Kuntaliitos suuntana tulevaisuus

Transkriptio

1 Kuntaliitos suuntana tulevaisuus Kuntatulevaisuus Savonlinnan seudulla Kunnanjohtaja Punkaharjun kunta 1

2 Välttämättömiäkin muutoksia ja uudistuksia vastustettiin jo 1500-luvulla: Uudistaja nimittäin saa vastaansa kaikki ne, joille vanha järjestelmä oli edullinen, ja nekin, jotka katsovat hyötyvänsä uudesta järjestelmästä, kannattavat häntä melko laimeasti. Puoltajien penseys johtuu osaksi siitä, että he pelkäävät vastustajiaan, joilla on tukenaan vanhat lait, osaksi sitä, että ihmiset ovat epäluuloisia, eivätkä luota uudistuksiin ennen kuin pitkällisen kokemuksen jälkeen. (Niccolo Machiavelli teoksessa Ruhtinas, v. 1513) 2

3 Kuka? o S Seinäjoki o Naimisissa, puoliso pastori Heidi Sulkko o Yhteiskuntatieteiden maisteri 2003, Lapin yliopisto (pääaine: kansainväliset suhteet, sivuaineet: hallintotiede ja julkisoikeus) o Sulkavan kunnanjohtaja o Punkaharjun kunnanjohtaja o Harrastukset: juoksu, metsästys, kalastus, retkiluistelu ja hiihto. Huomioita luottamustehtävänäkökulmista: o Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuutettu Etelä-Pohjanaan kehityksen suunta käännettiin auringonlaskun maakunnasta vahvalle kasvu-uralle määrätietoisella yhteistyöllä ja keskinäisellä luottamuksella 1990 ja lukujen taitteesta tähän päivään. o Seinäjoen kaupunginvaltuutettu Seinäjoella tehtiin tuolloin kuntaliitos ja myöhemmin toinen, joiden tuloksena kaupunkiseutu lähti nopeaan kasvuun, elinvoima lisääntyi ja kuntataajamien kehitys monipuolistui ja palvelut on voitu turvata. Kaikki olivat voittajia, syntyi ns. win-win tilanne. 3

4 Pääviesti Seudun kunnista pitäisi löytyä päätöksentekokykyä muodostaa nopeasti uusi Savonlinnan kaupunki jo vuoden 2013 alusta. Seutukuntamme kunnat yhdessä Puumalan kanssa muodostavat n asukkaan kilpailukykyisen kaupungin, joka pystyy vetovoimassa kilpailemaan mm. Mikkelin kanssa ja kehityksen suunta kääntyisi positiiviseksi nopeasti. (Mikäli lisäksi Heinävesi, Parikkala ja Kesälahti liittyisivät, muodostuisi uudesta n asukkaan Savonlinnasta kertarytinällä yksi Itä-Suomen vetovoimaisimmista kaupungeista.) Koska kuntaliitokset ovat edessä joka tapauksessa, on järkevämpää pyrkiä ennakoivaan nopeaan laajaan kuntaliitokseen kuin jäädä odottelemaan ja taantumaan välivaiheen ajaksi. Tämä olisi kiistatta kaikkien alueen veronmaksajien etu. Savonlinnan seudulta puuttuu nyt poliittinen johtajuus ja päätöksenteon kaukokatseisuus. Toivottavasti tämän tilaisuuden tuloksena sitä alkaa oikeasti löytyä ja riittävän nopealla aikataululla! 4

5 Kuntauudistuksen tarve on tullut selväksi jo ennen nykyistä hallitusta. Nyt käynnistetyt uudistukset ovat luontevaa jatkumoa jo edellisen hallituksen kaudella käynnistettyyn työhön mm. PARAS hanke. Vahva peruskunta on välttämätön tae alueen elinmahdollisuuksille. Kuntien valintakysymys lähivuosina onkin, valitaanko kehittymisen vai kuihtumisen tie. Pitäisikö sitten tyytyä kehittämään hissukseen vain käynnistää rakenteissa kertarytinä? Toimitaanko suunnitellen ja yhdessä sopien vai ajautuen ajopuuna ratkaisusta toiseen, sitten kun todellisia vaihtoehtoja ei enää ole. Rohkaistutaanko hakemaan elinvoimaa uusilla avauksilla vai käperrytäänkö sisäänpäin puolustamaan omia saavutettuja ja koettuja etuja? Sen ainakin olemme nähneet, että oma toiminta tuo ratkaisevasti paremman tuloksen kuin tyytyminen siihen mitä Senaatintorilta tai maakuntakeskuksesta heruu. Tukipolitiikka vai kasvutalous? Haluamme seudulle yrittäjyyden ja yritysten kasvun kautta syntyvää kehitystä. Valinnan ei pitäisi olla vaikeaa. (Seutujohtaja Marjukka Aarnio Itä-Savossa ) 5

6 Itsehallinto on kriisissä (kun itsehallinto määritellään kuntalaisten kyvyksi toteuttaa kunnan kautta paikallisia valintoja) Kuntien toiminnan sääntely ja yksityiskohtainen ohjaus lisääntynyt luvulla Kuntatalouden liikkumavara pienenee velvoitteiden lisääntyessä ja haasteiden kasvaessa Palvelut pirstoutuvat ylikunnallisiin ja muihin vaikeasti ohjattaviin elimiin Hallinnon kehittämisestä puuttuu visio siitä mikä on kuntien rooli ja tehtävä (Lähde: Professori Arto Haveri ) 6

7 Sisältö 1. Lähtötilanne ja nykytila-arvio 2. Ennakoiva kuntaliitos strategisena vaihtoehtona 3. Mitä ovat muut vaihtoehdot? 4. Johtopäätökset 7

8 Lähtötilanne ja nykytila-arvio Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma tähtää vahvoihin peruskuntiin, mitä kohti kannustamaan valtionosuusjärjestelmää uudistetaan ja johon puitelain kumoavalla rakennelailla tähdätään. Kuntarakenne muuttuu ja muuttuisi myös hallituspohjasta riippumatta talousalueemme kuntien kantokyvyn heikentyessä ja sen seurauksena, että julkisen talouden sopeuttaminen on joka tapauksessa nyt ja tulevaisuudessa toimintalinjaa ohjaava lähtökohta. Kuntatalous on osa julkista taloutta ja myös siksi vääjäämättömien sopeuttamistoimien ja rakennemuutosten kohteena. Tulevaisuuden haasteet ovat niin kilpailukyvyn edistämisessä kuin palvelutuotannossa sellaisia, etteivät pienet kunnat enää kykene niistä selviytymään. Kuntalaiset ovat asukkaina, palvelun käyttäjinä, asiakkaina ja veronmaksajina jo nyt täysin eriarvoisessa asemassa riippuen siitä missä kunnassa asuvat. Osa kunnista omaksuu modernit käytännöt, osa toimii takapajuisesti. PARAS-hanke meni jo itsessään pieleen, koska kuntaliitoksia syntyi vähän ja niitä korvattiin erilaisilla yhtymillä ja yhteistoiminta-alueilla (nk. himmeleillä). Kuntaliitos vahvistaa kuntademokratiaa paremmin kuin mikään yhtymä tai yhteistoiminta-alue, koska kunnan toiminta on aina suorassa demokraattisessa ohjauksessa. 8

9 Lähtötilanne ja nykytila-arvio Globaalit megatrendit (esimerkkejä): Väestön keskittyminen, kaupungistuminen Globalisaatio ja rajojen avautuminen Informaatioteknologian vaikutukset (virtuaalinen maailma) Kulttuurin uudelleenarvostuksen nousu Puhtaan veden asema korostuu Paine kehittää hallintorakenteita asiakaslähtöisiksi ja ketteriksi Globaalit megatrendit (TEKES): Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy globaaleihin arvoverkkoihin. Globaali työnjaon muutos haastaa paikallisen kehityksen. Ympäristöä säästävien ratkaisujen kysyntä kasvaa, vaikka ekologiset näkökohdat eivät vielä kiinnosta kaikkia. Niukkuudesta syntyy uusia ratkaisuja. Yhteiskuntarakenteet uudistuvat kaupungistumisen ja kehittyneiden maiden väestön ikääntymisen myötä. Väestörakenne muuttuu ja väestö keskittyy. Yhteisöllisyys ja käyttäjien osallistuminen lisääntyvät. Vaativien loppukäyttäjien ja käyttäjäyhteisöjen vaikutuksesta pienille asiakasryhmille räätälöityjen ja yksilöllisten ratkaisujen kysyntä kasvaa. Teknologiset järjestelmät muuttuvat monimutkaisemmiksi, mutta niiden käytettävyys paranee. Uudet teknologiat tulevat nopeasti saataville eri puolilla maailmaa. Teknologiat kehittyvät ja siirtyvät nopeasti. 9

10 Lähtötilanne ja nykytila-arvio Kansainvälisiä megatrendejä ei voida sivuttaa kun arvioidaan strategisia ratkaisuja talousalueemme kilpailukyvyn ja elinvoiman edistämiseksi. Väestörakennehaaste on raju ja samanlainen kaikissa kunnissa. Sama koskee työpaikkakehitystä ja eläköitymisvauhtia. Olemme selkeää samaa työssäkäyntialuetta Savonlinnan kanssa. Ilman hallitusohjelmaakin joutuisimme kuntarakennekysymysten kanssa tekemisiin em. tekijöistä johtuen. Savonlinnan seudun talousalueen kuntien merkittävimmät ongelmat tulevaisuuteen varautumisessa aiheutuvat seuraavista tekijöistä: Näköalattomuus tulevaisuuden suhteen Hapuileva päätöksentekokyky (jos vertaa muualle Suomeen) Keskinäinen epäluottamus ja ketunhäntä kainalossa ajattelumalli (ennemmin tyhjätään kuntien taseet ja korotetaan vaikka verot pilviin kuin neuvoteltaisiin vakavasti laajasta kuntaliitoksesta). Toki on eroja eri puolueiden toimijoiden kesken. Nurkkakuntaisuus - vaikka tosiasiat tiedetään, ei rohjeta tehdä ennakoivia strategisia päätöksiä. Kaikkein tärkeintä ovat työpaikat ja verotulopohjan vahvistaminen. Nykyinen kuntarakenne ei näitä edistä, koska kunnat kilpailevat keskenään kun pitäisi kilpailla muiden talousalueiden kanssa ja kyetä toimimaan kansainvälisesti. Tämä on myös syy siihen miksi yrittäjät yli kuntarajojen ovat laajan seudullisen kuntaliitoksen kannnalla. 10

11 Lähtötilanne ja nykytila-arvio Väestörakennehaaste: Syntyvyys laskee kaikissa kunnissa ja toisen asteen oppilasmäärät puolittuvat seudulla 10 vuodessa. Meidän pitäisi pystyä arvioimaan miten tällä talousalueella turvaamme ylipäätään edellytykset laadukkaisiin palveluihin ja koulutukseen Huoltosuhde vinoutuu rajusti eikä pienten kuntien kantokyky enää kestä. Meidän ei ole mitään järkeä olla tekemättä ennakoivia päätöksiä tätäkin vasten peilaten. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Savonlinnan seudulla yli 75 vuotiaiden lukumäärä kasvaa 20 prosentilla. Seuraavan 20 vuoden aikana jo yli 64 prosentilla! Julkinen talous: Suomessakin on edessä julkisen talouden sopeuttaminen ja tuottavuuden parantamisoperaatiot, mihin myös maailmantalouden tilanne vaikuttaa oleellisesti. Suomessakin joudutaan väistämättä käymään keskustelu siitä, mitkä palvelut ovat automaattisesti kaikille jatkossa ilmaisia ja mitkä eivät. Tuottavuuteen vaikutetaan erityisesti rakenteilla, joilla palveluita tuotetaan myös valittujen toimintatapojen lisäksi. 11

12 12

13 13

14 14

15 15

16 16

17 17

18 Kunta Asukas- Tulo- Toi- Toi- Toim.- Toi- Vero- Valtionluku vero- minta- minta- tuotot/ minta- tulot osuu % tuotot kulut -kulut, % kate det /as. /as. /as. /as. /as. Koko maa , , Manner-Suomi , , Etelä-Savo , , Enonkoski , , Heinävesi , , Kerimäki , , Punkaharju , , Puumala , , Rantasalmi , , Savonlinna , , Sulkava , ,

19 Kunta Poistot Vuosi- ja Vuosi- Tili- Laina- Oma- Suht. Kertynyt kate arvon- kate kauden kanta varai- velkaan- yli-/ alentu- %:a tulos suus- tuneis. alijäämä /as. miset poist. /as. /as. % % /as. /as. Koko maa ,9 44, Manner-Suomi ,9 44, Etelä-Savo ,5 45,3 193 Enonkoski ,8 12, Heinävesi ,9 23, Kerimäki ,9 49,1-689 Punkaharju ,3 63,2-453 Puumala ,1 21,7-602 Rantasalmi ,7 31,6 223 Savonlinna ,1 35,1 67 Sulkava ,8 30,

20 Lähtötilanne ja nykytila-arvio Nykytilan pohjalta tapahtuvaan tulevaisuuden arviointiin vaikuttavat oleellisesti seuraavat tekijät: o o o o o Väestön ikääntyminen, eläköityminen, ja huoltosuhteen muutos. Tarve onnistua uusissa työpaikoissa koko talousalueella (mm. matkailu ja Venäjän liiketoimintamahdollisuudet). Talousalueemme työpaikat eivät kunnioita kuntarajoja, koska olemme yksiselitteisesti samaa työssäkäyntialuetta. Julkisen talouden sopeuttamistarpeet ja paineet tuottavuuden edistämiseksi jatkuvat nyt ja tulevaisuudessa julkisessa taloudessa (vrt. Euroopan taloustilanne, mm. Britannia leikkaa n. 30% julkisesta sektoristaan). Hallitusohjelma sisältää harvinaisen selkeän kuntarakenneuudistuksen, jossa kuntayhtymät puretaan ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan siten, että se ohjaa työssäkäyntialueisiin perustuvien vahvojen peruskuntien muodostamiseen. 20

21 Ennakoiva kuntaliitos strategisena vaihtoehtona Nopea kuntaliitos auttaa parhaiten mahdollistamaan merkittävimmän kehittämispotentiaalin kanavoimisen uusiksi työpaikoiksi, elinvoimaksi ja kehittymiseksi, koska pienten kuntien kantokyky ei tarvittaviin kehittämisoperaatioihin ja investointeihin enää tulevaisuudessa riitä. Kuntaliitos lisää aina investoijien kiinnostusta talousaluetta kohtaan. 21

22 Ennakoiva kuntaliitos strategisena vaihtoehtona Koska tiedetään, että liitokset ovat joka tapauksessa edessä, on viisasta varautua ja tehdä päätöksiä ennalta. Myöhemmässä vaiheessa kuntaliitosavustukset loppuvat ja kyse on kuitenkin merkittävistä rahasummista. Kuntaliitoksen myötä syntyvän uuden kaupungin kantokyky kestää kehittämisen ja palvelujen turvaamisen kaukokatseisesti. Uusi kaupunki pystyy soveltamaan ja ottamaan käyttöön moderneja toimintamalleja ja vastaamaan muuttuvien asiakassegmenttien tarpeisiin (mm. sähköinen asiointi) sekä varautumaan siihen, että asiakkaiden oikeuksia valita hoitopaikkansa ym. valinnanvapauksia edistetään (mm. vanhuspalvelulaki) tulevaisuudessa. 22

23 Ennakoiva kuntaliitos strategisena vaihtoehtona Tekemällä nopea kuntaliitos varmistetaan päällekkäisyyksien nopea karsinta eläköitymisten myötä ja näin henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojan aiheuttama haitta jää vähäiseksi. Tämä on seudullamme yksi tärkeimpiä nopeaa kuntaliitosta puoltavia perusteita! o Hallinnosta vapautuu resursseja asiakasrajapintaan, jossa tarpeet eniten kasvavat, kuten esimerkiksi vanhusten huoltoon. Uusi kuntaliitoksen myötä syntyvä kaupunki pystyy parhaiten vastaamaan myös henkilöstöpolitiikan kehittämiseen, osaamisen varmistamiseen ja riskienhallintaan. 23

24 Ennakoiva kuntaliitos strategisena vaihtoehtona Nopea kuntaliitos poistaa: päällekkäiset hallintorakenteet päällekkäiset tietojärjestelmät päällekkäiset kokoukset asioiden käsittelyn useissa eri instansseissa Nopea kuntaliitos karsii hallinnon päällekkäisyydet ja mahdollistaa resurssien suuntaamisen sinne, missä tarve eniten kasvaa kuten vanhusten huoltoon ja elinkeinopolitiikkaan. 24

25 Miksi ennakoiva kuntaliitos kannattaa tehdä? Hallitusohjelma purkaa kuntayhtymärakenteet, eikä ole enää mitään järkeä rakentaa välivaiheen mallia (esim. vastuukuntamallia), vaan on viisaampaa mennä suoraan nopeaan kuntaliitokseen. Kunta, jonka budjetista yli 50% on ostopalvelua (joka ei ole omassa hallinnassa/ohjauksessa), ei ole dynaaminen paikallisdemokratia, vaan paikallaan täysin polkeva näennäisdemokratia, olipa sitten kyseessä Punkaharju tai Rantasalmi. Käytännössä seudun pienten kuntien kantokyky ei kestäisi sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtämistä kuntien omaksi toiminnaksi ilman kohtuuttomia veronkorotuksia ja vakavia riskejä. 25

26 Ennakoiva kuntaliitos strategisena vaihtoehtona Nopea kuntaliitos on osoitus päätöksentekokyvystä ja tulevaisuuteen katsomisesta, jota kuntalaiset arvostavat niin veronmaksajina kuin palvelujen käyttäjinä. Nopea kuntaliitos osoittaa myös kykyä tosiasioiden tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Hyvässä asioiden hoitamisessa varaudutaan tulevaisuuteen ja ennakoidaan sitä, mitä tulevaisuus tuo ja mitä nurkan takana odottaa. Savonlinnan seutu on pieni talousalue. Kuntaliitoksella vahvistetaan parhaiten koko talousalueen, myös Punkaharjun, kilpailukykyä voimakkaasti kansainvälistyvässä ja nopeasti muuttuvassa maailmassa ja toimintaympäristössä. 26

27 Ennakoiva kuntaliitos strategisena vaihtoehtona o o o o o o o Vahva uusi kunta pystyy panostamaan kehittämiseen. Vahva uusi kunta pystyy soveltamaan monipuolisia moderneja, hyväksi havaittuja käytäntöjä ja panostamaan osaamiseen ja kehittämistoimenpiteisiin. Vahva uusi kunta pystyy pitämään kiinteistönsä hyvässä kunnossa. Vahva uusi kunta kykenee strategiseen toiminnan suunnitteluun. Hyvin toteutettu ennakoiva kuntaliitos (ja porkkanarahojen käyttö) voi avata talousalueellamme parhaimmillaan uuden kehityskulun ja positiivisen vireen. Ennakoimalla seutukuntamme voi osoittaa katsovansa riittävän kauas tulevaisuuteen ja olemaan halukas varmistamaan koko talousalueen kehittymisen. Taantuvia alueita on Suomessa aivan tarpeeksi. Ennakoiden toimimalla meidän ei tarvitse hypätä ajopuun lailla taantumuksen tielle. 27

28 Ennakoiva kuntaliitos strategisena vaihtoehtona Kuntaliitos on hyvin toteutettuna avain maaseututaajamien kehittämiseen, uusien innovaatioiden soveltamiseen ja monipuolisten kehittämishankkeiden toteuttamiseen ja verkostoitumiseen. Kuntaliitos on mahdollistaja. Hyvä kuntaliitos ei ole perinteinen fuusioliitos, vaan liitos, jonka seurauksena syntyy kokonaan uusi kaupunki. 28

29 Ennakoiva kuntaliitos strategisena vaihtoehtona Kuntaliitostilanteessa on järkevää tarkastella uuden kaupungin palvelutuotanto tyhjältä pöydältä moderneja hyväksi havaittuja käytäntöjä soveltaen ja sitoutua nykyaikaisiin voittajaorganisaatioiden toimintatapoihin. Jos kuntaliitos itsessään olisi paha ja vastustettava asia, miten demokratia voi ylipäätään toimia isoissa kaupungeissa, puhumattakaan siitä, että ko. kaupungit kehittyvät? Kuntaliitoksen vastustus on käytännössä enemmän periaatteellista ja tunnepohjaista kuin mihinkään faktoihin nojautuvaa. Kuntaliitokset eivät esimerkiksi tuhoa paikallisidentiteettiä. Lähipalvelumääritykset ja ihmisten prioriteetit muuttuvat maailman ja väestörakenteen muuttuessa. Voidaan sanoa, että hallitusohjelman muutospaineiden lisäksi aika on yksinkertaisesti ajanut pienistä kuntayksiköistä ohi. 29

30 Ennakoiva kuntaliitos strategisena vaihtoehtona Monissa paikoissa on pystytty palveluja turvaamaan ja kehittämään kuntaliitoksen myötä. (Yksi parhaimpia esimerkkejä on varmaankin Seinäjoen ja Peräseinäjoen liitos ja myöhemmin toteutettu Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron liitos.) Jokainen alue ja liitostapaus on uniikki, koska aluetalouden rakenne on erilainen, liitoksia ei siten voi verrata suoraan toisiinsa. Liitoksen onnistuminen on kiinni muutoksen johtamisesta, tahdosta ja yhteisestä sitoutumisesta. Parhaimmillaan hyvin ja hyvässä hengessä toteutettu kuntaliitos johtaa boostiin uudelle kasvulle ja kehitykselle, jossa tulevaisuudelle löytyy uudet näköalat, vire ja tekemisen meininki. Maaseutualueilla olisi järkevää pyrkiä saamaan innovatiivisia kehittämissitoumuksia kuntaliitosprosessin aikana. Ison organisaation kantokyky kestää toimintaympäristön vaihtelut ja tilapäisen turbulenssin paremmin. Kun kunta tuottaa itse myös terveydenhuollon palvelut, ovat kaikki palvelut samassa kokonaisohjauksessa. Iso yksikkö kykenee toimivien asiakaspalaute- ohjausjärjestelmien ja sähköisen asioinnin edistämiseen, joilla voidaan osaltaan edistää kansalaisten osallistumista ja tukea demokraattista päätöksentekoa. 30

31 (Lähde: Torsti Kivelä teoksessa Kunnallisen itsehallinnon peruskivet, s. 107.) 31

32 Mitä ovat muut vaihtoehdot? Käytännössä: 1. Ennakoiva nopea kuntaliitos 2. Kuntaliitos sen jälkeen kun kuntarakenneuudistuksen toimeenpano on alkanut (ei lisäarvoa, liitosavustukset menetetään). 3. Itsenäisenä jatkaminen (ja seudun hajaannuksen edesauttaminen) niin pitkään kuin mahdollista (ei lisäarvoa, liitosavustuksetkin menetetään). 4. Pakkokuntaliitos valtionohjauksessa esim. kriisikuntakriteereiden täyttymisen myötä (ei lisäarvoa). 32

33 Mitä ovat muut vaihtoehdot? Kaikissa tapauksissa kyse on siitä, että työssäkäyntialueeseen perustuva kuntaliitos odottaa lähitulevaisuudessa. On vaikeaa käytännössä jopa mahdotonta yrittää keksiä mitä lisäarvoa tuo 2-4 vuoden välivaiheen odottelu ennen edessä olevaa kuntaliitosta? Odottelu itse asiassa (kun lopputulos tiedetään) johtaa erittäin helposti taantumukseen, flegmaattisuuteen, näköalattomuuteen, yhteistyökyvyttömyyteen ja heikentyvään tulevaisuuden uskoon. Ennakoivan kuntaliitoksen hylkääminen tarkoittaa laissez faire eli ns. antaa mennä -asenteen hyväksymistä tulevaisuuden tarkastelun perustaksi. 33

34 Mitä ovat muut vaihtoehdot? Kuntaliitoksen vastustajat vetoavat lähinnä seuraaviin väitteisiin: 1. Kunnalta menee itsenäisyys - Tosiasiassa voidaan kysyä mitä itsenäisyyttä pikkukunnilla enää on kaiken sääntelyn ja yhtymien jäljiltä? Itsenäisyys on näennäistä, eikä todellista. Kuntaliitos ja suora ohjaus ilman kuntayhtymiä vahvistaa demokratiaa. 2. Maaseutualueet näivettyvät - Tosiasiassa monessa kunnassa joudutaan itsenäisenä jatkaessa karsimaan panostusta, investointeja ja kehittämistoimia. Hyvin toteutettu kuntaliitos turvaa palveluja paremmin kuin itsenäisenä jatkaminen. Muutoksia tulee kaikissa vaihtoehdoissa (esim. oppilasmäärien lasku). 3. Paikallisidentiteetti häviää - Paikallisidentiteetti ei ole hävinnyt kuntien lakkautuessa. Toisaalta voidaan myös kysyä, mikä on tämän päivän paikallisidentiteetti? Paikallisidentiteetti ei voi olla vain hallinnollisesta rajasta kiinni. 4. Meillä on strategia, että jatketaan itsenäisenä vuoteen Tämä on vastuuttomin mahdollinen argumentti. Vastuullisessa päätöksenteossa strategiaa pitää voida arvioida aina kun toimintaympäristössä tapahtuu oleellisia muutoksia. Esimerkiksi Punkaharjun tapauksessa kuntaliitos turvaa ns. itsenäisen kunnan strategian tavoitteet varmuudella paremmin kuin itsenäisenä jatkaminen vallitsevassa näköpiirissä olevassa tilanteessa. 34

35 Mitä ovat muut vaihtoehdot? 5. Vaalit ovat syksyllä 2012 ja kuntaliitosasia on niin merkittävä, että antaa kuntalaisten vaaleissa päättää, jatketaanko itsenäisenä vai ei. - Kyseessä on erittäin vastuuton peruste ja käytännössä vastuun pakoilu, koska valtuutetuilla on täysin erilainen mahdollisuus paneutua huolella kuntaliitosasiaan kuin kuntalaisilla. Kuntaliitosta pitää kyetä tunneasian sijaan käsittelemään rationaalisesti. Kuntaliitostilanteessa on tärkeää, että kuntaiaisia kuullaan aktiivisesti moderneilla tavoilla ja tiedotetaan ja viestitään siitä, miksi ja millä perusteilla kuntaliitosneuvottelut on päätetty käynnistää. Kuntalaiset ymmärtävät ja hyväksyvät asian kun faktat kerrotaan avoimesti ja rehellisesti. 6. Kuntaliitokset nostavat kustannuksia - Näin yleensä käy heti kuntaliitoksen alkuun. Moderneilla toimintatavoilla ja johtamisjärjestelmällä varmistetaan, että palvelutuotantoprosessit saadaan tehokkaiksi ja päällekkäisyydet purettua. Jokaisessa kunnassa on omanlaisensa organisaatiokulttuuri, joten uusi tilanne vaatii aina sopeutumisaikaa. 35

36 Johtopäätökset Virkamiehenä ja esittelijänä näen, että liitosavustuksiin tähtäävän ennakoivaan kuntaliitokseen pyrkiminen Punkaharjun osalta avaa parhaan mahdollisuuden palvelujen ja kehittämisen turvaamiseen paikkakunnalla tilanteessa, jossa kuntarakenneuudistuksen tavoitetila on harvinaisen selkeä. Muiden vaihtoehtojen sisältämät riskit ovat huomattavasti suuremmat kuin ennakoivan kuntaliitoksen. 36

37 Johtopäätökset Jos kuntaliitosneuvotteluun käydään kokonaan toisenlaisella eteenpäin katsovalla asenteella tiedostaen modernien toimintapojen mahdollisuudet ja toimintaympäristön haasteet, on lopputulos ja keskinäinen luottamus toisenlainen kuin jos käydään perinteiset fuusioneuvottelut puhtaasta itsekkäästä edunvalvontanäkökulmasta käsin. Rakentavasti esiintyen ja tulevaisuuteen katsoen, voidaan varmistaa nykyisessä tilanteessa paremmin paikkakunnan ja koko talousalueen kehittyminen kuin epäluulon tiellä. 37

38 Johtopäätökset: kysymyksiä pohdittavaksi Ketä tai mitä lopulta itse asiassa pelätään, jos pelätään kuntaliitosta? Onko meillä maaseutukuntien päätöksenteossa varaa ottaa sellaista riskiä veronmaksajien ja palvelun käyttäjien puolesta, että emme ryhtyisi varautumaan tulevaisuuteen? Entä jos nyt ennakoivan kuntaliitoksen myötä saamme pusketuksi sellaisen asenneilmapiirin, hengen ja keskinäisen luottamuksen, jolla saadaan talousalueelle uusi draivi päälle? Kun huomioidaan se, mitä tarkasti erityislailla säädeltyjen palvelujen ja ostopalvelujen jälkeen jää talousarviosta käytettäväksi ns. kunnan oman todellisen päätösvallan piirin, mikä on sen itsenäiselle päätöksenteolle tuoma lisäarvo (ei mielestäni voida puhua itsenäisyydestä ja sen merkityksestä)? Missä meillä on poliittinen johtajuus tällä talousalueella? Monilla paikkakunnilla tulevaisuusaloitteet ja linjaukset tulevat päättäjiltä (nyt olen kuitenkin joutunut nostamaan asian esiin virkamiehenä virkavastuulla. Tällainen tilanne on aina hankala, mutta toisin ei vastuullinen virkamies voi toimia). 38

39 Lopuksi Sokea Reettakin näkee mikä edessä odottaa: o o Nyt tarvitaan päätöksentekokykyä, kykyä katsoa tulevaisuuteen ja avarakatseisuutta näköalattomuuden ja omien luottamushenkilötehtävien merkityksen ylikorostamisen sijaan. Jarruttelu aiheuttaa vain merkittävän vahingon koko talousalueelle! Jos emme kykene katsomaan luottamuksen hengessä porukalla yhdessä eteenpäin, häviämme varmasti monelle muulle Suomen ja Itä-Suomen talousalueelle. Sekö on sitten veronmaksajan ja kuntalaisten etu? On todella naivia ajatella, että Suomeen tulisi uusi hallitus, joka ryhtyisi pumppaamaan rahaa pienille kunnille. On myös vastuutonta veronmaksajien näkökulmasta edes puhua julkisesti kuntien omaisuuden hävittämistä ja kuntien velkaannuttamisesta infraa kuntoon laittamalla ennen ajautumista kuntaliitokseen. Tällainen ajattelu on kuitenkin seudullamme valitettavan yleistä. 39

40 Lopuksi Lisää materiaalia ja perusteita nimenomaan Punkaharjun osalta kuntaliitosasiassa: ja Seudun näkökulmasta seutujohtaja Marjukka Aarnion kirjoitus Itä-Savossa otsikolla Kehittyykö vai kelottuuko Savonlinnan seutu? 40

41 LIITE Liitteenä Punkaharjun kuntastrategian tavoitekortti. Jokainen voi arvioida, miten tavoitteita voidaan edistää omana toimintana niukkenevin resurssein tai vaihtoehtoisesti mahdollisessa kuntaliitostilanteessa. Kuntaliitostilanteessa edellytykset Punkaharjun kuntastrategian tavoitteiden toimeenpanolle paranevat tuntuvasti. 41

42 KRIITTINEN MENESTYSTEKI -JÄ Uudet työpaikat TALOUS PROSESSIT ASIAKKAAT HENKILÖSTÖ RISKIENHALLINTA 1. Positiivinen työpaikkakehitys ja suurin osa (yli 80%) kunnassa työssäkäyvistä asuu Punkaharjulla. 2. Kunnan elinkeinopolitiikan prosessit ja verkostot edistävät uusien työpaikkojen syntymistä. 3. Yrittäjät ja työnantajat ovat tyytyväisiä yhteistyöhön kunnan kanssa ja kokevat yhteistyön tuovan lisäarvoa. 4. Henkilöstö tunnistaa ja tuntee keskeiset haasteet ja hahmottaa niihin varautumisen välttämättömyyden. Uudet työpaikat jäävät syntymättä, kunnan verotulopohja romahtaa ja väestörakennehaaste heikentää kunnan kantokykyä. Matkailuinvestoinnit 5. Yli 30% suunnitelluista matkailuinvestoinneista toteutuu strategiakauden aikana. 6. Kaavoitukselliset ja muut tekniset valmiudet ovat oikea-aikaisia. 7. Tarvittavat kaavaratkaisut ja rakennusluvat hoituvat nopeasti. 8. Kehitetään henkilöstön valmiuksia asiakaspalveluja matkailutarpeita varten. Kehitetään tietoisuutta sitä, mitä matkailupalveluja löytyy mistäkin osasta kuntaa. Matkailuinvestoinnit jäävät toteutumatta ja uudet työpaikat syntymättä. Kantokyky heikkenee. Kilpailijakunnat ajavat ohitse. Kustannustehokas palvelurakenne 9. Vertailuryhmien kuntiin nähden kilpailukykyiset palvelut (Etelä-Savo + saman kokoluokan kunnat) 10. Prosessiorganisaation prosessit ovat selkeitä, yksinkertaisia ja helposti arvioitavia. Lopputuloksena on kustannustehokas palveluprosessi. 11. Asiakkaat hyväksyvät palveluiden priorisoinnin ja ovat tyytyväisiä palvelujen laatuun ja tehokkuuteen Henkilöstö tuntee ja tiedostaa uuden organisaatiomallin mukaisen tavan toimia. Palveluverkko säilyy raskaana tarpeeseen nähden. Tehottomat palvelut heikentävät kantokykyä ja palvelurakenne alkaa näivettyä. Priorisointia ei haluta tehdä. Onnistunut konserniohjaus 13. Ostopalvelujen kustannukset (terveydenhuolto) kasvavat Efekon ennakointiaineiston mukaisessa suhteessa seuraavasti vuoteen 2015 mennessä vuoden 2010 tasosta: Vanhustenhuolto +6% Perusterveydenhuolto +/-0% Erikoissairaanhoito +2% 14. Ostopalveluille on määritelty selkeät valtuustotason tavoitteet, joita arvioidaan ja joihin reagoidaan nopeasti. 15. Kuntalaiset ovat tyytyväisiä ostopalveluina hankittavien palvelujen laatuun ja kustannustehokkuuteen. 16. Henkilöstöllä on valmiuksia suorittaa jatkuvaa arviointia ja vertailua palveluprosessien tehostamiseksi ja sopimusohjausosaaminen organisaatiossa on varmistettu. Ostopalvelujen kustannukset kasvavat yli ennusteiden ja kunnan taloussuunnittelu vaarantuu. Kasvavia kustannuksia paikataan juustohöyläsäästöillä tai kertaluonteisella toimenpiteillä sillä seurauksella, että kantokyky vaarantuu. Kokoomuksen RapuGaala 42