Enston sidosryhmälehti Designin vaikea kysymys: Miksi? ABB ja Ensto: Leena Mörttisen. Vallankumous. alhaalta ylöspäin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Enston sidosryhmälehti 2013. Designin vaikea kysymys: Miksi? ABB ja Ensto: Leena Mörttisen. Vallankumous. alhaalta ylöspäin"

Transkriptio

1 Enston sidosryhmälehti 2013 Designin vaikea kysymys: Miksi? ABB ja Ensto: Erään kumppanuuden anatomia Leena Mörttisen Vallankumous alhaalta ylöspäin 1

2 Sisältö Toimitusjohtajan puheenvuoro Sähkö on ratkaisu, ei ongelma Leena Mörttisen vallankumous alhaalta ylöspäin Taloustieteilijän mietteitä energiasta, EU:sta ja kummankin tehtävästä maailmassa Design näkyy viivan alla EDF:n Gilles Rougonille design on paljon muutakin kuin kauniita muotoja Ranskan ja Enston yhteistyö Enston ja Ranskan kehittyvät suhteet Mieleenpainuva tila Anne Stenros vaalii muotoilukulttuuria KONEella Designia kaikille Scopen Jarmo Lehtonen hälventää muotoilun mysteeriä Miehenmittainen mittely hiiltä vastaan Arkkitehti Matti Kuittinen kertoo passiivitaloista ja hiilijalanjäljistä Designin vaikea kysymys: Miksi Artekin laajentuminen kiertyy yksinkertaisen kysymyksen ympärille Tuomiokirkon nuhteettoman puhdas katto OptiHeat pitää Helsingin tuomiokirkon katon sulana Liiketoimintatiedon hallinta ja Ensto Venäjällä Asiakaspalvelussa sekä lisätään myyntiä että kerätään tietoa Enston sähköautointoilija Miten on autoilusi laita, Timo Luukkainen? Enemmän valoa, enemmän säästöä LED-valaisimet tuovat valoa Yhdysvaltain suurlähetystön keittiöön Uutisia lyhyesti Enston uutisia maailmalta Sähköauton näytön paikka Sähköauto ei enää ole ruma ankanpoikanen Erään kumppanuuden anatomia Enston ja ABB:n suhteen salaisuudet Enston matkassa merille Enston LED-valaisimet valaisevat risteilyaluksia maailmalla Tavoitteena Vau Ensto Pro tuo Enston lähemmäksi asiakkaitaan Sota hävikkiä vastaan Tutustu hävikkiä vastaan kamppaileviin Enston sotilaisiin Inhimillisiä voimavaroja vapauttamassa Brian Tracy vuoden 2013 Enston Sales Championships -tapahtumassa Luottamuspääoma ja nykyaika Timo Miettinen pohtii nykyaikaisia organisaatioita ja ihmisiä Luottamuksellisesti teidän Professori Toshio Yamagishi: Luottamus ei tee ihmisestä naiivia Ensto-mies kohtaa energiatietämättömyyden Supersankari, jota maailma on odottanut Gilles Rougon: Design näkyy viivan alla Anne Stenros: Mieleenpainuva tila Matti Kuittinen: Passiivitalon arkkitehtuuria Komentokeskuksessa: Sota hävikkiä vastaan 4 Brian Tracy inhimillisiä voimavaroja vapauttamassa 2

3 ClimateCalc CC /FI Ensto Today on Ensto-konsernin ääni maailmalla. Kansi: Leena Mörttinen, johtaja, kilpailukyky ja kasvu, Elinkeinoelämän keskusliitto. Päätoimittaja Pia Hänninen Toimituspäällikkö Mari Häyry Toimittajat Riina Silvennoinen ja Scott Diel Art direction ja tuotanto Heikki Ylönen, Capitol Consulting Ulkoasu ja taitto Ari Anttonen, MicroMedia Vastaava valokuvaaja Kaupo Kikkas Painopaikka Hämeen Kirjapaino Ensto Today, julkaisija Ensto-konserni. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällön osittainenkin lainaaminen luvanvaraista. Yhteystiedot ENSTO GROUP Ensio Miettisen katu 2, PL PORVOO Puh facebook.com/enstogroup HIILINEUTRAALI PAINOTUOTE Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY Viesti päätoimittajalta Ensimmäisenä Tulevaisuuteen Pohjoismaat ovat saavuttaneet tulevaisuuden ensimmäisinä, kirjoitti Adrian Wooldridge The Economist -lehdessä Olemme huomionosoituksesta todella otettuja. Runsaasta ylistyksestä huolimatta lehti toi myös esiin jotain, mitä se kutsui yhdeksi alueen suurimmista heikkouksista eli kykenemättömyyttä yhdistää kahta ydinvahvuuttamme, muotoilua ja insinööritaitoa. Me Enstossa teemme lujasti töitä sen eteen, ettemme jatkossakaan olisi Wooldridgen lausunnon mukaisia. Olemme sitoutuneet insinööritaidon ja muotoilun menestyksekkääseen yhdistämiseen, niin Suomessa kuin 19 muullakin kotimarkkinallamme. Perimmäisenä tavoitteenamme on Sinun energiasi säästäminen. Tässä Ensto Today-lehden numerossa juhlistamme insinööritaidon ja muotoilun pyhää liittoa - ei vain Enstossa, vaan myös muissa hienoissa yrityksissä kuten EDF, Kone ja Artek. Toivomme, että saat energiaa lehden monista esimerkeistä! Pia Hänninen brändi- ja viestintäjohtaja 3

4 4 Timo ja gordoninsetterinsä Pinot Noir

5 Toimitusjohtajan puheenvuoro Sähkö ei ole ongelma se on ratkaisu Kun miettii syvällisemmin sähköä energiamuotona, on helppo oivaltaa, millainen merkitys sillä on kestävän kehityksen mahdollistajana ja elämämme helpottajana. Ilman sähköä ei ole modernia yhteiskuntaa. Sähkö on myös ainoa energiamuoto, jonka kuljetus tai käyttö ei aiheuta paikallisia päästöjä. Sähkö on niin olennainen osa elämäämme, että pidämme sitä itsestäänselvyytenä: harva tulee miettineeksi asiaa lainkaan, paitsi maksaessaan sähkölaskuaan tai vastustaessaan sähköä tunteellisin tai ei-järjellisin perustein. Olen tässä kirjoituksessani pohdiskellut muutamia sähköön liittyviä faktoja. Noin sata vuotta sitten taloissa ei ollut sähköä. Kynttilä- tai öljylamppuvalaistus oli tehotonta ja kallista ja huononsi sisäilmaa. Puu- ja hiililämmitys aiheutti vakavia terveysongelmia ja lisäsi ilmansaasteita, etenkin kaupunkialueilla. Puu ja hiili oli kuljetettava, lastattava, purettava ja varastoitava, mikä johti tehottomaan tilankäyttöön eikä varmasti enää onnistuisi nykyaikaisissa kaupungeissa. Keskivertotyöntekijälle lukuvalon kustannukset olivat korkeat, koska kynttilät ja lamppuöljy olivat kalliita. Ruoan varastoiminen ja veden lämmittäminen pyykinpesua varten olivat haastavaa ja aikaa vievää työtä. Maatiloilla lehmät oli lypsettävä käsin ja parhaimmissakin olosuhteissa rajallisessa valossa ja huonoissa hygieniaoloissa. On helppoa nähdä, että sähköstä on hyötynyt eniten se osa kansasta, joka on pitänyt huolen ruoasta, pyykistä, lämmityksestä ja eläinten hoidosta. Siten sähkö on toiminut tasa-arvon tuojana, koska se muutti radikaalisti tavallisten kotiäitien elämää. Jos mietitään modernia yhteiskuntaa ja kuvitellaan, mitä kaikkea sähköllä voidaan tehdä energiatehokkuuden parantamiseksi, paikallisten päästöjen vähentämiseksi ja elämän helpottamiseksi, niin saammekin aikaan pitkän luettelon. Alkaen IT-ratkaisuista, jotka vähentävät tarvetta liikkua, aina sähköautoihin, jotka ovat moninkertaisesti tehokkaampia kaupunkiliikenteessä kuin polttomoottorit. Sähkön avulla vähennetään hiukkas- ja CO 2 -päästöjä. Sekä sisä- että ulkokäyttöön soveltuvat LED-valaisimet ovat tehokkaita, mutta ne myös kestävät pitkään ja ovat käteviä, nopeasti reagoivia ja vähentävät kunnossapidon tarvetta. Nykyaikaiset passiivinormien mukaisesti rakennetut tai LEED-sertifioidut talot kuluttavat niin vähän energiaa, että sähkö on ehdottomasti talou dellisin lämmitysmuoto. Sähköjärjestelmät on helppo yhdistää sähkön hajautetun tuotannon menetelmien, kuten aurinkopaneelien, ikkunoiden nanopinnoituksen tai sähköä tuottavan maalin kanssa. Talot ja niiden asukkaat ovat sekä sähkön kuluttajia että tuottajia. Sähkö tuleekin olemaan tulevaisuuden talotekniikkaratkaisu taloihin, jotka tarvitsevat vain vähän energiaa. Sähkö tulee korvaamaan monia nykypäivän tekniikoita, kuten maalämmön ja kaukolämmön, jotka ovat parhaimmillaan runsaasti energiaa kuluttavissa taloissa. Tulevaisuuden talot myös oppivat, reagoivat ja säätyvät automaattisesti asukkaidensa elämäntapoihin ja jopa tarkkailevat asukkaidensa hyvinvointia ja kutsuvat tarvittaessa apua. Sähkössä ei ole mitään kielteistä. Se on pikemminkin ainoa mahdollinen ratkaisu planeettamme luonnonvarojen säilyttämiseen ja hyvän elintason ylläpitämiseen. TIMO LUUKKAINEN toimitusjohtaja, Ensto-konserni 5

6 ensto today Maailmantaloudessa on meneillään rakennemuutos, sanoo taloustieteilijä Leena Mörttinen, joka toimii johtajana kilpailukykyyn ja kasvuun liittyvissä asioissa Elinkeinoelämän keskusliitossa. Haasteena on luoda vahvaa ja kestävää kasvua, joka ei samalla tuhoa ympäristöämme. Nollien ja ykkösten 6 Olet sanonut, että kasvu on tärkeää Suomelle. Tarkoitatko kapitalismiin sisältyvää ajatusta kasvun välttämättömyydestä vai jotain muuta? Jos katson asiaa suomalaisen näkökulmasta, sanon, että luomamme hyvinvointijärjestelmä edellyttää kasvua. Se on hyvinvoinnin edellyttämä välttämättömyys. Suomi on tällä hetkellä tiukassa tilanteessa, kun sen väestö ikääntyy ja työvoima vähenee. Kysymys kuuluu: onko yhteiskuntamallimme kestävä? Kriisi on maailmanlaajuinen, joten ylivelkaantuneisuus ja kestävä kehitys eivät ole vain Suomen haasteita. Jos kasvua ei löydy, en näe eurolla tulevaisuutta. Euro on ankkuroitu ajatukseen siitä, että tavoittelemme yhdessä yhtenevän Euroopan vakaata kasvua. Jos näin ei ole, perusteet yhteiselle valuutalle haihtuvat samantien. Silloin velkaantuneisuus alkaa olla se, mikä ajaa meitä eteenpäin. Tämä johtaa jatkuvaan säästämiseen, poliittiseen epävakauteen ja politiikkoihin, joilla ongelmat sysätään toisten harteille. EU:n ja yhteisvaluutan perusta murenee. Haasteena onkin, miten luoda positiivista kasvua, joka ei samanaikaisesti tuhoa ympäristöä ja ilmastoa. Haaste on iso, koska se edellyttää perustavanlaatuista rakennemuutosta tuotannossa ja kulutuksessa. Tarkoitatko rakennemuutoksella siirtymistä hiilipohjaisista tekniikoista kohti cleantechkäytäntöjä? Ja myös yleisemmin kykyä tehokkaampaan tuotantoon niukoilla resursseilla. Tuottavuuden on parannuttava, jotta voidaan vähentää luonnonvarojen tuhlaamisesta koituvia tuhoavia vaikutuksia. Sitovat määräykset koskevat kuitenkin vain noin 15:tä prosenttia maailman hiilipäästöistä, joten kokonaishiilijalanjälki kasvaa joka vuosi. Euroopan teollisuusyritykset siirtävät tuotantoaan Aasiaan kasvattaen sen hiilijalanjälkeä. Onko kyseessä siis vain omantunnon äänen hiljentäminen vai onko kokonaistilanteessa todellista parannusta? Ongelma on se, että tähän mennessä Euroopan ympäristöpolitiikka ei ole luonut edellytyksiä kasvulle. Jotkut ensimmäisen aallon toimijoista näkevät toimintansa myönteisemmässä valossa, mutta ympäristöä ja ilmastoa se ei ole puhdistanut. Jos on kulutusta, on aina myös tuotantoa. Jos me emme valmista tuotteita puhdasta teknologiaa (cleantech) hyödyntämällä, sen tekee joku muu vähemmän puhtaalla teknologialla. Ilmastosäännöt eivät voi olla pelkästään eurooppalaisia varten. Eurooppalainen tiennäyttäjän rooli, jossa toteutamme toimia yksipuolisesti ja jopa hajanaisesti, ei tule parantamaan maailmaa. Ympäristöpolitiikkaa tulee toteuttaa maa ilmanlaajuisessa mittakaavassa. Euroopan on ajettava ponnekkaammin maailmanlaajuisien sääntöjen syntymistä ja osallistuttava sääntöjen rakenteen määrittämiseen. Ongelmana on, että Euroopan viranomaiset eivät tyydy päästöille määritettyyn kiinteään ylärajaan, vaan asettavat monia tavoitteita ja luovat ristiriitaisia kannustimia, jotka sirpaloittavat teollisuuden kykyä löytää itse parhaita teknologioita. Ympäristöpolitiikka on itse asiassa johtamassa teollisuuden vähenemiseen mutta ei ympäristön puhdistumiseen. Olet sitä mieltä, että Euroopan on hankkiuduttava parempiin neuvotteluasemiin, mutta onko esimerkiksi Yhdysvalloilla tai Kiinalla samanlaisia tavoitteita tai prioriteetteja ilmaston suhteen? Euroopan tavoitteet ovat hyvin erilaiset Yhdysvaltoihin nähden. Pohditaan vaikka Yhdysvaltoja ja sen uusia liuskekaasua ja -öljyä koskevia tekniikoita. Maalla on runsaasti luonnonvaroja, ja siellä vallitsee sama huoli kasvusta. Eneregianhinnat ovat heillä laskussa, ja teollisuudessa on nähtävissä paluuaikeita. Kaikki tämä tuo Yhdysvalloille niin paljon etuja, ettei siellä tulla luopumaan vastalöytyneistä energiavaroista, niin vanhanaikaisia kuin ne saattavat ollakin. Ehkäpä siellä kehitettävä teknologia on hiilipohjaista, mutta estääkseen haittavaikutuksia se saattaa olla esimerkiksi hiilentalteenottoa hyödyntävää. Jos Yhdysvallat alkaa viedä energiaa muihin maihin, se saattaa itse asiassa korjata nykyistä alijäämäänsä nopeammin kuin uskommekaan. jatkuu

7 maailma Puhumme usein ruotsalaisista ja heidän konsensuskeskeisyydestään. Suomi on maa, jossa ennemmin tehdään kuin suunnitellaan. Mielestäni voisimme keskustella hieman enemmän luoda pohjaa uudenlaiselle, vallankumoukselliselle alhaalta ylöspäin suuntautuvalle toimintakulttuurille, jossa koko tiimi pääsee osallistumaan. 7

8 Niin voi käydä, jollei politiikka muutu. Tämä on meidän omissa käsissämme. Eurooppa joko tuhoutuu tai sitten siitä tulee jotain entistä parempaa. Jäljellä ei enää ole yksinomaan mukavia vaihtoehensto today Nollien ja ykkösten maailma 8 Jos Yhdysvallat saa politiikkansa kuntoon Euroopan sabotoidessa tulevaisuuttaan yksipuolisilla säädöksillään, uhkana on teollisuuden siirtyminen Euroopasta Yhdysvaltoihin tai Aasiaan. Tämä laajempi kuva on otettava paremmin mukaan eurooppalaiseen keskusteluun. Yhdentyneen Euroopan hyötyjä on tällä hetkellä vaikea havaita. Ympäristöpolitiikka edellyttää yhteistyötä. Meidän eurooppalaisten on otettava politiikan ulkoisvaikutukset paremmin huomioon. Mitä tämä tarkoittaa Suomelle? Jos Eurooppa sitoo käsiämme, Suomi on häviäjä. Olemme kuin saari. Logistiikkakustannukset ovat Suomessa paljon suuremmat kuin muualla Euroopassa, ja ne muodostavat paljon isomman osan yrityksen kulurakenteesta kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Suomessa toimintaamme on kompensoitu matalammilla energiakustannuksilla, ja pankkirahoitus on ollut kohtuullisesti hinnoiteltua, kun lainojen marginaalit ovat olleet pieniä. Säädökset vaikuttavat nyt voimakkaasti rahoitukseemme, koske olemme hyvin riippuvaisia pankeista. Marginaalit hiipivät ylöspäin Euroopan säädösten aiheuttaman sokin ja suuren pankkiriippuvuuden vuoksi. Energian hinta on myös kasvussa voimaan tulleiden ympäristömääräysten vuoksi. Yritysten on tehtävä päätöksiä siitä, missä ne haluavat hoitaa tuotantonsa. Ellei Euroopan politiikka muutu, teollisuus saattaa hyvinkin paeta Suomesta. Tuomiopäivän julistajat jo ennustavat Euroopan olevan kohta maailman viides talous.

9 Jos me emme valmista tuotteita puhdasta teknologiaa hyödyntämällä, sen tekee joku muu vähemmän puhtaalla teknologialla. Ilmastosäännöt eivät voi olla pelkästään eurooppalaisia varten. toja. Jäljellä on nollia ja ykkösiä. Kriisit ovat aina olleet käännekohtia, jotka ovat mahdollistaneet muutoksen. Suomessa 1990-luvun alun kriisi muutti tiettyjä perusasioita: siihen asti vallinneelle inflaatio-devalvaatiokierteelle tuli stoppi, ja rahapolitiikka vakautui. Se ei olisi onnistunut ilman kriisiä. Kysymys on siinä, käyttääkö Eurooppa tätä kriisiä kehittyäkseen ja luodakseen kestävän kasvusuunnitelman. Uskon, että tien päässä odottaa pirstoutuminen, jos Eurooppa ei kykene tekemään viisaampia valintoja kuin tähän asti. Olet siis optimisti? Kyllä, olen optimisti. Olenhan kuitenkin taloustieteilijä. Makroekonomisti sanoo aina, että loppujen lopuksi poliitikot tekevät oikeat päätökset ja myös kansa lopulta pitää valoa tunnelin päässä houkuttelevampana kuin tätä nykyistä tuhoon tuomittua omaan napaan tuijottamista, mitä toistaiseksi olemme tehneet. Tästä on keskusteltu paljon myös suomalaisten yritysten keskuudessa. Näkemys siitä, että EU ei toimi hyväksemme ja että meidän pitäisi toimia enemmän Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa, on saamassa lisää jalansijaa ikään kuin nämä kaksi sulkisivat toisensa pois. Tämä kääntää ihmisten huomion pois heidän omista mahdollisuuksistaan ja saa heidät pohtimaan säästöjä ja leikkauksia ennemmin kuin tuottavuutta, yhteistyön kehittämistä ja uusien tilaisuuksien luomista. Mutta me voimme luoda jotain uutta, jos uskomme, että voimme tehdä sen yhdessä Euroopan ja muun maailman kanssa. Kaikessa pitäisi jälleen olla kyse yhtenäisestä globaalista markkinasta. Kyse ei ole federalismista, vaan taloudellisesta integraatiosta, joka ei vielä ole täysin toteutunut tai vakiintunut Euroopassa. Entäpä Enston kokoiset valmistajat Suomessa? Mitä niiden pitäisi tehdä? Yritysten tulisi pysyä valppaana ja olla tietoisia muun maailman tapahtumista ja toimia erittäin dynaamisesti. Yhden ainoan ekonomistin ennusteisiin ei ole luottamista, koska ennustaminen on mahdotonta nollien ja ykkösten maailmassa. On luotava skenaarioita, testattava niitä ja katsottava, onko yrityksestä selviämään kriisiskenaarioista. Yrityksen strategia on pidettävä ketteränä. Pessimismi tai pelko tehdä asioita ei ole oikea lähestymistapa. Stressitestit auttavat tunnistamaan yrityksen kyvyn selvitä mahdollisista yllättävistä sokkitilanteista ja tappioista. Jos yrityksessä on hyvä käsitys sen riskinsietokyvystä, on mahdollista pohtia kasvustrategioita. Näemmekö maailman nyt erilaisena kuin ennen kriisiä? Kyllä. Elimme ennen sinisilmäisen taloususkon vallassa. Ajattelimme, että kutakuinkin kaikissa maissa vallitsee markkinatalous, meillä oli käytössämme WTO:n lähestymistapa monenkeskisiin kauppasopimuksiin ja globalisaatio oli päivän sana. Kun BRIC-maat alkoivat kehittyä, kohtelimme niitä kuin muitakin markkinatalouksia. Mutta nehän ovat toki paljon vaikeammin tulkittavia. Tällaiset maat ovat yhä jossakin määrin suunnitelmatalouksia; niillä ei ole avoimia rahamarkkinoita, niiden kotimainen kulutus ei ole suurta, niillä on pääoman hallintakeinoja jne. Nämä suuret toimijat tulivat mukaan kuvioihin, ja me uskottelimme niiden olevan markkinatalouksia. Jos kulutuksen kasvu ei tule Euroopasta, niin silloin on päästävä markkinoille, joilla kasvuvaihe on edelleen menossa, joko kehittyvissä maissa tai BRICS-maissa. Nämä maat vain eivät käyttäydy kuten markkinataloudet, koska ne kehittyvät edelleen. Yrityksillä on oltava erittäin tarkat tiedot näistä maista, kuten millainen poliittinen rooli niillä on ja kuinka niissä voidaan välttää korruptiota. Tieto ei ole halpaa näissä maissa. Jos kuitenkin uskomme siihen, mitä luemme sanomalehdistä, Suomella on hyvät ongelmanratkaisutaidot, se on sitoutunut puhtaaseen teknologiaan (cleantech) ja sillä on mahdollisesti maailman paras koulutusjärjestelmä. Missä ongelma siis piilee? Me olemme insinöörejä. Olemme päässeet todella pitkälle työnjakoajattelullamme ja keskittymällä insinööritaitoihimme. Sen sijaan emme ole olleet erityisen hyviä sivusuuntaisessa integroinnissa eri alojen ja ammattien välillä. Kuten muuallakin maailmassa, myös meillä olisi tarve insinööreille, jotka olisivat samalla humanisteja ja ekonomeja. Vaikka väkilukumme on vain noin 5,5 miljoonaa, puhumme alueellisesta politiikasta ja kärsimme alojen siiloutumisesta on metsäklusteria, ICT-klusteria jne. Seuraavassa vaiheessa ei pitäisikään mennä syvemmälle näissä pystyrakenteissa, vaan purkaa eri alojen välisiä rajaaitoja avoimen suunnittelun periaatteella. Tuotteet kohtaavat palvelut ja eri alojen rajat muuttuvat sumeammiksi. Perinteisesti vahvuuksiimme ei välttämättä ole kuulunut runsas yhteistyö. Puhumme usein ruotsalaisista ja heidän konsensuskeskeisyydestään. Suomi on maa, jossa ennemmin tehdään kuin suunnitellaan. Mielestäni voisimme keskustella hieman enemmän luoda tilaa uudenlaiselle, vallankumoukselliselle alhaalta ylöspäin suuntautuvalle toimintakulttuurille, jossa koko tiimi pääsee osallistumaan. Tältä pohjalta pääsisimme eteenpäin. 9

10 ensto today Design näkyy viivan alla Design on paljon muuta kuin pelkkiä trendikkäitä muotoja, painottaa EDF:n Gilles Rougon. Kun design ymmärretään oikein, se voi kasvattaa yrityksen arvoa. 10

11 Parasta designia on sellainen, jonka ei usko olevan suunniteltu alkuunkaan. Gilles Rougonin parhaat designtuotteet Design mielletään usein trendikkäiksi muodoiksi, jotka on suunniteltu antamaan tuot teelle tai pakkaukselle houkutteleva ulko muoto. Gilles Rougon ja EDF Electricité de France kuitenkin vaativat designilta enemmän. Rougonille design merkitsee lisäarvon tuottamista loppukäyttäjälle liiketoiminnan jokaisessa vaiheessa. EDF:llä ei ole erillistä designosastoa, jossa ideoita tuotettaisiin. Sen sijaan design löytyy sieltä, missä pohditaan loppukäyttäjän, EDF:n ja muiden potentiaalisten sidosryhmien tarpeita ja tapoja linkittää ne toisiinsa. EDF on maailman suurin sähköntuottaja ja työllistää henkeä 27 maassa. Näistä työntekijöistä on tutkijoita, mikä on poikkeuksellista näin isolle energiayhtiölle. Tutkijat työskentelevät rinta rinnan designtiimin kanssa erilaisten aiheiden parissa. Rougon nimeää neljä tapaa, joilla designia käytetään yrityksissä. Ensimmäisenä on teollinen muotoilu. Tämä muotoilun ala korostaa käyttäjäkeskeistä innovointia uusien tuotteiden kehittämisessä, Rougon kertoo. Tavoitteena on suunnitella houkuttelevia, mutta hyviä ja kustannustehokkaita ratkaisuja, joilla tarjonta erottuu muista. Toinen tapa on yrityskuvan ja brändin rakentaminen muotoilun avulla. Tämä on se osa-alue, johon yritykset alussa eniten kiinnittävät huomiota pohtiessaan designia, sanoo Rougon. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että pääoman tuotto on helpompi mitata luodun medianäkyvyyden perusteella. Kolmas tapa sen sijaan koskee kollektiivisen innovoinnin uusia prosesseja yrityksen sisällä. Kyse ei ole luodusta tuotteesta tai imagosta, pohtii Rougon, vaan työskentelytavoista. Hänen mukaansa suunnittelijat haluavat usein työskennellä yhden aiheen parissa lyhyitä aikoja. Kuinka nopeassa tahdissa? Optimaalinen ajanjakso on noin 2 5 päivää. Siinä ajassa tiimiprojektissa tuotetaan patentoitava innovaatio, hän sanoo korostaen sitä, että työprosessissa saadaan nopeasti aikaan innovaatioita tuotteen, imagon, organisaation ja potentiaalisten kumppanuuksien suhteen. Neljättä tapaa Rougon kutsuu strategiseksi designiksi. Hänen mukaansa sitä ei vielä näe useimmissa yrityksissä, mutta tulevaisuudessa kyllä. Strateginen design keskittyy mallintamaan uusia arvoa tuottavia suunnitelmia. Siinä on kyse mahdollisesti arvokkaiden liiketoimintamallien tunnistamisesta tulevaisuutta ajatellen, vaikka ne eivät vielä kuuluisi ydinliiketoimintaan. Esimerkkinä Rougon mainitsee oman yrityksensä. Kuten kansainväliset energiaalan asiantuntijat ovat tehneet selväksi: kaikki maailman yritykset, jotka tuottavat energiaa kuljetusalalle, teollisuuteen ja rakennuksiin, eivät yhdessäkään kykenisi tuottamaan riittävästi tehoa maailman tarpeisiin vuonna On siis selvää, että tulevien liiketoimintamalliemme on kyettävä ratkaisemaan jotakin muuta kuin se, miten voidaan tuottaa enemmän energiaa. Design on erilaisten skenaarioiden luonnostelemista tavalla, jossa havainnollistamme ja jaamme näitä luonnostelmia monien ihmisten kanssa niin yrityksessä kuin sen ulkopuolellakin. Kuinka sitten voimme toimittaa uusia palveluja loppukäyttäjälle? kysyy Rougon. Tulevaisuudessa kukaan toimija ei nimittäin piirrä koko kuvaa yksin. Design osana historiaa Design on ollut osa EDF:n historiaa jo 1970-luvulta lähtien. Tuolloin yritys käytti arkkitehteja, kuten Claude Parentia, keskustuotantolaitosten sovittamiseen osaksi muutoin rakentamatonta maisemaa. jatkuu Minulle paras design on sellaista, jota käytän joka päivä vuoden ympäri. Jotakin, jota arvostan ja käytän ylpeänä. Jotakin kestävää, sanoo Gilles Rougon. Tässä ovat hänen kolme hyvin suunniteltua lempituotettaan: OPINEL-veitsi Suunniteltu vuonna 1890 Opinel on yksinkertainen, pyökkikahvainen taskuveitsi, jossa on hiiliterä. Sitä on valmistettu vuodesta 1890 alkaen kan Saint-Jean-de-Mauriennessa. Se ei ole ylisuunnitellun oloinen, ja sille on käyttöä monessa tilanteessa: ruokailles- sa, puuta tai kangasta leikatessa tai vaik- kapa sienimetsällä, Rougon kertoo. Mitä enemmän sitä käyttää, sen paremmin se sopii omaan käteen, kun puun muoto ajan kuluessa Rans- mukautuu. MOLESKINE- muistivihot Suunniteltu vuonna 1997 Suunnittelijana käytän muistivihkoja luonnosteluun. Moleskine-muistivihko on ehkä ensimmäinen, joka on suun- niteltu yksityiskohtia myöten. Huomaa, miten sen kulmat on muotoiltu. Nelivärinen BIC-kynä Suunniteltu vuonna 1962 Kannan tätä kynää aina mukanani. 11 Valokuvat: Pasi Viitanen

12 Design ei ole adjektiivi, se on oppisuunta. GILLES ROUGON, ELECTRICITÉ DE FRANCE 12 Valtavista talousresursseistaan ja arkkitehtuuriasiantuntemuksestaan huolimatta EDF epäonnistui kahdesti yrityksissään ottaa suunnittelijoita mukaan tutkimusja kehitystiimiinsä. Aika ei tuolloin vain ollut riittävän kypsä erilaisten kulttuurien yhdistämiselle. Nykyään Rougonin tiimi antaa tärkeän panoksensa loppukäyttäjän huomioonottamiseen yrityksen ratkaisuissa. Hyvä esimerkki on EDF:n Watt time -kello, joka on tyylikäs ratkaisu rakennusten energiankulutuksen tarkkailuun. Ensimmäinen idea tähän tuli kuutisen vuotta sitten, Rougon sanoo. Ennen kuin idea voidaan toteuttaa, Rougonin mukaan haasteena on suunnitella toimiva kompromissi kahden vastakkaisen tekijän välille: yhtäällä on taustalla toimiva tekniikka, joka monimutkaistuu jatkuvasti, toisaalla tarve ottaa tilanne haltuun yhdellä silmäyksellä. Joka suunnalta tulee paljon tarkkailtavaa tietoa, mutta vuorovaikutuksen olisi kuitenkin hyvä pysyä suoraviivaisena. Mitä yksinkertaisempi ratkaisu, sitä mutkikkaampi se on tuottaa. Design näkyy viivan alla Weniger, aber besser (Vähemmän, mutta paremmin) Useimmille saattaa tulla yllätyksenä, että Rougonin designtiimissä on vain viisi jäsentä. Kyllä, viisi. Ja vielä suurempi yllätys voi olla se, että tiimin menestyksestä huolimatta Rougon on edelleen vastahakoinen luomaan suurempaa, keskitettyä designtiimiä. Kun luodaan design- tai innovaatioosasto tai -jaosto tai -organisaatio, annetaan työntekijöille samalla alitajuisesti viesti, että 'tästä innovointi nyt alkaa'. Kokemuksemme mukaan suunnittelijat on sijoitettava mahdollisimman lähelle toteuttavia tiimejä, tutkijoita ja insinöörejä, jotta luodaan verkostoja eikä ainoastaan keskitettyjä talon sisäisiä designtiimejä. Rougonin mukaan niksinä on moninkertaistaa olemassa olevien designresurssien vaikutus. Kun muodostetaan yrityksen sisäinen designtiimi ja tuodaan suunnittelijoita työskentelemään joissain yrityksen osissa, tulee väistämättä tilanne, jossa tehdään tai laajennetaan ulkoisia sopimuksia designtoimistojen kanssa. Vaikka tiimimme on pieni, teemme paljon työtä yhdessä ulkoisten suunnittelijoiden kanssa, jotta voisimme moninkertaistaa työskentelytapamme aikaansaaman vaikutuksen. Emme todellakaan työskentele erillämme ja vain tuo ideoita palavereistamme. Rougon tuo esille Dieter Ramsin, joka tunnetusti julisti, että designin olisi oltava weniger, aber besser eli vähemmän, mutta parempaa. Rams oli Braunin pääsuunnittelija, joka on tuonut koteihimme satoja innovaatioita ideoita, jotka täyttävät käyttötarkoituksensa niin hyvin, että niistä tuli nopeasti itsestäänselvyyksiä. Paras design saattaakin olla se, jonka ei usko olevan suunniteltu alkuunkaan, toteaa Rougon. Jos jokin näyttää trendikkäältä, ole tarkkana. Se ei elä pitkään. Jos taas jokin on niin hyvin suunniteltu, ettet enää näe sitä, vain koet sen silloin kyseessä on hyvä muotoilu. Kuinka ohjeistaa suunnittelija Haluatko saada enemmän irti suunnittelijoistasi? Gilles Rougon kertoo meille, miten hän on tässä onnistunut: Määrittele käytännön tarve suunnittelijalle kertoen selkeästi, mitä lopputulokselta odotat. Anna suunnittelijalle mahdollisimman paljon tietoa tämä suuntaa hänen huomionsa yksityiskohtiin. Teknistä tietoa, talous- ja markkinatietoa hämmästyisit, jos tietäisit, mitä kaikkea suunnittelija työssään hyödyntää. Varmista, että suunnittelija ymmärtää yrityksesi arvot. Selvennä, millaisia tunteita työn tuloksen on tarkoitus loppukäyttäjissä ja sidosryhmissä herättää. Pidä ohjeistus avoimena! Anna ihmisten vapaasti kyseenalaistaa ohjeistus ja ehdottaa vaihtoehtoja. Muutoin saatat kulkea innovaatiomahdollisuuksien ohitse. Vaikka suunnittelijan vapaus toimittaa odottamaton visio on hyvä säilyttää, tuota vapautta on kuitenkin tasapainotettava käytännöllisyydellä. Anna siis selvät kriteerit siitä, millaisia ideoita pidät toteutuskelpoisina ja millaisia et. Älä unohda ohjeistaa asiakasta, joka on ostamassa tuotetta! Jollet varmista, että hän on valmistautunut ja ymmärtää prosessin kulun, olet ehkä hävinnyt pelin ennen kuin se alkaakaan. Valmistele asiakkaasi vastaanottamaan syntynyt lisäarvo!

13 Valokuva: Jori Gustafsson Ranskan ja Enston yhteistyö Ranska on Enston suurin markkina-alue Suomen kotimarkkinoiden jälkeen. Ranskan Suomen-suurlähettiläs, Éric Lebédel, puhui Ranskan ja Enston yhteistyöstä Ensto Todaylle. Ranskan ja Suomen välinen kauppa Ranskalla ja Suomella on jo pitkään ollut tiiviit suhteet. Ranskan tasavalta oli yksi ensimmäisistä maista, jotka tunnustivat Suomen itsenäisyyden tammikuun 4. päivänä vuonna Ranskaan suuntautuvan viennin arvo vuonna 2011 oli 2,9 miljardia euroa, mikä on 5 % Suomen kokonaisviennistä, joten Ranskalla on edelleen tärkeä merkitys Suomen taloudelle. Kauppaa ei ole koskaan liikaa, sanoo suurlähettiläs Éric Lebédel Suomen ja Ranskan välisistä kauppamääristä. Ranska on Suomen kauppakumppaneista viidenneksi tai kuudenneksi suurin, mutta sijoitus voisi olla korkeampikin. Maidemme välisten kauppasuhteiden suurista toimijoista suurlähettiläs Lebédel mainitsee Finnairin, joka on yksi ensimmäisistä lentoyhtiöistä, jotka lentävät uudella komposiittihiilikuitutekniikkaa hyödyntävällä Airbus A350 XWB -koneella. Finnair on tilannut 18 uutta lentokonetta, joista ensimmäinen toimitetaan vuonna Tulevana vuonna me [Ranska] aiomme työstää energialähdevalikoimaamme. Pyrimme vähentämään merkittävästi fossiilisia polttoaineita ja hiiltä kuluttavia energialähteitämme, jotta energiantuotantomme olisi terveemmällä ja tehokkaammalla pohjalla. Aiomme kehittää aurinkoenergian, biomassan ja tuulivoiman käyttöä täydentämään ydinvoimaa, joka on edelleen merkittävässä osassa Ranskan energiantuotannossa. Suurlähettilään mukaan Ranska on sitoutunut pienentämään riippuvuuttaan ydinvoimasta 50 prosenttiin kokonaiskulutuksesta vuoteen 2025 mennessä, ja se auttaa jatkossakin muita maita, jotka ovat tehneet päätöksen jatkaa ydinvoiman käyttöä pienessä määrin. Suurlähettiläs mainitsee myös, että ranskalaisyhtiö Areva aikoo osallistua kilpailutukseen kahden uuden ydinvoimalan rakentamisesta Suomeen. Ranskalla on niin ikään meneillään tuuli- ja aaltoenergiaan liittyviä projekteja. Suomi ja Ranska voisivat hakeutua yhteistyöhön myös tällaisissa projekteissa, suurlähettiläs sanoo. Tuulivoiman osalta tämä on toteutunutkin Lappeenrannassa Alstomin kanssa. Ensto Ranskassa Ranska edustaa Enston toiseksi suurinta markkina-aluetta. Viidestä suurimmasta asiakasyrityksestämme neljä on ranskalaisomisteisia, kertoo Enston Timo Luukkainen. Meillä on Ranskassa kolme tuotantolaitosta, mutta maa on meille myös iso kotimarkkina-alue. Ranskan osuus on vähän yli 20 % koko liikevaihdostamme. Luukkainen kertoo, että Ensto on panostanut kumpaankin suun taan useistakin syistä: näin se on päässyt käsiksi tuotteisiin, joita yrityksen valikoimassa ei ole ollut aiemmin, ja pystynyt toisaalta tarjoamaan Ranskan toiminnoille tarvittavaa tietotaitoa. Sekä Ranskaan että Suomeen on perustettu toisiaan tukevia liiketoimintoja. Yksi syy siihen, miksi hankimme NOVEXIAn omistukseemme, oli saada ainutlaatuista osaamista, jota meillä ei ollut ennen. Ensto sai tietotaitoa älykkäistä sähköverkoista Ranskan NOVEXIAlta, kun taas Suomessa tehtyjä lämmöntalteenottojärjestelmiä viedään Ranskaan, jossa on nyt määritetty progressiiviset lämmöntalteenottovaatimukset rakennuksille. Ranska tulee olemaan suuri markkina-alue, ja maa on ottamassa valtavaa askelta kohti suurempaa energiatehokkuutta, sanoo Luukkainen. Suurlähettiläs Lebédel vieraili 9. lokakuuta Enston tehtaalla Porvoossa ja oli tyytyväinen kuullessaan, että Ranska oli Enston suurin sähköautojen latausasemien markkina-alue vuonna Olemme iloisia, että Enston kaltaiset yritykset sijoittavat Ranskaan ja kehittävät tuotantotoimintojaan Ranskassa, suurlähettiläs sanoi. Olin iloinen saadessani tutustua kaikkeen, mitä Enstolla Suomessa tehdään muihin maihin. Osaan nyt paremmin hahmottaa, millaisin tavoin Suomi ja muut maat, kuten Ranska, tekevät yhteistyötä. Henkilökohtaisia saavutuksia Yksi Enston puhutuimmista sijoituksista Ranskassa on Néfiachin tehdas. Siellä valmistetaan monitoimipisteitä, joissa yhdistyy pysäköintimittari, sähköauton latausmahdollisuus ja internetpohjaiset kaupunkipalvelut. Tuote on otettu käyttöön Nizzassa, ja sitä esiteltiin viimeisimmillä Cannesin elokuvajuhlilla. Luukkaisella on ollut ilo asua Ranskassa 15 vuotta, ja hän kokeekin Enston huomattavan läsnäolon Ranskassa myös henkilökohtaisena saavutuksenaan. Luukkaisen kotiutumista Ranskaan on edistänyt maan kielen opetteleminen kuten myös Lebédelin Suomeen: suurlähettiläs on opiskellut suomen kieltä puolen vuoden ajan Suomen Ranskan instituutissa Pariisissa. Suurlähettiläs on tehnyt aluevaltauksia myös muilla Suomen kulttuurin osa-alueilla: hänen kaksi salaista intohimoaan ovat maastohiihto ja metsässä samoaminen. Mutta ammattidiplomaattina suurlähettiläs Lebédel tuntee todennäköisyydet, joilla asemapaikaksi löytyy sellainen, joka vastaa henkilökohtaisia mieltymyksiä. Kun ulkoasianhallinto vihjaisi, että minut mahdollisesti lähetetään Suomeen, varoin näyttämästä ulospäin, miten onnekkaaksi tunsin itseni, suurlähettiläs kertoo. Sillä diplomaattiuralla se saattaisi johtaa siihen, että tulee sijoitetuksi Afrikkaan! 13

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Kestävien arvojen koti

Kestävien arvojen koti Kestävien arvojen koti huolto ja siivous yhdellä soitolla yksilöllinen paikalla rakennettu korjaukset ja laajennukset verovähennyksillä Se tehdään kestämään sata vuotta Koralli Koti ei ole pelkkä talo,

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Askel-hanke 09.04.2014 Business-ajattelu ja asiakkaan liiketoimintahaasteiden ymmärtäminen Ilkka Wäck, Faros Group. Huhtikuu.

Askel-hanke 09.04.2014 Business-ajattelu ja asiakkaan liiketoimintahaasteiden ymmärtäminen Ilkka Wäck, Faros Group. Huhtikuu. Askel-hanke 09.04.2014 Business-ajattelu ja asiakkaan liiketoimintahaasteiden ymmärtäminen Ilkka Wäck, Faros Group Huhtikuu Toukokuu Miten ymmärrän asiakkaan liiketoimintahaasteen Miten ratkaisen asiakkaan

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Nauti lämmöstä ja säästä kustannuksissa.

Nauti lämmöstä ja säästä kustannuksissa. MAKING MODERN LIVING POSSIBLE Nauti lämmöstä ja säästä kustannuksissa. UUDET living by Danfoss -termostaatit. Harppaus kohti laadukkaampaa asumista. Asenna ja unohda Uudet living by Danfoss termostaatit

Lisätiedot

Se ei ole vain porakone

Se ei ole vain porakone Se ei ole vain porakone Me olemme Bosch. Rakennamme turvallisempaa ja kestävämpää kehitystä. Rakennamme ihmisläheisempää ja energiatehokkaampaa tulevaisuutta. Seuraavilta sivuilta löydät esimerkkiratkaisujamme

Lisätiedot

TERVETULOA. tutustumaan kiehtovaan

TERVETULOA. tutustumaan kiehtovaan Pentti KOSKENRANTA, toimitusjohtaja,ikihirsi Oy TERVETULOA tutustumaan kiehtovaan IKIHIRSI talojen maailmaan. Jo yli 30 vuoden perinteillä valmistamme Lapissa yksilöllisiä ja laadukkaita hirsitaloja vaativien

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntaliitto 12.3.2013 Lähtökohta Ilmastonmuutoksen uhka nähtävä todellisena - Keskustelua ja näkyvyyttä tulee lisätä

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi.

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. KESTÄVÄ KEHITYS ON MATKA 2 Kestävä kehitys tarkoittaa meille UPM:ssä matkaa. Kehitämme jatkuvasti ympäristö-, yhteisö- ja taloustehokkuuttamme.

Lisätiedot

KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT. hyvinvoinnin maailma...

KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT. hyvinvoinnin maailma... KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT hyvinvoinnin maailma... Hygieniaa ja mukavuutta yksinkertaisesti 1 Keskuspölynimuri 2 PVC-putket 3 Äänenvaimennin 4 Imurasia Kuvat ovat suuntaa-antavia. KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Puhdas teknologia liiketoiminnan ja innovaatioiden lähtökohtana Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Esityksen sisältö Cleantech Suomessa missä mennään ja vieläkö mahtuu mukaan? Caset:

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue

Lisätiedot

LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA

LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA Risto Harisalo Emeritusprofessori Tampereen yliopistosta risto.harisalo@uta.fi 1 LUOTTAMUS Keskinäinen vuorovaikutus * määrä * laatu * intensiteetti * luonne Vakaumus * yhdessäolon

Lisätiedot

m u o v i t o N m a a i l m a

m u o v i t o N m a a i l m a muoviton maailma Putket, kaivot, säiliöt, pullot - muovi kuljettaa puhdasta vettä sinne, missä sitä tarvitaan. Muovi antaa suojaa eikä petä vaativissakaan olosuhteissa, samalla vesi säilyy puhtaana ja

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA II Millennium Forum, Helsinki, 25.4. FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA Ari Lampinen, ala@jyu.fi Jyväskylän yliopisto MILLENNIUM-PROJEKTIN NELJÄ SKENAARIOTA VUOTEEN 2020 http://www.acunu.org/millennium/energy2020.html

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Uudista ja Uudistu 2007 Pekka Nuuttila Varatoimitusjohtaja Nordea Pankki Suomi Oyj 27.9.2007 Nordea Pohjoismaiden johtava pankki Nordean

Lisätiedot

Kotimaisen (huonekalu) teollisuuden säilyttäminen

Kotimaisen (huonekalu) teollisuuden säilyttäminen Kotimaisen (huonekalu) teollisuuden säilyttäminen Pohjoismaat menettäneet teollisia työpaikkoja (1980 2010) lähes miljoonan Suomi = 240 000 Norja = 120 000 Ruotsi = 400 000 Tanska = 160 000 Suomi menettää

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Hyvän pientalon rakentamisen perusteita Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Rakennusprojekti Oman talon rakentaminen on meille useimmille elämän ylivoimaisesti suurin ja tärkein

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Kestävä käsityö muutosvoimana Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Muutospaineita syntymässä Ilmaston lämpeneminen (hiilijalanjälki) Luonnonvarojen

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot