunta on välttämätön tae alueen elinmahdollisuuksille. Kuntien valintakysymys lähivuosina onkin, valitaanko kehittymisen vai kuihtumisen tie. Pitäisikö sitten tyytyä kehittämään hissukseen vain käynnistää rakenteissa kertarytinä? Toimitaanko suunnitellen ja yhdessä sopien vai ajautuen ajopuuna ratkaisusta toiseen, sitten kun todellisia vaihtoehtoja ei enää ole. Rohkaistutaanko hakemaan elinvoimaa uusilla avauksilla vai käperrytäänkö sisäänpäin puolustamaan omia saavutettuja ja koettuja etuja? Sen ainakin olemme nähneet, että oma toiminta tuo ratkaisevasti paremman tuloksen kuin tyytyminen siihen mitä Senaatintorilta tai maakuntakeskuksesta heruu. Tukipolitiikka vai kasvutalous? Haluamme seudulle yrittäjyyden ja yritysten kasvun kautta syntyvää kehitystä. Valinnan ei pitäisi olla vaikeaa. (Seutujohtaja Marjukka Aarnio Itä-Savossa ) 5

6 Itsehallinto on kriisissä (kun itsehallinto määritellään kuntalaisten kyvyksi toteuttaa kunnan kautta paikallisia valintoja) Kuntien toiminnan sääntely ja yksityiskohtainen ohjaus lisääntynyt luvulla Kuntatalouden liikkumavara pienenee velvoitteiden lisääntyessä ja haasteiden kasvaessa Palvelut pirstoutuvat ylikunnallisiin ja muihin vaikeasti ohjattaviin elimiin Hallinnon kehittämisestä puuttuu visio siitä mikä on kuntien rooli ja tehtävä (Lähde: Professori Arto Haveri ) 6

7 Sisältö 1. Lähtötilanne ja nykytila-arvio 2. Ennakoiva kuntaliitos strategisena vaihtoehtona 3. Mitä ovat muut vaihtoehdot? 4. Johtopäätökset 7

8 Lähtötilanne ja nykytila-arvio Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma tähtää vahvoihin peruskuntiin, mitä kohti kannustamaan valtionosuusjärjestelmää uudistetaan ja johon puitelain kumoavalla rakennelailla tähdätään. Kuntarakenne muuttuu ja muuttuisi myös hallituspohjasta riippumatta talousalueemme kuntien kantokyvyn heikentyessä ja sen seurauksena, että julkisen talouden sopeuttaminen on joka tapauksessa nyt ja tulevaisuudessa toimintalinjaa ohjaava lähtökohta. Kuntatalous on osa julkista taloutta ja myös siksi vääjäämättömien sopeuttamistoimien ja rakennemuutosten kohteena. Tulevaisuuden haasteet ovat niin kilpailukyvyn edistämisessä kuin palvelutuotannossa sellaisia, etteivät pienet kunnat enää kykene niistä selviytymään. Kuntalaiset ovat asukkaina, palvelun käyttäjinä, asiakkaina ja veronmaksajina jo nyt täysin eriarvoisessa asemassa riippuen siitä missä kunnassa asuvat. Osa kunnista omaksuu modernit käytännöt, osa toimii takapajuisesti. PARAS-hanke meni jo itsessään pieleen, koska kuntaliitoksia syntyi vähän ja niitä korvattiin erilaisilla yhtymillä ja yhteistoiminta-alueilla (nk. himmeleillä). Kuntaliitos vahvistaa kuntademokratiaa paremmin kuin mikään yhtymä tai yhteistoiminta-alue, koska kunnan toiminta on aina suorassa demokraattisessa ohjauksessa. 8

9 Lähtötilanne ja nykytila-arvio Globaalit megatrendit (esimerkkejä): Väestön keskittyminen, kaupungistuminen Globalisaatio ja rajojen avautuminen Informaatioteknologian vaikutukset (virtuaalinen maailma) Kulttuurin uudelleenarvostuksen nousu Puhtaan veden asema korostuu Paine kehittää hallintorakenteita asiakaslähtöisiksi ja ketteriksi Globaalit megatrendit (TEKES): Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy globaaleihin arvoverkkoihin. Globaali työnjaon muutos haastaa paikallisen kehityksen. Ympäristöä säästävien ratkaisujen kysyntä kasvaa, vaikka ekologiset näkökohdat eivät vielä kiinnosta kaikkia. Niukkuudesta syntyy uusia ratkaisuja. Yhteiskuntarakenteet uudistuvat kaupungistumisen ja kehittyneiden maiden väestön ikääntymisen myötä. Väestörakenne muuttuu ja väestö keskittyy. Yhteisöllisyys ja käyttäjien osallistuminen lisääntyvät. Vaativien loppukäyttäjien ja käyttäjäyhteisöjen vaikutuksesta pienille asiakasryhmille räätälöityjen ja yksilöllisten ratkaisujen kysyntä kasvaa. Teknologiset järjestelmät muuttuvat monimutkaisemmiksi, mutta niiden käytettävyys paranee. Uudet teknologiat tulevat nopeasti saataville eri puolilla maailmaa. Teknologiat kehittyvät ja siirtyvät nopeasti. 9

10 Lähtötilanne ja nykytila-arvio Kansainvälisiä megatrendejä ei voida sivuttaa kun arvioidaan strategisia ratkaisuja talousalueemme kilpailukyvyn ja elinvoiman edistämiseksi. Väestörakennehaaste on raju ja samanlainen kaikissa kunnissa. Sama koskee työpaikkakehitystä ja eläköitymisvauhtia. Olemme selkeää samaa työssäkäyntialuetta Savonlinnan kanssa. Ilman hallitusohjelmaakin joutuisimme kuntarakennekysymysten kanssa tekemisiin em. tekijöistä johtuen. Savonlinnan seudun talousalueen kuntien merkittävimmät ongelmat tulevaisuuteen varautumisessa aiheutuvat seuraavista tekijöistä: Näköalattomuus tulevaisuuden suhteen Hapuileva päätöksentekokyky (jos vertaa muualle Suomeen) Keskinäinen epäluottamus ja ketunhäntä kainalossa ajattelumalli (ennemmin tyhjätään kuntien taseet ja korotetaan vaikka verot pilviin kuin neuvoteltaisiin vakavasti laajasta kuntaliitoksesta). Toki on eroja eri puolueiden toimijoiden kesken. Nurkkakuntaisuus - vaikka tosiasiat tiedetään, ei rohjeta tehdä ennakoivia strategisia päätöksiä. Kaikkein tärkeintä ovat työpaikat ja verotulopohjan vahvistaminen. Nykyinen kuntarakenne ei näitä edistä, koska kunnat kilpailevat keskenään kun pitäisi kilpailla muiden talousalueiden kanssa ja kyetä toimimaan kansainvälisesti. Tämä on myös syy siihen miksi yrittäjät yli kuntarajojen ovat laajan seudullisen kuntaliitoksen kannnalla. 10

11 Lähtötilanne ja nykytila-arvio Väestörakennehaaste: Syntyvyys laskee kaikissa kunnissa ja toisen asteen oppilasmäärät puolittuvat seudulla 10 vuodessa. Meidän pitäisi pystyä arvioimaan miten tällä talousalueella turvaamme ylipäätään edellytykset laadukkaisiin palveluihin ja koulutukseen Huoltosuhde vinoutuu rajusti eikä pienten kuntien kantokyky enää kestä. Meidän ei ole mitään järkeä olla tekemättä ennakoivia päätöksiä tätäkin vasten peilaten. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Savonlinnan seudulla yli 75 vuotiaiden lukumäärä kasvaa 20 prosentilla. Seuraavan 20 vuoden aikana jo yli 64 prosentilla! Julkinen talous: Suomessakin on edessä julkisen talouden sopeuttaminen ja tuottavuuden parantamisoperaatiot, mihin myös maailmantalouden tilanne vaikuttaa oleellisesti. Suomessakin joudutaan väistämättä käymään keskustelu siitä, mitkä palvelut ovat automaattisesti kaikille jatkossa ilmaisia ja mitkä eivät. Tuottavuuteen vaikutetaan erityisesti rakenteilla, joilla palveluita tuotetaan myös valittujen toimintatapojen lisäksi. 11

12 12

13 13

14 14

15 15

16 16

17 17

18 Kunta Asukas- Tulo- Toi- Toi- Toim.- Toi- Vero- Valtionluku vero- minta- minta- tuotot/ minta- tulot osuu % tuotot kulut -kulut, % kate det /as. /as. /as. /as. /as. Koko maa , , Manner-Suomi , , Etelä-Savo , , Enonkoski , , Heinävesi , , Kerimäki , , Punkaharju , , Puumala , , Rantasalmi , , Savonlinna , , Sulkava , ,

19 Kunta Poistot Vuosi- ja Vuosi- Tili- Laina- Oma- Suht. Kertynyt kate arvon- kate kauden kanta varai- velkaan- yli-/ alentu- %:a tulos suus- tuneis. alijäämä /as. miset poist. /as. /as. % % /as. /as. Koko maa ,9 44, Manner-Suomi ,9 44, Etelä-Savo ,5 45,3 193 Enonkoski ,8 12, Heinävesi ,9 23, Kerimäki ,9 49,1-689 Punkaharju ,3 63,2-453 Puumala ,1 21,7-602 Rantasalmi ,7 31,6 223 Savonlinna ,1 35,1 67 Sulkava ,8 30,

20 Lähtötilanne ja nykytila-arvio Nykytilan pohjalta tapahtuvaan tulevaisuuden arviointiin vaikuttavat oleellisesti seuraavat tekijät: o o o o o Väestön ikääntyminen, eläköityminen, ja huoltosuhteen muutos. Tarve onnistua uusissa työpaikoissa koko talousalueella (mm. matkailu ja Venäjän liiketoimintamahdollisuudet). Talousalueemme työpaikat eivät kunnioita kuntarajoja, koska olemme yksiselitteisesti samaa työssäkäyntialuetta. Julkisen talouden sopeuttamistarpeet ja paineet tuottavuuden edistämiseksi jatkuvat nyt ja tulevaisuudessa julkisessa taloudessa (vrt. Euroopan taloustilanne, mm. Britannia leikkaa n. 30% julkisesta sektoristaan). Hallitusohjelma sisältää harvinaisen selkeän kuntarakenneuudistuksen, jossa kuntayhtymät puretaan ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan siten, että se ohjaa työssäkäyntialueisiin perustuvien vahvojen peruskuntien muodostamiseen. 20

21 Ennakoiva kuntaliitos strategisena vaihtoehtona Nopea kuntaliitos auttaa parhaiten mahdollistamaan merkittävimmän kehittämispotentiaalin kanavoimisen uusiksi työpaikoiksi, elinvoimaksi ja kehittymiseksi, koska pienten kuntien kantokyky ei tarvittaviin kehittämisoperaatioihin ja investointeihin enää tulevaisuudessa riitä. Kuntaliitos lisää aina investoijien kiinnostusta talousaluetta kohtaan. 21

22 Ennakoiva kuntaliitos strategisena vaihtoehtona Koska tiedetään, että liitokset ovat joka tapauksessa edessä, on viisasta varautua ja tehdä päätöksiä ennalta. Myöhemmässä vaiheessa kuntaliitosavustukset loppuvat ja kyse on kuitenkin merkittävistä rahasummista. Kuntaliitoksen myötä syntyvän uuden kaupungin kantokyky kestää kehittämisen ja palvelujen turvaamisen kaukokatseisesti. Uusi kaupunki pystyy soveltamaan ja ottamaan käyttöön moderneja toimintamalleja ja vastaamaan muuttuvien asiakassegmenttien tarpeisiin (mm. sähköinen asiointi) sekä varautumaan siihen, että asiakkaiden oikeuksia valita hoitopaikkansa ym. valinnanvapauksia edistetään (mm. vanhuspalvelulaki) tulevaisuudessa. 22

23 Ennakoiva kuntaliitos strategisena vaihtoehtona Tekemällä nopea kuntaliitos varmistetaan päällekkäisyyksien nopea karsinta eläköitymisten myötä ja näin henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojan aiheuttama haitta jää vähäiseksi. Tämä on seudullamme yksi tärkeimpiä nopeaa kuntaliitosta puoltavia perusteita! o Hallinnosta vapautuu resursseja asiakasrajapintaan, jossa tarpeet eniten kasvavat, kuten esimerkiksi vanhusten huoltoon. Uusi kuntaliitoksen myötä syntyvä kaupunki pystyy parhaiten vastaamaan myös henkilöstöpolitiikan kehittämiseen, osaamisen varmistamiseen ja riskienhallintaan. 23

24 Ennakoiva kuntaliitos strategisena vaihtoehtona Nopea kuntaliitos poistaa: päällekkäiset hallintorakenteet päällekkäiset tietojärjestelmät päällekkäiset kokoukset asioiden käsittelyn useissa eri instansseissa Nopea kuntaliitos karsii hallinnon päällekkäisyydet ja mahdollistaa resurssien suuntaamisen sinne, missä tarve eniten kasvaa kuten vanhusten huoltoon ja elinkeinopolitiikkaan. 24

25 Miksi ennakoiva kuntaliitos kannattaa tehdä? Hallitusohjelma purkaa kuntayhtymärakenteet, eikä ole enää mitään järkeä rakentaa välivaiheen mallia (esim. vastuukuntamallia), vaan on viisaampaa mennä suoraan nopeaan kuntaliitokseen. Kunta, jonka budjetista yli 50% on ostopalvelua (joka ei ole omassa hallinnassa/ohjauksessa), ei ole dynaaminen paikallisdemokratia, vaan paikallaan täysin polkeva näennäisdemokratia, olipa sitten kyseessä Punkaharju tai Rantasalmi. Käytännössä seudun pienten kuntien kantokyky ei kestäisi sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtämistä kuntien omaksi toiminnaksi ilman kohtuuttomia veronkorotuksia ja vakavia riskejä. 25

26 Ennakoiva kuntaliitos strategisena vaihtoehtona Nopea kuntaliitos on osoitus päätöksentekokyvystä ja tulevaisuuteen katsomisesta, jota kuntalaiset arvostavat niin veronmaksajina kuin palvelujen käyttäjinä. Nopea kuntaliitos osoittaa myös kykyä tosiasioiden tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Hyvässä asioiden hoitamisessa varaudutaan tulevaisuuteen ja ennakoidaan sitä, mitä tulevaisuus tuo ja mitä nurkan takana odottaa. Savonlinnan seutu on pieni talousalue. Kuntaliitoksella vahvistetaan parhaiten koko talousalueen, myös Punkaharjun, kilpailukykyä voimakkaasti kansainvälistyvässä ja nopeasti muuttuvassa maailmassa ja toimintaympäristössä. 26

27 Ennakoiva kuntaliitos strategisena vaihtoehtona o o o o o o o Vahva uusi kunta pystyy panostamaan kehittämiseen. Vahva uusi kunta pystyy soveltamaan monipuolisia moderneja, hyväksi havaittuja käytäntöjä ja panostamaan osaamiseen ja kehittämistoimenpiteisiin. Vahva uusi kunta pystyy pitämään kiinteistönsä hyvässä kunnossa. Vahva uusi kunta kykenee strategiseen toiminnan suunnitteluun. Hyvin toteutettu ennakoiva kuntaliitos (ja porkkanarahojen käyttö) voi avata talousalueellamme parhaimmillaan uuden kehityskulun ja positiivisen vireen. Ennakoimalla seutukuntamme voi osoittaa katsovansa riittävän kauas tulevaisuuteen ja olemaan halukas varmistamaan koko talousalueen kehittymisen. Taantuvia alueita on Suomessa aivan tarpeeksi. Ennakoiden toimimalla meidän ei tarvitse hypätä ajopuun lailla taantumuksen tielle. 27

28 Ennakoiva kuntaliitos strategisena vaihtoehtona Kuntaliitos on hyvin toteutettuna avain maaseututaajamien kehittämiseen, uusien innovaatioiden soveltamiseen ja monipuolisten kehittämishankkeiden toteuttamiseen ja verkostoitumiseen. Kuntaliitos on mahdollistaja. Hyvä kuntaliitos ei ole perinteinen fuusioliitos, vaan liitos, jonka seurauksena syntyy kokonaan uusi kaupunki. 28

29 Ennakoiva kuntaliitos strategisena vaihtoehtona Kuntaliitostilanteessa on järkevää tarkastella uuden kaupungin palvelutuotanto tyhjältä pöydältä moderneja hyväksi havaittuja käytäntöjä soveltaen ja sitoutua nykyaikaisiin voittajaorganisaatioiden toimintatapoihin. Jos kuntaliitos itsessään olisi paha ja vastustettava asia, miten demokratia voi ylipäätään toimia isoissa kaupungeissa, puhumattakaan siitä, että ko. kaupungit kehittyvät? Kuntaliitoksen vastustus on käytännössä enemmän periaatteellista ja tunnepohjaista kuin mihinkään faktoihin nojautuvaa. Kuntaliitokset eivät esimerkiksi tuhoa paikallisidentiteettiä. Lähipalvelumääritykset ja ihmisten prioriteetit muuttuvat maailman ja väestörakenteen muuttuessa. Voidaan sanoa, että hallitusohjelman muutospaineiden lisäksi aika on yksinkertaisesti ajanut pienistä kuntayksiköistä ohi. 29

30 Ennakoiva kuntaliitos strategisena vaihtoehtona Monissa paikoissa on pystytty palveluja turvaamaan ja kehittämään kuntaliitoksen myötä. (Yksi parhaimpia esimerkkejä on varmaankin Seinäjoen ja Peräseinäjoen liitos ja myöhemmin toteutettu Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron liitos.) Jokainen alue ja liitostapaus on uniikki, koska aluetalouden rakenne on erilainen, liitoksia ei siten voi verrata suoraan toisiinsa. Liitoksen onnistuminen on kiinni muutoksen johtamisesta, tahdosta ja yhteisestä sitoutumisesta. Parhaimmillaan hyvin ja hyvässä hengessä toteutettu kuntaliitos johtaa boostiin uudelle kasvulle ja kehitykselle, jossa tulevaisuudelle löytyy uudet näköalat, vire ja tekemisen meininki. Maaseutualueilla olisi järkevää pyrkiä saamaan innovatiivisia kehittämissitoumuksia kuntaliitosprosessin aikana. Ison organisaation kantokyky kestää toimintaympäristön vaihtelut ja tilapäisen turbulenssin paremmin. Kun kunta tuottaa itse myös terveydenhuollon palvelut, ovat kaikki palvelut samassa kokonaisohjauksessa. Iso yksikkö kykenee toimivien asiakaspalaute- ohjausjärjestelmien ja sähköisen asioinnin edistämiseen, joilla voidaan osaltaan edistää kansalaisten osallistumista ja tukea demokraattista päätöksentekoa. 30

31 (Lähde: Torsti Kivelä teoksessa Kunnallisen itsehallinnon peruskivet, s. 107.) 31

32 Mitä ovat muut vaihtoehdot? Käytännössä: 1. Ennakoiva nopea kuntaliitos 2. Kuntaliitos sen jälkeen kun kuntarakenneuudistuksen toimeenpano on alkanut (ei lisäarvoa, liitosavustukset menetetään). 3. Itsenäisenä jatkaminen (ja seudun hajaannuksen edesauttaminen) niin pitkään kuin mahdollista (ei lisäarvoa, liitosavustuksetkin menetetään). 4. Pakkokuntaliitos valtionohjauksessa esim. kriisikuntakriteereiden täyttymisen myötä (ei lisäarvoa). 32

33 Mitä ovat muut vaihtoehdot? Kaikissa tapauksissa kyse on siitä, että työssäkäyntialueeseen perustuva kuntaliitos odottaa lähitulevaisuudessa. On vaikeaa käytännössä jopa mahdotonta yrittää keksiä mitä lisäarvoa tuo 2-4 vuoden välivaiheen odottelu ennen edessä olevaa kuntaliitosta? Odottelu itse asiassa (kun lopputulos tiedetään) johtaa erittäin helposti taantumukseen, flegmaattisuuteen, näköalattomuuteen, yhteistyökyvyttömyyteen ja heikentyvään tulevaisuuden uskoon. Ennakoivan kuntaliitoksen hylkääminen tarkoittaa laissez faire eli ns. antaa mennä -asenteen hyväksymistä tulevaisuuden tarkastelun perustaksi. 33

34 Mitä ovat muut vaihtoehdot? Kuntaliitoksen vastustajat vetoavat lähinnä seuraaviin väitteisiin: 1. Kunnalta menee itsenäisyys - Tosiasiassa voidaan kysyä mitä itsenäisyyttä pikkukunnilla enää on kaiken sääntelyn ja yhtymien jäljiltä? Itsenäisyys on näennäistä, eikä todellista. Kuntaliitos ja suora ohjaus ilman kuntayhtymiä vahvistaa demokratiaa. 2. Maaseutualueet näivettyvät - Tosiasiassa monessa kunnassa joudutaan itsenäisenä jatkaessa karsimaan panostusta, investointeja ja kehittämistoimia. Hyvin toteutettu kuntaliitos turvaa palveluja paremmin kuin itsenäisenä jatkaminen. Muutoksia tulee kaikissa vaihtoehdoissa (esim. oppilasmäärien lasku). 3. Paikallisidentiteetti häviää - Paikallisidentiteetti ei ole hävinnyt kuntien lakkautuessa. Toisaalta voidaan myös kysyä, mikä on tämän päivän paikallisidentiteetti? Paikallisidentiteetti ei voi olla vain hallinnollisesta rajasta kiinni. 4. Meillä on strategia, että jatketaan itsenäisenä vuoteen Tämä on vastuuttomin mahdollinen argumentti. Vastuullisessa päätöksenteossa strategiaa pitää voida arvioida aina kun toimintaympäristössä tapahtuu oleellisia muutoksia. Esimerkiksi Punkaharjun tapauksessa kuntaliitos turvaa ns. itsenäisen kunnan strategian tavoitteet varmuudella paremmin kuin itsenäisenä jatkaminen vallitsevassa näköpiirissä olevassa tilanteessa. 34

35 Mitä ovat muut vaihtoehdot? 5. Vaalit ovat syksyllä 2012 ja kuntaliitosasia on niin merkittävä, että antaa kuntalaisten vaaleissa päättää, jatketaanko itsenäisenä vai ei. - Kyseessä on erittäin vastuuton peruste ja käytännössä vastuun pakoilu, koska valtuutetuilla on täysin erilainen mahdollisuus paneutua huolella kuntaliitosasiaan kuin kuntalaisilla. Kuntaliitosta pitää kyetä tunneasian sijaan käsittelemään rationaalisesti. Kuntaliitostilanteessa on tärkeää, että kuntaiaisia kuullaan aktiivisesti moderneilla tavoilla ja tiedotetaan ja viestitään siitä, miksi ja millä perusteilla kuntaliitosneuvottelut on päätetty käynnistää. Kuntalaiset ymmärtävät ja hyväksyvät asian kun faktat kerrotaan avoimesti ja rehellisesti. 6. Kuntaliitokset nostavat kustannuksia - Näin yleensä käy heti kuntaliitoksen alkuun. Moderneilla toimintatavoilla ja johtamisjärjestelmällä varmistetaan, että palvelutuotantoprosessit saadaan tehokkaiksi ja päällekkäisyydet purettua. Jokaisessa kunnassa on omanlaisensa organisaatiokulttuuri, joten uusi tilanne vaatii aina sopeutumisaikaa. 35

36 Johtopäätökset Virkamiehenä ja esittelijänä näen, että liitosavustuksiin tähtäävän ennakoivaan kuntaliitokseen pyrkiminen Punkaharjun osalta avaa parhaan mahdollisuuden palvelujen ja kehittämisen turvaamiseen paikkakunnalla tilanteessa, jossa kuntarakenneuudistuksen tavoitetila on harvinaisen selkeä. Muiden vaihtoehtojen sisältämät riskit ovat huomattavasti suuremmat kuin ennakoivan kuntaliitoksen. 36

37 Johtopäätökset Jos kuntaliitosneuvotteluun käydään kokonaan toisenlaisella eteenpäin katsovalla asenteella tiedostaen modernien toimintapojen mahdollisuudet ja toimintaympäristön haasteet, on lopputulos ja keskinäinen luottamus toisenlainen kuin jos käydään perinteiset fuusioneuvottelut puhtaasta itsekkäästä edunvalvontanäkökulmasta käsin. Rakentavasti esiintyen ja tulevaisuuteen katsoen, voidaan varmistaa nykyisessä tilanteessa paremmin paikkakunnan ja koko talousalueen kehittyminen kuin epäluulon tiellä. 37

38 Johtopäätökset: kysymyksiä pohdittavaksi Ketä tai mitä lopulta itse asiassa pelätään, jos pelätään kuntaliitosta? Onko meillä maaseutukuntien päätöksenteossa varaa ottaa sellaista riskiä veronmaksajien ja palvelun käyttäjien puolesta, että emme ryhtyisi varautumaan tulevaisuuteen? Entä jos nyt ennakoivan kuntaliitoksen myötä saamme pusketuksi sellaisen asenneilmapiirin, hengen ja keskinäisen luottamuksen, jolla saadaan talousalueelle uusi draivi päälle? Kun huomioidaan se, mitä tarkasti erityislailla säädeltyjen palvelujen ja ostopalvelujen jälkeen jää talousarviosta käytettäväksi ns. kunnan oman todellisen päätösvallan piirin, mikä on sen itsenäiselle päätöksenteolle tuoma lisäarvo (ei mielestäni voida puhua itsenäisyydestä ja sen merkityksestä)? Missä meillä on poliittinen johtajuus tällä talousalueella? Monilla paikkakunnilla tulevaisuusaloitteet ja linjaukset tulevat päättäjiltä (nyt olen kuitenkin joutunut nostamaan asian esiin virkamiehenä virkavastuulla. Tällainen tilanne on aina hankala, mutta toisin ei vastuullinen virkamies voi toimia). 38

39 Lopuksi Sokea Reettakin näkee mikä edessä odottaa: o o Nyt tarvitaan päätöksentekokykyä, kykyä katsoa tulevaisuuteen ja avarakatseisuutta näköalattomuuden ja omien luottamushenkilötehtävien merkityksen ylikorostamisen sijaan. Jarruttelu aiheuttaa vain merkittävän vahingon koko talousalueelle! Jos emme kykene katsomaan luottamuksen hengessä porukalla yhdessä eteenpäin, häviämme varmasti monelle muulle Suomen ja Itä-Suomen talousalueelle. Sekö on sitten veronmaksajan ja kuntalaisten etu? On todella naivia ajatella, että Suomeen tulisi uusi hallitus, joka ryhtyisi pumppaamaan rahaa pienille kunnille. On myös vastuutonta veronmaksajien näkökulmasta edes puhua julkisesti kuntien omaisuuden hävittämistä ja kuntien velkaannuttamisesta infraa kuntoon laittamalla ennen ajautumista kuntaliitokseen. Tällainen ajattelu on kuitenkin seudullamme valitettavan yleistä. 39

40 Lopuksi Lisää materiaalia ja perusteita nimenomaan Punkaharjun osalta kuntaliitosasiassa: ja Seudun näkökulmasta seutujohtaja Marjukka Aarnion kirjoitus Itä-Savossa otsikolla Kehittyykö vai kelottuuko Savonlinnan seutu? 40

41 LIITE Liitteenä Punkaharjun kuntastrategian tavoitekortti. Jokainen voi arvioida, miten tavoitteita voidaan edistää omana toimintana niukkenevin resurssein tai vaihtoehtoisesti mahdollisessa kuntaliitostilanteessa. Kuntaliitostilanteessa edellytykset Punkaharjun kuntastrategian tavoitteiden toimeenpanolle paranevat tuntuvasti. 41

42 KRIITTINEN MENESTYSTEKI -JÄ Uudet työpaikat TALOUS PROSESSIT ASIAKKAAT HENKILÖSTÖ RISKIENHALLINTA 1. Positiivinen työpaikkakehitys ja suurin osa (yli 80%) kunnassa työssäkäyvistä asuu Punkaharjulla. 2. Kunnan elinkeinopolitiikan prosessit ja verkostot edistävät uusien työpaikkojen syntymistä. 3. Yrittäjät ja työnantajat ovat tyytyväisiä yhteistyöhön kunnan kanssa ja kokevat yhteistyön tuovan lisäarvoa. 4. Henkilöstö tunnistaa ja tuntee keskeiset haasteet ja hahmottaa niihin varautumisen välttämättömyyden. Uudet työpaikat jäävät syntymättä, kunnan verotulopohja romahtaa ja väestörakennehaaste heikentää kunnan kantokykyä. Matkailuinvestoinnit 5. Yli 30% suunnitelluista matkailuinvestoinneista toteutuu strategiakauden aikana. 6. Kaavoitukselliset ja muut tekniset valmiudet ovat oikea-aikaisia. 7. Tarvittavat kaavaratkaisut ja rakennusluvat hoituvat nopeasti. 8. Kehitetään henkilöstön valmiuksia asiakaspalveluja matkailutarpeita varten. Kehitetään tietoisuutta sitä, mitä matkailupalveluja löytyy mistäkin osasta kuntaa. Matkailuinvestoinnit jäävät toteutumatta ja uudet työpaikat syntymättä. Kantokyky heikkenee. Kilpailijakunnat ajavat ohitse. Kustannustehokas palvelurakenne 9. Vertailuryhmien kuntiin nähden kilpailukykyiset palvelut (Etelä-Savo + saman kokoluokan kunnat) 10. Prosessiorganisaation prosessit ovat selkeitä, yksinkertaisia ja helposti arvioitavia. Lopputuloksena on kustannustehokas palveluprosessi. 11. Asiakkaat hyväksyvät palveluiden priorisoinnin ja ovat tyytyväisiä palvelujen laatuun ja tehokkuuteen Henkilöstö tuntee ja tiedostaa uuden organisaatiomallin mukaisen tavan toimia. Palveluverkko säilyy raskaana tarpeeseen nähden. Tehottomat palvelut heikentävät kantokykyä ja palvelurakenne alkaa näivettyä. Priorisointia ei haluta tehdä. Onnistunut konserniohjaus 13. Ostopalvelujen kustannukset (terveydenhuolto) kasvavat Efekon ennakointiaineiston mukaisessa suhteessa seuraavasti vuoteen 2015 mennessä vuoden 2010 tasosta: Vanhustenhuolto +6% Perusterveydenhuolto +/-0% Erikoissairaanhoito +2% 14. Ostopalveluille on määritelty selkeät valtuustotason tavoitteet, joita arvioidaan ja joihin reagoidaan nopeasti. 15. Kuntalaiset ovat tyytyväisiä ostopalveluina hankittavien palvelujen laatuun ja kustannustehokkuuteen. 16. Henkilöstöllä on valmiuksia suorittaa jatkuvaa arviointia ja vertailua palveluprosessien tehostamiseksi ja sopimusohjausosaaminen organisaatiossa on varmistettu. Ostopalvelujen kustannukset kasvavat yli ennusteiden ja kunnan taloussuunnittelu vaarantuu. Kasvavia kustannuksia paikataan juustohöyläsäästöillä tai kertaluonteisella toimenpiteillä sillä seurauksella, että kantokyky vaarantuu. Kokoomuksen RapuGaala 42

PUNKAHARJUN KUNTASTRATEGIA 2015

PUNKAHARJUN KUNTASTRATEGIA 2015 Punkaharjufi KUNNAN ICTISIVUT PUNKAHARJUN KUNTASTRATEGIA 2015 1 Punkharju.fi Ut1NAt1 KTI3IVUT Punkaharjun kunnan missio Punkaharju edistää asukkaidensa hyvinvointia, kestävää kehitystä ja yrittämisen edellytyksiä,

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Heikki Laukkanen Kunnallistaloustyöryhmän puheenjohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto Mikkeli 13.9.2010 4 Lähde: Verohallinto Etelä-Savon kuntien tilitetyt kunnallisverot

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntauudistus, kuntalaki, VOS ja sote ovat yksi kokonaisuus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Kuntarakenteen uudistus

Kuntarakenteen uudistus Kuntarakenteen uudistus Antti Moisio (VATT) GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) Kuntauudistus Esityksen sisältö Metropolialueen hallintomallit Kommentteja taloustutkimuksen näkökulmasta Antti

Lisätiedot

"Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen:

Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen: Kaupunginhallitus 87 11.02.2013 Lappeenrannan kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 740/002/2012 KH 87 Strategia- ja talousyksikön kirje 8.2.2013: "Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Metropolialueen hallintomallit - taloustutkimuksen näkökulmia

Metropolialueen hallintomallit - taloustutkimuksen näkökulmia Metropolialueen hallintomallit - taloustutkimuksen näkökulmia Antti Moisio (VATT) GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) Kuntauudistus Esityksen sisältö Metropolialueen hallintomallit Kommentteja

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään?

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous Kuntaliitto 7.12.2011 Matti Vatilo, YM PARAS kaupunkiseuduilla mitä opittiin? Ydinkysymys on, onko seudun

Lisätiedot

Kysymykset 25.4.2012 saakka 1 (6)

Kysymykset 25.4.2012 saakka 1 (6) Kysymykset 25.4.2012 saakka 1 (6) Kesälahti & Kitee kuntaliitos 2013! Yhteenvetoraportti N=241 Julkaistu: 10.2.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Olen 1. kesälahtelainen 93 40,26% 2. kiteeläinen 94 40,69%

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi

Lisätiedot

2011 Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,1. Tutkimuskunnat

2011 Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,1. Tutkimuskunnat Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011 Suomen Kuntaliitto: Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä kysymyksiä Kysymykset: 2008: 11-13,, -30 2011: 12-14, 27, 30-32 Sipoo Näpäytä solua

Lisätiedot

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Hallinto- ja taloustyöryhmän loppuraportti 10.4.2015: Sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki PK Sote-alueen keskuskaupunkina käynnistävät neuvottelut

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1.

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula 16.12.2011 Kari Prättälä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen

Lisätiedot

Pentti Meklin emeritusprofessori

Pentti Meklin emeritusprofessori Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU-hankkeen eri modulit tuottavat raportin lähtötilanteesta 2006-2008 Paras-hanke on yllättävän jäsentymätön Tarve viitekehyksen rakentamiseen > jäsennys uudistuksesta

Lisätiedot

MINKÄLAISESSA KUNNASSA ELÄMME TULEVAISUUDESSA? Eija Säilä Lead Auditor Kuntatalo 1.12.2015

MINKÄLAISESSA KUNNASSA ELÄMME TULEVAISUUDESSA? Eija Säilä Lead Auditor Kuntatalo 1.12.2015 MINKÄLAISESSA KUNNASSA ELÄMME TULEVAISUUDESSA? Eija Säilä Lead Auditor Kuntatalo 1.12.2015 MUUTOKSET KUNTAKENTÄLLÄ SUUREMPIA KUIN AIKOIHIN Sote-uudistus, kuntalaki, maahanmuutto, talous, kokeilut ym..

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013. Minerva Krohn

Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013. Minerva Krohn Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013 Minerva Krohn 1 Sidonnaisuudet Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri (HL) Kaupunginvaltuutettu, Helsinki, Vihreät v 1997- Kouluttajana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot

Kuntatalouden säästöt - joita ei toteuteta?

Kuntatalouden säästöt - joita ei toteuteta? Kuntatalouden säästöt - joita ei toteuteta? Kuntamarkkinat 11.9.2014 Hyvällä maapolitiikalla, palveluverkon tehostamisella sekä asumisen ja muiden toimintojen järkevällä sijoittamisella voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

Isonkyrön strategia 2025

Isonkyrön strategia 2025 Isonkyrön strategia 2025 Isonkyrön missio ja visio Päivitimme Isonkyrön mission ja vision jo nykyiseen talousarvioomme ja suunnitelmaamme 2016-2018. Isonkyrön missio ja visio Missio: Yrittämisen Isokyrö

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Kaupungistuminen Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT-toiminto Aleksi Kopponen

Julkisen hallinnon ICT-toiminto Aleksi Kopponen Hallitusohjelman toimeenpano Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide 1: Luodaan kaikkia julkisia palveluita koskevat digitalisoinnin periaatteet 23.10.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Kuntauudistus Lapin kuntapäivät Tornio 20.9.2011 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Hallituksen kuntapolitiikan tavoite Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Sibelius talo, Lahti Maakuntajohtaja Juho Savo 19.4.2012 Johdantona aiheeseen: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä Maakunta 2020 Sitran ja maakuntajohtajien

Lisätiedot

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Kuntarakenneselvityksessä on huomioitava riittävästi alueelliset erityispiirteet, kuten raja-alue ja toimintaympäristön muutos. Valtionosuusuudistuksella

Lisätiedot

Isonkyrön strategia 2025

Isonkyrön strategia 2025 Isonkyrön strategia 2025 Khall 6.6.2016, 73 Kvalt 16.6.2016, 11 Päivitetty Khall 15.5.2017, 71 Kvalt 23.5.2017, Isonkyrön missio ja visio Isonkyrön missio ja visio Missio: Yrittämisen Isokyrö on itsenäinen

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla USO seminaari Kuntamarkkinat 14.10.2011 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy USO-kuntien toteutunut

Lisätiedot

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen asukkailleen ja kestävän kehityksen edistäminen

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Asiantuntijan rooli ja tausta Yritysneuvoja: monipuoliset tehtävät

Lisätiedot

@Jari_Parkkonen #PHliitto. Päijät-Hämeen liitto

@Jari_Parkkonen #PHliitto. Päijät-Hämeen liitto @Jari_Parkkonen #PHliitto MAAKUNNAT ITSEHALLINTOALUEIDEN PURISTUKSESSA VAI TOISINPÄIN? Päijät-Häme osana suurmetropolia, sen rajalla vai ulkopuolella? Jari Parkkonen, maakuntajohtaja, Ossi Savolainen,

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta -reformi Parlamentaarinen työryhmä ja Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Tulevaisuuden kunta -reformi Parlamentaarinen työryhmä ja Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunta -reformi Parlamentaarinen työryhmä 25.11. ja 16.12.2016 9.1.2017 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi 2016 Alustukset Puheenvuorot Katsaukset Megatrendit

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Selvityshenkilötyöryhmän Tuomas Pöysti (pj), Annikki Niiranen

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

kehittämistä 29.9.2014 / YW

kehittämistä 29.9.2014 / YW S t d lli t Sote osana seudullista kehittämistä 29.9.2014 / YW Kehittämisyhtiöiden tavoite SEKESissä 40 jäsentä, henkilökuntaa n.600 Missiona yritysten kehittyminen Tehtävänä toimia niin, että yritystoiminta

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi?

Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi? Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi? Ylijohtaja, osastopäällikkö Päivi Laajala, valtiovarainministeriö, Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntien ICT-muutostuen päätösseminaari, 25.11.2015

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus ja kunnat

Sote- ja maakuntauudistus ja kunnat Sote- ja maakuntauudistus ja kunnat Hanna Tainio varatoimitusjohtaja 10.5.2016 Luonnos tulevaisuuden kunnan rooliulottuvuuksista 6. Itsehallintoroolin selkiyttäminen lainsäädännössä ja suhteessa maakuntaja

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen, Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70

Lisätiedot

Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuudet 6 ja 7 huhtikuuta 2016 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen, Suomen

Lisätiedot

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Markku Andersson Miten hyvät veronmaksajat saadaan pysymään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015

Lisätiedot

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

TAMPERE TULEVAISUUDEN KUNTAMALLIN EDELLÄKÄVIJÄ?

TAMPERE TULEVAISUUDEN KUNTAMALLIN EDELLÄKÄVIJÄ? TAMPERE TULEVAISUUDEN KUNTAMALLIN EDELLÄKÄVIJÄ? Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Kaupunginvaltuuston seminaari 23.3.2015 Aleksi Neuvonen, aleksi.neuvonen@demoshelsinki.fi, @leksis

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus Nuoruusikäisten toimivat palvelu seminaari 16.2.2012 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi

Lisätiedot

Päättäjien strategiaviestit työryhmille Pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Asiantuntijoiden seutustrategiatyöpaja

Päättäjien strategiaviestit työryhmille Pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Asiantuntijoiden seutustrategiatyöpaja Päättäjien strategiaviestit työryhmille Pormestari Anna-Kaisa Ikonen Asiantuntijoiden seutustrategiatyöpaja 25.8.2016 Toimintaympäristömme muuttuu Tampereen kaupunkiseutu on kasvanut 10 vuoden aikana 40

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot