Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016"

Transkriptio

1 Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Hyväksytty Kanta-Hämeen yhteistyöryhmässä

2 Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma JOHDANTO TOIMINTAYMPÄRISTÖ MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Kasvukäytävät ja saavutettavuus Monipuolinen asuminen ja hyvinvointi Biotalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö Valmistavan teollisuuden mahdollisuudet Kansainvälistyminen ja vetovoima MAAKUNTIEN YHTEISHANKKEET KANNANOTTO RAKENNERAHASTO-OHJELMAN VALTAKUNNALLISIIN TEEMOIHIN RAHOITUSSUUNNITELMA Kestävää kasvua ja työtä , Suomen rakennerahasto-ohjelma Maaseudun kehittämisohjelma Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat RAHOITUSSUUNNITELMALOMAKKEET 2015 ja

3 1 JOHDANTO Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) mukaan maakunnan liiton johdolla valmistellaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma. Toimeenpanosuunnitelma sisältää keskeisiä maakuntaohjelmaa toteuttavia hanke- ja toimenpide-esityksiä, kannanoton rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisiin teemoihin kuuluvista hankehauista ja - suunnitelmista ja alueen osallistumisesta niihin sekä painopisteet, joihin kansallista ja Euroopan unionin rahoitusta kohdennetaan. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan maakuntien yhteistoiminta-alueiden ja muut maakuntien yhteiset toimenpiteet ja keskushallinnolle tehtävät aloitteet. Suunnitelma valmistellaan yhdessä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman rahoittamiseen osallistuvien kanssa. Toimeenpanosuunnitelmaa laadittaessa on sovitettu yhteen maakuntaohjelman linjaukset, seutukuntien kehittämisen painopisteet ja ELY:n strategiset kehittämisen kärjet. Kanta- Hämeen seutukuntien toimenpanosuunnitelmaan liittyvät neuvottelut käytiin alkusyksyllä 2014, ja näissä neuvotteluissa keskeisinä asioina olivat vuosille 2015 ja 2016 kohdistuvat hanke- ja toimenpide-esitykset. Neuvotteluihin osallistuivat seudun kuntien lisäksi kehittämisyhtiöt, oppi- ja tutkimuslaitokset sekä ELY-keskus. Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset päivittävät samaan aikaan strategiset tulossopimuksensa, joiden sisältöjä on pyritty huomioimaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa. Samoin on pyritty huomioimaan valtakunnallisia linjauksia erityisesti biotalouden, cleantechin ja digitaalisen liiketoiminnan edistämisestä. Toimeenpanosuunnitelma pohjautuu marraskuussa 2013 hyväksytyn Häme-ohjelman (Kanta-Hämeen strategisen maakuntaohjelman 2014+) kärkiin eli viiteen toimintalinjaan, jotka ovat 1) kasvukäytävät ja saavutettavuus, 2) monipuolinen asuminen ja hyvinvointi, 3) biotalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö, 4) valmistavan teollisuuden mahdollisuudet sekä 5) kansainvälistyminen ja vetovoima. Toteutukseen tulevia hankkeita käsitellään mm. maakunnan yhteistyöryhmässä ja edelleen rahoittajaviranomaisissa. Maakunnan yhteistyöryhmä on käsitellyt ja hyväksynyt toimeenpanosuunnitelman kokouksessaan TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kanta-Häme on kolmen vahvan, profiililtaan erilaisen seudun, Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen seutujen muodostama maakunta. Toiminnallisesti ja rakenteellisesti Kanta- Häme on osa laajaa metropolialuetta. Keskeinen sijainti, yhtenäisyys, kilpailukyky ja osaaminen luovat edellytykset Kanta- Hämeen menestymiselle myös jatkossa. Tulevaisuus sisältää kuitenkin paljon 3

4 epävarmuustekijöitä. Kansainvälisen talouden kehitysnäkymät ovat edelleen epävakaat eikä euroalueella kokonaisuutena odoteta merkittävää kasvua näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Talouskasvun ennustetaan olevan erittäin vähäistä, jonka vuoksi myös julkinen sektori hakee keinoja kustannusten nousun katkaisemiseksi. Ukrainan kriisin myötä EU:n päättämät pakotteet ja Venäjän asettamat vastapakotteet kohdistuvat arviolta joka toiseen Kanta-Hämeessä toimivaan yritykseen joko epäsuorasti tai suoraan. Hämeen maakunnan yleinen kehitys on moneen muuhun Suomen maakuntaan verrattuna ollut kohtuullista eikä suurta notkahdusta ole tapahtunut. Myös uusia, huomattavia investointeja on liikkeellä. Talouden ja tuotannon voimakas rakennemuutos koettelee kuitenkin myös Kanta-Hämettä, erityisesti Forssan seutua. Tulevaisuuden haasteita ovat julkisen talouden vakauttaminen, menestyminen kansainvälisessä ja kotimaisessa kilpailussa sekä väestön ikääntymisen aiheuttamat muutokset. Maakunnan palvelurakennetta erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa joudutaan tarkastelemaan ottaen huomioon valtakunnalliset linjaukset. Kanta-Hämeen monipuolinen toimialarakenne pienentää äkillisiä suhdannevaihteluita ja syvän rakennemuutoksen riskiä. Työllisyysaste on maakunnista kolmanneksi korkein ja työttömyysaste viidenneksi alhaisin. Korkea työllisyysaste ja alhainen työttömyysaste lisäävät alueen houkuttelevuutta uusien asukkaiden, yritysten ja investointien näkökulmasta. Kanta-Hämeen vetovoima on lähtökohtaisesti varsin hyvä erityisesti maakunnan sijainnin ansiosta. Alueen väestönlisäys ja muuttovetovoima ovat keskitason yläpuolella luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuoliskolla Kanta-Häme oli toiseksi vetovoimaisin maakunta ja muuttovetovoima parempi kuin yhdessäkään toisessa maakunnassa. Viime vuosien kehitys on ollut selvästi heikompaa osittain suhdannetaantuman vuoksi. 3 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Maakuntaohjelmassa esitetyt Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet ja valinnat perustuvat Hämeen aitoihin vahvuuksiin ja ne sisältävät todellista kasvu- ja kehityspotentiaalia. Häme-ohjelman toimintalinjat ovat monipuolinen asuminen ja hyvinvointi, biotalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö, valmistavan teollisuuden mahdollisuudet sekä kansainvälistyminen ja vetovoima. Maakuntaohjelman toimintalinjojen mukaisilla hankkeilla ja toimenpiteillä tavoitellaan Maakunnan vakaata ja kestävää taloutta, työllisyyden, talouskasvun ja julkisen talouden kestävyyden turvaamista. Yritysten kilpailukyvyn parantumista, uusien ideoiden taloudellisen hyödyntämisen helpottamista, pk-yritysten sitoutumista kasvu-, kansainvälistymis- ja 4

5 innovaatioprosesseihin sekä uusimman tiedon tuottamista, hyödyntämistä ja kaupallistamista. Osaamisen vahvistumista, elinikäiseen oppimiseen pääsyä, työvoiman ammattitaidon ja pätevyyden kohentumista ja koulutusjärjestelmien osumatarkkuuden lisääntymistä työmarkkinoiden kannalta. Työllisyyttä ja hyvinvointia, työllisyyden edistämistä ja työvoiman liikkuvuuden tukemista, maahanmuuton mahdollisuuksien hyödyntämistä, muutoksiin sopeutumista, sosiaalisen osallisuuden edistämistä ja köyhyyden torjuntaa. Hyvää ympäristön tilaa, korkeaa ympäristön laatua, monimuotoista luontoa, vähäpäästöistä hiilineutraalia yhteiskuntaa ja kestävää luonnonvarojen käyttöä. 3.1 Kasvukäytävät ja saavutettavuus Kanta-Häme sijaitsee Suomen kasvukäytävän eli Helsinki-Hämeenlinna-Tampere - vyöhykkeen (HHT) sekä Helsinki-Forssa-Pori (HFP) ja itä-länsi -suuntaisten kehityskäytävien risteyskohdassa. Kasvu- ja kehityskäytäväajattelu on vahvasti kansallisen ja maakunnallisen aluekehityksen painopisteenä ja kasvupolitiikan keskiössä. Kasvukäytävät mahdollistavat yhtenäisten liikkumisen, asumisen ja työssäkäynnin muodostumisen. Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmaa toteutetaan. Maakunnan liikennejärjestelmä tukee kestävää kasvua, parantaa arjen toimivuutta ja turvallisuutta sekä varmistaa maakunnan hyvän saavutettavuuden. Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle ulottuva vyöhyke on maan merkittävin väestönkasvun, yrityselämän, osaamisen, koulutustarjonnan ja innovaatiotoiminnan keskittymä. Vyöhykkeellä on vaikutusta koko Kanta-Hämeen alueeseen. Kasvukäytävän asemaa yhtenäisenä työmarkkina-alueena ja miljoonien ihmisten päivittäisenä toimintaalueena vahvistetaan edelleen. Helsinki-Forssa-Pori -kehityskäytävää, sen liikenteen ja maankäytön kokonaisuutta kehitetään laajassa yhteistyössä alueen toimijoiden kesken. Kehittämistyön pohjana toimivat käytävien aluerakenteelliset visiot. Liikkuminen ja pendelöinti ovat keskeinen osa erityisesti Suomen kasvukäytävän (HHT) toimintaa ja olemusta. Joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksien kehittäminen ja käyttäjämäärien kasvun esteiden tunnistaminen ovat keskeisiä toimenpiteitä koko maakunnassa. Kehittämisen kärki on älykkään matka- ja kuljetusketjuajattelun edistäminen. Elinkeinoelämän ja oppilaitosten välistä yhteistyötä vahvistetaan mukaan lukien yhteistyöverkostojen tiivistäminen maakuntaa ympäröivien yliopistojen kanssa. Kasvu- ja kehityskäytäviin sisältyviä mahdollisuuksia yritysten sijoittumisalustana arvioidaan kokonaisvaltaisesti. Elinkeinojen kehittäjien verkostoyhteistyön kehittäminen ja verkoston rakentaminen on käytävien ja koko maakunnan tasapainoisen kehittämistyön keskeisimpiä toimenpiteitä. Työelämälähtöisestä osaamisesta ja työvoiman saatavuudesta rakennetaan kasvua jatkossakin turvaava kilpailukykytekijä. 5

6 Kasvukäytävät ovat valtakunnallisesti merkittäviä kuljetusväyliä ja logististen toimintojen sijoittumisalueita. Logistiikkakeskukset synnyttävät ympärilleen uutta paikallista yrittäjyyttä. Toimitus- ja kuljetusketjuissa mukana olevien edellytetään huomioivan yhä enemmän ympäristöarvot. Forssan seudun painopisteenä olevat ekologisuus ja vihreä logistiikka vastaavat hyvin tähän trendiin. Kanta-Hämeen liikenneinfrastruktuurin ja saavutettavuuden rungon muodostavat Suomen kasvukäytävälle (HHT) sijoittuvat päärata ja valtatie 3, HFP-kehityskäytävän rungon muodostava valtatie 2 sekä poikittaissuuntaiset valtatie 10 ja kantatie 54, jotka ovat Turku- Pietari-liikennekäytävän vaihtoehtoisia reittejä. Kaikkiin niihin sisältyy kehittämistarpeita ohjelmakaudella. Tärkeää on myös turvata henkilöautoilun edellytykset alueilla, joille joukkoliikenteen palvelutaso ei ulotu. Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamiseksi Hämeen liitto, kunnat, Liikennevirasto ja Uudenmaan ELY-keskus ovat laatineet ja allekirjoittaneet aiesopimuksen. Siinä on listattu myös valtakunnan tasolla edistettävät merkittävimmät väylien kehittämistoimenpiteet. Keskeisiä hanke- ja toimenpide-esityksiä: Suomen kasvukäytävän (HHT) maankäytön ja liikenteen kokonaisuuden kehittäminen. Siihen liittyvät mm. vt 3:n liittymien toteuttaminen, joista ajankohtaisin on Arolammin eritasoliittymän rakentaminen Riihimäellä. vt 2:n liikenneturvallisuuden ja välityskyvyn parantaminen ja palvelutason suunnitelmallinen nostaminen, jossa kiireellisin kohde on Forssan eteläpuolella oleva tieosuus Loukku-Häiviä. Helsinki-Riihimäki -radan kapasiteetin lisääminen ja varautuminen maankäytöllisesti neljään raiteeseen Riihimäeltä pohjoiseen. valtatien 10 järjestelyt Hämeenlinnassa välillä vt 3-Eteläinen. Ensimmäisenä jatkotoimenpiteenä Hattelmala-Ruununmylly kohteiden toteuttaminen. Kt 54 palvelutason parantaminen Riihimäen seudulla, erityisesti välillä Loppi kk Riihimäki-Oitti Suomen kasvukäytävän (HHT) kehittämiskokonaisuus; älyliikennejärjestelmät, matkaketjut, asemanseudut ja liikenteen ekosysteemi kasvualustana palveluille ja innovaatioille. Helsinki-Forssa-Pori -kehityskäytävän monipuolinen kehittäminen Humppilan ekologistiikka-alueen kehittäminen 3.2 Monipuolinen asuminen ja hyvinvointi Kanta-Häme profiloituu hyvän arjen ja asumisen hyvinvointimaakunnaksi laajalla metropolialueella ja Suomen kasvukäytävällä (HHT). Asumista ja vapaa-ajan palveluita kehitettäessä luodaan yhä saavutettavampia ja houkuttelevampia kaupunki- ja maaseutuympäristöjä. Luontopääomaa kestävästi hyödyntäen kehitetään terveyttä ja 6

7 aktiivisuutta lisääviä palvelumalleja ja -konsepteja. Myös hyvinvointipalveluja uudistetaan rohkeasti ja uusia hyvinvointipalvelukonsepteja kehitetään. Yhdyskuntarakennetta kehitetään tasapainoisesti ja kestävästi tukien sekä taajamien että maaseudun kehittämistä ja edistäen niiden vuorovaikutusta. Kehittämisratkaisuilla tuetaan Suomen kasvukäytävän (HHT) nauharakennetta ja merkitystä joukkoliikennekäytävänä sekä HFP-kehityskäytävän rakentumista. Kehittämisratkaisuilla tuetaan myös laajan metropolialueen liikennejärjestelmien kokonaisvaltaista kehittämistä siten, että luodaan kasvavia edellytyksiä joukkoliikenteen toimivuudelle ja raideliikenteen vahvistumiselle. Asumisen ja elinkeinotoimintojen kasvu suunnataan yhdyskuntarakenteellisesti kestävästi. Maakuntakaavoituksella ohjataan, tuetaan ja edistetään maakunnan asumisen mahdollisuuksien kehittämistä. Asutustaajamien, seutukeskusten palvelujen ja liikenneverkon kehittäminen HHT- ja HFP-vyöhykkeiden varrella kytketään mahdollisuuksien mukaan toisiinsa. Näin ohjataan pääosa uudisrakentamisesta kehitettävän joukkoliikenteen toiminta-alueille. Asumisen sijoittamisella tuetaan radanvarsien pysäkkipaikkojen sekä maantieliikenteen joukkokuljetuksen vaihtopaikkojen ja matkaketjujen toimivuutta. Näin luodaan toimivampaa arkea ja hiilineutraalimpaa yhdyskuntarakennetta. Kylämäisten alueiden kehittämisessä huomioidaan saavutettavuus, energiatehokkuus, olemassa olevan rakenteen hyödyntäminen, arvokkaisiin rakennettuihin ympäristöihin sopeutuminen ja ainutlaatuisten luontoympäristöjen vaaliminen sekä niiden läheisyyden hyödyntäminen. Asumisesta kaupungeissa, maaseudulla ja maaseudun kylissä kehitetään ekotehokasta, yhteisöllistä ja osallistavaa. Hämäläisestä asumisesta kehitetään matkasuoritteiden määrän kannalta optimaalista ja julkisten liikennevälineiden käytön osalta houkuttelevaa, sujuvaa ja kannattavaa. Asumisessa mahdollistetaan erilaisia innovatiivisia ja yksilöllisiä asumismuotoja ja asumista kehitetään ympäristöltään, palveluiltaan ja saavutettavuudeltaan houkuttelevina asuinympäristöinä. Hyvinvointipalveluja uudistetaan innovatiivisesti ennaltaehkäisevään ja kustannustehokkaampaan suuntaan. Yhdessä yritystoiminnan kanssa kehitetään terveyttä ja aktiivisuutta parantavia ja ylläpitäviä Hämeen ainutlaatuiseen luontoympäristöön tukeutuvia palvelukonsepteja. Palvelujen saatavuus ja palvelujen vastaavuus mm. ikääntyvän väestön muuttuviin tarpeisiin edellyttävät nykyistä joustavampien palveluprosessien kehittämistä ja palvelurakenteiden uudistamista. Palvelujen järjestämisessä entistä suurempi merkitys tulee olemaan erilaisilla kumppanuuteen perustuvilla palvelujen tuottamismalleilla sekä yksilökohtaisen palvelusuunnittelun mahdollistavilla ohjausmekanismeilla. Keskeisiä hanke- ja toimenpide-esityksiä: ekologiset asumisratkaisut ja vaihtoehtoiset asumismuodot maaseutuasumisen ja vapaa-ajan asumisen edistäminen 7

8 kestävä elämäntapa eri aluevyöhykkeillä -yhteistyö hyvinvointipalvelujen uudistaminen ja kehittäminen luonnonympäristöön tukeutuvat palvelukonseptit Engelinranta, monipuolinen asuinalue ja energiatehokkaita ja vaihtoehtoisia energiamuotoja Peltosaaren alueen kehittämishankkeet uutta asumista ja yritystoimintaa maakunta- ja kuntakaavoituksella asumisen kehittämisohjelma ja asuntotuotannon laskennallinen mitoitus 2040 maakuntakaavoituksen perustaksi Green Care ja siihen liittyvät hyvinvointipalvelut ja yrittäjyys 3.3 Biotalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö Kanta-Hämeen talouskasvun yksi vauhdittaja on biotalous ja luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvä osaaminen. Hämeessä on monipuolinen elintarviketalous ja kaikki keskeiset maatalouden tuotantosuunnat. Myös metsävarat ja niiden kasvu on maan huippua ja uusiutuvan energian tuotantomahdollisuudet suuria. Luonnosta ja uusiutuvista luonnonvaroista luodaan innovaatio- ja liiketoimintaa sekä vahvistetaan Kanta-Hämeessä olevaa luonnonvaraosaamisen keskittymää (LUO Luonnonvara-alan verkostoa), jonka keskeisiä toimijoita ja sopimuskumppaneita ovat Hämeen ammattikorkeakoulu, MTT/Luonnonvarakeskus Luke, Helsingin yliopiston kaksi tiedekuntaa sekä maakunnan elinkeinojen kehittäjät. Laajalla metropolialueella tehdään yhteistyötä luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyen. Alueella olevaa vahvaa vihreän, sinisen ja keltaisen biotalouden osaamista vahvistetaan edelleen. Uutta liiketoimintaa, tutkimusta ja kehittämistyötä kohdennetaan lähiruokaan, biomassojen kiertoon liittyvään osaamiseen, biopolttoaineiden tuotantoon, energian tuottamiseen ja kierrätykseen liittyviin toimintatapoihin sekä vesiosaamiseen. Hämeen sijainti keskellä laajaa metropolialuetta asettaa suuria paineita maakunnan luonnonvarojen käytölle. Pohjavedet ovat vielä pääosin puhtaita ja hyvälaatuisia, mutta monin paikoin rakentamisen ja liikenteen tarpeet uhkaavat heikentää pohjavesien tilaa. Suomessa kiviainesten merkitys on poikkeuksellisen suuri, johtuen roudankestävän rakentamisen vaatimuksista sekä pitkistä välimatkoista. Yhteistoiminta-alueella on tarpeen kartoittaa kiviaineshuollon ja siihen liittyvän pohjavesimonitoroinnin nykytila, määrittää kiviaineshuollon aluetaloudelliset vaikutukset ja edistää kiviaineshuollon ympäristömyötäisten toiminta- ja liiketoimintamallien kehittymistä. Hämeen pintavesien tila on paikoin huolestuttava ja hyvän tilan saavuttamisen eteen tulee tehdä määrätietoisia ja pitkäaikaisia toimenpiteitä. Hämeen vedet ja alueen rikas kulttuuriperintö houkuttelevat tuhansia matkailijoita nauttimaan näkemyksistä, elämyksistä sekä alueen muista palveluista. Ekosysteemipalvelujen turvaaminen on tärkeää ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Ihmisten virkistyessä virkistyy myös elinkeinoelämä. 8

9 Keskeisiä hanke- ja toimenpide-esityksiä: luonnonvara-alan osaamiskeskittymän kehittäminen, yhteistyö Helsingin yliopiston ja MTT:n / Luonnonvarakeskuksen kanssa biotalouden liiketoimintaympäristöjen kehittäminen valkuaisosaamiskeskuksen kehittäminen biopolttoaineiden tuotannon edistäminen Envi Grow Park ja biojalostamo Forssan seudulle uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen, Merven bioenergiakeskus kestävä kiviaineshuolto ruokastrategian laatiminen, ruokaketjujen kehittäminen ja lähiruoka ruuan sivuvirtojen ja biojätteen tuotteistaminen hevosklusteri, hevosalan osaamisen edistäminen ja markkinoinnin tehostaminen, kansainvälinen yhteistyö ravinteiden käytön tehokkuus pinta- ja pohjavesiin liittyvät hankkeet, yhteistyö Helsingin yliopiston ja HAMK:n kanssa Vanajavesikeskuksen toiminta 3.4 Valmistavan teollisuuden mahdollisuudet Kanta-Häme profiloituu teollisuusyritysten toiminnan ja tuotekehityksen uudistajana. Saavutettavuus ja toimivat logistiset ketjut tekevät maakunnasta houkuttelevan sijoittumiskohteen valmistavalle teollisuudelle. Metalliteollisuus on Kanta-Hämeen merkittävin ja työllistävin teollinen toimiala. Hämeenlinnan seutua kehitetään ohutlevyteknologian ja teräsrakentamisen huippuosaamisen keskittymänä Suomessa. Forssan seudun painoaloja ovat elektroniikka ja ympäristöteknologia sekä Riihimäen seudulla nostaminen ja siirtäminen. Digitaalisten tuotekehitysalustojen mahdollisuuksia hyödynnetään erilaisten osaamisten solmukohtana. Kanta-Hämeen luonnonvarat tarjoavat mahdollisuuksia kehittää niihin pohjautuvaa jatkojalostusta ja energiantuotantoa. Korkeakoulukeskuksen toiminta on koko Kanta-Hämeen maakunnan kattavaa. Suomen suurimmaksi ammattikorkeakoulupohjaiseksi innovaatiokeskittymäksi tähdäten se laskee vahvan perustan teollisen toiminnan osaamispohjalle. Kanta-Hämettä kehitetään vahvimmaksi yrittäjyysmaakunnaksi. Yrittäjyysvaikutukset huomioidaan päätöksenteossa esimerkiksi julkisten hankintojen näkökulmasta. Yrittäjäkasvatus ja koulutus on keskeisellä sijalla kouluissa ja oppilaitoksissa. Yrittäjät toimivat verkostomaisesti maakunnassa ja Suomessa osallistuen aktiivisesti yhteiskunnan kehittämiseen. 9

10 Tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa ja uusia kansainvälisen mittakaavan konsepteja ja ratkaisuja. Pk-yritysten T&K toiminnan edistämisen kautta ratkaisuja voidaan luoda nopeammin ja yhdistää niitä veturiyritysten tuotteiden kanssa. Näin voidaan avata kansainvälisiä markkinoita myös pk-yrityksille. Monipuolinen teollinen ekosysteemi mahdollistaa tuotekehityksen nopeutumisen. Keskeisiä hanke- ja toimenpide-esityksiä: ohutlevyteknologia ja teräsrakentaminen, teräsrakentamisen osaamiskeskittymä ja sitä vahvistavat teknologiahankkeet elintarviketeollisuuden kehittäminen teollisten yritysten kilpailukykyohjelman laatiminen palveluliiketoiminnan kehittäminen ja jalostusarvon lisäys cleantech-klusteri, Etelä-Suomen cleantech-liiketoimintaohjelma teollinen internet ja digitalisaatio, hyödyntäjinä erityisesti pk-yritykset innovatiiviset julkiset hankinnat kasvuverkostot ja innovaatiokeskittymien verkosto sekä palvelukonseptit yritysten kasvua tukevien palveluiden kehittäminen 3.5 Kansainvälistyminen ja vetovoima Kanta-Hämeellä on runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia kansainvälistymisessä. Tuotanto- ja alihankintaverkostot ovat kovaa vauhtia globalisoituneet, mikä merkitsee, että yritysten on pärjätäkseen kyettävä yhä enenemässä määrin kansainvälistymään. Joillakin toimialoilla puolestaan aloittavat yritykset toimivat heti globaaleilla markkinoilla. Maakunnan kansainvälistymisen kärki on yritysten kansainvälistymisessä. Tavoitteena on, että maakunnan yritykset näkevät kansainvälisyyden oman kehittymisensä ja kasvun keskeisenä mahdollisuutena. Yritysten osalta Pietari ympäristöineen ja muut lähialueet ovat erityinen painopistesuunta, EU:n sisämarkkinoita kuitenkaan unohtamatta. Linnan Kehitys Oy:llä on ollut Jyväskylän seudun kehittämisyhtiön kanssa yhteinen edustaja Pietarissa vuodesta 2010 lähtien auttamassa yrityksiä Pietarin markkinoille. Nykyinen konsepti toimii hankerahoituksella helmikuuhun 2015 saakka. Pietarin edustuston palvelujen turvaaminen ja vakiinnuttaminen kantahämäläisille yrityksille on ensiarvoisen tärkeää. Kehittämistoiminnan osalta tavoitteena on hyödyntää entistä enemmän kansainvälisiä rahoitusohjelmia kotimaisten rakennerahastovarojen pienentyessä huomattavasti. Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmien ensimmäiset rahoitushaut avautuvat vuoden 2015 aikana. Erityisesti Häme-ohjelman kärkialoilla on Itämeren alueen, Central Baltic ja Interreg EUROPE ohjelmia sekä EU:n erityisohjelmia (esim. Horizon 2020, COSME ja Life +) hyödynnettävä maakunnan kehittämistoiminnan rahoituksessa entistä aktiivisemmin. Kansainvälisessä hankevalmistelussa maakunnan toimijat voivat hyödyntää aktiivisesti mm. Brysselin Helsinki EU-toimistoa, jossa Hämeen liitto on yhtenä ylläpitäjänä. 10

11 Suomen ja eritoten Kanta-Hämeen houkuttelevuus maahanmuuttajien osalta ei ole niin suuri kuin suurempien kaupunkien. Kuitenkin tulevaa työvoimatarvetta ajatellen myös Kanta-Hämeessä on yhteistyössä löydettävä keinot työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi ja maahanmuuttajien kotouttamisen parantamiseksi maakunnassa. Tavoitteena työperäisen maahanmuuton lisäämisellä ja organisoimisella on pystyä osaltaan vastaamaan tuleviin työvoima- ja osaamistarpeisiin, joka samalla edistää myös maakunnan kansainvälistymistä. Vetovoima on maakunnan keskeisimpiä menestystekijöitä. Vetovoima perustuu mielikuviin ja todellisuuteen niiden takana. Häme on brändi, lupaus korkeasta laadusta, joka sisältyy kaikkeen tekemiseen maakunnassa. Erityisenä vetovoimatekijänä tulee huomioida Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlavuosi. Matkailusektorin kasvumahdollisuuksia ja matkailuyritysten yhteistyötä sekä valmiuksia vastaanottaa erityisesti venäläisiä matkailijoita lisätään jo käynnissä olevan matkailuhankkeen avulla. Keskeisiä hanke- ja toimenpide-esityksiä: Maakunnallinen matkailun markkinointihanke Venäjälle Kanta-Hämeen matkailustrategian laatiminen palvelujen vahvistaminen Pietarin markkinoille tähtääville kantahämäläisille yrityksille yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämisen tukitoimet kansainvälisen ohjelmarahoituksen hyödyntäminen maakunnan kärkialojen kehittämisessä työperäisen maahanmuuton edistäminen, maahanmuuttostrategian laatiminen ELY-keskuksen johdolla Sibelius-juhlavuoden 2015 hyödyntäminen 4 MAAKUNTIEN YHTEISHANKKEET Etelä-Suomen yhteistoiminta-alue koostuu laajasta metropolialueesta, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakunnista. Laaja metropolialue muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jossa asumme, käymme töissä ja vietämme vapaa-aikaa. Yhteistoiminta-alueella vahvistetaan maakunta- ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Hämeen liitto, Päijät-Hämeen liitto ja Uudenmaan liitto toteuttivat vuonna 2012 yhteisen tulevaisuustarkastelun otsikolla Siivet ja Juuret. Tulevaisuustarkastelussa luotiin kuva tulevaisuudesta ja teemasuosituksia toimenpiteistä. Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Käynnistetään YTA-hankkeena Kestävä kiviaineshuollon rakenne laajalla metropolialueella -hanke (sisältää Vedet-hankkeen jatkotyötä, Hämeen liitto ja Uudenmaan liitto). 11

12 Käynnistetään YTA-hankkeena HAJAVESI kokonaistarkastelu YTA-alueella - esiselvitys (HAMK). Kestävä elämäntapa eri aluevyöhykkeillä Jatketaan teeman käsittelyä eri hankkeiden tai seminaarien avulla osateemoina mukana mm. monipaikkainen asuminen tai ruokaketjut. Sujuvat ja älykkäät matkaketjut Edistetään kasvukäytävähankkeita, mutta ei esitä YTA-hankkeena. Cleantech -klusterin liiketoimintaohjelma Käynnistetään YTA-hankkeena Cleantech osaamisen viestintä ja markkinointi - hanke (LADEC ja FUAS) Venäjän osaamisen ja liiketoiminnan ohjelma Keskitytään yhteistyön lisäämiseen Venäjä-hankkeissa ja jatketaan ylimaakunnallista kehittämistä mm. matkailun edistämisen ja pk-yritystoiminnan kehittämisen osalta. Ei esitetä YTA-hankkeena. 5 KANNANOTTO RAKENNERAHASTO-OHJELMAN VALTAKUNNALLISIIN TEEMOIHIN Osa rakennerahasto-ohjelman rahoituksesta käytetään valtakunnallisten teemojen toteuttamiseen. Valtakunnalliset teemat ovat ministeriöjohtoisesti valmisteltuja kehittämiskokonaisuuksia, joiden toteuttaminen tapahtuu ohjelmassa määritellyn tuettavan toiminnan ja muun viitekehyksen puitteissa. Valtakunnallinen osuus EAKR-rahoituksesta on 10 % ja se käytetään innovatiiviset kaupungit -ohjelmaa tukeviin toimenpiteisiin sekä yritysverkostojen rakentamiseen. Teeman valmistelusta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö ja rahoituksesta Tekes. ESR-rahoituksesta 25 % käytetään kolmeen valtakunnalliseen teemaan: työllisyys, osaaminen ja sosiaalinen osallisuus ja valtakunnallinen rahoitus jakautuu TEM:n, OKM:n ja STM:n kesken. Valtakunnallisessa toiminnassa noudatetaan ohjelman yleisiä valintaperusteita. Teemat jakautuvat 17 toimenpidekokonaisuuteen jotka ovat: Nuorisotakuu (TEM) Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen (TEM) Kotona Suomessa - TEM:n hallinnonalan toimenpiteet (TEM) Työvoiman liikkuvuus Euroopassa (TEM) Mallit rekrytoitavan ja irtisanovan yrityksen välillä (TEM) Tuottavaa ja tuloksellista työelämää yhteistyöllä (TEM) 12

13 Osuvaa osaamista (OKM) Nuorisotakuu (OKM) Kotona Suomessa (OKM) Osallistamalla osaamista (OKM) Uusilla kasvualoilla ja rakennemuutoksissa tarvittavan osaamisen vahvistaminen (OKM) Luovaa osaamista (OKM) Työterveys- ja työturvallisuusinnovaatiot työn, työolojen, terveyden ja työkyvyn edistäjinä (STM) Sukupuolten tasa-arvoa työelämään (STM) Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden tukeminen (STM) Nuorten osallistaminen ja nuorisotakuu (STM) Syrjintää ja syrjäytymistä kokevien väestöryhmien sosiaalisen osallisuuden tukeminen (STM). Kaikki mainitut toimenpidekokonaisuudet ovat Kanta-Hämeessä mahdollisia toteuttaa sekä myös teemoiltaan ja tavoitteiltaan merkittäviä. Näin ollen Kanta-Häme osallistuu kaikkiin toimenpidekokonaisuuksiin ja niiden hankehakuihin. 6 RAHOITUSSUUNNITELMA 6.1 Kestävää kasvua ja työtä , Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa on viisi toimintalinjaa, joilla tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä ja työllistymistä. Läpileikkaavana teemana on vähähiilisen talouden edistäminen. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa Eurooppa strategian tavoitteita. TL 1, Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Yritystukirahoituksella edistetään pk-yritysten kasvua, kansainvälistymistä, liiketoiminnan kehittämistä sekä tki toimia. Avustus myönnetään pääosin pienille ja mikroyrityksille. Yritysrahoituksen painopisteet ovat Kanta-Hämeessä valmistavan teollisuuden tutkimusja kehittämistoiminta, kansainvälistyminen, ympäristöteknologia, vähähiilisyys sekä uuden liiketoiminnan valmistelu. Tuet kohdistetaan kehittämishankkeisiin. Perinteisten toimialojen lisäksi korostetaan maakunnan uusien nousevien toimialojen yrityshankkeita. Rahoituksen perusteena toimii uusitun yritystukilain (9/2014) mukainen yrityksen kehittämisavustus. Hämeen liiton rahoitus toimintalinjalla 1 painottuu yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseen. Painopisteenä ja tavoitteena ovat kansainvälistymisvalmiuksien 13

14 vahvistaminen ja vienninedistämisenvalmiuksien tuki. Suomen kotimarkkinat ovat pienet ja Kanta-Hämeessä on vähän kansainvälistyneitä pk-yrityksiä. Kansainvälistyminen on kuitenkin keskeinen kilpailutekijä. Pk-yrityksille suunnattuja asiantuntijapalveluita kehitetään ja toimenpiteitä kohdennetaan liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen ja erikoistumiseen sekä verkostoyhteistyön luomiseen ja uusien yhteistoimintamuotojen ja yritysklustereiden kehittämiseen. TL 2, Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Toimintalinjalla kehitetään tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymiä alueellisten vahvuuksien pohjalta, vahvistetaan yritysten innovaatiotoimintaa ja kehitetään uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden ratkaisuja. Hankevalintoja tehtäessä huomioidaan, että vähähiilistä taloutta kaikilla aloilla edistävään toimintaan tulee kohdentaa vähintään 25 prosenttia EAKR-rahoituksesta. Rahoitettavilla hankkeilla tavoitellaan uusia innovatiivisia avauksia, konkreettisia ja pysyviä tuloksia ja vaikuttavuutta. Toimenpiteillä vahvistetaan alueen älykästä erikoistumista. Panostuksia kohdistetaan maakuntastrategian mukaisesti resurssiviisauteen ja kumppanuuteen. Hämeen liiton EAKR-rahoitus kohdistuu yrityslähtöiseen ja alueen elinkeinotoimintaa tukevaan tki-infrastruktuurin kehittämiseen ja tki-yhteistyön lisäämiseen, vähähiilisen teknologian edistämiseen, painopisteinä erityisesti biotalous, cleantech, asuminen ja liikenne sekä valmistavaan teollisuuteen, sen jalostusarvon lisäämisen ja palveluliiketoiminnan kehittämiseen. Rakennerahasto-ohjelman ESR-osio jakaantuu valtakunnalliseen ja alueelliseen osaan. Valtakunnallinen rahoitus kohdistetaan kehittämishankkeisiin, joita koordinoidaan valtakunnallisesti. Alueellinen rahoitus suunnataan alueellisten tarpeiden pohjalta. Kanta- Hämeessä tavoitteena on, että ESR hanketoiminta perustuu maakuntaohjelman mukaisiin tavoitteisiin. TL 3, Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Ohjelmalla tuetaan nuorisotakuun toimeenpanoa mm. nuorille suunnatun ohjauksen, koulutuksen ja tukipalvelujen keinoin. Nuorisotakuuta toteutetaan myös toimintalinjoilla 4 ja 5. Hankkeissa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja heikossa työmarkkina-asemassa oleville kohdennettaviin palveluihin, kehitetään maahan muuttaneiden vastaanoton palveluita ja tuetaan kotouttamistoimenpiteitä sekä tuetaan pysyvän poikkihallinnollisen kotouttamistyön tukirakenteen luomista. Lisäksi tuetaan kansainväliseen rekrytointiin liittyviä toimintamalleja erityisesti EURES-palveluja kehittämällä. ESR-osiolla tarjotaan ja kehitetään tuottavuutta ja työhyvinvointia parantavia koulutus-, ohjaus-, neuvonta- ja asiantuntijapalveluita sekä vahvistetaan aiheeseen liittyvää vertaisoppimista ja verkostoitumista. Lisäksi kehitetään ja vahvistetaan työhyvinvointia ja työssä jaksamista edistäviä toimintamalleja ja palveluja kiinnittäen erityisesti huomiota ikääntyvien työssä jaksamiseen. Hankkeissa kehitetään ja levitetään yritysten ja 14

15 työorganisaatioiden uudistumista ja kilpailukykyä edistäviä johtamisen ja työn organisoinnin toimintamalleja sekä vahvistetaan yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumis- ja kilpailukykyä, osaamista, innovaatiokykyä ja muutostilanteiden (esim. irtisanomiset, ikärakenteen muutokset, vihreän talouden kasvu) parempaa hallintaa. Suomi kuuluu niiden EU-maiden joukkoon, joissa työurat ovat vahvimmin eriytyneet sukupuolen mukaan. Naisten omistamat kasvuyritykset ovat harvassa. Sosiaalisen syrjäytymisen riski puolestaan on korkeampi miesten joukossa kuin naisten. Hämeen ELY-keskuksen rahoittamalla hanketoiminnalla kehitetään ja tarjotaan koulutusta, neuvontaa, ohjausta, mentorointia ym. toimenpiteitä, joilla vähennetään sukupuolten välisiä koulutus- ja osaamiseroja. Lisäksi tarjotaan ohjausta ja koulutusta työllistäville aloille ottaen huomioon sukupuolen mukaisen eriytymisen lieventäminen. Hankkeissa tuetaan naisten johtajuutta ja yrittäjyyttä tukevaa osaamista - liittyen erityisesti työnantajayrittäjyyteen ja innovaatioiden hyödyntämisestä lähtevään yrittäjyyteen. TL 4, Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Hämeen ELY-keskus rahoittaa hanketoimintaa, jolla kehitetään ja vahvistetaan koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä tukevia menetelmiä ja palveluita, lisätään koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta mm. oppisopimuskoulutuksella ja opiskelijoiden työelämävalmiuksia parantamalla, tuetaan älykkääseen erikoistumiseen liittyviä osaamistarpeita ja parannetaan innovaatiovalmiuksia sekä kehitetään erityisryhmien (ml. maahanmuuttajat, romanit, vammaiset henkilöt, osatyökykyiset ja erilaiset oppijat) perustaitoja (lukutaito, numerotaidot sekä tieto- ja viestintätekniikkataidot), koulutusvaihtoehtoja ja koulutuksessa aliedustettujen ryhmien koulutukseen osallistumista. ESR-rahoituksella kehitetään aikuiskoulutuksen ennakointimenetelmiä ja parannetaan koulutustarjonnan osuvuutta kasvu- ja rakennemuutosalojen tarpeet huomioon ottaen. Lisäksi hankkeilla tuetaan uuden ammatin hankkimista työpaikkoja tarjoavilta aloilta sukupuolinäkökulma huomioon ottaen ja tuetaan työssä olevien miesten ja naisten osaamisen ja ammattitaidon parantamista. TL 5, Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Rahoitettavassa toiminnassa kehitetään osallisuutta vahvistavia kokonaisvaltaisia palveluita erityisesti työelämävalmiuksien näkökulmasta ja vahvistetaan monialaista ja ammatillista yhteistyötä sekä parannetaan siihen liittyvää osaamista. Rahoitettavissa hankkeissa tarjotaan nuorten, ikääntyvien ja osatyökykyisten syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä ja kehitetään siihen liittyviä palveluita, esim. varhaisen puuttumisen toimintamallit ja siihen liittyvien rakenteiden kehittäminen sekä kehitetään asukaslähtöisiä toimintatapoja ja palveluita osallisuuden tukemisessa. Toimeenpanosuunnitelmassa ei esitetä erikseen rahoitusta kansalaistoimijalähtöiseen kehittämiseen kaupunkialueilla. Kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä voidaan rahoittaa normaalin hakumenettelyn kautta. 15

16 6.2 Maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma käynnistyy vuonna Maaseutuohjelman tavoitteet liittyvät yrittämiseen, asumiseen ja työntekoon sekä ympäristön tilaan. Hämeen ELY-keskuksen valmistelemassa Vihreän kasvun Häme eli Hämeen alueellisessa maaseutuohjelmassa luodaan perusta maaseudun kehittämisohjelman toteutukselle myös Kanta-Hämeessä. Vihreän kasvun Häme -ohjelmassa on neljä painopistealuetta: 1. Ruokaketju 2. Metsä- ja puutuoteala 3. Matkailu 4. Asuminen Biotalous ja yrittäjyys ovat lisäksi ohjelman läpikäyvää teemaa. Ohjelman visio on, että vuonna 2020 Hämeen maaseutu on elinvoimainen, vihreän kasvun ja hyvinvoinnin edelläkävijä. Häme-ohjelman ja Hämeen maaseutuohjelman selkeimmät yhteiset rajapinnat ovat asuminen ja hyvinvointi sekä biotalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Maaseudun elinvoimaisuus ja hyvinvointi perustuu työhön ja toimeentuloon. Pääpaino strategiassa on synnyttää uutta elinkeinotoimintaa maaseudulle. Maaseutua kehitetään monimuotoisena, houkuttelevana asuinmaaseutuna, joka tarjoaa toimeentulon lisäksi riittävät palvelut ja muut viihtyisän ja hyvinvoivan pysyvän ja vapaa-ajanasumisen edellytykset. Maaseutuasumista kehitetään ekologisesti kestävämpään suuntaan. Hämeen ELY-keskuksella on ohjelmakaudelle käytettävissä noin 31 miljoonaa euroa eli kesimäärin 5 M /vuosi. Maakunnittaista jakoa Kanta- ja Päijät-Hämeen kesken ei ole tehty. Hämeen ELY-keskuksen lisäksi paikalliset Leader-toimintaryhmät toteuttavat Vihreän kasvun Häme ohjelmaa. Toimintaryhmät ovat laatineet strategiansa ja rahoitussuunnitelmansa ja uuden kauden toimintaryhmät tullaan vahvistamaan vuoden 2014 lopulla. Kanta-Hämeessä on toiminut kolme ryhmää, LounaPlussa Forssan seudulla, Linnanseutu Hämeenlinnan seudulla ja EMO Riihimäen seudulla. Oletettavaa on, että samat toimintaryhmät jatkavat myös alkaneella kaudella. Toimintaryhmät voivat käyttää rahoituskiintiöstään osan yritystukina pienille sekä aloittaville yrityksille. 6.3 Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmilla (Interreg) tuetaan yhteistyöhankkeita, joihin osallistuu kumppaneita kahdesta tai yleensä useammasta Euroopan maasta. Ohjelmien rahoitus kasvaa ohjelmakaudella hieman, joten niiden merkitys rahoituslähteenä on 16

17 entistä suurempi. Kanta-Hämeen toimijat voivat osallistua Keskisen Itämeren ohjelmaan (Central Baltic), Itämeren alueen ohjelmaan (Baltic Sea Region) sekä koko Euroopan kattavaan Interreg Europe -ohjelmaan. Keskisen Itämeren ohjelman EAKR-rahoitus on kuluvalla ohjelmakaudella yhteensä 122 miljoonaa euroa. Ohjelman painopisteitä ovat kilpailukykyinen talous, saavutettavuus, ympäristö ja sosiaalinen osallisuus. Itämeren alueen ohjelman EAKR-rahoitus on yhteensä 264 miljoonaa euroa. Ohjelman painopisteitä ovat innovaatiot, ympäristö ja saavutettavuus. Interreg Europe -ohjelman EAKR-rahoitus on yhteensä 321 miljoonaa euroa. Ohjelman painopisteitä ovat innovaatiot, pk-yritysten kilpailukyky, vähähiilinen talous ja ympäristö. Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien rahoitussuhde on edullinen. EAKR-rahoituksen osuus hankkeissa on vähintään 75 %, minkä lisäksi valtio osallistuu suomalaisten kumppaneiden omarahoitusosuuteen. Ohjelmien valmistelu saatiin päätökseen vuoden 2014 aikana ja loppuvuodesta ne ovat Euroopan Komission hyväksymismenettelyssä. Ohjelmien ensimmäiset hakukierrokset avautunevat vuoden 2015 alussa. Tavoitteena on, että kantahämäläisten toimijoiden osallistuminen Interreg-ohjelmiin lisääntyy merkittävästi aikaisempaan verrattuna. 7 RAHOITUSSUUNNITELMALOMAKKEET 2015 ja

18 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Vuosi: 2015 Maakunta: Kanta-Häme Osio: ELSA Toimintalinja / temaattiset tavoitteet RR-ELY RR-ELY Maakunnan liitto Yritystuet Kansalaistoim Kestävä kaup. Kohdenta- Maakunnan liitto Tekes Kansalaist oim Kohdenta- Kohdenta- Tekes YHTEENSÄ Kohdentamattom at Tuki 2 EURA 2014 kehittäinen kehittäminen maton yhteensä kehitt. maton yhteensä maton yhteensä yhteensä TL 1 Pk-yritystoiminnan tukeminen (EAKR) 0, ,684 0, , ,958 0 EAKR 0, ,342 0, , ,479 0 Valtio 0, ,256 0, , ,359 0 Kunta 0, ,085 0, , ,120 0 Muu julkinen Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja TL 2 hyödyntäminen (EAKR) 0, ,114 0, , ,036 0 EAKR 0, ,057 0, , ,518 0 Valtio 0, ,043 0, , ,389 0 Kunta 0, ,014 0, , ,129 0 Muu julkinen TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 0, ,649 0,649 0 ESR 0, ,325 0,325 0 Valtio 0, ,244 0,244 0 Kunta 0, ,081 0,081 0 Muu julkinen Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen TL 4 (ESR) 0, ,421 0,421 0 ESR 0, ,211 0,211 0 Valtio 0, ,158 0,158 0 Kunta 0, ,053 0,053 0 Muu julkinen Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) TL 5 0, ,249 0,249 0 ESR 0, ,125 0,125 0 Valtio 0, ,094 0,094 0 Kunta 0, ,031 0,031 0 Muu julkinen Kohdentamattomat EAKR EAKR Valtio Kunta Muu julkinen Kohdentamattomat ESR ESR Valtio Kunta Muu julkinen KAIKKI YHTEENSÄ 0,798 1, ,118 1, , ,314 0 EU 0,399 0, ,059 0, , ,657 0 Valtio 0,299 0, ,794 0, , ,243 0 Kunta 0,100 0, ,265 0, , ,414 0 Muu julkinen EAKR YHTEENSÄ 0, ,798 1, , ,994 0 EU 0, ,399 0, , ,997 0 Valtio 0, ,299 0, , ,748 0 Kunta 0, ,100 0, , ,249 0 Muu julkinen ESR YHTEENSÄ 1, ,320 1,320 0 EU 0, ,660 0,660 0 Valtio 0, ,495 0,495 0 Kunta 0, ,165 0,165 0 Muu julkinen

19 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Vuosi: 2016 Maakunta: Kanta-Häme Osio: ELSA Toimintalinja / temaattiset tavoitteet RR-ELY RR-ELY Maakunnan liitto Maakunnan liitto Tekes Tekes YHTEENSÄ Kansalaistoi Yritystuet Kansalaistoim Kestävä kaup. Kohdenta- m Kohdenta- Kohdenta- Kohdentamatt omat Tuki 2 EURA 2014 kehittäinen kehittäminen maton yhteensä kehitt. maton yhteensä maton yhteensä yhteensä TL 1 Pk-yritystoiminnan tukeminen (EAKR) 0, ,652 0, , ,926 0 EAKR 0, ,326 0, , ,463 0 Valtio 0, ,245 0, , ,347 0 Kunta 0, ,082 0, , ,116 0 Muu julkinen Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen TL 2 ja hyödyntäminen (EAKR) 0, ,114 0, , ,004 0 EAKR 0, ,057 0, , ,502 0 Valtio 0, ,043 0, , ,376 0 Kunta 0, ,014 0, , ,125 0 Muu julkinen TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 0, ,614 0,614 0 ESR 0, ,307 0,307 0 Valtio 0, ,230 0,230 0 Kunta 0, ,077 0,077 0 Muu julkinen Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen TL 4 oppiminen (ESR) 0, ,413 0,413 0 ESR 0, ,206 0,206 0 Valtio 0, ,155 0,155 0 Kunta 0, ,052 0,052 0 Muu julkinen Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta TL 5 (ESR) 0, ,247 0,247 0 ESR 0, ,124 0,124 0 Valtio 0, ,093 0,093 0 Kunta 0, ,031 0,031 0 Muu julkinen Kohdentamattomat EAKR EAKR Valtio Kunta Muu julkinen Kohdentamattomat ESR ESR Valtio Kunta Muu julkinen KAIKKI YHTEENSÄ 0,766 1, ,040 1, , ,204 0 EU 0,383 0, ,020 0, , ,602 0 Valtio 0,287 0, ,765 0, , ,202 0 Kunta 0,096 0, ,255 0, , ,400 0 Muu julkinen EAKR YHTEENSÄ 0, ,766 1, , ,930 0 EU 0, ,383 0, , ,965 0 Valtio 0, ,287 0, , ,724 0 Kunta 0, ,096 0, , ,241 0 Muu julkinen ESR YHTEENSÄ 1, ,274 1,274 0 EU 0, ,637 0,637 0 Valtio 0, ,478 0,478 0 Kunta 0, ,159 0,159 0 Muu julkinen

20 Kanta-Hämeen yhteistyöryhmä Johannes Koskinen yhteistyöryhmän puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen yhteistyöryhmän 1. varapuheenjohtaja Pekka Savolainen yhteistyöryhmän 2. varapuheenjohtaja Juha Haukka yhteistyöryhmän 3. varapuheenjohtaja Timo Reina maakuntajohtaja Osmo Väistö yhteistyöryhmän sihteeri 20

Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari

Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari ESR, tuettava toiminta Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari 26.5.2014 Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020, kehys n. 31,4 M 6,2 M 20 % 14,8

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä

Kestävää kasvua ja työtä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Iisalmi 18.3. Varkaus 19.3 Kuopio 27.3 Sari Marttila, Timo Ollila, Tuija Tuomela ESR -hanketoiminnan lähtökohtia Kohderyhmän kanssa tehtävä hankevalmistelu Yritykset

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

ESR- ja EAKR-rahoituksen mahdollisuuksia ohjelmakaudella

ESR- ja EAKR-rahoituksen mahdollisuuksia ohjelmakaudella ESR- ja EAKR-rahoituksen mahdollisuuksia ohjelmakaudella 2014-2020 Luovan talouden kehittämisohjelman julkaisutilaisuus Päivi Jaakola Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 28.8.2014 Kestävää kasvua ja työtä Suomen

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahastojen ajankohtaiset kuulumiset ja seuraava hankehaku

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahastojen ajankohtaiset kuulumiset ja seuraava hankehaku Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahastojen ajankohtaiset kuulumiset ja seuraava hankehaku Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusasiantuntija Päivi Jaakola 17.1.2017

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

ESR-hakuinfo Länsi-Suomen alueen ESR-rahoitus / tl. 3

ESR-hakuinfo Länsi-Suomen alueen ESR-rahoitus / tl. 3 ESR-hakuinfo 16.6.2015 Länsi-Suomen alueen ESR-rahoitus / tl. 3 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku Länsi-Suomen alueen 3. alueellinen ESRhankehaku 12.6.-1.10.2015 Haku

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Euroopan sosiaalirahasto ja välityömarkkinoiden kehittäminen ohjelmakaudella

Euroopan sosiaalirahasto ja välityömarkkinoiden kehittäminen ohjelmakaudella Euroopan sosiaalirahasto ja välityömarkkinoiden kehittäminen ohjelmakaudella 2014-2020 Lapin välityömarkkinaverkoston työkokous 26. 27.9.2013 Liisa Irri Lapin ELY-keskus Euroopan sosiaalirahasto ESR Euroopan

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusmahdollisuudet ohjelmakaudella TL 4 ja 5 sekä valtakunnalliset ESR-teemat

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusmahdollisuudet ohjelmakaudella TL 4 ja 5 sekä valtakunnalliset ESR-teemat Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusmahdollisuudet ohjelmakaudella 2014-2020 TL 4 ja 5 sekä valtakunnalliset ESR-teemat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Päivi Jaakola ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus ESR toimintaa Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi

Rakennerahastojen ohjelmakausi Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013 123 Perusrahoitus

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen ELY-keskuksen kehittämishankerahoitus: EAKR & ESR Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen EAKR-kehittämishankkeet (YM:n hallinnonala) ELY-keskus rahoittaa ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä kehittämishankkeita;

Lisätiedot

hankerahoitus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Lappi Inari

hankerahoitus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Lappi Inari Kestävää ää kasvua ja työtä 2014-2020 0 0 - Suomen rakennerahasto-ohjelma e a asto o a Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankerahoitus ohjelmakaudella 2014-20202020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Lappi Inari

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 12.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen Kestävää kasvua ja työtä ohjelma 2014 2020 Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Jussi Lehtinen EAKR rahoituksen jakautuminen ohjelmakaudella 2014 2020, Kymenlaakso Pk yritysten kilpailukyvyn parantaminen n. 28

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1

Lisätiedot

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman tarkistus

Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman tarkistus Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman tarkistus 2016-2017 Hyväksytty 12.10.2015 Hämeen yhteistyöryhmä Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman tarkistus 2016-2017 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR-koordinaattori Antti Hänninen / Keski-Suomen ELY-keskus ABC hankkeet etenee Mikkeli Rakennerahastot Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Tavoitteena

Lisätiedot

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankerahoitus ohjelmakaudella

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankerahoitus ohjelmakaudella Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankerahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 23.5.2014 MAKO-verkostot Olli Lehtoniemi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Lappi Ohjelman rakenne

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

Uudenmaan liitto Aluekehittäminen

Uudenmaan liitto Aluekehittäminen Uudenmaan liitto Aluekehittäminen 19.5.2014 Kasvun ja yhteistyön kolmiot Häme Päijät-Häme Espoo Helsinki Vantaa Pääkaupunkiseudun kärkikolmio Länsi-, Keski- ja Itä- Uusimaa Uudenmaan kasvukolmio LÄNSI-

Lisätiedot