Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016"

Transkriptio

1 Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Hyväksytty Kanta-Hämeen yhteistyöryhmässä

2 Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma JOHDANTO TOIMINTAYMPÄRISTÖ MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Kasvukäytävät ja saavutettavuus Monipuolinen asuminen ja hyvinvointi Biotalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö Valmistavan teollisuuden mahdollisuudet Kansainvälistyminen ja vetovoima MAAKUNTIEN YHTEISHANKKEET KANNANOTTO RAKENNERAHASTO-OHJELMAN VALTAKUNNALLISIIN TEEMOIHIN RAHOITUSSUUNNITELMA Kestävää kasvua ja työtä , Suomen rakennerahasto-ohjelma Maaseudun kehittämisohjelma Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat RAHOITUSSUUNNITELMALOMAKKEET 2015 ja

3 1 JOHDANTO Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) mukaan maakunnan liiton johdolla valmistellaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma. Toimeenpanosuunnitelma sisältää keskeisiä maakuntaohjelmaa toteuttavia hanke- ja toimenpide-esityksiä, kannanoton rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisiin teemoihin kuuluvista hankehauista ja - suunnitelmista ja alueen osallistumisesta niihin sekä painopisteet, joihin kansallista ja Euroopan unionin rahoitusta kohdennetaan. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan maakuntien yhteistoiminta-alueiden ja muut maakuntien yhteiset toimenpiteet ja keskushallinnolle tehtävät aloitteet. Suunnitelma valmistellaan yhdessä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman rahoittamiseen osallistuvien kanssa. Toimeenpanosuunnitelmaa laadittaessa on sovitettu yhteen maakuntaohjelman linjaukset, seutukuntien kehittämisen painopisteet ja ELY:n strategiset kehittämisen kärjet. Kanta- Hämeen seutukuntien toimenpanosuunnitelmaan liittyvät neuvottelut käytiin alkusyksyllä 2014, ja näissä neuvotteluissa keskeisinä asioina olivat vuosille 2015 ja 2016 kohdistuvat hanke- ja toimenpide-esitykset. Neuvotteluihin osallistuivat seudun kuntien lisäksi kehittämisyhtiöt, oppi- ja tutkimuslaitokset sekä ELY-keskus. Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset päivittävät samaan aikaan strategiset tulossopimuksensa, joiden sisältöjä on pyritty huomioimaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa. Samoin on pyritty huomioimaan valtakunnallisia linjauksia erityisesti biotalouden, cleantechin ja digitaalisen liiketoiminnan edistämisestä. Toimeenpanosuunnitelma pohjautuu marraskuussa 2013 hyväksytyn Häme-ohjelman (Kanta-Hämeen strategisen maakuntaohjelman 2014+) kärkiin eli viiteen toimintalinjaan, jotka ovat 1) kasvukäytävät ja saavutettavuus, 2) monipuolinen asuminen ja hyvinvointi, 3) biotalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö, 4) valmistavan teollisuuden mahdollisuudet sekä 5) kansainvälistyminen ja vetovoima. Toteutukseen tulevia hankkeita käsitellään mm. maakunnan yhteistyöryhmässä ja edelleen rahoittajaviranomaisissa. Maakunnan yhteistyöryhmä on käsitellyt ja hyväksynyt toimeenpanosuunnitelman kokouksessaan TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kanta-Häme on kolmen vahvan, profiililtaan erilaisen seudun, Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen seutujen muodostama maakunta. Toiminnallisesti ja rakenteellisesti Kanta- Häme on osa laajaa metropolialuetta. Keskeinen sijainti, yhtenäisyys, kilpailukyky ja osaaminen luovat edellytykset Kanta- Hämeen menestymiselle myös jatkossa. Tulevaisuus sisältää kuitenkin paljon 3

4 epävarmuustekijöitä. Kansainvälisen talouden kehitysnäkymät ovat edelleen epävakaat eikä euroalueella kokonaisuutena odoteta merkittävää kasvua näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Talouskasvun ennustetaan olevan erittäin vähäistä, jonka vuoksi myös julkinen sektori hakee keinoja kustannusten nousun katkaisemiseksi. Ukrainan kriisin myötä EU:n päättämät pakotteet ja Venäjän asettamat vastapakotteet kohdistuvat arviolta joka toiseen Kanta-Hämeessä toimivaan yritykseen joko epäsuorasti tai suoraan. Hämeen maakunnan yleinen kehitys on moneen muuhun Suomen maakuntaan verrattuna ollut kohtuullista eikä suurta notkahdusta ole tapahtunut. Myös uusia, huomattavia investointeja on liikkeellä. Talouden ja tuotannon voimakas rakennemuutos koettelee kuitenkin myös Kanta-Hämettä, erityisesti Forssan seutua. Tulevaisuuden haasteita ovat julkisen talouden vakauttaminen, menestyminen kansainvälisessä ja kotimaisessa kilpailussa sekä väestön ikääntymisen aiheuttamat muutokset. Maakunnan palvelurakennetta erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa joudutaan tarkastelemaan ottaen huomioon valtakunnalliset linjaukset. Kanta-Hämeen monipuolinen toimialarakenne pienentää äkillisiä suhdannevaihteluita ja syvän rakennemuutoksen riskiä. Työllisyysaste on maakunnista kolmanneksi korkein ja työttömyysaste viidenneksi alhaisin. Korkea työllisyysaste ja alhainen työttömyysaste lisäävät alueen houkuttelevuutta uusien asukkaiden, yritysten ja investointien näkökulmasta. Kanta-Hämeen vetovoima on lähtökohtaisesti varsin hyvä erityisesti maakunnan sijainnin ansiosta. Alueen väestönlisäys ja muuttovetovoima ovat keskitason yläpuolella luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuoliskolla Kanta-Häme oli toiseksi vetovoimaisin maakunta ja muuttovetovoima parempi kuin yhdessäkään toisessa maakunnassa. Viime vuosien kehitys on ollut selvästi heikompaa osittain suhdannetaantuman vuoksi. 3 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Maakuntaohjelmassa esitetyt Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet ja valinnat perustuvat Hämeen aitoihin vahvuuksiin ja ne sisältävät todellista kasvu- ja kehityspotentiaalia. Häme-ohjelman toimintalinjat ovat monipuolinen asuminen ja hyvinvointi, biotalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö, valmistavan teollisuuden mahdollisuudet sekä kansainvälistyminen ja vetovoima. Maakuntaohjelman toimintalinjojen mukaisilla hankkeilla ja toimenpiteillä tavoitellaan Maakunnan vakaata ja kestävää taloutta, työllisyyden, talouskasvun ja julkisen talouden kestävyyden turvaamista. Yritysten kilpailukyvyn parantumista, uusien ideoiden taloudellisen hyödyntämisen helpottamista, pk-yritysten sitoutumista kasvu-, kansainvälistymis- ja 4

5 innovaatioprosesseihin sekä uusimman tiedon tuottamista, hyödyntämistä ja kaupallistamista. Osaamisen vahvistumista, elinikäiseen oppimiseen pääsyä, työvoiman ammattitaidon ja pätevyyden kohentumista ja koulutusjärjestelmien osumatarkkuuden lisääntymistä työmarkkinoiden kannalta. Työllisyyttä ja hyvinvointia, työllisyyden edistämistä ja työvoiman liikkuvuuden tukemista, maahanmuuton mahdollisuuksien hyödyntämistä, muutoksiin sopeutumista, sosiaalisen osallisuuden edistämistä ja köyhyyden torjuntaa. Hyvää ympäristön tilaa, korkeaa ympäristön laatua, monimuotoista luontoa, vähäpäästöistä hiilineutraalia yhteiskuntaa ja kestävää luonnonvarojen käyttöä. 3.1 Kasvukäytävät ja saavutettavuus Kanta-Häme sijaitsee Suomen kasvukäytävän eli Helsinki-Hämeenlinna-Tampere - vyöhykkeen (HHT) sekä Helsinki-Forssa-Pori (HFP) ja itä-länsi -suuntaisten kehityskäytävien risteyskohdassa. Kasvu- ja kehityskäytäväajattelu on vahvasti kansallisen ja maakunnallisen aluekehityksen painopisteenä ja kasvupolitiikan keskiössä. Kasvukäytävät mahdollistavat yhtenäisten liikkumisen, asumisen ja työssäkäynnin muodostumisen. Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmaa toteutetaan. Maakunnan liikennejärjestelmä tukee kestävää kasvua, parantaa arjen toimivuutta ja turvallisuutta sekä varmistaa maakunnan hyvän saavutettavuuden. Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle ulottuva vyöhyke on maan merkittävin väestönkasvun, yrityselämän, osaamisen, koulutustarjonnan ja innovaatiotoiminnan keskittymä. Vyöhykkeellä on vaikutusta koko Kanta-Hämeen alueeseen. Kasvukäytävän asemaa yhtenäisenä työmarkkina-alueena ja miljoonien ihmisten päivittäisenä toimintaalueena vahvistetaan edelleen. Helsinki-Forssa-Pori -kehityskäytävää, sen liikenteen ja maankäytön kokonaisuutta kehitetään laajassa yhteistyössä alueen toimijoiden kesken. Kehittämistyön pohjana toimivat käytävien aluerakenteelliset visiot. Liikkuminen ja pendelöinti ovat keskeinen osa erityisesti Suomen kasvukäytävän (HHT) toimintaa ja olemusta. Joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksien kehittäminen ja käyttäjämäärien kasvun esteiden tunnistaminen ovat keskeisiä toimenpiteitä koko maakunnassa. Kehittämisen kärki on älykkään matka- ja kuljetusketjuajattelun edistäminen. Elinkeinoelämän ja oppilaitosten välistä yhteistyötä vahvistetaan mukaan lukien yhteistyöverkostojen tiivistäminen maakuntaa ympäröivien yliopistojen kanssa. Kasvu- ja kehityskäytäviin sisältyviä mahdollisuuksia yritysten sijoittumisalustana arvioidaan kokonaisvaltaisesti. Elinkeinojen kehittäjien verkostoyhteistyön kehittäminen ja verkoston rakentaminen on käytävien ja koko maakunnan tasapainoisen kehittämistyön keskeisimpiä toimenpiteitä. Työelämälähtöisestä osaamisesta ja työvoiman saatavuudesta rakennetaan kasvua jatkossakin turvaava kilpailukykytekijä. 5

6 Kasvukäytävät ovat valtakunnallisesti merkittäviä kuljetusväyliä ja logististen toimintojen sijoittumisalueita. Logistiikkakeskukset synnyttävät ympärilleen uutta paikallista yrittäjyyttä. Toimitus- ja kuljetusketjuissa mukana olevien edellytetään huomioivan yhä enemmän ympäristöarvot. Forssan seudun painopisteenä olevat ekologisuus ja vihreä logistiikka vastaavat hyvin tähän trendiin. Kanta-Hämeen liikenneinfrastruktuurin ja saavutettavuuden rungon muodostavat Suomen kasvukäytävälle (HHT) sijoittuvat päärata ja valtatie 3, HFP-kehityskäytävän rungon muodostava valtatie 2 sekä poikittaissuuntaiset valtatie 10 ja kantatie 54, jotka ovat Turku- Pietari-liikennekäytävän vaihtoehtoisia reittejä. Kaikkiin niihin sisältyy kehittämistarpeita ohjelmakaudella. Tärkeää on myös turvata henkilöautoilun edellytykset alueilla, joille joukkoliikenteen palvelutaso ei ulotu. Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamiseksi Hämeen liitto, kunnat, Liikennevirasto ja Uudenmaan ELY-keskus ovat laatineet ja allekirjoittaneet aiesopimuksen. Siinä on listattu myös valtakunnan tasolla edistettävät merkittävimmät väylien kehittämistoimenpiteet. Keskeisiä hanke- ja toimenpide-esityksiä: Suomen kasvukäytävän (HHT) maankäytön ja liikenteen kokonaisuuden kehittäminen. Siihen liittyvät mm. vt 3:n liittymien toteuttaminen, joista ajankohtaisin on Arolammin eritasoliittymän rakentaminen Riihimäellä. vt 2:n liikenneturvallisuuden ja välityskyvyn parantaminen ja palvelutason suunnitelmallinen nostaminen, jossa kiireellisin kohde on Forssan eteläpuolella oleva tieosuus Loukku-Häiviä. Helsinki-Riihimäki -radan kapasiteetin lisääminen ja varautuminen maankäytöllisesti neljään raiteeseen Riihimäeltä pohjoiseen. valtatien 10 järjestelyt Hämeenlinnassa välillä vt 3-Eteläinen. Ensimmäisenä jatkotoimenpiteenä Hattelmala-Ruununmylly kohteiden toteuttaminen. Kt 54 palvelutason parantaminen Riihimäen seudulla, erityisesti välillä Loppi kk Riihimäki-Oitti Suomen kasvukäytävän (HHT) kehittämiskokonaisuus; älyliikennejärjestelmät, matkaketjut, asemanseudut ja liikenteen ekosysteemi kasvualustana palveluille ja innovaatioille. Helsinki-Forssa-Pori -kehityskäytävän monipuolinen kehittäminen Humppilan ekologistiikka-alueen kehittäminen 3.2 Monipuolinen asuminen ja hyvinvointi Kanta-Häme profiloituu hyvän arjen ja asumisen hyvinvointimaakunnaksi laajalla metropolialueella ja Suomen kasvukäytävällä (HHT). Asumista ja vapaa-ajan palveluita kehitettäessä luodaan yhä saavutettavampia ja houkuttelevampia kaupunki- ja maaseutuympäristöjä. Luontopääomaa kestävästi hyödyntäen kehitetään terveyttä ja 6

7 aktiivisuutta lisääviä palvelumalleja ja -konsepteja. Myös hyvinvointipalveluja uudistetaan rohkeasti ja uusia hyvinvointipalvelukonsepteja kehitetään. Yhdyskuntarakennetta kehitetään tasapainoisesti ja kestävästi tukien sekä taajamien että maaseudun kehittämistä ja edistäen niiden vuorovaikutusta. Kehittämisratkaisuilla tuetaan Suomen kasvukäytävän (HHT) nauharakennetta ja merkitystä joukkoliikennekäytävänä sekä HFP-kehityskäytävän rakentumista. Kehittämisratkaisuilla tuetaan myös laajan metropolialueen liikennejärjestelmien kokonaisvaltaista kehittämistä siten, että luodaan kasvavia edellytyksiä joukkoliikenteen toimivuudelle ja raideliikenteen vahvistumiselle. Asumisen ja elinkeinotoimintojen kasvu suunnataan yhdyskuntarakenteellisesti kestävästi. Maakuntakaavoituksella ohjataan, tuetaan ja edistetään maakunnan asumisen mahdollisuuksien kehittämistä. Asutustaajamien, seutukeskusten palvelujen ja liikenneverkon kehittäminen HHT- ja HFP-vyöhykkeiden varrella kytketään mahdollisuuksien mukaan toisiinsa. Näin ohjataan pääosa uudisrakentamisesta kehitettävän joukkoliikenteen toiminta-alueille. Asumisen sijoittamisella tuetaan radanvarsien pysäkkipaikkojen sekä maantieliikenteen joukkokuljetuksen vaihtopaikkojen ja matkaketjujen toimivuutta. Näin luodaan toimivampaa arkea ja hiilineutraalimpaa yhdyskuntarakennetta. Kylämäisten alueiden kehittämisessä huomioidaan saavutettavuus, energiatehokkuus, olemassa olevan rakenteen hyödyntäminen, arvokkaisiin rakennettuihin ympäristöihin sopeutuminen ja ainutlaatuisten luontoympäristöjen vaaliminen sekä niiden läheisyyden hyödyntäminen. Asumisesta kaupungeissa, maaseudulla ja maaseudun kylissä kehitetään ekotehokasta, yhteisöllistä ja osallistavaa. Hämäläisestä asumisesta kehitetään matkasuoritteiden määrän kannalta optimaalista ja julkisten liikennevälineiden käytön osalta houkuttelevaa, sujuvaa ja kannattavaa. Asumisessa mahdollistetaan erilaisia innovatiivisia ja yksilöllisiä asumismuotoja ja asumista kehitetään ympäristöltään, palveluiltaan ja saavutettavuudeltaan houkuttelevina asuinympäristöinä. Hyvinvointipalveluja uudistetaan innovatiivisesti ennaltaehkäisevään ja kustannustehokkaampaan suuntaan. Yhdessä yritystoiminnan kanssa kehitetään terveyttä ja aktiivisuutta parantavia ja ylläpitäviä Hämeen ainutlaatuiseen luontoympäristöön tukeutuvia palvelukonsepteja. Palvelujen saatavuus ja palvelujen vastaavuus mm. ikääntyvän väestön muuttuviin tarpeisiin edellyttävät nykyistä joustavampien palveluprosessien kehittämistä ja palvelurakenteiden uudistamista. Palvelujen järjestämisessä entistä suurempi merkitys tulee olemaan erilaisilla kumppanuuteen perustuvilla palvelujen tuottamismalleilla sekä yksilökohtaisen palvelusuunnittelun mahdollistavilla ohjausmekanismeilla. Keskeisiä hanke- ja toimenpide-esityksiä: ekologiset asumisratkaisut ja vaihtoehtoiset asumismuodot maaseutuasumisen ja vapaa-ajan asumisen edistäminen 7

8 kestävä elämäntapa eri aluevyöhykkeillä -yhteistyö hyvinvointipalvelujen uudistaminen ja kehittäminen luonnonympäristöön tukeutuvat palvelukonseptit Engelinranta, monipuolinen asuinalue ja energiatehokkaita ja vaihtoehtoisia energiamuotoja Peltosaaren alueen kehittämishankkeet uutta asumista ja yritystoimintaa maakunta- ja kuntakaavoituksella asumisen kehittämisohjelma ja asuntotuotannon laskennallinen mitoitus 2040 maakuntakaavoituksen perustaksi Green Care ja siihen liittyvät hyvinvointipalvelut ja yrittäjyys 3.3 Biotalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö Kanta-Hämeen talouskasvun yksi vauhdittaja on biotalous ja luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvä osaaminen. Hämeessä on monipuolinen elintarviketalous ja kaikki keskeiset maatalouden tuotantosuunnat. Myös metsävarat ja niiden kasvu on maan huippua ja uusiutuvan energian tuotantomahdollisuudet suuria. Luonnosta ja uusiutuvista luonnonvaroista luodaan innovaatio- ja liiketoimintaa sekä vahvistetaan Kanta-Hämeessä olevaa luonnonvaraosaamisen keskittymää (LUO Luonnonvara-alan verkostoa), jonka keskeisiä toimijoita ja sopimuskumppaneita ovat Hämeen ammattikorkeakoulu, MTT/Luonnonvarakeskus Luke, Helsingin yliopiston kaksi tiedekuntaa sekä maakunnan elinkeinojen kehittäjät. Laajalla metropolialueella tehdään yhteistyötä luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyen. Alueella olevaa vahvaa vihreän, sinisen ja keltaisen biotalouden osaamista vahvistetaan edelleen. Uutta liiketoimintaa, tutkimusta ja kehittämistyötä kohdennetaan lähiruokaan, biomassojen kiertoon liittyvään osaamiseen, biopolttoaineiden tuotantoon, energian tuottamiseen ja kierrätykseen liittyviin toimintatapoihin sekä vesiosaamiseen. Hämeen sijainti keskellä laajaa metropolialuetta asettaa suuria paineita maakunnan luonnonvarojen käytölle. Pohjavedet ovat vielä pääosin puhtaita ja hyvälaatuisia, mutta monin paikoin rakentamisen ja liikenteen tarpeet uhkaavat heikentää pohjavesien tilaa. Suomessa kiviainesten merkitys on poikkeuksellisen suuri, johtuen roudankestävän rakentamisen vaatimuksista sekä pitkistä välimatkoista. Yhteistoiminta-alueella on tarpeen kartoittaa kiviaineshuollon ja siihen liittyvän pohjavesimonitoroinnin nykytila, määrittää kiviaineshuollon aluetaloudelliset vaikutukset ja edistää kiviaineshuollon ympäristömyötäisten toiminta- ja liiketoimintamallien kehittymistä. Hämeen pintavesien tila on paikoin huolestuttava ja hyvän tilan saavuttamisen eteen tulee tehdä määrätietoisia ja pitkäaikaisia toimenpiteitä. Hämeen vedet ja alueen rikas kulttuuriperintö houkuttelevat tuhansia matkailijoita nauttimaan näkemyksistä, elämyksistä sekä alueen muista palveluista. Ekosysteemipalvelujen turvaaminen on tärkeää ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Ihmisten virkistyessä virkistyy myös elinkeinoelämä. 8

9 Keskeisiä hanke- ja toimenpide-esityksiä: luonnonvara-alan osaamiskeskittymän kehittäminen, yhteistyö Helsingin yliopiston ja MTT:n / Luonnonvarakeskuksen kanssa biotalouden liiketoimintaympäristöjen kehittäminen valkuaisosaamiskeskuksen kehittäminen biopolttoaineiden tuotannon edistäminen Envi Grow Park ja biojalostamo Forssan seudulle uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen, Merven bioenergiakeskus kestävä kiviaineshuolto ruokastrategian laatiminen, ruokaketjujen kehittäminen ja lähiruoka ruuan sivuvirtojen ja biojätteen tuotteistaminen hevosklusteri, hevosalan osaamisen edistäminen ja markkinoinnin tehostaminen, kansainvälinen yhteistyö ravinteiden käytön tehokkuus pinta- ja pohjavesiin liittyvät hankkeet, yhteistyö Helsingin yliopiston ja HAMK:n kanssa Vanajavesikeskuksen toiminta 3.4 Valmistavan teollisuuden mahdollisuudet Kanta-Häme profiloituu teollisuusyritysten toiminnan ja tuotekehityksen uudistajana. Saavutettavuus ja toimivat logistiset ketjut tekevät maakunnasta houkuttelevan sijoittumiskohteen valmistavalle teollisuudelle. Metalliteollisuus on Kanta-Hämeen merkittävin ja työllistävin teollinen toimiala. Hämeenlinnan seutua kehitetään ohutlevyteknologian ja teräsrakentamisen huippuosaamisen keskittymänä Suomessa. Forssan seudun painoaloja ovat elektroniikka ja ympäristöteknologia sekä Riihimäen seudulla nostaminen ja siirtäminen. Digitaalisten tuotekehitysalustojen mahdollisuuksia hyödynnetään erilaisten osaamisten solmukohtana. Kanta-Hämeen luonnonvarat tarjoavat mahdollisuuksia kehittää niihin pohjautuvaa jatkojalostusta ja energiantuotantoa. Korkeakoulukeskuksen toiminta on koko Kanta-Hämeen maakunnan kattavaa. Suomen suurimmaksi ammattikorkeakoulupohjaiseksi innovaatiokeskittymäksi tähdäten se laskee vahvan perustan teollisen toiminnan osaamispohjalle. Kanta-Hämettä kehitetään vahvimmaksi yrittäjyysmaakunnaksi. Yrittäjyysvaikutukset huomioidaan päätöksenteossa esimerkiksi julkisten hankintojen näkökulmasta. Yrittäjäkasvatus ja koulutus on keskeisellä sijalla kouluissa ja oppilaitoksissa. Yrittäjät toimivat verkostomaisesti maakunnassa ja Suomessa osallistuen aktiivisesti yhteiskunnan kehittämiseen. 9

10 Tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa ja uusia kansainvälisen mittakaavan konsepteja ja ratkaisuja. Pk-yritysten T&K toiminnan edistämisen kautta ratkaisuja voidaan luoda nopeammin ja yhdistää niitä veturiyritysten tuotteiden kanssa. Näin voidaan avata kansainvälisiä markkinoita myös pk-yrityksille. Monipuolinen teollinen ekosysteemi mahdollistaa tuotekehityksen nopeutumisen. Keskeisiä hanke- ja toimenpide-esityksiä: ohutlevyteknologia ja teräsrakentaminen, teräsrakentamisen osaamiskeskittymä ja sitä vahvistavat teknologiahankkeet elintarviketeollisuuden kehittäminen teollisten yritysten kilpailukykyohjelman laatiminen palveluliiketoiminnan kehittäminen ja jalostusarvon lisäys cleantech-klusteri, Etelä-Suomen cleantech-liiketoimintaohjelma teollinen internet ja digitalisaatio, hyödyntäjinä erityisesti pk-yritykset innovatiiviset julkiset hankinnat kasvuverkostot ja innovaatiokeskittymien verkosto sekä palvelukonseptit yritysten kasvua tukevien palveluiden kehittäminen 3.5 Kansainvälistyminen ja vetovoima Kanta-Hämeellä on runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia kansainvälistymisessä. Tuotanto- ja alihankintaverkostot ovat kovaa vauhtia globalisoituneet, mikä merkitsee, että yritysten on pärjätäkseen kyettävä yhä enenemässä määrin kansainvälistymään. Joillakin toimialoilla puolestaan aloittavat yritykset toimivat heti globaaleilla markkinoilla. Maakunnan kansainvälistymisen kärki on yritysten kansainvälistymisessä. Tavoitteena on, että maakunnan yritykset näkevät kansainvälisyyden oman kehittymisensä ja kasvun keskeisenä mahdollisuutena. Yritysten osalta Pietari ympäristöineen ja muut lähialueet ovat erityinen painopistesuunta, EU:n sisämarkkinoita kuitenkaan unohtamatta. Linnan Kehitys Oy:llä on ollut Jyväskylän seudun kehittämisyhtiön kanssa yhteinen edustaja Pietarissa vuodesta 2010 lähtien auttamassa yrityksiä Pietarin markkinoille. Nykyinen konsepti toimii hankerahoituksella helmikuuhun 2015 saakka. Pietarin edustuston palvelujen turvaaminen ja vakiinnuttaminen kantahämäläisille yrityksille on ensiarvoisen tärkeää. Kehittämistoiminnan osalta tavoitteena on hyödyntää entistä enemmän kansainvälisiä rahoitusohjelmia kotimaisten rakennerahastovarojen pienentyessä huomattavasti. Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmien ensimmäiset rahoitushaut avautuvat vuoden 2015 aikana. Erityisesti Häme-ohjelman kärkialoilla on Itämeren alueen, Central Baltic ja Interreg EUROPE ohjelmia sekä EU:n erityisohjelmia (esim. Horizon 2020, COSME ja Life +) hyödynnettävä maakunnan kehittämistoiminnan rahoituksessa entistä aktiivisemmin. Kansainvälisessä hankevalmistelussa maakunnan toimijat voivat hyödyntää aktiivisesti mm. Brysselin Helsinki EU-toimistoa, jossa Hämeen liitto on yhtenä ylläpitäjänä. 10

11 Suomen ja eritoten Kanta-Hämeen houkuttelevuus maahanmuuttajien osalta ei ole niin suuri kuin suurempien kaupunkien. Kuitenkin tulevaa työvoimatarvetta ajatellen myös Kanta-Hämeessä on yhteistyössä löydettävä keinot työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi ja maahanmuuttajien kotouttamisen parantamiseksi maakunnassa. Tavoitteena työperäisen maahanmuuton lisäämisellä ja organisoimisella on pystyä osaltaan vastaamaan tuleviin työvoima- ja osaamistarpeisiin, joka samalla edistää myös maakunnan kansainvälistymistä. Vetovoima on maakunnan keskeisimpiä menestystekijöitä. Vetovoima perustuu mielikuviin ja todellisuuteen niiden takana. Häme on brändi, lupaus korkeasta laadusta, joka sisältyy kaikkeen tekemiseen maakunnassa. Erityisenä vetovoimatekijänä tulee huomioida Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlavuosi. Matkailusektorin kasvumahdollisuuksia ja matkailuyritysten yhteistyötä sekä valmiuksia vastaanottaa erityisesti venäläisiä matkailijoita lisätään jo käynnissä olevan matkailuhankkeen avulla. Keskeisiä hanke- ja toimenpide-esityksiä: Maakunnallinen matkailun markkinointihanke Venäjälle Kanta-Hämeen matkailustrategian laatiminen palvelujen vahvistaminen Pietarin markkinoille tähtääville kantahämäläisille yrityksille yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämisen tukitoimet kansainvälisen ohjelmarahoituksen hyödyntäminen maakunnan kärkialojen kehittämisessä työperäisen maahanmuuton edistäminen, maahanmuuttostrategian laatiminen ELY-keskuksen johdolla Sibelius-juhlavuoden 2015 hyödyntäminen 4 MAAKUNTIEN YHTEISHANKKEET Etelä-Suomen yhteistoiminta-alue koostuu laajasta metropolialueesta, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakunnista. Laaja metropolialue muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jossa asumme, käymme töissä ja vietämme vapaa-aikaa. Yhteistoiminta-alueella vahvistetaan maakunta- ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Hämeen liitto, Päijät-Hämeen liitto ja Uudenmaan liitto toteuttivat vuonna 2012 yhteisen tulevaisuustarkastelun otsikolla Siivet ja Juuret. Tulevaisuustarkastelussa luotiin kuva tulevaisuudesta ja teemasuosituksia toimenpiteistä. Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Käynnistetään YTA-hankkeena Kestävä kiviaineshuollon rakenne laajalla metropolialueella -hanke (sisältää Vedet-hankkeen jatkotyötä, Hämeen liitto ja Uudenmaan liitto). 11

12 Käynnistetään YTA-hankkeena HAJAVESI kokonaistarkastelu YTA-alueella - esiselvitys (HAMK). Kestävä elämäntapa eri aluevyöhykkeillä Jatketaan teeman käsittelyä eri hankkeiden tai seminaarien avulla osateemoina mukana mm. monipaikkainen asuminen tai ruokaketjut. Sujuvat ja älykkäät matkaketjut Edistetään kasvukäytävähankkeita, mutta ei esitä YTA-hankkeena. Cleantech -klusterin liiketoimintaohjelma Käynnistetään YTA-hankkeena Cleantech osaamisen viestintä ja markkinointi - hanke (LADEC ja FUAS) Venäjän osaamisen ja liiketoiminnan ohjelma Keskitytään yhteistyön lisäämiseen Venäjä-hankkeissa ja jatketaan ylimaakunnallista kehittämistä mm. matkailun edistämisen ja pk-yritystoiminnan kehittämisen osalta. Ei esitetä YTA-hankkeena. 5 KANNANOTTO RAKENNERAHASTO-OHJELMAN VALTAKUNNALLISIIN TEEMOIHIN Osa rakennerahasto-ohjelman rahoituksesta käytetään valtakunnallisten teemojen toteuttamiseen. Valtakunnalliset teemat ovat ministeriöjohtoisesti valmisteltuja kehittämiskokonaisuuksia, joiden toteuttaminen tapahtuu ohjelmassa määritellyn tuettavan toiminnan ja muun viitekehyksen puitteissa. Valtakunnallinen osuus EAKR-rahoituksesta on 10 % ja se käytetään innovatiiviset kaupungit -ohjelmaa tukeviin toimenpiteisiin sekä yritysverkostojen rakentamiseen. Teeman valmistelusta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö ja rahoituksesta Tekes. ESR-rahoituksesta 25 % käytetään kolmeen valtakunnalliseen teemaan: työllisyys, osaaminen ja sosiaalinen osallisuus ja valtakunnallinen rahoitus jakautuu TEM:n, OKM:n ja STM:n kesken. Valtakunnallisessa toiminnassa noudatetaan ohjelman yleisiä valintaperusteita. Teemat jakautuvat 17 toimenpidekokonaisuuteen jotka ovat: Nuorisotakuu (TEM) Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen (TEM) Kotona Suomessa - TEM:n hallinnonalan toimenpiteet (TEM) Työvoiman liikkuvuus Euroopassa (TEM) Mallit rekrytoitavan ja irtisanovan yrityksen välillä (TEM) Tuottavaa ja tuloksellista työelämää yhteistyöllä (TEM) 12

13 Osuvaa osaamista (OKM) Nuorisotakuu (OKM) Kotona Suomessa (OKM) Osallistamalla osaamista (OKM) Uusilla kasvualoilla ja rakennemuutoksissa tarvittavan osaamisen vahvistaminen (OKM) Luovaa osaamista (OKM) Työterveys- ja työturvallisuusinnovaatiot työn, työolojen, terveyden ja työkyvyn edistäjinä (STM) Sukupuolten tasa-arvoa työelämään (STM) Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden tukeminen (STM) Nuorten osallistaminen ja nuorisotakuu (STM) Syrjintää ja syrjäytymistä kokevien väestöryhmien sosiaalisen osallisuuden tukeminen (STM). Kaikki mainitut toimenpidekokonaisuudet ovat Kanta-Hämeessä mahdollisia toteuttaa sekä myös teemoiltaan ja tavoitteiltaan merkittäviä. Näin ollen Kanta-Häme osallistuu kaikkiin toimenpidekokonaisuuksiin ja niiden hankehakuihin. 6 RAHOITUSSUUNNITELMA 6.1 Kestävää kasvua ja työtä , Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa on viisi toimintalinjaa, joilla tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä ja työllistymistä. Läpileikkaavana teemana on vähähiilisen talouden edistäminen. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa Eurooppa strategian tavoitteita. TL 1, Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Yritystukirahoituksella edistetään pk-yritysten kasvua, kansainvälistymistä, liiketoiminnan kehittämistä sekä tki toimia. Avustus myönnetään pääosin pienille ja mikroyrityksille. Yritysrahoituksen painopisteet ovat Kanta-Hämeessä valmistavan teollisuuden tutkimusja kehittämistoiminta, kansainvälistyminen, ympäristöteknologia, vähähiilisyys sekä uuden liiketoiminnan valmistelu. Tuet kohdistetaan kehittämishankkeisiin. Perinteisten toimialojen lisäksi korostetaan maakunnan uusien nousevien toimialojen yrityshankkeita. Rahoituksen perusteena toimii uusitun yritystukilain (9/2014) mukainen yrityksen kehittämisavustus. Hämeen liiton rahoitus toimintalinjalla 1 painottuu yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseen. Painopisteenä ja tavoitteena ovat kansainvälistymisvalmiuksien 13

14 vahvistaminen ja vienninedistämisenvalmiuksien tuki. Suomen kotimarkkinat ovat pienet ja Kanta-Hämeessä on vähän kansainvälistyneitä pk-yrityksiä. Kansainvälistyminen on kuitenkin keskeinen kilpailutekijä. Pk-yrityksille suunnattuja asiantuntijapalveluita kehitetään ja toimenpiteitä kohdennetaan liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen ja erikoistumiseen sekä verkostoyhteistyön luomiseen ja uusien yhteistoimintamuotojen ja yritysklustereiden kehittämiseen. TL 2, Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Toimintalinjalla kehitetään tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymiä alueellisten vahvuuksien pohjalta, vahvistetaan yritysten innovaatiotoimintaa ja kehitetään uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden ratkaisuja. Hankevalintoja tehtäessä huomioidaan, että vähähiilistä taloutta kaikilla aloilla edistävään toimintaan tulee kohdentaa vähintään 25 prosenttia EAKR-rahoituksesta. Rahoitettavilla hankkeilla tavoitellaan uusia innovatiivisia avauksia, konkreettisia ja pysyviä tuloksia ja vaikuttavuutta. Toimenpiteillä vahvistetaan alueen älykästä erikoistumista. Panostuksia kohdistetaan maakuntastrategian mukaisesti resurssiviisauteen ja kumppanuuteen. Hämeen liiton EAKR-rahoitus kohdistuu yrityslähtöiseen ja alueen elinkeinotoimintaa tukevaan tki-infrastruktuurin kehittämiseen ja tki-yhteistyön lisäämiseen, vähähiilisen teknologian edistämiseen, painopisteinä erityisesti biotalous, cleantech, asuminen ja liikenne sekä valmistavaan teollisuuteen, sen jalostusarvon lisäämisen ja palveluliiketoiminnan kehittämiseen. Rakennerahasto-ohjelman ESR-osio jakaantuu valtakunnalliseen ja alueelliseen osaan. Valtakunnallinen rahoitus kohdistetaan kehittämishankkeisiin, joita koordinoidaan valtakunnallisesti. Alueellinen rahoitus suunnataan alueellisten tarpeiden pohjalta. Kanta- Hämeessä tavoitteena on, että ESR hanketoiminta perustuu maakuntaohjelman mukaisiin tavoitteisiin. TL 3, Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Ohjelmalla tuetaan nuorisotakuun toimeenpanoa mm. nuorille suunnatun ohjauksen, koulutuksen ja tukipalvelujen keinoin. Nuorisotakuuta toteutetaan myös toimintalinjoilla 4 ja 5. Hankkeissa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja heikossa työmarkkina-asemassa oleville kohdennettaviin palveluihin, kehitetään maahan muuttaneiden vastaanoton palveluita ja tuetaan kotouttamistoimenpiteitä sekä tuetaan pysyvän poikkihallinnollisen kotouttamistyön tukirakenteen luomista. Lisäksi tuetaan kansainväliseen rekrytointiin liittyviä toimintamalleja erityisesti EURES-palveluja kehittämällä. ESR-osiolla tarjotaan ja kehitetään tuottavuutta ja työhyvinvointia parantavia koulutus-, ohjaus-, neuvonta- ja asiantuntijapalveluita sekä vahvistetaan aiheeseen liittyvää vertaisoppimista ja verkostoitumista. Lisäksi kehitetään ja vahvistetaan työhyvinvointia ja työssä jaksamista edistäviä toimintamalleja ja palveluja kiinnittäen erityisesti huomiota ikääntyvien työssä jaksamiseen. Hankkeissa kehitetään ja levitetään yritysten ja 14

15 työorganisaatioiden uudistumista ja kilpailukykyä edistäviä johtamisen ja työn organisoinnin toimintamalleja sekä vahvistetaan yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumis- ja kilpailukykyä, osaamista, innovaatiokykyä ja muutostilanteiden (esim. irtisanomiset, ikärakenteen muutokset, vihreän talouden kasvu) parempaa hallintaa. Suomi kuuluu niiden EU-maiden joukkoon, joissa työurat ovat vahvimmin eriytyneet sukupuolen mukaan. Naisten omistamat kasvuyritykset ovat harvassa. Sosiaalisen syrjäytymisen riski puolestaan on korkeampi miesten joukossa kuin naisten. Hämeen ELY-keskuksen rahoittamalla hanketoiminnalla kehitetään ja tarjotaan koulutusta, neuvontaa, ohjausta, mentorointia ym. toimenpiteitä, joilla vähennetään sukupuolten välisiä koulutus- ja osaamiseroja. Lisäksi tarjotaan ohjausta ja koulutusta työllistäville aloille ottaen huomioon sukupuolen mukaisen eriytymisen lieventäminen. Hankkeissa tuetaan naisten johtajuutta ja yrittäjyyttä tukevaa osaamista - liittyen erityisesti työnantajayrittäjyyteen ja innovaatioiden hyödyntämisestä lähtevään yrittäjyyteen. TL 4, Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Hämeen ELY-keskus rahoittaa hanketoimintaa, jolla kehitetään ja vahvistetaan koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä tukevia menetelmiä ja palveluita, lisätään koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta mm. oppisopimuskoulutuksella ja opiskelijoiden työelämävalmiuksia parantamalla, tuetaan älykkääseen erikoistumiseen liittyviä osaamistarpeita ja parannetaan innovaatiovalmiuksia sekä kehitetään erityisryhmien (ml. maahanmuuttajat, romanit, vammaiset henkilöt, osatyökykyiset ja erilaiset oppijat) perustaitoja (lukutaito, numerotaidot sekä tieto- ja viestintätekniikkataidot), koulutusvaihtoehtoja ja koulutuksessa aliedustettujen ryhmien koulutukseen osallistumista. ESR-rahoituksella kehitetään aikuiskoulutuksen ennakointimenetelmiä ja parannetaan koulutustarjonnan osuvuutta kasvu- ja rakennemuutosalojen tarpeet huomioon ottaen. Lisäksi hankkeilla tuetaan uuden ammatin hankkimista työpaikkoja tarjoavilta aloilta sukupuolinäkökulma huomioon ottaen ja tuetaan työssä olevien miesten ja naisten osaamisen ja ammattitaidon parantamista. TL 5, Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Rahoitettavassa toiminnassa kehitetään osallisuutta vahvistavia kokonaisvaltaisia palveluita erityisesti työelämävalmiuksien näkökulmasta ja vahvistetaan monialaista ja ammatillista yhteistyötä sekä parannetaan siihen liittyvää osaamista. Rahoitettavissa hankkeissa tarjotaan nuorten, ikääntyvien ja osatyökykyisten syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä ja kehitetään siihen liittyviä palveluita, esim. varhaisen puuttumisen toimintamallit ja siihen liittyvien rakenteiden kehittäminen sekä kehitetään asukaslähtöisiä toimintatapoja ja palveluita osallisuuden tukemisessa. Toimeenpanosuunnitelmassa ei esitetä erikseen rahoitusta kansalaistoimijalähtöiseen kehittämiseen kaupunkialueilla. Kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä voidaan rahoittaa normaalin hakumenettelyn kautta. 15

16 6.2 Maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma käynnistyy vuonna Maaseutuohjelman tavoitteet liittyvät yrittämiseen, asumiseen ja työntekoon sekä ympäristön tilaan. Hämeen ELY-keskuksen valmistelemassa Vihreän kasvun Häme eli Hämeen alueellisessa maaseutuohjelmassa luodaan perusta maaseudun kehittämisohjelman toteutukselle myös Kanta-Hämeessä. Vihreän kasvun Häme -ohjelmassa on neljä painopistealuetta: 1. Ruokaketju 2. Metsä- ja puutuoteala 3. Matkailu 4. Asuminen Biotalous ja yrittäjyys ovat lisäksi ohjelman läpikäyvää teemaa. Ohjelman visio on, että vuonna 2020 Hämeen maaseutu on elinvoimainen, vihreän kasvun ja hyvinvoinnin edelläkävijä. Häme-ohjelman ja Hämeen maaseutuohjelman selkeimmät yhteiset rajapinnat ovat asuminen ja hyvinvointi sekä biotalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Maaseudun elinvoimaisuus ja hyvinvointi perustuu työhön ja toimeentuloon. Pääpaino strategiassa on synnyttää uutta elinkeinotoimintaa maaseudulle. Maaseutua kehitetään monimuotoisena, houkuttelevana asuinmaaseutuna, joka tarjoaa toimeentulon lisäksi riittävät palvelut ja muut viihtyisän ja hyvinvoivan pysyvän ja vapaa-ajanasumisen edellytykset. Maaseutuasumista kehitetään ekologisesti kestävämpään suuntaan. Hämeen ELY-keskuksella on ohjelmakaudelle käytettävissä noin 31 miljoonaa euroa eli kesimäärin 5 M /vuosi. Maakunnittaista jakoa Kanta- ja Päijät-Hämeen kesken ei ole tehty. Hämeen ELY-keskuksen lisäksi paikalliset Leader-toimintaryhmät toteuttavat Vihreän kasvun Häme ohjelmaa. Toimintaryhmät ovat laatineet strategiansa ja rahoitussuunnitelmansa ja uuden kauden toimintaryhmät tullaan vahvistamaan vuoden 2014 lopulla. Kanta-Hämeessä on toiminut kolme ryhmää, LounaPlussa Forssan seudulla, Linnanseutu Hämeenlinnan seudulla ja EMO Riihimäen seudulla. Oletettavaa on, että samat toimintaryhmät jatkavat myös alkaneella kaudella. Toimintaryhmät voivat käyttää rahoituskiintiöstään osan yritystukina pienille sekä aloittaville yrityksille. 6.3 Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmilla (Interreg) tuetaan yhteistyöhankkeita, joihin osallistuu kumppaneita kahdesta tai yleensä useammasta Euroopan maasta. Ohjelmien rahoitus kasvaa ohjelmakaudella hieman, joten niiden merkitys rahoituslähteenä on 16

17 entistä suurempi. Kanta-Hämeen toimijat voivat osallistua Keskisen Itämeren ohjelmaan (Central Baltic), Itämeren alueen ohjelmaan (Baltic Sea Region) sekä koko Euroopan kattavaan Interreg Europe -ohjelmaan. Keskisen Itämeren ohjelman EAKR-rahoitus on kuluvalla ohjelmakaudella yhteensä 122 miljoonaa euroa. Ohjelman painopisteitä ovat kilpailukykyinen talous, saavutettavuus, ympäristö ja sosiaalinen osallisuus. Itämeren alueen ohjelman EAKR-rahoitus on yhteensä 264 miljoonaa euroa. Ohjelman painopisteitä ovat innovaatiot, ympäristö ja saavutettavuus. Interreg Europe -ohjelman EAKR-rahoitus on yhteensä 321 miljoonaa euroa. Ohjelman painopisteitä ovat innovaatiot, pk-yritysten kilpailukyky, vähähiilinen talous ja ympäristö. Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien rahoitussuhde on edullinen. EAKR-rahoituksen osuus hankkeissa on vähintään 75 %, minkä lisäksi valtio osallistuu suomalaisten kumppaneiden omarahoitusosuuteen. Ohjelmien valmistelu saatiin päätökseen vuoden 2014 aikana ja loppuvuodesta ne ovat Euroopan Komission hyväksymismenettelyssä. Ohjelmien ensimmäiset hakukierrokset avautunevat vuoden 2015 alussa. Tavoitteena on, että kantahämäläisten toimijoiden osallistuminen Interreg-ohjelmiin lisääntyy merkittävästi aikaisempaan verrattuna. 7 RAHOITUSSUUNNITELMALOMAKKEET 2015 ja

18 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Vuosi: 2015 Maakunta: Kanta-Häme Osio: ELSA Toimintalinja / temaattiset tavoitteet RR-ELY RR-ELY Maakunnan liitto Yritystuet Kansalaistoim Kestävä kaup. Kohdenta- Maakunnan liitto Tekes Kansalaist oim Kohdenta- Kohdenta- Tekes YHTEENSÄ Kohdentamattom at Tuki 2 EURA 2014 kehittäinen kehittäminen maton yhteensä kehitt. maton yhteensä maton yhteensä yhteensä TL 1 Pk-yritystoiminnan tukeminen (EAKR) 0, ,684 0, , ,958 0 EAKR 0, ,342 0, , ,479 0 Valtio 0, ,256 0, , ,359 0 Kunta 0, ,085 0, , ,120 0 Muu julkinen Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja TL 2 hyödyntäminen (EAKR) 0, ,114 0, , ,036 0 EAKR 0, ,057 0, , ,518 0 Valtio 0, ,043 0, , ,389 0 Kunta 0, ,014 0, , ,129 0 Muu julkinen TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 0, ,649 0,649 0 ESR 0, ,325 0,325 0 Valtio 0, ,244 0,244 0 Kunta 0, ,081 0,081 0 Muu julkinen Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen TL 4 (ESR) 0, ,421 0,421 0 ESR 0, ,211 0,211 0 Valtio 0, ,158 0,158 0 Kunta 0, ,053 0,053 0 Muu julkinen Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) TL 5 0, ,249 0,249 0 ESR 0, ,125 0,125 0 Valtio 0, ,094 0,094 0 Kunta 0, ,031 0,031 0 Muu julkinen Kohdentamattomat EAKR EAKR Valtio Kunta Muu julkinen Kohdentamattomat ESR ESR Valtio Kunta Muu julkinen KAIKKI YHTEENSÄ 0,798 1, ,118 1, , ,314 0 EU 0,399 0, ,059 0, , ,657 0 Valtio 0,299 0, ,794 0, , ,243 0 Kunta 0,100 0, ,265 0, , ,414 0 Muu julkinen EAKR YHTEENSÄ 0, ,798 1, , ,994 0 EU 0, ,399 0, , ,997 0 Valtio 0, ,299 0, , ,748 0 Kunta 0, ,100 0, , ,249 0 Muu julkinen ESR YHTEENSÄ 1, ,320 1,320 0 EU 0, ,660 0,660 0 Valtio 0, ,495 0,495 0 Kunta 0, ,165 0,165 0 Muu julkinen

19 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Vuosi: 2016 Maakunta: Kanta-Häme Osio: ELSA Toimintalinja / temaattiset tavoitteet RR-ELY RR-ELY Maakunnan liitto Maakunnan liitto Tekes Tekes YHTEENSÄ Kansalaistoi Yritystuet Kansalaistoim Kestävä kaup. Kohdenta- m Kohdenta- Kohdenta- Kohdentamatt omat Tuki 2 EURA 2014 kehittäinen kehittäminen maton yhteensä kehitt. maton yhteensä maton yhteensä yhteensä TL 1 Pk-yritystoiminnan tukeminen (EAKR) 0, ,652 0, , ,926 0 EAKR 0, ,326 0, , ,463 0 Valtio 0, ,245 0, , ,347 0 Kunta 0, ,082 0, , ,116 0 Muu julkinen Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen TL 2 ja hyödyntäminen (EAKR) 0, ,114 0, , ,004 0 EAKR 0, ,057 0, , ,502 0 Valtio 0, ,043 0, , ,376 0 Kunta 0, ,014 0, , ,125 0 Muu julkinen TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 0, ,614 0,614 0 ESR 0, ,307 0,307 0 Valtio 0, ,230 0,230 0 Kunta 0, ,077 0,077 0 Muu julkinen Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen TL 4 oppiminen (ESR) 0, ,413 0,413 0 ESR 0, ,206 0,206 0 Valtio 0, ,155 0,155 0 Kunta 0, ,052 0,052 0 Muu julkinen Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta TL 5 (ESR) 0, ,247 0,247 0 ESR 0, ,124 0,124 0 Valtio 0, ,093 0,093 0 Kunta 0, ,031 0,031 0 Muu julkinen Kohdentamattomat EAKR EAKR Valtio Kunta Muu julkinen Kohdentamattomat ESR ESR Valtio Kunta Muu julkinen KAIKKI YHTEENSÄ 0,766 1, ,040 1, , ,204 0 EU 0,383 0, ,020 0, , ,602 0 Valtio 0,287 0, ,765 0, , ,202 0 Kunta 0,096 0, ,255 0, , ,400 0 Muu julkinen EAKR YHTEENSÄ 0, ,766 1, , ,930 0 EU 0, ,383 0, , ,965 0 Valtio 0, ,287 0, , ,724 0 Kunta 0, ,096 0, , ,241 0 Muu julkinen ESR YHTEENSÄ 1, ,274 1,274 0 EU 0, ,637 0,637 0 Valtio 0, ,478 0,478 0 Kunta 0, ,159 0,159 0 Muu julkinen

20 Kanta-Hämeen yhteistyöryhmä Johannes Koskinen yhteistyöryhmän puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen yhteistyöryhmän 1. varapuheenjohtaja Pekka Savolainen yhteistyöryhmän 2. varapuheenjohtaja Juha Haukka yhteistyöryhmän 3. varapuheenjohtaja Timo Reina maakuntajohtaja Osmo Väistö yhteistyöryhmän sihteeri 20

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Hämeen liiton julkaisu 2014. Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016

Hämeen liiton julkaisu 2014. Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016 Hämeen liiton julkaisu 2014 Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016 Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016 Hyväksytty Kanta-Hämeen yhteistyöryhmässä 29.9.2014

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

ESR-rahoitus uudella ohjelmakaudella 2014-2020 Pohjanmaalla sekä uuden rakennerahastojen hallintomallin vaikutukset rahoitustehtävien hoitoon

ESR-rahoitus uudella ohjelmakaudella 2014-2020 Pohjanmaalla sekä uuden rakennerahastojen hallintomallin vaikutukset rahoitustehtävien hoitoon ESR-rahoitus uudella ohjelmakaudella 2014-2020 Pohjanmaalla sekä uuden rakennerahastojen hallintomallin vaikutukset rahoitustehtävien hoitoon 4.11.2014 Jouni Kytösaari ja Marko Muotio (osa materiaalista

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO EU-rahoituspäällikkö 5.6.2014 1. ESR:N VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISOHJELMAT 2. ESR TOIMINTALINJAT 3. RAHOITUS (JA HAKEMINEN)

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 LEADER-toimintaryhmätyön ajankohtaispäivät 6.5.2013

Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 LEADER-toimintaryhmätyön ajankohtaispäivät 6.5.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 LEADER-toimintaryhmätyön ajankohtaispäivät 6.5.2013 Riikka-Maria Turkia Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastoihin (EAKR ja ESR) yksi ohjelma

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 Alueosasto/Rakennerahastot LUONNOS 2 9.5.2014 1 (6) VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma I YLEISET VALINTAPERUSTEET Merkitään rastilla täyttyvät kriteerit.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017 Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusmaalaisten toimijoiden saama rahoitus ja ennuste ohjelmakaudelle

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 Biotalous Päijät-Hämeen maakunnan kehittämisessä ja rakennerahastot (EAKR ja ESR) rahoittajana 19.3.2015 aluekehityspäällikkö Juha

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Hankerahoitus ohjelmakausien vaihteessa. Pohjois-Savon ELY-keskus

Hankerahoitus ohjelmakausien vaihteessa. Pohjois-Savon ELY-keskus Hankerahoitus ohjelmakausien vaihteessa Pohjois-Savon ELY-keskus Timo Ollila 21.3.2013 Ohjelmakauden vaihdos (1) - Rahoittajalle tärkeä viestiä tulevista hakemuksista ajoissa - ESR ja EAKR ohjelmien tilanteessa

Lisätiedot

Rahoitusta Pohjois-Savon kehittämiseen

Rahoitusta Pohjois-Savon kehittämiseen Rahoitusta Pohjois-Savon kehittämiseen - Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 Soile Juuti, Ohjelmapäällikkö Pohjois-Savon liitto EnergyVarkaus 8.8.2014 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Hämeen liiton julkaisu 2014. Häme-ohjelma Seurantaraportti 2014

Hämeen liiton julkaisu 2014. Häme-ohjelma Seurantaraportti 2014 Hämeen liiton julkaisu 2014 Häme-ohjelma Seurantaraportti 2014 Häme-ohjelma Seurantaraportti 2014 Julkaisija: Hämeen liitto Niittykatu 5, 13100 Hämeenlinna puhelin (03) 647 401 www.hameenliitto.fi Yhteydet

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1

Lisätiedot

Hankerahoittajan näkökulma Etelä-Savossa: mitä halutaan ja mitä voidaan rahoittaa Euroopan sosiaalirahaston avulla?

Hankerahoittajan näkökulma Etelä-Savossa: mitä halutaan ja mitä voidaan rahoittaa Euroopan sosiaalirahaston avulla? Hankerahoittajan näkökulma Etelä-Savossa: mitä halutaan ja mitä voidaan rahoittaa Euroopan sosiaalirahaston avulla? Soile Laitinen, Etelä-Savon ELY-keskus 15.10.2014 Ohjelmakauden 2014-2020 näkymiä ja

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

UUSIMAA-OHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2015-2016. Ulla-Mari Karhu Syyskuu 2014

UUSIMAA-OHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2015-2016. Ulla-Mari Karhu Syyskuu 2014 UUSIMAA-OHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2015-2016 Ulla-Mari Karhu Syyskuu 2014 TOPSU laaditaan uuden alkelain ja asetuksen mukaan - Keskeiset maakuntaohjelmaa toteuttavat hanke- ja toimenpide-esitykset

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020. Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020. Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot