Kuntaliitos suuntana tulevaisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntaliitos suuntana tulevaisuus"

Transkriptio

1 Kuntaliitos suuntana tulevaisuus Kuntatulevaisuus Savonlinnan seudulla Kunnanjohtaja Punkaharjun kunta 1

2 Välttämättömiäkin muutoksia ja uudistuksia vastustettiin jo 1500-luvulla: Uudistaja nimittäin saa vastaansa kaikki ne, joille vanha järjestelmä oli edullinen, ja nekin, jotka katsovat hyötyvänsä uudesta järjestelmästä, kannattavat häntä melko laimeasti. Puoltajien penseys johtuu osaksi siitä, että he pelkäävät vastustajiaan, joilla on tukenaan vanhat lait, osaksi sitä, että ihmiset ovat epäluuloisia, eivätkä luota uudistuksiin ennen kuin pitkällisen kokemuksen jälkeen. (Niccolo Machiavelli teoksessa Ruhtinas, v. 1513) 2

3 Kuka? o S Seinäjoki o Naimisissa, puoliso pastori Heidi Sulkko o Yhteiskuntatieteiden maisteri 2003, Lapin yliopisto (pääaine: kansainväliset suhteet, sivuaineet: hallintotiede ja julkisoikeus) o Sulkavan kunnanjohtaja o Punkaharjun kunnanjohtaja o Harrastukset: juoksu, metsästys, kalastus, retkiluistelu ja hiihto. Huomioita luottamustehtävänäkökulmista: o Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuutettu Etelä-Pohjanaan kehityksen suunta käännettiin auringonlaskun maakunnasta vahvalle kasvu-uralle määrätietoisella yhteistyöllä ja keskinäisellä luottamuksella 1990 ja lukujen taitteesta tähän päivään. o Seinäjoen kaupunginvaltuutettu Seinäjoella tehtiin tuolloin kuntaliitos ja myöhemmin toinen, joiden tuloksena kaupunkiseutu lähti nopeaan kasvuun, elinvoima lisääntyi ja kuntataajamien kehitys monipuolistui ja palvelut on voitu turvata. Kaikki olivat voittajia, syntyi ns. win-win tilanne. 3

4 Pääviesti Seudun kunnista pitäisi löytyä päätöksentekokykyä muodostaa nopeasti uusi Savonlinnan kaupunki jo vuoden 2013 alusta. Seutukuntamme kunnat yhdessä Puumalan kanssa muodostavat n asukkaan kilpailukykyisen kaupungin, joka pystyy vetovoimassa kilpailemaan mm. Mikkelin kanssa ja kehityksen suunta kääntyisi positiiviseksi nopeasti. (Mikäli lisäksi Heinävesi, Parikkala ja Kesälahti liittyisivät, muodostuisi uudesta n asukkaan Savonlinnasta kertarytinällä yksi Itä-Suomen vetovoimaisimmista kaupungeista.) Koska kuntaliitokset ovat edessä joka tapauksessa, on järkevämpää pyrkiä ennakoivaan nopeaan laajaan kuntaliitokseen kuin jäädä odottelemaan ja taantumaan välivaiheen ajaksi. Tämä olisi kiistatta kaikkien alueen veronmaksajien etu. Savonlinnan seudulta puuttuu nyt poliittinen johtajuus ja päätöksenteon kaukokatseisuus. Toivottavasti tämän tilaisuuden tuloksena sitä alkaa oikeasti löytyä ja riittävän nopealla aikataululla! 4

5 Kuntauudistuksen tarve on tullut selväksi jo ennen nykyistä hallitusta. Nyt käynnistetyt uudistukset ovat luontevaa jatkumoa jo edellisen hallituksen kaudella käynnistettyyn työhön mm. PARAS hanke. Vahva peruskunta on välttämätön tae alueen elinmahdollisuuksille. Kuntien valintakysymys lähivuosina onkin, valitaanko kehittymisen vai kuihtumisen tie. Pitäisikö sitten tyytyä kehittämään hissukseen vain käynnistää rakenteissa kertarytinä? Toimitaanko suunnitellen ja yhdessä sopien vai ajautuen ajopuuna ratkaisusta toiseen, sitten kun todellisia vaihtoehtoja ei enää ole. Rohkaistutaanko hakemaan elinvoimaa uusilla avauksilla vai käperrytäänkö sisäänpäin puolustamaan omia saavutettuja ja koettuja etuja? Sen ainakin olemme nähneet, että oma toiminta tuo ratkaisevasti paremman tuloksen kuin tyytyminen siihen mitä Senaatintorilta tai maakuntakeskuksesta heruu. Tukipolitiikka vai kasvutalous? Haluamme seudulle yrittäjyyden ja yritysten kasvun kautta syntyvää kehitystä. Valinnan ei pitäisi olla vaikeaa. (Seutujohtaja Marjukka Aarnio Itä-Savossa ) 5

6 Itsehallinto on kriisissä (kun itsehallinto määritellään kuntalaisten kyvyksi toteuttaa kunnan kautta paikallisia valintoja) Kuntien toiminnan sääntely ja yksityiskohtainen ohjaus lisääntynyt luvulla Kuntatalouden liikkumavara pienenee velvoitteiden lisääntyessä ja haasteiden kasvaessa Palvelut pirstoutuvat ylikunnallisiin ja muihin vaikeasti ohjattaviin elimiin Hallinnon kehittämisestä puuttuu visio siitä mikä on kuntien rooli ja tehtävä (Lähde: Professori Arto Haveri ) 6

7 Sisältö 1. Lähtötilanne ja nykytila-arvio 2. Ennakoiva kuntaliitos strategisena vaihtoehtona 3. Mitä ovat muut vaihtoehdot? 4. Johtopäätökset 7

8 Lähtötilanne ja nykytila-arvio Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma tähtää vahvoihin peruskuntiin, mitä kohti kannustamaan valtionosuusjärjestelmää uudistetaan ja johon puitelain kumoavalla rakennelailla tähdätään. Kuntarakenne muuttuu ja muuttuisi myös hallituspohjasta riippumatta talousalueemme kuntien kantokyvyn heikentyessä ja sen seurauksena, että julkisen talouden sopeuttaminen on joka tapauksessa nyt ja tulevaisuudessa toimintalinjaa ohjaava lähtökohta. Kuntatalous on osa julkista taloutta ja myös siksi vääjäämättömien sopeuttamistoimien ja rakennemuutosten kohteena. Tulevaisuuden haasteet ovat niin kilpailukyvyn edistämisessä kuin palvelutuotannossa sellaisia, etteivät pienet kunnat enää kykene niistä selviytymään. Kuntalaiset ovat asukkaina, palvelun käyttäjinä, asiakkaina ja veronmaksajina jo nyt täysin eriarvoisessa asemassa riippuen siitä missä kunnassa asuvat. Osa kunnista omaksuu modernit käytännöt, osa toimii takapajuisesti. PARAS-hanke meni jo itsessään pieleen, koska kuntaliitoksia syntyi vähän ja niitä korvattiin erilaisilla yhtymillä ja yhteistoiminta-alueilla (nk. himmeleillä). Kuntaliitos vahvistaa kuntademokratiaa paremmin kuin mikään yhtymä tai yhteistoiminta-alue, koska kunnan toiminta on aina suorassa demokraattisessa ohjauksessa. 8

9 Lähtötilanne ja nykytila-arvio Globaalit megatrendit (esimerkkejä): Väestön keskittyminen, kaupungistuminen Globalisaatio ja rajojen avautuminen Informaatioteknologian vaikutukset (virtuaalinen maailma) Kulttuurin uudelleenarvostuksen nousu Puhtaan veden asema korostuu Paine kehittää hallintorakenteita asiakaslähtöisiksi ja ketteriksi Globaalit megatrendit (TEKES): Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy globaaleihin arvoverkkoihin. Globaali työnjaon muutos haastaa paikallisen kehityksen. Ympäristöä säästävien ratkaisujen kysyntä kasvaa, vaikka ekologiset näkökohdat eivät vielä kiinnosta kaikkia. Niukkuudesta syntyy uusia ratkaisuja. Yhteiskuntarakenteet uudistuvat kaupungistumisen ja kehittyneiden maiden väestön ikääntymisen myötä. Väestörakenne muuttuu ja väestö keskittyy. Yhteisöllisyys ja käyttäjien osallistuminen lisääntyvät. Vaativien loppukäyttäjien ja käyttäjäyhteisöjen vaikutuksesta pienille asiakasryhmille räätälöityjen ja yksilöllisten ratkaisujen kysyntä kasvaa. Teknologiset järjestelmät muuttuvat monimutkaisemmiksi, mutta niiden käytettävyys paranee. Uudet teknologiat tulevat nopeasti saataville eri puolilla maailmaa. Teknologiat kehittyvät ja siirtyvät nopeasti. 9

10 Lähtötilanne ja nykytila-arvio Kansainvälisiä megatrendejä ei voida sivuttaa kun arvioidaan strategisia ratkaisuja talousalueemme kilpailukyvyn ja elinvoiman edistämiseksi. Väestörakennehaaste on raju ja samanlainen kaikissa kunnissa. Sama koskee työpaikkakehitystä ja eläköitymisvauhtia. Olemme selkeää samaa työssäkäyntialuetta Savonlinnan kanssa. Ilman hallitusohjelmaakin joutuisimme kuntarakennekysymysten kanssa tekemisiin em. tekijöistä johtuen. Savonlinnan seudun talousalueen kuntien merkittävimmät ongelmat tulevaisuuteen varautumisessa aiheutuvat seuraavista tekijöistä: Näköalattomuus tulevaisuuden suhteen Hapuileva päätöksentekokyky (jos vertaa muualle Suomeen) Keskinäinen epäluottamus ja ketunhäntä kainalossa ajattelumalli (ennemmin tyhjätään kuntien taseet ja korotetaan vaikka verot pilviin kuin neuvoteltaisiin vakavasti laajasta kuntaliitoksesta). Toki on eroja eri puolueiden toimijoiden kesken. Nurkkakuntaisuus - vaikka tosiasiat tiedetään, ei rohjeta tehdä ennakoivia strategisia päätöksiä. Kaikkein tärkeintä ovat työpaikat ja verotulopohjan vahvistaminen. Nykyinen kuntarakenne ei näitä edistä, koska kunnat kilpailevat keskenään kun pitäisi kilpailla muiden talousalueiden kanssa ja kyetä toimimaan kansainvälisesti. Tämä on myös syy siihen miksi yrittäjät yli kuntarajojen ovat laajan seudullisen kuntaliitoksen kannnalla. 10

11 Lähtötilanne ja nykytila-arvio Väestörakennehaaste: Syntyvyys laskee kaikissa kunnissa ja toisen asteen oppilasmäärät puolittuvat seudulla 10 vuodessa. Meidän pitäisi pystyä arvioimaan miten tällä talousalueella turvaamme ylipäätään edellytykset laadukkaisiin palveluihin ja koulutukseen Huoltosuhde vinoutuu rajusti eikä pienten kuntien kantokyky enää kestä. Meidän ei ole mitään järkeä olla tekemättä ennakoivia päätöksiä tätäkin vasten peilaten. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Savonlinnan seudulla yli 75 vuotiaiden lukumäärä kasvaa 20 prosentilla. Seuraavan 20 vuoden aikana jo yli 64 prosentilla! Julkinen talous: Suomessakin on edessä julkisen talouden sopeuttaminen ja tuottavuuden parantamisoperaatiot, mihin myös maailmantalouden tilanne vaikuttaa oleellisesti. Suomessakin joudutaan väistämättä käymään keskustelu siitä, mitkä palvelut ovat automaattisesti kaikille jatkossa ilmaisia ja mitkä eivät. Tuottavuuteen vaikutetaan erityisesti rakenteilla, joilla palveluita tuotetaan myös valittujen toimintatapojen lisäksi. 11

12 12

13 13

14 14

15 15

16 16

17 17

18 Kunta Asukas- Tulo- Toi- Toi- Toim.- Toi- Vero- Valtionluku vero- minta- minta- tuotot/ minta- tulot osuu % tuotot kulut -kulut, % kate det /as. /as. /as. /as. /as. Koko maa , , Manner-Suomi , , Etelä-Savo , , Enonkoski , , Heinävesi , , Kerimäki , , Punkaharju , , Puumala , , Rantasalmi , , Savonlinna , , Sulkava , ,

19 Kunta Poistot Vuosi- ja Vuosi- Tili- Laina- Oma- Suht. Kertynyt kate arvon- kate kauden kanta varai- velkaan- yli-/ alentu- %:a tulos suus- tuneis. alijäämä /as. miset poist. /as. /as. % % /as. /as. Koko maa ,9 44, Manner-Suomi ,9 44, Etelä-Savo ,5 45,3 193 Enonkoski ,8 12, Heinävesi ,9 23, Kerimäki ,9 49,1-689 Punkaharju ,3 63,2-453 Puumala ,1 21,7-602 Rantasalmi ,7 31,6 223 Savonlinna ,1 35,1 67 Sulkava ,8 30,

20 Lähtötilanne ja nykytila-arvio Nykytilan pohjalta tapahtuvaan tulevaisuuden arviointiin vaikuttavat oleellisesti seuraavat tekijät: o o o o o Väestön ikääntyminen, eläköityminen, ja huoltosuhteen muutos. Tarve onnistua uusissa työpaikoissa koko talousalueella (mm. matkailu ja Venäjän liiketoimintamahdollisuudet). Talousalueemme työpaikat eivät kunnioita kuntarajoja, koska olemme yksiselitteisesti samaa työssäkäyntialuetta. Julkisen talouden sopeuttamistarpeet ja paineet tuottavuuden edistämiseksi jatkuvat nyt ja tulevaisuudessa julkisessa taloudessa (vrt. Euroopan taloustilanne, mm. Britannia leikkaa n. 30% julkisesta sektoristaan). Hallitusohjelma sisältää harvinaisen selkeän kuntarakenneuudistuksen, jossa kuntayhtymät puretaan ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan siten, että se ohjaa työssäkäyntialueisiin perustuvien vahvojen peruskuntien muodostamiseen. 20

21 Ennakoiva kuntaliitos strategisena vaihtoehtona Nopea kuntaliitos auttaa parhaiten mahdollistamaan merkittävimmän kehittämispotentiaalin kanavoimisen uusiksi työpaikoiksi, elinvoimaksi ja kehittymiseksi, koska pienten kuntien kantokyky ei tarvittaviin kehittämisoperaatioihin ja investointeihin enää tulevaisuudessa riitä. Kuntaliitos lisää aina investoijien kiinnostusta talousaluetta kohtaan. 21

22 Ennakoiva kuntaliitos strategisena vaihtoehtona Koska tiedetään, että liitokset ovat joka tapauksessa edessä, on viisasta varautua ja tehdä päätöksiä ennalta. Myöhemmässä vaiheessa kuntaliitosavustukset loppuvat ja kyse on kuitenkin merkittävistä rahasummista. Kuntaliitoksen myötä syntyvän uuden kaupungin kantokyky kestää kehittämisen ja palvelujen turvaamisen kaukokatseisesti. Uusi kaupunki pystyy soveltamaan ja ottamaan käyttöön moderneja toimintamalleja ja vastaamaan muuttuvien asiakassegmenttien tarpeisiin (mm. sähköinen asiointi) sekä varautumaan siihen, että asiakkaiden oikeuksia valita hoitopaikkansa ym. valinnanvapauksia edistetään (mm. vanhuspalvelulaki) tulevaisuudessa. 22

23 Ennakoiva kuntaliitos strategisena vaihtoehtona Tekemällä nopea kuntaliitos varmistetaan päällekkäisyyksien nopea karsinta eläköitymisten myötä ja näin henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojan aiheuttama haitta jää vähäiseksi. Tämä on seudullamme yksi tärkeimpiä nopeaa kuntaliitosta puoltavia perusteita! o Hallinnosta vapautuu resursseja asiakasrajapintaan, jossa tarpeet eniten kasvavat, kuten esimerkiksi vanhusten huoltoon. Uusi kuntaliitoksen myötä syntyvä kaupunki pystyy parhaiten vastaamaan myös henkilöstöpolitiikan kehittämiseen, osaamisen varmistamiseen ja riskienhallintaan. 23

24 Ennakoiva kuntaliitos strategisena vaihtoehtona Nopea kuntaliitos poistaa: päällekkäiset hallintorakenteet päällekkäiset tietojärjestelmät päällekkäiset kokoukset asioiden käsittelyn useissa eri instansseissa Nopea kuntaliitos karsii hallinnon päällekkäisyydet ja mahdollistaa resurssien suuntaamisen sinne, missä tarve eniten kasvaa kuten vanhusten huoltoon ja elinkeinopolitiikkaan. 24

25 Miksi ennakoiva kuntaliitos kannattaa tehdä? Hallitusohjelma purkaa kuntayhtymärakenteet, eikä ole enää mitään järkeä rakentaa välivaiheen mallia (esim. vastuukuntamallia), vaan on viisaampaa mennä suoraan nopeaan kuntaliitokseen. Kunta, jonka budjetista yli 50% on ostopalvelua (joka ei ole omassa hallinnassa/ohjauksessa), ei ole dynaaminen paikallisdemokratia, vaan paikallaan täysin polkeva näennäisdemokratia, olipa sitten kyseessä Punkaharju tai Rantasalmi. Käytännössä seudun pienten kuntien kantokyky ei kestäisi sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtämistä kuntien omaksi toiminnaksi ilman kohtuuttomia veronkorotuksia ja vakavia riskejä. 25

26 Ennakoiva kuntaliitos strategisena vaihtoehtona Nopea kuntaliitos on osoitus päätöksentekokyvystä ja tulevaisuuteen katsomisesta, jota kuntalaiset arvostavat niin veronmaksajina kuin palvelujen käyttäjinä. Nopea kuntaliitos osoittaa myös kykyä tosiasioiden tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Hyvässä asioiden hoitamisessa varaudutaan tulevaisuuteen ja ennakoidaan sitä, mitä tulevaisuus tuo ja mitä nurkan takana odottaa. Savonlinnan seutu on pieni talousalue. Kuntaliitoksella vahvistetaan parhaiten koko talousalueen, myös Punkaharjun, kilpailukykyä voimakkaasti kansainvälistyvässä ja nopeasti muuttuvassa maailmassa ja toimintaympäristössä. 26

27 Ennakoiva kuntaliitos strategisena vaihtoehtona o o o o o o o Vahva uusi kunta pystyy panostamaan kehittämiseen. Vahva uusi kunta pystyy soveltamaan monipuolisia moderneja, hyväksi havaittuja käytäntöjä ja panostamaan osaamiseen ja kehittämistoimenpiteisiin. Vahva uusi kunta pystyy pitämään kiinteistönsä hyvässä kunnossa. Vahva uusi kunta kykenee strategiseen toiminnan suunnitteluun. Hyvin toteutettu ennakoiva kuntaliitos (ja porkkanarahojen käyttö) voi avata talousalueellamme parhaimmillaan uuden kehityskulun ja positiivisen vireen. Ennakoimalla seutukuntamme voi osoittaa katsovansa riittävän kauas tulevaisuuteen ja olemaan halukas varmistamaan koko talousalueen kehittymisen. Taantuvia alueita on Suomessa aivan tarpeeksi. Ennakoiden toimimalla meidän ei tarvitse hypätä ajopuun lailla taantumuksen tielle. 27

28 Ennakoiva kuntaliitos strategisena vaihtoehtona Kuntaliitos on hyvin toteutettuna avain maaseututaajamien kehittämiseen, uusien innovaatioiden soveltamiseen ja monipuolisten kehittämishankkeiden toteuttamiseen ja verkostoitumiseen. Kuntaliitos on mahdollistaja. Hyvä kuntaliitos ei ole perinteinen fuusioliitos, vaan liitos, jonka seurauksena syntyy kokonaan uusi kaupunki. 28

29 Ennakoiva kuntaliitos strategisena vaihtoehtona Kuntaliitostilanteessa on järkevää tarkastella uuden kaupungin palvelutuotanto tyhjältä pöydältä moderneja hyväksi havaittuja käytäntöjä soveltaen ja sitoutua nykyaikaisiin voittajaorganisaatioiden toimintatapoihin. Jos kuntaliitos itsessään olisi paha ja vastustettava asia, miten demokratia voi ylipäätään toimia isoissa kaupungeissa, puhumattakaan siitä, että ko. kaupungit kehittyvät? Kuntaliitoksen vastustus on käytännössä enemmän periaatteellista ja tunnepohjaista kuin mihinkään faktoihin nojautuvaa. Kuntaliitokset eivät esimerkiksi tuhoa paikallisidentiteettiä. Lähipalvelumääritykset ja ihmisten prioriteetit muuttuvat maailman ja väestörakenteen muuttuessa. Voidaan sanoa, että hallitusohjelman muutospaineiden lisäksi aika on yksinkertaisesti ajanut pienistä kuntayksiköistä ohi. 29

30 Ennakoiva kuntaliitos strategisena vaihtoehtona Monissa paikoissa on pystytty palveluja turvaamaan ja kehittämään kuntaliitoksen myötä. (Yksi parhaimpia esimerkkejä on varmaankin Seinäjoen ja Peräseinäjoen liitos ja myöhemmin toteutettu Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron liitos.) Jokainen alue ja liitostapaus on uniikki, koska aluetalouden rakenne on erilainen, liitoksia ei siten voi verrata suoraan toisiinsa. Liitoksen onnistuminen on kiinni muutoksen johtamisesta, tahdosta ja yhteisestä sitoutumisesta. Parhaimmillaan hyvin ja hyvässä hengessä toteutettu kuntaliitos johtaa boostiin uudelle kasvulle ja kehitykselle, jossa tulevaisuudelle löytyy uudet näköalat, vire ja tekemisen meininki. Maaseutualueilla olisi järkevää pyrkiä saamaan innovatiivisia kehittämissitoumuksia kuntaliitosprosessin aikana. Ison organisaation kantokyky kestää toimintaympäristön vaihtelut ja tilapäisen turbulenssin paremmin. Kun kunta tuottaa itse myös terveydenhuollon palvelut, ovat kaikki palvelut samassa kokonaisohjauksessa. Iso yksikkö kykenee toimivien asiakaspalaute- ohjausjärjestelmien ja sähköisen asioinnin edistämiseen, joilla voidaan osaltaan edistää kansalaisten osallistumista ja tukea demokraattista päätöksentekoa. 30

31 (Lähde: Torsti Kivelä teoksessa Kunnallisen itsehallinnon peruskivet, s. 107.) 31

32 Mitä ovat muut vaihtoehdot? Käytännössä: 1. Ennakoiva nopea kuntaliitos 2. Kuntaliitos sen jälkeen kun kuntarakenneuudistuksen toimeenpano on alkanut (ei lisäarvoa, liitosavustukset menetetään). 3. Itsenäisenä jatkaminen (ja seudun hajaannuksen edesauttaminen) niin pitkään kuin mahdollista (ei lisäarvoa, liitosavustuksetkin menetetään). 4. Pakkokuntaliitos valtionohjauksessa esim. kriisikuntakriteereiden täyttymisen myötä (ei lisäarvoa). 32

33 Mitä ovat muut vaihtoehdot? Kaikissa tapauksissa kyse on siitä, että työssäkäyntialueeseen perustuva kuntaliitos odottaa lähitulevaisuudessa. On vaikeaa käytännössä jopa mahdotonta yrittää keksiä mitä lisäarvoa tuo 2-4 vuoden välivaiheen odottelu ennen edessä olevaa kuntaliitosta? Odottelu itse asiassa (kun lopputulos tiedetään) johtaa erittäin helposti taantumukseen, flegmaattisuuteen, näköalattomuuteen, yhteistyökyvyttömyyteen ja heikentyvään tulevaisuuden uskoon. Ennakoivan kuntaliitoksen hylkääminen tarkoittaa laissez faire eli ns. antaa mennä -asenteen hyväksymistä tulevaisuuden tarkastelun perustaksi. 33

34 Mitä ovat muut vaihtoehdot? Kuntaliitoksen vastustajat vetoavat lähinnä seuraaviin väitteisiin: 1. Kunnalta menee itsenäisyys - Tosiasiassa voidaan kysyä mitä itsenäisyyttä pikkukunnilla enää on kaiken sääntelyn ja yhtymien jäljiltä? Itsenäisyys on näennäistä, eikä todellista. Kuntaliitos ja suora ohjaus ilman kuntayhtymiä vahvistaa demokratiaa. 2. Maaseutualueet näivettyvät - Tosiasiassa monessa kunnassa joudutaan itsenäisenä jatkaessa karsimaan panostusta, investointeja ja kehittämistoimia. Hyvin toteutettu kuntaliitos turvaa palveluja paremmin kuin itsenäisenä jatkaminen. Muutoksia tulee kaikissa vaihtoehdoissa (esim. oppilasmäärien lasku). 3. Paikallisidentiteetti häviää - Paikallisidentiteetti ei ole hävinnyt kuntien lakkautuessa. Toisaalta voidaan myös kysyä, mikä on tämän päivän paikallisidentiteetti? Paikallisidentiteetti ei voi olla vain hallinnollisesta rajasta kiinni. 4. Meillä on strategia, että jatketaan itsenäisenä vuoteen Tämä on vastuuttomin mahdollinen argumentti. Vastuullisessa päätöksenteossa strategiaa pitää voida arvioida aina kun toimintaympäristössä tapahtuu oleellisia muutoksia. Esimerkiksi Punkaharjun tapauksessa kuntaliitos turvaa ns. itsenäisen kunnan strategian tavoitteet varmuudella paremmin kuin itsenäisenä jatkaminen vallitsevassa näköpiirissä olevassa tilanteessa. 34

35 Mitä ovat muut vaihtoehdot? 5. Vaalit ovat syksyllä 2012 ja kuntaliitosasia on niin merkittävä, että antaa kuntalaisten vaaleissa päättää, jatketaanko itsenäisenä vai ei. - Kyseessä on erittäin vastuuton peruste ja käytännössä vastuun pakoilu, koska valtuutetuilla on täysin erilainen mahdollisuus paneutua huolella kuntaliitosasiaan kuin kuntalaisilla. Kuntaliitosta pitää kyetä tunneasian sijaan käsittelemään rationaalisesti. Kuntaliitostilanteessa on tärkeää, että kuntaiaisia kuullaan aktiivisesti moderneilla tavoilla ja tiedotetaan ja viestitään siitä, miksi ja millä perusteilla kuntaliitosneuvottelut on päätetty käynnistää. Kuntalaiset ymmärtävät ja hyväksyvät asian kun faktat kerrotaan avoimesti ja rehellisesti. 6. Kuntaliitokset nostavat kustannuksia - Näin yleensä käy heti kuntaliitoksen alkuun. Moderneilla toimintatavoilla ja johtamisjärjestelmällä varmistetaan, että palvelutuotantoprosessit saadaan tehokkaiksi ja päällekkäisyydet purettua. Jokaisessa kunnassa on omanlaisensa organisaatiokulttuuri, joten uusi tilanne vaatii aina sopeutumisaikaa. 35

36 Johtopäätökset Virkamiehenä ja esittelijänä näen, että liitosavustuksiin tähtäävän ennakoivaan kuntaliitokseen pyrkiminen Punkaharjun osalta avaa parhaan mahdollisuuden palvelujen ja kehittämisen turvaamiseen paikkakunnalla tilanteessa, jossa kuntarakenneuudistuksen tavoitetila on harvinaisen selkeä. Muiden vaihtoehtojen sisältämät riskit ovat huomattavasti suuremmat kuin ennakoivan kuntaliitoksen. 36

37 Johtopäätökset Jos kuntaliitosneuvotteluun käydään kokonaan toisenlaisella eteenpäin katsovalla asenteella tiedostaen modernien toimintapojen mahdollisuudet ja toimintaympäristön haasteet, on lopputulos ja keskinäinen luottamus toisenlainen kuin jos käydään perinteiset fuusioneuvottelut puhtaasta itsekkäästä edunvalvontanäkökulmasta käsin. Rakentavasti esiintyen ja tulevaisuuteen katsoen, voidaan varmistaa nykyisessä tilanteessa paremmin paikkakunnan ja koko talousalueen kehittyminen kuin epäluulon tiellä. 37

38 Johtopäätökset: kysymyksiä pohdittavaksi Ketä tai mitä lopulta itse asiassa pelätään, jos pelätään kuntaliitosta? Onko meillä maaseutukuntien päätöksenteossa varaa ottaa sellaista riskiä veronmaksajien ja palvelun käyttäjien puolesta, että emme ryhtyisi varautumaan tulevaisuuteen? Entä jos nyt ennakoivan kuntaliitoksen myötä saamme pusketuksi sellaisen asenneilmapiirin, hengen ja keskinäisen luottamuksen, jolla saadaan talousalueelle uusi draivi päälle? Kun huomioidaan se, mitä tarkasti erityislailla säädeltyjen palvelujen ja ostopalvelujen jälkeen jää talousarviosta käytettäväksi ns. kunnan oman todellisen päätösvallan piirin, mikä on sen itsenäiselle päätöksenteolle tuoma lisäarvo (ei mielestäni voida puhua itsenäisyydestä ja sen merkityksestä)? Missä meillä on poliittinen johtajuus tällä talousalueella? Monilla paikkakunnilla tulevaisuusaloitteet ja linjaukset tulevat päättäjiltä (nyt olen kuitenkin joutunut nostamaan asian esiin virkamiehenä virkavastuulla. Tällainen tilanne on aina hankala, mutta toisin ei vastuullinen virkamies voi toimia). 38

39 Lopuksi Sokea Reettakin näkee mikä edessä odottaa: o o Nyt tarvitaan päätöksentekokykyä, kykyä katsoa tulevaisuuteen ja avarakatseisuutta näköalattomuuden ja omien luottamushenkilötehtävien merkityksen ylikorostamisen sijaan. Jarruttelu aiheuttaa vain merkittävän vahingon koko talousalueelle! Jos emme kykene katsomaan luottamuksen hengessä porukalla yhdessä eteenpäin, häviämme varmasti monelle muulle Suomen ja Itä-Suomen talousalueelle. Sekö on sitten veronmaksajan ja kuntalaisten etu? On todella naivia ajatella, että Suomeen tulisi uusi hallitus, joka ryhtyisi pumppaamaan rahaa pienille kunnille. On myös vastuutonta veronmaksajien näkökulmasta edes puhua julkisesti kuntien omaisuuden hävittämistä ja kuntien velkaannuttamisesta infraa kuntoon laittamalla ennen ajautumista kuntaliitokseen. Tällainen ajattelu on kuitenkin seudullamme valitettavan yleistä. 39

40 Lopuksi Lisää materiaalia ja perusteita nimenomaan Punkaharjun osalta kuntaliitosasiassa: ja Seudun näkökulmasta seutujohtaja Marjukka Aarnion kirjoitus Itä-Savossa otsikolla Kehittyykö vai kelottuuko Savonlinnan seutu? 40

41 LIITE Liitteenä Punkaharjun kuntastrategian tavoitekortti. Jokainen voi arvioida, miten tavoitteita voidaan edistää omana toimintana niukkenevin resurssein tai vaihtoehtoisesti mahdollisessa kuntaliitostilanteessa. Kuntaliitostilanteessa edellytykset Punkaharjun kuntastrategian tavoitteiden toimeenpanolle paranevat tuntuvasti. 41

42 KRIITTINEN MENESTYSTEKI -JÄ Uudet työpaikat TALOUS PROSESSIT ASIAKKAAT HENKILÖSTÖ RISKIENHALLINTA 1. Positiivinen työpaikkakehitys ja suurin osa (yli 80%) kunnassa työssäkäyvistä asuu Punkaharjulla. 2. Kunnan elinkeinopolitiikan prosessit ja verkostot edistävät uusien työpaikkojen syntymistä. 3. Yrittäjät ja työnantajat ovat tyytyväisiä yhteistyöhön kunnan kanssa ja kokevat yhteistyön tuovan lisäarvoa. 4. Henkilöstö tunnistaa ja tuntee keskeiset haasteet ja hahmottaa niihin varautumisen välttämättömyyden. Uudet työpaikat jäävät syntymättä, kunnan verotulopohja romahtaa ja väestörakennehaaste heikentää kunnan kantokykyä. Matkailuinvestoinnit 5. Yli 30% suunnitelluista matkailuinvestoinneista toteutuu strategiakauden aikana. 6. Kaavoitukselliset ja muut tekniset valmiudet ovat oikea-aikaisia. 7. Tarvittavat kaavaratkaisut ja rakennusluvat hoituvat nopeasti. 8. Kehitetään henkilöstön valmiuksia asiakaspalveluja matkailutarpeita varten. Kehitetään tietoisuutta sitä, mitä matkailupalveluja löytyy mistäkin osasta kuntaa. Matkailuinvestoinnit jäävät toteutumatta ja uudet työpaikat syntymättä. Kantokyky heikkenee. Kilpailijakunnat ajavat ohitse. Kustannustehokas palvelurakenne 9. Vertailuryhmien kuntiin nähden kilpailukykyiset palvelut (Etelä-Savo + saman kokoluokan kunnat) 10. Prosessiorganisaation prosessit ovat selkeitä, yksinkertaisia ja helposti arvioitavia. Lopputuloksena on kustannustehokas palveluprosessi. 11. Asiakkaat hyväksyvät palveluiden priorisoinnin ja ovat tyytyväisiä palvelujen laatuun ja tehokkuuteen Henkilöstö tuntee ja tiedostaa uuden organisaatiomallin mukaisen tavan toimia. Palveluverkko säilyy raskaana tarpeeseen nähden. Tehottomat palvelut heikentävät kantokykyä ja palvelurakenne alkaa näivettyä. Priorisointia ei haluta tehdä. Onnistunut konserniohjaus 13. Ostopalvelujen kustannukset (terveydenhuolto) kasvavat Efekon ennakointiaineiston mukaisessa suhteessa seuraavasti vuoteen 2015 mennessä vuoden 2010 tasosta: Vanhustenhuolto +6% Perusterveydenhuolto +/-0% Erikoissairaanhoito +2% 14. Ostopalveluille on määritelty selkeät valtuustotason tavoitteet, joita arvioidaan ja joihin reagoidaan nopeasti. 15. Kuntalaiset ovat tyytyväisiä ostopalveluina hankittavien palvelujen laatuun ja kustannustehokkuuteen. 16. Henkilöstöllä on valmiuksia suorittaa jatkuvaa arviointia ja vertailua palveluprosessien tehostamiseksi ja sopimusohjausosaaminen organisaatiossa on varmistettu. Ostopalvelujen kustannukset kasvavat yli ennusteiden ja kunnan taloussuunnittelu vaarantuu. Kasvavia kustannuksia paikataan juustohöyläsäästöillä tai kertaluonteisella toimenpiteillä sillä seurauksella, että kantokyky vaarantuu. Kokoomuksen RapuGaala 42

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntauudistus, kuntalaki, VOS ja sote ovat yksi kokonaisuus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään?

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous Kuntaliitto 7.12.2011 Matti Vatilo, YM PARAS kaupunkiseuduilla mitä opittiin? Ydinkysymys on, onko seudun

Lisätiedot

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Hallinto- ja taloustyöryhmän loppuraportti 10.4.2015: Sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki PK Sote-alueen keskuskaupunkina käynnistävät neuvottelut

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

2011 Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,1. Tutkimuskunnat

2011 Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,1. Tutkimuskunnat Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011 Suomen Kuntaliitto: Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä kysymyksiä Kysymykset: 2008: 11-13,, -30 2011: 12-14, 27, 30-32 Sipoo Näpäytä solua

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Kaupungistuminen Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi-

Lisätiedot

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula 16.12.2011 Kari Prättälä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen

Lisätiedot

Pentti Meklin emeritusprofessori

Pentti Meklin emeritusprofessori Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU-hankkeen eri modulit tuottavat raportin lähtötilanteesta 2006-2008 Paras-hanke on yllättävän jäsentymätön Tarve viitekehyksen rakentamiseen > jäsennys uudistuksesta

Lisätiedot

Isonkyrön strategia 2025

Isonkyrön strategia 2025 Isonkyrön strategia 2025 Isonkyrön missio ja visio Päivitimme Isonkyrön mission ja vision jo nykyiseen talousarvioomme ja suunnitelmaamme 2016-2018. Isonkyrön missio ja visio Missio: Yrittämisen Isokyrö

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Sibelius talo, Lahti Maakuntajohtaja Juho Savo 19.4.2012 Johdantona aiheeseen: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä Maakunta 2020 Sitran ja maakuntajohtajien

Lisätiedot

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen asukkailleen ja kestävän kehityksen edistäminen

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Kuntauudistus Lapin kuntapäivät Tornio 20.9.2011 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Hallituksen kuntapolitiikan tavoite Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus Nuoruusikäisten toimivat palvelu seminaari 16.2.2012 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen, Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle

Lisätiedot

Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuudet 6 ja 7 huhtikuuta 2016 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen, Suomen

Lisätiedot

TAMPERE TULEVAISUUDEN KUNTAMALLIN EDELLÄKÄVIJÄ?

TAMPERE TULEVAISUUDEN KUNTAMALLIN EDELLÄKÄVIJÄ? TAMPERE TULEVAISUUDEN KUNTAMALLIN EDELLÄKÄVIJÄ? Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Kaupunginvaltuuston seminaari 23.3.2015 Aleksi Neuvonen, aleksi.neuvonen@demoshelsinki.fi, @leksis

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus ja kunnat

Sote- ja maakuntauudistus ja kunnat Sote- ja maakuntauudistus ja kunnat Hanna Tainio varatoimitusjohtaja 10.5.2016 Luonnos tulevaisuuden kunnan rooliulottuvuuksista 6. Itsehallintoroolin selkiyttäminen lainsäädännössä ja suhteessa maakuntaja

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta -reformi Parlamentaarinen työryhmä ja Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Tulevaisuuden kunta -reformi Parlamentaarinen työryhmä ja Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunta -reformi Parlamentaarinen työryhmä 25.11. ja 16.12.2016 9.1.2017 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi 2016 Alustukset Puheenvuorot Katsaukset Megatrendit

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon uudet yhteen sovitetut järjestämismallit seminaari

Sosiaali ja terveydenhuollon uudet yhteen sovitetut järjestämismallit seminaari Sosiaali ja terveydenhuollon uudet yhteen sovitetut järjestämismallit seminaari 22.10.2007 Kokemuksia Kainuun maakuntamallista Maakuntavaltuutettu Anne Huotari, Kainuun maakunta kuntayhtymä Kokemuksia

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Osa A. Valtuustotyön arviointi

Osa A. Valtuustotyön arviointi Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi?

Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi? Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi? Ylijohtaja, osastopäällikkö Päivi Laajala, valtiovarainministeriö, Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntien ICT-muutostuen päätösseminaari, 25.11.2015

Lisätiedot

Näin turvataan sote- ja maakuntauudistuksen toteutuminen. SuPer

Näin turvataan sote- ja maakuntauudistuksen toteutuminen. SuPer Näin turvataan sote- ja maakuntauudistuksen toteutuminen SuPer 27.2.2016 Perustuslakivaliokunnan antamat vaihtoehdot soten etenemiseen 1/3 JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTAA SUUREMMILLE ALUEILLE Maakuntamallissa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA 1.3.2017 Lähde: Timo Aro PORVOON LÄHTÖKOHTIA Yksi vetovoimaisimmista ja kilpailukykyisimmistä seuduista Suomessa.

Lisätiedot

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta 10.02.2011 Anne Nordblad SUHAT - verkosto Strategisen johtamisen kehittäminen terveyskeskusten suun terveydenhuollossa Mikä SUHAT -verkosto on? SUHAT

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät

Lisätiedot

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Teemat Esitys perustuu Rovaniemen kaupungin yhdistymisen arviointiin Stenvall, Tyvitalo, Syväjärvi, Suikkanen Kaupungin strateginen kehittäminen Rovaniemeläisten

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTASTRATEGIA Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.x.2013

SULKAVAN KUNTASTRATEGIA Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.x.2013 SULKAVAN KUNTASTRATEGIA 2020 Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.x.2013 1 Sulkavan missio Sulkavan missio on edistää asukkaidensa hyvinvointia. 2 Sulkavan visio 2020 Sulkava, Saimaan soutupitäjä - asumiseen

Lisätiedot

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto jari.stenvall@ulapland.fi Esitys perustuu Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen (Virtanen ja Stenvall 2012) Kunnallisen itsehallinnon perusteet Luottamus

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun askelmerkit Kanta-Hämeen vetovoima- ja kuntapäivä Jukka Lindberg Projektipäällikkö Hämeen liitto Hämeen parasta kehittämistä! 2015 Kanta-Hämeen sote-valmistelun

Lisätiedot

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunta 21 29.1.21 Page 1 Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäseniä sekä kunnan

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

Oulun kuntaliitos; hyödyt ja haitat. -MAL-toimintojen näkökulmista

Oulun kuntaliitos; hyödyt ja haitat. -MAL-toimintojen näkökulmista Oulun kuntaliitos; hyödyt ja haitat -MAL-toimintojen näkökulmista Kuntien asukasluvut 31.12.2010 Yhteensä 185 414 asukasta H A U K I P U D A S K I I M I N K I 2 192 O U L U O U L U N S A L O 18 871 13

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua Seutuhallitus 14.12.2016 9.12.2016 Saatesanat Tampereen kaupunkiseudun valtuustot (ovat hyväksyneet) Tulevaisuuden kaupunkiseutu strategian

Lisätiedot

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Lauri Tanner 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Pääministerin ilmoitus sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen etenemisestä

Pääministerin ilmoitus sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen etenemisestä Pääministeri Jyrki Katainen Pääministerin ilmoitus Eduskunnassa 16.5.2013 Pääministerin ilmoitus sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen etenemisestä Vaikka Suomi on monilla mittareilla terveydenhuollon

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Valmisteluseminaari 6.11.2015 Jari Koskinen Uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset,

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kokoomaraportti PARASTA ARTUN MITALLA II:

Kokoomaraportti PARASTA ARTUN MITALLA II: Kokoomaraportti PARASTA ARTUN MITALLA II: Arviointia kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta ja kehittämispotentiaalista kunnissa ARTTU-ohjelman tutkimusten pohjalta. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro

Lisätiedot

Kunnallisen itsehallinnon kokonaisuus. Kunta, kuntalaiset ja palvelut tulevaisuudessa Suomen Kuntaliitto

Kunnallisen itsehallinnon kokonaisuus. Kunta, kuntalaiset ja palvelut tulevaisuudessa Suomen Kuntaliitto Kunnallisen itsehallinnon kokonaisuus Kunta, kuntalaiset ja palvelut l tulevaisuudessa kuntien uudistamisen perusteet 19.2.2013 Sini Sallinen, projektipäällikkö, Suomen Kuntaliitto 1 Mitä tarkoittaa kunnallinen

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen Arto Sulonen Uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä, pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta, pj. ylijohtaja Päivi Laajala,

Lisätiedot

Oulu vuonna 2020 Kaupunginjohtaja Matti Pennanen

Oulu vuonna 2020 Kaupunginjohtaja Matti Pennanen Oulu vuonna 2020 Kaupunginjohtaja Matti Pennanen Oulun kaupunki vuonna 2020 Mitä nyt tehdään kaupunkistrategia - palvelumalli 2020 Miten ne tehdään uusi tapa toimia, asiat altistetaan julkiseen keskusteluun

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot