Yrityksen tietojärjestelmät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrityksen tietojärjestelmät"

Transkriptio

1 University of Vaasa, Department of Computer Science, Yrityksen tietojärjestelmät TITE 2060 Timo Mantere LUENTO 4: Internet of things, Augmented reality, Tietotekniikkapalvelun käytettävyys Kurssin vanha Moodle sivu: 230 Internet of things Internet of things härveleiden internet Gartnerin lista Teollisesta internetistä ei ole Vielä varsinaista kirjaa, joten Esitys koostettu sieltä täältä Tietotekniikkaprojektin arviointi Osuus koostettu lähteistä: Myllymäki et al Onnistunut tietojärjestelmäprojekti 231 1

2 University of Vaasa, Department of Computer Science, Gartnerin lista Gartnerin lista WEB-SCALE IT 2. SMART MACHINES 3. 3D PRINTING 4. THE ERA OF PERSONAL CLOUD 5. SOFTWARE-DEFINED ANYTHING 6. MOBILE DEVICE DIVERSITY AND MANAGEMENT 7. MOBILE APPS AND APPLICATIONS 8. THE INTERNET OF EVERYTHING 9. HYBRID CLOUD & IT AS A SERVICE BROKER 10. CLOUD/CLIENT ARCHITECTURE 232 Hypetrendi nyt 233 2

3 University of Vaasa, Department of Computer Science, Teollinen internet Internet of things (Accenturen raporttia: Unconventional Growth through the Industrial Internet of Things mukaillen) Teollinen internet tarjoaa yrityksille kertaluokkaa suurempia mahdollisuuksia tehostaa toimintaansa ja parantaa tulostaan liittämällä tuotteisiinsa uusia digitaalisia palveluja. Teollinen internet, englanniksi Industrial Internet of Things (IIoT), yhdistää sensoreihin perustuvan tietojenkäsittelyn, teollisen analytiikan ja älykkäät laitesovellukset yhdeksi toisiinsa kytkettyjen älykkäiden teollisten tuotteiden, prosessien ja palvelujen kokonaisuudeksi. Teollisen internetin järjestelmät tuottavat tietoa, joka auttaa yrityksiä tehostamaan toimintaansa. Samalla yritykset voivat myös kasvattaa liikevaihtoaan tuomalla nopeasti laajeneville markkinoille uusia ja innovatiivisia palveluja. 234 Teollinen internet Accenturen: Unconventional Growth through the Industrial Internet Uudet palvelut parantavat tuottavuutta ja pienentävät operatiivisia kustannuksia Teollisen internetin kaupallinen potentiaali on merkittävä. Riippumattomat lähteet ennustavat, että globaalien teollisen internetin investointien ennakoidaan nousevan jopa 500 miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuoteen 2020 mennessä. Luvussa on kasvua 2400 prosenttia vuodesta 2012, jolloin investointeja tehtiin yhteensä noin 20 miljardin dollarin arvosta. Yritykset, jotka automatisoivat tuotantoaan ja ottavat käyttöön joustavampia tuotantotekniikoita, voivat lisätä tuottavuuttaan jopa 30 prosenttia. Lisäksi esimerkiksi laitteiston sensoriteknologiaan perustuva ennakoiva huolto voi tuoda yrityksille jopa 12 prosentin säästöt määräaikaishuoltoihin verrattuna sekä vähentää ylläpitokustannuksia jopa 30 prosenttia ja konerikkoja 70 prosenttia

4 University of Vaasa, Department of Computer Science, Teollinen internet Accenturen: Unconventional Growth through the Industrial Internet Raportin mukaan innovatiiviset teollisuusyritykset voivat tehostaa kasvuaan kolmella tavalla: kasvattamalla liikevaihtoa, lisäämällä asiakkaidensa tuotantoa, luomalla tuotteen ja palvelun yhdistäviä liiketoimintamalleja: Etenkin kaivos- ja öljyyhtiöt sekä prosessiteollisuus hyötyvät uusista, koko toimitusketjun toimintaa tehostavista ratkaisuista. kehittämällä uusia innovaatioita älykkäiden teknologioiden avulla: Laitteisiin ja koneisiin liitetyt älykkäät teknologiat tuottavat tietoa, jota hyödyntämällä yritykset voivat luoda uusia ansaintamahdollisuuksia, kuten tuotteiden ja ylläpidon tarjoaminen yhtenä palveluna. auttamalla työvoimaa omaksumaan teolliseen internetiin liittyvien työtehtävien edellyttämät uudet taidot sekä rekrytoimalla teollisen internetin teknologioiden erityisosaajia. 236 Teollinen internet Accenturen: Unconventional Growth through the Industrial Internet Yritysasiakkaat arvostavat aina uusia tuotteita ja palveluita, jotka tuottavat asiakkaille lisäarvoa, esimerkiksi Michelin käyttää renkaissaan antureita, jotka analytiikkaan yhdistettynä auttavat kuorma-auton kuljettajia säästämään polttoainetta. Autonvalmistaja Daimler on luonut Car2Go-vuokrauspalvelun, joka on luopunut keskitettyjen toimipisteiden mallista. Palvelu käyttää sen sijaan ladattavaa älypuhelinsovellusta, jonka avulla asiakkaat voivat ottaa autot käyttöönsä suoraan niiden pysäköintipaikalta

5 University of Vaasa, Department of Computer Science, Teollinen internet Accenturen: Unconventional Growth through the Industrial Internet Suomen teollisuudessa on ymmärretty hyvin teollisen internetin potentiaali ja merkitys. Sen mahdollistamat palvelut ovat kuitenkin vasta suunnittelupöydällä, koska teollisen internetin edellyttämät digitaaliset ja kehittyneet ennustavat analyyttiset kyvykkyydet ovat rajallisia. Myös etenemisen kaupalliseen hyödyntämiseen tulisi olla suoraviivaisempaa. Viive aikomuksesta tekoihin on liian pitkä. Yritysten, jotka haluavat kehittää oman toimintansa tai koko toimialan mullistavia tuotteen ja palvelun muodostamia kokonaisuuksia, kannattaa toimia nyt. Teollisen internetin tarjoamat kasvumahdollisuudet odottavat toteuttajia 238 Teollinen internet Tekes käynnisti ohjelmavalmistelun teollisen internetin ja 5G-verkkojen alueille Tekesin johtoryhmä päätti käynnistää teollisen internetin ohjelmavalmistelun. Saman valmistelun yhteydessä tarkastellaan tarpeet myös 5G-mobiiliverkkojen alueella, joka on yksi tekijä teollisen internetin toteuttamisessa. Valmistelun tuloksena voi siis olla yksi tai useampi ohjelma tai jokin muu kokonaisuus. Touko-kesäkuussa järjestetään asiantuntijatyöpajoja. Kaikille avoimia tilaisuuksia järjestetään syksyllä Käynnissä on myös kysely jolla haetaan ohjelmavalmistelua suuntaavia näkemyksiä ja kerätään listaa aihealueiden toimijoista. uutiset/tekes-kaynnisti-ohjelmavalmistelun-teollisen-internetin-ja-5gverkkojen-alueille/ 239 5

6 University of Vaasa, Department of Computer Science, Teollinen internet Teollinen internet (TEKES) Teollinen internet tarkoittaa sulautettujen ja älykkäiden laitteiden ja järjestelmien, niihin pohjautuvan analytiikan sekä ihmisten työn tehokasta yhdistämistä liiketoimintaprosesseissa. Tämä mahdollistaa sen, että tuotanto- ja muut resurssit, tieto, esineet ja ihmiset muodostavat reaaliaikaisesti verkottuneen kokonaisuuden. Ohjelman avulla suomalainen elinkeinoelämä saataisiin aktivoitua uudistumaan ripeästi vastaamaan trendiä ja markkinoiden kysynnän muutoksia. SHOK-ohjelmiin verrattuna aikajänne olisi lyhyempi ja mahdollistaisi pienempien ja erityisesti pk-yritysten tarpeisiin räätälöityjen, ydinliiketoimintoihin kohdistuvien projektien toteuttamisen. 240 Teollinen internet 5G-verkot (Tekes) Suomeen on luotu vuosien työllä ja panostuksella langattoman tietoliikenteen huippuosaamista sekä yritystoimintaa. Kilpailukyvyn säilyttäminen vaatii jatkuvia ja pitkäjänteisiä panostuksia. Tällä hetkellä 4G-verkot ovat laajenemassa taajamista harvemman asutuksen alueille. Seuraavan sukupolven 5G-alueen standardointiin tarvitaan aktiivista yritysten ja tutkimusorganisaatioiden valmistautumista

7 University of Vaasa, Department of Computer Science, Teollinen internet 5G-verkot (Tekes) Suomeen on luotu vuosien työllä ja panostuksella langattoman tietoliikenteen huippuosaamista sekä yritystoimintaa. Kilpailukyvyn säilyttäminen vaatii jatkuvia ja pitkäjänteisiä panostuksia. Tällä hetkellä 4G-verkot ovat laajenemassa taajamista harvemman asutuksen alueille. Seuraavan sukupolven 5G-alueen standardointiin tarvitaan aktiivista yritysten ja tutkimusorganisaatioiden valmistautumista. 242 Teollinen internet Teollinen internet mielipiteitä: https://blog.ambientia.fi/tags/teollinen-internet/ rnet+2015/a https://blog.ambientia.fi/2013/09/24/teollinen-internet-uusi-teollinenvallankumous-nyt-saatavilla-netissa/ Teollinen internet slideshow

8 University of Vaasa, Department of Computer Science, Teollinen internet Teollinen internet mielipiteitä: https://blog.ambientia.fi/tags/teollinen-internet/ rnet+2015/a https://blog.ambientia.fi/2013/09/24/teollinen-internet-uusi-teollinenvallankumous-nyt-saatavilla-netissa/ 244 Lisätty todellisuus Lisätty todellisuus, Augmented reality on nousemassa myös teollisuussovelluksiin Lisätty todellisuus (engl. augmented reality) viittaa näkymään, johon on lisätty tietokonegrafiikalla tuotettuja elementtejä ja jota käyttäjä tarkastelee läpikatseltavien (see-through) näyttöjen kautta. Se on siis järjestelmä, jossa keinotekoista, tietokoneella tuotettua tietoa (kuva, ääni, video, teksti, GPS-informaatio) on lisätty näkymään todellisesta ympäristöstä. (Wikipedia) Lisätty tieto voi tulla esim. tietojärjestelmästä, joka hakee esim. käyttäjän katseleman laitteen tiedot ja lisää ne laitteen päälle, vastaavasti sairaalassa voidaan tuoda näyttöön tietoa potilaasta tai näyttää piilossa olevia verisuonia etc. https://fi.wikipedia.org/wiki/lis%c3%a4tty_todellisuus

9 University of Vaasa, Department of Computer Science, Lisätty todellisuus Tehdas kuin tietokonepeli Autoja ja traktoreita kootaan kohta datalasit päässä. Lisätty todellisuus auttaa tekemään koneista yksilöllisiä. Augmented assembly ohjaava kokoonpano Jokapaikan tietotekniikka Jokapaikan tietotekniikka (engl. Ubiquitous computing) on huomaamattomasti toimivaa ja ympäristöönsä sulautuvaa kaikkialla olevaa tietotekniikkaa. Se ei häiritse käyttäjäänsä eikä keskeytä hänen muuta toimintaansa. Se toimii ihmisten ja yritysten arkitoimissa kaikkialla ja koko ajan. Arjen esineet ja koneet viestivät langattomasti keskenään sekä säätävät toimintaansa itsenäisesti. Ubiquitous computing saatetaan joskus suomentaa termillä läsnä-äly. (Wikipedia) https://fi.wikipedia.org/wiki/jokapaikan_tietotekniikka everyday_lives.jsp?lang=fi 247 9

10 University of Vaasa, Department of Computer Science, Tietojärjestelmäprojektin onnistuminen Tietojärjestelmäprojektin kustannusten aliarviointi yleistä Liiketoiminta lopulta päättää onko projekti onnistunut eli kustannusten maksaja asiakas (voiko hyötyjä arvioida?) Projekti voi olla yhtä aikaa sekä onnistunut että epäonnistunut riippuen arvioijasta aikataulussa ja kustannuksissa on voitu pysyä, mutta projektin hyöty jää sittenkin olemattomaksi Pahoja virheitä Ongelmia ei ostata odottaa (resurssoi oikein alusta alkaen) Hankinnasta päättää eri alan ihmiset, heillä ei kokemusta käytännön ITstä Ongelmia ei havaita (hanki osaava projektipäällikkö) Erilaisten pienten virheiden havaitseminen ei ylitä viestinäkynnystä Ongelma havaitaan, mutta sitä ei tunnusteta Eturistitriidat, ratkaisemisesta ei päästä yksimielisyyteen Ongelman ratkaisukeinot tehottomia Ratkaisu liian kallis, havaitaan liian myöhään 248 Tietojärjestelmäprojektin onnistuminen TTL Tietojärjestelmien hankinta Suomessa hankinta%20Suomessa% pdf 1. Tilaaja toimittaja -yhteistyö Hyvin toimiva tilaaja-toimittaja -yhteistyö ja selvät vastuunjaot ovat onnistuneen tietojärjestelmäprojektin ja hankinnan edellytyksiä. a) Vastuut ja roolit Tilaajista 54 % oli sitä mieltä, että vastuunjako ja roolit ovat hankkeissa selviä joko usein tai aina. b) Kriisiytymisen syyt Tilaajien mielestä kolme suurinta syytä hankkeen kriisiytymiseen ovat kustannusarvion ylittyminen, aikataulun pettäminen sekä eri näkemys projektin sisällöstä toimittajan kanssa. c) Lukkiutuminen yhteen toimittajaan Tilaajista peräti 33 % ei varmista koskaan tai varmistaa vain harvoin, että järjestelmän arkkitehtuuri ja tekninen toteutus mahdollistavat toimittajan vaihtamisen myöhemmin

11 University of Vaasa, Department of Computer Science, TTL Tietojärjestelmien hankinta Suomessa 2. Hankintaosaaminen ja resurssit Onnistunut hanke vaatii myös tilaajalta osaamista ja aktiivista osallistumista koko hankkeen ajan. Oikea-aikaisella reagoinnilla vältetään kalliit ja vaikeat jälkikorjaukset. a. Osaamisen taso Toimittajat arvioivat tilaajien hankintaosaamisen tason alhaiseksi 46 % tapauksista. Tilaajista vain 18 % oli samaa mieltä toimittajien kanssa oman hankintaosaamisensa tasosta. b. Resurssit Tilaajista 40 % ja toimittajista 51 % oli sitä mieltä, että tilaajaorganisaation vastuuhenkilöille varatut resurssit ovat harvoin tai ei koskaan riittävät c. Asiantuntijoiden käyttö Vaikka sekä osaamisessa että resurssien riittävyydessä on tunnistettu puutteita, jopa 74 % tilaajista käyttää ulkopuolista asiantuntijaa ainoastaan harvoin tai ei koskaan. 250 TTL Tietojärjestelmien hankinta Suomessa 3. Onnistuminen ja sen mittaaminen Oikeita asioita mittaamalla saavutetaan onnistuneita projekteja. a. Hankkeiden ajurit Selvästi tärkeimmäksi ajuriksi tilaajilla vastausten perusteella muodostui arvo liiketoiminnalle. Seuraavaksi tärkein oli hinta b. Onnistumisen mittaaminen Budjetin toteutumisen mittaaminen oli tilaajille käytetyin hankkeen onnistumisen mittari. Tilaajien tärkein ajuri eli arvo liiketoiminnalle ei ollut siten ensisijainen mittari. c. Onnistumisen todennäköisyys Jopa 35 % tilaajista koki onnistuneensa tietojärjestelmähankkeissaan vain harvoin tai hyvin harvoin

12 University of Vaasa, Department of Computer Science, TTL Tietojärjestelmien hankinta Suomessa 3. Onnistuminen 252 TTL Tietojärjestelmien hankinta Suomessa 3. Onnistuminen

13 University of Vaasa, Department of Computer Science, TTL Tietojärjestelmien hankinta Suomessa 3. Onnistuminen 254 TTL Tietojärjestelmien hankinta Suomessa 3. Onnistuminen

14 University of Vaasa, Department of Computer Science, Tietotekniikkapalvelun käytettävyys Lopuksi Juha Antilan diplomityön: Tietotekniikkapalvelun kokonaiskäytettävyyden mittaus - Liiketoiminnan näkökulma tietotekniikkapalvelujen laadun valvontaan, VY, 2014 Esityskalvot 256 Tietotekniikkapalvelun käytettävyys Käytettävyyden määritelmä Käytettävyyden käsite voidaan jakaa kahteen eri kontekstiin, joista molemmista käytetään suomen kielessä sanaa käytettävyys. Ensimmäisessä tapauksessa tapauksessa sanalla käytettävyys (eng. usability) tarkoitetaan sovelluksen, tuotteen tai palvelun helppokäyttöisyyttä käyttäjäkokemuksen muodossa (Lloyd & Rudd 2007). Nielsen (1993) määrittelee tietoteknisen käytettävyyden viiden eri ominaisuuden perusteella: opittavuus tehokkuus muistettavuus virheiden vähyys Tyytyväisyys (Antila, 2014)

15 University of Vaasa, Department of Computer Science, Tietotekniikkapalvelun käytettävyys Palvelunhallinnan määritelmä ITIL:in määritelmän mukaan palvelunhallinta on organisaation kyky tuottaa asiakkaalle lisäarvoa palvelujen muodossa syvällisen erikoisosaamisen avulla (Lloyd & Rudd 2007). ITIL:inmukaan palvelunhallinan avulla voidaan saavuttaa seuraavia hyötyjä (Cartlidge ym. 2007): Asiakkaiden ja käyttäjien kasvanut tyytyväisyys tietotekniikkapalveluja kohtaan. Liikevaihdon sekä tuloksen kasvu, joka on suoraan verrannollinen tietotekniikkapalvelun korkeampaan käytettävyyteen. Taloudellinen hyöty, joka aiheutuu vähentyneestä uudelleen tehtävän työn määrästä sekä parantuneesta resurssien- ja käytettävyyden hallinnasta. Lyhyempi aika ideasta tuotteeksi tai palveluksi (engl. Time to Market). Kehittynyt päätöksentekoprosessi sekä riskien optimointi. (Antila, 2014) 258 Balanced Scorecard (BSC) 259 BSC on Kaplanin ja Nortonin (1992) kehittämä toiminnanohjauksen suorituskykymittaristo, joka pitää sisällään neljä eri näkökulmaa: taloudellinen näkökulma, asiakasnäkökulma, sisäisten prosessien näkökulma sekä oppimis- ja kasvunäkökulma. BSC ei ole ainoastaan mittaus- ja raportointijärjestelmä vaan myös johtamismenetelmä, jonka avulla organisaatio voi päästä lähemmäksi sen vision ja strategian mukaista toimintamallia. BSC voidaan linkittää IT:hen esimerkiksi seuraavalla tavalla (Case & Spalding 2007): Taloudellinen näkökulma: IT on linjassa organisaation liiketoimintatavoitteiden kanssa, jolloin IT tuottaa lisäarvoa liiketoiminnalle, hallitut kustannukset ja riskit. Asiakasnäkökulma: IT palveluntarjoajana, jolloin tavoitteet ovat dokumentoituina SLA-sopimuksiin. Sisäisten prosessien näkökulma: operationaalinen osaamiminen, jolloin ITprojektit voidaan läpiviedä tehokkaasti ja onnistuneesti. Oppimis- ja kasvunäkökulma: liiketoiminnan tuottavuus, IT-arkkitehtuurin notkeus, investoinnit ohjelmistoihin, ammatilliseen oppimiseen ja kehittämiseen. (Antila, 2014) 15

16 University of Vaasa, Department of Computer Science, Balanced Scorecard (BSC) 260 BSC on Kaplanin ja Nortonin (1992) kehittämä toiminnanohjauksen suorituskykymittaristo, joka pitää sisällään neljä eri näkökulmaa: taloudellinen näkökulma, asiakasnäkökulma, sisäisten prosessien näkökulma sekä oppimis- ja kasvunäkökulma. BSC ei ole ainoastaan mittaus- ja raportointijärjestelmä vaan myös johtamismenetelmä, jonka avulla organisaatio voi päästä lähemmäksi sen vision ja strategian mukaista toimintamallia. BSC voidaan linkittää IT:hen esimerkiksi seuraavalla tavalla (Case & Spalding 2007): Taloudellinen näkökulma: IT on linjassa organisaation liiketoimintatavoitteiden kanssa, jolloin IT tuottaa lisäarvoa liiketoiminnalle, hallitut kustannukset ja riskit. Asiakasnäkökulma: IT palveluntarjoajana, jolloin tavoitteet ovat dokumentoituina SLA-sopimuksiin. Sisäisten prosessien näkökulma: operationaalinen osaamiminen, jolloin ITprojektit voidaan läpiviedä tehokkaasti ja onnistuneesti. Oppimis- ja kasvunäkökulma: liiketoiminnan tuottavuus, IT-arkkitehtuurin notkeus, investoinnit ohjelmistoihin, ammatilliseen oppimiseen ja kehittämiseen. (Antila, 2014) Tiedon analysointi Tilastollisen analyysin perusteella voidaan hakea vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin (Case & Spalding 2007): Onko havaittavista selkeitä trendejä? Ovatko trendit positiivisia vai negatiivisia? Vaatiiko huomattu trendi korjaavia toimenpiteitä? Toimimmeko suunnitelmien mukaisesti? Saavutetaanko asetetut tavoitteet? Vaaditaanko korjaavia toimenpiteitä? (Antila, 2014)

17 University of Vaasa, Department of Computer Science, Tiedon analysointi Kokonaiskäytettävyyden mallin toimivuutta arvioitiin hypoteettisen esimerkin avulla. Käytännön simulointi suoritettiin käyttämällä NovalNetEye -valvontajärjestelmää. Simuloinnin lopputulokset olivat suurimmaksi osaksi odotuksien mukaiset. Kun kokonaiskäytettävyyden mallia sovellettiin asiakastoimeksiannoissa, todettiin kuitenkin, että raportoinnillisesti parhaaseen lopputulokseen on päästiin erottamalla loppukäyttäjien näkökulmasta laskettu kokonaiskäytettävyys ja infrastruktuurin näkökulmasta laskettu päästä-päähän käytettävyys toisistaan, koska teknologiasiiloissa tapahtuvat erittäin lyhyet epäkäytettävyystilanteet eivät välttämättä vaikuta käyttäjäkokemukseen epäsuotuisasti. (Antila,2014) 262 Liittyy myös käyttöliittymiin, käytettävyyteen ja niiden suunnitteluun Laajemmin työolosuhteiden ja työmenetelmien järkevään ja turvalliseen suunnitteluun ja toteuttamiseen Luennon alkupää perustuu työterveyslaitoksen Työterveiset lehteen, saatavissa verkossa: rveiset/ Työntekijän huomioonotto suunnittelussa EU direktiiveistä ja standardeista

18 University of Vaasa, Department of Computer Science, Automaatiotekniikan perusteet kirjassa käyttöliittymistä: Tehtävän vaikeutta kuvaa se että monien laitteiden käyttöliittymää pidetään huonona Kun systeemi koostuu monista osasysteemeistä, niiden toiminnan hallintaan tarvitaan monentyyppisiä käyttöliittymiä Käyttöliittymien suunnittelussa tarvitaan paljon erikoisosaamista, jota kutsutaan yleisesti ergonomiaksi Se edellyttää hyvää automaation ja ihmisen tuntemista Ergonomiasuunnittelussa tarkastellaan mm. automaation ja ihmisen välistä työnjakoa sekä valvomoiden näyttö- ja ohjauslaitteiden suunnittelua 264 Tulevaisuuden teollisuusautomaatiossa palvelut laajana käsitteenä edustavat 2/3 kokonaisvolyymista Liiketoimintamallien kehittyessä myös automaation luonne ja tarve vastata uusiin haasteisiin muuttuvat. Automaation tulee pystyä tukemaan kasvavaa palveluliiketoimintaa uudistuvilla järjestelmillä Automaatiojärjestelmien ja niitä toimittavien yritysten keskeisiä haasteita ovat suurten tietomäärien käsittely, palveluita tukevien tuotteiden kehittäminen sekä verkottunut toimintatapa kansainvälisille markkinoille mentäessä Seuraavien vuosikymmenten ratkaisuissa suhteellinen kasvu on voimakkainta palveluissa ja ohjelmistoissa, johtuen digitaalisen tiedonsiirron voimakkaasta kehittymisestä, simuloinnista ja mallinnuksesta, päätöksenteon tukijärjestelmien yleistymisestä ja yleisestä integraatiosta

19 University of Vaasa, Department of Computer Science, Jatkuvan tekniikan kehittymisen ja muuttuvien liiketoimintamallien myötä syntyvät seuraavien automaatiosukupolvien tarpeet, joissa tulee korostumaan ympäristösäännökset ja energiatehokkaat ratkaisut Jatkuva tiedon ja kommunikaation lisääminen laitteidenvälillä lisää merkittävästi automaation tuottaman tiedon hyödyntämisen tarvetta johtamisratkaisuissa niin tuotannon kuin liiketoiminnan osalta Automaation sovelluskenttä laajenee jatkuvasti. Uusia menetelmiä, algoritmeja ja tekniikoita tarvitaan yhä enemmän muuhunkin operatiiviseen käyttöön kuin perinteiseen säätöön ja ohjaukseen Automaatiojärjestelmät integroituvat yhä tiukemmin tehtaan tai yrityksen tietojärjestelmiin Ohjelmistotekniikasta on tullut tärkeä osaamisalue niin automaatiosuunnitteluun kuin tuotekehitykseen Automaatio on yksi tieto- ja viestintäteknologian (ICT) vaativimmista sovellusalueista Mitä informaatioergonomia tarkoittaa? Me elämme informaatioyhteiskunnassa, joka tulvii tietoa. Onneksi suurin osa siitä voidaan sivuuttaa silmäyksettä ja osa jää muhimaan aivojen sopukoihin ehkä myöhempää tarvetta varten. Osa on kuitenkin niin tärkeää, että siihen pitäisi pystyä reagoimaan oikealla tavalla. Jotta tarvittava tieto pystyttäisiin havaitsemaan ja tunnistamaan ja jotta sen pohjalta pystyttäisiin tekemään päätöksiä ja päätökset saataisiin viedyksi toimintaan asti oikein, pitää informaation esittämistavan ja koko ketjun olla sopusoinnussa ihmisen ja ympäristön ominaisuuksien kanssa. Useimmat informaationvälitystehtävät eivät ole kovin kriittisiä. Jos tehdään virhe, niin se vain korjataan. Jos ovi ei aukea vetämällä, niin työnnetään sitten. Tilanne on toinen, jos oven aukaisijalla on kiire vaikkapa bussiin tai jos hän yrittää tulipalossa poistua talosta. Tilannetta voisi auttaa suunnittelemalla: tehdään vedettävään oveen kahva, joka houkuttaa vetämään ja vastaavasti työnnettävään oveen painopinta, joka vihjaa työntämään. Lainattu: Communications 02/08.htm and Systems 19

20 University of Vaasa, Department of Computer Science, 268 Ergonomiatieto osaksi suunnittelua Tänä päivänä työvälineet, koneet ja laitteet ovat yhä enemmän yhdistelmiä perinteisistä ratkaisuista sekä tieto- ja viestintäteknologiasta. Ihmiset työskentelevät entistä monimutkaisemmissa informaatioympäristöissä, joissa työvälineiden käyttötilanteet ovat vaativia. Samaan aikaan työvoima ikääntyy ja eri syistä johtuva vajaakuntoisuus lisääntyy. Työelämässä tulisi kuitenkin jatkaa entistä pidempään. Ergonomian suuri haaste on tehdä työstä ihmiselle sopivaa /Ergonomiatieto+osaksi+suunnittelua.htm Tietokoneiden alkuaikoina ei ollut käsitettä käyttöliittymä. Silloin tietokoneita käyttivät vain niiden suunnittelijat ja muut alan ekspertit. Konetta käytettiin eräajo tyyppisesti (annettiin lähtötiedot ja myöhemmin kone tulosti tulokset). Tietokonepäätteen kehittäminen 1965 aloitti vuorovaikutteisten tietojärjestelmien kehityksen. Käyttäjä oli ensimmäistä kertaa suoraan reaaliaikaisesti yhteydessä tietokoneeseen päätteen välityksellä. Alkuaikojen päätelaitteella oli vain tallennuskenttiä joihin käyttäjä kirjoitti näppäimistöltä tietoja. Hänen piti muistaa mitä mihinkin kenttään odotettiin. Kenttien otsikot, selittävät tekstit ja virheilmoitukset kehitettiin myöhemmin

21 University of Vaasa, Department of Computer Science, Tehdaskoneiden osalta ihmisen ja koneen välisen vuorovaikutuksen (käytettävyystekijöiden) tutkimus alkoi toisen maailmansodan aikana. Syynä oli tarve automatisoida tuotantoa liukuhihnatuotannoksi miesten ollessa sodassa. Tietokoneiden osalta vastaava tutkimus alkoi vasta 60- luvun lopulla. Ensimmäinen konferenssi ja lehtijulkaisu käyttöliittymistä näki päivänvalon vuonna Aihe kuitenkin oli hyvin vähäisen mielenkiinnon kohteena. Vuonna 1975 käyttöjärjestelmien tutkimus alkoi todenteolla, syynä oli mikroprosessorin keksiminen ja sen perässä tullut tietokoneiden halpeneminen ja myynnin valtava kasvu mikrotietokoneiden myötä. 270 Tietokoneiden yleistyessä ne ilmestyivät myös työpaikoille ja jokaisen työpöydälle. Käyttäjäkunnan laajetessa ei enää voinut ajatella että jokainen käyttäjä voitaisiin kouluttaa käyttämään hankalia käyttöliittymiä. Helppokäyttöisestä ja helposti opittavasta käyttöliittymästä tuli markkinointitekijä. Käyttöliittymätutkimukseen aloitettiin panostamaan sekä yliopistoissa että tietokoneyrityksissä. USA:ssa myös ammattiyhdistykset vaativat käyttöliittymien tason nostamista. Alan teoriat ovat silti yhä kehittymättömiä. Käyttöliittymien suunnittelu on aina kompromissien tekemistä ajan, henkilöstön, rahan, tekniikan suhteen, mutta myös järjestelmän (näyttöruutu, kännykän koko,..) antaman tilan suhteen

22 University of Vaasa, Department of Computer Science, Virheoletuksia hajautetun tietojärjestelmän suunnittelussa Verkko on luotettava Viive on nolla Kaistanleveys on rajaton Verkko on tietoturvallinen Topologia ei muutu Systeemillä on vain yksi administraattori Tiedonsiirron kustannukset on nolla Verkko on homogeeninen Systeemityö 3/ Tuodaan tuote liian aikaisin markkinoille, koska asia on tapetilla ja kilpailijat saavat muuten pian etulyöntiaseman Uuden tekniikan käytettävyyttä voidaan tutkia Nielsen ja Ramsay (2000) antoivat 20 testihenkilölle viikoksi käyttöön WAP puhelimen, 10 sai Nokia 7110e:n ja 10 Ericsson R320s:n. Viikon käytön jälkeen haastateltiin käyttäjät: 70% ei uskonut hankkivansa WAP puhelinta vuoden sisällä, kuitenkin 80% uskoi että voisi hankkia sen 3 vuoden kuluttua Johtopäätelmä: WAP tekniikka ei ollut vielä valmis ja käyttäjät eivät pitäneet todellakaan pitäneet WAPin käyttämisestä, he kuitenkin näkivät siinä potentiaalia. 22

23 University of Vaasa, Department of Computer Science, Hyvän käyttöliittymätason suunnittelu systeemille on vaikea ongelma. Tietojärjestelmien suunnitteluun on kehitetty systeemityömenetelmiä, joilla pyritään hallitsemaan systeemin kompleksisuutta, parantamaan sen luotettavuutta, sekä ohjaamaan suunnitteluprosessia niin että tietosysteemin käyttäjien tarpeet tulisivat mahdollisimman hyvin huomioiduiksi. Sekä käyttöliittymät että systeemisuunnittelu ovat vielä verrattain nuoria ja kypsymättömiä tieteenaloja, joissa ei vielä ole valmiita reseptejä joilla automaattisesti päästäisiin hyvään lopputulokseen. 274 Tietotekniikan käyttäjätyypit Ensikertaa käyttävät (novice or first-time users). Tietävät yleensä peruskonseptit, mutta eivät juuri tämän käyttöliittymän erityispiirteitä. Todelliset ensikertaa käyttäjät eivät välttämättä tiedä asiaankaan liittyviä konsepteja. Satunnaiskäyttäjät (knowledgeable intermittent users). Usein yleisin ryhmä. Tuntevat käyttöliittymän, käytetyimmät toiminnot ja asiaan liittyvät konseptit, mutta valikoissa olevat erikoiskomennot ovat vieraita. Jatkuvat käyttäjät (expert frequent users). Tuntevat koko systeemin. Haluavat tehdä toiminnot nopeasti ja pikavalinnoilla

24 University of Vaasa, Department of Computer Science, Työpaikan ergonominen suunnittelu kannattaa Työpisteen suunnittelulla ratkaistaan kerralla ja useimmiten pitkävaikutteisesti työhyvinvointiin ja työn sujuvuuteen liittyvät asiat. Ergonomiaa kannattaa ajatella järjestelmiä suunniteltaessa, sillä siinä vaiheessa se ei välttämättä maksa mitään. Sen sijaan käyttäjän kannalta huonosti suunnitellut ja hankalat ratkaisut käyvät ajan mittaan kalliiksi. Lisäksi niitä on hankala jälkikäteen korjata set/ /ty%c3%b6paikan+ergonominen+suunnittelu+kannattaa.htm Hyvät työvälineet syntyvät suunnittelijoiden ja käyttäjien yhteistyönä Käytettävyys on osa tuotteen laatua. Työvälineiden, laitteiden ja käyttöliittymien käytettävyyden testaaminen on yleistynyt nopeasti 2000-luvulla. Suunnittelijat tarvitsevat tietoa ihmisestä tuotteiden käyttäjänä ja käyttäjien antamaa palautetta tuotteista tai niiden malleista. Esimerkkinä on kättä mahdollisimman vähän kuormittava ja helppokäyttöinen pipetti. Käytettävyys tarkoittaa, että työväline on turvallinen, helppokäyttöinen, nopeasti opittava, hyvin muistettava, tehokas, sopivasti kuormittava ja miellyttävä. Lisäksi työvälineen on oltava suorituskykyinen ja sillä tehtävän työn jäljen virheetöntä. Työvälineet, koneet ja laitteet ovat yhä enemmän yhdistelmiä perinteisistä ratkaisuista sekä tieto- ja viestintäteknologiasta. Työvälineissä on yhä monipuolisempia ominaisuuksia pakattuna yhä tiiviimmin. 24

Teollinen internet ja 5G (5GTI) -toimenpidevalmistelu. Trial-seminaari 7.5.2014 Mika Klemettinen, Tekes

Teollinen internet ja 5G (5GTI) -toimenpidevalmistelu. Trial-seminaari 7.5.2014 Mika Klemettinen, Tekes Teollinen internet ja 5G (5GTI) -toimenpidevalmistelu Trial-seminaari 7.5.2014 Mika Klemettinen, Tekes Tekes valmistelee toimenpiteitä teollisen internetin ja 5G:n alueille Tekesin on käynnistänyt teollisen

Lisätiedot

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Studio ART Oy. Yritysesittely. Studio ART Oy. Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi

Studio ART Oy. Yritysesittely. Studio ART Oy. Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi Studio ART Oy Yritysesittely Studio ART Oy Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi Pekka Klemetti Managing Director pekka.klemetti@studioart.fi Studio ART Oy Toimiala ICT Avainsana Tuotekehitys,

Lisätiedot

Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi

Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi http://www.cs.tut.fi/ihte Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila 7.11.2007 Työajasta tuhraantuu yli kolme tuntia viikossa Kotimaiset yritykset

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Tuotanto-automaation automaation haasteet Answers for Industry Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Strategisen suunnittelun merkitys kasvaa Markkinoiden

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Aivojen hyvinvointi tietotyössä

Aivojen hyvinvointi tietotyössä Aivojen hyvinvointi tietotyössä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Aivot ja työ -tutkimuskeskus TIEKE -seminaari Vaikuta ja vaikutu - digikansalainen tänään ja huomenna 16.9.2010 Tietotyössä haastetaan

Lisätiedot

ICT Palvelut Juhani Suhonen

ICT Palvelut Juhani Suhonen ICT Palvelut Juhani Suhonen Megatrendejä ICT-maailmassa Mobiili Social Pilvipalvelut Kuluttajistuminen Big data 2 2 Taustoitus : Yritysmaailman ICT kysely Kuinka merkittävinä pidätte seuraavia kehityssuuntia

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu

Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen Juha Ala-Mursula BusinessOulu Agenda Internetin kehityskaari Määritelmiä: Jaettu data Avoimet rajapinnat Avoin arkkitehtuuri Esimerkki sovelluskohteesta: OuluHealth

Lisätiedot

Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto

Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto IT goes Industry 27.11.2015 Pekka Ala Pietilä staattisesta kilpailukyvystä dynaamiseen Talouden ja yhteiskunnan evoluutio > Suomen uudistumisvauhti 26.11.2015

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Place for a picture Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Jukka Rautavalta 1 First Name Last Name 25.5.2012 Fazer-konserni lyhyesti Vuonna 1891 perustettu perheyritys Ruokailupalveluja,

Lisätiedot

IPv6 ja Esineiden Internet

IPv6 ja Esineiden Internet IPv6 ja Esineiden Internet Jari Arkko Puheenjohtaja, Internet Engineering Task Force Asiantuntija, Ericsson Research MUUTOSVAUHTI 50 billion connected things 50" 40" 5 billion connected people Billions

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

SYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct 2-3 2014! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor 2014

SYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct 2-3 2014! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor 2014 SYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct 2-3 2014! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor Mannerheimintie 2 00100, Helsinki Finland tel: +358 9 4152 0200 www.reaktor.fi info@reaktor.fi 2014

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi 1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu

Lisätiedot

Tervetuloa Näin tehostat asiakastyöskentelyä digitaalisesti -aamiaistilaisuuteen. Inspiratio JM emotion Element - Wellnator

Tervetuloa Näin tehostat asiakastyöskentelyä digitaalisesti -aamiaistilaisuuteen. Inspiratio JM emotion Element - Wellnator Tervetuloa Näin tehostat asiakastyöskentelyä digitaalisesti -aamiaistilaisuuteen Inspiratio JM emotion Element - Wellnator Ohjelma 8.00 Aamukahvi 8.15 Tervetuloa, Annele Bergman, Inspiratio 8.30 estrategia,

Lisätiedot

Digitalisaation hyödyt teollisuudessa

Digitalisaation hyödyt teollisuudessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitalisaation hyödyt teollisuudessa Teollisuus ja digitalisaatio seminaari 3.9.2015 Technopolis Hermia, Tampere Heli Helaakoski, TkT, tutkimuspäällikkö Teollisuuden

Lisätiedot

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Seppo Kalli Digital Media Finland Selvitys Suomalainen pilvimaisema Liikenne- ja viestintäministeriö Julkaisuja

Lisätiedot

Digitaalisen maailman näkymiä. 27.11.2013 Minna Karvonen

Digitaalisen maailman näkymiä. 27.11.2013 Minna Karvonen Digitaalisen maailman näkymiä 27.11.2013 Minna Karvonen Aikajana Trendit > 5 vuotta Skenaariot > 15 vuotta Utopiat > 50 vuotta Mitä tiedämme Digitaalinen maailma on arkea sen laaja rihmasto on näkymättömissä

Lisätiedot

Teollinen internet. liiketoiminnan vallankumous. Tekesin ohjelma 2014 2019

Teollinen internet. liiketoiminnan vallankumous. Tekesin ohjelma 2014 2019 Teollinen internet liiketoiminnan vallankumous Tekesin ohjelma 2014 2019 Mitä teollinen internet on? Teollinen internet tarkoittaa sulautettujen ja älykkäiden laitteiden ja järjestelmien, saatavan tiedon

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin. Työterveyslaitos www.ttl.fi

FlowIT virtaa IT-hankintoihin. Työterveyslaitos www.ttl.fi FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki- Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen,

Lisätiedot

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia. SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013 Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.fi Social Mobile Local 7.3.2013 Perusversio-esimerkki 1.0

Lisätiedot

Älykäs sairaala kokonaisuus palveluna

Älykäs sairaala kokonaisuus palveluna Älykäs sairaala kokonaisuus palveluna Fujitsun tieto- ja viestintätekniikkaratkaisu terveydenhuoltoon Kari Aho Pirjo Nissinen-Kiviranta Ville Westerholm Kehityspäällikkö Toimialajohtaja Ratkaisukonsultti

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Ryhmä C2 Väliraportti 2-24.10. Päivi Laiterla Tomas Windahl Toni Nikkanen Antti Lehto 1 Sisällysluettelo Rich Picture...4 Käsitemalli...5 P-tason

Lisätiedot

Teollinen internet ja arvon tuotto. Juha Pankakoski, Konecranes Plc Chief Digital Officer and CIO

Teollinen internet ja arvon tuotto. Juha Pankakoski, Konecranes Plc Chief Digital Officer and CIO Teollinen internet ja arvon tuotto Juha Pankakoski, Konecranes Plc Chief Digital Officer and CIO II - TÄNÄÄN JA HUOMENNA ARVONTUOTON HAASTEITA II JA KONECRANES OPPEJA ii 1.0:STA DATASTA TIEDOKSI II JA

Lisätiedot

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti Langaton Vuores Kotikatupalvelin Tutkimuksen tausta Langaton tietoliikenne on arkipäivää Personoidut päätelaitteet (taskutietokone, matkapuhelin, kannettava

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

MetSta ry» Verkkojulkaisut» Koneturvallisuus» Artikkelit» Nro 05/2010» 13.4.2010» Martti Launis, Työterveyslaitos

MetSta ry» Verkkojulkaisut» Koneturvallisuus» Artikkelit» Nro 05/2010» 13.4.2010» Martti Launis, Työterveyslaitos kirjoittaja: TaM Martti Launis, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos otsikko: Miten koneen käyttöön liittyvät työtehtävät suunnitellaan ihmisille sopiviksi? SFS-EN 614-2 Ergonomiset suunnitteluperiaatteet,

Lisätiedot

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana 2/27/2014 Ind. Internet_energy 1 2/27/2014 Ind. Internet_energy 2 Energia- ym. teollisuuden tietoympäristö

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet Simo Säynevirta Global Technology Manager ABB Process Automation Services, Aalto AlumniWeekend 2015 24.10.2015 Teollisen tuotannon uusi aika Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet A global leader

Lisätiedot

Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa

Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa Miia Martinsuo Tampereen teknillinen yliopisto, Teollisuustalouden laitos 1.9.2015 Puh. 040-8490895 e-mail miia.martinsuo@tut.fi Sisältö Alykäs teollinen

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013

ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 Energia?! Kiinteistön käyttäjät sekä tekniset laitteistot käyttävät ja kuluttavat energiaa Jokin laite säätää ja ohjaa tätä kulutusta. Ohjauslaitteet keskitetty

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Työ intohimona caseina testaus, käytettävyys ja riskienhallinta

Työ intohimona caseina testaus, käytettävyys ja riskienhallinta Työ intohimona caseina testaus, käytettävyys ja riskienhallinta Mistä kumpuaa intohimo työhön? Kolme tiivistä casea: testaus, käytettävyys ja riskienhallinta. Matti Vuori, www.mattivuori.net 16.9.2010

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Projektityö: Mobiiliajopäiväkirja. Mikko Suomalainen

Projektityö: Mobiiliajopäiväkirja. Mikko Suomalainen Projektityö: Mobiiliajopäiväkirja Mikko Suomalainen 1. Määritelmä Mobiiliajopäiväkirja on kännyköille suunnattu ajopäiväkirja-sovellus. Sovelluksen pääperiaate on toimia automaattisena ajopäiväkirjana.

Lisätiedot

Toiminnanohjaus ja tiedolla johtaminen tänään ja tulevaisuudessa

Toiminnanohjaus ja tiedolla johtaminen tänään ja tulevaisuudessa Toiminnanohjaus ja tiedolla johtaminen tänään ja tulevaisuudessa Tietohallintojohtaja Riku Moisio Hämeenlinnan kaupunki 27.3.2015 Ennuste 2000-luvun vaihde Asiat, joita ei osattu kuvitella: * Mobiili *

Lisätiedot

Ohjattua suorituskykyä.

Ohjattua suorituskykyä. Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan

Lisätiedot

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue

Lisätiedot

INNOVOINTIA JA ÄLYÄ KIINTEISTÖLIIKETOIMINTAAN. Ari Korhola 16.9.2015

INNOVOINTIA JA ÄLYÄ KIINTEISTÖLIIKETOIMINTAAN. Ari Korhola 16.9.2015 INNOVOINTIA JA ÄLYÄ KIINTEISTÖLIIKETOIMINTAAN Ari Korhola 16.9.2015 MITÄ ON INNOVOINTI? Innovaa'o on uusi tai olennaises' paranne1u hyödyllinen ratkaisu idea, käytäntö tai esine. Etsitään yhdessä uusia

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Kuinka hallita suuria muutoshankkeita? Onnistumisen ja epäonnistumisen elementit

Kuinka hallita suuria muutoshankkeita? Onnistumisen ja epäonnistumisen elementit Kuinka hallita suuria muutoshankkeita? Onnistumisen ja epäonnistumisen elementit Jarmo Nykänen, Director, EY Agenda: Tausta Ongelmankentän jäsentäminen Hankkeiden elinkaari ja näkökulmat Esimerkki onnistuneesta

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntäminen älykkään sairaalan ICTympäristössä

Paikkatiedon hyödyntäminen älykkään sairaalan ICTympäristössä Paikkatiedon hyödyntäminen älykkään sairaalan ICTympäristössä Jouko Kuisma Sairaalatekniikan päivät Hankejohtaja, Fujitsu Finland Helsinki 12.2.2014 jouko.kuisma@fi.fujitsu.com Jokapaikan tietotekniikka?

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Käytettävyyden perusteet

Käytettävyyden perusteet IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet syksyllä 2007 IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet Sähköpostiosoitteella kaper@cs.tut.fi tavoitat kurssin henkilökunnan: - luennoitsija Suvi Melakoski-Vistbacka (Sunnu)

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Avoimet standardit ja integraatio

Avoimet standardit ja integraatio Avoimet standardit ja integraatio Avoimet standardit ja integraatio Trendin ainutlaatuinen lähestymistapa avoimiin standardeihin ja integraatioon tarjoaa odottamasi hyödyt, sekä markkinoiden johtavat innovaatiot

Lisätiedot

Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin

Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin TEKNILLINEN KORKEAKOULU / VAASAN YLIOPISTO Diplomityöesitelmä Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin Timo Ahola 2006 Web sovellus Web palvelut joiden avulla laite voidaan liittää

Lisätiedot

BigData - liikenne esimerkkinä. Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016

BigData - liikenne esimerkkinä. Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016 BigData - liikenne esimerkkinä Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016 Public Dig Data & Internet of Things Liikenne esimerkkinä Tieto Corporation Public @LeilaLehtinen Leila.Lehtinen@tieto.com

Lisätiedot

CIO Forum. Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009

CIO Forum. Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009 CIO Forum Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009 Tervetuloa Taloudellisen tilanteen haasteet voidaan kääntää mahdollisuuksiksi vahvalla

Lisätiedot

Suuret Hyödyt Suuri IT-palveluiden tehokkuus

Suuret Hyödyt Suuri IT-palveluiden tehokkuus Ratkaisukeskeiset Toimialojen kehittäjät ja IT-osaajat vertaiskehittämisen mallit OY - ja yhteistyössä it -yhteistyössä Suuret Hyödyt Suuri IT-palveluiden tehokkuus OPPIMISYMPÄRISTÖKEHITTÄJIEN JA IT OSAAJIEN

Lisätiedot

Arkkitehtuuri muutosagenttina

Arkkitehtuuri muutosagenttina Arkkitehtuuri muutosagenttina Smarter Processes, Development & Integration Hannu Salminen CTO OP-Pohjola 2013 IBM Corporation Taustaa Nykyinen IT-arkkitehtuuri ja liiketoimintatarpeet eivät kohtaa OP-Pohjolan

Lisätiedot

HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy

HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy Virvo Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Miksi mittaaminen on tärkeää? HR-mittareiden

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin

FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Koulutuksen suhdannevaihtelut. Zeppeliinistä suihkukoneaikaan

Koulutuksen suhdannevaihtelut. Zeppeliinistä suihkukoneaikaan Koulutuksen suhdannevaihtelut Zeppeliinistä suihkukoneaikaan Suhdannevaihtelut People 1970-1990 Perusasiat kestävät ratkaisut 1990-1995 Teknologiat nopean ohjelmistokehityksen ratkaisut 1995 2000 Menetelmät

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen

Käyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien historia Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien jaottelu Voidaan jaotella erilaisin menetelmin Aikajana (määrä,

Lisätiedot

Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Työpaja-iltapäivä, Ubiikki uutismediassa-tilaisuus, Sokos Hotelli Pasila,

Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Työpaja-iltapäivä, Ubiikki uutismediassa-tilaisuus, Sokos Hotelli Pasila, Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Työpaja-iltapäivä, Ubiikki uutismediassa-tilaisuus, Sokos Hotelli Pasila, Helsinki Tiistai 19.3.2013 Eräs ubiikkiteknologisen

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö.

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari 3.9.2012 Sivu 1 Apotti hankekokonaisuuden tavoitteena on

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio, toimitusjohtaja Yhtiökokous Finlandia-talo, Helsinki 2.3.214 Olemme sitoutuneet kehittämään yrityksiä ja yhteiskuntaa informaatioteknologian avulla Palvelumme tukevat

Lisätiedot

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toiminnallisen määrittelyn tarina Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toimitusjohtajan pulma Tässä on toimitusjohtaja Roope, jonka tavoitteena on pyörittää Rengasmaster Oy:tä

Lisätiedot

Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa

Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa Menestyvä liiketoiminta muistuttaa monin osin huippuunsa viritettyä orkesteria jossa eri osien sopusuhtainen vuorovaikutus ja integrointi luovat sykähdyttävän esityksen.

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä

Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä S-38.3310 Tietoverkkotekniikan diplomityöseminaari Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä Tuomas Laajanen Työn ohjaaja: Prof. Heikki Hämmäinen Työn valvoja: DI Tom

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Avoimen ohjelmistoliiketoimintaverkoston ja -yhteistyön koordinoija Ilkka Lehtinen Matti Saastamoinen Avoimuus ja vapaus - Pieni tulipalo v. 1492 mahdollisti

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Microsoft Dynamics CRM 4.0. Jani Liukkonen

Microsoft Dynamics CRM 4.0. Jani Liukkonen Microsoft Dynamics CRM 4.0 Jani Liukkonen Microsoft Dynamics CRM kokonaisuus Täysi CRM toiminnallisuus ja joustavuus Vuorovaikutukset -Markkinointi Myynti -Asiakaspalvelu xrm -Prosessituki SOA -Joustava

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007 KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona

Lisätiedot

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen Smart grid mahdollistaa tulevaisuuden vision toteutumisen Strateginen suunnittelu Mistä aloittaa? Mihin investoida? Mitä teknologioita valita?

Lisätiedot

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015 Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija 27.4.2015 Maapallon megatrendit ja Suomi Digitalisaatio ja robottitekniikan laajamittainen käyttöönotto uuden teollistamisen

Lisätiedot