Logistiikkayritysten Liitto Helsinki Eteläranta 10 puh fax

Transkriptio

1 Logistiikkayritysten Liitto Helsinki Eteläranta 10 puh fax JÄSENKIRJE Lainsäädäntö 2. Uutisia 3. Kuljetusala.com 4. EK:n uutisia 5. Projektit ja kampanjat 6. Energiatehokkuus 7. Koulutus 8. Polttoaine 9. Tilastot 1. Lainsäädäntö Kuorma-autoihin asennettava kuolleen kulman peilejä Uudehkoihin kuorma-autoihin tulee jälkiasentaa lisäpeilit niin sanottujen kuolleiden kulmien vähentämiseksi. EU-direktiivin mukaan auton oikeanpuoleisten lisätaustapeilien pitää olla asennettuina maaliskuun 2009 loppuun mennessä. Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut asiasta asetuksen. Direktiivi koskee kuorma-autoja, jotka on otettu käyttöön tai sen jälkeen. Käytännössä vaatimus ei koske jälkeen käyttöönotettuja kuorma-autoja, sillä niihin on jo uutena vaadittu riittävät taustapeilit. Muutoksen tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta. Raskaiden ajoneuvojen kuljettajien on usein vaikea huomata muita tienkäyttäjiä, jotka ovat hyvin lähellä heidän autoaan niin sanotuissa kuolleissa kulmissa. Arvioiden mukaan Euroopassa kuolee joka vuosi noin 400 ihmistä tällaisissa onnettomuuksissa, Suomessa keskimäärin kolme. Useimmiten uhrit ovat jalankulkijoita, pyöräilijöitä, mopoilijoita ja moottoripyöräilijöitä. Komission mukaan näkyvyyden puutteista johtuvia onnettomuuksia voidaan vähentää kustannustehokkaasti vaatimalla uudehkoihin kuorma-autoihin paremmat peilit. Lisätaustapeilien asennus koskee Suomessa arviolta :ta kuorma-autoa ja asennuskustannukset ovat euroa autoa kohden. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus tulee voimaan vuoden 2008 alusta. Heijastavat merkinnät uusiin kuorma-autoihin EU vaatii uusiin raskaisiin kuorma-autoihin ja niiden yhdistelmiin heijastavia ääriviivamerkintöjä vuodesta 2011 lähtien. Tällä parannetaan liikenneturvallisuutta lisäämällä kuorma-autojen ja perävaunujen näkyvyyttä. Yhtenäinen heijastava ääriviivamerkintä ajoneuvon takana ja osittainen merkintä ajoneuvon sivuilla tulee pakolliseksi yli 7,5 tonnin kuorma-autoille sekä yli 3,5 tonnin perä- 1

2 vaunuille. Asennusvelvoite taakse koskee ajoneuvoja, joiden leveys on yli 2,1 metriä ja sivuille ajoneuvoja, joiden pituus on yli 6 metriä. Heijastavia ääriviivamerkintöjä vaaditaan jälkeen ensi kertaa käyttöön otettavilta kuorma-autoilta ja perävaunuilta. Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee parhaillaan asian vaatimia muutoksia lainsäädäntöön. Digipiirturi Muistakaa, että digipiirturin valvontaa varten autossa täytyy olla riittävästi paperinauhoja, jos poliisi haluaa tien päällä tarkistaa laitteen syömän informaation. Poliisi on saamassa laitteita, joille he pystyvät tulevaisuudessa lukemaan digipiirturin tiedot, mutta vielä paperi on pääosin käytössä. 2. Uutisia EU keventää kansainvälisen linja-autoliikenteen lupamenettelyä Linja-autoliikenteen luvan saanti helpottuu Euroopan unionin jäsenmaiden välisessä säännöllisessä liikenteessä. Tavoitteena on selventää ja yksinkertaistaa nykyisiä määräyksiä. Valtioneuvosto päätti lähettää eduskunnalle kirjelmän ehdotuksesta linja-autoliikenteen markkinoillepääsyä koskevasta asetuksesta 22. marraskuuta. Valtioneuvosto kannattaa pääosin Euroopan komission esitystä. Kansainväliseen linja-autoliikenteeseen vaadittaisiin jatkossakin yhteisön liikennelupa. Sama koskee kabotaasia eli toisessa jäsenmaassa tehtyä maan sisäistä kuljetusta. Säännöllistä kansainvälistä linjaliikennettä varten tarvittaisiin nykyiseen tapaan lisäksi erillinen lupa. Tätä lupamenettelyä on tarkoitus yksinkertaistaa ja nopeuttaa. Luvan myöntäminen vaatisi edelleen viranomaisten suostumuksen niistä jäsenmaista, joista matkustajat tulevat tai jäävät kyydistä. Sen sijaan kauttakulkumaita ei enää kuultaisi. Luvansaannin hylkäysperusteita on ehdotuksessa aiempaa vähemmän. Kabotaasia koskevat määräykset säilyisivät pääosin ennallaan. Kabotaasiliikenne ei olisi edelleenkään sallittua kaupunki- tai seutuliikenteessä. Jäsenmaiden välistä tiedonvaihtoa on tarkoitus lisätä ja rikkomusten seuraamuksia tehostaa. Lupa-asiakirjoja halutaan yhtenäistää ja valvontaa helpottaa. Nykyinen, säännöllistä liikennettä koskeva lupajärjestelmä EU:ssa on koettu hankalaksi ja alalle tuloa haittaavaksi. Lisäksi jäsenmaiden välistä tiedonvaihtoa on pidetty tehottomana ja sanktioriskiä pienenä. Myös jäsenvaltioiden käyttämät erilaiset asiakirjat ovat hankalia valvonnan ja tarkastusten kannalta. Asetus ei koskisi Suomen ja Venäjän välistä liikennettä vaan se jäisi edelleen maiden kahdenkeskisen sopimuksen varaan. Suomelle säännöllisen EU:n sisäisen linja-autoliikenteen merkitys on vähäinen. Säännölliseen liikenteeseen EU:ssa on myönnetty koko maassa vain reilut kymmenen lupaa. Suomalaisen linja-autoelinkeinon kannalta palvelujen tarjoamisen vapaus on kuitenkin tärkeää varsinkin kansainvälisessä tilausliikenteessä. Linja-autoliikenteen markkinoille pääsyä koskevan asetusehdotuksen käsittelyajankohdasta EU:n liikenneministerineuvostossa ei ole vielä tietoa. Lentoasemamaksut ja viestinnän lakipaketti EU:n ministerikokouksessa Lentoasemamaksujen perusteet ja sähköisen viestinnän lakipaketti ovat Suomelle tärkeimmät asiat EU:n liikenne- ja viestintäministerien kokouksessa marraskuuta Brysselissä. Liikenneministeri Anu Vehviläinen ja viestintäministeri Suvi Lindén osallistuvat kokoukseen. EU-maiden lentoasemamaksut halutaan ryhtyä asettamaan yhteisten periaatteiden 2

3 mukaisesti. Suomelle on tärkeää, että kotimaan lentoasemiin voitaisiin soveltaa yhteishinnoittelua. Näin turvattaisiin nykyisen lentoasemaverkon ylläpito. Osa jäsenmaista lähtee siitä, että jokaisen lentoaseman maksujen pitäisi olla kustannusvastaavat. Kokouksessa asiaan haetaan yleisnäkemystä. Tavaraliikenteen logistiikan tehostaminen etenee kokouksessa. Suomen aloitteesta EU-painopisteeksi otettu logistiikka on saamassa laajan toimenpidepaketin. Komission jo esittelemä paketti saanee kokouksessa ministerien tuen. Merkittävää kokouksessa on myös se, millaisen vastaanoton sähköisen viestinnän lakipaketti saa jäsenvaltioilta. Suomi on valmistautunut tuomaan esiin näkemyksiään taajuuspolitiikasta ja kansallisen viestintäpolitiikan riittävästä liikkumavarasta. Euroopanlaajuisesti kokouksen keskeinen asia on jälleen Galileosatelliittipaikannusjärjestelmä. Liikenneministerien on määrä sopia hankkeen organisoinnista. Erityisesti puitavana on se, millä tavoin järjestelmän toteuttamiseksi tarvittavat hankinnat hoidetaan. Hankkeen rahoitusta käsitellään vielä EU:n huippukokouksessa. Liikenneministerien lounaskeskustelun aiheena on lentoliikenteen päästökauppa. Matkapalvelukeskusten kehittäminen kunnille Matkapalvelukeskusten toiminta järjestetään uudelleen. Keskukset toteutetaan jatkossa kuntien johdolla seudullisena yhteistyönä. Viime vuosina hanketta on toteutettu valtakunnallisen mallin pohjalta lääninhallitusten johtamana. Hankkeessa mukana olleet tahot ovat sopineet uudesta järjestelystä. Matkapalvelukeskusten tehtävänä on ohjata, yhdistellä ja ketjuttaa matkoja asiakkaiden tarpeiden mukaisiin liikennevälineisiin. Palvelu on tarkoitettu muun muassa kutsuohjatun liikenteen asiakkaille ja yhteiskunnan maksamien matkojen yhdistelyyn. Yhteiskunnan maksamia matkoja ovat esimerkiksi vammais- ja vanhusten kuljetukset, terveyskeskusmatkat sekä sairaaloiden tulo- ja kotiuttamiskuljetukset. Tavoitteena on yhdistää samaan suuntaan ja samaan aikaan kulkevien asiakkaiden matkoja silloin, kun se on mahdollista. Järjestelmässä hyödynnetään kaikille avointa joukkoliikennettä, kuten linjaliikennettä sekä palvelu- ja kutsujoukkoliikennettä. Jatkossa matkapalvelukeskushankkeita valmistelee ja toteuttaa kuntien harkinnan mukaan keskuskaupunki tai jokin seudullinen elin. Tärkeää on seudullisten tavoitteiden ja tarpeiden mukainen järjestelmä. Lääninhallitusten liikenneosastot myöntävät jatkossakin kunnille valtionavustusta matkapalvelukeskusten käynnistämiseksi. Tähän asti valtakunnallista matkapalvelukeskushanketta ovat koordinoineet liikenne- ja viestintäministeriö sekä lääninhallitusten liikenneosastot. Valtakunnallisen mallin mukaisia keskuksia on perustettu kolme: Pirkanmaalle, Etelä-Savoon ja Pohjois- Karjalaan. Aiemmin perustettuja kunnan, Kansaneläkelaitoksen tai muun tahon johtamia keskuksia on kahdeksan. Käynnissä olevia hankkeita jatketaan. Lääninhallitusten liikenneosastot koordinoivat Pirkanmaan, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan matkapalvelukeskuksia sopimuskauden loppuun. Nykyiset hankkeet valmistellaan niin, että kunnat voivat ottaa hankkeet johtoonsa. Liikenne- ja viestintäministeriö ottaa huomioon henkilöliikennelakia uudistaessaan matkojen yhdistelyyn liittyvien palvelujen suunnittelun ja järjestämisen. Valtakunnallisen mallin mukaisessa matkapalvelukeskustoiminnassa ongelmana on ollut muun muassa se, että kaikkien matkustajaryhmien matkoja ei ole saatu mukaan järjestelmään. Hankkeet ovat painottuneet erilliskuljetusten yhdistelyyn. Tavoitteeksi asetetut avoimen joukkoliikenteen hyödyntäminen ja kutsujoukkoliikenteen kehittäminen eivät ole toteutuneet. Matkapalvelukeskushankkeessa ovat alun perin olleet mukana liikenne- ja viestintäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, sisäasiainministeriö, opetusministeriö, Suomen Kuntaliitto ja Kansaneläkelaitos. Opetusministeriö jättäytyy nyt pois hankkeesta. Kela jatkaa omien hankkeidensa kehittämistä ja osallistuu kuntien hankkeisiin tarpeen mukaan. Muut tahot jatkavat matkapalvelukeskustoiminnan kehittämistä muun muassa 3

4 lainsäädäntötyön ja tiedotuksen avulla. Raskaan liikenteen turvallisuutta parannetaan E18-tiellä Luoteis-Venäjällä Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt hankkeen raskaan liikenteen turvallisuuden parantamiseksi Luoteis-Venäjällä. Tarkoituksena on mm. kehittää Suomen ja Venäjän välistä yhteistyötä raskaan liikenteen kuljettajien koulutuksessa sekä kartoittaa E18-tien vaarallisimmat kohdat. Hanke tehdään yhteistyössä Venäjän liikenneturvallisuudesta vastaavien tahojen kanssa. Hankkeen aloitusseminaari pidettiin 27. marraskuuta Pietarissa. Tavoitteena on luoda rajan ylittävä pysyvä yhteistyöverkosto liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Yhteistyötä kehitetään erityisesti kuljettajien koulutuksessa, katsastustoiminnassa ja liikenteen valvonnassa. Venäläiset katsastajat mm. tutustuvat suomalaiseen katsastustoimintaan ja poliisit raskaan liikenteen valvontaan. Venäläisille raskaan liikenteen kuljettajille tuotetaan koulutusmateriaalia sekä rajalla jaettava esite Suomen liikennesäännöistä ja ajokulttuurista. Hankkeen aikana jatketaan aiemmin aloitettua selvitystä E18-tien onnettomuuksista. Tarkasteltavina ovat viime vuosina Venäjän puolella E18-tiellä tapahtuneiden raskaan liikenteen onnettomuuksien paikka, aika ja taustat. Tarkoituksena on kartoittaa tien vaarallisimmat osuudet, joiden turvallisuuteen pitäisi erityisesti panostaa. Kuljettajien koulutus ja ajoneuvojen kunnon valvonta Luoteis-Venäjällä parantavat raskaan liikenteen turvallisuutta myös Suomen puolella. Suomen ja Venäjän rajan ylittävä kuorma-autoliikenne on kaksinkertaistunut vuodesta Liikenne- ja viestintäministeriön, sisäasiainministeriön poliisiosaston ja Venäjän liikenneministeriön lisäksi yhteistyössä on mukana molempien maiden katsastuksen, poliisin ja tiehallinnon edustajia sekä liikenneturvallisuustahoja ja raskaan liikenteen järjestöjä. Liikenneministeri Vehviläinen: Suomen erityisolosuhteet huomioon EU:n energia- ja ilmastopaketissa Liikenneministeri Anu Vehviläinen tapasi Brysselissä 29. marraskuuta liikennekomissaari, komission varapuheenjohtaja, Jacques Barrot'n EU:n liikenneministerien kokouksen yhteydessä. Vehviläinen ja Barrot keskustelivat kahdenvälisessä tapaamisessa Suomen ja Venäjän rajaliikenteen kehittämisestä ja ilmastomuutoksen vaikutuksista liikennepolitiikkaan. Vehviläinen kiinnitti keskusteluissa erityistä huomiota tammikuussa Euroopan komissiolta tulevaan energia- ja ympäristöpakettiin. - On selvää, että päästökauppasektorin ulkopuolisten alojen, kuten liikenteen tulee kantaa oma vastuunsa yhteisestä tavoitteesta vähentää päästöjä, hän totesi. - Kun tehdään päätöksiä liikennepäästöjen vähentämisestä Suomessa, tulee samalla ottaa huomioon maamme erityisolosuhteet eli harva asutus, pitkät etäisyydet ja kylmä ilmasto. Komission suunnasta on tullut esiin, että päästöjen vähentämistavoitteissa painotettaisiin kaavamaisesti bruttokansantuotetta. Se olisi epäedullista mm. Suomelle. On tärkeää, että kansalliset erityisolosuhteet otetaan huomiooon, kun asetetaan tavoitteita, Vehviläinen painotti. Komissio antaa 23. tammikuuta energia- ja ympäristöpaketin, jossa linjataan kunkin jäsenmaan päästöjen vähentämistavoitteet. Sen yhteydessä käsitellään myös keinoja, joilla asetettuihin tavoitteisiin päästään. EU:lta tukea Suomen raideliikenteelle Suomi sai Euroopan unionilta liikennetukia noin 57 miljoonaa euroa. Tukea myönnettiin neljälle ratahankkeelle. Summa on suurin piirtein samaa tasoa kuin aiempina vuosina. Tuet ovat ns. TENtukia, joita unioni myöntää Euroopan unionin pääliikenneverkon (Trans-European Net- 4

5 works) kehittämiseen. Eniten tukea sai hanke Lahti-Vainikkala-välin kehittäminen, yhteensä 23,15 miljoonaa euroa. Rahat on myönnetty tukiohjelmaan vuosiksi Monivuotisen tukiohjelman kautta Suomi sai myös Vantaan kehäradan rakentamiseen 17,76 miljoonaa euroa sekä Kouvolan-Kotkan-Haminan ratayhteyden parantamiseksi 6,6 miljoonaa euroa. Suomi menestyi hyvin etenkin vuoden 2007 tuen hakemuksissa. Jaossa olleesta 112 miljoonasta eurosta Suomi sai 9,3 miljoonaa Seinäjoen-Oulun rataosuuden palvelutason parantamiseen. Tiehankkeisiin Suomi ei tänä vuonna saanut tukea. Trafikminister Vehviläinen: Finlands särförhållanden bör beaktas i EU:s energioch klimatpaket Trafikminister Anu Vehviläinen träffade kommissionens vice ordförande, transportkommissionär Jacques Barrot i Bryssel den 29 november i samband med transportministrarnas möte. Vehviläinen och Barrot diskuterade under ett bilateralt möte hur gränstrafiken mellan Finland och Ryssland kan utvecklas och hur klimatförändringen inverkar på trafikpolitiken. Vid diskussionen fäste Vehviläinen särskild uppmärksamhet vid det energi- och miljöpaket som kommer från Europeiska kommissionen i januari. - Det är klart att de områden som ligger utanför sektorn för utsläppshandel, så som trafiken, bör ta sitt ansvar för det gemensamma målet att minska utsläppen, konstaterade hon. - När man fattar beslut om att minska trafikutsläppen i Finland bör man samtidigt beakta vårt lands särförhållanden, alltså en gles bebyggelse, långa avstånd och ett kallt klimat. Från kommissionens håll har det framkommit att man i målen för att minska utsläppen planerar att schematiskt lägga tyngdpunkten på bruttonationalprodukten. Det är ofördelaktigt för bl.a. Finland. Det är viktigt att de nationella särdragen beaktas då man fastställer målen, betonade Vehviläinen. Kommissionen ger den 23 januari ett energi- och miljöpaket, där man drar upp linjerna för varje medlemslands mål beträffande minskningen av utsläpp. I det sammanhanget behandlar man också medlen för att nå de uppsatta målen. Vaalimaan rekkaparkista tulossa maksullinen Vaalimaalle rakennettavan rekkaparkin käyttö voi olla maksullista. Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla toimivan tiemaksutyöryhmän mukaan Tiehallinto voi suunnitella rekkaparkin siitä lähtökohdasta, että sen käyttö olisi pakollista ja maksullista kaikille Venäjälle meneville kuorma-autoille. Rekkaparkkimaksulla katettaisiin alueen rakentamisesta, ylläpidosta ja hallinnoinnista aiheutuvat kulut. Maksujen käyttöönotto edellyttää lainmuutoksia. Maksun keräämistapa ja suuruus päätetään myöhemmin. Esillä olleet summat ovat noin 10 euroa käynniltä. Työryhmän toimikausi jatkuu toukokuun puoleenväliin. Vaalimaan rekkaliikenteen odotusalue rakennetaan rajanylityspaikan välittömään läheisyyteen. Parkkiin mahtuu noin 1000 rekkaa. Se on tarkoitus saada käyttöön vuoden 2008 loppuun mennessä. Hankkeen kustannusarvio on 24 miljoonaa euroa. EU:n liikenneministerit päättivät Galileon toteuttamisesta Euroopan unionin liikenneministerit pääsivät Brysselissä 29. marraskuuta ratkaisuun siitä, miten Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmän toteutus hoidetaan. Iso kysymys kokouksessa oli se, miten Galileon toteutuksen hankinnat järjestetään. Saavutettu ratkaisu on pienille maille kohtuullisen hyvä, sillä ohjelman hankinnat kilpailutetaan. Toteutusvaihe on jaettu kuuteen osaurakkaan, joista sama toimittaja voi saada korkeintaan kaksi. Alihankintavelvoite on 40 prosenttia. Hankintojen pilkkominen 5

6 useisiin osiin varmistaa sen, että kaikkien jäsenmaiden yrityksillä on mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuihin. Ministerikokouksessa keskusteltiin pitkään hankintamenettelyistä. Isoilla jäsenmailla oli asiassa paljon pelissä, sillä niiden teollisuus on ollut jo vahvasti mukana kehittämässä Galileoa. Liikenneministeri Anu Vehviläinen on tyytyväinen siihen, että ratkaisu löytyi. - Pienille ja keskisuurille jäsenvaltioille tärkeät näkökannat otettiin lopulta kohtalaisen hyvin huomioon. Pienetkin maat voivat päästä toteuttamaan osaprojekteja, jos vain yritysten taitotieto on kohdallaan. Suomalaisyritysten Vehviläinen uskoo hyötyvän erityisesti Galileon sovellusvaiheessa. Vehviläinen korosti valtiovarainministerien viikko sitten tekemän Galileon rahoituspäätöksen merkitystä. - Se velvoitti meidät liikenneministerit sopimaan hankkeen organisoinnista sekä turvaamaan aikataulussa pysymisen. Galileon budjetti on 3,4 miljardia euroa vuosille Liikenneministerien hyväksymissä päätelmissä vahvistetaan se, että Galileo toteutetaan julkisen sektorin vetämänä. Tarkoitus on, että eurooppalainen satelliittijärjestelmä saadaan täyteen toimintaan vuoteen 2013 mennessä. Yhteysalusten maksuihin korotuksia Merenkulkulaitoksen perimiin maksuihin on tulossa korotuksia. Yhteysalusten matkustajamaksuja nostetaan 25 prosenttia. Korotus sisältyi jo vuoden 2008 talousarvioesitykseen. Lisäksi yhteysaluksilla kuljetettavien henkilöautojen maksuja nostetaan 50 prosenttia. Korotukset eivät koske saariston vakituisia asukkaita. Heille yhteysalusliikenne on ilmaista. Luotsin ja linjaluotsin tutkintomaksuja uusi asetus nostaa 5 prosenttia. Perusteena on yleinen kustannustason nousu. Hallituksen raha-asiain valiokunta antoi maksuasetuksen 5. joulukuuta. Uusittu asetus tulee voimaan vuodenvaihteessa. Neuvottelut Varkauden ja Savonlinnan lentojen hankkimisesta alkavat Liikenne- ja viestintäministeriö aloittaa sopimusneuvottelut Varkauden ja Savonlinnan säännöllisten reittilentojen hankkimiseksi. Lennot kolmioreitille Helsinki-Savonlinna-Varkaus-Helsinki on tarkoitus hankkia seinäjokelaiselta Finncomm Airlinesilta. Tavoitteena on syyskuun loppuun 2010 kestävä sopimus. Lentoyhtiön kanssa neuvottelevat sopimusehdoista liikenne- ja viestintäministeriö, Varkauden kaupunki ja Savonlinnan seudun kuntayhtymä. Neuvotteluissa sovitaan liikenteen aloittamisesta, lentovuorojen määrästä ja liikennöintikorvauksista. Ministeriön rahoittaa lentojen ostamista sopimuskauden aikana enintään miljoonalla eurolla vuodessa. Loput ostokustannuksista jaetaan Varkauden kaupungin ja Savonlinnan seudun kuntayhtymän kesken. Lennot voidaan tämän hetkisten tietojen mukaan aloittaa aikaisintaan maaliskuussa Liikenneturvan hallituksen puheenjohtajaksi Maria Kaisa Aula Liikenneturvan hallituksen puheenjohtajaksi on nimitetty valtiotieteiden lisensiaatti, lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. Puheenjohtajuuskausi on kaksivuotinen. Valtioneuvosto nimitti Liikenneturvan hallituksen puheenjohtajan ja jäseniä 13. joulukuuta. Liikenne- ja viestintäministeriön edustajana jatkaa hallitusneuvos Anna-Liisa Tarvai- 6

7 nen, varajäsenenään liikenneneuvos Matti Roine. Sisäasiainministeriön edustajaksi nimitettiin poliisiylitarkastaja Esko Ruokonen ja varajäseneksi poliisitarkastaja Timo Ajaste. Liikenneturvan hallitukseen kuuluu yksitoista jäsentä ja valtioneuvoston määräämä puheenjohtaja. Valtioneuvosto määrää neljä hallituksen jäsentä, jotka edustavat liikenneja viestintä-, opetus-, sisäasiain- sekä sosiaali- ja terveysministeriötä. Keskusjärjestön kokous valitsee muut jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Liikenneturvan hallituksen puheenjohtajana kaksi edellistä kautta on toiminut maaherra Rauno Saari. Liikenneturva on liikenne- ja viestintäministeriön valvonnassa oleva julkisoikeudellinen yhdistys. Sen tehtäviä ovat mm. liikenneturvallisuustiedotus ja liikennekasvatus. Ajopiirturia ei vaadita kaikkiin hevoskuljetuksiin Osa hevoskuljetuksista rajataan pois ajo- ja lepoaika-asetuksen piiristä. EU:n ajo- ja lepoaika-asetuksen tulkintaohjeita tehneen ajoaikatyöryhmän linjauksen mukaan ajopiirturia ei toistaiseksi vaadita Suomessa alle 7,5 tonnin hevoskuljetusajoneuvoihin ja ajoneuvoyhdistelmiin. Yli 7,5 tonnin hevoskuljetusajoneuvoissa ja yhdistelmissä ajopiirturi vaaditaan EU-asetuksen mukaisesti. Liikenne- ja viestintäministeriön johtaman työryhmän mukaan ajopiirturin asennuspakko johtaisi asennusten kalleuden takia todennäköisesti siihen, että kuljetukset siirtyisivät kevyempiin vetoautoihin. Tämä vaarantaisi liikenneturvallisuutta. Ajopiirturin asennus henkilö- ja pakettiautoihin voi maksaa jopa 2000 euroa. Kustannus katsottiin kohtuuttomaksi, sillä hevoskuljetukset ovat useimmiten harrastustoimintaa. Eläinkuljetusten ajoaikoihin pidennyksiä harvaan asutuilla alueilla Eläin- ja hinauskuljetusten ajo- ja lepoajoista saa poiketa harvaan asutuilla alueilla. Vuorokautista ajoaikaa voidaan pidentää kahdella tunnilla ja lepoaikaa lyhentää tunnilla. Poikkeusta voi käyttää Oulun ja Lapin lääneissä lukuun ottamatta Oulun ja Kajaanin kaupunkeja sekä muualla maassa kunnissa, joiden asukastiheys on alle viisi asukasta neliökilometrillä. Valtioneuvoston asetus ajo- ja lepoaikojen poikkeuksista tulee voimaan 20. joulukuuta. Poikkeukset liittyvät huhtikuussa voimaan tulleeseen EU:n ajo- ja lepoaika-asetukseen. EU:n asetus otti ensi kertaa eläinkuljetukset mukaan ajo- ja lepoaikojen piiriin. Ajo- ja lepoaikoja on noudatettava Suomessa yli 50 kilometrin teuraskuljetuksissa lukuun ottamatta poikkeuksen saaneita harvaan asuttuja alueita. Linja-autojen linjaliikenteessä voidaan poiketa taukojen jaksotuksesta. Tauot voidaan pitää 15 minuutin jaksoissa. Ajo- ja lepoaika-asetuksen mukaan neljän ja puolen tunnin ajon aikana pidettävän ensimmäisen tauon tulisi olla vähintään 15 minuuttia ja toisen tauon vähintään puoli tuntia. Ministeriö pyytää poikkeusta elävän kalan kuljetuksille Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lisäksi Euroopan komissiolta osittaista vapautusta ajoaikasäännöksistä elävän kalan kuljetuksissa. Poikkeusta pyydetään keväälle ja syksylle kiireiseen kalanistutusaikaan. Ehdotuksessa vuorokautisen enimmäisajoajan saisi ylittää kahdella tunnilla ja viikoittaisen 10 tunnilla. Ministeriö perustelee pyyntöä kalankuljetuskoulutuksen saaneiden kuljettajien vähyydellä. Komission vastausta odotetaan vuoden 2008 alussa. EU:n asetus kuorma- ja linja-autonkuljettajien ajo- ja lepoajoista sekä ministeriön ajoaikatyöryhmän tulkintaohjeet ovat ministeriön sivuilla osoitteessa Elinkaarimalli tuo pitkäjänteisyyttä liikenneinvestointeihin - Pidän hyvänä, että selvitysmies Raimo Sailas kelpuuttaa elinkaarimallin käytön harki- 7

8 tussa mittakaavassa tulevien vuosien liikenneinvestointien keinovalikoimaan, liikenneministeri Anu Vehviläinen sanoi vastaanottaessaan liikenneinvestointien täydentäviä rahoitusmalleja arvioivan selvityksen. Selvityksen laati valtiosihteeri Raimo Sailas. - Yhdyn 100-prosenttisesti Sailaksen näkemykseen tarpeesta pitkäjänteistää liikenneinvestointeja. Hankkeiden pitävät budjetit ovat pitkäjänteisen liikennepolitiikan perusta, Vehviläinen korostaa. Selvitysmies ottaa raportissaan kantaa myös kuntien ja valtion välisiin rahoitusjärjestelyihin. Vehviläinen yhtyy Sailaksen näkemykseen siitä, että yksittäinen kunta voi saada sille elintärkeän hankkeen liikkeelle korottomalla lainalla. Hän korostaa kuitenkin sitä, että tällainen "aikaistamislaina" ei saa vaikuttaa liikennehankkeiden toteuttamisjärjestykseen. Budjetin ulkopuolisten tie- ja liikennerahastojen käyttöönottoa Sailas ei selvityksessään kannata. - Rahastojen käytöstä liikenneinvestointeihin en olisi yhtä ehdoton kuin selvitysmies. En tyrmäisi niitä yksioikoisesti. Käsitykseni mukaan suomalaiset eläkelaitokset olisivat valmiita osallistumaan myös Suomessa liikenneinvestointien rahoitukseen. Näillä eläkealan toimijoilla on jo kokemusta liikenneinfran rahoittamisesta Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, Vehviläinen sanoo. Myös valtionyhtiöiden myyntituloja on jatkossakin Vehviläisen mukaan voitava käyttää liikenneinvestointien toteuttamiseen. Ministeri näkee myyntitulot yhtenä lisärahoituslähteenä tiukkojen kehysten oloissa. Liikennehankkeiden budjettikäytännöt liikenneministeri haluaa otettavan uuteen tarkasteluun. - Eduskunta on selkeästi ottanut kantaa budjettijärjestelmän ja kehysmenettelyn uudistamiseen niin, että investointi- ja käyttömenot eroteltaisiin nykyistä selvemmin toisistaan. Tähän tulisi pyrkiä. Ministeri Vehviläinen antoi valtiosihteeri Sailakselle selvitystyön toimeksi 20. syyskuuta. Selvitys liittyy liikennepoliittisen selonteon valmisteluun. Liikenteen hätäviestijärjestelmä etenee EU:ssa Liikenneonnettomuuteen joutuneen auton automaattinen hätäviestijärjestelmä ecall etenee Euroopan unionissa. Tavoitteena on saada laite uusiin autotyyppeihin 1. syyskuuta 2010 alkaen. Komissio neuvottelee asiasta autoteollisuuden kanssa. Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti aiheesta keskustelutilaisuuden ministeriössä 11. joulukuuta. Tilaisuudessa puhunut komission tietoyhteiskunta- ja mediaosaston apulaisosastopäällikkö Juhani Jääskeläinen totesi, että järjestelmän toteuttamisesta on jo varsin vahva yhteisymmärrys. Tavoitteena on, että eri maissa hätäkeskukset pystyisivät ottamaan vastaan autoista tulevat hätäviestit vuoden 2009 loppuun mennessä. Komission ja autoteollisuuden yhteistä näkemystä odotetaan huhtikuussa Järjestelmässä onnettomuuteen joutuneesta autosta lähtee automaattinen hätäkutsu sijaintitietoineen lähimpään hätäkeskukseen. Näin apu saadaan paikalle nopeasti, vaikka kuljettaja olisi loukkaantunut onnettomuudessa. Arvioiden mukaan automaattinen hätäviestijärjestelmä voisi laajassa käytössä pelastaa Euroopassa jopa 2500 henkeä vuodessa. Järjestelmä on Euroopan unionin jäsenmaiden, komission ja autoteollisuuden yhteinen kehittämishanke. 8

9 Työryhmä selvittämään ajokieltojärjestelmän kehittämistä Liikenne- ja viestintäministeriön johtama työryhmä selvittää, miten ajokieltojärjestelmää voitaisiin kehittää. Vaihtoehtoina ovat nykyisen järjestelmän kehittäminen tai uusi, virhepisteisiin perustuva järjestelmä. Tavoitteena on, että valittava malli on oikeudenmukainen, selkeä ja ymmärrettävä Nykyinen toistuvien liikennerikkomusten ajokieltojärjestelmä perustuu rikkomusten määrään. Ajokielto määrätään, jos kuljettajalle on kertynyt kolme rikkomusta vuoden aikana tai neljä kahden vuoden aikana. Uusien kuljettajien rikkomuksiin puututaan yhtä rikkomusta aiemmin. Ajokiellon määrää poliisi ja se on pituudeltaan 1-6 kuukautta. Kaikki rikkomukset ovat samanarvoisia. Virhepistejärjestelmässä rikkomukset pisteytettäisiin niiden vakavuuden mukaan. Pistejärjestelmät ovat käytössä useissa Euroopan maissa. Toisissa järjestelmissä pisteet lisääntyvät ja toisissa vähenevät rikkomusten myötä. Valittavasta vaihtoehdosta riippumatta ajokieltoon johtavien rikkomusten määrää on tarkoitus lisätä. Uutena mukaan voitaisiin ottaa esim. kännykkään puhuminen ajon aikana ilman handsfree-laitetta ja ajo ilman turvavyötä. Muutokset eivät koskisi vakavimpia liikennerikoksia. Tuomioistuin määräisi jatkossakin ajokiellon yhden teon perusteella rattijuopumuksesta, törkeästä rattijuopumuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Lisäksi poliisi voisi edelleen määrätä kuljettajan ajokieltoon yhden rikoksen perusteella, jos se osoittaa vakavaa piittaamattomuutta. Työryhmän puheenjohtajana on hallitusneuvos Anna-Liisa Tarvainen liikenne- ja viestintäministeriöstä. Ryhmässä ovat mukana liikenne- ja viestintäministeriön lisäksi edustajat oikeusministeriöstä, sisäasiainministeriöstä, Ajoneuvohallintokeskuksesta ja Liikenneturvasta. Ryhmän esitys valmistuu huhtikuun loppuun mennessä KULJETUSALA.COM Oheisena Kuljetusala.com projektin logo. Maantiekuljetuksen toimialan imagon parantamisen, koulutukseen hakeutumisen, osaavan työvoiman kouluttamisen ja rekrytoinnin edistämiseksi on kuljetusalan nykyisiä koulutus- ja työmahdollisuuksia markkinoitava tulevaisuuden osaajille yhteisvoimin näkyvästi ja pitkäjänteisesti. Markkinointi toteutetaan kiertueena koko Suomessa ja lähialueilla. Tapahtumapäiviä tulee olemaan n. 40/v. Projektin yksityiskohtaisempi suunnittelu on jo pitkällä ja projektin virallinen lähtölaukaus oli Finlandia talossa Ensimmäinen varsinainen Road Show tapahtuma oli Käsämässä. Liitteenä tämänhetkinen tapahtumakalenteri. Vaikka tiettyjen yritysten kanssa on sovittu jo paikkakuntia, niin paikalle voi tulla muitakin henkilöitä alueella toimivista jäsenyrityksistämme, varsinkin iltatilaisuuteen. Nyt meillä on mahdollisuus saada nuoria ja ammatinvaihtajia alallemme. Hyödynnetään siis projekti täysimääräisesti! Sekä AKT että LVM ovat tulleet projektiin, myös rahoittajina. 9

10 Nettisivut ovat avautuneet. Käy selaamassa! Muuta markkinointimateriaalia työstetään ja painetaan parhaillaan ja sitä tulee jakoon tapahtumapaikoilla sekä postituksina. Radiospotti tulee pyörimään eri kanavilla koko ajan ja paikallislehtiä sekä muuta mediaa käytetään tunnettuuden lisäämiseksi. Myös video on tehty, jonka saat katsottua nettisivujen kautta. Opetusministeriö tulee kattamaan suurimman osan kuluista, lisäksi elinkeinoelämä osallistuu kuluihin ja järjestelyihin (myös LL). Vuoden 2008/2009 rahoituksesta on jo saatu positiivinen päätös OM:stä. Projekti on kaksivuotinen, mutta sitä voidaan jatkaa 1-2 vuotta lisää, jos nähdään, kuten toivottua, että saavutamme näkyviä tuloksia. Muista, että Kuljetusala.com -sivuille tulee mahdollisuus ilmoittaa vapaista työpaikoista. Lisätietoa saat allekirjoittaneelta. 4. EK:n uutisia Pienimpien yritysten rahoitusongelmat ovat lisääntyneet Yhä useammalla alle kymmenen työntekijän mikroyrityksellä on vaikeuksia uuden rahoituksen saamisessa. Mikroyritysten luottojen marginaalit ovat kasvaneet viime vuodesta, ja luottojen muut ehdot ovat kiristyneet. Uutta rahoitusta hankkineiden mikroyritysten osuus on laskenut. Tiedot ilmenevät Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n, kauppa- ja teollisuusministeriön ja Suomen Pankin tekemästä yritysten rahoituskyselystä. Kyselyyn vastanneilla suuremmilla yrityksillä ei juuri ole rahoitukseen liittyviä ongelmia. Sekä niiden rahoituksen saatavuus että rahoituksen ehdot ovat parantuneet. Esimerkiksi keskisuurten ja suurten yritysten uusien luottojen marginaalit ovat edelleen kaventuneet. Yritysten uuden rahoituksen hankinta lisääntyi Rahoitusta hankkineiden yritysten osuudet kasvoivat viime vuodesta mikroyrityksiä lukuun ottamatta. Hankinta-aikomusten perusteella yritysten rahoituksen kysyntä jatkuu vahvana. Viimevuotista suurempi osuus muista kuin mikroyrityksistä kilpailutti pankkeja. Yritykset myös käyttivät merkittävässä määrin entistä useampien pankkien palveluita. Korkojen nousu ei ole vaikuttanut rahoituksen hankintaan Markkinakorot ovat nousseet kahdessa vuodessa noin 2,5 prosenttiyksikköä. Korkojen nousu ei ole jarruttanut yritysten rahoituksen hankintaa. Kuitenkin varsin suuri osuus yrityksistä harkitsee suojautuvansa korkojen tulevaa nousua vastaan. Euromaksualue SEPAsta tietoisten yritysten osuus on lähes kaksinkertaistunut viime vuodesta. Myös yritysten valmistautuminen euromaksualueen vaatimiin järjestelmien muutoksiin on edennyt. Valtaosa yrityksistä arvioi yrityksen käyttämien maksupalveluiden laadun joko paranevan tai pysyvän ennallaan euromaksualueen syntymisen jälkeen. Yritysten rahoituskysely on kattava yleiskatsaus yritysten rahoitustilanteesta. Tilastokeskus teki kyselyn elokuussa 2007, ja siihen vastasi 707 palveluyritystä ja 304 teollisuusyritystä eri lääneistä ja toimialaluokista. Kyselyä on tehty vuodesta 1994 lähtien, ja siinä on selvitetty palvelu- ja teollisuusyritysten rahoitustarpeita sekä rahoituksen saatavuutta ja hintaa. Energiatehokkuudessa reilu harppaus eteenpäin Tehokkuussopimukset yritysten paras ohjauskeino Elinkeinoelämän keskusliitto EK on tyytyväinen, että tiistaina allekirjoitettu uusi puitesopimus energiatehokkuudesta koskee yhä useampia toimialoja ja yrityksiä. Uusina aloina tulevat mukaan kauppa sekä matkailu- ja ravintolapalvelut. Teollisuudessa ensimmäinen energiatehokkuussopimus solmittiin jo viisitoista vuotta sitten, ja sopimuksilla on saatu aikaan merkittävää energian säästöä. 10

11 EK:n, toimialaliittojen sekä kauppa- ja teollisuusministeriön tänään allekirjoittama energiatehokkuuden puitesopimus sisältää yksitoista alakohtaista toimenpideohjelmaa vuosiksi Edellisellä, vuonna 1997 alkaneella sopimuskaudella yritykset investoivat vapaaehtoisesti energiansäästöön yli 360 miljoonaa euroa. Investointien avulla säästetään vuosittain energiamäärä, joka vastaa yli omakotitalon vuotuista energiankäyttöä. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:sta korostaa, että energiatehokkuussopimukset ovat parempi keino ohjata yritysten toimintaa kuin energiaverot. Verot vievät yrityksiltä varoja, jotka olisi järkevämpää käyttää energiatehokkuutta parantaviin investointeihin. Suomi on maailman johtavia maita energiatehokkuudessa. Energiatehokkuus säästää yritysten kustannuksia, mutta se on tärkeä keino myös ilmastomuutoksen torjunnassa. Toivottavasti maan hallitus ottaa nämä yritysten vapaehtoiset ponnistelut huomioon, kun se linjaa kansallista ilmasto- ja energiapolitiikkaa talven aikana. Euroopan unionin energia- ja ilmastopäätökset nostavat merkittävästi energian hintaa ja yritysten kustannuksia. Tässä tilanteessa kansallisilla päätöksillä tulee edistää kilpailukykyä eikä rasittaa lisää suomalaisia yrityksiä, jotka ovat hoitaneet leiviskänsä erinomaisella tavalla, Kylä-Harakka-Ruonala muistuttaa. Uusi energiatehokkuussopimus panee Suomessa täytäntöön uuden energiapalveludirektiivin velvoitteet. Direktiivi koskee energiankäyttäjiä, jotka eivät kuulu EU:n päästökauppajärjestelmään. Näiden yritysten on tehostettava energian käyttöään 9 prosenttia vuoteen 2016 mennessä. Taxell Euroopan palvelualojen puheenjohtajaksi Ministeri Christoffer Taxell on valittu European Services Forumin (ESF) puheenjohtajaksi. Nimitys julkistettiin tänään maanantaina. Tehtävän vastaanottaessaan Taxell vakuutti, että ESF jatkaa aktiivista toimintaansa maailmanlaajuisen palvelukaupan vapauttamiseksi. - Eurooppalaisten palveluyritysten kansainvälistyminen on ensiarvoisen tärkeätä talouskehitykselle. Elinkeinoelämä edellyttää WTO:n palvelukauppaneuvotteluilta ja muilta vapaakauppasopimuksilta pitkälle meneviä tuloksia, Taxell painotti. Puheenjohtaja Taxell on toiminut urallaan lukuisissa politiikan, elinkeinoelämän ja akateemisen maailman keskeisissä tehtävissä. Hän oli Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ensimmäinen puheenjohtaja vuosina EK on ESF:n jäsen. European Services Forum on Euroopan palveluelinkeinoja edustava järjestö. Se edistää maailmanlaajuista palvelukaupan vapauttamista sekä WTO:n kauppaneuvotteluissa että EU:n alueellisten ja kahdenvälisten palvelukauppaneuvottelujen kautta. ESF:n jäseninä on palvelualojen yrityksiä, eurooppalaisia toimialakeskusjärjestöjä sekä kansallisia elinkeinoelämän järjestöjä. ESF edustaa kattavasti eri palveluelinkeinoja. Järjestön edellinen puheenjohtaja Iain Vallance toimi ESF:n puheenjohtajana yli viisi vuotta ja vaikutti sinä aikana voimakkaasti ESF:n tavoitteiden saavuttamiseksi. Taxellin mielestä palvelukaupan vapauttamista koskevat neuvottelut ovat laahanneet aivan liian kauan maatalouskauppaa ja teollisuustuotteita koskevien neuvottelujen perässä. - WTO:n jäsenmaiden täytyy nyt sitoutua merkittäviin tuloksiin palvelukauppaneuvotteluissa, sopia tätä tukevasta neuvottelutekstistä yhteistyössä WTO:n palvelukauppaneuvoston puheenjohtajan De Mateon kanssa sekä parantaa huomattavasti neuvottelutarjouksiaan. Taxell korosti myös EU:n kahdenvälisten ja alueellisten vapaakauppaneuvotteluiden merkitystä eurooppalaiselle elinkeinoelämälle. EU neuvottelee parasta aikaa vapaakaupasta useiden keskeisten kasvumarkkinoiden kanssa. Tilaisuudet uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomiseksi tulee käyttää tehokkaasti hyväksi. 11

12 5. Projektit ja kampanjat Herlin kiirehtii huippuyliopiston rahoituspäätöksiä Koko maa hyötyy, akateeminen itsenäisyys kasvaa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n puheenjohtaja Antti Herlin kiirehtii konkreettisia rahoitukseen ja hallintoon liittyviä päätöksiä tekeillä olevasta huippuyliopistosta. Hänen mielestään on myönteistä, että hallitus sitoutui keskiviikkona selkeästi Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistämiseen uudeksi huippuyliopistoksi. Nyt tarvitaan ripeitä päätöksiä rahoituksesta, jotta hanke voi edetä aikataulussa. Kaavailtu yliopisto on ainutlaatuinen satsaus suomalaiseen kilpailukykyyn ja palvelee yksiselitteisesti koko maan etua. Olisi anteeksiantamaton virhe, jos hankkeen valmistelu viivästyisi aluepoliittisen kinastelun tai vanhanaikaisen pikkupolitikoinnin takia, Herlin sanoi torstaina EK:n syyskokouksen seminaarissa Helsingissä. Elinkeinoelämä on tehnyt historiallisen ratkaisun, kun se on päättänyt sijoittaa ennennäkemättömän suuren summan kansalliseen kilpailukykyyn. Yritysmaailma on jo nyt luvannut 80 miljoonaa euroa uuden yliopiston säätiön peruspääomaan. Tämä ainutlaatuinen satsaus kertoo, kuinka tärkeänä asiana yritysmaailma hanketta pitää. Herlin rauhoittelee tiedemaailmaa, joka on hankkeen yhteydessä kantanut huolta akateemisesta riippumattomuudestaan. Vaikka elinkeinoelämä on ollut näkyvästi tukemassa uutta yliopistoa, on aivan selvää, että akateeminen itsenäisyys ja riippumattomuus voivat vain lisääntyä uudessa hallintomallissa. Kaikkien hallitukseen nimettävien henkilöiden tehtävänä on ajaa yliopiston etua. Herlin lähtee siitä, että maan hallitus sitoutuu omissa rahoitussuunnitelmissaan ns. Sailaksen työryhmän esitykseen. Sen mukaan valtio maksaa 500 ja elinkeinoelämä 200 miljoonaa euroa säätiön peruspääomasta. Mikäli tästä lipsutaan, myös elinkeinoelämä joutuu luonnollisesti arvioimaan omaa panostaan ja jo tehtyjä päätöksiä. Elinkeinoelämä kantaa huolta myös koko Suomen yliopistolaitoksen kehittämisestä ja riittävästä resurssoinnista. Valmisteilla oleva yliopistolaki on askel oikeaan suuntaan. Se mahdollistaa uudenlaisen strategisen johtajuuden, jota ei ole aiemmin nähty suomalaisessa yliopistomaailmassa. Selvää kuitenkin on, että myös yliopistoissa tarvitaan lisää rakenteellisia uudistuksia. Tuloveroja alas reilulla kädellä, ylin marginaalivero alle euroalueen keskiarvon Herlin patisti maan hallitusta myös määrätietoiseen osaamisen kehittämiseen ja tuloverotuksen alentamiseen. Kireän palkkaverotuksen alentaminen on tärkein ja konkreettisin toimi, jolla voidaan edistää työllisyyden paranemista ja talouden dynamiikkaa. Tuloverotuksen keventämistä on jatkettava johdonmukaisesti ja reilummalla kädellä kuin hallitus on tähän saakka linjannut. Logistiikkayritysten Liitto osallistuu seuraaviin projekteihin. CAP-projekti Projektin tavoitteena on tieliikennekuljettajien jatkokoulutuksen tehostaminen menetelmäkehyksellä, johon sisältyy ajotietojen keruulaitteisto, automaattiset datan luokittelumenetelmät, sekä kerätyn aineiston analyysiin perustuva koulutustuote. Hankkeen uutuusarvo on tieliikennekuljettajan ajovuorojen aikana kerätyn monikanavaisen tiedon luokittelu GPS-pohjaisen paikkatiedon ja digitaalisen kartta-aineiston pohjalta, sekä analysoidun aineiston käyttö kuljettajille tulevaisuudessa pakollisen jatkokoulutuksen yhteydessä. Tässä tavoitteessa korostuu ajonaikaisen tiedonkeruun edut etenkin suhteessa vaihtoehtoiseen ajosimulaattoriin, koska analyysi ja koulutus voidaan kohdistaa kuljettajan toimintaan oikeassa työympäristössä, koulutus tehostuu kuljettajilta vaaditun ajankäytön osalta, sekä koulutuslaitteisto on edullinen ja siirrettävissä ajoneuvosta toiseen. Mitattavia suureita tulevat alustavasti olemaan ajonopeus, ajoetäisyys, ajoneuvon kiihtyvyydet, hidastuvuuden nopeat muutokset, sivuttaissuunnan liike, ajoneuvon hal- 12

13 lintalaitteiden käyttö, liikennesääntöjen noudattaminen, ajo- ja lepoaikojen noudattaminen, kuorman sidontapolttoaineen kulutus, tyhjäkäynti, moottorin kuormitus sekä kierroslukualueiden käyttö. Seuraavassa vaiheessa tapahtuu pilottilaitteiston kehitys sekä koulutuspaketin kehitystyötä. Pilottilaitteisto valmistuu vuoden 2007 loppuun mennessä. Tekes ja VTT vastaavat suurimmasta osasta kustannuksista, lisäksi yksityinen sektori (mm. LL) osallistuu kuluihin. Projekti on kaksivuotinen ja valmistuu Puolustusvoimien järjestämä kertausharjoitus, mm. kuljettajille, tuo tulevaisuudessa yhden CAP -koulutuspäivän kuljettajalle. Logistiikka-alan työvoiman ennustettu tarve Logistiikan osalta alan yritysten työvoimatarpeiden selvittäminen on nyt erittäin tärkeää. Logistiikka on alana kasvussa ja uudet investoinnit luovat työvoiman kysyntää, mikä on paitsi määrällinen kysymys myös osaamiseen liittyvä kysymys. Kuljetusalalla on jo tällä hetkellä työvoimavaje, mikä tulee pahenemaan työvoiman ikääntymisen myötä. Ennakointiselvitykselle on siis selvä tarve ja selvitettäviä asioita ovat mm. seuraavat: Kuinka paljon alan yritykset tarvitsevat työvoimaa ja minkälaista osaamista työntekijöiltä odotetaan? Millaiset ovat alan koulutusresurssit: määrä ja sisältö. Millaiset ovat alan alihankintaketjut. Teknologian muutosten vaikutukset osaamiseen. Projekti suoritettiin yrityskyselyillä (n. 500 kpl ja 20 haastattelua) ja niiden analysoinnilla sekä puolen päivän työpajalla. Projekti koskee ensisijaisesti Uudenmaan TE keskuk- sen aluetta. Kustannuksista vastasi TE -keskus. LL osallistui projektiin. Loppuraportti on valmistunut ja julkaistu. Liiton hallitus käsittelee tuloksia seuraavassa kokouksessaan. Koulutus- ja työvoimaviranomaisille on viestitetty selvästi alan työvoimapulasta ja Opetusministeriö vaati alan oppilaitoksia nostamaan koulutettavien määrää jo syksyllä. Mistä kuljettajat, MiKu? Liiton hallitus nimesi lokakuun 2006 kokouksessaan liiton oman työryhmän, MiKu, miettimään toimenpiteitä kuljettajapulan ratkaisemiseksi ja kuljettajien tulevaisuuden koulutusresurssien arvioimiseksi ja tarvittaessa lisäämiseksi sekä näihin vaikuttamiseksi. Työryhmä on kokoontunut seitsemän kertaa ja työryhmän tarkennetut tavoitteet ovat muotoutuneet. Työryhmä tulee toimimaan tiiviissä yhteistyössä Kuljetusala.com projektin ja TE -keskuksen vetämän projektin kanssa välttäen päällekkäisyyksiä. Mi- Ku:n kautta tullaan todennäköisesti, vaatii omat päätökset, käynnistämään yrityskohtaisia projekteja, joihin saadaan ulkopuolista rahoitusta. Nämä projektiehdotukset ovat jo pitkällä valmistelussa ja niihin on mahdollisuus saada Työsuojelurahastolta merkittävää tukea. Asiakasrajapinnan asiakirjat eli ARS 2009 Kesän aikana on päivitetty (tarkastus vielä tekemättä) yhteiset Tavaralinjaliikenteen Yleiset toimitusehdot koko kentälle. Näiden perusteella arvioidaan Tiekuljetussopimuslain vaatima muutostarve ja annetaan ehdotus OM:lle. Vakuutusyhtiöiden kanssa tarkennetaan vastuun siirtymisen kohdat. Samaten rahtikirjastandardiin tulee muutoksia. Seuraavaksi tullaan määrittelemään sähköiset asiakirjat ja tästä on jo perustettu oma asiantuntijaryhmänsä, SARS. Työssä ollaan menossa mukavaa vauhtia ja yhteisiä näkemyksiä on saatu aikaiseksi. Näiden jälkeen aloitetaan varsinainen yrityskohtainen valmistautuminen sähköiseen ketjuun. Alustava käyttöönottoaikataulu on KEUDA Keski-Uudenmaan ammattioppilaitokset tulevat jatkamaan TE-keskuksen projektia ja selvittämään koulutuksen ja työelämän kohtaamisongelmia logistiikan kannalta. Keuda tulee tekemään koulutuksesta ja sen tarpeesta alueellaan laajan kyselyn loppuvuoden aikana. 13

14 Tonneittain vastuuta kampanjan materiaalia on vielä saatavilla Materiaalina on ns. seinätaulu ja ajoneuvotarra. Myös ulkotauluja on laitettu näkyville eräille pääväylille kesän aikana. 6. Energiatehokkuus Logistiikkayritysten Liitto on allekirjoittamassa LVM:n ja eräiden muiden tahojen kanssa yhteistä liikenteen energiatehokkuussopimusta vuosille koskien tavaraliikennettä. Tavoitteena on vähentää energiankulutusta 1 %/v eli 9 % koko kauden aikana. Yritykset raportoivat polttoaineenkäyttönsä EMISTRA järjestelmään ( vuosittain. Myös VR liittyy samalla sopimukseen. Polttoaineen kulutusta on tarkoitus vähentää 19 Mlitraa koko aikana. Polttoaineen vähentäminen onnistuu sopivilla renkailla ja rengaspaineilla, tuuliohjaimilla, kuljettajien koulutuksella jne. unohtamatta vetäviä väyliä. 7. Koulutus ADR-Peruskurssi (Kappaletavarakurssi / 4 pv) ADR-Peruskurssi (Kappaletavarakurssi / 4 pv) ADR-säiliökurssi ADR-täydennyskurssi (ADR-kpl ja säiliöluvan uusiminen) ADR-täydennyskurssi (ADR-kpl ja säiliöluvan uusiminen) ADR-täydennyskurssi (ADR-kpl ja säiliöluvan uusiminen) ADR-täydennyskurssi (ADR-kpl ja säiliöluvan uusiminen) ADR-täydennyskurssi (ADR-kpl ja säiliöluvan uusiminen) ADR-täydennyskurssi (ADR-kpl ja säiliöluvan uusiminen) ADR-täydennyskurssi (ADR-kpl ja säiliöluvan uusiminen) ADR-täydennyskurssi (ADR-kpl ja säiliöluvan uusiminen) Asiakaspalvelu Digitaalista ajopiirturia koskevat säännökset ja digitaalisen ajopiirturin käyttö Digitaalista ajopiirturia koskevat säännökset ja digitaalisen ajopiirturin käyttö Digitaalista ajopiirturia koskevat säännökset ja digitaalisen ajopiirturin käyttö KEY Ennakoivan ajotavan koulutus kuorma- ja linja-autot KEY Ennakoivan ajotavan koulutus kuorma- ja linja-autot KEY Ennakoivan ajotavan koulutus kuorma- ja linja-autot KEY Ennakoivan ajotavan koulutus kuorma- ja linja-autot KEY Ennakoivan ajotavan koulutus kuorma- ja linja-autot KEY Ennakoivan ajotavan koulutus kuorma- ja linja-autot KEY Ennakoivan ajotavan koulutus kuorma- ja linja-autot KEY Ennakoivan ajotavan koulutus kuorma- ja linja-autot KEY Ennakoivan ajotavan koulutus kuorma- ja linja-autot KEY Ennakoivan ajotavan koulutus kuorma- ja linja-autot KEY Ennakoivan ajotavan koulutus kuorma- ja linja-autot KEY Ennakoivan ajotavan koulutus kuorma- ja linja-autot KEY Ennakoivan ajotavan koulutus kuorma- ja linja-autot KEY Ennakoivan ajotavan koulutus kuorma- ja linja-autot KEY Ennakoivan ajotavan koulutus kuorma- ja linja-autot KEY Ennakoivan ajotavan koulutus kuorma- ja linja-autot KEY Ennakoivan ajotavan koulutus kuorma- ja linja-autot KEY Ennakoivan ajotavan koulutus kuorma- ja linja-autot

15 KEY Ennakoivan ajotavan koulutus kuorma- ja linja-autot KEY Ennakoivan ajotavan koulutus kuorma- ja linja-autot KEY Ennakoivan ajotavan koulutus kuorma- ja linja-autot KEY Ennakoivan ajotavan koulutus kuorma- ja linja-autot KEY Ensiapukoulutus KEY Ensiapukoulutus KEY Ensiapukoulutus KEY Ensiapukoulutus KEY Ensiapukoulutus KEY Ensiapukoulutus KEY Ensiapukoulutus KEY Ensiapukoulutus Kuljetusten rikosturvallisuus maanteiden tavaraliikenteessä Maanteiden tavaraliikenteen säädökset Maanteiden tavaraliikenteen säädökset Maanteiden tavaraliikenteen säädökset Tavaraliikenteen yrittäjäkurssi, HELSINKI Tavaraliikenteen yrittäjäkurssi, HELSINKI Tavaraliikenteen yrittäjäkurssi, HELSINKI Tavaraliikenteen yrittäjäkurssi, HELSINKI Tavaraliikenteen yrittäjäkurssi, HELSINKI Tavaraliikenteen yrittäjäkurssi, HELSINKI Tavaraliikenteen yrittäjäkurssi, KOUVOLA Tavaraliikenteen yrittäjäkurssi, KOUVOLA Tavaraliikenteen yrittäjäkurssi, TURKU Tavaraliikenteen yrittäjäkurssi, TURKU Tavaraliikenteen yrittäjäkurssi, TURKU Tieliikenteen sosiaalisäädökset ja niiden merkitys kuljettajan työhön Tieturva 1-koulutus Trukin käyttö kuorma-auton kuormauksessa Trukin käyttö kuorma-auton kuormauksessa Trukin käyttö kuorma-auton kuormauksessa Trukin käyttö kuorma-auton kuormauksessa Trukin käyttö kuorma-auton kuormauksessa Trukin käyttö kuorma-auton kuormauksessa Trukin käyttö kuorma-auton kuormauksessa Trukin käyttö kuorma-auton kuormauksessa Polttoainetilanne Muistakaa, että dieselin polttoainevero nousee seuraavasti, 4,46 cent/l ja ALV päälle. Yleistä polttoainetilanteesta liitteessä. 9. Tilasto ja liitteet 15

16 Suomen Pankki Korkotietoa Tilastokeskus Indeksit Neste Oil Diesel Kuljetusala.com Tapahtumakalenteri Öljy ja Kaasualan Keskusliitt. Polttoainekatsaus Terveisin LOGISTIIKKAYRITYSTEN LIITTO Kyösti Orre