Maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen maaseutuosio. Ohjelmaehdotus. Koillis-Savo

Transkriptio

1 Maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen maaseutuosio Ohjelmaehdotus Koillis-Savo

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO ALUEEN KUVAUS Maantieteellinen kuvaus Väestö Elinkeinorakenne ja työllisyys Muita erityispiirteitä Nykyiset elinkeinoelämän ja osaamisen kehittämisjärjestelmät MITEN ALUE ON HYÖDYNTÄNYT PÄÄTTYNEEN KAUDEN OHJELMIA NELIKENTTÄANALYYSI KOILLIS-SAVON VISIO KUINKA VISIOON PÄÄSTÄÄN? KEHITTÄMISHAASTEET JA TOIMENPITEET Palvelurakenne Matkailu Innovaatioympäristö Kansainvälistyminen Elinkeinojen ja osaamisen kehittämisstrategia OHJELMAN ORGANISAATIO YHTEENSOVITUS JA YHTEISTYÖ MUIDEN OHJELMIEN, TOIMIJOIDEN JA ALUEIDEN KANSSA TOIMINTASUUNNITELMAT, KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelma

3 1. JOHDANTO Koillis-Savo on tyypillinen itäsuomalainen seutukunta metsineen ja vesistöineen. Alueen historiaa ja kehitystä on aina leimannut sijainti idän ja lännen rajamailla, Täyssinän rauhassa nykyinen Koillis-Savo jaettiin lähes sadan vuoden ajaksi keskeltä kahtia Ruotsin ja Venäjän kesken. Liekö kaukaisen historian peruja, mutta Koillis-Savo on aina ollut enemmänkin hallinnollinen kuin toiminnallinen seutukunta. Koillis-Savon kunnilla on perinteisesti ollut paljon yhteistyötä eri suuntiin, kenellä Kuopioon, kenellä Ylä-Savoon tai Pohjois-Karjalaan. Viime vuosikymmeninä yhteistyön pääsuunnaksi on kuitenkin vakiintunut kasvava ja kehittyvä Kuopion seutu. Koillis- Savon asiointi- ja työssäkäyntiliikenne suuntautuu entistä vahvemmin Kuopion suuntaan ja yhteistyötä tehdään jatkuvasti enemmän etenkin elinkeinojen, palveluiden ja asumisen kehittämisessä. Koillis-Savosta löytyy monia vahvuuksia ja mahdollisuuksia, joiden varaan tulevaisuuden kehitystä on hyvä rakentaa. Alueen matkailuelinkeino kehittyy jatkuvasti, Tahkon matkailukeskuksen toimiessa vahvana veturina. Alueella on monipuolinen luonto, hyvät koulutusmahdollisuudet, vahva ja kehittyvä alkutuotanto, muutamia suuria teollisuusyrityksiä sekä mahdollisuuksia etenkin kaivostoiminnan kehittämiseen. Lisäksi Koillis-Savo sijaitsee lähellä maakunnan aluekeskusta Kuopiota, josta löytyy monipuolista osaamista ja erikoispalveluita. Koillis-Savo elää usean muun suomalaisen seutukunnan tavoin etsikkoaikaa. Vähenevä ja ikääntyvä väestö sekä huoli palveluiden säilyttämisestä haastaa kunnat ja elinkeinoelämän toimijat miettimään vaihtoehtoja. Yhteistyökumppaneita etsitään sekä omalta seutukunnalta että lähialueilta. Alueen omat kasvualat ja osaaminen yhdessä aluekeskus Kuopion tarjoamien mahdollisuuksien kanssa antavat Koillis-Savolle mahdollisuuden kehittyä hyvinvoivaksi maaseutualueeksi kasvavan maakuntakeskuksen läheisyydessä. Tarjolla olevat resurssit on osattava yhdistää oikealla tavalla. 2. ALUEEN KUVAUS 2.1. Maantieteellinen kuvaus Koillis-Savon seutukuntaan kuuluvat Juankosken ja Nilsiän kaupungit sekä Kaavin, Rautavaaran ja Tuusniemen kunnat. Alueen pinta-ala on km 2, josta vesistöjen osuus on noin 15 %. Koillis- Savo muodostaa maantieteellisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Koillis-Savo rajoittuu pohjoisessa 3

4 Kainuun, idässä Pohjois-Karjalan ja etelässä Etelä-Savon maakuntaan. Lännessä yhteistä rajaa on Ylä-Savon, Kuopion ja Varkauden seutukuntien kanssa. Alueen sijainti ja kuntien sijoittuminen selviävät tarkemmin kuvan 1 kartasta ja kuntien pinta-alat taulukosta 1. Kuva 1. Koillis-Savon sijainti ja kunnat. Taulukko 1. Koillis-Savon kuntien pinta-alat. Kunta Maata (km 2 ) Sisävesiä (km 2 ) Kokonaispinta-ala (km 2 ) Juankoski Kaavi Nilsiä Rautavaara Tuusniemi Yhteensä Väestö Koillis-Savon väkiluku on tasaisesti vähentynyt jo usean vuosikymmenen ajan, vuosien 1980 ja 2006 välillä se on vähentynyt noin 24 %. Väheneminen on jonkin verran hidastunut, mutta sen ennustetaan edelleen jatkuvan. Poikkeuksen muodostaa Nilsiä, jossa väestön väheneminen näyttää pysähtyneen ja sen ennakoidaan kääntyvän nousuun lähinnä Tahkon alueen kasvun aiheuttamista 4

5 heijastusvaikutuksista johtuen (Nilsiän väkiluvun kasvu ei vielä näy virallisissa väestöennusteissa). Asukasluvun kehitystä ja väestöennusteita on kuvattu taulukoissa 2 ja 3. Alueen yhteenlaskettu asukasluku on henkilöä ( ) ja asukkaista 53,8 % asuu haja-asutusalueella. Koillis- Savon kunnista Nilsiä luokitellaan ydinmaaseuduksi ja muut kunnat harvaan asutuksi maaseuduksi. Keskimääräinen asukastiheys Koillis-Savossa on varsin alhainen (noin 5,8 asukasta neliökilometrillä), erot eri kuntien välillä ovat kuitenkin melko suuria. Taulukko 2. Koillis-Savon asukasluvun kehitys 1980, 1990 ja Kunta Juankoski Kaavi Nilsiä Rautavaara Tuusniemi Yhteensä Taulukko 3. Koillis-Savon väestöennusteet 2010 ja 2030, asukastiheys 2006 ja haja-asutusväestön määrä Kunta Väestöennuste 2030 Asukasta / maa-km 2 Väestöennuste 2010 vuonna 2006 Haja-asutusväestön määrä vuonna 2005 Juankoski , Kaavi , Nilsiä , Rautavaara , Tuusniemi , Yhteensä , Koillis-Savon väestö on iäkkäämpää kuin maassa keksimäärin. Kaaviossa 1 on verrattu väestön jakautumista eri ikäluokkiin Koillis-Savossa, Pohjois-Savossa ja koko maassa. Kaaviosta voidaan havaita, että Koillis-Savossa nuorten ja etenkin nuorten aikuisten määrä on huomattavasti alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Toisaalta vanhempien ikäluokkien suhteellinen osuus väestöstä on muuta maata suurempi. Nuorten ikäluokkien koot pienenevät jatkuvasti ja yli 55 vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa. Seuraavien vuosikymmenten aikana tämä kehitys vain kiihtyy ja etenkin yli 75-vuotiden osuus väestöstä kasvaa nopeasti. 5

6 Väestön jakautuminen ikäluokkiin 2006 % Koillis-Savo Pohjois-Savo Koko maa Ikäluokka Kaavio 1. Väestön jakautuminen ikäluokkiin Koillis-Savossa, Pohjois-Savossa ja koko maassa vuonna Elinkeinorakenne ja työllisyys Palveluala on Kalakukkoalueen suurin työllistäjä, erilaisten palveluiden parissa työskentelee yli puolet toiminta-alueen työikäisestä väestöstä. Etenkin yksityisten palveluiden merkitys työllistäjänä on viimeisten vuosikymmenten aikana jatkuvasti kasvanut ja tulee varmasti edelleenkin kasvamaan. Tahkon matkailualueen koko ajan kiihtyvän kasvun ja kehittymisen myötä matkailun merkitys alueen elinkeinoelämälle kasvaa koko ajan. Koillis-Savo on vahvaa alkutuotantoaluetta, tunnettu etenkin runsaasta maidon- ja lihantuotannostaan. Alkutuotanto työllistää Koillis-Savossa noin viidesosan työvoimasta. Alkutuotannon työllistävyys on kuitenkin viimeisten vuosikymmenten aikana vähentynyt huomattavasti. Toisaalta maa- ja metsätalouden ympärille on etenkin viime vuosina syntynyt runsaasti erilaisia urakointi-, suunnittelu- ja neuvontapalveluita, joka on lisännyt palvelualan työpaikkoja. Maidon ja naudanlihan tuotannon volyymi on myös voimakkaasti kasvanut. Alkutuotannon kehittymisedellytykset Koillis-Savossa ovat jatkossa kohtalaisen hyvät. Teollisuus työllistää 21,3 % toiminta-alueen työikäisestä väestöstä. Teollisuuden merkitys työllistäjänä on viime vuosina pysynyt kutakuinkin samana. Teollisia työpaikkoja tuovat etenkin Juankosken suuret teollisuusyritykset Tamfelt ja Stromsdal. Parhaat kehitysnäkymät ovat tällä hetkellä kaivosteollisuudessa. Koillis-Savon pohjoispuolelle Sotkamoon tulevalta Talvivaaran kaivokselta sekä muilta lähialueen ja Koillis-Savon omilta kaivoshankkeilta odotetaan positiivisia työllisyysvaikutuksia. Kaiken kaikkiaan työpaikkojen määrä Koillis-Savossa väheni koko luvun alkupuolen, mutta on nyt kääntynyt selvään kasvuun. Työpaikkojen määrää ja jakautumista eri toimialoille on kuvattu taulukossa 4. 6

7 Taulukko 4. Koillis-Savon työpaikat Toimiala Osuus kaikista (ennakkotieto) työpaikoista 2004 (%) Alkutuotanto ,9 Teollisuus ,3 Palvelut ,3 Toimiala tuntematon ,5 Toimialat yhteensä Työttömyys on Koillis-Savossa Nilsiää lukuun ottamatta valtakunnan ja muun Pohjois-Savon keskitasoa korkeampi (Taulukko 5). Keskimääräinen työttömyysaste alueella on 11,1 % (2006). Ohjelmakauden aikana työttömyys on Koillis-Savossa laskenut yli viidellä prosenttiyksiköllä ja se on edelleen laskussa. Miesten ja naisten työttömyysasteessa ei ole suurta eroa, työttömyys siis kohdistuu tasapuolisesti molempiin sukupuoliin. Koillis-Savon työttömyyden ominaispiirteitä ovat kausivaihtelut sekä kohtalaisen suuri vaihtelu kuntien välillä. Taulukko 5. Työttömyysaste (%) Koillis-Savossa Kunta Juankoski 13,3 13,1 12,7 12,6 12,7 11,7 11,0 Kaavi 17,7 17,0 16,4 16,1 16,5 15,4 14,9 Nilsiä 16,1 13,8 11,0 10,3 10,8 9,1 7,6 Rautavaara 21,0 19,3 16,0 15,8 17,1 14,0 12,9 Tuusniemi 18,3 18,1 17,0 16,2 16,4 15,8 13,3 Keskiarvo 16,5 15,4 13,8 13,3 13,7 12,3 11,1 Väestön ikääntyminen ja sen myötä eläköityminen vapauttaa suuren määrä työpaikkoja seuraavan kymmenen vuoden aikana. Pohjois-Savon liiton ennusteiden mukaan vuoteen 2015 mennessä Koillis-Savossa vallitsee tilanne, jossa työpaikkojen määrä ylittää työntekijöiden määrän. Joillain aloilla on jo nyt pulaa osaavasta työvoimasta. Alueella vallitsee siis tulevaisuudessa työvoimapula, joka on vakava uhka alueen elinkeinoille Muita erityispiirteitä Koillis-Savossa on huomattavasti valtakunnan keskitasoa alhaisempi koulutusaste. Yli 15-vuotiaista peruskoulutasoisen koulutuksen varaan jääneiden osuus on Koillis-Savossa tasan 50 %. Koko maassa vastaava luku on 38,2 %. Alueella asuvilla ja sinne muuttavilla on yleensä alhaisempi koulutus kuin poismuuttavilla. Myös alueen työttömien koulutusaste on pääsääntöisesti matala. 7

8 Arvonlisäys asukasta kohden vuonna 2005 oli Koillis-Savossa 64,1 % EU alueen keskiarvosta, mikä on reilusti alhaisempi kuin Suomessa keskimäärin. Arvonlisäys on Koillis-Savossa kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana huomattavasti muuta maata hitaammin Nykyiset elinkeinoelämän ja osaamisen kehittämisjärjestelmät Koillis-Savo on mukana Seudulliset yrityspalvelut hankkeessa, jonka avulla selkiytetään yrityspalvelujen tarjontaa ja helpotetaan palvelujen saatavuutta kokoamalla yritysten tarvitsemat neuvonta- ja asiantuntijapalvelut yhteen. Koillis-Savossa Seudulliset yrityspalvelut on osa paikallisen elinkeinoyhtiön, Koillis-Savon Kehitys Oy:n toimintaa. Seudullisten yrityspalveluiden kautta alueella toimii yksi yritysneuvoja. Tämän lisäksi Koillis-Savossa käytetään jonkin verran ProAgrian, Uusyrityskeskuksen ja TE-keskuksen yritysneuvontapalveluita. Koillis-Savon kunnista Nilsiällä ja Rautavaaralla on lisäksi omat elinkeinotoimet, jotka tarjoavat yritysneuvontaa. Koillis-Savossa on hyvät peruskoulutuspalvelut. Lukio toimii neljässä alueen kunnassa ja lisäksi alueella on kaksi Savon ammatti- ja aikuisopiston yksikköä, Juankoskella ja Muuruvedellä. Juankosken yksikkö tarjoaa koulutusta mm. majoitus- ja ravintola-alalle sekä ajoneuvo-, kone-, kuljetus-, metalli-, energia-, prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikkaan. Muuruveden yksikkö taas kouluttaa maatila- ja puutarhatalouden sekä luonto- ja ympäristöalan osaajia. Koulutusta löytyy niin peruskoulun päättäneille kuin täydennys- ja aikuisopiskelijoillekin. Muuruveden yksikön yhteydessä toimii lisäksi Yrityskehittämö, joka on toimialavapaa yrittäjyyden oppimisympäristö. Yrityskehittämö tarjoaa kehittämisen ja muutoksen apuvälineitä liiketoimintaosaamiseen, yritystoiminnan suuntaamiseen ja yritysyhteistyön vahvistamiseen niin alkaville kuin pidempäänkin toimineille yrityksille. Tahkon matkailukeskuksen ympärillä toimii lisäksi TahkoPaja, jonka tavoitteena on alueen yritysten ja oppilaitosten yhteistyön tiivistäminen, koulutustarpeiden kartoittaminen sekä yritysten henkilöstön koulutusten ajantasaistaminen. Koillis-Savo sijaitsee lähellä vahvasti kehittyvää Kuopion seutukuntaa, joka tarjoaa monipuolista koulutusta ja osaamista. Kuopion yliopiston, Savonia ammattikorkeakoulun sekä Savon ammatti- ja aikuisopiston yksiköistä löytyy koulutusta ja osaamista lähes kaikille aloille. Kuopion seudun koulutus- ja osaamistarjonnan nykyistä parempi hyödyntäminen Koillis-Savossa on yksi alueen kehittämisen avaintekijöitä tulevaisuudessa. 8

9 3. MITEN ALUE ON HYÖDYNTÄNYT PÄÄTTYNEEN KAUDEN OHJELMIA Päättyneen ohjelmakauden merkittävin rahoituslähde Koillis-Savossa on ollut tavoite 1 ohjelma. Sen lisäksi käytössä on ollut Leader+, Equal ja Interreg yhteisöaloitteiden rahoitusta. Kansallisten ohjelmien piiriin Koillis-Savo ei kuulunut, mutta yhteistyötä niiden kanssa on tehty. Tavoite 1 ohjelmasta tehdyn väliarvioinnin mukaan toimenpiteiden tulokset ovat olleet merkittäviä koko Pohjois-Savon maaseudun kehitykselle. Suuri osa juuri maaseudulle kohdistuneesta kehittämistyöstä olisi jäänyt toteutumatta ilman aluekehitysohjelmien rahoitusta. Koillis-Savo on kuitenkin hyödyntänyt päättyneen ohjelmakauden EU-rahoitusta huomattavasti heikommin kuin Pohjois-Savon muut maaseutumaiset seutukunnat. Tavoite 1 ohjelman kokonaisrahoitusta ja sen suhteellista jakautumista Pohjois-Savon seutukunnille on kuvattu kaavioissa 2 ja 3. Itä-Suomen tavoite 1-ohjelman kokonaisrahoitus Pohjois-Savon seuduille (yht. 745 M ) Miljoonaa euroa Kuopion seutu Ylä-Savo Varkauden seutu Sisä-Savo Pohjois- Savo Koillis- Savo Itä-Suomi Kaavio 2. Tavoite 1 ohjelman kokonaisrahoitus Pohjois-Savon seuduilla (mukana myös Pohjois-Savon ja Itä-Suomen yhteishankkeet). Itä-Suomen Tavoite 1 -ohjelman kokonaisrahoituksen jakautuminen /asukas seutukunnittain Pohjois-Savossa /asukas Kuopion seutu Ylä-Savo Pohjois-Savo Varkauden seutu Sisä-Savo Koillis-Savo Itä-Suomi Kaavio 3. Tavoite 1 ohjelman rahoituksen jakautuminen /asukas seutukunnittain Pohjois-Savossa

10 Koillis-Savossa matkailu on ollut päättyneen ohjelmakauden kehittynein toimiala. Koillis-Savoon myönnetyistä yritystuista sekä lukumääräisesti että rahassa mitattuna eniten on kohdistunut matkailualalle. Matkailuyritysten hankkeita on toteutettu koko Koillis-Savossa, mutta ennen kaikkea Tahkon matkailukeskuksen ympäristössä. Lisäksi matkailutoimialalla on toteutettu useita yleisiä kehittämishankkeita. Jatkossa matkailun kehittäminen Koillis-Savossa keskittyy entistä enemmän Tahkon matkailukeskuksen sekä muutamien pienempien matkailukeskittymien ympärille. Etenkin päättyneen ohjelmakauden loppupuolella Koillis-Savossa on syntynyt paljon uusia palveluyrityksiä myös muualle kuin matkailuun ja jo olemassa olevien yritysten toiminta ja työllistävyys on kehittynyt. Palveluyrittäjyyttä on syntynyt alkutuotannon ympärille, rakennus- ja kunnossapitopalveluihin sekä erityisesti hoiva- ja kotipalvelualalle. Ohjelmarahoitusta palveluiden synnyttämiseen on kuitenkin käytetty muihin toimialoihin nähden varsin vähän. Muut kuin matkailuun liittyvät palveluyritykset ovat siis pääosin syntyneet ilman julkista tukea, tosin jonkin verran alkavia palveluyrityksiä on tuettu mm. Leader+ ohjelman kautta. Ohjelmakauden aikana monet Koillis-Savon teollisuus ja puutuoteyritykset ovat kehittyneet ja kyenneet kasvattamaan liikevaihtoaan ja työntekijämääräänsä. Toisaalta uutta teollisuusyrittäjyyttä on syntynyt varsin vähän. Ohjelmarahoitusta on käytetty yritysten investointeihin sekä yleisiin teollisuuden kehittämishankkeisiin. Alkutuotannon kehittämiseen on Koillis-Savossa satsattu päättyneen ohjelmakauden aikana paljon. Maataloudessa on investoitu etenkin tuotantotiloihin ja metsätalouden puolella on rahoitettu runsaasti mm. puunkorjuuseen ja energiapuuntuotantoon liittyviä hankkeita. Vaikka maatalouden suora työllistävyys ja tilojen lukumäärä on Koillis-Savossa vähentynyt, kasvoi keskimääräinen tilakoko päättyneellä ohjelmakaudella lähes 17 % ja maidontuotannon määrä yli 8 % 10

11 4. NELIKENTTÄANALYYSI Taulukko 6. Koillis-Savon vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat kehittämisen näkökulmasta. Vahvuudet Alueen ihmiset - aktiiviset yrittäjät ja muut toimijat - vahva kehittämisen tahtotila Tahkovuoren matkailukeskus Alueen oppilaitokset Luonto, ympäristö, vesireitit Vahva alkutuotanto Mahdollisuudet Kuopion seudun hyvinvointiosaaminen Hyvinvointipalveluiden kasvava kysyntä Alueen kasvava matkailijavirta Ulkomainen työvoima Yrittäjien yhteistyö ja verkostoituminen Kansainvälistyminen Heikkoudet Innovaatioiden puute Alhainen koulutusaste Infra Seudullisen kehittämisstrategian puute Uhat Työvoimapula Rakennetyöttömyys Infran heikkeneminen Ikärakenne 5. KOILLIS-SAVON VISIO 2015 Koillis-Savo on uusille ajatuksille ja ihmisille avoin, kehittyvä ja innovoiva seutukunta. Alueen elinkeinoelämän kehittämisinnokkuus on noussut ja alueella on toimiva palveluntuottajien osaamis- ja osaajaverkosto. Koillis-Savo hyödyntää tehokkaasti Kuopion seudun tarjoamia koulutus- ja osaamisresursseja oman alueensa kehittämisessä. 6. KUINKA VISIOON PÄÄSTÄÄN? KEHITTÄMISHAASTEET JA TOIMENPITEET 6.1. Palvelurakenne Koillis-Savon kuntien omien kehittämissuunnitelmien ja strategioiden suurin yhteinen nimittäjä ovat palvelut. Alueen peruspalvelut ovat nykyisellään kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta huoli laadukkaiden palveluiden säilyttämisestä on kaikille yhteinen. Väestön nopea ikääntyminen luo koko ajan tarvetta palveluiden lisäämiselle ja kehittämiselle ja toisaalta lähestyvä työvoimapula uhkaa muodostua pullonkaulaksi palvelutarjonnassa. Myös käynnissä oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus haastaa kunnat miettimään palvelujen organisointia ja uusia tuotantotapoja. 11

12 Toisaalta palvelutarpeen kasvaminen luo uusia mahdollisuuksia työllistymiseen ja yritystoiminnan kehittämiseen sekä asukkaiden ja matkailijoiden parempaan palvelemiseen. Yksi keino vastata lisääntyvään palvelutarpeeseen on kehittää yksityistä palvelusektoria. Koillis- Savossa on jo tapahtunut selkeää lisäystä yksityisessä palvelutuotannossa, uusia hoitokoteja sekä koti- ja huoltopalveluyrityksiä syntyy jatkuvasti. Lisäksi jo olemassa olevat yritykset laajentavat palvelutarjontaansa. Yksityiset palveluyritykset tuovat alueelle uusien palveluiden lisäksi myös kaivattuja työpaikkoja sekä alueen ulkopuolista rahaa, koska yhä suurempi osa asiakkaista tulee muualta kuin Koillis-Savosta. Jatkossa keskitytään erityisesti palveluyritysten tarpeista lähtevän yritysneuvonnan ja koulutuksen kehittämiseen sekä palveluyritysten, kolmannen sektorin palveluntuottajien ja julkisten palveluiden verkostoitumisen ja yhteistyön lisäämiseen. Yhteistyön kehittäminen aloitetaan laajalla alueen asukkaiden ja toimijoiden palvelutarvekartoituksella, jonka avulla määritellään palveluiden tulevaa tarvetta sekä etsitään mahdollisuuksia uusiin palveluinnovaatioihin. Osaamisen ja yhteistyön kehittämisen avulla pystytään luomaan toimivia palvelukokonaisuuksia, joiden avulla alueelle houkutellaan osaavaa työvoimaa sekä uusia palveluiden käyttäjiä. Etenkin neuvonnan ja koulutuksen kehittämisessä haetaan yhteistyökumppaneita hyvinvointiin liittyvään osaamiseen erikoistuneelta Kuopion seudulta Matkailu Toinen Koillis-Savon kuntia vahvasti yhdistävä tekijä on matkailu. Matkailuelinkeino kasvattaa merkitystään alueen työllistäjänä koko ajan. Alueen matkailun kasvun veturina toimii Tahkon matkailualue Nilsiässä. Tahkon alue tuo runsaasti käyttäjiä myös Koillis-Savon monipuolisille maaseutu- ja luontomatkailuyrityksille. Nouseva trendi alueen matkailun kehittämisessä on hyvinvointi. Hyvinvointimatkailulla pyritään elämänlaadun kohottamiseen sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia ja terveyttä lisäämällä. Erilaiset hemmotteluhoidot, hyvät ja terveelliset ateriat sekä aktiiviset liikunta-, kulttuuri- ja harrastepalvelut ovat hyvinvointimatkailun keskeisiä elementtejä. Koillis-Savon monipuolinen luontoympäristö sekä Kuopion seudun hyvinvointiosaaminen tarjoavat erinomaiset lähtökohdat uusien hyvinvointimatkailutuotteiden kehittämiseen. 12

13 Avainasemassa hyvinvointimatkailun kehittämisessä on tuotekehitys ja alueen matkailuyrittäjien verkostoituminen sekä keskenään että Tahkon matkailualueen ja Kuopion seudun osaajien kanssa. Alueen matkailuyrittäjät sekä yritysten työntekijät tarvitsevat myös neuvontaa ja koulutusta niin tuotekehitykseen kuin verkostoitumisen käytännön toteuttamiseen. Hyvinvointimatkailuun ja palveluyrittäjyyteen liittyvää neuvontaa ja koulutusta kehitetään yhdessä yritysneuvontaa tarjoavien tahojen ja oppilaitosten kanssa Innovaatioympäristö Alue joka ei innovoi on kuin yritys joka ei investoi. Jos halutaan kehittää alueen kilpailukykyä, pitää jatkuvasti pystyä tuottamaan markkinoille uudenlaisia tuotteita ja palveluita sekä kehittää uusia toiminta- ja tuotantotapoja. Myös olemassa olevia tuotteita ja palveluita voidaan tarjota uusille markkinoille uudella tavalla. Uusien innovaatioiden kehittäminen on Koillis-Savossa pitkälti yksittäisten yritysten tai toimijoiden varassa. Innovaatioiden luomiseksi ei ole olemassa erityistä toimintaympäristöä, joka auttaisi ja kannustaisi uuden ajatuksen tai toimintamallin kehittämisessä, testaamisessa ja markkinoinnissa, toisin sanoen kaupallistamisessa. Kuopion seudulta tällaisia palveluita löytyy, mutta harva koillissavolainen toimija osaa tai uskaltaa niitä hyödyntää. Jatkossa innovaatioiden kehittämiseen ja testaamiseen tarvittavat palvelut pyritään tuomaan mahdollisimman lähelle toimijoita. Palveluiden tarjontaa kehitetään yhteistyössä etenkin Kuopion seudun osaamiskeskusohjelman sekä Savon ammatti- ja aikuisopiston Muuruveden yksikön Yrityskehittämön kanssa. Tavoitteena on että yrittäjällä tai muulla toimijalla on tulevaisuudessa mahdollisuus saada innovaatiopalveluita omalta alueelta ja tarvittaessa ne tulevat vaikka kotiovelle asti. Alueen yrittäjille ja muille kiinnostuneille järjestetään myös innovaatiokoulutusta sekä siihen liittyviä innovaatiotyöpajoja Kansainvälistyminen Hyvät kansainvälistymisvalmiudet ovat tulevaisuuden kilpailutekijä. Koillis-Savossa käy jo nykyisin tuhansia ulkomaisia matkailijoita vuodessa ja tulevaisuudessa määrä kasvaa entisestään. Lisäksi uhkaavan työvoimapulan torjumiseksi tarvitaan myös ulkomaista työvoimaa. Jo nykyisin ulkomaista työvoimaa käytetään etenkin marjatiloilla, maatilojen lomituksessa ja metallialalla. Koillis-Savolle onkin entistä tärkeämpää osata ottaa vastaan ja hyväksyä niin ulkomaiset matkailijat kuin työntekijätkin. Koillis-Savoa markkinoidaan jatkossa aktiivisesti matkailijoiden lisäksi myös 13

14 potentiaalisille ulkomaisille työntekijöille. Ulkomaisten työntekijöiden rekrytoimiseksi kootaan Koillis-Savoa ja sen tulevia työmahdollisuuksia esittelevä aineisto ja järjestetään ulkomaalaisille tarkoitettuja rekrytointitapahtumia sekä omalla alueella että kohdemaissa. Kansainvälistä rekrytointia toteutetaan yhteistyössä Sisä-Savon seutukunnan kanssa. Koillis-Savon elinkeinoelämän kehittymisen kannalta on tärkeää saada yhä useampi paikallinen yritys lähtemään mukaan kansainvälisille markkinoille. Kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden kehittämiseen ja kansainvälisillä markkinoilla toimimiseen tarvitaan kuitenkin uutta osaamista. Kansainvälistymisestä kiinnostuneet yritykset kartoitetaan ja yrittäjille järjestetään heidän omiin tarpeisiinsa räätälöityä koulutusta. Koulutusta kehitetään yhteistyössä Kuopion seudun kanssa, koska sieltä löytyy jo valmiiksi osaamista kansainvälistymisestä Elinkeinojen ja osaamisen kehittämisstrategia Koillis-Savossa ei ole tällä hetkellä ajantasaista elinkeinojen ja osaamisen kehittämisstrategiaa. Edellinen Koillis-Savon elinkeinojen kehittämisohjelma on laadittu aikavälille eikä sitä ole viime aikoina päivitetty. Lähes kaikilla Koillis-Savon kunnilla on omat elinkeino- tai kehittämisstrategiansa, mutta alueelta puuttuu yleinen, yhteisesti hyväksytty näkemys siitä mitkä ovat Koillis-Savon kehittämisen suurimpia haasteita ja tärkeimpiä painopistealueita. Lisäksi alueella tulee miettiä mitkä asiat on järkevä hoitaa Koillis-Savon kuntien tai muiden toimijoiden yhteistyönä ja mihin haetaan yhteistyökumppaneita tai osaamista muualta. Alueellisen maaseutuosion aloitusvaiheessa Koillis-Savoon laaditaan elinkeino- ja osaamisstrategia. Strategian laatiminen aloitetaan syksyllä 2007, jo ennen maaseutuosioon hyväksyttävien alueiden valintaa. Strategian laadinta toteutetaan alueen kuntien, kehittämisorganisaatioiden, elinkeinoelämän ja osaamispuolen toimijoiden sekä yrittäjien yhteistyönä. Strategian laadinnan avulla täsmennetään myös tämän maaseutuosion tavoitteita ja toimenpiteitä. 7. OHJELMAN ORGANISAATIO Koillis-Savon seutukunnan viisi kuntaa (Juankoski, Kaavi, Nilsiä, Rautavaara ja Tuusniemi) ovat päättäneet hakea maaseutupoliittisen erityisohjelman alueelliseen maaseutuosioon yhdessä. Kunnat ovat valtuuttaneet Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n toimimaan puolestaan maaseutuosion hakijana ja hallinnoijana. Kuntien valtuutukset ja Kalakukko ry:n hakupäätös löytyvät liitteestä 1. 14

15 Kehittämisyhdistys Kalakukko ry on paikallinen toimintaryhmä, jonka toiminta-alueeseen kuuluvat Koillis-Savon lisäksi Kuopion ja Siilinjärven maaseutualueet. Kalakukko ry on toiminut vuodesta 1996 saakka ja toteuttanut alueellaan Leader II ja Leader+ yhteisöaloiteohjelmia. Kalakukko ry on hyväksytty Leader -toimintaryhmäksi myös ohjelmakaudelle Lisätietoa Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:stä löytyy osoitteesta Alueellisen maaseutuosion valmistelusta on vastannut työryhmä, johon kuuluvat Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n toiminnanjohtaja ja hankevalmistelija, Koillis-Savon kuntien maaseutuasiamiehet, Koillis-Savon Kehitys Oy:n yrityspalvelupäällikkö sekä Savon ammatti- ja aikuisopiston luonnonvara-alan rehtori. Lisäksi Koillis-Savon kuntien johtajat sekä Kalakukko ry:n hallitus ovat olleet mukana seuraamassa ja kommentoimassa ohjelman valmistelun etenemistä. Monenlaisia yhteistyöneuvotteluja on käyty myös Pohjois-Savon liiton, Pohjois-Savon TEkeskuksen, Kuopion seudun alue- ja osaamiskeskusohjelmien sekä Sisä-Savon seutuyhtymän kanssa. Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:ssä päätösvaltaa käyttää yhdistyksen jäsenten valitsema hallitus. Alueellisen maaseutuosion ohjaamista ja toimenpiteiden valmistelua varten valitaan oma ohjausryhmä, joka valmistelee asiat Kalakukko ry:n hallitusta varten. Ohjausryhmässä ovat mukana Kalakukko ry:n hallituksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja sekä maaseutuosion koordinoinnista vastaava henkilö, Koillis-Savon kuntien kunnanjohtajat ja Koillis-Savon Kehitys Oy:n edustaja sekä tarvittaessa Pohjois-Savon liiton ja TE-keskuksen edustajat. Lisäksi ohjelman eri teemojen sisällä toteutettavia toimenpiteitä suunnittelemaan perustetaan teemakohtaiset työryhmät (palvelut, matkailu, innovaatiot, kansainvälistyminen ja kehittämisstrategia), joihin kutsutaan kunkin alan asiantuntijoita. 8. YHTEENSOVITUS JA YHTEISTYÖ MUIDEN OHJELMIEN, TOIMIJOIDEN JA ALUEIDEN KANSSA Koillis-Savossa ja sen lähialueilla toimii useita kehittämisorganisaatioita ja alueella toteutetaan useita aluekehityksen kannalta keskeisiä ohjelmia. Kuten muussakin toiminnassa, myös aluekehityksessä yhteistyössä on voimaa. Jokaisella toimijalla on omat vahvat osaamisalueensa ja käytäntönsä ja yhdistämällä nämä saadaan aikaan toimiva kokonaisuus. 15

16 Tässä luvussa on kuvattu maakunnan ja seutukunnan tasolla toimivien, Koillis-Savon kehittämisen kannalta tärkeimpien ohjelmien ja Koillis-Savon maaseutuosion yhteensovittamista sekä eri kehittämisorganisaatioiden kanssa toteutettavia yhteistyön muotoja. Pohjois-Savon maakuntaohjelma Maakuntaohjelma määrittelee Pohjois-Savon kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet sekä toimenpiteet ja rahoituksen niiden saavuttamiseksi. Pohjois-Savon maakuntaohjelman neljän toimintalinjan pääteemoina ovat 1) kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta, 2) korkeatasoinen osaaminen ja toimiva innovaatioympäristö sekä työllisyyden vahvistaminen, 3) vetovoimainen elinympäristö ja toimiva infrastruktuuri sekä 4) uudistuva hyvinvointiyhteiskunta ja toimivat palvelurakenteet. Koillis-Savon maaseutuosion toimenpiteet ovat hyvin linjassa maakuntaohjelman linjausten kanssa. Erityisen hyvin maaseutuosio toteuttaa maakuntaohjelman tavoitteita yritystoiminnan kansainvälistämisestä ja palvelurakenteiden kehittämisestä. Rakennerahasto-ohjelmat Pohjois-Savo kuuluu EAKR:n Itä-Suomen toimenpideohjelmaan ja ESR:n toimenpideohjelman Itä-Suomen suuralueosioon. Molempia EU ohjelmia on valmisteltu samanaikaisesti maakuntaohjelman kanssa. EAKR -ohjelmalla edistetään yritystoimintaa, innovaatioita ja verkostoitumista sekä vahvistetaan osaamisrakenteita ja parannetaan alueiden saavutettavuutta ja toimintaympäristöä. Maaseutuosio toteuttaa EAKR ohjelman tavoitteita etenkin innovaatioiden, verkostoitumisen ja osaamisrakenteiden osalta. ESR ohjelma taas panostaa mm. työorganisaatioiden ja yritysten kehittämiseen, työllisyyden edistämiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen, työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittämiseen sekä alueiden väliseen yhteistyöhön. Maaseutuosio toteuttaa ESR ohjelman tavoitteita etenkin työperusteisen maahanmuuton edistämisessä. Pohjois-Savon maaseutuohjelma Pohjois-Savon maaseutuohjelma ohjelmakaudelle panostaa entistä selkeämmin elinkeinojen kehittämiseen. Ohjelma perustuu maaseudun omiin luonnonvaroihin, yrittäjyyden lisäämiseen sekä erityisesti yrittäjien osaamisen lisäämiseen. Maaseutuohjelma ja tämä maaseutuosio sopivat siis teemoiltaan erittäin hyvin yhteen ja täydentävät toisiaan, koska myös maaseutuosion tavoitteena on alueen omiin vahvuuksiin perustuva elinkeinojen kehittäminen ja yrittäjien osaamisen lisääminen. 16