Maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen maaseutuosio. Ohjelmaehdotus. Koillis-Savo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen maaseutuosio. Ohjelmaehdotus. Koillis-Savo"

Transkriptio

1 Maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen maaseutuosio Ohjelmaehdotus Koillis-Savo

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO ALUEEN KUVAUS Maantieteellinen kuvaus Väestö Elinkeinorakenne ja työllisyys Muita erityispiirteitä Nykyiset elinkeinoelämän ja osaamisen kehittämisjärjestelmät MITEN ALUE ON HYÖDYNTÄNYT PÄÄTTYNEEN KAUDEN OHJELMIA NELIKENTTÄANALYYSI KOILLIS-SAVON VISIO KUINKA VISIOON PÄÄSTÄÄN? KEHITTÄMISHAASTEET JA TOIMENPITEET Palvelurakenne Matkailu Innovaatioympäristö Kansainvälistyminen Elinkeinojen ja osaamisen kehittämisstrategia OHJELMAN ORGANISAATIO YHTEENSOVITUS JA YHTEISTYÖ MUIDEN OHJELMIEN, TOIMIJOIDEN JA ALUEIDEN KANSSA TOIMINTASUUNNITELMAT, KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelma

3 1. JOHDANTO Koillis-Savo on tyypillinen itäsuomalainen seutukunta metsineen ja vesistöineen. Alueen historiaa ja kehitystä on aina leimannut sijainti idän ja lännen rajamailla, Täyssinän rauhassa nykyinen Koillis-Savo jaettiin lähes sadan vuoden ajaksi keskeltä kahtia Ruotsin ja Venäjän kesken. Liekö kaukaisen historian peruja, mutta Koillis-Savo on aina ollut enemmänkin hallinnollinen kuin toiminnallinen seutukunta. Koillis-Savon kunnilla on perinteisesti ollut paljon yhteistyötä eri suuntiin, kenellä Kuopioon, kenellä Ylä-Savoon tai Pohjois-Karjalaan. Viime vuosikymmeninä yhteistyön pääsuunnaksi on kuitenkin vakiintunut kasvava ja kehittyvä Kuopion seutu. Koillis- Savon asiointi- ja työssäkäyntiliikenne suuntautuu entistä vahvemmin Kuopion suuntaan ja yhteistyötä tehdään jatkuvasti enemmän etenkin elinkeinojen, palveluiden ja asumisen kehittämisessä. Koillis-Savosta löytyy monia vahvuuksia ja mahdollisuuksia, joiden varaan tulevaisuuden kehitystä on hyvä rakentaa. Alueen matkailuelinkeino kehittyy jatkuvasti, Tahkon matkailukeskuksen toimiessa vahvana veturina. Alueella on monipuolinen luonto, hyvät koulutusmahdollisuudet, vahva ja kehittyvä alkutuotanto, muutamia suuria teollisuusyrityksiä sekä mahdollisuuksia etenkin kaivostoiminnan kehittämiseen. Lisäksi Koillis-Savo sijaitsee lähellä maakunnan aluekeskusta Kuopiota, josta löytyy monipuolista osaamista ja erikoispalveluita. Koillis-Savo elää usean muun suomalaisen seutukunnan tavoin etsikkoaikaa. Vähenevä ja ikääntyvä väestö sekä huoli palveluiden säilyttämisestä haastaa kunnat ja elinkeinoelämän toimijat miettimään vaihtoehtoja. Yhteistyökumppaneita etsitään sekä omalta seutukunnalta että lähialueilta. Alueen omat kasvualat ja osaaminen yhdessä aluekeskus Kuopion tarjoamien mahdollisuuksien kanssa antavat Koillis-Savolle mahdollisuuden kehittyä hyvinvoivaksi maaseutualueeksi kasvavan maakuntakeskuksen läheisyydessä. Tarjolla olevat resurssit on osattava yhdistää oikealla tavalla. 2. ALUEEN KUVAUS 2.1. Maantieteellinen kuvaus Koillis-Savon seutukuntaan kuuluvat Juankosken ja Nilsiän kaupungit sekä Kaavin, Rautavaaran ja Tuusniemen kunnat. Alueen pinta-ala on km 2, josta vesistöjen osuus on noin 15 %. Koillis- Savo muodostaa maantieteellisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Koillis-Savo rajoittuu pohjoisessa 3

4 Kainuun, idässä Pohjois-Karjalan ja etelässä Etelä-Savon maakuntaan. Lännessä yhteistä rajaa on Ylä-Savon, Kuopion ja Varkauden seutukuntien kanssa. Alueen sijainti ja kuntien sijoittuminen selviävät tarkemmin kuvan 1 kartasta ja kuntien pinta-alat taulukosta 1. Kuva 1. Koillis-Savon sijainti ja kunnat. Taulukko 1. Koillis-Savon kuntien pinta-alat. Kunta Maata (km 2 ) Sisävesiä (km 2 ) Kokonaispinta-ala (km 2 ) Juankoski Kaavi Nilsiä Rautavaara Tuusniemi Yhteensä Väestö Koillis-Savon väkiluku on tasaisesti vähentynyt jo usean vuosikymmenen ajan, vuosien 1980 ja 2006 välillä se on vähentynyt noin 24 %. Väheneminen on jonkin verran hidastunut, mutta sen ennustetaan edelleen jatkuvan. Poikkeuksen muodostaa Nilsiä, jossa väestön väheneminen näyttää pysähtyneen ja sen ennakoidaan kääntyvän nousuun lähinnä Tahkon alueen kasvun aiheuttamista 4

5 heijastusvaikutuksista johtuen (Nilsiän väkiluvun kasvu ei vielä näy virallisissa väestöennusteissa). Asukasluvun kehitystä ja väestöennusteita on kuvattu taulukoissa 2 ja 3. Alueen yhteenlaskettu asukasluku on henkilöä ( ) ja asukkaista 53,8 % asuu haja-asutusalueella. Koillis- Savon kunnista Nilsiä luokitellaan ydinmaaseuduksi ja muut kunnat harvaan asutuksi maaseuduksi. Keskimääräinen asukastiheys Koillis-Savossa on varsin alhainen (noin 5,8 asukasta neliökilometrillä), erot eri kuntien välillä ovat kuitenkin melko suuria. Taulukko 2. Koillis-Savon asukasluvun kehitys 1980, 1990 ja Kunta Juankoski Kaavi Nilsiä Rautavaara Tuusniemi Yhteensä Taulukko 3. Koillis-Savon väestöennusteet 2010 ja 2030, asukastiheys 2006 ja haja-asutusväestön määrä Kunta Väestöennuste 2030 Asukasta / maa-km 2 Väestöennuste 2010 vuonna 2006 Haja-asutusväestön määrä vuonna 2005 Juankoski , Kaavi , Nilsiä , Rautavaara , Tuusniemi , Yhteensä , Koillis-Savon väestö on iäkkäämpää kuin maassa keksimäärin. Kaaviossa 1 on verrattu väestön jakautumista eri ikäluokkiin Koillis-Savossa, Pohjois-Savossa ja koko maassa. Kaaviosta voidaan havaita, että Koillis-Savossa nuorten ja etenkin nuorten aikuisten määrä on huomattavasti alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Toisaalta vanhempien ikäluokkien suhteellinen osuus väestöstä on muuta maata suurempi. Nuorten ikäluokkien koot pienenevät jatkuvasti ja yli 55 vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa. Seuraavien vuosikymmenten aikana tämä kehitys vain kiihtyy ja etenkin yli 75-vuotiden osuus väestöstä kasvaa nopeasti. 5

6 Väestön jakautuminen ikäluokkiin 2006 % Koillis-Savo Pohjois-Savo Koko maa Ikäluokka Kaavio 1. Väestön jakautuminen ikäluokkiin Koillis-Savossa, Pohjois-Savossa ja koko maassa vuonna Elinkeinorakenne ja työllisyys Palveluala on Kalakukkoalueen suurin työllistäjä, erilaisten palveluiden parissa työskentelee yli puolet toiminta-alueen työikäisestä väestöstä. Etenkin yksityisten palveluiden merkitys työllistäjänä on viimeisten vuosikymmenten aikana jatkuvasti kasvanut ja tulee varmasti edelleenkin kasvamaan. Tahkon matkailualueen koko ajan kiihtyvän kasvun ja kehittymisen myötä matkailun merkitys alueen elinkeinoelämälle kasvaa koko ajan. Koillis-Savo on vahvaa alkutuotantoaluetta, tunnettu etenkin runsaasta maidon- ja lihantuotannostaan. Alkutuotanto työllistää Koillis-Savossa noin viidesosan työvoimasta. Alkutuotannon työllistävyys on kuitenkin viimeisten vuosikymmenten aikana vähentynyt huomattavasti. Toisaalta maa- ja metsätalouden ympärille on etenkin viime vuosina syntynyt runsaasti erilaisia urakointi-, suunnittelu- ja neuvontapalveluita, joka on lisännyt palvelualan työpaikkoja. Maidon ja naudanlihan tuotannon volyymi on myös voimakkaasti kasvanut. Alkutuotannon kehittymisedellytykset Koillis-Savossa ovat jatkossa kohtalaisen hyvät. Teollisuus työllistää 21,3 % toiminta-alueen työikäisestä väestöstä. Teollisuuden merkitys työllistäjänä on viime vuosina pysynyt kutakuinkin samana. Teollisia työpaikkoja tuovat etenkin Juankosken suuret teollisuusyritykset Tamfelt ja Stromsdal. Parhaat kehitysnäkymät ovat tällä hetkellä kaivosteollisuudessa. Koillis-Savon pohjoispuolelle Sotkamoon tulevalta Talvivaaran kaivokselta sekä muilta lähialueen ja Koillis-Savon omilta kaivoshankkeilta odotetaan positiivisia työllisyysvaikutuksia. Kaiken kaikkiaan työpaikkojen määrä Koillis-Savossa väheni koko luvun alkupuolen, mutta on nyt kääntynyt selvään kasvuun. Työpaikkojen määrää ja jakautumista eri toimialoille on kuvattu taulukossa 4. 6

7 Taulukko 4. Koillis-Savon työpaikat Toimiala Osuus kaikista (ennakkotieto) työpaikoista 2004 (%) Alkutuotanto ,9 Teollisuus ,3 Palvelut ,3 Toimiala tuntematon ,5 Toimialat yhteensä Työttömyys on Koillis-Savossa Nilsiää lukuun ottamatta valtakunnan ja muun Pohjois-Savon keskitasoa korkeampi (Taulukko 5). Keskimääräinen työttömyysaste alueella on 11,1 % (2006). Ohjelmakauden aikana työttömyys on Koillis-Savossa laskenut yli viidellä prosenttiyksiköllä ja se on edelleen laskussa. Miesten ja naisten työttömyysasteessa ei ole suurta eroa, työttömyys siis kohdistuu tasapuolisesti molempiin sukupuoliin. Koillis-Savon työttömyyden ominaispiirteitä ovat kausivaihtelut sekä kohtalaisen suuri vaihtelu kuntien välillä. Taulukko 5. Työttömyysaste (%) Koillis-Savossa Kunta Juankoski 13,3 13,1 12,7 12,6 12,7 11,7 11,0 Kaavi 17,7 17,0 16,4 16,1 16,5 15,4 14,9 Nilsiä 16,1 13,8 11,0 10,3 10,8 9,1 7,6 Rautavaara 21,0 19,3 16,0 15,8 17,1 14,0 12,9 Tuusniemi 18,3 18,1 17,0 16,2 16,4 15,8 13,3 Keskiarvo 16,5 15,4 13,8 13,3 13,7 12,3 11,1 Väestön ikääntyminen ja sen myötä eläköityminen vapauttaa suuren määrä työpaikkoja seuraavan kymmenen vuoden aikana. Pohjois-Savon liiton ennusteiden mukaan vuoteen 2015 mennessä Koillis-Savossa vallitsee tilanne, jossa työpaikkojen määrä ylittää työntekijöiden määrän. Joillain aloilla on jo nyt pulaa osaavasta työvoimasta. Alueella vallitsee siis tulevaisuudessa työvoimapula, joka on vakava uhka alueen elinkeinoille Muita erityispiirteitä Koillis-Savossa on huomattavasti valtakunnan keskitasoa alhaisempi koulutusaste. Yli 15-vuotiaista peruskoulutasoisen koulutuksen varaan jääneiden osuus on Koillis-Savossa tasan 50 %. Koko maassa vastaava luku on 38,2 %. Alueella asuvilla ja sinne muuttavilla on yleensä alhaisempi koulutus kuin poismuuttavilla. Myös alueen työttömien koulutusaste on pääsääntöisesti matala. 7

8 Arvonlisäys asukasta kohden vuonna 2005 oli Koillis-Savossa 64,1 % EU alueen keskiarvosta, mikä on reilusti alhaisempi kuin Suomessa keskimäärin. Arvonlisäys on Koillis-Savossa kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana huomattavasti muuta maata hitaammin Nykyiset elinkeinoelämän ja osaamisen kehittämisjärjestelmät Koillis-Savo on mukana Seudulliset yrityspalvelut hankkeessa, jonka avulla selkiytetään yrityspalvelujen tarjontaa ja helpotetaan palvelujen saatavuutta kokoamalla yritysten tarvitsemat neuvonta- ja asiantuntijapalvelut yhteen. Koillis-Savossa Seudulliset yrityspalvelut on osa paikallisen elinkeinoyhtiön, Koillis-Savon Kehitys Oy:n toimintaa. Seudullisten yrityspalveluiden kautta alueella toimii yksi yritysneuvoja. Tämän lisäksi Koillis-Savossa käytetään jonkin verran ProAgrian, Uusyrityskeskuksen ja TE-keskuksen yritysneuvontapalveluita. Koillis-Savon kunnista Nilsiällä ja Rautavaaralla on lisäksi omat elinkeinotoimet, jotka tarjoavat yritysneuvontaa. Koillis-Savossa on hyvät peruskoulutuspalvelut. Lukio toimii neljässä alueen kunnassa ja lisäksi alueella on kaksi Savon ammatti- ja aikuisopiston yksikköä, Juankoskella ja Muuruvedellä. Juankosken yksikkö tarjoaa koulutusta mm. majoitus- ja ravintola-alalle sekä ajoneuvo-, kone-, kuljetus-, metalli-, energia-, prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikkaan. Muuruveden yksikkö taas kouluttaa maatila- ja puutarhatalouden sekä luonto- ja ympäristöalan osaajia. Koulutusta löytyy niin peruskoulun päättäneille kuin täydennys- ja aikuisopiskelijoillekin. Muuruveden yksikön yhteydessä toimii lisäksi Yrityskehittämö, joka on toimialavapaa yrittäjyyden oppimisympäristö. Yrityskehittämö tarjoaa kehittämisen ja muutoksen apuvälineitä liiketoimintaosaamiseen, yritystoiminnan suuntaamiseen ja yritysyhteistyön vahvistamiseen niin alkaville kuin pidempäänkin toimineille yrityksille. Tahkon matkailukeskuksen ympärillä toimii lisäksi TahkoPaja, jonka tavoitteena on alueen yritysten ja oppilaitosten yhteistyön tiivistäminen, koulutustarpeiden kartoittaminen sekä yritysten henkilöstön koulutusten ajantasaistaminen. Koillis-Savo sijaitsee lähellä vahvasti kehittyvää Kuopion seutukuntaa, joka tarjoaa monipuolista koulutusta ja osaamista. Kuopion yliopiston, Savonia ammattikorkeakoulun sekä Savon ammatti- ja aikuisopiston yksiköistä löytyy koulutusta ja osaamista lähes kaikille aloille. Kuopion seudun koulutus- ja osaamistarjonnan nykyistä parempi hyödyntäminen Koillis-Savossa on yksi alueen kehittämisen avaintekijöitä tulevaisuudessa. 8

9 3. MITEN ALUE ON HYÖDYNTÄNYT PÄÄTTYNEEN KAUDEN OHJELMIA Päättyneen ohjelmakauden merkittävin rahoituslähde Koillis-Savossa on ollut tavoite 1 ohjelma. Sen lisäksi käytössä on ollut Leader+, Equal ja Interreg yhteisöaloitteiden rahoitusta. Kansallisten ohjelmien piiriin Koillis-Savo ei kuulunut, mutta yhteistyötä niiden kanssa on tehty. Tavoite 1 ohjelmasta tehdyn väliarvioinnin mukaan toimenpiteiden tulokset ovat olleet merkittäviä koko Pohjois-Savon maaseudun kehitykselle. Suuri osa juuri maaseudulle kohdistuneesta kehittämistyöstä olisi jäänyt toteutumatta ilman aluekehitysohjelmien rahoitusta. Koillis-Savo on kuitenkin hyödyntänyt päättyneen ohjelmakauden EU-rahoitusta huomattavasti heikommin kuin Pohjois-Savon muut maaseutumaiset seutukunnat. Tavoite 1 ohjelman kokonaisrahoitusta ja sen suhteellista jakautumista Pohjois-Savon seutukunnille on kuvattu kaavioissa 2 ja 3. Itä-Suomen tavoite 1-ohjelman kokonaisrahoitus Pohjois-Savon seuduille (yht. 745 M ) Miljoonaa euroa Kuopion seutu Ylä-Savo Varkauden seutu Sisä-Savo Pohjois- Savo Koillis- Savo Itä-Suomi Kaavio 2. Tavoite 1 ohjelman kokonaisrahoitus Pohjois-Savon seuduilla (mukana myös Pohjois-Savon ja Itä-Suomen yhteishankkeet). Itä-Suomen Tavoite 1 -ohjelman kokonaisrahoituksen jakautuminen /asukas seutukunnittain Pohjois-Savossa /asukas Kuopion seutu Ylä-Savo Pohjois-Savo Varkauden seutu Sisä-Savo Koillis-Savo Itä-Suomi Kaavio 3. Tavoite 1 ohjelman rahoituksen jakautuminen /asukas seutukunnittain Pohjois-Savossa

10 Koillis-Savossa matkailu on ollut päättyneen ohjelmakauden kehittynein toimiala. Koillis-Savoon myönnetyistä yritystuista sekä lukumääräisesti että rahassa mitattuna eniten on kohdistunut matkailualalle. Matkailuyritysten hankkeita on toteutettu koko Koillis-Savossa, mutta ennen kaikkea Tahkon matkailukeskuksen ympäristössä. Lisäksi matkailutoimialalla on toteutettu useita yleisiä kehittämishankkeita. Jatkossa matkailun kehittäminen Koillis-Savossa keskittyy entistä enemmän Tahkon matkailukeskuksen sekä muutamien pienempien matkailukeskittymien ympärille. Etenkin päättyneen ohjelmakauden loppupuolella Koillis-Savossa on syntynyt paljon uusia palveluyrityksiä myös muualle kuin matkailuun ja jo olemassa olevien yritysten toiminta ja työllistävyys on kehittynyt. Palveluyrittäjyyttä on syntynyt alkutuotannon ympärille, rakennus- ja kunnossapitopalveluihin sekä erityisesti hoiva- ja kotipalvelualalle. Ohjelmarahoitusta palveluiden synnyttämiseen on kuitenkin käytetty muihin toimialoihin nähden varsin vähän. Muut kuin matkailuun liittyvät palveluyritykset ovat siis pääosin syntyneet ilman julkista tukea, tosin jonkin verran alkavia palveluyrityksiä on tuettu mm. Leader+ ohjelman kautta. Ohjelmakauden aikana monet Koillis-Savon teollisuus ja puutuoteyritykset ovat kehittyneet ja kyenneet kasvattamaan liikevaihtoaan ja työntekijämääräänsä. Toisaalta uutta teollisuusyrittäjyyttä on syntynyt varsin vähän. Ohjelmarahoitusta on käytetty yritysten investointeihin sekä yleisiin teollisuuden kehittämishankkeisiin. Alkutuotannon kehittämiseen on Koillis-Savossa satsattu päättyneen ohjelmakauden aikana paljon. Maataloudessa on investoitu etenkin tuotantotiloihin ja metsätalouden puolella on rahoitettu runsaasti mm. puunkorjuuseen ja energiapuuntuotantoon liittyviä hankkeita. Vaikka maatalouden suora työllistävyys ja tilojen lukumäärä on Koillis-Savossa vähentynyt, kasvoi keskimääräinen tilakoko päättyneellä ohjelmakaudella lähes 17 % ja maidontuotannon määrä yli 8 % 10

11 4. NELIKENTTÄANALYYSI Taulukko 6. Koillis-Savon vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat kehittämisen näkökulmasta. Vahvuudet Alueen ihmiset - aktiiviset yrittäjät ja muut toimijat - vahva kehittämisen tahtotila Tahkovuoren matkailukeskus Alueen oppilaitokset Luonto, ympäristö, vesireitit Vahva alkutuotanto Mahdollisuudet Kuopion seudun hyvinvointiosaaminen Hyvinvointipalveluiden kasvava kysyntä Alueen kasvava matkailijavirta Ulkomainen työvoima Yrittäjien yhteistyö ja verkostoituminen Kansainvälistyminen Heikkoudet Innovaatioiden puute Alhainen koulutusaste Infra Seudullisen kehittämisstrategian puute Uhat Työvoimapula Rakennetyöttömyys Infran heikkeneminen Ikärakenne 5. KOILLIS-SAVON VISIO 2015 Koillis-Savo on uusille ajatuksille ja ihmisille avoin, kehittyvä ja innovoiva seutukunta. Alueen elinkeinoelämän kehittämisinnokkuus on noussut ja alueella on toimiva palveluntuottajien osaamis- ja osaajaverkosto. Koillis-Savo hyödyntää tehokkaasti Kuopion seudun tarjoamia koulutus- ja osaamisresursseja oman alueensa kehittämisessä. 6. KUINKA VISIOON PÄÄSTÄÄN? KEHITTÄMISHAASTEET JA TOIMENPITEET 6.1. Palvelurakenne Koillis-Savon kuntien omien kehittämissuunnitelmien ja strategioiden suurin yhteinen nimittäjä ovat palvelut. Alueen peruspalvelut ovat nykyisellään kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta huoli laadukkaiden palveluiden säilyttämisestä on kaikille yhteinen. Väestön nopea ikääntyminen luo koko ajan tarvetta palveluiden lisäämiselle ja kehittämiselle ja toisaalta lähestyvä työvoimapula uhkaa muodostua pullonkaulaksi palvelutarjonnassa. Myös käynnissä oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus haastaa kunnat miettimään palvelujen organisointia ja uusia tuotantotapoja. 11

12 Toisaalta palvelutarpeen kasvaminen luo uusia mahdollisuuksia työllistymiseen ja yritystoiminnan kehittämiseen sekä asukkaiden ja matkailijoiden parempaan palvelemiseen. Yksi keino vastata lisääntyvään palvelutarpeeseen on kehittää yksityistä palvelusektoria. Koillis- Savossa on jo tapahtunut selkeää lisäystä yksityisessä palvelutuotannossa, uusia hoitokoteja sekä koti- ja huoltopalveluyrityksiä syntyy jatkuvasti. Lisäksi jo olemassa olevat yritykset laajentavat palvelutarjontaansa. Yksityiset palveluyritykset tuovat alueelle uusien palveluiden lisäksi myös kaivattuja työpaikkoja sekä alueen ulkopuolista rahaa, koska yhä suurempi osa asiakkaista tulee muualta kuin Koillis-Savosta. Jatkossa keskitytään erityisesti palveluyritysten tarpeista lähtevän yritysneuvonnan ja koulutuksen kehittämiseen sekä palveluyritysten, kolmannen sektorin palveluntuottajien ja julkisten palveluiden verkostoitumisen ja yhteistyön lisäämiseen. Yhteistyön kehittäminen aloitetaan laajalla alueen asukkaiden ja toimijoiden palvelutarvekartoituksella, jonka avulla määritellään palveluiden tulevaa tarvetta sekä etsitään mahdollisuuksia uusiin palveluinnovaatioihin. Osaamisen ja yhteistyön kehittämisen avulla pystytään luomaan toimivia palvelukokonaisuuksia, joiden avulla alueelle houkutellaan osaavaa työvoimaa sekä uusia palveluiden käyttäjiä. Etenkin neuvonnan ja koulutuksen kehittämisessä haetaan yhteistyökumppaneita hyvinvointiin liittyvään osaamiseen erikoistuneelta Kuopion seudulta Matkailu Toinen Koillis-Savon kuntia vahvasti yhdistävä tekijä on matkailu. Matkailuelinkeino kasvattaa merkitystään alueen työllistäjänä koko ajan. Alueen matkailun kasvun veturina toimii Tahkon matkailualue Nilsiässä. Tahkon alue tuo runsaasti käyttäjiä myös Koillis-Savon monipuolisille maaseutu- ja luontomatkailuyrityksille. Nouseva trendi alueen matkailun kehittämisessä on hyvinvointi. Hyvinvointimatkailulla pyritään elämänlaadun kohottamiseen sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia ja terveyttä lisäämällä. Erilaiset hemmotteluhoidot, hyvät ja terveelliset ateriat sekä aktiiviset liikunta-, kulttuuri- ja harrastepalvelut ovat hyvinvointimatkailun keskeisiä elementtejä. Koillis-Savon monipuolinen luontoympäristö sekä Kuopion seudun hyvinvointiosaaminen tarjoavat erinomaiset lähtökohdat uusien hyvinvointimatkailutuotteiden kehittämiseen. 12

13 Avainasemassa hyvinvointimatkailun kehittämisessä on tuotekehitys ja alueen matkailuyrittäjien verkostoituminen sekä keskenään että Tahkon matkailualueen ja Kuopion seudun osaajien kanssa. Alueen matkailuyrittäjät sekä yritysten työntekijät tarvitsevat myös neuvontaa ja koulutusta niin tuotekehitykseen kuin verkostoitumisen käytännön toteuttamiseen. Hyvinvointimatkailuun ja palveluyrittäjyyteen liittyvää neuvontaa ja koulutusta kehitetään yhdessä yritysneuvontaa tarjoavien tahojen ja oppilaitosten kanssa Innovaatioympäristö Alue joka ei innovoi on kuin yritys joka ei investoi. Jos halutaan kehittää alueen kilpailukykyä, pitää jatkuvasti pystyä tuottamaan markkinoille uudenlaisia tuotteita ja palveluita sekä kehittää uusia toiminta- ja tuotantotapoja. Myös olemassa olevia tuotteita ja palveluita voidaan tarjota uusille markkinoille uudella tavalla. Uusien innovaatioiden kehittäminen on Koillis-Savossa pitkälti yksittäisten yritysten tai toimijoiden varassa. Innovaatioiden luomiseksi ei ole olemassa erityistä toimintaympäristöä, joka auttaisi ja kannustaisi uuden ajatuksen tai toimintamallin kehittämisessä, testaamisessa ja markkinoinnissa, toisin sanoen kaupallistamisessa. Kuopion seudulta tällaisia palveluita löytyy, mutta harva koillissavolainen toimija osaa tai uskaltaa niitä hyödyntää. Jatkossa innovaatioiden kehittämiseen ja testaamiseen tarvittavat palvelut pyritään tuomaan mahdollisimman lähelle toimijoita. Palveluiden tarjontaa kehitetään yhteistyössä etenkin Kuopion seudun osaamiskeskusohjelman sekä Savon ammatti- ja aikuisopiston Muuruveden yksikön Yrityskehittämön kanssa. Tavoitteena on että yrittäjällä tai muulla toimijalla on tulevaisuudessa mahdollisuus saada innovaatiopalveluita omalta alueelta ja tarvittaessa ne tulevat vaikka kotiovelle asti. Alueen yrittäjille ja muille kiinnostuneille järjestetään myös innovaatiokoulutusta sekä siihen liittyviä innovaatiotyöpajoja Kansainvälistyminen Hyvät kansainvälistymisvalmiudet ovat tulevaisuuden kilpailutekijä. Koillis-Savossa käy jo nykyisin tuhansia ulkomaisia matkailijoita vuodessa ja tulevaisuudessa määrä kasvaa entisestään. Lisäksi uhkaavan työvoimapulan torjumiseksi tarvitaan myös ulkomaista työvoimaa. Jo nykyisin ulkomaista työvoimaa käytetään etenkin marjatiloilla, maatilojen lomituksessa ja metallialalla. Koillis-Savolle onkin entistä tärkeämpää osata ottaa vastaan ja hyväksyä niin ulkomaiset matkailijat kuin työntekijätkin. Koillis-Savoa markkinoidaan jatkossa aktiivisesti matkailijoiden lisäksi myös 13

14 potentiaalisille ulkomaisille työntekijöille. Ulkomaisten työntekijöiden rekrytoimiseksi kootaan Koillis-Savoa ja sen tulevia työmahdollisuuksia esittelevä aineisto ja järjestetään ulkomaalaisille tarkoitettuja rekrytointitapahtumia sekä omalla alueella että kohdemaissa. Kansainvälistä rekrytointia toteutetaan yhteistyössä Sisä-Savon seutukunnan kanssa. Koillis-Savon elinkeinoelämän kehittymisen kannalta on tärkeää saada yhä useampi paikallinen yritys lähtemään mukaan kansainvälisille markkinoille. Kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden kehittämiseen ja kansainvälisillä markkinoilla toimimiseen tarvitaan kuitenkin uutta osaamista. Kansainvälistymisestä kiinnostuneet yritykset kartoitetaan ja yrittäjille järjestetään heidän omiin tarpeisiinsa räätälöityä koulutusta. Koulutusta kehitetään yhteistyössä Kuopion seudun kanssa, koska sieltä löytyy jo valmiiksi osaamista kansainvälistymisestä Elinkeinojen ja osaamisen kehittämisstrategia Koillis-Savossa ei ole tällä hetkellä ajantasaista elinkeinojen ja osaamisen kehittämisstrategiaa. Edellinen Koillis-Savon elinkeinojen kehittämisohjelma on laadittu aikavälille eikä sitä ole viime aikoina päivitetty. Lähes kaikilla Koillis-Savon kunnilla on omat elinkeino- tai kehittämisstrategiansa, mutta alueelta puuttuu yleinen, yhteisesti hyväksytty näkemys siitä mitkä ovat Koillis-Savon kehittämisen suurimpia haasteita ja tärkeimpiä painopistealueita. Lisäksi alueella tulee miettiä mitkä asiat on järkevä hoitaa Koillis-Savon kuntien tai muiden toimijoiden yhteistyönä ja mihin haetaan yhteistyökumppaneita tai osaamista muualta. Alueellisen maaseutuosion aloitusvaiheessa Koillis-Savoon laaditaan elinkeino- ja osaamisstrategia. Strategian laatiminen aloitetaan syksyllä 2007, jo ennen maaseutuosioon hyväksyttävien alueiden valintaa. Strategian laadinta toteutetaan alueen kuntien, kehittämisorganisaatioiden, elinkeinoelämän ja osaamispuolen toimijoiden sekä yrittäjien yhteistyönä. Strategian laadinnan avulla täsmennetään myös tämän maaseutuosion tavoitteita ja toimenpiteitä. 7. OHJELMAN ORGANISAATIO Koillis-Savon seutukunnan viisi kuntaa (Juankoski, Kaavi, Nilsiä, Rautavaara ja Tuusniemi) ovat päättäneet hakea maaseutupoliittisen erityisohjelman alueelliseen maaseutuosioon yhdessä. Kunnat ovat valtuuttaneet Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n toimimaan puolestaan maaseutuosion hakijana ja hallinnoijana. Kuntien valtuutukset ja Kalakukko ry:n hakupäätös löytyvät liitteestä 1. 14

15 Kehittämisyhdistys Kalakukko ry on paikallinen toimintaryhmä, jonka toiminta-alueeseen kuuluvat Koillis-Savon lisäksi Kuopion ja Siilinjärven maaseutualueet. Kalakukko ry on toiminut vuodesta 1996 saakka ja toteuttanut alueellaan Leader II ja Leader+ yhteisöaloiteohjelmia. Kalakukko ry on hyväksytty Leader -toimintaryhmäksi myös ohjelmakaudelle Lisätietoa Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:stä löytyy osoitteesta Alueellisen maaseutuosion valmistelusta on vastannut työryhmä, johon kuuluvat Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n toiminnanjohtaja ja hankevalmistelija, Koillis-Savon kuntien maaseutuasiamiehet, Koillis-Savon Kehitys Oy:n yrityspalvelupäällikkö sekä Savon ammatti- ja aikuisopiston luonnonvara-alan rehtori. Lisäksi Koillis-Savon kuntien johtajat sekä Kalakukko ry:n hallitus ovat olleet mukana seuraamassa ja kommentoimassa ohjelman valmistelun etenemistä. Monenlaisia yhteistyöneuvotteluja on käyty myös Pohjois-Savon liiton, Pohjois-Savon TEkeskuksen, Kuopion seudun alue- ja osaamiskeskusohjelmien sekä Sisä-Savon seutuyhtymän kanssa. Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:ssä päätösvaltaa käyttää yhdistyksen jäsenten valitsema hallitus. Alueellisen maaseutuosion ohjaamista ja toimenpiteiden valmistelua varten valitaan oma ohjausryhmä, joka valmistelee asiat Kalakukko ry:n hallitusta varten. Ohjausryhmässä ovat mukana Kalakukko ry:n hallituksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja sekä maaseutuosion koordinoinnista vastaava henkilö, Koillis-Savon kuntien kunnanjohtajat ja Koillis-Savon Kehitys Oy:n edustaja sekä tarvittaessa Pohjois-Savon liiton ja TE-keskuksen edustajat. Lisäksi ohjelman eri teemojen sisällä toteutettavia toimenpiteitä suunnittelemaan perustetaan teemakohtaiset työryhmät (palvelut, matkailu, innovaatiot, kansainvälistyminen ja kehittämisstrategia), joihin kutsutaan kunkin alan asiantuntijoita. 8. YHTEENSOVITUS JA YHTEISTYÖ MUIDEN OHJELMIEN, TOIMIJOIDEN JA ALUEIDEN KANSSA Koillis-Savossa ja sen lähialueilla toimii useita kehittämisorganisaatioita ja alueella toteutetaan useita aluekehityksen kannalta keskeisiä ohjelmia. Kuten muussakin toiminnassa, myös aluekehityksessä yhteistyössä on voimaa. Jokaisella toimijalla on omat vahvat osaamisalueensa ja käytäntönsä ja yhdistämällä nämä saadaan aikaan toimiva kokonaisuus. 15

16 Tässä luvussa on kuvattu maakunnan ja seutukunnan tasolla toimivien, Koillis-Savon kehittämisen kannalta tärkeimpien ohjelmien ja Koillis-Savon maaseutuosion yhteensovittamista sekä eri kehittämisorganisaatioiden kanssa toteutettavia yhteistyön muotoja. Pohjois-Savon maakuntaohjelma Maakuntaohjelma määrittelee Pohjois-Savon kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet sekä toimenpiteet ja rahoituksen niiden saavuttamiseksi. Pohjois-Savon maakuntaohjelman neljän toimintalinjan pääteemoina ovat 1) kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta, 2) korkeatasoinen osaaminen ja toimiva innovaatioympäristö sekä työllisyyden vahvistaminen, 3) vetovoimainen elinympäristö ja toimiva infrastruktuuri sekä 4) uudistuva hyvinvointiyhteiskunta ja toimivat palvelurakenteet. Koillis-Savon maaseutuosion toimenpiteet ovat hyvin linjassa maakuntaohjelman linjausten kanssa. Erityisen hyvin maaseutuosio toteuttaa maakuntaohjelman tavoitteita yritystoiminnan kansainvälistämisestä ja palvelurakenteiden kehittämisestä. Rakennerahasto-ohjelmat Pohjois-Savo kuuluu EAKR:n Itä-Suomen toimenpideohjelmaan ja ESR:n toimenpideohjelman Itä-Suomen suuralueosioon. Molempia EU ohjelmia on valmisteltu samanaikaisesti maakuntaohjelman kanssa. EAKR -ohjelmalla edistetään yritystoimintaa, innovaatioita ja verkostoitumista sekä vahvistetaan osaamisrakenteita ja parannetaan alueiden saavutettavuutta ja toimintaympäristöä. Maaseutuosio toteuttaa EAKR ohjelman tavoitteita etenkin innovaatioiden, verkostoitumisen ja osaamisrakenteiden osalta. ESR ohjelma taas panostaa mm. työorganisaatioiden ja yritysten kehittämiseen, työllisyyden edistämiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen, työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittämiseen sekä alueiden väliseen yhteistyöhön. Maaseutuosio toteuttaa ESR ohjelman tavoitteita etenkin työperusteisen maahanmuuton edistämisessä. Pohjois-Savon maaseutuohjelma Pohjois-Savon maaseutuohjelma ohjelmakaudelle panostaa entistä selkeämmin elinkeinojen kehittämiseen. Ohjelma perustuu maaseudun omiin luonnonvaroihin, yrittäjyyden lisäämiseen sekä erityisesti yrittäjien osaamisen lisäämiseen. Maaseutuohjelma ja tämä maaseutuosio sopivat siis teemoiltaan erittäin hyvin yhteen ja täydentävät toisiaan, koska myös maaseutuosion tavoitteena on alueen omiin vahvuuksiin perustuva elinkeinojen kehittäminen ja yrittäjien osaamisen lisääminen. 16

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

ESR ohjelman mahdollisuudet

ESR ohjelman mahdollisuudet ESR ohjelman mahdollisuudet Osastopäällikkö Tuija Johansson Lapin TE keskus Alustus seminaarissa Maaseudun yrittäjyyden edistäminen ohjelmatyön avulla 20.11.2008 Teemat: 1. ESR ohjelman esittely 2. Lapin

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Hallinnoijana Piällysmies ry

Hallinnoijana Piällysmies ry Hallinnoijana Piällysmies ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät ja organisaatio. Pori, syyskuu 2013 Ylijohtaja Marja Karvonen

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät ja organisaatio. Pori, syyskuu 2013 Ylijohtaja Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät ja organisaatio Pori, syyskuu 2013 Ylijohtaja Marja Karvonen ELY-keskuksen toiminta-ajatus ELY-keskus on elinkeinojen, työmarkkinoiden ja maaseudun

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014

Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014 Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014 - lopullinen rahoitusseuranta tukien kohdentumisesta (23.3.2015) Tässä yhteenvedossa kuvataan Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2011-2014 toteutumista. Mittapuu on

Lisätiedot

Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys:

Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys: Pohjois-Savon EBC-hankkeen tausta Ympäristö- ja bioenergia-ala Pohjois- Savossa Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys: Kuinka saadaan perustettua uusia ympäristöalan yrityksiä ja miten jo

Lisätiedot