Artefaktin yhteishuoltajuus. Digitaalisen kirjallisuuden estetiikkaa. Esko Lius ESITELMÄ. Yleisen kirjallisuustieteen proseminaari / Klaus Brax
|
|
- Aarno Pesonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Artefaktin yhteishuoltajuus Digitaalisen kirjallisuuden estetiikkaa Esko Lius ESITELMÄ Yleisen kirjallisuustieteen proseminaari / Klaus Brax Helsingin yliopisto, taiteiden tutkimuksen laitos
2 Sisällys 1. Johdanto Kieli merkkijärjestelmänä Tulkinta ja hermeneuttinen tiedonintressi 3 2. Painettu ja digitaalinen The Intruder Kertomusten verbaalinen taso Teokset merkkivälineen ja kielisysteemien kokonaisuutena 7 3. Kontekstia ja prosessia koskevat tulkinnat Digitaalinen kirjallisuus performatiivisena aktina Lukija osallisena teoksen ontologiassa Lopuksi 13 Lähteet 15 Liite: Natalie Bookchinin The Intruderin sivujen kuvaruutukaappaukset
3 1. Johdanto Kun vertaillaan kirjamuotoisen ja digitaalisen kertovan teoksen suhdetta, tuskin voisi löytää sopivampaa lähtökohtaa kuin mitä Jorge Luis Borgesin tuotanto tarjoaa. Paitsi että Borges on kirjoittanut fantastisia protohypertekstejä kuten Haarautuvien polkujen puutarhan ja Hiekkakirjan, hän on monissa esseissään käsitellyt kirjallisuuden suhdetta puheeseen ja kommunikaatioon ylipäätään: Lukiessaan Ambrosius antoi katseensa liukua sivuilla ja tunkeutui kirjoituksen ytimeen sanaa sanomatta ja kieltään liikuttamatta (...) Kenties hän kaihtoi kuulijoita jotka tekstin vaikeuksiin pureuduttuaan olisivat pyytäneet häneltä selitystä johonkin hämärään kohtaan tai virittäneet väittelyn hänen kanssaan ( Kirjojen palvonnasta 204-5, sit. Augustinuksen Tunnustuksia)... Ambrosius luopui kokonaan äänimerkeistä [so. ääneen lukemisesta] ja antoi tekstin siirtyä suoraan kirjoituksesta tajuntaan. Hänen alulle panemansa merkillinen[sic!], äänetön lukutapa sai aikaan aavistamattomia muutoksia. Sen pohjalta oli vuosien kuluessa syntyvä käsitys kirjasta tarkoituksena, ei enää välineenä. (mt., 205) Painetun kirjallisuuden lukeminen toi muutoksia niin teoksiin kuin niiden vastaanoton prosesseihin ja konteksteihinkin. Mitä tapahtuisi, jos kirjallisuus palaisi juurilleen, ottaisi käyttöönsä tuon ääneen lukemisen ja tilannesidonnaisen, kuulijoiden kanssa dialogiin antautuvan kommunikaation? Koska digitaalinen kirjallisuus on palauttanut äänen ja jonkinasteisen vuorovaikutuksen, on aihetta kysyä millä keinoin ja missä suhteissa digitaalinen kirjallisuus on muuttunut ja missä suhteessa se uusintaa kirjallista traditiota. Voimmeko ehkä puhua että kyseessä on synteesi oraalisen perinteen teesistä ja kirjallisen perinteen antiteesistä? Ehkä kyseessä on viestinnällinen kehä tai spiraali, jossa olemme palanneet hyödyntämään ikivanhaa mutta aivan uudessa tilanteessa, uudella tasolla? Painetun tekstin ja digitaalisen tekstin kommunikaatiotilanteet poikkeavat toisistaan sekä teoksen että kommunikaatioprosessin osalta. Toisin sanoen sekä teos että vastaanottajan rooli muuttuvat, vaikka teoksen kirjoituksellinen sisältö olisi eri välineissä sama. Samalla muutoksia kokee myös niiden estetiikka.
4 2 Vertailen yhden tarinan kahta erilaista diskursiivista muodostumaa eli Borgesin novellia The Intruder ja Natalie Bookchinin samannimistä, Borgesin novelliin pohjautuvaa digitaalista tarinaa. 1 Borgesin teos rakentuu pelkästään aakkosnumeeriselle kirjoitetulle kielelle. Bookchinin teos sisältää tämän lisäksi puhetta, äänimaisemaa ja yksinkertaisia tietokonepelejä, joita pelaamalla lukija saa kuultavakseen kertomuksen. Käytän näitä teoksia esimerkkinä laajemmasta muutoksesta, kun pyrin hahmottelemaan millaisia presentatiivisia piirteitä ja performatiivisen estetiikan tekijöitä digitaalinen kirjallisuus tuottaa perinteisen kirjallisuuden representaation estetiikan sijaan. 1.1 Kieli merkkijärjestelmänä Postmodernismin tutkimus nosti aihepiiriinsä kirjoitusjärjestelmän visuaalis-konkreettisen luonteen ja siihen sidotut merkitykset. Tämä painopisteen muutos on tietysti luonteva tulos itse kirjallisuuden muuttumisesta: postmodernismi seurasi surrealismin ja maalaustaiteen konstruktivismin jälkiä kohostamalla pinnan ja välineen merkityksiä (esim. Italo Calvinon Jos talviyönä matkamies) ja seuraamalla dadaistien ja surrealistien polkuja kehittämällä kirjallisuuden visuaalis-semanttisia keinoja (ks. luku Worlds on Paper, Brian McHalen teoksessa Postmodernist Fiction). Digitaalisessa kirjallisuudessa suuri osa teoksista käyttää paitsi kirjoitusmerkkejä, myös kuvallista ja auditiivista ilmaisua; verbaalis-visuaalinen kielisysteemi on vain yksi merkitystä rakentava järjestelmä. Tästä syystä on myös kielen käsitettä käytettävä laajemmin ja pyrittävä tarkastelemaan koko kommunikaatiojärjestelmää. Juri Lotman määritteli kielen merkkijärjestelmäksi, joka voi välittää merkityksiä. Hän jakoi kielen toisaalta oraalis-visuaalisten ja toisaalta verbaalis-nonverbaalisten ominaisuuksien mukaan. ( Elokuvakerronnan semiotiikkaa 5; ks. myös Chatman 28) 2. Mikko Lehtonen taulukoi kielisysteemien jaon seuraavasti (74): 1 En ota tässä esityksessäni pohdittavakseni Borgesin kertomuksen alkuperäistä kontekstia eli julkaisua Buenos Aires Herald -lehdessä. (Borges, Doctor Brodie s Report 5) 2 En viittaa tässä Lotmanin toiseen kielen määritelmään, joka perustuu luonnollisen, keinotekoisen ja sekundaarisen kielijärjestelmän jaotteluun (Lotman, The Structure of the Artistic Text 8-9).
5 3 oraalinen visuaalinen verbaalinen puhe kirjoitus non-verbaalinen musiikki kuva Kuvat, animaatiot, puhe ja musiikki ovat keskeinen osa monia digitaalisia teoksia olivatpa ne sitten luokiteltavissa kirjallisuudeksi tai vaikka peleiksi. Se, milloin teos tulee luettua kirjallisuudeksi tai jonkin toisen genren jäseneksi, on digitaalisten teosten osalta erityisen häilyvää ja tulkintayhteisöstä riippuvaa. Itse lähden hyvin väljästä määritelmästä, jonka mukaan kaunokirjallisuuteen kuuluu teos, jota tulkitaan esteettisenä artefaktina ja jonka merkityksen rakentumisen keskeisenä välineenä on visuaalis-verbaalinen kieli. 1.2 Tulkinta ja hermeneuttinen tiedonintressi Hermeneutiikan lähtökohta on, että kulttuuria koskeva tieto tai kulttuuriobjektin tulkinta on tarkastelijan ja tarkasteltavana olevien subjektien dialoginen prosessi. (Ricoeur 122-3; Saariluoma 117) Sen vahvana puolena on naiivin empirismin ja skientismin hylkääminen. Kulttuurisidonnaisuuksista vapaa kulttuuriobjektien tarkastelu on ollut erityisesti strukturalismin suuri haave, joka kuitenkin on kaatunut viimeistään siihen, että jäännöksetön verifiointiprosessi on mahdoton (Saariluoma 121-2). 3 Paul Ricoeur kirjoittaa, että tulkinta lähtee aina näkökulmasta ja ei-validista tärkeysjärjestyksen asetelmasta sekä kirjallisten tekstien potentiaalisista horisonteista, jotka voidaan aktualisoida eri tavoin. (128) Ei siis ole tulkitsijasta tai tulkintayhteisöstä riippumatonta universaalitotuutta kulttuurintutkimuksessa. Hermeneutiikan heikkoutena on käsitejärjestelmän puuttuminen tai suoranainen subjektivistinen käsiterelativismi (Saariluoma, 123). Oma lähtökohtani noudattelee Saariluoman välittävää tulkintaa, jonka mukaan erikoiskäsitteistö ja sen täsmällinen määrittely on keskeistä 3 Tältä osin hermeneutiikka jatkaa linjaa, jonka Thomas Kuhn merkitsi osoittamalla luonnontieteiden kulttuurisidonnaisen paradigmaluonteen (ks. Saariluoma 127 ja Toulmin 173). Sittemmin ajattelumallin teki kulttuurintutkimuksen puolella tunnetuksi Jean-Francois Lyotard teoksellaan Tieto postmodernissa yhteiskunnassa.
6 4 tieteelliselle diskurssille, mutta ettei eksakti tieteellisyys synny tunnetulta teoreetikolta lainattujen käsitteiden (mt., 126) mekaanisesta soveltamisesta tutkimuskohteeseen. Tämän esitykseni yhteydessä on syytä reflektoida sellaisia käsitteitä, joilla pyrin kuvaamaan uudella tavalla digitaalisen kirjallisuuden estetiikkaa. Tällaisia anakronisia tai metaforisia käsitteitä ovat digitaalisen kirjallisuuden yhteydessä mm. performatiivinen kommunikaatio (tässä ja nyt tapahtuvan esittämisen tilanne; ) ja oraalinen kerrontatilanne. Performatiivisen kommunikaation käsite aktivoitui taiteissa ensin kokeellisen teatterin (mm. Antonin Artaud ja Bertold Brecht) puolella ja 1960-luvulta lähtien uusien taiteenlajien myötä. Minna Tarkka listaa tällaisina happening-taiteen, performanssin, käsite-, keho- ja maataiteen sekä installaation (Tarkka 198). Oraalinen kerrontatilanne puolestaan on ollut mm. eeppisen lyriikan perinteinen kommunikaatiotapa, jonka struktuureja mm. Richard Bauman on soveltanut nykyaikaan. Kuten pyrin osoittamaan, digitaalisen kirjallisuuden estetiikka ei noudattele pelkästään painetusta kirjallisuudesta tuttua representatiivisen kommunikaation estetiikkaa, vaan se on omaksunut sekä performatiivisen että oraalisen kommunikaation rakenteita ja esteettisiä tavoitteita. Toinen lähtökohtaani vaikuttava näkökulma on, ettei strukturaalianalyysi ole tarpeeton. Se tarjoaa vakiintuneen ja eksaktin käsitteistön tekstien sisäisten ominaisuuksien kuvailuun. Niin kauan kuin tekstiä ajatellaan osana suljettua (ja a-historiallista) järjestelmää (Saussuren langue), se toimii täsmällisesti. Mutta sen kuvausvoiman rajat tulevat vastaan, kun ylitetään genrerajat tai viimeistään kun kyse on uusista tavoista käyttää eri kielisysteemejä yhden teoksen osana. Strukturalistiseen lähtökohtaan sisältyy lisäksi ongelmallisia kielifilosofisia käsityksiä. Paul Ricoeur kohdistaa huomionsa strukturalistisen kielimallin ja käytännön kokemuksen epäsuhtaan, sillä merkitysten järjestelmän epästabiilius, jatkuva liukuvuus ja pakeneminen eivät tee oikeutta sille miten käytännössä tekstejä käytämme: hermeettisen systeemin sijasta ankkuroimme etenkin fiktiiviset tekstit omaan kokemusvarastoomme (Ricoeur 133-7). Kun strukturalismin universalistiset pyrkimykset jätetään syrjään, tarjoaa se erityisesti narratologian kautta yhteismitallisia käsitteitä, joilla kuvata teosten diskurssin rakentumista. 4 4 Huomautettakoon, että käyttämäni narratologia on lähtöisin Rimmon-Kenanilta, joka tähdentää, etteivät hänen tutkimuskohteensa tai narratologinen apparaattinsa ulotu kirjallisuuden ulkopuolelle: it treats those transferable aspects only in relation to their manifestation in literature, not in other media. (133)
7 5 2. Painettu ja digitaalinen The Intruder 2.1 Kertomusten verbaalinen taso Jorge Luis Borgesin novellissa The Intruder (alk. La Intrusa, suom. Tunkeilijatar ) kertoja kirjoittaa kuulemansa tarinan kahdestaan asuvista Nelsonin veljeksistä, jotka ovat riitaa haastavia ja yksinkertaisia hylkiöitä. Eräänä päivänä vanhempi veljistä tuo kotiin naisen, Juliana Burgosin. Pian molemmat Nelsonit käyttävät naista, mikä säröyttää veljesten suhteen, ja lopulta he päättävät myydä tämän ilotaloon. He eivät kuitenkaan osaa olla ilmankaan ja alkavat käydä hänen luonaan bordellissa, mutta säästääkseen hevosiaan he hakevat hänet takaisin. Ratkaisu ei kuitenkaan tuo tasapainoa, joten vanhempi veli tappaa Julianan, jonka ruumiin he jättävät petolintujen huoleksi. Borgesin ja Natalie Bookchinin versiot ovat varsin pitkälle yhtenevät. Bookchin mainitsee etusivulla, että hänen tarinansa perustuu Borgesin kertomukseen. Verbaalisella tasolla erot ovat lähinnä siinä, että Bookchin on lyhentänyt joitakin kuvauksia ja juonellisia poikkeamia. Muutoin hän toistaa ensisijaisesti puhutun kielen mutta myös kirjoitetun kielen keinoin alkutekstin samoin sanoin. Lyhyt narratologinen jäsennykseni kertomuksesta osoittaakin molempiin teoksiin samanaikaisesti. Kertoja on sekä Borgesilla että Bookchinillä kaikkitietävä. Fokalisaatiota ei kertojan diskurssissa ole, ja lakonisen asiallinen etäisyys tapahtumiin ja henkilöiden näkökulmiin hallitsee. 5 Kertoja on molemmissa versioissa heterodiegeettinen: hän osoittaa kuulumisensa samaan kuvattuun maailmaan ilmoittamalla yksityiskohtaisesti miten tarina on kulkeutunut hänen korviinsa saatuaan muotonsa ja alkunsa Cristiánin ruumiinvalvojaisissa. Kertojalla ei kuitenkaan ole suoraa yhteyttä kuvattuihin henkilöihin tai tapahtumiin, jotka ovat sattuneet paljon aiemmin, joskus 1890-luvulla (52) 6. Heterodiegeettinen kerronta on vahvasti representatiivinen piirre, eivätkä painettu novelli ja digitaalinen pelikertomus eroa toisistaan tältä osin perinteisestä 5 En lue fokalisaatioksi kuvausta, joka ei erkane kertojan näkökulmasta. Rimmon-Kenan puolestaan käyttää tästä käsitettä narrator-focalizer (74). 6 Sivunumerot ilman teosviittausta osoittavat Borgesin englanninkieliseen käännökseen.
8 6 novellistiikasta. Toisin kuin monissa borgesilaisissa novelleissa kertoja tai diskurssi ei käytä metalepsistä ontologisten tasojen rikkomiseen. Kertoja ei myöskään parodioi tarinaa tai omaa asemaansa. Hänen diskurssissaan ei ole epäluotettavan kertojan merkkejä kuten henkilökohtaista osallisuutta, puutteellista tietämystä, eikä kertojan arvomaailma poikkea sisäistekijän arvoista. Hän tyytyy kuvailemaan yhden tapahtumaketjun loogis-lineaarisessa järjestyksessä. Diskurssin sisäisenä vastaanottajana voidaan pitää kristittyä argentiinalaista - tai ainakin lukijaa joka ilman selityksiä hahmottaa esim. sellaisen seudun kuin Turdera olemuksen ilman tarvetta adjektiiveihin tai muihin kuvaileviin ilmauksiin. Kertojan yleisön asema ei Borgesin ja Bookchinin teoksissa juurikaan poikkea, kun katsotaan vain verbaalisen kielen tasoa. Nonverbaaliset elementit kuten muut kielisysteemit ja merkkivälineen luonne muuttavat tilannetta Bookchinin teoksessa radikaalisti. Tätä käsittelen tarkemmin seuraavassa luvussa. Novellin teema on nähtävissä sekä sisäistekijän että kertojan diskurssissa. Kertojan tasolla tämä veljesrakkauden teema ilmenee sekä negaation kautta että suoraan: Kain jo väijyi nurkissa, mutta Nilsenien veljesrakkaus oli syvä (56). Sisäistekijän teemoittelu näkyy novellin otsikon alle sijoitetusta sitaatista...passing the love of women (52) ja viitteestä 2. Samuelin kirjan 1. luvun jakeeseen Siinä kuningas Daavid virittää itkuvirren kuningas Saulin ja tämän pojan Joonatanin kuoleman muistoksi. 26. jae kuuluu: Minä suren sinua, veljeni Joonatan; sinä olit minulle ylen rakas. Rakkautesi oli minulle ihmeellisempi kuin naisen rakkaus. Teeman kytkennät Raamattuun ovat Bookchinin teoksessa Borgesin novellia heikommat, sillä lyhyt episodi papin kertomuksesta Nelsonien vanhasta Raamatusta (7 riviä englanninkielisessä Borges-versiossa) puuttuu siitä. Sitä voi pitää itse juonen kannalta toissijaisena mutta sen poisjättäminen kuitenkin muuttaa tarinan painotuksia jonkin verran, sillä myös edellä mainittu Kain-virke puuttuu Bookchinin teoksesta. Narratologisesti tarkasteltuna teosten ontologis-esteettiset erot ovat vähäisiä. Edellä esitetyn kaltainen strukturaalianalyysi ei tuo esiin teosten eroja silloin, kun verbaalinen teksti on sama, mutta genre tai mediumi eroaa. Borgesin ja Bookchinin teosten olennaiset rakenteen ja 7 Suomenkielisestä käännöksestä otsikon Raamattu-sitaatti puuttuu, ja otsikon yhteydessä mainittu jaeviite on virheellinen ( 2 Kun. 1, 26 ).
9 7 estetiikan erot näkyvätkin vasta tarkasteltaessa merkkivälinettä (kirjaa versus html-sivustoa) ja teosten merkityksenantojärjestelmien eli kielisysteemien kokonaisuutta sekä niiden kontekstuaalista asemaa. Maininnan arvoista kuitenkin on, että Natalie Bookchinin teoksen kommunikaatiorakenteessa on yksi välikerros lisää: sillä on subtekstinään Borgesin novelli. 2.2 Teokset merkkivälineen ja kielisysteemien kokonaisuutena Edellä kuvattu Borgesin novellin verbaalinen diskurssi toistuu siis Bookchinin teoksessa pieniä lyhennyksiä lukuun ottamatta sellaisenaan. Suurin osa on naiskertojan puhetta, mikä sisältää kaksi poikkeamaa Borgesin novelliin. Ensimmäinen ero (käytetty kommunikaatiojärjestelmä) liittyy tekstin ontologiaan ja vastaanoton tapoihin. Borgesilla teksti on koko ajan olemassa kokonaisuudessaan - lukija voi selailla sitä ennen kuin alkaa lukea, ja hän voi luoda siitä kokonaishahmon silmäilemällä tekstiä missä vaiheessa tahansa. Bookchinillä teksti kehkeytyy sitä mukaa kun pelaaja onnistuu peleissään. Toinen ero (teoksesta luettavat teemat) liittyy teosten ajatussisältöihin. Veljesrakkaus-teeman ohella molemmat teokset käsittelevät naisen asemaa miehisessä kulttuurissa. Borgesin novellin lukijalle sisäistekijä on mies - onhan teoksen tekijäksi ilmoitettu miespuolinen kirjailija. Sama koskee novellin kertojaa, joka rinnastuu tarinan muihin miehiin, koska tarinan välittäjiksi mainitaan vain miehiä eikä tarinassa muutoinkaan ole yhdelläkään naisella aktiivisen subjektin roolia. Sen sijaan Bookchinillä tekijänimi ja tarinaa kertova ääni kuuluvat naiselle. Näin naiseus tekijänä ja sisällöllisenä teemana (nainen subjektina/ objektina) saa erilaisen ilmaisun kuin Borgesilla. Tämä ero on kuitenkin pikemminkin sisällöllinen eli temaattinen kuin rakenteellinen eli esteettis-ontologinen. Borgesin novelli on realistinen kirjaan painettu kertova teksti. Novellin diskurssi ei sisällä metaleptisiä ontologisten tasojen rikkomisia, eikä sen tarinan maailmaan kuulu fantastiset tai muut kuvatun maailman oletetuista mahdollisuuksista poikkeavat elementit. Otsikkoa ja kappalejakoa lukuun ottamatta käytetyt diskursiiviset konventiot eivät korosta merkkivälineen luonnetta. Sivurakenteella eli sivujen vaihtumisella ei ole merkityksellistä roolia, sillä teksti
10 8 juoksee Borgesin novellissa sivulta ja aukeamalta toiselle kesken lauseiden ja kesken laajempien merkityskokonaisuuksien. Myöskään kappalejako ei noudata täsmällistä kerronnan kohteiden rajalinjaa, vaan esimerkiksi toinen kappale pitää sisällään sekä miljöön kuvausta että luvussa 2.1 mainitun pappi-episodin. Bookchinin tarinan rakenne on puolestaan episodimaisempi. Tähän vaikuttaa ensinnäkin sivujaon merkityksellisyys. Novelli on jaettu kymmeneen html-sivuun, jotka muodostavat oman sisäisen kuvauksellisen tai juonellisen kokonaisuutensa, sillä kuvauksen tai tapahtumien kohde katkeaa sivujaon mukaisesti. Esimerkiksi ensimmäinen sivu sisältää kertojan oman position määrityksen, toinen Nelsonin veljesten deskriptiivisen taustoituksen ja kolmas heidän miljöönsä (ilman pappi-episodia). Myös sivuilla pelattavat pelit vahvistavat episodisuutta. Ne ovat kukin erilaisia eikä niillä ole temaattista, toiminnallista tai muuta yhteyttä toisiinsa. 8 Siinä missä Borgesin novelli on puhtaasti kirjoitusta, rakentuu Bookchinin tarina myös muille lotmanilaisille kielisysteemeille: puheelle, kuvalle ja musiikille. Puheella on keskeinen merkitys, sillä Bookchin (tai joku muu naisääni) kertoo tarinaa sitä mukaa kun kuulija onnistuu pelisuorituksissaan. Joissakin tapauksissa puhe muuttuu päällekkäisiksi änkytyksiksi, jos pelaaja ei ole riittävän tarkka tai on liian nopea, mikä muistuttaa oraalisen kerrontaperinteen situationaalisesta luennasta. (b_worddrop.html) Kuvan kategoriaan kuuluvat Bookchinillä pelin elementit kuten taustat ja animoidut hahmot. Ne on sidottu kunkin episodin teemaan, niin että tekstin kertoessa from that night on they shared her (f_ponggirl.html) lukija ja tietokone pelaavat keskenään Pong-peliä (yksinkertainen tennispeli), jonka pelivälineenä on naishahmo ja jonka taustakuvana on lähikuvia alastomasta naisvartalosta. Viimeisessä episodissa vanhempi veli kertoo this night I killed her (j_final.html), ja lukija on pelissä helikopterin kyydissä metsästämässä pampalla pakenevaa naishahmoa tähtäimeensä. Osuttuaan riittävästi tarina päättyy One more link bound them now - the woman they had cruelly sacrificed and their common need to forget her. (j_final.html) Myös muut auditiiviset elementit luovat merkitysrakenteita. Esimerkiksi helikopterin pörinä vahvistaa anakronista mielikuvaa suurriistan metsästyksestä. Näin myös äänimaisema toimii merkitystä rakentavana elementtinä vahvistaessaan kysymyksenasettelua naisen asemasta. 8 Ks. liite, jossa kuvakaappaukset kultakin sivulta.
11 9 Borgesin painettu novelli on sellaisenaan ja kokonaisena lukijan saatavilla koko lukemisen ajan. Sen sijaan digitaalisen kirjallisuuden tässä ja nyt tapahtuva aktualisointi eli teoksen havaittavaksi tekeminen edellyttää aktiivista osallistumista. Tyyppiesimerkki tästä interaktiosta on hyperteksti, jonka linkkejä klikkailemalla lukija valitsee oman polkunsa ja luo oman aktualisoituneen teoskappaleensa. 9 Bookchinin teosta lukiessaan pelaaja ei seuraile perinteisiä hypertekstilinkkejä, vaan osallistuu pelitapahtumiin. Hänen on onnistuttava pelisuorituksissaan, jotta tarinan luku etenee. Näin hänen tässä ja nyt tekemänsä valinnat tuottavat hänelle lukemisen aikana rakentuvaa teosta. Kun hänen toimintansa luonne (esim. naishahmolla pallottelu ) rinnastuu verbaalisen tarinan henkilöiden toimintaan, on peleillä merkitystä rakentava rooli myös teoksen tematiikassa: lukijasta tulee rikoskumppani. Tämä yhteys tarinan tason henkilöiden ja tietokonepelejä pelaavan lukijan välillä saa myös eksplisiitin ilmauksensa lopun lausahduksessa One more link bound them now. Lyhyesti sanottuna teosten rakenteessa ja kommunikaatioprosessissa on kolme niitä erottavaa tekijää: digitaalisen tarinan episodisuus, sen käyttämien kielisysteemien kirjo ja kommunikaatioprosessin interaktiivisuus. Paneudun näihin hermeneuttisen tulkinnan keinoin, sillä se sallii paremmin tutkimusalojen sekä tutkijan ja kohteen välisen vuorovaikutuksen. 3. Kontekstia ja prosessia koskevat tulkinnat 3.1 Digitaalinen kirjallisuus performatiivisena aktina Siinä missä perinteinen romaani käytti aakkostoa esiintyjän monijärjestelmäisen diskurssin representoimiseen, digitaalinen kirjallisuus on laventanut keinovalikoimansa epiikan alkulähteille; reetorin, näyttelijän tai runonlaulajan tavoin myös digitaalinen kirjallisuus käyttää hyväkseen kielellisen esityksensä lisäksi ääntä ja vastaanottajien visuaalista kokemusta esitystilanteesta. 9 ks. laajemmin digitaalista kirjallisuutta käsittelevän esseeni luvusta " Living Books : Hypertexts Relying on Verbal Language, <
12 10 Nostan esille kolme kysymyksenasetteluni kannalta keskeistä näkökulmaa: digitaalinen kirjallisuus teatterina, oraalisena kerrontana ja performanssina. Kaikille näille on yhteistä esittävän taiteen estetiikka. 10 Brenda Laurel on käyttänyt teatterianalogiaa pohtiessaan digitaalisen kerronnan estetiikkaa. Hänen mukaansa virtuaalitodellisuuden teokset ovat perustavalla tavalla draaman kaltaisia (Laurel 49). Molemmat käyttävät hyväkseen rajausapparaattia (näyttämö/kuvaruutu), ja molemmissa yleisö ja esiintyjät kokevat olevansa toisaalta samassa ja kuitenkin eri tilassa (esiintyjät näyttämöllä / yleisö katsomossa). Laurelin mukaan suunnittelun perustaksi pitäisi ottaa Aristoteleen näkemykset tragedian välttämättömistä osatekijöistä - juoni, luonteet, sanonta, ajattelu, näyttämöllepano ja musiikki. (49-65) Hän katsoo, että niin teatteri kuin multimediateoskin noudattaa toiminnan representaation estetiikkaa (45), mihin ei ole vastaansanomista multimediaesitysten osalta. Bookchinin kertomuksen osalta tilanne on kuitenkin mutkikkaampi, ja palaan siihen vielä luvussa 3.2. Kirjassaan Verbal Art as Performance Richard Bauman pohtii oraalis-eeppisen taiteen kontekstuaalista rakentumista. Lausuttu kertomus rakentuu tyypillisesti yhdistelemällä valmiita formuloita tietyn säännöstön puitteissa, tilanteen mukaan tempoa ja tyylikeinoja vaihdellen. Baumanin mukaan performaatio (performaatio < performance ) edellyttää paitsi genrekonventioita ja taitavan esittäjän, myös yleisön reaktiivisuuden ( interaktiivisuuden ), joka ohjaa formuloiden (hypertekstuaalisten lexioiden ) valintaa ja esityksen pituutta (39, 43). Hän katsoo, että performaation merkitys ja relevanssi eivät nouse ennalta-annetuista genren tai taideyhteisön kriteereistä, vaan että ne ovat tilanteeseen ja toimijoihin sidottuja kontekstuaalisia suureita (27, 39-40). Baumanin esimerkit ovat sosiolingvistisiä, mutta kaunokirjallisuudesta löytyy helposti vastaavia: Kun nyt käyn jatkamaan kertomustani ja tuon siihen monta yllättävää asiaa, älkööt arvon rouvat luulko sitä silkaksi mielevyydeksi. Jos minun suodaan jatkaa Tarinaa, niin älkää silloin luulko, että se on jonkinlainen kirja (...) (von Eschenbach, 76) Bauman myös huomauttaa, ettei performaatio ole vain muinaisten yhteisöjen unohtunut 10 Tämä näkökulma on peräisin Tarkalta (198).
13 11 sosiaalinen muoto, vaan että se on kaikkiin emergentteihin yhteisöihin liittyvä kommunikaatiomuoto: sen joustavuus antaa sijan luoda uusia merkityksiä, arvoja ja käytänteitä. (48) Baumanille performaatio kuuluu myös nykypäivään, ja Baumania on käytetty auktoriteettina tai ajatuksen antajana hahmotettaessa tietoverkkojen mahdollistamia digitaalisen kirjoittamisen (monen käyttäjän IRC-kanavat ja MUD-yhteisöt) ja digitaalisten teosten lukemisen yhteydessä. Keskeisenä näen ajatuksen, että performaatiossa tai rituaalissa vastaanottaja ei ole passiivinen objekti, vaan osallistuja, oman subjektiroolinsa toteuttaja yhteisessä näytelmässä tai riitissä. Tähän näen Bookchinin teoksen viimeisen pelin ja viimeisen rivin viittaavan : One more link bound them now, lukija on vihitty salaseuraan, otettu veriveljeksi. Korostan, että tämän digitaalisen version yhteydessä näen tämän lukijan ja tekijän yhteisen salaseuran ylittävän sisällöllis-temaattisen funktionsa eli teoksesta luettavan ajatussisällön tuomien merkitysten, mikä on sen päämerkitys Borgesin teoksessa. Kyseessä on Bookchinillä keskeinen osa teoksen rakennetta ja täten baumanilaisittain ajateltuna sen performatiivista estetiikkaa. Toisin sanoen digitaalisen kirjallisuuden omaksumat rakenneratkaisut muistuttavat performatiivista kommunikaatiota. Hypertekstin struktuuri on tyypillisesti episodinen - valmiita tekstipalasia (lexioita, kuten monet digitaalisen kirjallisuuden tutkijat näitä Roland Barthesin (13) jalanjäljissä nimittävät) yhdistellään toisaalta ennalta annettujen polkujen ja toisaalta vastaanottajan toiminnan perusteella. Samaten Bookchinin The Intruderin lukija voi pitkittää episodia tai klikata nuolta ja hypätä suoraan seuraavaan. Minna Tarkka tarkastelee performaatiota taiteen näkökulmasta. Hän ilmaisee tässä ja nyt tapahtuvan teoksen rakenteistamisen artikkelissaan Narratiivisuus ja vuorovaikutuksen tilat seuraavasti: Tämä välittömyyden korostaminen antaa aihetta liittää interaktiivinen teosmuoto presentaation, tässä ja nyt tapahtuvaan esittämistavan piiriin. Kun representaatio esittää uudelleen jotakin poissaolevaa, ( siellä ja silloin ), presentaation taide korostaa suoraa, tilassa ja ajassa muuntuvaa kokemusta. Teoksen ja kokijan samanaikainen ja -tilainen läsnäolo ja yhteinen luomisprosessi luonnehtii myös interaktiivista mediaa, jossa tekijä luo teoksen valinnoillaan. Kun presentaation taiteet muunsivat katsojan kokijaksi, interaktiivisuus muuntaa kokijan käyttäjäksi. [...] Huomionarvoista on kuitenkin se, että näissä esimerkeissä keskeiseksi nousee esittävän taiteen käsitteistö - ajatus tässä ja nyt
14 12 tapahtuvasta performanssista. (197-8, kursivointi Tarkan) Näin siis myös digitaalisten teosten rakenteen tilannesidonnaisuus, vuorovaikutteisuus ja episodisuus muistuttavat oraalisen kerronnan konventioita. Oraalisen viestintäkulttuurin esiinmarssi tuli paljolti tunnetuksi Walter Ongin kautta. Hän määritteli elektronisen kulttuurin eli radion ja tv:n tuoneen puheen takaisin kulttuuriseen keskiöön ja vallanneen paikan painetulta sanalta. (Ong 140-1; sit. Ryan 29, Tarkka 198). Trendin nähtiin kuitenkin kääntyvän: But by the late eighties, the talk media had been supplanted, in terms of novelty, by the digital way of moving information. Reversing the trend observed by McLuhan and Ong, the development of computer networks meant to some extent a secondary literacy: , Internet chatrooms (where chatting is done by typing on a keyboard), and the World Wide Web now contend with the telephone, radio or TV for both personal contacts and as a way to keep informed of current events. (Ryan 11) Tämän voi kuitenkin nähdä ainakin osittain johtuneen tietokoneiden logiikasta ja rajoittuneesta kapasiteetista, jotka pitkään pitivät kuvan ja äänen digitoinnin poissa laskuista luvun lopulla trendi kääntyi takaisin multimediaaliseen kommunikaatioon, sellaiseen josta Bookchinin teos on hyvä esimerkki. 3.2 Lukija osallisena teoksen ontologiassa Digitaalisen kirjallisuuden estetiikka poikkeaa painetusta kirjallisuudesta siinä, että perinteinen representaation estetiikka ei enää hallitse, vaan sen esteettinen järjestelmä on saanut merkittävän lisän performatiivisen presentaation estetiikasta. Siinä missä painettu teos on muodostanut valmiin merkkijonon, joka kuvaa itsensä ulkopuolista maailmaa ( merkitty ), digitaalisen teoksen merkkijono muovautuu lukijan eli käyttäjänsä toiminnan vaikutuksesta. Tämä tarkoittaa sitä, että perinteinen teos-lukija-jaottelu ei ole kuvausvoimainen, sillä lukijalla ei ole käytettävissään konkreettista objektia, jonka perusteella hän voisi luoda kokonaishahmon tai ennakko-oletukset teokselle, jota hän alkaa lukea. Sen sijaan digitaalisessa kirjallisuudessa on vastaanottajista
15 13 riippuvainen teosinstanssi, jonka funktio ja koko olemassaolo on riippuvainen lukijoistaan eli osallistujistaan yhtä lailla kuin rituaalin (esim. initiaatioriitti) lähtökohtana on omat osanottajansa. Digitaalisen kertomuksen toteuma riippuu vastaanottajastaan kuten oraalisen epiikan lausuttu versio riippuu yleisön ja esittäjän vuorovaikutuksesta. Tästä huolimatta ei voi sanoa, että lukija luo teoksen tai että hyperteksti tarkoittaa lukijan vapauttamista (vrt. George P. Landow teoksessa Hypertext 2.0, esim. 195). Perinteisesti teoksen ontologinen asema on ollut lukijasta riippumaton ja merkityksenanto eli diskurssin tulkinta on ollut lukijan tehtävä (suorimmin tämä on ilmaistu reseptioestetiikassa) 11. Tästä seuraa, että digitaalinen kirjallisuus on tuonut muutoksen nimenomaan teoksen ja sen kommunikaatioprosessin ontologiaan - ei vain tulkinta ole prosessuaalista, vaan myös teos, sen toteuma. 4. Lopuksi Digitaalisen kirjallisuuden estetiikassa on piirteitä sekä representaation että presentaation estetiikasta. Edellisessä luvussa korostin, miten lukijan aktiivinen rooli muuttaa teoksen ontologista statusta ja muokkaa esitys- tai vastaanottotilannetta kohti performatiivista taidetta, kohti presentatiivisen kommunikaatiotilanteen estetiikkaa. Ei kuitenkaan sovi unohtaa, että myös digitaalinen kirjallisuus käyttää representaatiolle tyypillistä rajausapparaattia. Painetun kirjallisuuden osalta rajaavana tekijänä voidaan nähdä merkkiväline eli kirja (sekä fyysisenä objektina sivuineen ja aukeamineen että visuaalis-verbaalisin merkein täytettyine riveineen). Digitaalisessa kirjallisuudessa keskeisin rajausapparaatti on kuvaruutu. Se paitsi rajaa, myös erottaa lukijan teoksesta. Toinen rajauksen vaihe on kuvaruudun takainen käyttöliittymä, joka on kullakin teoksella omansa lainen. Diskurssin sisällä kertojuus sekä tarinan etäännytetty aika ja paikka muodostavat selvät representaation puitteet. Ottaen huomioon sekä presentatiiviset että representatiiviset piirteet on syytä määritellä digitaalinen kirjallisuus hybridiksi, välimuodoksi. Välimuodon ajatusta tukevat myös Paul Ricoeurin näkemykset tekstin ja lukemisen 11 Esim. Wolfgang Iser kirjoittaa teoksensa The Act of Reading johdannossa: the meaning of the text is something that he [the reader] has to assemble (ix).
16 14 prosessin olemuksesta. Hän kirjoitti teoksessaan Tulkinta ja sen teoria, että diskurssin luonne ja merkityksenantoprosessi ovat sidoksissa merkkivälineeseen. Siinä missä puhe on välineeseen kiinnittymätöntä, on kirjoittaminen välineeseen kiinnitettyä. (56-7) Aivan kuten puheen ja kirjoituksen välillä, painetun ja digitaalisen kirjallisuuden ero on paljolti diskurssin välineeseen kiinnittymisen eroavuutta. Siinä missä puhe on välineeseen kiinnittymätöntä ja katoavaa ja kirjoitus kiinnitettyä ja pysyvästi läsnäolevaa, asettuu digitaalinen kirjallisuus (tulkittuna vastaanottajalle käytettävissä olevan rajapinnan olemuksena) näiden välille. Ricoeurin mukaan diskurssi on nähtävä prosessina ja dialogisena tapahtumisena. (37) Sen tuottamista merkityksistä hän kirjoittaa: Tekstin mieli ei ole tekstin takana, vaan sen edessä. Se ei ole jotain kätkettyä, vaan jotain avattua. Se, mikä tulee ymmärtää ei ole diskurssin alkuperäinen tilanne, vaan se, mikä osoittaa kohti mahdollista maailmaa tekstin eiostensiivisen referenssin ansiosta. (142) Tämä välissäolo, osittain välineeseen kiinnittynyt ja osittain vapaaksi jäävä dialoginen prosessi eli diskurssi kuvaa hyvin myös Natalie Bookchinin teoksen The Intruder lukukokemusta: lukija ei ole vastaanottaja, vaan osallistuja - osanottaja tapahtumiseen eli diskurssin prosessiin. Kirjoituksessaan Lukijan taikauskoisesta etiikasta Borges toteaa: Yritän nyt vaihteeksi ajatella tulevaisuutta. Tavaksi on tullut lukea ääneti, mikä on arveluttava merkki. [...] Tuollaisesta ajatusluennasta puhtaasti ideografiseen kirjoitukseen - joka viestii suoran kokemuksen eikä äänteiden kautta - on loputtoman pitkä mutta silti aina tulevaisuutta lyhyempi matka. [...] [K]irjallisuus on taidetta joka pystyy ennustamaan oman vaikenemisensa hetken, kiduttamaan itseään omilla hyveillään, rakastumaan omaan tuhoonsa ja kosiskelemaan loppuaan. (213) Missä määrin tämä digitaalisen kirjallisuuden välissäolo ja hybridiys tarkoittaa synteesiä tai hermeneuttisen kehän kiertymistä seuraavalle portaalle, jää nähtäväksi genren löytäessä vakiintuneet tuotanto- ja tulkintakonventionsa.
17 15 Lähteet Kaunokirjallisuus Bookchin, Natalie. The Intruder: A Tale Told in Ten Games. V < Borges, Jorge Luis Haarautuvien polkujen puutarha. Käänt. Matti Rossi. Haarautuvien polkujen puutarha. Porvoo: WSOY, Hiekkakirja. Käänt. Pentti Saaritsa. Hiekkakirja (sis. kokoelmateokset Brodien selonteko ja Hiekkakirja). Juva: WS Bookwell, Kirjojen palvonnasta. Käänt. Matti Rossi. Haarautuvien polkujen puutarha. Porvoo: WSOY, Lukijan taikauskoisesta etiikasta. Käänt. Matti Rossi. Haarautuvien polkujen puutarha. Porvoo: WSOY, The Intruder. Käänt. Norman Thomas di Giovanni. Doctor Brodie s Report. London etc: Penguin Books, Tunkeilijatar. Käänt. Pentti Saaritsa. Hiekkakirja (sis. kokoelmateokset Brodien selonteko ja Hiekkakirja). Juva: WS Bookwell, Calvino, Italo. If on a Winter s Night a Traveller. Käänt. William Weaver. London: Picador, von Eschenbach, Wolfram. Parsifal. Käänt. Jukka Pajukangas. Juva: WSOY, Samuelin kirja. Raamattu. (Kokoelmateoksessa Vanha testamentti). Ns. vanha suomennos, ei mainintaa painopaikasta tai -ajasta. 2nd Book of Samuel. Good News Bible, The Bible in Today s English Version, British Edition. (Kokoelmateoksessa Old Testament). Glasgow: Collins/Fontana, Tutkimus ja muut lähteet Aristoteles. Runousoppi. Helsinki: Otava, Aarseth, Espen J. Cybertext: Perspectives on Ergodic Literature. Baltimore and London: The Johns Hopkins UP, Barthes, Roland. S/Z: An Essay. New York: The Noonday Press, Bauman, Richard. Verbal Art as Performance. Illinois: Indiana U, 1984.
18 16 Chatman, Seymour. Narrative Structure in Fiction and Film. Ithaca/London: Cornell UP, Iser, Wolfgang. The Act of Reading: A Theory of Aesthetic Response. Baltimore and London: The Johns Hopkins UP, Laurel, Brenda. Computers as Theatre. Addison-Wesley Publishing Company, Inc., Lehtonen, Mikko. Merkitysten maailma. Tampere: Vastapaino, Lotman, Juri. Elokuvan semiotiikkaa ja elokuvaestetiikan ongelmia. Merkkien maailma: kirjoitelmia semiotiikasta. Helsinki: SN-kirjat, Lotman, Jurij. The Structure of the Artistic Text. U of Michigan, Lyotard, Jean-François. Tieto postmodernissa yhteiskunnassa. Tampere: Vastapaino, McHale, Brian. Postmodernist fiction. London/New York: Routledge, Ong, Walter. Orality and Literacy. The Technologizing of the Word. London: Methuen, (Epäsuora lähde, johon viittaan Ryanin ja Tarkan kautta.) Ricœur, Paul. Tulkinnan teoria: Diskurssi ja merkityksen lisä. Elektroninen julkaisu. Helsinki: Tutkijaliitto, Rimmon-Kenan, Shlomith. Narrative Fiction: Contemporary Poetics. London/New York: Methuen, Ryan, Marie-Laure. "Introduction." Narrative Across Media. Ed. Marie-Laure Ryan. U of Nebraska P, 2004 (Forthcoming). Saatu tekstitiedostona sähköpostitse Ryanilta Sivunumerot viittaavat tekstitiedoston sivunumeroihin. Yhteenveto ja julkaisutiedot saatavissa < Saariluoma, Liisa. Eksaktius, tiedonintressi ja kirjallisuudentutkimuksen käsitteet. Kirjallisuuden tutkimuksen ja opetuksen funktiot. (KTSVK44). Helsinki: SKS, Tarkka, Minna. Narratiivisuus ja vuorovaikutuksen tilat. Johdatus uuteen mediaan (toim. Tarkka, Minna & Hintikka, Kari A. & Mäkelä, Asko). Helsinki: Edita, Toulmin, Stephen. Kosmopolis: Kuinka uusi aika hukkasi humanismin perinnön. WSOY, 1998.
9.-luokkalaisen kulttuurikansio
9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -
LisätiedotEsko Lius 050 46 6-1 13 4 opisk. 010833238. Välitteinen läsnäolo digitaalisessa taiteessa
Esko Lius 050 46 6-1 13 4 opisk. 010833238 Välitteinen läsnäolo digitaalisessa taiteessa Johdatus uusmediaan Taiteiden laitos, Helsingin yliopisto 10.10.2003 Välitteinen läsnäolo digitaalisessa taiteessa
LisätiedotRuma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
LisätiedotMitä ihmettä on kertomuksentutkimus? MARI HATAVARA METODIFESTIVAALI 19.8.2015
Mitä ihmettä on kertomuksentutkimus? MARI HATAVARA METODIFESTIVAALI 19.8.2015 Mitä on kertomus? Kognitiivinen lähestymistapa otapa ja väline ajatella ooletus toisen mielensisällöistä ja pyrkimyksistä Retorinen
LisätiedotMitä tapahtuu todella?
Mitä tapahtuu todella? Kommunikaation retoriikkaa Borgesin ja Bookchinin The Intruder -teoksissa Esko Lius SEMINAARITUTKIELMA Yleinen kirjallisuustiede / Heta Pyrhönen Helsingin yliopisto, taiteiden tutkimuksen
LisätiedotSami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle
Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat
LisätiedotMitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!
Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotPääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.
KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan
LisätiedotLahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma
Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita
Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotPUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa
PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-
LisätiedotKirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo
Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun
LisätiedotRakenteisen ohjelmoinnin harjoitustyö
Tehtävä 2005/33 Puppugeneraattorissa lauseet on jaettu neljään osaan ja niistä taulukoidaan kymmenen lauseen aloitusta (esim. On huomattava, että, Kuitenkin, Tämän vuoksi), kymmenen tekijäosaa (esim. opintojen
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotLähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.
Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotKeskeneräisten tarujen kirja
Keskeneräisten tarujen kirja Tarve kokeilla jotain uutta Peliesittelyt ja digitarina Laadi peliesittely valitsemastasi pelistä. Sisällytä esittelyysi ainakin seuraavat asiat: Pelin nimi Lyhyt esittely
LisätiedotIhmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa
Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto 14.3.2013, Suomen musiikintutkijoiden 17. symposium, Turku Ääni-ilmaisu Laulajan ilmaisu tuntuu kuuntelijan
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas
Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)
Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella
LisätiedotPurot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012
Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:
LisätiedotPuroja ja rapakoita. Elina Viljamaa. Varhaiskasvatuksen päivä Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia
Puroja ja rapakoita Loviisa Viljamaa & Elina Viljamaa Varhaiskasvatuksen päivä 10.5.2012 Elina Viljamaa Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia Kertominen on kaikilla ihmisillä olemassa oleva
LisätiedotLuon yhdessä webbisivuja tekevän firman kanssa projektille visuaalisen ilmeen, joka toistuu webissä sekä julkiseen tilaan tulevissa julisteissa.
Teoksessa on niin performatiivinen kuin yhteisötaiteellinenkin näkökulma. Äänitystilanne on performatiivinen tilanne luo keskustelun mahdollistamalla sille ajan ja paikan - ja tuo yhteen ennestään toisilleen
LisätiedotFT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011
FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista
LisätiedotPeliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2
May 26, 2014 Pelien luokittelua Peliteoriassa pelit voidaan luokitella yhteistoiminnallisiin ja ei-yhteistoiminnallisiin. Edellisissä kiinnostuksen kohde on eri koalitioiden eli pelaajien liittoumien kyky
LisätiedotTarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi
Tarja Pääjoki, JY Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Taikalampun strategia, laadittu 2009 10 Kuva Lastenkulttuurikeskus Lastu Lapsen taiteellinen toimijuus Lapsi näkee kaiken uutena; hän
LisätiedotJUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.
JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin
LisätiedotAasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja
Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,
LisätiedotNäiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.
Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"
LisätiedotTutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006
Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,
LisätiedotOppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee
AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotSeija Pylkkö Valkealan lukio
ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko
LisätiedotPitkä ja monivaiheinen prosessi
Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu
LisätiedotAGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen.
AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI Mia Kohi, Olarin koulu (mia.kohi@espoo.fi) Tiina Salonen, Olarin koulu (tiina.salonen@espoo.fi) Sami Keijonen, Pohjois-Tapiolan lukio (sami.keijonen@pohjois-tapiola.com) NOVELLIANALYYSI
LisätiedotCHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi
Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin
LisätiedotLinkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:
Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:
LisätiedotDigitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op)
Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op) Harto Pönkä, Essi Vuopala Tavoitteet ja toteutus Osaamistavoitteet Kurssin jälkeen opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa digitaalisen portfolion blogi ympäristöön,
LisätiedotPuhutun ja kirjoitetun rajalla
Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic
LisätiedotNarratiivinen tutkimus
Narratiivinen tutkimus Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Syksy 2011 Kertomus, Tarina narrative=kertomus, kerronnallinen, kertomuksellinen story=tarina kertomus=tarina tarinallinen tutkimus = kerronnallinen
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
LisätiedotMyönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura
Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,
LisätiedotVaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa
Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ulla.tiilila@kotus.fi Kielitieteen päivät Helsingissä
LisätiedotMONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen
MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi
Lisätiedot1. Liikkuvat määreet
1. Liikkuvat määreet Väitelauseen perussanajärjestys: SPOTPA (subj. + pred. + obj. + tapa + paikka + aika) Suora sanajärjestys = subjekti on ennen predikaattia tekijä tekeminen Alasääntö 1: Liikkuvat määreet
LisätiedotJohdatus rakenteisiin dokumentteihin
-RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista
LisätiedotSosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa
Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa Taneli Tikka toimitusjohtaja IRC-Galleria.net Dynamoid Oy Technology changes while people's needs remain the same. When it comes to communication products,
LisätiedotElämän kartat -3. koulutustapaaminen-
Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan
LisätiedotVISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?
VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.
LisätiedotMun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin
Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin Verkkonuorisotyön työssä Valtakunnallinen - Digitalisoituneen, tietoverkottuneen median hyödyntäminen - Kohderyhmänä
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
LisätiedotKOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT
TYÖPAJAT 2016-2017 KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti perusopinnot
LisätiedotTEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä
TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita
Lisätiedot83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe>
83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).
Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava
LisätiedotParhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia
Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.
Lisätiedotanna minun kertoa let me tell you
anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta
LisätiedotKuningas Daavid (2. osa)
Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO
LisätiedotTEATTERITEKSTITYS. kirjoitustulkkina teatterissa. Päivi Rainò Näyttämötaide saavutettavaksi 2 -hanke Kuuloliitto, 2013. Kuva: Liisa Sammalpenger
TEATTERITEKSTITYS kirjoitustulkkina teatterissa Päivi Rainò Näyttämötaide saavutettavaksi 2 -hanke Kuuloliitto, 2013 Kuva: Liisa Sammalpenger teatteriesityksen käännöstekstitys elokuvien käännöstekstitys
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2011 1 / 39 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle
LisätiedotTasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta
Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Seminaari 27.10.2011: Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa Lastentarhaopettajien
LisätiedotKirjoittavat mediat. Analyysi Friedrich Kittlerin artikkeliin Gramophone, Film, Typewriter
Kirjoittavat mediat Analyysi Friedrich Kittlerin artikkeliin Gramophone, Film, Typewriter Petri Fills 29.11.2015 Johdanto Artikkelissa Gramophone, Film, Typewriter Friedrich Kittler kirjoittaa, että ajassamme
LisätiedotMonilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014
Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,
LisätiedotKertojan epäluotettavuus
Kertojan epäluotettavuus Johdanto 6.9.2018 Sari Salin Termit unreliable narrator= epäluotettava kertoja narrative unreliability= kerronnan epäluotettavuus unreliable narration=epäluotettava kerronta implied
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotVideo ja sisällöntuotanto
Video ja sisällöntuotanto Videot verkossa: tuotanto ja toteutus Hypermedian työpajakurssi 14.3.2012 (Kuva: Horia Varlan. Flickr.) Verkkovideon määrän kasvu Video Highlights Internet video was 40 percent
LisätiedotOhjeita informaation saavutettavuuteen
Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea
LisätiedotTieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen
Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa
LisätiedotOpetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo
Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen
LisätiedotEnsimmäinen Johanneksen kirje 4. osa
Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme
LisätiedotKOHTI UUTTA KIRJAA Opas omaa kaunokirjaa suunnitteleville
KOHTI UUTTA KIRJAA Opas omaa kaunokirjaa suunnitteleville Kustannus Aarni 2018 Ensimmäinen painos, 2018 Kustannus Aarni Kannen piirrokset ja suunnittelu: Noora Jantunen Takakannen kuva: Hanna-Maria Hämäläinen
LisätiedotKulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT. Koe sisältää neljä vaihtoehtoa:
Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT Koe sisältää neljä vaihtoehtoa: I II III IV Novellianalyysi Perinnetekstin analyysi Kuva-aineiston analyysi Populaarimusiikkiaineiston
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotYhtenäisen juonen lohtu : Kirjasampo, lukeminen ja muisti
Yhtenäisen juonen lohtu : Kirjasampo, lukeminen ja muisti Miten Kirjasampoa voi hyödyntää kaunokirjallisuuden etsimisessä ja lukemisessa Kun tarinoita ei kerrota, me olemme vaarassa eksyä. Valheisiin kompastuu,
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotKirjoja vai kirjallisuutta etsimässä? Kaunokirjallisuuden haku Melindasta käyttäjän näkökulma
Jarmo Saarti Kaunokirjallisuuden sisällönkuvailupäivä 22.5.2013 Helsinki Kirjoja vai kirjallisuutta etsimässä? Kaunokirjallisuuden haku Melindasta käyttäjän näkökulma Sisältö Kirjallisuuden hakustrategiat
LisätiedotAlussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN. Paula Arvas & Voitto Ruohonen
Alussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN Paula Arvas & Voitto Ruohonen Suomen tietokirjailijat ry on tukenut teoksen kirjoittamista. Paula Arvas on kirjoittanut luvut 1, 2, 4 ja 6 ja Voitto
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN
LisätiedotMOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke
Dia 1 MOT-hanke Mat ematiikan Oppimat eriaalin Tutkimuksen hanke 2005-2006 Hämeenlinnan OKL:ssa Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 1 MOT-hanke Osallistujat:13 gradun tekijää (8 gradua)
LisätiedotDigitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä
Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä Jukka Vahlo CCR / Up Your Game -pelitutkimusverkosto PELIT JA PELILLISYYS Digitaaliset pelit erotellaan viihdepeleihin sekä hyötypeleihin. Viihdepeleillä
LisätiedotPimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007
Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa Irma Virjo Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos Hanna-Mari Alanen Ylilääkäri, Hatanpään puistosairaala, psykogeriatria
LisätiedotTIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski
TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,
LisätiedotAlberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
LisätiedotTaide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)
Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun
LisätiedotMiksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa?
Verkkokirjoittaminen Luento Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa? Mitä on verkkokirjoittaminen? Ennen: internet-sivujen tekeminen Nyt: blogit, wikit, sähköpostit Sosiaalisen median aikakautena
LisätiedotLASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA
LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA Varhaiskasvatusjohdon päivä 15.52014 Eila Estola 1 Kaksi tutkimushanketta TELL I S - H A N K E (2010-2013) - Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? Kohdistuu
LisätiedotSyyslukukauden 2012 opintotarjonta
Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä
LisätiedotTekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos
Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.
LisätiedotRunoissa kieltä käytetään usein arkikielestä poikkeavalla tavalla. Runoissa kaikella on merkitystä eikä yhtä ainoaa oikeaa tulkintaa ole olemassa.
a j o n u R n a a m luke Runoissa kieltä käytetään usein arkikielestä poikkeavalla tavalla. Runoissa kaikella on merkitystä eikä yhtä ainoaa oikeaa tulkintaa ole olemassa. Tarpeellisia käsitteitä N I N
LisätiedotTutkintovaatimukset 2015-2020
TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulu Tanssinopettajan maisteriohjelman opettajan pedagogiset opinnot (60 op) Teatteriopettajan maisteriohjelman opettajan pedagogiset opinnot (60 op) Erilliset opettajan pedagogiset
LisätiedotDigitaaliset kirjallisuudet ja niiden kirjastotoiminnalle asettamat haasteet. Mikko Nortela
Digitaaliset kirjallisuudet ja niiden kirjastotoiminnalle asettamat haasteet Mikko Nortela Tekstin (tai muun informaation) välittämistä digitaalisessa muodossa, pohjimmiltaan binaarikoodina. Digitaalisuus
LisätiedotKielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta
Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi
LisätiedotSUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio
Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors
Lisätiedot