ProYritys

Transkriptio

1 ProYritys

2 Sisällys 1. HAKIJA HANKKEEN TARVE JA TAUSTA HANKKEEN TAVOITTEET Maaseutuyritysten lyhytkestoinen liiketoiminnan arviointi Yhteistyötahojen kanssa toimiminen, ja verkostokumppanuuksien vahvistaminen Yritysryhmähankkeet Mittarit hankkeen tavoitteiden todentamiseksi HANKKEEN TOIMENPITEET JA TOTEUTUSTAPA SEKÄ RISKIT TOTEUTUKSESSA Asiakaskontaktointi, kehitysprojektin käynnistäminen tai ongelman ratkaisu Yhteistyötahojen kanssa toimiminen, tiedonvälitys ja verkostokumppanuuksien vahvistaminen Viestintä Hankkeen riskit toteutuksessa YHTEYS MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAAN SEKÄ ALUEELLISEEN OHJELMAAN TAI PAIKALLISEEN STRATEGIAAN TOIMINTA-ALUE, KOHDERYHMÄ, HYÖDYNSAAJAT SEKÄ AIKATAULU HANKKEEN ERITELTY KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA MITEN HANKKEESSA SYNTYVÄÄ TOIMINTAA JATKETAAN HANKKEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN? TIEDOTTAMINEN Allekirjoittajat ja päiväys Liitteet Kokouspöytäkirjanote Yhdistysrekisteriote Tilinpäätösasiakirjat

3 1. HAKIJA ProAgria Pohjois-Savo ry on maatalouden ja maaseutuyrittämisen asiantuntijaorganisaatio. Toiminta-alue käsittää Pohjois-Savon maakunnan. ProAgria Pohjois-Savon henkilöstömäärä on noin 70 henkilöä, joista valtaosa työskentelee maatalousyritysten parissa joko asiantuntijoina tai eri hankkeiden kautta. Järjestöpohjaisen organisaation tavoitteena ei ole tuottaa voittoa, vaan edistää maatalouden, maaseutuyrittäjien ja koko maaseudun elinvoimaisuutta, osaamista ja kilpailukykyä. ProAgria Pohjois-Savo toimii osana valtakunnallista 11 ProAgrian verkostoa. ProAgrian yhteydessä toimii maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus, jossa toteutetaan elintarvikkeisiin ja ruokaan, ympäristönhoitoon sekä yrittäjyyteen liittyviä asiantuntijapalveluita ja hankkeita. ProAgria Pohjois- Savo ry noudattaa laatujärjestelmää, jolla on DNV Certification Oy:n antama ISO 9001-sertifikaatti. Maaseutuyrittäjien toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia seurataan jatkuvasti ja niiden pohjalta kehitetään asiantuntijoiden ammattitaitoa ja osaamista, jotta asiakkaita voidaan palvella mahdollisimman hyvin. Henkilöstön koulutustasoa pidetään jatkuvasti yllä, tähän hankkeeseen varatut ProAgrian yritysasiantuntijat ovat suorittaneet yritysneuvojan erityisammattitutkinnon vuosien aikana. ProAgria Pohjois-Savo pystyy tarjoamaan maaseutuyrittäjyyden asiantuntemusta sekä osaamista ja verkostoja koko Pohjois-Savon alueelle. ProAgria Pohjois-Savo on tarjonnut maaseutuyrittäjille palveluja jo muutaman vuosikymmenen ajan ja osallistunut aktiivisesti seudulliseen yrityspalvelun yhteistyöhön vuodesta 1991 alkaen, jolloin muodostettiin Iisalmen seudun yrityspalvelukeskus. Seudulliset yrityspalvelusopimukset Pohjois-Savossa allekirjoitettiin yhteistyökumppanien kanssa 2000-luvun alussa. ProAgria Pohjois-Savo on mukana alueen Yritys-Suomi seutusopimuksissa, joissa koko ajan kehitetään yhtenäistä toimintamallia koko maakuntaan ja Suomeen. Palvelumaksullinen toiminta ei kata säännöllistä yhteistyötä eri organisaatioiden kesken. Palvelumalleja on kehitettävä jatkuvasti asiakastarpeita vastaaviksi. Suunnitelmallinen ja organisoitu yhteistyö asiantuntijaverkostoissa tuo tehokkuutta alueen kehittämiseen sekä mahdollistaa tuoreimman tiedon siirtymisen käytännön toimenpiteisiin. Kun jo aloitettuja Yritys-Suomen ja Oma Yritys-Suomen palveluja vahvistetaan ja niiden käyttöä aktivoidaan asiakkaiden keskuudessa, varmistetaan palvelujen tasalaatuisuus myös aiempaa paremmin tilanteissa, joissa toimintakentässä tapahtuu muutoksia organisaatioiden ja kuntien tahoilta. ProAgria Pohjois-Savon osaaminen ja taloudellinen perusta mahdollistavat laajojenkin hankkeiden organisoinnin sekä esimerkkinä toimimisen esim. yritysryhmähankkeiden osalta. Taloudellinen tilanne on vakaa. Järjestön kirjanpito-, työnajan ja -laadun ym. taloushallinnon seurantajärjestelmät on laadittu palvelemaan myös hankkeissa vaadittavaa tarkkuutta ja tasoa. Käytössä ovat ajanmukaiset työvälineet. Valtakunnallisen ProAgria verkoston ja 11 ProAgria -keskuksen yhteistyön avulla asiakkaat saavat käyttöön alansa uusimman tietotaidon paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. ProAgria Pohjois-Savolla on vakiintuneet suhteet maaseudun tutkimus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatioihin, Tähän hankkeeseen on varattu 3 yritysasiantuntijaa. Lisäksi hankkeeseen varataan noin puolen henkilötyövuoden verran taloushallinnon ja markkinoinnin osaajan työpanosta vuosittain. 2. HANKKEEN TARVE JA TAUSTA Palvelut ja asioiminen siirtyvät koko ajan enemmän sähköisiksi ja jotta ne saadaan tehokkaasti käyttöön, tarvitaan riittävästi oikea-aikaista opastusta palveluiden käyttöön. Osa yrittäjistä pystyy 2

4 hoitamaan asiansa sähköisesti itsenäisesti, mutta osa haluaa keskittyä ydinosaamiseensa eikä heillä ole mahdollisuutta tai kykyä käyttää aikaansa sähköisten järjestelmien itsenäiseen opetteluun. Kun yrittäjän on haettava tukea toimintaansa ensimmäisen kerran sähköisten järjestelmien kautta, saattaa hakemuksen tekeminen jäädä siihen tai siirtyä, mikäli oikea-aikaista apua ei ole tarjolla. Näin hyvätkin kehitysideat pitkittyvät tai unohtuvat kokonaan. Varsinkin hankkeen alussa panostetaan sähköisten palveluiden ja järjestelmien (kuten Hyrrä ja Oma Yritys-Suomi) käytön opastukseen ja neuvontaan. Maaseudun monet yrittäjät toimivat yrityksissään yksin, eivätkä jaksa enää pitkien työpäivien jälkeen etsiä uusia ideoita tai verkostoitua. Jatkuva toiminnan kehittäminen ja yrittäjän hyvinvointi ovat kuitenkin pienen yrityksen elinehto. Maaseutuyrittäjyydessä eri toimialat kehittyvät nopeaan tahtiin ja uusiin palveluhaasteisiin on pystyttävä vastaamaan. On kerättävä valtakunnallisista sekä kansainvälisistä verkostoista riittävästi tietoa ja kumppanuuksia, joita voidaan linkittää yrityksille heidän toimintaansa parantaviksi kumppaneiksi. Kattavat yrityspalvelut tukevat yrittäjänä menestymistä. Pienryhmätoiminnan avulla saadaan yrittäjille vertaistukiryhmiä, joista he saavat kumppanuuksia ja tukea toimintaansa tulevia vuosia varten. Yritysten liiketoimintaympäristöjen kehittäminen ja verkostoituminen myös kansainvälisesti edistävät kasvun mahdollisuuksia. Yrittäjiä kannustetaan tuotekehitykseen, verkostoitumiseen ja kansainvälistymiseen sekä näiden kautta kasvuun. Yhteinen tarve on maaseutua laaja-alaisesti tuntevan ja puolueettoman yritystoiminnan kehittäjän tavoittaminen. Pohjois-Savossa kuntien elinkeinopalvelut ja seudulliset elinkeino-organisaatiot ovat viime vuosien aikana olleet murroksen edessä. Kuntauudistukset ovat tuoneet ja tuovat jatkossakin elinkeinopalvelujen toteuttamiselle oman haasteensa. Toimijoiden vaihtuminen ja organisaatioiden muutokset tuovat asiakkaille epätietoisuutta, mistä löytää sopiva palvelu yritykselle. Yritysten toimintaympäristön ja toimintaedellytysten kehittämistä hoitavat yritykset ja kunnat. Toimintaa tukevat ELY-keskuksen palvelut ja elinkeinojen kehittämisorganisaatioiden tuottamat palvelut sekä hankkeet. Tulevaisuudenkuvina nähdään maaseutu mahdollisena yksityisten palveluiden, yritysten alihankintatoimintojen sekä kansainvälistyvän toiminnan paikkana. Haasteita maaseudulla ovat perinteisesti pidemmät toimitusmatkat, fyysisten ja tiedon valtateiden kehittymättömyys, yksinyrittäminen (kumppanitkin pidemmässä matkassa) ja neuvontapalvelut. Maaseudun yritykset tarvitsevat omat, erityisesti tähän kohderyhmään keskittyvät asiakasvastaavansa. Maatilasidonnaisten maaseutuyritysten toimintaympäristö poikkeaa selkeästi muusta yritystoiminnasta. Maaseutuyritysneuvontaan erikoistuneiden asiantuntijoiden vahvuutena on tämän toimintaympäristön mahdollisuuksien, mutta myös rajoitteiden hyvä hallinta sekä läheinen verkosto maatalouden kehitystyöhön. Yleinen taloudellinen tilanne niin maatalous- kuin muun yrittämisen sektorilla on edelleen todella haastava. Yrittäjät kaipaavat uskon vahvistusta ja sparrausta, sekä uusien liiketoimintasuunnitelmien testausta, jotta uusia, kannattavia investointeja saadaan. Edellä olevat haasteet yhdistettynä yrittämisen muutosten tekniseen hallintaan tarkoittavat entistä enemmän haasteita yrittäjille, joilla kuitenkin on rajallisesti kyky niihin vastata. Hallituksen rakennepoliittisessa linjauksessa tunnistetaan tarve jalkauttaa mm. TE-toimistojen TEpalveluja yrityksiin. Samalla tunnistetaan tarve tukeutua Yritys-Suomen seudullisiin kumppaneihin. ProAgria pyrkii vastaamaan Yritys-Suomi kumppanuuteen ja verkoston kehittämiseen tehokkaasti hankerahoituksella. Suomen yrityksistä noin 30 % ( toimialaonline ,365 alle5 htv, 2013 yr. kaikkiaan kpl) on 1-5 henkilön yrityksiä ja niistä valtaosa on 1-2 hengen yrityksiä. Viime vuosina yrityksiä on perustettu henkilön toimialaosaamisen tai erityisen ammattitaidon perusteella. Ensimmäiset, itselle 3

5 vieraammat haasteet on yrittäjä saanut selvitetyksi pääasiassa yhteiskunnan (valtio ja kunnat) resursoiman neuvonnan avulla. Lisäksi saatavilla on ollut, ja tulee jatkossa olemaan, voimakkaasti tuettuja asiantuntijapalveluita yrityksen elinkaaren erilaisiin haasteisiin. Nämä palvelut kattavat tärkeän, mutta rajallisen tarpeen yrittäjän ja yrityksen osaamistarpeesta. Arkipäivän haasteet ovat toimialasta ja yrityksen koosta riippumattomia kaikille alkaville tai liiketoimintaansa uudelle liiketoiminta-alueelle laajentavalle. Tunnistettavia tarpeita ovat kyselyjen mukaan ( Vaikuttavuuskysely, 2014 ) liiketalouden hallinta, oman ajankäytön hallinta, sähköiset kanavat, ensimmäisen työntekijän palkkaaminen, myynti, markkinointi, hinnoittelu, tarvittavat asiat yrityksen perustamisessa tai uuden liiketoiminta-alueen aloittamisessa, lupakäytännöt, viennin aloittaminen jne. Maaseudun pienyritykset voidaan jakaa kolmeen ryhmään: perustuotantotiloihin, monialaisiin tiloihin ja muihin maaseudun pienyrityksiin. Perustuotantotiloilla harjoitetaan maa- ja metsätaloutta. Monialaisilla maatiloilla harjoitetaan maa- ja metsätalouden lisäksi myös muun toimialan yritystoimintaa. Muita maaseutuyrityksiä ovat puolestaan maaseudulla sijaitsevat pienyritykset, joilla ei ole maatilakytkentää. Suomessa oli vuonna 2013 yhteensä yritystä. Maaseudulla arvioitiin vuonna 2013 olevan noin pienyritystä joista 29 % oli perustuotantotiloja, 13% monialaisia tiloja ja 58% muita pienyrityksiä. (Luken raportti Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2015) Maatilojen harjoittaman muun yritystoiminnan merkitys on kasvanut nopeasti. Monialaisia maatiloja on maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen mukaan noin kolmannes tiloista. Maaseudulla toimii Tilastokeskuksen mukaan lähes monialaista maatilaa, jotka harjoittavat perusmaatalouden ohella muuta yritystoimintaa. MTK:n mukaan valtaosa maaseutuyrityksistä toimii palvelusektorilla hyödyntäen yritystoiminnassaan maatilan jo olemassa olevia resursseja, kuten koneita, rakennuksia tai tuotteita. Bioenergia, hyvinvointi- ja hevosyrittäjyyden palvelut sekä maaseutumatkailu ovat kasvavia aloja, jotka tuovat maaseudulle tärkeitä työpaikkoja ja euroja paitsi kotimaasta, myös ulkomailta. Maatalouden tuotteiden hyödyntäminen tuoreena tai jalostaminen kotimaassa tuo kuluttajille turvallista lähiruokaa ja samalla työpaikkoja koko elintarvikeketjuun. Muun yritystoiminnan parissa maatiloilla työskentelee koko maassa noin henkilöä ja muun yritystoiminnan töihin käytetään noin henkilötyövuotta. Muu yritystoiminta voi olla esimerkiksi oman tilan tuotteiden suoramyyntiä kuluttajille (600 tilaa), jossa liikevaihto on 20 %lla jopa yli puolet tilan kokonaismyynnistä. MTK:n mukaan monialaistaminen kiinnostaa maatiloja enenevissä määrin maatalouden tiukan taloustilanteen takia ja muun yritystoiminnan kannattavuusnäkymät nähdään maatiloilla selvästi maa- ja metsätaloutta parempina. Muun yritystoiminnan aloittaminen liittyy usein tilan toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin; tuotteille ja palveluille on muodostunut uutta kysyntää, toisaalta maatalouden haasteet ovat saaneet viljelijäperheet hakemaan uusia toimeentulon lähteitä. Alueellisesti monialaisia tiloja on eniten kaupunkien läheisellä maaseudulla ja syrjäisillä seuduilla. Maatiloilla harjoitettava muu yritystoiminta linkittyy yleensä vahvasti tilan maatalouteen ja sen voimavaroihin; monialaisilla tiloilla voimavarat ovat siis eri toimialojen yhteiskäytössä. Monialaiset tilat toimivat lukuisilla eri toimialoilla. Suurin osa (74 %) tiloista toimi vuonna 2013 palvelualoilla. Monilla tiloilla harjoitetaan useita erilaisia muun yritystoiminnan toimialoja samanaikaisesti, esimerkiksi tilalla voidaan harjoittaa sekä urakointia että matkailua. Hevostalous on yksi nopeimmin kasvavista maaseudun toimialoista, sillä hevosalan yritystoiminnasta 75 % tapahtuu maatiloilla ja 17 % muutoin maaseudulla. Majoitustoimintaa harjoittavia maatiloja on noin 1700 kpl. Maaseutumatkailun kehitysnäkymät näyttävät pitkällä aikavälillä suotuisilta. Sen merkitys 4

6 maaseudun kehittämiselle on nähty jo pitkään. Matkailuala työllistää erityisesti nuoria. Uusia yrityksiä syntyy eniten ohjelmapalvelualalle, jotka hyödyntävät maaseudun luontoa toimintaympäristönään. (Luken raportti Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2015) Pohjois-Savossa maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä on Pohjois-Savon liiton tilastojen mukaan 3850 kpl (7,1% koko maasta). Tästä määrästä kolmannes on noin 1270 kpl. Tällä hetkellä Pohjois-Savossa maatiloilla mietitään usein eri vaihtoehtoja perustuotannon lisäksi, sillä taloudellinen tilanne on monista syistä johtuen tiukka. Mikä tahansa muu tulonlähde maatalouden rinnalle koettaisiin tervetulleeksi tilan lisätulonlähteeksi. Pohdinta koskee etenkin pienempiä tilakokoja. Ennen kuin lähdetään toteuttamaan muuta yritystoimintaa, olisi hyvä varmistaa resurssien riittävyys ja suunnitelman toimivuus esimerkiksi ulkopuolisen neuvontatahon kanssa. Samalla täytyy miettiä vaihtoehtona olemassa olevaan maataloustuotantoon panostamista. Tähän tarpeeseen pystytään ProYritys-hankkeella vastaamaan hyvin. Yhteisissä palavereissa eri neuvontaorganisaatioiden kesken Pohjois-Savossa on tullut esille yhteistyön tiivistämisen ja tiedonkulun tärkeys. Asiakkaita voidaan hoitaa tehokkaasti organisaatiorajat ylittävän tiimityöskentelyn avulla. Toimijoista osa kuuluu Yritys-Suomeen, mutta osa on vasta liittymässä sopimuksiin tai ottamassa toiminnassaan Yritys-Suomea esille. Yhtenäiset toimintatavat tuovat toimintavarmuutta asiakkaiden suuntaan ja toimijoiden keskinäisellä tuntemisella ja verkostoyhteistyön kehittämisellä koetaan olevan suuri käytännön merkitys alueen yrittäjyyden edistämiselle. Alueellisesti toiminta organisoidaan kuntien elinkeinopalvelujen kanssa siten, että työnjako on toimijoiden kesken selkeä. ProYritys hanke keskittyy monialaisiin maatiloihin, monialaistamista suunnitteleviin sekä maaseudun mikroyrityksiin. Alueen neuvontaorganisaatiot ovat ilmaisseet, että olisi hyvä jos kaikille alueen yritykset tai yritystoiminnasta kiinnostuneet henkilöt saatettaisiin myös paikallisen elinkeinotahojen ja henkilöiden, jotka vastaavat alueensa toiminnasta, piiriin ja tietoisuuteen. Kaikki yritykset pyritään saamaan paikallisten tahojen tietoon ja tätä toimintaa hanke tehostaa. ProAgrialta saatava toimialaosaaminen maaseutuyrityksiin ja maatilakytkentäisiin yrityksiin sekä verkostot tuovat lisäarvoa alueen elinkeinohenkilöiden kenttään. Pohjois-Savon alueella yritysneuvontaorganisaatioiden välisissä keskusteluissa on tullut esille myös voimakas kuntakeskusten kehittämisen ja organisoinnin tarve. Pienemmät kuntakeskukset halutaan säilyttää vetovoimaisina ja asiakkaat tarvitsevat kuntakeskuksissa palveluja. Kuntakeskusten asukkaiden palvelutarpeisiin halutaan vastata ja kuluttajat etsivät yritysten palveluita myös muualta kuin suurimmista kaupunkikeskuksista. Yrittäjille pitää turvata riittävän vahvat verkostot myös näissä suurempien kaupunkien ulkopuolisissa olosuhteissa. Verkostomaisen toiminnan ja toimialat ylittävän yhteistyön avulla hankkeessa lisätään kuntakeskuksien vetovoimaisuutta yrittäjien suuntaan. Kuntakeskuksissa toimiville yrittäjille haetaan yhteistyöverkostojen ja uusien toimintamallien avulla selviä hyötyjä ja näin luodaan kuntakeskuksille toimintaedellytyksiä. Kuntakeskuksien kehittämiseen otetaan hankkeessa mukaan myös paikallinen yhdistystoiminta, ProAgrialla on mm. kiinteä yhteys paikallisiin maaseutuseuroihin ja kyläyhdistyksiin. REKOtoiminnan jalkauttaminen kuntakeskusten kautta esimerkiksi pysyvämmäksi ja jalostuneemmaksi toimintamalliksi ja REKO-toimintamallin hiominen myös muille toimialoille toisi uutta palvelumuotoa kuntakeskusten yrityssektorille. Pohjois-Savossa toimiva Hevostietokeskus tuottaa arvokasta tutkimustyötä hevosyrittäjille, jonka jalkauttaminen mahdollisimman laajalle hevosyrityksiin ja niiden parissa työskentelevien keskuuteen tuo lisäarvoa alueen yrittäjille. Hevostietokeskuksen mukaan sähköiset tiedotusalustat, ja niiden kehittäminen hankemaailmaa palveleviksi ja tiedon välittämisen kanavana on yksi keino 5

7 jalkauttaa tutkimustyötä. Lisänä tiedon jalkauttamiseen ovat yhteistyössä toteutetut tapahtumat ja ko. alan yrittäjille suunnatut neuvontatilaisuudet. Valtakunnallisilla ja paikallisilla hankkeilla rahoitetaan eri alojen tutkimustyötä, millä välineillä tieto jaetaan ja jalkautetaan palveluketjun alkupäähän yrittäjille maakunta- ja paikallistasolle? Team-Finland vie elintarvikkeita ja kehittää matkailua, raaka-aineen turvaaminen vientielintarvikkeisiin täytyy varmistaa jo tuotannon tasolla. Yrityskohtainen asiantuntemus, tiedonvälitys eri hankkeiden kesken ja tiedonvälitys yrittäjille eri hankkeista nousevat useissa keskusteluissa alueellisesti ja valtakunnallisesti esille. 3. HANKKEEN TAVOITTEET 3.1. Maaseutuyritysten lyhytkestoinen liiketoiminnan arviointi Hankkeen tavoitteena on maaseuturahoituksen vaikuttava ja tehokas käyttö. Kohderyhmänä ovat maataloustoiminnasta muille toimialoille laajentavat yritykset ja liiketoimintaa kehittävät tai yritystä laajentavat maaseutualueen mikroyritykset. Toimintamallina yrittäjien keskuudessa on pienten maaseutuyritysten toimintasuunnitelmien lyhytkestoinen arviointi ja testaus ja osaamiseen perustuva maaseutuyritysten kehittäminen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman yhtenä kolmesta strategisesta painopisteestä on: Monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista. Vahvistetaan kannattavan liiketoiminnan edellytyksiä uudistamalla liiketoimintaa, parantamalla ennakointia, muutoksen hallintaa ja johtamisen osaamista, ohjataan liiketoiminnan uudelleen suuntauksessa. Hankkeella parannetaan toimivien maaseutuyrittäjien kilpailukykyä auttamalla heitä mm. kehittämään yrityksen tuotanto-, talous- ja ohjausprosesseja sekä hyödyntämällä uutta teknologiaa, tarvittavien investointien toteuttamisessa, verkostoitumisen sekä yritysten kasvumahdollisuuksien kehittämisessä tasapuolisella palvelulla Hankkeella tehdään aktivointityötä yritysten kehittämishalun nostamiseen ja uusien markkinoiden arviointiin Hankkeen tavoitteena on tavoittaa n. 200 yritystä vuosittain henkilökohtaisesti. Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä ovat toimivat yritykset sekä toimintaansa monialaistavat maatilat. Aloittavat yritykset pyritään ohjaamaan myös paikallisten elinkeinotahojen palvelujen piiriin. Asiakkaille tehdään nykytilan kartoitus ja laaditaan toimenpidesuunnitelma valittuun kehittämiskohteeseen. Tavoitteena on löytää ja edesauttaa innovatiivisia, yritysten kasvuun, uudistumiseen ja tuottavuuden ja talouden tehostamiseen, asiakkuuksien hallinnan ja johtamisen kehittymiseen johtavia hankkeita sekä löytää yritykselle tarvittavat verkostokumppanit. Yritysten koko pienenee ja pienten yrityksien tarve verkostoitua kasvaa. Hankkeessa autetaan yrityksiä verkostoitumaan ja vahvistetaan innovaatio-osaamista ja kehittämään liiketoimintaa innovaatioita hyväksi käyttäen. Hankkeen tavoitteena on tukea tiedon siirtoa ja innovaatioiden 6

8 syntymistä maaseudulla sen kaikkien elinkeinojen liiketoiminnan ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Tavoitteena on synnyttää uusia yritysverkostoja, luoda uudenlaisia liiketoimintamalleja ja vahvistaa maaseutua innovaatioita tukevana ympäristönä. Yrityksille etsitään yhdessä paras mahdollinen rahoitus eri rahoitusinstrumenteista. Asiantuntijat tuntevat tarjolla olevat vaihtoehdot ja tekevät yhteistyötä rahoittajatahojen kanssa säännöllisesti. Toisaalta asiantuntijat etsivät ja aktivoivat sopivia yrityksiä kehittämään toimintansa ja hakemaan rahoitusta Yhteistyötahojen kanssa toimiminen, ja verkostokumppanuuksien vahvistaminen Hankkeella toteutetaan yhteistyötä, kehittämistä ja puolueetonta tiedonvälitystä maaseutuyrittäjyyden kentässä toimivien tahojen mm. kuntien, elinkeinopalvelujen, oppilaitosten, Yritys-Suomen toimijoiden, rahoittajien, muiden hankkeiden ym. yrityksille tärkeiden tahojen välillä. Tavoitteena osallistua seudullisten toimijoiden kanssa tiedonvälitystoimenpiteisiin koko Pohjois- Savon alueella ja tavoittaa n asiakasta vuosittain Sisältö ja toimenpiteet: Osallistutaan ja järjestetään yhdessä eri toimijoiden kanssa yrittäjille erilaisia yhteistyötapaamisia mm. toimialakohtaisia koulutuksia, infotilaisuuksia, yritystilaisuuksia, messuja. Kehitetään paikallisten yrittäjäyhdistysten sekä muiden järjestöjen ja tahojen kanssa yhteistyössä kuntakeskusten olemassa olevia tapahtumia palvelemaan paremmin paikallisia yrittäjiä. Paikallisten tapahtumien monipuolistaminen yrityksiä houkutteleviksi lisää yritysten kiinnostusta olla järjestämässä tapahtumia. Aktivoidaan yrittäjien pienryhmätoimintaa. Kootaan yrittäjistä eri toimialoilta koostuvia pienryhmiä, joissa vertaisoppimisen ja vertaistuen kautta vahvistetaan yrittäjyyttä. Pienryhmiä voidaan perustaa eri aiheitten ympärille, kuten markkinoinnin, tuotannon tehostaminen ja sisäinen laskenta. Pienryhmätoimintaa voidaan hyödyntää eri tapahtumien kehittämisessä Yritysryhmähankkeet Tavoitteena on aktivoida ja koota alueen toimivista yrittäjistä yritysryhmähankkeita. Yritysryhmähankkeet voivat muodostua niin saman toimialan yrittäjistä, kuin eri toimialoja edustavista yrittäjistä. Yritysryhmä tuo tiiviin verkoston yrittäjän ympärille ja auttaa yksinyrittäjää tehostamaan toimintaansa tai saavuttamaan sellaisen tavoitteen, joka yksin olisi lähes mahdotonta Mittarit hankkeen tavoitteiden todentamiseksi Asiakaskontaktien määrä (monialaistamista suunnittelevat maatilat sekä maaseudun mikroyritykset, pääasiassa toimivat), henkilökohtainen neuvonta, ryhmäneuvonta/tilaisuudet, seuranta toimialoittain ja alueittain 200 / vuosi Käynnistyneiden yrityshankkeiden määrä ja osuus (maaseuturahaston tukemat hankkeet), investointien määrä 60 kpl Oma Yritys Suomi työkalujen käyttö 80 kpl / vuosi Teemapäivät 15 kpl / vuosi Yritysryhmähankkeet 1-2 / vuosi 7

9 Hankkeessa mukana olevat yhteistyötahot 25 kpl / vuosi 4. HANKKEEN TOIMENPITEET JA TOTEUTUSTAPA SEKÄ RISKIT TOTEUTUKSESSA 4.1. Asiakaskontaktointi, kehitysprojektin käynnistäminen tai ongelman ratkaisu Yrityksen kanssa käydään läpi kolmivaiheinen prosessi kehitysprojektin käynnistämiseksi tai ongelman ratkaisemiseksi. Liiketoimintasuunnitelmaa arvioidaan nykytilanteen ja tulevaisuuden suunnitelmien pohjalta. Vaihe 1 Käydään läpi asiakkaan nykytilaa ja asiakkaan suunnittelemaa kehitysprojektia liiketoimintasuunnitelman pohjalta. Vaihe 2 Laaditaan asiakkaan kanssa toimenpidesuunnitelma, jossa käydään läpi mm. aikataulutus projektin tai ongelman suhteen. Samalla käydään läpi tarvittavat yhteistyötahot, joista yrittäjälle on projektissa hyötyä, jotta yrittäjä saa verkostoitumisen käyntiin. Asiakasta tiedotetaan mahdollisista projektiin liittyvistä rahoituskanavista ja tuista ja asiakas ohjataan mahdollisesti hakemaan tukia sähköisten tukihakemusten (Hyrrä) kautta. Liiketoimintasuunnitelmaan ja suunniteltuihin toimenpiteisiin otetaan kantaa kannattavuuden ja yrityksen toimintaedellytysten näkökulmasta. Monialaisissa maatiloissa tarkastellaan maatalouteen tarvittavan työpanoksen määrää suhteessa uuteen yritystoimintaan. Neuvonnassa otetaan huomioon keskeiset yritystoiminnan osa-alueet: yrityksen johtaminen, asiakkuudet, talous ja tuotanto. Asiakkaita ohjataan esimerkiksi kuntien elinkeinotoimen yhteyshenkilöiden luo tai tarvittaessa maksullisiin asiantuntijapalveluihin (mm. TEM -kehittämispalvelut) tai yritysryhmähankkeisiin. Vaihe 3 Laaditaan projektille tai ongelmalle seurantasuunnitelma, jonka avulla yrittäjään ollaan yhteydessä sähköpostin / puhelimen välityksellä yhden vuoden kuluttua suunnitelman laatimisesta. Yhteydenotossa kartoitetaan projektin mahdollinen eteneminen sen hetkinen yrityksen tilanne. Mikäli yrityksessä on ilmennyt uusia projekteja, voidaan tarvittaessa asiakkaan kolmivaiheinen prosessi hyödyntää uudelleen. Toteutustapa Asiakaspalvelu toteutetaan tapaamalla asiakas joko toimistolla tai asiakkaan valmiissa tai suunnitteilla olevissa tiloissa. Asiakkaan kanssa voidaan jatkaa työskentelyä ensitapaamisen jälkeen sähköisiä välineitä hyödyntäen, sähköpostin, puhelimen ja erilaisten etäyhteyksien kautta asiakkaan toiveiden mukaan. Asiakaskontaktin pituus vaihtelee muutamasta tunnista yhden päivän mittaiseen palveluun, palvelu voidaan toteuttaa samalle asiakkaalle yhden kerran vuoden aikana. Palvelu voidaan uusia seuraavana vuonna, mikäli asiakkaalle on uusi kehittämiskohde / -ongelma. Asiakaspalautetta kerätään ProAgria Pohjois-Savon oman asiakaspalautejärjestelmän kautta kolme kertaa vuodessa. 8

10 Liiketoimintasuunnitelmien arvioinnin yhteydessä toteutettavia toimenpiteitä: Investointi- ym. yritystuista ja rahoitusmahdollisuuksista kertominen Sähköisissä yritystukihakemuksissa ohjaaminen ja opastaminen Reko-renkaiden perustaminen elintarvikeyrityksille: Pohjois-Savon visiona on olla tunnettu ruokamaakunta 2020 Ohjaaminen sopivaan yritysryhmähankkeeseen / yritysryhmähankkeen perustaminen Some -markkinoinnin koulutuksiin ohjaaminen, markkinointiosaamisen vahvistaminen Yritysten kriisitilanteiden välttäminen ennakoimalla, mm. budjetointipalveluihin ohjaaminen Palvelumuotoilu: asiakkaan ohjaaminen tuotteistukseen Yritys-Suomen ja Oma Yritys Suomi palveluiden ja työkalujen opastaminen ja käyttö yrityksille: Seudullisilla toimijoilla nämä käytössä, myös meillä oltava mahdollisuus kommentoida liiketoimintasuunnitelmia yms. Oma Yritys Suomen kautta, mikäli palvelupyyntö tulee Oma Yritys-Suomen kautta. Yritysten verkostoitumisen edistäminen: asiakkaalle kootaan ketju ympärille eri toimijoista esim. eri yritykset, muut palvelut, kunta, kylätoimijat yms. Asiakkaan ohjaaminen koulutuksiin. Alihankinta lisääntyy, yrityksissä tarvitaan lisää osaamista, laatujärjestelmiä yms. Tavoitteena saada sähköisten hakemusten määrä investointitukien osalta yli maan keskitason Osa-aikaisen yrittäjyyden mahdollisuuksien testaaminen esimerkiksi kylätalojen yhteydessä. Osuuskuntayrittäjyydestä tiedottaminen Yritysryhmät Maaseudun mikroyrityksiä aktivoidaan ja kootaan verkostoiksi, yrittäjien kanssa arvioidaan yritysideoita ja toimintaympäristöä, yrityksille annetaan hanke- ja rahoitusneuvontaa sekä tietoa toimialan kannattavuudesta ja kilpailijoista. Hankkeita arvioidaan rahoittajille Yhteistyötahojen kanssa toimiminen, tiedonvälitys ja verkostokumppanuuksien vahvistaminen ProAgria on osatoteuttaja seudullisissa yrityspalveluissa sopimusten kautta. TEM on linjannut Yritys-Suomen ja Oma Yritys-Suomen palvelut koko maan kattaviksi palvelumalleiksi. Palvelumaksullinen toiminta ei kata tällä hetkellä tehokasta ja säännöllistä verkostotoiminnan kehittämistä kokonaan. Hankkeen toimijat ovat aktiivisesti yhteydessä alueen yritystoimijoiden, rahoittajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Järjestämme aktiivisesti eri tilaisuuksia yrittäjille sekä välitämme ajankohtaista tietoa maakunnallisista ja valtakunnallisista yritystapahtumista yhteistyötahoillemme. Järjestämme eri puolilla yritysten ja yhdistysten sekä kylätoimijoiden verkostoitumistapaamisia, joissa kartoitamme esimerkiksi kylätaloille soveltuvaa osa-aikaista yrittäjyyttä ja sen tuomia mahdollisuuksia. Yhteistyötahojen kanssa toteutettavia toimenpiteitä: Osallistuminen aktiivisesti Yritys- Suomi verkostoon eri toimijoiden kanssa Yhteydenpito muihin hankkeisiin, esim. elintarvikeyritykset Pienten kuntakeskusten kehittäminen ja aktivointi yhteistyössä kuntien elinkeinopalvelujen kanssa TE-toimistot jalkautuneet yrityskäynteihin ympäri maakuntaa. TE-toimistojen kanssa yhteisen mallin/parhaiden käytäntöjen luominen yrityskäynteihin ja tiedonvälitykseen Maakunnalliset ja valtakunnalliset Innovaatioleirit, Road Showt, Slush, Suomi-Areena, niiden annin tuominen valtakunnallisista verkostoista paikallistasolle 9

11 Yrittäjäjärjestöjen ja toimialajärjestöjen kanssa yhteistyö Jatketaan keskeytyksettä toimimista seudullisissa yrityspalveluverkostoissa Saadaan maakunnassa investointeja ja kehitysprojekteja liikkeelle Maakuntavisio -> elintarvikeyrityksiä tukevaa yrittäjyyttä tuetaan elintarvikehankkeelta saatavaa informaatiota hyödyntäen Oppilaitosyhteistyön seurauksena esimerkiksi valmistuville opiskelijaryhmille tai yrittäjyyttä opiskeleville kerrotaan maaseutuyrittäjyydestä ja ohjataan tarvittaviin verkostoihin ja eri organisaatioiden palveluihin Etsitään seutukunnan elinvoimaa parantavia yrityshankkeita ja edesautetaan niiden edistymistä aktiivisesti 4.3 Viestintä Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet hyödyntäen sähköisiä menetelmiä: sähköpostia, etäkokouksia jne. Hankkeen materiaalista suurin osa tuotetaan internettiin, printattuja materiaaleja tuotetaan vähemmän. Asiakkaita ohjataan käyttämään sähköisiä välineitä, jotka itsessään toteuttavat kestävän kehityksen periaatteita. Asiakastapaamisissa käydään läpi näkökohdat ja toimenpiteet, joilla yrityksessä pystytään tehostamaan kestävän kehityksen periaatteita. Viestintää hoitaa hankkeeseen osa-aikaiseksi palkattava tiedottaja. 4.4 Hankkeen riskit toteutuksessa Hankkeen riskeinä voivat olla mm. tavoitteiden ja vaikuttavuuden toteutuminen. Mikäli hankkeella ei saada tehtyä tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa tai hankkeen toimintatavat eivät ole riittävän joustavat, riskinä voi olla että asetettuja tavoitteita ei saavuteta. Hankkeen väljä kuvaus on tarkoituksenmukainen, jotta asioita voidaan uudelleen suunnata ja ollaan ketteriä ohjelmakauden aikana. Pitää voida mukautua muutoksiin, esim. elinkeinoyhtiöiden tai muiden organisaatioiden purkautuessa tilanteet muuttuvat. Hankkeen toteutuminen vaatii kuntayhteistyötä ja sopimuksia kuntien kanssa, sillä hankkeeseen on suunniteltu 10% kuntarahoitusosuus. 5. YHTEYS MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAAN SEKÄ ALUEELLISEEN OHJELMAAN TAI PAIKALLISEEN STRATEGIAAN. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman yhtenä kolmesta strategisesta painopisteestä on: Monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista. Tällä hankkeella parannetaan pääasiassa toimivien maaseutuyrittäjien kilpailukykyä auttamalla heitä investointien, verkostoitumisen sekä yritysten kasvumahdollisuuksien kehittämisessä Pohjois-Savon maaseudun visio vuonna 2020: Vuonna 2020 Pohjois-Savo on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettu ruokamaakunta. Ruoan tuotanto ja jalostus on ekotehokasta. Monipuolinen metsätalous on perustana vahvalle bioenergian tuotannolle. Uusiutumiskykyiset yritykset ja uudenlaiset yhteistyöverkostot ovat osa kestävää ja viihtyisää rajattomien mahdollisuuksien maaseutua 10

12 Pohjois-Savon ELY-keskuksen maaseudun kehittämissuunnitelman visio vuonna 2020 tavoittelee mm. sitä että uusiutumiskykyiset yritykset ja uudenlaiset yhteistyöverkostot ovat osa kestävää ja viihtyisää rajattomien mahdollisuuksien maaseutua. Kehittämissuunnitelman yhtenä kuudesta painopistealueesta on monipuolinen maaseutuyrittäjyys. Alueella toimivista yrityksistä toivotaan tällä ohjelmakaudella löytyvän kehittymishalukkuutta kasvaa vähintään kansallisiksi toimijoiksi tai jopa kansainvälisille markkinoille. Yrittäjyyden vahvistamiseksi erityisesti nuoria tulee kannustaa ja ohjata yritysideoiden toteuttamisessa ja kaupallistamisessa. Hankkeella vastataan maaseudun kehittämissuunnitelman mukaisiin painopisteisiin. Aloittavien ja toimivien yrittäjien toiminnan palveluilla edesautetaan liikkeelle kehityskelpoisia ideoita, luodaan ja ohjataan yrittäjät tehokkaasti eri verkostoihin, eri organisaatioiden ja rahoituslähteiden piiriin. Myös nuorille varmistetaan tarvittava kannustus ja ohjaus mm. oppilaitoksien päättävien luokkien tai yrittäjyysopintoja suorittavien opiskelijatahojen kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Pohjois-Savon ELY-keskuksen maaseudun kehittämissuunnitelmassa tavoitteeksi ovat asetettu esimerkiksi yritysten uudet verkostot ja toimintamallit 20 kpl /kausi. Tällä hankkeella pyritään tuottamaan erilaisia yritysten verkostoja joista esimerkkinä REKO-renkaat ja yritysryhmähankkeet. Leader-strategiat perustuvat hyvin pitkälle samoihin tavoitteisiin kuin maaseudun kehittämissuunnitelma ja maaseutuohjelman linjaukset, kuten maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen ja kannattavuuden parantaminen, uusien yritysten tukeminen ja innovaatioiden edistäminen, uusien yrittämisen ja palvelumuotojen tukeminen jne. Hankkeen toiminta-alueella toimii kolme Leader-ryhmää; Ylä-Savon Veturi ry, Kalakukko ry ja Mansikka ry, joiden strategioita hankkeella pyritään toteuttamaan. ProAgria Pohjois-Savo on toteuttanut aikaisemmilla ohjelmakausilla ns. MASVA-hankkeita, joissa ohjelmakauden painopisteiden mukaan on tarjottu maaseutuyrittäjyyteen neuvontaa. Viimeisin hanke yrittäjille oli vuoden 2014 päättynyt Polku maaseutuyrittäjyyteen hanke, jossa kohdattiin maaseutuyrittäjiä tai yrittäjiksi aikovia. Hankkeissa on ollut ominaista ajankohtaisista yritystuista ja rahoituksesta tiedottaminen ja yritystoiminnan yleinen edistäminen. Hankkeissa on toteutettu yhteistyötä eri seudullisten toimijoiden kanssa ja välitetty eri toimijoista tietoa yrityksiin. Aiemmassa hankkeessa on havaittu mm. yrittäjien tarve rinnalla kulkijalle joka auttaa eri organisaatioiden ja tahojen etsinnässä yrityksen eri elinkaaren vaiheissa. Toimivat yritykset tarvitsevat uusien ideoiden arviointiin ulkopuolista näkemystä ProYritys -hankkeessa uutena toimintatapana yritykset saavat palvelua ja apua paitsi yritystoiminnan edistämiseen, myös selkeän palvelupolun ja suunnitelman kyseiselle projektilleen. Palvelupolun ja suunnitelman toteutumista seurataan noin vuoden mittaisen ajanjakson päätyttyä ja tarkastellaan tulokset ja vaikutukset kuhunkin yritystoimintaan. Tämän kaltainen kolmivaiheinen toiminta ja sen konkreettinen ja systemaattinen seuranta on uusi menetelmä verrattuna aiempiin hankkeisiin. Näin hankkeella pyritään varmistamaan aiempaa suurempi hyöty yrityksille. Lisäksi hyöty tai sen puuttuminen huomataan ajoissa ja siihen voidaan puuttua jo hankkeen aikana. Tässä hankkeessa uutena lähtökohtana on selkeiden verkostojen kokoaminen yritysasiakkaiden ympärille. Yritykselle tai yritysryhmälle kootaan ympärille joukko muita yrittäjiä, organisaatioita, hankkeita ja tahoja, joiden kanssa yhteistyössä toimiminen tuo yrityksille paitsi apua ja etuja oman toiminnan edistämiseen myös erilaisia rinnalla kulkijoita sekä sparraajia, joita yritykset ovat kaivanneet. Sekä yrittäjät että yhteistyöorganisaatiot pyritään linkittämään voimakkaasti toisiinsa. Alueen muiden hanketoimijoiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja mahdollisuuksien mukaan syötetään asiakkaita eri hankkeisiin. Tässä hankkeessa pyritään uutena kokonaisuutena yhteistyötahojen pelkän tuntemisen lisäksi kehittämään heidän kanssaan toimivia malleja yritysverkostojen ylläpitämiseen ja kokoamiseen. 11

13 Neuvotteluissa hankkeen toiminta-ajatuksesta ja toimenpiteistä eri sidosryhmien kanssa on käynyt ilmi yritysasiakkaiden tarve hankkeelle. Neuvotteluissa on eri alueilla todettu sidosryhmäyhteistyön tärkeys ja Yritys-Suomi toimijoiden yhteistyön kehittäminen sekä mahdollisuus saumattomaan työnjakoon, tapahtumien suunnitteluun ja asiakas- sekä toimialakohtaisista asioita keskusteluun. Toimijan vahvuutena pidetään omaa verkostoa, jota maaseutuyritysten ja maatalouden elinkeinojen tuntemus tuovat yhteistyötahojen toimintakenttään. Työnjako muiden toimijoiden kesken on koettu eri alueilla onnistuneen hyvin. 6. TOIMINTA-ALUE, KOHDERYHMÄ, HYÖDYNSAAJAT SEKÄ AIKATAULU Toiminta-alue on Pohjois-Savon alue. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat maaseudulla toimivat alle 10 htv työllistävät pienyritykset, pk-yritykset ja maatilojen yhteydessä toimivat maaseutuyritykset sekä toimintaansa monialaistavat maatilat. Yritystoimintaa suunnittelevat henkilöt pyritään ohjaamaan pääsääntöisesti paikallisten elinkeinopalvelujen piiriin. Hankkeen neuvonta täydentää erikoisosaamisellaan ja toiminta-alueen laajuudellaan kunnallisia elinkeinopalveluita. Pääasiallisina asiakasryhminä; Toimivat maaseutuyritykset eri elinkaaren vaiheissa (kasvu, kehittyminen, liiketoiminnan uudistuminen, kansainvälistyvät, omistajanvaihdos) Monialaistamista suunnittelevat maatilat Osuuskuntatoiminnasta kiinnostuneet Yhteistyön kautta kehittymistä hakevat yritykset ja yritysryhmät Sidosryhmäasiakkaina edun saajia ovat elinkeinojen kehittämisestä vastaavat toimijat alueellisesti, seudullisesti ja paikallisesti; ELY keskus, kunnat, seudulliset elinkeinoyhtiöt, Leader -ryhmät, TE toimisto, maakuntaliitto, oppilaitokset, maaseutupalvelut, Uusyrityskeskukset, yrittäjäjärjestöt. Pääasialliset yhteistyökumppanit Alueen kaupungit ja kunnat sekä niiden elinkeinotoimet, Pohjois-Savon Ely-keskus, maaseutupalvelut, Leader-ryhmät, Savo Grow Oy, Kuopion seudun Uusyrityskeskus, Hevostietokeskus, Keski-Savon Uusyrityskeskus Wäläkky, Savonia, SAKKY, Savon Yrittäjät, muut yrittäjäjärjestöt, Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon kylät ry. Hankkeessa mukana olevat yhteistyötahot ovat lisäksi hyödynsaajia: eri toimijoiden välinen yhteistyö lisääntyy ja toisilta oppiminen tehostuu. Yhteistyökumppanit sekä heidän vahvuutensa ja osaamisensa tulevat tutuiksi ja toimiminen asiantuntijaverkostossa on luontevampaa ja vaivattomampaa. Hankkeella tulee olemaan käytettävissä tilat Kuopiossa, Iisalmessa, Suonenjoella, Lapinlahdella, Pielavedellä ja Vesannolla. Lisäksi hankkeella on mahdollisuus toimia kaikissa muissakin Pohjois- Savon kunnissa kuntien elinkeinopalveluiden osoittamissa paikoissa. Neuvojat toimivat aktiivisesti seutukunnittain Hankkeen toteutusaika on

14 Hankkeen yrityksiin kohdistuva neuvonta ja yhteistyö eri tahojen kanssa käynnistyvät heti hankkeen alettua. Yrityksille ja aloittaville yrittäjille, jotka kohdataan hankkeessa ennen järjestetään vuoden kuluttua kehittämissuunnitelman laatimisesta yhteydenotto, jossa tarkastellaan suunnitelman läpimenoa ja toteutumista. 7. HANKKEEN ERITELTY KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA Erillinen taulukko. Ely-Keskukselta haettava avustus 90% hankkeen kokonaiskustannuksista. Kuntarahaosuus 10% hankkeen kokonaiskustannuksista. 8. MITEN HANKKEESSA SYNTYVÄÄ TOIMINTAA JATKETAAN HANKKEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN? Hankkeessa saatuja palvelupolkuja hyödynnetään ProAgria Pohjois-Savon yritysasiantuntijoiden työskentelyssä. Hankkeen yritysasiakkaat on saatu tiiviin yhteistyöverkoston piiriin ja yritysten tilannetta seurataan ProAgrian sekä paikallisten elinkeinohenkilöiden avulla. Verkostoyhteistyötä ylläpidetään uusien kumppanuuksien kesken. 9. TIEDOTTAMINEN Hankkeeseen palkataan osa-aikainen tiedottaja. 10. Allekirjoittajat ja päiväys 11. Liitteet 1. Kokouspöytäkirjanote 2. Yhdistysrekisteriote 3. Tilinpäätösasiakirjat 13