SAVONLINNAN SEUDUN TAPAHTUMAKARTOITUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAVONLINNAN SEUDUN TAPAHTUMAKARTOITUS"

Transkriptio

1 Laura Holma ja Anni Hämäläinen SAVONLINNAN SEUDUN TAPAHTUMAKARTOITUS Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma Toukokuu 2007

2 1

3 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Laura Holma ja Anni Hämäläinen Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Matkailun koulutusohjelma Savonlinnan seudun tapahtumakartoitus Tiivistelmä Tässä opinnäytetyössä tutkitaan Savonlinnan seudun tapahtumien nykytilannetta sekä selvitetään tapahtumien selviytymismahdollisuuksia jatkoa ajatellen ja annetaan kehitysideoita tulevaisuutta silmällä pitäen. Tutkimuksessa selvitetään Savonlinnan seudun tapahtumien tavoitteita, kestoa, yhteistyökumppaneita ja tapahtumasta aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi tutkimuksessa pyritään saamaan tietoa siitä, miten tapahtumajärjestäjät näkevät Savonlinnan seudun tapahtumien nykytilan ja tulevaisuuden. Tutkimuksessamme käytimme esimerkkinä uuden toimintamallin luomisessa Edinburgh Fringe festivaalia. Tutkimus on suoritettu puolistrukturoidulla postikyselyllä sekä haastattelemalla kahta tapahtumajärjestäjää. Postikyselyn kohderyhmänä ovat Savonlinnan seudun tapahtumajärjestäjät, jotka antoivat kyselyssä tapahtumiensa tietoja vuodelta Kysely toteutettiin kesä-syyskuussa Otoskooksi muodostui 29 tapahtumaa. Lopulliseksi vastaajajoukoksi muodostui 13 tapahtumaa. Vastausprosentti oli näin ollen 44,8 %. Tuloksia analysoitiin Microsoft Excel - ohjelmalla. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että Savonlinnan seudulla on paljon monipuolisia tapahtumia. Ongelmana nähdään toteuttajien lyhytjänteisyys ja yhteistyön puute. Myös alueen syrjäinen sijainti ja huonot kulkuyhteydet koetaan ongelmana. Tämän tutkimuksen perusteella mielestämme Edinburgh Fringe on mahdollista toteuttaa jossakin määrin, mutta se vaatii asenteiden muutosta ja entistä enemmän yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Asiasanat (avainsanat) tapahtuma, verkostoituminen, fringe, festivaali Sivumäärä Kieli URN 54 sivua Suomi Huomautus (huomautukset liitteistä) Liitteet: Saatteet, kyselylomake URN:NBN:fi:mamkopinn Ohjaavan opettajan nimi Virpi Kurki Opinnäytetyön toimeksiantaja Savonlinnan seudun kuntayhtymä

4

5 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Laura Holma ja Anni Hämäläinen Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Degree program in Tourism Researching Events in the Savonlinna Area. Tiivistelmä This bachelor s thesis clarifies the present state of the events in the Savonlinna area and it also clarifies how the events will probably survive in the future. Suggestions on how the events could be developed are given. In this study, we have collected information from the event organisers about the events objectives, duration, partners and the costs caused by the events. In this study w e aim at obtaining the views of the event organisers on what they think about the current situation of the events in the Savonlinna area and how they will see their future. In this study, we used as an example the Edinburgh Fringe Festival on how to develop the events. This study was carried out by using a half structured and posted questionnaire and also by interviewing two event organisers. The posted questionnaire was targeted to event organisers in the Savonlinna area, who gave information of their events from the year The survey was carried out between June and September The sample size was 29 event organisers and 13 of those replied. So the reply percentage was 44.8 %. The results were analyzed by Microsoft Excel-program. The results of this study show that there are a number of various events in the Savonlinna area. The study reveals the following problems: There is a lack of collaboration and people tend not to see the benefits in the long run and instead give up before getting started. The remote location and lack of functional transportation connections have a negative effect on the attraction of the Savonlinna area. In this study we see that the events could be developed according to the model of the Edinburgh Fringe to some extent, but it would require a change of attitudes and willingness to work together as one. Asiasanat (avainsanat) event, networking, fringe, festival Sivumäärä Kieli URN 54 pages Finnish Huomautus (huomautukset liitteistä) URN:NBN:fi:mamkopinn Appendices: Covering letters, questionnaire Ohjaavan opettajan nimi Virpi Kurki Opinnäytetyön toimeksiantaja Savonlinna Region s Association of Municipalities

6

7 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Opinnäytetyön taustaa Opinnäytetyön tutkimusongelma ja tavoitteet Peruskäsitteet Aikaisempaa kirjallisuutta Opinnäytetyön rakenne YLEISÖTAPAHTUMAT Yleisötapahtumien taustaa meillä ja maailmalla Tapahtumalajit tapahtuman aiheen mukaan Tapahtumalajit toteuttamistavan mukaan Tapahtumaprosessin kulku Savonlinnan seudun tapahtumat Tapahtumien yleisö-/osallistujamäärien kehitys Edinburgh Fringe Edinburgh Fringe tänään Baby fringe Savonlinnassa? VERKOSTOITUMINEN Miksi yritykset verkostoituvat? Liiketoimintaverkkojen jaottelu Jaottelu strategian mukaan Jaottelu yhteistyömallin mukaan Tapahtumien välinen verkostoyhteistyö Yritysyhteistyöstä arvoketjuajatteluun SAVONLINNAN SEUDUN TAPAHTUMAKARTOITUS... 28

8 4.1 Tutkimusmenetelmän valinta ja toteutus Kyselylomake Haastattelut Tutkimukselle asetettavat kriteerit TUTKIMUSTULOKSET Tutkimuksemme rajaukset Savonlinnan seudun tapahtumajärjestäjien profiili Tapahtuman järjestämistä koskevat tiedot Tapahtuman sponsoreita koskevat tiedot Tapahtuman yhteistyökumppaneita koskevat tiedot Tapahtuman kustannuksia koskevat tiedot , Tapahtuman medianäkyvyyttä koskevat tiedot Tapahtuman tulot ja menot Tapahtuman vaikutus paikkakunnan muihin palveluihin Teemahaastattelut Tuloksien yhteenveto TAPAHTUMIEN SWOT-ANALYYSI POHDINTAA LÄHTEET LIITTEET 1 Saate 2 Saate 3 Kyselylomake

9 1 1 JOHDANTO 1.1 Opinnäytetyön taustaa Savonlinnan kulttuurielämästä ja tapahtumien nykytilasta on keskusteltu paljon viime vuosina niin lehtien sivuilla kuin turuilla ja toreilla. Yleinen ilmapiiri on antanut ymmärtää, että ihmiset ovat huolissaan tapahtumien jatkuvuudesta tulevaisuudessa. Savonlinnan seudulla lähes koko elämämme asuneina olemme luonnollisesti itsekin huolissamme Savonlinnan seudun tapahtumien tulevaisuudesta ja niinpä teimme tätä tutkimusta suurella mielenkiinnolla. Projektimme alkoi toukokuussa Saimme opinnäytetyömme aiheen toimeksiantona Savonlinnan seudun kuntayhtymältä. Tarkoituksenamme oli tehdä Savonlinnan seudulla tapahtumakartoitus. Mielestämme elämyksiä tuottavien tapahtumien toimintaedellytykset on turvattava Savonlinnan seudulla siitäkin huolimatta, että julkisen sektorin tuki vähenee ja kulttuuri-, viihde-, sekä liikuntatapahtumat tarvitsevat lisää tuotannon ja markkinoinnin osaamista taloudellisen tuloksen varmistamiseksi. Savonlinnan seudun tapahtumakartoitus on ajankohtainen, sillä moni kulttuurikohde on joutunut lakkauttamaan toimintansa, sillä julkista tukea tapahtumille on leikattu rankalla kädellä. Muun muassa viimeisen vuoden aikana ovat sulkeneet ovensa Putkinotko, Taidemuseo ja Koti Linnankadulla. Savonlinnan kulttuurielämä on kärsinyt viime vuosina paljon. Savonlinnan seudun tapahtumista on lopetettu muun muassa Kuhahäntä, Elokuvajuhlat sekä Savonlinnan balettijuhlat. Toimintaansa vielä jatkaa esimerkiksi Pyhän Olavin päivä, Inri ristinuhri sekä kalamarkkinat. Kuitenkin nämäkin tapahtumat taistelevat joka vuosi olemassa olostaan. Vuodelle 2007 on odotettavissa jälleen vähemmän julkista tukea. Tulevaisuus näyttää tällä hetkellä synkältä, joten uudet ideat Savonlinnan kulttuurielämän elvyttämiseksi ovat tervetulleita. Mikä on sitten syynä siihen, että toiset tapahtumat menestyvät vuodesta toiseen ja toiset eivät ennätä kunnolla päästä alkuun kun ne joutuvat lopettamaan toimintansa? Ehkäpä yksi syy tähän on ollut se, että savonlinnalaisilla tapahtumajärjestäjillä on aina

10 2 riittänyt paljon hyviä ideoita uusille tapahtumille ja tempauksille, mutta ammattitaitoiset toteuttajat ovat puuttuneet. Monen tapahtuman kohtaloksi on koitunut ahneus. Tuloksia halutaan heti, ja itse kehitystyölle ei varata tarpeeksi aikaa. Suunnitelmia tulisi tehdä pitkälle tähtäimelle, eikä ladata kaikkia odotuksia ensimmäisille vuosille. Yleensä aina uutta toimintaa aloittaessa yritystoiminta on kannattamatonta, ja vasta vuosien saatossa kovalla työllä se saadaan tuottavaksi. Savonlinnan Oopperajuhlat ja Sulkavan Suursoudut ovat oiva esimerkki siitä, kuinka ne ovat suurella työllä raivanneet itsensä menestyksekkäiksi tapahtumiksi ja koko kansan suosikeiksi. Tämän opinnäytetyön eli Savonlinnan seudun tapahtumakartoituksesta esille tulevien tutkimustulosten perusteella on tarkoitus selvittää, onko seudulla mahdollista kehittää tapahtumien yhteistyötä. Mahdollisen yhteistyömallin erääksi esikuvaksi on esitetty 1940-luvulla lähinnä kansalaisliikkeenä alkanutta tapahtumien yhteistyömallia, josta kehittyi Edinburgh Fringe-kokonaisuus. Nimensä mukaan liike syntyi Edinburghissa. Tänä päivänä se on maailman suurin kulttuuritapahtuma, ja Fringe monina eri festivaaliversioina on levinnyt ympäri maailmaa. 1.2 Opinnäytetyön tutkimusongelma ja tavoitteet Opinnäytetyömme tutkimusongelmana on kartoittaa Savonlinnan seudun tapahtumien nykytilanne, selvittää niiden selviytymismahdollisuuksia jatkoa ajatellen ja antaa kehitysideoita tulevaisuutta varten. Tavoitteenamme on tehdä johtopäätöksiä tapahtumien merkityksestä sekä arvioida, kuinka turvata tapahtumien menestyksellisyys tulevaisuudessa. Tutkimuksessamme käytämme esimerkkinä uuden toimintamallin luomisessa Edinburgh Fringe kulttuurifestivaalia. Arvioimme sitä, miten ja missä mittakaavassa tätä toimintamallia voisi soveltaa Savonlinnan seudulle vai onko se ylipäätänsä mahdollista ja järkevää. Tutkimusmenetelmänä käytämme sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista menetelmää. Tiedon keruu tapahtui kyselylomakkeen ja teemahaastattelujen avulla.

11 3 Apuvälineenä tavoitteidemme saavuttamiseksi käytimme swot-analyysia, johon keräsimme tietoja kyselylomakkeista, haastatteluista ja kirjallisuudesta. Opinnäytetyössämme kuvaamme tapahtumien nykytilaa ja kehittämisideoita sekä tapahtumajärjestäjän, että tapahtumakävijän näkökulmasta. 1.3 Peruskäsitteet Tapahtuma. Tapahtuma on yleinen ja yleisölle avoin. Tavoitteena on toteuttaa tai esitellä yksi tai useampi teema. Getzin mukaan tapahtuma järjestetään korkeintaan kerran vuodessa ja sen pituus on määritelty etukäteen, eikä sillä ole pysyvää rakennetta. (Getz 1989, 125.) Tapahtumat voidaan luokitella joko tapahtumiksi, jotka koetaan henkilökohtaisesti paikan päällä tai massamediatapahtumaksi, jotka koetaan esimerkiksi radion ja television välityksellä (Larson 1997, 2). Tapahtumia on kaiken kokoisia; on tuhansia ihmisiä kerääviä tapahtumia ja vain pienille ryhmille suunniteltuja tapahtumia. Kuitenkin molemmissa tapauksissa käytetään samanlaista pohjaa suunnitellessa ja toteuttaessa tapahtumaa. Molemmissa perusasiat ovat samat. Isoissa tapahtumissa suunnitelmat ovat yleensä aloitettu kuukausia/vuosia aikaisemmin, kun pienimuotoisemman voi hoitaa yleensä muutaman kuukauden aikataululla. (Mustonen 2005.) Elämys. Elämys on positiivinen, moniaistinen ja kokonaisvaltainen tunnekokemus, joka voi tuottaa kokijalleen henkilökohtaisen muutoskokemuksen. Elämys on aina subjektiivinen kokemus ja useiden eri tekijöiden summa. (Janhila 2005.) Matkailussa muutos jälkifordistiseen tuotantoon on tarkoittanut siirtymistä massaturismista kohti yksilöllistä ja segmentoitunutta matkailua sekä kuluttajaryhmiä erottelevia tuotteita. Ne mahdollistavat myös yksilöllisten matkailuelämysten kokemisen jossa elämyksellisyys viittaa siis yksilölliseen kokemiseen ja hetkellisyyteen, toteaa Hemmi (2005, ). Elämys antaa tunteen, että kaikesta huolimatta ihminen yksilönä on olemassa ja elossa. Elämyksiä voi yhtälailla olla tarjolla televisiossa tai ulkona luonnossa (Hemmi 2005, 379).

12 4 Verkostoituminen. Verkostoituminen on prosessi, jossa yhteistyöyritysten tieto, osaaminen ja arvot yhdistetään lisäarvoa synnyttäväksi toiminnaksi (Tilastokeskus 2004, 14). Verkostoitumisella tarkoitetaan tapahtumatuottajaorganisaatioiden erilaisia yhteistyömuotoja, joihin osallistuvat samanaikaisesti useat eri tahot. Yhteistyötahot voivat olla joko muita toimijoita, organisaatioita ja yrityksiä ja yhteistyön intensiteetti voi vaihdella vapaaehtoisuudesta tiukasti määriteltyihin yhteistyösopimuksiin. (Tiainen 2003, ) Fringe: Fringe tarkoittaa suoraan suomeksi käännettynä hapsua, (hapsuttaa, hetale, koristaa ripsulla, laitama) (Rekiaro 1997, 922). Opinnäytetyössämme käytämme Fringeä mainittaessamme Edinburgh Fringe festivaaleista, joka on maailman suurin kulttuuritapahtuma. SWOT-analyysi. Swot-analyysi (strenghts, weaknesses, opportunities, threats) on Boston Consulting Groupin 1970-luvulla kehittämä nelikenttä-menetelmä, jota käytetään oppimisen tai ongelmien tunnistamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Se on hyödyllinen ja yksinkertainen työkalu hankkeiden ja projektien suunnittelussa. Swot-analyysissa kirjataan ylös analysoidun asian vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. (Opetushallitus.) Swot-analyysissä yrityksen olemassaoloa tarkastellaan sekä sisäisten että ulkoisten tekijöiden valossa. Sisäisiä tekijöitä, joihin yritys kykenee vaikuttamaan, ovat vahvuudet ja heikkoudet. Vahvuudet ovat positiivisia yrityksen sisäisiä tekijöitä, jotka auttavat yritystä menestymään ja toteuttamaan tavoitteensa ja päämääränsä. Heikkoudet vaikuttavat päinvastoin: ne estävät yrityksen menestymistä. Ulkoisia, yrityksen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevia tekijöitä ovat mahdollisuudet ja uhat. Käyttämällä hyväksi mahdollisuuksia yritys menestyy entistä paremmin. Toteutuessaan uhat puolestaan vaarantavat yrityksen menestyksen ja joskus jopa olemassaolon. (Opetushallitus.)

13 1.4 Aikaisempaa kirjallisuutta 5 Marja Tiainen on tehnyt opinnäyteyön Etelä-Savon kulttuuritapahtumien verkostoyhteistyöstä, Kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta? Työssään Tiainen kartoittaa Etelä-Savon kulttuurialan tapahtumatuotannon senhetkisiä verkostoyhteistyömuotoja sekä verkostoyhteistyön kehittämismahdollisuuksia tapahtumatuottajan näkökulmasta. Tutkimus on valmistunut vuonna Tutkimuksen mukaan tapahtumatuottajien näkemykset yhteistyöverkostojen kehittämisestä olivat pitkälti yhteneviä maakuntaliiton kulttuurinkehittämisohjelmaan kulttuurista työtä ja toimeentuloa kirjattujen toimialan yleisten kehittämistavoitteiden kanssa. Yhteistyötä haluttiin kehittää etenkin markkinointivaiheessa. Yhteistyön kehittämiseen ei kuitenkaan osata tai haluta oma-aloitteisesti vaan yhteistyöhön kaivataan koordinointi- ja veturiapua ulkopuolisilta tahoilta. Savonlinnan seudun yrityspalvelut ovat tuottaneet Savonlinnan seudun tapahtumien kehittämissuunnitelman vuosille Suunnitelmassa otetaan kantaa muun muassa tapahtumien merkitykseen aluekehityksessä, aiempien tapahtumien kehitystyöhön, tapahtumien nykytilaan sekä tavoitteisiin. Suunnitelman mukaan tapahtumilta edellytetään tarkasti segmentoiduille yleisöryhmille kohdennettuja kokonaisvaltaisia elämyksiä, joiden jokainen palveluelementti on riittävän laadukas ja tuottaa lisäarvoa kohderyhmälleen. Suunnitelmassa todetaan muun muassa, että tapahtumat ja niiden ympärille syntyneet yhteistyöverkostot aktivoivat ja rohkaisevat paikkakunnan ihmisiä ja yritysmaailmaa muuhunkin toimintaan. Itä-Suomen Matkailun Kehitys Oy on koonnut Itä-Savon kuntayhtymän toimeksiannosta Savonlinnan seudun matkailustrategian vuosille Strategiassa painotettiin yhteistyön välttämättömyyttä. Strategiassa todetaan, että yhteistyö on välttämätön markkinoinnissa, koska yritykset ovat pääosin pieniä, ja niille yksin markkinoille meno on vaikeaa. Savonlinnan seudun mahdollisuuksia kiristyvässä kilpailussa ovat omien vahvuuksien tehokas hyödyntäminen ja osaava toiminta. Menestykseen vaaditaan osaamista haistamaan kysynnän muutokset, ja osaamista tuottamaan kuluttajien tarvitsemat palvelut sekä tuomaan ne markkinoille nopeasti.

14 6 Timo Auvinen on koonnut selvityksen Kulttuuriyrittäjyydestä itäisessä Suomessa puhelinhaastattelujen avulla vuonna Selvitys on osa taustaselvitystä Itä-Suomi ohjelmaan. Tämän selvityksen toimeksiantajana oli Itä-Suomen neuvottelulautakunta. Auvisen mukaan kulttuurin tulisi olla nykyisin myös osa alueiden talous- ja elinkeinoajattelua, jolla taataan alueiden kilpailukyky, uudet elinkeinot, luovuus ja niin edelleen. Auvinen painottaa selvityksessä, että sisältöjen lisäksi pitää olla myös tuoteosaamista. Tapahtumia, tilaisuuksia ja kulttuurimatkailutuotteita on paljon, mutta harvat menestyvät ilman merkittävää tukea. Hilkka Wilkman ja Riitta Vahela-Kohonen ovat tehneet selvitystyön Savonlinna 2011, joka koskee Savonlinnan seudun edellytyksistä hanke Euroopan kulttuuripääkaupunkiehdokkuutta. Selvitys on julkaistu vuonna Selvityksessä käy ilmi, että Savonlinnan seudulla on sellaisia kulttuurisia ja matkailullisia vahvuuksia ja edellytyksiä, jotka antavat mahdollisuuden hakea kulttuuripääkaupunkiasemaa vuodelle Hilkka Wilkman on tehnyt tutkimuksen vuonna 2001 Kulttuurista työtä ja toimeentuloa, Etelä-Savon kulttuurin kehittämissuunnitelma. Kulttuurin kehittämissuunnittelua on tehty maakuntaliiton johdolla, ja suunnitelman valmistelua on ohjannut 15-jäseninen kulttuurin teemaryhmä. 1.5 Opinnäytetyön rakenne Opinnäytetyö on jaettu neljään osaan: johdanto, teoria, tutkimustulosten esittely ja tulosten yhteenveto ja pohdinta. Johdannossa eli ensimmäisessä luvussa kerrotaan opinnäytetyön taustasta; miten saimme opinnäyteyöni idean ja kuinka päädyimme lopulliseen aiheeseen. Kerromme myös tutkimuksemme tavoitteet, tutkimusongelman sekä valitsemamme tutkimusmenetelmät. Ensimmäisessä luvussa käydään läpi tutkimukseen liittyvät peruskäsitteet, kuten tapahtuma, kulttuuritapahtuma/elämys, elämys, verkostoituminen ja Fringe. Luvun lopussa esitellään myös aiemmat aiheeseen liittyvää aikaisempaa kirjallisuutta. Teoriaosassa luvussa kaksi perehdytään kulttuuri- ja yleisötapahtumiin yleisesti ottaen ja tuodaan esille esimerkkejä Savonlinnan seudun tapahtumista eri kategorioittain.

15 7 Lisäksi kyseisessä luvussa käsitellään tapahtumalajeja toteuttamistavan mukaan sekä kuvataan tapahtumaprosessin kulkua suunnittelusta jälkimarkkinointivaiheeseen. Luvussa kolme kerrotaan verkostoitumisesta. Siinä tuodaan esille verkostoitumisen määritelmä, verkostoitumisesta koituvat hyödyt yritykselle sekä liiketoimintaverkkojen perustyypit. Edinburgh Fringe -luvussa käsitellään Edinburg Fringeä yleisesti sekä sitä, kuinka se toimii tänään. Luvussa pohditaan myös, kuinka Edinburgh Fringe -yhteistyömallia voisi soveltaa Savonlinnan seudun alueelle ja mitä hyötyä siitä olisi seudulle. Luvussa viisi luodaan katsaus tarkemmin Savonlinnan Oopperajuhliin ja Sulkavan Soutuihin. Lisäksi kerrotaan lyhyesti muista Savonlinnan seudun tapahtumista. Kuudennessa luvussa käsitellään tämän opinnäytetyön tutkimusmenetelmiä ja aineiston keruuta sekä käydään läpi kyselylomaketta ja pohditaan tutkimustulosten luotettavuutta. Luvun lopussa syvennytään tutkimustuloksiin ja analysoidaan niitä sekä tarkastellaan Savonlinnan seudun tapahtumien vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia swot-analyysin avulla. Luvussa pohdintaa tuomme esille päätelmiä pohjautuen tutkimustuloksiin sekä arvioimme, kuinka tutkimuksemme loppujen lopuksi onnistui ja toteutuivatko asettamamme tavoitteet. 2 YLEISÖTAPAHTUMAT 2.1 Yleisötapahtumien taustaa meillä ja maailmalla Jo antiikin Kreikassa 500-luvulla ekr. järjestettiin valtion sponsoroimia festivaaleja. Festivaalien järjestelyihin kuuluivat suunnittelu, organisointi, johtaminen sekä kontrollointi, kuten nykyisinkin. Rikkaat kansalaiset tukivat festivaaleja, ja kaupungit antoivat esiintymispaikat. Festivaaleilla esitettiin näytelmiä, jotka kestivät useita päiviä. (Kauhanen 2002, 14.) Festivaalit ovat kasvattaneet suosiotaan ympäri maailmaa. Suurimpana festivaaleista on kasvanut kulttuurifestivaalit, jotka tuovat esille paikallisia tapoja, historiaa ja erilaisia esittäviä artisteja. Arvioidaan, että maailmalla on noin

16 kulttuurifestivaalia, joista noin puolet nauttii kansainvälisestä huomiosta. (Hooves 2006, 16.) 8 Festivaalien kasvuun on vaikuttanut nykyinen matkustamisen helppous, turismin kasvu niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, sekä korkea koulutuksen taso. Festivaaleja ei nähdä enää pelkästään muoti-ilmiönä, vaan festivaaleista on tullut osa laajempia, paikallisia, alueellisia ja kansallisia kehitysstrategioita. (Hooves 2006, 17.) Jotta festivaalit voivat menestyä vuodesta toiseen, täytyy niiden pystyä vastaamaan alueellisiin muutoksiin omalla alueellaan. On myös huomattavissa yhä etenevässä määrin festivaalien halua kansainvälistyä. Tämä on johtanut siihen, että on luotu kilpailukykyisten kansainvälisten festivaalien markkinat erikoisverkostoineen, näyttämöineen, tuottajineen, kriitikoineen ja yleisöineen. (Hooves 2006, 17.) Suomeen festivaalikipinä tuli Kansanvalistusseuran sihteerin A. A Granfeltin vierailtua Tallinnan laulujuhlilla Granfelt alkoi järjestää Jyväskylään kesäksi 1881 musiikillista juhlakokousta, johon kutsuttiin kuoroja ja soittokuntia luvulla laulujuhlat yleistyivät. Järjestettiin myös kaksikielisiä kesätapahtumia, jotka myöhemmin erkanivat omille tahoilleen. (Kauhanen 2002, 15.) 1900-luvulle tultaessa kuilu vauraan väestön ja köyhien välillä kasvoi. Työväestö alkoi järjestää omia aatteellisia juhliaan erillään valtion virallista kulttuuripolitiikkaa edustavista juhlista luvun alkupuolella alkoi erikoistuneiden juhlien aika. Savonlinnan ensimmäiset oopperajuhlat toteutuivat tuon ajan kansainvälisesti menestyneimmän laulajattaren Aino Ackten idean pohjalta. (Kauhanen 2002, ) Kesätapahtumat yleistyivät 1960-luvulla. Finland Festival-ketjuun kuuluvilla kesäjuhlilla oli vuonna 1968 yli kävijää ja seuraavana vuonna kävijää. Tapahtumien kävijämäärät kasvoivat 1970-luvulla, mutta mukaan mahtui myös taloudellista alamäkeä. Tapahtumien rahoituspohjaa laajennettiin liikemaailman suuntaan 1980-luvulla, jolloin ryhdyttiin hakemaan sponsoreita toden teolla. Taloudellinen nousukausi takasi sen, että rahaa liikkui. Liikemaailmassa ymmärrettiin tapahtumissa esillä olemisen merkitys uusien asiakkaiden etsimisessä. (Kauhanen 2002, 18.)

17 9 Vuosikymmenen vaihteessa Suomessa alkoi laskukausi, jonka vaikutukset näkyivät yhteiskunnan kaikilla alueilla. Valtion ja kuntien tapahtumille antamat avustukset laskivat, eivätkä yritykset sponsoroineet niin paljon kuin 1980-luvulla. Siitä huolimatta tapahtumat houkuttelivat ihmisiä ja yleisöennätyksiä rikottiin. (Kauhanen 2002, 18.) 2.2 Tapahtumalajit tapahtuman aiheen mukaan Seuraavaksi esittelemme erilaisia tapahtumamuotoja ja annamme esimerkkejä, millä tavalla Savonlinnan seudulla on toteutettu kyseisiä tapahtumamuotoja. Kotiseutujuhla Kotiseutujuhlia ovat pitäjänpäivät, kaupunkien ja kuntien vuosipäivät ja perustamisen vuosijuhlat, kotiseudulliseen traditioon perustuvat tapahtumat, osa markkinaperinteestä sekä kansanmusiikkiin ja -tanssiin pohjautuvat tapahtumat. Suurin osa kotiseutujuhlista on edellä mainittuja pitäjänpäiviä ja kunnan nimikkopäiviä ja -viikkoja joiden tarkoituksena on esitellä paikallista perinnettä, kulttuuria, urheilua, kirkollista elämää, paikallista teollisuutta ja talouselämää. (Kauhanen 2002,19.) Savonlinnan kaupungin syntymäpäiviä vietetään Päivä on nimetty Pyhän Olavin päiväksi, jolloin kaupungilla juhlitaan ilotulitusten ja toritanssien kera. Musiikkijuhlat Musiikkijuhlat ovat suosituimpia paikallisia tapahtumia. Usein myös muissa juhlissa, esimerkiksi uskonnollisissa, musiikilla on merkittävä osa. Kauhanen (2002, 19) on määritellyt musiikkijuhlat seuraaviin kategorioihin: yleismusiikkijuhlat, oopperajuhlat, kamarimusiikkijuhlat, jazz-tapahtumat, rockjuhlat ja muut musiikkijuhlat.

18 10 Savonlinnassa pidetään yhdet Suomen tunnetuimmista musiikkijuhlista, Savonlinnan oopperajuhlat. Oopperajuhlia vietetään joka kesä noin kuukauden ajan keskiaikaisessa Olavinlinnassa. Oopperajuhlat keräävät paikkakunnalle kymmeniä tuhansia oopperan ystäviä ympäri maailman joka kesä. Vuodenaikaan liittyvät tapahtumat Vuodenaikaan liittyviä tapahtumia ovat kirkkovuoden juhlapäivät, kunnan tai kaupungin perustamispäivät tai työvuoden kiertoon kuuluvat tapahtumat. Jouluun ja pääsiäiseen liittyvät uskonnolliset tapahtumat saavat runsaasti väkeä liikkeelle. Esimerkkinä työvuoden kiertoon kuuluvista tapahtumista ovat elonkorjuujuhlat. Monet kotiseutujuhlat ja musiikkitapahtumat kuuluvat myös taustaltaan tähän ryhmään. (Kauhanen 2002, 20.) Savonlinnassa pääsiäisen aikaan näytellään Olavinlinnan sisäpihalla Innri Ristinuhri, joka kertoo Jeesuksen viimeisistä kärsimyksistä ennen ylösnousemusta. Tämä näytelmä on saavuttanut suuren suosion paikkakuntalaisten keskuudessa. Markkinat Vanhaa markkinaperinnettä on ryhdytty viime vuosina elvyttämään. Markkinoihin on kytketty oheistapahtumia, jotka houkuttelevat eri-ikäistä yleisöä (Kauhanen 2002, 20). Markkinoita järjestetään myös teemoittain. Savonlinnassa järjestetään muun muassa joka vuosi kevät- ja syysmarkkinat, sekä kesäisin kalamarkkinat. Uskonnolliset ja kirkolliset juhlat Uskonnollisia ja kirkollisia juhlia ovat herätysliikkeiden ja yhdyskuntien tapahtumat. Esimerkkinä voi mainita vanhoillislestadiolaisten suviseurat, joka kerää vuosittain kymmeniä tuhansia osanottajia (Kauhanen 2002, 21). Teatteritapahtumat Teattereita ovat Kaupunginteatterit, harrastajateatterit ja kesäteatterit. Maamme laajin kansainvälinen teatteritaiteen katselmus on Tampereen Teatterikesä.

19 Harrastajateatteripäivät on puolestaan vuosittainen harrastajateatteritapahtuma. (Kauhanen 2002, 21.). Savonlinnassa on teatteri sekä hyvin suosittu kesäteatteri. 11 Yhteiskunnallisesti sävyttyneet tilaisuudet Varsinaisten kesäkokousten lisäksi poliittiset puolueet ja järjestöt järjestävät omia kesäjuhliaan. Tällainen on esimerkiksi Valkeakosken Työväen kulttuuritapahtuma. (Kauhanen 2002, 22.) Kuvataiteen tapahtumat Taidemuseot järjestävät etenkin kesäaikaan tapahtumiaan näyttelytoimintansa tueksi. Näin tekee esimerkiksi Retretti Punkaharjulla. Myös valokuvataiteella on omia tapahtumia. Elokuvajuhlista ovat tunnetuimpia Tampereen elokuvajuhlat, Sodankylän elokuvajuhlat ja Oulun kansainvälinen lastenelokuvien festivaali. (Kauhanen 2002, 22.) Savonlinnan taidemuseo on siirtänyt toimitilansa maakuntamuseon yhteyteen. Kesällä 2006 taidemuseossa oli esillä paikallisen kuvataideyhdistyksen Ars Novan näyttely. Muut tapahtumat Muiden tapahtumien kirjo on melkoinen. Esimerkkeinä voidaan mainita tukkilaiskisat, akankantomestaruuskilpailut ja pilkkikisat (Kauhanen 2002, 22). Myös Savonlinnan seudulla riittää vielä tapahtumatarjontaa, vaikkakin moni tapahtuma on joutunut lopettamaan toimintansa taloudellisista syistä. 2.3 Tapahtumalajit toteuttamistavan mukaan Seuraavat luvut 2.2 ja 2.3 perustuvat Vallon (2003, 69 72, ) teokseen Tapahtuma on tilaisuus. 1. Itserakennettu tapahtuma Oman organisaation suunnittelema ja itse rakentama tapahtuma edellyttää sitoutumista ja valtaisaa työpanosta. Käytännössä tällöin kaikki tekeminen, etsiminen ja

20 12 varmistaminen ovat organisaation omilla harteilla. Edellytyksenä on osaavan projektipäällikön löytyminen oman organisaation sisältä. Usein organisaatiot päätyvät omien resurssien käyttöön kustannussyistä. Edut: valta päättää täysin tilaisuuden luonne varmuus lopputuloksesta Haasteet: suuri työmäärä ja vastuu osaamisen/kokemuksen puute 2. Ostettu tapahtuma Ostettaessa tapahtumaa tapahtumatoimistolle kerrotaan tapahtumasta ja sen tavoitteista, kohderyhmästä ja budjetista. Usein silloin toteutusidea ja teema tulevat tapahtumatoimistolta. Projektipäällikkö löytyy tapahtumatoimistosta, samoin tapahtuman koordinointi ja usein myös valvonta. Oma organisaatio tulee kuitenkin sitouttaa tapahtumaan, ja omasta organisaatiosta tulee löytyä oma projektipäällikkö ja vastuuhenkilö työpariksi tapahtumatoimistolle. Edut: juuri omalle organisaatiolle räätälöity ja mitoitettu osaamisen osto talon ulkopuolelta mahdollisuus keskittyä omaan työhön, jos ei ole omia resursseja Haasteet: kustannukset sisällön löytyminen kulissien lisäksi järjestelyjen kontrollointi vaikeaa 3. Ketjutettu tapahtuma Ketjutetulla tapahtumalla tarkoitetaan sitä, että organisaatio ostaa valmiita tapahtuman osia ja linkittää ne yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi. Osasista rakennetaan toimiva tapahtumaketju ideaan ja teemaan sopivaksi. Tässä ovat apuna ohjelmapalvelujen

21 tarjoajat. 13 Edut: helppoa; valmiita paketteja on ostettavissa ja löydettävissä useisiin eri teemoihin ja tarpeisiin kustannukset tiedossa Haasteet: syntyykö tapahtuma kokonaisuus vai jääkö osallistujalle irrallinen olo tukevatko erilliset ohjelmat varmasti organisaation mainetta ja brandia varmistaminen voi ontua siirtymät vaiheesta seuraavaan 4. Kattotapahtuma Kattotapahtuman hyödyntämisellä tarkoitetaan sitä, että teema ostetaan ikään kuin valmiina, silloin kun mennään esimerkiksi Joutsan joutupäiville, jääkiekon MMkisoihin tai jalkapallo-otteluun. Kattotapahtuma tarvitsee aina sisäänrakennetun oman tapahtumapaketin ja isännöinnin. Edut: helppoa ja mukavaa; teema tulee usein tavallaan annettuna Haasteet: ei voida itse vaikuttaa, jos pääorganisaatio tyrii järjestelyissä tarvitaan oman tapahtuman rakentamista sisälle, jotta onnistuminen varmistetaan varasuunnitelma on oltava kaiken varalta 2.4 Tapahtumaprosessin kulku Tapahtumaprosessiin kuuluvat suunnittelu, toteutusvaihe sekä jälkimarkkinointivaihe. Suunnitteluvaihe Tapahtuman suunnittelu pitää aloittaa riittävän ajoissa. Suunnitteluun kannattaa ottaa

22 14 mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kaikki ne ihmiset, joiden panosta tapahtuman toteutuksessa tarvitaan. Näin mukaan saadaan erilaisia näkökulmia ja ideoita ja kaikki tapahtumaa toteuttamassa olevat henkilöt sitoutuvat paremmin tapahtuman tavoitteisiin ja sitä kautta tapahtuman onnistumisen todennäköisyys kasvaa. Pisin ja aikaa vievin on suunnitteluvaihe. Se voi viedä useita kuukausia, jopa vuosia riippuen tapahtuman laajuudesta. Mitä isompia ja vaativampia tiloja tapahtumaan tarvitaan, sitä aikaisemmin tapahtumanjärjestäjän pitää olla liikkeellä. Toteutusvaihe Tapahtuman toteutusvaihe on se hetki tai ne hetket, jotka tekevät suuresta suunnitelmasta toden. Jokaisen, joka työskentelee tapahtumassa, on ymmärrettävä oma roolinsa ja osuutensa suuressa kokonaisuudessa. Onnistuminen vaatii eri tahojen saumatonta yhteistyötä. Tapahtuman toteutuksesta voidaan erottaa kolme vaihetta, jotka ovat rakennusvaihe, itse tapahtuma ja purkuvaihe. Rakennusvaihe on usein toteutusvaiheen aikaa vievin osuus. Se on se vaihe, jolloin kulissit pystytetään ja rekvisiittaa laitetaan kuntoon itse tapahtumaa varten. Itse tapahtuma on se suuri näytelmä, joka kestää vain hetken. Viimeisen vieraan lähtemisen jälkeen alkaa purkuvaihe, joka on usein myös paljon nopeampaa ja ajallisesti tehokkaammin toteutettavissa kuin rakennusvaihe. Jälkimarkkinointivaihe Tapahtuman jälkeen alkaa jälkimarkkinointi. Yksinkertaisimmillaan se voi olla materiaalin toimitus, kiitoskortin tai giveawayn (kylkiäinen) toimittaminen tai lähettäminen osallistujille. Tapahtumanjärjestäjät osoittavat näin mukana olleille arvostaneensa heidän osallistumistaan tapahtumaan. Jälkimarkkinointiin kuuluu aina myös palautteen kerääminen sekä omasta organisaatiosta että osallistujilta. Kerätystä palautteesta tapahtumanjärjestäjä kokoaa yhteenvedon, analysoi sen ja oppii siitä. Seuraavan tapahtuman suunnittelu on hyvä aloittaa edellisen tapahtuman opeista ja oivalluksista. Näin tapahtumaprosessi on

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät

Lisätiedot

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi.

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. Olit sitten kuka tahansa, sinulla on aina uniikki ja arvokas

Lisätiedot

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles Project hubila Creative House of Finland Los Angeles hubila eli Creative House of Finland- palvelee luovien alojen yrittäjiä ja toimijoita Los Angelesissa, joka on musiikkiteollisuuden ja elokuva- ja televisiotuotannon

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Kiinnostunut hakemaan Suomi 100 kumppaniyritykseksi? Suomi 100 kumppaniyritykseksi voi hakea tuotteella tai palvelulla, joka toteuttaa juhlavuoden yhdessä-teemaa Yhdessä-teema

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi 26.3.2015 presentaatio 1 TAUSTA Kärkihanke 2015-2017 (konsortio) Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija),

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Verkottumisen mahdollisuudet

Verkottumisen mahdollisuudet Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Opiskelu kohtaa työelämää

Opiskelu kohtaa työelämää Opiskelu kohtaa työelämää Mikä on Yrityslabra? Yrityslabra on Lohjan Laurean uudenlainen oppimisympäristö, jossa alueen yrittäjät, julkinen sektori ja opiskelijat kohtaavat. Tarkoituksena on mahdollistaa

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3. ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.2015 HELSINKI VINKKEJÄ ASIAKASKUUNTELUN JÄRJESTÄMISEEN MIKÄ ON ASIAKASKUUNTELU TYÖPAIKKAKOULUTTAJA-

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

kehittämistä 29.9.2014 / YW

kehittämistä 29.9.2014 / YW S t d lli t Sote osana seudullista kehittämistä 29.9.2014 / YW Kehittämisyhtiöiden tavoite SEKESissä 40 jäsentä, henkilökuntaa n.600 Missiona yritysten kehittyminen Tehtävänä toimia niin, että yritystoiminta

Lisätiedot

Case Archipelago Tours

Case Archipelago Tours Case Archipelago Tours SELVITYS YHTEISTYÖVERKOSTON TILASTA Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma Suvi Pätsi Forssa 8.5.2007 JOHDANTO Turun saaristolla ja rannikkoseudulla on matkailullista vetovoimaa,

Lisätiedot

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014 Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin näkemyksiin.

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Lippupiste Oy 7.10.2009 Olli Saarinen

Lippupiste Oy 7.10.2009 Olli Saarinen Katsaus kulttuurialan asiakkuuksiin Lippupiste Oy 7.10.2009 Olli Saarinen Esityksen agenda Lipunmyynnin kehitys, tammi-syyskuut 2007-2009 2009 Vertailussa mukana ne teatterit ja konsertinjärjestäjät jotka

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Luova Matka Culture Creators go Tourism

Luova Matka Culture Creators go Tourism Luova Matka Culture Creators go Tourism Toteutusaika 1.10.2015 30.9.2018 Euroopan sosiaalirahaston rahoittama valtakunnallinen hanke (ESR) Budjetti 600 000 euroa Hankkeen hallinnoija Visit Finland/Finpro

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Taidetehtaan toiminnan kehittäminen. Tove Hagman Marikki Hakola Janne Ekman 11.4.2012

Taidetehtaan toiminnan kehittäminen. Tove Hagman Marikki Hakola Janne Ekman 11.4.2012 Taidetehtaan toiminnan kehittäminen Tove Hagman Marikki Hakola Janne Ekman 11.4.2012 Taidetehtaan sää=ö Porvoon Taidetehtaan sää=ö on 1999 perustebu yleishyödyllinen yhteisö. o Perustajat Porvoon kaupunki

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma. Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008

Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma. Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008 Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008 Perustamisprosessi Liikeidea Liiketoiminnan suunnittelu Yrityksen perustaminen Kasvu / kuihtuminen Tuottava liiketoiminta

Lisätiedot

Kumppanisi työyhteisösi liiketoiminnan kehittämisessä

Kumppanisi työyhteisösi liiketoiminnan kehittämisessä Kumppanisi työyhteisösi liiketoiminnan kehittämisessä Toimiala Online kevätseminaari 12.4.2011 Ami- säätiö, Amiedu Taina Virtanen Suomen suurin ammatillinen aikuiskouluttaja Vahva vaikuttaja jo yli 30

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Yrittäjästä johtajaksi

Yrittäjästä johtajaksi Yrittäjästä johtajaksi Valmennusohjelma yrittäjille, jotka haluavat kehittää omia johtamisen valmiuksia uusien oppien ja ideoiden avulla. Kun yrittäjä mietti omaa ja yrityksensä tulevaisuutta, joudutaan

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja Oma yritys Wanha Satama 19.-20.3.2013 HAAGA-HELIA kouluttaa liike-elämän ja palveluelinkeinojen

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy 7. huhtikuuta, 2014 Pohjoinen kasvuvyöhykeseminaari Finlandia-talo Pohjoisen

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot