On ollut ilo olla mukana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "On ollut ilo olla mukana"

Transkriptio

1 LOUNAIS SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA SANOMAT LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI N:O 2/2011 2/2004 1/2005 Tellervo Koivisto On ollut ilo olla mukana Rouva Tellervo Koivisto on ollut Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen eri hankkeiden suojelija yli kolmen vuosikymmenen ajan. On ollut ilo olla mukana, hän sanoo. Yhteys Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseen syntyi mieheni kautta, joka on syntyjään turkulainen. Presidentin puolisona minua pyydettiin suojelijaksi, kun yhdistys alkoi rakentaa ensimmäisiä hankkeitaan Hirvensaloon, Tellervo Koivisto muistelee. Karinakodista Tellervo Koivisto toteaa, että se syntyi suureen tarpeeseen, joka on yhä olemassa. Saattohoitokoteja ei Suomessa hänen mielestään ole vieläkään liikaa, varsinkin kun otetaan huomioon suomalaisten ikärakenne. Syövänhoidossa on saavutettu paljon, mutta kaikki eivät vieläkään selviä taudistaan. Ehkä on niin että tällaisten yksiköiden merkityksen ymmärtää parhaiten, jos niissä on ollut omaisia hoidettavana, rouva Koivisto miettii. Hänelle ja presidentti Mauno Koivistolle Karinakodin toiminta on tullut käytännössä tutuksi, sillä kodissa saateltiin aikanaan matkaan presidentin sisar. Pari on käynyt kodissa tapaamassa myös presidentin lapsuuden ja nuoruuden aikaisia Turun-tuttavia. Tellervo Koivisto uskoo, että vapaaehtoistyön merkitys nyky-yhteiskunnassa korostuu. Hän arvelee, että varsinkin ne kansalaiset, joilla ei ole lähellään omaisia, joiden apuun he voisivat turvautua, ovat yhä tärkeämpi kohde avustustyölle. Vapaaehtoistoiminta näyttää saavan lisää painoarvoa myös sen kautta, että terveydenhuollossa kärsitään kiireestä ja henkilökuntapulasta. Silti olisi pidettävä selvänä se, mikä on yhteiskunnan ja ammatti-ihmisten tehtävä ja mikä voi kuulua vapaaehtoistyön piiriin. On myös muistettava, että vapaaehtoistyön projektit voivat olla esimerkkinä viranomaisille hyvistä toimintatavoista, siksi niitä tarvitaan. Vapaaehtoistyössä ei ole vain antajia ja vastaanottajia, Koivisto tähdentää. Onhan se niinkin, että vapaaehtoistyö tarjoaa ihmisille hyvin mielekästä ja palkitsevaa tekemistä esimerkiksi eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Puhumalla paras Tellervo Koivisto osoitti 1990-luvulla poikkeuksellista rohkeutta puhumalla julkisesti masennuksestaan ja siihen johtaneista syistä. Hänen puheenvuorojensa arvellaan vaikuttaneen paljon siihen, että depression leimaavuus on vähentynyt, ja masennussairaudesta uskalletaan keskustella nykyään avoimemmin. Sittemmin myös jotkut syöpään sairastuneet julkisuuden henkilöt ovat myös kertoneet peittelemättä sairaudestaan. Minusta näyttää, että ihmiset pystyvät pelostaankin huolimatta jo vapaammin puhumaan syövästä. Se on hyvä, sillä kyse on kuitenkin melko yleisestä taudista. Kuusikymmenvuotista taivalta juhlivalle Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle Tellervo Koivisto lähettää lämpimät terveiset ja toivottaa yhdistykselle menestystä ja paljon uusia toimintaideoita. On ollut ilo olla mukana, hän sanoo. Yhteistyö voi hänen puolestaan jatkua. Kyllä minä viimeksi vähän mietin, mitä se tarkoittaa, kun kävin siellä suojelijan tehtävissä ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. lahjoitti minulle korun. Kysyin, että onko tämä merkki siitä, että nyt se on loppu. Mutta ei kai sentään, eiköhän minua taas pyydetä sinne. Teksti: Liisa Koivula Kuva: Merja Ilpala

2 N:o 2 Syöväntorjuntatyön tekijöitä ja tukijoita Jarmo Juhani Järviö näytti esimerkkiä syntymäpäivän juhlijoille Lahjavyöryn asemesta rahaa syöväntorjuntaan Kaarinalaisen Jarmo Juhani Järviön kesäkuisten 60-vuotispäivien vieraiden ei tarvinnut tuskailla, tullako taloon kukkakori tai vitsikäs kolpakko kainalossa. Isännän ääntä kuunnelleet onnittelijat antoivat tavaralahjojen sijaan kukin vapaavalintaisen summan, joka jatkoi matkaansa syöväntutkimusta tukemaan. Rahojen korvamerkintä kieli, että päivänsankari on selättänyt eturauhassyövän. Jos Jarmo Järviö olisi viettänyt merkkipäiväänsä tavanomaisen kaavan mukaan, kukkalaitteet olisivat epäilemättä täyttäneet kodin kaikki vaasit ja vielä ämpäritkin. Vieraita kävi päivän mittaan noin 80, vaikkei varsinaisia kutsuja ollutkaan lähetetty. Tieto avoimista ovista toi visiitille täydet tuvalliset ystäviä ja kylänmiehiä. Metallityöväenliiton toimitsijalla on jo työn puolesta paljon tuttuja, Sitä paitsi Järviö on ollut vuosia mukana Kaarinan kunnallispolitiikassa. Onnittelijoiden jonossa nähtiin monen järjestön väkeä. Pienistä puroista Jarmo Järviö on ylen tyytyväinen valitsemaansa lahjapolitiikkaan ja suosittelee samaa kaikille pyöreitä vuosia täyttäville. - Jokainen voi valita mieleisensä hyväntekeväisyyskohteen. Järviö tietää, että vähäisetkin roposet ovat tervetulleita kolmannen sektorin kukkarooṉ semminkin kun lama kolkuttelee taas ovella. - Pienistä puroistahan ne suuret virrat muodostuvat, Järviö tuumaa. Lainkaan mitätön ei kuitenkaan ollut kaarinalaiskestien aikaansaama puro: eturauhassyövän tutkimukseen ja hoitoon kertyi noin euroa. Yhteiseksi hyväksi Järviön malli on omiaan paitsi edistämään yhteistä hyvää myös vapauttamaan juhlavieraat kiusallisilta valinnoilta. Päivänsankari puolestaan säästyy turhan krääsän vyöryltä. - Keski-ikään ehtineellä yleensä on jo kaikki tarpeellinen. Vieraiden hätäpäissään hankkimia koriste-esineitä voi olla vaikea sijoittaa valmiiseen huusholliin. Kukat ovat toki kauniita, mutta ylettöminä määrinä ne syövät toistensa loiston - kunnes kuihtuvat, Järviö kiteyttää liki kaikille tutut tuntemukset. Jos kerran mitään ei puutu, Järviön mielestä on parempi panna lahjarahat hyväntekeväisyyteen kuin pitää itsellä. Teksti: Kuva: Marja Myllyluoma Minna Vaininen Jarmo Juhani Järviöllä on antaa kaksi miehekästä neuvoa: lahjoita syntymäpäivärahat hyväntekeväisyyteen ja mene ajoissa tutkimukseen, jos vähänkään epäilet eturauhassyöpää. Saman kokeneista saa tukea syövässäkin Suomi voitti toisen maailmanmestaruuden jääkiekossa toukokuun puolivälissä. -Harmi, että kokoonnuimme vasta paria viikkoa myöhemmin, sanoo eläkkeellä oleva laitilalainen opettaja Seppo Porkka muiden myötäilemänä. Kun ensimmäisen kerran kokoonnuimme syyskuussa 2001, New Yorkin kaksoistorneja vastaan hyökättiin ja 2006 jännitimme yhdessä Lordin voittoa Euroviisuissa. Kyseessä on syksyllä 2001 tiloissa Meri-Karinassa kokoontunut ruoansulatuskanavan syöpiä sairastavien ja heidän omaisten kuntoutuskurssi. Alun perin ryhmässä oli 23 henkeä, joista 14 syöpäpotilasta. Toukokuinen tapaaminen oli samalla kymmenvuotisjuhlatilaisuus. Ruoansulatuselinten syöpien ennuste riippuu paljolti missä kohtaa ruoansulatuselimistöä kasvain sijaitsee. Ennuste ei kaikkien syöpien kohdalla ole hyvä. Yksilökohtaiset erot ovat suuria ja syövän kanssa voi elää antoisia vuosia jopa vuosikymmeniä. Toukokuisessa tapaamisessa mukana oli kahdeksan, joista neljä syöpää sairastanutta tai Vaiherikas, hauska ja viihdyttävä ottelu päättyi tasapeliin 3-3. Sykerö Teamin runkona pelasi tällä kertaa ÅIFK:n ikämiesten Old Boys joukkue. sairastavaa. Saman verran oli läheisiä. Osa on ollut alusta alkaen mukana, osa matkan varrella uuden parisuhteen myötä ryhmään tulleita. Nokialainen Helena Tyynismaa on ryhmästä ainoa, joka on edelleen työelämässä. Hän ei ole kertonut sairaudestaan tarkemmin työtovereille. Hän on myöntänyt, että hänellä on vaikeuksia ravinnon imeytymisen kanssa. - Täällä sen sijaan voi puhua kaikista itseään askarruttavista asioista. Tietää, ettei ole ongelmiensa kanssa yksin ja toiset ymmärtävät. Sen, joka ei sairasta ruoansulatuselimissä olevaa syöpää, on ehkä vaikea ymmärtää, ettei toinen pysty syömään kuin pienen murusen kerralla tai miksi tämä joutuu käymään alinomaa vessassa. Se hankaloittaa elämää ja aiheuttaa myös ylimääräisi kustannuksia. Tyynismaan lähipiirissä on myös muita syöpää sairastavia, joten myös heidän kanssaan ajatuksia voi tarvittaessa vaihtaa. Toisenlaisen asenteen oli ottanut Sisko Rumbin, joka avoimesti on kertonut, mitä hän sairastaa. Hänen diagnoosistaan on aikaa 13 vuotta. - Minulle ei sovi se, että pitäisin asioita sisälläni ja murehtisin. Ihmiset ovat suhtautuneet erittäin hyvin ja ymmärtäneet. Yksi ryhmän puuhahenkilöistä Seppo Porkka puolestaan kertoo, jos joku kysyy. Avoimuus on hänenkin mielestään hyvä, mutta tyrkyttää ei omia tuntemuksiaan välttämättä tarvitse. Meri-Karinassa järjestetään vuosittain useita eri syöpiä sairastaville ja heidän omaisilleen tarkoitettuja kursseja, joita Kela tukee. Useimmat kurssit ovat koolla vain kerran. - Kun lähdimme syyskuussa 2001, ilmoitimme vahtimestarille, että tulemme uudestaan. Hän sanoi, että niin ne kaikki lupaavat. Kun parin vuoden kuluttua tulimme, muistutimme häntä. Hän vain totesi, että poikkeuksiakin on, kertoo Seppo Porkka. Sykeröläisten suurena vahvistuksena oli pieni mutta pippurinen, tuulennopea kärkipelaaja Nils Pohjanheimo. Ottelun jälkeen syöpää sairastavat lapset palkitsivat osanottajat perinteisillä SYKERÖmitaleilla. Kertyneet varat, euroa lahjoitettiin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerön käyttöön. Varoista suurin osa tuli hyviltä yhteistyökumppaneilta ja muutama sata euroa vielä portilta myydyistä lipuista. Saadulla rahasummalla pyritään järjestämään monenlaista helpotusta ja tukea sekä itse syöpälapsille ja nuorille että heidän perheilleen. Teksti: Kuva: Heikki Kylliäinen Mikko Pohjanheimo Jotain yhteisöllisyyttä ryhmä tuntee, sillä eri puolilta Suomea olevat henkilöt ovat kokoontuneet myös muualla kuten Heinävedellä, Pajulahdessa ja Ylihärmässä. Heinävedellä asuva Pirjo Luostarinen lähti kurssille syöpää sairastavan miehensä mukana. Osmo kuoli jo seuraavana vuonna, mutta hän on yhä mukana. - Ryhmäläiset pitivät yhteyttä Osmoon ja olen siitä erittäin kiitollinen. Se merkitsi hänelle paljon, kuten myös minulle. Tapaamisten välillä yhteyden pitäminen tapahtuu satunnaisesti puhelimitse tai joulukorttien välityksellä. Mutta yhteenkuuluvaisuuden tunne on suuri. Ryhmäläisten mielestä tapaamiset todennäköisesti jatkuvat tulevaisuudessakin. Ryhmäläiset ovat oiva osoitus siitä, että vaikean sairauden kanssa voi elää täysipainoista elämää. He haluavat kannustaa muitakin hakemaan vastaaville kursseille, jos vähänkään tuntee siihen tarvetta. Saman kokeneista henkilöistä voi saada arvaamatonta voimaa selviytyä. Teksti: Kuva: Timo Moberg Jonny Holmén Lapsisyöpäpotilaille euroa hyväntekeväisyysjalkapallo-ottelusta Hyväntekeväisyysottelu syöpälasten hyväksi, järjestettiin Turun Urheilupuiston yläkentällä perjantaina Ottelussa pelasivat tvjulkkisten helsinkiläisseura Zoom ja turkulainen, otteluun varta vasten koottu Sykerö Team. Ottelun järjestivät jo 15.kerran Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. ja Lounais-Suomen Syöpälasten Sykerön Kummit. Kuvassa kurssilaiset kymmenvuotistapaamisessa. Edessä oikealta Sisko Rumbin, Anja Porkka, Aarre Aaltonen, Seppo Porkka, Kerttu Laakso, Timo Heikkilä, Helena Tyynismaa sekä Pirjo Luostarinen takarivissä oikealla. Seiskarinkatu Turku puhelin (02) telefax (02) Sähköposti: Päätoimittaja: Kari Ojala Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. - Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f. Painos: Painopaikka: Turun Sanomat Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa 2012 Sykerö Teamin vahvistus Nils Pohjanheimo palkitsi muiden syöpälasten kanssa Zoomin hyväntahtoisia pelaajia.palkitsemisvuorossa uutisankkuri ja dekkarikirjailija Matti Rönkä.

3 N:o Oopperan kuningas on Auran rantamilla taas Kuningasbasso Matti Salminen on 45-vuotisella urallaan kiertänyt maailman kaikki tunnetut oopperaestradit ja loihtinut kuulijoidensa eteen vahvojen tunteiden koko kirjon toivon lähteiltä aina musertavan synkkyyden aallonpohjaan saakka. Lukemattomat ihmiset ovat saaneet hänen esityksistään hyvän olon, moni epäilemättä myös voimaa vaikeuksien keskellä. Kun puhutaan mielen lääkitsemisestä musiikilla, ei professori Salminen kuitenkaan lähde kirjoittamaan lohdun tai rohkeuden reseptiä, ei edes kokeilumielessä. Hän toivoo jokaisen tekevän musiikkiin omat löytöretkensä. - On toki niin, että esimerkiksi sairaudesta toipuvia ihmisiä kehotetaan joskus kuuntelemaan Bachia tai Mozartia, jotta he pääsisivät sitä kautta vähän helpottuneempaan tilaan. Tunnelatauksia on ihmisessä kuitenkin hyvin monta sorttia, ja jokaisen ajatusmaailma ja musiikkimaku ovat yksilölliset, Salminen perustelee. Hyvin vähälläkin saadaan toisinaan aikaan hyvin paljon. - Olen saanut paljon palautetta jopa pienistä kansanlaulutulkinnoista tai mitä yksinkertaisimmista lauluista, että ne ovat helpottaneet kuulijan oloa huomattavasti, kertoo Salminen, jonka Turun kulttuuripääkaupunkikesän ohjelmistoon on kuulunut niin oopperaa kuin tanssimusiikkia. Hän huomauttaa, ettei tavallisen kuulijan odoteta oopperassakaan olevan perillä siitä, missä mielentilassa Anton Bruckner aikanaan sävelsi kahdeksannen sinfoniansa. - Vaikkei yhtään tietäisi mistä on kysymys, niin riittää jos on hyvä olo kun lähtee konsertista pois. Se on se hyvä asia musiikissa ja kaikessa taiteessa, että kaikki on koettavissa useista eri näkövinkkeleistä. Kuusisataa versiota Sarastroa Suomalainen oopperalaulaja ei ole, Salmisen omia sanoja lainaten, enää vuosiin vain seisonut rampissa laulamassa aariaa käsiään levitellen. Hän on musiikkiteatterin moniosaaja, jonka on tunnettava teoksen taustat ja tehtävä niistä oma tulkintansa. - Nuotit ovat samanarvoisia vain paperilla. Keitosta tehdään koko ajan, ja suola on siinä, että niin kauan kuin jatketaan, haetaan myös uusia ilmaisumuotoja sekä äänenkäytössä että kaikessa muussakin. - Olen esittänyt Taikahuilun Sarastroa urani aikana lähestulkoon kuusisataa kertaa. Joka ainut kerta siitä on haettava uutta rutiinin välttämiseksi. Muutoin tämä olisi pelkkää koneellista tuotantoa, ja 45 vuoden jälkeen esiintyjä itse henkisesti jo hyvinkin sairas, hän hymähtää. Salminen muistuttaa, että esittäjän kulloinenkin mielentila on pitkälti kuultavissa teoksista. Pyrkimystä täydellisyyteen hän kertoo vierastavansa, sillä se tekee lopputuloksesta ikävystyttävän. - Tästä voi olla monta mieltä, mutta minusta perfektionismissa tunne lähtee karkuun tai sellaista ei ole alun perinkään olemassa. Laskutikun kanssa ei synny kokonaisvaltaista taideteosta. Muisto Muoniosta lämmittää Oopperan kuninkaalla on ilmiömäinen kyky ottaa haltuunsa yleisö kuin yleisö. Avoimuutta ja joustavuutta Salminen pitääkin keskeisinä elementteinä esiintyjän ja kuulijoiden kohtaamisessa. - Sitä pitää purra itseänsä johonkin, jotta semmoinen jännite löytyy. Jokaisessa esityksessä on erilaisia ihmisiä, joille täytyy aina antaa täysipainoinen kokemus, Salminen tuumaa. Maailman Metropolitania myöten valloittanut mahtibasso muistelee edelleen lämmöllä ja arvostaen kaikkein pienimpienkin esiintymislavojen tunnelmaa. Sellaisten kuin Muonion ala-asteen juhlasali 1970-luvun puolivälissä. - Kun Turussa puhutaan, että on pitkä matka tulla kauppatorille ostamaan perunaa viiden kilometrin päästä, niin siellä tultiin neljänsadan kilometrin päästä yhtä konserttia varten. Ne astelivat teryleenipuvussa ja hattu päässä sanomaan, että lauloit komeesti. Ei muuta. Mutta kun sen aistii, että ihminen on todella saanut siitä jotakin, niin se on parempi palkka kuin mikään muu, Salminen sanoo painokkaasti. - Totta kai sitten Metropolitanista pitää saada muutakin palkkaa, mutta se on kokonaan toinen asia, hän lisää ja hymyilee ilkikurisesti. Joulukuussa jälleen Turkuun Syöväntorjuntatyö on ollut lähellä Salmisen sydäntä yli kolmen vuosikymmenen ajan, ja kuningasbasson kiireiseen syyskauteen mahtuu kaksi syöväntorjuntaa tukevaa konserttia kotimaan kamaralla. 19. syyskuuta on toimittajalegenda Erkki Toivasen muistokonsertti Helsingin uudessa Musiikkitalossa, ja 16. joulukuuta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen, Pyhän Henrikin Ekumeenisen Taidekappelin Kannatusyhdistyksen ja Turun Tuomiokirkkoseurakunnan yhteinen joulukonsertti Turun Tuomiokirkossa. Turkulaisten lienee turha odotella, että Korppolaismäen kasvatti siirtäisi kirjansa pysyvästi takaisin kaupunkiin, varsinkaan viime talven jälkeen. Tuolloin Salminen vietti poikkeuksellisen pitkän kylmän kauden maassa tehdessään Suomen Kansallisoopperan juhlavuoteen kaksi talvikauden produktiota. Kovat pakkaset ja loputon lumentulo tekivät tehtävänsä. - Silloin sanoin, että lokakuun puolivälistä toukokuun alkuun tästä maasta pitää olla poissa. Lievän humoristisesti, mutta näin se kyllä on, hän toteaa. - Kesällä mielelläni asuisin täällä. Olenkin hakenut näiltä kulmilta sopivaa kesäpaikkaa. Teksti: Kuva: Jarna Lindroos Ulla Roine Professori Matti Salminen on kansainvälisesti tunnetuin lounaissuomalaisen syöväntorjuntatyön kummi. Hän on antanut mittavan panoksen taisteluun syöpää vastaan yli 30 vuoden ajan. Hän on esiintynyt toistuvasti hyväntekeväisyyskonserteissa ja lahjoittanut yhdistykselle kappaletta myyneen joululevyn.

4 N:o 2 N:o Kautta koko maan käytävään taisteluun syöpää vastaan tarvitaan jokaisen kansalaisen mukana oloa Tällaisella tekstillä kutsui maaherra Erkki Härmä turkulaisia järjestöjen ja talouselämän edustajia tammikuussa vuonna 1950 neuvotteluun Suomen Syöpäyhdistyksen valtakunnallisen varainkeräyksen järjestämiseksi. Syksyllä 1949 Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtaja, professori Arno Saxén, pääsihteeri, FM Niilo Voipio ja sädehoitolaitoksen ylilääkäri, professori Sakari Mustakallio olivat käyneet Turussa kertomassa keräyshankkeesta sekä lääkärikunnalle että yleisölle. Heidän tarkoituksensa oli taivutella maaherra Erkki Härmä kampanjan yhdeksi keskeiseksi keulahahmoksi. Lähetystö oli varsin yllättynyt siitä, että maaherra Härmä oli hyvin valmistautunut keskusteluihin ja lukenut nopeasti kaiken, mitä syövästä oli yleistajuisesti suomeksi kirjoitettu. Maaherra piti professorin esitelmän Mitään ylipuhumista ei tarvittu, vaan maaherra Härmä oli valmis professori Aleksander Klossnerin kanssa kiertämään kaikki läänin kunnat puhumassa syöväntorjuntatyön tärkeydestä. Erään kerran, kun professori Klossner oli sairaana, niin maaherra sanoi kuulleensa tämän esitelmän jo pitkälti yli sata kertaa ja osaavansa sen ulkoa, joten hän piti sekä oman puheensa että professorin esitelmän. Keräys tuotti 42,5 miljoonaa sen aikaista markkaa Valtakunnallisen keräyksen tuottoa 42,5 miljoonaa sen aikaista markkaa, pidettiin erittäin hyvänä tuloksena. Erinomainen tulos, 10,8 miljoonaa markkaa saavutettiin Turun ja Porin läänissä. Keräysvaroilla hankittiin ensimmäiseksi ajanmukaiset sädehoidon antamiseen tarvittavat välineet Turun lääninsairaalaan ja osa rahoista varattiin Turun Radiumkotia varten. Keräystä jatkettiin vielä vuonna 1951, jolloin saatiin kokoon 17,5 miljoonaa markkaa. Osa varoista ohjattiin Turkuun, josta ostettiin asunto potilaskotia varten. Näin Turku oli tullut jo vahvasti mukaan valtakunnalliseen syöväntorjuntatyöhön eikä hyvä keräystulos suinkaan valunut yksinomaan pääkaupunkiseudun hyväksi. Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osasto r.y. perustettiin Näin aloitti toimintansa Turun osasto ja maamme ensimmäinen maakunnallinen syöpäyhdistys, Suomen Syöpäyhdistyksen alaosastona. Vastaperustetun yhdistyksen yhtenä tehtävänä oli Radiumkodin perustaminen Turkuun. Tuohon aikaan turkulaiset syöpäpotilaat kävivät vielä Helsingissä saamassa sädehoitoa, joten tarve oman hoitopaikan saamiseksi oli ilmeinen. Kokonaisuutena syöpäpotilaiden hoito oli puutteellista. Kaupungilla oli vain kaksi huoneistoa, joissa syöpäpotilaat asuivat ja joista heidät sitten lähetettiin hoidettaviksi lääninsairaalaan, jossa ei kuitenkaan ollut yhtään sädehoitopaikkaa Ṡuomen Syöpäyhdistyksen Turun osasto r.y. osti maaliskuussa 1951 keräysvaroilla 160 m2:n suuruisen, 4 huonetta, keittiön ja palvelijan huoneen käsittävän huoneiston Humalistonkatu 13:sta. Turun ensimmäinen radiumkoti toimi hankituissa tiloissa vuosina Varsinaisen ennaltaehkäisevän syöpätutkimuksen ja sairauden hoidon ohella Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osasto r.y. kiinnitti huomiota eräisiin syöväntorjuntatyötä haittaaviin ongelmiin. Eräs niistä oli syöpää kohtaan tunnettu pelko ja ennakkoluulo. Näitä pelkoja voidaan vähentää tai kokonaan poistaa tehokkaalla valistustoiminnalla. Radiumkoti toimi Kauppiaskadulla vuosina Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osasto r.y. piti keskeisenä tehtävänään Radiumkotitoiminnan harjoittamisen. Osaston hallituksen mielessä olikin koko ajan suuremman huoneiston hankkiminen. Haave toteutui , jolloin ostettiin suurempi huoneisto Kauppiaskatu 10:stä. Toiminta uudessa Radiumkodissa alkoi vuoden 1956 tammikuussa. Uusi sairaala käsitti kaksi huoneistoa yhteispinta-alaltaan noin 290 m2. Uusin tiloihin sijoitettiin 24 potilaspaikkaa ja lisäksi klinikka naisten syöpätautien tutkimista varten. Radiumkoti rakennettiin Vähä-Heikkilään vuonna 1961 Syöpäsäätiö r.s. ehdotti vuonna 1958, että kaikki Radiumkodit siirtyisivät Mikroskooppi on aina ollut sekä syöpälääkärin että syöväntutkijan tärkeä työväline ja kudosnäytteiden oikea arviointi vaatii pitkäaikaista harjaantumista ja opiskelua. Professori Osmo Järven johdolla käydään saman pöydän ääressä läpi sarja numeroituja näytteitä ja jokaisella on tilaisuus esittää kysymyksensä ja epäilynsä (kuva Yhtyneet Kuvalehdet Oy:n kuva-arkisto, julkaistu ). Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osaston johtokunta vuonna 1953; istumassa (vas.) talousneuvos Armas Koivurinta, maaherra Erkki Härmä (puheenjohtaja), rouva Alli Vihavainen, pankinjohtaja T. Jääskeläinen ja professori Aleksander Klossner sekä takana tohtori Helmer Kvist, professori Osmo Järvi, FM Maili Klingstedt-Huhtala, johtaja Levi Manteufel ja lääninlääkäri Bertil Sourander. Syöpäsäätiön ylläpitämiksi. Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osasto hyväksyi ehdotuksen. Osasto joutui kuitenkin avustamaan Radiumkotia vuosittain sovitulla summalla. Uuden Radiumkodin suunnittelijaksi kutsuttiin arkkitehti Veijo Kahra, jolla oli jo aikaisempaa kokemusta sairaalarakentamisesta. Suunnitelmissa oli rakentaa 54-paikkainen Radiumkoti. Listakeräyksellä rahat uuteen Radiumkotiin Naisjärjestöt olivat jälleen asialla, kun alettiin hankkia uutta Radiumkotia Vähä-Heikkiläntielle. Maaherra Sylvi Siltanen kertoi keräyksestä näin: Ja niin me lähdimme taas keräämään. Kartta leikattiin palasiksi ja jokainen meistä sai palasen ja sanottiin, että tuossa on sinun alueesi. Keräyksen lopputulos on nähtävissä siellähän se seisoo Vähä-Heikkiläntien kulmassa. Niin se seisoikin 50 vuotta mutta sitten purettiin vuosina uudisrakennuksen tieltä. Muutto Vähä-Heikkiläntien Radiumkotiin Turun kaupunki lahjoitti vuonna 1959 Vähä-Heikkiläntien tontin. Lahjoituksen edellytyksenä oli, ettei tontin hintaa tarvitse maksaa niin kauan, kuin sitä käytetään sairaalatarkoituksessa. Uuteen Radiumkotiin potilaita otettiin vastaan vuoden 1961 heinäkuun alusta lukien. Uuteen Radiumkotiin tuli 54 potilaspaikkaa ja rakennukseen sijoitettiin lisäksi poliklinikka syövän varhaistoteamisen helpottamiseksi. Rakennuksen pinta-ala oli 2800m2. Radiumkoti vihittiin käyttöön Tasavallan Presidentin ja Rouva Kekkosen kunnioittaessa tilaisuutta läsnäolollaan. Radiumkodin laajennus Syöpäsairaiden hoitotarpeen lisääntyessä todettiin melko pian potilaspaikkojen riittämättömyys, mikä pakotti yhdistyksen ryhtymään sairaalan laajentamiseen. Laajennusosaan saatiin 28 uutta potilaspaikkaa, jonka jälkeen kokonaispaikkaluvuksi muodostui 78. Kohdunkaulan syövän joukkotarkastus siirtyi Radiumkodin hoidettavaksi Tammikuussa 1967 Turun kaupunki ja Turun Radiumkoti allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaan koko Turun kaupungin harjoittama kohdunkaulan syövän joukkotarkastustoiminta siirrettiin lukien Radiumkodin hoidettavaksi. Radiumkoti myytiin Turun yliopistolliselle keskussairaalalle Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle Radiumkodin ylläpitäminen tuli huomattavan kalliiksi. Niinpä yhdistyksen hallitus oli valmis kesällä 1971 myymään sairaalan Turun yliopistolliselle keskussairaalalle sen tarjoamasta 2,4 miljoonan markan kauppahinnasta Radiumkoti liitettiin TYKS:n kuntainliiton omistukseen, mutta tehdyn vuokrasopimuksen mukaan toiminta osittain jatkui Radiumkodissa vielä asti. Radiumkodista Karinaan Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osasto lakkasi olemasta vuonna 1968, jolloin professori Lauri Rauramon ehdotuksesta otettiin käyttöön nimi Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Sydvästra Finlands Cancerförening r.f., joka kirjattiin yhdistysrekisteriin Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. osti Rakennusliike Mikko Lindström Co:lta tontin nro 17 Turun II kaupunginosan 14. korttelista. Samalla päätettiin rakennuttaa mainitulle tontille poliklinikka-, laboratorio-, ja potilashotelli Rakennusliike Mikko Lindström Co:n esittämän alustavan kustannusarvion pohjalta. Professori Lauri Rauramon johdolla alettiin toteuttaa uutta monitoimitalohanketta, jonka urakkasopimus allekirjoitettiin Tontille Itäinen Pitkäkatu 30 b suunnitellun rakennuksen kuutiotilavuus oli 6300 m3 ja kerrosala 2000 m2. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Veijo Kahra Rakennustyö annettiin Rakennustoimisto Mitra Oy:lle. Operaatio Punainen Sulka varojen keräyksestä tukea monitoimitalo Karinan rakentamiseen Suomen Lions-liitto r.y:n vuonna 1972 toteuttaman valtakunnallisen Operaatio Punainen Sulka-keräyksen tuotto luovutettiin syöväntorjuntatyön edistämiseen. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. viitoitti syöväntorjuntayönsä kolme päälinjaa: 1. Valistus- ja tiedotustoiminta 2. Ennaltaehkäisy ja varhais- toteaminen 3. Syöpään sairastuneen potilaan jälkitarkkailu ja kuntoutus Yhdistyksen toiminnan laajeneminen edellytti organisaation uudistamista Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. piti vuoden 1986 aikana kolme ylimääräistä kokousta, joissa käsiteltiin yhdistyksen sääntömuutoksia, jotka hyväksyttiin yksimielisesti. Uusien sääntöjen mukaan yhdistys valitsee valtuuskunnan, jossa voi olla jäsentä. Valtuuskunnan ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin maaherra Pirkko Työläjärvi ja varapuheenjohtajaksi pankinjohtaja Jukka Mikkola. Yhdistyksen asioita hoitaa valtuuskunnan valitsema hallitus, johon kuuluu yhdistyksen puheenjohtaja ja 17 muuta jäsentä. Yhdistyksen toiminnanjohtajasta toimitusjohtaja Yhdistyksen toiminnanjohtaja asema otettiin pohdintaan: yhdistyksen hallitus asetti kokouksessaan työryhmän valmistelemaan toiminnanjohtajan nimikkeen muuttamista toimitusjohtajan nimikkeeksi. Nimikkeen muutos vastasi paremmin yhdistyksen laajentunutta toimintaa ja toimitusjohtajan vastuuta asioista. Työryhmä esitti näkemyksensä toiminnanjohtajan nimikkeen muuttamisesta toimitusjohtajaksi sekä ehdotuksensa toimitusjohtajan toimenkuvasta hallituksen kokouksessa : toimitusjohtaja johtaa, valvoo ja koordinoi toimitusjohtajan vastuulla toimintaa ja vastaa yhdistyksen eri toimintojen taloudellisuudesta. Hallitus päätti yksimielisesti muuttaa toiminnanjohtajan nimikkeen toimitusjohtajaksi alkaen. Lounais-Suomen Syöpäsanomien nimi muuttui Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomiksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. alkoi vuonna 1977 julkaista Lounais- Suomen Syöpäsanomat-nimistä lehteä. Joidenkin mielestä nimi oli hieman hätkähdyttävä. Vuonna 1990 nimi muutettiin Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomiksi. Tänä päivänä lehti on vakiinnuttanut asemansa ja ilmestyy kahdesti vuodessa noin kappaleen painoksina, joka jaetaan jokaiseen talouteen yhdistyksen toiminta-alueella. Suunnitelma Syöpäpotilaiden sairauskassan perustamiseksi Yhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojala arveli vuonna 1996, että taloudellisen tilanteen epävakaudesta ja yhteiskunnan tarjoamien sosiaalietuuksien leikkausten johdosta avuntarvitsijoiden määrä tulee ennestään kasvamaan. Tätä silmällä pitäen hän laati suunnitelman syöpäpotilaiden sairauskassan perustamiseksi. Arkkitehti Veijo Kahra (vas.) ja dosentti Lauri Rauramo juuri valmistuneen Turun Radiumkodin edessä. Saattohoitokotihanke sai ratkaisevan sysäyksen maaherra Pirkko Työläjärven virkahuoneessa syksyllä Kuvassa (vas.) varatuomari Hillevi Koponen, apulaiskaupunginjohtaja Ilkka Järvinen, kauppaneuvos Matti Koivurinta, maaherra Pirkko Työläjärvi, rehtori Kirsti Vähätalo, rouva Anna-Liisa Karsten, ekonomi Ulla Purila ja toimitusjohtaja Kari Ojala. Tarkoituksena oli, että sairauskassan jäseniksi liittyisivät toisaalta alueen kunnat ja toisaalta yksityishenkilöt, jotka haluavat vakuuttaa itsensä syöpäsairauksien osalta. Kassan tarkoituksena oli määrättyjä etuuksia myöntämällä nopeuttaa syöpäpotilaiden hoitoonpääsyä, lisätä heidän mahdollisuuksia päästä korkealuokkaiseen tutkimukseen ja hoitoon sekä tätä kautta parantaa syöpäpotilaiden elämänlaatua. hallitus hyväksyi suunnitelman ja Syöpäpotilaiden sairauskassan säännöt kokouksessaan Hallituksen päätös ei kuitenkaan paljoa merkinnyt, koska säännöt oli vielä hyväksyttävä Vakuutuskassojen yhdistyksessä sekä Sosiaali- ja terveysministeriössä, joka myöntää toimiluvan sairauskassalle. Sen jälkeen voidaan ryhtyä neuvottelemaan alueen kuntien kanssa, joten pitkästä prosessista oli kysymys. Ajan mittaan ilmeni kuitenkin, että Syöpäpotilaiden sairauskassahankkeen kanssa oltiin muutamia vuosia etuajassa. Yhteiskunta ei ollut kypsä toteuttamaan suunnitelmaa. Syöväntorjuntatalkootkampanja loi perustan yhdistyksen toiminnan kehittämiselle Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. käynnisti Syöväntorjuntatalkoot-nimisen keräyskampanjan. Keräys toteutettiin lista-, lipas- ja puhelinkeräyksenä. Keräykseen osallistui yhdistyksen oman jäsenistön ohella varusmiehiä ja tuhansia koululaisia koko yhdistyksen toiminta-alueelta. Keräyskampanja otettiin ihmisten keskuudessa myönteisesti vastaan, joten yhdistyksen johto päätti jatkaa keräystoimintaa. toiminta-alueella vuosina suoritetut varainkeräykset tuottivat yhteensä ,00 euroa, joka merkitsi toiminnan jatkuvuuden ja kehittämisen kannalta ratkaisevaa taloudellista perustaa. Rahastot tukevat tutkimusta Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusvaroilla aloitti toimintansa vuonna 1969 Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahasto. Se oli ensimmäinen yhteyteen perustettu rahasto luvun alussa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen piirissä toimivat rahastot päätettiin siirtää Moikoisten Syöväntutkimussäätiön yhteyteen. Rahastojen siirto hyväksyttiin toimintavuoden 1993 aikana. Moikoisten Syöväntutkimussäätiön rahastojen yhteinen pääoma vuoden 2010 lopussa oli 2,7 miljoonaa euroa. Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. perustettiin vuonna 1989 tukemaan taloudellisesti Varsinais-Suomessa tehtävää syöpätautien tieteellistä tutkimustyötä. Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. ja sen yhteydessä toimivat rahastot ovat jakaneet vuosien aikana väitöskirja-, tutkimus- tai matka-apurahoja viidelle sadalle tutkijalle tai tutkimusryhmälle lähes 1,4 miljoonaa euroa. Joukkotarkastuksella naisten yleisimpien syöpien varhaistoteamiseen Rintasyöpä on naisten yleisin syöpämuoto. Rintasyöpää ei voida ennalta ehkäistä mutta se on hoidettavissa, jos se havaitaan riittävän ajoissa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. ja Turun kaupunki käynnistivät tammikuussa vuotiaille naisille tarkoitetun rintasyövän joukkotarkastuksen. Koko maassa seulonta aloitettiin vuonna Tutkimus liitettiin jo 20 vuotta toteutettuun kohdunkaulan syövän joukkotarkastukseen, joka juuri Turussa oli pitkäaikaisin ja laajin samalla paikkakunnalla suoritettu syövän seulontatutkimus. Tutkimukseen kutsuttiin vuosittain noin 6000 naista. Toimina laajeni niin, että vuonna 1986 mammografiaseulontoja tehtiin yli naiselle 11 kunnassa ja vähitellen mukaan tuli Lounais-Suomessa yli 40 kuntaa. Kymmenen vuotta seulontatutkimusten aloittamisesta eli vuonna 1987 aloitettiin Turussa maamme laajin mammografiaseulonta. Turun kaupunki ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. käynnistivät laajan mammografiaseurantaohjelman, joka kohdistui vuosina kaikkiin vuotiaisiin naisiin käsittäen yhteensä tarkastuksiin kutsuttavaa naista. Mammografiaseulontatutkimukset olivat maksuttomia ja tällä oli huomattava vaikutus osallistumisprosenttiin, joka nousi lähelle 90 prosenttia. puheenjohtajan, kauppaneuvos Risto Korpelan tervehdys Yhteiskunta ei kuitenkaan edelleenkään ole niin valmis, ettei vapaaehtoista syöväntorjuntatyötä tarvittaisi. Päinvastoin kehitys on kulkenut siihen suuntaan, että vapaaehtoistyön merkitys kasvaa yhä tulevaisuudessa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä on pitkä ja voimallinen vapaaehtoisen syöväntorjuntatyön perinne. Siitä kiitän kaikkia osallisia ja toivon, että se elää vielä vuosien ja vuosikymmenienkin päästä. Ihmisestä tässä kaikessa on kuitenkin kysymys, ja ihmisten into ja panos ratkaisevat kehityksen suunnan. Men samhället är ännu inte så redo att frivilliga insatser för att bekämpa cancern inte behövs. Tvärtom har utvecklingen gått mot det hållet att frivilligarbete får en större betydelse i framtiden. Sydvästra Finlands Cancerförening har en lång och stark tradition av frivillig cancerbekämpning. Det har vi alla delaktiga att tacka för och jag hoppas att frivilligverksamheten lever vidare i åratal framöver. Allt detta handlar ju om människan, och människors entusiasm och insatser är det som styr vilken riktning utvecklingen tar. Hälsning från kommerseråd Risto Korpela, ordförande för Sydvästra Finlands Cancerförening Meri-Karina vuosisadan hanke Vuodesta 1984 lähtien Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä oli suunniteltu uuden toimintakeskuksen rakentamista palvelemaan lähinnä syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä sekä lapsisyöpäpotilasperheiden sopeutumisvalmennus-, kuntoutus-, ja virkistystoimintaa. Turun kaupunginvaltuusto päätti vuokrata Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle Hirvensalon kaupunginosasta Moikoisten Yksinäistalon tilasta 2,5 hehtaarin suuruisen alueen syöpäpotilaiden toiminta- ja palvelukeskuksen rakentamista varten. Sopimuksen mukaan vuokrakausi alkoi ja jatkuu saakka. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. lähti toteuttamaan hanketta sillä edellytyksellä, että Raha-automaattiyhdistys tukee sitä merkittävästi. Rakentamisen peruspääoman muodostivat yhdistyksen toimialueen koululaiset, jotka olivat vuosina keränneet hanketta varten lähes 1,5 miljoona markkaa ja vuoden 1986 Kaikki syöpää torjumaan -keräyksen tuotto oli niinikään päätetty ohjata Meri-Karinan rakentamiseen. Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus valmistui syyskesällä 1990 ja vihkiäistilaisuus järjestettiin Hankkeen suojelija, rouva Tellervo Koivisto totesi puheessaan, että yhteiskunta ei ole koskaan niin valmis, ettei vapaaehtoista syöväntorjuntatyötä tarvittaisi. Tulevaisuudessa on täysin varmaa, että vapaaehtoinen työ ei ole ainoastaan taloudellisten aukkojen paikkaamiseen, vaan laajalle ulottuvaa terveyskasvatus-, tiedotus- ja muuta toimintaa Samanaikaisesti 40 potilaspaikkaa käsittävän syöpäpotilaiden toimintaja palvelukeskuksen kanssa yhdistys rakennutti 20 palveluvuokra-asuntoa aivan toimintakeskuksen välittömään läheisyyteen. Ennen kuin toiminta- ja palvelukeskus sekä palveluvuokraasunnot olivat valmiit, oli rahaa tarvittu 27 miljoonaa markkaa. Saattohoitokoti Turkuun Saattohoitokotihanke sai ratkaisevan sysäyksen maaherra Pirkko Työläjärven virkahuoneessa syksyllä Tällöin Kokoomuksen Naisten Sosiaaliyhdistys r.y.:n Tuki lahjoitti Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle markkaa käytettäväksi saattohoitokotihankkeen edistämiseksi. Tämän jälkeen saattohoitokotihanke eteni ripeästi. Vuoden 1990 maaliskuun alkuun mennessä oli säätiön peruspääoma, markkaa jo kerätty kokoon. Turun kaupunginvaltuusto päätti tontin vuokraamisesta Lounais-Suomen Saattohoitosäätiölle asti. 20-paikkaisen saattohoitokodin rakennuskustannukset olivat 10 miljoonaa markkaa, joista huomattava osuus kerättiin mm. myymällä 500 markan hintaisia nimikkotiiliä. Raha-automaattiyhdistyksen avustus oli kuusi miljoonaa markkaa. Rouva Tellervo Koivisto vihki saattohoitokodin Karinakodiksi. Palveluasunnot II Samanaikaisesti Karinakodin kanssa eli kesäkuussa 1994 valmistui Meri- Karinaan palveluasuntojen toinen vaihe. Tämä käsitti kymmenen yksiötä, kuusi kaksiota ja neljä kolmen huoneen asuntoa. Valmistuneiden asuntojen pinta-ala oli 1026 m 2 ja kustannukset noin kahdeksan miljoonaa markkaa. Meri-Karinan toisen vaiheen laajennus Meri-Karinan toimintakeskuksen IIvaiheen laajennus valmistui huhtikuussa Saman vuoden heinäkuussa valmistui 20-paikkainen toipilasyksikkö. Rouva Tellervo Koivisto vihki käyttöön Meri-Karinan toimintakeskuksen II-vaiheen laajennuksen ja toipilasyksikön. Valmistuneiden toimitilojen pinta-ala oli noin 1400 m2 ja kustannukset 17,5 miljoonaa markkaa. Raha-automaattiyhdistys avusti valmistuvia tiloja 5,5 miljoonalla markalla. Meri-Karinan kokonaiskustannukset olivat vuoden 1997 loppuun mennessä 62,5 miljoonaa markkaa. Meri- Karinan eri hankkeista saamien lahjoitus- ja keräysvarojen osuus oli 28,5 miljoonaa markkaa. Näin merkittävä taloudellinen tuki osoittaa, miten tärkeäksi kansalaiset kokevat syöväntorjuntatyön. Tehostetun palvelun koti Karinaranta hallituksen valmisteluvaliokunta päätti kokouksessaan esittää hallitukselle tehostetun palvelunkodin rakentamista, joka käsittää 14 asuntoa, pinta-alaltaan 39,5-51 m2. Rakennuksessa on lisäksi palvelutiloja kuten terveydenhoitohuone, ruokasali, kirjasto, askarteluhuone, saunatilat ja pesula. Rakennus valmistui Meri- Karinan välittömään läheisyyteen vuoden 2000 kesäkuussa ja rouva Tellervo Koivisto vihki sen käyttöön antaen sille nimen Karinaranta. Asuntojen yhteinen pinta-ala on 562 m 2 ja palvelutilojen 239 m 2. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 12,3 miljoonaa markkaa, josta Raha-automaattiyhdistyksen osuus oli 3,1 miljoonaa markkaa. Loppuosa rahoitettiin omilla varoilla. Palveluasuntoja Saloon Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. ei tyytynyt rakentamaan vain Hirvensaloon vaan suuntasi katseensa saloon. Yhdistyksen hallitus päätti keväällä 1999 ryhtyä syöpäjärjestökentässä ainutlaatuiseen hankkeeseen: kerhohuoneiston ja kahdentoista asunnon käsittävän palveluvuokratalon rakentamiseen Salon kaupunkiin. Hankkeen kokonaispinta-alaksi muodostui 612 m2. Kahdentoista asuinhuoneiston pinta-alat vaihtelivat 35 m2:sta 41 m2:iin. Asuntohallitus myönsi hankkeelle 2,5 miljoonan markan lainan ja Raha-automaattiyhdistys 1,0 miljoonaan markan avustuksen raha-automaattivaroista. Syöpäpotilaiden kotisaattohoitotoiminta maksulliseksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. käynnisti Turussa saattohoitovaiheen syöpäpotilaiden kotisairaanhoitotoiminnan vuoden 1984 lopulla. Toiminta on kunnallista valvottua kotisairaanhoitoa tukevaa. Sen tarkoituksena on mahdollistaa saattohoitopotilaan kotihoito silloin, kun potilas ja omaiset sitä haluavat. EU-lainsäädännön mukaan Turun kaupunki on vuoden 2011 alusta lukien kilpailuttanut palliatiivisen- ja saattohoitovaiheen potilaille tarkoitetun palvelun. Raha-automaattiyhdistyksen taloudellinen tuki harjoittamalle toiminnalle päättyi vuoden 2009 lopussa. Lainsäädännön mukaan Raha-automaattiyhdistyksen tuen saamisen edellytyksenä on se, että järjestön toiminta ei aiheuta vähäistä suurempaa haittaa kilpailulle. Vuoden 2011 alusta lukien Turun kaupunki on perinyt kotisaattohoidon palveluista maksut voimassaolevan kotihoidon maksutaulukon mukaan. kotisaattohoitotoiminnan piirissä olleet syöpäpotilaat saivat yhdistyksen tuottamat kotisaattohoidon palvelut maksuttomasti. Meri-Karinasta palvelukampus Meri-Karinan alueella on ollut vielä rakennusoikeutta käyttämättä lähes 2000 m 2 ja aluetta tullaan kehittämään ns. palvelukampuksen suuntaan. Alueelle rakennetaan vuosina uutta palveluasuntoa sekä saneerataan Palveluasunnot I ja II sekä toiminta- ja palvelukeskuksen majoitushuoneet. Lisäksi keittiö ja ruokasali ovat käyneet läpi perusteellisen uudistuksen. Alueelle syntyvien uusien palveluasuntojen rakentamiseen on saatu investointiavustusta 2,1 miljoonaa euroa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA). Uudisrakennuksen ja peruskorjauksen karkeaksi hankinta-arvioksi on arvioitu 7,5 miljoonaa euroa. Neuvontapalvelujen kehittäminen Syöpäsairaudet tulevat lisääntymään seuraavina vuosikymmeninä mitattuna uusien syöpätapausten määrällä. Syöpärekisterin tietojen ja tutkimusten avulla on kuitenkin mahdollista luotettavasti arvioida, että syöpätapausten määrä lisääntyy kolmannekselle vuodesta 2000 vuoteen 2015 mennessä. Uusien arvioiden mukaan vuonna 2015 todetaan sekä miehillä että naisilla runsaat syöpää. Edellä mainittujen muutosten seurauksena niiden ihmisten määrä, joilla joko on ollut syöpä tai jotka parhaillaan sairastavat syöpää, tulee lisääntymään nopeasti. Noin joka kolmas suomalainen sairastuu elämänsä aikana syöpään. Tämä tulee olemaan merkittävä haaste myös tulevalle toiminnalle. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. juhlii tänä vuonna kuudettakymmenettä toimintavuottaan Yhdistyksen perustehtävä on pysynyt hyvin voimassa ja yhdistyksen lähes :een noussut jäsenistö uskoo vakaasti kolmanteen sektoriin, kumppanuuteen ja vapaaehtoistoimintaan. toiminnassa on viime vuosikymmenellä tapahtunut huomattavia muutoksia: poliklinikka- ja joukkotarkastustoiminnasta on luovuttu, kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssitoimintaa on merkittävästi tehostettu ja yhteistyötä Turun Ammattikorkeakoulun kanssa lisätty. Lisäksi on huomioitava merkittävä rakennustoiminta ensisijaisesti Meri-Karinan alueella. Rakennus- ja palvelutoiminnan tehostamisen kautta syöpäyhdistys pyrkii yhä tehokkaammin vastaamaan jäsenistön palvelutarpeisiin.

5 N:o 2 Merkittävä alueellinen syöväntutkimustyön tukija Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. 20 vuotta Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. kokoontui juhlistamaan 20-vuotista taivaltaan Meri-Karinaan 6. päivänä toukokuuta. Ohjelmassa oli muun muassa kolmivuotisen tutkimusapurahan myöntäminen ja säätiötä koskevan historiikin julkistaminen. Moikoisten Syöväntutkimussäätiön juhla aloitettiin Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelista, jossa kuultiin oopperalaulaja Seppo Ruohosen ja konserttipianisti Jouni Someron upeita yhteisesityksiä. Ohjelmassa oli niin virsiä kuin tunnettuja oopperasävellyksiäkin Ṫilaisuus jatkui illalla Meri- Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen juhlatiloissa Turun Hirvensalon Kaistarniemessä. Siellä Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. julkisti uuden kolmivuotisen apurahan saajan nimen. Apuraha myönnettiin nyt toista kertaa säätiön historiassa. Ensimmäisen apurahan vuosiksi sai LT Pia Vihinen, ja vuosiksi apuraha myönnettiin LT Minna Koskenvuolle. Lastenlääkäri Koskenvuo on erikoistunut leukemialasten tutkimukseen. Apurahakaudellaan 2012 alkaen hän analysoi leukemialasten ja luuydinsiirron läpikäyneiden lasten sairastavuutta. Tämä on suuri kunnianosoitus koko tutkimusryhmällemme, joka edustaa laajaa yhteistyötä eri keskusten, laboratorioiden, kliinisen työn ja perustutkimuksen välillä. Apuraha edistää tutkimustyön jatkuvuutta ja projektien läpiviemistä, Koskenvuo kertoi kiitospuheessaan. Isäni ja äitini olisivat tästä tunnustuksesta erittäin kiitollisia, KTT h.c. Matti Koivurinta liikuttui Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahastolle myönnetystä kunniakirjasta. Hallituksen puheenjohtaja Mikko Ketonen onnitteli Minna Koskenvuota apurahan saamisesta. Koskenvuo aloittaa työnsä Turussa vuoden 2012 alussa. Koskenvuon tutkimuksen keskiössä ovat hoidon jälkeisen immuniteetin palautuminen, alttius virusinfektioille sekä hyytymis- ja vuotoriskit. Tutkimustyöllä on suuri merkitys taistelussa syöpätauteja vastaan. Tuon oman korteni kekoon. Historia kansien väliin Juhlassa esiteltiin Aleksi Rajamäen kirjoittama historiikki Moikoisten Syöväntutkimussäätiöstä. Projekti venyi liki sataan sivuun suunnitellusta parista kymmenestä. Historiikin laajuus kertoo paljon säätiön toiminnan monipuolisuudesta. Asiakirjojen tutkiminen oli intensiivinen ja mielenkiintoinen projekti, Rajamäki pohti pitämässään puheessa. Tilaisuudessa kuultiin myös säätiön entisen puheenjohtajan KTT h.c. Matti Koivurinnan kuvaus syöväntorjuntahistoriasta Varsinais-Suomen alueella. Se osoitti, että Turun seudulla on kiinnitetty syöväntorjuntaan poikkeuksellisen paljon huomiota. Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle kävi suuri onni vuonna 1977, kun se sai toimitusjohtajakseen Kari Ojalan. Ojala oli aloiterikas, asiaansa uskova ja osasi pistää yhdistyksen talousasiat kuntoon. Potilastoiminta on tällä hetkellä erittäin hyvällä tolalla toiminta-alueellamme. Siitä saamme suureksi osaksi kiittää vapaaehtoista syöväntorjuntatyötä. Se aloitettiin Suomessa jo 75 vuotta sitten eli 1936, jolloin kerättiin rahaa nimenomaan syöpäpotilaiden hyväksi, Koivurinta muistutti. Illan päätteeksi jaettiin kaksi merkittävää huomionosoitusta. Kauppaneuvos Risto Korpela luovutti kunniakirjat vuorineuvos Irja Ketosen muistorahastolle sekä Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahastolle. Rahastot ovat tehneet pitkäaikaista syöpätautien tieteellisen tutkimuksen tukemistyötä Lounais-Suomen alueella. 1,7 miljoonaa euroa syöpätutkimuksen tukemiseen Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. perustettiin vuonna 1989 rahoittamaan Varsinais- Suomessa tehtävää syöpätautien tieteellistä tutkimustyötä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. ja Matti Koivurinnan säätiö r.s. perustivat keväällä 1989 Moikoisten Syöväntutkimussäätiö -nimisen säätiön. Säädekirja allekirjoitettiin Säätiö ja siihen sidotut rahastot ovat tehneet pitkäjänteistä työtä alueen syöpätutkimuksen saralla. Vuosien aikana säätiö on toiminut yhteistyössä muun muassa Lounaissuomalaisten Syöpäjärjestöjen, Turun yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, Kansanterveyslaitoksen ja eri kaupunkien yliopistollisten keskussairaaloiden kanssa. Säätiö perustamisen yhtenä perusteena oli Turussa toimivan yliopiston tutkimustyön tukeminen, vuoden 2009 loppuun säätiön hallituksen pitkäaikaisena puheenjohtajana toiminut Matti Koivurinta kertoo Ṁoikoisten Syöväntutkimussäätiön vuonna 1990 vahvistettujen sääntöjen mukaan säätiö rahoittaa syöpätautien tieteellistä tutkimustyötä sekä tutkimushankkeita, joissa selvitetään syöpäpotilaiden ja heidän perheidensä psykososiaalisia ja taloudellisia ongelmia. Säätiö jakaa apurahoja sekä tukee taloudellisesti Meri- Karinan toiminta- ja palvelukeskusta. Minulla on ollut ilo olla mukana jo pitkään Moikoisten Syöväntutkimussäätiön toiminnassa. Mielestäni on ollut hyvin merkittävä ja kauaskantoinen päätös perustaa Lounais-Suomen alueelle oma syöpätautien tieteellistä tutkimustyötä tukeva säätiö, säätiön hallituksen puheenjohtaja Mikko Ketonen painottaa. Avustusta viidellesadalle taholle Selkeiden tavoitteidensa myötä säätiön toiminta on ollut tuloksellista. Säätiö ja sen yhteydessä toimineet 33 rahastoa ovat jakaneet vuosina väitöskirja-, tutkimus- tai matka-apurahoja viidellesadalle tutkijalle tai tutkimusryhmälle yhteensä lähes 1,4 miljoonaa euroa. Kun siihen lisätään muut säätiön myöntämät avustukset ja tuet, kahdenkymmenen vuoden aikana myönnettyjen avustusten yhteissumma nousee lähes 1,7 miljoonaan euroon. Maakunnallisena toimijana Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. on joustava organisaatio. Se voi ohjata apurahoja huippuyksiköille, joiden tutkimustoiminnan tulokset hyödyttävät koko suomalaista syöpätutkimusta, Ketonen kertoo. Moikoisten Syöväntutkimussäätiön vuosittain jakamasta rahasta noin puolet on maksettu tutkimusapurahoina. Säätiön ensimmäiset rahastot olivat vuorineuvos Irja Ketosen muistorahasto, talousneuvos Lempi Koivurinnan ja kauppaneuvos Armas Koivurinnan lahjoitusrahasto sekä Lounais- Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto. Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. tukee syöpää sairastavia myös psyykkisesti ja sosiaalisesti. Säätiö on tarjonnut syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen ajankohtaista syöpään liittyvää tietoa. Säätiö on 20-vuotisen toimintansa aikana järjestänyt useita luentotilaisuuksia sekä harjoittanut monipuolista koulutus- ja julkaisutoimintaa. Teksti: Aleksi Rajamäki ja Joel Kanerva Kuvat: Joel Kanerva TUE MAAKUNNALLISTA SYÖVÄNTUTKIMUSTOIMINTAA LAHJOITUKSELLA MOIKOISTEN SYÖVÄNTUTKIMUSSÄÄTIÖ r.s. Turun Seudun Op TUE MAAKUNNALLISTA SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ LAHJOITUKSELLA LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS r.y. Turun Seudun Op

6 N:o Syöpäpotilas kaipaa enemmän tietoa ja oireiden ymmärtämistä Syöpäpotilaat tarvitsevat ja haluavat lisää tietoa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa diagnoosin jälkeen. Näin ei valitettavasti läheskään aina tapahdu. Potilas hämmentyy ja joutuu epävarmuuden tilaan, mitä tästä eteenpäin. Mitä minulle tapahtuu? Miten sairaus tästä etenee? Milloin pääsen hoitoon? Minna Salakari valmistui sairaanhoitajaksi ja työskenneltyään potilastyössä kahdeksan vuotta, hän ryhtyi suorittamaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa (Master of Healthcare). Sen suoritettuaan hän kiinnostui yliopettaja Raija Nurmisen johtamasta tutkimus- ja kehittämishankkeesta Syöpäpotilaiden hyvä hoitopolku kuntoutuksen tuloksellisuuden arviointi Kyseessä on Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen ja Turun ammattikorkeakoulun TKI-projektin yhteishanke. Hankkeessa selvitetään sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen keinoin useissa eri osatutkimuksissa syöpäkuntoutujien tilannetta ja elämänhallintaa sairauden eri vaiheissa. Tulokset julkaistaan myöhemmin tänä vuonna. Kiinnostuin tutkimuksesta ja haluan tarkemmin selvittää syöpäpotilaan elämänlaatua, tiedonsaannin ja hyvän hoitopolun merkitystä osana tämän elämänhallintaa. Tutkimus on käynnistymässä ja tarkoitus on saada osatutkimukset tehdyksi vuoteen 2015 mennessä, jolloin ne voitaisiin julkaista kansanterveystieteen väitöskirjana Turun yliopistossa, kertoo Minna Salakari. Tutkimustyöhön tulee kuitenkin pieni tauko, sillä Minna Salakarilla on edessään äitiysloma. Salakarin mukaan hän keskittyy rinta- ja eturauhassyöpäpotilaisiin. Kumpaankin syöpään sairastuu vuosittain runsaat suomalaista. Jotain mielenkiintoisia havaintoja on jo yhteishankkeen pohjalta nähtävissä. Ei ole yllättävää, että syöpäpotilaat kokevat usein oireiden vähättelyä ennen kuin pääsevät jatkotutkimuksiin. Sen jälkeen kun diagnoosi on tehty, he kaipaavat enemmän tietoa ja ennen kaikkea keskustelumahdollisuutta asiantuntijan kanssa. Mielenkiintoista on se, että pienissä terveyskeskuksissa asiat sujuvat nopeammin kuin suurissa. Salakarin mukaan myös syöpädiagnoosista tiedottamisessa on paljon puutteita. Tieto sairaudesta pitäisi antaa vastaanotolla, mutta aivan liian usein potilaat kertovat saaneensa tiedon puhelimitse. Moni muistaa tarkalleen minkä kaupan kahvihyllykön tai lihatiskin edessä hän oli, kun puhelin soi. Tutkimuksella kohti parempaa elämänlaatua Minna Salakaria kiinnostaa tarkemmin selvittää mitä tietoa ja missä vaiheessa syöpäpotilaat tarvitsevat ja saavat sekä keneltä. On tärkeää selvittää, onko tietoa ajan tasalla ja oikea-aikaista. Lisäksi tutkimuskohteena on se, miten tämä kaikki vaikuttaa elämänhallintaan koko syövänhoitoprosessin aikana. Tätä on tutkittu vielä yllättävän vähän. Elämänlaadulla tarkoitetaan sitä, millaiseksi ihminen elämänsä kokee. Tässä on suuri yksilöllisiä vaihteluita. Lähes kaikilla syöpäpotilailla kuitenkin hoitojen haittavaikutukset ja pelko heikentävät elämänlaatua ainakin jossain vaiheessa. Tietoa elämänlaadun kokemuksesta voidaan käyttää hoitojen suunnitteluun ja parantamiseen. Parhaimmillaan syöpäpotilaiden hoitopolku parantaa heidän elämänlaatuaan, mutta tuottaa etuja myös yhteiskunnalle. Hyvä hoitopolku, tiedonsaanti ja elämänlaadun parantaminen voivat johtaa kustannustehokkuuden paranemiseen. Se voi vähentää myös liitännäissairauksiin sairastumista. Tutkimustulos toivottavasti parantaa tulevaisuudessa myös potilasohjausta ja neuvonnan laatua sekä kuntoutustoimintaa kaikissa syöpäpotilaita hoitavissa sairaaloissa ja terveydenhuollon yksiköissä. Nyt erot valtakunnan eri puolilla ovat melko suuria, korostaa Minna Salakari. Teksti ja kuva: Timo Moberg Hankesuunnittelijana Turun ammattikorkeakoulussa työskentelevä Minna Salakari aikaa paneutua lähivuosina tarkemmin rinta- ja eturauhasyöpäpotilaiden kokemuksiin tiedonsaannista ja -tarpeesta. Tavoitteena on tulevaisuudessa mahdollisesti luoda parempi hoitopolku sekä potilaalle että terveydenhuollon toimijoille.

7 N:o 2 Uudet hybridilaitteet edistävät syövän diagnosointia Hybridi yhdistää PET- ja magneettikuvauksen edut Turun PET-keskus on tehnyt maailmanlaajuisesti harvinaisen laitehankinnan. Uuden syövänkuvantamisteknologian ennustetaan erottavan etenkin pehmytkudokset paremmin. Syöpäkasvaimista saatavan tiedon ennustetaan kasvavan, kun uusi hybridilaite otetaan käyttöön Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun yliopistollisen keskussairaalan yhteisessä tutkimuskeskuksessa tämän vuoden lopulla. Kuvantamismenetelmää on kehitetty Saksassa 15 vuoden ajan, ja se on nyt tulossa laajempaan käyttöön. Uutta menetelmää hyödyntävät laitteet yhdistävät PET- ja magneettikuvauksen. Etu aiempaan nähden on potilaaseen kohdistuva pienempi säteilyannos ja pehmytkudoksen parempi erottelukyky. Hybridilaitteen ennustetaan saavuttavan edistysaskelia ennen kaikkea rinta- ja eturauhassyöpien havainnoinnissa. Myös pään ja kaulan seudun syöpien kuvantamisessa hybridilaite on ollut lupaava. Lisäksi PET-MRI-laitteen uskotaan saavan aiempaa tarkempaa tietoa kasvaimen luonteesta ja sen leviämisestä. - Laite on kuitenkin uusi ja siitä on vähän kokemusta. Emme voi tarkasti tietää, mitkä potilasryhmät siitä hyötyvät eniten, PET-keskuksen professori Heikki Minn muistuttaa. Minnin mukaan uutta laitetta pyritään testaamaan eri syöpäryhmien kuvantamisessa. Potilaskäytössä laitetta pääsevät käyttämään etenkin ne ryhmät, jotka hyötyvät siitä eniten. - PET-keskuksessa tunnemme hyvin PET-kuvauksen, mutta magneettikuvauksen suhteen meillä riittää vielä paljon opiskeltavaa. Magneettikuvaus on monimutkainen menetelmä, joten uuden laitteen hyödyn optimointi voi viedä tovin, Minn painottaa. Professorit Heikki Minn (vas.), Bernd Pichler (kesk.) ja Juhani Knuuti (oik.) esittelivät kuvantamismenetelmää lehdistötilaisuudessa toukokuussa Kallis laite säästää rahaa pitkällä aikavälillä Uuden laitteen ennustetaan parantavan syöpäpotilaiden elämänlaatua. Kun kasvaimen sijainti tunnetaan yhä paremmin, se voidaan leikata aiempaa tarkemmin. Esimerkiksi eturauhasesta voidaan leikata vain osa, eikä koko eturauhasta tarvitse poistaa. - Kun syövän sijainti tunnetaan paremmin, epätarkkojen toimenpiteiden määrä vähenee. Syöpähoito on kallista, joten lyhyempi hoitoketju säästää huomattavia summia pitkällä aikavälillä, Minn kertoo. Yksi selkeä etu laitteella on myös sen pienempi säteilyannos. Tämä mahdollistaa etenkin laajan käytön lapsipotilailla. - PET-kuvausten säteilyannokset ovat pienentyneet ja niiden käyttö ei ylitä vuosittaista taustasäteilyannosta. Aikuispotilaille ne ovat vaarattomia ja vähäisen säteilyn vuoksi menetelmää voidaan käyttää yhä useammin lapsiin. Hybridikuvauksessa hyödynnettävä magneettikuvaus ei taas sisällä ollenkaan radioaktiivista ainetta. Menetelmän heikkoutena on kuitenkin, ettei se sovellu henkilöille, joilla on metallia kehossaan. Suljetun paikan kammosta kärsineet potilaat puolestaan hyötyvät uudesta laitteesta, sillä Turkuun tilattu kappale on avonaista mallia. Laitteen merkitys selviää käytön myötä Minn uskoo, että uudet PET/ MRI-hybridilaitteet edustavat tärkeää murrosta syövänkuvantamisessa. Vaikka niiden tarkka lisäarvo on vielä kysymysmerkki, kyseessä on harppaus eteenpäin. - Syövänkuvantamiseen olemme käyttäneet PET-laitteita ja PET-tietokonetomografiaa. Aika näyttää, miten uusi menetelmä auttaa syövän diagnosoinnissa. Laitteen käyttöönotossa on vahvasti tutkimuksellinen asetelma, jossa selvitämme menetelmän vahvuuksia ja heikkouksia. Uusia PET/MRI-laitteita tuottaa tällä hetkellä kolme valmistajaa maailmassa Philips, Siemens ja GE. Turun PETkeskuksen hybridilaite on potilaskäytössä laiteasennuksen jälkeen loppuvuonna Teksti ja kuva: Joel Kanerva Täyden palvelun autotalot Raisio ja Turku Automaassa uusi FORD C-MAX -mallisto nyt huippueduin! Viisi- vai seitsemänpaikkainen? Uusi Ford C-MAX mallisto on ainutlaatuinen yhdistelmä ajomukavuutta, monikäyttöisyyttä, tilaa ja innovatiivisia ominaisuuksia. Voimanlähteeksi voit valita huipputehokkaan, mutta vähäpäästöisen EcoBoost-bensiinimoottorin. Ford C-MAX -mallisto alk ,71 (sis. toim.kulut 600 ) Ford C-MAX -mallisto alk ,71 (autoveroton hinta arvioitu autovero CO2-päästöilllä 154 g/km 5.158,71 ). Hinta sisältää toimituskulut 600. Kuvan auto erikoisvarustein. Feel the difference Automaa Raisio Nikkarinkatu 1 Automyynti Huolto/varaosat Automaa Turku Satakunnantie 164 Uudet autot Huollon ajanvaraus Varaosat Automyynti palvelee ma klo 7-20, ti-pe klo 7-18, la klo huolto ma-pe klo 7-18, la klo Puheluhinnat Snt/puhelu Snt/min Kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,21 snt 5,9 snt Kotimaan matkapuhelinverkoista 8,21 snt 16,9 snt Hinnat sis. Alv 23% Bonusta jopa 5 % S-Etukortilla. Uuden auton ostosta kirjautuu 2000 euroa ja vaihtoauton ostosta 1000 euroa bonusostoja.

8 RAY:n Sinikka Mönkäre Hyviä ja rohkeita ideoita tuetaan aina N:o Yhteiskuntamme ei pysty vastaamaan hyvinvointihaasteisiin ilman kansalaisjärjestöjä, sanoo Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre. Hän vakuuttaa, että RAY jatkaa syöpäyhdistysten kaltaisten yhteisöjen tukemista, mutta odottaa niiltä uusia ja rohkeita ideoita. Sinikka Mönkäre, 64, jää vuonna 2012 eläkkeelle, mutta työt häneltä tuskin loppuvat. Mönkäre ounastelee, että hänen tiedoistaan ja taidoistaan saattaisi vielä olla iloa vapaaehtois- ja kansalaisjärjestötyössä. Eikä hän puhu johtajapesteistä, vaan ihmisten auttamisesta heidän arjessaan. Samaa auttamisen tahtoa ja kykyä Mönkäre on tunnistanut ikätovereissaan. Hän sanoo silti, että pitää katsoa pidemmälle turvatakseen seuraavat 60 toimintavuotta. Me suurten ikäluokkien edustajat voimme tehdä osuuteemme kansalaisjärjestöissä, mutta viimeistään meidän jälkeemme järjestöjen pitää saada toimintaansa mukaan nuoria ihmisiä, Mönkäre toteaa. Muuttuvat ajat ja uudet ihmiset vaativat uudenlaisia organisaatiomalleja ja toimintatapoja, Mönkäre huomauttaa. Nuoret eivät ehkä halua istua kokouksissa, vaan heille voi olla luontevaa toimia vaikkapa sosiaalisen median kautta. Sitoutuminen vuosikymmeniksi yhden järjestön vapaehtoiseksi ei ehkä sekään ole enää nuorten juttu, vähän aikaa mukana oleminen voi olla osalle mielekkäämpää. Järjestöjen olisi hyvä luoda mahdollisuuksia ad hoc-osallistumiselle. Tukena rinnalla Sinikka Mönkäre on koulutukseltaan lääkäri ja on toiminut myös sosiaali- ja terveysministerinä. Syöpien määrän kasvuennusteet eivät häntä yllätä. On selvä, että kun väestön elinikä pitenee, syöpätapausten määrä lisääntyy. Onneksi myös hoidot ovat kehittyneet niin, että entistä useampi selviää taudistaan. Mutta kyllä sana syöpä herättää yhä pelkoa, hän aprikoi. Mönkäre uskoo, että syöpäjärjestöjen ja -yhdistysten merkitys sairastuneiden tukemisessa ja neuvonnassa kasvaa. Työhön tulee vaikuttamaan myös se, että uudet hoidot voivat pitää syöpiä kurissa, vaikka eivät niitä ehkä kokonaan paranna. Täten joukossamme elää tulevaisuudessa yhä enemmän lähimmäisiä, jotka sairastavat kroonista syöpää. Sinikka Mönkäre korostaa vertaistuen merkitystä, mutta pitää myös järjestöjen ennaltaehkäisevää työtä korvaamattomana. Se on erittäin vaikuttavaa, ja sen voima kumpuaa siellä arjessa olemisessa, sen asiantuntemuksesta. Kun yksi ihminen kertoo toiselle, että juu kuule pystyin minäkin lopettamaan tupakoinnin ja näin minä sen tein, sillä on vaikutusta. Rikkokaa rajoja Erilaiset järjestöt ja yhdistykset ovat Suomessa itsenäisiä toimijoita. RAY ei voi määrätä niitä, mutta sillä oikeus on linjata avustuspolitiikkansa. RAY avustaa eri järjestöjä vuosittain lähes 300 miljoonalla eurolla. osuus potista on ollut vuosittain noin euroa. Meri-Karinan synnyssä ja rahoittamisessa RAY:n rooli oli ratkaisevan tärkeä. Avustukset ovat tiukassa, mutta yrittää kannattaa. Hyvät, uudet ideat otetaan aina huomioon. Kannustaisin järjestöihmisiä rohkeuteen ja rajojen rikkomiseen, sillä ilman sitä ei synny mitään uutta. Uuden syntymiseksi voidaan ottaa sekin riski, että hanke epäonnistuu! Tehokkuus- ja tuottavuusvaatimukset kohdistuvat kuitenkin myös meihin, ja joudumme jatkuvasti harkitsemaan, missä RAY-avustus olisi vaikuttavimmillaan. Perustehtävämme on suunnata varoja terveyden vahvistamiseen, ongelmien ennaltaehkäisemiseen ja vaikeuksia kohdanneiden ihmisryhmien auttamiseen. RAY tukee kokeiluhankkeita yleensä kolme vuotta, jonka jälkeen niiden pitäisi olla kypsiä itsenäiseen elämään esimerkiksi osana kunnallista terveydenhuoltoa. Sinikka Mönkäre pitää terveenä ilmiötä, jossa samoilla alueilla toimivat järjestöt yhdistävät voimiaan. RAY jopa kannustaa tähän siten, ettei yhdistyminen automaattisesti leikkaa uuden toimijan avustuksia. RAY ei häviä Kun Suomeen sorvattiin nykyistä hallitusohjelmaa, vilahti valmisteluissa ajatus kolmen Toimitusjohtaja Sinikka Mönkäreen mukaan muuttuvat ajat ja uudet ihmiset vaativat uudenlaisia organisaatiomalleja ja toimintatapoja. suomalaisen rahapeliyhtiön, RAY:n, Veikkauksen ja FinnToton, yhdistämisestä. Mönkäre oli silloin ja on yhä sitä mieltä, että yhdistämisaatos oli outo. Meillä on juuri uudistettu arpajaislaki, jolla on pidetty huolta muun muassa kuluttajasuojasta ja siitä, että suomalaisten peliyhtiöiden pelit eivät kilpaile keskenään. Lainsäädäntö on meillä siis kunnossa. Lisäksi EU on lähettänyt lausuntokierrokselle niin sanotun vihreän kirjan, jolla ollaan muotoilemassa eurooppalaista pelialan säännöstöä. Se on mielestämme menossa aivan oikeaan suuntaan eikä suomalainen ajattelutapa ole ristiriidassa sen kanssa. RAY on 70 toimintavuodellaan hieman Lounais-Suomen Syöpäyhdistystä vanhempi. RAY on suomalainen, sosiaalinen innovaatio rahapeleissä ja se kestää hyvin EU-tarkastelun, Mönkäre kehuu. Teksti:Liisa Koivula Kuva: RAY-arkisto Täyden palvelun autotalot Raisio ja Turku Ajattelee sinua. Liikennemerkkien tunnistus. Ajattelee muita. Automaattiset kaukovalot. Ajattelee itseään. Aktiivinen pysäköintiavustin. Ajattelee puolestasi, jotta voit nauttia ajamisesta. TÄYSIN UUSI FORD FOCUS. Käynnistä enemmän kuin autosi. Alkaen ,36 (sis.toim.kulut 600 ) Täysin uusi Ford Focus -mallisto alk ,36 (autoveroton hinta arvioitu autovero CO 2 -päästöillä 136 g/km 4.344,36 ). Hinta sisältää toimituskulut 600. Kuvan auto erikoisvarustein. Feel the difference Automaa Raisio Nikkarinkatu 1 Automyynti Huolto/varaosat Automaa Turku Satakunnantie 164 Uudet autot Huollon ajanvaraus Varaosat Automyynti palvelee ma klo 7-20, ti-pe klo 7-18, la klo huolto ma-pe klo 7-18, la klo Puheluhinnat Snt/puhelu Snt/min Kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,21 snt 5,9 snt Kotimaan matkapuhelinverkoista 8,21 snt 16,9 snt Hinnat sis. Alv 23% Bonusta jopa 5 % S-Etukortilla. Uuden auton ostosta kirjautuu 2000 euroa ja vaihtoauton ostosta 1000 euroa bonusostoja.

9 N:o 2 Turun seudun parhaaksi Turun Seudun Osuuspankki tukee monin eri tavoin toimialueensa kehitystä sekä alueen asukkaiden hyvinvointia. Yhteistyössä paikallisten ihmisten, yritysten ja yhteisöjen kanssa rakennamme Turun seudusta entistäkin parempaa paikkaa asua ja yrittää. Kannamme yhteiskuntavastuuta Turun seudulla osallistumalla merkittävästi mm. paikallisen koulutuksen, tutkimuksen, kulttuurin, liikunnan ja urheilun sekä järjestötoiminnan tukemiseen. Toimimme monipuolisena yhteistyötahona ja luotettavana paikallisena kumppanina kaikissa toimialueemme kunnissa: Turussa, Kaarinassa, Liedossa, Länsi-Turunmaalla, Naantalissa, Raisiossa, Ruskolla ja Vehmaalla. Turun Seudun Osuuspankki onnittelee pitkäaikaista yhteistyökumppaniaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistystä 60-vuotisjuhlavuonna ja toivottaa menestyksekästä jatkoa yhdistyksen tärkeälle työlle! Yhdessä hyvä tulee.

10 N:o Ompelukerhon sukat ja lapaset lämmittäneet jo 50 vuotta Puikot kilisevät iloa ihmisiin ja killinkejä kassaan Elokuinen päivä on lämmin ja kesäinen, mutta turkulainen Leila Lindström neuloo täyttä päätä lapasia. Lindström ja muut Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen 50-vuotiaan ompelukerhon naiset tietävät, että joulumyyjäisten aika on käsillä tuossa tuokiossa. Leila Lindströmin näppärissä käsissä valmistuu parhaillaan ruskea lapaspari, Palmikkokuvioiset tumput päätynevät aikanaan lämmittämään jonkun kolme- tai nelivuotiaan kätösiä. Punaiset aikuiseen jalkaa sopivat sukat kavereineen ovat enää viimeistelyä vailla. Hyvissä ajoin alkavilla jouluvalmisteluilla on pitkät perinteet, ompelukerhon myyjäiset ovat kuuluneet Turun joulunalusmenoihin jo kunniakkaat puoli vuosisataa. Leila Lindström on touhunnut syöpäyhdistyksessä vuotta. - Olen mukana myös SPR:n vapaaehtoistyössä. Nimikkovanhukseni kuului myös syöpäyhdistykseen. Hän houkutteli minutkin mukaan. Yritin kyllä vastustella. Pelkäsin etten jaksaisi enempiä vapaa-ajan rientoja. Kävin ansiotyössä sekä hoidin kotia ja pieniä kaksostyttöjämme, Lindström kertoo. Mutta suostuttelija oli sitkeä. Ei aikaakaan, kun Lindström jo löysi itsensä ompelukerhon vetäjän paikalta. Tehtävä vain luisui laudalta ilman juhlallisia äänestyksiä. - Ompelukerho ei ole mikään virallinen poppoo, firma huolehtii asioistamme, keräämiämme rahoja myöten, Lindström selvittää. Leila Lindströmin kodissa viihtyisyyttä tuovat rakkaat käsityöt. Tungosta ei ole Virallista tai ei, ompelukerhon kaikki tiedot on kirjattu jämptisti lihavaan mappiin. Jäseniä on tällä haavaa kirjoissa ja kansissa tasan kymmenen. Nuorimmat ovat seitsemänkymppisiä, eikä uusia tulokkaita ole ainakaan tungokseksi asti. - Ihmisiä ei taida enää tämmöinen kiinnostaa. Aina vain pitäisi olla hauskaa, Lindström pohtii ja huomauttaa samaan hengenvetoon, että ompelukerhossa vasta hauskaa on. Hän tunnustaa tosin välillä aikoneensa luopua leikistä. Ikää on kertynyt 80 ja rapiat, diabeteksen vammauttama aviomies tarvitsee paljon apua. Ja jossain välissä pitäisi ehtiä loihtia omillekin lapsenlapsille ja lapsenlapsenlapsille lämmintä talveksi. Lopettamisajatukset haihtuvat aina, kun kerho kahden viikon välein kokoontuu. - Jonkinmoinen kerä jokaisella on mukana, mutta puikkoja enemmän kalkattavat kielet, Lindström nauraa. Kerhossa kerrotaan kuulumiset, nauretaan, juodaan kahvit ja kinutaan leipomisvuorolaiselta reseptejä. Muotinäytös, konsertti Viisikymppisen tahti on vuosien saatossa hidastunut. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n ompelukerho kokouksessaan vuonna Kolmas oikealta rouva Elfrida Lithén, joka antoi alueellisesti merkittävän panoksen syöväntorjuntatyön hyväksi. - Ne ne olivat hyviä myyjäisiä, Lindström huikaisee muistellessaan Itäisen Pitkänkadun Karinan aikoja. Nyttemmin myyjäiset ovat muuttaneet väljemmille vesille Turku-halliin, missä kättentöitä on myymässä monia järjestöjä. - Silloin ennen pidettiin oikein muotinäytöskin, Lindström jatkaa muisteluaan Ja onpa kerho kunnostautunut myös muun muassa konsertin järjestäjänä. Tasavuosien kunniaksi on ojennettu firman juhlissa shekki jollekulle lupaavalle tutkijalle. - Tuntuu hyvältä, kun voi antaa rahaa hyvään tarkoitukseen, Lindström sanoo. Käsityö arvossaan Jotta shekkejä olisi varaa luovuttaa vastakin, sukkien ja lapasten, villamyssyjen ja kaulaliinojen olisi mentävä kaupaksi myyjäiskansalle. Mutta tälläkin saralla on kilpailua, nuukailusta puhumattakaan. - Moni vääntelee ja kääntelee sukkaparia ja lupaa palata myöhemmin aisaan. Ei kuitenkaan raatsi ostaa, vaikka sukkien materiaali jo on lahjoitustavaraa, teemme kaiken omista langoista, Lindström kertoo. - Mutta koskaanhan ei voi ennalta tietää, millaiset markkinat on luvassa. Valonpilkahduksiakin on näkyvissä. Käsityön arvo jatkaa nousuaan. Nuoretkin naiset pitävät ompeluseuroja. Internet pursuaa neuleblogeja. Pojatkin ovat innostuneet virkkamaan pipoja. Mutta kyllä miehenalut kautta aikain ovat tarttuneet ompeluneulaan ja virkkuukoukkuun, joskaan eivät välttämättä vapaaehtoisesti. Leila Lindsrön tuo hellästi näytille kodin kallisarvoisimman käsityöaarteen, Harry-siipan 1930-luvulla koulussa tekemän kanavatyön. Liinasen jokainen pisto on ojennuksessa ja värit taiten valittu. Teksti: Marja Myllyluoma Kuvat: Minna Vaininen ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen arkisto Uudet, täyteläiset Tarhurin marjakeitot löydät kaupan kylmähyllystä.

11 N:o 2 Syövästä selvitään yhä useammin Syövän diagnostiikka ja hoito on edistynyt monella tavoin viimeisten vuosikymmenien aikana. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet syöpädiagnostiikassa ja lääkkeellisissä hoidoissa, pohtivat emeritaprofessori Eeva Nordman ja dosentti Aarre Auranen, jotka ovat hoitaneet syöpäpotilaita vuosikymmeniä. Kun Eeva Nordman ja Aarre Auranen aloittivat lääkärinä lukujen taitteessa, syöpää sairastaneista selvisi vain joka viides. Nykyisin kaikista syöpäpotilaista kahdella kolmesta ei havaita syöpää viiden vuoden seurannassa. Joissakin syöpätyypeissä jopa % sairastuneista paranee. Syövästä ei myöskään pitäisi puhua yksikössä, koska syövän lajeja on laskutavoista riippuen kymmeniä, jopa satoja ja kaikilla on omat ennusteensa ja hoitomahdollisuutensa, he muistuttavat. Syövän parantuneiden hoitotulosten takana on monta asiaa. Syövät todetaan nykyisin paljon varhemmin eli diagnostiikka on parantunut. Sekä potilaat että lääkärit osaavat nyt epäillä tautia paljon aiemmin kuin ennen, jolloin tauti on paremmin hoidettavissa. Jos elimistöön ilmaantuu patti tai ylimääräisiä verenvuotoja, niiden syyt on selvitettävä. Diagnoosin tekoa helpottavat sekä kehittyneet laboratoriotekniikat että paremmat laitteet. Ihmisen kuvantaminen on ottanut isoja harppauksia eteenpäin ja mammografia-, ultraääni-, tietokonetomografia- ja magneettitutkimuslaitteet ovat antaneet uusia mahdollisuuksia löytää syöpä entistä varhemmin. Turussa isotooppilääketieteestä kehittynyt PET-keskus avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia elimistön aineenvaihdunnan ja myös syövän kehittymisen seuraamiseksi, pohtii itsekin isotooppilääketieteeseen erikoistunut Nordman. Kirurgin veitsi poistaa kasvaimen Syövässä solut alkavat levittäytyä elimistöön ja muodostavat paikallisena kasvaimia tai Professori Eeva Nordman erikoistui 1960-luvulla ensin röntgenlääkäriksi, sitten sädehoitoon ja myöhemmin vielä isotooppitutkimuksiin. Hän oli seitsemäs Suomessa rekisteröity syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, nykyisin syöpälääkäreitä on yli 150. syövän edetessä etäpesäkkeitä. Alkuperäisen syöpäkasvaimen poistaminen elimistöstä on syövän varhaisin hoito. Valtaosassa syövistä imukudos- ja verisyöpiä lukuun ottamatta ensisijainen hoito onkin kirurginen. Dosentti, osastonylilääkäri Aarre Auranen toimi pitkään TYKSin kirurgian klinikan kontaktihenkilönä syöpätautien klinikan suuntaan ja osallistui hoidon suunnittelukokouksiin. - Kirurgian leikkausmenetelmissä päälinjat olivat hallussa jo 1960-luvulla, hienosäätöä on tietenkin tapahtunut vuosien myötä, mutta parantuneet hoitotulokset ovat varmasti ennen muuta varhaisen toteamisen ja lääkehoidon kehittymisen ansiota. Suomessa on pidetty valtakunnallista syöpärekisteriä vuodesta 1953, siihen on koottu tiedot kaikista todetuista syövistä ja niihin annetuista hoidoista. Näiden tietojen perusteella hoitolinjoja ja mm. leikkausskeemoja on voitu tarkistaa. Eri syöpien kohdalla on määritelty miten leikataan, esimerkiksi kuinka laajasti paikallisen kasvaimen lisäksi poistetaan ympäröivää kudosta ja imusolmukkeita. Näitä linjauksia tarkistetaan koko ajan uuden tiedon perusteella, selvittää Auranen. Sädehoitoa ja lääkkeitä täsmäannoksina Joukkotarkastusten aloittamisella mm. papa-kokeilla kohdunkaulan syövissä ja mammografioilla rintasyövissä on saavutettu hienoja tuloksia ja saatu sairastuneita hoitoon varhemmin. Suuria muutoksia on tapahtunut myös hoidoissa: - Hoidoissa käytettävät laitteet ovat parantuneet valtavasti. Kun urani alussa ihmisen kehon syvimpiin kerroksiin vaivoin yllettiin röntgensäteillä, päästään nykyisillä kiihdyttimillä hoitamaan myös syvällä olevia syöpäkasvaimia ja tarkasti. Esimerkiksi kobolttikanuuna merkitsi edistystä, koska sillä radioaktiivista säteilyä voitiin kohdistaa syvälle elimistöön, kertoo Eeva Nordman. Solunsalpaajia, joita aiemmin kutsuttiin sytostaateiksi, ja muita lääkkeitä voidaan räätälöidä entistä tarkemmin potilaan tarpeisiin. Usein paras hoitotulos saavutetaan eri hoitomuotojen yhdistelmillä. Vaikka tautia ei pystyttäisikään täysin parantamaan, voi tehokas palliatiivinen eli oireita lievittävä hoito pysäyttää taudin etenemisen tai hidastuttaa sitä, jolloin potilas voi jatkaa elämäänsä lähes normaalisti. Tärkeä asia syöpätautien kannalta on myös tupakoinnin vaarallisuuden tiedostaminen. Eeva Nordman on ollut väsymätön tupakkavalistaja. Nyt kun uusi tupakkalaki vie kaupoissa ja kioskeissa tupakkatuotteet tiskin alle, hän lupaa nostaa tälle tärkeälle edistysaskeleelle lasin samppanjaa. Kyseessä on todella iso asia. Nyt ei savukkeita enää ole tarjolla houkutukseksi lapsille jokaisen kassan vieressä. Syövän hoito on tiimityötä Nordman kiittää syövänhoidon kehittymisessä myös hyvää yhteistyötä syöpälääkäreiden ja muiden erikoisalojen kanssa: kirurgien, korvalääkärien, gynekologien, sisätautien ja hematologian erikoislääkärien, lastenonkologien ja radiologien kokoontuminen yhteisiin diagnostiikka- ja hoitopalavereihin on ollut ratkaisevan tärkeää. Jokaisen syövän varmistamiseksi tarvitaan aina myös patologin suorittamaa kudos- tai solututkimusta. - Turussa aloitettiin 1980-luvulla syöpäpotilaiden kantasoluhoidot, joissa teimme läheistä yhteistyötä sisätautien professori Auli Toivasen työryhmän kanssa. Näistä hoidoista saatiin tärkeä uusi lisä syövän hoitoon, painottaa Nordman. Ja mitään ei tietenkään olisi saatu aikaan ilman erinomaisia hoitajia ja klinikoiden muuta henkilökuntaa. Sädehoitojen kehittämisessä sairaalafyysikoilla on ollut merkittävä osuus. Potilas on ihminen tautinsa keskelläkin Sekä Eeva Nordman että Aarre Auranen ovat oman lääkärintyönsä ohella toimineet aktiivisesti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä sekä terveyskasvatustoimikunnan syöpätietolähettiläinä että yhdistyksen hallinnossa vielä eläkevuosinaankin. Aarre Aurasen mielestä potilaalla on oikeus saada mahdollisimman hyvä kokonaiskuva tautinsa laadusta ja sen kehittymismahdollisuuksista. Edelleenkin maailmassa on Syöpäkirurgia kuuluu useiden kirurgien työnkuvaan. Tyksin kirurgian klinikan osastonylilääkärin virasta eläkkeelle jäänyt Aarre Auranen leikkasi erityisesti rinta-, kilpirauhas- ja suolistokanavan syöpiä. alueita, joissa syöpädiagnoosia ei kerrota potilaalle. Suomessa potilaan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan pitkälle. - Lääkäri ei aina välttämättä näe, kuinka potilas oikeasti ottaa vastaan vakavan syöpädiagnoosiinsa, useinhan reaktio tulee vasta viiveellä. Tiedonsaanti on kuitenkin äärimmäisen tärkeää potilaalle, toteaa Auranen, joka on lääkärinä osallistunut ahkerasti alustajana syöpäyhdistyksen järjestämille sopeutumisvalmennuskursseille ja ollut vastaamassa potilaiden ja heidän läheistensä kysymyksiin. Eeva Nordman puhuu vankasti potilaan kohtaamiseen liittyvistä asioista. Terveydenhuollon ammattilaisten on suhtauduttava potilaaseen kunnioittavasti. Potilas ei voi olla kierrolla 70-vuotias mummo, vaan hän on rouva Virtanen. Rehellisen ennusteen kertominen potilaalle ei saa tarkoittaa toivon viemistä. Pienikin toivon kipinä saattaa auttaa potilasta jaksamaan. Suhtautuminen syöpäpotilaisiin on muuttunut paljon oman urani alkuajoista. Nykyisin ymmärretään jo aika hyvin, että syöpäsairauksiin tulee suhtautua niin kuin muihinkin tauteihin ja etenevään syöpään kuin mihin tahansa krooniseen sairauteen, joka voi vaatia hoitoa ja seurantaa monta vuotta. Tai lyhyemmän ajan. Onneksi potilaat itsekin puhuvat nykyisin avoimemmin syövästä, aikaisemmin syöpään sairastumista peiteltiin. Potilaat saattoivat jopa vaihtaa työpaikkaa, etteivät työkaverit saisi asiaa selville, muistelee Nordman. Syövän parantuneet hoitotulokset ovat hieno asia. Syöpäprofessoria ilahduttaa kuitenkin aina parantuneen ihmisen kohtaaminen. Kun Citymarketin kassalla entinen potilas tulee, tarttuu käsivarteen ja toteaa hoiditte minua 30 vuotta sitten, tuntuu hyvältä. Eräs potilas, jonka levinnyttä syöpää hoidin myös kymmeniä vuosia sitten, soittaa minulle joka itsenäisyyspäivä. Nämä yhteydenotot lämmittävät, tunnustaa Eeva Nordman. Teksti: Kuvat: Tuula Vainikainen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen arkisto Taina Niemelä Oy kirjanpitotoimisto 60-vuotiasta Lounais-Suomen Syöpäyhdistystä Onnitellen! Purokatu 25, Turku puh. (02) faksi (02)

12 60-vuotisjuhlavuoden kuntatapahtumat Ilon korjuun iltamat Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. järjestää yhdistyksen 60-vuotisen toiminnan johdosta terveyskasvatus- ja viihdetapahtumakiertueen Ilon korjuun iltamat sekä viisi kirkkokonserttia. Ilon korjuun iltamat kiertueella on asiantuntijalääkärin luento sekä viihdettä, josta vastaavat Förin äijä Markku Heikkilä, viihdetaiteilija Hessu Hilander sekä Timo Rautalan orkesteri laulusolisteinaan Heidi Brunila ja Merja Lehtinen. Tilaisuuksien yhteydessä terveysnurkkaus sekä ilmainen kahvitarjoilu. Vapaa pääsy. Sydämellisesti tervetuloa! Ilon korjuun iltamat tapahtumasarjan aikataulu: Inkeri Elomaa Tilaisuuden ajankohta ja pitopaikka Maanantaina klo SALO Astrum-keskus, Salorakatu 2 Maanantaina klo FORSSA Urheilutalo Feeniks, Opintie 4 Luennoitsija Lääkintöneuvos Ritva Vastamäki Syövän hoito tänään Emeritaprofessori Inkeri Elomaa Tartu toivoon Markku Heikkilä N:o Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. täyttää kuluvana vuonna 60 vuotta ja järjestää ajalla viisi kirkkokonserttia toiminta-alueensa kunnissa. Sunnuntaina klo Laitilan Pyhän Mikaelin kirkossa Maanantaina klo Turun Mikaelin kirkossa Tiistaina klo Someron kirkossa Keskiviikkona klo Pöytyän kirkossa Torstaina klo Taivassalon kirkossa Esiintyjinä Reijo Ikonen, Ulla-Stina Uusitalo-Ikonen ja Ulla Lampela Maanantaina klo UUSIKAUPUNKI Kulttuurikeskus Crusell, Kullervontie 11 Professori Timo Hakulinen Eriarvoisuus ja syöpä Ritva Vastamäki Maanantaina klo LOIMAA Konsertti- ja juhlatalo Heimolinna, Väinämöisenkatu 2 Emeritaprofessori Inkeri Elomaa Tartu toivoon Heikki Hilander Keskiviikkona klo TURKU Turun Konserttitalo, Aninkaistenkatu 9 Emeritaprofessori Inkeri Elomaa Tartu toivoon Timo Hakulinen Merja Lehtinen KINNUNEN OY ON PALVELLUT ASIAKKAITAAN JO VIISI VUOTTA TURUN YDINKESKUSTASSA. TUOKIOSSA UUSI LOOK... Peruukkialan asiantuntijamme tarjoavat sinulle aina henkilökohtaista palvelua viihtyisässä ympäristössä. Erittäin laaja malli - ja värivalikoima on nyt myös sinun käytössäsi Sinua palvelevat Mari, Katja ja Miia Suosittelemme ajanvarausta` Käyntiosoite: Yliopistonkatu 31 (Sisäpiha) Puh AVOINNA: MUUT LIIKKEET: ESPOO JYVÄSKYLÄ LAHTI HELSINKI OULU KUOPIO ark la

13 N:o 2 Sairaanhoitajaksi ja ylempää ammattikorkeakoulututkintoa (sairaanhoitaja) opiskelevat sekä hankkeessa mukana olevat asiantuntijat raportoivat Kansaneläkelaitoksen (Kela) tukemille ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n järjestämille kaksivaiheisille kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseille vuosina osallistuneiden kuntoutujien ja heidän läheistensä kokemuksia opinnäytetöissään ja tutkimusraporteissaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Yliopettaja, TtT Raija Nurminen, lehtori, TtT Tuija Leinonen, sairaanhoitaja (YAMK) Minna Salakari, sairaanhoitaja (YAMK opiskelija) Outi Kylä-Kaila ja sairaanhoitaja (YAMK) Pirkko Lämsä ovat koonneet kirjoitukseen keskeisiä alustavia tutkimustuloksia. Alustavien tulosten mukaan voidaan todeta, että syöpähoitopolun myönteiset kokemukset vahvistavat uskoa tulevaisuuteen. Kuntoutujat ja heidän läheisensä kuvaavat elämänhallinnan fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena selviytymisenä. Selviytymiskeinona kuntoutujille ovat tiedollinen tuki syöpäsairaudesta, läheisten psykososiaalinen tuki sekä vertaistuki. Läheisten selviytymiskeinoista vertaistuki sekä ystävät ovat merkittävimmät. Sopeutumis- ja valmennuskursseilta saatu psykososiaalinen ja tiedollinen tuki ovat tärkeitä, ja vertaistuki on merkittävin tuen muoto. Seuraavassa taulukossa esitellään alustavia tuloksia. Tutkimusaineistoa tullaan analysoimaan tarkemmin kuntoutustoiminnan kuntoutujalle ja läheisille saavutettujen hyötyjen näkökulmasta. Kuntoutuksen merkitys syöpää sairastavan ja hänen läheisensä elämässä Syöpähoitopolun myönteiset kokemukset vahvistavat uskoa tulevaisuuteen Hoitopolun kokemuksiin vaikuttavat hoitopaikka, hoitava taho, tiedon saaminen sekä hoidon eteneminen. Koettu hoitopolku vaikuttaa kuntoutujan kurssille asettamiin tavoitteisiin ja tuen tarpeeseen merkittävästi. Hoitopolun myönteiset kokemukset auttavat elämässä eteenpäin ja vahvistavat uskoa tulevaisuuteen. Elämänhallinta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista selviytymistä Elämänhallintaan kuuluvat itsenäinen selviytyminen päivittäisistä toiminnoista ja mahdollisimman normaalin elämän eläminen. Elämän mielekkyys ja mahdollisuus työntekoon sekä harrastuksiin auttavat henkisen tasapainon ylläpidossa. Elämänhallintaa heikentäviä tekijöitä ovat henkisen kuormittavuuden lisääntyminen sekä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn aleneminen. o Psyykkinen terveydentila koettiin fyysistä terveydentilaa paremmaksi. Suurin osa koki terveydentilansa tyydyttäväksi tai hyväksi, osa arvioi terveydentilansa huonoksi. Elämänlaatu oli alhaisin kantasolusiirtopotilailla, korkein lasten ja nuorten kursseille osallistuneilla. o Suurta voimattomuuden tunnetta tai pahoinvoinnin kokemusta ei koettu. Kokonaan vuodelevossa olon tarvetta ei esiintynyt. Kivun tunnetta ei pääsääntöisesti koettu, mutta rintarintasyöpäkuntoutujilla kivut heikensivät fyysistä ja psyykkistä terveydentilaa. o Yleisesti kuntoutujat ja läheiset kokivat mielialan valoisuutta ja positiivista suhtautumista tulevaisuuteen uupuneisuudesta ja väsyneisyydestä huolimatta. Alakuloisuutta tai surullisuutta koettiin jonkin verran. Vaikka mieliala koettiin melko valoisaksi ja hyväksi, muutama kuntoutuja ilmaisi tahtonsa kuolla. Selviytymiskeinona läheisten psykososiaalinen tuki ja vertaistuki Läheisten läsnäolo ja ystävien yhteydenpito, mukana eläminen ja empatia antavat voimaa sekä uskoa tulevaisuuteen. Vastuun jakaminen läheisten kanssa sekä konkreettisen tuen saaminen arjen toimintoihin korostuvat. Fyysistä hyvinvointia ja elämän mielekkyyttä vahvistavia selviytymiskeinoja ovat liikunta, ulkoilu, harrastukset, kotityöt, opiskelu ja ansiotyö. Yksilöllisiä tuen muotoja ovat vertaistuki, hengellinen tuki, psyykkisen torjunnan käyttäminen, huumorintaju ja positiivinen asenne. Syöpäpotilaiden hyvä hoito ( ) Syöpäpotilaiden kuntoutustoiminnan tuloksellisuuden arviointi- tutkimus- ja kehittämishanke Luottavaisin mielin kohti tulevaisuutta aina vaan eteenpäin! Kuntoutuksen merkitys syöpää sairastavan ja hänen läheisensä elämässä Syöpäpotilaiden ja kuntoutujien elämänhallinnasta ja -laadusta, terveydentilasta, mielialasta, tavoitteista ja erityisesti heidän omista kokemuksistaan ja kehittämisehdotuksistaan tarvitaan tietoa, jotta kuntoutustoiminta kohdentuisi yhä paremmin kuntoutujien ja läheisten tarpeisiin. Tätä kartoitustyötä on toteutettu syksystä 2010 lähtien (LSSY) ja Turun ammattikorkeakoulun Terveysala-tulosalueen yhteistyönä. Tutkimus- ja kehittämishankkeen lähtökohtana on kysymys: Ketkä hyötyvät ja miten syöpäpotilaan kuntoutuksesta? Tohtorikoulutettava Mervi Siekkinen toteaa merkittävän tuen muodon kuntoutusjaksolla olevan vertaistuen. Vertaistuki on lisätukea, erityistukea ja henkistä tukea. Turun ammattikorkeakoulun Terveysala-tulosalueen syöpäpotilaiden kuntoutuksen tuloksellisuutta kartoittavassa tutkimus- ja kehittämishankkeessa saatujen tulosten mukaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n järjestämät sopeutumisvalmennuskurssit ovat olleet merkittävässä roolissa syöpää sairastavan ja hänen läheisensä selviytymis- ja sopeutumisprosessissa. Kuvassa tutkimuksen toteuttajista sairaanhoitaja (YAMK) Minna Salakari (vas.), yliopettaja Raija Nurminen ja lehtori Tuija Leinonen. Kursseilta saatu psykososiaalinen ja tiedollinen tuki tärkeitä vertaistuki merkittävin Alustavia kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssien kehittämisnäkökulmia Psykososiaalinen tuki ja sen eri muodot, kuten asiantuntija-luennot sekä pienryhmä- ja yksilökeskustelut voimaannuttavat. Syövän tiedollinen tuki tärkeää o Syöpään, syövän hoitoon ja ennusteeseen liittyvä luotettava ja ajantasainen sekä syöpäkuntoutujan sen hetkiseen elämäntilanteeseen liittyvä asiantuntijatieto o Keskustelumahdollisuudet asiantuntijalääkäreiden kanssa lieventävät syöpäsairauteen ja sen uusiutumiseen liittyviä pelkoja ja syöpähoitopolun (syöpäepäily, diagnoosi, hoito ja kuntoutus) aikana koettua ahdistusta. Parisuhteeseen ja tunne-elämään liittyvä asiantuntijatieto, ravitsemukseen liittyvä tiedollinen ja liikuntaan liittyvä monipuolinen toiminnallinen tuki voimaannuttavat ja antavat realistista toivon tunnetta. Vertaistuki merkittävin o Vertaisryhmässä tai vertaisen kautta kuultu toisten ihmisen todellisuus on tietyllä tavalla samankaltainen, mutta kuitenkin ainutkertainen ja omakohtainen kokemus. Tämä tieto on kuntoutujan ja läheisen omakohtaisesti sisäistettyä kokemustietoa, hiljaista tietoa syövästä ja sen kanssa elämisestä syöpähoitopolun eri vaiheissa. Tätä kokemustietoa halutaan jakaa ja kuulla. o Vertaitukeen kuuluva kokemustieto voimaannuttaa läheistä ja kuntoutujaa. Se antaa läheisyyden ja inhimillisyyden kokemusta, antaa rohkeutta puhua sairaudesta avoimemmin sekä auttaa ymmärtämään omaa sairauttaan ja tilannettaan. Alustavia kuntoutusja sopeutumisvalmennuskurssien kehittämisnäkökulmia Tietoa sekä yksilö- ja parisuhdekeskusteluja seksuaalisuudesta ja syövästä; naiseudesta, mieheydestä ja minäkuvasta sekä sukupuolielämästä ja parisuhteesta. Toimintakykyä ylläpitävää yksilö- ja ryhmäohjausta, monimuotoisempia ja kuntoutujan voimavarat yksilöllisemmin huomioivia liikuntamuotoja. Tunne-elämää ja masennusta käsitteleviä pienryhmäja yksilökeskusteluja. Yksilö- ja pienryhmäkeskustelujen lisääminen kurssitoiminnasta vastaavien asiantuntijoiden (sairaanhoitaja, lääkäri, psykologi, fysioterapeutti) kanssa. Vertaistuen edelleen kehittäminen. Kaksivaiheisen sopeutumis- ja valmennuskurssin toisen jakson ajallinen pidentäminen. Kiitos osallistujille ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:lle Turun ammattikorkeakoulu Terveysala-tulosalue ja hankkeen toimijat kiittävät Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:tä sekä erityisesti tutkimuksessa mukana olleita syöpäkuntoutujia, heidän läheisiään ja henkilökuntaa. Osallistumisenne on mahdollistanut tarkastella kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssien merkitystä syöpäkuntoutujille ja heidän läheisilleen sekä osoittaa kurssitoiminnan kehittämisen kohteita. Tutkimus- ja kehitystyö jatkuu. Lopulliset raportit on saatavilla vuoden 2011 lopussa alla olevasta www-osoitteesta. Kuvat: Janne Nurminen Minna Vaininen Voit tutustua SYÖPÄPOTILAIDEN HYVÄ HOITO ( ) -hankkeeseen osoitteessa Lisätietoja antavat: Raija Nurminen, TtT, yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu, GSM , Tuija Leinonen, TtT, lehtori Turun ammattikorkeakoulu, GSM ,

14 N:o Syöpäkuntoutujan elämänlaadun arviointi siirtyy tietokoneaikaan Syöpäpotilaiden hyvä hoitopolku -tutkimus- ja kehittämishankkeen tavoitteena on löytää menetelmiä tuloksellisuuden arviointiin sopeutumis- ja kuntoutuskurssien jatkuvan kehittämisen tueksi. Vuonna 2010 käynnistyneen hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kuntoutuksen kehittämistyöryhmä arvioi yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun tutkimusryhmän kanssa parhaillaan käytössä olevia mittareita, joilla kuntoutuksen tuloksellisuutta yhdistyksessä arvioidaan. Tavoitteena on siirtyä elämänhallintaa ja -laatua mittavien mittareiden tietokonepohjaiseen käyttöön ja siten tarkentaa tulosten analysointia ja vertailua niin lyhyellä kuin pidemmälläkin aikajaksolla. Ensimmäisessä vaiheessa muutos koskee erityisesti syöpäpotilaille kehitettyä FACT-G-elämänlaatumittaristoa. - Tuloksellisuuden mittaamiseen nyt kohdistuva tutkimusja kehittämishanke ei mitätöi yhdistyksessä tehtyä aiempaa työtä. Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnassa on aina korostunut tahto ja pyrkimys mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Vaateet kuntoutuskurssien tuloksellisuuden osoittamiseen ovat kuitenkin ajassamme kasvaneet. Tuloksellisuuden tarkempi analysointi ja osoittaminen myös Kelalle lisää mielekkyyttä kehittää ja monipuolistaa käytössä olevia mittausmenetelmiä, tarkentaa FT Anneli Helminen, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n kuntoutuksen kehittämistyöryhmän sekä hallinnollisen ohjausryhmän jäsen. Kela on määritellyt käytettävät mittarit Kela on määritellyt standardissaan, minkälaisia asioita syöpäkuntoutuksen vaikuttavuuden osoittamiseksi tulee mitata ja mitä mittareita arviointiin tulee käyttää. Pakollisia mittareita on neljä. Ne ovat kansainvälisesti tunnettuja ja paljon käytettyjä. FACT-G mittaa syöpään sairastuneen ihmisen elämänlaatua, RAND-36 terveydentilaa ja hyvinvointia, RBDI on mielialamittari ja GAS:lla punnitaan tavoitteita, jotka syöpäpotilas on asettanut tervehtymiselleen diagnoosin saatuaan. Kertynyt tieto ja kokemus hankkeen jatkuvuuden tärkein perusta - Tutkimus- ja kehittämishankkeessamme haluamme laajentaa tiedonkeruuta potilailta ja heidän omaisiltaan heidän tavoitteistaan, kokemuksistaan ja tunteistaan. Yhdistyksen koko henkilökunnalle ja erityisesti kurssien vetäjille on vuosien mittaan kertynyt arvokasta tietoa ja kokemusta. Näiden tietojen analysoinnissa on tutkimus- ja kehittämishankkeen jatkuvuuden tärkein perusta, Helminen kiteyttää. Tutkimus- ja kehittämishankkeemme on ensimmäinen laatuaan koko maassa. Vuoteen 2015 jatkuvalla hankkeella rakennetaan tutkimustietoon perustuvaa mallia kuntoutustoiminnan jatkuvan kehittämisen tueksi. Tutkimustulokset julkaistaan ja ovat siten tarvitsijoille käytössä, kokeiltavissa ja uusinnettavissa. Tutkimustulokset siirtyvät myös opetukselliseen käyttöön. -Lounais- Suomen Syöpäyhdistys r.y. on tämän tutkimushankkeen myötä edelläkävijä oman kuntoutustoimintansa kehittäjänä yhdessä Turun AMK:n terveysalueen kanssa. Miksi se ei tulevaisuudessa voisi kehittyä pysyväksi syöpäpotilaiden kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyksiköksi, pohtii Helminen. Kuva: Jarna Lindroos Syöpäpotilaiden hyvä hoitopolku -hankkeen edetessä toiseen ja kolmanteen vaiheeseen Helminen peräänkuuluttaa tutkimusryhmään jatkuvasti täydentyvää moniammatillista ryhmää. Tilaa ja aiheita riittää, painottaa FT Anneli Helminen, joka on työssään Kuopion sosiaali- ja terveysalan psykososiaalisen työn vastuualuejohtajana nähnyt, mitä moniammatillinen yhteistyö pitkäaikaissairaan hoitopolun ympärillä voi parhaimmillaan olla. SÄÄSTÖPANKIN KORKOSUOJAUS Kaksi tapaa eliminoida ikävät asuntolainaan liittyvät yllätykset: KIINTEÄ KORKO TAI KORKOKATTO. Tule käymään tai lue lisää osoitteessa Kaarina Lieto Loimaa Naantali Oripää Paimio Raisio Turku p *) *) Puhelu kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh. + 5,95 snt/min., matkapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 17,04 snt/min. Sis. alv. 23 %.

15 N:o 2 N:o KOE ERILAINEN JOULU PUOLASSA GDANSK, SOPOT JA GDYNIA Yli tuhatvuotinen Gdansk on tänäkin päivänä tärkeä satamakaupunki. Gdanskissa elävät rinnakkain menneisyys ja nykyisyys. Vanha, mahtava merenkulku- ja hansakaupunki on myös solidaarisuusliikkeen synnyinsija. Museoiden ystävälle kaupungissa on paljon tarjottavaa ja aikaa voi viettää vaikka istuskellen Vanhan kaupungin kahviloissa tai viinilasillisella eivätkä ne verota kukkaronnyörejä kuin hieman. Gdanskin ohella vieraillaan Gdyniassa ja laulufestivaaleistaan tunnetussa Sopotissa. Laulufestivaalit ovat yksi arvostetuimmista kansainvälisistä laulukilpailuista Eurovision laulukilpailujen ohella. Gdanskista 25 kilometrin päässä sijaitseva Gdynia kutsuu itseään merenkulun pääkaupungiksi. Neuvostoaikana teollisuudestaan tunnettu kaupunki panostaa kuitenkin nyt matkailuun. MATKAOHJELMA: Perjantai Lähtö linja-autolla klo Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Vaalimaalle, jossa rajamuodollisuuksien jälkeen siirrytään Viipuriin. Pyöreässä tornissa nautitaan keittolounas, jonka jälkeen ajo Pietariin. Majoittuminen kolmeksi yöksi Nevsky Prospektilla sijaitsevaan Park Inn hotelliin. Illallinen hotellissa. Uudenvuodenaatto, lauantai Buffetaamiainen hotellissa. Aamupäivällä ohjelmassa on kaupunkikierros, jonka aikana nähdään Pietarin keskeisimmät nähtävyydet ulkoapäin: Kazanin katedraali, Iisakin kirkko, Rastrellin pylväät, Pietari Paavalin linnoitus, kesäpuutarha, Kirkko Veren päällä, Mlhailovskin palatsi, Taiteiden aukio, Palatsiaukio ja Talvipalatsi sekä Admiraliteetti. Iltapäivällä palataan hotelliin. Vapaata aikaa. Uudenvuodenjuhla on suurin juhla Venäjällä ja sitä otetaan vastaan juhlavissa merkeissä ja juhlapuvuissa Demidovin ravintolassa. Illallista syödään pitkän kaavan mukaan ja ohjelmassa on MATKAOHJELMA: Perjantai Kokoontuminen Turun lentoasemalla klo Lähtö klo Finncomm Airlinesin lennolla AY 3964 Helsinkiin, jonne saavutaan klo Helsingistä jatketaan Finnairin lennolla AY 8601 klo Gdanskiin, jonne saavutaan klo Lentoasemalta ajo Gdanskin keskustaan, johon tutustutaan kävelykierroksella ennen majoittumista. Majoitushotellina toimii kolmen yön ajan Vanhan kaupungin keskustassa sijaitseva viiden tähden palvelut omaava Radisson Blu hotelli. Illallinen majoitushotellin lähellä sijaitsevassa ravintolassa. Jouluaatto, lauantai Buffetaamiainen hotellissa. Aamupäivällä on vielä mahdollisuus tutustua Gdanskin ostostarjontaan ja nauttia Vanhan kaupungin tunnelmasta. Ennen illallista osallistutaan Pyhän Marian kirkossa messuun. Pyhän Marian kirkko, jonka rakentaminen kesti yli 150 vuotta, on suurin eurooppalainen tiilirakenteinen, uskonnollinen rakennelma. Kirkon goottilainen sisusta erityisen kauniine kristalliholveineen on koristeltu useilla täydellisillä keskiajan ja barokin mestariteoksilla. Jouluaaton illallinen majoitushotellissa. Joulupäivä, sunnuntai Buffetaamiainen hotellissa. Päivän aikana tehdään retki Gdyniaan ja Sopotiin, joihon tutustutaan kiertoajelun yhteydessä sekä kävelykierroksilla. Joulupäivän illallinen hotel Rezydent Hotel Sopotissa. Tapaninpäivä, maanantai Buffetaamiainen hotellissa. Ajo Gdanskin lentoasemalle, josta Finnairin lento AY 8602 lähtee Helsinkiin klo Helsinkiin saavutaan klo Helsingistä jatketaan Finncomm Airlinesin lennolla AY 3957 klo Turkuun, jonne saavutaan klo Matkalle mukaan voimassaoleva ehjä ulkomaanpassi tai virallinen voimassaoleva EU-henkilökortti, josta ilmenee myöntämis- ja voimassaolopäivät. Matkavakuutus, johon sisältyy myös matkatavaravakuutus sekä riittävän kattava peruutusturvavakuutus oman, lähiomaisen tai matkatoverin vakavan sairastumisen tai kuoleman varalta, on syytä tehdä heti matkavarauksen tekemisen jälkeen sekä huolehtia perusrokotusten voimassaolosta sekä tarvittaessa MPR-rokotuksesta. Valuutaksi Puolan zloteja. Hotelli: Radisson Blu Hotel***** Ul. Dlugi Targ 19/Powroznicza, Gdansk puh Hotelli sijaitsee Vanhan kaupungin keskustassa. Hotellissa ravintola, baari, kuntoiluhuone ja sauna. Huoneita 134, joissa suihku/kylpy, WC, kahvin/teenkeittovälineet, TV, hiustenkuivaaja ja minibaari. Matkan hinta: jäsenet 740 euroa ei-jäsenet 765 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 110 euroa. Hintaan sisältyy: * lentomatkat Finncomm Airlinesin lennoilla Turku- Helsinki-Turku * lentomatkat Finnairin lennoilla Helsinki-Gdansk-Helsinki * lentomatkoilla Helsinki- Gdansk-Helsinki välipala * linja-autokuljetukset ohjelman mukaan * 3 yön majoitus Radisson Blu Hotellissa 2 hengen huoneessa * 3 buffetaamiaista ja 3 illallista * sauna- ja kuntoiluosaston käyttö * retki Gdynia/Sopot * paikallisoppaan palvelut * Matkarin matkanjohtaja Leena Kortesalon palvelut Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy puh. (02) VUODENVAIHDE PIETARISSA Nyt on mahdollisuus ottaa vastaan Uusi vuosi Pietarissa, yli 300 vuotta vanhassa kaupungissa. Pietaria on rakastettu, ylistetty ja kirottu, mutta ketään se ei jätä kylmäksi. Pietarissa matkailijan ei tarvitse tuntea oloansa yksinäiseksi; pääkadun varrella Nevski Prospektilla on ihmisiä kuten Pariisin tai Lontoon kaduilla. Uudenvuoden matka alkaa Turusta ja reitti kulkee Salon, Helsingin, Porvoon, Loviisan ja Kotkan kautta Vaalimaalle, jolloin matkalle mukaan voi liittyä em. kaupungeista. lisäksi mm. musiikkia ja erilaisia tanssiesityksiä. Illallisen päätteeksi nautitaan hedelmiä ja shamppanjaa. Puolen yön aikaan palataan majoitushotelliin. Uudenvuodenpäivä, sunnuntai Buffetaamiainen hotellissa. Aamupäivällä tutustutaan tarkemmin Pietari Paavalin linnoitukseen ja Iisakin kirkkoon. Iltapäivällä jää vapaata aikaa tutustua Pietariin omien mieltymysten mukaan. Illallinen majoitushotellissa. Maanantai Buffetaamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen lähdetään kotimatkalle. Ajoreitti kulkee Terijoen kautta Viipuriin, jossa mahdollisuus tehdä ostoksia. Viipurista ajo Kotkaan, jossa lounastauko. Kotkasta ajo Loviisan, Porvoon, Helsingin ja Salon kautta Turkuun, jonne saavutaan noin klo Matkalle mukaan tarvitaan voimassaoleva, ehjä ulkomaanpassi, jonka tulee olla voimassa vielä kuusi (6) kuukautta matkan jälkeen. Matkalle tarvitaan myös viisumi, jota varten tarvitaan kuukautta ennen matkaa A4 kokoiselle paperille otettu valokopio passin henkilötietoaukeamasta, vakuutusyhtiön antama todistus matkavakuutuksesta ja sen meneillään olevasta vakuutuskaudesta Venäjän viisumia varten, yksi värillinen tai mustavalkoinen passivalokuva (ei kolmea (3) kuukautta vanhempi) sekä viisumianomuskaavake täytettynä. Vakuutustodistuksessa tulee käydä ilmi vakuutusyhtiön lisäksi vakuutetun henkilötiedot, vakuutusaika, joka kattaa matkan ajankohdan sekä maininta vakuutuksen kotiinkuljetuksen kulujen kattamisesta. Rokotuksista suositellaan mm. hepatiitti-, jäykkäkouristus-, kurkkumätä- ja poliorokotusta. Rokotukset kannattaa hoitaa hyvissä ajoin ennen matkaa. Tietoja rokotuksista omasta terveyskeskuksesta tai Park Inn hotelli 4 lit. A, Goncharnaya Street, 89, Nevsky Prospect St.Petersburg. Hotellissa 270 huonetta, joissa kaikissa mukavuudet ja Park Inn -ketjuun kuuluva sisustus. Ravintola Demidov: Matkan hinta: jäsenet 840 euroa ei-jäsenet 865 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 75 euroa. Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset ohjelman mukaan * 3 yön majoitus Park Inn hotellissa kahden hengen huoneessa * 3 buffetaamiaista, 2 lounasta ja 2 illallista * kaupunkikierros Pietarissa * sisäänpääsymaksut * Uuden vuodenaaton juhlaillallinen ja ohjelma ravintola Demidovissa (250,00 euroa) * viisumi * matkanjohtaja Arja Frimanin palvelut LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y. TIEDOTTAA KATRI-HELENA MUSIKAALI HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERISSA PERJANTAINA Tarinat alkavat elää omaa elämäänsä, elämäntarinatkin. Laulajan elämäntarina, sekin jonka hän on omakohtaisesti kokenut, kipeänä ja hellänä, sekin laajenee kansan tarinaksi, kansan fiktioksi, esitykseksi, näytelmäksi ilman totuutta tai elämänkuvittamista. Katri Helenan tarina on suomalainen, niin suomalainen että se on suuri tarina, se on osa kansakunnan linjaa; syrjäkyliltä parrasvaloihin, tähtiin. Rooleissa Sanna Majuri, Sinikka Sokka, Lasse Pajunen, Sari Siikander, Heikki Sankari, Valtteri Tuominen, Katja Aakkula, Miikka Tuominen, Kari Arffman, Eija Vilpas, Sami Hokkanen ja Helena Haaranen. Matkaohjelma: Lähtö klo Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa Helsingin Kaupunginteatterissa seurataan Katri-Helena esitystä klo Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo Matkan hinta: jäsenet 78 euroa, ei-jäsenet 93 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * musikaalilippu * matkanjohtaja Hanna-Leena Laihosen palvelut MAALAISJOULU ANTTOLANHOVISSA Mikkelin maalaiskunnassa Saimaan rannalla sijaitsevassa Anttolanhovissa voi viettää nautinnollisen joulunajan kiireettömästi. Aitoja maaseudun makuja, liikuntaa oman maun mukaan, sisällä tai ulkona upeassa luonnossa. Matkaohjelma: Perjantai Lähtö klo Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Forssan ja Lahden kautta Anttolaan, jossa majoitutaan kolmeksi yöksi Anttolanhovin vuonna 2009 uusittuihin hotellihuoneisiin. Aatonaaton ohjelmassa tervetulotilaisuus, päivällinen, sauna- ja uintimahdollisuus, aatonaaton hartaushetki kotaravintolassa ja iltakahvit. Jouluaatto, lauantai Aamiainen hotellissa. Sauna- ja uintimahdollisuus. Aamupäivällä metsäneläinten ruokintaretki lähimaastossa sekä joulukuusen koristelua. Puolen päivän aikaan seurataan joulurauhan julistusta. Iltapäivällä ajo Anttolan kirkkoon jouluaaton hartauteen. Illalla jouluevankeliumi ja jouluillallinen sekä joulupukin ja muorin tapaaminen. Joulupukki ja muori toivovat vieraiden tuovan oman lahjan mukanaan. Iltayöllä on vielä kinkkua tarjolla. Joulupäivä, sunnuntai Aamuvirkut voivat nauttia kahvitarjoilusta ennen joulukirkkoon lähtöä. Klo halukkaille kuljetus Anttolan kirkkoon. Kirkosta paluun jälkeen aamiainen ja sauna- ja uintimahdollisuus. Aamupäivällä sulatellaan joulukinkkua ja osallistutaan vesiliikuntaan. Lounas on katettu klo Iltapäivällä jouluista ohjelmaa. Savusauna lämpiää halukkaille. Illan ohjelmassa iltakahvit sekä tanssia orkesterin tahdissa. Tapaninpäivä, maanantai Herkkuaamiainen hotellissa. Ennen kotiinlähtöä rekiajelua, jonka jälkeen ajo Hollolaan, jossa ravintola Kunnantuvassa nautitaan joulupöydän antimista. Ruokailun jälkeen ajo Riihimäen ja Forssan kautta Turkuun, jonne saavutaan noin klo Matkan hinta: jäsenet 495 euroa, ei-jäsenet 510 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 75 euroa. Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset ohjelman mukaan * 3 yön majoitus Anttolanhovissa 2 hengen hotellihuoneessa * 3 aamiaista, 2 lounasta, päivällinen, jouluillallinen ja 2 kahvitarjoilua * ohjelman mukaiset tapahtumat Anttolanhovissa * linja-autokuljetukset Anttolan kirkkoon * matkanjohtaja Pirkko Hallanoron palvelut VASTANAINEET HELSINGIN KAUPUNGINTEATTE- RISSA PERJANTAINA Kolme pariskuntaa juhlimassa yhteistä hopeahääpäivää arvolleen sopivalla juhlaillallisella. Muistoissa palataan kultaiseen nuoruuteen ja tunnelma on kepeä. Vaivutaan nostalgisiksi ja muistellaan 25 vuoden takaisia häitä. Valokuvaaja on kutsuttu ikuistamaan hieno merkkipäivä. Mikä voisi pilata juhlatunnelman? Kuvaaja saapuu kyllä paikalle. Humalassa. Sitten saapuu nainen, joka on ollut hyvinkin läheisissä väleissä muutaman hääpäivää juhlivan herran kanssa. Lopulta saapuu jymy-yllätys. Nämä kolme nousukaspariskuntaa, jotka vaalivat kulissejaan ja kiillottavat väsymättä julkisivuaan peläten pientäkin skandaalia, saavat kuulla juhlivansa turhaan. He eivät ole olleet neljännesvuosisataa naimisissa. Hei eivät ole olleet naimisissa lainkaan! Onko onnenpotku vai painajainen, että 25 avioliittovuoden jälkeen palautuu äkkiarvaamatta takaisin sinkkumarkkinoille? Ainakin joutuu punnitsemaan uudelleen sellaisetkin lipsahdukset kuin: Jos en olisi naimisissa, niin J.B Priestleyn hillittömässä komediassa parisuhteen perimmäistä tarkoitusta hämmentävät Risto Kaskilahti, Sari Mällinen, Jari Pehkonen, Leena Uotila, Jouko Klemettilä ja Tiia Louste. Valokuvaajana revittelee Antti Litja. Koko sopan pääkokkina heiluu ohjaaja Mikko Kivinen. Matkaohjelma: Lähtö klo Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa Helsingin Kaupunginteatterissa seurataan Vastanaineet esitystä klo Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo Matkan hinta: jäsenet 63 euroa, ei-jäsenet 78 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * teatterilippu * matkanjohtaja Anna van Breemen palvelut ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT: Matkari Oy, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku, puh. (02) avoinna maanantaisin klo , tiistaista perjantaihin klo

16 N:o 2 Tupakan esilläpitokielto voimaan vuonna 2012 Tupakoimattomuus on tehokkainta syövän ehkäisyä Tupakoinnin määrä on suorassa suhteessa syöpäriskin kasvuun. Laki piilottaa tupakkatuotteet kaupan hyllyiltä vuodenvaihteessa. Tupakointi on alkoholin käytön ohella väestömme suurin yksittäinen terveysriski. Suomen ASH:n (Action on Smoking and Health) vuonna 2010 keräämän katsauksen mukaan joka toinen tupakoitsija kuolee ennenaikaisesti tupakoinnista aiheutuviin sairauksiin ja menettää vuotta elämästään. Suomalaisnaisista joka kuudes tupakoi päivittäin, miehistä joka neljäs. Tupakoivan henkilön syöpäriski on merkittävästi suurempi kuin tupakoimattoman. Arviolta prosenttia kaikista syövistä on enemmän tai vähemmän tupakan aiheuttamia, Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin pääsihteeri, LT Matti Rautalahti kertoo. Tupakkalaki tiukentuu asteittain Uuden tupakkalain ensimmäinen vaihe tuli voimaan , jolloin muun muassa kiellettiin tupakkatuotteiden hallussapito alle 18-vuotiailta. Tupakkatuotteiden esilläpitoa myymälöissä ja tupakoiville tarkoitettujen hotellihuoneiden määrää rajoitetaan vuoden 2012 alussa. Tupakka-automaatit kielletään vuoden 2015 alussa. Lue lisää tupakkalainsäädännöstä osoitteesta Sauhuttelun ja syövän yhteys kiistaton Käypä hoito -suosituksen mukaan yhdeksän kymmenestä keuhkosyövästä todetaan tupakoitsijalla. Suomessa sairastuu keuhkosyöpään vuosittain noin 2000 tupakoitsijaa. Tupakan on todettu lisäävän myös muun muassa suun, haiman ja virtsarakon syövän määrää. Paras tapa ehkäistä oman ja perheenjäsenen sairastumisriskiä on tupakoinnin lopettaminen, Rautalahti korostaa Ṙautalahden mukaan syöpävaara lisääntyy usein huomattavasti tupakoinnin ja jonkin muun altistavan tekijän, kuten alkoholin ja asbestin, yhteisvaikutuksesta. Sairastumisriski kasvaa sitä mukaa, mitä nuorempana tupakoinnin aloittaa, mitä enemmän päivittäin polttaa ja mitä pidempään tupakointi jatkuu. Syöpätautien lisäksi tupakan on osoitettu aiheuttavan kroonista keuhkoputken tulehdusta, keuhkolaajentumaa, verisuonten ahtautumista ja impotenssia sekä vaikuttavan sikiön kehitykseen. Syöpätapaukset kertovat tupakankäyttötavoista Miesten syöpätapaukset ovat vähenemässä, naisten puolestaan lisääntymässä, mikä heijastelee tupakkatottumusten muutoksia. Suomessa keuhkosyöpä on miesten toiseksi ja naisten neljänneksi yleisin syöpämuoto. Naiset ovat historian saatossa altistuneet tupakan savulle usein passiivisesti, sillä miehet ovat olleet aktiivisia kotipolttajia. Viime vuosikymmeninä miesten päivittäistupakointi on kuitenkin tasaisesti vähentynyt, naisten sitä vastoin aavistuksen lisääntynyt, Rautalahti kertoo. Tupakkatottumusten ohella sukupuolittaiset erot näyttäisivät selittyvän hormonaalisilla tekijöillä. Naisten riski sairastua rauhasperäiseen keuhkosyöpään on suurempi kuin miehillä. Tosin siinä tupakan osuus ei ole aivan niin selkeä kuin muissa keuhkosyöpätyypeissä, pääsihteeri sanoo. Tavoitteena savuton Suomi Uusi tupakkalaki tähtää tupakkatuotteiden käytön loppumiseen vuoteen 2040 mennessä. Keuhkosyövän ylivoimaisesti tärkein riskitekijä on pitkäaikainen tupakointi, lääkäri Matti Rautalahti painottaa. Rautalahden mukaan tavoite on johdonmukainen lähtökohta laissa säädetyille rajoituksille. Lakimuutokset ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että suomalaismiehet tupakoivat nykyään eurooppalaisittain aika vähän ja siihen, etteivät suomalaiset naiset ole sitä koskaan kovin aktiivisesti edes aloittaneet. Vuoden 2010 lokakuussa voimaan tulleen lain toinen vaihe alkaa vuodenvaihteessa, jolloin tupakkatuotteiden esilläpito kielletään vähittäismyynnissä. Meidän tulee jatkossakin miettiä keinoja estää tupakoinnin aloittamista ja auttaa tupakoitsijoita lopettamaan, Rautalahti sanoo. Teksti: Aleksi Rajamäki Kuva: Jouko Keski-Säntti Mammografia mahdollistaa rintasyövän varhaisen toteamisen Pulssissa vastaanottavat syöpälääkärit: Suvi Heikkilä Riikka Huovinen Minna Kankuri-Tammilehto Heikki Minn Outi Paija Seppo Pyrhönen Lääkärit ja röntgen: ma-pe 8 20, la 9 17, su Laboratorio: ma-pe 7 20, la 9 17, su Ajanvaraus puh

17 N:o Yksikeuhkoisena tuulta päin: Huumori ja perhe auttavat jaksamaan Lähes 20 vuotta tupakoinut Petri Tuutti, 43, luopui paheestaan keuhkosyövän vuoksi. Tuutin on nyt helpompi hengittää, vaikka hänellä on enää toinen keuhko jäljellä. Pitkään jatkunut yskä ajoi rajamäkeläisen Petri Tuutin keuhkojen tähystykseen vuonna Tutkimuksissa havaittiin yllättäen pahalaatuisia solumuutoksia. Olin onnekas, kun kehittyvä syöpä todettiin niin varhaisessa vaiheessa. Ajattelin hengitysvaikeuksien johtuneen astmasta. Keuhkosyöpädiagnoosia seurasi pian rankka sädehoitojakso. Tauti näytti olevan voitettu, kunnes vuoden 2008 lopun kontrollikäynnillä havaittiin jälleen alkavan syövän merkkejä. Vasen keuhko päätettiin poistaa kokonaan. Lääkärit eivät olisi sitä mielellään tehneet, mutta he laskivat, että pärjään yhdellä keuhkolla astmasta huolimatta. Poistoleikkauksesta jäi hermosärkyä, mutta lääkkeet onneksi tehoavat, Tuutti kertoo. Asiat tärkeysjärjestykseen Tuutti sai ennen leikkausta kaksi ohjetta: painoa kolmasosa pois ja tupakka pannaan. Tuutti oli ehtinyt sauhutella yläasteikäisestä asti. Lääkärit olivat monesti kehottaneet minua lopettamaan. Lopettamispäätös tuli nyt pakon edessä, vaikka vaikeaa se oli. Onhan se aikamoinen myrkky, siihen retkahtaa helposti uudelleen. Parikymmentä kiloa painoa pudottanut Tuutti kertoo olevansa yksikeuhkoiseksi varsin hyvässä kunnossa. Kaksi rottweileria pitävät minut liikkeessä. Kova fyysinen rasitus ei luonnollisesti ole enää mahdollista, maratonia en pystyisi juoksemaan, Tuutti nauraa. Ajatelkaa optimistisesti! Tuutilla on hymy herkässä, vaikka sairauden myötä hänen elämänsä korttipakka sekoitettiin täysin uusiksi. Kannattaa ajatella optimistisesti eikä vajota synkkyyteen. Perheen ja lähipiirin tuki on antanut voimaa jaksaa eteenpäin, neljän pienen lapsen isä kiittelee. Tuutti osallistui elokuun vaihteessa toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinassa aikuisten syöpäpotilaiden perhekurssille, jolla käsiteltiin asiantuntijoiden johdolla syöpäsairauteen sekä fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin liittyviä asioita. On hienoa, että Raha-automaattiyhdistys tukee terveyskasvatus- ja virkistystoimintaa, johon koko perhe voi osallistua. Kurssi tarjosi potilaille mahdollisuuden keskustella sairaudestaan muiden saman kokeneiden kanssa, Tuutti kehuu. Rajuista vastoinkäymisistään huolimatta Tuutin katse on vakaasti tulevaisuudessa. Hän käy säännöllisesti kuvauttamassa keuhkonsa. Tulokset ovat olleet puhtaat. Palasin töihin alkuvuonna. Olen myös ajatellut jatkaa vero-oikeuden opintojani. Jos syöpä ei uusiudu, niin miksi en voisi elää hyvää elämää yhdelläkin keuhkolla. Kunhan pysyn kaukana tupakasta. Teksti ja kuva: Aleksi Rajamäki Petri Tuutti selätti keuhkosyövän perheensä tuella. Kuvassa isän sylissä kuopus Nino. Vieressä hymyilevät isosiskot Noona, Nana ja Nenna. TOK AsiakasOmistajana juhlit koko vuoden 110 vuotta yhteistä matkaa Vuonna 1901 perustetaan Wähäväkisten osuusliike. Pian Raunistulaan avatun ensimmäisen osuuskaupan ovet käyvät tiuhaan. Kahvia, sokeria, vehnäjauhoja, saippuaa... päivittäisen elämän välttämättömät tuotteet nostellaan paperipusseihin punnitusta varten. Hinta ja laatu tuotteissa on kohdallaan, onhan osuuskauppa perustettu takaamaan jäsenilleen laadukkaat tuotteet voittoa tavoittelematta. Vuonna 2011 Kauppoja, ravintoloita, hotelleja, liikennemyymälöitä... Turun Osuuskaupan yli 100 toimipaikkaa palvelevat varsinaissuomalaisia 21 kunnan alueella. Vuosien varrella moni asia on muuttunut, mutta ydin toiminnassa on yhä sama. TOK palvelee omistajiaan laadusta ja edullisuudesta tinkimättä. Nyt meitä AsiakasOmistajia on jo yli Turun Osuuskauppa onnittelee 60-vuotiasta Lounais-Suomen Syöpäyhdistystä! TOK juhlii 110-vuotista taivaltaan tarjoamalla juhlaetuja AsiakasOmistajille. Lisätietoja: tok.fi.

18 N:o 2 Hyväntekeväisyydestä tuli elämäntapa Kun kirjalija-taiteilija Inna Rogatchi menetti pienen Julia-tyttärensä luusyövälle, hän omisti elämänsä hyväntekeväisyydelle. - Olimme kohdanneet niin paljon hyviä voimia, että se tuntui siunaukselta. Halusimme antaa kokemamme hyvän takaisin, hän kertoo valmistellessaan Armon ja ilon ikkunasta -valokuvanäyttelyä turkulaisten syöpäpotilaiden ja heidän perheidensä iloksi toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinaan. Hyviä voimia ja erityisesti välittäviä, auttamishaluisia ihmisiä tarvittiin, kun 11-vuotias, vakavasti sairas tyttö oli saatava pikaisesti hoitoon totalitaristisesta maasta, jossa yhteiskuntajärjestyksen perustana oli lainmukaisuuden fiktio ja fiktion lainmukaisuus kuten Rogatchi luonnehtii Julian viimeistä elinvuotta käsittelevässä kirjassaan Suomalainen perheeni. Oli vuosi 1988, kun ukrainalaissyntyinen neuvostokansalainen Rogatchi löysi perheensä keskeltä byrokraattista painajaista. Hän yritti saada tytärtään ulos silloisesta Leningradista ja hoidettavaksi ystävyyskaupunki Turkuun. Vaikka Julialle oli jo hoitopaikka Tyksistä varattuna, oli sinne pääseminen kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys. Matkan varrella perhe joutui kohtaamaan useita ihmisiä, joista järjestelmä oli tehnyt lapsen kärsimykselle sokeita oman edun tavoittelijoita. Niinpä syöpäsairaalan johtaja ei uskaltanut itsenäisesti kirjoittaa suositusta pikkutytön hoitoon ulkomailla, koska pelkäsi sen olevan liian rankkaa suurvallan sairaanhoidon arvostelua. Osastolla lääkärit kielsivät hätääntyneitä vanhempia pyytämästä lääkkeitä, koska niitä ei ollut, apuhoitajat pihistivät sairailta lapsilta herkkuja ja lastensäätiön virkailija läksytti säälimättä äitiä, jonka olisi pitänyt keskittää voimansa kalleimpansa saattohoitoon. Julian viimeinen elinvuosi oli kuitenkin onnellinen. Hän sai viettää sen välittävien ihmisten keskellä. Taide on terapiaa Rogatchin kokemukset eivät ole tehneet hänestä kyynikkoa, vaan päinvastoin ihmisen, joka löytää valon pimeyden keskeltä ja ymmärtää siinä piilevät voimavarat. - Jos muistamme, että pimeydessä on valoa, että esimerkiksi aurinko näyttää laskiessaankin hyvin kauniilta, meidän on helpompi elää, hän tuumaa. Julian kuolinvuonna 1989 Inna ja hänen taiteilijamiehensä Michael Rogatchi käynnistivät tyttärensä muistoksi valon voimasta ammentavan Taiteella syöpää vastaan -hankeen, jonka osaksi tuleva Meri-Karinan-näyttelykin sijoittuu. Inna Rogatchin luonnon kauneuteen ja yksityiskohtiin keskittyvät teokset on tarkoitettu eräänlaiseksi taideterapiaksi vaikeassa elämäntilanteessa kamppaileville potilasperheille. - Tämäntyyppinen taide on terapiaa, joka ei vaadi vahvoja ponnisteluja vaan vaikuttaa luonnollisella tavalla, antaa ihmiselle hyviä hetkiä, toivoa ja psyykkisiä lisävoimia, Rogatchi pohtii. - Toivon valokuvieni antavan rauhaa ja iloa, hyviä emootioita, jotka ovat hirveän tärkeitä syöpäpotilaille ja heidän perheilleen. Taidehyväntekeväisyyden jatkeeksi kirjalija-taiteilijapari perusti vuonna 2004 Inna ja Michael Rogatchin säätiön, joka on auttanut syöpäpotilaiden lisäksi muun muassa orpolapsia ja Fukushiman katastrofin uhreja. Auttamisesta on tullut Rogatcheille elämäntapa. Maailmanparantamisesta Inna Rogatchi ei kuitenkaan - Elämässäni haluan olla suorasanainen, taiteessani en. Taiteen on oltava hienovaraista, jotta katsojalle jää tilaa omille tunteilleen ja ajatuksilleen, toteaa Inna Rogatchi, joka valmistelee parhaillaan myös viidettä kirjaansa. Kirjan nimi on Ihmisten yhteys ja se maalaa kuvaa vuosituhannen vaihteen maailmasta kansainvälisesti merkittävien ihmisten ja tapahtumien kautta. halua puhua. - Parempi maailma on sosialistinen utopia, hän hymähtää. - Mutta meidän kaksikkomme yrittää luoda jotakin uutta ja arvokasta taiteessa ja kirjallisuudessa, ja toisaalta antaa niin paljon apua tarvitseville kuin mahdollista. Viha voidaan voittaa Rogatchi on antisemitismiin ja muihin vihailmiöihin erikoistunut kansainvälisen politiikan asiantuntija, joka pitää tiiviisti yhteyttä ihmisoikeuksia puolustaviin toisinajattelijaystäviinsä niin Venäjällä kuin Kiinassakin. Hän ei ole voinut tai halunnutkaan sulkea silmiään yhteiskunnallisilta ongelmilta ja siltä, mitä viha, vaino ja välinpitämättömyys voivat pahimmillaan saada aikaan. Toisaalta hän tietää myös, ettei ihminen ole niiden äärellä voimaton. - Olen individualisti ja uskon, että ihminen voi voittaa järjestelmän. Jos järjestelmässä on vihaa, ihmisillä on mahdollisuuksia sen voittamiseen, Rogatchi sanoo painokkaasti. Niille suomalaisille, jotka lietsovat rasistista vihaa, hän haluaa sanoa, että kukoistaessaan viha ja suvaitsemattomuus murentavat sivistyneen yhteiskunnan perustaa. Lapsiperheet puolestaan ovat vihan kitkijöinä keskeisessä asemassa. - Ihmisen inhimillisyyden ydin syntyy perheessä. Perheiden tulisi vaalia humanistisia arvoja, oltiin poliittisesti sitten vasemmalla tai oikealla, hän painottaa. Rogatchi toivoo, että nuorille tarjottaisiin aktiivisesti humanistisia esikuvia ja että tunnetut humanistit pyrkisivät itsekin puhuttelemaan nuoria. - Sellaiset kuin Vaclav Havel, Elie Wiesel tai Leonard Cohen, suomalaisista vaikkapa Martti Ahtisaari, professori Carl Öhman, piispa Erik Vikström tai maaherra Pirkko Työläjärvi. - Nuorten on ymmärrettävä, ettei vihan siivittämä väkivalta ole oikea keino vaikuttaa. Ihmisten keskinäinen kunnioitus on tärkeää. Vihanvastainen yhteiskunta toimii aina paremmin kuin maa, jossa vaino sallitaan, hän muistuttaa. Armon ja ilon ikkunasta -valokuvanäyttely Meri-Karinassa (Seiskarinkatu 35) Näyttelyn päätyttyä kaikki työt lahjoitetaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen välityksellä Karinarannan ja Meri- Karinan asukkaille, Karinakodin saattohoitopotilaille sekä Tyksissä hoidettaville syöpäpotilaille. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos Yksilöllisesti sopiva proteesi korvaa rinnan menetetyn muodon NYT SAMAN KATON ALTA KAIKKI TERVEYSPALVELUT Lääkäriasema Mehiläinen Linnan Apteekki, avoinna joka päivä ma-pe klo 8-20, la 9-18, su Pysäköinti P-louhi TERVETULOA! Apteekkari ja koko henkilökunta Avoinna joka päivä Balance Balance Contact Balance Individual Säästävän rintasyöpäleikkauksen jälkeen jää usein kudospuutos, joka alkaa näkyä ehkä vasta useamman vuoden jälkeen leikkauksesta. Valikoimassamme on useita eri mallisia ja kokoisia osaproteeseja tähän ongelmaan. Koko- tai osaproteesi tulisi uusia noin kahden vuoden välein. Amoena Boutiquessa tai verkkokaupassa on myynnissä erittäin laaja valikoima proteesirintaliivejä ja -uimapukuja. Lisätietoa proteeseista ja tekstiileistä saat osoitteessa tai syöpäneuvonta-asemalta. Bulevardi 30, Helsinki Puh: Myymälämme on avoinna ma pe klo

19 N:o Rintasyövän etäpesäke oli järkytys Lietolainen Anitta Kaitajärvi, 59, muistelee vuoden 2009 marraskuuta, jolloin kohistiin sikainfluenssasta. Kaitajärvelle tuli silloin kuumetta, päänsärkyä, jäseniä särki ja silmät oirehtivat. Siis selvät sikainfluenssan merkit. Sen jälkeen tulivat paniikkikohtaukset. Myös käteen tuli oireita. Sihteerinä toimiva Kaitajärvi huomasi, että tietokoneen hiirtä käyttävä käsi ei toiminut normaalisti. Oireet pahenivat. Tammikuussa tuli taas kuume, vasemman silmän liike pysähtyi ja kaikki näkyi kahtena. Kaitajärvi hakeutui jälleen lääkäriin. Olin koko syksyn käynyt samalla lääkärillä. Hän lähetti verikokeeseen. Tulehdusarvot olivat koholla. Lääkäri totesi, että hän ei tiedä, mikä minulla on. Minut lähetettiin TYKSiin pään kuvaukseen, Kaitajärvi kertoo. TYKSin neurologian osastolla syy selvisi: aivoissa oli kasvain. Kyseessä oli vuonna 1999 sairastetun rintasyövän etäpesäke. Itse asiassa etäpesäkkeitä oli niskasta lantioon saakka. Ei ollut tullut mieleenikään, että kyseessä voisi olla kasvain. Järkytyin niin, että itku tuli. Järkytys vaihtui nopeasti käytännön asioiden hoitamiseen. Kaitajärvi hoiti puhelimitse työasiat ja pankkiasiat kuntoon. Hän soitti naapurilleen, joka lupasi huolehtia kotiasioista kuten posteista. Mutta ihmisen mieli ei pysähdy, vaikka käytännön asiat on hoidettu. Vielä oli paljon kysyttävää ja mietittävää. Tietämättäni hoitaja oli kutsunut sairaalapappi Olli Heinosen luokseni. Se oli hoitajalta hienosti ajateltu. Heinonen sanoi, että hän oli tullut kuuntelemaan minua, ja minä puhuin ja puhuin. Naapuri tuli samaan aikaan katsomaan. Järkyttynyt naapurini kertoi minulle jälkeenpäin, että televisiosarjoissa pappi antaa aina viimeisen voitelun. Hän luuli papin olevan sen takia luonani. Vaikeinta on kertoa omaisille Kaitajärvi korostaa, että syöpäuutisen kuullut potilas pystyy järjestämään asioitaan, vaikka onkin järkyttynyt. Vaikea vaihe on, kun uutinen pitää kertoa omaisille, varsinkin omille vanhemmilleen ja lapsilleen. Olisiko silloin parempi, että uutisen kuulee joltakulta toiselta. Päätin itse kertoa äidille. Järjestin niin, että yksi siskoni on samaan aikaan paikalla, kun soitan äidille. Mutta kun soitin, äiti kysyi, olinko soittanut hänelle viime yönä vai oliko se ollut unta. Olin yöllä murehtinut, miten kertoa hänelle. Telepatia toimi välillämme eli äiti tiesi asiani jo ennen kuin kerroin sen. Pojalleen Kaitajärvi oli kirjoittamassa pitkää tekstiviestiä, kunnes hoitaja sanoi, että vakavasta sairaudesta ei voi pelkästään tekstailla. Hän kuitenkin lähetti lyhyen viestin. Lopputulos oli se, että poika lähti saman tien töistään äitiään katsomaan. Sairastunut haluaa varjella läheisiään ikävältä uutiselta, mutta mikä on oikea tapa. Pitää myös miettiä, kuinka monelle haluaa asiasta kertoa. Minulla on seitsemän sisarusta, lisäksi ystävät, joten kyllästyin pian kertomiseen. Olin puhunut itseni puhtaaksi asiasta. Olin väsynyt selittämään sairauttani uudelleen ja uudelleen. Leikkaushoito ja sädehoito Kaitajärven pään kasvain hoidettiin leikkaamalla ja sädehoidolla. Noin 2,5 senttimetrin kokoinen kasvain oli aivorungon päällä aivolisäkkeen alapuolella. Kasvain oli kiinnittynyt muun muassa. vasemman silmän liikuttajahermon lihakseen., mistä syystä vasemman silmän liike pysähtyi. Kasvain operoitiin nenän kautta mikrokirurgisena leikkauksena. Leikkauksen inhottavin vaihe oli siitä herääminen. Kumpaankin sieraimeeni oli laitettu pitkät tamponit ja minun piti hengittää suun kautta. Reidessä oli kipeä haava, siitä Lietolaiselta Anitta Kaitajärveltä leikattiin päässä ollut rintasyövän etäpesäke tammikuussa Hän sai myös sädehoitoa. Kuvassa on naamio, jolla pää pidettiin liikkumattomana sädehoidon aikana. oli otettu paikka-ainetta leikkausalueelle. Noin kuukausi leikkauksen jälkeen alkoi sädehoitovaihe. Kaitajärvi sai hoidon aikana kortisonia. Minulta menivät yöunet ja olin silti virkeä. Harrastan kirjoittamista. Kirjoitin tuona aikana satoja sivuja tekstiä. Nautin kotona olosta. Kävelin paljon ja kirjoittaminen piti minut hyvällä mielellä, sain kerrankin kirjoittaa rauhassa. Kaitajärvi palasi töihin toukokuun 2010 alussa. Kasvaimen löytymisestä oli tuolloin kulunut neljä kuukautta. Hän on jatkuvassa kontrollissa. Ensimmäinen ja suurin järkytys oli tieto pään kasvaimesta. Toinen järkytys oli se, että rintasyövällä on taipumus levitä luustoon. Selkärangassani on etäpesäkkeitä. Minulta on sädetetty lannerankaa, niskaa ja pään aluetta. Kirjoittaminen on avain toiseen maailmaan Anitta Kaitajärvi harrastaa kirjoittamista ja hän kuuluu Sohvankukat-kirjoittajaryhmään. Hän on julkaissut novelleja Varsinais-Suomen taidetoimikunnan kahdessa Reviiri-antologiassa. Tänä vuonna hänen novellinsa pääsi mukaan Kouvolan dekkaripäivien kilpailuantologiaan. Kirjoituspöydän laatikosta löytyy muiden muassa keskeneräinen romaanikäsikirjoitus Everybody knows, josta oheinen näyte. Sun pitää jatkaa helmaa. Antero katsoo peiliin. Totta, miten hän ei itse sitä huomannut. Pituus on plussaa kun on mies, mutta naisena liika on liikaa. Antero maalaa peilin edessä huuliaan. Näitä huulia haluan suudella usein, Taina sanoi ensi suudelman jälkeen. Huuleton mies, miten sä sen teet? Iiro tokaisee usein isästään, kun Antero vihaisena imaisee huulet sisään. Omasta mielestään suu on parasta mitä hänessä on. Hän on monesti nauranut kavereiden överiksi menneitä rajauksia. Hän itse rajaa huulensa tarkasti ääriviivoja pitkin. Huolellisuutta vaatii alahuulen syvä poikittainen juonne. Huulipunaa siihen pitää tököttää vähän reilummin kuin muualle, muuten se kerää kaiken värin ympäristöstä. Sun on pitänyt syntyä huulihalkiolapsena, mutta Luoja on viime metreillä muuttanut mielensä, Taina irvaili alussa. Äidin puolelta olisi ollut tarjolla pitkät ja tuuheat ripset, mutta hän peri epäonnekseen isänsä tökötököt, kuten hän itse niitä manaa taistellessaan irtoripsien kiinnityksen kanssa. Varsinaista töhräämistä, hän mutisee. Kiroa sinä vaan tökötököjäsi, irtoripsillä ne saa autettua, mutta mieti minun lautapakaroitani, ei naisellisuudesta tietoakaan, sinulla sentään on kunnon peffa. Vuosien kuntosaliharjoittelu on muotoillut Anteron pakarat. Mekon alta ne pullistuvat esiin kiinteinä ja puolipallon muotoisina, kuin afrikkalaisella naisella. Nyt mekko pois, että ehditään, Leevi komentaa. Antero surraa ompelukoneella jatkeen mekon helmaan ja Leevi ottaa silitysraudan esille. Voisit ajella rintakarvat. Muuten sun pitää laittaa huivi, ettei kiharat heilu tuulessa. Ei ne sieltä näy. Toivottavasti Iiro ei ilmesty torille. Antero ei halua satuttaa poikaansa. 17-vuotias on liian nuori ajattelemaan isänsä omituisuuksia. Sehän jäi kotiin. Sun olisi pitänyt kertoa sille jo monta vuotta sitten. Taina on saanut sinut niin tossun alle, ettet vieläkään uskalla tehdä vastoin sitä. En minä enää Tainaa ajattele. Mutta miten kerron pojalle? Istutat sohvaan ja sanot että on kerrottavaa. Ilmoitusluonteinen asia, vai? Vaikka niin. He nauravat, kun Leevi istuu sohvalla ja killittää Anteroa sieltä. Kerro isi salaisuutesi. Ovikello soi. Mene avaamaan äläkä pilkkaa miestä pahassa paikassa. Teksti ja kuva: Pekka Remes Ote romaanikäsikirjoituksesta: Anitta Kaitajärvi. Monipuolinen ja muodinmukainen P E R UUKKILIIKE Laadukkaat monofilament-peruukit antavat luonnollisen ilmeen Eerikinkatu 9 B Turku Puh

20 N:o 2 SYÖVÄNTORJUNTATALKOOT-KAMPANJA tukee myös palveluasuntojen rakentamista syöpäpotilaille NÄIN VOIT OSALLISTUA SYÖVÄNTORJUNTATALKOOT KAMPANJAAN: osta oma nimikkotiilesi varustettuna hopeisella nimilaatalla (200 ) kaiverruta nimesi uudisrakennuksen kunniatauluun (100 ) Myynti p tai anna panoksesi lista- tai lipaskerääjälle kotiovellasi tai keräystempauksessa talleta haluamasi lahjoitussumma Syöväntorjuntatalkoot kampanjan tilille OP-Pohjola Iban nr. FI Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) myönsi Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen uudisrakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten saneeraukseen Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle euron suuruisen avustuksen sekä euron korkotukilainan. Lisäksi yhdistys kerää hankkeeseen euroa. Rakennus- ja saneeraustyöt ovat jo käynnistyneet kuluvan vuoden keväällä. Tavoitteena on toteuttaa entistä monipuolisempi ja turvallisempi palvelukokonaisuus Turun Hirvensaloon. Hanke tuo Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen yhteyteen 28 uutta palveluasuntoa, jotka valmistuvat helmi-maaliskuussa Laajennusja saneeraustoimet kohdistuvat Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen majoitus-, keittiö- ja ruokailutiloihin sekä alueella jo oleviin palveluvuokra-asuntoihin. ARA on todennut sekä aravalain että vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalojen korkotuesta annetun lain tarkoittamaksi yleishyödylliseksi yhteisöksi. TOSHIBA TEC NORDIC AB Joukahaisekatu TURKU Puh TERVETULOA VÄRI- DOKUMENTOINNIN MAAILMAAN Lue lisää tulostus-, kopiointija skannausratkaisuistamme

21 N:o Syöväntorjuntatyö yhdistää heitä Kari Kaunismaa Hallituksen puheenjohtaja Yritykseni Kaivon Liha Kaunismaa Oy konsernin 43-vuotinen taival pitää sisällään lihaalan tukkuliiketoimintaa ja teollista tuotantoa. Työntekijöitä oli aluksi kaksi tai kolme, nykyisin noin kahdeksankymmentä. Yhteiskuntavastuu on ollut kuvassa mukana alusta saakka. Yritykselle esitettyjä avunpyyntöjä on joskus vaikea karsia, niin moni on hyvällä asialla. Kaikkeen ei voi kuitenkaan osallistua, ja yhteydenottoja tulee viikoittain. Nykyisin keskitymme lapsiin ja veteraaneihin. En jää odottamaan lahjoituspyyntöjä, vaan otan itse yhteyttä hyväntekeväisyyskohteisiin, joita yrityksemme haluaa tukea. Tuki Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle on ollut itsestään selvää jo 30 vuoden ajan. Se ei johdu siitä, että syöpää on ollut perhepiirissäkin. Syöpä herkistää aina, ja varsinkin silloin kun näkee lapsisyöpäpotilaita. Molemmilla pojillani on samanlainen oikeudentaju. Toisen hädän ymmärtäminen on heille luonnostaan selvää. Avunpyynnön esittäjä on nykyisin yhä useammin ulkoinen, palkattu firma. Soitto tulee tuntemattomasta numerosta, eikä lahjoittaja voi olla varma meneekö raha perille asti ja paljonko menee. Ensin on pankin jättömaksu ja huijarifirma voi sen jälkeen käyttää suuren osan summasta omiin kuluihinsa. Puolihuijareita on valtavasti. Siksi läpinäkyvyys on tärkeää. Yrittäjä on erittäin kriittinen kaikenlaisia epämääräisiä keräyksiä kohtaan. Jo yhden pienen pettymyksen jälkeen oppii varmistamaan, että raha saavuttaa kohteensa eikä jää hulttioveljien taskuun. Tutun kohteen tukeminen on turvallinen tie, kun tietää vuosien kokemuksella minne apu menee. Sointu Heinonen Vapaaehtoinen varainkerääjä Olin päättänyt, etten ikinä kerjää tai kaupustele. Sitten itselleni tuli syöpä keväällä Kun vuosi sairastumiseni jälkeen rappukäytävään tuli ilmoitus, jossa Lounais-Suomen Syöpäyhdistys etsi talooni listakerääjää, ajattelin että voinhan aina sen verran tehdä. Lopulta tulin kiertäneeksi kaikki asuinalueeni 14 taloa. Pian lista vaihtui keräyslippaaseen ja siirryin rappukäytävistä messuille ja kaupungille. Osallistun keräyksiin viisi tai kuusi kertaa vuodessa ja teen sen ilmaiseksi. Moni katsoo tarkkaan, mikä lipas on kädessä. Ihmiset muistavat huijarikerääjät ja itseltänikin joskus varmistetaan, meneekö raha Syöpäyhdistykselle. Jokainen keräämäni kolikko lähtee lyhentämättömänä syöväntorjuntatyöhön. Enimmäkseen ihmiset suhtautuvat keräyksiin myönteisesti. Varsinkin ihmiset, jotka eivät näytä hirveän varakkailta ulospäin, haluavat usein tehdä lahjoituksen. Myös nuoret auttavat aika paljon. Ne jotka ovat itse sairastuneet tai läheinen on Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on koko 60-vuotisen toimintansa ajan noudattanut tarkkaa taloudenhoitoa. Taistelussa syöpää vastaan yhdistys on aina vedonnut kansalaisiin ja pyytänyt heitä osallistumaan toteutettuun keräykseen joko kerääjinä tai lahjoittajina. Tällä tavalla toimien maahamme on saatu syöväntorjuntatyössä tarpeellisia laitoksia tai toimintamuotoja, jotka muuten olisivat toteutuneet vuosien viiveellä. kääntyi kolmen henkilön puoleen, joita syöväntorjuntatyö yhdistää. - On tärkeää, että yritysjohtaja tuntee sydämellään. Menestyksen myötä tulee valta ja vastuu, se on selvää, toteaa yritysjohtaja Kari Kaunismaa. Vapaa-ajallaan mies osallistuu hyväntekeväisyystempauksiin lentopallojoukkueensa Well-Parrat ry:n riveissä. Kuvaa varten hän pukeutui Sykerö Beach -tapahtuman paitaan. Sen turnauksiin osallistumalla joukkue on pelannut rahaa lapsisyöpäpotilasperheille jo yhdeksänä kesänä. - Joskus ihmiset vähättelevät, että heillä on antaa vain pikkukolikoita. Silloin sanon, että pienistä kolikoista karttuu keräyslippaassa kokonaissumma, jolla saa paljon hyvää aikaan. Kukkaron pohjalla sentit eivät hyödytä ketään, sanoo vapaaehtoistyöntekijä Sointu Heinonen. sairastunut, pysähtyvät monesti kertomaan siitä. Kyllä sieltä joskus kysymyksiäkin tulee, mutta jokainen syöpä on erilainen, joten paljon en voi neuvoa. Tukea voin kuitenkin aina antaa. Monesti olen kannustanut kyselijää tutustumiskäynnille toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinaan, lähtemään sinne vaikka kahville, jos paikka ei ole entuudestaan tuttu. Tässä työssä täytyy olla kohteliaasti epäkohtelias. Tyrkyttää lipasta kohteliaasti, vaikka onkin epäkohteliaasti keskeyttämässä toisten seurustelua. Itsekseen seisova ei saa kerättyä mitään. Aina se lämmittää, kun saa palautetta, että teet hyvää työtä ja on hienoa, kun vielä jaksat kiertää. Iiris Kultarinta Kuukausilahjoittaja Ryhdyin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kuukausilahjoittajaksi, kun lähipiiriini kuuluva henkilö sairastui syöpään. Aloin tuolloin miettiä, miten voisin itse kantaa korteni kekoon syöväntorjuntatyössä ja kuukausilahjoittaminen tuntui luontevalta. Siitä on jo vuosia. En edes muista tarkkaan kuinka monta. Läheiseni parani, halusin kuitenkin edelleen jatkaa kuukausilahjoittajana erittäin tärkeän asian hyväksi. Syöpä on sittemmin koskettanut läheltä jo useamman kerran, vaikka olen itse siltä säästynytkin, ainakin vielä. Nykyisin syöpä kuulostaa minusta melkeinpä kirosanalta. Se on viheliäinen sairaus, johon tiedän monen menehtyneen. Toivon, että mahdollisimman moni voitaisiin tutkimusta lisäämällä parantaa, tai löytää jopa keinoja ennaltaehkäistä syöpää. En kuitenkaan pelkää tai mieti omaa sairastumisriskiäni. Turha sellaisesta on etukäteen huolehtia. Lahjoitussummani on tällä hetkellä 15 euroa kuukaudessa. Minulla ei ole erityistä toivetta siitä, kohdistetaanko rahoja uusien hoitomenetelmien tutkimiseen tai syöväntorjuntaan erikoistuvien ammattilaisten kouluttamiseen. Pääasia on, että apu menee tärkeään kohteeseen lyhentämättömänä. Haluaisin tietenkin auttaa mahdollisimman monia, mutta kohteet on rajattava itselle tärkeisiin. Toinen kohde, johon lahjoitan säännöllisesti, on Medi-Heli. Haluan, että kopteri pysyy ilmassa, sillä koskaan ei tiedä, milloin sen apua joku meistä tarvitsee. Suhtaudun hieman epäilevästi itselleni tuntemattomiin keräyskohteisiin. Avun perillemenoon lopulliseen avustuskohteeseen ei voi aina luottaa vaikka haluaisikin. Yhdistyksen taustat kannattaa selvittää ennen lahjoituksen tekemistä: kuinka tunnettu yhdistys on kyseessä ja kauanko se on toiminut. Pitkään toimineita ja tunnettuja yhdistyksiä pidän itse luotettavina. Ryhtyessäni lahjoittajaksi pyysin yhdistyksestä tilinumeron. Se hoitui helposti yhdellä puhelinsoitolla. Nykyisin tieto löytyy varmasti jo yhdistyksen nettisivuiltakin. Julkinen verkkorekisteri tuo keräyskampanjat yleisön arvioitaviksi Varainhankinnan viranomaisvalvonta tiukentuu, kun pitkään työstetty valtakunnallinen rahankeräysten valvontarekisteri tulee poliisin käyttöön ensi vuonna. Poliisihallitus valmistelee rekisteriin tulevaisuudessa myös yleisölle avointa osiota, josta kuka tahansa voi tarkistaa lahjoituskohteen luotettavuuden. Yleisölle suunnatusta verkkorekisteristä on lähivuosina mahdollista varmistaa, että varainhankintaa harjoittavalla avustusjärjestöllä on lainvoimainen keräyslupa. Jos rekisteri toteutuu täydessä laajuudessaan, tallentuu siihen tarkat tiedot kunkin keräyksen tuotosta sekä siitä, miten lahjoituseurot on käytetty. Poikkeuksen muodostavat jatkuvat keräykset, joille ei ole määrätty takarajaa. Poliisihallituksen arpajaishallintopäällikkö Jouni Laiho kertoo, että julkisen rekisterin sisällöllinen laajuus riippuu varainkeruuta harjoittavien järjestöjen yhteistyöhalukkuudesta. Osa rekisterin valmistelun yhteydessä kuulluista avustusjärjestöistä on suhtautunut hankkeeseen epäilevästi, mutta Laiho uskoo asenteiden muuttuvan sitä mukaa, kun järjestöt ymmärtävät läpinäkyvyyden edut. - Läpinäkyvyys todennäköisesti edistää keräyksiin osallistumista, kun kansalainen tietää varmuudella mihin varat menevät. Meille tulee palautetta yleisöltä tähän liittyen, Laiho huomauttaa. Laiho pitää mahdollisena, että yleisörekisteri saadaan käyttöön vuoden 2013 aikana. - Aikataulu riippuu kuitenkin siitä, miten poliisin määrärahat riittävät, hän muistuttaa. Lupahakemusten seulonta kiristyi Lupahakemukset joutuivat viime vuoden alusta aiempaa tarkempaan seulaan, kun yhden poliisipiirin rajat ylittävien keräysten lupaharkinta siirtyi Poliisihallitukselle Etelä-Suomen lääninhallitukselta. - Havaitsimme, että aika vähäisillä selvityksillä ja huonosti perustelluilla hakemuksilla oli annettu valtakunnallisia keräyslupia, Laiho kertaa. Ongelmallisiksi osoittautuivat uskonnolliset yhdyskunnat, joiden tarkoitus ei ole rahankeräyslain edellyttämällä tavalla yksinomaan yleishyödyllinen. Myös niiden järjestämät keräykset saattavat tähdätä uskonnon harjoittamisen edistämiseen ja sielunhoitoon yleishyödyllisen tarkoituksen sijaan. Tällaiset järjestöt eivät täytä laissa määriteltyjä luvan saamisen edellytyksiä. - Kysymys on poliittisesta valinnasta. Halutaanko lakia muuttaa siten, että luovutaan luvan myöntämisen edellytyksenä olevasta yksinomaisen yleishyödyllisyyden vaatimuksesta. Tätä asiaa tullaan tällä vaalikaudella todennäköisesti tarkastelemaan, Laiho toteaa. Keräyshuijarit ahtaalle Rahankeräysrikoksen rangaistusasteikko koveni viisi vuotta sitten uudistuneen rahankeräyslain seurauksena. Samalla rikoksen maksimirangaistus, joka ennen oli kuusi kuukautta vankeutta muuttui kahdeksi vuodeksi vankeutta. Keräyshuijausta, joka ennen täytti vain lievän petoksen tunnusmerkit, kohdellaan nyt törkeänä petoksena. Siksi se ei ole enää asianomistajarikos, jonka tutkiminen ja tuomitseminen kysyy huijatun omaa aktiivisuutta. Nykytilanteessa huijaria voikin odottaa ehdoton vankeusrangaistus teosta, jota ennen tuskin pidettiin rikoksena. Siksi hovioikeus saattoi tuomita Syöpäsairaiden tuki ry -huiputuksen päätekijän kahden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Keräysvilpistä narahtanut ei pääse enää kuin koira veräjästä. JL Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. kannattaa keräysrekisteriä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. suhtautuu myönteisesti julkiseen nettirekisteriin, josta lahjoittajat pystyvät tulevaisuudessa tarkistamaan keräysten laillisuuden ja kenties myös seuraamaan rahojen käyttöä. - Syöpäjärjestöissä on reagoitu voimakkaasti huijauskeräyksiin, joissa syöpäpotilaita on käytetty hyväksi. Olemme olleet aktiivisesti yhteydessä poliisiin, jotta asiaan puututtaisiin. Tämä on hyvä keino tehostaa varainhankinnan läpinäkyvyyttä, yhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojala sanoo. Avoimuus lahjoitusvarojen käytössä kuuluu Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen keskeisiin toimintaperiaatteisiin. - Kun lahjoitusrahalla tehdään jotakin, se myös kerrotaan julkisuuteen viranomaisraportoinnin ja sisäisen valvonnan lisäksi, Ojala summaa. Hyväntekeväisyyskohteet valitaan usein sen mukaan, missä on suurin tarve. Lahjoittajien toivomukset otetaan huomioon. - Siten vapaaehtoisjärjestöt myös yleensä pysyvät askeleen edellä viranomaisia, Ojala selittää. - Olemme etulyöntiasemassa, koska meillä on yhteistyökumppaneina kaikkien syövän hoitoon ja tutkimukseen liittyvien alojen ihmisiä, eikä sidonnaisuuksia määrätynlaiseen toimintaan ole. Toimintasektorimme on hyvin laaja, syöpää sairastavista vastasyntyneistä satavuotiaisiin saattohoitopotilaisiin.

22 N:o 2 Tervetuloa sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen Syöpäjärjestöt toteuttavat syöpäpotilaille ja läheisille suunnattua sopeutumisvalmennusja kuntoutuskurssitoimintaa. Tavoitteena on, että jokainen syöpään sairastunut ihminen saisi omaan elämäntilanteeseensa ja tarpeeseensa sopivaa kuntoutusta sekä helpotusta sairauden aiheuttamaan muutostilanteeseen. Tämä nopeuttaa paluuta terveen rooliin ja olosuhteisiin nähden parhaaseen mahdolliseen elämisen tasoon. Kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Hakuaika kursseille päättyy 3 kuukautta ennen kurssia, mutta mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysyä tämänkin jälkeen. Kursseja rahoittavat Kansaneläkelaitos (Kela), Raha-automaattiyhdistys (RAY) sekä V-S Sairaanhoitopiiri (Tyks). Vuoden 2012 kurssien osalta rahoitus on ilmoituksen julkaisuhetkellä vielä avoin, joten pidätämme oikeuden muutoksiin. Alustavan suunnitelman mukaan seuraavat kurssit järjestetään Meri-Karinassa vuonna : AIKUISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN PERHEKURSSIT: Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) sekä 2.jakso Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) sekä 2.jakso AIVO- JA SELKÄYDINKASVAINPOTILAAT: Aivo- ja selkäydinkasvainpotilaat ja läheiset (KELA) sekä 2.jakso Aivo- ja selkäydinkasvainpotilaat ja läheiset (KELA) sekä 2.jakso ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT: Eturauhassyöpäpotilaat ja läheiset (LSSY, TYKS) Kurssi on tarkoitettu vain VSSHP:n potilaille ja läheisille GYNEKOLOGISET POTILAAT: Gynekologiset syöpäpotilaat ja läheiset (KELA) sekä 2. jakso HEMATOLOGISET POTILAAT: Hematologiset syöpäpotilaat ja läheiset (KELA) Hematologiset syöpäpotilaat ja läheiset (KELA) Hematologiset syöpäpotilaat ja läheiset (TYKS) Kurssi on tarkoitettu vain VSSHP:n potilaille ja läheisille Kantasolusiirtohoidetut potilaat ja läheiset (KELA) Kantasolusiirtohoidetut potilaat ja läheiset (KELA) IHOSYÖPÄPOTILAAT: Ihosyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) sekä 2. jakso KAIKKI SYÖPÄPOTILAAT: Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja läheisille (KELA) sekä 2.jakso Parikurssi ikääntyneille pitkään syöpää sairastaneille (RAY) Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja läheisille (KELA) sekä 2. jakso Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja läheisille (KELA) sekä 2. jakso Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja läheisille (KELA) sekä 2. jakso Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja läheisille (KELA) sekä 2. jakso KEUHKOSYÖPÄPOTILAAT: Keuhkosyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) sekä 2. jakso KILPIRAUHASSYÖPÄPOTILAAT: Kilpirauhassyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) sekä 2. jakso LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET: Hoitojen päätyttyä perhekurssi / SYLVA (KELA) Lapsisyöpäpotilasperheiden sopeutumisvalmennuskurssi (KELA) sekä 2. jakso Lapsisyöpäpotilasperheiden viikonloppukurssi (LSSY, KELA) Lapsisyöpäpotilasperheet ja isovanhemmat (RAY, LSSY, TYKS) NUORET SYÖPÄPOTILAAT: Pärjää ilman vanhempia kurssi vuotiaille (KELA) Nuoret vuotiaat syöpäpotilaat (KELA) PÄÄN JA KAULAN ALUEEN SYÖPÄPOTILAAT: Pään- ja kaulanalueen syöpäpotilaat ja läheiset (KELA) sekä 2. jakso RINTASYÖPÄPOTILAAT: Rintasyöpäpotilaat (LSSY, TYKS) Kurssi on tarkoitettu vain VSSHP:n potilaille Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) Työelämästä poissaolevat rintasyöpäkuntoutujat ja läheiset (KELA) Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) RUUANSULATUSKANAVAN SYÖPÄPOTILAAT: Ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja läheiset (KELA) sekä 2. jakso (työikäiset) Ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja läheiset (KELA) (työelämästä poissaolevat) SILMÄSYÖPÄPOTILAAT: Silmäsyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) sekä 2.jakso SUOLISTOSYÖPÄPOTILAAT: Ikääntyvät suolistosyöpäpotilaat ja läheiset (RAY) Suolistosyöpäpotilaat ja avanneleikatut sekä heidän läheisensä(lssy, TYKS) Kurssi on tarkoitettu vain VSSHP:n potilaille ja läheisille SUUNALUEEN SYÖPÄPOTILAAT: Suunalueen syöpäpotilaat ja läheiset (KELA) sekä 2. jakso UROLOGISET SYÖPÄPOTILAAT: Urologiset syöpäpotilaat ja läheiset (KELA) sekä 2. jakso MUUT KURSSIT: Taideterapiapainotteinen kurssi syöpäpotilaille (RAY) Metastasoitunutta (levinnyttä) syöpää sairastavat potilaat ja läheiset (RAY) Ikääntyneet pitkään syöpää sairastaneet ja läheiset (RAY) Liikunnallisuuteen ohjaava kurssi syöpäpotilaille (yksilö)(ray) Virkistyskurssi syöpäpotilaille ja läheisille (omarahoitusosuus) Virkistyskurssi syöpäpotilaille ja läheisille (omarahoitusosuus) AVOKURSSIT: Eturauhassyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) alkaen sisältää kahdeksan tapaamiskertaa Rintasyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) alkaen sisältää kahdeksan tapaamiskertaa Edellä mainittujen kurssien osalta työikäisille kurssilaisille maksetaan kurssin ajalta toimeentuloturvana kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja se on ensisijainen sairauspäivärahaan, erityisrahaan ja työttömyyspäivärahaan nähden. Kurssiin osallistuville omaisille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, jos omainen on estynyt tekemästä työtä. Omavastuuosuuden ylittävät matkakulut korvataan. MITEN PÄÄSEN SOPEUTUMISVALMENNUS-KURSSILLE MERI-KARINAAN? Olet sairastunut syöpään ja sairastumisestasi on kulunut aikaa noin puolesta vuodesta viiteen vuoteen. Voit hakeutua Kansaneläkelaitoksen rahoittamalle sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssille Meri- Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen, mikäli et ole aiemmin osallistunut vastaavalle kurssille. Myös syövän uusiutuessa tai sairastuessasi uuteen syöpään sinulla on mahdollisuus osallistua Kelan rahoittamalle kurssille. Ota yhteyttä joko henkilökohtaisesti, puhelimitse tai sähköisesti: - oman paikkakunnan Kelan paikallistoimistoon tai - Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, Turku, puhelin (kurssitoimisto) tai (keskus) Tutustu kurssitarjontaan ja valitse itsellesi sopivin kurssiajankohta. Kursseja kohdennetaan ikäryhmittäin eri syöpäpotilasryhmille. Lisäksi kurssit kohdennetaan joko potilaalle, koko perheelle (lapset ja nuoret syöpäpotilaat) tai pareille (potilaalle ja hänen läheiselleen). Meri-Karinan kurssitoimisto palvelee tarvittaessa antaen lisätietoja kursseista, hakukriteereistä sekä kuntoutuksen tavoitteista. Täytä Kelan hakemuslomake KU102. Hakemuslomakkeita on saatavana Kelan paikallistoimistoissa, toimipisteissä sekä Kelan internet-sivuilta (www.kela.fi). Tarvittaessa Meri-Karinan kurssitoimiston henkilökunta auttaa hakemuslomakkeiden täyttämisessä. Palauta hakemuslomakkeet liitteineen Meri-Karinan kurssitoimistoon kolme kuukautta ennen kurssin alkamisajankohtaa. Liitä hakemukseen epikriisi eli sairauskertomus tai lääkärin B-lausunto. Edellä mainituista asiakirjoista on käytävä ilmi diagnoosi (sairaus) sekä tämänhetkinen tilanne, joten epikriisi tai lääkärin lausunto tulisi olla kirjoitettu hakemusta edeltäneen vuoden aikana. Noin kuukautta ennen kurssin alkua saat postitse päätöksen Kelalta. Jos olet tullut hyväksytyksi kurssille, saat postitse Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä kutsukirjeen kurssille. Kutsukirjeessä on selvitetty kurssiaika ja paikka, alustava kurssiohjelma (kuntoutuksen sisältö ja yleiset tavoitteet), Meri-Karinan ja oheispalveluiden esitteet, ohjeet saapumisesta, tiedot vakuutusturvasta, ohjeet mukaan otettavista henkilökohtaisista varusteista, osallistumisvarmistuslomake sekä ennakkotietokysely. Palauta osallistumisvarmistuksesi ja ennakkotietokysely Meri- Karinan kurssitoimistoon. Ennakkotietokyselyllä pyritään kartoittamaan osanottajien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet, jotta kurssiohjelma voitaisiin mahdollisimman pitkälle suunnitella näitä tarpeita ja tavoitteita vastaavaksi. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILTA TUKEA ARKIPÄIVÄÄN Kuntoutumisen tarve Syövän hoito valitaan ja suunnitellaan aina yksilöllisesti sairauden ja potilaan muiden yksilöllisten tekijöiden ja elämäntilanteen mukaan. Olennaisena osana hyvään hoitoon kuuluu kuntoutus. Myös kuntoutuksen tuen tarve vaihtelee yksilöllisesti. Ihmisten kyky selviytyä sairauden aiheuttamasta muutostilanteesta on yksilöllinen. Tuen tarpeen määrään vaikuttavat sairauden ja hoitojen luonne sekä niiden aiheuttamat psyykkiset ja fyysiset ongelmat. Tärkeitä vaikuttavia tekijöitä ovat myös persoonallisuus, henkilökohtaiset kyvyt selviytyä kriisistä, elämäntilanne ja läheisten elämäntilanne sekä työelämään liittyvät kysymykset. Perheeltä, läheisiltä ja työtovereilta saadun tuen määrä vaikuttaa myös muun tuen tarpeeseen. Elämänlaatua yksilöllisesti Erilaisten syöpäyhdistyksen tarjoamien tukimuotojen avulla pyritään auttamaan potilaan selviytymistä takaisin terveen rooliin tai sairauden hallintaan. Tavoitteena on potilaan tilanteeseen nähden paras mahdollinen elämänlaatu. Syöpäyhdistys järjestää sopeutumisvalmennuskursseja, joiden toteuttamisesta vastaavat moniammatilliset työryhmät. Kursseja järjestetään sairaus- ja ikäryhmittäin kohdennettuna, yksilö-, pari- tai perhekursseina. Työmuotoina käytetään asiantuntijaluentoja, kyselytunteja, yksilö- ja ryhmäkeskusteluja, fysikaalista kuntoutusta ja liikuntaa sekä erilaisia terapioita. Kurssiohjelmaan sisältyy syöpäsairauteen liittyvän tiedon syventäminen, hoidon vaikutuksista kertominen, henkinen tukeminen, terveysneuvonta ja arjessa selviytymisen tukeminen. Osanottajia kannustetaan itsenäiseen työskentelyyn oman elämänhallinnan ylläpitämiseksi. Lisäksi järjestetään virkistys- ja vapaa-ajanohjelmaa. Kurssiohjelmat toteutetaan huomioiden kuntoutuksen yleisten tavoitteiden lisäksi kuntoutujien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet. Kursseille hakeutuminen Kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Kursseja rahoittavat Kansaneläkelaitos (KELA), Raha-automaattiyhdistys (RAY), Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (TYKS) sekä Lounais- Suomen Syöpäyhdistys r.y. (LSSY). Hakulomakkeita (Kela, KU102) saa Kelan toimistoista, syöpäyhdistyksen toimipisteistä, sairaaloiden sosiaalityöntekijöiltä, syöpähoitajilta ja kuntoutusohjaajilta. Hakemus ja liitteet tulee lähettää kurssitoimistoon. Hakuaika päättyy 3 kuukautta ennen kurssin alkua. Mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysyä tämän jälkeenkin. Kurssihakemuksen liitteenä tulee olla lääkärin lähete tai jäljennös viimeisestä hoitoselosteesta eli epikriisistä. HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJA: Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, TURKU Puhelin (02) tai , telefax (02) ja

23 N:o SYKERÖ tuo tukea elämään lapsisyöpäpotilasperheiden kerho SYKERÖ perustettiin 31 vuotta sitten vuonna Lapsisyöpäpotilaiden tilanne on muuttunut melkoisesti kolmessa vuosikymmenessä. Moni muistaa Mirja Pyykön ohjelman Lastenklinikan Osasto kympistä vuodelta Tilanne oli sama koko maassa. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa ei ollut omaa lasten syöpätautien osastoa, ei omaa poliklinikkaa eikä erikoislääkäriä 1980-luvun alussa. SYKERÖ-kerhon alkuna olivat vanhempien huolet ja pelot. Vanhemmat kaipasivat vertaistukea ja mahdollisuutta puhua samassa tilanteessa olevien perheiden kanssa. Perheet halusivat tietoa, tukea, rohkaisua ja neuvoja uudessa, oudossa ja pelottavassa tilanteessa. Keskustelumahdollisuuksia ei ollut, sillä perheet elivät karanteenissa infektiovaaran takia. Tilannetta ei myöskään helpota se, että valitettavan usein perheen ystäväpiiri vaihtuu, kun lapsi sairastuu vakavasti. SYKERÖ sai omat tilat, joihin saattoi tulla vailla infektioiden pelkoa. Kerho järjesti kokoontumisia, asiantuntijaluentoja, harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa. Kolmessa vuosikymmenessä SYKERÖ on löytänyt toimintamuotonsa. Pienen lapsisyöpäpotilaan hoito vie vanhempien voimavaroja. Niinpä SYKERÖ järjestää vanhemmille liikuntaa, virkistystoimintaa ja keskustelutilaisuuksia. Kesällä ovat vuorossa koko perheen yhteiset illanvietot, teatteriesitykset sekä aina kovasti odotettu retki Muumimaailmaan ja Väskin saareen, jotka ovat tuolloin suljettuina muilta kävijöiltä. SYKERÖ järjestää myös omaa ohjelmaa vuotiaille syöpäpotilaille. Toiminta vaati varoja. SY- KERÖ yhteistyökumppaneineen järjestää muiden muassa konsertteja, hyväntekeväisyysotteluja jalkapallossa ja pesäpallossa sekä beach volley -turnauksen. Parasta kiitosta ovat aktiiviset osallistujat Naantalilainen Tapani Ahlqvist toimii SYKERÖN toimikunnan puheenjohtajana. Ahlqvistin perhe on sykeröveteraaneja, sillä he ovat olleet mukana toiminnassa vuodesta 2000 alkaen. Tyttäremme Liina sairastui vuoden 2000 helmikuussa. Tuolloin 6-vuotiaalla tytöllämme todettiin aivokasvain (Medullo Plastooma Cerebelli), Tapani Ahlqvist kertoo. Pian sen jälkeen sairaalan kuntoutusohjaajan opastuksella saimme jäsenhakemuksen ja SYKERÖ-kerhon eduista kertovan esitteen. Saman vuoden heinäkuussa olimme jo sopeutumisvalmennuskurssilla Liinan kanssa sädehoitojen jatkuessa kurssin ajan. Somerolainen Makon perhe, Marjaana, Matti, Mikael ja Eliel, arvostaa SYKERÖN toimintaa sekä sen kautta syntyneitä uusia ystävyyssuhteita. Naantalilainen Tapani Ahlqvist on lapsisyöpäpotilasperheiden kerhon SYKERÖN toimikunnan puheenjohtaja. SYKERÖN tämän kesän retkellä käytiin muiden muassa paimiolaisella Karppi-lammen tilalla, jossa lapset pääsivät tutustumaan tilan eläimiin. Liinan aktiivisimmat hoidot päättyivät helmikuussa Jo tuolloin Ahlqvistit tulivat toimikuntaan mukaan rivijäseniksi. He halusivat antaa oman panoksensa, jotta varmistettaisiin Liinalle ja perheelle suunnattujen vapaaajantoimintojen eli SYKERÖN kerhotoiminnan jatkuminen. Vaimoni Reeta toimi kerhon toimikunnan puheenjohtajan tehtävissä viisi vuotta sekä äitikerhon vetäjänä kolme vuotta. Minä toimin sinä aikana isäkerhon vetäjänä. Välillä olimme pari vuotta häviksissä muissa hyväntekeväisyystehtävissä, mutta palasimme toimikuntaan tammikuussa Osamme vaihtuivat hieman eli itse toimin puheenjohtajana ja vaimoni sihteerinä. Ahlqvisteja motivoi toimintaan halu antaa takaisin sitä hyvää mieltä, jota he saivat Liinan sairauden alkuaikoina, ja halu tarjota perheille vastapainoa sairaalan arkipäiviin. SYKERÖLÄISET ovat avoimia ihmisiä, joten risut ja ruusut saa heti palautteena ja aina rakentavasti. Siksi sitä jaksaa aloittaa aina jotain uutta projektia. Töitä riittää ja tuntuu että vapaaehtoisia ohjelmien järjestäjiä tarvittaisiin aina jonkin verran vielä lisää, mutta pärjäilty ollaan, ja parasta kiitosta työstä on ollut se, että osallistujia on ollut paljon tapahtumissa ympäri vuoden. SYKERÖLLÄ on monia toimintamuotoja, joista Tapani Ahlqvstin mielestä yksi tärkeimmistä on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen palkkaama lastentarhanopettaja Anna-Liisa Pohjasen läsnäolo sairaalassa sekä yhdistyksen sairauden alkuaikojen antama merkittävä tuki monessa eri muodossa. Alun shokin jälkeen parhaimpia asioita meille olivat sopeutumisvalmennuskurssit, toimintapäivät, mahdollisuus uintiin ja taideterapiaan sekä tietysti retkipäivät. Miten kolmen vuosikymmenen ikäistä SYKERÖÄ pitäisi kehittää? SYKERÖ-kerhon toimintaa pitäisi omasta mielestäni kehittää siten, että yhä useampiin vakiintuneisiin tapahtumiin löytyisi vakiojärjestäjiä oma-aloitteisesti. Silloin toimikunnan tehtävät keventyisivät merkittävästi ja toiminnalle saataisiin jatkuvuutta. Myös jäsenistön sähköpostiosoitteiston pitäisi olla enemmän ajan tasalla niin, että äkillisistäkin muutoksista ja uusista tapahtumista saataisiin nopeammin tietoa eteenpäin. Suhde emoyhdistykseen on toiminut erinomaisesti ja ilman SYKERÖ-kerhon suojelijaa, Kari Ojalaa, kerho tuskin tällaisenaan olisi voinut toimia jo yli 30 vuotta. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimissa on mukana ollut vuosien varrella myös joukko pyyteettömiä vapaaehtoistyöntekijöitä, joita ilman toimintaa ei olisi näin laajana voinut ylläpitää. Meille 2000-luvun perheille tutuimmaksi on tullut Maissi-täti eli Maissi Haapanen. Ahlqvistin toiveena olisi, että SYKERÖLLE saataisiin kymmenvuotissuunnitelma, jonka avulla toimintaa voisi kehittää ja viedä eteenpäin kuitenkin niin, ettei toiminta laajene liikaa. Suunnitelman avulla SY- KERÖ voisi keskittyä olennaiseen rönsyilemättä liikaa. Jos toiminta laajenee mahtipontisesti, niin silloin pitäisi ajatella jo r.y.:ksi muuttumista. Toiseksi suunnitelmalla voitaisiin antaa myös uskoa jäsenille toiminnan jatkuvuuteen myös sen päivän jälkeen kun Kari Ojala jonain päivänä jää hyvin ansaituille eläkepäiville. Minkälaista lapsisyöpäpotilasperheen elämä olisi, jos ei olisi Sykeröä? Voi olla että perheillä olisi joku muu taho, josta ammentaa apuja, neuvoja tai vertaistoimintaa mutta tuskin TYKSin alueella syöpiin sairastuneiden lasten tilanne olisi likikään näin hyvä ja valoisa kuin mitä se on juuri nyt. SY- KERÖN toiminta ei ole vain toimikunnan toimintaa vaan se koostuu yhä enemmän sen jäsenien toiminnasta ja hyvän asian puolesta toimimisesta. Ilman SYKERÖÄ elämä olisi yksinäistä Somerolainen Makon perhe on ollut SYKERÖN toiminnassa mukana syksystä 2008 alkaen. Nyt kuusivuotias poikamme Mikael sairastui akuuttiin lymfoblastileukemiaan (ALL) kolmevuotiaana lokakuussa Kuulimme SY- KERÖN toiminnasta TYKS:n kuntoutusohjaaja Kristiina Poikela-Maunulta Mikaelin ensimmäisten sairaalapäivien aikana. Kristiinan suosituksesta liityimme SYKERÖN jäseniksi, Marjaana ja Matti Mako kertovat. Makojen mielestä SYKE- RÖN ja toiminta on ollut perheelle ensiarvoisen tärkeää vertaistuen, Meri-Karinassa järjestettyjen kurssien, retkien, luentojen sekä niiden kautta saatujen uusien ystävyyssuhteiden ansioista. Varsinkin Mikaelin sairauden alkuvaiheessa SYKE- RÖ ja sen toiminta tuntuivat ainoilta lohdullisilta ja eteenpäin vieviltä asioilta. Leukemiaan ja syöpäsairauksiin yleensä liittyvä infektioherkkyys vaikutti perheemme elämään kokonaisvaltaisesti vähentäen mahdollisuuksia tavata ystäviä tai ylipäätään elää normaalia elämää. Mikaelin mielestä SYKE- RÖN toiminnassa parasta ovat retket, varsinkin tänä kesänä järjestetty retki Tuorlan planetaarioon. SYKERÖ ja sen järjestämät retket sekä tilaisuudet edustavat Makon perheelle turvallista ja odotettua mahdollisuutta käydä paikoissa, jotka muutoin jäisivät infektioriskin vuoksi kokematta. SYKERÖN avulla useisiin kohteisiin voidaan järjestää oma, vain sykeröläisille varattu vierailuajankohta ilman infektioiden pelkoa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen järjestämät sopeutumisvalmennus- ja muut kurssit ja tilaisuudet ovat olleet perheellemme erittäin antoisia. Lapsilla on ollut mahdollisuus tavata muita samanikäisiä lapsia tilaisuuksissa samalla, kun vanhemmat ovat kokoontuneet vertaistuki- ja muihin tapaamisiin tai luennoille. Tämä korostui varsinkin hoidon alkuvaiheessa, jolloin lapset eivät juuri muita lapsia tavanneet. Vanhemmille Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. ja SYKERÖ ovat voineet tarjota erinomaisen foorumin, jossa raskaitakin kokemuksia voidaan käsitellä. Makojen mielestä SYKE- RÖ voisi parantaa toimintaansa kehittämällä tiedotustoimintaansa. Esimerkiksi jatkuvasti päivittävät SYKERÖN omat nettisivut olisivat tätä päivää. Mikä on SYKERÖ-perheiden vertaistuen merkitys perheellenne? Erittäin tärkeä. Varsinkin hoidon alkuvaiheessa oli lohdullista kuulla saman sairauden läpikäyneiden perheiden kokemuksia. Perheille, joissa on syöpään sairastunut lapsi sanoisimme, että pitäkää huolta toisistanne ja itsestänne. SYKE- RÖN toimintaan kanttaa ehdottomasti osallistua. Jos SYKERÖÄ ei olisi, olisi lapsisyöpäpotilasperheen elämä yksinäistä. Omat murheet, joita ei saisi muille niitä ymmärtäville purkaa, olisivat monin verroin raskaampia. Samoin elämä olisi vielä paljon eristyneempää ilman SYKERÖN järjestämiä tilaisuuksia ja retkiä. Teksti ja kuvat: Pekka Remes LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN EDUT lapsisyöpäpotilasperheille VIRKISTYS JA VERTAISTUKI KOKO PERHEELLE: toimintapäivät Meri-Karinassa retket ja tapahtumat sauna- ja uintivuoro Meri-Karinassa LAPSILLE JA NUORILLE: uimakoulut Meri-Karinassa Sykeröparkki Sykerönuoret kirjastoyhteistyö Turun kaupungin lasten ja nuorten kirjaston kanssa VANHEMMILLE vesijumppa Meri-Karinassa äiti- ja isäkerhot TALOUDELLINEN TUKI: avustus 420,- hoitopäiväkorvaukset 3,- / vrk tai hoitokäynti ruokailulipukkeet lounasravintola Mikroon (Tyks) lapsen hoitojen aikana vanhempien yöpyminen Meri-Karinassa lapsen hoitojen aikana alennusta ruokailuhinnoista Meri-Karinassa PSYKOSOSIAALINEN TUKI: taideterapia lastentarhanopettajatoiminta sopeutumisvalmennuskurssit

24 N:o 2 Christina Berger ja Kirsi Kivioja-Viitala Haluamme olla läsnä vaikeassa elämäntilanteessa Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. tarjoaa rintasyöpäpotilaille mahdollisuuden keskustella rintasyövästä ja sen tuomasta elämänmuutoksesta omassa ryhmässä. Saman sairauden läpikäyneet tsemppaavat toisiaan eteenpäin. Ryhmään kannattaa lähteä rohkeasti mukaan. Keskustelu lähtee keskustelijoiden omasta tarpeesta. Rintasyöpä on länsimaisten naisten yleisin syöpätyyppi. Meistä suomalaisnaisista jo joka yhdeksäs sairastuu jossakin elämänvaiheessa rintasyöpään. Sairastuneita on vuosittain noin Eipä siis ihme, että kaikki tunnemme jonkun rintasyövän sairastaneen, ellemme ole sitä itse läpikäyneet. Rintasyövän ennuste on hyvä ja suurin osa sairastuneista paranee, mutta vakavasta sairaudesta toki on kyse. Yksi ryhmä nuoremmille, kaksi vanhemmille Meri-Karinassa kokoontuvat ryhmät on jaettu niin, että nuorille alle nelikymppisille on oma ryhmänsä ja yli nelikymppiset kokoontuvat omaansa. Jälkimmäinen on tästä syksystä lähtien vielä jaettu kahteen, jotta ryhmien koko ei kasva liian suureksi. Jako nuorempien ja vanhempien ryhmiin on luontevaa siksi, että elämäntilanne kolmikymppisellä pienten lasten äidillä on vallan toinen kuin ehkä jo eläkkeelle siirtyneellä vanhemmalla leidillä. Ryhmiä vetävät torstai-iltaisin innostavat ammattilaiset Christina Berger ja Kirsi Kivioja-Viitala, jotka työskentelevät molemmat rintasyöpähoitajina Turun yliopistollisen keskussairaalan Tyksin syöpätautien poliklinikalla. Kokeneilla hoitajilla on paljon tietoa rintasyövästä. Lounais Suomen Syöpäyhdistyksessä vertaistukiryhmän aloitti aikanaan vapaaehtoistyönä Syöpätautien poliklinikalla sairaanhoitajana työskennellyt ja nyt jo eläkkeellä oleva Kristiina Nikkanen. - Pidämme syöpäpotilaiden hoidosta. Se vaatii, mutta myös antaa paljon. Voimme olla lähellä potilaita vaikeassa tilanteessa. Vaikka ammatillinen ote täytyy säilyttää, ei voi olla kasvoton, vaan hoitajakin voi vaikeassa tilanteessa näyttää surunsa, Christina Berger ja Kirsi Kivioja-Viitala sanovat. - Rintasyöpää on turha jäädä murehtimaan kotiin. Rintasyöpään sairastuneet ovat oman sairautensa asiantuntijoita, joiden tuki voi olla korvaamattoman tärkeää, sanovat Kirsi Kivioja-Viitala (vas.) ja Christina Berger. Huhujen sijaan tarvitaan tietoa Kun nainen sairastuu rintasyöpään, tiedonjano on valtava. Rintasyöpään kuten muihinkin syöpiin liittyy paljon ennakkoluuloja ja vääriä käsityksiä. Syövän kerran sairastaneella saattaa olla kova pelko siitä, että tauti uusii. Omaa hoitoaan on turha liian suoraviivaisesti verrata muiden saamaan hoitoon, sillä jokaiselle hoito räätälöidään yksilöllisesti riippuen kasvaimen laadusta. Siksi on hyvä, että Lounais Suomen Syöpäyhdistyksen vertaistukiryhmiä vetävät ammattilaiset, jolloin keskusteluissa voidaan leikata vääriltä huhuilta siivet. Ryhmään voi lähteä mukaan missä vaiheessa sairauttaan sitten onkin. Jos siltä tuntuu, voi tulla mukaan heti alussa tai sitten, kun hoidot ovat jo pidemmällä tai ohitse. Kuitenkin suositellaan, ettei vertaistukiryhmässä kävisi enää kaksi vuotta sairastumisen jälkeen, jotta kaikki akuutissa tilanteessa olevat saisivat tukea. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä on virkistystoimintaa sellaisille, joiden sairaudesta on jo pitempi aika. Vertaistuki on arvokasta, mutta niin on myös oman tukiverkon, ystävien ja omaisten tuki. Moni miettii, miten lähestyä sairastunutta. - Ei välttämättä tarvitse sanoa mitään, vaan riittää, että on läsnä ja kutsuu ystävänsä vaikka elokuviin tai syömään. Syyllistäminen on turhaa, mutta on hyvä kysyä kuinka toinen voi, sanovat Kirsi ja Christina. Vertaistuki voi olla kuitenkin hyvä silloin, kun oma puhumisen tarve on suuri eikä halua kovin pitkään kuormittaa ystäviään murheistaan kertomalla. Ryhmässä samankin asian voi käydä monta kertaa läpi. TUEMME SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ Ari Lehtinen, Kurkisuonk Kaarina Puh. (02) , gsm Yli 60 v. turkulaista puutarhakauppaa KAUPPILAN PUUTARHAKESKUS Kaurakatu 43, Turku Puh. (02) fax (02) Sidonta MYNÄMÄEN SILMÄASEMA Mynäcenter Mynämäki puh. (02) ARTO SOININEN Tmi Muutot ja kuljetukset, muuttolaatikkovuokraus, myös pianon siirrot. Puh ERIKOISHAMMASTEKNIKKO JAAKKO LAINE KELA-KORV. VETERAANEILLE HAMMASPROOTESI ONGELMIA? KAUPPIASKATU 10 C TURKU PUH. (02) Kaihdinliike Sandberg Nuppulantie 33, Turku puh. (02) Katrineholminkatu 9, Salo puh. (02) Täydellistä palvelua v alkaen KIINTEISTÖTOIMISTO HANSA Kukkakimppu Helsingintie 5, Salo (02) , fax (02) Pompen Saunarantti Kalastavankissankuja Parainen GSM Yrityksille ja perhejuhliin FYSIO- JA LYMFATERAPIAA Lemuntie 41, Nousiainen (02) , gsm Uusikaupunki on Kenkäkauppa Alinan koti. Tule kylään. Kylässä paljon kenkiä. Kenkäkauppa Alina Alinenkatu 36, Uusikaupunki puh Konepaja Laaksonen Oy KAARINAN AUTOKOULU Oskarinaukio 3 Kaarina Nuorenkin tärkeää tutkia rinnat Nuorelle syöpään sairastuminen on usein vielä raskaampaa kuin jo varttuneemmalle naiselle. Vakava sairaus ei vain tunnu istuvan nuoruuteen. Sairauden kautta minäkuva muokkautuu uudelleen. Mainoksissa ja tv-sarjoissa nuoren naisten ulkonäölle ja varsinkin rinnoille annetaan ylikorostunut merkitys. Osa nuorista torjuu syövän niin, ettei uskalla käydä tutkimuksissa tai tutkia omia rintojaan. Mutta mitä pienempänä kasvain löytyy, sitä varmemmin sairaudesta paranee. Rintasyöpäpotilaat kokoontuvat Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa. Keskusteluryhmiä on kolme. Ryhmien tarkoituksena on auttaa sopeutumaan sairauden tuomaan uuteen elämäntilanteeseen. Ryhmät ovat vertaistukitoimintaa ja ne järjestetään yhteistyössä Turun yliopistollisen keskussairaalan syöpätautien poliklinikan kanssa. Ryhmiä vetävät sairaanhoitajat, rintasyöpähoitajat Christina Berger ja Kirsi Kivioja-Viitala. Ryhmissä saa tietoa, neuvoja ja henkistä tukea. Niissä voi puhua aiheesta ja jakaa ajatuksia samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Siellä voi kuulla toisten kokemuksia ja tavata toisia rintasyöpäpotilaita. Tervetuloa mukaan ryhmiin! Teksti ja kuva: Paula Heino Rintasyöpäpotilaiden vertaistukiryhmät kokoontuvat Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku, torstaisin klo 18-20: Nuorten rintasyöpäpotilaiden ryhmä kokoontuu: , ja Yli 40-vuotiaiden ryhmät kokoontuvat: 6.10., ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä syksyllä 2011 käynnistyviä vertaistukiryhmiä Iloa ja itsetuntemusta virkistys- ja rentoutusryhmä syövän sairastaneille naisille: Virkistys- ja rentoutusillat koostuvat henkiseen hyvinvointiin ja itsetuntemukseen liittyvistä ohjatuista keskusteluista ja harjoituksista sekä naurujoogasessioista. Jokainen kerta on oma kokonaisuutensa. Ryhmä kokoontuu Meri-Karinan toimintaja palvelukeskuksessa, osoitteessa Seiskarinkatu 35, Turku. Ryhmän ohjaajana toimii psykologi. Tervetuloa mukaan ryhmään. Syksyn 2011 kokoontumiset: perjantaina kello perjantaina kello perjantaina kello perjantaina kello perjantaina kello perjantaina kello Ryhmä syöpään sairastuneiden puolisoille Sairastuminen syöpään ja hoidot verottavat molempien; sairastuneen ja hänen puolisonsa henkisiä voimavaroja. Jaksamisen tukemiseksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. käynnistää sairastuneiden puolisoille oman tuki- ja keskusteluryhmän, joka kokoontuu syksyn 2011 aikana kuusi kertaa Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku. Ryhmän ohjaajana toimii psykologi. Ryhmä toteutuu mikäli osallistujia on vähintään viisi. Ilmoittautumiset mennessä, vapaaehtoistoiminnan koordinaattorille, puhelin Vanhemmuuden ja parisuhteen haasteet lapsiperheissä, joissa äidillä tai isällä on syöpäsairaus keskusteluryhmä Syöpään sairastuminen aiheuttaa monenlaisia tunteita ja haasteita lapsiperheen elämässä ja arjen sujumisessa. Sairastuminen ja hoitojaksot vaikuttavat myös parisuhteeseen. Vertaistukiryhmässä vanhemmilla on mahdollisuus jakaa kokemuksia ja ajatuksia sekä saada tukea toisiltaan. Ryhmä kokoontuu Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku. Ryhmän ohjaajana toimii psykologi. Ryhmä toteutuu mikäli osallistujia on vähintään viisi. Ilmoittautumiset mennessä vapaaehtoistoiminnan koordinaattorille, puhelin Ryhmä läheisensä menettäneille Keskusteluryhmässä on mahdollista puhua tunteista, kuten surusta ja ikävästä ja jakaa niitä toisten, saman kokeneiden kanssa. Ryhmä aloittaa kokoontumisensa syyskuussa Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku. Ryhmän ohjaajina toimivat saattohoitokodin vastaava hoitaja ja psykologi. Ilmoittautumiset mennessä vapaaehtoistoiminnan koordinaattorille, puhelin Tervetuloa mukaan ryhmiin!

25 N:o Syöpäsolusta löytyi jarru Cup AA F Kyky liikkua ja kasvaa hallitsemattomasti tekevät syöpäsolusta tappavan vaarallisen. Turun yliopiston ja VTT:n tutkijat ovat nyt löytäneet mekanismin, joka voi estää sekä syöpäsolun kasvua että sen liikkumista. VTT:n tutkimusryhmän johtaja Johanna Ivaska kertoo, että löytö liittyy RAS-onkogeeniin, joka toimii monien eri syöpälajien syöpäsoluissa. Syöpägeeni RASin on jo pitempään tiedetty olevan vastuussa syöpäsolun nopeasta kasvusta. Kaikkia solujen toimintoja ohjaavat valkuaisaineet eli proteiinit. Tällaisia sääteleviä proteiineja on myös syöpäsoluilla ja RASilla. Yksi niistä pystyy estämään RASa ja siten hillitsemään syöpäsolun kasvua. Ivaskan tutkimusryhmän tutkijoiden Anja Main ja Stefan Veltelin mullistava havainto on, että tällä yhdellä proteiinilla onkin kaksoistehtävä, sillä kasvun lisäksi se voi jarruttaa myös syöpäsolun liikkumista. Tähänmennessä on ajateltu, että syöpäsolut säätelevät liikkumista ja kasvua eri mekanismeilla. Näin ei siis kuitenkaan ole. Syöpäsolu tarvitsee liikkumiseensa jalkoja ja käsiä, reseptoreita, joilla se tarttuu alustaansa ja liikkuu eteenpäin. Se ei hylkää käyttämiään liikkumisvälineitä reitilleen, vaan kierrättää niitä: jalat ja kädet häviävät sieltä, missä niitä ei enää tarvita ja putkahtavat esiin solun pintaan suunnassa, jonne se halua jatkaa matkaansa. Jos tämä mekanismi ei toimi kunnolla, solu ei pysty etenemään, mikä käytännössä tarkoittaa kyvyttömyyttä muodostaa etäpesäkkeitä. Tieto, jonka mukaan yhden jarruttaja-molekyylin toimintaa voimistamalla voitaisiin estää sekä syövän leviämistä että kasvua, on lääkekehitykselle tärkeä. Uusia, tätä mekanismia hyödyntäviä lääkeaineita joudutaan kuitenkin odottamaan kauan, vähintään kymmenen vuotta. Teksti: Liisa Koivula Kuva: TS-arkisto Professori Johanna Ivaska kertoo, että Turun yliopiston ja VTT:n tutkijat ovat nyt löytäneet mekanismin, joka voi estää sekä syöpäsolun kasvua että sen liikkumista. Kevään uudet proteesiliivit 5705X Aura Kupit A A C, Fi_CA_Lounais_82x70_ indd Maalit, tapetit, laatat ja lattianpäällysteet kaikki kodin sisustamiseen! Turku: Satakunnantie 162 Kaarina: Niemeläntie 2 SALO Marianna Lammervo Sairasajot myös laskutuksella ASIANAJOTOIMISTO BRANDER & MANNER OY Liikkeestämme löytyy optikon ja silmälääkärin tutkimukset Timo Haapala Mohammed Al-Juhais Yliopistonkatu 25 (kävelykadulla) p.(02) ja Cm-Länsikeskus Markulantie 150 p.(02) Kristiinankatu 3, Turku, puh Telefax Muut toimistot: Helsinki Pohjoisranta 4 A 1, Helsinki Rauma Isoraastuvankatu 3, Rauma Telefax Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus Seiskarinkatu 35, Turku puh veteraanikuntoutus - Kelan vaikeavammaisten kuntoutus - Kaupungin ja TYKS:n ostopalveluosoitukset - Syöpäyhdistyksen jäsenet -15% lähetehoidoista Esko Hirvinen fysioterapeutti

26 N:o 2 Linnankatu 9 Turku HAUTAUSTOIMISTO Kuljetuspalvelumme päivystää ympäri vuorokauden Täydellistä hautauspalvelua yli 100 v. ihminen on taideteos Joskus hienoinkin taideteos vaatii huolenpitoa. Oleellinen osa naisen terveitä elämäntapoja on säännöllinen käynti mammografiatutkimuksissa. Mehiläisessä tutkimus tehdään vaivattomasti ja nopeasti. Tulokset saat jo saman käynnin yhteydessä. Varaa aika tutkimukseen puh. (02) mehiläinen turku, kauppiaskatu 8, turku Kansi vedos HAUTAU FONECT Luettelot ja TURUN KEL ETUKANS JÄSENEDUT Jäsenedut ovat voimassa heti jäseneksi liittymisen jälkeen. JULKAISUT: valtakunnallinen Syöpä-Cancer lehti kuudesti vuodessa kahdesti vuodessa Jäsentiedote kerran vuodessa ALENNUKSET: Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen kuntoutus-, majoitus- ja ruokailumaksuista Matkatoimisto Matkarin järjestämistä matkoista jäsenalennusliikkeistä turkulaisilta lääkäriasemilta TALOUDELLINEN TUKI SYÖPÄPOTILAILLE: hoitopäiväkorvaus (3 /vrk tai kerta), mikäli on ollut hoidettavana syövän vuoksi sairaalassa tai poliklinikalla syövän avohoitokulujen omavastuuosuuden korvaus (enintään 34 vuodessa) lympha-hoidosta korvaus 3 käyntikerralta (enintään 30 vuodessa) korvaus on haettava sen kalenterivuoden puolella, jolloin hoito on suoritettu korvaus solunsalpaaja- ja sädehoidosta (sarjahoito) 3 käyntikerralta nuorille (16 40-vuotiaille) syöpäpotilaille 170 avustus heidän sairastuessaan syöpään tai taudin uusiutuessa lapsisyöpäpotilasperheille 420 avustus lapsen sairastuessa syöpään, taudin uusiutuessa tai lapsen menehtyessä SOPEUTUMISVALMENNUS- YM. KURSSIT Sopeutumisvalmennus- ja virkistyskurssit maksuttomasti tai pienellä omavastuuosuudella SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN MAKSUTTOMAT PALVELUT TURUSSA, FORSSASSA, LOIMAALLA, UUDESSAKAUPUNGISSA JA SALOSSA: ajanvarauksella syöpäpotilaille varhaisen tuen klinikka, psykologin ja lakimiehen vastaanotot, neuvontaa sosiaalipalveluista sekä ravitsemus- ja avanneneuvontaa kaikille jäsenille luomihuoli- ja syövän perinnöllisyysneuvontaa, rintojen omatarkkailun opastusta sekä elämäntapaneuvontaa. VOIT LIITTYÄ JÄSENEKSI asiakaspalvelutoimistossamme, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku internetsivullamme osoitteessa puhelimitse postittamalla alla olevan liittymislomakkeen JÄSENMAKSU VUODESSA 15 LIITY JO TÄNÄÄN! Nimi:... Lähiosoite:... P-toimipaikka:... Tämä lomake palautetaan osoitteella: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Itäinen Pitkäkatu TURKU SYÖPÄPOTILAILLE JA HEIDÄN LÄHEISILLEEN KUN SAIRASTUT Syöpädiagnoosi aiheuttaa ahdistusta. Yhdistys tarjoaa syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen tukea järjestämällä ensitietokursseja vertaistukea arjen ystävä toimintaa majoituspalveluja hoitojen aikana KUNTOUTUS Tavoitteena on, että jokainen syöpää sairastava ihminen saisi omaan elämäntilanteeseensa sopivaa kuntoutusta ja helpotusta sairauden aiheuttamaan muutostilanteeseen. Sopeutumisvalmennusta järjestetään sekä laitos- että avokuntoutuksena. SYÖPÄNEUVONTA-ASEMA Maksuttomia neuvontapalveluja sekä apuvälineiden ja vertaistuen välitystä Turussa Meri-Karinan syöpäneuvonta-asema, Seiskarinkatu 35, Turku, puhelin ajanvaraus ja puhelinneuvonta ma pe klo 9 10 ja Forssassa Solukko, Siurilankatu 28, Forssa syöpäsairaanhoitajan vastaanotto, puhelin vertaistukihenkilöiden välitys, puhelin Loimaalla Loimaan syöpäneuvonta-asema, Loimaan aluesairaala, Vapaudenkatu 12 B, Loimaa ajanvaraus ja puhelinneuvonta ma klo sekä to-pe klo 9 10 Salossa Salo-Karinan palveluasema, Helsingintie 52, Salo, puhelin avoinna perjantaisin klo Uudessakaupungissa Ystäväntupa, Alinenkatu 26, Uusikaupunki, puhelin avoinna ma ja la klo sekä ti pe klo TALOUDELLINEN TUKI SYÖPÄPOTILAILLE hoitopäiväkorvaus avohoitokulujen korvaus avustukset nuorille syöpäpotilaille ja lapsisyöpäpotilasperheille PAIKALLISOSASTOT Paikallisosastot Forssassa, Loimaalla, Rannikkoseudulla, Salon ja Someron alueella, Turussa ja Uudessakaupungissa järjestävät syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen paikalliseen tarpeeseen vastaavia terveyskasvatus- ja virkistystilaisuuksia sekä retkiä ja matkoja. VERTAISRYHMÄT Vertaisryhmät perustuvat osallistujiensa omaan elämänkokemukseen, keskinäiseen tasa-arvoon ja solidaarisuuteen, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemiseen sekä kohtaamiseen ja keskinäiseen tukemiseen. Vertaistukiryhmään osallistuvat ovat tasavertaisia keskenään ja toimivat sekä tukijoina että tuettavina. Yhdistys järjestää vertaistukiryhmiä eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen lapsisyöpäpotilasperheille syöpäpotilaiden läheisille miespuolisille syöpää sairastaville tai sairastaneille naispuolisille syöpää sairastaville tai sairastaneille nuorille vuotiaille syöpää sairastaville tai sairastaneille nuorille aikuisille vuotiaille syöpää sairastaville tai sairastaneille perheellisille syöpäpotilaille rintasyöpäpotilaille ruotsinkielisille syöpäpotilaille TUKIHENKILÖ JA YSTÄVÄTOIMINTA Tukihenkilöt toimivat osana potilaan ja hänen läheistensä tukiverkostoa. Yhdistys kouluttaa tukihenkilöitä, joiden roolina on olla kokemusten jakajana, kuuntelijana, keskustelijana ja rinnalla kulkijana. Lisätietoja vapaaehtoistyön koordinaattorilta, puhelin VIRKISTYS JA LIIKUNTA Yhdistyksen liikuntapalvelut, matkat ja retket sekä virkistyslomat ja juhlapyhien vietot tarjoavat syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen keinoja arjen keventämiseen ja virkistäytymiseen. Niin Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus Turun Hirvensalossa kuin paikallisosastotkin eri puolilla yhdistyksen toiminta-aluetta tarjoavat näitä virkistysmahdollisuuksia. PALLIATIIVINEN JA SAATTOHOITO Palliatiivista ja saattohoitoa tarjotaan Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön Karinakodissa Turun Hirvensalossa. Ammattitaitoinen hoitohenkilökunta on koulutettu olemaan sekä potilaan että hänen läheistensä tukena. Myös vapaaehtoiset tukihenkilöt ovat olennainen osa Karinakodin toimintaa. Läheisensä menettäneet saavat vertaistukea ohjatussa ryhmässä. Lisätietoja palveluistamme Ilmoitusved syistä johtu

27 N:o Alfainterferoni munuaissyövässä: Tehoaa hitaasti mutta luultua paremmin Vielä 2000-luvun alussa munuaissyövän hoitoon oli olemassa kaksi lääkettä, nyt niitä on valikoimassa kahdeksan. Munuaissyövässä voimmekin jo puhua yksilöllisesti räätälöidystä hoidosta, toteaa syöpätautien ja perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri Minna Kankuri-Tammilehto. Hän havaitsi väitöstutkimuksessaan, että perinteinen munuaissyöpälääke, alfainterferoni, on pitkään käytettynä tehokkaampi kuin on uskottu. Munuaissyöpä 2-3 % kaikista syövistä noin 740 uutta tapausta vuodessa nykyisillä hoidoilla kaikista potilaista elossa viiden vuoden kuluttua noin 60% riskiä lisäävät tupakointi, ylipaino, rakkulamunuaistauti, verenpainetauti, trikloroetyleeni ja jotkut perinnölliset oireyhtymät Alfainterferonin käyttö levinneen munuaissyövän hoidossa alkoi vähetä, kun uudet täsmälääkkeet alkoivat tulla markkinoille. Uusien valmisteiden käyttö oli alfainterferonia helpompaa, koska suurin osa niistä voidaan ottaa suun kautta, kun taas alfainterferoni on ihon alle pistettävä lääke. Minna Kankuri-Tammilehto halusi selvittää, miten interferonihoito vaikuttaisi levinneen munuaissyövän ennusteeseen, jos lääkettä käytettäisiin tavallista pidempään. Yleensä potilaat olivat saaneet interferonia alle kuusi kuukautta, mutta Kankuri-Tammilehto päätti kokeilla pitkään kestäviä, jopa 24 kuukauden alfainterferonihoitoja. Hänen tutkimusryhmäänsä otettiin 117 levinnyttä munuaisyöpää sairastavaa potilasta. Kukin potilas sai lääkettä niin suurena annoksena, kuin pystyi hyvin sitä sietämään. Pitkä aikalisä Tauti pysyi ennallaan 42 prosentilla potilaista ja lisäksi 17 prosentilla etäpesäkkeet pienenivät vähintään puoleen. Havaitsimme, että alfainterferonin teho saattaa tulla näkyviin hyvin myöhään, jopa vasta yli vuoden kuluttua hoidon aloittamisesta. Tämä tieto oli uusi. Merkittävää Kankuri-Tammilehdon mukaan oli myös se, että hyvän hoitovasteen saaneiden potilaiden elinaika oli selvästi muita pidempi. Ne potilaat, joilla etäpesäkkeet pienenivät puoleen tai hävisivät alfainterferonihoidon aikana kokonaan, elivät keskimäärin 52 kuukautta. Tätä voi verrata siihen, että kaikkien tutkimuksessa mukana olleiden potilaiden keskimääräinen elinaika oli 19 kuukautta Silloinkin, kun etäpesäkkeet pysyivät alfainterferonihoidolla ennallaan, potilaan ennuste oli valoisampi kuin ilman hoitoa. Pitkäkään alfainterferonihoito ei paranna levinnyttä munuaissyöpää, mutta se voi antaa potilaalle lisäaikaa. Seuraava tutkimusta vaativa kysymys on, mitä tuloksia saataisiin aikaan yhdistämällä interferonihoito käytössä oleviin täsmälääkkeisiin. Herkästi leviävä Suomessa todetaan uusia munuaiskudoksen syöpiä runsaat 700 vuosittain. Taudin ensisijainen hoito on sairastuneen munuaisen poisto, sillä sädehoidosta tai solusalpaajista ei munuaissyövässä ole hyötyä. Munuaissyöpä lähettää kuitenkin herkästi etäpesäkkeitä, mikä tekee siitä hyvin hankalan taudin. Potilailla on usein metastaaseja jo silloin, kun tauti todetaan. Kaikista munuaissyöpätapauksista 2/3 muuttuu etäpesäkkeikseksi jossakin vaiheessa. Levinnyt munuaissyöpä on erittäin vakava sairaus. Suuri ongelma on, ettei munuaissyöpään ole vielä hoitoa, jolla voisimme estää tätä taudin leviämistä ennen leikkausta tai leikkauksen jälkeen, Minna Kankuri-Tammilehto toteaa. Ei kahta samanlaista Munuaissyöpäpotilaan ennustetta ja elämänlaatua voidaan kuitenkin jo nyt parantaa valitsemalla hänen syöpäänsä mahdollisimman hyvin sopiva hoito. Valinta tehdään monien eri seikkojen perusteella, joihin kuuluvat kasvaimen kudosja levinneisyysluokitus. Lääkärit ottavat harkinnoissaan huomioon potilaan muut sairaudet, aikaisemmat taudin hoidot ja eri lääkkeiden sivuvaikutukset. Myös potilaan omia toiveita kuullaan. Lopputulema voi olla, että kahdella näennäisesti samanlaista munuaissyöpää sairastavalla potilaalla hoitosuunnitelmat ovat erilaiset. Minna Kankuri-Tammilehto kertoo, että tutkijoiden tavoitteena on kehittää entistä tarkempia keinoja, joilla ennustaa potilaiden tautien yksilöllisiä kulkuja. Munuaissyövässä kun todennäköisesti on useita eri ennusteellisia alaryhmiä, joista kukin vaatisi omansalaisen hoidon. Kun nämä taudin alaryhmien molekyylitason erot opitaan tuntemaan, voidaan potilaille räätälöidä entistä tehokkaampia hoitoja. Kankuri-Tammilehto löysi tutkimuksissaan kolme geneettistä tekijää, joiden avulla näyttää olevan mahdollista arvioida, kuinka todennäköisesti potilaan munuaissyöpä kehittää etäpesäkkeitä. Tämänkaltainen tieto auttaa valikoimaan suuren leviämisriskin potilaat, jolloin heidät voitaisiin ottaa tiiviiseen seurantaan. Teksti: Kuva: Liisa Koivula Aleksi Rajamäki Perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri Minna Kankuri-Tammilehto suorittaa neurologista tutkimusta 4,5-vuotiaalle Vihtori-pojalle. Novartis, lääkealan rohkea edelläkävijä Uusin tieto elämän puolesta olemme johtavia syöpälääkkeiden kehittäjiä

28 N:o 2 Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y., Pyhän Henrikin ekumeenisen taidekappelin kannatusyhdistys r.y. ja Turun Tuomiokirkkoseurakunta järjestävät perjantaina klo Hyväntekeväisyyskonsertin Turun Tuomiokirkossa a j n e n i m l a S i t t a M u l u o j n e n i a l a suom Konsertissa esiintyvät professori, oopperalaulaja Matti Salminen ystävineen. Säestyksestä vastaa Akademiska Orkestern kapellimestari Sauli Huhtalan johdolla. Konsertin tuotto jaetaan puoliksi ja Pyhän Henrikin ekumeenisen taidekappelin hyväksi. Pääsylippuja á 25 euroa on saatavana alkaen toimistosta, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku, puhelin ja Pyhän Henrikin ekumeenisesta taidekappelista, Seiskarinkatu 35, Turku, puhelin ERKKI TOIVASEN MUISTOKONSERTTI HELSINGIN MUSIIKKITALOLLA MAANANTAINA Täällä Erkki Toivanen, Lontoo sanat tulevat ensin mieleen, kun muistetaan Erkki Toivasta, pitkäaikaista Yleisradion toimittajaa ja ulkomaankirjeenvaihtajaa. Hän toimi Yleisradion Lontoon-kirjeenvaihtajana vuosina ja Pariisin-kirjeenvaihtajana vuoteen Tämän jälkeen hän siirtyi Eurooppa-aiheiden erikoistoimittajaksi ja jäi eläkkeelle vuonna Hän menehtyi vakavaan sairauteen Erkki Toivasen ystävät järjestävät muistokonsertin Helsingin Musiikkitalolla maanantaina klo Matkari Oy/Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. haluaa ottaa osaa Erkki Toivasen ystävien järjestämään muistokonserttiin ja järjestää linja-autokuljetuksen Turusta. Konsertissa esiintyvät Soile Isokoski, Matti Salminen, Jorma Hynninen, Jaakko Kuusisto, Antti Siirala, Marita Viitasalo ja Ilkka Paananen sekä Marjatta Leppänen. Konsertissa järjestetään lipaskeräys Suomen Syöpäsäätiön toiminnan hyväksi. Matkaohjelma: Lähtö klo Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa Musiikkitalossa seurataan klo Erkki Toivasen muistokonserttia. Konsertin jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo Matkan hinta: jäsenet 25 euroa, ei-jäsenet 40 euroa Ilmoittautumiset: Matkari Oy puh. (02) PROTEESIASIAKAS Suomen suurimmat JOULUMYYJÄISET TURUN MESSU- JA KONGRESSIKESKUKSESSA Sunnuntaina klo Tuhansia joulumielellä liikkuvia ostajia, satoja myyjiä Tavara vaihtaa vilkkaasti omistajaa: upeita yksilöllisiä kädentöitä, taidetta, vaatteita, jouluherkkuja ja koristeita, hauskoja leluja melkein mitä tahansa. Ei kirpputoria. Ravintola avoinna. Ilmainen pysäköinti. Linja-autokuljetukset (nro 100) Kauppatorilta. Vapaa sisäänpääsy. Lahjaongelmiin ratkaisu yhdellä ostosreissulla. Myyjät huomio! Myyntipaikkavaraukset puhelin ja Järj. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Täyden palvelun HAUTAUSTOIMISTO A. PERTTALA ky Ostaessasi meiltä Rintaliivit, kokoliivit tai uima-asun Teemme valitsemaasi malliin proteesitaskun Eerikinkatu 6 Kristiinankatu 10 TURKU 60-vuotis- onnitteluvastaanotto keskiviikkona klo Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku Ajanvaraukset puhelin (02) / Arja Mäkilä

29 N:o Esitämme kunnioittavat onnittelumme ja jatkuvan menestyksen toivotukset vireälle 60- vuotiaalle yhteistyökumppanillemme Auran kunta Forssan kaupunki Jokioisten kunta Kaarinan kaupunki Kustavin kunta Liedon kunta Loimaan kaupunki Marttilan kunta Maskun kunta Mynämäen kunta Oripään kunta Paimion kaupunki Pyhärannan kunta Pöytyän kunta Raision kaupunki Ruskon kunta Salon kaupunki Sauvon kunta Someron kaupunki Taivassalon kunta Tarvasjoen kunta Turun kaupunki Uudenkaupungin kaupunki Vehmaan kunta

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt = Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Seuran hallituksen päätös- ja toimivaltaisuuteen nähden noudatetaan seuran sääntöjen määräyksiä.

Seuran hallituksen päätös- ja toimivaltaisuuteen nähden noudatetaan seuran sääntöjen määräyksiä. A.K. CAJANDERIN RAHASTON SÄÄNNÖT Suomen Metsätieteellinen Seura on kunnioittaakseen perustajansa ja kunniapuheenjohtajansa uraa uurtavaa metsätiedemiehen elämäntyötä perustanut tammikuun 22 p:nä 1943 A.

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki

18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki 18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki Liiton ja yhdistyksien sääntöjen tarkastelua / Aluetyö AlueAvaimet: 18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki Liiton

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Liity osaksi Team Rynkeby -verkostoa osoitteissa: www.team-rynkeby.fi www.facebook.com/teamrynkebyfinland www.facebook.com/teamrynkeby TEAM RYNKEBY

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 Toiminta- ja palvelukeskus MERI-KARINA Seiskarinkatu 35, Turku www.lssy.fi Tervetuloa sopeutumisvalmennuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen

Lisätiedot

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? 27.09.2013 http://www.cancer.fi/ Maakunnalliset syöpäyhdistykset Pohjois-Suomi Valtakunnalliset potilasjärjestöt:

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT

TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT O i k e u s m i n i s t e r i ö n päätös hakemukseen, jossa Turun Yliopisto niminen säätiö on sen valtuuskunnan kokouksissa 14 päivänä joulukuuta 1973 ja 25 päivänä helmikuuta

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Laitetaan syövälle piste.

Laitetaan syövälle piste. Laitetaan syövälle piste. 1 Syöpäsäätiön tavoitteena on syövän voittaminen Syöpäsäätiö perustettiin vuonna 1948 tukemaan syövänvastaista työtä. Säätiön perustajilla oli näkymä paremmasta Suomesta, joka

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen

ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen tukisäätiön hallitus 17.9.2015 1 (4) ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen 1 Säätiön nimi on Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen tukisäätiö sr ja kotipaikka

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry. Takana 20 vuotta toimintaa

Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry. Takana 20 vuotta toimintaa + Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry Takana 20 vuotta toimintaa + Miten kaikki alkoi? 1993 Syömishäiriöisten lasten vanhempien tukiyhdistys perustettiin Turussa 31.3.1993. Valtakunnallinen yhdistys,

Lisätiedot

Säätiön tarkoitus (2 )

Säätiön tarkoitus (2 ) 30.1.2012 1 Perustettu v. 1984 Perustajina Lappeenrannan kaupunki ja Viipurin Taloudellinen Korkeakouluseura ry (per. 1919, Viipuri) Peruspääoma 16.818,79 (100.000 mk) Tase 31.12.2010 ~ 7 milj. Säätiö

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: POHJOIS-SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT r.y. FÖRETAGSLÄKARNA I NORRA FINLAND r.f. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 1 Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ 3 2. HALLITUS 4 3. JÄSENET 4 4. TALOUS 4 5. TOIMINTA 5 5.1 SYYSJUHLA 5 5.2 LASKIAISRIEHA 5 5.3 KEVÄTKIRPPIS

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry. V.1951 perustettu kansanterveysjärjestö ja Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenjärjestö Toimialue Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Yhdistyksen

Lisätiedot

UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF

UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF 1 UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 TOIMINTAVUODEN YLEISNÄKYMÄT JA -TAVOITTEET Uudenmaan munuais- ja maksayhdistys UUMU

Lisätiedot

TURUN KEMISTIKERHO RY

TURUN KEMISTIKERHO RY TURUN KEMISTIKERHO RY Vuosikertomus 2011 Yleistä Turun Kemistikerho ry on Turun alueella asuvien Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) jäsenten välinen yhdistys, joka emoseuransa tavoin pyrkii edistämään

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 147 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Julkaisija: Piiritoimisto Osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 MÄNTSÄLÄ Puhelin: 019 6871 300 E-Mail:

Lisätiedot

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA?

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? (nimi) (sairaus ja sairastumisajankohta) (arvio hoidon kestosta) MITÄ SAIRASTUMINEN MUUTTAA ARJESSA? Kun lapsi sairastuu syöpään, koko perheen arki muuttuu

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT säännöt 1(5) PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Porin Lyseon Seniorit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on suomi. II Yhdistyksen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Säätiön nimi on Suomen Metsäsäätiö, ruotsiksi Finlands Skogsstiftelse ja sen kotipaikka on Helsinki.

Säätiön nimi on Suomen Metsäsäätiö, ruotsiksi Finlands Skogsstiftelse ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 SUOMEN METSÄSÄÄTIÖ 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toteuttamistavat 4 Varojen hankinta Säätiön nimi on Suomen Metsäsäätiö, ruotsiksi Finlands Skogsstiftelse ja sen kotipaikka on Helsinki. Säätiön

Lisätiedot

Toimintakertomus. vuodelta 2015

Toimintakertomus. vuodelta 2015 Toimintakertomus vuodelta 2015 31.12.2015 Kanta-Hämeen TOIMINTAKERTOMUS 1/8 JOHDANTO Kanta-Hämeen AVH-yhdistys ry. on valtakunnallisen kansanterveys-, vammais- ja potilasjärjestö Aivoliitto ry:n jäsenyhdistys

Lisätiedot

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI Vuosien 2007 09 ja nykyisen valtuuskunnan jäsenet kokoontuivat yhteiseen juhlakokoukseen. JUHLAVUOSI Lääkäriliitto juhli näyttävästi Lääkäriliitto juhli 100-vuotista taivaltaan 26.2. monin eri tavoin.

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni.

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kokousaika Keskiviikko 11.1.2012 klo 17.00 Valtuuston kyselytunti klo 16.45. 2 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

Kokousaika Keskiviikko 11.1.2012 klo 17.00 Valtuuston kyselytunti klo 16.45. 2 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta KOLARIN KUNTA KOKOUSKUTSU 1/2012 Kunnanvaltuusto Kokousaika Keskiviikko 11.1.2012 klo 17.00 Valtuuston kyselytunti klo 16.45 Kokouspaikka Valtuuston kokoushuone Käsiteltävät asiat nro Liite nro 1 Kokouksen

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

Keskiviikko 20.4.2011 klo 18.00 19.10

Keskiviikko 20.4.2011 klo 18.00 19.10 RAUTALAMMIN KUNTA PÖYTÄKIRJA Nro 4 / 2011 Sivistyslautakunta Sivu 1 (13) KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Aika Paikka Keskiviikko 20.4.2011 klo 18.00 19.10 Matti Lohen koulu Emma Ilomäki Pertti

Lisätiedot

KVESTORIKOLLEGIO PÖYTÄKIRJA. 6. kesäkuuta 2000 pidetystä kokouksesta. Bryssel. 1. Esityslistaluonnoksen hyväksyminen...2

KVESTORIKOLLEGIO PÖYTÄKIRJA. 6. kesäkuuta 2000 pidetystä kokouksesta. Bryssel. 1. Esityslistaluonnoksen hyväksyminen...2 EUROPANPARLAMENTI PV 6/00 KVESTORIKOLLEGIO PÖYTÄKIRJA 6. kesäkuuta 2000 pidetystä kokouksesta Bryssel SISÄLTÖ Sivu 1. Esityslistaluonnoksen hyväksyminen...2 2. Keskustelu Louise Weiss -rakennuksessa suoritetun

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT

HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty 26.11.2009 Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry ja kotipaikka

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteenkandidaattiseura r.y. luovuttavat säätiölle peruspääomaksi yhteensä 10.000 markkaa.

Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteenkandidaattiseura r.y. luovuttavat säätiölle peruspääomaksi yhteensä 10.000 markkaa. Oikeusministeriön päätös hakemukseen, jossa Helsingin kaupungista olevat Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteeenkandidaattiseura r.y. ovat pyytäneet lupaa saada 2. päivänä joulukuuta 1965

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

ARNE RITARI - SÄÄTIÖ

ARNE RITARI - SÄÄTIÖ - SYNTYI 7.3.1906 ARNE RITARI - PERUSTI SUOMEN 1.LIONSKLUBIN LC HELSINKI/HELSINGFORS 14.8.1950 ARNE RITARI - SÄÄTIÖ PERUSTETTU KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖKSELLÄ 1986 TARKOITUS TUKEA JA EDISTÄÄ SUOMEN LIONSKLUBIEN

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

Seurakuntaneuvosto Maanantai 12.10.2015 klo 18.00 Teljän kirkon Koivula-sali

Seurakuntaneuvosto Maanantai 12.10.2015 klo 18.00 Teljän kirkon Koivula-sali 1 Porin Teljän seurakunta Pöytäkirja 8/2015 Seurakuntaneuvosto Aika ja paikka Maanantai 12.10.2015 klo 18.00 Teljän kirkon Koivula-sali Huhtala, Kaisa Haanpää, Liisa Halonen, Erkki Harju, Aulikki Ihalainen,

Lisätiedot

VAMN 15 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 16 VAMN 16 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 16 VAMN 17 SUOMEN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA 2010-2015 17

VAMN 15 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 16 VAMN 16 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 16 VAMN 17 SUOMEN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA 2010-2015 17 3/2010 27.10.2010 Asiat VAMN 15 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 16 VAMN 16 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 16 VAMN 17 SUOMEN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA 2010-2015 17 VAMN 18 PALAUTE SEUTUKUNNAN

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 1991 1. YLEISTÄ Kuluneella kaudella ovat osaston perinteelliset toimintamuodot kallio-, jää- ja vuoristokiipeily eri muodoissaan sekä länsisuomalaisten

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2010

Toimintasuunnitelma 2010 Kympin Lapset - HYKSin lapsisyöpäpotilaiden vanhemmat ja ystävät r.y. 20.3.2010 Toimintasuunnitelma 2010 www.hyksinsyopalapset.com KYMPIN LAPSET - HYKSIN LAPSISYÖPÄPOTILAIDEN VANHEMMAT JA YSTÄVÄT R.Y.

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna.

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. Aulangon Golfklubi ry SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää golfpelin

Lisätiedot

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros.

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros. Turun seudun musiikkiopiston kannatusyhdistys- Understödsföreningen för Åbonejdens musikinstitut Mestarinkatu 2, 20810 Turku Hallituksen kokous 1/2010 Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun

Lisätiedot

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi, tarkoitus ja toiminta Helsingin opettajien ammattiyhdistys ry:n SÄÄNNÖT

Lisätiedot

RovaniemenYrittäjät r.y.

RovaniemenYrittäjät r.y. RovaniemenYrittäjät r.y. TOIMINTAKERTOMUS 2005 PUHEENJOHT AJAN KATSAUS Kulunut toimintavuosi oli yhdistyksemme 18. Yrittäjyyden merkitystä yhteiskunnan hyvinvoinnille korostettiin niin kuntalaisille kuin

Lisätiedot