Robottikäsi tervehtii. Eurovaalien jälkipyykki. Vakka-Suomen insinöörejä. Eri sukupolvet työpaikoilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Robottikäsi tervehtii. Eurovaalien jälkipyykki. Vakka-Suomen insinöörejä. Eri sukupolvet työpaikoilla"

Transkriptio

1 Robottikäsi tervehtii Vakka-Suomen insinöörejä Eurovaalien jälkipyykki Eri sukupolvet työpaikoilla

2 Sisällys 4/ Mercerds-Benzejä ja lannoitetta 14 Arktisen meren valloitus 16 Suunnittelusta mieliammatti 18 Yhteishenkeä ja työhyvinvointia 20 EU:n työskentelylle haasteita 21 Yhteinen EU-kampanja kannatti 22 Robotiikasta tulevaisuus 24 Ammatiltaan hakkeri 26 Koodi tulee kouluihin 34 Edustajakokouksessa vaihdoksia 36 Liitto viestii sähköpostilla 38 Jäsenedut yhdeltä luukulta 43 Kanailu sopii insinöörille VAKIOT 3 Pääkirjoitus 4 Bittikattaus 9 Puheenjohtajan palsta 17 Kolumni 28 Tutkittua 30 Oikeutta 32 Opiskelijat 42 Jäsenpiste KANNEN KUVA: Annika Rauhala Ohjelmointi peruskoulu oppeihin s. 26 2

3 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaistenjärjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Osoite Ratavartijankatu 2, Helsinki PUHELINVAIHDE PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Ilona Mäenpää TOIMITTAJA Kirsi Tamminen VERKKOTIEDOTTAJA Minna Virolainen TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2014 / 21.8., 25.9., 6.11., TARKASTETTU LEVIKKI kpl ( ) Painos OSOITTEENMUUTOKSET puh PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO ILMOITUSHINNAT Sivu /2 sivu /4 sivu TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja Rajansa kaikella Tampereen yliopistossa hiljan tarkastettu väitöskirjatutkimus vahvistaa oikeaksi sen, mistä työmarkkinajärjestöt ovat pitkään puhuneet. Uudet työn tekemisen muodot ovat vähitellen nakertamassa oman ajan ja työajan välistä rajaa. Työtä tehdään edelleen eniten työpaikalla, mutta välineiden kehittyessä ja työn sisällön muuttuessa moni huomaa hoitavansa työasioita missä vain ja milloin vain. Työajan rajan hämärtyminen ei välttämättä ole huono asia, jos asia hoidetaan oikein. Joustavampi työ voi olla myös oikeus, mutta se edellyttää, että tekijä kykenee laittamaan työn tekemiselle rajat. Valitettavasti todellisuus ei ole näin ruusuinen; monen kohdalla rajan hämärtyminen tarkoittaa työpäivien venymistä, työpaineiden hiipimistä kotiin, kirjaamattomia ylitöitä ja niin edelleen. Aina vika ei ole työnantajassa; työntekijä ei vain malta olla selaamasta työsähköposteja iltaisin tai viikonloppuisin. Haluamme tai emme, erilainen joustavuus on tullut työelämään jäädäkseen. Kysymys on siitä, miten me sitä hallitsemme. Uuden opettelemista vaaditaan niin yrityksiltä kuin työntekijöiltä. Hyvä yritys näkee etätyön ja joustavat työajat molempia osapuolia hyödyttävänä mahdollisuutena, ei keinona tehdä työntekijästä aina valmiina oleva partiopoika. Työntekijän on puolestaan opeteltava hallitsemaan omaa ajankäyttöään. On osattava ja uskallettava sanoa esimiehelle tarvittaessa myös ei, jos työ alkaa liikaa häiritä omaa tai läheisten elämää. Yritysten ja työntekijöiden ohessa lainsäätäjän on herättävä 2010-luvun todellisuuteen ja pantava työelämän lainsäädäntö ajan tasalle. Monet työelämää säätelevät lait ovat vanhentuneet käsiin nopeasti muuttuvan työelämän pyörteessä. Esimerkiksi kelpaa työaikalaki; yliopistotutkimus julistaa työajan rajattomuutta, mutta lainsäädäntö ei tunnista työpaikan ulkopuolella tehtävää työtä työajaksi. Parhaimmillaan yksilölliset työaikaratkaisut ja etätyö parantavat työmotivaatioita ja työssä jaksamista, pidentävät työuria ja auttavat työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Innokkaimmat ovat jo valmiit luopumaan kokonaan työn ja oman ajan rajan vaatimuksesta, mutta onko näin pitkälle menevä joustavuus ja rajattomuus sittenkään viisasta? 3

4 BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen Nuoret kokevat ikäsyrjintää työssä Entistä useampi alle 30-vuotias palkansaaja kokee saaneensa työssä eriarvoista kohtelua nuoren ikänsä vuoksi. Sen sijaan yli 50-vuotiaiden omakohtaiset kokemukset ikäsyrjinnästä työpaikalla ovat vähentyneet. Tilastokeskuksen vuoden 2013 työolotutkimuksen ennakkotulokset piirtävät varovaisen myönteistä kuvaa myös sukupuoleen liittyvän syrjinnän vähenemisestä työpaikoilla. Naisten omakohtaiset kokemukset syrjinnästä ovat vähentyneet 2000-luvulla erityisesti palkkauksessa. Vajaa kymmenesosa palkansaajista on havainnut työpaikallaan ikäsyrjintää, joka kohdistuu ikääntyneisiin; lähes yhtä moni on havainnut iän perusteella syrjintää, joka kohdistuu nuoriin. Kaksi prosenttia kaikista palkansaajista on kokenut työpaikallaan nuoriin kohdistuvaa ikäsyrjintää ja kaksi prosenttia vanhoihin kohdistuvaa syrjintää. Ikäryhmittäin tarkasteltuna mielenkiintoista on se, että ikääntyneiden joukossa omakohtaiset kokemukset vanhaan ikään kohdistuvasta syrjinnästä ovat vähentyneet, mutta nuorten kokema ikäsyrjintä on pikemminkin lisääntynyt. Alle 30-vuotiaista kuusi prosenttia kertoi kokeneensa nuoreen ikään perustuvaa syrjintää vuonna 1997, kun vuonna Markku Haapaniemi 2013 vastaava osuus oli kasvanut kahdeksaan prosenttiin. Vastaavasti yli 50-vuotiaista palkansaajista seitsemän prosenttia kertoi kokeneensa vanhaan ikään kohdistuvaa syrjintää vuonna 1997, mutta enää neljä prosenttia vuonna ,7 % Kuluttajien luottamus toipui huhtikuun notkahduksesta. Kuluttajien luottamusindikaattori oli toukokuussa 8,7, kun se oli huhtikuussa 3,7 ja maaliskuussa 8,5. Vuosi sitten toukokuussa luottamusindikaattori sai arvon 5,0. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 12,1. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin. Luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä näkemykset Suomen taloudesta, työttömyyskehityksestä sekä kotitalouden säästämismahdollisuuksista paranivat toukokuussa huhtikuuhun verrattuna. Sen sijaan odotukset omasta taloudesta pysyivät ennallaan. Arviot oman talouden kehityksestä ja etenkin työttömyydestä olivat selvästi keskimääräistä alemmalla tasolla. Kuluttajat pitivät toukokuussa ajankohtaa hieman otollisempana lainanotolle kuin säästämiselle tai kestotavaroiden ostamiselle. Toukokuussa työllisten kuluttajien kokema työttömyyden uhka oli samalla tasolla kuin huhtikuussa ja vuosi sitten toukokuussa. Teollinen internet edellyttää yrityksiltä visiota ja ketteryyttä Läpi yhteiskunnan vyöryvä digitalisaatio ulottuu myös teollisuuteen ilmiönä, joka tunnetaan nimellä teollinen internet tai yleisemmin asioiden internet. Teollisen internetin ilmentymiä ovat laitteiden ja ohjelmistojen yhdistäminen uudella tavalla, laitteiden välinen viestintä, antureista kertyvän datan analysointiin perustuvat uudet ansaintamallit sekä tuotanto- ja toimintaprosessien ja ihmisten yhdistäminen uusilla tavoilla. Teknologiateollisuuden Marketvisiolta tilaama tutkimuksen mukaan teollisen internetin hyödyntäminen vaatii visionäärisyyttä ja rohkeutta yritysjohdolta. Vaikka yritys noudattaakin pitkän tähtäimen strategiaa, tarvitaan rinnalle nopeita ja ketteriä kokeiluja, joilla strategiaa jatkuvasti koetellaan ja suunnataan uudelleen. Tutkimukseen vastanneet yritykset arvioivat, että Suomella on teollisen internetin alueella merkittäviä vahvuuksia. Keskisuuressa teollisuudessa on paljon maailman huippuja kapeilla osaamisalueilla. Nämä toimijat pitäisi verkottaa keskenään ja hakea uusia innovaatioita ja tapoja toimia. Suomen kattava perusinfrastruktuuri mahdollistaa ketterän kokeilemisen ja kehittämisen ja yhteistyö tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa on hyvällä tasolla. 4

5 BITTIKATTAUS Kesäliite lehden mukana Insinöörin välissä ilmestyy ensimmäinen kesäliite. Kesällä useimmilla on vapaata, jolloin voi keskittyä muuhun kuin työntekoon. Liitteessä kerrotaan liittoyhteisön jäsenkunnan kesäisistä harrastuksista. Kun on kyse insinööreistä ja muista tekniikan ammattilaisista, harrastuksissa tarvitaan toki erilaista tekniikkaa. Jäsenet ovat liikkuvaa väkeä; mukana on menoa esimerkiksi kajakilla ja polku- sekä moottoripyörällä. Kesään kuuluvat tietenkin grilli ja makkarat sekä onkiminen. Luonnossa samoiluun on aikaa, joten voi tutustua uusiin lintulajeihin. Ja mitä olisi kesä ilman nikkarointia tai muistojen tallentamista kameralla. Kulttuuriakin mahtuu suveen. Suvikisa tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa kotimaan paikkakuntia eikä silloinkaan unohdeta insinöörejä. Anna palautetta liitteestä osoitteessa Kerro samalla, mistä aiheista sinä haluat lukea Insinööri-lehdestä. Kaikkien heinäkuun loppuun mennessä palautetta antaneiden kesken arvotaan palkinto Työpaikan oma osaaminen keskiöön Shutterstock Varatuomari Jukka Ahtelan tekemän selvityksen mukaan työsuojelun ja työterveyshuollon on vastattava paremmin työpaikkojen tarpeisiin. Työsuojelun ja työterveyden toimijoiden on tulevaisuudessa keskityttävä ensisijaisesti työpaikkojen oman aloitteellisuuden ja omatoimisuuden lisäämiseen työsuojelussa, työterveydessä ja työhyvinvoinnissa. Työsuojelun sekä työterveyden toimia ja menettelytapoja on kehitettävä erityisesti pienten työpaikkojen näkökulmasta. Selvityksessä kartoitettiin eri toimijoiden näkemyksiä ja voimavaroja sekä keinoja organisaatioiden ja järjestelmien yhteistoiminnan parantamiseksi. Ahtela korostaa eri toimijoiden yhteistyön merkitystä. Työpaikoilla on runsaat nimettyä tai valittua työsuojelun yhteistoimintahenkilöä. Työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja asiantuntijoita on noin Selvityksessä nousi esiin tiettyjä johtoteemoja, joihin kohdistuu erityisiä odotuksia. Tällaisia teemoja ovat esimerkiksi hyvä johtaminen ja sen merkitys kaikessa työpaikan kehittämistoimissa sekä työterveyshuollon rooli työkyvyn ylläpidossa. Kilpailulla vauhtia biojalostamoinvestointeihin Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää kansainvälisen suunnittelukilpailun, jolla halutaan nopeuttaa biojalostamoiden innovaatioiden kaupallistumista ja uusien biojalostamoiden syntyä Suomeen. Kilpailu on avoinna ehdotuksille 4. joulukuuuta saakka. Valtioneuvoston toukokuussa tekemässä periaatepäätöksessä talouden uusien kasvun kärkien vauhdittamiseksi linjattiin, että uusien biojalostamokonseptien synnyttämiseksi ja investointien edistämiseksi järjestetään avoin kansainvälinen kilpailu. Biojalostamoilla, jotka jalostavat biomassaa tehokkaasti ja monipuolisesti materiaaleiksi, kemian tuotteiksi ja energiaksi on keskeinen rooli biotalouden uuden liiketoiminnan luomisessa, arvioielinkeinoministeri Jan Vapaavuori. Kilpailulla etsitään ehdotuksia Suomeen sijoittuvasta uuden sukupolven biojalostamosta. Sen pitää olla kaupallisen mittakaavan laitos, joka sisältää uutta teknologiaa, jota ei ole vielä kaupallisessa käytössä. Jalostamo voi olla myös demonstraatiolaitos, jonka teknologialla tai tuotteella on merkittävä liiketoimintapotentiaali. Kilpailun on tarkoitus johtaa toteutussuunnitteluun sekä Suomessa tapahtuvaan investointiin. Kilpailun voittaja julkistetaan helmikuussa Pääpalkinto on euroa. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö kokoaa julkisia tahoja edustavan rahoittajaryhmän, joka koordinoi ja auttaa kolmen parhaan ehdotuksen investointivaiheen julkisen rahoituksen hankinnassa. Yksityisellä pääomalla on kuitenkin oltava johtava asema esitetyissä hankkeissa. 5

6 BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen Usko on koetuksella MIKON PALSTA Mikko Wikstedt Järjestöjohtaja Eurovaalit on pidetty. Suomen osuus (13 /751) parlamentin vallankäyttäjistä on valittu, tiedotusvälineet ovat olleet täynnä leveitä hymyjä ja tuuletuksia. Vaalien suurin häviäjä vaati ennen vaaleja ja niiden jälkeenkin pyöriä pyörimään ja ihmisille töitä. Voittajana esiintyvä ja toiseksi leveimmin hymyilevä pääministeri Jyrki Katainen puolestaan totesi vaalien jälkeen, että vaalien tuloksella ei ole kotimaan politiikkaan merkitystä, koska puolueiden on kannettava vastuunsa. Valta ja vastuu kuuluvat yhteen. Teot enää puuttuvat. Maassamme on työtöntä, joista 37 prosenttia on yli 50-vuotiaita. Työttömiä insinöörejä on Viidennes heistä on Uudellamaalla, jossa korkeasti koulutettujen työttömyyden kasvu on ollut rajuinta. Oman, noin vakuutetun IAET-kassan etuuden saajien määrä lähestyy vuoden 2009 huippulukemia. Huhtikuussa jäsenelle maksettiin korvauksia yhteensä 19,9 miljoonaa euroa, joka on uusi ennätys. Kassan palvelutaso on pysynyt korkeana ja ensihakemusten käsittelyajat kohtuullisina, mutta kuinka kauan meillä on kansakuntana henkisesti ja taloudellisesti varaa tällaiseen? Ikäryhmittäin tarkasteltuna nuorilla työttömyyskausi on keskimäärin 11 viikkoa. Yli 50-vuotiailla se on jo 73 viikkoa ja yli 55-vuotiailla 85 viikkoa. Yli vuoden työttömänä olleita on , heistä 60 prosenttia yli 50-vuotiaita. En usko, että työttömien ongelmia ratkaistaan maahanmuuttoa lisäämällä, eläkeikää nostamalla tai palkkoja alentamalla. Sokerina pohjalla on reaaliansioiden laskusta johtuva kotimaisen kysynnän heikkeneminen. Kaupan alan ahdinko pahenee. Työllisten määrän väheneminen alalla näkyy Palvelualojen ammattiliiton Pamin työttömyyskassassa. Korvausten saajia oli huhtikuussa , korvauksia kassa maksoi jäsenilleen 19,4 miljoonaa euroa. Molemmat luvut ovat kaikkien aikojen ennätyksiä. On aika keskittyä olennaiseen, työn määrän lisäämiseen. Innovaatiotoiminta yleisintä suurilla yrityksillä Tilastokeskuksen toteuttaman EU-tutkimuksen mukaan Suomessa suhteellisesti eniten innovoivat suuret ja kansainvälisesti toimivat yritykset. Kotimaisilla markkinoilla toimivista yrityksistä kolmannes ilmoitti tuotteisiin tai prosesseihin liittyneestä innovaatiotoiminnasta. Kansainvälisillä markkinoilla toimivista vastaava, innovaatiotoimintaa ilmoittaneiden osuus oli 60 prosenttia. Tutkimuksen pienimmistä yrityksistä eli henkilöä työllistävistä noin neljännes ilmoitti tuoneensa markkinoille tuoteinnovaatioita tarkasteluajanjaksolla. Keskikokoisissa yrityksissä osuus oli 41 prosenttia ja suurimmissa eli vähintään 250 henkilöä työllistävissä 64 prosenttia. Kaikkiaan tuotteisiin ja prosesseihin liittyvää innovaatiotoimintaa harjoitti vajaa puolet yrityksistä. Suuret yritykset ilmoittivat erilaisista innovaatiotoimista pieniä yleisemmin ja innovaatiotoiminnan erilaiset tietolähteet ja myös yhteistyökumppanit arvioitiin suurten yritysten toimesta pieniä yrityksiä yleisemmin tärkeiksi. Suuret yritykset ilmoittivat saaneensa myös innovaatiotoiminnan julkista rahoitustukea pieniä yrityksiä yleisemmin. Edelläkävijyys, tuotteiden kompleksisuus ja salassapito ovat innovaatioiden muodollisia suojauskeinoja laajemmin noteerattuja keinoja innovaatioiden kilpailukyvyn edistämisessä ja ylläpitämisessä. Patentointi, mallioikeuden rekisteröinti ja muun muassa tekijänoikeus ovat tulosten perusteella vaihtoehtoisia suojaustapoja huomattavasti harvemmalle yritykselle. Kaikkiaan lähes kolmasosalla tutkimuksen yrityksistä oli hankintasopimuksia vuosina tuotteiden tuottamiseksi julkiselle sektorille joko kotimaisille tai ulkomaisille julkisen sektorin organisaatioille. Hankintasopimuksiin liittyvää innovaatiotoimintaa oli yleisimmin ohjelmistotoimialalla, arkkitehti- ja insinööripalveluissa sekä tietopalvelutoiminnassa Hietalasta yt-asiamies Varatuomari Harri Hietala on nimitetty yhteistoiminta-asiamiehen määräaikaiseen virkasuhteeseen väliseksi ajaksi. Aikaisemmin hän on toiminut muun muassa Palvelualojen työnantajat PALTA:n varatoimitusjohtaja ja lakiasiainjohtaja. Viran ensimmäinen hoitaja Helena Lamponen palasi edunvalvonnan päälliköksi Akavan Erityisaloihin. 6

7 BITTIKATTAUS Pilvitekniikka sopii testaukseen Pilvitekniikka on yksi it-alan uusimmista trendeistä. Ohjelmistotuotteet, palvelut ja organisaatiot joutuvat panostamaan jatkuvasti muuttuviin tekniikkoihin, trendeihin ja markkinavaatimuksiin. Jotta pilvipohjainen testaus onnistuisi, organisaatioiden pitää varmistaa esimerkiksi riittävä testausinfrastruktuuri, turvallisuus, läpinäkyvät hinnoittelumallit ja tehokas viestintä eri osapuolten välillä. Pilvitekniikka sopii käytettäväksi testauksessa ja sovellusten kehityksessä sekä esimerkiksi pelinkehityksessä. Tiedot käyvät ilmi Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tarkistetusta Leah Riungu- Kalliosaaren ohjelmistotekniikan alan väitöstutkimuksesta. Kun sovelluksia käytetään tai kehitetään pilviympäristössä, sovellus tai liiketoiminnan toimialue ovat keskeisiä tärkeiden ominaisuuksien määrittämisessä. Yleisesti tietyt laatutekijät, kuten turvallisuus ja käytettävyys, vaativat erityishuomiota. Shutterstock Työeläkevarat kasvoivat 165 miljardiint Työeläkevarojen määrä kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 165,5 miljardiin euroon. Vuoden 2013 lopusta kasvua kertyi 3,3 miljardia euroa. Parhaiten ensimmäisellä vuosineljänneksellä tuottivat noteeraamattomat osakesijoitukset ja pääomasijoitukset. Tuottoja on tullut monipuolisesti eri lähteistä. Suomeen työeläkevaroja oli maaliskuun lopussa sijoitettuna 49,5 miljardia euroa eli noin 30 prosenttia sijoitusvaroista. Määrä on enemmän kuin sijoitukset muulle euroalueelle yhteensä. Euroalueen ulkopuolelle oli sijoitettuna 75 miljardia euroa. Yksityisalojen työeläkevakuuttajat maksavat eläkkeitä enemmän kuin saavat vakuutusmaksutuloja. Ne rahoittavat erotuksen sijoitustuotoilla. Eläkevakuutusmaksut olisivat siis korkeammat ilman rahastointia. Eläkerahastojen pääomia ei kuitenkaan ole käytetty eläkkeiden maksamiseen. Suurin osa tuotoistakin on edelleen jäänyt rahastoihin sijoitettavaksi. Eläkkeiden rahastoinnin tarkoituksena on hillitä työeläkemaksun nousupaineita tulevaisuudessakin. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan sijoitusanalyysistä. Oletko keskeyttänyt työurasi vapaalla? Insinööriliiton toukokuun uutiskirjeessä kysyttiin, kuinka moni on keskeyttänyt työuran erilaisilla vapailla. Vastaajat jakautuivat karkeasti kolmeen joukkoon. Kolmannes on ollut jonkunlaisella vapaalla, kolmannes pohtii asiaa ja kolmanneksella ei ole tarvetta ylimääräiseen vapaaseen. 36 % en tunne tarvetta ylimääräiseen vapaaseen 10 % kyllä, vuorottelu vapaalla 33 % en, mutta harkitsen asiaa 8 % kyllä, opintovapaalla 10 % kyllä, joillain muulla järjestelyllä 2 % kyllä, säästövapaalla 7

8 Nyt saat

9 Työaikaa on lyhennettävä PERTIN PALSTA Pertti Porokari / Puheenjohtaja Työn kuormitusta on lisätty rutkasti takavuosina, ensin 1970-luvun alun öljykriisin seurauksena ja myöhemmin 1990-luvun alun syvän taantuman jälkeen. Työn tuottavuus on puolestaan kasvanut huimasti tähän päivään saakka. Työvälineet ja menetelmät ovat kehittyneet, mutta suorittamisessa tulee jo vastaan ihmisen fyysiset rajat. Tässä mielessä tuottavuus on viritetty jo niin äärimmilleen, että ruuvia ei voi enempää kiristää. Itse asiassa raja on jo ylittynyt monen kohdalla. Työntekijöiltä odotetaan yhä enemmän ja enemmän suoritetta samalla palkalla. Aikataulut ovat niin kireät, että päivää on pakko pidentää jatkuvasti. Työsopimuksessa sovittu työaika on usein täysin menettänyt merkityksensä. Työaikalain rikkomukset ovat arkipäiväistyneet työpaikoilla. Monella työpaikalla resurssit on vedetty minimiin tasaisin väliajoin toistuvilla yhteistoimintaneuvotteluilla. Jokaisen neuvottelukierroksen jälkeen jäljelle jäävän henkilöstön työkuorma on yleensä lisääntynyt. Ihmiset rasittuvat eivätkä pysty enää toipumaan viikonloppujen aikana. Työn ylikuormitus saa aikaan lopulta totaalisen työuupumisen ja vakavan sairastumisen. Kun työlliset uupuvat työnsä ääreen, niin samaan aikaan meillä on noin työtöntä. Onko tässä mitään järkeä? Eikö työtä pitäisi mieluummin jakaa useammalle ja tehdä lyhyempää työpäivää, jotta ihmiset jaksaisivat, pysyisivät työkykyisinä ja olisivat virkeinä kykeneviä luomaan uusia tuotteita? Väitän, että tuotavuus vain paranee ja kansantalous on huomattavasti terveemmällä pohjalla, jos työaikaa lyhennetään. Jotta tämä on mahdollista, työpaikoilla on muutettava asenteita ja työntekijöiden myös itse kiinnitettävä huomiota työaikoihinsa. Jokainen ilmaiseksi tehty työtunti tai ilmaiseksi työtehtäviin käytetty matka-aika vaan pahentavat tilannetta. Kesälomakauden alettua on erityisesti syytä kiinnittää työn ja vapaa-ajan järkevään yhteensovittamiseen. Jokainen voi itse miettiä, jääkö perhe-elämälle tarpeeksi yhteistä aikaa, onko omille harrastuksille riittävästi aikaa ja tuleeko ylipäätään levättyä riittävästi. Viettäkää rentouttava kesä nauttien ja miettikää, voisiko syksyn tullen ottaa ihan toisen asenteen työaikoihin. Joustavat työaikaratkaisut, kuten työaikapankit, helpottavat työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Niiden käytön toivoisi lisääntyvän yrityksissä, sillä se on työpaikoilla työntekijöiden ja työnantajien yhteinen etu. 9

10 Mercedes-Benzejä ja lannoitetta TEKSTI: Matti Välimäki KUVAT: Mari Männistö 10

11 Lapsuudentovereista Mikko Itärannasta ja Keijo Rantalasta tuli isona insinöörejä Uuteenkaupunkiin. Miesten työpaikat ovat varsin erilaisia, mutta kumpikin niistä menestyy hyvin ja investoi. Valmet Automotive sai valmistettavakseen automaailman huippubrändin. 11

12 Mikko Itäranta kehittää autotehtaan tuotantoprosesseja. Valmet Automotiven hitsaamossa pari sataa robottia valmistaa A- sarjan mersun osia. Teräs liittyy teräkseen nopeasti, laadukkaasti ja ilman yhtään turhaa liikettä. Yksi työntekijä hoitaa useampaa robottisolua. Enemmän ihmisiä näkyy kokoonpanohallissa. Mutta täälläkin töitä tehdään hyvin suunnitelmallisesti. Jokaisella osalla, tarvikkeella ja työkalulla on vissi paikkansa. Insinööri Mikko Itäranta johtaa prosessisuunnittelupäällikkönä 13 hengen tiimiä. Sen tehtävänä on huolehtia siitä, että käytössä ovat mahdollisimman nopeat ja kustannustehokkaat menetelmät, joilla saadaan hyvällä ergonomialla kerralla valmista. Saimme tänne Mercedes-Benzien tuotannon tehokkuutemme ja laatumme ansiosta. Mutta voimme tulla aina paremmaksi koko henkilökuntamme on sitoutunut jatkuvaan kehittämiseen, Itäranta kertoo. Autotehtaat ovat perinteisesti näyttäneet muillekin teollisuudenaloille mallia tuotannon automatisoinnissa, rationalisoinnissa ja muun muassa tavaravirtojen hallinnassa. Uudenkaupungin autotehdas on alkanut nyt tarjota tuotannon tehostamiseen liittyviä suunnittelupalveluita myös talon ulkopuolelle. UUSIKAUPUNKI ELÄÄ AUTOISTA Daimler on sopinut, että Uudessakaupungissa valmistetaan vuoteen 2016 mennessä vähintään A-luokan Mercedes-Benziä. Tehtaalle on palkattu keväällä runsaasti uutta väkeä, kun tuotantomäärät ovat nousseet ja olemme siirtyneet kahteen vuoroon. Autotehdas on yli tuhannella työntekijällään paikkakunnan ylivoimaisesti suurin yksityinen työnantaja. Itäranta tuli tehtaalle töihin vuonna 1996, tätä ennen hän toimi tuotesuunnittelun ja projektihoidon parissa Turussa Wärtsilä Marinen korjaustelakalla sekä Valmet Paperikoneilla. Hän on ehtinyt osallistua Uudessakaupungissa niin Lada Samaroiden, Saabien, Opel Calibrojen, Porschejen kuin Fisker Karmojenkin tuotantoon. Valmistuslinjat rakennetaan varsinkin hitsaamossa joka kerta uudelleen merkin ja mallin mukaan. Maalaamon ja kokoonpanon prosessit ovat joustavampia ja ne toimivat myös monituotelinjoina. Päämieheltä tulee auton speksit, mitä pitää tehdä ja me mietimme, miten se on järkevintä toteuttaa. A-sarjan mersuja varten rakensimme esimerkiksi Suomen suurimman robottihitsaamon. Itärannan vapaa-aika kuluu näyttelijänä Uudenkaupungin teatterissa sekä trubaduurikeikoilla. Autokaupungissa kun ollaan, niin laulumiehen repertuaariin kuuluvat luonnollisesti myös kappaleet Merceces-Benz sekä Cadillac. YARAN LANNOITTEILLA RIITTÄÄ KYSYNTÄÄ Muutaman kilometrin päässä autotehtaalta, Yaran lannoitetehtaalle johtavalla pengertiellä, liikenne seisoo räjähdystöiden takia. Toimituspäällikkö, insinööri Keijo Rantala kertoo, että Yaralla rakennetaan uusia varastotiloja. Uudenkaupungin lannoitetehtaan tuo- 12

13 tannon kehittämiseen ja terminaalin rakentamiseen investoidaan tänä vuonna yhteensä 40 miljoonaa euroa. Lannoitteilla on kova kysyntä maailmalla. Lannoitteita tarvitaan, jotta maapallon kasvava väestö pystytään ruokkimaan, Rantala taustoittaa Yara Suomi Oy:llä on tuotantolaitokset myös Harjavallassa, Kokkolassa ja Siilinjärvellä. Se on maailman suurimpiin lannoitetuottajiin kuuluvan norjalaisen Yara Internationalin tytäryhtiö. Ennen Yaralle myyntiä yhtiö tunnettiin nimellä Kemira GrowHow. Uudessakaupungissa valmistetaan vuosittain noin miljoona tonnia typpi-fosfori-kalium-lannoitteita, joista ulkomaille viedään 80 prosenttia. Iso talo tuo mukanaan suuruuden ekonomiaa esimerkiksi hankintoihin. Yara Suomella on Siilinjärvellä myös Euroopan ainoa fosfaattikaivos. Automaation määrä kasvaa koko ajan. SUUNNITELMIA JA NOPEITA PÄÄTÖKSIÄ Rantala hankkii Yara Suomen lannoitetuotantoon raaka-aineet. Lasken kulutuksia ja varastotilanteita sekä suunnittelen raaka-ainekuljetusten logistiikkaa. Joskus, vaikkapa rahtiongelmien takia, joudun tekemään isoja päätöksiä suurten raaka-ainemäärien hankkimisesta hyvin nopeasti. Yara valmistaa myös typpihappoa, pääasiassa omaan käyttöön lannoitteiden valmistukseen, mutta myös teollisuudelle. Lannoitetehtaalla käsitellään lisäksi esimerkiksi ammoniakkia. Meillä on tiukka turvallisuuskulttuuri ja tarkat ohjeet esimerkiksi siitä, miten kuljetukset, valmistusprosessit ja huollot pitää suorittaa. Ehdoton edellytys on, että niin oma väki kuin ulkopuoliset noudattavat sääntöjä joka tilanteessa. Rantala on ollut Yaralla vuodesta Ala on muuttunut valtavasti: automaation määrä on koko ajan kasvanut. Mutta Yara on panostanut henkilökunnan koulutukseen, minäkin olen saanut opiskella paljon. Käy ilmi, että Rantala ja Itäranta tuntevat toisensa jo lapsuusajalta, kumpikin asui samassa telakan työläisten korttelissa. Yhtymäkohtia on muitakin. Itäranta toimii esimerkiksi ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilönä ja myös Rantala on ollut samoissa tehtävissä, nyttemmin hän on tehnyt tilaa nuoremmille ja toimii varaluottamushenkilönä. Uusikaupunki on hyvä paikka asua ja elää. Talvet ovat hyvinkin rauhallisia, mutta kesällä kaupunki vilkastuu. Täällä on varsinkin lapsiperheille hyvät perusjutut ja jos jotain puuttuu, Turkuun tai Raumalle on lyhyt matka, Mikko Itäranta summaa. Keijo Rantala vastaa Yara Suomen raaka-ainehankinnoista. 13

14 Minna Suominen viihtyy haasteellisessa työssään. Mukana arktisen meren valloituksessa TEKSTI: Ilona Mäenpää KUVAT: Juha Sinisalo Insinööri Minna Suominen toimii varaosamyyjänä laivojen ohjattavia potkurilaitteita valmistavassa Steerprop Oy:ssä. Myynnin lisäksi hän hoitaa komponenttikuljetuksia ympäri maailman. 14

15 Osaaminen ja tavoitteet kohdallaan. Pienehkössä yrityksessä saa tehdä monenlaista muutakin, kuten junailla menossa olevaa remonttia ja katsoa kohta aloittavien kesätyöntekijöiden perään. Työssä ei ole montaa samanlaista päivää, Minna Suominen kehuu. Asiakkaalta tulleen tilauksen pohjalta Suominen tekee osavaraukset varastosta, valmistelee dokumentit asiakkaan antamien tietojen pohjalta ja seuraa toimituksen sujumisen aina maksun suoritukseen asti. Kun oma osaaminen on kohdallaan ja asetat tavoitteita itsellesi, niin pääset pitkälle, Suominen uskoo. Hän heittää romukoppaan stereotypiat miesten ja naisten töistä sekä urista. LUOTTAMUSTOIMI KUTSUI Tuotantotalouden opinnot Satakunnan ammattikorkeakoulussa ovat antaneet hyvän pohjan monipuoliselle urakehitykselle. Suominen on saanut vastuuta työpaikalla muissakin asioissa. Tämän vuoden alusta alkaen hän on toiminut myös yrityksen luottamushenkilönä. Suominen aloitti yrityksessä työskentelyn opiskeluaikoina manuaalien tekijänä. Kesätyöntekijän kyvyt olivat työnantajalla tuoreessa muistissa, kun se tarjosi hänelle nykyistä työtä puolisentoista vuotta sitten. JÄÄOSAAMISEN HUIPPUA Steerprop perustettiin vuonna 2000, mutta sen juuret ulottuvat 1960-luvulle ja Aquamasteriin. Tuotteiden kulmakiviä ovat luotettavuus, käytettävyys ja tehokkuus sekä ympäristöystävällisyys ja alhaiset elinkaarikustannukset. Yritys panostaa jäävahvisteisten laitteiden toimittamiseen arktisen meren vaativiin oloihin. Myös offshore-alukset sekä matkustaja- ja risteilyalukset kuuluvat sen toimituslistalle. Asiakkaita on ympäri maailmaa, mutta suurimmat toimitukset menevät Norjaan ja Venäjälle, jossa rakennetaan uutta aluskapasiteettia arktisen alueen tutkimiseen, Suominen tietää. Espanja, Saksa ja Kiina ovat myös asiakaslistalla. Yritys tekee jatkuvaa kehitys- ja tutkimustyötä kuormituskestävyyden, käyttövarmuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi. Muun muassa Aker Arcticin kanssa tehdyn tuotekehityksen tuloksena Venäjälle toimitettu monitoimimurtaja Baltika on varustettu kolmella SP 60 PULL ARC -laitteella, Niiden jääluokka on RMRS Icebreaker 6. Samaa teknologiaa käytetään myöhemmin tänä vuonna Viipurin ja Arctec Helsinki Shipyardilla rakennettaviin kolmeen Moskovan-luokan murtajaan. Kahdella vastaavanlaisella laitteella varustetut murtajat toimivat Suomenlahdella tankkereiden ja rahtialusten avustustöissä sekä hinaus- ja pelastustöissä. Moskovan-luokan murtajiin rakennettavat pääpropulsiolaitteet ovat maailman suurimmat mekaaniset kääntyvät potkurilaitteet. Jääosaaminen ei ole kaikkien heiniä, mutta Suomessa on paljon sen alan osaamista, Suominen arvioi. Steerprop työllistää noin 50 henkilöä ja alihankintaverkostonsa kautta Tehokkuus ja ympäristöystävällisyys ovat Minna Suomisen mukaan CRP ECO:n valtteja. noin 400 henkilöä. Viennin osuus kasvaa samaa tahtia kuin kiinnostus arktisten alueiden valloittamiseen maailmalla lisääntyy. YHÄ SUUREMPIA LAITTEITA Arktisille merille tarkoitettujen jäävahvisteisten laitteiden ohella yritys valmistaa offshore-aluksia sekä matkustaja- ja risteilyaluksia. Huolellisen suunnittelun kautta laitteista tehdään mahdollisimman yksinkertaisia ja kestäviä, kuitenkin siten, että sekä mekaaninen että hydrodynaaminen hyötysuhde on korkea. Suomisen mukaan koko ajan ollaan menossa kohti isompia laitteita. Suurin yrityksen suunnittelema ja valmistama CRP ECO -laite painaa yli 150 tonnia. Ensimmäinen laite asennetaan kesällä Italiassa rakennettavaan kanadalaiseen matkustaja-autolauttaan. Valut alkavat jo olla niin isoja, että toimituksissa pitää huomioida monta seikkaa, Suominen sanoo. Tehokkuus ja ympäristöystävällisyys korostuvat Steerpropin CRP ECO-laitteessa. Vastakkain pyörivien potkurien ansiosta laivat säästävät polttoainekustannuksissa ja vähentävät päästöjä. Ympäristöystävällisyys on otettu huomioon myös potkuriakseleiden tiivistysratkaisuissa, jolloin voiteluöljyä ei pääse vuotamaan mereen. Työn haasteellisuus ja monipuolisuus motivoivat Suomista. On hienoa tehdä koulutusta vastaavaa työtä ja vielä työympäristössä, jossa ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä tuetaan. 15

16 Laatu takaa töitä. Suunnittelusta mieliammatti TEKSTI: Ilona Mäenpää KUVAT: Juha Sinisalo Kynä ja lauta kädessä, se on suunnitteluinsinööri Tuomas Kesäläiselle paras tapa piirtää. Koodia ja kirjoitettua tekstiä ilmestyy silloin kuvilla höystettynä laatikoiden ja kaavioiden sekaan. Paperilaput ovat tärkeitä, sillä niille ilmestyy tuherruksia, jotka ovat suunnitelmien alkioita, Tuomas Kesäläinen tunnustaa. Kesäläisen työ on projektien vetämistä ja tuotesuunnittelua. Suunnittelu sisältää laitteen toiminnallisen ja teknisen määrittelyn yhdessä asiakkaiden kanssa. Tapauskohtaisesti hän myös testaa suunnittelemiaan laitteita Enerpointissa. Yritys on keskittynyt suunnittelemaan ja valmistamaan energiaa säästävien laitteiden elektroniikkaa. Perinteisen lämpötilasäädön lisäksi se suunnittelee energiaa säästävään ilmanvaihtoon ja lämmön talteenottoon sekä lämpöpumpputeknologiaan liittyviä laitteita. Toteutamme asiakkaittemme toiveet niin, että energiatehokkuus laitteissa toteutuu, Kesäläinen selvittää. Energian säästö ja ekologisuus ovat Kesäläiselle tärkeitä asioita. Siksi hän haluaa työskennellä juuri Enerpointissa. Voin omilla valinnoilla vaikuttaa suunniteltavien laitteiden energiatehokkuuteen, hän iloitsee. Kesäläisen mukaan korkealaatuisilla älytermostaateilla ja taloautomaatiotekniikalla saadaan aikaan energiataloudellisia ratkaisuja. Yrityksen työntekijät kehittävät omaa osaamistaan jatkuvasti. Tuotekehitys painottaa uusia, energiaa säästäviä teknologioita. Yritys on toiminut myös ulkomailla lähes alusta asti, sillä on ollut muun muassa Kiinassa alihankintaa ja tuotantoa kymmeniä vuosia. Sitä on viime vuosina kuitenkin vähennetty hintojen ja rahtien kallistumisen vuoksi. Nykyään alihankintaa on enemmän Suomessa ja Virossa. Saarenmaalla sijaitsee kokoonpano ja piirilevyjä kalustavat tuotantolaitokset. Enerpointilla on yli 30 vuoden historia elektroniikan valmistuksesta. Liikevaihto on kasvanut tasaisesti. 16

17 POHJANA OHJELMISTOTEKNIIKKA Kesäläinen opiskeli Satakunnan ammattikorkeakoulussa (SAMK) neljä vuotta pääaineena ohjelmistotekniikka ja valmistui keväällä Jo samana syksynä hän tuli töihin Enerpointiin. Suunnitteluala on Kesäläiselle mieleinen, sillä pienenä hän halusi arkkitehdiksi tai suunnittelijaksi. Koulussakin mieliaihe oli kuvaamataito. Kesäläisen mielestä suunnittelualalta löytyy aina töitä insinöörille. Heitä tarvitaan jatkossakin. Suomalaiset insinöörit ovat hänen mielestään hyviä suunnittelemaan, mutta valitettavasti huonoja myymään. Hän toivookin enemmän myyntikursseja perusopetukseen. Koulutuksen laatuun pitää panostaa enemmän, tutkintonimikkeitä ei saa pitää itsestään selvyytenä, hän sanoo. Vuonna 2003 SAMK:in IT-puolella aloitti lähes 100 oppilasta, joista valmistui alle puolet. Kesäläinen viihtyy työssään hyvin. Työpäivät ovat vaihtelevia ja mielenkiintoisia. Työ sisältää myös matkustusta ja asiakastapaamisia. Maaliskuun alusta Kesäläinen on toiminut yrityksen Rauman toimipisteen luottamushenkilönä. Takana olivat tammikuuhun ajoittuneet ensimmäiset yt-neuvottelut koskien tuotekehitystä. Ketään ei kuitenkaan lomautettu tai irtisanottu. Alisuorittajat hyötykäyttöön KOLUMNI Aki Mäki Tuotannon kehitysinsinööri, Agro Power Tunnetun talousprofessorin mukaan talouskasvuun tarvitaan reseptejä ja koulutettua työvoimaa. Hän kuvasi Suomea ylikoulutettujen alisuorittajien maaksi. Raaka-aineita ja kokkeja löytyy, mutta tärkein resepti puuttuu; huipputekniikka on vanhentunut. Toisesta näkökulmasta tarkasteltuna alisuorittamista ilmenee, koska henkilöstön osaamista ei hyödynnetä riittävästi. Oppivassa organisaatiossa alisuorittajat nähdään voimavarana, joille annetaan tilaa toteuttaa itseään. He tuovat käyttöömme uusia reseptejä innovaatioita. Oppiva organisaatio kuvataan alan kirjallisuudessa organisaation ihannemallina. Mallissa korostetaan kognitiivista, eli tietorakenteisiin ja ajattelumalleihin liittyvää joustavuutta. Uusien mahdollisuuksien avoin vastaanottaminen edellyttää kognitiivista joustavuutta. Kulttuurisina piirteinä mainitaan uusien ideoiden korostaminen, tulevaisuuden tarkastelu, jokaisen panoksen ja luovuuden arvostaminen. Tehokkuutta arvostetaan lisäksi osana ideoiden tuottamista. Oman toiminnan kriittinen tarkastelu sekä yksilönä että kokonaisuutena on keskeistä muutostarpeen tiedostamisessa. Tiivistettynä oppiva organisaatio on avoin, oppiva, innovoiva ja kilpailukykyyn tähtäävä työyhteisö. Kireässä kilpailussa se pärjää muutosherkkyydellä, kepeydellä sekä nopealla reagoinnilla. Nämä elementit muodostavat hyvinvoivan yrityksen, jolla on varaa maksaa palkkoja sekä muita etuja ja joka täyttää tehtävänsä yhteiskunnassa. Nykyaikainen turbulentti toimintaympäristö edellyttää yrityksiltä nopeaa reagointia ulkoisiin ärsykkeisiin. Viime kevään tapahtumat Itä-Euroopassa suhteessa Venäjän vientiin ja turismiin mainittakoon esimerkkinä. Ärsykkeet voivat tulla myös kilpailutilanteista, jolloin alakynteen jäävälle yritykselle tuotannon tai tuotteen kehittäminen on elinehto. Tuomas Kesäläinen viihtyy koodien ja kaavioiden parissa. 17

18 Työkyvyn ylläpitämisestä työhyvinvoinnin kasvattamiseen TEKSTI: Tiina Tenkanen/ UP KUVA: Shutterstock 18

19 TYKY oli aikansa sosiaalinen innovaatio. TYKY-päivät ovat muuttuneet kolmen vuosikymmenen aikana työpaikan liikuntapäivistä yhteishengen kohotustapahtumaksi. Samalla Suomessa syntynyt sosiaalinen innovaatio TYKY on vaihtunut TYHYksi, työpaikkojen laaja-alaiseksi työhyvinvoinnin edistämistoiminnaksi. Työterveyslaitoksen koulutuspäällikkö Tiina Saarelma-Thiel oli mukana perustamassa työkykykeskusta vuonna Keskuksen näkemyksen mukaan työpaikoilla edistettäisiin työkykyä parhaiten kokonaisvaltaisesti. Valitettavasti käytännön tasolla TYKY-päivät kapenivat liikuntapäiviksi. Työnantajien oli helppo antaa työntekijöille sauvat luontokävelyä varten, Tiina Saarelma-Thiel muistelee luvulla alettiin puhua työhyvinvoinnista. Uudet käsitteet, kuten työn ilo ja työn imu, kotiutuivat työelämän sanastoon. Pohdittiin, miten työpaikoilla lisättäisiin esimerkiksi luottamuksen ilmapiiriä ja oikeudenmukaista kohtelua. Ajattelutapa siirtyi vaarojen ennakoinnista hyvinvoinnin luomiseen. Saarelma-Thielin mukaan muun muassa ilmapiirikartoitusten, henkilöstön vaihtuvuuden seurannan ja sairauspoissaolojen kartoittamisen ansiosta muutostarvetta ja mahdollisia kriisitilanteita voitiin ennakoida paremmin. Samalla voitiin tehdä tarvittavat korjausliikkeet. Hyvinvointia, tuottavuutta ja kannattavuutta tarkasteltiin samassa nipussa. TYÖELÄMÄ MUUTTAA JOHTAJUUTTA Työkulttuuri on muuttunut jo pelkästään koulutustason nousun takia. Saarelma-Thiel kertoo esimerkkinä, että 1970-luvulla Suomen työvoimasta oli akateemisesti koulutettuja noin neljä prosenttia. Nyt ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on 12,5 prosenttia. Kaikkiaan korkeakoulututkinnon suorittaneita on vajaat 38 prosenttia työvoimasta. Työelämän muutos on muuttanut myös sitä, mikä on työkyvyn ylläpitämiselle ja edistämiselle tärkeää. Fyysispainotteisista töistä on siirrytty henkisesti vaativiin. Muutos on tällä hetkellä jatkuvaa. Saarelma-Thiel muistuttaa, että muutosjohtamisesta on siirrytty muutoksessa johtamiseen. Sekä ihmiset että organisaatiot ovat liikkuvassa tilassa jatkuvasti. Tällä on vaikutuksensa myös työkykyyn. Saarelma-Thielin mukaan ikäjohtamisesta on siirrytty kaikenikäisten johtamiseen. Kiinnostavaa on, miten esimiehen hyvä johtamistapa, eri-ikäisten työntekijöiden tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen vaikuttavat työntekijöiden hyvinvointiin. TERVEYTTÄ TYÖNTEKIJÖILLE TYKY on nykyaikanakin voimissaan, mutta uudella tavalla. Työterveysyhteistyö on keskeinen teema. Se on jo osa työterveyslainsäädäntöä, joka asettaa yhteistoimintavelvoitteen, Saarelma-Thiel kertoo. Työterveysyhteistyö koostuu työnantajan, työntekijän, työterveyshuollon ja työsuojeluvaltuutetun yhteistyöstä. Kaikilla työpaikalla tehtävillä ratkaisuilla on vaikutuksensa myös työntekijän terveyteen. Siksi työterveyshuollon kumppanuus työpaikan kanssa on tärkeää. Toisena tärkeänä asiana Saarelma- Thiel pitää työn ja perheen yhteensovittamista. Työntekijän elämää tarkastellaan kokonaisuutena, sillä muutakin elämää on kuin työ. Saarelma-Thiel näkee työaikajoustojen olevan tärkeitä esimerkiksi pienten lasten vanhemmille ja omaisiaan hoitaville. Työnantajalle joustot ovat keino pitää ammattitaitoinen henkilökunta palkkalistoilla. YHTEISHENGEN VUOKSI Vaikka työelämässä pyritään kiinnittämään huomiota työntekijöiden hyvinvointiin jatkuvasti, Saarelma-Thiel uskoo TYKY-päivien puolustavan paikkaansa. TYKY-päivänä kohotetaan työpaikan yhteishenkeä ja lisätään yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ei yhtenä kehittämispäivänä paranneta työelämän ongelmia. Mutta silloin voidaan päättää asioista, joilla on vaikutuksia työhyvinvointiin. Kiireisen työpäivän aikana ei välttämättä ehdi tutustua työkavereihinsa. TYKY-päivänä siihen voi olla mahdollisuus. 19

20 EU:n työskentelylle tuli haasteita TEKSTI: Birgitta Suorsa/ UP KUVA: Kaj Skön/ Vastavalo Kokenutta ja asiantuntevaa porukkaa, Akavan kansanvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen luonnehtii juuri valittuja suomalaismeppejä. Uudet parlamentaarikot aloittavat Brysselissä heinäkuun alussa. Edessä on työläs viisivuotiskausi, sillä populistipuolueet varsinkin kentän oikealla laidalla kahmaisivat Ranskassa ja Belgiassa reilusti paikkoja. Vielä ilman parlamenttiryhmää olevat eri maiden populistipuolueet voivat muodostaa parlamenttiin vaa ankielipaikan. Niillä on yhteensä 63 paikkaa. Halutessaan oikeistopopulistit voisivat perustaa oman ryhmän. Siihen vaaditaan 25 paikkaa yhteensä 7 jäsenmaasta. Tähän ei uskota, sillä osa populisteista haluaa kokonaan eroon Euroopan unionista, osa haluaa toisenlaista unionia. KÄRJEKÄSTÄ KESKUSTELUA Jo nyt osa populistipuolueista on ilmoittanut jarruttavansa parlamentin toimintaa mahdollisimman paljon. Vaa ankieliasemassa se onnistuisi vielä tehokkaammin. Täytyy muistaa, että parlamentissa on populisteja entuudestaan. Markus Penttinen arvioi heidän määräkseen noin 150. Mitä he äänestävät, jos parlamenttiin tulee esimerkiksi työaikadirektiivi. Näillä puolueilla ei ole linjaa tähän. Penttinen pohtii, että Euroopan parlamentin toiminnan kannalta olisi viisasta, jos vakiintuneet parlamenttiryhmät löytäisivät toisensa näkemyseroista huolimatta. Ne voisivat parhaassa tapauksessa muodostaa eräänlaisen hallitusryhmän parlamentin sisälle. Palkansaajajärjestöjen Brysselin edustuston FinUnionsin johtaja Pekka Ristelä arvioi, että tähän on mahdollisuuksia. Porvarien EPP:n paikkamenetys, 52 paikkaa, oli niin merkittävä, että se korostaa painetta muuttaa linjaa sosiaalisemmaksi. Mahdollista on, että maltillisen oikeiston ALDE:n ja EPP:n sosiaalisempi siipi löytää yhteisen sävelen, kenties sosialistien ja demokraattien S&D-ryhmän kanssa. Ristelä ennakoi, että parlamentin työskentely muuttuu ainakin kovaäänisemmäksi ja keskustelu kärjekkäämmäksi. Sekä laitavasemmisto että äärioikeisto lisäsivät kannatustaan. Tiukemmaksi peli menee, jos sama suuntaus jatkuu kansallisissa vaaleissa. KOMISSAARISTA KIINNI PALJON Palkansaajien toiveet työsuojeludirektiivin saamisesta parlamentin käsittelyyn riippuu pitkälti tulevasta komission puheenjohtajasta. Nykyinen José Manuel Barroso on laittanut työelämähankkeita jäihin. Akavan Penttinen sanoo, että Jean- Claude Juncker olisi parempi vaihtoehto komissaariksi, sillä tämä on lähtöisin ay-aktiivien perheestä. Euroopan parlamentti ratkaisee, kenestä tulee komission puheenjohtaja. Esityksen tekevät jäsenmaiden päämiehet. Parlamentti voi vaikuttaa myös muiden komissaarien valintaan. Penttinen muistuttaa, että paraikaa virkamiestyönä valmisteltava komission toimintasuunnitelma määrittelee pitkälle parlamentille tulevat asiat. Budjetti on joka tapauksessa lyöty lukkoon seitsemäksi vuodeksi, mutta esimerkiksi työelämän laatuasioita voi tulla keskusteluun. Työaikadirektiivin työaikapoikkeuksien siivoaminen, liittojen ryhmäkanne, lähetettyjen työntekijöiden aseman kohentaminen ja yhtenäinen irtisanomissuoja ovat olleet suomalaisen ay-liikkeen tavoitteena. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen arvioi, että toimintasuunnitelman kärkeen nousevat Ukrainan tilanne, kauppaneuvottelut, talouskasvun hakeminen ja unionin mahdollisten uusien tulonlähteiden etsintä. Joka tapauksessa Euroopan unionin integraation, yhdentymisen, arvellaan joutuvan kokonaan jäihin. 20

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.6.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2004

SUHDANNEKATSAUS 2/2004 SUHDANNEKATSAUS 2/24 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1984..25 12 Ennuste 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 95 96 97 98 1 2 3 4 5 6 SUHDANNEKATSAUS 2/24 29.1.24 1(3) SUUNNITTELUALAN KASVUNÄKYMÄT HIIPUIVAT

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuus ja työhyvinvointi Toimihenkilöiden työsuhdepäivät 0.2.20 M/S Silja Symphony Johtaja Jukka Ahtela EK 2 3 Suomi on palvelutalous

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 24.5.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 24.6.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT Vuokko Laine, yrityspalvelut Korkeasti koulutettujen yhdyshenkilö 1 11.6.2015 Hämeen TE-toimisto/Vuokko Laine Taustaa Kesällä 2014 nimetty

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Mitä ovat yhteistyörobotit. Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa.

Mitä ovat yhteistyörobotit. Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa. Yhteistyörobotiikka Mitä ovat yhteistyörobotit Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa. Yhteistyörobotit saapuvat juuri oikeaan aikaan

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Luotettava ratkaisutoimittaja

Luotettava ratkaisutoimittaja Luotettava ratkaisutoimittaja 40 vuoden kokemuksella 1 Asiakaslähtöistä ongelmanratkaisua jo 40 vuotta Vuonna 1976 perustettu Sermatech Group on kasvanut 40 vuodessa mekaniikan suunnittelu- ja valmistusyhtiöstä

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelinohjelmistojen ja virtualisointi 15 osp Työssäoppimisen keskeinen sisältö: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oman työn ja työn

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Testataanko huomenna?

Testataanko huomenna? Testataanko huomenna? Qentinel Group 2014 Esko Hannula 03.06.2014 Ohjelmistokriisistä testauskriisiin 1985: Ohjelmistot ovat huonolaatuisia ja aina myöhässä Jonkun pitäisi testata, ehkäpä noiden huonoimpien

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot