SAVONLINNAN HYVINVOINTIKERTOMUS SYKSY 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAVONLINNAN HYVINVOINTIKERTOMUS SYKSY 2005"

Transkriptio

1 SAVONLINNAN HYVINVOINTIKERTOMUS SYKSY 2005 HYVOKE -projekti

2 2 SISÄLTÖ 2 1 JOHDANTO 3 2 HYVÄN ELÄMÄN ELINKAAREN INDIKAATTORIMALLI 4 3 HYVINVOINTIA KUVAAVA TILASTOTIETO Taustatiedot kunnasta...5 Väestökehitys...5 Koulutustaso...5 Taloudelliset resurssit...5 Palveluiden kustannukset...6 Palveluiden käyttö Hyvinvointia ennakoivat tekijät...9 Fyysisen ympäristön hyvinvointi...9 Elämäntapavalinnat Toimintaympäristö ja elinolot hyvinvoinnin mahdollistajina...12 Koulutus ja työ...12 Perustarpeet...13 Osallistuminen...14 Harrastukset...14 Lähiympäristön viihtyvyys Hyvinvoinnin tila...15 Terveydentila...15 Sosiaalinen hyvinvointi...17 Turvallisuus Hyvinvoinnin saldo YHTEENVETO JA PAINOPISTEET...19 Liite 1 Savonlinnan Hyvoke-työryhmä ja Savonlinnan osaprojektin projektiryhmä Liite 2 Indikaattorilista Liite 3 Taulukot Liite 4 Etelä-Savon maakuntaliiton taloustilastoja Liite 5 Savonlinnan pyll-indeksi Kannen kuva: Varpu Vaarnamo

3 3 1 JOHDANTO Kuntalaki määrittelee kunnan keskeiseksi tehtäväksi kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen ja alueensa kestävästä kehityksestä huolehtimisen. Tähän kuuluu myös hyvinvointipalveluista huolehtiminen käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa. Terveys 2015 ohjelma linjaa terveyspolitiikkaa terveyden edistämistä painottavaksi. Kuntapäättäjät sekä viranhaltijat ovat avainasemassa, miten näihin haasteisiin kunnissa vastataan. Stakes käynnisti vuonna 2003 laajamittaisen hankekokonaisuuden (Tejo = Terveyden edistämisen paikalliset rakenteet ja johtaminen) kehittämään erilaisia työvälineitä helpottamaan kuntien hyvinvointiin liittyvää päätöksentekoa. Pilottikuntien kanssa on kehitetty työvälineitä, joita on otettu käyttöön useissa ns. kakkosringin hankkeissa eri puolilla Suomea. Etelä-Savossa käynnistyi vuonna 2004 Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnan terveysalan laitoksen hallinnoimana ESR -rahoitteinen HYVOKE -projekti, jossa kolmen eri osaprojektin sisältöinä on hyvinvointia edistävän päätöksenteon kehittäminen ja hyvinvointiosaamisen lisääminen. Savonlinnan osaprojektissa on mukana kaikki JJR -kunnat (Joroinen, Juva ja Rantasalmi), Itä-Savon ky:n kunnat (Rantasalmen lisäksi Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Savonlinna, Savonranta ja Sulkava) ja lisäksi Parikkala, johon liittyivät Saari ja Uukuniemi vuoden 2005 alusta. Hankkeen tuloksena ovat syntymässä hyvinvointikertomukset kuntiin sekä erilaisia strategisen työskentelyn malleja hyvinvointiasioiden saattamiseksi osaksi kunnan strategiaa. Hanke etenee Itä-Savon ky:ssä seudullisen hyvinvointistrategian suunnitteluun ja mukana olevien kuntien hyvinvointitiedot kootaan yhteiseen indikaattoripankkiin ISSHP:in (jatkossa terveydenhuoltopiiri) ylläpidettäväksi. Savonlinnan Hyvoke -poikkihallinnollinen työryhmä (liite 1) on työskennellyt hyvinvointikertomuksen laatimiseksi ja tehnyt syksyllä 2005 käytettävissä olleen, tilastotietoihin perustuvan koonnan hyvinvointitiedosta. Koottu hyvinvointitieto on jäsennelty Hyvän elämän elinkaaren mallin mukaisesti. Mallin taustalla on Mikkelin ammattikorkeakoulun, Sisäasiainministeriön ja kolmen eri aluekeskuksen (Savonlinna, Kuusamo ja Pietarsaari) yhteishankkeena tehty tutkimus Hyvän elämän indikaattorit, jossa eri tavoin kerättiin tietoa siitä, mitä hyvällä elämällä ymmärrettiin ja miten kunta saattoi sen mahdollistaa. Malli kehitettiin Savonlinnan osaprojektin projektiryhmän (liite 1) ja projektissa mukana olevien kuntien poikkihallinnollisten ryhmien kanssa. Ammattikorkeakoulun opiskelijat keräsivät keväällä 2005 tilastotiedon ja opinnäytetyönä on syntymässä indikaattoripankki. Indikaattoripankki sisältää kerätyn hyvinvointitiedon sekä kaikkien kuntien hyvinvointikertomukset, joihin sisältyy myös omia kuntakohtaisia indikaattorivalintoja yhteisten indikaattoreiden lisäksi. Tarkoituksena on luoda pysyvä käytäntö, jossa valtuustokauden alussa tehdään laajempi kunnan hyvinvoinnin analyysi ja laaditaan hyvinvointikertomus sekä kerran vuodessa ennen budjetin tekemistä päivitetty lyhyempi versio hyvinvointitiedoista ns. hyvinvointitilinpito. Kunnat ovat tehneet omia malleja siitä, miten hyvinvointikertomuksesta on edetty hyvinvointistrategisiin linjauksiin. Kaikki kunnat ovat tämän työskentelyn pohjaksi tehneet yhteenvedon hyvinvointitiedosta, joka on hyvinvointikertomusten lopussa.

4 4 2 HYVÄN ELÄMÄN ELINKAAREN INDIKAATTORIMALLI Hyvän elämän elinkaaren indikaattorimallin lähtökohtana on hyvinvoinnin ymmärtäminen kokonaisvaltaisesti hyvän elämän näkökulmasta. Hyvän elämän määrittely on tehty terveyden edistämisen ja kestävän kehityksen näkökulmista. Hyvä elämä kunnassa mahdollistuu, kun ns. taustatekijät ovat kunnossa. Hyvinvointia ennakoivia tekijöitä on ryhmitelty fyysisen ympäristön hyvinvointiin, elämäntapoihin sekä toimintaympäristöön ja elinoloihin vaikuttaviksi tekijöiksi. Terveydentilaa, sosiaalista hyvinvointia ja turvallisuutta on kuvattu Hyvinvoinnin tilan indikaattoreina. Hyvinvoinnin saldo sisältää menetettyjen elinvuosien indeksin tietoja sekä kuolleisuutta kuvaavan tilastotiedon. Itsemurhatieto kuvataan sairaanhoitopiireittäin. Indikaattorilista on liitteenä 2. Hyvinvointia ennakoivat tekijät 1. Fyysisen ympäristön hyvinvointi Juomaveden laatu Vesistöjen tila Ilman laatu Taustatekijät Väestökehitys, koulutustaso, taloudelliset resurssit, palveluiden käyttö ja kustannukset 2. Elämäntapavalinnat Tupakointi Alkoholin- ja huumeiden käyttö Liikuntatottumukset Hyvinvoinnin tila 3. Toimintaympäristö ja Terveydentila elinolot hyvinvoinnin Sosiaalinen hyvinvointi Hyvinvoinnin mahdollistajina Turvallisuus saldo Opiskelu- ja työllistymismahdollisuudet Koettu hyvinvointi Kuolleisuus Työttömyys Menetetyt elinvuodet Perustarpeiden tyydyttyminen (=PYLL-indeksi) Osallistuminen Harrastusmahdollisuudet Lähiympäristön viihtyvyys Kuvio 1. Hyvän elämän elinkaaren indikaattorimalli

5 5 3 HYVINVOINTIA KUVAAVA TILASTOTIETO 3.1 Taustatiedot kunnasta Väestökehitys Vuosien välisenä aikana kokonaisväestömäärä on vähentynyt 800 hengellä. Vuonna 2005 savonlinnalaisia oli Väestöryhmien osuudessa nähdään kehitys väestön vanhenemisesta, yli 75 - vuotta täyttäneiden osuus suurenee ja nuorimpien ikäryhmien pienenee. Väestöennuste vuodelle 2020 on Sama kehitys on nähtävissä ympäristökunnissakin. Nettomuutto (1000 /asukasta) on kuitenkin ollut korjaantunut viime vuosina. Vuosien nettomuutto on vaihdellut välillä -12,0-0,0. (SotkaNet.) 75-vuotta täyttäneet väestöstä Enonkoski Juva Kerimäki Parikkala Punkaharju Rantasalmi Savonlinna Savonranta Sulkava Kuvio vuotta täyttäneet väestöstä %:na (SotkaNet) Koulutustaso Koulutustaso Savonlinnassa on vuosien aikana kohonnut ja muuttunut siten, että sekä keskiasteen että ylempien tutkintojen määrä on lisääntynyt. (SotkaNet.) Taloudelliset resurssit Taloudellisissa resursseissa vuosikatteessa ( /asukas) on tapahtunut suurta vaihtelua. Vuonna 2002 vuosikate oli korkeimmillaan, jolloin se oli 264 / asukas. Vuonna 2004 vuosikate oli -38 /asukas ollen alimmillaan tarkasteluajanjaksolla ( ). (Etelä-Savon maakuntaliitto)

6 6 Verotuloissa Savonlinnan tulos on seudun keskiarvoa parempi. Verotulot ovat kuitenkin vaihdelleet vuosittain. Vuonna 2002 verotulot olivat tarkasteluajanjakson korkeimmat 2422 /asukas/v. Vuoden 2004 verotulot olivat 2383 /asukas/v. Etelä-Savon keskiarvoon (2224 /asukas) ja muihin kuntiin verrattuna, verotulot olivat kolmanneksi suurimmat koko Etelä-Savossa. (Etelä-Savon maakuntaliitto) Toimintakate on vuosina kehittynyt negatiiviseen suuntaan. Sama kehitys on tapahtunut koko Etelä-Savossa. Toimintakate vuonna 2004 oli /asukas. Koko Etelä-Savossa se oli /asukas ja oli heikompi verrattuna Savonlinnaan. (Etelä-Savon maakuntaliitto/ tilastot.) Kumulatiivista alijäämää vuonna 2004 oli Savonlinnassa (Etelä-Savon maakuntaliitto). Taloudellinen tilanne on huonontunut ja se on aiheuttanut erilaisia toiminnallisia supistuksia ja säästöohjelmia. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on parhaillaan menossa ja uudistusten myötä toivotaan löytyvän korjausta tilanteeseen. Palveluiden kustannukset Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat tasaisesti lisääntyneet tarkastelujakson aikana. Savonlinnassa sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2004 olivat 2329 /asukas, joka on alle maan keskiarvon ja yli maakunnan keskiarvon (liite3, taulukko 1) (SotkaNet) Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas (1073) Savonlinna I-Savon shp Etelä-Savo Koko maa Kuvio 3. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Erikoissairaanhoidon nettokustannukset ovat nousseet tasaisesti ja olivat Savonlinnassa 890 /asukas vuonna 2004.(SotkaNet). Kuvio 4. Erikoissairaanhoidon kustannuskehitys on ollut nopeaa ja rasittaa kuntien taloutta.

7 7 Savonlinnassa erikoissairaanhoidon nettokustannukset ovat koko tarkasteluajanjakson olleet maakunnan keskiarvoa korkeammat (liite 3, taulukko 2) Erikoissairaanhoidon nettokustannukset /asukas (1071) Kuvio 4 Erikoissairaanhoidon nettokustannukset Savonlinna I-Savon shp Etelä-Savo Koko maa Perusterveydenhuollon nettokustannukset Savonlinnassa ovat vuonna 2004 ovat 398 /asukas. Vuosien aikana perusterveydenhuollon nettokustannukset ovat tasaisesti nousseet, mutta ovat edelleen selvästi alle Etelä-Savon keskiarvon ( 532 /asukas), (liite3, taulukko 3). Kuvio Perusterveydenhuollon nettokustannukset (ml.hammashuolto), euroa / asukas (1072) Savonlinna I-Savon shp Etelä-Savo Koko maa Kuvio 5: Perusterveydenhuollon nettokustannukset, ml.hammashuolto (SotkaNet). Vanhusten laitospalvelujen nettokustannukset (1000 /yli 75v) Savonlinnassa olivat 1140 yli 75-vuotiaita laitoksissa olevia kohden kun se koko maassa on (Etelä-Savon maakuntaliitto). Vuonna 2003 vanhusten laitoshoidon

8 8 nettomenot euroa/asiakas Savonlinnassa oli 99 /asukas. Vertailtaessa esimerkiksi Rantasalmeen, vastaava luku oli 126 ja Kerimäellä 250. (www.stakes.fi/chess.) Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat nousussa. Erityisen nopeasti ovat erikoissairaanhoidon menot kasvaneet. Savonlinna maksaa suurimman maksuosuuden ISSHP:n erikoissairaanhoidon kustannuksista. Perusterveydenhuollossa on ennaltaehkäisevän työn resursseja vuosien varrella karsittu. Sosiaalitoimen menot ovat myös kasvaneet. Lakisääteiset velvoitteet ja väestön vanheneminen näkyvät palvelutarpeissa. Pitkäaikaistyöttömyys lisää osaltaan kustannuksia toimeentulotuen saajien osalta. Ihmiset osaavat myös nykyisin paremmin hakea apua ja ovat tietoisia etuuksistaan. Laitoksissa olevat vanhukset ovat myös entistä raskaampihoitoisia. Terveydenhuoltopiirin osalta ratkaisuja tehdään vuoden 2006 aikana. Periaatteena on, että laitospaikkoja ei lisätä ja avopalveluja tuetaan esim. pienryhmäkotien avulla. Vanhusten laitoshoitopaikkoja on Savonlinnassa huomattavasti vähemmän kuin muissa lähikunnissa. Palvelutaloverkosto Savonlinnassa on kuitenkin ilmeisen kattava. Lasten päivähoidon käyttökustannukset ovat tilastojen mukaan myös jatkuvasti nousseet (Sotka). Käyttökustannusten vertailu toisiin kuntiin on kuitenkin hankalaa, koska niihin lasketaan kuuluvaksi erityyppistä toimintaa. Kunnat eivät näin ollen ole keskenään vertailukelpoisia. Lasten määrän vähenemisen myötä joudutaan miettimään päivähoidon kustannuskysymyksiä ja rakenteita kuitenkin uudelleen. Periaatepäätös perhepäivähoidon kehittämisestä on jo tehty. Peruskoulun nettokustannukset vuonna 2003 olivat n / oppilas Savonlinnassa ja koko maan keskiarvoa 5300 /oppilas huomattavasti alemmat. Myös vuoden 2004 nettokustannukset ovat edelleenkin alhaiset, vaikka hieman nousua on tapahtunutkin. Kokonaisnettokustannukset /asukas olivat Savonlinnassa vuonna 2004 n. 440 / asukas. (Tilastokeskus) Savonlinnassa on maan pienimmät tuntikehykset ja erityisopetus lisääntyy koko ajan normaaliopetuksen kustannuksella. Luokkien ryhmäkoot ovat suurenemaan päin. Koululla on näin entistä suuremmat haasteet antaa laadukasta opetusta pienillä resursseilla. Lukion kokonaiskustannukset olivat Savonlinnassa kaupunkimaisten kuntien keskitasoa vuonna 2003 (Tilastokeskus). Savonlinnassa viime vuosina tapahtunut lukiotoiminnan keskitys näkyy kustannusten tasoittumisena. Kouluterveydenhuoltoa on koko ajan vähennetty valtakunnallisen trendin mukaan. Kehityksellä on ollut haitallinen vaikutus nuorten terveyteen. Oppilaan ohjaukseen on myös syytä kiinnittää huomiota, jotta nuorten syrjäytymiskehitys ei lähde etenemään esim. sen vuoksi, että jäädään ilman ammattitutkintoa.

9 9 Palveluiden käyttö Kodinhoitoavun, tukipalveluiden ja omaishoidon tuen piirissä olevat 65 v täyttäneet ( % osuus vastaavan ikäisistä) oli pysynyt seurantavuosina kutakuinkin samana 15,6-15,9 % (SotkaNet). Palvelutarve on lisääntynyt väestön vanhetessa ja palvelujen sisältöä on jouduttu karsimaan. Hoidettavat ovat entistä vaikeampihoitoisia ja näin enemmän apua tarvitsevia. Kotipalveluhenkilöstöä onkin lisätty vuonna 2004, kotisairaanhoito ja apu ovat keskittäneet palveluitaan. Vanhusten lisääntyneeseen päihdeongelmaan on A-klinikan ja sininauhaliiton yhteistyössä aloitettu toukokuussa 2005 projekti, jossa kotipalvelun mukana kiertää työntekijä kartoittamassa tilannetta ja auttamassa hoitoon pääsyssä. RAY toimii rahoittajana. Mielenterveyshäiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17 v (/1000 vastaavanikäistä kohden) on vähentynyt 3,8:sta 3,1:ään vuoteen Vuosittaista vaihtelua on aineistossa vuotiaiden kohdalla 7,5 ja 9,8 välillä (SotkaNet). Vuonna 2004 luku on noussut huolestuttavasti, mikä on kuvattu sivun 17 kuviossa 9 yhdessä kouluterveyskyselyn tulosten kanssa. Työryhmässä nähtiin ensiarvoisen tärkeänä ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen merkitys. Hoitoon pääsy on vaikeutunut, tarve hoitoon on kuitenkin tilastokertomaa suurempaa. Järjestelmällisen hammashuollon käyttötilastoissa (Sotka) näkyy hammaslääkäripula. Julkisen sektorin hammashuoltoa on korvattu yksityisillä hammaslääkäreillä, joiden hoitoa on korvattu Kelan rahoittamana. Savonlinnassa hoitoon pääsy ja nopeus ovat suhteellisen hyviä. Päihdehuollon kuntoutuksen hoitopäivät vuodessa kunnan kustantamina ovat vaihdelleet eri vuosina. Vuonna 1999 hoitopäiviä oli 542, vuonna 2002 niitä oli yli kaksinkertaisesti eli Kustannusten määrää on vaikea ennakoida etukäteen. Alkoholiveron alennuksesta johtuvat muutokset eivät vielä näy näiden seurantavuosien tilastoissa. Sijoitettujen lasten osuus (0-17 v osuus vastaavasta ikäryhmästä %) on pysynyt kutakuinkin samana vuosina (1,2 %) ja vuonna ,2 % ja 1,1 % 2004 (SotkaNet). Sijoituspäätökset ovat kalliita, vaikeita ja aina inhimillisiä tragedioita. Kotisijoituksia pidetään ensisijaisena ratkaisuna. 3.2 Hyvinvointia ennakoivat tekijät Fyysisen ympäristön hyvinvointi Verkostovesinäytteitä oli vuonna 2004 otettu 62, joista kaikki olivat hyviä. Lisänäytteitä oli otettu 7, joista 2 huonoja. Kaivovesinäytteitä oli otettu 61, joista laatuvaatimuksia ei täyttänyt 16 ja laatusuosituksia 8. Uimarannoista oli otettu 31 näytteitä, joista kaikki olivat hyviä. (Savonlinnan PTH).

10 10 Vesistöjen laatu perustuu laatuluokitukseen, jossa huomioidaan vesistöjen rehevöitymistä edistäviä tekijöitä. Vesistöistä oli luokittelemattomia 5,64 %. Luokkaan I kuului 91,96 % vesistöistä, luokkaan II 2,15% ja luokkaan III 0,25% vesistöistä. Veden laatu on näin varsin hyvää. (Etelä-Savon ympäristökeskus.) Kaupungin ympäristötoimi on panostanut vesistöjen kunnossapitoon ja se näkyy tänä päivänä vesistöjen kunnossa. Matkailu- ja palvelualoille vesistöjen hyvä kunto on ensiarvoisen tärkeää. Kaatopaikan jätteitä vuonna 2002 kertyi yhteensä tonnia, vuonna 2003 yhteensä Tämä selittyy sillä, että vuonna 2002 ylijäämämaita jätemäärästä oli tonnia. Suurin jätemäärä kertyy yhdyskuntajätteestä. Jätemäärät ovat pienentyneet jätteiden lajittelun myötä sekä hyötyjätteille on saatu muitakin hyötykäyttäjiä ja toimituspaikkoja. (Savonlinnan kaupunki) Aluejätelaitos on perustettu , joka on EU - direktiivien mukaisesti kehitetty. Vanhan kaatopaikan Kaakkolammen asianmukainen loppuunsaattaminen tehdään syksyn 2006 loppuun mennessä. Jätteiden käsittely tapahtuu nykyisin 7 kunnan yhteisen alueellisen jätteidenkäsittely yhtiön toimesta. Ilman laatua seurataan mm. bioindikaattoreita käyttäen sekä katupölyn hiukkasmittauksilla, joka viimeksi toimitettiin huhti- toukokuussa 2003 kaupungin keskustassa. Suositus katupölynmittausten tekemiseen olisi n. 2 vuoden välein. Heikentynyt hengitysilma (pölyhiukkasiin sitoutuu haitallisia orgaanisia yhdisteitä ja raskasmetalleja) vaikuttaa ihmisten viihtyvyyteen ja terveyteen. Tutkimustulokset vahvistivat sen, että katupölyn ja sepelin poisto tulee tehdä mahdollisimman aikaisin ja nopeasti terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Kaupungin ilmansaastepäästöistä suurin osa on peräisin lämpöenergian tuottamisesta sekä liikenteestä. Teollisuuden vaikutus ilmansaasteisiin on Savonlinnassa varsin vähäinen. Kaukokulkeutumat vaikuttavat kuitenkin osaltaan ilman laatuun etenkin aika ajoin. (Savonlinnan kaupunki) Saimaan norppien lukumäärää seurataan vuosittain. Norppien määrä on kasvanut. Koko maassa saimaannorppia oli 220 vuonna 2000 ja vuonna 2004 niitä oli 250, Myönteinen kehitys on jatkunut vuonna 2005, jolloin kevään laskennassa löydettiin 270 norppaa. Pihlajavedellä norppaluku vuonna 2004 oli 80. (Metsähallitus.) Elämäntapavalinnat Tupakointi, alkoholi ja huumeet Tupakointi luokkalaisten keskuudessa oli vuodesta 2000 vuoteen 2004 vähentynyt 27,6 %:sta 22,1 %:iin (SotkaNet). Silti tupakoitsevia nuoria on edelleen paljon ja terveyskasvatusta tarvitaan. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa luokkalaisista vuonna 2000 oli ollut 23,9 %, vuonna 2002 lukumäärä oli hieman korjaantunut 20 %:iin, mutta

11 11 vuonna 2004 humalahakuinen juominen oli lisääntynyt 29,9 %:iin. Alla oleva kuvio kertoo tilanteen %:na ikäryhmästä. (SotkaNet.) Kuvio 6. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 8.-9-luokkalaiset Etelä-Savo Koko maa Savonlinna Kuvio 6. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa olleet luokkalaiset (SotkaNet). Laittomia huumeita oli kokeiltu luokkalaisten keskuudessa 11,3 % vuonna Kokeilut olivat vähentyneet vuoteen 2002 mennessä 8, 8 %:iin ja vuonna 2004 tilanne koheni entisestään hieman (8,2 %). (SotkaNet.) Nykyongelmana on se, että käyttäjät ovat siirtyneet vahvempiin aineisiin ja niiden sekakäyttö (lääkkeet, viina ja huumeet), on lisääntynyt. Kehityskulku on ollut parempaan suuntaan savonlinnalaisten 8.-9-luokkalaisten nuorten kohdalla, joille kouluterveyskysely tehdään. Parannusta oli ollut tupakoinnin ja huumekokeilujen suhteen, mutta alkoholin käyttö näyttää lisääntyneen humalahakuiseen suuntaan. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti vuosina laskettuna 100 %:na alkoholina litroina oli Savonlinnassa suhteellisen tasaista (8,7 10,7 välillä). Luvuissa on tapahtunut vuosittain pientä nousua. Nämä luvut kertovat lähinnä Alkon myynnistä alkoholiliikkeissä ja ravintoloissa. Liikuntatottumukset Nuorten liikuntatottumusta tarkasteltiin 8- ja 9.luokkalaisten kouluterveyskyselyn avulla. Vuonna 2000 harvemmin kuin kerran viikossa liikuntaa harrasti 11,6 % ja 9.1 % vuonna Vuonna 2004 tilanne oli korjaantumaan päin, jolloin % -osuus oli 8 %. (SotkaNet.) Sama kehitys näkyy ympäristökunnissakin.

12 Toimintaympäristö ja elinolot hyvinvoinnin mahdollistajina Koulutus ja työ Opiskelumahdollisuuksia kuvaavana indikaattorina oli koulutuksen ulkopuolelle jääneet v/1000 vastaavan ikäistä. Vuosittaiset vaihtelut olivat vuoden 1999 lukumäärästä 78,5/1000 vuoden 2003 lukumäärään 83,9/1000. Vuonna 2002 heitä oli 91,6/1000. Indikaattori on tärkeä kuvaaja syrjäytymisuhan alla olevista nuorista. (SotkaNet.) Kuvio 7. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet v./ Etelä-Savo Koko maa Savonlinna Kuvio 7. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet v./ 1000 (SotkaNet) Koulutustasoa kuvaava indikaattori ilmaisee väestön koulutustason koulutuksen pituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 20 vuotta täyttänyttä väestöä, koska alle 20 -vuotiaat ovat pääsääntöisesti vielä koulussa eivätkä näin ollen ole ehtineet suorittaa tutkintoa. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa tutkinnon suorittaneita sekä näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita. (SotkaNet) Koulutustason kehittyminen Savonlinnassa, Etelä-Savon maakunnassa ja koko maassa vuosina on taulukossa 1. Taulukko 1: Koulutustaso Etelä-Savo Koko maa Savonlinna

13 13 Työttömyyttä tarkasteltiin kokonais-, pitkäaikaistyöttömien % -osuuden ja nuorisotyöttömyyden tilastojen perusteella. Kokonaistyöttömyys on laskenut. Vuonna 2003 se oli alimmillaan eli 16,6 % työvoimasta. Korkeimmillaan se oli vuonna 1999, jolloin se oli 20,9 %. Nuorisotyöttömyys on samoin laskenut. Korkeimmillaan se oli vuonna 1999, jolloin se oli 33,5. Vuonna 2003 se oli 23,1. Pitkäaikaistyöttömiä työttömistä oli 23,7 % vuonna Määrä on hieman laskenut tarkasteluajanjaksolla ( ) (SotkaNet). Koko Etelä-Savossa ammatillisen koulutuksen keskeyttäneitä oli 10,95 % vuonna (Tilastokeskus). Perustarpeet Perustarpeiden osalta tarkasteltiin toimeentulotuen asiakkaita ja kotitalouksien määrää, vanhemmuuden puutetta kokeneiden nuorten lkm/ikäluokka sekä demograafista huoltosuhdetta. Toimeentulotukea saaneet vuotiaat (%: a vastaavan ikäisestä väestöstä) oli pysynyt kutakuinkin samana, vuonna 2003 se oli 20,3 % vuotiaista toimeentulotukea saaneiden määrä oli pysynyt myös samana.(n. 9 %) Toimeentulotukea saaneita kotitalouksia oli eniten vuonna 2000, jolloin niitä oli 1701 taloutta, Tämän jälkeen lukumäärä on vähitellen laskenut. (SotkaNet.) Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet (%:na vastaavan ikäisistä) oli pysynyt suhteellisen samana koko tarkastelujakson ajan. Vuonna 2003 se oli 48,5 %. (SotkaNet.) luokkalaisista vanhemmuuden puutetta kokeneita oli 18.4 % vuonna Vuonna 2004 heitä oli 23,7 % ja tilanne oli huonontunut. Sama ilmiö on todettavissa lähes kaikissa ympäristökunnissakin. Seuraava kuvio kuvaa tilannetta %:na ikäryhmästä. Kuvio 8. Vanhemmuuden puutetta kokeneet luokkalaiset Etelä-Savo Koko maa Savonlinna Kuvio 8. Vanhemmuuden puutetta kokeneet luokkalaiset (SotkaNet)

14 14 Vanhemmuuden puutteen kokeminen on tullut esille useissa kunnissa ja onkin tärkeä etsiä keinoja tilanteen korjaamiseksi. Kyselyn mukaan joka 5. nuori kokee vanhemmuuden puutetta Savonlinnassa. Vanhemmuuden puute koostuu seuraavista kysymyksistä: vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, vanhemmat eivät tiedä missä oppilas viettää viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan ja kotona ei saanut apua kouluvaikeuksissa. Eri vuosien keskinäiseen vertailukelpoisuuteen vaikuttaa kysymysten sisältöjen muutos vuoden 2004 lomakkeessa. (SotkaNet.) Huoltosuhde (demograafinen) on ollut korkea 51,2-52,4, ja on hieman nousujohteinen tarkasteluajanjakson aikana. Demograafinen huoltosuhde kuvaa, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 65-vuotiasta on lukumääräisesti suhteessa työikäiseen väestöön. (SotkaNet.) Osallistuminen Osallistumista kuvaava äänestysaktiivisuus on ollut 52,2 % kunnallisvaaleissa vuonna 2000 ja vuonna 2004 hieman kohonnut eli 56,6 %. Eduskuntavaaleissa äänestettiin hieman useammin vuonna 1999, jolloin % -osuus oli 60,6% ja vuonna 2003 myös hieman noussut 64,2%. Etenkin kunnallisvaaleissa äänestysaktiivisuus on ollut alhainen. Harrastukset Linnalan kansalaisopiston opiskelijamäärä vuonna 2004 kaikissa opintoryhmissä oli henkeä. Samoja henkilöitä osallistui useaan eri koulutukseen. Yhteensä vuonna 2004 oli opiskelijaa. (Linnala) Nuorisojärjestöjä on 5, kulttuurijärjestöjä 42 ja liikuntajärjestöjä 53. Liikuntapaikkoja on monipuolisesti eri ikäisille niin kunnan ylläpitäminä kuin yksityisesti toimivina. (kts. lisää: /vapaaaika/liikuntapalvelut) (Savonlinnan kaupunki) Kirjastojen lainamäärä oli kokonaisuudessa vuonna Asukasta kohden lainoja on ollut17,5/v (Savonlinnan kaupunki). Lähiympäristön viihtyvyys Ympäristön kunnossapidossa tulee panostaa puistoalueisiin, sataman ja torialueen viihtyvyyteen ja näin säilytettävä yleinen hyvä kesäkaupunki-imago unohtamatta ympärivuotista matkailuimagoa.

15 Hyvinvoinnin tila Terveydentila Terveydentilaa kuvataan sairastavuusindeksin sekä astma-, sepelvaltimotauti-, verenpaine-, psykoosi- ja diabetes- lääke korvausten avulla. Lisäksi nuorten terveydentilaa kuvattiin masennusarvion avulla kouluterveyskyselyä hyödyntäen ja tapaturman vuoksi sairaalassa hoidettuja tarkasteltiin eri ikäryhmissä. Sairastavuusindeksi on indikaattori, joka ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyys-eläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Savonlinnan sairastavuusindeksi on seudun toiseksi matalin. Vuonna 1999 luku on ollut korkein 103,3. Se oli 99.7 vuonna 2003 ja 99,5 vuonna (SotkaNet.) Eniten 40 v täyttäneistä käytti verenpainelääkkeitä. Heitä oli 15,9 % vuonna 2004 vastaavan ikäisestä väestöstä. %-osuus on tasaisesti nousut tarkasteluajanjaksolla vuoteen 2003 saakka, jonka jälkeen tilanne on hieman korjaantunut. Sepelvaltimotaudin vuoksi lääkkeitä käytti vuonna 2004 yli 40- vuotiaista 9,8 % ja luku on noussut tasaisesti. (SotkaNet.) Seuraava taulukko kuvaa verenpainelääkitystä yli 40 -vuotiailla Savonlinnassa, Etelä-Savossa ja koko maassa. Taulukko 2. Verenpainelääkkeitä käyttävien yli 40-vuotiaiden % -osuus Savonlinna 15, ,3 15,9 Etelä-Savo 13,4 13,7 13,9 13,9 13,9 Koko maa 11,8 11,9 11,9 11,9 11,9 Psykoosilääkkeitä käytettiin vuonna 2004 yli 65-vuotiailla /1000 vastaavan ikäisestä 29,4 ja luku on pysynyt jokseenkin samana tarkastelujakson ajan. Koko väestöstä psykoosilääkkeitä käyttäneitä oli tällöin 1.9 % ja määrä on tasaisesti lisääntynyt vuodesta 1999 (1.6 %). Depressiolääkkeiden käyttö on lisääntynyt vuotiaiden kohdalla tarkasteluajanjaksolla tasaisesti (4,6 6,2 %). Yli 65-v täyttäneiden kohdalla tilanne on pysynyt jokseenkin samana ja oli 8,5 % vuonna (SotkaNet.) Erityiskorvattaviin lääkkeisiin astman vuoksi oikeutettuja 40 -vuotta täyttäneitä oli 5,4 % vuonna 2004 ja näin enemmän kuin Etelä-Savossa ja koko maassa. (SotkaNet.)

16 16 Taulukko 3. Astmalääkkeitä käyttävien yli 40-vuotiaiden % -osuus Savonlinna 5,3 5,4 5,4 5,4 5,4 Etelä-Savo 4,5 4,7 4,8 4,8 4,9 Koko maa 3,8 4 4,1 4,1 4,2 Diabetes yli 40 -vuotta täyttäneillä näyttää lisääntyneen nopeimmin. Lääkekorvausta sai 3,8 % vuonna Luku oli tarkastelujakson alussa 3,1 %. Diabetes näyttää olevan Etelä-Savon tilastoissa keskimääräistä luokkaa ja samalla hieman yleisempää kuin maassa keskimäärin. (SotkaNet.) Taulukko 4. Diabeteslääkkeitä käyttävien yli 40-vuotiaiden % -osuus Savonlinna 3,1 3,2 3,4 3,6 3,8 Etelä-Savo 3,1 3,2 3,5 3,6 3,8 Koko maa 2,7 2,9 3,1 3,2 3,4 Keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta luokan oppilaista kouluterveyskyselyn perusteella poti 12,6 % vuonna 2000 ja 10,7 %, vuonna 2002, % -osuus oli hieman noussut vuonna 2004, jolloin se oli 12,2 %. Muutokset eivät kuitenkaan ole huomionarvoisia pienen aineiston vuoksi. Verrattuna koko maan % osuuteen vuonna 2004, jolloin masennusta kokeneita oli 11,8 % ja Etelä-Savossa 12,5 % on tilanne Savonlinnassa keskitason alapuolella verrattuna Etelä-Savoon ja valtakunnallisesti taas keskitason yläpuolella. Mielenterveysongelmat ovat erityinen huolenaihe. Nuorten kohdalla lisäystä on sekä kouluterveyskyselyn että muun SotkaNetin mielenterveyden häiriöitä koskevan tilastotiedon osoittamana Masentuneisuutta kouluterveyskyselyssä kysytään 12 kysymyksen avulla, jossa taustalla on ns. Beckin masentuneisuusmittari, joka on laajassa kliinisessä käytössä ja tuloksia voidaan pitää luotettavasti suuntaa antavina. Kysymyksiä ei myöskään ole muutettu eri vuosien aikana ja ovat siksi vertailukelpoisia. (SotkaNet.) Kuviossa 9 on yhteenveto, jossa on Savonlinnan osalta keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta kokeneiden luokkalaisten ( %) osuus sekä mielenterveydenhäiriöihin sairaalahoitoa saaneiden vuotiaiden / 1000 asukasta osuus. (SotkaNet)

17 17 Nuorten mielenterveys Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % luokan oppilaista Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet vuotiaat / 1000 Kuvio 9. Nuorten mielenterveys (SotkaNet) Tapaturman vuoksi sairaalassa hoidettujen 65 vuotta täyttäneiden osuus ( %:a vastaavan ikäisistä) on hieman lisääntynyt. Vuonna 2003 % -osuus oli 3,7. (SotkaNet.) Sosiaalinen hyvinvointi Sosiaalisen hyvinvoinnin mittareina käytettiin avioerojen lukumäärää, läheisen ystävän puutetta, työttömyyseläkkeellä olevien lukumäärää, yksinasuvien 75- vuotta täyttäneiden osuutta ja yksinhuoltajaperheiden lukumäärää. Avioeroja oli tarkasteluajanjaksolla eniten vuonna Tällöin eroja oli 18,4 verrattuna 1000 vastaavan ikäisiin naimisissa olevaan henkilöön ( vuotiaat). Vuonna 2000 avioerojen määrä oli laskenut 11,7:aan/1000 kohden, mutta taas noussut vuonna 2004, jolloin avioerojen määrä oli 17,6/1000 naimisissa olevaa vuotiasta kohden. (SotkaNet.) Läheisen ystävän puutetta koki luokan oppilaista vuonna ,7 %., vuonna 2002 luku oli 11,8 % ja vuonna 2004 hieman enemmän eli 13,3 %. Koko maan keskiarvo vuonna 2004 oli 11,7 % ja Etelä-Savossa 12,1 %. Koko maan ja Etelä-Savon tuloksiin verrattuna % -osuudet ovat huonompia ja yksinäisyyttä kokevia nuoria on paljon. (SotkaNet.) Kuvio 10. Ei yhtään ystävää 8.-9 luokkalaiset 13, , ,5 Etelä-Savo Koko maa Savonlinna 11 10, Kuvio 10. Ei yhtään ystävää luokkalaiset

18 18 Kodin ulkopuolelle sijoitettuja vuotiaita lapsia ja nuoria %:na vastaavan ikäisestä väestöstä oli tarkasteluajanjaksolla 0,9 1,2 % välillä vastaavan ikäisistä. Vuonna 2004 sijoituksia oli 1,1 %. Etelä-Savossa sijoitettuja oli 1 % vuonna 2004 ja koko maassa hieman yli 1 %. (SotkaNet.) Työkyvyttömyyseläkettä sai vuotiaista suhteessa 1000 vastaavan ikäiseen 93,8 vuonna Vuonna 2004 vastaava luku oli 93,5. Tilanne on viime vuosina pysynyt vakiona. (SotkaNet.) Yksinasuvia yli 75-vuotiaita on ollut jokseenkin saman verran. Heitä oli 49,6% vuonna 2004 tämän ikäisistä. (SotkaNet). Yksinhuoltajaperheitä oli 21.3 % lapsiperheistä vuonna Luku on pysynyt lähes samana vuosina (SotkaNet). Turvallisuus Rattijuopumusrikoksia vuoden 2003 tilastossa oli 65 juopumusta/v. Suurin lukumäärä oli vuonna 2001, jolloin todettiin 87 rattijuopumusta. (Tilastokeskus.) Savonlinnan kihlakunnan alueella törkeitä rattijuopumuksia oli 162 vuonna 2001, ja 161 vuonna 2002, lukumäärä läski vuonna 2003, jolloin se oli 152, mutta nousi 190:een vuonna (Savonlinnan kihlakunta.) Liikenneonnettomuustilasto on vain vuodelta Poliisi oli kirjannut 200 liikenneonnettomuutta, joissa oli joko kuolleita tai loukkaantuneita. (Tilastokeskus.) Koti- ja perheväkivaltatilasto kertoo näiden rikosten lisääntyneen vuodesta 1999 (347) vuoteen 2003, jolloin lukumäärä oli 465. Koko maassa ovat nämä tilastot huolestuttavasti nousseet myös vuoden 2005 aikana. (Tilastokeskus.) Väkivaltarikoksia verrattuna 1000 asukkaaseen oli 4,6 vuonna 1999, vuonna 2003 luku oli 7, ja vuonna ,7 (SotkaNet). Omaisuusrikoksia tehtiin eniten vuonna 2001, jolloin niitä oli Vähiten rikoksia tehtiin vuonna 2002, jolloin luku oli Vuonna 2003 vastaava luku oli (Tilastokeskus) Huumausainerikostilasto kertoo, että vuonna 1999 rikoksia oli 28.. Vuonna 2003 tilastoitiin Savonlinnassa 49 huumausainerikosta ja 53 vuonna Vuonna 2005 lokakuussa oli tilastoitu 42 näitä rikoksia. (Tilastokeskus)

19 Hyvinvoinnin saldo Kuolleisuus suhteessa asukasta kohden on vähentynyt tarkasteluajanjaksolla. Se on korkea useimmissa alueen kunnissa, paitsi Savonlinnassa. Vuonna 2003 luku oli 885,1, korkeimmillaan se oli vuonna 2000, jolloin se oli 1041,2. (SotkaNet.) Menetetyt elinvuodet PYLL -indeksinä kertovat, että Savonlinnan väestön hyvinvointi menetettyinä elinvuosina on 10 % maan keskiarvoa heikompi ja tilanne on sama myös eri sukupuolten osalta. Miesten hyvinvoinnin menetyksiä selittävät tasaisesti nouseva diabeteksen osuus sekä dementia, mielenterveys- ja ruuansulatuselinten sairaudet, tapaturma- ja myrkytyskuolemat sekä itsemurhat. Diabeteksen ja mielenterveyssairauksien osuus on kaksinkertainen maan keskiarvoon verrattuna. Naisten hyvinvoinnin menetyksiä selittävät mielenterveyssairaudet ja tasaisesti nousevat sepelvaltimotaudin ja kroonisten, ahtauttavien keuhkosairauksien sekä alkoholisairauksien osuus. Mielenterveyssairauksien osuus on yli nelinkertainen maan keskitasoon nähden. Savonlinnan väestössä lukumääräisesti eniten henkistä pääomaa menetetään miesten tapaturmaisissa kuolemissa ja miesten itsemurhissa. Liikennetapaturmissa menetettyjen elinvuosien osalta arvot ovat maan keskitasoa tai alle ja suunta on laskeva molempien sukupuolten kohdalla. (Efektia) Liite 5. 4 YHTEENVETO JA PAINOPISTEET Savonlinna on luonnonläheinen ja turvalliseksi asuinpaikaksi koettu seutu. Puhdas ilma, vesistöjen ja veden korkea laatu ovat Savonlinnan ehdottomia valtteja. Ympäristön tilaa on yhdessä seutukunnan kanssa parannettu mm. perustamalla seitsemän kunnan yhteinen aluejätelaitos, joka on tehostanut jätteiden kuljetusta. Negatiivinen väestökehitys on pysähtynyt vuonna 2004, jolloin nettomuutto oli 0. Savonlinnan alueella tapahtuu kuitenkin voimakasta sisäistä väestömuuttoa. Tämä näkyy myös pientalorakentamisen lisääntymisenä. Opiskelijoiden osuus väestömäärästä on tärkeä. Tulisikin miettiä, mikä saisi opiskelijat viihtymään paikkakunnalla ja jopa jäämään tänne. Ongelmana ovat huonot liikenneyhteydet, erityisesti juna- ja bussiliikennettä tulisi kehittää. Savonlinnan seutu koetaan hyvänä seutuna elää ja asua, jos tarjolla olisi enemmän työpaikkoja. Teollisten uusien työpaikkojen luominen on ollut vaikeaa, mutta palvelu- ja matkailuala on tarjonnut paremmin mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseen.

20 20 Taloudellinen kehitys on ollut ongelmallista jo vuosien ajan. Peruspalvelujen tarjonnan säilyttäminen vaatii tulevaisuudessa entistä enemmän yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat jatkuvasti nousseet. Kumulatiivista alijäämää on kertynyt vuoteen 2004 mennessä Nuorten elämäntavoissa on havaittavissa positiivista kehitystä tupakanpolton vähenemisenä ja liikunnan lisääntymisenä ja huumeiden kokeiluluonteisen käytön vähentymisenä. Savonlinnassa erityinen huolenaihe on kuitenkin nuorten henkisen pahoinvoinnin lisääntyminen, joka näkyy kouluterveyskyselyssä humalahakuisen juomisen lisääntymisenä, läheisen ystävän puutteena, vanhemmuuden puutteen kokemisena ja mielenterveysongelmien kasvuna. Alkoholiveron pudotus saattaa osaltaan tulevaisuudessa näkyä myös nuorten kohdalla humalahakuisen juomisen lisääntymisenä. Ongelmien tunnistaminen ja varhainen puuttuminen jo päiväkoti-ikäisten keskuudessa olisi tarpeen. Perhetyöntekijöiden tarve on ilmeinen. Nuorten ja lasten mielenterveysongelmien lisääntyminen on huolestuttavaa ja vaatisi lisäselvityksiä. Kokonaistyöttömyys on laskenut, samoin nuorisotyöttömyys. Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, jotka ovat jääneet koulutuksen ulkopuolelle, ovat erityisenä haasteena. Myös koulunsa keskeyttävät nuoret tarvitsevat erityistukea. Savonlinnassa on runsaasti tarjolla erilaisia kulttuuri - ja liikuntajärjestöjä. Liikuntapaikkoja ja harrastetoimintaa on myös monipuolisesti tarjolla eriikäisille. Rattijuopumukset ovat lisääntyneet sekä koti - ja perheväkivalta on lisääntynyt. Muut rikokset ovat vastaavasti vähentyneet. Painopisteet hyvinvoinnin kehittämisessä Lasten ja nuorten hyvinvointi Perheiden tukeminen Ennaltaehkäisevä työ Henkinen hyvinvointi

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Päihdeavainindikaattorit

Päihdeavainindikaattorit Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

HAAPAVEDEN SIIKALATVAN SEUTUKUNNAN Sosiaali ja terveyspiiri Helmi HYVINVOINTIKERTOMUS 2010

HAAPAVEDEN SIIKALATVAN SEUTUKUNNAN Sosiaali ja terveyspiiri Helmi HYVINVOINTIKERTOMUS 2010 1 HAAPAVEDEN SIIKALATVAN SEUTUKUNNAN Sosiaali ja terveyspiiri Helmi HYVINVOINTIKERTOMUS 2010 Päivitetty 2009/2010;Terttu Piippo, Eila Vuolo ja Marja Hallenberg. Haapaveden kaupunki, Sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 TYÖLLISYYS VUONNA 2008 Kittilässä nuorisotyöttömiä oli 4.7 % 15-24-vuotiaasta työvoimasta.

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Heikki Laukkanen Kunnallistaloustyöryhmän puheenjohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto Mikkeli 13.9.2010 4 Lähde: Verohallinto Etelä-Savon kuntien tilitetyt kunnallisverot

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE

HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE Leena Ahola Terveempi Pohjois-Suomi projekti Oulun Eteläinen Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 15.2.21 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO.. 3 2 HYVÄN ELÄMÄN INDIKAATTORIT...

Lisätiedot

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 5.12.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien työikäisten tilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk 30.5.2017 Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET

LAPSET, NUORET JA PERHEET LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Sosiaalitaito Työpapereita Joulukuu 26 1 SISÄLLYS Johdanto... 7 1. Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Hiiden seudun eroja ja yhtäläisyyksiä... 8 1.1 Väestö...

Lisätiedot

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Hyvinvointi. Harri Jokiranta 25.11.2015

Hyvinvointi. Harri Jokiranta 25.11.2015 Hyvinvointi Harri Jokiranta 25.11.2015 Tulonjako ja toimeentulotuki 2013 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Koko maa 7 Etelä-Pohjanmaa 6,2 Alajärvi 7,7 Vimpeli 5,5 Soini 5,6

Lisätiedot

Väestömuutos hankekunnissa

Väestömuutos hankekunnissa Väestömuutos hankekunnissa Nettomuutto v. Väestömuutos % - -40,0-30,0-20,0-10,0 0,0 10,0 20,0 Ikärakenteen muutos - Lapissa ja koko maassa 30 20 10 0-10 -20-30 0-14 -vuotiaiden määrän muutos % 65 v. täyttäneiden

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet. Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST Luvussa tarkastellaan lähemmin LOSTin kuntia Inkoo, Karjalohja,

Lisätiedot

Joensuun selvitysalue yhdessä

Joensuun selvitysalue yhdessä Toimintaympäristön muutokset Joensuun selvitysalue yhdessä 27.6.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

S2. IKKU-hankkeeseen osallistuneiden kuntien ikääntyneen väestön kuvaus (Aila Pikkarainen)

S2. IKKU-hankkeeseen osallistuneiden kuntien ikääntyneen väestön kuvaus (Aila Pikkarainen) 1 S2. IKKU-hankkeeseen osallistuneiden kuntien ikääntyneen väestön kuvaus (Aila Pikkarainen) IKKU-hankkeeseen osallistui kaikkiaan 18 kuntaa tai kuntayhtymää eri puolilta Suomea. Hankevuosien 2009 2012

Lisätiedot

Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys

Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys Joulukuu 27 SISÄLLYS ESIPUHE... 1 OSA I ALUEEN SOSIOEKONOMINEN TILANNE TILASTOJEN JA HAASTATTELUJEN KAUTTA TARKASTELTUNA... 2 1 YHTEENVETO ALUEEN SOSIOEKONOMISESTA

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta vähemmän kuin koko maassa. Työllisyyskatsaus, syyskuu

Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta vähemmän kuin koko maassa. Työllisyyskatsaus, syyskuu NÄKYMIÄ LOKAKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta vähemmän kuin koko maassa Työllisyyskatsaus, syyskuu 2013 22.10.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2012 20.3.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntatilaisuus

Etelä-Savon maakuntatilaisuus Etelä-Savon maakuntatilaisuus 11.5.2016 Etelä-Savon maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet Etelä-Savon maakuntatalous Etelä-Savon

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntapäivä

Terveyden edistämisen kuntapäivä Terveyden edistämisen kuntapäivä 22.3.2010 Sairastavuusindeksi 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kemi Keminmaa Tornio Hyvinvoinnin tarkastelu Kaste- indikaattoreiden

Lisätiedot

TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA

TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA Keski-Suomen sairaanhoitopiiri TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA - Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohti sairaanhoitopiireittäin - Väestön ikärakenne

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, 20.5.2016 LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA Alueuudistuksen yleiskuva Lähde: Alueuudistus.fi-verkkosivut 1 Uudistuksessa on monenlaisia tietotarpeita

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011. Matti Viialainen

MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011. Matti Viialainen MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011 Matti Viialainen Väestönmuutos maakunnittain 1-10/2011* 28.11.2011 Maakuntavaltuusto 2 Muuttoliike maakunnittain 1-10/2011* 28.11.2011 Maakuntavaltuusto 3 Nettomuutto Savonlinnan

Lisätiedot

Nuorten aktivointiaste Etelä-Savossa heinäkuussa koko maan toiseksi korkein. Työllisyyskatsaus, heinäkuu klo 9:00

Nuorten aktivointiaste Etelä-Savossa heinäkuussa koko maan toiseksi korkein. Työllisyyskatsaus, heinäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ ELOKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Nuorten aktivointiaste Etelä-Savossa heinäkuussa koko maan toiseksi korkein Työllisyyskatsaus, heinäkuu 2013 20.8.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila Korkeakouluharjoittelija Mia Lindfors ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 8/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-toukokuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt suunnilleen saman verran

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömyys on lisääntynyt vuodentakaisesta tilanteesta koko maata vähemmän kaikissa ammattiryhmissä

Etelä-Savossa työttömyys on lisääntynyt vuodentakaisesta tilanteesta koko maata vähemmän kaikissa ammattiryhmissä NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömyys on lisääntynyt vuodentakaisesta tilanteesta koko maata vähemmän kaikissa ammattiryhmissä Työllisyyskatsaus, lokakuu 2013 26.11.2013

Lisätiedot

Mulla on asiaa hankkeessa kerätyt indikaattoritiedot

Mulla on asiaa hankkeessa kerätyt indikaattoritiedot Mulla on asiaa hankkeessa kerätyt indikaattoritiedot Mikkelin ammattikorkeakoulun nuorisoalan osaamiskeskittymän Juvenian hallinnoimassa Mulla on asiaa hankkeessa on kerätty tietoa 7-13-vuotiaiden hyvinvoinnista

Lisätiedot

Palvelu- ja myyntityön työpaikkoja tänä vuonna työnvälityksessä selvästi viime vuosia vähemmän. Työllisyyskatsaus, syyskuu

Palvelu- ja myyntityön työpaikkoja tänä vuonna työnvälityksessä selvästi viime vuosia vähemmän. Työllisyyskatsaus, syyskuu NÄKYMIÄ LOKAKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Palvelu- ja myyntityön työpaikkoja tänä vuonna työnvälityksessä selvästi viime vuosia vähemmän Työllisyyskatsaus, syyskuu 2014 21.10.2014 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus

Lisätiedot

Työttömien määrä laskee kesää kohti viime vuoden tapaan. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9.00

Työttömien määrä laskee kesää kohti viime vuoden tapaan. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömien määrä laskee kesää kohti viime vuoden tapaan Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 27.5.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli huhtikuun

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2017

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2017 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2017 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.

Lisätiedot

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras Työllisyyskatsaus, toukokuu 2013 25.6.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11. Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.2006 8.3.2007 1 Mikä? Lapin lääninhallituksen koordinoima läänien yhteinen

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömyys lisääntyi kesäkuussa vähemmän kuin koko maassa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömyys lisääntyi kesäkuussa vähemmän kuin koko maassa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömyys lisääntyi kesäkuussa vähemmän kuin koko maassa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2013 23.7.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot