Yrityksen tietojärjestelmät
|
|
- Ari-Pekka Niemelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 University of Vaasa, Department of Computer Science, Yrityksen tietojärjestelmät TITE 2060 Timo Mantere LUENTO 4: Internet of things, Augmented reality, Tietotekniikkapalvelun käytettävyys Kurssin vanha Moodle sivu: 230 Internet of things Internet of things härveleiden internet Gartnerin lista Teollisesta internetistä ei ole Vielä varsinaista kirjaa, joten Esitys koostettu sieltä täältä Tietotekniikkaprojektin arviointi Osuus koostettu lähteistä: Myllymäki et al Onnistunut tietojärjestelmäprojekti 231 1
2 University of Vaasa, Department of Computer Science, Gartnerin lista Gartnerin lista WEB-SCALE IT 2. SMART MACHINES 3. 3D PRINTING 4. THE ERA OF PERSONAL CLOUD 5. SOFTWARE-DEFINED ANYTHING 6. MOBILE DEVICE DIVERSITY AND MANAGEMENT 7. MOBILE APPS AND APPLICATIONS 8. THE INTERNET OF EVERYTHING 9. HYBRID CLOUD & IT AS A SERVICE BROKER 10. CLOUD/CLIENT ARCHITECTURE 232 Hypetrendi nyt 233 2
3 University of Vaasa, Department of Computer Science, Teollinen internet Internet of things (Accenturen raporttia: Unconventional Growth through the Industrial Internet of Things mukaillen) Teollinen internet tarjoaa yrityksille kertaluokkaa suurempia mahdollisuuksia tehostaa toimintaansa ja parantaa tulostaan liittämällä tuotteisiinsa uusia digitaalisia palveluja. Teollinen internet, englanniksi Industrial Internet of Things (IIoT), yhdistää sensoreihin perustuvan tietojenkäsittelyn, teollisen analytiikan ja älykkäät laitesovellukset yhdeksi toisiinsa kytkettyjen älykkäiden teollisten tuotteiden, prosessien ja palvelujen kokonaisuudeksi. Teollisen internetin järjestelmät tuottavat tietoa, joka auttaa yrityksiä tehostamaan toimintaansa. Samalla yritykset voivat myös kasvattaa liikevaihtoaan tuomalla nopeasti laajeneville markkinoille uusia ja innovatiivisia palveluja. 234 Teollinen internet Accenturen: Unconventional Growth through the Industrial Internet Uudet palvelut parantavat tuottavuutta ja pienentävät operatiivisia kustannuksia Teollisen internetin kaupallinen potentiaali on merkittävä. Riippumattomat lähteet ennustavat, että globaalien teollisen internetin investointien ennakoidaan nousevan jopa 500 miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuoteen 2020 mennessä. Luvussa on kasvua 2400 prosenttia vuodesta 2012, jolloin investointeja tehtiin yhteensä noin 20 miljardin dollarin arvosta. Yritykset, jotka automatisoivat tuotantoaan ja ottavat käyttöön joustavampia tuotantotekniikoita, voivat lisätä tuottavuuttaan jopa 30 prosenttia. Lisäksi esimerkiksi laitteiston sensoriteknologiaan perustuva ennakoiva huolto voi tuoda yrityksille jopa 12 prosentin säästöt määräaikaishuoltoihin verrattuna sekä vähentää ylläpitokustannuksia jopa 30 prosenttia ja konerikkoja 70 prosenttia
4 University of Vaasa, Department of Computer Science, Teollinen internet Accenturen: Unconventional Growth through the Industrial Internet Raportin mukaan innovatiiviset teollisuusyritykset voivat tehostaa kasvuaan kolmella tavalla: kasvattamalla liikevaihtoa, lisäämällä asiakkaidensa tuotantoa, luomalla tuotteen ja palvelun yhdistäviä liiketoimintamalleja: Etenkin kaivos- ja öljyyhtiöt sekä prosessiteollisuus hyötyvät uusista, koko toimitusketjun toimintaa tehostavista ratkaisuista. kehittämällä uusia innovaatioita älykkäiden teknologioiden avulla: Laitteisiin ja koneisiin liitetyt älykkäät teknologiat tuottavat tietoa, jota hyödyntämällä yritykset voivat luoda uusia ansaintamahdollisuuksia, kuten tuotteiden ja ylläpidon tarjoaminen yhtenä palveluna. auttamalla työvoimaa omaksumaan teolliseen internetiin liittyvien työtehtävien edellyttämät uudet taidot sekä rekrytoimalla teollisen internetin teknologioiden erityisosaajia. 236 Teollinen internet Accenturen: Unconventional Growth through the Industrial Internet Yritysasiakkaat arvostavat aina uusia tuotteita ja palveluita, jotka tuottavat asiakkaille lisäarvoa, esimerkiksi Michelin käyttää renkaissaan antureita, jotka analytiikkaan yhdistettynä auttavat kuorma-auton kuljettajia säästämään polttoainetta. Autonvalmistaja Daimler on luonut Car2Go-vuokrauspalvelun, joka on luopunut keskitettyjen toimipisteiden mallista. Palvelu käyttää sen sijaan ladattavaa älypuhelinsovellusta, jonka avulla asiakkaat voivat ottaa autot käyttöönsä suoraan niiden pysäköintipaikalta
5 University of Vaasa, Department of Computer Science, Teollinen internet Accenturen: Unconventional Growth through the Industrial Internet Suomen teollisuudessa on ymmärretty hyvin teollisen internetin potentiaali ja merkitys. Sen mahdollistamat palvelut ovat kuitenkin vasta suunnittelupöydällä, koska teollisen internetin edellyttämät digitaaliset ja kehittyneet ennustavat analyyttiset kyvykkyydet ovat rajallisia. Myös etenemisen kaupalliseen hyödyntämiseen tulisi olla suoraviivaisempaa. Viive aikomuksesta tekoihin on liian pitkä. Yritysten, jotka haluavat kehittää oman toimintansa tai koko toimialan mullistavia tuotteen ja palvelun muodostamia kokonaisuuksia, kannattaa toimia nyt. Teollisen internetin tarjoamat kasvumahdollisuudet odottavat toteuttajia 238 Teollinen internet Tekes käynnisti ohjelmavalmistelun teollisen internetin ja 5G-verkkojen alueille Tekesin johtoryhmä päätti käynnistää teollisen internetin ohjelmavalmistelun. Saman valmistelun yhteydessä tarkastellaan tarpeet myös 5G-mobiiliverkkojen alueella, joka on yksi tekijä teollisen internetin toteuttamisessa. Valmistelun tuloksena voi siis olla yksi tai useampi ohjelma tai jokin muu kokonaisuus. Touko-kesäkuussa järjestetään asiantuntijatyöpajoja. Kaikille avoimia tilaisuuksia järjestetään syksyllä Käynnissä on myös kysely jolla haetaan ohjelmavalmistelua suuntaavia näkemyksiä ja kerätään listaa aihealueiden toimijoista. uutiset/tekes-kaynnisti-ohjelmavalmistelun-teollisen-internetin-ja-5gverkkojen-alueille/ 239 5
6 University of Vaasa, Department of Computer Science, Teollinen internet Teollinen internet (TEKES) Teollinen internet tarkoittaa sulautettujen ja älykkäiden laitteiden ja järjestelmien, niihin pohjautuvan analytiikan sekä ihmisten työn tehokasta yhdistämistä liiketoimintaprosesseissa. Tämä mahdollistaa sen, että tuotanto- ja muut resurssit, tieto, esineet ja ihmiset muodostavat reaaliaikaisesti verkottuneen kokonaisuuden. Ohjelman avulla suomalainen elinkeinoelämä saataisiin aktivoitua uudistumaan ripeästi vastaamaan trendiä ja markkinoiden kysynnän muutoksia. SHOK-ohjelmiin verrattuna aikajänne olisi lyhyempi ja mahdollistaisi pienempien ja erityisesti pk-yritysten tarpeisiin räätälöityjen, ydinliiketoimintoihin kohdistuvien projektien toteuttamisen. 240 Teollinen internet 5G-verkot (Tekes) Suomeen on luotu vuosien työllä ja panostuksella langattoman tietoliikenteen huippuosaamista sekä yritystoimintaa. Kilpailukyvyn säilyttäminen vaatii jatkuvia ja pitkäjänteisiä panostuksia. Tällä hetkellä 4G-verkot ovat laajenemassa taajamista harvemman asutuksen alueille. Seuraavan sukupolven 5G-alueen standardointiin tarvitaan aktiivista yritysten ja tutkimusorganisaatioiden valmistautumista
7 University of Vaasa, Department of Computer Science, Teollinen internet 5G-verkot (Tekes) Suomeen on luotu vuosien työllä ja panostuksella langattoman tietoliikenteen huippuosaamista sekä yritystoimintaa. Kilpailukyvyn säilyttäminen vaatii jatkuvia ja pitkäjänteisiä panostuksia. Tällä hetkellä 4G-verkot ovat laajenemassa taajamista harvemman asutuksen alueille. Seuraavan sukupolven 5G-alueen standardointiin tarvitaan aktiivista yritysten ja tutkimusorganisaatioiden valmistautumista. 242 Teollinen internet Teollinen internet mielipiteitä: rnet+2015/a Teollinen internet slideshow
8 University of Vaasa, Department of Computer Science, Teollinen internet Teollinen internet mielipiteitä: rnet+2015/a Lisätty todellisuus Lisätty todellisuus, Augmented reality on nousemassa myös teollisuussovelluksiin Lisätty todellisuus (engl. augmented reality) viittaa näkymään, johon on lisätty tietokonegrafiikalla tuotettuja elementtejä ja jota käyttäjä tarkastelee läpikatseltavien (see-through) näyttöjen kautta. Se on siis järjestelmä, jossa keinotekoista, tietokoneella tuotettua tietoa (kuva, ääni, video, teksti, GPS-informaatio) on lisätty näkymään todellisesta ympäristöstä. (Wikipedia) Lisätty tieto voi tulla esim. tietojärjestelmästä, joka hakee esim. käyttäjän katseleman laitteen tiedot ja lisää ne laitteen päälle, vastaavasti sairaalassa voidaan tuoda näyttöön tietoa potilaasta tai näyttää piilossa olevia verisuonia etc
9 University of Vaasa, Department of Computer Science, Lisätty todellisuus Tehdas kuin tietokonepeli Autoja ja traktoreita kootaan kohta datalasit päässä. Lisätty todellisuus auttaa tekemään koneista yksilöllisiä. Augmented assembly ohjaava kokoonpano Jokapaikan tietotekniikka Jokapaikan tietotekniikka (engl. Ubiquitous computing) on huomaamattomasti toimivaa ja ympäristöönsä sulautuvaa kaikkialla olevaa tietotekniikkaa. Se ei häiritse käyttäjäänsä eikä keskeytä hänen muuta toimintaansa. Se toimii ihmisten ja yritysten arkitoimissa kaikkialla ja koko ajan. Arjen esineet ja koneet viestivät langattomasti keskenään sekä säätävät toimintaansa itsenäisesti. Ubiquitous computing saatetaan joskus suomentaa termillä läsnä-äly. (Wikipedia) everyday_lives.jsp?lang=fi 247 9
10 University of Vaasa, Department of Computer Science, Tietojärjestelmäprojektin onnistuminen Tietojärjestelmäprojektin kustannusten aliarviointi yleistä Liiketoiminta lopulta päättää onko projekti onnistunut eli kustannusten maksaja asiakas (voiko hyötyjä arvioida?) Projekti voi olla yhtä aikaa sekä onnistunut että epäonnistunut riippuen arvioijasta aikataulussa ja kustannuksissa on voitu pysyä, mutta projektin hyöty jää sittenkin olemattomaksi Pahoja virheitä Ongelmia ei ostata odottaa (resurssoi oikein alusta alkaen) Hankinnasta päättää eri alan ihmiset, heillä ei kokemusta käytännön ITstä Ongelmia ei havaita (hanki osaava projektipäällikkö) Erilaisten pienten virheiden havaitseminen ei ylitä viestinäkynnystä Ongelma havaitaan, mutta sitä ei tunnusteta Eturistitriidat, ratkaisemisesta ei päästä yksimielisyyteen Ongelman ratkaisukeinot tehottomia Ratkaisu liian kallis, havaitaan liian myöhään 248 Tietojärjestelmäprojektin onnistuminen TTL Tietojärjestelmien hankinta Suomessa hankinta%20Suomessa% pdf 1. Tilaaja toimittaja -yhteistyö Hyvin toimiva tilaaja-toimittaja -yhteistyö ja selvät vastuunjaot ovat onnistuneen tietojärjestelmäprojektin ja hankinnan edellytyksiä. a) Vastuut ja roolit Tilaajista 54 % oli sitä mieltä, että vastuunjako ja roolit ovat hankkeissa selviä joko usein tai aina. b) Kriisiytymisen syyt Tilaajien mielestä kolme suurinta syytä hankkeen kriisiytymiseen ovat kustannusarvion ylittyminen, aikataulun pettäminen sekä eri näkemys projektin sisällöstä toimittajan kanssa. c) Lukkiutuminen yhteen toimittajaan Tilaajista peräti 33 % ei varmista koskaan tai varmistaa vain harvoin, että järjestelmän arkkitehtuuri ja tekninen toteutus mahdollistavat toimittajan vaihtamisen myöhemmin
11 University of Vaasa, Department of Computer Science, TTL Tietojärjestelmien hankinta Suomessa 2. Hankintaosaaminen ja resurssit Onnistunut hanke vaatii myös tilaajalta osaamista ja aktiivista osallistumista koko hankkeen ajan. Oikea-aikaisella reagoinnilla vältetään kalliit ja vaikeat jälkikorjaukset. a. Osaamisen taso Toimittajat arvioivat tilaajien hankintaosaamisen tason alhaiseksi 46 % tapauksista. Tilaajista vain 18 % oli samaa mieltä toimittajien kanssa oman hankintaosaamisensa tasosta. b. Resurssit Tilaajista 40 % ja toimittajista 51 % oli sitä mieltä, että tilaajaorganisaation vastuuhenkilöille varatut resurssit ovat harvoin tai ei koskaan riittävät c. Asiantuntijoiden käyttö Vaikka sekä osaamisessa että resurssien riittävyydessä on tunnistettu puutteita, jopa 74 % tilaajista käyttää ulkopuolista asiantuntijaa ainoastaan harvoin tai ei koskaan. 250 TTL Tietojärjestelmien hankinta Suomessa 3. Onnistuminen ja sen mittaaminen Oikeita asioita mittaamalla saavutetaan onnistuneita projekteja. a. Hankkeiden ajurit Selvästi tärkeimmäksi ajuriksi tilaajilla vastausten perusteella muodostui arvo liiketoiminnalle. Seuraavaksi tärkein oli hinta b. Onnistumisen mittaaminen Budjetin toteutumisen mittaaminen oli tilaajille käytetyin hankkeen onnistumisen mittari. Tilaajien tärkein ajuri eli arvo liiketoiminnalle ei ollut siten ensisijainen mittari. c. Onnistumisen todennäköisyys Jopa 35 % tilaajista koki onnistuneensa tietojärjestelmähankkeissaan vain harvoin tai hyvin harvoin
12 University of Vaasa, Department of Computer Science, TTL Tietojärjestelmien hankinta Suomessa 3. Onnistuminen 252 TTL Tietojärjestelmien hankinta Suomessa 3. Onnistuminen
13 University of Vaasa, Department of Computer Science, TTL Tietojärjestelmien hankinta Suomessa 3. Onnistuminen 254 TTL Tietojärjestelmien hankinta Suomessa 3. Onnistuminen
14 University of Vaasa, Department of Computer Science, Tietotekniikkapalvelun käytettävyys Lopuksi Juha Antilan diplomityön: Tietotekniikkapalvelun kokonaiskäytettävyyden mittaus - Liiketoiminnan näkökulma tietotekniikkapalvelujen laadun valvontaan, VY, 2014 Esityskalvot 256 Tietotekniikkapalvelun käytettävyys Käytettävyyden määritelmä Käytettävyyden käsite voidaan jakaa kahteen eri kontekstiin, joista molemmista käytetään suomen kielessä sanaa käytettävyys. Ensimmäisessä tapauksessa tapauksessa sanalla käytettävyys (eng. usability) tarkoitetaan sovelluksen, tuotteen tai palvelun helppokäyttöisyyttä käyttäjäkokemuksen muodossa (Lloyd & Rudd 2007). Nielsen (1993) määrittelee tietoteknisen käytettävyyden viiden eri ominaisuuden perusteella: opittavuus tehokkuus muistettavuus virheiden vähyys Tyytyväisyys (Antila, 2014)
15 University of Vaasa, Department of Computer Science, Tietotekniikkapalvelun käytettävyys Palvelunhallinnan määritelmä ITIL:in määritelmän mukaan palvelunhallinta on organisaation kyky tuottaa asiakkaalle lisäarvoa palvelujen muodossa syvällisen erikoisosaamisen avulla (Lloyd & Rudd 2007). ITIL:inmukaan palvelunhallinan avulla voidaan saavuttaa seuraavia hyötyjä (Cartlidge ym. 2007): Asiakkaiden ja käyttäjien kasvanut tyytyväisyys tietotekniikkapalveluja kohtaan. Liikevaihdon sekä tuloksen kasvu, joka on suoraan verrannollinen tietotekniikkapalvelun korkeampaan käytettävyyteen. Taloudellinen hyöty, joka aiheutuu vähentyneestä uudelleen tehtävän työn määrästä sekä parantuneesta resurssien- ja käytettävyyden hallinnasta. Lyhyempi aika ideasta tuotteeksi tai palveluksi (engl. Time to Market). Kehittynyt päätöksentekoprosessi sekä riskien optimointi. (Antila, 2014) 258 Balanced Scorecard (BSC) 259 BSC on Kaplanin ja Nortonin (1992) kehittämä toiminnanohjauksen suorituskykymittaristo, joka pitää sisällään neljä eri näkökulmaa: taloudellinen näkökulma, asiakasnäkökulma, sisäisten prosessien näkökulma sekä oppimis- ja kasvunäkökulma. BSC ei ole ainoastaan mittaus- ja raportointijärjestelmä vaan myös johtamismenetelmä, jonka avulla organisaatio voi päästä lähemmäksi sen vision ja strategian mukaista toimintamallia. BSC voidaan linkittää IT:hen esimerkiksi seuraavalla tavalla (Case & Spalding 2007): Taloudellinen näkökulma: IT on linjassa organisaation liiketoimintatavoitteiden kanssa, jolloin IT tuottaa lisäarvoa liiketoiminnalle, hallitut kustannukset ja riskit. Asiakasnäkökulma: IT palveluntarjoajana, jolloin tavoitteet ovat dokumentoituina SLA-sopimuksiin. Sisäisten prosessien näkökulma: operationaalinen osaamiminen, jolloin ITprojektit voidaan läpiviedä tehokkaasti ja onnistuneesti. Oppimis- ja kasvunäkökulma: liiketoiminnan tuottavuus, IT-arkkitehtuurin notkeus, investoinnit ohjelmistoihin, ammatilliseen oppimiseen ja kehittämiseen. (Antila, 2014) 15
16 University of Vaasa, Department of Computer Science, Balanced Scorecard (BSC) 260 BSC on Kaplanin ja Nortonin (1992) kehittämä toiminnanohjauksen suorituskykymittaristo, joka pitää sisällään neljä eri näkökulmaa: taloudellinen näkökulma, asiakasnäkökulma, sisäisten prosessien näkökulma sekä oppimis- ja kasvunäkökulma. BSC ei ole ainoastaan mittaus- ja raportointijärjestelmä vaan myös johtamismenetelmä, jonka avulla organisaatio voi päästä lähemmäksi sen vision ja strategian mukaista toimintamallia. BSC voidaan linkittää IT:hen esimerkiksi seuraavalla tavalla (Case & Spalding 2007): Taloudellinen näkökulma: IT on linjassa organisaation liiketoimintatavoitteiden kanssa, jolloin IT tuottaa lisäarvoa liiketoiminnalle, hallitut kustannukset ja riskit. Asiakasnäkökulma: IT palveluntarjoajana, jolloin tavoitteet ovat dokumentoituina SLA-sopimuksiin. Sisäisten prosessien näkökulma: operationaalinen osaamiminen, jolloin ITprojektit voidaan läpiviedä tehokkaasti ja onnistuneesti. Oppimis- ja kasvunäkökulma: liiketoiminnan tuottavuus, IT-arkkitehtuurin notkeus, investoinnit ohjelmistoihin, ammatilliseen oppimiseen ja kehittämiseen. (Antila, 2014) Tiedon analysointi Tilastollisen analyysin perusteella voidaan hakea vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin (Case & Spalding 2007): Onko havaittavista selkeitä trendejä? Ovatko trendit positiivisia vai negatiivisia? Vaatiiko huomattu trendi korjaavia toimenpiteitä? Toimimmeko suunnitelmien mukaisesti? Saavutetaanko asetetut tavoitteet? Vaaditaanko korjaavia toimenpiteitä? (Antila, 2014)
17 University of Vaasa, Department of Computer Science, Tiedon analysointi Kokonaiskäytettävyyden mallin toimivuutta arvioitiin hypoteettisen esimerkin avulla. Käytännön simulointi suoritettiin käyttämällä NovalNetEye -valvontajärjestelmää. Simuloinnin lopputulokset olivat suurimmaksi osaksi odotuksien mukaiset. Kun kokonaiskäytettävyyden mallia sovellettiin asiakastoimeksiannoissa, todettiin kuitenkin, että raportoinnillisesti parhaaseen lopputulokseen on päästiin erottamalla loppukäyttäjien näkökulmasta laskettu kokonaiskäytettävyys ja infrastruktuurin näkökulmasta laskettu päästä-päähän käytettävyys toisistaan, koska teknologiasiiloissa tapahtuvat erittäin lyhyet epäkäytettävyystilanteet eivät välttämättä vaikuta käyttäjäkokemukseen epäsuotuisasti. (Antila,2014) 262 Liittyy myös käyttöliittymiin, käytettävyyteen ja niiden suunnitteluun Laajemmin työolosuhteiden ja työmenetelmien järkevään ja turvalliseen suunnitteluun ja toteuttamiseen Luennon alkupää perustuu työterveyslaitoksen Työterveiset lehteen, saatavissa verkossa: rveiset/ Työntekijän huomioonotto suunnittelussa EU direktiiveistä ja standardeista
18 University of Vaasa, Department of Computer Science, Automaatiotekniikan perusteet kirjassa käyttöliittymistä: Tehtävän vaikeutta kuvaa se että monien laitteiden käyttöliittymää pidetään huonona Kun systeemi koostuu monista osasysteemeistä, niiden toiminnan hallintaan tarvitaan monentyyppisiä käyttöliittymiä Käyttöliittymien suunnittelussa tarvitaan paljon erikoisosaamista, jota kutsutaan yleisesti ergonomiaksi Se edellyttää hyvää automaation ja ihmisen tuntemista Ergonomiasuunnittelussa tarkastellaan mm. automaation ja ihmisen välistä työnjakoa sekä valvomoiden näyttö- ja ohjauslaitteiden suunnittelua 264 Tulevaisuuden teollisuusautomaatiossa palvelut laajana käsitteenä edustavat 2/3 kokonaisvolyymista Liiketoimintamallien kehittyessä myös automaation luonne ja tarve vastata uusiin haasteisiin muuttuvat. Automaation tulee pystyä tukemaan kasvavaa palveluliiketoimintaa uudistuvilla järjestelmillä Automaatiojärjestelmien ja niitä toimittavien yritysten keskeisiä haasteita ovat suurten tietomäärien käsittely, palveluita tukevien tuotteiden kehittäminen sekä verkottunut toimintatapa kansainvälisille markkinoille mentäessä Seuraavien vuosikymmenten ratkaisuissa suhteellinen kasvu on voimakkainta palveluissa ja ohjelmistoissa, johtuen digitaalisen tiedonsiirron voimakkaasta kehittymisestä, simuloinnista ja mallinnuksesta, päätöksenteon tukijärjestelmien yleistymisestä ja yleisestä integraatiosta
19 University of Vaasa, Department of Computer Science, Jatkuvan tekniikan kehittymisen ja muuttuvien liiketoimintamallien myötä syntyvät seuraavien automaatiosukupolvien tarpeet, joissa tulee korostumaan ympäristösäännökset ja energiatehokkaat ratkaisut Jatkuva tiedon ja kommunikaation lisääminen laitteidenvälillä lisää merkittävästi automaation tuottaman tiedon hyödyntämisen tarvetta johtamisratkaisuissa niin tuotannon kuin liiketoiminnan osalta Automaation sovelluskenttä laajenee jatkuvasti. Uusia menetelmiä, algoritmeja ja tekniikoita tarvitaan yhä enemmän muuhunkin operatiiviseen käyttöön kuin perinteiseen säätöön ja ohjaukseen Automaatiojärjestelmät integroituvat yhä tiukemmin tehtaan tai yrityksen tietojärjestelmiin Ohjelmistotekniikasta on tullut tärkeä osaamisalue niin automaatiosuunnitteluun kuin tuotekehitykseen Automaatio on yksi tieto- ja viestintäteknologian (ICT) vaativimmista sovellusalueista Mitä informaatioergonomia tarkoittaa? Me elämme informaatioyhteiskunnassa, joka tulvii tietoa. Onneksi suurin osa siitä voidaan sivuuttaa silmäyksettä ja osa jää muhimaan aivojen sopukoihin ehkä myöhempää tarvetta varten. Osa on kuitenkin niin tärkeää, että siihen pitäisi pystyä reagoimaan oikealla tavalla. Jotta tarvittava tieto pystyttäisiin havaitsemaan ja tunnistamaan ja jotta sen pohjalta pystyttäisiin tekemään päätöksiä ja päätökset saataisiin viedyksi toimintaan asti oikein, pitää informaation esittämistavan ja koko ketjun olla sopusoinnussa ihmisen ja ympäristön ominaisuuksien kanssa. Useimmat informaationvälitystehtävät eivät ole kovin kriittisiä. Jos tehdään virhe, niin se vain korjataan. Jos ovi ei aukea vetämällä, niin työnnetään sitten. Tilanne on toinen, jos oven aukaisijalla on kiire vaikkapa bussiin tai jos hän yrittää tulipalossa poistua talosta. Tilannetta voisi auttaa suunnittelemalla: tehdään vedettävään oveen kahva, joka houkuttaa vetämään ja vastaavasti työnnettävään oveen painopinta, joka vihjaa työntämään. Lainattu: Communications 02/08.htm and Systems 19
20 University of Vaasa, Department of Computer Science, 268 Ergonomiatieto osaksi suunnittelua Tänä päivänä työvälineet, koneet ja laitteet ovat yhä enemmän yhdistelmiä perinteisistä ratkaisuista sekä tieto- ja viestintäteknologiasta. Ihmiset työskentelevät entistä monimutkaisemmissa informaatioympäristöissä, joissa työvälineiden käyttötilanteet ovat vaativia. Samaan aikaan työvoima ikääntyy ja eri syistä johtuva vajaakuntoisuus lisääntyy. Työelämässä tulisi kuitenkin jatkaa entistä pidempään. Ergonomian suuri haaste on tehdä työstä ihmiselle sopivaa /Ergonomiatieto+osaksi+suunnittelua.htm Tietokoneiden alkuaikoina ei ollut käsitettä käyttöliittymä. Silloin tietokoneita käyttivät vain niiden suunnittelijat ja muut alan ekspertit. Konetta käytettiin eräajo tyyppisesti (annettiin lähtötiedot ja myöhemmin kone tulosti tulokset). Tietokonepäätteen kehittäminen 1965 aloitti vuorovaikutteisten tietojärjestelmien kehityksen. Käyttäjä oli ensimmäistä kertaa suoraan reaaliaikaisesti yhteydessä tietokoneeseen päätteen välityksellä. Alkuaikojen päätelaitteella oli vain tallennuskenttiä joihin käyttäjä kirjoitti näppäimistöltä tietoja. Hänen piti muistaa mitä mihinkin kenttään odotettiin. Kenttien otsikot, selittävät tekstit ja virheilmoitukset kehitettiin myöhemmin
21 University of Vaasa, Department of Computer Science, Tehdaskoneiden osalta ihmisen ja koneen välisen vuorovaikutuksen (käytettävyystekijöiden) tutkimus alkoi toisen maailmansodan aikana. Syynä oli tarve automatisoida tuotantoa liukuhihnatuotannoksi miesten ollessa sodassa. Tietokoneiden osalta vastaava tutkimus alkoi vasta 60- luvun lopulla. Ensimmäinen konferenssi ja lehtijulkaisu käyttöliittymistä näki päivänvalon vuonna Aihe kuitenkin oli hyvin vähäisen mielenkiinnon kohteena. Vuonna 1975 käyttöjärjestelmien tutkimus alkoi todenteolla, syynä oli mikroprosessorin keksiminen ja sen perässä tullut tietokoneiden halpeneminen ja myynnin valtava kasvu mikrotietokoneiden myötä. 270 Tietokoneiden yleistyessä ne ilmestyivät myös työpaikoille ja jokaisen työpöydälle. Käyttäjäkunnan laajetessa ei enää voinut ajatella että jokainen käyttäjä voitaisiin kouluttaa käyttämään hankalia käyttöliittymiä. Helppokäyttöisestä ja helposti opittavasta käyttöliittymästä tuli markkinointitekijä. Käyttöliittymätutkimukseen aloitettiin panostamaan sekä yliopistoissa että tietokoneyrityksissä. USA:ssa myös ammattiyhdistykset vaativat käyttöliittymien tason nostamista. Alan teoriat ovat silti yhä kehittymättömiä. Käyttöliittymien suunnittelu on aina kompromissien tekemistä ajan, henkilöstön, rahan, tekniikan suhteen, mutta myös järjestelmän (näyttöruutu, kännykän koko,..) antaman tilan suhteen
22 University of Vaasa, Department of Computer Science, Virheoletuksia hajautetun tietojärjestelmän suunnittelussa Verkko on luotettava Viive on nolla Kaistanleveys on rajaton Verkko on tietoturvallinen Topologia ei muutu Systeemillä on vain yksi administraattori Tiedonsiirron kustannukset on nolla Verkko on homogeeninen Systeemityö 3/ Tuodaan tuote liian aikaisin markkinoille, koska asia on tapetilla ja kilpailijat saavat muuten pian etulyöntiaseman Uuden tekniikan käytettävyyttä voidaan tutkia Nielsen ja Ramsay (2000) antoivat 20 testihenkilölle viikoksi käyttöön WAP puhelimen, 10 sai Nokia 7110e:n ja 10 Ericsson R320s:n. Viikon käytön jälkeen haastateltiin käyttäjät: 70% ei uskonut hankkivansa WAP puhelinta vuoden sisällä, kuitenkin 80% uskoi että voisi hankkia sen 3 vuoden kuluttua Johtopäätelmä: WAP tekniikka ei ollut vielä valmis ja käyttäjät eivät pitäneet todellakaan pitäneet WAPin käyttämisestä, he kuitenkin näkivät siinä potentiaalia. 22
23 University of Vaasa, Department of Computer Science, Hyvän käyttöliittymätason suunnittelu systeemille on vaikea ongelma. Tietojärjestelmien suunnitteluun on kehitetty systeemityömenetelmiä, joilla pyritään hallitsemaan systeemin kompleksisuutta, parantamaan sen luotettavuutta, sekä ohjaamaan suunnitteluprosessia niin että tietosysteemin käyttäjien tarpeet tulisivat mahdollisimman hyvin huomioiduiksi. Sekä käyttöliittymät että systeemisuunnittelu ovat vielä verrattain nuoria ja kypsymättömiä tieteenaloja, joissa ei vielä ole valmiita reseptejä joilla automaattisesti päästäisiin hyvään lopputulokseen. 274 Tietotekniikan käyttäjätyypit Ensikertaa käyttävät (novice or first-time users). Tietävät yleensä peruskonseptit, mutta eivät juuri tämän käyttöliittymän erityispiirteitä. Todelliset ensikertaa käyttäjät eivät välttämättä tiedä asiaankaan liittyviä konsepteja. Satunnaiskäyttäjät (knowledgeable intermittent users). Usein yleisin ryhmä. Tuntevat käyttöliittymän, käytetyimmät toiminnot ja asiaan liittyvät konseptit, mutta valikoissa olevat erikoiskomennot ovat vieraita. Jatkuvat käyttäjät (expert frequent users). Tuntevat koko systeemin. Haluavat tehdä toiminnot nopeasti ja pikavalinnoilla
24 University of Vaasa, Department of Computer Science, Työpaikan ergonominen suunnittelu kannattaa Työpisteen suunnittelulla ratkaistaan kerralla ja useimmiten pitkävaikutteisesti työhyvinvointiin ja työn sujuvuuteen liittyvät asiat. Ergonomiaa kannattaa ajatella järjestelmiä suunniteltaessa, sillä siinä vaiheessa se ei välttämättä maksa mitään. Sen sijaan käyttäjän kannalta huonosti suunnitellut ja hankalat ratkaisut käyvät ajan mittaan kalliiksi. Lisäksi niitä on hankala jälkikäteen korjata set/ /ty%c3%b6paikan+ergonominen+suunnittelu+kannattaa.htm Hyvät työvälineet syntyvät suunnittelijoiden ja käyttäjien yhteistyönä Käytettävyys on osa tuotteen laatua. Työvälineiden, laitteiden ja käyttöliittymien käytettävyyden testaaminen on yleistynyt nopeasti 2000-luvulla. Suunnittelijat tarvitsevat tietoa ihmisestä tuotteiden käyttäjänä ja käyttäjien antamaa palautetta tuotteista tai niiden malleista. Esimerkkinä on kättä mahdollisimman vähän kuormittava ja helppokäyttöinen pipetti. Käytettävyys tarkoittaa, että työväline on turvallinen, helppokäyttöinen, nopeasti opittava, hyvin muistettava, tehokas, sopivasti kuormittava ja miellyttävä. Lisäksi työvälineen on oltava suorituskykyinen ja sillä tehtävän työn jäljen virheetöntä. Työvälineet, koneet ja laitteet ovat yhä enemmän yhdistelmiä perinteisistä ratkaisuista sekä tieto- ja viestintäteknologiasta. Työvälineissä on yhä monipuolisempia ominaisuuksia pakattuna yhä tiiviimmin. 24
Teollinen internet ja 5G (5GTI) -toimenpidevalmistelu. Trial-seminaari 7.5.2014 Mika Klemettinen, Tekes
Teollinen internet ja 5G (5GTI) -toimenpidevalmistelu Trial-seminaari 7.5.2014 Mika Klemettinen, Tekes Tekes valmistelee toimenpiteitä teollisen internetin ja 5G:n alueille Tekesin on käynnistänyt teollisen
LisätiedotTeollinen internet ja 5G - ohjelmavalmistelu
Teollinen internet ja 5G - ohjelmavalmistelu Tekes valmistelee toimenpiteitä teollisen internetin ja 5G:n alueille Tekes on käynnistänyt teollisen internetin ohjelmavalmistelun. Samassa yhteydessä tarkastellaan
LisätiedotMitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat
Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)
LisätiedotKäytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere
Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Mitä käytettävyys on? Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)
LisätiedotSulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time
Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia
LisätiedotDigitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti
Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori
LisätiedotKäytettävyyden testaus
Käytettävyyden testaus Hannu Kuoppala kuoppa@cs.hut.fi Sisältö Käytettävyyden arviointitapoja Käytettävyyden mittaus käytettävyyden määritelmä Testaussuunnitelma käytettävyyskriteerit Tyypillinen käytettävyystesti
LisätiedotTeollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä
Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa
LisätiedotBusy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012
Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen
LisätiedotKäytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi
http://www.cs.tut.fi/ihte Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila 7.11.2007 Työajasta tuhraantuu yli kolme tuntia viikossa Kotimaiset yritykset
LisätiedotStudio ART Oy. Yritysesittely. Studio ART Oy. Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi
Studio ART Oy Yritysesittely Studio ART Oy Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi Pekka Klemetti Managing Director pekka.klemetti@studioart.fi Studio ART Oy Toimiala ICT Avainsana Tuotekehitys,
LisätiedotLiiketoimintaa ICT-osaamisesta vahvuuksilla eteenpäin. Jussi Paakkari, teknologiajohtaja, VTT, R&D, ICT
Liiketoimintaa ICT-osaamisesta vahvuuksilla eteenpäin Jussi Paakkari, teknologiajohtaja, VTT, R&D, ICT 2 Tietoliikenneosaamisen hyödyntäminen ja ylläpito Internetin lisääntyvä käyttö, palveluiden digitalisoituminen
LisätiedotTosi elävä virtuaalimalli Mika Karaila Tutkimuspäällikkö Valmet Automation
Tosi elävä virtuaalimalli 27.4.2017 Mika Karaila Tutkimuspäällikkö Valmet Automation Agenda Teollinen internet Uudet teknologiat: VR & MR Soveltaminen käytännössä Yhteenveto & demo 2 Teollinen internet
LisätiedotJULKISTEN PALVELUJEN ELINKAARI; HYVÄ PALVELU EILEN, TÄNÄÄN, HUOMENNA MIHIN PALVELUT OVAT MENOSSA? Lauri Helenius, Solita Oy
JULKISTEN PALVELUJEN ELINKAARI; HYVÄ PALVELU EILEN, TÄNÄÄN, HUOMENNA MIHIN PALVELUT OVAT MENOSSA? 24.10.2017 Lauri Helenius, Solita Oy Solitalaisia yli 650 Liikevaihto 2016 67 M Keski-ikä 36 V. Kasvu 2016
LisätiedotTeollinen Internet. Tatu Lund
Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.
LisätiedotDigitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti
Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen
LisätiedotMiten ICT palveluiden tarjontaa ja saatavuutta voitaisiin parantaa Lapissa?
Lapin Digistep 3.5.2018 Yritysten digitaalinen toimintaympäristö Miten ICT palveluiden tarjontaa ja saatavuutta voitaisiin parantaa Lapissa? Tuomo Lindholm Tietojenkäsittelyn lehtori Lapin Ammattikorkeakoulu,
LisätiedotEnergia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes
Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto
LisätiedotTeollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13
Teollisuuden kriittiset menestystekijät Tuotanto-automaation automaation haasteet Answers for Industry Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Strategisen suunnittelun merkitys kasvaa Markkinoiden
LisätiedotSuomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään
Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta
LisätiedotTärkeimmät mittarit strategisen työympäristöjohtamisen kannalta?
Tärkeimmät mittarit strategisen työympäristöjohtamisen kannalta? Työhyvinvointi ja- tyytyväisyys Johtaminen, avoimuus ja läpinäkyvyys, matala hierarkia, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön Yhteisöllisyys
LisätiedotMiten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?
Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten
LisätiedotICT Palvelut Juhani Suhonen
ICT Palvelut Juhani Suhonen Megatrendejä ICT-maailmassa Mobiili Social Pilvipalvelut Kuluttajistuminen Big data 2 2 Taustoitus : Yritysmaailman ICT kysely Kuinka merkittävinä pidätte seuraavia kehityssuuntia
LisätiedotDigitalisaation mahdollisuudet uusi aalto
Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto IT goes Industry 27.11.2015 Pekka Ala Pietilä staattisesta kilpailukyvystä dynaamiseen Talouden ja yhteiskunnan evoluutio > Suomen uudistumisvauhti 26.11.2015
LisätiedotTeleyritysten rooli älykkään infran mahdollistajana
Teleyritysten rooli älykkään infran mahdollistajana Verkostomessut, Tampere 23.1.2019 Elina Ussa, FiCom ry FiCom ry FiCom on ICT-alan suomalainen edunvalvoja, jonka tavoitteena on edistää jäsentensä liiketoimintamahdollisuuksia
LisätiedotIPv6 ja Esineiden Internet
IPv6 ja Esineiden Internet Jari Arkko Puheenjohtaja, Internet Engineering Task Force Asiantuntija, Ericsson Research MUUTOSVAUHTI 50 billion connected things 50" 40" 5 billion connected people Billions
LisätiedotAivojen hyvinvointi tietotyössä
Aivojen hyvinvointi tietotyössä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Aivot ja työ -tutkimuskeskus TIEKE -seminaari Vaikuta ja vaikutu - digikansalainen tänään ja huomenna 16.9.2010 Tietotyössä haastetaan
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
LisätiedotIoT (Internet-of-Things) - teknologian hyödyntäminen rakennuksien paloturvallisuuden kehityksessä ja integroidussa älykkäässä ympäristössä
IoT (Internet-of-Things) - teknologian hyödyntäminen rakennuksien paloturvallisuuden kehityksessä ja integroidussa älykkäässä ympäristössä Diplomityö, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Palotarkastusinsinööri
LisätiedotLAITOSHUOLLON HAASTEET Kestävä kehitys. Toiminnan tehokkuus. Kannattava kasvu. Ihmiset
MUUTA KÄSITYKSESI SIIVOUKSESTA Sales Manager Jussi Ruisniemi, Diversey Suomi Oy LAITOSHUOLLON HAASTEET Ihmiset Toiminnan tehokkuus Kannattava kasvu Kestävä kehitys 1 IoT = Internet of Things (=esineiden
LisätiedotYHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA
Professori Hannu Kärkkäinen Tampereen teknillinen yliopisto KOULUTUSTILAISUUS 18.9.2012 KLO 9-12 YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA THE RANGE OF WHAT WE THINK AND DO IS LIMITED BY WHAT WE FAIL
LisätiedotMistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat?
Pilvipalvelut Mistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat? Pilvipalvelut - Mistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat? Suurin osa kaikista uusista it-sovelluksista ja -ohjelmistoista toteutetaan pilvipalveluna.
LisätiedotOhjattua suorituskykyä.
Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan
LisätiedotAvoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu
Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen Juha Ala-Mursula BusinessOulu Agenda Internetin kehityskaari Määritelmiä: Jaettu data Avoimet rajapinnat Avoin arkkitehtuuri Esimerkki sovelluskohteesta: OuluHealth
LisätiedotJ u k k a V i i t a n e n R e s o l u t e H Q O y C O N F I D E N T I A L
Digitaliseen alustatalouden tiekartasto J u k k a V i i t a n e n R e s o l u t e H Q O y 0 6. 0 4. 2 0 1 7 Alustatalouden vaikutukset yhteiskuntaan j a kansantalouteen A l u s t a t a l o u d e n m u
LisätiedotVihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu
Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin
LisätiedotTietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003
Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Ryhmä C2 Väliraportti 2-24.10. Päivi Laiterla Tomas Windahl Toni Nikkanen Antti Lehto 1 Sisällysluettelo Rich Picture...4 Käsitemalli...5 P-tason
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010
SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä
LisätiedotSidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa
Place for a picture Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Jukka Rautavalta 1 First Name Last Name 25.5.2012 Fazer-konserni lyhyesti Vuonna 1891 perustettu perheyritys Ruokailupalveluja,
LisätiedotAgenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi
1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu
LisätiedotMiten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?
Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja
LisätiedotENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013
ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 Energia?! Kiinteistön käyttäjät sekä tekniset laitteistot käyttävät ja kuluttavat energiaa Jokin laite säätää ja ohjaa tätä kulutusta. Ohjauslaitteet keskitetty
LisätiedotSYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct 2-3 2014! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor 2014
SYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct 2-3 2014! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor Mannerheimintie 2 00100, Helsinki Finland tel: +358 9 4152 0200 www.reaktor.fi info@reaktor.fi 2014
LisätiedotDigitalisaation hyödyt teollisuudessa
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitalisaation hyödyt teollisuudessa Teollisuus ja digitalisaatio seminaari 3.9.2015 Technopolis Hermia, Tampere Heli Helaakoski, TkT, tutkimuspäällikkö Teollisuuden
LisätiedotSoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.
SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013 Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.fi Social Mobile Local 7.3.2013 Perusversio-esimerkki 1.0
LisätiedotJohtamisen haaste kokonaisarkkitehtuuri menestyksen mahdollistajako?
Johtamisen haaste kokonaisarkkitehtuuri menestyksen mahdollistajako? JÄRJESTÄJÄ SAVO Q AIKA 14.11.2018 Kokonaisarkkitehtuurin määrittelyä Tekijä(t) Armour, F. & Kaisler, S. 2017. Introduction to Enterprise
LisätiedotTTY Pori. Tieteen ja tutkimuksen kohtaamispaikka
TTY Pori Tieteen ja tutkimuksen kohtaamispaikka Hyödyntääkö teidän Yrityksenne dataa? 2 Data-analytiikan osaamiskeskittymä Osaamiskeskittymä edistää data-analytiikan hyödyntämistä Satakunnassa. Toteutamme
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä
LisätiedotLiikkuvien työkoneiden etäseuranta
Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia
LisätiedotFiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet
Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden
LisätiedotTekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo
Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu
LisätiedotTeollinen internet. liiketoiminnan vallankumous. Tekesin ohjelma 2014 2019
Teollinen internet liiketoiminnan vallankumous Tekesin ohjelma 2014 2019 Mitä teollinen internet on? Teollinen internet tarkoittaa sulautettujen ja älykkäiden laitteiden ja järjestelmien, saatavan tiedon
LisätiedotToimitusjohtajan katsaus
Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja
LisätiedotFITS Ajoneuvopääteseminaari
FITS Ajoneuvopääteseminaari Ajoneuvopäätteet valmistajan näkökulmasta Lasse Paakkola Aplicom 19.3.2002 2002 Page 1 (X) FITS Ajoneuvopääteseminaari Katsaus ajoneuvotietokoneisiin laitevalmistajan näkökulmasta
LisätiedotEnterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma
Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia
LisätiedotTekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014
Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden
LisätiedotTeollinen internet ja arvon tuotto. Juha Pankakoski, Konecranes Plc Chief Digital Officer and CIO
Teollinen internet ja arvon tuotto Juha Pankakoski, Konecranes Plc Chief Digital Officer and CIO II - TÄNÄÄN JA HUOMENNA ARVONTUOTON HAASTEITA II JA KONECRANES OPPEJA ii 1.0:STA DATASTA TIEDOKSI II JA
LisätiedotTilaajien rooli virtaustehokkuuden kehittämisessä
Tilaajien rooli virtaustehokkuuden kehittämisessä 15.11.2016 1 Mahdollisuus Valmistavan tuotannon tehokkuus on yli kolminkertaistunut rakentamiseen verrattuna Etumatka voidaan kuoroa tuomalla työmaalle
LisätiedotFlowIT virtaa IT-hankintoihin. Työterveyslaitos www.ttl.fi
FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki- Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen,
LisätiedotÄlykkäät tietojärjestelmät - turvalliset sensorit osana potilaan hoitoa
Älykkäät tietojärjestelmät - turvalliset sensorit osana potilaan hoitoa Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivät Jyväskylässä 23.5.2018 Hanna-Leena Huttunen, hanna-leena.huttunen@oulu.fi Sisältö Sensorit
LisätiedotToiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.
Toiminnallisen määrittelyn tarina Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toimitusjohtajan pulma Tässä on toimitusjohtaja Roope, jonka tavoitteena on pyörittää Rengasmaster Oy:tä
LisätiedotTYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015
TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus
LisätiedotSuomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013
Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Seppo Kalli Digital Media Finland Selvitys Suomalainen pilvimaisema Liikenne- ja viestintäministeriö Julkaisuja
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotTurvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille
Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotTekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä
Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja tehostamalla,
LisätiedotYle ja digitaidot. Digi arkeen -neuvottelukunta Minna Peltomäki, Ville Alijoki
Yle ja digitaidot Digi arkeen -neuvottelukunta 15.6.2017 Minna Peltomäki, Ville Alijoki YLE JA DIGITAIDOT Sisällöntuotannon ja julkaisemisen muutos Digitaalinen muutos vaikuttaa: Median käyttötavat, teknologia,
LisätiedotCIO Forum. Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009
CIO Forum Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009 Tervetuloa Taloudellisen tilanteen haasteet voidaan kääntää mahdollisuuksiksi vahvalla
LisätiedotEsineiden, palveluiden ja ihmisten internet
Simo Säynevirta Global Technology Manager ABB Process Automation Services, Aalto AlumniWeekend 2015 24.10.2015 Teollisen tuotannon uusi aika Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet A global leader
LisätiedotTyö intohimona caseina testaus, käytettävyys ja riskienhallinta
Työ intohimona caseina testaus, käytettävyys ja riskienhallinta Mistä kumpuaa intohimo työhön? Kolme tiivistä casea: testaus, käytettävyys ja riskienhallinta. Matti Vuori, www.mattivuori.net 16.9.2010
LisätiedotTulevaisuuden kuljetus ja varastointi data-analytiikalla
Data-analytiikan osaamiskeskittymä Satakunnan kilpailukyvyn, innovaatiotoiminnan ja vetovoimaisuuden edistäjänä Tulevaisuuden kuljetus ja varastointi data-analytiikalla TkT Timo Ranta Projektipäällikkö
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotHR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy
HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy Virvo Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Miksi mittaaminen on tärkeää? HR-mittareiden
LisätiedotÄlykäs sairaala kokonaisuus palveluna
Älykäs sairaala kokonaisuus palveluna Fujitsun tieto- ja viestintätekniikkaratkaisu terveydenhuoltoon Kari Aho Pirjo Nissinen-Kiviranta Ville Westerholm Kehityspäällikkö Toimialajohtaja Ratkaisukonsultti
LisätiedotINNOVOINTIA JA ÄLYÄ KIINTEISTÖLIIKETOIMINTAAN. Ari Korhola 16.9.2015
INNOVOINTIA JA ÄLYÄ KIINTEISTÖLIIKETOIMINTAAN Ari Korhola 16.9.2015 MITÄ ON INNOVOINTI? Innovaa'o on uusi tai olennaises' paranne1u hyödyllinen ratkaisu idea, käytäntö tai esine. Etsitään yhdessä uusia
LisätiedotProtomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy
Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali
LisätiedotDigitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017
LisätiedotVerkostojen rakentaminen ja ylläpito, tiedon elinkaariajattelu projektitoiminnassa. Ilkka Lehtinen, COSS 17.9.2009
Verkostojen rakentaminen ja ylläpito, tiedon elinkaariajattelu projektitoiminnassa Ilkka Lehtinen, COSS 17.9.2009 Aiheet Verkostojen rakentaminen ja ylläpito Verkoston olemassa olon tarkoitus, osallistujien
LisätiedotTekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin
Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä
LisätiedotTuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta
Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa
LisätiedotOnnistunut ohjelmistoprojekti
Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden
LisätiedotPaikkatiedon hyödyntäminen älykkään sairaalan ICTympäristössä
Paikkatiedon hyödyntäminen älykkään sairaalan ICTympäristössä Jouko Kuisma Sairaalatekniikan päivät Hankejohtaja, Fujitsu Finland Helsinki 12.2.2014 jouko.kuisma@fi.fujitsu.com Jokapaikan tietotekniikka?
LisätiedotOsaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT
Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista
LisätiedotTeollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana
Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana 2/27/2014 Ind. Internet_energy 1 2/27/2014 Ind. Internet_energy 2 Energia- ym. teollisuuden tietoympäristö
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotSonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D
Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen
LisätiedotProjektityö: Mobiiliajopäiväkirja. Mikko Suomalainen
Projektityö: Mobiiliajopäiväkirja Mikko Suomalainen 1. Määritelmä Mobiiliajopäiväkirja on kännyköille suunnattu ajopäiväkirja-sovellus. Sovelluksen pääperiaate on toimia automaattisena ajopäiväkirjana.
LisätiedotBrändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit
Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset
Lisätiedot1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka
1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Intro http://www.comlab.hut.fi/studies/1510/etusivu.html 1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Ohjelma tänään Kurssin käytännön järjestelyt Katsaus käyttäjäkeskeiseen
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotAsiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja
Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan
LisätiedotEtteplanista entistä vahvempi kumppani asiakkaiden digitalisoitumishaasteiden ratkaisemiseen. Juha Näkki, President and CEO Etteplan Oyj 15.3.
Etteplanista entistä vahvempi kumppani asiakkaiden digitalisoitumishaasteiden ratkaisemiseen Juha Näkki, President and CEO Etteplan Oyj 15.3.2016 ETTEPLANIN KEHITYSHISTORIA Edelläkävijänä suunnittelumenetelmien
LisätiedotRiski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin
Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotLiiketoimintajärjestelmien integrointi
Liiketoimintajärjestelmien integrointi Vierailuluento 2.3.2015 Esa Heikkinen Mystes Oy Agenda Liiketoimintajärjestelmien integrointi EAI: Enterprise Application Integration EAS: Enterprise Application
LisätiedotIntegrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola
Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
Lisätiedot