SAVONLINNAN SEUDUN TAPAHTUMAKARTOITUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAVONLINNAN SEUDUN TAPAHTUMAKARTOITUS"

Transkriptio

1 Laura Holma ja Anni Hämäläinen SAVONLINNAN SEUDUN TAPAHTUMAKARTOITUS Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma Toukokuu 2007

2 1

3 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Laura Holma ja Anni Hämäläinen Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Matkailun koulutusohjelma Savonlinnan seudun tapahtumakartoitus Tiivistelmä Tässä opinnäytetyössä tutkitaan Savonlinnan seudun tapahtumien nykytilannetta sekä selvitetään tapahtumien selviytymismahdollisuuksia jatkoa ajatellen ja annetaan kehitysideoita tulevaisuutta silmällä pitäen. Tutkimuksessa selvitetään Savonlinnan seudun tapahtumien tavoitteita, kestoa, yhteistyökumppaneita ja tapahtumasta aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi tutkimuksessa pyritään saamaan tietoa siitä, miten tapahtumajärjestäjät näkevät Savonlinnan seudun tapahtumien nykytilan ja tulevaisuuden. Tutkimuksessamme käytimme esimerkkinä uuden toimintamallin luomisessa Edinburgh Fringe festivaalia. Tutkimus on suoritettu puolistrukturoidulla postikyselyllä sekä haastattelemalla kahta tapahtumajärjestäjää. Postikyselyn kohderyhmänä ovat Savonlinnan seudun tapahtumajärjestäjät, jotka antoivat kyselyssä tapahtumiensa tietoja vuodelta Kysely toteutettiin kesä-syyskuussa Otoskooksi muodostui 29 tapahtumaa. Lopulliseksi vastaajajoukoksi muodostui 13 tapahtumaa. Vastausprosentti oli näin ollen 44,8 %. Tuloksia analysoitiin Microsoft Excel - ohjelmalla. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että Savonlinnan seudulla on paljon monipuolisia tapahtumia. Ongelmana nähdään toteuttajien lyhytjänteisyys ja yhteistyön puute. Myös alueen syrjäinen sijainti ja huonot kulkuyhteydet koetaan ongelmana. Tämän tutkimuksen perusteella mielestämme Edinburgh Fringe on mahdollista toteuttaa jossakin määrin, mutta se vaatii asenteiden muutosta ja entistä enemmän yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Asiasanat (avainsanat) tapahtuma, verkostoituminen, fringe, festivaali Sivumäärä Kieli URN 54 sivua Suomi Huomautus (huomautukset liitteistä) Liitteet: Saatteet, kyselylomake URN:NBN:fi:mamkopinn Ohjaavan opettajan nimi Virpi Kurki Opinnäytetyön toimeksiantaja Savonlinnan seudun kuntayhtymä

4

5 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Laura Holma ja Anni Hämäläinen Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Degree program in Tourism Researching Events in the Savonlinna Area. Tiivistelmä This bachelor s thesis clarifies the present state of the events in the Savonlinna area and it also clarifies how the events will probably survive in the future. Suggestions on how the events could be developed are given. In this study, we have collected information from the event organisers about the events objectives, duration, partners and the costs caused by the events. In this study w e aim at obtaining the views of the event organisers on what they think about the current situation of the events in the Savonlinna area and how they will see their future. In this study, we used as an example the Edinburgh Fringe Festival on how to develop the events. This study was carried out by using a half structured and posted questionnaire and also by interviewing two event organisers. The posted questionnaire was targeted to event organisers in the Savonlinna area, who gave information of their events from the year The survey was carried out between June and September The sample size was 29 event organisers and 13 of those replied. So the reply percentage was 44.8 %. The results were analyzed by Microsoft Excel-program. The results of this study show that there are a number of various events in the Savonlinna area. The study reveals the following problems: There is a lack of collaboration and people tend not to see the benefits in the long run and instead give up before getting started. The remote location and lack of functional transportation connections have a negative effect on the attraction of the Savonlinna area. In this study we see that the events could be developed according to the model of the Edinburgh Fringe to some extent, but it would require a change of attitudes and willingness to work together as one. Asiasanat (avainsanat) event, networking, fringe, festival Sivumäärä Kieli URN 54 pages Finnish Huomautus (huomautukset liitteistä) URN:NBN:fi:mamkopinn Appendices: Covering letters, questionnaire Ohjaavan opettajan nimi Virpi Kurki Opinnäytetyön toimeksiantaja Savonlinna Region s Association of Municipalities

6

7 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Opinnäytetyön taustaa Opinnäytetyön tutkimusongelma ja tavoitteet Peruskäsitteet Aikaisempaa kirjallisuutta Opinnäytetyön rakenne YLEISÖTAPAHTUMAT Yleisötapahtumien taustaa meillä ja maailmalla Tapahtumalajit tapahtuman aiheen mukaan Tapahtumalajit toteuttamistavan mukaan Tapahtumaprosessin kulku Savonlinnan seudun tapahtumat Tapahtumien yleisö-/osallistujamäärien kehitys Edinburgh Fringe Edinburgh Fringe tänään Baby fringe Savonlinnassa? VERKOSTOITUMINEN Miksi yritykset verkostoituvat? Liiketoimintaverkkojen jaottelu Jaottelu strategian mukaan Jaottelu yhteistyömallin mukaan Tapahtumien välinen verkostoyhteistyö Yritysyhteistyöstä arvoketjuajatteluun SAVONLINNAN SEUDUN TAPAHTUMAKARTOITUS... 28

8 4.1 Tutkimusmenetelmän valinta ja toteutus Kyselylomake Haastattelut Tutkimukselle asetettavat kriteerit TUTKIMUSTULOKSET Tutkimuksemme rajaukset Savonlinnan seudun tapahtumajärjestäjien profiili Tapahtuman järjestämistä koskevat tiedot Tapahtuman sponsoreita koskevat tiedot Tapahtuman yhteistyökumppaneita koskevat tiedot Tapahtuman kustannuksia koskevat tiedot , Tapahtuman medianäkyvyyttä koskevat tiedot Tapahtuman tulot ja menot Tapahtuman vaikutus paikkakunnan muihin palveluihin Teemahaastattelut Tuloksien yhteenveto TAPAHTUMIEN SWOT-ANALYYSI POHDINTAA LÄHTEET LIITTEET 1 Saate 2 Saate 3 Kyselylomake

9 1 1 JOHDANTO 1.1 Opinnäytetyön taustaa Savonlinnan kulttuurielämästä ja tapahtumien nykytilasta on keskusteltu paljon viime vuosina niin lehtien sivuilla kuin turuilla ja toreilla. Yleinen ilmapiiri on antanut ymmärtää, että ihmiset ovat huolissaan tapahtumien jatkuvuudesta tulevaisuudessa. Savonlinnan seudulla lähes koko elämämme asuneina olemme luonnollisesti itsekin huolissamme Savonlinnan seudun tapahtumien tulevaisuudesta ja niinpä teimme tätä tutkimusta suurella mielenkiinnolla. Projektimme alkoi toukokuussa Saimme opinnäytetyömme aiheen toimeksiantona Savonlinnan seudun kuntayhtymältä. Tarkoituksenamme oli tehdä Savonlinnan seudulla tapahtumakartoitus. Mielestämme elämyksiä tuottavien tapahtumien toimintaedellytykset on turvattava Savonlinnan seudulla siitäkin huolimatta, että julkisen sektorin tuki vähenee ja kulttuuri-, viihde-, sekä liikuntatapahtumat tarvitsevat lisää tuotannon ja markkinoinnin osaamista taloudellisen tuloksen varmistamiseksi. Savonlinnan seudun tapahtumakartoitus on ajankohtainen, sillä moni kulttuurikohde on joutunut lakkauttamaan toimintansa, sillä julkista tukea tapahtumille on leikattu rankalla kädellä. Muun muassa viimeisen vuoden aikana ovat sulkeneet ovensa Putkinotko, Taidemuseo ja Koti Linnankadulla. Savonlinnan kulttuurielämä on kärsinyt viime vuosina paljon. Savonlinnan seudun tapahtumista on lopetettu muun muassa Kuhahäntä, Elokuvajuhlat sekä Savonlinnan balettijuhlat. Toimintaansa vielä jatkaa esimerkiksi Pyhän Olavin päivä, Inri ristinuhri sekä kalamarkkinat. Kuitenkin nämäkin tapahtumat taistelevat joka vuosi olemassa olostaan. Vuodelle 2007 on odotettavissa jälleen vähemmän julkista tukea. Tulevaisuus näyttää tällä hetkellä synkältä, joten uudet ideat Savonlinnan kulttuurielämän elvyttämiseksi ovat tervetulleita. Mikä on sitten syynä siihen, että toiset tapahtumat menestyvät vuodesta toiseen ja toiset eivät ennätä kunnolla päästä alkuun kun ne joutuvat lopettamaan toimintansa? Ehkäpä yksi syy tähän on ollut se, että savonlinnalaisilla tapahtumajärjestäjillä on aina

10 2 riittänyt paljon hyviä ideoita uusille tapahtumille ja tempauksille, mutta ammattitaitoiset toteuttajat ovat puuttuneet. Monen tapahtuman kohtaloksi on koitunut ahneus. Tuloksia halutaan heti, ja itse kehitystyölle ei varata tarpeeksi aikaa. Suunnitelmia tulisi tehdä pitkälle tähtäimelle, eikä ladata kaikkia odotuksia ensimmäisille vuosille. Yleensä aina uutta toimintaa aloittaessa yritystoiminta on kannattamatonta, ja vasta vuosien saatossa kovalla työllä se saadaan tuottavaksi. Savonlinnan Oopperajuhlat ja Sulkavan Suursoudut ovat oiva esimerkki siitä, kuinka ne ovat suurella työllä raivanneet itsensä menestyksekkäiksi tapahtumiksi ja koko kansan suosikeiksi. Tämän opinnäytetyön eli Savonlinnan seudun tapahtumakartoituksesta esille tulevien tutkimustulosten perusteella on tarkoitus selvittää, onko seudulla mahdollista kehittää tapahtumien yhteistyötä. Mahdollisen yhteistyömallin erääksi esikuvaksi on esitetty 1940-luvulla lähinnä kansalaisliikkeenä alkanutta tapahtumien yhteistyömallia, josta kehittyi Edinburgh Fringe-kokonaisuus. Nimensä mukaan liike syntyi Edinburghissa. Tänä päivänä se on maailman suurin kulttuuritapahtuma, ja Fringe monina eri festivaaliversioina on levinnyt ympäri maailmaa. 1.2 Opinnäytetyön tutkimusongelma ja tavoitteet Opinnäytetyömme tutkimusongelmana on kartoittaa Savonlinnan seudun tapahtumien nykytilanne, selvittää niiden selviytymismahdollisuuksia jatkoa ajatellen ja antaa kehitysideoita tulevaisuutta varten. Tavoitteenamme on tehdä johtopäätöksiä tapahtumien merkityksestä sekä arvioida, kuinka turvata tapahtumien menestyksellisyys tulevaisuudessa. Tutkimuksessamme käytämme esimerkkinä uuden toimintamallin luomisessa Edinburgh Fringe kulttuurifestivaalia. Arvioimme sitä, miten ja missä mittakaavassa tätä toimintamallia voisi soveltaa Savonlinnan seudulle vai onko se ylipäätänsä mahdollista ja järkevää. Tutkimusmenetelmänä käytämme sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista menetelmää. Tiedon keruu tapahtui kyselylomakkeen ja teemahaastattelujen avulla.

11 3 Apuvälineenä tavoitteidemme saavuttamiseksi käytimme swot-analyysia, johon keräsimme tietoja kyselylomakkeista, haastatteluista ja kirjallisuudesta. Opinnäytetyössämme kuvaamme tapahtumien nykytilaa ja kehittämisideoita sekä tapahtumajärjestäjän, että tapahtumakävijän näkökulmasta. 1.3 Peruskäsitteet Tapahtuma. Tapahtuma on yleinen ja yleisölle avoin. Tavoitteena on toteuttaa tai esitellä yksi tai useampi teema. Getzin mukaan tapahtuma järjestetään korkeintaan kerran vuodessa ja sen pituus on määritelty etukäteen, eikä sillä ole pysyvää rakennetta. (Getz 1989, 125.) Tapahtumat voidaan luokitella joko tapahtumiksi, jotka koetaan henkilökohtaisesti paikan päällä tai massamediatapahtumaksi, jotka koetaan esimerkiksi radion ja television välityksellä (Larson 1997, 2). Tapahtumia on kaiken kokoisia; on tuhansia ihmisiä kerääviä tapahtumia ja vain pienille ryhmille suunniteltuja tapahtumia. Kuitenkin molemmissa tapauksissa käytetään samanlaista pohjaa suunnitellessa ja toteuttaessa tapahtumaa. Molemmissa perusasiat ovat samat. Isoissa tapahtumissa suunnitelmat ovat yleensä aloitettu kuukausia/vuosia aikaisemmin, kun pienimuotoisemman voi hoitaa yleensä muutaman kuukauden aikataululla. (Mustonen 2005.) Elämys. Elämys on positiivinen, moniaistinen ja kokonaisvaltainen tunnekokemus, joka voi tuottaa kokijalleen henkilökohtaisen muutoskokemuksen. Elämys on aina subjektiivinen kokemus ja useiden eri tekijöiden summa. (Janhila 2005.) Matkailussa muutos jälkifordistiseen tuotantoon on tarkoittanut siirtymistä massaturismista kohti yksilöllistä ja segmentoitunutta matkailua sekä kuluttajaryhmiä erottelevia tuotteita. Ne mahdollistavat myös yksilöllisten matkailuelämysten kokemisen jossa elämyksellisyys viittaa siis yksilölliseen kokemiseen ja hetkellisyyteen, toteaa Hemmi (2005, ). Elämys antaa tunteen, että kaikesta huolimatta ihminen yksilönä on olemassa ja elossa. Elämyksiä voi yhtälailla olla tarjolla televisiossa tai ulkona luonnossa (Hemmi 2005, 379).

12 4 Verkostoituminen. Verkostoituminen on prosessi, jossa yhteistyöyritysten tieto, osaaminen ja arvot yhdistetään lisäarvoa synnyttäväksi toiminnaksi (Tilastokeskus 2004, 14). Verkostoitumisella tarkoitetaan tapahtumatuottajaorganisaatioiden erilaisia yhteistyömuotoja, joihin osallistuvat samanaikaisesti useat eri tahot. Yhteistyötahot voivat olla joko muita toimijoita, organisaatioita ja yrityksiä ja yhteistyön intensiteetti voi vaihdella vapaaehtoisuudesta tiukasti määriteltyihin yhteistyösopimuksiin. (Tiainen 2003, ) Fringe: Fringe tarkoittaa suoraan suomeksi käännettynä hapsua, (hapsuttaa, hetale, koristaa ripsulla, laitama) (Rekiaro 1997, 922). Opinnäytetyössämme käytämme Fringeä mainittaessamme Edinburgh Fringe festivaaleista, joka on maailman suurin kulttuuritapahtuma. SWOT-analyysi. Swot-analyysi (strenghts, weaknesses, opportunities, threats) on Boston Consulting Groupin 1970-luvulla kehittämä nelikenttä-menetelmä, jota käytetään oppimisen tai ongelmien tunnistamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Se on hyödyllinen ja yksinkertainen työkalu hankkeiden ja projektien suunnittelussa. Swot-analyysissa kirjataan ylös analysoidun asian vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. (Opetushallitus.) Swot-analyysissä yrityksen olemassaoloa tarkastellaan sekä sisäisten että ulkoisten tekijöiden valossa. Sisäisiä tekijöitä, joihin yritys kykenee vaikuttamaan, ovat vahvuudet ja heikkoudet. Vahvuudet ovat positiivisia yrityksen sisäisiä tekijöitä, jotka auttavat yritystä menestymään ja toteuttamaan tavoitteensa ja päämääränsä. Heikkoudet vaikuttavat päinvastoin: ne estävät yrityksen menestymistä. Ulkoisia, yrityksen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevia tekijöitä ovat mahdollisuudet ja uhat. Käyttämällä hyväksi mahdollisuuksia yritys menestyy entistä paremmin. Toteutuessaan uhat puolestaan vaarantavat yrityksen menestyksen ja joskus jopa olemassaolon. (Opetushallitus.)

13 1.4 Aikaisempaa kirjallisuutta 5 Marja Tiainen on tehnyt opinnäyteyön Etelä-Savon kulttuuritapahtumien verkostoyhteistyöstä, Kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta? Työssään Tiainen kartoittaa Etelä-Savon kulttuurialan tapahtumatuotannon senhetkisiä verkostoyhteistyömuotoja sekä verkostoyhteistyön kehittämismahdollisuuksia tapahtumatuottajan näkökulmasta. Tutkimus on valmistunut vuonna Tutkimuksen mukaan tapahtumatuottajien näkemykset yhteistyöverkostojen kehittämisestä olivat pitkälti yhteneviä maakuntaliiton kulttuurinkehittämisohjelmaan kulttuurista työtä ja toimeentuloa kirjattujen toimialan yleisten kehittämistavoitteiden kanssa. Yhteistyötä haluttiin kehittää etenkin markkinointivaiheessa. Yhteistyön kehittämiseen ei kuitenkaan osata tai haluta oma-aloitteisesti vaan yhteistyöhön kaivataan koordinointi- ja veturiapua ulkopuolisilta tahoilta. Savonlinnan seudun yrityspalvelut ovat tuottaneet Savonlinnan seudun tapahtumien kehittämissuunnitelman vuosille Suunnitelmassa otetaan kantaa muun muassa tapahtumien merkitykseen aluekehityksessä, aiempien tapahtumien kehitystyöhön, tapahtumien nykytilaan sekä tavoitteisiin. Suunnitelman mukaan tapahtumilta edellytetään tarkasti segmentoiduille yleisöryhmille kohdennettuja kokonaisvaltaisia elämyksiä, joiden jokainen palveluelementti on riittävän laadukas ja tuottaa lisäarvoa kohderyhmälleen. Suunnitelmassa todetaan muun muassa, että tapahtumat ja niiden ympärille syntyneet yhteistyöverkostot aktivoivat ja rohkaisevat paikkakunnan ihmisiä ja yritysmaailmaa muuhunkin toimintaan. Itä-Suomen Matkailun Kehitys Oy on koonnut Itä-Savon kuntayhtymän toimeksiannosta Savonlinnan seudun matkailustrategian vuosille Strategiassa painotettiin yhteistyön välttämättömyyttä. Strategiassa todetaan, että yhteistyö on välttämätön markkinoinnissa, koska yritykset ovat pääosin pieniä, ja niille yksin markkinoille meno on vaikeaa. Savonlinnan seudun mahdollisuuksia kiristyvässä kilpailussa ovat omien vahvuuksien tehokas hyödyntäminen ja osaava toiminta. Menestykseen vaaditaan osaamista haistamaan kysynnän muutokset, ja osaamista tuottamaan kuluttajien tarvitsemat palvelut sekä tuomaan ne markkinoille nopeasti.

14 6 Timo Auvinen on koonnut selvityksen Kulttuuriyrittäjyydestä itäisessä Suomessa puhelinhaastattelujen avulla vuonna Selvitys on osa taustaselvitystä Itä-Suomi ohjelmaan. Tämän selvityksen toimeksiantajana oli Itä-Suomen neuvottelulautakunta. Auvisen mukaan kulttuurin tulisi olla nykyisin myös osa alueiden talous- ja elinkeinoajattelua, jolla taataan alueiden kilpailukyky, uudet elinkeinot, luovuus ja niin edelleen. Auvinen painottaa selvityksessä, että sisältöjen lisäksi pitää olla myös tuoteosaamista. Tapahtumia, tilaisuuksia ja kulttuurimatkailutuotteita on paljon, mutta harvat menestyvät ilman merkittävää tukea. Hilkka Wilkman ja Riitta Vahela-Kohonen ovat tehneet selvitystyön Savonlinna 2011, joka koskee Savonlinnan seudun edellytyksistä hanke Euroopan kulttuuripääkaupunkiehdokkuutta. Selvitys on julkaistu vuonna Selvityksessä käy ilmi, että Savonlinnan seudulla on sellaisia kulttuurisia ja matkailullisia vahvuuksia ja edellytyksiä, jotka antavat mahdollisuuden hakea kulttuuripääkaupunkiasemaa vuodelle Hilkka Wilkman on tehnyt tutkimuksen vuonna 2001 Kulttuurista työtä ja toimeentuloa, Etelä-Savon kulttuurin kehittämissuunnitelma. Kulttuurin kehittämissuunnittelua on tehty maakuntaliiton johdolla, ja suunnitelman valmistelua on ohjannut 15-jäseninen kulttuurin teemaryhmä. 1.5 Opinnäytetyön rakenne Opinnäytetyö on jaettu neljään osaan: johdanto, teoria, tutkimustulosten esittely ja tulosten yhteenveto ja pohdinta. Johdannossa eli ensimmäisessä luvussa kerrotaan opinnäytetyön taustasta; miten saimme opinnäyteyöni idean ja kuinka päädyimme lopulliseen aiheeseen. Kerromme myös tutkimuksemme tavoitteet, tutkimusongelman sekä valitsemamme tutkimusmenetelmät. Ensimmäisessä luvussa käydään läpi tutkimukseen liittyvät peruskäsitteet, kuten tapahtuma, kulttuuritapahtuma/elämys, elämys, verkostoituminen ja Fringe. Luvun lopussa esitellään myös aiemmat aiheeseen liittyvää aikaisempaa kirjallisuutta. Teoriaosassa luvussa kaksi perehdytään kulttuuri- ja yleisötapahtumiin yleisesti ottaen ja tuodaan esille esimerkkejä Savonlinnan seudun tapahtumista eri kategorioittain.

15 7 Lisäksi kyseisessä luvussa käsitellään tapahtumalajeja toteuttamistavan mukaan sekä kuvataan tapahtumaprosessin kulkua suunnittelusta jälkimarkkinointivaiheeseen. Luvussa kolme kerrotaan verkostoitumisesta. Siinä tuodaan esille verkostoitumisen määritelmä, verkostoitumisesta koituvat hyödyt yritykselle sekä liiketoimintaverkkojen perustyypit. Edinburgh Fringe -luvussa käsitellään Edinburg Fringeä yleisesti sekä sitä, kuinka se toimii tänään. Luvussa pohditaan myös, kuinka Edinburgh Fringe -yhteistyömallia voisi soveltaa Savonlinnan seudun alueelle ja mitä hyötyä siitä olisi seudulle. Luvussa viisi luodaan katsaus tarkemmin Savonlinnan Oopperajuhliin ja Sulkavan Soutuihin. Lisäksi kerrotaan lyhyesti muista Savonlinnan seudun tapahtumista. Kuudennessa luvussa käsitellään tämän opinnäytetyön tutkimusmenetelmiä ja aineiston keruuta sekä käydään läpi kyselylomaketta ja pohditaan tutkimustulosten luotettavuutta. Luvun lopussa syvennytään tutkimustuloksiin ja analysoidaan niitä sekä tarkastellaan Savonlinnan seudun tapahtumien vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia swot-analyysin avulla. Luvussa pohdintaa tuomme esille päätelmiä pohjautuen tutkimustuloksiin sekä arvioimme, kuinka tutkimuksemme loppujen lopuksi onnistui ja toteutuivatko asettamamme tavoitteet. 2 YLEISÖTAPAHTUMAT 2.1 Yleisötapahtumien taustaa meillä ja maailmalla Jo antiikin Kreikassa 500-luvulla ekr. järjestettiin valtion sponsoroimia festivaaleja. Festivaalien järjestelyihin kuuluivat suunnittelu, organisointi, johtaminen sekä kontrollointi, kuten nykyisinkin. Rikkaat kansalaiset tukivat festivaaleja, ja kaupungit antoivat esiintymispaikat. Festivaaleilla esitettiin näytelmiä, jotka kestivät useita päiviä. (Kauhanen 2002, 14.) Festivaalit ovat kasvattaneet suosiotaan ympäri maailmaa. Suurimpana festivaaleista on kasvanut kulttuurifestivaalit, jotka tuovat esille paikallisia tapoja, historiaa ja erilaisia esittäviä artisteja. Arvioidaan, että maailmalla on noin

16 kulttuurifestivaalia, joista noin puolet nauttii kansainvälisestä huomiosta. (Hooves 2006, 16.) 8 Festivaalien kasvuun on vaikuttanut nykyinen matkustamisen helppous, turismin kasvu niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, sekä korkea koulutuksen taso. Festivaaleja ei nähdä enää pelkästään muoti-ilmiönä, vaan festivaaleista on tullut osa laajempia, paikallisia, alueellisia ja kansallisia kehitysstrategioita. (Hooves 2006, 17.) Jotta festivaalit voivat menestyä vuodesta toiseen, täytyy niiden pystyä vastaamaan alueellisiin muutoksiin omalla alueellaan. On myös huomattavissa yhä etenevässä määrin festivaalien halua kansainvälistyä. Tämä on johtanut siihen, että on luotu kilpailukykyisten kansainvälisten festivaalien markkinat erikoisverkostoineen, näyttämöineen, tuottajineen, kriitikoineen ja yleisöineen. (Hooves 2006, 17.) Suomeen festivaalikipinä tuli Kansanvalistusseuran sihteerin A. A Granfeltin vierailtua Tallinnan laulujuhlilla Granfelt alkoi järjestää Jyväskylään kesäksi 1881 musiikillista juhlakokousta, johon kutsuttiin kuoroja ja soittokuntia luvulla laulujuhlat yleistyivät. Järjestettiin myös kaksikielisiä kesätapahtumia, jotka myöhemmin erkanivat omille tahoilleen. (Kauhanen 2002, 15.) 1900-luvulle tultaessa kuilu vauraan väestön ja köyhien välillä kasvoi. Työväestö alkoi järjestää omia aatteellisia juhliaan erillään valtion virallista kulttuuripolitiikkaa edustavista juhlista luvun alkupuolella alkoi erikoistuneiden juhlien aika. Savonlinnan ensimmäiset oopperajuhlat toteutuivat tuon ajan kansainvälisesti menestyneimmän laulajattaren Aino Ackten idean pohjalta. (Kauhanen 2002, ) Kesätapahtumat yleistyivät 1960-luvulla. Finland Festival-ketjuun kuuluvilla kesäjuhlilla oli vuonna 1968 yli kävijää ja seuraavana vuonna kävijää. Tapahtumien kävijämäärät kasvoivat 1970-luvulla, mutta mukaan mahtui myös taloudellista alamäkeä. Tapahtumien rahoituspohjaa laajennettiin liikemaailman suuntaan 1980-luvulla, jolloin ryhdyttiin hakemaan sponsoreita toden teolla. Taloudellinen nousukausi takasi sen, että rahaa liikkui. Liikemaailmassa ymmärrettiin tapahtumissa esillä olemisen merkitys uusien asiakkaiden etsimisessä. (Kauhanen 2002, 18.)

17 9 Vuosikymmenen vaihteessa Suomessa alkoi laskukausi, jonka vaikutukset näkyivät yhteiskunnan kaikilla alueilla. Valtion ja kuntien tapahtumille antamat avustukset laskivat, eivätkä yritykset sponsoroineet niin paljon kuin 1980-luvulla. Siitä huolimatta tapahtumat houkuttelivat ihmisiä ja yleisöennätyksiä rikottiin. (Kauhanen 2002, 18.) 2.2 Tapahtumalajit tapahtuman aiheen mukaan Seuraavaksi esittelemme erilaisia tapahtumamuotoja ja annamme esimerkkejä, millä tavalla Savonlinnan seudulla on toteutettu kyseisiä tapahtumamuotoja. Kotiseutujuhla Kotiseutujuhlia ovat pitäjänpäivät, kaupunkien ja kuntien vuosipäivät ja perustamisen vuosijuhlat, kotiseudulliseen traditioon perustuvat tapahtumat, osa markkinaperinteestä sekä kansanmusiikkiin ja -tanssiin pohjautuvat tapahtumat. Suurin osa kotiseutujuhlista on edellä mainittuja pitäjänpäiviä ja kunnan nimikkopäiviä ja -viikkoja joiden tarkoituksena on esitellä paikallista perinnettä, kulttuuria, urheilua, kirkollista elämää, paikallista teollisuutta ja talouselämää. (Kauhanen 2002,19.) Savonlinnan kaupungin syntymäpäiviä vietetään Päivä on nimetty Pyhän Olavin päiväksi, jolloin kaupungilla juhlitaan ilotulitusten ja toritanssien kera. Musiikkijuhlat Musiikkijuhlat ovat suosituimpia paikallisia tapahtumia. Usein myös muissa juhlissa, esimerkiksi uskonnollisissa, musiikilla on merkittävä osa. Kauhanen (2002, 19) on määritellyt musiikkijuhlat seuraaviin kategorioihin: yleismusiikkijuhlat, oopperajuhlat, kamarimusiikkijuhlat, jazz-tapahtumat, rockjuhlat ja muut musiikkijuhlat.

18 10 Savonlinnassa pidetään yhdet Suomen tunnetuimmista musiikkijuhlista, Savonlinnan oopperajuhlat. Oopperajuhlia vietetään joka kesä noin kuukauden ajan keskiaikaisessa Olavinlinnassa. Oopperajuhlat keräävät paikkakunnalle kymmeniä tuhansia oopperan ystäviä ympäri maailman joka kesä. Vuodenaikaan liittyvät tapahtumat Vuodenaikaan liittyviä tapahtumia ovat kirkkovuoden juhlapäivät, kunnan tai kaupungin perustamispäivät tai työvuoden kiertoon kuuluvat tapahtumat. Jouluun ja pääsiäiseen liittyvät uskonnolliset tapahtumat saavat runsaasti väkeä liikkeelle. Esimerkkinä työvuoden kiertoon kuuluvista tapahtumista ovat elonkorjuujuhlat. Monet kotiseutujuhlat ja musiikkitapahtumat kuuluvat myös taustaltaan tähän ryhmään. (Kauhanen 2002, 20.) Savonlinnassa pääsiäisen aikaan näytellään Olavinlinnan sisäpihalla Innri Ristinuhri, joka kertoo Jeesuksen viimeisistä kärsimyksistä ennen ylösnousemusta. Tämä näytelmä on saavuttanut suuren suosion paikkakuntalaisten keskuudessa. Markkinat Vanhaa markkinaperinnettä on ryhdytty viime vuosina elvyttämään. Markkinoihin on kytketty oheistapahtumia, jotka houkuttelevat eri-ikäistä yleisöä (Kauhanen 2002, 20). Markkinoita järjestetään myös teemoittain. Savonlinnassa järjestetään muun muassa joka vuosi kevät- ja syysmarkkinat, sekä kesäisin kalamarkkinat. Uskonnolliset ja kirkolliset juhlat Uskonnollisia ja kirkollisia juhlia ovat herätysliikkeiden ja yhdyskuntien tapahtumat. Esimerkkinä voi mainita vanhoillislestadiolaisten suviseurat, joka kerää vuosittain kymmeniä tuhansia osanottajia (Kauhanen 2002, 21). Teatteritapahtumat Teattereita ovat Kaupunginteatterit, harrastajateatterit ja kesäteatterit. Maamme laajin kansainvälinen teatteritaiteen katselmus on Tampereen Teatterikesä.

19 Harrastajateatteripäivät on puolestaan vuosittainen harrastajateatteritapahtuma. (Kauhanen 2002, 21.). Savonlinnassa on teatteri sekä hyvin suosittu kesäteatteri. 11 Yhteiskunnallisesti sävyttyneet tilaisuudet Varsinaisten kesäkokousten lisäksi poliittiset puolueet ja järjestöt järjestävät omia kesäjuhliaan. Tällainen on esimerkiksi Valkeakosken Työväen kulttuuritapahtuma. (Kauhanen 2002, 22.) Kuvataiteen tapahtumat Taidemuseot järjestävät etenkin kesäaikaan tapahtumiaan näyttelytoimintansa tueksi. Näin tekee esimerkiksi Retretti Punkaharjulla. Myös valokuvataiteella on omia tapahtumia. Elokuvajuhlista ovat tunnetuimpia Tampereen elokuvajuhlat, Sodankylän elokuvajuhlat ja Oulun kansainvälinen lastenelokuvien festivaali. (Kauhanen 2002, 22.) Savonlinnan taidemuseo on siirtänyt toimitilansa maakuntamuseon yhteyteen. Kesällä 2006 taidemuseossa oli esillä paikallisen kuvataideyhdistyksen Ars Novan näyttely. Muut tapahtumat Muiden tapahtumien kirjo on melkoinen. Esimerkkeinä voidaan mainita tukkilaiskisat, akankantomestaruuskilpailut ja pilkkikisat (Kauhanen 2002, 22). Myös Savonlinnan seudulla riittää vielä tapahtumatarjontaa, vaikkakin moni tapahtuma on joutunut lopettamaan toimintansa taloudellisista syistä. 2.3 Tapahtumalajit toteuttamistavan mukaan Seuraavat luvut 2.2 ja 2.3 perustuvat Vallon (2003, 69 72, ) teokseen Tapahtuma on tilaisuus. 1. Itserakennettu tapahtuma Oman organisaation suunnittelema ja itse rakentama tapahtuma edellyttää sitoutumista ja valtaisaa työpanosta. Käytännössä tällöin kaikki tekeminen, etsiminen ja

20 12 varmistaminen ovat organisaation omilla harteilla. Edellytyksenä on osaavan projektipäällikön löytyminen oman organisaation sisältä. Usein organisaatiot päätyvät omien resurssien käyttöön kustannussyistä. Edut: valta päättää täysin tilaisuuden luonne varmuus lopputuloksesta Haasteet: suuri työmäärä ja vastuu osaamisen/kokemuksen puute 2. Ostettu tapahtuma Ostettaessa tapahtumaa tapahtumatoimistolle kerrotaan tapahtumasta ja sen tavoitteista, kohderyhmästä ja budjetista. Usein silloin toteutusidea ja teema tulevat tapahtumatoimistolta. Projektipäällikkö löytyy tapahtumatoimistosta, samoin tapahtuman koordinointi ja usein myös valvonta. Oma organisaatio tulee kuitenkin sitouttaa tapahtumaan, ja omasta organisaatiosta tulee löytyä oma projektipäällikkö ja vastuuhenkilö työpariksi tapahtumatoimistolle. Edut: juuri omalle organisaatiolle räätälöity ja mitoitettu osaamisen osto talon ulkopuolelta mahdollisuus keskittyä omaan työhön, jos ei ole omia resursseja Haasteet: kustannukset sisällön löytyminen kulissien lisäksi järjestelyjen kontrollointi vaikeaa 3. Ketjutettu tapahtuma Ketjutetulla tapahtumalla tarkoitetaan sitä, että organisaatio ostaa valmiita tapahtuman osia ja linkittää ne yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi. Osasista rakennetaan toimiva tapahtumaketju ideaan ja teemaan sopivaksi. Tässä ovat apuna ohjelmapalvelujen

21 tarjoajat. 13 Edut: helppoa; valmiita paketteja on ostettavissa ja löydettävissä useisiin eri teemoihin ja tarpeisiin kustannukset tiedossa Haasteet: syntyykö tapahtuma kokonaisuus vai jääkö osallistujalle irrallinen olo tukevatko erilliset ohjelmat varmasti organisaation mainetta ja brandia varmistaminen voi ontua siirtymät vaiheesta seuraavaan 4. Kattotapahtuma Kattotapahtuman hyödyntämisellä tarkoitetaan sitä, että teema ostetaan ikään kuin valmiina, silloin kun mennään esimerkiksi Joutsan joutupäiville, jääkiekon MMkisoihin tai jalkapallo-otteluun. Kattotapahtuma tarvitsee aina sisäänrakennetun oman tapahtumapaketin ja isännöinnin. Edut: helppoa ja mukavaa; teema tulee usein tavallaan annettuna Haasteet: ei voida itse vaikuttaa, jos pääorganisaatio tyrii järjestelyissä tarvitaan oman tapahtuman rakentamista sisälle, jotta onnistuminen varmistetaan varasuunnitelma on oltava kaiken varalta 2.4 Tapahtumaprosessin kulku Tapahtumaprosessiin kuuluvat suunnittelu, toteutusvaihe sekä jälkimarkkinointivaihe. Suunnitteluvaihe Tapahtuman suunnittelu pitää aloittaa riittävän ajoissa. Suunnitteluun kannattaa ottaa

22 14 mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kaikki ne ihmiset, joiden panosta tapahtuman toteutuksessa tarvitaan. Näin mukaan saadaan erilaisia näkökulmia ja ideoita ja kaikki tapahtumaa toteuttamassa olevat henkilöt sitoutuvat paremmin tapahtuman tavoitteisiin ja sitä kautta tapahtuman onnistumisen todennäköisyys kasvaa. Pisin ja aikaa vievin on suunnitteluvaihe. Se voi viedä useita kuukausia, jopa vuosia riippuen tapahtuman laajuudesta. Mitä isompia ja vaativampia tiloja tapahtumaan tarvitaan, sitä aikaisemmin tapahtumanjärjestäjän pitää olla liikkeellä. Toteutusvaihe Tapahtuman toteutusvaihe on se hetki tai ne hetket, jotka tekevät suuresta suunnitelmasta toden. Jokaisen, joka työskentelee tapahtumassa, on ymmärrettävä oma roolinsa ja osuutensa suuressa kokonaisuudessa. Onnistuminen vaatii eri tahojen saumatonta yhteistyötä. Tapahtuman toteutuksesta voidaan erottaa kolme vaihetta, jotka ovat rakennusvaihe, itse tapahtuma ja purkuvaihe. Rakennusvaihe on usein toteutusvaiheen aikaa vievin osuus. Se on se vaihe, jolloin kulissit pystytetään ja rekvisiittaa laitetaan kuntoon itse tapahtumaa varten. Itse tapahtuma on se suuri näytelmä, joka kestää vain hetken. Viimeisen vieraan lähtemisen jälkeen alkaa purkuvaihe, joka on usein myös paljon nopeampaa ja ajallisesti tehokkaammin toteutettavissa kuin rakennusvaihe. Jälkimarkkinointivaihe Tapahtuman jälkeen alkaa jälkimarkkinointi. Yksinkertaisimmillaan se voi olla materiaalin toimitus, kiitoskortin tai giveawayn (kylkiäinen) toimittaminen tai lähettäminen osallistujille. Tapahtumanjärjestäjät osoittavat näin mukana olleille arvostaneensa heidän osallistumistaan tapahtumaan. Jälkimarkkinointiin kuuluu aina myös palautteen kerääminen sekä omasta organisaatiosta että osallistujilta. Kerätystä palautteesta tapahtumanjärjestäjä kokoaa yhteenvedon, analysoi sen ja oppii siitä. Seuraavan tapahtuman suunnittelu on hyvä aloittaa edellisen tapahtuman opeista ja oivalluksista. Näin tapahtumaprosessi on

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Popinniemen Iskun seuraseminaari ja sen tulokset

Popinniemen Iskun seuraseminaari ja sen tulokset Popinniemen Iskun seuraseminaari ja sen tulokset Popinniemen Iskun historia Popinniemen Isku RY on perustettu vuonna 16.02.1960 Popinniemen Ponnistus erosi 1960 TUL:sta, jolloin ne jäsenet, jotka halusivat

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Opiskelu kohtaa työelämää

Opiskelu kohtaa työelämää Opiskelu kohtaa työelämää Mikä on Yrityslabra? Yrityslabra on Lohjan Laurean uudenlainen oppimisympäristö, jossa alueen yrittäjät, julkinen sektori ja opiskelijat kohtaavat. Tarkoituksena on mahdollistaa

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 31.3.2016 NOPEAA IDEOINTIA TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN Kaipaako yrityksesi nopeita ja ehkä villejäkin ideoita liiketoiminnan uudistamiseen,

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Menestyksen eväät Kone- ja metallituoteteollisuus tuottavuusloikkaukseen yhteistyöllä Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Liiketoimintasuhteen anatomia Jukka Vesalainen Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS:

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/ 1 Ihmisten motivaatio ja osaaminen ratkaisevat sen, kuinka hyvin

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 18.11.2011 Kajaani Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyö miten lisää PPP:tä

Elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyö miten lisää PPP:tä Elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyö miten lisää PPP:tä FINANSSIALAN KESKUSLIITTO Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia. Edustamme

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Lionsklubin strategian teko-ohje. Ossi Eloholma

Lionsklubin strategian teko-ohje. Ossi Eloholma Lionsklubin strategian teko-ohje Ossi Eloholma 2010 2 Lionsklubin strategian teko-ohje Johdanto Sana strategia on peräisin antiikin Kreikasta 510 eaa, jolloin heimon johdossa oli Strategos, jonka tärkein

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä Aluevastaava Tehtäviä Alueella järjestettävien palvelujen koordinointi. Yhteyshenkilö paikkakunnan tärkeimpien yritysten ja yhteisöjen sekä uuden kunnan organisaation välillä, tarpeiden ja mielipiteiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Tavallisimmat kysymykset

Tavallisimmat kysymykset Autodesk Design- ja Creation Suite -paketit Tavallisimmat kysymykset Tässä dokumentissa on vastauksia tavallisimpiin kysymyksiin Design- ja Creation Suite -pakettien myynnin loppumisesta. 24.5.2016 Sisällysluettelo

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

Menestyksen porkkanoita

Menestyksen porkkanoita Menestyksen porkkanoita Usko Uskallus Innostuminen Oma Yritys-messut Wanha Satama, Helsinki 20.3.2013 Miksi jotkut yritykset menestyvät?...ja toiset eivät? Olemassaolon oikeutus ; Mikä on/ olisi minun

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi -työtila Käyttäjien profiilitietojen (toimiala, paikkakunta, kiinnostuksen kohteet) mukaan rakentuva sähköinen työtila,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC

TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC 2 5. 1 0. 2 0 1 6 Tiina Salonen Ohjelmapäällikkö, Kotkan kaupunki kulttuurituottaja (YAMK) MIKÄ ON TAPAHTUMA? = Tapahtumien avulla ihmiset kootaan yhteen jotain tarkoitusta varten

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

Jouni Kärkkäinen & Niila Tamminen

Jouni Kärkkäinen & Niila Tamminen Jouni Kärkkäinen & Niila Tamminen Sponsorointi on Suomessa lapsenkengissä Timo Heinonen, Valtion liikuntaneuvoston jäsen Suomalaisyritysten sponsorointitoiminnassa on vielä paljon kehitettävää, sekä investoinnin

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot