POKAT 2017 Maakuntaohjelma Painopisteet. Eira Varis luonnos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POKAT 2017 Maakuntaohjelma Painopisteet. Eira Varis 29.4.2014 luonnos"

Transkriptio

1 POKAT 2017 Maakuntaohjelma Painopisteet Eira Varis luonnos

2 Maakuntaohjelma (Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista, voimaan ) Maakunnan liitto laatii kunnan valtuuston toimikausittain neljäksi vuodeksi ( ) Sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet Sisältää kuvauksen: keskeisistä hankkeista ja toimenpiteistä laadittavista yhteistyösopimuksista tarvittaessa määrittelyn alueen kuntien yhteistyöalueista suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi Valmistellaan yhteistyössä kuntien, valtion viranomaisten, alueen kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen sekä muiden vastaavien tahojen kanssa Kahden vuoden välein laaditaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntaohjelman (kevät 2014)

3 POKAT 2017 valmistelu tähän mennessä Maakuntahallitus hyväksyi työohjelman POKAT-ryhmät (esitehtävät) ja muut työryhmät Alueellisia info- ja keskustelutilaisuuksia Yleisökysely SILVA-messuilla POKAT 2014 ulkoinen arviointi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja SOVA-neuvottelu Sidosryhmätilaisuudet (kunnat, järjestöt, koulutus- ja kehittämisorganisaatiot, valtion viranomaiset) Kysely maakuntavaltuustolle painopisteistä ja maakuntavaltuuston evästyskeskustelu niiden pohjalta

4 Seuraavaksi tapahtuu lausuntokierros ja julkinen kuuleminen toinen versio maakuntahallitukselle Maakuntahallituksen kokous (Lausuntokierroksen palaute ja mahdollisten muutosten kirjaus) maakuntavaltuuston kokous, hyväksymiskäsittely esimerkillinen alatunniste

5 Maakuntaohjelmakokonaisuus esimerkillinen alatunniste

6 POKAT Tuotannolliset painopisteet 4. Erityiskysymykset 1. Toiminnalliset painopisteet 3. Toimintaympäristön painopisteet

7 1. Toiminnalliset painopisteet Toiminnalliset painopisteet: 1. Älykkään erikoistumisen valinnat 2. Yritystoiminnan kilpailukyvyn vahvistaminen 3. Osaamisen vahvistaminen 4. Kansainvälisyyden vahvistaminen 5. Venäjän läheisyyden hyödyntäminen 6. Resurssiviisaus

8 Älykkään erikoistumisen valinnat

9 Yritystoiminnan kilpailukyvyn vahvistaminen 1. Yritysten toimintaympäristön kehittäminen 2. Yritysten osaamisen ja kansainvälistymisen kehittäminen 3. Yritysten kehittämisinvestointien tukeminen 4. Nopea reagointi muutoksiin 5. Yrittäjyyteen kannustaminen

10 Osaamisen vahvistaminen 1. Osaavan työvoiman kouluttaminen Vahvuusalojen koulutuksen tukeminen Elinikäinen oppiminen ja ohjaus Työn ja osaamisen kohtaanto 2. Osaamisen kehittäminen Liiketoimintaosaaminen Venäjä-osaaminen Ikäosaaminen = sukupolvien huomioiminen (lapset, nuoret, työikäiset, seniorit, vanhukset) Ennakointiosaaminen Kansainvälisyysosaaminen Hankintaosaaminen Osaamisen siirto

11 Kansainvälisyyden vahvistaminen 1. Liiketoiminnan kansainvälistymisen toimintaympäristön parantaminen 2. Ulkomaalaisväestön integroitumisen tukeminen 3. Osaamisen ja koulutuksen kansainvälisyys 4. Kansainvälisten liikenneyhteyksien parantaminen 5. Maakunnan kansainvälinen imagon ja tunnettuuden lisääminen 6. Maakunnan kansainvälinen verkottuminen ja monipuolinen kansainvälisyyttä tukevien rahoituslähteiden hyödyntäminen

12 Venäjän läheisyyden hyödyntäminen 1. Niiralan ja Värtsilän rajanylityspaikkojen infrastruktuurin ja toiminnan sujuvuuden parantaminen ja toimintaresurssien turvaaminen 2. Julkisten liikenneyhteyksien kehittäminen 3. Viisumivapauteen varautuminen 4. TKI-toiminnan kehittäminen eri aloilla 5. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun Venäjä-keskittymien vahvistaminen 6. Venäjän kielen osaamisen vahvistaminen 7. Venäjän yritystoimintaa koskevan osaamisen vahvistaminen 8. Venäläisten investointien houkutteleminen 9. Venäläisille asiakkaille suunnattujen palveluiden kehittäminen 10. Monimuotoinen ja syvenevä rinnakkaiselo

13 Resurssiviisaus = kyky käyttää erilaisia resursseja (luonnonvarat, raaka-aineet, energia, tuotteet ja palvelut, tilat ja aika) harkitusti ja hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävällä tavalla 1. Energiatehokkuuden lisääminen 2. Materiaalitehokkuuden kehittäminen 3. Kierrätyksen parantaminen 4. Vähähiilisyyden huomioiminen 5. Ilmastonmuutoksen ehkäiseminen

14 2. Tuotannolliset painopisteet Tuotannolliset painopisteet 1. Hyvinvointituotanto 2. Metsä- ja energiatuotanto 3. Teknologiateollisuus 4. Ruuan tuotanto 5. Kivi- ja kaivannaistuotanto 6. Matkailu ja luovat alat

15 Hyvinvointituotanto Kehittämi stavoitteet Tavoitteen toiminnalli set painopiste et Hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen Syrjäytymisen, köyhyyden ja polarisoitumisen ehkäiseminen ja vähentäminen Lapsiperheiden ja nuorten varhainen tukeminen kokonaisuuksina sekä varhaisen tuen osaamisen ja palveluiden kehittäminen Työkyvyn ja työelämän hyvinvoinnin kehittäminen Ikäihmisten toimintakyvyn ja itsenäisen asumisen tukeminen Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy Nuorten toimeentulo-, koulutusja työskentelymahdollisuuksien parantaminen. Rajan ylittävä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, kuntoutusmahdollisuuksien lisääminen sekä terveysuhkien vähentäminen Eri väestöryhmien aktiivinen huomioiminen terveyden edistämistyössä ja sairauksien ehkäisyssä Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät palvelut ja hyvinvointiyrittäjyys Laadukkaiden ja ammatillisten palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen Hyvinvointiyrittäjyyden kehittäminen sekä toimivien palvelurakenteiden kehittäminen yrittäjyyttä tukevaksi Hyvinvointituotteiden ja oikeaaikaisten sekä monipuolisten palveluiden kehittäminen ja markkinoinnin tehostaminen Eri toimijoiden yhteistyön ja monitoimijuuden lisääminen Kasvuhakuisten yritysten tukeminen Peruspalvelujen turvaaminen tiivistämällä kunta-, hallinto- ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä, luomalla uusia toimintamalleja sekä lisäämällä palveluiden järjestämisen tehokkuutta Maahanmuuttajien ja muiden erityisryhmien huomioiminen palvelujen käyttäjinä Hyvinvointi ja terveyspalvelujen kehittäminen yhdessä matkailupalvelujen kanssa Korkeatasoinen osaaminen Hyvinvointialan vetovoimaisuuden vahvistaminen ja hyvinvointijohtamiseen panostaminen Koulutustarpeiden ennakointi ja laadukkaan koulutustarjonnan varmistaminen sekä hyvinvointialan koulutusyhteistyö raja-alueilla Ikäosaamisen varmistaminen hyvinvointipalveluissa ja tuotekehityksessä Hyvinvointialan tarkoituksenmukaisten osaajien turvaaminen ja osaamisen kehittäminen Kansainvälisen rekrytoinnin ja maahanmuuttajien hyödyntäminen hyvinvointipalveluissa Palveluosaamisen kehittäminen eri ikäryhmät, erityisryhmät ja matkailijat huomioiden Nuoriso- ja koulutustakuun toteutumisen edistäminen Hyvinvointiteknologian kehittäminen ja viennin edistäminen Viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö Turvataan tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvinvointia tukevaan asuinympäristöön Luodaan edellytykset kulttuuri-, liikunta- ja harrastusmahdollisuuks ille sekä vapaa-aikaan liittyville liiketoimintamahdollisuu ksille. Esteettömyyden kehittäminen asuin- ja asiointi- sekä virkistysympäristössä Itsenäisen asumisen mahdollistavien ratkaisujen ja palveluiden tukeminen Palvelujen saavutettavuuden ja saatavuuden turvaaminen Sähköisten asiakaslähtöisten palveluiden kehittäminen ja käytön mahdollistaminen Aktiivinen ja osallinen kansalainen Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuu ksien sekä yhteisvastuullisuuden lisääminen Elinikäisen osallisuuden edistäminen erityisryhmät huomioiden Yhdistysten, järjestöjen, kansalaistoiminnan, yritysten ja kunnan toimijoiden yhteistyön vahvistaminen ja toiminnan tukeminen Lähiyhteisöllisyyden vahvistaminen tukemalla ja kehittämällä järjestöja yhdistystoimintaa, paikallista aktiivisuutta sekä kansalaisten osallistumista.

16 Kehittämist avoitteet Metsien kestävä hyödyntäminen ja käyttö Metsä- ja energiatuotanto Metsäbiotalouden liiketoiminnan kehittäminen Energia- ja materiaalitehokkuuden parantaminen Muun uusiutuvan energian käytön kehittäminen (Puuperäisten polttoaineiden rinnalla erityisesti biokaasun, aurinkoenergian, tuulienergian ja sähköisen liikenteen kehittäminen) Rajapinnat Toiminnalli set painopistee t Puunkorjuun menetelmien, logistiikan ja liiketoimintaolosuhte iden kehittäminen Yrittäjämäinen ja aktiivinen metsäomistus Metsien monikäytön kannustavat kasvatusmenetelmä t Ympäristövastuullis uus Kannattava metsätalous Vihreän kasvun keskuksen kehittäminen ml. tutkimus, koulutus ja yritykset Metsäenergian uudet ratkaisut Biotalousosaamisen kaupallistaminen Metsäbiomassan jalostus energiaksi (mm. bioöljy), puutuotteiksi sekä öljypohjaisiksi tuotteiksi sekä niiden vienti Kansainvälinen osaamisen ja teknologian (koneet ja laitteet) vienti sekä teknologian siirto Kaikkien toimintojen materiaali- ja energiatehokkuus Puurakentamisen koulutus ja uudet innovaatiot Uudenlaiset tuotteet, tuotannot ja ratkaisut Koulutus ja neuvonta kaikilla tasoilla Sivuvirtojen tehokas kierrätys ja käyttö, arvoverkkojen kehittäminen Yritysten ja muiden toimijoiden välinen yhteistyö Edistetään uusiutuvien energioiden tuotantoa ja käyttöä ml. hajautetut ratkaisut Hybridiratkaisujen kehittäminen ja tuotteistaminen Esimerkkikohteita ja - ympäristöjä tutustuttavaksi Vaihtoehtoisten biomassalähteiden mahdollisuuksien selvittäminen ja käyttö Liikenteen uusiutuvat ratkaisut Uusien tuotteiden ja ratkaisujen kehittäminen monialaisesti Fotoniikka Uudet ICT ratkaisut ja niiden tuotteistaminen Matkailu ml. biotalouden ratkaisuihin perustuva akateeminen turismi Monialaisen osaamisen arviointiverkosto yritysten tueksi (bioekonomia) Venäjän suuntaan tapahtuvan yhteistyön kehittäminen

17 Kehittämistavoi tteet Tavoitteen toiminnalliset painopisteet Kansainvälinen liiketoiminta Kansainvälistyminen ja kansainvälinen liiketoiminta, erityishuomion kohteena Venäjä Alueella toimivien ja uusien vientiyritysten kasvattaminen Investointien houkuttelu ja kokonaispakettien tarjoaminen (soft landing) Myyntiosaaminen ja kansainvälinen markkinointi Arvoverkostojen kehittäminen ketterällä liittoutumisella parhaiden osaajien kanssa Teknologiateollisuus Kilpailuedun saavuttaminen Yritysten strateginen osaaminen ja johtaminen Tuote- ja menetelmäkehitys Alihankinnasta omiin tuotteisiin ja palveluliiketoimintaan Innovaatiotoiminta Materiaaliosaaminen Kustannustehokkuuden parantaminen Uudet yritykset Osaavan työvoiman turvaaminen erityisesti muovija metalliliiketoiminnassa ja ICT-alalla Johtavan metsäkoneteknologian keskittymän ja teollisten hotspottien kehittäminen Koulutusorganisaatioiden yhteiset ratkaisut toimintaympäristöissä Fotoniikan osaamiskeskittymän vahvistaminen Kansainvälisesti vetovoimaisen osaamiskeskittymän vahvistaminen Sovellukset ja huippuosaaminen Fotoniikan kaupallistaminen ICT-ratkaisut käyttöön Ratkaisut biotalouteen Ratkaisut hyvinvointialalle Ratkaisut vapaaaikaan ja elämystuotantoon Sähköiset palvelut käyttöön ICT:n laaja hyödyntäminen (toiminnanohjaus, mobiiliteknologia, 3D, teollinen internet) Yritysyhteistyön syventäminen ja ICTklusterin vahvistaminen Osaamisen yhdistäminen (rajapinnat) Uusien innovaatioiden synnyttäminen osaamisalojen rajapinnoista, esimerkiksi yhdistämällä osaamista fotoniikasta, materiaaliosaamisesta, biotaloudesta, metsäkoneiden rakentamisesta, erityyppisistä ICTratkaisuista ja Venäjään liittyvästä markkinaosaamisesta

18 KehittämistMatkailu Matkailukeskittymien avoitteet kilpailukyvyn ja asiakaslähtöisen palvelutarjonnan vahvistaminen Ympärivuotisen matkailutarjonnan laajentaminen Teema- ja tapahtumamatkailun edistäminen Sähköisen matkailumarkkinoinnin ja myynnin kehittäminen huipputasolle Maakuntarajat ylittävän ja Venäjän Karjalan matkailuyhteistyön lisääminen Tavoitteen toiminnallis et painopistee t Tuetaan yrityslähtöisiä tuotekehitys- ja strategiaprosesseja, joiden kautta uudistetaan ja vahvistetaan maakunnan matkailukeskittymien liikeideaa, omaa erityisprofiilia ja kärkituotteita. Tuetaan matkailukeskusten liikeideaa tukevien investointien käynnistymistä ja toteutumista. Tuetaan tärkeimmille asiakassegmenteille suunnatun tarjonnan ja palveluprosessien yritys- ja yritysryhmälähtöistä kehittämistä niin, että ne ovat riittävän kilpailukykyisiä valituilla markkinoilla. Selvitetään matkailukeskittymien kasvuesteenä olevia toimialarakenne- ja investointipuutteita, ja ohjataan resursseja havaittuihin kehittämistarpeisiin Chartermatkailun kehittäminen Tuotetaan yritys- ja yritysryhmälähtöisiä kehittämistoimia, joiden kautta kehitetään tarjontaa vuoden kaikille kuukausille tutkittujen ja valittujen asiakassegmenttien tarpeiden mukaisesti Panostetaan erityisesti pääsesonkien ulkopuolisen ajan tuotekehitykseen ja myyntiin Lisätään venäläisten matkailua perinteisten sesonkien ulkopuolella kohdennetun tuotteistuksen ja markkinoinnin avulla. Käynnistetään tutkimus, tuotekehitys- ja investointiprosesseja, joilla vastataan uusiin kysyntätrendeihin ja mm. ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muuttuviin palvelutarpeisiin Tuetaan tuotekehitystä, markkinointia ja kehittämisinvestointeja, jotka kohdistuvat niihin liikunnan, urheilun, kulttuurin ja hyvinvoinnin teemoihin ja tapahtumiin, joissa ollaan kilpailukyisiä ja kehityskelpoisia. Tavoitellaan suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti näihin teemoihin liittyviä suuria valtakunnallisia tapahtumia. Tuetaan keskeisten tapahtumien yhteismarkkinointia ja brändäystä Pohjois-Karjalan imagotuotteiksi sekä matkailukeskittymien merkittäviksi vetovoimatuotteiksi. Kehitetään maastohiihdosta koko maakunnan brändituote tuetaan mm. laturetkien ja latureittien kehittämistä. Kehitetään lumi- ja jäärakentamisesta uusi vetovoimatekijä talvitapahtuminen yhteyteen Varmistetaan maakunnan matkailutoimijoiden menestys ja kilpailukyky näkyvällä ja jatkuvalla läsnäololla matkailun sähköisen markkinoinnin keskeisissä kanavissa. Tuetaan ja kehitetään systemaattisesti valmiuksia ja kilpailukykyä sähköisessä matkailumarkkinoinnissa (VisitKarelia.fi) ja muissa varauskanavissa erityishuomiona Venäjä Edistetään uuden sähköisen teknologian hyödyntämistä matkailumarkkinoinnissa ja erityisesti matkailijoiden ohjaamisessa alueen sisällä mm. kosketusnäytöllisten interaktiivisten infotauluverkoston avulla Vahvistetaan tuottaja- ja välittäjäporrasta myynnin jakelukanavana ( hyödynnetään VisitKarelian käyttöalustaa) Kehitetään matkailun teemaja tuotepohjaista yhteistyötä Itä-Suomen muiden maakuntien ja matkailukeskittymien kanssa. Kehitetään yhteismarkkinointia Venäjän Karjalan kanssa erityisesti kansainvälisille markkinoille. Yhdistetään voimavaroja erityisesti vesistömatkailun ja talvimatkailun brändiviestinnässä kansainvälisillä markkinoilla esim. alueen kansallispuistoihin, erämaihin, wildlife watching ja Venäjän matkailuun liittyvissä tuoteteemoissa. Kehitetään toimialan yhteistä Itä-Suomi edunvalvontatyötä esim. matkailun saavutettavuuden ja infrastruktuurin edistämisessä (lentokentät, tiet, rajanylitysasemat)

19 Luovat alat Kehittämista voitteet Luovien alojen keskus Peliteollisuuden tutkimus- ja kehitystoiminta Tapahtumien vahvistaminen Musiikkialan vahvistaminen Maakunnan kehittäminen elokuvatuotantoalu eena Tavoitteen toiminnalliset painopisteet Toimijoiden verkostoituminen Kaupallistaminen Kansainvälistyminen Koulutus Festivaalit, urheilu, kulttuuri, peliala Verkostoituminen Managerointi- ja tuottajaosaaminen Infrastruktuuri ja toimintaedellytykset Osaamisen kehittäminen Olemassa olevien toimintojen tukeminen ja kehittäminen

20 Kehittämista voitteet Tavoitteen toiminnalliset painopisteet Maidontuotannon volyymi 150/2020 saavuttaminen Maidontuotannon kilpailukykyä kehitetään ja pidetään tuotanto vähintään tasolla 150 milj.l/v. Aktivoidaan alan yritykset verkostoitumaan ja perustamaan mm. osuuskuntia ja muita tuottajaorganisaatioita. Alan tulee säilyttää houkuttelevana niin alan opiskelijoille, työntekijöille kuin uusille yrittäjillekin. Tuodaan koko toimijakentän voimin esiin pohjoiskarjalainen ruokamaakuntaidentiteetti. Koulutuksen ja työelämän välille organisoidaan kosketuspintoja nuorten tutustuttamiseksi elintarvikealaan ja nuorten osaajien rekrytoimiseksi. Elintarvikealan kasvuyritysten tukeminen Osaavan työvoiman saaminen elintarvikealalle turvataan ja huolehditaan kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan osaamistarpeista. Nykyisen lihantuotannon taso säilytetään ja lihan jatkojalostusta kehitetään Kannustetaan nykyisiä pkyrittäjiä kasvuun. Kohennetaan yritysten liiketoimintaosaamista ja hyödynnetään uudet ketterät liiketoimintamallit Nostetaan neuvonta-, koulutus- ja kehittämispalveluiden tasoa, jotta voitaisiin palvella yrityksiä niiden elinkaaren eri vaiheissa. Kehitetään keinoja alhaisen jalostusasteen tuotteiden arvonlisäämiselle eri toimialoilla. Ruoka Markkinoinnin, jakelulogistiikan ja verkostojen kehittäminen Edistetään mahdollisten lähiruokalähettämöiden ja muiden vastaavien pientukkujen toimintaa. Toimijoiden verkostoitumista edistetään logistiikkaetujen saavuttamiseksi. Jakelureitit suunnitellaan tehokkaiksi. Elintarvikkeiden jalostuksen kannalta tarpeelliset liikenneyhteydet ja muu infrastruktuuri pyritään pitämään kunnossa. Edistetään etenkin asiakaslähtöisiä liiketoiminta-, tutkimus- ja kehittämisyhteistyöverkostoja maakunnan sisällä sekä sen ulkopuolella. Nostetaan pk-yritysten markkinointiosaamista niin vähittäiskaupan kuin viennin sektoreilla. Venäjän kasvavien elintarvikemarkki noiden hyödyntäminen Kannustetaan alan vientipotentiaalisia yrityksiä mm. yhteistyöhön jo vientiä tekevien alueiden ja yritysten kanssa Kohdennetaan kehittämisrahoitusta vienti- ja markkinointihankkei siin jotka suuntautuvat Venäjän markkinoille. Tuotannollisten investointien kasvattaminen Tehostetaan investointeja erityisesti maatilojen päätoimialoille, tuotantorakennuksi in, uuden teknologian hyödyntämiseen ja työolosuhteiden kehittämiseen. Kannustetaan alan toimijoita yhteisten tuotantotilojen käyttöön ja yhteisiin laiteinvestointeihin Lähiruuan ja luomutuotannon lisääminen Luomu- ja lähiruokatuotantoa sekä paikallista elintarvikkeiden jatkojalostusta vahvistetaan. Tavoitteena on, että Pohjois- Karjala on 2020 lähiruokatuotannon ja luomuviljelyn johtava maakunta Lähiruoan käyttöä lisätään kaikilla sektoreilla. Lähiruoan käytön kokonaistaloudellinen merkitys tuodaan esille kuluttajille ja päättäjille. Alueen kalakantojen uusiutumiseen tähtääviä toimenpiteitä ja kotimaisen kalan pyyntiä sekä jatkojalostusta vahvistetaan.

21 Kivenjalostus ja kaivannaistoiminta Kehittämistav oitteet Tavoitteen toiminnalliset painopisteet TKI-toiminnan kehittäminen Tuetaan tutkimuksen kehittämistä ja turvataan olemassa olevien tutkimuslaitosten toimintaedellytykset Tuetaan kaivostoiminnan yhteiskunta- ja ympäristövaikutuste n tutkimusta ja kehitetään toimintamalleja ongelmatilanteiden ratkaisuun Venäjäyhteistyön lisääminen Kehitetään suhteita Venäjän kaivannaisalan kanssa Yritysten kehittäminen Tuetaan kaivannaisalan alihankkijayrityst en yhteistyötä ja kehittämistä Osaamisen vahvistaminen Kehitetään maakuntaa keskeisenä kaivosalan koulutusalueena Parannetaan kansalaisten kaivannaisalan tuntemusta Rajapintojen hyödyntäminen Kaivosmatkailun kehittäminen

22 3. Toimintaympäristön painopisteet Rakenteelliset painopisteet: 1. Koulutus ja tutkimus 2. Liikennejärjestelmä 3. Palvelut 4. Kulttuuri 5. Ympäristö

23 Koulutus ja tutkimus 1. Koulutus ja tutkimusorganisaatioiden toimivuus ja laadukkuus Elinikäisen oppimisen edellytysten turvaaminen Riittävän kattavan koulutusjärjestelmän turvaaminen 2. Vetovoimainen TKI-ympäristö Innovaatioympäristön kehittäminen Osaamiskeskittymien kehittäminen 3. Yhteistyö koulutussektorilla Koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden välisen yhteistyön vahvistaminen Koulutuksen ja työelämän vuorovaikutuksen lisääminen Siirtymävaiheen tukeminen koulutuksen ja työelämän nivelvaiheissa Alueelta puuttuvien koulutusten turvaaminen yhteistyörakenteilla (esim. tekniikka, maatalous)

24 Liikennejärjestelmä 1. Tietoliikenne Laajakaistayhteyksien saatavuuden edistäminen ja hyödyntäminen 2. Liikenneyhteydet ja väylät Tieliikenne vt 23 parantaminen välillä Viinijärvi Varkaus parantaminen vt 6 Raatekankaan eritasoristeyksen rakentaminen vt 9 Onkamo Niirala välin parantaminen 1. vaihe väli Lahdenperä Niirala vt 6 Puhoksen liittymän parantaminen vt 9 Joensuu Kuopio parantaminen Rautatieliikenne Karjalan radan parantaminen nopealle liikenteelle soveltuvaksi - tasoristeysten poistaminen välillä Kitee Imatra, Joensuu Parikkala suojastuksen ja kauko-ohjauksen uusiminen Joensuun ratapihan kehittäminen Lentoliikenne Joensuun lentoaseman vuorotarjonnan turvaaminen lentoaseman palvelutason kehittäminen Vesiliikenne ympärivuotisen liikenteen edellytysten selvittäminen luotsimaksujen kohtuullistaminen 3. Joukkoliikenne Joukkoliikenteen peruspalveluiden turvaaminen uudet toimintamallit 4. Pitkän aikavälin liikennejärjestelmäsuunnittelutyö Yhteysverkot Alemman tieverkon turvaaminen Kansainväliset yhteydet Hankkeiden kytkeminen kiinteästi kasvusopimusmenettelyyn Hankkeiden kytkeminen kiinteästi kasvusopimusmenettelyyn Poikittaisten (itä-länsisuuntaisten) liikenneyhteyksien kehittäminen

25 Palvelut 1. Palvelujärjestelmä palveluiden saatavuuden turvaaminen, tasa-arvoisuus, saavutettavuus uudenlaiset palvelujen tuotantomallit: eri toimijoiden yhteistyö, arjen teknologiat 2. Palveluyrittäjyys hoiva- ja sosiaalipalveluyrittäjyys urakointi-, rakentamis-, huolto- ja kunnossapito sekä alihankintapalvelut palvelukeskusyrittäjyys maaseutumatkailu liikkuvat kauppa- ja muut palvelut 3. Yhteisöpalvelut paikallishankkeiden tukeminen omaehtoinen kulttuuritoiminta kylien yhteisöllisten kehittämistarpeiden turvaaminen

26 Kulttuuri 1. Nykykulttuurinen tarjonnan ja harrastamisen turvaaminen 2. Karjalaisen kulttuuriperinnön vahvistaminen vastaamaan tämän päivän mahdollisuuksia 3. Alueellisen identiteetin arvostaminen ja oikeiden piirteiden esiintuominen 4. Nykyaikaisen monikulttuurisuuden tukeminen 5. Kansalaislähtöisen kulttuuritoiminnan tukeminen

27 Ympäristö 1. Viihtyisän ja turvallisen elin- ja asuinympäristö varmistaminen 2. Luonnonvarojen kestävä käyttö resurssiviisaasti 3. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen 4. Vesistöjen hyvän tilan turvaaminen 5. Ilmastonmuutokseen varautuminen ja sen ehkäiseminen

28 4. Erityiskysymykset 1. Paikallinen kehittäminen 2. Nuorten erityishuomioiminen 3. Vetovoiman ja tunnettuuden rakentaminen

29 Paikallinen kehittäminen 1. LEADER- ja kylätoiminta maaseudun kehittämisessä 2. Järjestötoiminta Järjestöjen keskinäisen vuoropuhelun edistäminen ja yhteistyön paikkojen löytyminen ja käytännön toimet Järjestö-julkinen ja järjestö-yrityssektorin välisen yhteistyön kehittäminen ja käytännön toimet ja työkalut Järjestöjen ääni päätöksenteossa, ennaltaehkäisevän toiminnan juurruttaminen kuntapäätöksentekoon Nuorten, lapsiperheiden ja vähäosaisten huomioiminen ja kohtaaminen järjestötoiminnassa Järjestöjen toimintaresurssit (kokoontumispaikat, järjestöt verkossa) 3. Aktiivinen ja osallinen kansalainen Osallisuuden monet kasvot Aktiivinen on uudistaja Karjalaisuuden avoimet innovaatiosessiot Monikulttuuriset ja moniarvoiset yhteisöt Paikallinen päätöksenteko

30 Nuorten erityishuomioiminen 1. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen Opiskelun ja työelämän parempi kohtaaminen Joustavat siirtymät ja tuki opiskelun aloittamisessa ja työelämään siirtymisessä Riittävät koulutusmahdollisuudet Nuorisotyöttömyyden hoitamisen uudet mallit Nuorten yrittäjyyden kannustaminen Kansainvälisten opiskelijoiden ja elinkeinoelämän kohtaanto 2. Nuorten hyvinvointi Monipuoliset harrastusmahdollisuudet Nykyaikaiset osallistumismahdollisuudet Nuorten kansainvälistyminen ja suvaitsevaisuuden vahvistaminen Nuorten sosiaalisten riskien ennaltaehkäisy Maahanmuuttajanuorten erityistarpeiden huomiointi

31 Maakunnan vetovoima ja tunnettuus 1. Maakunnan kiinnostavuuden lisääminen investointikohteena 2. Maakunnan kiinnostavuuden lisääminen osaavan työvoiman rekrytoimiseksi 3. Maakunnan kiinnostavuuden lisääminen matkailijavolyymin kasvattamiseksi 4. Tulomuuttajien määrän kasvattaminen 5. Maakunnan kiinnostavuuden lisääminen opiskelu- ja asuinpaikkana 6. Maakunnan kiinnostavuuden lisääminen kansainvälisesti 7. Eri toimijoiden välisten yhteistyömuotojen sekä uusien toimintamallien kehittäminen 8. Markkinointitoimenpiteiden synergiaetujen hyödyntäminen

32 Yhteenveto - POKATin kärjet

33 Kiitos!

POKAT 2017 Maakuntaohjelman painopisteiden toteutuminen. Jarno Turunen 22.1.2015

POKAT 2017 Maakuntaohjelman painopisteiden toteutuminen. Jarno Turunen 22.1.2015 POKAT 2017 Maakuntaohjelman painopisteiden toteutuminen Jarno Turunen 22.1.2015 POKAT 2017 2. Tuotannolliset painopisteet 4. Erityiskysymykset 1. Toiminnalliset painopisteet - Älykkään erikoistumisen valinnat

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Elintarvikeala & Pokat 2017

Elintarvikeala & Pokat 2017 Elintarvikeala & Pokat 2017 Yritysten lukumäärä loivassa laskussa v Vuonna 2013 meillä oli alan teollisuudessa 125 yritystä. v Suurin osa yrityksistä pk-yrityksiä, vain viidessä yli 40 työntekijää. v Merkittäviä

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät ät alueellista lli kehittämistä i tä

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014

Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014 Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014 - lopullinen rahoitusseuranta tukien kohdentumisesta (23.3.2015) Tässä yhteenvedossa kuvataan Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2011-2014 toteutumista. Mittapuu on

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Rautavaaran kunta Elinkeinopoliittinen ohjelma

Rautavaaran kunta Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma 27.8.2009 Toiminta-ajatus Rautavaaran kunta, Rautavaaran Yrittäjät Ry ja MTK Rautavaara Visio edistävät ja tukevat paikallista yrittäjyyttä. Kunnan alueella kehitetään aktiivisesti

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Taustaa Pohjoisen-Savon maakuntasuunnitelmassa 2030 on linjattu maakunnan taloutta sekä yritysten

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Järjestöt kumppanina julkisen sektorin kanssa. Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen 15.2.2011

Järjestöt kumppanina julkisen sektorin kanssa. Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen 15.2.2011 Järjestöt kumppanina julkisen sektorin kanssa Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen 15.2.2011 Pohjois- Karjalan maakunta 165.865 asukasta 21.600 km 2 7,7 asukasta/km 2 14 kuntaa 300 km EU:n ulkorajaa 1975 1976

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013 Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys Kevät 2013 Yritysvastaajia 22 yli kolmannes vastaajista edusti yli 500 työntekijän yritystä Yrityksen toimintaympäristö energia-alalla 45,00 % 4

Lisätiedot

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa

Lisätiedot