Robottikäsi tervehtii. Eurovaalien jälkipyykki. Vakka-Suomen insinöörejä. Eri sukupolvet työpaikoilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Robottikäsi tervehtii. Eurovaalien jälkipyykki. Vakka-Suomen insinöörejä. Eri sukupolvet työpaikoilla"

Transkriptio

1 Robottikäsi tervehtii Vakka-Suomen insinöörejä Eurovaalien jälkipyykki Eri sukupolvet työpaikoilla

2 Sisällys 4/ Mercerds-Benzejä ja lannoitetta 14 Arktisen meren valloitus 16 Suunnittelusta mieliammatti 18 Yhteishenkeä ja työhyvinvointia 20 EU:n työskentelylle haasteita 21 Yhteinen EU-kampanja kannatti 22 Robotiikasta tulevaisuus 24 Ammatiltaan hakkeri 26 Koodi tulee kouluihin 34 Edustajakokouksessa vaihdoksia 36 Liitto viestii sähköpostilla 38 Jäsenedut yhdeltä luukulta 43 Kanailu sopii insinöörille VAKIOT 3 Pääkirjoitus 4 Bittikattaus 9 Puheenjohtajan palsta 17 Kolumni 28 Tutkittua 30 Oikeutta 32 Opiskelijat 42 Jäsenpiste KANNEN KUVA: Annika Rauhala Ohjelmointi peruskoulu oppeihin s. 26 2

3 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaistenjärjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Osoite Ratavartijankatu 2, Helsinki PUHELINVAIHDE PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Ilona Mäenpää TOIMITTAJA Kirsi Tamminen VERKKOTIEDOTTAJA Minna Virolainen TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2014 / 21.8., 25.9., 6.11., TARKASTETTU LEVIKKI kpl ( ) Painos OSOITTEENMUUTOKSET puh PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO ILMOITUSHINNAT Sivu /2 sivu /4 sivu TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja Rajansa kaikella Tampereen yliopistossa hiljan tarkastettu väitöskirjatutkimus vahvistaa oikeaksi sen, mistä työmarkkinajärjestöt ovat pitkään puhuneet. Uudet työn tekemisen muodot ovat vähitellen nakertamassa oman ajan ja työajan välistä rajaa. Työtä tehdään edelleen eniten työpaikalla, mutta välineiden kehittyessä ja työn sisällön muuttuessa moni huomaa hoitavansa työasioita missä vain ja milloin vain. Työajan rajan hämärtyminen ei välttämättä ole huono asia, jos asia hoidetaan oikein. Joustavampi työ voi olla myös oikeus, mutta se edellyttää, että tekijä kykenee laittamaan työn tekemiselle rajat. Valitettavasti todellisuus ei ole näin ruusuinen; monen kohdalla rajan hämärtyminen tarkoittaa työpäivien venymistä, työpaineiden hiipimistä kotiin, kirjaamattomia ylitöitä ja niin edelleen. Aina vika ei ole työnantajassa; työntekijä ei vain malta olla selaamasta työsähköposteja iltaisin tai viikonloppuisin. Haluamme tai emme, erilainen joustavuus on tullut työelämään jäädäkseen. Kysymys on siitä, miten me sitä hallitsemme. Uuden opettelemista vaaditaan niin yrityksiltä kuin työntekijöiltä. Hyvä yritys näkee etätyön ja joustavat työajat molempia osapuolia hyödyttävänä mahdollisuutena, ei keinona tehdä työntekijästä aina valmiina oleva partiopoika. Työntekijän on puolestaan opeteltava hallitsemaan omaa ajankäyttöään. On osattava ja uskallettava sanoa esimiehelle tarvittaessa myös ei, jos työ alkaa liikaa häiritä omaa tai läheisten elämää. Yritysten ja työntekijöiden ohessa lainsäätäjän on herättävä 2010-luvun todellisuuteen ja pantava työelämän lainsäädäntö ajan tasalle. Monet työelämää säätelevät lait ovat vanhentuneet käsiin nopeasti muuttuvan työelämän pyörteessä. Esimerkiksi kelpaa työaikalaki; yliopistotutkimus julistaa työajan rajattomuutta, mutta lainsäädäntö ei tunnista työpaikan ulkopuolella tehtävää työtä työajaksi. Parhaimmillaan yksilölliset työaikaratkaisut ja etätyö parantavat työmotivaatioita ja työssä jaksamista, pidentävät työuria ja auttavat työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Innokkaimmat ovat jo valmiit luopumaan kokonaan työn ja oman ajan rajan vaatimuksesta, mutta onko näin pitkälle menevä joustavuus ja rajattomuus sittenkään viisasta? 3

4 BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen Nuoret kokevat ikäsyrjintää työssä Entistä useampi alle 30-vuotias palkansaaja kokee saaneensa työssä eriarvoista kohtelua nuoren ikänsä vuoksi. Sen sijaan yli 50-vuotiaiden omakohtaiset kokemukset ikäsyrjinnästä työpaikalla ovat vähentyneet. Tilastokeskuksen vuoden 2013 työolotutkimuksen ennakkotulokset piirtävät varovaisen myönteistä kuvaa myös sukupuoleen liittyvän syrjinnän vähenemisestä työpaikoilla. Naisten omakohtaiset kokemukset syrjinnästä ovat vähentyneet 2000-luvulla erityisesti palkkauksessa. Vajaa kymmenesosa palkansaajista on havainnut työpaikallaan ikäsyrjintää, joka kohdistuu ikääntyneisiin; lähes yhtä moni on havainnut iän perusteella syrjintää, joka kohdistuu nuoriin. Kaksi prosenttia kaikista palkansaajista on kokenut työpaikallaan nuoriin kohdistuvaa ikäsyrjintää ja kaksi prosenttia vanhoihin kohdistuvaa syrjintää. Ikäryhmittäin tarkasteltuna mielenkiintoista on se, että ikääntyneiden joukossa omakohtaiset kokemukset vanhaan ikään kohdistuvasta syrjinnästä ovat vähentyneet, mutta nuorten kokema ikäsyrjintä on pikemminkin lisääntynyt. Alle 30-vuotiaista kuusi prosenttia kertoi kokeneensa nuoreen ikään perustuvaa syrjintää vuonna 1997, kun vuonna Markku Haapaniemi 2013 vastaava osuus oli kasvanut kahdeksaan prosenttiin. Vastaavasti yli 50-vuotiaista palkansaajista seitsemän prosenttia kertoi kokeneensa vanhaan ikään kohdistuvaa syrjintää vuonna 1997, mutta enää neljä prosenttia vuonna ,7 % Kuluttajien luottamus toipui huhtikuun notkahduksesta. Kuluttajien luottamusindikaattori oli toukokuussa 8,7, kun se oli huhtikuussa 3,7 ja maaliskuussa 8,5. Vuosi sitten toukokuussa luottamusindikaattori sai arvon 5,0. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 12,1. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin. Luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä näkemykset Suomen taloudesta, työttömyyskehityksestä sekä kotitalouden säästämismahdollisuuksista paranivat toukokuussa huhtikuuhun verrattuna. Sen sijaan odotukset omasta taloudesta pysyivät ennallaan. Arviot oman talouden kehityksestä ja etenkin työttömyydestä olivat selvästi keskimääräistä alemmalla tasolla. Kuluttajat pitivät toukokuussa ajankohtaa hieman otollisempana lainanotolle kuin säästämiselle tai kestotavaroiden ostamiselle. Toukokuussa työllisten kuluttajien kokema työttömyyden uhka oli samalla tasolla kuin huhtikuussa ja vuosi sitten toukokuussa. Teollinen internet edellyttää yrityksiltä visiota ja ketteryyttä Läpi yhteiskunnan vyöryvä digitalisaatio ulottuu myös teollisuuteen ilmiönä, joka tunnetaan nimellä teollinen internet tai yleisemmin asioiden internet. Teollisen internetin ilmentymiä ovat laitteiden ja ohjelmistojen yhdistäminen uudella tavalla, laitteiden välinen viestintä, antureista kertyvän datan analysointiin perustuvat uudet ansaintamallit sekä tuotanto- ja toimintaprosessien ja ihmisten yhdistäminen uusilla tavoilla. Teknologiateollisuuden Marketvisiolta tilaama tutkimuksen mukaan teollisen internetin hyödyntäminen vaatii visionäärisyyttä ja rohkeutta yritysjohdolta. Vaikka yritys noudattaakin pitkän tähtäimen strategiaa, tarvitaan rinnalle nopeita ja ketteriä kokeiluja, joilla strategiaa jatkuvasti koetellaan ja suunnataan uudelleen. Tutkimukseen vastanneet yritykset arvioivat, että Suomella on teollisen internetin alueella merkittäviä vahvuuksia. Keskisuuressa teollisuudessa on paljon maailman huippuja kapeilla osaamisalueilla. Nämä toimijat pitäisi verkottaa keskenään ja hakea uusia innovaatioita ja tapoja toimia. Suomen kattava perusinfrastruktuuri mahdollistaa ketterän kokeilemisen ja kehittämisen ja yhteistyö tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa on hyvällä tasolla. 4

5 BITTIKATTAUS Kesäliite lehden mukana Insinöörin välissä ilmestyy ensimmäinen kesäliite. Kesällä useimmilla on vapaata, jolloin voi keskittyä muuhun kuin työntekoon. Liitteessä kerrotaan liittoyhteisön jäsenkunnan kesäisistä harrastuksista. Kun on kyse insinööreistä ja muista tekniikan ammattilaisista, harrastuksissa tarvitaan toki erilaista tekniikkaa. Jäsenet ovat liikkuvaa väkeä; mukana on menoa esimerkiksi kajakilla ja polku- sekä moottoripyörällä. Kesään kuuluvat tietenkin grilli ja makkarat sekä onkiminen. Luonnossa samoiluun on aikaa, joten voi tutustua uusiin lintulajeihin. Ja mitä olisi kesä ilman nikkarointia tai muistojen tallentamista kameralla. Kulttuuriakin mahtuu suveen. Suvikisa tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa kotimaan paikkakuntia eikä silloinkaan unohdeta insinöörejä. Anna palautetta liitteestä osoitteessa Kerro samalla, mistä aiheista sinä haluat lukea Insinööri-lehdestä. Kaikkien heinäkuun loppuun mennessä palautetta antaneiden kesken arvotaan palkinto Työpaikan oma osaaminen keskiöön Shutterstock Varatuomari Jukka Ahtelan tekemän selvityksen mukaan työsuojelun ja työterveyshuollon on vastattava paremmin työpaikkojen tarpeisiin. Työsuojelun ja työterveyden toimijoiden on tulevaisuudessa keskityttävä ensisijaisesti työpaikkojen oman aloitteellisuuden ja omatoimisuuden lisäämiseen työsuojelussa, työterveydessä ja työhyvinvoinnissa. Työsuojelun sekä työterveyden toimia ja menettelytapoja on kehitettävä erityisesti pienten työpaikkojen näkökulmasta. Selvityksessä kartoitettiin eri toimijoiden näkemyksiä ja voimavaroja sekä keinoja organisaatioiden ja järjestelmien yhteistoiminnan parantamiseksi. Ahtela korostaa eri toimijoiden yhteistyön merkitystä. Työpaikoilla on runsaat nimettyä tai valittua työsuojelun yhteistoimintahenkilöä. Työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja asiantuntijoita on noin Selvityksessä nousi esiin tiettyjä johtoteemoja, joihin kohdistuu erityisiä odotuksia. Tällaisia teemoja ovat esimerkiksi hyvä johtaminen ja sen merkitys kaikessa työpaikan kehittämistoimissa sekä työterveyshuollon rooli työkyvyn ylläpidossa. Kilpailulla vauhtia biojalostamoinvestointeihin Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää kansainvälisen suunnittelukilpailun, jolla halutaan nopeuttaa biojalostamoiden innovaatioiden kaupallistumista ja uusien biojalostamoiden syntyä Suomeen. Kilpailu on avoinna ehdotuksille 4. joulukuuuta saakka. Valtioneuvoston toukokuussa tekemässä periaatepäätöksessä talouden uusien kasvun kärkien vauhdittamiseksi linjattiin, että uusien biojalostamokonseptien synnyttämiseksi ja investointien edistämiseksi järjestetään avoin kansainvälinen kilpailu. Biojalostamoilla, jotka jalostavat biomassaa tehokkaasti ja monipuolisesti materiaaleiksi, kemian tuotteiksi ja energiaksi on keskeinen rooli biotalouden uuden liiketoiminnan luomisessa, arvioielinkeinoministeri Jan Vapaavuori. Kilpailulla etsitään ehdotuksia Suomeen sijoittuvasta uuden sukupolven biojalostamosta. Sen pitää olla kaupallisen mittakaavan laitos, joka sisältää uutta teknologiaa, jota ei ole vielä kaupallisessa käytössä. Jalostamo voi olla myös demonstraatiolaitos, jonka teknologialla tai tuotteella on merkittävä liiketoimintapotentiaali. Kilpailun on tarkoitus johtaa toteutussuunnitteluun sekä Suomessa tapahtuvaan investointiin. Kilpailun voittaja julkistetaan helmikuussa Pääpalkinto on euroa. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö kokoaa julkisia tahoja edustavan rahoittajaryhmän, joka koordinoi ja auttaa kolmen parhaan ehdotuksen investointivaiheen julkisen rahoituksen hankinnassa. Yksityisellä pääomalla on kuitenkin oltava johtava asema esitetyissä hankkeissa. 5

6 BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen Usko on koetuksella MIKON PALSTA Mikko Wikstedt Järjestöjohtaja Eurovaalit on pidetty. Suomen osuus (13 /751) parlamentin vallankäyttäjistä on valittu, tiedotusvälineet ovat olleet täynnä leveitä hymyjä ja tuuletuksia. Vaalien suurin häviäjä vaati ennen vaaleja ja niiden jälkeenkin pyöriä pyörimään ja ihmisille töitä. Voittajana esiintyvä ja toiseksi leveimmin hymyilevä pääministeri Jyrki Katainen puolestaan totesi vaalien jälkeen, että vaalien tuloksella ei ole kotimaan politiikkaan merkitystä, koska puolueiden on kannettava vastuunsa. Valta ja vastuu kuuluvat yhteen. Teot enää puuttuvat. Maassamme on työtöntä, joista 37 prosenttia on yli 50-vuotiaita. Työttömiä insinöörejä on Viidennes heistä on Uudellamaalla, jossa korkeasti koulutettujen työttömyyden kasvu on ollut rajuinta. Oman, noin vakuutetun IAET-kassan etuuden saajien määrä lähestyy vuoden 2009 huippulukemia. Huhtikuussa jäsenelle maksettiin korvauksia yhteensä 19,9 miljoonaa euroa, joka on uusi ennätys. Kassan palvelutaso on pysynyt korkeana ja ensihakemusten käsittelyajat kohtuullisina, mutta kuinka kauan meillä on kansakuntana henkisesti ja taloudellisesti varaa tällaiseen? Ikäryhmittäin tarkasteltuna nuorilla työttömyyskausi on keskimäärin 11 viikkoa. Yli 50-vuotiailla se on jo 73 viikkoa ja yli 55-vuotiailla 85 viikkoa. Yli vuoden työttömänä olleita on , heistä 60 prosenttia yli 50-vuotiaita. En usko, että työttömien ongelmia ratkaistaan maahanmuuttoa lisäämällä, eläkeikää nostamalla tai palkkoja alentamalla. Sokerina pohjalla on reaaliansioiden laskusta johtuva kotimaisen kysynnän heikkeneminen. Kaupan alan ahdinko pahenee. Työllisten määrän väheneminen alalla näkyy Palvelualojen ammattiliiton Pamin työttömyyskassassa. Korvausten saajia oli huhtikuussa , korvauksia kassa maksoi jäsenilleen 19,4 miljoonaa euroa. Molemmat luvut ovat kaikkien aikojen ennätyksiä. On aika keskittyä olennaiseen, työn määrän lisäämiseen. Innovaatiotoiminta yleisintä suurilla yrityksillä Tilastokeskuksen toteuttaman EU-tutkimuksen mukaan Suomessa suhteellisesti eniten innovoivat suuret ja kansainvälisesti toimivat yritykset. Kotimaisilla markkinoilla toimivista yrityksistä kolmannes ilmoitti tuotteisiin tai prosesseihin liittyneestä innovaatiotoiminnasta. Kansainvälisillä markkinoilla toimivista vastaava, innovaatiotoimintaa ilmoittaneiden osuus oli 60 prosenttia. Tutkimuksen pienimmistä yrityksistä eli henkilöä työllistävistä noin neljännes ilmoitti tuoneensa markkinoille tuoteinnovaatioita tarkasteluajanjaksolla. Keskikokoisissa yrityksissä osuus oli 41 prosenttia ja suurimmissa eli vähintään 250 henkilöä työllistävissä 64 prosenttia. Kaikkiaan tuotteisiin ja prosesseihin liittyvää innovaatiotoimintaa harjoitti vajaa puolet yrityksistä. Suuret yritykset ilmoittivat erilaisista innovaatiotoimista pieniä yleisemmin ja innovaatiotoiminnan erilaiset tietolähteet ja myös yhteistyökumppanit arvioitiin suurten yritysten toimesta pieniä yrityksiä yleisemmin tärkeiksi. Suuret yritykset ilmoittivat saaneensa myös innovaatiotoiminnan julkista rahoitustukea pieniä yrityksiä yleisemmin. Edelläkävijyys, tuotteiden kompleksisuus ja salassapito ovat innovaatioiden muodollisia suojauskeinoja laajemmin noteerattuja keinoja innovaatioiden kilpailukyvyn edistämisessä ja ylläpitämisessä. Patentointi, mallioikeuden rekisteröinti ja muun muassa tekijänoikeus ovat tulosten perusteella vaihtoehtoisia suojaustapoja huomattavasti harvemmalle yritykselle. Kaikkiaan lähes kolmasosalla tutkimuksen yrityksistä oli hankintasopimuksia vuosina tuotteiden tuottamiseksi julkiselle sektorille joko kotimaisille tai ulkomaisille julkisen sektorin organisaatioille. Hankintasopimuksiin liittyvää innovaatiotoimintaa oli yleisimmin ohjelmistotoimialalla, arkkitehti- ja insinööripalveluissa sekä tietopalvelutoiminnassa Hietalasta yt-asiamies Varatuomari Harri Hietala on nimitetty yhteistoiminta-asiamiehen määräaikaiseen virkasuhteeseen väliseksi ajaksi. Aikaisemmin hän on toiminut muun muassa Palvelualojen työnantajat PALTA:n varatoimitusjohtaja ja lakiasiainjohtaja. Viran ensimmäinen hoitaja Helena Lamponen palasi edunvalvonnan päälliköksi Akavan Erityisaloihin. 6

7 BITTIKATTAUS Pilvitekniikka sopii testaukseen Pilvitekniikka on yksi it-alan uusimmista trendeistä. Ohjelmistotuotteet, palvelut ja organisaatiot joutuvat panostamaan jatkuvasti muuttuviin tekniikkoihin, trendeihin ja markkinavaatimuksiin. Jotta pilvipohjainen testaus onnistuisi, organisaatioiden pitää varmistaa esimerkiksi riittävä testausinfrastruktuuri, turvallisuus, läpinäkyvät hinnoittelumallit ja tehokas viestintä eri osapuolten välillä. Pilvitekniikka sopii käytettäväksi testauksessa ja sovellusten kehityksessä sekä esimerkiksi pelinkehityksessä. Tiedot käyvät ilmi Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tarkistetusta Leah Riungu- Kalliosaaren ohjelmistotekniikan alan väitöstutkimuksesta. Kun sovelluksia käytetään tai kehitetään pilviympäristössä, sovellus tai liiketoiminnan toimialue ovat keskeisiä tärkeiden ominaisuuksien määrittämisessä. Yleisesti tietyt laatutekijät, kuten turvallisuus ja käytettävyys, vaativat erityishuomiota. Shutterstock Työeläkevarat kasvoivat 165 miljardiint Työeläkevarojen määrä kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 165,5 miljardiin euroon. Vuoden 2013 lopusta kasvua kertyi 3,3 miljardia euroa. Parhaiten ensimmäisellä vuosineljänneksellä tuottivat noteeraamattomat osakesijoitukset ja pääomasijoitukset. Tuottoja on tullut monipuolisesti eri lähteistä. Suomeen työeläkevaroja oli maaliskuun lopussa sijoitettuna 49,5 miljardia euroa eli noin 30 prosenttia sijoitusvaroista. Määrä on enemmän kuin sijoitukset muulle euroalueelle yhteensä. Euroalueen ulkopuolelle oli sijoitettuna 75 miljardia euroa. Yksityisalojen työeläkevakuuttajat maksavat eläkkeitä enemmän kuin saavat vakuutusmaksutuloja. Ne rahoittavat erotuksen sijoitustuotoilla. Eläkevakuutusmaksut olisivat siis korkeammat ilman rahastointia. Eläkerahastojen pääomia ei kuitenkaan ole käytetty eläkkeiden maksamiseen. Suurin osa tuotoistakin on edelleen jäänyt rahastoihin sijoitettavaksi. Eläkkeiden rahastoinnin tarkoituksena on hillitä työeläkemaksun nousupaineita tulevaisuudessakin. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan sijoitusanalyysistä. Oletko keskeyttänyt työurasi vapaalla? Insinööriliiton toukokuun uutiskirjeessä kysyttiin, kuinka moni on keskeyttänyt työuran erilaisilla vapailla. Vastaajat jakautuivat karkeasti kolmeen joukkoon. Kolmannes on ollut jonkunlaisella vapaalla, kolmannes pohtii asiaa ja kolmanneksella ei ole tarvetta ylimääräiseen vapaaseen. 36 % en tunne tarvetta ylimääräiseen vapaaseen 10 % kyllä, vuorottelu vapaalla 33 % en, mutta harkitsen asiaa 8 % kyllä, opintovapaalla 10 % kyllä, joillain muulla järjestelyllä 2 % kyllä, säästövapaalla 7

8 Nyt saat

9 Työaikaa on lyhennettävä PERTIN PALSTA Pertti Porokari / Puheenjohtaja Työn kuormitusta on lisätty rutkasti takavuosina, ensin 1970-luvun alun öljykriisin seurauksena ja myöhemmin 1990-luvun alun syvän taantuman jälkeen. Työn tuottavuus on puolestaan kasvanut huimasti tähän päivään saakka. Työvälineet ja menetelmät ovat kehittyneet, mutta suorittamisessa tulee jo vastaan ihmisen fyysiset rajat. Tässä mielessä tuottavuus on viritetty jo niin äärimmilleen, että ruuvia ei voi enempää kiristää. Itse asiassa raja on jo ylittynyt monen kohdalla. Työntekijöiltä odotetaan yhä enemmän ja enemmän suoritetta samalla palkalla. Aikataulut ovat niin kireät, että päivää on pakko pidentää jatkuvasti. Työsopimuksessa sovittu työaika on usein täysin menettänyt merkityksensä. Työaikalain rikkomukset ovat arkipäiväistyneet työpaikoilla. Monella työpaikalla resurssit on vedetty minimiin tasaisin väliajoin toistuvilla yhteistoimintaneuvotteluilla. Jokaisen neuvottelukierroksen jälkeen jäljelle jäävän henkilöstön työkuorma on yleensä lisääntynyt. Ihmiset rasittuvat eivätkä pysty enää toipumaan viikonloppujen aikana. Työn ylikuormitus saa aikaan lopulta totaalisen työuupumisen ja vakavan sairastumisen. Kun työlliset uupuvat työnsä ääreen, niin samaan aikaan meillä on noin työtöntä. Onko tässä mitään järkeä? Eikö työtä pitäisi mieluummin jakaa useammalle ja tehdä lyhyempää työpäivää, jotta ihmiset jaksaisivat, pysyisivät työkykyisinä ja olisivat virkeinä kykeneviä luomaan uusia tuotteita? Väitän, että tuotavuus vain paranee ja kansantalous on huomattavasti terveemmällä pohjalla, jos työaikaa lyhennetään. Jotta tämä on mahdollista, työpaikoilla on muutettava asenteita ja työntekijöiden myös itse kiinnitettävä huomiota työaikoihinsa. Jokainen ilmaiseksi tehty työtunti tai ilmaiseksi työtehtäviin käytetty matka-aika vaan pahentavat tilannetta. Kesälomakauden alettua on erityisesti syytä kiinnittää työn ja vapaa-ajan järkevään yhteensovittamiseen. Jokainen voi itse miettiä, jääkö perhe-elämälle tarpeeksi yhteistä aikaa, onko omille harrastuksille riittävästi aikaa ja tuleeko ylipäätään levättyä riittävästi. Viettäkää rentouttava kesä nauttien ja miettikää, voisiko syksyn tullen ottaa ihan toisen asenteen työaikoihin. Joustavat työaikaratkaisut, kuten työaikapankit, helpottavat työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Niiden käytön toivoisi lisääntyvän yrityksissä, sillä se on työpaikoilla työntekijöiden ja työnantajien yhteinen etu. 9

10 Mercedes-Benzejä ja lannoitetta TEKSTI: Matti Välimäki KUVAT: Mari Männistö 10

11 Lapsuudentovereista Mikko Itärannasta ja Keijo Rantalasta tuli isona insinöörejä Uuteenkaupunkiin. Miesten työpaikat ovat varsin erilaisia, mutta kumpikin niistä menestyy hyvin ja investoi. Valmet Automotive sai valmistettavakseen automaailman huippubrändin. 11

12 Mikko Itäranta kehittää autotehtaan tuotantoprosesseja. Valmet Automotiven hitsaamossa pari sataa robottia valmistaa A- sarjan mersun osia. Teräs liittyy teräkseen nopeasti, laadukkaasti ja ilman yhtään turhaa liikettä. Yksi työntekijä hoitaa useampaa robottisolua. Enemmän ihmisiä näkyy kokoonpanohallissa. Mutta täälläkin töitä tehdään hyvin suunnitelmallisesti. Jokaisella osalla, tarvikkeella ja työkalulla on vissi paikkansa. Insinööri Mikko Itäranta johtaa prosessisuunnittelupäällikkönä 13 hengen tiimiä. Sen tehtävänä on huolehtia siitä, että käytössä ovat mahdollisimman nopeat ja kustannustehokkaat menetelmät, joilla saadaan hyvällä ergonomialla kerralla valmista. Saimme tänne Mercedes-Benzien tuotannon tehokkuutemme ja laatumme ansiosta. Mutta voimme tulla aina paremmaksi koko henkilökuntamme on sitoutunut jatkuvaan kehittämiseen, Itäranta kertoo. Autotehtaat ovat perinteisesti näyttäneet muillekin teollisuudenaloille mallia tuotannon automatisoinnissa, rationalisoinnissa ja muun muassa tavaravirtojen hallinnassa. Uudenkaupungin autotehdas on alkanut nyt tarjota tuotannon tehostamiseen liittyviä suunnittelupalveluita myös talon ulkopuolelle. UUSIKAUPUNKI ELÄÄ AUTOISTA Daimler on sopinut, että Uudessakaupungissa valmistetaan vuoteen 2016 mennessä vähintään A-luokan Mercedes-Benziä. Tehtaalle on palkattu keväällä runsaasti uutta väkeä, kun tuotantomäärät ovat nousseet ja olemme siirtyneet kahteen vuoroon. Autotehdas on yli tuhannella työntekijällään paikkakunnan ylivoimaisesti suurin yksityinen työnantaja. Itäranta tuli tehtaalle töihin vuonna 1996, tätä ennen hän toimi tuotesuunnittelun ja projektihoidon parissa Turussa Wärtsilä Marinen korjaustelakalla sekä Valmet Paperikoneilla. Hän on ehtinyt osallistua Uudessakaupungissa niin Lada Samaroiden, Saabien, Opel Calibrojen, Porschejen kuin Fisker Karmojenkin tuotantoon. Valmistuslinjat rakennetaan varsinkin hitsaamossa joka kerta uudelleen merkin ja mallin mukaan. Maalaamon ja kokoonpanon prosessit ovat joustavampia ja ne toimivat myös monituotelinjoina. Päämieheltä tulee auton speksit, mitä pitää tehdä ja me mietimme, miten se on järkevintä toteuttaa. A-sarjan mersuja varten rakensimme esimerkiksi Suomen suurimman robottihitsaamon. Itärannan vapaa-aika kuluu näyttelijänä Uudenkaupungin teatterissa sekä trubaduurikeikoilla. Autokaupungissa kun ollaan, niin laulumiehen repertuaariin kuuluvat luonnollisesti myös kappaleet Merceces-Benz sekä Cadillac. YARAN LANNOITTEILLA RIITTÄÄ KYSYNTÄÄ Muutaman kilometrin päässä autotehtaalta, Yaran lannoitetehtaalle johtavalla pengertiellä, liikenne seisoo räjähdystöiden takia. Toimituspäällikkö, insinööri Keijo Rantala kertoo, että Yaralla rakennetaan uusia varastotiloja. Uudenkaupungin lannoitetehtaan tuo- 12

13 tannon kehittämiseen ja terminaalin rakentamiseen investoidaan tänä vuonna yhteensä 40 miljoonaa euroa. Lannoitteilla on kova kysyntä maailmalla. Lannoitteita tarvitaan, jotta maapallon kasvava väestö pystytään ruokkimaan, Rantala taustoittaa Yara Suomi Oy:llä on tuotantolaitokset myös Harjavallassa, Kokkolassa ja Siilinjärvellä. Se on maailman suurimpiin lannoitetuottajiin kuuluvan norjalaisen Yara Internationalin tytäryhtiö. Ennen Yaralle myyntiä yhtiö tunnettiin nimellä Kemira GrowHow. Uudessakaupungissa valmistetaan vuosittain noin miljoona tonnia typpi-fosfori-kalium-lannoitteita, joista ulkomaille viedään 80 prosenttia. Iso talo tuo mukanaan suuruuden ekonomiaa esimerkiksi hankintoihin. Yara Suomella on Siilinjärvellä myös Euroopan ainoa fosfaattikaivos. Automaation määrä kasvaa koko ajan. SUUNNITELMIA JA NOPEITA PÄÄTÖKSIÄ Rantala hankkii Yara Suomen lannoitetuotantoon raaka-aineet. Lasken kulutuksia ja varastotilanteita sekä suunnittelen raaka-ainekuljetusten logistiikkaa. Joskus, vaikkapa rahtiongelmien takia, joudun tekemään isoja päätöksiä suurten raaka-ainemäärien hankkimisesta hyvin nopeasti. Yara valmistaa myös typpihappoa, pääasiassa omaan käyttöön lannoitteiden valmistukseen, mutta myös teollisuudelle. Lannoitetehtaalla käsitellään lisäksi esimerkiksi ammoniakkia. Meillä on tiukka turvallisuuskulttuuri ja tarkat ohjeet esimerkiksi siitä, miten kuljetukset, valmistusprosessit ja huollot pitää suorittaa. Ehdoton edellytys on, että niin oma väki kuin ulkopuoliset noudattavat sääntöjä joka tilanteessa. Rantala on ollut Yaralla vuodesta Ala on muuttunut valtavasti: automaation määrä on koko ajan kasvanut. Mutta Yara on panostanut henkilökunnan koulutukseen, minäkin olen saanut opiskella paljon. Käy ilmi, että Rantala ja Itäranta tuntevat toisensa jo lapsuusajalta, kumpikin asui samassa telakan työläisten korttelissa. Yhtymäkohtia on muitakin. Itäranta toimii esimerkiksi ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilönä ja myös Rantala on ollut samoissa tehtävissä, nyttemmin hän on tehnyt tilaa nuoremmille ja toimii varaluottamushenkilönä. Uusikaupunki on hyvä paikka asua ja elää. Talvet ovat hyvinkin rauhallisia, mutta kesällä kaupunki vilkastuu. Täällä on varsinkin lapsiperheille hyvät perusjutut ja jos jotain puuttuu, Turkuun tai Raumalle on lyhyt matka, Mikko Itäranta summaa. Keijo Rantala vastaa Yara Suomen raaka-ainehankinnoista. 13

14 Minna Suominen viihtyy haasteellisessa työssään. Mukana arktisen meren valloituksessa TEKSTI: Ilona Mäenpää KUVAT: Juha Sinisalo Insinööri Minna Suominen toimii varaosamyyjänä laivojen ohjattavia potkurilaitteita valmistavassa Steerprop Oy:ssä. Myynnin lisäksi hän hoitaa komponenttikuljetuksia ympäri maailman. 14

15 Osaaminen ja tavoitteet kohdallaan. Pienehkössä yrityksessä saa tehdä monenlaista muutakin, kuten junailla menossa olevaa remonttia ja katsoa kohta aloittavien kesätyöntekijöiden perään. Työssä ei ole montaa samanlaista päivää, Minna Suominen kehuu. Asiakkaalta tulleen tilauksen pohjalta Suominen tekee osavaraukset varastosta, valmistelee dokumentit asiakkaan antamien tietojen pohjalta ja seuraa toimituksen sujumisen aina maksun suoritukseen asti. Kun oma osaaminen on kohdallaan ja asetat tavoitteita itsellesi, niin pääset pitkälle, Suominen uskoo. Hän heittää romukoppaan stereotypiat miesten ja naisten töistä sekä urista. LUOTTAMUSTOIMI KUTSUI Tuotantotalouden opinnot Satakunnan ammattikorkeakoulussa ovat antaneet hyvän pohjan monipuoliselle urakehitykselle. Suominen on saanut vastuuta työpaikalla muissakin asioissa. Tämän vuoden alusta alkaen hän on toiminut myös yrityksen luottamushenkilönä. Suominen aloitti yrityksessä työskentelyn opiskeluaikoina manuaalien tekijänä. Kesätyöntekijän kyvyt olivat työnantajalla tuoreessa muistissa, kun se tarjosi hänelle nykyistä työtä puolisentoista vuotta sitten. JÄÄOSAAMISEN HUIPPUA Steerprop perustettiin vuonna 2000, mutta sen juuret ulottuvat 1960-luvulle ja Aquamasteriin. Tuotteiden kulmakiviä ovat luotettavuus, käytettävyys ja tehokkuus sekä ympäristöystävällisyys ja alhaiset elinkaarikustannukset. Yritys panostaa jäävahvisteisten laitteiden toimittamiseen arktisen meren vaativiin oloihin. Myös offshore-alukset sekä matkustaja- ja risteilyalukset kuuluvat sen toimituslistalle. Asiakkaita on ympäri maailmaa, mutta suurimmat toimitukset menevät Norjaan ja Venäjälle, jossa rakennetaan uutta aluskapasiteettia arktisen alueen tutkimiseen, Suominen tietää. Espanja, Saksa ja Kiina ovat myös asiakaslistalla. Yritys tekee jatkuvaa kehitys- ja tutkimustyötä kuormituskestävyyden, käyttövarmuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi. Muun muassa Aker Arcticin kanssa tehdyn tuotekehityksen tuloksena Venäjälle toimitettu monitoimimurtaja Baltika on varustettu kolmella SP 60 PULL ARC -laitteella, Niiden jääluokka on RMRS Icebreaker 6. Samaa teknologiaa käytetään myöhemmin tänä vuonna Viipurin ja Arctec Helsinki Shipyardilla rakennettaviin kolmeen Moskovan-luokan murtajaan. Kahdella vastaavanlaisella laitteella varustetut murtajat toimivat Suomenlahdella tankkereiden ja rahtialusten avustustöissä sekä hinaus- ja pelastustöissä. Moskovan-luokan murtajiin rakennettavat pääpropulsiolaitteet ovat maailman suurimmat mekaaniset kääntyvät potkurilaitteet. Jääosaaminen ei ole kaikkien heiniä, mutta Suomessa on paljon sen alan osaamista, Suominen arvioi. Steerprop työllistää noin 50 henkilöä ja alihankintaverkostonsa kautta Tehokkuus ja ympäristöystävällisyys ovat Minna Suomisen mukaan CRP ECO:n valtteja. noin 400 henkilöä. Viennin osuus kasvaa samaa tahtia kuin kiinnostus arktisten alueiden valloittamiseen maailmalla lisääntyy. YHÄ SUUREMPIA LAITTEITA Arktisille merille tarkoitettujen jäävahvisteisten laitteiden ohella yritys valmistaa offshore-aluksia sekä matkustaja- ja risteilyaluksia. Huolellisen suunnittelun kautta laitteista tehdään mahdollisimman yksinkertaisia ja kestäviä, kuitenkin siten, että sekä mekaaninen että hydrodynaaminen hyötysuhde on korkea. Suomisen mukaan koko ajan ollaan menossa kohti isompia laitteita. Suurin yrityksen suunnittelema ja valmistama CRP ECO -laite painaa yli 150 tonnia. Ensimmäinen laite asennetaan kesällä Italiassa rakennettavaan kanadalaiseen matkustaja-autolauttaan. Valut alkavat jo olla niin isoja, että toimituksissa pitää huomioida monta seikkaa, Suominen sanoo. Tehokkuus ja ympäristöystävällisyys korostuvat Steerpropin CRP ECO-laitteessa. Vastakkain pyörivien potkurien ansiosta laivat säästävät polttoainekustannuksissa ja vähentävät päästöjä. Ympäristöystävällisyys on otettu huomioon myös potkuriakseleiden tiivistysratkaisuissa, jolloin voiteluöljyä ei pääse vuotamaan mereen. Työn haasteellisuus ja monipuolisuus motivoivat Suomista. On hienoa tehdä koulutusta vastaavaa työtä ja vielä työympäristössä, jossa ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä tuetaan. 15

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Case Sininen Meteoriitti Oy. Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna

Case Sininen Meteoriitti Oy. Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna Case Sininen Meteoriitti Oy Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna Technopolis Business Breakfast 12.4.2013 Jarmo Kuusinen Yksikön johtaja Sininen Meteoriitti Oy Verkkopalveluiden ja tietotyön

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Kansainvälinen biojalostamokilpailu

Kansainvälinen biojalostamokilpailu Kilpailujulistus Kansainvälinen biojalostamokilpailu Haku aukeaa: 4.6.2014 Haku päättyy: 4.12.2014 Taustaa ja tavoitteet Suomen kansallisen biotalousstrategian tavoitteena on luoda uutta talouskasvua ja

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Microsoft, 2005. Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy

Microsoft, 2005. Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy Microsoft, 2005 Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy Microsoft Globaalisti Maailman johtava ohjelmistovalmistaja 107 000 työntekijää Liikevaihto 40

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA?

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? Työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa laatuun ja tehokkuuteen Menetelmä- ja aikastandardien merkitys Jaana Ylitalo jaana.ylitalo@pam.fi 26.10.2011 1 PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO

Lisätiedot

Toimihenkilötyön tuottavuus. 7.2.2013 EK - STTK Tuottavuusseminaari 7.-9.2.2013

Toimihenkilötyön tuottavuus. 7.2.2013 EK - STTK Tuottavuusseminaari 7.-9.2.2013 Toimihenkilötyön tuottavuus 7.2.2013 EK - STTK Tuottavuusseminaari 7.-9.2.2013 TTK liittojen tuottavuustyön tukena Työturvallisuuskeskus TTK:n toiminnan tavoitteena on parantaa työturvallisuuden työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuus ja työhyvinvointi Toimihenkilöiden työsuhdepäivät 0.2.20 M/S Silja Symphony Johtaja Jukka Ahtela EK 2 3 Suomi on palvelutalous

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Löydänkö yritykseeni ammattiosaajia tulevaisuudessa. Pekka Heikonen Pemamek Oy

Löydänkö yritykseeni ammattiosaajia tulevaisuudessa. Pekka Heikonen Pemamek Oy Löydänkö yritykseeni ammattiosaajia tulevaisuudessa Pekka Heikonen Pemamek Oy PEMAMEK YRITYSESITTELY Pemamek Pemamek perustettiin Loimaalle 1970 Uusi tehdas valmistui 2003, pinta-ala on 7500 m 2 Pemamek

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015

Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015 Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 2.5.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot