28 Ajankohtaista työmarkkinapäiviltä. 30 Lukijalta 31 SuPerMehi koolla 32 Kaija Mukkala koki rintasyövän

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "28 Ajankohtaista työmarkkinapäiviltä. 30 Lukijalta 31 SuPerMehi koolla 32 Kaija Mukkala koki rintasyövän"

Transkriptio

1

2 Sisältö 12 / Armi Knaapila ja Sirpa Mahlamäki viihtyvät Seinäjoen Koskikodissa. 24 Kunnon ruoka tuoksuu, näyttää ja maistuu hyvältä. 8 Ministeri Gustafssonin mielestä päivähoitolaki on jo aikansa elänyt. 44 Lord Justus ja muut lukijoiden lemmikit esittäytyvät. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Kunta-alalle kohtuullinen neuvottelutulos 7 Uusi opas oppisopimuskoulutuksesta 8 Vaihtuuko leikki oppivelvollisuudeksi? 10 Joulukuun lyhyet 11 Näin vastattiin! 11 Lehtikatsaus 12 Lempiesine: lääkekaappi 14 Päivi Grönroos on kokopäiväinen tupakastavieroittaja 19 Osteoporoosia myös lapsilla 20 Erilaista kiusataan 24 Ei mössöä vaan hyvää ruokaa 2 super Ajankohtaista työmarkkinapäiviltä 30 Lukijalta 31 SuPerMehi koolla 32 Kaija Mukkala koki rintasyövän 34 Dieetit 5/5: terveydenhuolto 36 Luontaistuotteet, osa Palasia sieltä täältä 38 Nuorten sivu 39 LH Tuomo Tumppi Valokainen 40 Vaaleista juuri nyt! 41 Opinnäytetyö jaksamisesta 42 Hot joogaa 44 Lukijoiden lemmikit 56 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 58 Superristikko 59 Lähihoitaja Kähönen 59 Paras juttu vastaa kyselyyn! 60 Nainen, joka rakastaa työtään 64 Jäsenrekisteri tiedottaa 65 Siskon pakina 66 Työttömyyskassan ajankohtaiset 72 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Kokemäeltä 20 Kiusattu tuntee, että ei kykene puolustautumaan.

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 58. vuosikerta Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Rohkeus vaatii rohkeutta! päätoimittaja Leena Lindroos (09) taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) vierailevat kirjoittajat Anna-Liisa Enkovaara, Minna Lyhty, Katja Myllymäki ja Veera Nieminen, Mikko Rinta, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas kannen kuva Ingimage ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Perushoitaja Kaija Mukkala kertoo tässä lehdessä kokemuksia sairastamastaan rintasyövästä. Sairauden mukana terveestä hoitajasta tuli hoidettava. Hoitojakso oli pitkä ja vei voimia. Vielä melko tuoreen kokemuksen muisteleminenkaan ei ole helppoa. Yksi sen tärkeistä sanomista meille lukijoille on muistutus siitä, että sairastunutta työtoveria ei pidä unohtaa eikä jättää yksin. Kaija Mukkalan työtoverit eivät karttaneet häntä eivätkä unohtaneet pitää yhteyttä. Tapaamisissa sairautta sivuttiin sen verran kuin sairastunut itse halusi. Mukkala arvostaakin ennen kaikkea kollegoiden tukea ja rohkaisua oman vaikean kokemuksensa aikana. Onko meissä rohkeutta olla rohkeita? Itselleni on sitä hankalampaa ottaa vaikea asia esiin mitä arempi asia on tai mitä epävarmemmaksi itseni tunnen aiheen käsittelyssä. Näin varmaan useimmille meistä. Vaikka kuinka rohkaistaan puhumaan ja tarttumaan härkää sarvista, ei aina vain löydy omasta mielestä oikeita sanoja tai mieltä painaa pelko siitä, että viesti vastaanotetaan aivan eri taajuudella kuin millä se on lähetetty. Harvoin kuitenkin sitten kun lopulta rohkaistuu nolaantuu tai joutuu pettymään. Yleensä vastapuolen vastaantulo kannattelee ja vie asiaa eteenpäin. Siis se, mitä etukäteen eniten pelkää. Vakavasta asiasta kevyempiin. Marraskuun kysymyksemme ennakoi joulun taikaa ja käsitteli jäsentemme uskoa Joulupukkiin. Koska olen samaa mieltä kuin 73 prosenttia vastanneista, oli hauska löytää myös oma perustelu vastausten joukosta: uskon Joulupukkiin, koska olen nähnyt sen! Lehden ilmestyessä jouluvalmisteluissa on alkamassa itsenäisyyspäivän mittainen tauko, mutta siitä ne sitten taas jatkuvat ja huipentuvat kenellä sen Joulupukin tapaamiseen ja kenellä sitten toisenlaisen saamamme vastauksen tunnelmiin: me itse sen joulun teemme, annetaan hyvän kiertää. Joulun pyhien varalle olemme varanneet kevyttä lukemista kuuden sivun verran. Esittelemme persoonallisen joukon superilaisten lemmikkejä pupujusseista iguaaniin. Toivottavasti tarinat ilahduttavat teitä yhtä paljon kuin meitä täällä toimituksessa! Seuraava SuPer-lehti ilmestyy ensi vuoden puolella. Hyvää uutta vuotta kaikille.. super

4 Ajankohtaista Joulukuu Itsenäisyyspäivä Ihmisoikeuksien päivä Luottamusmiesten peruskoulutuksen 2. jakso, Aktiivi-Instituutin koulutusta, Helsinki Kansainvälinen siirtolaisten päivä Talvipäivänseisaus Jouluaatto Viattomien lasten päivä Tammikuu 6.1. Loppiainen Lääkäripäivät 2012, Helsingin Messukeskus, Suomen Lääkäriliitto Matkamessut, Helsingin Messukeskus Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Oulu, SuPer Duuniin.net messut, Helsingin Messukeskus Kansallinen lähihoitajapäivä Toimisto on kiinni joulunajan SuPerin toimisto pidetään suljettuna Edunvalvontayksikkö ja jäsenyksikkö päivystävät seuraavasti: edunvalvontayksikkö päivystää ja numerossa (09) ja jäsenyksikkö numerossa (09) Työttömyyskassa päivystää seuraavasti: kassalla on puhelinpalvelua vain maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina Puhelinpalvelua on saatavilla keskiviikkona ja perjantaina Nuoret lukijat arvostavat lehteä Nuoret superilaiset ovat kiinnostuneita liiton jäsenlehdestä. Kaksi kolmesta alle 36-vuotiaasta lukee lehteä tai vähintään selailee sitä. Keskimäärin yhden numeron lukemiseen käytetään aikaa 34 minuuttia. Niin lehden sisältöön, kuvitukseen kuin ulkoasuunkin ollaan varsin tyytyväisiä. Lehti antaa nuorten lukijoiden mielestä hyvän kuvan liitosta. Yli 60 prosentille vastanneista lehdellä on merkitystä SuPeriin liittymisen ja jäsenyyden säilyttämisen kannalta. Lehden artikkeleita pidetään asiantuntevina, sisältöä ajankohtaisena ja monipuolisena. Lehti on nuorten mielestä hyödyllinen ammatillisen kehittymisen kannalta, ennen kaikkea lehden tarjoamat käytännön vinkit ja ammattiin liittyvät lisätiedot palvelevat tätä lukijaryhmää. Lisää juttuja toivotaan työhyvinvointiin, sairauksiin ja niiden hoitoon sekä hyviin työkäytäntöihin liittyvistä aiheista. Taloustutkimus teki alle 36-vuotiaille SuPerin jäsenille ja opiskelijajäsenille suunnatun tutkimuksen syyskuun liittolehdestä. Tutkimukseen osallistuneiden kesken arvottiin palkintoja seuraavasti: älypuhelimen voittivat Heta Airas Turusta, Jaana Ahokas Suonenjoelta ja Mia Kesälä Masalasta. SuPerin tuotepalkinnon saivat Stefan Volotin Vantaalta, Reetta Kangasmuukko Lappeenrannasta, Sari Ahlroos Helsingistä, Juulia Lampinen Kouvolasta, Sarah Salminen Helsingistä, Anne Harju Iisalmesta, Jenni Kaskinen Kerimäeltä, Paulo Roberto Ferreira Brandâo Taavetista, Johanna Honkilahti Tampereelta, Sini Hämeenkorpi Porista, Piia Tuomisto Kurikasta, Anna Silvennoinen Ilmajoelta, Laura Suominen Liedosta, Heidi Kinnunen Jyväskylästä, Katja Sulin- Saaristo Laukkavirralta, Paula Anttila Oulunsalosta, Katriina Juvani Ylitorniolta, Katja Lindqvist Helsingistä, Mia Tanskanen Kuuslahdesta ja Lilli Nieminen Valkeakoskelta. Palkinnot on toimitettu voittajille.. Nyt on aika: valmistuvien opiskelijoiden liittyä SuPerin varsinaisiksi jäseniksi ja osallistua matkalahjakorttien arvontaan. myös onnitella ammattiin valmistuvia. tarkistaa omista jäsentiedoista myös sähköposti ja puhelinnumerot. hakea SuPerin omaa lomatukea. ilmoittautua SuPerin ammatillisille opintopäiville Helsingissä. päivittää ensi vuoden tapahtumat uuteen kalenteriin. onnitella yksityissektorille valittuja työsuojeluvaltuutettuja ja varavaltuutettuja. kertoa työkavereille, miten hyvä liitto SuPer on. pitää huolta ystävistä, omaisista ja työkavereista. Pienikin huomion ele tuo valoa ja iloa näin pimeänä vuodenaikana. tarkastaa palovaroittimet. varmistaa glögimantelien ja rusinoiden tuoreus. 4 super

5 Puheenvuoro Puheenjohtaja Juhani Palomäki SuPer jatkaa pääsopijajärjestönä Olen ollut mukana superilaisissa luottamustoimissa 36 vuoden ajan ja nyt käynnissä olevat kunta-alan työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut ovat viimeiseni. Tätä tekstiä kirjoitettaessa neuvottelut ovat loppusuoralla. Neuvotteluaikataulu on marraskuun aikana entisestään kiihtynyt. On keskusteltu muun muassa sopimuksen kestosta ja palkankorotusten tasosta sekä palkkarakenteesta, eli siitä miten paljon tulee yleiskorotuksena, paljonko järjestelyvarana ja mitä maksavia tekstejä tulee mukaan uuteen sopimukseen. Keskustelun pohjalla on ollut työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus, jossa määritellään muun muassa palkankorotusten taso, vuorotteluvapaan säilyminen ennallaan, määräaikaisten aseman parantaminen, työttömyysturvaan liittyvät uudistukset sekä 150 euron suuruisena maksettava kertakorvaus tammikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä. Raamisopimuksen sisältö olisi meille kohtuullinen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Sen lisäksi meille superilaisille jaksotyön uudistaminen on ollut erittäin tärkeä asia. Tämä koskee pääasiassa kolmivuorotyötä tekeviä jäseniämme. Onhan jaksotyön ongelmia yritetty ratkaista jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Nyt palkkaustyöryhmä ja jaksotyöaikatyöryhmä ovat keskustelleet asiasta tiiviisti. SuPer on pitänyt keskeisenä tavoitteena, että seuraavan sopimuskauden aikana saadaan aikaan kokeilu uusista jaksotyöaikamääräyksistä, jotka kohtelisivat kuntasektorilla työskenteleviä jäseniämme oikeudenmukaisesti. Yksi näkyvä piirre neuvotteluissa on ollut naapurijärjestömme asema. Tehy on neljän vuoden ajan ollut ulkona neuvottelujärjestelmän ytimestä eli ei ole ollut päättämässä yhteisistä ja samalla myös jäsenistönsä asioista. Heille on tarjottu mahdollisuutta liittyä mukaan kunta-alan neuvottelupöytään, mutta siitä he kieltäytyivät. Asiasta on punnerrettu pitkään. Julkisuudessa on annettu kuva, että koko tässä prosessissa olisi ollut kova kiire. Kyse ei kuitenkaan ole ollut kiireestä. Tehyn mukaan saamiseksi on viimeisen neljän vuoden ajan pidetty useita tapaamisia ja nyt elokuusta lähtien kymmenkunta. Kiirettä ei ole ollut, mutta yhteisymmärrystä ei silti ole syntynyt. Valitettavasti! Mielestäni liiton yksi tärkeimmistä tehtävistä on vaikuttaa jäsentensä palkkoihin ja työehtoihin. Tällä hetkellä se onnistuu vain olemalla neuvottelupöydässä. Jättäytymällä pois neuvottelupöydästä ei voi vaikuttaa jäsentensä edunvalvontaan. Haluan tässä tilanteessa korostaa, että SuPer kuitenkin työskentelee kaikkien koulutettujen hoitajien edunvalvonnan hyväksi. Yksityisellä sektorilla neuvottelut hoitaa SuPerin, Tehyn ja Erton yhteinen neu- vottelujärjestö TSN. Sillä on aikaa tammikuun loppuun asti allekirjoittaa sopimukset, joiden pohjana halutaan myös käyttää raamisopimusta. Neuvottelijamme joutuvat taistelemaan, jotta työnantajien esittämiä heikennyksiä ei yksityissektorin sopimuksissa toteutettaisi.. SuPer työskentelee kaikkien koulutettujen hoitajien edunvalvonnan hyväksi. super

6 Uutiset Esillä juuri nyt SuPerin edunvalvontayksikön johtaja Anne Sainila-Vaarno ja puheenjohtaja Juhani Palomäki perehtyivät tuoreen kunta-alan neuvottelutuloksen yksityiskohtiin liiton hallituksen kokouksen yhteydessä. Neuvottelutulos tyydytti teksti ja kuva jukka järvelä SuPerissa ollaan tyytyväisiä kuntaalalla syntyneeseen neuvottelutulokseen. Puheenjohtaja Juhani Palomäki kutsuu syntynyttä kokonaisuutta kohtuulliseksi paketiksi nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Neuvottelutulos raamisopimuksen soveltamisesta allekirjoitettiin 24. marraskuuta. Sopimuskausi alkaa ensi vuoden alussa ja päättyy Ensimmäisen 13 kuukauden aikana kuntatyöntekijät saavat 1,7 prosentin yleiskorotuksen sekä 0,7 prosentin järjestelyerän. Järjestelyerä kohdennetaan virka- ja työehtosopimuskirjauksiin ja työelämän laatukysymyksiin eli tekstimuutosten rahoittamiseen. Näitä muutoksia ovat muun muassa kuuden päivän palkallinen isyysvapaa, vuosilomien B-taulukon poistaminen, luottamusmiespalkkioiden nostaminen 20 prosentilla sekä KVTES:n palkkausluvun laaja uudistus. Palkan yleiskorotus lukien on 1,46 prosenttia ja paikallisena eränä 0,6 prosenttia. SuPerissa ollaan tyytyväisiä siihen, että ensimmäisen sopimusvuoteen ei tullut lainkaan paikallista erää. Heti sopimuskauden alussa eli tammikuun 2012 palkanmaksussa kuntaalalla maksetaan 150 euron kertaerä. Raha maksetaan niille, joiden palvelussuhde on alkanut viimeistään ja se on jatkunut keskeytyksettä vähintään saakka. Lisäksi palvelussuhteen samaan kuntaan tai kuntayhtymään on oltava voimassa Kertaerää ei makseta niille, joille ei makseta palkkaa tammikuussa Ikälisiä peruspalkkoihin Superilaisten kannalta suuri asia on palkkarakenteessa tehtävä muutos, kun henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa muuttuu työkokemuslisäksi. Työkokemuksesta kertyvästä henkilökohtaisesta lisästä siirretään kaksi prosenttia peruspalkkoihin ja tehtäväkohtaisiin palkkoihin. Tehtäväkohtaisia palkkoja ja peruspalkkoja korotetaan ensi vuoden alusta lähtien kahdella prosentilla. Näin ollen kaikkien palkka nousee vuoden alusta 3,7 prosenttia. Ensi vuoden alusta lähtien muuttuvat myös työkokemuksesta maksettavat lisäprosentit. Viiden vuoden palvelun jälkeen lisää maksetaan kolme prosenttia ja kymmenen vuoden palvelun jälkeen kahdeksan prosenttia työn vaativuuden arvioinnin perusteella maksettavasta palkasta. SuPerin pitkäaikaisena tavoitteena ollut jaksotyöaikakokeilu pääsee alkuun. Sopijaosapuolet valmistelevat jaksotyöaikaa koskevat määräykset kokeilua varten ensi maaliskuun loppuun mennessä. Kokeilu toteutetaan halukkaissa kunnissa ja kuntayhtymissä syksystä 2012 alkaen. Yksityispuolen sopimukset olivat viimeistelyä vaille valmiit lehtemme painoonmenohetkellä. Lisätietoa seuraavassa numerossa ja 6 super

7 SuPer päivitti oppaan oppisopimuskoulutuksesta Potilastiedon sähköinen arkistointi koekäyttöön Kuopiossa teksti jukka järvelä SuPer on mukana oppisopimuskoulutuksen kehittämisessä julkaisemalla uuden oppaan työpaikoille, opiskelijoille ja koulutuksen järjestäjille. SuPerin kehittämisyksikön julkaisema Oppisopimuksella lähihoitajaksi Opas työpaikoille on tärkeä paketti kaikille oppisopimuksen kanssa tekemisissä oleville. Opas tehtiin, koska edellinen oli vanhentunut. Koko koulutusprosessille on nyt annettu selkeämmät ohjeet, kun sosiaali- ja terveysministeriö teki pitkään selvitystyötä ja julkaisi oman raporttinsa aiheesta aiemmin tänä vuonna, SuPerin suunnittelija Soili Nevala kertoo. Nevalan mukaan oppisopimusasioista kysellään jatkuvasti ja paljon. Viime vuonna lähihoitajan oppisopimuskoulutukseen osallistui 5490 opiskelijaa. Ennakkotyö ja vastuuasiat Oppisopimuskoulutuksessa tulee Soili Nevalan mukaan korostaa ennakkotyötä. Ennakkotyön avulla kartoitetaan työpaikan edellytykset toimia oppisopimuspaikkana. Henkilökohtainen opetussuunnitelma on valmistettava ensin ja vasta sitten on sopimuksen solmimisen vuoro. Toinen parannusta kaipaava asia on monella eri työpaikalla työskentely oppisopimuksen aikana. Toistaiseksi palkkauskysymykset ovat näissä tapauksissa usein koituneet ongelmaksi etenkin yksityispuolella. Vanhainkodissahan ei voi opiskella päivähoitoa. Hallitusohjelmassa valmistellaan monityönantajaista oppisopimuskoulutusta, mikä on lähihoitajien kannalta hyvä asia. Myös vastuukysymykset ovat nousseet esiin. Kuuluuko vastuu koulutuksesta työnantajalle, koululle vai oppisopimustoimistolle? Normaalisti vastuu on oppisopimustoimistoilla. Niistä on aiemmin saatettu kertoa opiskelijalle, että ongelmatilanteissa vastuu on muualla. Oppisopimustoimistolla kuitenkin on vastuu opiskelujen kokonaisuuden koordinoinnista. Työnantajat ovat saattaneet pitää oppisopimustyöntekijää vain halpana työvoimana. Nevala penää parempaa asennetta. Kyse on työsuhteesta, mutta myös opiskelijasta. Opiskelijaa ei lasketa mukaan työpaikan mitoituksiin eikä häntä esimerkiksi saa sijoittaa yksin yövuoroon. Oppisopimuskoulutettujen määrä on hieman pienentynyt. Nevalan mukaan koulutuksen määrää voisi lisätä esimerkiksi siten, että työnantajat perustavat pysyvän oppisopimuspaikan. Työnantaja hyötyy oppisopimuksesta, sillä usein koulutettu jää töihin oppisopimuspaikkansa. Työnantaja voi näin vaikuttaa siihen, millaisen työntekijän haluaa ja saa. 80-prosenttisesti työpaikalla Oppisopimuskoulutus sopii niille, jotka eivät pidä koulun penkillä istumisesta, mutta motiivia alalle löytyy. Ajasta vietetään työpaikalla 80 prosenttia, loppu on oppilaitoksen johtamaa teoreettista opiskelua. Koulutus kestää kahdesta kolmeen vuotta. Opiskelemaan pääsee jo 15-vuotiaana mutta useimmat ovat iäkkäämpiä. Oppisopimusopiskelijalla on oikeus työpaikkakouluttajaan ja työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan oppisopimuksen ajalta. Esimerkiksi kunnalla lähihoitajaksi opiskelevan palkka voi olla enintään 10 prosenttia pienempi kuin pätevän lähihoitajan palkka.. uutta opasta voi kysellä superin kehittämisyksiköstä tai omalta ammattiosastolta. opas löytyy myös liiton verkkosivulta Sähköisen potilastiedon arkiston eli earkiston käyttöä kokeillaan ensimmäisenä Suomessa Kuopiossa. Kokeiluyksiköitä ovat perusturvan ja terveydenhuollon vastaanottoyksikön läntinen alue ja astmavastaanotto, sairaalapalvelujen Harjulan osasto 1 ja diabetespoliklinikka sekä kotihoito- ja hoivayksikön Puijonlaakson tiimi. Kuopion kokeilussa henkilökunta tallentaa earkistoon ensimmäisessä vaiheessa potilaan henkilötietojen lisäksi potilaskertomustekstin ja diagnoosit, hoitotyön yhteenvedon, laboratoriotutkimukset, radiologin pyynnöt ja lausunnot sekä riskitiedot ja lääkitystiedot. Tallennetut tiedot ovat potilaan ja hoitavan henkilöstön käytössä Kuopion kaupungin terveydenhuollon yksiköissä. Erillisellä suostumuksella potilas voi myöhemmin antaa luvan tietojen käyttöön kaikissa potilasta hoitavissa toimintayksiköissä. Sähköiset kirjaamistavat eivät ole yhtenäisiä Jotta sähköinen kirjaaminen onnistuisi potilaskertomuksiin, tulisi yhteensopivan tekniikan lisäksi myös käytettävien tietojen olla yhteneviä. Kirjaamistavat eivät kuitenkaan ole olleet yhteneväisiä, osoittaa Kristiina Häyrisen väitöstutkimus. Lääkärit ja fysioterapeutit kirjasivat pääasiassa vapaamuotoista tekstiä. Hoitajien dokumentaatio perustui hoidon prosessimalliin, ja hoitajat hyödynsivät kirjaamisessaan suomalaisia hoitotyön luokituksia. Luokitusten käyttö oli kuitenkin epäyhtenäistä. Häyrinen kehitti tutkimustulosten pohjalta moniammatillisen hoitoprosessin tietomallin. i n g i m a g e super

8 Uutiset Esillä juuri nyt Opetusministeri Jukka Gustafsson lupaa: Lapsi saa olla lapsi teksti marjo sajantola kuva jukka järvelä Varhaiskasvatuksen uudistussuunnitelmissa päivähoitoon vaaditaan enenevässä määrin pedagogista osaamista. Vaihtuuko leikki oppivelvollisuudeksi ja mikä on superilaisten asema muuttuvassa päivähoidossa? Miten opetusministeri turvaa laadukkaan koulutuksen sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle? Varhaiskasvatuksen uudistamista on kymmenkunta vuotta sekä odotettu että vaadittu. Hallitus tuleekin tarttumaan asiaan tällä hallituskaudella ja säätämään varhaiskasvatuslain. Opetusja kulttuuriministeriöstä kerrotaan, että tavoitteena on laadukkaan ja saavutettavissa olevan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen takaaminen koko ikäluokalle. Varhaiskasvatuksen lainsäädännön valmistelun sekä hallinnon ja ohjauksen siirtäminen sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle ei muuta päivähoidon ja varhaiskasvatuksen luonnetta, opetusministeri Jukka Gustafsson sanoo. Hän jatkaa, että varhaiskasvatuksella luodaan edelleen perustaa lapsen elinikäiselle oppimiselle, tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle sekä hyvinvoinnille ja terveydelle. Se rakentuu siis jatkossakin hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää lastentarhanopettajakoulutuksen vuosittaisen keskimääräisen tavoitteen korottamista aiemmasta 370:stä viiteensataan. Henkilöstön saatavuuden turvaaminen edellyttää myös koulutustarpeiden ennakointia. Sen tulee perustua ajantasaisiin tietoihin henkilöstön ikärakenteesta, kelpoisuustilanteesta ja alueellisesta saatavuudesta. Ministeriö valmistelee näitä kysymyksiä koskevaa tiedonkeruuta koulutustarve-ennakoinnin perustaksi. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto on esittänyt kannanottonaan huolen lähihoitajien työllistymisestä jatkossakin lasten päivähoitoon, sillä kelpoisuusehtojen liian tiukat tulkinnat ovat rajoittaneet tätä jo nykyisinkin. Työnantajat ovat vaatineet lähihoitajilta lasten ja nuorten koulutusohjelman suorittamista. Työnantajan tehtävä on arvioida työtehtävän ja työpaikan tarvitsema osaaminen ja rekrytoida henkilökuntansa laissa säädettyjen reunaehtojen puitteissa. Työnantaja voi määritellä virallisten kelpoisuuksien täyttymisen jälkeen, mitä osaamista he toivovat henkilökunnaltaan, Gustafsson vastaa. Varhaiskasvatus on myös hoivaa Valtiosihteeri Tapio Kosunen Valtiosihteeri Tapio Kosusen tehtäviin kuuluu ministerin apuna toimiminen poliittiseen ohjaukseen ja asioiden valmisteluun liittyvissä asioissa. Valtiosihteeri edistää ja seuraa ministerin toimialalla hallitusohjelman toteuttamista, huolehtii Myös päivähoidon siirtyminen opetustoimen alle nähdään SuPerissa uhkana, jos koulumaisuus ja opettajakeskeisyys eivät muutu toimivaksi, moniammatilliseksi yhteistyöksi. Kuitenkin liitto kannattaa varhaiskasvatuslain valmistelua siten, että työssä otetaan huomioon uuden sosiaalihuoltolain valmistelu. Suomessakin kehityssuunta tulee olemaan kohti kansainvälistä käytäntöä, jossa päivähoito ja kouluopetus muodostavat eheän jatkumon. Opetusministeri Gustafsson kertoo, että hallinnonalan siirto on tarkoitus toteuttaa siten, että päivähoitopalveluiden asiakkaille ei aiheudu muutoksia ja että nykyinen päivähoitojärjestelmä toimii. Hän näkee myös, että varhaiskasvatusta koskevan uuden lainsäädännön valmistelu on tarkoituksenmukaista aloittaa laaja-alaisemmassa työryhmässä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, varhaiskasvatuksen sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa. Varhaiskasvatus on alle kouluikäisten lasten hoivaa ja kasvatusta, joten sen merkitys lapsen kehitykselle on poikkeuksellisen suuri. Sillä on tärkeä merkitys lapsen sosiaalisuuteen kasvattajana ja sosiaalisten lähtökohtien ta- osaltaan ministeriön ja muiden hallinnonalojen yhteistyöstä sekä avustaa ministeriä kansainvälisten tehtävien ja etenkin EU-asioiden valmistelussa. Valtiosihteeri edustaa ministeriä ja hoitaa tehtäviä, jotka ministeri antaa valtiosihteerille. Valtiosihteeri voi edustaa ministeriä ministerityöryhmissä. 8 super

9 da estää kaikkia ongelmia tai vääriä valintoja. Opiskelijoille voi ilmaantua vaikeuksia ja ongelmia myös koulutuksen aikana, hän jatkaa. Uusien säännösten tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja sen jälkeisessä työelämässä lisäämällä koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia puuttua tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Säännöksillä pyritään edistämään potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenteen turvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta sekä opiskelijan itsensä ja opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta. Opetusministeri Jukka Gustafsson tapasi Suomen nuorten ammattitaitomaajoukkueen Säätytalossa. Hän onnitteli Lontoon WordSkills-kilpailussa hyvin menestynyttä joukkuetta. Lokakuussa järjestetyssä kilpailussa lähihoitajat Noora Jänkälä ja Mari Kurula saavuttivat hopeaa. soittajana. Ministeri Jukka Gustafsson lupaa, että uudistuksen jälkeenkin lapset saavat olla edelleen lapsia. Yhteiskunnan järjestämissä varhaiskasvatuksen palveluissa yhdistyy lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeus saada lapselleen päivähoitopaikka. Eri nivelvaiheiden välinen yhteistyö luo eheää kasvatuksellista jatkumoa sekä tukee lasten ja nuorten siirtymävaiheita varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Varhaiskasvatukseen osallistuu myös erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevia lapsia. Heille laaditaan kuntoutussuunnitelma yhteistyössä lapsen vanhempien ja tarpeen mukaan kunnan muun sosiaalihuollon, terveydenhuollon sekä koulutoimen kanssa. Lapsen mahdolliset pitkäkestoiset sairaudet sekä muut henkilökohtaiset rajoitteet ja niiden mahdollinen vaikutus lapsen toimintakykyyn selvitetään silloin, kun lapsi otetaan päivähoitoon. Lapsen allergiat ja muut sairaudet, vammat ja niiden hoito-ohjeet kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Nämä tiedot annetaan tarvittavilta osiltaan päivähoitohenkilökunnalle. Riittääkö opiskelijoiden motivaatio? Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa on tavoitteena lisätä sosiaalija terveydenhoitoalan aloituspaikkoja. Työvoimatarve-ennakoinneissa on todettu lisätarpeen kohdistuvan erityisesti hoivaaviin, hoitaviin ja auttaviin tehtäviin valmistaviin toisen asteen ammatillisiin koulutuksiin, mutta jossain määrin myös ammattikorkeakoulutukseen. Yliopistoasteen koulutuksessa aloituspaikkojen määrällisen lisäyksen tarve on selvästi pienempi. Tuoko lisääntynyt rekrytointi alalle huonosti motivoituneita opiskelijoita ja työntekijöitä? Jos tarve työntekijöistä on suuri, madalletaanko rimaa liikaa? Pääsy- ja soveltuvuuskokeet, psykologiset testit ja opettajien haastattelut karsivat jo alalle hakijoita. Toisaalta näyttötutkintoon valmistavassa aikuiskoulutuksessa ja työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa soveltuvuuskokeita järjestetään huomattavasti vähemmän, Gustafsson vastaa. Pääsy- ja soveltuvuuskokeilla ei voi- Riittääkö ammattitaitoisia kouluttajia? Sosiaali- ja terveysalan opettajakelpoisuudet muuttuivat elokuun alusta. Kelpoisuuden tuottaa uusien säännösten mukaan ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi myös soveltuva ammattikorkeakoulututkinto. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että sillä on riittävä määrä opettajia. Opettajatarve-ennakoinnit osoittavat selkeästi, että sosiaali- ja terveysalalla opettajakoulutusta tulee lisätä. Uudet kelpoisuusvaatimukset helpottanevat osaltaan alan opettajien rekrytointia, Gustafsson korostaa. Hän jatkaa, että koulutuksen laatu, opetuksen ja ohjauksen määrä voivat vaihdella perustellusta syystä. Koulutuksen järjestäjän tulee tehdä jokaiselle opiskelijalle henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jonka avulla mahdollistetaan jokaisen yksilöllinen eteneminen ja oppiminen. Koulutuksen järjestäjän velvollisuutena on myös huolehtia siitä, että opetusta on tarjolla riittävästi tutkinnon tavoitteiden saavuttamiseksi. Työpaikkaohjaajien merkitys ammattiin oppimisessa on suuri ja heidän kuten myös näyttöjen arvioijien arviointiosaaminen on keskeinen osa näyttöjen laadukasta toteutusta. Koulutuksen järjestäjät ovat voineet hakea ESRrahoitusta työpaikkaohjaajien kouluttamiseen. Lisäksi Opetushallitus on myöntänyt valtionavustusta ammattiosaamisen näyttöjen toimeenpanon ja työssäoppimisen tueksi.. super

10 Joulukuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä i n g i m a g e Tupakointi yksityistyy Tupakointi on muuttumassa henkilökohtaisemmaksi ja yksityisemmäksi asiaksi ja siihen liittyvän sosiaalisen kanssakäymisen merkitys on pienenemässä. Tupakkalain kehitys on lisännyt ihmisten tietoisuutta savuttomuuden myönteisyydestä ja suurin muutos on tapahtunut päivittäin tupakoivien joukossa. Tupakoinnista on tullut suuren yleisön keskuudessa eitoivottu ilmiö ja sen suhteen lähestytään Savuton Suomi -tavoitetta. Sekä lähipiirin ja erilaisten yhteiskunnallisten auktoriteettien antama esimerkki koetaan tehokkaimmaksi tavaksi vaikuttaa nuorten tupakointiin tai aloitusaikeisiin, toteaa asiaa tutkinut Martti Puohiniemi suomen ash Vaalea kasvis estää aivohalvauksia Omena päivässä voi pitää lääkärin loitolla ainakin, kun kyse on aivohalvauksista. Vaikutus ei kuitenkaan rajoitu omeniin, vaan saman hyödyn saa päärynöistä, banaaneista sekä vaaleista vihanneksista kuten kurkusta. Kasvien sisällön ei siis kuoren värejä voi käyttää suurpiirteisenä merkkinä siitä mitä flavonoideja ja muita terveydelle suotuisia aineksia ne sisältävät ja miten ne estävät aivohalvauksia. Vaaleita hedelmiä ja vihanneksia runsaimmin eli yli 170 grammaa päivittäin syövät säästyvät tutkimuksen mukaan aivohalvauksilta noin puolet todennäköisemmin kuin keskimäärin alle 80 grammaa syövät. duodecim Tehokas sokerivero tiesitkö: Joka vuosi noin 90 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta sairastuu influenssaan. Tutkijoiden mukaan sokeriverolla olisi tuntuvia terveysvaikutuksia. Sokeriveron avulla voitaisiin tulosten perusteella ehkäistä jopa kuusi prosenttia uusista diabetestapauksista ja noin puolitoista prosenttia sepelvaltimotautitapauksista. Tutkijoiden mukaan nykyisen makeisveron vaikutukset olisivat noin puolet heidän tarkastelemastaan sokeriveron vaikutuksista. Testosteronivajetta? Suomalaiset miehet eivät tunnista kaikkia testosteronivajeen oireita. Etenkin vyötärölihavuuden ja apean mielialan yhteys vajeeseen on suurimmalle osalle tuntematon. Muita ikääntyvän miehen testosteronivajeen aiheuttamia ongelmia ovat esimerkiksi seksuaalisen halun heikkeneminen, erektiohäiriöt ja unihäiriöt. hill & knowlton Koulujen limukiellot eivät tehoa Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan koululaiset eivät vähennä sokerilimujen juomista, vaikka niiden myyminen kielletään kouluissa. Myyntikiellot purevatkin vain siihen, mitä lapset tekevät koulun aikana. Vapaa-ajalla limuja juodaan kuten ennenkin. duodecim edilex 10 super

11 marraskuun kysymys oli: Uskotko Joulupukkiin? kyllä 73 % en 27 % Kyllä, koska Mitä Mieltä Vastaus kuukauden kysymykseen. pukki käy meillä vuosittain. olen suomalainen. joulun aika on taikaa! kuka muuten joululahjat tuo? se suuri joulun salaisuus on juuri tämä herra Joulupukki. pakkohan sitä on johonkin uskoa. hyväntekijöitä ei ole koskaan liikaa. lapsenmieltä pitää aina olla. ihmisten käytös muuttuu jouluna. se on niin perinteistä ja Joulupukkiin uskova saa lahjoja. olen nähnyt sen. En, koska hän tuo aina niin huonon työlistan. se ei ole uskon asia. ei löydy enää sen vertaa lapsenmieltä. me ihmiset sen joulun teemme. Annetaan hyvän kiertää! höpö höpö. näin lapsena setäni riisuvan Joulupukin naamion. monta vuotta olen ollut kiltti, mutta olen aina joutunut maksupuolelle joululahjojen suhteen. se ihana satu kuuluu jo kauas menneisyyteen kohdallani. nykyaikana ei näy enää Joulupukkia. uusi kuukauden kysymys löytyy liiton jäsensivuilta. kaikkien 18. joulukuuta mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden pyyhe-saippuasetti. marraskuussa arpa suosi marjut sundbergia tampereelta. onnittelut! muut lehdet Kaikki lasten kanssa työskentelevät nostavat esiin, että nykypäivän lapsi tarvitsee lähellä olevan aikuisen, jolla on aikaa kuunnella häntä. Kuinka vastaamme tähän? Aikuisten keskinäisillä projekteilla ja tehostamisella. Yhtälö ei toimi. thl:n erikoistutkija liisa heinämäki lastentarha 4/2011 Haluaisin maksaa jonkinlaista moraaliseettistä hyvitystä yhteiskunnalle tästä lahjasta, jonka olen saanut. Olen ajatellut vapaaehtoistyötä vanhusten parissa. keuhkonsiirron saanut kari koljonen husari 5/2011 Eristyshuonetta, johon minut lukittiin, käytettiin viimeksi kaksi vuotta sitten. Silloin eristettynä oli vanhuspotilas." eristyskopissa koemielessä vuorokauden viettänyt terveystieteiden tohtori lauri kuosmanen sairaanhoitaja 11/ vuotta sitten Liiton organisaatiorakenne uudistui Espoon Korpilammella pidetyissä hallituksen ja valtuuston kokouksissa. Uudet rekisteröidyt ammattiosastot hyväksyttiin virallisesti Apuhoitajaliiton jäseniksi. Kaiken kaikkiaan jäsenosastoja oli 170, ja 20 ammattiosaston rekisteröinti oli vielä kesken. Liittovaltuusto antoi kokouksessa julkilausuman: Suomen Apuhoitajaliitto suhtautuu varauksella kuntiin ja kuntainliittoihin suunniteltavaan ns. kannustavaan palkkapolitiikkaan. apuhoitajalehti 12 / 1981 super

12 Lempiesine Palstalla tutustutaan superilaisten tunteita herättäviin esineisiin Lääkekaappi teksti ja kuva marjo sajantola Vanha lääkekaappi on Noora Hinkkasen antiikkilöytöjä. Korkealle seinään kiinnitetty lukittava kaappi on koristeellisuutensa lisäksi myös tarpeellinen tavara lapsiperheessä. Koska opiskelijalla on harvoin suuria summia käytettäväksi kodin sisustamiseen, Noora Hinkkanen hankki lähihoitajaopintojensa aikana kodintarvikkeita myös ostoja myyntiliikkeestä. Hän tekikin monenlaisia löytöjä, jotka sitten kuljetti pyöränsä tavaratelineellä kotiin. Voikirnu sopi sateenvarjotelineeksi, perunakappa kukkapurkiksi ja lääkekaappiahan aina tarvitaan. Pidän vanhoista tavaroista, mutta meidän suvussamme ei ole säilynyt mitään muuta kuin äidin mummon vanha sänky, Noora huokaa. Hänen kolmesta lapsestaan vanhimmat, kahdeksanvuotias Eemeli ja viisivuotias Elsa eivät ole koskaan edes yrittäneet tutkia lääkekaapin sisältöä, koska heille on opetettu kaapin kuuluvan aikuisten juttuihin. Nuorimmainen, alle puolitoistavuotias Elli ei vielä yletä lähellekään kaappia, mutta Nooran mielestä on varminta pitää lääkkeet kaukana lasten ulottuvilta samoin kuin kodin siivousaineetkin. Hankin myös aina sellaisia tuotteita, joissa on lapsiturvallinen korkki. Se on jotenkin ihan alitajuista. Tämä nuorimmaiseni on melkoinen touhutiina ja tuntuu pääsevän jo ihan minne haluaa, Noora kertoo. Vesikriisin opetus Noora toteaa, että hoitoalan ammattilaiseksi hänellä on melko vaatimattomasti varustettu lääkekaappi. Siellä on pääasiassa lasten särky- ja yskänlääkettä, haavanhoitotarvikkeita ja kyypakkaus. Ripuliin ja oksenteluun tarkoitettua ripulijuomaa hän on pitänyt kaapissa Nokian vesikriisin jälkeen aina varalla. Emme tienneet silloin mitään veden saastumisesta, joten ehdimme käyttää pilaantunutta vettä juomiseen ja ruuanvalmistukseen yli vuorokauden. Perjantaina alkoi ensimmäisenä oksentaa Elsa ja sitten kohta koko perhe oli kipeänä. Myös minä, mutta jouduin huolehtimaan muistakin. Elsa joutui sairaalahoitoon ja hänelle annettiin nenämahaletkulla ripulijuomaa. Tyttö oli tuolloin vasta alle kaksivuotias ja sairasti pitkään, yli kolme kuukautta. Vesikriisi oli totaalinen katastrofi. Vettä ei saanut käyttää edes pyykinpesuun, vaan jouduin hakemaan sitä pulkalla urheilukentän jakelupisteestä. Joka paikka oli oksennuksessa ja lapset ripuloivat, Noora muistelee painajaismaista aikaa. Perhe lähti ensin evakkoon Nooran äidin luo Helsinkiin ja sen jälkeen he asuivat vielä jonkin aikaa miehen vanhempien luona, sillä vesikriisi kesti puolisentoista kuukautta. Kun sitten luvattiin, että vesi on puhdasta, sitä ei kuitenkaan ihan heti uskaltanut juoda, niin tuoreessa muistissa oksentelu oli. Päätin sitten ajatella, että Nokialla oli nyt Suomen tutkituinta vesijohtovettä. Sen jälkeen puhdasta vettä on osannutkin arvostaa aivan uudella tavalla. Noora jatkaa, että onni onnettomuudessa oli, että hän oli juuri silloin hoitovapaalla, sillä töihin menosta ei olisi tullut mitään. Nytkin hän on hoitovapaalla ja hoitaa Elsan ja Ellin kotona, Eemelihän on jo koululainen. Silloin tällöin Noora tekee keikkaa, sillä lapsiperheessä rahaa tarvitaan aina. Valmistuttuani 1996 sain Koukkuniemestä töitä ja jatkoin siellä siihen asti, kunnes muutimme tänne Nokialle. Työmatkan takia hain täältä töitä ja ensin tein sijaisuuksia ja sitten pääsin vakituiseksi Nokian Vihnuskotiin. Noora aikoo pitää täyspitkän hoitovapaan, sillä siten hän voi olla kotona, kun Elsa aloittaa esikoulun. Hän on huomannut, että hoitovapaallakin kolmen lapsen äidillä on kädet täynnä töitä. Eemeli aloitti koulun, kun Elli syntyi ja ensiluokkalaisilla on jo paljon harjoitustehtäviä. Olihan siinä touhua, kun oli vauva, leikki-ikäinen ja koululainen, jonka kanssa piti olla aikaa harjoitella kaikenlaista. Ajattelin silloin, että jos olisin nyt kolmivuorotyössä, olisi tämä elämä aika rokkia!. sarja lempiesineistä alkoi vuonna tämä artikkeli on sarjan 33. tarina. sarja päättyy tähän. 12 super

13 Pienet lapset tarvitsevat hellää hoivaa ja lämmintä syliä. Koulun ei tarvitse alkaa yhtään aikaisemmin kuin se nykyisin alkaa, lähihoitaja, kolmen lapsen äiti Noora Hinkkanen toteaa. super

14 14 super

15 Päivi Grönroosin työpäivä on täynnä Asiaa tupakasta teksti ja kuvat sonja kähkönen Tupakastavieroitushoitaja Päivi Grönroos ei säikähdä, vaikka potilas kertoisi polttavansa 60 savuketta päivässä. Yksikin sätkä vähemmän on aina suunta parempaan, hän kannustaa. Lopeta tupakointi jo tänään. Tupakointi tulee kalliiksi lompakolle ja omalle terveydelle. Perushoitaja Päivi Grönroosin vastaanoton seinäjulisteet menevät suoraan asian ytimeen. Ihan näin suorasanaisesti ei tupakastavieroitushoitaja potilailleen aiheesta paasaa. Hän tietää, että lempeämpi lähestymistapa ja asioiden myönteisten puolien esittäminen motivoivat ihmisiä enemmän. Turun yliopistollinen sairaala heräilee marraskuiseen aamuun. Sälekaihtimien raoista pilkottaa vielä tumma taivas, kun puoli kahdeksalta työvuoronsa aloittanut Grönroos ohjaa päivän ensimmäisen potilaan huoneeseensa. Ennestään tuttu asiakas on tullut vastaanotolle suoraan yövuorosta, mutta jaksaa silti hymyillä. Päivi kysyy kuulumiset. Potilas kertoo sinnitelleensä muutaman päivän sauhuitta, mutta stressi lisää kiusausta pistää tupakaksi. Kuinka paljon poltat enemmän yö- kuin päivävuorossa, Päivi kysyy ja tekee muistiinpanoja. Keskustelun edetessä potilas kertoo miettineensä, olisiko sähkötupakasta apua. Päivi ei innostu asiasta. Sähkötupakan todellisia terveysvaikutuksia ei vielä tiedetä. Se on Suomessa laiton myyntituote ja siinä käytettävät maut voivat allergisoida. Makuja on banaanista sardiiniin, mutta kuka haluaa oikeasti polttaa aamulla sardiinin makuista tupakkaa. Voi olla, että vetäessäsi vesihöyryä keuhkoista sisään, menet ojasta allikkoon. Asiaa tupakasta vuodesta 1994 Tyksin keuhko- ja allergiayksikössä työskentelevä Päivi Grönroos on tiettävästi Suomen ainoa kokopäiväinen tupakastavieroitushoitaja. Ennen nykyistä tehtäväänsä Päivi työskenteli syöpäklinikalla, jonka silloinen ylilääkäri oli innokas tupakan haitoista puhuja. Kerran kahvipöydässä ylilääkäri tokaisi, että jonkun pitäisi perehtyä aiheeseen ja aloittaa vieroitustyö potilaiden kanssa. Päivi ilmoittautui vapaaehtoiseksi. Parin viikon päästä tämä professorirouva tuli luokseni paksu kirjapino sylissään ja minä aloin opiskella. Grönroosin ensimmäinen kohderyhmä oli pään ja kaulan alueen syöpäpotilaat, myöhemmin myös rintasyöpäpotilaat, joita hän vieroitti muun työnsä ohella neljän vuoden ajan. Vuonna 1998 perushoitaja siirtyi keuhkoklinikalle, jonne perustettiin Suomen ensimmäinen sairastuneille potilaille suunnattu tupakastavieroitusyksikkö. Grönroos järjestää sekä yksilö- että ryhmäohjausta. Hänen vastaanotollaan käy yksilöohjauspäivinä noin kuusi potilasta, ryhmäohjauspäivinä yksittäisiä potilaita on vähemmän. Käyntikertoja on kolmesta kahdeksaan. Vastaanotolleni voi tulla kuka tahansa Tyksissä asioiva henkilö tai talon työntekijä. Useimmiten potilaat tulevat lääkärin lähetteellä, Päivi kertoo, vilkaisee kelloa ja klikkaa koneeltaan potilastietojärjestelmän auki. Pimeys taittuu aamupäivän harmaudeksi. Ensimmäistä kertaa vastaanotolle tulevan nuoren miehen pitäisi olla jo paikalla. Käyn katsomassa, näkyykö häntä käytävällä. Kaikki eivät aina muista ilmoittautua kansliassa ja sitten he seikkailevat osastolla, Päivi astelee valkoisessa takissaan ulos huoneesta. Potilasta ei kuitenkaan näy. Onpas harmi, jos hän ei tule, Grönroos toteaa ja palaa työpöytänsä ääreen. Hetken odoteltuaan Päivi kirjaa tilanteen sairaskertomukseen. Hän varaa asiakkaalle uuden ajan, tulostaa tiedot paperille ja laittaa kirjeen postiin. Joskus ihmiset unohtavat saapua paikalle. Sitten he jälkikäteen soittelevat ja pahoittelevat. Jos potilas jättää tulematta seuraavallakin kerralla, lähetämme sakkomaksun. Päivi avaa sähköpostin ja lähettää valmiiksi laatimansa koulutuspäivän ohjelman Tyksin koulutussuunnittelijalle. Muun työnsä ohella hän huolehtii koulutusten järjestämisestä ja neuvotteluhuoneen varauskirjan päivittämisestä. Päi- super

16 Päivi Grönroos konsultoi usein naapurihuoneessaan työskentelevää ravitsemusterapeuttia Mari Salmista. Mari käy myös puhumassa painonhallinnasta Päivin ryhmänohjaustunneilla. Huoneiden välinen ovi avataan silloin, kun työ käy liian yksinäiseksi. 2. Grönroos pitää hyvänä, että tupakkatuotteet ovat yhä vähemmän näkyvillä kaupoissa. Sen sijaan parveketupakoinnin kieltämisellä voisi olla huonoja seurauksia tupakoivat siirtyvät polttamaan sisätiloihin ja passiivinen tupakointi lisääntyy. 3. Uudet, vieroituksessa käytettävät korvaus- vi ehtii viilata myös astma- ja allergiahoitajille suunnittelemaansa esitystä. Hän käy usein puhumassa vieroitushoidosta eri tilaisuuksissa. Puhelin on tänään kummallisen hiljainen. Yleensä se soi lähes tauotta, kun potilaat haluavat sopia aikoja tai talon toiselta osastolta kysellään korvausvalmisteista. Mikään ei yllätä Päivi Grönroosilla ei ole juuri omakohtaista kokemusta tupakasta. Sauhuttelu jäi muutamaksi kokeiluksi viisitoistakesäisenä. Meitä oli yhdeksän tytön porukka, jonka kanssa pyörin paljon. Kukaan meistä ei polttanut, eikä siihen ollut paineita. Joidenkin ihmisten mielestä Päivi ei voi puhua tupakoinnin lopettamisesta, koska hän ei ole itse polttanut. Ajattelutapa on perushoitajan mielestä hassu. Eiväthän lääkäritkään ole aina sairastaneet niitä sairauksia, joita he hoitavat. Seitsemäntoista vuoden aikana potilasaineistoa on kertynyt paljon. Grönroos törmää enää harvoin sellaiseen, mitä hän ei olisi aiemmin nähnyt. Kokemuksesta hän tietää, että tupakanhimo ja retkahdusvaara ovat usein pahimmillaan kolmen viikon tai kolmen kuukauden taitteessa. Hän tietää myös, että moni tupakoiva kokee itsensä kakkosluokan kansalaiseksi. Mikä tahansa vaiva heillä on, aina syytetään tupakkaa. Nykyään en myöskään pelkää kyseenalaistaa potilaiden sanomisia. Joskus potilaan väistellessä kysymystä voin todeta, että kerro nyt minulle vain se tarkka, päivittäinen tupakkamäärä. Potilaat tarkkailevat sitten tiiviisti ilmettäni, kun he paljastavat polttavansa kolmekin askia päivässä. Kai he pelkäävät, että räjähdän järkytyksestä. Totean kuitenkin tyynenä, että aika paljon poltat, mutta tästä on hyvä lähteä vähentämään, Grönroos nauraa. Puhelin soi ensimmäistä kertaa aamupäivän aikana. Potilas haluaa siirtää tapaamisaikaa. Mitä sinulle muuten kuuluu? Mitä se tarkoittaa, että poltit välillä, Grönroos huolehtii ja jatkaa: Jos sinulla on tupakka koko ajan mielessä, kannattaa miettiä laastarin vaihtamista vahvempaan. Sitä kautta saisit hengähdystauon ja voimia jaksamiseen. Tupakan tilalle liikuntaa Ennen puolta päivää Päivin huoneen lasioven taakse ilmestyy nuori nainen. Grönroos ohjaa hänet sisään. Mitä lääkäri kertoi sinulle, kun hän kirjoitti lähetteen tänne, Päivi aloittaa tunnin kestävän tapaamisen ja tekee lyijykynällä merkintöjä paperille. Potilas kertoo menevänsä leikkaukseen, mutta tupakoinnin lopettaminen on ollut muutenkin mielessä. Hän on lopettanut myös ongelmaksi muodostuneen alkoholin käytön ja on ollut nyt muutaman päivän polttamatta. Potilas on vastaanotolla ensimmäistä kertaa, joten Päivi tekee hänelle Fagerströmin nikotiiniriippuvuustestin. Asiakas vastaa kuuteen kysymykseen. Tulokseksi tulee kahdeksan, mikä merkitsee suurta nikotiiniriippuvuutta, Grönroos laskee pisteet yhteen. Riippuvuudesta kielivät etenkin päivittäinen savukemäärä ja aamupalan korvaaminen tupakalla alle viiden minuutin kuluessa heräämisestä. Tupakoivan aamupala on usein juuri tupakka ja kahvi. Ennen töihin lähtöä voi palaa kolme tai viisikin tupakkaa. Kun potilaat sitten muuttavat tapojaan ja alkavat syödä heti herättyään, voi aamutupakointi vähentyä puolella. Olet- 16 super

17 3 5 valmisteet ovat Päivi Grönroosin mukaan aina tervetulleita. Jokainen uusi tuote kannustaa uusia ihmisiä lopettamaan tupakoinnin. 4. Päivi Grönroos kertoo potilaalle, mihin nikotiinilaastari kannattaa kiinnittää. Grönroos suosittelee yleensä kahta korvausvalmistetta, koska silloin vieroituksen onnistumismahdollisuudet ovat suuremmat. ko miettinyt, mitä uutta otat elämääsi näiden pois jättämiesi asioiden tilalle? Potilaan huolena on mahdollinen painon nousu tupakoinnin lopettamisen myötä. Hän haluaa liikkua enemmän. Nyt on perusteellisen elämäntaparemontin aika. Potilaita moneen lähtöön Päivi Grönroos kokee, ettei tupakasta vieroitusta nähdä vielä riittävän usein osana potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Mitä kuuluu, miten on mennyt sitten viime näkemän, Päivi Grönroos kysyy ohjattuaan vanhemman rouvan sisälle huoneeseen. Potilas on hiljainen, mutta kertoo sitten hieman hymyillen, että päivässä palaa edelleen kaksitoista tupakkaa. Mutta määrä ei ole siitä noussut, se on todella hyvä asia, Päivi kannustaa ja pureutuu potilaan polttamistapoihin. Miksi ulkona polttaminen tuntuu niin vaikealta? Onko se tietty aika päivästä, kun annat helpommin periksi ja poltat sisällä? Päivi ja potilas käyvät keskustelua passiivisen tupakoinnin haitoista. Kun tärkeimmät asiat on käyty läpi, Grönroos haluaa vielä tietää, mikä on potilaan tavoite seuraavaksi tapaamiskerraksi. Olisiko se sitten kahdeksan tupakkaa päivässä, rouva arvelee. Se on tosi hyvä tavoite, Päivi toteaa, kirjoittaa luvun muistiin ja toivottaa potilaalleen mukavaa joulun odotusta. Tupakastavieroitushoitajan nuorimmat potilaat ovat 13-vuotiaita, vanhimmat kahdeksankymppisiä. Asiakkaina on niitä, jotka lopettavat polttamisen kertalaakista ja sitten on niitä, jotka löytävät motivaationsa hitaammin. Usein tupakasta vieroitus aloitetaan vähitellen tottumuksia muuttamalla ja etsimällä savuttomuuden hyviä puolia. Mitä enemmän hyvää potilas löytää tupakoinnin lopettamisesta, sitä nopeammin hän pääsee irti riippuvuudesta. Potilas huomaa pian itsekin, että hengittäminen helpottuu, haju- ja makuaisti paranevat, hiukset ja iho voivat paremmin ja flunssat vähenevät. Myös verenpaine laskee ja sairastumisriski pienenee. Tupakan tuska Päivi Grönroos lastaa ruokalassa tarjottimelleen salaattia, makkaraa ja perunamuusia. Lautanen tyhjenee puolessa tunnissa ja samalla Grönroos päivittää kuulumiset työkavereidensa kanssa. Seuraava potilas tulee vastaanotolle ajallaan heti alkuiltapäivästä. Mikä on motivaatiosi tupakoinnin lopettamisen suhteen, Päivi aloittaa keskustelun. Potilas on ollut polttamatta muutaman viikon ja kertoo motivaationsa olevan todella suuri. Onko sinulla ollut läheltä piti -tilannetta sinä aikana, kun olet ollut tupakoimatta? Potilaan mukaan työpaineet lisäävät tupakan tuskaa. Joskus tuntuu siltä, että päähän kasvaa sarvet, hän kuvailee. Päivi suosittelee asiakkaalleen nikotiinilaastaria ja imeskelytabletteja. Niil- super

18 lä vältetään pahempi tuska. Tupakastavieroitushoitaja toivoo näkevänsä potilaan uudestaan ennen vuoden vaihdetta, jotta tilanne voidaan päivittää ennen kuin tupakan himo kasvaa liian suureksi. Grönroos on antanut uusille asiakkaille aikoja vasta helmikuulle, mutta on tarkoituksella jättänyt aikatauluun aukkoja kiireellisiä tapaamisia varten. Pidän sinulle peukkuja ja varpaita pystyssä. Muista, että minulle voi aina soittaa, jos eteen tulee jotain mieltä painavaa, Päivi huikkaa ennen kuin potilas jatkaa matkaansa. Joka kolmas lopettaa Päivän viimeistä potilasta ei kuulu. Päivi Grönroos ottaa luurin käteen ja näppäilee potilaan numeron, mutta linja on varattu. Sähköpostiin on kuitenkin ilmestynyt viesti. Työesteitä, Päivi toteaa, varaa potilaalle uuden ajan ja syventyy seuraavan päivän aikatauluun. Ulkona alkaa taas hämärtää. Grönroos kertoo vaihtavansa työvaatteensa siviiliasuun puoli neljältä. Minulla on tänään harrastusilta. Käyn nopeasti kotona syömässä. Sen jälkeen riennän viittomakielen tunnille, josta livahdan hieman etuajassa salsatunnille. Tänään perushoitaja ei ole yhtä väsynyt kuin niinä päivinä, jolloin hänellä on tupakastavieroituspotilaiden ryhmätapaaminen. Grönroos pitääkin ryhmäohjaukset aamuisin ja ottaa heti niiden perään vastaan vain aiemmin tapaamiaan potilaita. Uusien potilaiden kanssa on annettava itsestään 110 prosenttia, jotta he todella motivoituvat tupakoinnin lopettamisesta. Väsynyt ei voi olla. Grönroos on toiveikas, vaikka hän tietää, että kaikki potilaat eivät lopeta polttamista. Uskon, että retkahtaneillakin on yhä eväitä, joiden avulla he innostuvat lopettamisprosessista uudelleen. Muutama vuosi sitten tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että yksilöohjauksessa käyneistä potilaista 37 prosenttia oli polttamatta vielä kahden vuoden seurantajakson jälkeen. Tulos on kansainvälisessä vertailussa hyvä. Grönroos kokee, ettei tupakasta vieroitusta nähdä vielä riittävän usein osana potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Moni terveydenhuollon työntekijä ajattelee, ettei vaikeasti sairaalle kannata puhua tupakoinnin lopettamisesta, tai että tupakointi on potilaan henkilökohtainen valinta. Päivi toivoo asennemuutosta. Potilas voi kokea myönteiseksi sen, että hän saa savuttomuudella edes yhden elinpäivän lisää. Jokaiselle pitäisi ainakin tarjota mahdollisuus tupakastavieroitukseen. Se on tärkeä osa terveyden edistämistä.. Tänään töissä Kuka: Turkulainen Päivi Grönroos, 50, valmistui perushoitajaksi vuonna 1983 Turun terveydenhuollon oppilaitoksesta. Työ ja työura: Työskenteli valmistuttuaan Kaupunginsairaalan sisätautien poliklinikalla, sittemmin Turun yliopistollisen sairaalan sisätauti- ja röntgen-osastoilla sekä syöpätautien klinikan vuodeosastolla ja sädehoitoosastolla. Tupakasta vieroitushoitajana keuhkosairauksien poliklinikalla vuodesta Parasta työssä: Itsenäinen työ, jossa työn tulos näkyy. Työkaverit ja potilaat ovat mukavia. Työssä ikävintä: Työ on myös yksinäistä. Joskus on sellainen olo, ettei tupakasta vieroitusta arvosteta riittävästi. Jono vastaanotolle on pitkä ja on kurjaa sanoa potilaalle, että tämä pääsee vastaanotolle vasta parin, kolmen kuukauden päästä. Perhe: Perheeseen kuuluvat mies, 21-vuotias poika ja 19-vuotias tytär sekä lemmikkipupu. Harrastukset: Harrastanut viittomakieltä yli 15 vuotta. Tanssii lattareita pari kertaa viikossa, jonka lisäksi käy satunnaisesti paikkaamassa poikapulaa vakiotansseja harrastavan tyttären tanssitunneilla. 18 super

19 Osteoporoosi on jo lastenkin sairaus teksti marjo sajantola Lasten lihavuus ja siihen liittyvät liitännäissairaudet ovat yleistyneet nopeasti. Myös luuston hyvinvointi on jo uhattuna, sillä lasten merkittävät murtumat ovat lisääntyneet. Lapsuusiässä luun aineenvaihdunta on kiihkeimmillään. Luusto kasvaa pituutta, paksuutta ja vahvuutta. Luumassan lisääntyminen on nopeimmillaan murrosiän aikana, jolloin luun määrä jopa kaksinkertaistuu. Mikä tahansa tekijä, joka estää normaalin luun huippumassan saavuttamisen, voi johtaa osteoporoosiin jo lapsuuden aikana. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana lasten liikunta- ja ravintotottumukset ovat muuttuneet epäterveempään suuntaan. Pihaleikkien sijaan kaverit kohdataan netissä. Vesi, mehu tai limonadi on syrjäyttänyt maidon ruokajuomana tai maitotuotteita vältellään muista syistä. Näin maitotuotteissa oleva D-vitamiini jää saamatta. Dosentti Outi Mäkitie kertoo, että lapsilla ja nuorilla on suurten murtumien, kuten kyynärvarren ja olkavarren murtumien, määrä lisääntynyt. Kymmenen vuoden seuranta-aikana ovat kyynärvarren leikkaushoitoa vaativat murtumat lisääntyneet jopa 62 prosenttia. Helsingin Lastenklinikalla kerättiin yhden vuoden aikana tiedot helsinkiläisten lasten murtumista. Skeittailun tai muun urheilun seurauksena saadut vammat olivat niistä vain hyvin pieni osa. Viidennes murtumista tuli lapsen vain kävellessä tai kompastuessa ja 14 prosenttia raajan vääntymisen tai nyrjähdyksen seurauksena, Mäkitie jatkaa. Tutkimuksessa selvitettiin myös elintavat silloin, kun lapsella oli ollut jo pari murtumaa. Joukossa oli paljon lapsia, jotka eivät juurikaan harrastaneet liikuntaa. Yli puolella oli myös D-vitamiinin puutos ja kalsiumin saanti niukkaa. Luuston pääasiallisten rakennusaineiden, kalsiumin ja fosfaatin, imeytyminen ja hyväksikäyttö on riippuvaista D-vitamiinista. Lukuisat suomalaistutkimukset osoittavat, että D-vitamiinin saanti on kaikissa väestöryhmissä liian vähäistä. Helsinkiläisistä lapsista noin puolella on D-vitamiinipuutos jo vastasyntyneenä. Kouluikäisillä ja etenkin murrosikäisillä D-vitamiinipuutos on tätäkin yleisempää. Luuston haurastumisesta aiheutuvat murtumat tulevat esiin usein jo lapsuusiän aikana. On kuitenkin odotettavissa, että maahamme on kasvamassa yhä suurempi joukko nuoria aikuisia, joilla on merkittävä riski sairastua osteoporoosiin jo ennen keski-ikää, Mäkitie painottaa. Aasialaisilla ja afrikkalaisilla D-vitamiininpuutosta Helsingin yliopiston professori Christel Lamberg-Allardt kertoo, että muun muassa Iso-Britanniassa, Tanskassa, Alankomaissa ja Norjassa on tutkimuksin selvitetty, että aasialaista ja afrikkalaista syntyperää olevilla henkilöillä on usein vakava D-vitamiinin puute. Syitä tähän ovat tumma iho, suojaava vaatetus ja ruokavalio, joka ei perinteisesti sisällä D-vitamiinilähteitä. Myös geeneillä voi olla vaikutusta. Helsingin yliopiston tutkimuksessa osoitettiin, että Suomessa asuvilla noin 30-vuotiailla bangladeshilaisilla ja somalinaisilla oli merkittävästi alhaisempi kalsidiolin pitoisuus veressä kuin valtaväestön naisilla. Lähes 90 prosentilla somalinaisista ja 70 prosentilla bangladeshilaisnaisista oli arvoja, jotka osoittivat riittämätöntä D-vitamiinitilannetta. Vaikka tutkimukseen osallistuvien naisten määrä oli verraten pieni, niin arvioimme, että se kuvastaa hyvin tilannetta laajemminkin. Lasten ja miesten D-vitamiinitilanteesta ei ole tutkittua tietoa, Lamberg-Allardt kertoo. D-vitamiinilisää koko kasvuiän Koska D-vitamiinin saanti on havaittu riittämättömäksi jo vuoden ikäisillä lapsilla, on aikaisemmat suositukset päivitetty yksinkertaisemmiksi. Nyt D- vitamiinivalmisteiden käyttöä suositellaan säännöllisesti vuoden ympäri aina 18-vuotiaaksi asti. Raskaana olevien ja imettävien äitien suositus muuttui myös ympärivuotiseksi ja heille suositellaan 10 mikrogramman vuorokausiannostusta. Alle kaksivuotiaiden lasten tulisi saada kahden viikon iästä lähtien 10 mikrogrammaa D-vitamiinivalmistetta ympäri vuoden riippumatta siitä mitä ravintoa lapsi saa. Kahden vuoden iästä aina kahdeksaantoista asti pitäisi ottaa vitamiinivalmistetta 7,5 mikrogrammaa vuorokaudessa ympäri vuoden. D-vitamiinivalmisteena suositellaan ensisijaisesti D3-muotoa, joka on ihmisen elimistölle luontainen D-vitamiinimuoto ja on teholtaan parempi kuin D2- vitamiini. hyks:n lasten ja nuortensairaalan apulaisylilääkäri, dosentti outi mäkitie ja helsingin yliopiston professori christel lamberg-allardt luennoivat lokakuussa suomen osteoporoosiyhdistyksen tilaisuudessa helsingissä. super

20 20 super

TUPAKASTA VIEROITUS. Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi

TUPAKASTA VIEROITUS. Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi TUPAKASTA VIEROITUS Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi Vieroittaja viekö tupakointiin puuttuminen liikaa aikaa? - kuuluuko minun puuttua

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla.

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla. Kunnanhallituksille ja kuntayhtymille Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2012 2013 (KVTES 2012 2013) KVTES 2012 2013 Palkantarkistukset vuonna 2012 ja vuonna 2013 Yleiskorotus 1.1.2012 lukien

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka Terveydenhuollon henkilöstön tehtävänä on tunnistaa potilaan tupakointi ja nikotiiniriippuvuus, kehottaa

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta mutta et ole uskaltanut kysyä 1 2 Tuumasta toimeen Mielessäsi on ehkä käynyt tupakoinnin lopettaminen. Lopettamisprosessiin ja omiin tupakointitapoihisi

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 LAUSUNTO 2.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry lausuu hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 41 07.05.2012 Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio KV 104 Valtuusto 1.11.2010 Eva Autio (kesk.) jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoon koko kunta julistautuu

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet Tyyppi D: Olet lopettanut tupakoinnin lähiaikoina.

nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet Tyyppi D: Olet lopettanut tupakoinnin lähiaikoina. Tupakka-koukussako? Testaa, minkälainen tupakoitsija olet Tyyppi A: Et harkitse lopettamista, se on sinulle suuri nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet kenties yrittänyt t kerran

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS Rovaniemen malli Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 Potilassiirtokorttikoulutus Rovaniemen malli Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Liikelaitoksen johtaja Ylilääkäri

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Neurobiologia Psyyke- Kognitio-uskomukset Addiktio- nikotiinin säätely elimistössä Ehdollistunut mielihyväoppiminen Automatioitunut

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Miten kuljet kouluun?

Miten kuljet kouluun? Miten kuljet kouluun? Autolla. Voisitko tulla muulla tavalla? Kävellen tai pyörällä. Miten vietät välitunnit? Seisoskelen. Mikä saisi sinut liikkumaan? Leikin ja pelaan. Mistä pidät eniten? Mitä teet koulupäivän

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu KRITEERI 1 Tupakointi on kielletty tupakkalain 12 :n osoittamissa kunnan omistamissa ja hallinnoimissa tiloissa ja ulkoalueilla. Tupakointikiellot on merkitty selkeästi kylteillä, tarroilla ja julisteilla.

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

2.3.1 Ammattitutkintoraha, 15a, 104 euroa tutkinnolta

2.3.1 Ammattitutkintoraha, 15a, 104 euroa tutkinnolta MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUTARHA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA Aika: 23.1.2012 Paikka: Puu- ja erityisalojen liiton toimisto,

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille Matias magneettitutkimuksessa Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille 1 Moi! Minä olen Matias ja harrastan jääkiekkoa. Kaaduin harjoituksissa ja loukkasin polveni.

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Multian kunta Varhaiskasvatus Päivähoito Lapselle eväät elämään laitetaan ja kirjaksi taitetaan. Yhdessä lapsi, äiti, isä ja hoitoväki näin lapsen hyväksi näki. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky.

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky. Tupakatta terveenä! 2 Lopettaminen kannattaa aina! Tupakkatuotteet lyhentävät käyttäjänsä elinikää keskimäärin 8 10 vuotta. Ilman tupakkaa on terveempi ja sairastumisriski pienenee. Elämänlaatu paranee

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta Sisällysluettelo Nuorelle 3 Työpaikalle 4 Opiskelija / työpaikkaohjaaja / esimies

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Oppisopimuksia ammattikoululaisille

Oppisopimuksia ammattikoululaisille Oppisopimuksia ammattikoululaisille Jaakko Lainio 20.3.2014 Viimeinen vuosi oppisopimuksella Erinomainen yhdistelmämahdollisuus! Opiskellaan ensin perustaidot koulussa ja siirrytään välillä oppisopimuksella

Lisätiedot

Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi

Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi Tässä raportissani visualisoin koko Perhekurssiprosessin kulun kurssin suunnittelusta jälkimarkkinointiin Kurssin suunnittelu ja kalenterointi Perhe On

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Savuton sairaala toimintaohjelma 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SITOUTUMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN... 3 KOULUTUS JA OHJAUS... 4 TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI...

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen 1 LÄÄKKEET JOITA KÄYTETÄÄN TUPAKASTA VIEROITUKSEEN Nikotiinipurukumi Nikotiinipurukumi antaa aktiivista tukea ja auttaa lopettamaan tupakan

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot