SAVONLINNAN HYVINVOINTIKERTOMUS SYKSY 2005

Transkriptio

1 SAVONLINNAN HYVINVOINTIKERTOMUS SYKSY 2005 HYVOKE -projekti

2 2 SISÄLTÖ 2 1 JOHDANTO 3 2 HYVÄN ELÄMÄN ELINKAAREN INDIKAATTORIMALLI 4 3 HYVINVOINTIA KUVAAVA TILASTOTIETO Taustatiedot kunnasta...5 Väestökehitys...5 Koulutustaso...5 Taloudelliset resurssit...5 Palveluiden kustannukset...6 Palveluiden käyttö Hyvinvointia ennakoivat tekijät...9 Fyysisen ympäristön hyvinvointi...9 Elämäntapavalinnat Toimintaympäristö ja elinolot hyvinvoinnin mahdollistajina...12 Koulutus ja työ...12 Perustarpeet...13 Osallistuminen...14 Harrastukset...14 Lähiympäristön viihtyvyys Hyvinvoinnin tila...15 Terveydentila...15 Sosiaalinen hyvinvointi...17 Turvallisuus Hyvinvoinnin saldo YHTEENVETO JA PAINOPISTEET...19 Liite 1 Savonlinnan Hyvoke-työryhmä ja Savonlinnan osaprojektin projektiryhmä Liite 2 Indikaattorilista Liite 3 Taulukot Liite 4 Etelä-Savon maakuntaliiton taloustilastoja Liite 5 Savonlinnan pyll-indeksi Kannen kuva: Varpu Vaarnamo

3 3 1 JOHDANTO Kuntalaki määrittelee kunnan keskeiseksi tehtäväksi kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen ja alueensa kestävästä kehityksestä huolehtimisen. Tähän kuuluu myös hyvinvointipalveluista huolehtiminen käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa. Terveys 2015 ohjelma linjaa terveyspolitiikkaa terveyden edistämistä painottavaksi. Kuntapäättäjät sekä viranhaltijat ovat avainasemassa, miten näihin haasteisiin kunnissa vastataan. Stakes käynnisti vuonna 2003 laajamittaisen hankekokonaisuuden (Tejo = Terveyden edistämisen paikalliset rakenteet ja johtaminen) kehittämään erilaisia työvälineitä helpottamaan kuntien hyvinvointiin liittyvää päätöksentekoa. Pilottikuntien kanssa on kehitetty työvälineitä, joita on otettu käyttöön useissa ns. kakkosringin hankkeissa eri puolilla Suomea. Etelä-Savossa käynnistyi vuonna 2004 Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnan terveysalan laitoksen hallinnoimana ESR -rahoitteinen HYVOKE -projekti, jossa kolmen eri osaprojektin sisältöinä on hyvinvointia edistävän päätöksenteon kehittäminen ja hyvinvointiosaamisen lisääminen. Savonlinnan osaprojektissa on mukana kaikki JJR -kunnat (Joroinen, Juva ja Rantasalmi), Itä-Savon ky:n kunnat (Rantasalmen lisäksi Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Savonlinna, Savonranta ja Sulkava) ja lisäksi Parikkala, johon liittyivät Saari ja Uukuniemi vuoden 2005 alusta. Hankkeen tuloksena ovat syntymässä hyvinvointikertomukset kuntiin sekä erilaisia strategisen työskentelyn malleja hyvinvointiasioiden saattamiseksi osaksi kunnan strategiaa. Hanke etenee Itä-Savon ky:ssä seudullisen hyvinvointistrategian suunnitteluun ja mukana olevien kuntien hyvinvointitiedot kootaan yhteiseen indikaattoripankkiin ISSHP:in (jatkossa terveydenhuoltopiiri) ylläpidettäväksi. Savonlinnan Hyvoke -poikkihallinnollinen työryhmä (liite 1) on työskennellyt hyvinvointikertomuksen laatimiseksi ja tehnyt syksyllä 2005 käytettävissä olleen, tilastotietoihin perustuvan koonnan hyvinvointitiedosta. Koottu hyvinvointitieto on jäsennelty Hyvän elämän elinkaaren mallin mukaisesti. Mallin taustalla on Mikkelin ammattikorkeakoulun, Sisäasiainministeriön ja kolmen eri aluekeskuksen (Savonlinna, Kuusamo ja Pietarsaari) yhteishankkeena tehty tutkimus Hyvän elämän indikaattorit, jossa eri tavoin kerättiin tietoa siitä, mitä hyvällä elämällä ymmärrettiin ja miten kunta saattoi sen mahdollistaa. Malli kehitettiin Savonlinnan osaprojektin projektiryhmän (liite 1) ja projektissa mukana olevien kuntien poikkihallinnollisten ryhmien kanssa. Ammattikorkeakoulun opiskelijat keräsivät keväällä 2005 tilastotiedon ja opinnäytetyönä on syntymässä indikaattoripankki. Indikaattoripankki sisältää kerätyn hyvinvointitiedon sekä kaikkien kuntien hyvinvointikertomukset, joihin sisältyy myös omia kuntakohtaisia indikaattorivalintoja yhteisten indikaattoreiden lisäksi. Tarkoituksena on luoda pysyvä käytäntö, jossa valtuustokauden alussa tehdään laajempi kunnan hyvinvoinnin analyysi ja laaditaan hyvinvointikertomus sekä kerran vuodessa ennen budjetin tekemistä päivitetty lyhyempi versio hyvinvointitiedoista ns. hyvinvointitilinpito. Kunnat ovat tehneet omia malleja siitä, miten hyvinvointikertomuksesta on edetty hyvinvointistrategisiin linjauksiin. Kaikki kunnat ovat tämän työskentelyn pohjaksi tehneet yhteenvedon hyvinvointitiedosta, joka on hyvinvointikertomusten lopussa.

4 4 2 HYVÄN ELÄMÄN ELINKAAREN INDIKAATTORIMALLI Hyvän elämän elinkaaren indikaattorimallin lähtökohtana on hyvinvoinnin ymmärtäminen kokonaisvaltaisesti hyvän elämän näkökulmasta. Hyvän elämän määrittely on tehty terveyden edistämisen ja kestävän kehityksen näkökulmista. Hyvä elämä kunnassa mahdollistuu, kun ns. taustatekijät ovat kunnossa. Hyvinvointia ennakoivia tekijöitä on ryhmitelty fyysisen ympäristön hyvinvointiin, elämäntapoihin sekä toimintaympäristöön ja elinoloihin vaikuttaviksi tekijöiksi. Terveydentilaa, sosiaalista hyvinvointia ja turvallisuutta on kuvattu Hyvinvoinnin tilan indikaattoreina. Hyvinvoinnin saldo sisältää menetettyjen elinvuosien indeksin tietoja sekä kuolleisuutta kuvaavan tilastotiedon. Itsemurhatieto kuvataan sairaanhoitopiireittäin. Indikaattorilista on liitteenä 2. Hyvinvointia ennakoivat tekijät 1. Fyysisen ympäristön hyvinvointi Juomaveden laatu Vesistöjen tila Ilman laatu Taustatekijät Väestökehitys, koulutustaso, taloudelliset resurssit, palveluiden käyttö ja kustannukset 2. Elämäntapavalinnat Tupakointi Alkoholin- ja huumeiden käyttö Liikuntatottumukset Hyvinvoinnin tila 3. Toimintaympäristö ja Terveydentila elinolot hyvinvoinnin Sosiaalinen hyvinvointi Hyvinvoinnin mahdollistajina Turvallisuus saldo Opiskelu- ja työllistymismahdollisuudet Koettu hyvinvointi Kuolleisuus Työttömyys Menetetyt elinvuodet Perustarpeiden tyydyttyminen (=PYLL-indeksi) Osallistuminen Harrastusmahdollisuudet Lähiympäristön viihtyvyys Kuvio 1. Hyvän elämän elinkaaren indikaattorimalli

5 5 3 HYVINVOINTIA KUVAAVA TILASTOTIETO 3.1 Taustatiedot kunnasta Väestökehitys Vuosien välisenä aikana kokonaisväestömäärä on vähentynyt 800 hengellä. Vuonna 2005 savonlinnalaisia oli Väestöryhmien osuudessa nähdään kehitys väestön vanhenemisesta, yli 75 - vuotta täyttäneiden osuus suurenee ja nuorimpien ikäryhmien pienenee. Väestöennuste vuodelle 2020 on Sama kehitys on nähtävissä ympäristökunnissakin. Nettomuutto (1000 /asukasta) on kuitenkin ollut korjaantunut viime vuosina. Vuosien nettomuutto on vaihdellut välillä -12,0-0,0. (SotkaNet.) 75-vuotta täyttäneet väestöstä Enonkoski Juva Kerimäki Parikkala Punkaharju Rantasalmi Savonlinna Savonranta Sulkava Kuvio vuotta täyttäneet väestöstä %:na (SotkaNet) Koulutustaso Koulutustaso Savonlinnassa on vuosien aikana kohonnut ja muuttunut siten, että sekä keskiasteen että ylempien tutkintojen määrä on lisääntynyt. (SotkaNet.) Taloudelliset resurssit Taloudellisissa resursseissa vuosikatteessa ( /asukas) on tapahtunut suurta vaihtelua. Vuonna 2002 vuosikate oli korkeimmillaan, jolloin se oli 264 / asukas. Vuonna 2004 vuosikate oli -38 /asukas ollen alimmillaan tarkasteluajanjaksolla ( ). (Etelä-Savon maakuntaliitto)

6 6 Verotuloissa Savonlinnan tulos on seudun keskiarvoa parempi. Verotulot ovat kuitenkin vaihdelleet vuosittain. Vuonna 2002 verotulot olivat tarkasteluajanjakson korkeimmat 2422 /asukas/v. Vuoden 2004 verotulot olivat 2383 /asukas/v. Etelä-Savon keskiarvoon (2224 /asukas) ja muihin kuntiin verrattuna, verotulot olivat kolmanneksi suurimmat koko Etelä-Savossa. (Etelä-Savon maakuntaliitto) Toimintakate on vuosina kehittynyt negatiiviseen suuntaan. Sama kehitys on tapahtunut koko Etelä-Savossa. Toimintakate vuonna 2004 oli /asukas. Koko Etelä-Savossa se oli /asukas ja oli heikompi verrattuna Savonlinnaan. (Etelä-Savon maakuntaliitto/ tilastot.) Kumulatiivista alijäämää vuonna 2004 oli Savonlinnassa (Etelä-Savon maakuntaliitto). Taloudellinen tilanne on huonontunut ja se on aiheuttanut erilaisia toiminnallisia supistuksia ja säästöohjelmia. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on parhaillaan menossa ja uudistusten myötä toivotaan löytyvän korjausta tilanteeseen. Palveluiden kustannukset Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat tasaisesti lisääntyneet tarkastelujakson aikana. Savonlinnassa sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2004 olivat 2329 /asukas, joka on alle maan keskiarvon ja yli maakunnan keskiarvon (liite3, taulukko 1) (SotkaNet) Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas (1073) Savonlinna I-Savon shp Etelä-Savo Koko maa Kuvio 3. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Erikoissairaanhoidon nettokustannukset ovat nousseet tasaisesti ja olivat Savonlinnassa 890 /asukas vuonna 2004.(SotkaNet). Kuvio 4. Erikoissairaanhoidon kustannuskehitys on ollut nopeaa ja rasittaa kuntien taloutta.

7 7 Savonlinnassa erikoissairaanhoidon nettokustannukset ovat koko tarkasteluajanjakson olleet maakunnan keskiarvoa korkeammat (liite 3, taulukko 2) Erikoissairaanhoidon nettokustannukset /asukas (1071) Kuvio 4 Erikoissairaanhoidon nettokustannukset Savonlinna I-Savon shp Etelä-Savo Koko maa Perusterveydenhuollon nettokustannukset Savonlinnassa ovat vuonna 2004 ovat 398 /asukas. Vuosien aikana perusterveydenhuollon nettokustannukset ovat tasaisesti nousseet, mutta ovat edelleen selvästi alle Etelä-Savon keskiarvon ( 532 /asukas), (liite3, taulukko 3). Kuvio Perusterveydenhuollon nettokustannukset (ml.hammashuolto), euroa / asukas (1072) Savonlinna I-Savon shp Etelä-Savo Koko maa Kuvio 5: Perusterveydenhuollon nettokustannukset, ml.hammashuolto (SotkaNet). Vanhusten laitospalvelujen nettokustannukset (1000 /yli 75v) Savonlinnassa olivat 1140 yli 75-vuotiaita laitoksissa olevia kohden kun se koko maassa on (Etelä-Savon maakuntaliitto). Vuonna 2003 vanhusten laitoshoidon

8 8 nettomenot euroa/asiakas Savonlinnassa oli 99 /asukas. Vertailtaessa esimerkiksi Rantasalmeen, vastaava luku oli 126 ja Kerimäellä 250. ( Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat nousussa. Erityisen nopeasti ovat erikoissairaanhoidon menot kasvaneet. Savonlinna maksaa suurimman maksuosuuden ISSHP:n erikoissairaanhoidon kustannuksista. Perusterveydenhuollossa on ennaltaehkäisevän työn resursseja vuosien varrella karsittu. Sosiaalitoimen menot ovat myös kasvaneet. Lakisääteiset velvoitteet ja väestön vanheneminen näkyvät palvelutarpeissa. Pitkäaikaistyöttömyys lisää osaltaan kustannuksia toimeentulotuen saajien osalta. Ihmiset osaavat myös nykyisin paremmin hakea apua ja ovat tietoisia etuuksistaan. Laitoksissa olevat vanhukset ovat myös entistä raskaampihoitoisia. Terveydenhuoltopiirin osalta ratkaisuja tehdään vuoden 2006 aikana. Periaatteena on, että laitospaikkoja ei lisätä ja avopalveluja tuetaan esim. pienryhmäkotien avulla. Vanhusten laitoshoitopaikkoja on Savonlinnassa huomattavasti vähemmän kuin muissa lähikunnissa. Palvelutaloverkosto Savonlinnassa on kuitenkin ilmeisen kattava. Lasten päivähoidon käyttökustannukset ovat tilastojen mukaan myös jatkuvasti nousseet (Sotka). Käyttökustannusten vertailu toisiin kuntiin on kuitenkin hankalaa, koska niihin lasketaan kuuluvaksi erityyppistä toimintaa. Kunnat eivät näin ollen ole keskenään vertailukelpoisia. Lasten määrän vähenemisen myötä joudutaan miettimään päivähoidon kustannuskysymyksiä ja rakenteita kuitenkin uudelleen. Periaatepäätös perhepäivähoidon kehittämisestä on jo tehty. Peruskoulun nettokustannukset vuonna 2003 olivat n / oppilas Savonlinnassa ja koko maan keskiarvoa 5300 /oppilas huomattavasti alemmat. Myös vuoden 2004 nettokustannukset ovat edelleenkin alhaiset, vaikka hieman nousua on tapahtunutkin. Kokonaisnettokustannukset /asukas olivat Savonlinnassa vuonna 2004 n. 440 / asukas. (Tilastokeskus) Savonlinnassa on maan pienimmät tuntikehykset ja erityisopetus lisääntyy koko ajan normaaliopetuksen kustannuksella. Luokkien ryhmäkoot ovat suurenemaan päin. Koululla on näin entistä suuremmat haasteet antaa laadukasta opetusta pienillä resursseilla. Lukion kokonaiskustannukset olivat Savonlinnassa kaupunkimaisten kuntien keskitasoa vuonna 2003 (Tilastokeskus). Savonlinnassa viime vuosina tapahtunut lukiotoiminnan keskitys näkyy kustannusten tasoittumisena. Kouluterveydenhuoltoa on koko ajan vähennetty valtakunnallisen trendin mukaan. Kehityksellä on ollut haitallinen vaikutus nuorten terveyteen. Oppilaan ohjaukseen on myös syytä kiinnittää huomiota, jotta nuorten syrjäytymiskehitys ei lähde etenemään esim. sen vuoksi, että jäädään ilman ammattitutkintoa.

9 9 Palveluiden käyttö Kodinhoitoavun, tukipalveluiden ja omaishoidon tuen piirissä olevat 65 v täyttäneet ( % osuus vastaavan ikäisistä) oli pysynyt seurantavuosina kutakuinkin samana 15,6-15,9 % (SotkaNet). Palvelutarve on lisääntynyt väestön vanhetessa ja palvelujen sisältöä on jouduttu karsimaan. Hoidettavat ovat entistä vaikeampihoitoisia ja näin enemmän apua tarvitsevia. Kotipalveluhenkilöstöä onkin lisätty vuonna 2004, kotisairaanhoito ja apu ovat keskittäneet palveluitaan. Vanhusten lisääntyneeseen päihdeongelmaan on A-klinikan ja sininauhaliiton yhteistyössä aloitettu toukokuussa 2005 projekti, jossa kotipalvelun mukana kiertää työntekijä kartoittamassa tilannetta ja auttamassa hoitoon pääsyssä. RAY toimii rahoittajana. Mielenterveyshäiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17 v (/1000 vastaavanikäistä kohden) on vähentynyt 3,8:sta 3,1:ään vuoteen Vuosittaista vaihtelua on aineistossa vuotiaiden kohdalla 7,5 ja 9,8 välillä (SotkaNet). Vuonna 2004 luku on noussut huolestuttavasti, mikä on kuvattu sivun 17 kuviossa 9 yhdessä kouluterveyskyselyn tulosten kanssa. Työryhmässä nähtiin ensiarvoisen tärkeänä ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen merkitys. Hoitoon pääsy on vaikeutunut, tarve hoitoon on kuitenkin tilastokertomaa suurempaa. Järjestelmällisen hammashuollon käyttötilastoissa (Sotka) näkyy hammaslääkäripula. Julkisen sektorin hammashuoltoa on korvattu yksityisillä hammaslääkäreillä, joiden hoitoa on korvattu Kelan rahoittamana. Savonlinnassa hoitoon pääsy ja nopeus ovat suhteellisen hyviä. Päihdehuollon kuntoutuksen hoitopäivät vuodessa kunnan kustantamina ovat vaihdelleet eri vuosina. Vuonna 1999 hoitopäiviä oli 542, vuonna 2002 niitä oli yli kaksinkertaisesti eli Kustannusten määrää on vaikea ennakoida etukäteen. Alkoholiveron alennuksesta johtuvat muutokset eivät vielä näy näiden seurantavuosien tilastoissa. Sijoitettujen lasten osuus (0-17 v osuus vastaavasta ikäryhmästä %) on pysynyt kutakuinkin samana vuosina (1,2 %) ja vuonna ,2 % ja 1,1 % 2004 (SotkaNet). Sijoituspäätökset ovat kalliita, vaikeita ja aina inhimillisiä tragedioita. Kotisijoituksia pidetään ensisijaisena ratkaisuna. 3.2 Hyvinvointia ennakoivat tekijät Fyysisen ympäristön hyvinvointi Verkostovesinäytteitä oli vuonna 2004 otettu 62, joista kaikki olivat hyviä. Lisänäytteitä oli otettu 7, joista 2 huonoja. Kaivovesinäytteitä oli otettu 61, joista laatuvaatimuksia ei täyttänyt 16 ja laatusuosituksia 8. Uimarannoista oli otettu 31 näytteitä, joista kaikki olivat hyviä. (Savonlinnan PTH).

10 10 Vesistöjen laatu perustuu laatuluokitukseen, jossa huomioidaan vesistöjen rehevöitymistä edistäviä tekijöitä. Vesistöistä oli luokittelemattomia 5,64 %. Luokkaan I kuului 91,96 % vesistöistä, luokkaan II 2,15% ja luokkaan III 0,25% vesistöistä. Veden laatu on näin varsin hyvää. (Etelä-Savon ympäristökeskus.) Kaupungin ympäristötoimi on panostanut vesistöjen kunnossapitoon ja se näkyy tänä päivänä vesistöjen kunnossa. Matkailu- ja palvelualoille vesistöjen hyvä kunto on ensiarvoisen tärkeää. Kaatopaikan jätteitä vuonna 2002 kertyi yhteensä tonnia, vuonna 2003 yhteensä Tämä selittyy sillä, että vuonna 2002 ylijäämämaita jätemäärästä oli tonnia. Suurin jätemäärä kertyy yhdyskuntajätteestä. Jätemäärät ovat pienentyneet jätteiden lajittelun myötä sekä hyötyjätteille on saatu muitakin hyötykäyttäjiä ja toimituspaikkoja. (Savonlinnan kaupunki) Aluejätelaitos on perustettu , joka on EU - direktiivien mukaisesti kehitetty. Vanhan kaatopaikan Kaakkolammen asianmukainen loppuunsaattaminen tehdään syksyn 2006 loppuun mennessä. Jätteiden käsittely tapahtuu nykyisin 7 kunnan yhteisen alueellisen jätteidenkäsittely yhtiön toimesta. Ilman laatua seurataan mm. bioindikaattoreita käyttäen sekä katupölyn hiukkasmittauksilla, joka viimeksi toimitettiin huhti- toukokuussa 2003 kaupungin keskustassa. Suositus katupölynmittausten tekemiseen olisi n. 2 vuoden välein. Heikentynyt hengitysilma (pölyhiukkasiin sitoutuu haitallisia orgaanisia yhdisteitä ja raskasmetalleja) vaikuttaa ihmisten viihtyvyyteen ja terveyteen. Tutkimustulokset vahvistivat sen, että katupölyn ja sepelin poisto tulee tehdä mahdollisimman aikaisin ja nopeasti terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Kaupungin ilmansaastepäästöistä suurin osa on peräisin lämpöenergian tuottamisesta sekä liikenteestä. Teollisuuden vaikutus ilmansaasteisiin on Savonlinnassa varsin vähäinen. Kaukokulkeutumat vaikuttavat kuitenkin osaltaan ilman laatuun etenkin aika ajoin. (Savonlinnan kaupunki) Saimaan norppien lukumäärää seurataan vuosittain. Norppien määrä on kasvanut. Koko maassa saimaannorppia oli 220 vuonna 2000 ja vuonna 2004 niitä oli 250, Myönteinen kehitys on jatkunut vuonna 2005, jolloin kevään laskennassa löydettiin 270 norppaa. Pihlajavedellä norppaluku vuonna 2004 oli 80. (Metsähallitus.) Elämäntapavalinnat Tupakointi, alkoholi ja huumeet Tupakointi luokkalaisten keskuudessa oli vuodesta 2000 vuoteen 2004 vähentynyt 27,6 %:sta 22,1 %:iin (SotkaNet). Silti tupakoitsevia nuoria on edelleen paljon ja terveyskasvatusta tarvitaan. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa luokkalaisista vuonna 2000 oli ollut 23,9 %, vuonna 2002 lukumäärä oli hieman korjaantunut 20 %:iin, mutta

11 11 vuonna 2004 humalahakuinen juominen oli lisääntynyt 29,9 %:iin. Alla oleva kuvio kertoo tilanteen %:na ikäryhmästä. (SotkaNet.) Kuvio 6. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 8.-9-luokkalaiset Etelä-Savo Koko maa Savonlinna Kuvio 6. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa olleet luokkalaiset (SotkaNet). Laittomia huumeita oli kokeiltu luokkalaisten keskuudessa 11,3 % vuonna Kokeilut olivat vähentyneet vuoteen 2002 mennessä 8, 8 %:iin ja vuonna 2004 tilanne koheni entisestään hieman (8,2 %). (SotkaNet.) Nykyongelmana on se, että käyttäjät ovat siirtyneet vahvempiin aineisiin ja niiden sekakäyttö (lääkkeet, viina ja huumeet), on lisääntynyt. Kehityskulku on ollut parempaan suuntaan savonlinnalaisten 8.-9-luokkalaisten nuorten kohdalla, joille kouluterveyskysely tehdään. Parannusta oli ollut tupakoinnin ja huumekokeilujen suhteen, mutta alkoholin käyttö näyttää lisääntyneen humalahakuiseen suuntaan. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti vuosina laskettuna 100 %:na alkoholina litroina oli Savonlinnassa suhteellisen tasaista (8,7 10,7 välillä). Luvuissa on tapahtunut vuosittain pientä nousua. Nämä luvut kertovat lähinnä Alkon myynnistä alkoholiliikkeissä ja ravintoloissa. Liikuntatottumukset Nuorten liikuntatottumusta tarkasteltiin 8- ja 9.luokkalaisten kouluterveyskyselyn avulla. Vuonna 2000 harvemmin kuin kerran viikossa liikuntaa harrasti 11,6 % ja 9.1 % vuonna Vuonna 2004 tilanne oli korjaantumaan päin, jolloin % -osuus oli 8 %. (SotkaNet.) Sama kehitys näkyy ympäristökunnissakin.

12 Toimintaympäristö ja elinolot hyvinvoinnin mahdollistajina Koulutus ja työ Opiskelumahdollisuuksia kuvaavana indikaattorina oli koulutuksen ulkopuolelle jääneet v/1000 vastaavan ikäistä. Vuosittaiset vaihtelut olivat vuoden 1999 lukumäärästä 78,5/1000 vuoden 2003 lukumäärään 83,9/1000. Vuonna 2002 heitä oli 91,6/1000. Indikaattori on tärkeä kuvaaja syrjäytymisuhan alla olevista nuorista. (SotkaNet.) Kuvio 7. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet v./ Etelä-Savo Koko maa Savonlinna Kuvio 7. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet v./ 1000 (SotkaNet) Koulutustasoa kuvaava indikaattori ilmaisee väestön koulutustason koulutuksen pituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 20 vuotta täyttänyttä väestöä, koska alle 20 -vuotiaat ovat pääsääntöisesti vielä koulussa eivätkä näin ollen ole ehtineet suorittaa tutkintoa. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa tutkinnon suorittaneita sekä näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita. (SotkaNet) Koulutustason kehittyminen Savonlinnassa, Etelä-Savon maakunnassa ja koko maassa vuosina on taulukossa 1. Taulukko 1: Koulutustaso Etelä-Savo Koko maa Savonlinna

13 13 Työttömyyttä tarkasteltiin kokonais-, pitkäaikaistyöttömien % -osuuden ja nuorisotyöttömyyden tilastojen perusteella. Kokonaistyöttömyys on laskenut. Vuonna 2003 se oli alimmillaan eli 16,6 % työvoimasta. Korkeimmillaan se oli vuonna 1999, jolloin se oli 20,9 %. Nuorisotyöttömyys on samoin laskenut. Korkeimmillaan se oli vuonna 1999, jolloin se oli 33,5. Vuonna 2003 se oli 23,1. Pitkäaikaistyöttömiä työttömistä oli 23,7 % vuonna Määrä on hieman laskenut tarkasteluajanjaksolla ( ) (SotkaNet). Koko Etelä-Savossa ammatillisen koulutuksen keskeyttäneitä oli 10,95 % vuonna (Tilastokeskus). Perustarpeet Perustarpeiden osalta tarkasteltiin toimeentulotuen asiakkaita ja kotitalouksien määrää, vanhemmuuden puutetta kokeneiden nuorten lkm/ikäluokka sekä demograafista huoltosuhdetta. Toimeentulotukea saaneet vuotiaat (%: a vastaavan ikäisestä väestöstä) oli pysynyt kutakuinkin samana, vuonna 2003 se oli 20,3 % vuotiaista toimeentulotukea saaneiden määrä oli pysynyt myös samana.(n. 9 %) Toimeentulotukea saaneita kotitalouksia oli eniten vuonna 2000, jolloin niitä oli 1701 taloutta, Tämän jälkeen lukumäärä on vähitellen laskenut. (SotkaNet.) Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet (%:na vastaavan ikäisistä) oli pysynyt suhteellisen samana koko tarkastelujakson ajan. Vuonna 2003 se oli 48,5 %. (SotkaNet.) luokkalaisista vanhemmuuden puutetta kokeneita oli 18.4 % vuonna Vuonna 2004 heitä oli 23,7 % ja tilanne oli huonontunut. Sama ilmiö on todettavissa lähes kaikissa ympäristökunnissakin. Seuraava kuvio kuvaa tilannetta %:na ikäryhmästä. Kuvio 8. Vanhemmuuden puutetta kokeneet luokkalaiset Etelä-Savo Koko maa Savonlinna Kuvio 8. Vanhemmuuden puutetta kokeneet luokkalaiset (SotkaNet)

14 14 Vanhemmuuden puutteen kokeminen on tullut esille useissa kunnissa ja onkin tärkeä etsiä keinoja tilanteen korjaamiseksi. Kyselyn mukaan joka 5. nuori kokee vanhemmuuden puutetta Savonlinnassa. Vanhemmuuden puute koostuu seuraavista kysymyksistä: vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, vanhemmat eivät tiedä missä oppilas viettää viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan ja kotona ei saanut apua kouluvaikeuksissa. Eri vuosien keskinäiseen vertailukelpoisuuteen vaikuttaa kysymysten sisältöjen muutos vuoden 2004 lomakkeessa. (SotkaNet.) Huoltosuhde (demograafinen) on ollut korkea 51,2-52,4, ja on hieman nousujohteinen tarkasteluajanjakson aikana. Demograafinen huoltosuhde kuvaa, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 65-vuotiasta on lukumääräisesti suhteessa työikäiseen väestöön. (SotkaNet.) Osallistuminen Osallistumista kuvaava äänestysaktiivisuus on ollut 52,2 % kunnallisvaaleissa vuonna 2000 ja vuonna 2004 hieman kohonnut eli 56,6 %. Eduskuntavaaleissa äänestettiin hieman useammin vuonna 1999, jolloin % -osuus oli 60,6% ja vuonna 2003 myös hieman noussut 64,2%. Etenkin kunnallisvaaleissa äänestysaktiivisuus on ollut alhainen. Harrastukset Linnalan kansalaisopiston opiskelijamäärä vuonna 2004 kaikissa opintoryhmissä oli henkeä. Samoja henkilöitä osallistui useaan eri koulutukseen. Yhteensä vuonna 2004 oli opiskelijaa. (Linnala) Nuorisojärjestöjä on 5, kulttuurijärjestöjä 42 ja liikuntajärjestöjä 53. Liikuntapaikkoja on monipuolisesti eri ikäisille niin kunnan ylläpitäminä kuin yksityisesti toimivina. (kts. lisää: /vapaaaika/liikuntapalvelut) (Savonlinnan kaupunki) Kirjastojen lainamäärä oli kokonaisuudessa vuonna Asukasta kohden lainoja on ollut17,5/v (Savonlinnan kaupunki). Lähiympäristön viihtyvyys Ympäristön kunnossapidossa tulee panostaa puistoalueisiin, sataman ja torialueen viihtyvyyteen ja näin säilytettävä yleinen hyvä kesäkaupunki-imago unohtamatta ympärivuotista matkailuimagoa.

15 Hyvinvoinnin tila Terveydentila Terveydentilaa kuvataan sairastavuusindeksin sekä astma-, sepelvaltimotauti-, verenpaine-, psykoosi- ja diabetes- lääke korvausten avulla. Lisäksi nuorten terveydentilaa kuvattiin masennusarvion avulla kouluterveyskyselyä hyödyntäen ja tapaturman vuoksi sairaalassa hoidettuja tarkasteltiin eri ikäryhmissä. Sairastavuusindeksi on indikaattori, joka ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyys-eläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Savonlinnan sairastavuusindeksi on seudun toiseksi matalin. Vuonna 1999 luku on ollut korkein 103,3. Se oli 99.7 vuonna 2003 ja 99,5 vuonna (SotkaNet.) Eniten 40 v täyttäneistä käytti verenpainelääkkeitä. Heitä oli 15,9 % vuonna 2004 vastaavan ikäisestä väestöstä. %-osuus on tasaisesti nousut tarkasteluajanjaksolla vuoteen 2003 saakka, jonka jälkeen tilanne on hieman korjaantunut. Sepelvaltimotaudin vuoksi lääkkeitä käytti vuonna 2004 yli 40- vuotiaista 9,8 % ja luku on noussut tasaisesti. (SotkaNet.) Seuraava taulukko kuvaa verenpainelääkitystä yli 40 -vuotiailla Savonlinnassa, Etelä-Savossa ja koko maassa. Taulukko 2. Verenpainelääkkeitä käyttävien yli 40-vuotiaiden % -osuus Savonlinna 15, ,3 15,9 Etelä-Savo 13,4 13,7 13,9 13,9 13,9 Koko maa 11,8 11,9 11,9 11,9 11,9 Psykoosilääkkeitä käytettiin vuonna 2004 yli 65-vuotiailla /1000 vastaavan ikäisestä 29,4 ja luku on pysynyt jokseenkin samana tarkastelujakson ajan. Koko väestöstä psykoosilääkkeitä käyttäneitä oli tällöin 1.9 % ja määrä on tasaisesti lisääntynyt vuodesta 1999 (1.6 %). Depressiolääkkeiden käyttö on lisääntynyt vuotiaiden kohdalla tarkasteluajanjaksolla tasaisesti (4,6 6,2 %). Yli 65-v täyttäneiden kohdalla tilanne on pysynyt jokseenkin samana ja oli 8,5 % vuonna (SotkaNet.) Erityiskorvattaviin lääkkeisiin astman vuoksi oikeutettuja 40 -vuotta täyttäneitä oli 5,4 % vuonna 2004 ja näin enemmän kuin Etelä-Savossa ja koko maassa. (SotkaNet.)

16 16 Taulukko 3. Astmalääkkeitä käyttävien yli 40-vuotiaiden % -osuus Savonlinna 5,3 5,4 5,4 5,4 5,4 Etelä-Savo 4,5 4,7 4,8 4,8 4,9 Koko maa 3,8 4 4,1 4,1 4,2 Diabetes yli 40 -vuotta täyttäneillä näyttää lisääntyneen nopeimmin. Lääkekorvausta sai 3,8 % vuonna Luku oli tarkastelujakson alussa 3,1 %. Diabetes näyttää olevan Etelä-Savon tilastoissa keskimääräistä luokkaa ja samalla hieman yleisempää kuin maassa keskimäärin. (SotkaNet.) Taulukko 4. Diabeteslääkkeitä käyttävien yli 40-vuotiaiden % -osuus Savonlinna 3,1 3,2 3,4 3,6 3,8 Etelä-Savo 3,1 3,2 3,5 3,6 3,8 Koko maa 2,7 2,9 3,1 3,2 3,4 Keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta luokan oppilaista kouluterveyskyselyn perusteella poti 12,6 % vuonna 2000 ja 10,7 %, vuonna 2002, % -osuus oli hieman noussut vuonna 2004, jolloin se oli 12,2 %. Muutokset eivät kuitenkaan ole huomionarvoisia pienen aineiston vuoksi. Verrattuna koko maan % osuuteen vuonna 2004, jolloin masennusta kokeneita oli 11,8 % ja Etelä-Savossa 12,5 % on tilanne Savonlinnassa keskitason alapuolella verrattuna Etelä-Savoon ja valtakunnallisesti taas keskitason yläpuolella. Mielenterveysongelmat ovat erityinen huolenaihe. Nuorten kohdalla lisäystä on sekä kouluterveyskyselyn että muun SotkaNetin mielenterveyden häiriöitä koskevan tilastotiedon osoittamana Masentuneisuutta kouluterveyskyselyssä kysytään 12 kysymyksen avulla, jossa taustalla on ns. Beckin masentuneisuusmittari, joka on laajassa kliinisessä käytössä ja tuloksia voidaan pitää luotettavasti suuntaa antavina. Kysymyksiä ei myöskään ole muutettu eri vuosien aikana ja ovat siksi vertailukelpoisia. (SotkaNet.) Kuviossa 9 on yhteenveto, jossa on Savonlinnan osalta keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta kokeneiden luokkalaisten ( %) osuus sekä mielenterveydenhäiriöihin sairaalahoitoa saaneiden vuotiaiden / 1000 asukasta osuus. (SotkaNet)

17 17 Nuorten mielenterveys Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % luokan oppilaista Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet vuotiaat / 1000 Kuvio 9. Nuorten mielenterveys (SotkaNet) Tapaturman vuoksi sairaalassa hoidettujen 65 vuotta täyttäneiden osuus ( %:a vastaavan ikäisistä) on hieman lisääntynyt. Vuonna 2003 % -osuus oli 3,7. (SotkaNet.) Sosiaalinen hyvinvointi Sosiaalisen hyvinvoinnin mittareina käytettiin avioerojen lukumäärää, läheisen ystävän puutetta, työttömyyseläkkeellä olevien lukumäärää, yksinasuvien 75- vuotta täyttäneiden osuutta ja yksinhuoltajaperheiden lukumäärää. Avioeroja oli tarkasteluajanjaksolla eniten vuonna Tällöin eroja oli 18,4 verrattuna 1000 vastaavan ikäisiin naimisissa olevaan henkilöön ( vuotiaat). Vuonna 2000 avioerojen määrä oli laskenut 11,7:aan/1000 kohden, mutta taas noussut vuonna 2004, jolloin avioerojen määrä oli 17,6/1000 naimisissa olevaa vuotiasta kohden. (SotkaNet.) Läheisen ystävän puutetta koki luokan oppilaista vuonna ,7 %., vuonna 2002 luku oli 11,8 % ja vuonna 2004 hieman enemmän eli 13,3 %. Koko maan keskiarvo vuonna 2004 oli 11,7 % ja Etelä-Savossa 12,1 %. Koko maan ja Etelä-Savon tuloksiin verrattuna % -osuudet ovat huonompia ja yksinäisyyttä kokevia nuoria on paljon. (SotkaNet.) Kuvio 10. Ei yhtään ystävää 8.-9 luokkalaiset 13, , ,5 Etelä-Savo Koko maa Savonlinna 11 10, Kuvio 10. Ei yhtään ystävää luokkalaiset

18 18 Kodin ulkopuolelle sijoitettuja vuotiaita lapsia ja nuoria %:na vastaavan ikäisestä väestöstä oli tarkasteluajanjaksolla 0,9 1,2 % välillä vastaavan ikäisistä. Vuonna 2004 sijoituksia oli 1,1 %. Etelä-Savossa sijoitettuja oli 1 % vuonna 2004 ja koko maassa hieman yli 1 %. (SotkaNet.) Työkyvyttömyyseläkettä sai vuotiaista suhteessa 1000 vastaavan ikäiseen 93,8 vuonna Vuonna 2004 vastaava luku oli 93,5. Tilanne on viime vuosina pysynyt vakiona. (SotkaNet.) Yksinasuvia yli 75-vuotiaita on ollut jokseenkin saman verran. Heitä oli 49,6% vuonna 2004 tämän ikäisistä. (SotkaNet). Yksinhuoltajaperheitä oli 21.3 % lapsiperheistä vuonna Luku on pysynyt lähes samana vuosina (SotkaNet). Turvallisuus Rattijuopumusrikoksia vuoden 2003 tilastossa oli 65 juopumusta/v. Suurin lukumäärä oli vuonna 2001, jolloin todettiin 87 rattijuopumusta. (Tilastokeskus.) Savonlinnan kihlakunnan alueella törkeitä rattijuopumuksia oli 162 vuonna 2001, ja 161 vuonna 2002, lukumäärä läski vuonna 2003, jolloin se oli 152, mutta nousi 190:een vuonna (Savonlinnan kihlakunta.) Liikenneonnettomuustilasto on vain vuodelta Poliisi oli kirjannut 200 liikenneonnettomuutta, joissa oli joko kuolleita tai loukkaantuneita. (Tilastokeskus.) Koti- ja perheväkivaltatilasto kertoo näiden rikosten lisääntyneen vuodesta 1999 (347) vuoteen 2003, jolloin lukumäärä oli 465. Koko maassa ovat nämä tilastot huolestuttavasti nousseet myös vuoden 2005 aikana. (Tilastokeskus.) Väkivaltarikoksia verrattuna 1000 asukkaaseen oli 4,6 vuonna 1999, vuonna 2003 luku oli 7, ja vuonna ,7 (SotkaNet). Omaisuusrikoksia tehtiin eniten vuonna 2001, jolloin niitä oli Vähiten rikoksia tehtiin vuonna 2002, jolloin luku oli Vuonna 2003 vastaava luku oli (Tilastokeskus) Huumausainerikostilasto kertoo, että vuonna 1999 rikoksia oli 28.. Vuonna 2003 tilastoitiin Savonlinnassa 49 huumausainerikosta ja 53 vuonna Vuonna 2005 lokakuussa oli tilastoitu 42 näitä rikoksia. (Tilastokeskus)

19 Hyvinvoinnin saldo Kuolleisuus suhteessa asukasta kohden on vähentynyt tarkasteluajanjaksolla. Se on korkea useimmissa alueen kunnissa, paitsi Savonlinnassa. Vuonna 2003 luku oli 885,1, korkeimmillaan se oli vuonna 2000, jolloin se oli 1041,2. (SotkaNet.) Menetetyt elinvuodet PYLL -indeksinä kertovat, että Savonlinnan väestön hyvinvointi menetettyinä elinvuosina on 10 % maan keskiarvoa heikompi ja tilanne on sama myös eri sukupuolten osalta. Miesten hyvinvoinnin menetyksiä selittävät tasaisesti nouseva diabeteksen osuus sekä dementia, mielenterveys- ja ruuansulatuselinten sairaudet, tapaturma- ja myrkytyskuolemat sekä itsemurhat. Diabeteksen ja mielenterveyssairauksien osuus on kaksinkertainen maan keskiarvoon verrattuna. Naisten hyvinvoinnin menetyksiä selittävät mielenterveyssairaudet ja tasaisesti nousevat sepelvaltimotaudin ja kroonisten, ahtauttavien keuhkosairauksien sekä alkoholisairauksien osuus. Mielenterveyssairauksien osuus on yli nelinkertainen maan keskitasoon nähden. Savonlinnan väestössä lukumääräisesti eniten henkistä pääomaa menetetään miesten tapaturmaisissa kuolemissa ja miesten itsemurhissa. Liikennetapaturmissa menetettyjen elinvuosien osalta arvot ovat maan keskitasoa tai alle ja suunta on laskeva molempien sukupuolten kohdalla. (Efektia) Liite 5. 4 YHTEENVETO JA PAINOPISTEET Savonlinna on luonnonläheinen ja turvalliseksi asuinpaikaksi koettu seutu. Puhdas ilma, vesistöjen ja veden korkea laatu ovat Savonlinnan ehdottomia valtteja. Ympäristön tilaa on yhdessä seutukunnan kanssa parannettu mm. perustamalla seitsemän kunnan yhteinen aluejätelaitos, joka on tehostanut jätteiden kuljetusta. Negatiivinen väestökehitys on pysähtynyt vuonna 2004, jolloin nettomuutto oli 0. Savonlinnan alueella tapahtuu kuitenkin voimakasta sisäistä väestömuuttoa. Tämä näkyy myös pientalorakentamisen lisääntymisenä. Opiskelijoiden osuus väestömäärästä on tärkeä. Tulisikin miettiä, mikä saisi opiskelijat viihtymään paikkakunnalla ja jopa jäämään tänne. Ongelmana ovat huonot liikenneyhteydet, erityisesti juna- ja bussiliikennettä tulisi kehittää. Savonlinnan seutu koetaan hyvänä seutuna elää ja asua, jos tarjolla olisi enemmän työpaikkoja. Teollisten uusien työpaikkojen luominen on ollut vaikeaa, mutta palvelu- ja matkailuala on tarjonnut paremmin mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseen.

20 20 Taloudellinen kehitys on ollut ongelmallista jo vuosien ajan. Peruspalvelujen tarjonnan säilyttäminen vaatii tulevaisuudessa entistä enemmän yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat jatkuvasti nousseet. Kumulatiivista alijäämää on kertynyt vuoteen 2004 mennessä Nuorten elämäntavoissa on havaittavissa positiivista kehitystä tupakanpolton vähenemisenä ja liikunnan lisääntymisenä ja huumeiden kokeiluluonteisen käytön vähentymisenä. Savonlinnassa erityinen huolenaihe on kuitenkin nuorten henkisen pahoinvoinnin lisääntyminen, joka näkyy kouluterveyskyselyssä humalahakuisen juomisen lisääntymisenä, läheisen ystävän puutteena, vanhemmuuden puutteen kokemisena ja mielenterveysongelmien kasvuna. Alkoholiveron pudotus saattaa osaltaan tulevaisuudessa näkyä myös nuorten kohdalla humalahakuisen juomisen lisääntymisenä. Ongelmien tunnistaminen ja varhainen puuttuminen jo päiväkoti-ikäisten keskuudessa olisi tarpeen. Perhetyöntekijöiden tarve on ilmeinen. Nuorten ja lasten mielenterveysongelmien lisääntyminen on huolestuttavaa ja vaatisi lisäselvityksiä. Kokonaistyöttömyys on laskenut, samoin nuorisotyöttömyys. Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, jotka ovat jääneet koulutuksen ulkopuolelle, ovat erityisenä haasteena. Myös koulunsa keskeyttävät nuoret tarvitsevat erityistukea. Savonlinnassa on runsaasti tarjolla erilaisia kulttuuri - ja liikuntajärjestöjä. Liikuntapaikkoja ja harrastetoimintaa on myös monipuolisesti tarjolla eriikäisille. Rattijuopumukset ovat lisääntyneet sekä koti - ja perheväkivalta on lisääntynyt. Muut rikokset ovat vastaavasti vähentyneet. Painopisteet hyvinvoinnin kehittämisessä Lasten ja nuorten hyvinvointi Perheiden tukeminen Ennaltaehkäisevä työ Henkinen hyvinvointi