Turku Science Park Oy vuonna 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turku Science Park Oy vuonna 2009"

Transkriptio

1

2

3 Turku Science Park Oy vuonna 2009 Sisällysluettelo...3 Toimitusjohtajan katsaus Katsaus päätoimialojen tilanteeseen Bioalan tunnelmia Turussa Soveltava tieto- ja viestintäteknologia Varsinais-Suomessa vuonna BioTurku Case: Mirena vain parantaa juoksuaan vanhetessaan...12 Case: Haaslahti juniorin Hidex seisoo kahdella tukipilarilla...13 Soveltava ICT ja kehittämishankkeet Case: IKITIK tekee selvää terveysasiakirjoista...16 Case: Kun TUSKA on suuri, TUTKA auttaa...17 Osaamiskeskus ja kansainväliset toiminnot Case: Experience Labs on tie matkailijan mieleen...20 Case: Paperi- ja selluriippuvaisten selviytymisopas...21 Yrityskehitys...22 Case: IT Mill Oy uskaltaa menestyä...23 Case: SXG Finland Oy on laman lapsi...24 Biocelex Oy...25 Markkinointi ja viestintä Case: Aprillia amishit kiinteistömarkkinoijina...28 Turku Science Parkin vuoden 2009 uutisotsikoita...29 Kiinteistöt Hallitustyöskentely...32 Tuloslaskelma ja tase Innovatiivisen kasvun vauhdittaja

4 Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Turku Science Park Oy kaupallistaa alueen yliopistoissa ja korkeakouluissa syntyneitä innovaatioita sekä edistää korkean osaamistason liiketoiminnan kehittämistä ja kasvua. Painopistealoja ovat bioteknologia sekä sovellettu tietotekniikka. Yritykset ja tutkimus yhdistyvät hankkeissa, ja yritystoiminnaksi jalostuneita korkean teknologian tuotteita kehitetään yrityshautomoissa. Yhtiön palvelut nivoutuvat Turun kaupungin elinkeinostrategian klusteriohjelmien sekä innovaatio-ohjelmien toteuttamiseen. 4

5 Turku Science Park Oy:n ja Karolinska Institutet Holding Ab:n yhteisyritys Biocelex Oy on bioalan innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen keskittyvä kehitysyhtiö, joka toimii liiketaloudellisin perustein. Turku Science Parkin päätös liittoutua painopistealojensa kansainvälisten huippujen kanssa näyttää osuneen oikeaan. Biocelex Oy:n toiminta täytti odotukset ja taloudellinenkin tulos oli hyvä. Turku Science Park Oy teki vuoden 2009 aikana toisen sijoituksen Karolinska Development Ab:n osakeannissa. Biocelexiä vastaavaa kehitysyhtiötä on toimintavuoden aikana suunniteltu myös muun teknologian, etenkin soveltavan ICT:n, tarpeisiin. Uskomme, että Suomen kaltaisessa pienessä maassa avoin, toimiala- ja kuntarajat ylittävä yhteistyö todellisen vaikuttavuuden rakentamiseksi kannattaa. Tämä koskee niin toiminnassa olevaa kuin perustettavaa kehitysyhtiötämme. Kehitysyhtiöt toimivat valtakunnallisesti, kun taas Turku Science Park Oy:n elinkeinopoliittiset palvelut rakentuvat alueelliselta tasolta lähtien. Ideat kantavat ja kasvavat, kunhan tutkimuksen ja kaupallistamisen ammattilaiset keskittyvät myös yhteistoimintaan. Turku Science Park Oy on panostanut alueen infrastruktuurin kehittämiseen osana yritysten kilpailukykyistä toimintaympäristöä. Erityisesti tätä on toteuttanut Turun Biolaakso Oy tarjoamalla kokonaisvaltaista toimitilapalvelua life sciences yhtiöille. Uuden toimintamallin mukainen luopuminen kiinteistöomistuksista yhteistyössä Turun kaupungin kanssa on edistynyt ja toivomme, että kiinteistöistä vapautuvat varat voidaan tulevaisuudessa suunnata liiketoiminnan kehittämiseen. Vaikean taloudellisen tilanteen huomioon ottaen kiinteistöjen vuokraustilanteeseen voidaan olla kohtuullisen tyytyväisiä, sillä vuokrausaste nousi edellisvuodesta. Biolaakson alueella sijaitsevan lääketeollisuuskiinteistön tiloihinkin onnistuttiin saamaan uusia vuokralaisia ja sinne rakennettiin toimistotiloja, mutta vajaakäyttöisten erikoistilojen taloudellinen rasite heijastuu konsernin tulokseen. Epävakaat markkinat ovat koetelleet yrityksiä ja toimintatapoja. Uskomme kevään koittavan myös talouteen, mutta edellytyksenä vaaditaan substanssiosaamista, keskittymistä kilpailukyvyn ytimeen ja panostamista teolliseen yhteistyöhön. Suhdanteista riippumatta osaa- vat organisaatiot hyötyvät Turku Science Parkista toimintaympäristönä. Yritykset voivat keskittyä ydinliiketoimintaansa, kun kontaktit valjastetaan asiakasyritysten käyttöön ja konkreettisiksi hankkeiksi liiketoiminnan kehittämiseen. Yliopistoissa ja korkeakouluissa syntyneiden innovaatioiden kaupallistaminen sekä yliopistoyhteistyö nousevat strategisesti yhä tärkeämmiksi. Tässä Turun yliopiston yhdistyminen kauppakorkeakouluun luo suuria mahdollisuuksia niin yrityksellemme kuin muillekin tiedepuiston toimijoille. Kansainvälisesti kilpailukykyisen Turku Science Parkin edelleen kehittäminen edellyttää yhteistyön tiivistämistä myös ammattikorkeakoulun sekä Åbo Akademin kanssa, joiden tutkimuskärjet hienosti linkittyvät painopistealoihimme. Rabbe Klemets Turku Science Park Oy:n vt. toimitusjohtaja 5

6 Katsaus päätoimialojen tilanteeseen Bioalan tunnelmia Turussa Yritysten rahoituskanavat kuivuivat edellisvuodesta globaalin talouskriisin seurauksena, mutta siitäkin huolimatta bioalan vuoteen 2009 mahtui Turussa monia positiivisia uutisia. Turun talouden veturi Bayer Schering Pharma onnistui kasvattamaan toimintansa volyymia. Turussa valmistettavan hormoniehkäisykierukka Mirenan myynti kasvoi 490 miljoonaan euroon, mikä tekee siitä globaalin Bayer-konsernin kuudenneksi myydyimmän reseptilääkkeen. Lisäksi Turun tehtaan tablettituotanto on viime vuosina kolminkertaistunut, kun tuotantoa on keskitetty Turkuun konsernin muilta tehtailta. PerkinElmer Human Health (turkulaisittain Wallac) keskittyy kasvavaan seulontatutkimukseen ja siihen liittyvään diagnostiikkaan. Merkittävä saavutus yhtiölle vuonna 2009 oli Yhdysvaltain myyntiluvan saaminen vastasyntyneiden seulontajärjestelmälle. Järjestelmän jatkokehitys ja laajentaminen tarkoittaa vuonna 2010 vahvaa panostusta tuotekehitykseen Turussa. Sen sijaan radioaktiivisten mittalaitteiden valmistus siirrettiin Turusta Yhdysvaltoihin. Orion Oyj:n liikevaihto kasvoi vuonna 2009 noin 8,5 % nousten 771,5 miljoonaan euroon. Orionin omaan tutkimukseen perustuvien keskeisten tuotteiden myynnit kasvoivat selvästi. Toiminnan uudelleenjärjestelyn seurauksena Turun yksikön painopiste siirtyi yhä enemmän alkuperäislääkkeiden kehitykseen. Turkuun onkin vuoden 2009 lopulla palkattu erityisesti kemian osaajia. Orion on myös lisännyt yhteistyötään pk-yri- tysten kanssa, josta hyvänä esimerkkinä on syksyllä julkaistu Orionin ja turkulaisen DelSiTech Oy:n välinen sopimus. Läpimurtoja pk-sektorilla Myös monilla bioalan pk-yrityksillä oli olosuhteet huomioon ottaen hieno vuosi. Turku Science Parkissa toimiva diagnostiikkayritys HyTest Oy jatkoi loistavaa tuloskehitystään: sen liikevaihto kasvoi 7,8 miljoonaan ja liikevoitto 2,2 miljoonaan euroon. Yritys on saavuttanut kansainvälisen markkinajohtajan aseman tiettyjen immunologisten reagenssien, mm. sydänmerkkiaineiden sekä influenssavasta-aineiden valmistajana. Turussa ja Saksassa toimiva lääkekehitysyritys Biotie Therapies saavutti lääkeyritys Wyethin kanssa tekemässään, skitsofrenian lääkehoitoon tähtäävässä projektissa välitavoitteen, joka oikeutti sopimuksen mukaiseen etappimaksuun. Loppuvuonna Biotien osakeanti ylimerkittiin yli kaksinkertaisesti, kun sen onnistui kerätä sievoiset 7,2 miljoonaa euroa. Amerikkalaisen QuatRx Pharmaceuticalsin tytäryritys Hormos Medical sai vaihdevuosien jälkeiseen estrogeenihormonin puutosoireiden hoitoon kehitetyn täsmälääkkeen Ophena TM:n (ospemifeeni) viimeisen vaiheen potilastutkimukset suotuisaan päätökseen. Tämä merkinnee sitä, että Hormoksen kehittämä lääke etenee myyntiluvan hakuun vuoden 2010 aikana.turkulaisen Juvantia Pharman suuromistaja, sveitsiläinen Santhera Pharmaceuticals osti yhtiön koko osakekannan, koska Juvantian parkinson-lääkeprojektin faasi II b:n tulokset olivat positiivisia. Santhera teki projektilla loppuvuonna merkittävän sopimuksen kanadalaisen Biovail Corporationin kanssa. Diagnostiikkasektorilla toimiva Abacus Diagnostica Oy keräsi kotimaisilta sijoittajilta tuntuvan pääomasijoituksen ja laajentaa liiketoimintaansa kliinisten laboratoriomääritysten alalle. Uusi DNA-pohjainen testausjärjestelmä perustuu Turun yliopiston biotekniikan laitoksella kehitettyyn innovaatioon: kertakäyttöiseen testilastuun, joka sisältää kemiallisia reagensseja. Tartuntatautien osoittamiseen kohdennettu GenomEra - tuoteperhe lanseerataan Euroopassa vuonna ArcDia Group kehitti uuden pikatestin sikainfluenssan seulontaan. Testi on kehitetty yhteistyössä Turun korkeakoulujen, Turun yliopistollisen 6

7 Bioala on kauttaaltaan kansainvälistä. Kotimaa ei riitä markkinaksi alan palveluyrityksillekään. keskussairaalan ja THL:n laboratorioiden kanssa. Testi oli koekäytössä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa talven 2009 influenssaepidemian aikana. Turun vahvalla lääkealan palvelusektorilla tapahtui yritysten yhteenliittymiä. Suomalais-intialainen Systems Biology Worldwide Oy osti kliinisten lääketutkimusten tiedonhallintaan ja tilastolliseen analysointiin erikoistuneen 4Pharman. Myös turkulaiset Pharmatest Services Oy, Orthotopix Oy ja Genolyze Oy fuusioituivat. Fuusion myötä uuden Pharmatestin palveluvalikoima laajentuu ja yrityksestä kasvaa merkittävä, noin 30 henkeä työllistävä lääke- ja kemianteollisuuden tilaustutkimustalo. Turku Science Parkin yrityshautomosta ponnahtanut Medbase Oy teki suuren ulkomaisen yhteistyösopimuksen. Lääkeaineiden yhteisvaikutuksista tietoa antava Medbasen tietokanta SFINX pääsi Italian suurimman lääketieteellisen kustantajan Elsevierin valikoimiin. Tutkimus kansainvälistyy VTT ja saksalainen lääkejätti Bayer Schering Pharma AG allekirjoittivat uusien syöpälääkkeiden tutkimus- ja kehitystyötä koskevan tutkimusyhteistyösopimuksen. Tutkimustyössä hyödynnetään VTT:n kehittämiä geenien ja syöpäsolujen tutkimusmenetelmiä. Sopimus on osoitus VTT:n Turun yksikön saavuttamasta arvostuksesta kansainvälisen lääketeollisuuden parissa. Turkulaisen kuvantamisosaamisen ansiosta vuonna 2009 käynnistyi kolme mittavaa tutkimushanketta, joissa selvitetään kuvantamisen merkitystä sydänsairauksissa. Hankkeet perustuvat EU:n rahoitukselle sekä suomalais-kanadalaiselle yhteistyölle. Vahvaa osaamista edustaa myös turkulaisen professorin Johanna Ivaskan tutkimusryhmälle myönnetty Medix-palkinto parhaasta suomalaisesta biolääketieteen julkaisusta. Julkaisu valottaa syövän syntyvaiheita. Turun kliininen biomateriaalikeskus TCBC avattiin virallisesti lokakuussa. TCBC panostaa erityisesti metallittomien, kudokseen kiinni kasvavien biomateriaalien tutkimukseen ja sovelluksiin potilaiden hyväksi. Yliopistojen muut tutkimusyksiköt (tautimallinnuskeskus TCDM, kliinisen tutkimuksen keskus CRC ja biotekniikan keskus BTK) sekä sairaanhoitopiirin käynnistämä tapaturmaisten aivovammojen hoidon ja tutkimuksen keskus FinnBIRD ovat rakentaneet johdonmukaisesti sisältöä ja kapasiteettia, jolla voittaa asiakkaikseen niin turkulaiset bioyritykset kuin alan kansainväliset jätit. Osaamisen ammattimaiseen markkinointiin on myös varauduttava. Yritysten kasvu ja tuotekehitys edellyttävät bioalalla pitkäjänteistä rahoitusta. Bioalan näkymät ovat riskipääomien puutteen johdosta heikentyneet koko Euroopassa. Turussa toimivat yritykset ovat kyenneet tekemään läpimurtoja, mutta alueellisen aikaisen vaiheen pääomasijoittajan puuttuminen on estänyt uusien bioyritysten muodostumista. 7

8 Katsaus päätoimialojen tilanteeseen Soveltava tieto- ja viestintäteknologia Varsinais-Suomessa vuonna 2009 Vuoden 2009 haastava taloudellinen tilanne heijastui myös informaatio- ja kommunikaatioteknologian toimialalle. Taantuma näkyi pudonneena liikevaihtona ja menetettyinä työpaikkoina, mutta vaikutukset olivat kuitenkin pelättyä vähäisempiä, varsinkin soveltavan ICT:n osalta. Toimialan voidaankin katsoa säilyneen Turussa suhteellisen muuttumattomana. Vaikeasta tilanteesta huolimatta monet yritykset ottivat merkittäviä edistysaskeleita. Langattomaan viestintäteknologiaan erikoistunut Axel Technologies Oy ilmoitti tammikuussa varmistaneensa 2,4 miljoonan euron jatkosijoituksen mobiili-tv-teknologian tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen. Vahvemman pääoman tuella yritys kykenee tehostamaan kansainvälistä myyntiään ja markkinointiaan, tavoitteenaan oman alansa markkinajohtajuus. Pääoman avulla tehostetaan myös mobiili-tvmarkkinoiden tuotekehitystä. Laajakaistaisia tiedonsiirtoratkaisuja tuottava Teleste ja verkkoratkaisujen erikoisosaaja Cybercom Plenware laajensivat yhteistyötään allekirjoittamalla Telesten tuotekehitystoimintoja koskevan yhteistyösopimuksen. Yhteistyö tukee Telesten liiketoiminnan kasvuun tähtäävän strategian toteutusta, mahdollistaa keskittymisen ydinliiketoimintaan ja tuo joustoa tuotekehityksen henkilöstöresursseihin. Opetusteknologian kehittämiseen erikoistunut Sanako Oy kertoi maaliskuussa yhteistyöstä aluetoimiston avaamiseksi Brasiliaan. Uuden aluetoimiston myötä yhtiö pääsee osalliseksi maan nopeasti kasvavista markkinoista. Vahvaa kieliteknologista osaamista Kieliteknologiaan keskittynyt Lingsoft Oy taas hankki osake-enemmistön yhdestä Suomen vanhimmista ja tunnetuimmista käännöstoimistoista, The English Centrestä. The English Centren asiantuntemus ja osaaminen julkisella sektorilla ja vaativassa yritysviestinnässä, esimerkiksi vuosikertomuksien käännöstyössä, vahvistaa Lingsoftin asemaa Suomen kielipalvelumarkkinoilla. Lingsoftin asemaa vahvisti myös uutinen siitä, että Microsoft valitsi yrityksen yhdeksi uusien kielentarkistusohjelmiensa toimittajista. Microsoft kehittää uutta teknologista lähestymistapaa oikeinkirjoituksen tarkistamiseen, tavutukseen ja tesauruksiin eli asiasanastoihin. Lingsoft osallistuu tähän kehitystyöhön pilottikumppanina. Kieliteknologian puolella automaattinen tiedonhaku on nopeasti kasvanut tärkeäksi tietojenkäsittelytieteen tutkimusalaksi. Bio- ja lääketieteellisen alan luonnollisen kielen eli Bio-NLP:n käsittelyä tutkitaan Turun yliopiston tietoyhteiskuntateknologioiden osaston bioinformatiikan tutkimusryhmässä. Tämä IKITIK-konsortion osana työskentelevä tutkimusryhmä sai alkuvuodesta 2009 kansainvälistä tunnustusta kipuamalla yli 40 kilpailijan joukosta Tokion yliopiston järjestämän, kansainvälisen BioNLP 09 -tiedekilpailun voittoon. Voitto oli IT-alan tutkimuksen kannalta merkittävä, sillä se osoittaa, että uudenlainen, tieteidenvälinen IT-alan tutkimus tukee Turun yliopiston strategisia vahvuuksia ja että kapealla alalla Turun yliopisto voi nousta jopa maailman kärkiyliopistoksi ilman massiivisia resursseja. Tiedekilpailun voitto on jo poikinut yhteistyömahdollisuuksia ja kutsun merkittävään t&k-hankkeeseen. Tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyötä ICT-toimialan korkeakoululähtöisen tutkimuksen ja liiketoimintaan kiinteästi linkittyvän tuotekehityksenkin keskus sijaitsee Turku Science 8

9 Parkin alueella. Turun tietotekniikan tutkimus- ja koulutuskeskus TUCS (Turku Centre for Computer Science) ja Turku Science Park Oy ovat jatkaneet aktiivista yhteistyötään, josta käy esimerkiksi Science Parkin tukemana aloitettu koulutusyhteistyö TUCS:n ja Pietarin valtionyliopiston välillä. Turun ammattikorkeakoulu ja Turun yliopisto ovat kouluttaneet pelialan osaajia yhteistyössä jo parin vuoden ajan. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön Game Tech&Arts Lab -hanke yhdistää korkeakoulujen voimavarat laaja-alaisen pelialan koulutuksen järjestämiseksi sekä pelialan kehittämisympäristön varustamiseksi ICT-taloon. Kehittämisympäristössä järjestetään pelialan opetusta, tapahtumia sekä myöhemmässä vaiheessa LivingLab-periaatteella toimivaa kehittämistyötä ja testauspalveluja yrityksille. v Turun kauppakamarin ICT-valiokunnan palkinnon varsinaissuomalaisesta ICT-alan kehitystä edistävästä teosta. Palkinnon perustelujen mukaan IT Mill on osoittanut suomalaiselle ohjelmistoalalle, etteivät avoin lähdekoodi ja kaupallinen liiketoiminta muodosta ratkaisematonta yhtälöä. Alueen kansainvälisen yhteistyön ja tunnettuuden lisäämiseksi järjestettiin vuoden 2009 aikana useita kansainvälistymiseen tähtääviä toimenpiteitä. Alueella isännöitiin useita kansainvälisiä toimialan tieteellisiä konferensseja sekä kansallisia ja kansainvälisiä seminaareja. Lisäksi Turku Science Park Oy otti vastaan asiantuntijadelegaatioita eri maista ja järjesti yrityksille kansainvälisiä yritysvierailuja konferensseihin sekä uusille markkina-aluille. Alueella on vahva kasvupotentiaali alan liike- ja tutkimustoiminnalle. Useat yritykset pyrkivät kasvamaan ja kansainvälistymään nopeasti, mikä kertoo toimialan dynaamisuudesta ja elinvoimasta. Yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyön jatkamiseen ja syventämiseen on panostettava jatkossakin. Tulevaisuuden haasteena on myös puute erityisosaamisesta. Näihin haasteisiin Turku Science Park Oy tulee vastaamaan vuonna Hyvänä esimerkkinä alueen liiketoimintaosaamisesta on Turku Science Parkin yrityshautomosta liikkeelle ponnistanut ja nyt Old Mill -rakennuksessa toimiva ohjelmistotyökalujen kehittäjä IT Mill Oy. Yritys sai 9

10 BioTurku BioTurku BioTurku keskittyi vuonna 2009 alueellisten hankkeiden aktivoimiseen, alueen yritysten liiketoimintamahdollisuuksien edistämiseen sekä BioTurun strategian päivittämiseen vuoteen 2015 asti. BioTurun strategiasta haluttiin entistä informatiivisempi erityisesti kansainvälistä asiakaskuntaa silmällä pitäen. Strategiaa terävöitettiin karsimalla temaattisten fokusalueiden määrä neljästä kolmeen syöpään, tulehdussairauksiin ja keskushermostosairauksiin. Strategian uskotaan nyt vastaavan paremmin kysyntään, kun fokus on teknologioiden sijaan tautialueissa. Samalla lääkekehitys, biomateriaalit, diagnostiikka ja biokuvantaminen merkittiin strategiaan kuitenkin entistä selvemmin näkyviin fokusalueita halkovina alueellisina vahvuuksina. Keskushankkeiden tukeminen BioTurku oli vauhdittamassa prosessia, jonka päätteeksi opetusministeriö valitsi biokuvantamisen maan tärkeimpien tutkimusinfrastruktuurien joukkoon ainoana tutkimushaarana Varsinais-Suomesta. BioTurku on tukenut ponnisteluja, joilla biokuvantamisen toimijoita ja toimintoja on koottu Turkuun ja näin saatu biokuvantaminen osaksi alueellista innovaatioketjua. Lisäksi Turku Science Park Oy on rahoittanut Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijoiden biokuvantamisen työyhteisön, Turku BioImagingin, ja sen kansainvälisen maisteriohjelman markkinointia. Turun yliopiston Tautimallinnuskeskuksen tuotteistamisen ja palvelumyynnin tukemiseksi BioTurku on ollut mukana kehittämässä keskuksen markkinointia sekä edistänyt yksikön asiakashankintaa kansainvälisillä messuilla. Samalla tavalla on tuettu sairaanhoitopiirin käynnistämän Kansallisen aivovammakeskuksen toimintamallin suunnittelua ja yrityksille suunnatun palveluliiketoiminnan käynnistymistä. Turun kliininen biomateriaalikeskus TCBC avattiin TCBC:n tarkoitus on yhdistää materiaalitutkimuksen osaamista lääketieteelliseen tutkimukseen potilaiden hyväksi. BioTurku on edesauttanut keskuksen toiminnan käynnistämistä ja projektien rahoituksen valmistelua. Lisäksi BioTurku on valmistellut yhdessä sairaanhoitopiirin, yliopistojen ja yritysten kanssa kansallinen syöpäkeskus -hankkeen Turun yksikön kokoamista ja suunnittelua. Yhteistyötä yli toimialojen ja maarajojen BioTurku oli mukana järjestämässä muutamaa merkittävää seminaaria vuonna Turku Science Parkin ja saksalaisen Heidelberg Technologiepark GmbH:n vuonna 2008 solmiman yhteistyösopimuksen puitteissa toteutettiin tieteellinen seminaari Heidelbergissä. Kokouksen ansiosta tieteellinen yhteistyö alueiden välillä on lisääntynyt. BioTurku ja Functional Foods Forum ovat yhdessä pyrkineet saamaan aikaan yhteistyötä lääkealan ja elintarvikealan toimijoiden välille. Kevään Genomes and Health -foorumi sai aikaan uusia yhteistyön aihioita tutkijoiden välille. Yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin SHOK:in (Strategisen huippuosaamisen keskittymä) kanssa BioTurku järjesti Intelligent Biomarker Combinations -seminaarin, joka keräsi laajan ja poikkitieteellisen yleisön sekä yrityksistä että tutkijoista. Kansainvälisen liiketoiminnan edistäminen BioTurku osallistui Atlantassa, Yhdysvalloissa, osana skandinaavista yhteispaviljonkia maailman suurimpaan bioalan messutapahtumaan BIO2009, missä BioTurku-konseptia esiteltiin suoraan sijoittaja- ja asiakaskandidaateille. Lisäksi BioTurku osallistui alan partnerointitapahtumiin Milanossa, Wienissä ja Tukholmassa. Toiminnan tuloksena saatiin tuotua Turkuun kansainvälisen suuryrityksen Wyethin edustaja tutustumaan alueemme osaamiseen ja luotua useita jatkoneuvotteluita yritysten välille. Itämeren piirissä toimivan ScanBalt -yhteistyöverkoston kautta Bio- Turku on ollut mukana käynnistämässä poikkikansallisia maisteri- ja tohtorikoulutusohjelmia sekä valmistellut Itämeri-strategian lippulaiva- 10

11 hanketta, joka tähtää Itämeren piirin valtioiden terveydenhuollon järjestelmien kehittämiseen. Suomen bio- ja lääkealan palvelusektorin KV-klubi muodostettiin vuonna 2009 pohtimaan kansainvälistymisen haasteita ja identifioimaan pullonkauloja, jotka ovat esteenä tai hidasteena kansainvälistymiselle. Alueen diagnostiikkayritysten aloitteesta BioTurku käynnisti myös Diagnostiikan kansainvälistymisklubin edistämään yritysten yhteistyötä ja levittämään parhaita käytäntöjä. Toiminnan tuloksena yritysten yhteistyö TYKS:in kanssa on oleellisesti selkeytynyt. Turku Science Park Oy koordinoi kansallista HealthBIO-osaamiskeskus-ohjelmaa. HealthBIO:n puitteissa Helsingissä järjestettiin kaksipäiväinen vuosiseminaari, joka lienee maamme suurin bioalan yrityksiä kokoon kutsuva tapahtuma. HealthBIO:n tärkeimpiä hankkeita ovat olleet aktiivinen kansainvälinen viestintä Suomen bio-osaamisesta sekä Kiinan markkinoita ja yhteistyömahdollisuuksia lisäävä Pharmaceutical Gateway China Finland/Europe -hanke. Lisätietoja: Turku Science Park Oy / BioTurku, johtaja Tero Piispanen, puh

12 12 BioTurku CASE: Mirena vain parantaa juoksuaan vanhetessaan Turun biokentästä puhuttaessa ei sovi unohtaa kaupungin ylivoimaista yhteisöverokuningasta Bayer Schering Pharma Oy:tä, jolla pyyhkii ilmeisen hyvin. Yhtiön Mirena -hormonikierukka, Turun lahja maailman naisille, kasvattaa suosiotaan edelleen. Vuonna 1990 lanseerattu Mirena -hormonikierukka, Bayer Schering Pharman Turun tehtaan ylpeys, valloittaa maailmalla naisten sydämiä kuin parikymppinen nuorukainen. Mirenan myynti kasvoi vuonna ,9 prosenttia 462 miljoonasta 490 miljoonaan euroon, mikä tekee siitä koko Bayer-konsernin kuudenneksi myydyimmän reseptilääkkeen. Mirena on alusta loppuun suomalaisen kehitystyön tulos ja niin nerokas lajissaan, ettei maailmalta ole näiden kuluneen 20 vuoden aikana löytynyt sille edes kilpailevaa hormonikierukkaa. - Mirena kilpailee muita ehkäisyvälineitä vastaan. Pohjoismaissa sen markkinaosuus on 14 prosentin luokkaa, mutta monissa muissa maissa alle 5 prosenttia, joten kasvupotentiaalia vielä on. Uskoisin, että kasvu jatkuu, Bayer Schering Pharma Oy:n varatoimitusjohtaja Peter Essen povaa. Parhaillaan Bayerin Turun tehtaalla kehitetään polymeerituoteperheeseen uutta tulokasta. Kohdunsisäinen ehkäisin LCS, joka perustuu po- lymeeriteknologiaan Mirenan tavoin, on Essenin mukaan jo kolmosfaasissa. - Eikä Mirena suinkaan ole ainoa kasvutuotteemme. On myös Jadelle, joka on 35 vuoden ehkäisytehon antava ihonalainen ehkäisykapseli. Jadellen myynti kasvoi yli sata prosenttia viime vuonna, Essen toteaa. Bayer viihtyy Turussa Bayerilla on iso rooli siinä, että niin monet mieltävät Turun ja bioalan kiinteäksi osaksi yhtä ja samaa lausetta. Turun tehdas on koko Bayerkonsernin suurin Saksan rajojen ulkopuolella sijaitseva lääketehdas, joka työllistää peräti 613 henkeä. Se on globaalin jättiläisen raaja BioTurun kyljessä. Essenin mukaan Bayerilla on pohdittu, miten naapurissa asuvan Turun bioklusterin kanssa voisi tehdä kiinteämpää yhteistyötä, mutta viisasten kiveä ei ole löytynyt..- Me emme vain ole tarvinneet ulkopuolista kehittäjää, kun meillä itsellämme on näihin tuotteisiin vaadittava osaaminen, Essen sanoo viitaten yrityksen noin sadan hengen tutkimus- ja tuotekehitystoimintoon. Bayer Schering Pharma Oy kuitenkin olemassaolollaan muistuttakoon bioalaamme siitä, että Suomen ja Turun kontekstissa on mahdollista kehittää globaali supertuote, jonka tuotanto myös pysyy Suomessa. Turun tehtaan kustannustaso ei kestä vertailua Kiinaan tai Intiaan, mutta Turulla on muita ominaisuuksia kuten luotettavuus ominaisuus, jota ilman lääketuotanto olisi Essenin mukaan loppunut Euroopasta jo aikoja sitten. Turku on lääketehtaalle hyvä toimintaympäristö. - Bayerilla on kaupungin kanssa erittäin hyvät suhteet. Jo vuosia sitten ryhdyimme esimerkiksi keskustelemaan kaupungin kanssa Artukaisten kaavan muuttamisesta niin, että teollisuus saisi käyttöönsä hieman suuremmat maatilkut. Kaava meni läpi yllättävän helposti, kukaan ei edes valittanut. Me ostimme itsellemme heti lisää maata, mikä mahdollistaa tulevaisuuden mahdolliset laajennukset, Essen kiittelee. 12

13 Biocelex Oy CASE: Haaslahti juniorin Hidex seisoo kahdella tukipilarilla Hidex Oy:n perustaja ja pitkäaikainen toimitusjohtaja Jukka Haaslahti luovutti vuoden 2010 alussa toimitusjohtajan manttelin pojalleen Ville Haaslahdelle, joka jatkaa Hidexin asiakaskunnan laajentamista life science -alalta ydinteollisuuteen. Hidex Oy:tä voisi kait luonnehtia Turun bioklusterin huomaamattomaksi menestystarinaksi. Wallacin entisen varatoimitusjohtajan Jukka Haaslahden vuonna 1993 perustama yritys on myynyt maailmalle korkeaa teknologiaa matalalla profiililla ja jättänyt lehtiotsikoissa paistattelun suosiolla muille. Uho ei kuulu yritysstrategiaan, vaikka asiakasrekisteriä komistavat mm. Nato ja eri maiden puolustusvoimat. - Jalat maassa mennään eteenpäin. Ajattelimme pyöriä nurkissa vielä monta vuotta ja kasvaa edelleen. Sitran kanssa yhdessä on luotu yritys, jonka tavoitteena on toimia kauas tulevaisuuteen Suomen ja Turun ympyröissä, Haaslahti toteaa. Life science -alan tutkimuslaboratorioille analyyttisiä mittalaitteita valmistava Hidex on jo pitkään lukeutunut BioTurun vakaimpiin kasvuyrityksiin. Vielä 2000-luvun alussa Hidexin liikevaihto oli vajaat puoli miljoonaa euroa, mutta luku on sittemmin tasaiseen tahtiin kivunnut noin 2,5 miljoonaan euroon. - Työntekijöitä meillä on tällä hetkellä kymmenen. Olemme kuitenkin verkostoituneet vahvasti, joten alihankkijoidemme kautta työllistämme jatkuvasti ainakin 30 henkeä, Haaslahti arvioi. Mittalaitteita laboratorio- ja kenttätyöhön Pohja kasvulle luotiin vuosina , jolloin Haaslahti värväsi vanhoja Wallacin aikaisia kollegojaan Hidexiin tuotekehitystyöhön. Tämän kokeneen ryhmän ammattitaidosta syntyi Hidexin nykyinen tuotevalikoima. Läpimurtotuote oli Plate Chameleon, multileimalaskin, joka soveltuu sekä diagnostiikan että lääketeollisuuden työvälineeksi. Monipuolisuus oli leimallista myös seuraavalle hittituotteelle, kenttäoloihin soveltuvalle Triathlerille, jossa yhdistyy samassa mittalaitteessa radioaktiivisten ja ei-radioaktiivisten leimojen käyttö. Triathler oli osoitus siitä, että Hidexin biotekniikan innovaatioille oli tilausta myös ympäristömittaamisen puolella. Vuonna 2008 Hidex lanseerasi uutuustuotteensa Hidex 300 SL, joka oli entistä määrätietoisempi avaus ympäristömittaamisen ja ydinteollisuuden markkinoille. Laitteella voi ottaa ympäristöstä näytteitä radioaktiivisuuden varalta, mutta se soveltuu myös biokemiallisissa tutkimuksissa tehtäviin mittauksiin, pitäen näin kiinni Hidexin alkuperäisestä asiakaskohderyhmästä life science -alalla. Samalla Hidex 300 SL oli valmistautumista yrityksen sukupolvenvaihdokseen, sillä uutuustuotteen ylöstuonti oli ikään kuin Ville Haaslahden opinnäytetyö. - Se oli Villen vastuulla ja hän hoiti sen hyvin. Minä jään edelleen Hidexiin töihin ja annan strategiseen suunnitteluun oman panokseni, mutta Ville on tästä eteenpäin operatiivisessa vastuussa, Hidex Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi vetäytyvä Jukka Haaslahti toteaa. Haaslahti uskoo, että tuli jättäneeksi pojalleen hyvässä iskussa olevan yrityksen. - Näemme, että tämä uusi, ydinteollisuuden tarpeisiin tehty tuotteemme lupailee kasvua. Ydinvoima on myötätuulessa ja ydinteollisuus on tulevaisuuden kasvuala, Haaslahti povaa. 13

14 Soveltava ICT ja ICT kehittämishankkeet ja kehittämishankkeet Soveltava ICT ja kehittämishankkeet Turku Science Park Oy keskittyi vuonna 2009 informaatio- ja kommunikaatioteknologian (ICT) toimialoilla erityisesti alueen yritystoiminnan ja tutkimuksen välisten yhteistyömahdollisuuksien parantamiseen sekä alueelliseen innovaatiotoimintaan. Nykymaailmassa oikeastaan kaikki liiketoiminta on kiinteästi kytköksissä ICT-alaan. Toimialan ratkaisut tarjoavat työkaluja tuottavuuden parantamiseksi ja ovat vakiintuneet kaikilla sektoreilla tärkeäksi osaksi päivittäistä toimintaa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella Turku Saloalue muodostaa maan vahvimman toimialakeskittymän, jonka toiminta on vilkasta niin korkeakoululähtöisen tutkimuksen kuin liiketoimintaan kiinteästi linkittyvän tuotekehityksenkin ympärillä. Toimialan tieteellisen tutkimuksen keskus sijaitsee Turku Science Parkin alueella, jossa toisiaan tukevat osaamisalat sijaitsevat lähellä toisiaan ja hyötyvät näin syntyvästä synergiasta. Turun seudulla tietotekniikan soveltaminen on keskittynyt terveyteen ja hyvinvointiin, bioteknologiaan, kieliteknologiaan sekä meri- ja metallialaan. Vahvuusalueita ovat myös elektroniikka, digitaalinen media eri muodoissaan sekä ihmistieteisiin nojaava tietotekniikan soveltaminen erilaisiin liiketoimintaympäristöihin. Turku Science Park Oy oli viime vuonna aktiivinen kaikilla näillä painopistealueilla. Terveyden ja hyvinvoinnin saralla vahvaan arvoketjuajatteluun perustuva informaatio- ja kieliteknologian konsortio IKITIK nousi vuonna 2009 kansallisen tason kärkihankkeeksi. Konsortion tavoitteena on tehdä Turusta lääke- ja hoitotieteellisen kieliteknologian keskeisin toimija Suomessa vuoteen 2015 mennessä. Tutkimuksen ja tuotekehityksen rajapinnassa toimivan konsortion yhteistyön myötä syntyi kliinisen suomen kielen työkalupaketti, jonka onnistunut koekäyttö Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalla on johtanut laajempaan menetelmäkehitykseen. Turku Science Park Oy hyppäsi viime vuonna mukaan myös Etelä- Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittämishankkeeseen Elloon, jonka pilottikohteena on Turun lentokentälle nouseva logistiikkakeskittymä Logicity. Monen eri toimijan monivuotisessa yhteisprojektissa Turku Science Parkin tehtävänä on kartoittaa ja parantaa Logicityn kaltaisten logistiikkakeskittymien alueturvallisuutta tarkastelemalla satamien, lentokenttien ja suurten yritysten tieto- ja laatujärjestelmiä. Pienten ja keskisuurten yritysten tietoteknisten valmiuksien kehittäminen jatkui kahden uuden asiantuntijapalvelun myötä. Alkuvuodesta 2009 käynnistyneet elive- ja TUTKA-palvelut tarjoavat yrityksille asiantuntija-apua tietotekniikan tehokkaamman hyödyntämisen edistämiseksi. Erityisen tehokkaaksi ja kysytyksi palvelumuodoksi on osoittautunut Turun yliopiston kanssa yhteistyössä toteutetut elive-klinikat: tietotekniikka-asiantuntijoiden vastaanotot, joilla tarjotaan ajan varanneille yrityksille ratkaisuja tietoteknisiin ongelmiin paikan päällä. Kansainvälisen yhteistyön saralla Turku Science Park Oy on yhdessä Varsinais-Suomen liiton kanssa mukana Uudenmaan liiton johtamassa BASAAR Interreg IVA -hankkeessa, jossa tutkitaan millaisia mahdollisuuksia Itämeren alueella on houkutella investointeja Aasiasta Pohjois-Eurooppaan. Hanketta toteutetaan läheisessä yhteistyössä ruotsalaisten, latvialaisten ja virolaisten kanssa. Turun kaupungin ja alueen korkeakoulujen strategisten linjausten mukaisesti Turku Science Park Oy tulee vastedeskin keskittymään tietotekniikan soveltamiseen Turku Salo-alueen vahvoille toimialoille ja tulevaisuuden kannalta lupaavimmille sovellusalueille kuten bio-, terveys- ja hyvinvointiteknologioihin. Toiminnan vaikuttavuutta vahvistetaan rakentamalla vahvoja kumppanuussuhteita alueen muiden toimijoiden kanssa. 14 Lisätietoja: Turku Science Park Oy / Soveltava ICT ja kehittämishankkeet, johtaja Sirpa Simola, puh

15 Useimmat pk-yritykset painivat tietotekniikkaongelmien kanssa, vaikka ne olisivat usein korjattavissa pienillä toimenpiteillä. Turku Science Park Oy:n elive-hanke auttaa yritystä muuntamaan tietotekniikan stressin aiheuttajasta tuloksentekijäksi. Startti-konsultointipalvelu kartoittaa yrityksen ITtilanteen ja Treenit-osuus toteuttaa parannukset molempiin saa EU-tukea. 15

16 Soveltava ICT ja kehittämishankkeet CASE: IKITIK tekee selvää terveysasiakirjoista IKITIK-konsortion uurastus Suomen terveydenhuoltokoneiston tiedonkulun parantamiseksi alkaa tuottaa tulosta. IKITIKin informaatio- ja kieliteknologisia sovelluksia, kuten kliinisen suomen työkalupakettia, on testattu hyvällä menestyksellä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa TYKS:ssä. IKITIK on ottanut itselleen haastavan työmaan. Hoidon selkeä ja kattava kirjaaminen on Suomessa lain määräämä velvoite, mikä tuottaa valtavan määrän terveysasiakirjoja, joiden sisältämä, pitkälti järjestelemätön teksti ei ole aina ymmärrettävää edes alan ammattilaisille asiakkaista puhumattakaan. Hoitokirjauskielen tiiviys sekä mm. erikoissanastosta, lyhenteistä ja kirjoitusvirheistä juontuvat ongelmat ovat pitäneet huolen siitä, ettei sairaalakäyttöön soveltuvia kielityökaluja ole edes saatavilla. Ongelman ratkaisemiseksi terveyspalvelujen tuottajat, teknologiatoimittajat, terveysalan ja kieliteknologian tutkijat sekä Turku Science Park Oy yhdistivät voimansa ja perustivat Turkuun IKITIK-konsortion (Informaatio- ja kieliteknologiaa terveystiedon ja -kommunikaation tueksi) vuonna IKITIK-konsortion TYKS:lle toimittama kliinisen suomen työkalupaketti on ensimmäinen aidossa sairaalaympäristössä koekäytetty kielityökalupaketti. Se sisältää mm. hoitokielen oikolukuohjelman, sanakirja- ja terminologiahaut suoraan tekstistä tietokoneen hiiren avulla sekä mahdollisuuden muodostaa toimialakohtaisia termistöjä. TYKS:n lastenklini- kan henkilöstö havaitsi työkalupaketin koekäytössä erittäin käteväksi, mikä rohkaisee laajempaankin koekäyttöön ja kannustaa kehittämään sovellusta eteenpäin. - Jos näiden sovellusten avulla kyetään nostamaan hoitokirjausten tasoa, niin sillä voi olla käytännön hoitotyön kannalta aivan käänteentekevä merkitys, luonnehtii Turun yliopiston kliinisen hoitotieteen professori Sanna Salanterä, yksi IKITIK-konsortion luojista. IKITIK on omalla työpanoksellaan vienyt meidät askeleen lähemmäksi tulevaisuutta, jossa terveysasiakirjojen ymmärrettävyyttä ja käytettävyyttä parantavilla informaatio- ja kieliteknologian sovelluksilla voidaan edistää terveyttä ja hoidon laatua. Tämä olisi huomattava parannus nykytilaan, jossa tekstikirjauksiin sisältyvät mahdollisuudet jäävät suurelta osin hyödyntämättä niin potilaiden hoidossa kuin lääketieteellisessä tutkimuksessakin. Monilla muilla työpaikoilla, esimerkiksi kirjastoissa, hienostuneilla kielityökaluilla varustetut sähköiset arkistot ovat jo pitkään helpottaneet päivittäistä työntekoa. IKITIK-konsortion mielestä terveydenhuollon henkilökunta ei ansaitse yhtään sen vähempää. - Emme ole tyytyväisiä ennen kuin on olemassa välineet, joilla tuhansien ja taas tuhansien potilaiden yksittäisistä narratiivisista hoitokirjauksista saa helposti poimittua tiedon siitä, mitkä hoidot ovat vaikuttavia ja mitkä eivät, Salanterä linjaa. Turun Kauppakamarin ICT-valiokunta palkitsi IKITIK-konsortion vuoden 2009 ICT-tekona Varsinais-Suomessa. 16

17 CASE: Kun TUSKA on suuri, TUTKA auttaa Varsinais-Suomen pk-yritysten tietoteknisiin ongelmiin täsmäapua antava TUTKA TM on osoittautunut toimivaksi palvelukonseptiksi. TUTKA:n ensimmäisiin asiakkaisiin kuuluneen Tietoteema Oy:n toimitusjohtaja Antti Kari kiittelee palvelun olleen suureksi avuksi. Samalla tuli todistetuksi, että TUTKAasiantuntijoilla on annettavaa myös it-alan yritykselle. Tietoteema Oy:n toimitusjohtaja Antti Kari tiesi kääntyä Turku Science Park Oy:n TUTKA-palvelun puoleen, koska hänen sähköpostiinsa tupsahti TUTKA-mainos kuin kreivin aikaan: hetkellä, jolloin Tietoteeman CRM-järjestelmä (Customer Relationship Management, asiakassuhteidenhallinta) kaipasi Karin mielestä kehittämistä. Juuri tällaisia tilanteita varten TUTKA TM on luotu. Kyseessä on EUrahoitusta nauttiva, Turku Science Park Oy:n räätälöimä palvelu, jossa hankkeeseen värvätyt it-osaajat tarjoavat ratkaisuja Varsinais-Suomen pk-yritysten tietoteknisiin ongelmiin ja sähköisen liiketoiminnan kehittämiseen. TUTKA:n arvonlisäveroton hinta on euroa, mutta EUrahoituksen ansiosta yrittäjä maksaa palvelusta vain 200 euroa. - Hinta laatu-suhde oli TUTKA:ssa kohdallaan, Tietoteeman Kari vakuuttaa. Neljässä tunnissa tuskasta eroon TUTKA-palvelu on toimialasta riippumatta kaikkien pk-yritysten saata- villa eritoten niiden, jotka ovat tietokoneiden kanssa täysin hukassa. Tietoteema Oy oli TUTKA:lle siinä mielessä eksoottinen asiakas, että se on it-palveluja tarjoava yritys, joka itsekin ratkoo päivät pitkät asiakkaidensa tietoteknisiä ongelmia. Kari tuli kuitenkin keksineeksi uudenlaisen tavan hyödyntää TUTKA-palvelua: hän haki TUTKA-asiantuntijoilta ns. toisen mielipiteen. Karilla oli jo valmis näkemys siitä, miten yrityksen CRM-järjestelmää olisi kehitettävä, mutta hän arveli TUTKA:n lisäasiantuntemuksen olevan hyödyksi ja oli oikeassa. - Saimme TUTKA-konsultilta vahvistuksen omille näkemyksillemme ja enemmänkin. Kun nimittäin kuvailin tilanteen hänelle, niin siinä samalla oma näkemykseni kirkastui myös itselleni, Kari toteaa. TUTKA-konsultti suositteli hankkimaan avoimen lähdekoodin CRMjärjestelmän, joka olisi syytä integroida yrityksessä jo olevien projek- tinhallinta-, työryhmä- ja taloushallintaohjelmistojen kanssa. Kari oli konsultin kanssa yhtä mieltä siitä, että näin manuaalisesti tehtävät työt ja operointivirheet vähenisivät ja asiakasrekisterin ylläpito helpottuisi. Tietoteema säästäisi aikaa ja rahaa. Liiketoiminta tehostuisi. - Voin suositella TUTKA-palvelua muillekin. Sanoisin, että monilla muilla yrityksillä olisi TUTKA:lle vielä meitäkin enemmän käyttöä. Meillä tätä tietoteknistä osaamista oli kuitenkin jo omastakin takaa, Kari muistuttaa. Yrityksen näkökulmasta TUTKA oli Karin mielestä vaivaton prosessi. TUTKA-konsultti tuli, kävi asioita Karin kanssa läpi, meni ja palasi parin viikon päästä loppuraportin kanssa, ja siinä se. Koko prosessi vei Karilta aikaa vaivaiset neljä tuntia. Tiesitkö, että tutkimusten mukaan pk-yrityksiltä tuhrautuu tietoteknisten ongelmien kanssa tuskailuun kallista aikaa työpäivän verran viikossa? 17

18 Osaamiskeskus Osaamiskeskus ja kansainväliset toiminnot Varsinais-Suomen Osaamiskeskus (V-S Oske) on Suomen kansallisen Osaamiskeskus-klusteriohjelman Turun haara. Tässä roolissaan V-S Oske on jo vuosia ollut maakunnan ja Turun kaupungin innovaatioympäristön tärkein kehittämistyökalu, joka on tiukasti osaamiskeskusohjelman alueellisesta toteutuksesta vastaavan Turku Science Park Oy:n näpeissä. Osaamiskeskusohjelmalla maamme eri kaupunkiseutuja rohkaistaan keskittymään omiin vahvuuksiinsa. Varsinaissuomalainen osaaminen on edustettuna viidessä klusterissa: HealthBIO Terveyden bioteknologia, Meriosaaminen, Matkailu- ja elämystuotanto, Elintarvikekehitys ja Uusiutuva metsäteollisuus. Kahdessa ensiksi mainitussa klusterissa varsinaissuomalaisilla on myös kansallinen koordinaatiovastuu: Koneteknologiakeskus Turku Oy koordinoi meriklusteria, HealthBIO:n vetovastuu on Turku Science Park Oy:llä. Varsinais-Suomen Osaamiskeskuksen vuosi 2009 oli varsin onnistunut: monet hankkeet, joiden käynnistys oli viivästynyt, saatiin vietyä läpi. Tunnustuksena tehdystä työstä työ- ja elinkeinoministeriön asettama osaamiskeskustyöryhmä täytti taantumasta huolimatta varsinaissuomalaisten rahoitustoiveet yli 95-prosenttisesti myöntämällä V-S Oskelle euron perusrahoituksen vuodelle Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus FFF on elintarvikekehityksen klusterin paikallisena toimijana mukana Tekesin Sapuska-ohjelmassa, jolla halutaan avata alan pkyrityksille kanavia ulkomaanmarkkinoille maamme elintarvikeviennin saattamiseksi kasvu-uralle. Tätä tarkoitusta palvellakseen FFF on koonnut Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen kehittäjäorganisaatioista kattavan osaajamatriisin, joka auttaa elintarvikeyrityksiä löytämään juuri oikean kehittäjän eri tarpeisiinsa. Yrityksille on tarjolla myös yhteistyövalmiuksia parantava kansainvälistymisohjelma, jonka koulutussisältöä FFF ja Turku Science Park Oy ovat olleet luomassa. Metsäklusterissa, jossa Varsinais-Suomen uusiutuvan metsäteollisuuden osaamiskeskuksen FIF:n vastuulla ovat uudet materiaalit ja painopinnat, käynnistyi FIF:n aloitteesta ja Tekesin rahoituksella transistoriteknologian kehityshanke Flex-Sens. Hankkeen tavoitteena on luoda yleinen tuoteteknologian kehitysalusta massatuotettaville ja halvoille transistoreille. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus sai puolestaan valmiiksi moniosaisen raporttinsa siitä, mikä ylipäänsä on metsäklusterin tulevaisuus Suomessa. Tämä FIF:n aloitteesta syntynyt tulevaisuusraportti on saanut metsäklusterissa innostuneen vastaanoton. Matkailu- ja elämysklusterin paikallinen toimija Turku Touring on kahden hankkeen kautta aktiivisesti mukana kulttuurimatkailun kehittämisessä. Kulttuurin ketju -hankkeessa rakennetaan käyttäjälähtöistä, kulttuurimatkailun kansallista Culture DQN -laatuohjelmaa sekä verkostomaista tuotekehitysmallia alan palvelutarjoajille. Cultural Tourism hanke on puolestaan Turun ja Tallinnan kaupunkien yhteishanke, jossa kehitetään käytännön työkaluja matkailijan kokonaisvaltaisen matkakokemuksen rakentamiseen. Lisäksi Matkailu- ja elämystuotannon osaamiskeskus sai päätökseensä Experience Labs -hankkeen, jossa matkailijoilta kerättyä kokemustietoa on käytetty alan tuotekehityksen pohjana. Hankkeen valtakunnallinen koordinaatiovastuu oli Turku Touringilla ja Turku Science Park Oy:llä. 18

19 Kansainväliset toiminnot Kansainvälinen toiminta jäi toteutuneilla kontakteilla mitaten edelliskautta vähäisemmäksi. Painopiste suuntautui Slovakiaan, jonka opetusministeriön kanssa toteutettiin kolme ohjelmallista vierailua. Turkuun helmikuussa suuntautuneen tutustumismatkan tuloksena oli kaksi konsultaatiota, joissa Slovakian opetusministeriön johtoa koulutettiin innovaatiojärjestelmien kehittämiseen. Maailman Tiedepuistojärjestöön IASP:iin on pidetty säännöllistä yhteyttä ja osallistuttu valikoidusti järjestön tarjoamiin tapahtumiin. Mainitsemisen arvoista on myös se, että Turku Science Park Oy käynnisti vuonna 2009 neuvottelut yhteistyöstä maailman laajimman tiedepuiston, hollantilaisen Zernike Groupin kanssa. Lisätietoja: Turku Science Park Oy / Osaamiskeskus ja Kansainväliset toiminnot, johtaja N. Tapani Saarinen, puh

20 Osaamiskeskus CASE: Experience Labs on tie matkailijan mieleen Ihmiset pystyvät helposti kuvailemaan omia subjektiivisia kokemuksiaan monin adjektiivein, mutta tuon kokemustiedon kerääminen ja muuntaminen objektiiviseksi informaatioksi onkin jo vaikeampi juttu. Matkailu- ja elämystuotannon osaamisklusteri otti haasteen vastaan ja käynnisti Experience Labs -hankkeen, jossa matkailijoilta kerättyä kokemustietoa käytetään raakadatana alan tuotekehityksessä. Experience Labs (suom. kokemuslaboratoriot) on ns. living lab -menetelmää soveltava hanke, jossa on tarkoitus rakentaa jokapäiväiseen ympäristöön sopiva matkailun tuotekehityslaboratorio. Living lab -konseptin mukaisesti tuotekehitystä ohjaavat ideat kerätään suoraan käyttäjiltä, joiden kokemustietoa hyödyntämällä tuotteet voidaan muokata mahdollisimman käyttäjäläheisiksi. Tämä tehdään siinä uskossa, että käyttäjien tarpeisiin räätälöity lopputuote menee markkinoilla paremmin kaupaksi, projektipäällikkö Satu Kantola Turku Science Park Oy:stä huomauttaa. Varsinais-Suomen matkailun- ja elämystuotannon osaamiskeskus ja Turku Science Park Oy ovat kantaneet Experience Labs -hankkeen valtakunnallisen koordinointivastuun, mutta hankkeen toteutus on ollut koko matkailu- ja elämystuotannon osaamisklusterin käsissä. Varsinais- Suomen, Uudenmaan, Lapin, Jyväskylän seudun ja Savonlinnan seudun osaamiskeskuksilla on kaikilla ollut projektissa oma vastuualueensa. Uudellamaalla on määritetty, mitä kohderyhmiä tavoitellaan ja miten (asiakasprofilointi ja -polut). Jyväskylässä on pohdittu, miten kohderyhmiltä saadaan kaivattu tieto (mielekkäät käyttäjätiedon keruumenetelmät). Lapissa on selvitetty, missä rajoissa kerättyä tietoa voidaan käyttää ja levittää (immateriaalioikeuskysymykset). Varsinais-Suomessa on mietitty, miten kerättyä tietoa voidaan hyödyntää tuote- ja palvelukehityksessä. Ja Savonlinnassa on kehitetty nettipohjaista kommunikaatioalustaa, jonne analysoitu tieto voidaan varastoida ja jossa siitä voidaan keskustella (yhteisösovelluksen pilotointi). Hankkeen tavoite on, että kaiken kehitystyön tuloksena matkailualan toimijoilla olisi käytössään tuotekehityslaboratorio kaikki tarvittava tieto ja työkalut, mitä minkä tahansa matkailutuotteen kehittäminen missä päin Suomea tahansa vaatii. Experience Labs tarjoaa jotain, mitä matkailuyrittäjillä ei ennen ole ollut käytössään: luotettavaa ja ajantasaista tietoa siitä, miten käyttäjät ovat oman elämyksensä kokeneet. Tämä tuo tuotekehitykseen uusia mahdollisuuksia, sillä projektin aikana kerätystä käyttäjätiedosta pystyy jo nyt vetämään johtopäätöksiä matkailijoiden haluista ja toiveista. - Esimerkiksi se on noussut esiin, että elämyksien kohdalla yksilöllisyys on ihmisille tärkeää. Turistit eivät halua olla kasvotonta massaa. Pienet asiat tekevät ison vaikutuksen. Perheelliset toivovat, että heidän lapsensa huomioidaan vaikkapa puhuttelemalla näitä. Ihmiset ovat myös hyvin otettuja, jos heitä tervehditään heidän omalla kielellään, Kantola kertoo. 20

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net OuluHealth Labs Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä Openphoto.net Oulu Sote Labs Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

4ECHNOPOLIS /YJ N 9LEISÚANTI

4ECHNOPOLIS /YJ N 9LEISÚANTI 4ECHNOPOLIS /YJ N 9LEISÚANTI -!2++)./).4)%3)4% 4ËSSË MARKKINOINTIESITTEESSË ESITETYT TIEDOT PERUSTUVAT LISTALLEOTTOESITTEESEEN JOHON SIJOITUSTA HARKITSEVIA KEHOTETAAN TUTUSTUMAAN ENNEN SIJOITUSPËËTÚKSEN

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center Päivi Rautava Tutkimusylilääkäri, VSSHP/Hallintokeskus/Tutkimuspalvelut Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2016 Vuosi 2015 lyhyesti Hyvä vuosi Tiedolle IT-palveluissa markkinoita nopeampi kasvu Lisääntyneet investoinnit sekä yritysostot kasvun ja innovaatioiden

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Glaston tammi-maaliskuu 2016

Glaston tammi-maaliskuu 2016 Glaston tammi-maaliskuu 2016 28.4.2016 Q1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 25,0 (22,5) M Tilauskanta 31.3.2016 oli 34,5 (52,8) M Liikevaihto oli 29,4 (26,3) M Vertailukelpoinen liikevoitto oli 0,7 (1,2)

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2009 6.8.2009 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat 1-6/2009 Katsauskauden pääkohdat 1-6/2009 Liikevaihto laski hieman Liikevaihto 61,9 miljoonaa euroa, laskua

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

TEM:n alueosaston uudistuksia

TEM:n alueosaston uudistuksia TEM:n alueosaston uudistuksia Toimialojen rahoitusseminaari 11.-12.5.2016 Sirpa Hautala Yritys- ja alueosasto/yrityspalvelut ryhmä Yritys- ja alueosaston organisaatio Mari Anttikoski Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Teollisuuden uusiutuminen on Satakunnan maakunnan kärkitavoite Teollisuuden uusiutumisen edistäminen on keskeinen Satakunnan

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen 2007-2013 Klusterit kärkeen Veli-Pekka Päivänen 28.11.2007 Keski-Suomen klusteriperusteinen kehittäminen Klusteri (engl. cluster, suomeksi myös ryväs) yleisterminä

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 Laskennallisia haasteita ja mahdollisuuksia SalWe-SHOKissa Kuluvan syksyn

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yhtiökokous 13.3.2014 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Haastava taloudellinen toimintaympäristö läpi koko vuoden. Kilpailu kiristyi

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Taloudellinen kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2009

Lisätiedot

Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja

Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Petri Rolig toimitusjohtaja 4.8.2011 4.8.2011 1 Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Suominen on allekirjoittanut sopimuksen Ahlstrom

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot