ÄITIYSNEUVOLATOIMINTA NÄKYVÄKSI KANSANTERVEYSTYÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ÄITIYSNEUVOLATOIMINTA NÄKYVÄKSI KANSANTERVEYSTYÖSSÄ"

Transkriptio

1 ÄITIYSNEUVOLATOIMINTA NÄKYVÄKSI KANSANTERVEYSTYÖSSÄ Suomen Kätilöliitto Neuvolatyöryhmä: Päivi Hänninen Raili Korhonen Hilkka Luomaranta Liisa Peltohaka Maritta Ängeslevä joulukuu 2009

2 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO NEUVOLATOIMINTA KANSANTERVEYSTYÖSSÄ LASTENNEUVOLAN SUOSITUKSET OHJEISTUKSET ÄITIYSNEUVOLATOIMINTAAN NYKYINEN ÄITIYSNEUVOLATOIMINTA SUOMESSA JA ESIMERKKEJÄ ULKOMAILTA PÄÄTELMIÄ JA TOIMINTAEHDOTUKSET ÄITIYSNEUVOLATOIMINTAAN LÄHTEET LIITTEET... 15

3 3 1 JOHDANTO Suomen Kätilöliitto nimesi syksyllä 2008 neuvolatyöryhmän keräämään tietoa nykyisistä äitiysneuvolan asiakasmääristä sekä tekemään mahdollisen suositusluonnoksen kätilö- /terveydenhoitajakohtaisista asiakasmääristä olemassa olevien kansallisten ja kansainvälisten tutkimusten ja selvitysten pohjalta. Suosituksessa haluttiin määrittää asiakkaiden minimi- ja maksimimäärät. Asiakasmäärien tuli mahdollistaa äitiysneuvolassa perhe- ja synnytysvalmennukset, kotikäynnit, imetysohjauksen, erityisryhmien (esim. päihdeäidit) tukemisen, varhaisen vuorovaikutuksen sekä perheiden kokonaisvaltaisen hoidon, myös isän/elämänkumppanin huomioiva toiminnan. Neuvolatyöryhmään kuului neljä kätilöä, jotka edustivat eri puolilta Suomea olevia neuvoloita sekä kätilötaustainen tutkija, joka toimi ryhmän puheenjohtajana. Ryhmä kokoontui syyskuu 2008 tammikuu 2009 neljä kertaa Seinäjoella. Ryhmän toiminnasta julkaistiin Kätilölehdessä artikkeli keväällä 2009 (Hänninen ym. 2009). Äitiyshuoltoa on kehitetty äiti- ja lapsikuolleisuuden vähentämiseksi. Ammattitaitoiset, koulutetut kätilöt ja äitiysneuvola ovat olleet osaltaan naisten ja lasten terveyden edistäjinä ja kuolleisuuden vähentäjinä. Varhainen puuttuminen ja terveyttä edistävät työmenetelmät ovat ehkäisseet äidin ja lapsen vakavien terveysongelmien syntymisen. Vaikka Suomessa äiti- ja lapsikuolleisuus ovat maailman pienempiä, laadukkaaseen äitiyshuoltoon on edelleen tarvetta. Uudet haasteet ovat tulleet muun muassa entistä ongelmallisten asiakkaiden myötä (esim. vanhat ensisynnyttäjät ja päihteiden käyttäjät). (Hemminki & Gissler 2007.) Kansanterveyslain voimaantulo vuonna 1972 merkitsi suurta muutosta äitiysneuvolatoimintaan. Perusterveydenhuollon palveluista kätilö-nimike poistui käytöstä ja tilalle tuli terveydenhoitajat. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden asiantuntijoiden, kätilöiden, osaaminen jäi taka-alalle. Kätilöiden korvautuminen terveydenhoitajilla on merkittävää äitiysneuvolan toiminnan sisällön ja laadun näkökulmasta. Muutos on vienyt toimintaa terveyskasvatuksen ja perheen tukemiseen, pois raskauden erityiskysymyksistä. (Hemminki & Gissler 2007.)

4 4 2 NEUVOLATOIMINTA KANSANTERVEYSTYÖSSÄ Suomessa lapsiperheiden terveyden edistäminen on ollut voimakkaasti kehittämisen kohteena 2000-luvulla. Suurin osa perheistä voi hyvin ja niissä pystytään tukemaan lapsen suotuisaa kasvua ja kehitystä. Kuitenkin eri tutkimuksissa on havaittu, että osa perheistä tarvitsee aikaisempaa enemmän tukitoimia arjesta selviytymiseen. (ks. Häggman-Laitila 2005.) Lapsiperheiden terveyttä ja elintapoja koskevat erot näkyvät alemmissa koulutusryhmissä ja yksinhuoltajaperheissä odotusajalta lähtien. (Gissler ym. 2003) Kansanterveystyössä perheiden terveyden edistäminen ja hyvinvointi on otettu vakavasti. Kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuvaa terveyden edistämistä, sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä. Kansanterveyslain 14 :n mukaan kunnan on huolehdittava kansanterveystyöhön kuuluvista tehtävistä, jotka ovat muun muassa asukkaiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset mukaan lukien ehkäisyneuvonta, raskaana olevien naisten ja lasta odottavien perheiden ja alle kouluikäisten lasten sekä heidän perheidensä neuvolapalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ylläpitäminen. Palveluiden sisältöä tai toteuttamistapaa ei Kansanterveyslaissa määritellä yksityiskohtaisesti. (Kansanterveyslaki 66/1972 ja 2005/928.) Suomessa neuvolatoiminta ovat tärkeä osa kansanterveystyötä. Neuvoloiden toiminnan tavoitteiden ja toteuttamistapojen suuntaviivat linjataan lakiasetuksissa, terveyspoliittisissa ohjelmissa ja erilaisissa suosituksissa. Viimeisin neuvolatoimintaa koskeva asetus julkaistiin vuonna Sen tarkoituksena on muun muassa parantaa lasta odottavien perheiden, lasten, nuorten ja heidän perheidensä terveysneuvonnan ja terveystarkastusten suunnitelmallista, tasoltaan yhtenäistä ja väestön tarpeet huomioon ottavaa toteuttamista eri puolilla maata. Samalla halutaan tehostaa terveyden edistämistä ja kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Asetuksella ei säädetä lasta odottavan äidin ja sikiön fyysisen terveystilan seurannasta raskauden aikana. (STM 2008.) Suomessa 2000-luvun terveyspolitiikkaa on linjannut Terveys 2015 ohjelma, jossa yhtenä tavoitteena on lasten terveydentilan paraneminen, hyvinvoinnin lisääntyminen ja turvattomuuteen liittyvien oireiden ja sairauksien väheneminen (STM 2001). Muissa maamme terveyspoliittisissa strategioissa tavoitteina on vähentää lasten ja lapsiperheiden pahoinvointia, syrjäytymistä ja terveyden eriarvoisuutta.(valtioneuvoston kanslia 2007, OPM 2007, STM 2008a).

5 5 2.1 Lastenneuvolan suositukset Lastenneuvolan työtä keskeisesti ohjaava lastenneuvolaopas julkaistiin vuonna Siinä on suositukset kunnille lastenneuvolatoiminnan kehittämiseksi osana kunnan peruspalveluja. Lastenneuvolaoppaan sisältämät tavoitteet, tehtävät ja toimintaperiaatteet perustuvat terveyspoliittisiin kannanottoihin, tutkimustuloksiin, käytännön kokemuksiin sekä eettisiin säädöksiin ja suosituksiin. Lastenneuvolan yleisenä tavoitteena, että lasten fyysinen ja psyykkinen terveys sekä perheiden hyvinvointi paranevat varsinkin erityistä tukea tarvitsevissa perheissä, jolloin perheiden väliset terveyserot kaventuvat. Toisena yleistavoitteena on, että seuraavan sukupolven terveyden ja vanhemmuuden voimavarat ovat paremmat kuin nykyisen. (STM 2004.) Lastenneuvolan tehtävät ovat jaettu lasten ja perheen, terveyskeskusten sekä kunnan ja yhteiskunnan tasoille. Lasten ja perheen tasolla lastenneuvolan tehtävänä on muun muassa mahdollistaa vanhemmille ajantasaiseen ja tutkimukseen perustuvan tiedon saaminen lapseen, perheeseen ja näiden terveyttä edistämiseen liittyvistä tekijöistä kullekin vanhemmalle soveltuvalla tavalla. Lisäksi vanhempia tulisi tukea vanhemmuudessa ja parisuhteessa. Terveyskeskuksen tasolla lastenneuvolan tehtävänä on muun muassa perehtyä vastuualueensa kuuluviin perheisiin ja heidän elinoloihin. Lisäksi terveyskeskuksissa tulisi seurata ja arvioida säännöllisesti neuvolatoiminnan tuloksia, toimintaprosesseja ja edellytyksiä sekä kehittää aktiivisesti neuvolapalveluja ja henkilökunnan ammattitaitoa. Kunnan ja yhteiskunnan tasolla lastenneuvolan tehtävänä on muun muassa tuntea kunnan lapsiperheiden palvelut ja perheitä koskeva suunnittelu ja päätöksenteko sekä tarvittaessa vaikuttaa niihin. Lastenneuvolan toimintaa ohjaavia periaatteina puolestaan ovat perhe- ja asiakaslähtöisyys, yhteisöllinen terveyden edistäminen sekä laadukas ja vaikuttava neuvolatyö. Lastenneuvolaoppaassa on määritelty myös konkreettisesti neuvolatyön sisällöt ja menetelmät lasten ja heidän perheidensä arjen tukemiseksi sekä lastenneuvolatoiminnan organisointiin liittyvät resurssi- ja hallinnointiasiat. (STM 2004.) Lastenneuvolatyöhön liittyviä ohjeita on julkaistu myöhemmin Lastenneuvola-oppaan ilmestymisen jälkeen. Ne tukevat omalta osaltaan lastenneuvoloiden näyttöön perustuvan hoitotyön kehittämistä.

6 6 2.2 Ohjeistukset äitiysneuvolatoimintaan Laajasti äitiyshuoltoa koskevat viimeisimmät suositukset ovat vuodelta Tuolloin Stakesin perhesuunnittelun ja äitiyshuollon asiantuntijaryhmä julkaisi suositukset seulontatutkimuksista sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöstä ja työnjaosta äitiyshuollossa. Henkilöstöresursseista siinä ei ole mainintaa. Äitiyshuollon tavoitteeksi asetettiin tulevien vanhempien terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä auttaa heitä suhtautumaan myönteisesti perhe-elämään ja perheen asemaan yhteiskunnassa. Äitiyshuollon ydintehtäväksi määriteltiin odottavan äidin, sikiön, vastasyntyneen ja perheenjäsenten parhaan mahdollisimman terveyden turvaaminen. Toiminnan tavoitteina olivat raskaudenaikaisten häiriöiden ehkäisy, häiriöiden varhainen toteaminen ja sujuva hoitoon ohjaaminen, tehokas hoito ja kuntoutus, hyvä synnytyksen hoito ja vastasyntyneestä huolehtiminen sekä perheen tukeminen sairauden tai vamman kohdatessa. Suosituksessa oli myös vaatimus näyttöön perustuvasta hoitotyöstä, kun äitiyshuollon työn toivottiin perustuvan luotettavaan tietoon ja toteutettavan tehokkaasti annettujen voimavarojen turvin. Äitiysneuvoloiden työmuodoiksi määriteltiin terveystarkastukset seulontoineen, henkilökohtainen ohjaus ja perhevalmennus. Erikoissairaanhoidon tehtävänä oli puolestaan vastata raskauden ajan ongelmien ja sairauksien tutkimuksista ja hoidoista sekä synnytyksistä. (Viisainen 1999.) Kansanterveystyössä tehtävää äitiysneuvolatoimintaa koskevat 2000-luvulla julkaistut suositukset ovat hajallaan erilaisissa asiakirjoissa. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa (STM 2007) julkaistiin vuosille suuntaviivat seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämistyölle sekä sen johtamiselle, palvelurakenteelle, toimintatavoille ja osaamisen kehittämiselle. Siinä raskauden, synnytysten ja synnytyksen jälkeisen hoidon tavoitteeksi on asetettu äidin, syntyvän lapsen ja koko perheen hyvinvoinnin varmistaminen sekä tutkimustietoon perustuvien hoitokäytäntöjen juurruttaminen. Raskaana olevien naisten ja perheidensä hoidon tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset on laadittu muun muassa perhevalmennukseen, imetysohjaukseen, synnytyssuunnitelman laatimiseen, synnytyspelon käsittelyyn sekä ylipainoisten, tupakoivien ja päihteitä käyttävien äitien hoitoon. Toimintaohjelmassa huomioidaan äitiysneuvolan asiakasryhmästä hyvin nuoret ja iäkkäät synnyttäjät, joilla on kohonnut riski oman terveyden ja myös sikiön kehityksen kannalta. Tästä syystä alle 17-vuotiaiden ja yli 40-vuotiaiden raskauksia olisi seurattava tavallista tarkemmin. Erityisseurantaa saattavat tarvita myös naiset, joiden raskaus on alkanut lapsettomuushoitojen tuloksena. Eräs tärkeä erityisryhmä ovat myös äidit, joilla on mo-

7 7 nisikiöraskaus. Monikkoraskaus on riskiraskaus, joka aiheuttaa aina sekä psyykkisiä, taloudellisia että myös sosiaalisia haasteita ja usein myös ongelmia, joissa monikkoperheet tarvitsevat tukea. Toimintaohjelmassa on myös määritelty tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset keskenmenopotilaiden jälkitarkastukseen ja psykososiaaliseen tukeen.(stm 2007.) Toimenpide-ehdotukset raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoidon varmistamiseksi julkaistiin vuonna 2009 (STM 2009). Siinä kuvataan palveluiden nykytilaa ja tehdään ehdotukset raskaana olevien päihteitä käyttävien naisten tilanteen parantamiseksi. Selvityksessä painotetaan päihdeongelmien ennaltaehkäisyä ja yleisen tietoisuuden lisäämistä alkoholin ja muiden päihteiden haitoista sikiölle ja lapsille sekä varhaisen puuttumisen tärkeyttä neuvolatyössä. Siinä myös vaaditaan neuvoloihin yhtenäisiä toimintaohjeita. Esimerkiksi päivitettävään äitiysneuvolaoppaassa tulisi olla ohjeistus nollatoleranssista alkoholin suhteen. Lisäksi äitiysneuvoloita varten olisi laadittava kirjalliset kriteerit, milloin äiti tulee lähettää erikoissairaanhoitoon äitiyspoliklinikalle (mm. Huume-alkoholi-lääke-poliklinikka eli HAL-pkl) Äitiysneuvoloissa päihteet, erityisesti alkoholi, olisi otettava puheeksi kaikkien lasta odottavien asiakkaiden kanssa mahdollisimman varhain. Lisäksi äitiysneuvolapalveluissa tulisi aktiivisesti tukea päihteitä käyttävän äidin päihteiden käytöstä pidättäytymistä. Selvityksessä on myös ehdotukset tuesta, joka tulisi antaa äitiysneuvolapalveluiden ulkopuolelle jääville ja jättäytyville äideille, jotta he hakeutuisivat äitiysneuvoloiden asiakkaiksi. (STM 2009.) Raskaana olevien varhaisraskauden yleisestä ultraäänitutkimuksesta sekä sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnasta säädettiin vuoden 2007 alussa voimaan tulleella valtioneuvoston asetuksella (1339/2006). Uudet ohjeet sikiöseulonnoista julkaistiin vuonna Niiden tarkoituksena on yhtenäistää seulontojen toteuttamista ja parantaa asiakkaiden neuvontaa. (STM 2009.) Tartuntatautien raskaudenaikaisesta seulonnasta säädetään erikseen sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella (421/2004 ja 726/2006). Lastenneuvola lapsiperheiden tukena oppaassa (STM 2004) on myös ohjeita, joita voidaan soveltaa äitiysneuvolatyössä esimerkiksi kotikäynnit. Imetystä koskevat suositukset sisältyvät imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositukseen (Hasunen ym. 2004). Selvitys isien ja isyyden tukemiseksi äitiys- ja lastenneuvoloissa puolestaan antaa viitteitä siitä, miten isyyttä tulisi tukea neuvoloissa (STM 2008). Muutoin Suomessa äitiysneuvolatoimintaa on selvitetty aikaisemmin muun muassa vuonna Tuolloin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattijärjestö Tehy selvitti, miten Suomen äi-

8 8 tiyshuolto toimi sekä miten koulutuksessa ja palvelurakenteessa tapahtuneet tuon aikakauden muutokset näkyivät (Pokki & Markkanen 1998). Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan resursseja ja tilannetta Suomessa on tarkasteltu 2000-luvuilla muutamilla erillistutkimuksilla ( ks. Varjoranta ym. 2004, Hakulinen-Viitanen ym. 2005). 3 NYKYINEN ÄITIYSNEUVOLATOIMINTA SUOMESSA JA ESIMERKKEJÄ ULKO- MAILTA Suomessa palveluja on saatavissa 805 äitiysneuvolasta. Niissä asioi lähes äitiä mahdollisine puolisoineen. (Hakulinen-Viitanen ym ) Tuoreimman raportin mukaan vuonna 2006 äitiysneuvolassa kokopäivätoimisten terveydenhoitajien asiakasmäärissä oli vaihtelua. Vaihteluväli oli raskautta (7-165 synnytystä) kokopäiväisesti toimivaa terveydenhoitajaa kohden. Kokopäiväisesti toimivaa terveydenhoitajaa tai kätilöä kohden raskaana olevien naisten keskiluku oli 82 ja synnytyksien vastaava luku oli 72 vuodessa. Puolet terveyskeskuksista oli välillä raskautta (58-91 synnytystä) /kokopäivätoiminen kätilö tai terveydenhoitaja.(hakulinen-viitanen ym ) Viimeisissä äitiyshuollon resursseja koskevassa suosituksessa tavoitteena on enintään 80 raskaana olevaa naista vuodessa yhtä täysipäiväistä terveydenhoitajaa kohden (Lääkintöhallitus 1988, Sormunen ym. 2001). Suosituksen mukainen tilanne oli 61 % terveyskeskuksissa vuonna 2006 (Hakulinen-Viitanen ym. 2008). Viimeisin äitiysneuvolassa toimivien lääkäreiden työpanosta koskeva suositus on 800 odottavaa äitiä yhtä kokopäivätoimista lääkäriä kohti (Lääkintöhallitus 1988). Kokopäivätoimisten lääkäreiden asiakasmäärissä äitiysneuvoloissa oli isoja vaihteluja vuonna Kokopäivätoimista lääkäriä kohden laskettujen tunnuslukujen keskiluku oli 700 raskautta (650 synnytystä). Puolet terveyskeskuksista oli välillä raskautta ( synnytystä) kokopäiväisesti toimivaa lääkäriä kohden. (Hakulinen-Viitanen ym ) Terveydenhoitajien ensisynnyttäjille tekemien määräaikaistarkastusten vähimmäismääräksi suositellaan käyntiä, joihin sisältyy kaksi käyntiä synnytysten jälkeen (Viisainen 1999). Tuoreimman selvityksen mukaan vuonna 2006 käyntien määrä vaihteli välillä Lähes neljäsosassa terveyskeskuksia ensisynnyttäjät kävivät terveydenhoitajan vastaanotolla 11 kertaa. Puolessa terveyskeskuksista suunniteltuja tarkastuksia tehtiin Vähintään suosituksen mu-

9 9 kaiset käynnit toteutuivat 79 %:ssa terveyskeskuksia. Ensisynnyttäjien synnyttäjien jälkeiset käynnit vaihtelivat nollasta kolmeen. Vähintään suositusten mukaisesti käynnit toteutuivat 25 %:ssa terveyskeskuksia. (Hakulinen-Viitanen ym ) Terveydenhoitajien uudelleensynnyttäjille tekemien määräaikaistarkastusten määrä on suositusten mukaan 9-13 käyntiä, joihin sisältyy kaksi synnytyksen jälkeistä käyntiä (Viisainen 1999). Kaikissa terveyskeskuksissa käynnit toteutuivat vähintään suositusten mukaisesti (vaihtelu 7-16) ja yli puolessa terveyskeskuksia tarkastuksia tehtiin Synnytyksen jälkeen vähintään suositusten mukaisesti käynnit toteutuivat 22 %:ssa terveyskeskuksia. Äitiysneuvolatyön suosituksissa ehdotetaan ensi- ja uudelleensynnyttäjille kolmea raskaudenaikaista ja yhtä synnytyksen jälkeistä lääkärintarkastusta (Viisainen 1999). Hakunen-Viitasen ym. (2008) tekemään selvitykseen osallistuneissa terveyskeskuksissa ensisynnyttäjät kävivät lääkärin tekemässä määräaikaisessa terveystarkastuksessa yleensä kolme kertaa raskauden aikana (vaihtelu 1-5). Suositus toteutui 83 %:ssa terveyskeskuksia kuten myös vuonna Synnytyksen jälkeen lääkärintarkastuksia oli yleensä yksi (vaihtelu 0-2). Käynnit toteutuivat vähintään suositusten mukaisesti 96 %:ssa vastanneista terveyskeskuksista. (Hakulinen-Viitanen ym ) Neuvolatyöryhmä kartoitti kansainvälisiä selvityksiä eri maiden äitiyshuollonhenkilöstöresursseista. Tutkimuksia oli saatavilla varsin niukasti ja sitä ei voinut suoraan soveltaa suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään. Maailman Terveysjärjestöllä (WHO) on maailmanlaajuiset, näyttöön perustuvat perinataalihoidon periaatteet (Liite 1) ja suositukset (ks. Chalmers ym. 2001, STM 2007), jotka eri maiden äitiyshuoltojen tulisi huomioida toiminnassaan. Esimerkiksi Ruotsissa on kätilöjohtoinen äitiysneuvola. Siellä ensi- että uudelleensynnyttäjät kävivät 1990-luvun alusta lähtien äitiysneuvolassa kätilön ja lääkärin vastaanotoilla yhteensä 16 kertaa luvun aikana käyntikertoja vähennettiin 13:een. Tämän jälkeen Socialstyrelsen suositti käyntimääriksi ensisynnyttäjille 9 käyntiä ja uudelleensynnyttäjille 7-8 käyntiä. Kun rutiinitarkastusten määrää vähennettiin, vapautui resursseja lisääntyneen riskin synnyttäjien hoitoon. Toimintatapojen muutos lisäsi mahdollisuuksia tarjota kätilöiden antamaa ehkäisyneuvontaa (Socialstyrelsen 2001). Äitiysneuvoloiden määrä Ruotsissa oli vuonna 2004 hieman alle 500 yli synnyttäjää kohti (Arbetsgruppen för kvalitetssäkringi Mödrahälsovården 2004). Iso-Britanniassa puolestaan on viime vuosina kehitetty voimakkaasti äitiyshuollon ohjeistuksia muun muassa normaalin synnytyksen edistämiseksi. Kätilöiden suositellaan hoitavan 28 (vaih-

10 10 teluväli 25-35) synnyttäjää vuodessa. Tuolloin kätilö hoitaa naisen raskauden, synnytyksen ja postnataaliajanjakson. (kätilö Mervi Jokisen suullinen tiedonanto ) 4 PÄÄTELMIÄ JA TOIMINTAEHDOTUKSET ÄITIYSNEUVOLATOIMINTAAN Neuvolatyöryhmässä päädyttiin siihen, että asiakasmääräsuositusten perustaksi tarvitaan vielä lisää tutkimusta äitiysneuvolan toiminnan sisällöistä ja niiden vaikuttavuudesta. Vastaavaan johtopäätökseen oli tullut Sormunen kumppaneineen selvittäessään äitiyshuollon henkilöstöresursseja 2000-luvun alussa (Sormunen ym. 2001). Lisäksi tulisi tarkastella, miten äitiysneuvoloissa pystytään vastaamaan esimerkiksi seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen kehittämishaasteisiin. Raskaana olevien naisten ja heidän perheidensä hoito vaatii yhtenäiset valtakunnalliset, päivitetyt suositukset, jotta hoitotyö olisi yhtenäistä ja laadukasta. Toisaalta näyttöön perustuvan hoitotyön kehittämiseksi Suomessa tarvitaan lisää tutkimusta äitiysneuvolatoiminnan järjestämistavoista ja niiden toimivuudesta. (ks. Hemminki & Gissler 2007). Neuvolatyöryhmässä arvioitiin henkilöstöresurssit käytännön kokemusten perusteella, mutta ne eivät ole luotettavat valtakunnallisten suositusten pohjaksi. (ks. Neuvolaryhmän toimintaehdotukset) Kaiken kaikkiaan Suomessa terveysviranomaisten tulisi ottaa selkeästi kantaa siihen, mikä äitiysneuvoloiden rooli on kansanterveystyössä. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelman julkaiseminen antoi viitteitä siitä, että kansalaisten seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämistä pidetään tärkeänä. Tällöin kansanterveystyössä äitiysneuvoloilla ja ylipäätään seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluilla olisi merkittävä rooli perheiden hyvinvoinnin edistäjinä. Neuvolatyöryhmän toimintaehdotukset: - tutkimustietoa äitiysneuvoloiden toiminnan laadusta ja vaikuttavuudessa tarvitaan, jolloin esimerkiksi henkilöstöresurssien minimista ja maksimista voidaan määritellä realistisesti - käytännön kokemuksen perusteella arvio resursseista äitiysneuvolassa: enintään 80 synnytystä/kokopäivätoiminen kätilö/terveydenhoitaja kun synnyttäjien määrä noin 80 /hoitaja, silloin voidaan järjestää erilaisia pien- ja vertaistukiryhmiä esimerkiksi imetyksen tukemiseksi sekä perhe- ja synnytysvalmennuksia, joissa sisältöinä synnytys, lapsenhoito, vanhemmuuden tukeminen, pa-

11 11 risuhteen muutokset ja isyyden tukeminen (isäryhmät). Raskausaika on otollinen aika saada pariskunnat liikkeelle ja tähän ajanjaksoon tulisi neuvolankin panostaa. Jälkitarkastuksessa tulisi varata aikaa seksuaali- ja ehkäisyneuvontaan. minimimäärä: jos hoitajan työn sisältönä ovat joukkotarkastukset ja perhesuunnittelu, tällöin raskaana olevien naisten lukumäärä asiakkaina voi olla vähäisempi. Käytännössä kokeiluna esim. pienillä paikkakunnilla n. 50 synnytystä vuodessa, kun kätilö-th:n toimenkuvaan kuuluu naisten joukkotarkastukset ja perhesuunnittelu - äitiysneuvolatoiminnan kehittäminen siten, että huomioidaan systemaattisesti matalan ja korkean riskin synnyttäjät vrt. Ruotsi. Suomessa Ruotsin mallia todennäköisesti toteutetaan hiljaisena käytäntönä. Esim. kokenut kätilö voi sopia asiakkaansa kanssa nykysuosituksia vähäisempiä käyntikertoja äitiysneuvolaan, jos asiakkaan raskaus sujuu hyvin - äitiysneuvolan osaamisen vahvistaminen siten, että perusterveydenhuollossa pystytään hoitamaan normaalit raskaudet ja seulomaan riskiraskaudet. Erikoissairaanhoidon äitiyspoliklinikan palvelujen keskittäminen riskiraskauksien yhdessä perusterveydenhuollon kanssa - kätilöiden terveyden edistämisen työn näkyväksi tekeminen: terveyden edistämisen asiantuntijuus osa myös kätilökoulutuksen saaneen hoitajan arkea esimerkiksi gestaatiodiabeteksen seulonnat (sisältää myös terveysneuvonnan) - kätilötyön näkyväksi tekeminen raskaana olevien naisten hoidossa. Esimerkiksi kätilöiden opetussuunnitelmissa seksuaali- ja lisääntymisterveyden opetusta 100 op ja terveydenhoitajien opetuksessa 20 op -> kätilöillä teoreettinen osaaminen vahvana pohjana äitiysneuvolatyöhön ja seksuaaliterveysneuvontaan (perusterveydenhuolto) - äitiysneuvolatoiminnan näkyväksi tekeminen siten, että terveyspoliittiset linjausten toimenpide-ehdotukset kohdentuvat myös äitiysneuvolatoiminnan kehittämiseen yhdessä lastenneuvolan palvelujen kanssa. Esim. valtakunnallinen äitiysneuvolaopas - tutkimustietoa erilaisista tavoista järjestää äitiysneuvolatoiminta tarvitaan, esimerkiksi naistenneuvola vs. hyvinvointineuvola

12 12 - äitiysneuvolatoiminnan tilastoinnista tilastoinnissa tulisi näkyä raskaana olevien määrä/kätilö th synnyttäjämäärän lisäksi tarve raskaana olevien tarkempaan tilastointiin esim. keskenmenot, muualle muuttaneet, kokonaan itse hoidettu

13 13 5 LÄHTEET Arbetsgruppen för kvalitetssäkring i Mödrahälsovården (red.) Nationell sammanställning av årsrapporter för mödrahälsovård. Sverige. Chalmers, B., Mangiaterra, V. & Porter, R WHO Principle of perinatal care: the essential antenatal, perinatal, and postpartum care course. Birth 28 (3), Gissler, M., Meriläinen, J., Vuori, E. & Hemminki, E Register based monitoring shows decreasing socioeconomic differences in Finnish perinatal health. Journal of Epidemiology and Community Health 57 (6), Hakulinen-Viitanen, T., Pelkonen, M. & Haapakorva, A Äitiys- ja lastenneuvolatyö Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriö, selvityksiä 22. Helsinki. Hakulinen-Viitanen, T., Pelkonen, M., Saaristo, V. Hastrup, A. & Rimpelä, M Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta Tulokset ja seurannan kehittäminen. Stakesin raportteja 21/2008. Helsinki: Valopaino Oy. Hasunen, K., Kalavainen, M., Keinonen, H., Lagström, H., Lyytikäinen, A., Nurttila, A., Peltola, T. & Talvia, S Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11. Helsinki. Hemminki, E. & Gissler, M Äitiysneuvolat naistenneuvoloiksi vai hyvinvointineuvoloiksi? Internet-osoitteessa: Luettu Häggman-Laitila, A Families Experiences of Support Provided by Resource-Oriented Family Professionals in Finland. Journal of Family Nursing 11 (3), Hänninen, P., Luomaranta, H., Korhonen, R., Peltohaka, L. & Ängeslevä, M Äitiysneuvolatoiminta näkymätöntä kansanterveystyötä perusterveydenhuollossa? Kätilölehti 114 (2), Kansanterveyslaki 1972/66 Kansanterveyslaki 2005/928 Kätilö Mervi Jokisen suullinen tiedonanto Lääkintöhallitus Äitiyshuolto terveyskeskuksissa. Lääkintöhallituksen ohjekirje nro 2/1988. Dno 653/02/86. Helsinki.

14 14 Opetusministeriö Lapsi ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Tulevaisuus velvoittaa, tämä päivä ratkaisee. Pääministeri Matti Vanhasen II hallitus. Opetusministeriön julkaisuja 41, Helsinki. Pokki, H. & Markkanen, K Lapsenpäästäjiä ja viisaita vaimoja: selvitys äitiyshuollosta terveyskeskuksissa ja synnytyssairaaloissa. Tehy ry. Sarja B. Selvityksiä 4/1998. Helsinki: Tehy. Sormunen, S., Koponen, P. & Hemminki, E Terveydenhoitajien ja kätilöiden käsityksiä koulutuksen ja nykyisen työn vastaavuudesta. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 38 (3), Sosiaali- ja terveysministeriö Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 kansanterveysohjelmasta. Sosiaali- ja terveysministeriö, julkaisuja 4. Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriö Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Sosiaali- ja terveysministeriö, oppaita 14. Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriö Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen. Toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriö, julkaisuja 17. Helsinki. Socialstyrelsen 2001 Övergripande kvalitetsindikatorer inom hälso- och sjukvården. Socialstyrelsens förslag. Sverige. Sosiaali- ja terveysministeriö Isien ja isyyden tukeminen äitiys- ja lastenneuvoloissa. Sosiaali- ja terveysministeriö, selvityksiä 24. Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2008a. Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriö, julkaisuja 16. Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriö Raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoidon varmistaminen. Työryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriö, selvityksiä 4. Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriö Sikiön poikkeavuuksien seulonta. Seulonta-asetuksen täytäntöönpanoa tukevan asiantuntijaryhmän muistio. Sosiaali- ja terveysministeriö, selvityksiä 1. Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus rokotuksista ja tartuntatautien raskaudenaikaisista seulonnasta. Asetukset 421/2004 ja 726/2006. Valtioneuvoston asetus seulonnoista 1339/2006 Valtioneuvoston kanslia Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma. Helsinki. Internet osoitteessa Varjoranta, P., Pirskanen, M., Hakulinen, T. & Haapakorva, A Äitiys- ja lastenneuvolatyö Itä-Suomen läänissä Sosiaali- ja terveysministeriö, selvityksiä 4. Helsinki. Viisainen, K. (toim.) Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa. Stakes oppaita 34. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy

15 15 6 LIITTEET WHO on julkaissut hyväksymänsä maailmanlaajuiset perinataalihoidon periaatteet (Taulukko 6.1) ja suositukset (WHO 1996, 2003). Taulukko 6.1. WHO:n hyväksymät perinataalihoidon periaatteet Periaate/ Sisältö 1. Normaalin raskauden ja synnytyksen hoidossa on vältettävä medikalisaatiota. Hoito on toteutettava minimimäärällä interventioita ja hoidossa on käytettävä mahdollisuuksien mukaan mieluummin vähän kuin paljon teknologiaa. 2. Hoidossa on käytettävä tarkoituksenmukaista teknologiaa. Tarkoituksenmukaisella teknologialla tarkoitetaan toimintojen kokonaisuutta, johon kuuluvat menetelmät, tekniikat, varustus ja muut välineet, joita sovelletaan tietyn ongelman ratkaisemiseen. Tällä periaatteella pyritään vähentämään teknologian ylikäyttöä tai monimutkaisen teknologian käyttöä silloin, kun yksinkertaisempi menetelmä riittäisi tai voisi olla paras. 3. Hoidon on perustuttava näyttöön. Näyttöön perustuva hoito tarkoittaa parhaan saatavilla olevan tutkimusnäytön ja satunnaistettujen prospektiivisten tutkimusten tuottaman tiedon käyttöä aina kun se on mahdollista ja sopivaa. 4. Hoidon on oltava porrastettu tarkoituksenmukaisesti. Hoidon on perustuttava tehokkaaseen järjestelmään, jossa perusterveydenhuollosta lähetetään tarvittaessa erikoissairaanhoitoon. 5. Hoidon on oltava moniammatillista. Hoitoon osallistuvat kätilöt, synnytyslääkärit, neonatologit, sairaanhoitajat, perhe- ja synnytysvalmennusta pitävät henkilöt sekä sosiaalialan ammattilaiset. 6. Hoidon on oltava kokonaisvaltaista. Hoidossa on otettava huomioon naisten, lasten ja perheiden älylliset, emotionaaliset, sosiaaliset ja kulttuuriset

16 16 tarpeet, ei vain biologinen hoito. 7. Hoidon on oltava perhekeskeistä. Naisen ja vastasyntyneen tarpeiden lisäksi hoidon tulee kohdistua naisen partneriin, lähiomaisiin ja ystäviin. 8. Hoidon on oltava kulttuurin huomioivaa. Hoidossa tulee ottaa huomioon sekä sallia kulttuurisia variaatioita asiakkaiden odotuksissa. 9. Naisten on saatava osallistua hoitoaan koskevaan päätöksentekoon Hoidossa on kunnioitettava naisten yksityisyyttä, arvokkuutta ja luottamuksellisuutta. - Lähde: Chalmers ym. (2001)

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten terveysseuranta Suomessa

Lasten ja nuorten terveysseuranta Suomessa Lasten ja nuorten terveysseuranta Suomessa Ylilääkäri Tiina Laatikainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL Kansanterveyspäivä 15.1.2009 Mihin terveysseurantaa tarvitaan? Tuottamaan hyödyllistä tietoa

Lisätiedot

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa Keskeisiä tuloksia Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa RutiiNiksi -hankkeessa (2011 2013) tutkittiin ja arvioitiin äitiys- ja lastenneuvoloissa käytettyjä

Lisätiedot

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Hiiden alueen hyvinvointiseminaari 30.8.2007 31.8.2007

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA

PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA N YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle AURAN JA KUNNISSA 2019 2021 Päivitetty 20.3.2019 Sisällys 1.

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/ (6) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/ (6) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/2013 1 (6) 1061 Valtuutettu Sari Näreen toivomusponsi kiertävän neurologin vakanssista HEL 2012-017407 T 00 00 03 Päätös päättää merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Äitiysneuvolat naistenneuvoloiksi vai hyvinvointineuvoloiksi?

Äitiysneuvolat naistenneuvoloiksi vai hyvinvointineuvoloiksi? Äitiysneuvolat naistenneuvoloiksi vai hyvinvointineuvoloiksi? Elina Hemminki ja Mika Gissler Mitä äitiysneuvolat ovat? Suomen kielessä äitiysneuvoloilla tarkoitetaan paitsi paikkaa, jossa raskaudenaikainen

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 18.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 ÄITIYSNEUVOLA 4 LASTENNEUVOLA......6

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Oulu 17.6.2010 Erikoissuunnittelija Arja Hastrup Neuvolatoiminta Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto

Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto Terveydenhoitajan ammatillinen osaaminen ja asiantuntijuus Ammatillisen osaamisen

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:

Lisätiedot

Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma

Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma 2017-2021 Imetys 10 kunnassa Jyväskylä 16.3.2017 Vieraileva tutkija Kirsi Otronen 21.03.2017 Kirsi Otronen 1 WHO:n uusi suositus v.2025 mennessä 50% lapsista olisi

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne

Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 8.3.2012 1 Ohjeistus Hakulinen-Viitanen T,

Lisätiedot

Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta

Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta :nykytila ja tulevaisuuden tarpeet Perheeksi monitoimijuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille

Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018 2022 Kirsi Otronen 8.3.2018 7.3.2018 Kirsi Otronen 1 Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018 2022 Painettuna THL:n

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45

Lisätiedot

Green Care nyt ja tulevaisuudessa

Green Care nyt ja tulevaisuudessa Green Care nyt ja tulevaisuudessa KATRIINA SOINI, ERIKOISTUTKIJA, MTT, TALOUSTUTKIMUS GREEN CARE PÄIVÄT KUORTANE 17.-18.9.2014 Outline Green Care Suomessa nyt: miten tähän on tultu? Green Care:n mahdollisuudet

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Suomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina

Suomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina Suomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina 2019 2023 Suomi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallimaaksi Suomalaisessa terveyspolitiikassa painotetaan

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä

Lisätiedot

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen?

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Marjaana Pelkonen 15.10.2008 Pelkonen, ylitarkastaja etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa Asetuksen

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan ehdotuksen pääpiirteet Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä Perhe ja sosiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herola Perhekeskus palvelumallina seminaari 28.8.2008 Nurmijärven

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto

Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto HYVINKÄÄN KAUPUNKI Asukkaita 46000 Perusturva, jossa mm Koti- ja laitospalvelut

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta

Lisätiedot

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Uusi isyyslaki - koulutustilaisuus Marjaana Pelkonen 6.10.2015 6.10.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Tuovi Hakulinen,

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Kainuun sote. Perhekeskus

Kainuun sote. Perhekeskus Kainuun sote Perhekeskus Perheiden hyvinvointi on meille tärkeintä. Neuvolatoiminta Neuvolapalvelut ovat kuntalaisille maksuttomia. Neuvolan laajat terveystarkastukset tarjoavat perheille tilaisuuden keskustella

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos

Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Varhain vanhemmaksi. Käytännön tyyppi Palvelukäytäntö. Käytännön alue Äitiysneuvola, sosiaalitoimi, perhetyö

Varhain vanhemmaksi. Käytännön tyyppi Palvelukäytäntö. Käytännön alue Äitiysneuvola, sosiaalitoimi, perhetyö Varhain vanhemmaksi Käytännön tarkoitus Varhain vanhemmaksi toimintamallissa äitiysneuvolan terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä ja raskaana oleva nuori kumppaneineen tapaavat yhteisvastaanotolla normaalin

Lisätiedot

Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille

Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille Opas on kehitetty Laurea ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä syksyllä 2012 Tekijät: Tia Luoto ja Mira Ponkilainen Sisällys Esipuhe

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 17.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Kuusi kymmenestä vanhemmasta koki, että perheellä ei ole

Lisätiedot

Laajoista terveystarkastuksista hyötyvät sekä perheet että neuvolahenkilöstö ammattilaisten kokemuksia

Laajoista terveystarkastuksista hyötyvät sekä perheet että neuvolahenkilöstö ammattilaisten kokemuksia TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 33 MARRASKUU 207 Päälöydökset Pieni osa raskaana olevista ja alle kouluikäisistä lapsista ja heidän perheistään jää edelleen ilman laajaa terveystarkastusta. Äitiys- ja lastenneuvolan

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

VARHAIN VANHEMMAKSI. - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10.

VARHAIN VANHEMMAKSI. - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10. VARHAIN VANHEMMAKSI - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10.2010 th Mirja Lanne TYÖSKENTELYJAKSON AIHE JA TAVOITTEET

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Toimintamalli kohti terveempiä ja toimivampia tiloja

Toimintamalli kohti terveempiä ja toimivampia tiloja Toimintamalli kohti terveempiä ja toimivampia tiloja Sisäilmastoseminaari Helsinki, 14.3.2019 Marika Paavilainen Hankejohtaja, Terveet tilat 2028 ohjelma Valtioneuvoston kanslia Terveet tilat 2028 -ohjelma

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan seminaari 23.-24.4.2009. Marjatta Kihniä Lääninlääkäri Lapin lääninhallitus

Mielekkäästi tulevaan seminaari 23.-24.4.2009. Marjatta Kihniä Lääninlääkäri Lapin lääninhallitus Mielekkäästi tulevaan seminaari 23.-24.4.2009 Marjatta Kihniä Lääninlääkäri Lapin lääninhallitus Toimintaympäristön muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta Autio Eva

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta Autio Eva Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta 22.9.2017 Autio Eva Opiskeluhuolto sisältää koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon

Lisätiedot

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Terveydenhoitajapäivät 30.1.2014 Marjaana Pelkonen 24.2.2014 Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa

Lisätiedot

Palvelukuvaus: Äitiys-ja lastenneuvolatyö perhekeskuksessa. Lanupe

Palvelukuvaus: Äitiys-ja lastenneuvolatyö perhekeskuksessa. Lanupe Palvelukuvaus: Äitiys-ja lastenneuvolatyö perhekeskuksessa Lanupe 27.9.2018 Työryhmän jäsenet Pj Eliisa Roine, palvelupäällikkö, Porvoo Jarna Elomaa, terveyden edistämisen esimies, Hyvinkää Tiina Hyppänen,

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot