Ymmärräks sää? Maahanmuuttajien koulutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ymmärräks sää? Maahanmuuttajien koulutus"

Transkriptio

1 Maahanmuuttajien koulutus Toimitus: Lenita Pihlaja Taitto: Sakari Sarho Valokuvat: Projekti Julkaisija: Työväen Sivistysliitto TSL ry. Painotyöt: Kehitys Oy, 2005 ISBN:

2

3 Sisältö Lenita Pihlaja, Päivi Vartiainen-Ora Projektin tavoitteet ja sisällöt Lenita Pihlaja 2. Lukijalle. 8 Lenita Pihlaja Lähiopetuksen ja työssäoppimisen rytmitys Lenita Pihlaja 4. Suomen opetuksen ja opiskelun periaatteita. 10 Taustaa Opetusmonisteiden käyttö Opetusmonisteita Lenita Pihlaja 5. Puhekielen opettaminen. 45 Taustaa Opetusmonisteiden käyttö Opetusmonisteita Lenita Pihlaja 6. Integroiva suomen opetus. 72 Taustaa Opetusmonisteiden käyttö Opetusmonisteita Päivi Vartiainen-Ora 7. Suomalaisen työkulttuuriin tuntemus: Alkukartoitus näytti suunnan. 101 Päivi Vartiainen-Ora Viestinnän opetuksesta Ulla Aaltonen 9. Maahanmuuttajat työharjoittelussa: Ohjaavan kouluttajan kokemuksia. 110 Minna Majuri Maahanmuuttajat työharjoittelussa: 10. Kokemuksia työyhteisöjen vuorovaikutuksesta ja tiedonkulusta. 112

4 Lenita Pihlaja, Päivi Vartiainen-Ora 1. Projektin tavoitteet ja sisällöt -projekti toimi vuosina Hämeenlinnassa. Projektia hallinnoi Kiipulan aikuiskoulutuskeskus, ja sitä toteuttivat Kiipulan aikuiskoulutuskeskus ja Työväensivistysliitto. Kyseessä on ESR-projekti, joka toteutettiin Hämeen TE-keskuksen tuella. Projektin aikana koulutettiin niin maahanmuuttajia kuin suomalaisia työyhteisöjä. Kiipulan AKK toteutti maahanmuuttajakoulutusta ja TSL vastasi suomalaisten työyhteisöjen monimuotoisuuskoulutuksesta. PROJEKTIN TAVOITTEET Projektin päätavoitteena oli madaltaa maahanmuuttajien suurimpia työllistymisen esteitä. Tavoitteisiin kuului kolmenlaisen tuotepaketin kehittely. Ensinnäkin kehitettiin suomen kielen oppimisen mallia, jossa kielen opiskelu lähtee käytännössä todetuista työelämän tarpeista eli suomen opiskelu integroitiin työssäoppimiseen. Tähän kiinteästi liittyi suullisen, käytännön kielitaidon parantaminen. Toiseksi tavoitteena oli tunnistaa ja kartoittaa maahanmuuttajilta puuttuvia, työelämässä tarvittavia kulttuurisia tietoja ja taitoja. Kolmanneksi tutkittiin ja kehitettiin suomalaisten työantajien valmiutta ottaa vastaa erilainen työntekijä. Projektissa tarjottiin työnantajille monimuotoisuuskoulutusta. Kaikkiin kolmeen tavoitteeseen kuului materiaalin kehittäminen ja valmistus. Projektissa tuotettuihin materiaaleihin pääsee tutustumaan molempien projektissa tuotettujen kirjojen sivuilla. Koulutuksien teemoja ja sisältöjä voi myös opiskella projektissa tuotetun -pelin avulla. Peliä ja kirjoja voi tilata sekä Kiipulan aikuiskoulutuskeskuksesta että Työväensivistysliitosta. KOULUTUKSET Maahanmuuttajakoulutus Projekti käsitti kolme kahdeksan kuukauden mittaista työvoimakoulutusta maahanmuuttajille. Jokaiseen koulutukseen valittiin eri maahanmuuttajat (3x12) yhdessä työvoimatoimiston kanssa, kielitaitovaatimuksena oli A2 eli perusteiden hallinta. Opetus sisälsi suomen kieltä, suomalaista (työ)kulttuuria, työelämätietoutta, ATK:ta ja työssäoppimista, ja se noudatteli Opetushallituksen laatimia maahanmuuttajien kotiutumiskoulutuksen perusteita. Jokaisen koulutuksen alussa opiskelijoiden kanssa tehtiin osaamiskartoitukset, joiden pohjalta alettiin yhdessä opiskelijoiden kanssa pohtia heidän polkuansa eteenpäin. Osaamiskartoitus ja -tarve tehtiin myös suomen kielen osalta. Koulutus sisälsi 74 päivää lähiopetusta ja 86 päivää työssäoppimista. Koulutus alkoi noin kahden kuukauden mittaisella lähijaksolla, jonka jälkeen siirryttiin työssäoppimisjaksolle. Sen aikana oli myös lähiopetusta. Tästä rytmityksestä on tarkemmin luvussa Lähiopetuksen ja työssäoppimisen ryhmitys. Koska oli kyse ohjaavasta koulutuksesta, projektissa toimi myös ohjaava kouluttaja, jonka työsarkaan kuului työharjoittelupaikkojen hankkiminen ja niissä ohjaaminen. Opiskelijan työskentelyä ohjattiin ja seurattiin koko työssäoppimisjakson ajan. Työharjoittelun alussa täytettiin sopimus asiasta, johon kirjattiin mm. opiskelijan työtehtävät ja työssäoppimisen tavoitteet. Lopussa käytiin arviointikeskustelu, johon ottivat osaa opiskelija, esimies, työkaveri ja joskus myös suomen kie-

5 len kouluttaja. Ohjaava kouluttaja vieraili työpaikoilla tarpeen mukaan, suomen kouluttaja kävi vähintään kerran jokaisella työpaikalla. Projektin aikana kouluttajat olivat kiinteässä yhteistyössä myös työvoimatoimiston maahanmuuttajavirkailijoiden kanssa. Työyhteisökoulutus Projektissa on kehitetty suomalaisten työnantajien ja työyhteisöjen valmiutta ottaa vastaan erilainen työtoveri. Valmistamme työyhteisöille koulutusta monimuotoisuuteen ja monikulttuurisuuteen kasvamisesta. Projektista työharjoittelijan saaneilla työpaikoilla on järjestetty monikulttuurisuuteen valmentavaa koulutusta ennen maahanmuuttajan työssäoppimisjakson alkua ja sen aikana. Käytännössä koulutusta ovat halunneet ja sitä on järjestetty myös monissa muissa kuin harjoittelijoita saaneissa työyhteisöissä Työyhteisökoulutuksiin on kuulunut kullekin työyhteisölle räätälöidysti vuorovaikutustaitoja, ongelmanratkaisutaitoja ja kulttuuritietoa. Olemme kokeilleet erilaisia tapoja työyhteisöjen monikulttuurisuusvalmennukseen, ja olemme laatineet valmennusmateriaalia työyhteisöjen ja kouluttajien käyttöön. Koulutuksia on pidetty sekä julkisen että yksityisen sektorin työpaikoilla. Yhteensä koulutuksia on ollut 18 eri paikassa, ja joissakin paikoissa useita eri ryhmiä, joten kokemusta on saatu liki kolmestakymmenestä koulutusryhmästä. Yhden koulutuksen pituus on ollut yleensä 9-27 tuntia. Koulutuksen on järjestetty työpaikkojen omissa tiloissa. Kiitämme projektin ohjausryhmää, opiskelijoita ja kaikkia yhteistyökumppaneita. Hämeenlinnassa Lenita Pihlaja Projektipäällikkö, suomen kielen kouluttaja Kiipulan aikuiskoulutuskeskus Päivi Vartiainen-Ora Kouluttaja, suunnittelija Työväen Sivistysliitto - TSL

6 Lenita Pihlaja 2. Lukijalle Kädessänne on projektin tuote, joka kertoo projektin maahanmuuttajakoulutuksista ja sisältää niissä käyttämäämme materiaalia. Kirja on tarkoitettu maahanmuuttajien opettajille ja kouluttajille, lähinnä suomen opetukseen eri oppilaitoksiin. Teksti on suunnattu paitsi kantasuomalaisille myös edistyneemmän tason maahanmuuttajille, siksi kirjassa on sellaistakin tietoa, joka voi olla jo ennestään tuttua maahanmuuttajien kouluttajille. Tekstin kieliasu on pyritty kirjoittamaan niin, että sitä voisi ymmärtää myös edistyneemmän tason maahanmuuttaja. Kirjan jaottelu Kirja on jaettu teemallisiin lukuihin: suomen kielen opetukseen ja työelämätaitoihin. Kirjan alussa esittelemme projektin, minkä jälkeen kerron koulutuksien lähijaksojen ja työssäoppimisen rytmityksestä. Sen jälkeen esittelen suomen opetuksen ja opiskelun periaatteita, seuraavassa puhekielen osuutta opetuksessa ja kolmannessa suomen kielen opiskelun ja opettamisen integrointia työelämään. Nämä kolme nivoutuvat sisällöllisesti toisiinsa. Päivi Vartiainen-Ora tarkastelee maahanmuuttajien kulttuurisia tietoja ja taitoja keskittyen viestinnällisiin taitoihin. Kirjan lopussa ohjaava kouluttaja Ulla Aaltonen kertoo lyhyesti kokemuksistaan projektin maahanmuuttajien työharjoittelusta, ja Minna Majuri esittelee projektin ensimmäisen koulutuksen työharjoittelusta tekemäänä pro gradu työtä. Kirjan on toimittanut Lenita Pihlaja. Jokaisen suomen kielen opiskelua ja opetusta käsittelevän luvun alussa kerron aiheen taustoista: projektin tavoitteista, mitä asioita kyseisestä aiheesta opiskeltiin, miten ja miksi niitä opiskeltiin. Seuraava, Opetusmonisteiden käyttö osio, sisältää taustatietoa, ohjeita, vinkkejä ja kokemuksia monisteiden käytöstä. Tämän jälkeen seuraa muutamia esimerkkejä koulutuksessa käytetyistä opetusmonisteista. Suomen kielen kussakin luvussa käytetyt lähteet mainitsen ensimmäisen, taustaosion, lopussa. Opetusmonisteet Kaikkia suomen kielen opetusmonisteita on käytetty projektin koulutuksissa, ja ne ovat suomen kouluttaja Lenita Pihlajan tekemiä. Kaikkia koulutuksissa käytettyjä opetusmonisteita ei kansiossa tokikaan ole, esillä on vain murto-osa niistä esimerkinomaisesti. Opetusmonisteiden sisällöt ovat lähtöisin projektin sisällöistä ja tavoitteista, opiskelijoiden tarpeista ja toiveista, ideoita on kantautunut toki myös muusta työkokemuksesta. Tämän projektin tarkoitus oli hakea ja kokeilla (uusia) opetuskeinoja, ja sen myötä työstää niistä opetusmateriaalia. Uusinta lienee suomen kielen opetuksen integrointi työelämään. Asiantuntijapalautteen aineistosta on antanut suomen kielen professori Maisa Martin, mistä hänelle suurkiitos. Toivon, että kirjasesta löytyy maahanmuuttajakouluttajille ajatuksia ja ideoita arkityöhön. Hämeenlinnassa Lenita Pihlaja

7 Lenita Pihlaja 3. Lähiopetuksen ja työssäoppimisen rytmitys projektissa ( ) oli kolme koulutusta maahanmuuttajille. Jokainen koulutus kesti 8 kuukautta ja piti sisällään 74 päivää lähiopetusta ja 86 päivää työssäoppimista. Tämä teki yhteensä 160 päivää eli 1120 tuntia. Jokainen koulutus alkoi noin kaksi kuukautta kestävällä lähijaksolla. Sen jälkeen seurasi kuusi kuukautta kestävä työharjoittelu eli työssäoppimisjakso, jona aikana oli myös lähiopetusta. Lähiopetuksen yhdistäminen työssäoppimisjaksolle johtui siitä, että projektissa oli tarkoitus luoda työelämään integroitua suomen kielen opiskelun mallia. Jotta suomen opiskelu voitiin integroida työssäoppimiseen, oli välttämätöntä, että samanaikaisesti oli kontaktitunteja. Työharjoittelujakson aikana oleva kontaktiopetus ajoitettiin joka koulutuksessa hieman eri tavoilla. Ensimmäisessä koulutuksessa lähitunnit olivat loppuviikosta, mikä hieman lisäsi oppilaiden poissaoloja luokkaopetuspäivinä. Tämän takia toisessa koulutuksessa lähitunnit pidettiin alkuviikosta niin, että ensimmäiset kolme kuukautta opetusta oli maanantaisin ja tiistaisin ja loput kolme kuukautta vain maanantaisin. Tämä rakenne näytti toimivan hyvin. Kolmannessa koulutuksessa taas kokeiltiin hieman erilaista systeemiä: työssäoppimisjaksolla oli opetusta vain maanantaisin, minkä lisäksi pidettiin kolme lähiviikkoa. Jos asiaa katsotaan kouluttajan eli opetuksen ja oppimisen näkökulmasta näiden kokemusten perusteella näyttää siltä, että paras paikka kontaktitunneille on alkuviikosta. Jos lähiopetusta on vain yhtenä päivänä, jää sen sisältö hieman huteraksi, sillä yksi päivä on kuin poikkeama opiskelijoiden varsinaisesta viikkorytmistä - työssäolosta. Oppilaat eivät oikein ehdi asettua opiskelufiilikseen. Parempi vaihtoehto on pitää opetusta kahtena päivänä: maanantaina ja tiistaina. Opetettavat asiat kertautuvat ja opetukselle ja oppimisprosessille on siten enemmän jatkuvuutta. Toinen vaihtoehto on olla pitämättä opetusta työviikkoina ja järjestää useammin kokonaisia lähiviikkoja, tässä tapauksessa suomen opiskelu ei ehkä integroituisi niin luontevasti työssäoppimiseen. Miten opiskelijat kokivat sen, että lähijaksoa on kaksi kuukautta ja työssäoppimisjaksoa on kuusi kuukautta? Joku sanoi, että se on hyvä järjestely, pääsee tekemään työtä. Useat kolmannen koulutuksen opiskelijat olivat sitä mieltä, että lähiopetusta pitäisi olla enemmän ja vähemmän työharjoittelua. Tämä johtui siitä, että he kokivat suureksi esteeksi työn saannille oman puutteellisen kielitaidon. Suomea pitäisi heidän mukaan osata hyvin, ennen kuin menee työhön tai työharjoitteluun. Monien mielestä eniten suomea oppii oppitunneilla, koska siellä on käytettävä suomea koko ajan, joillakin työpaikoilla voi mennä pitkiäkin aikoja, ettei joudu puhumaan kenenkään kanssa tai kukaan ei tule puhumaan harjoittelijalle. Kuitenkin enemmän suomen kielen tietää olen saanut kurssilla ei työharjoittelupaikassa. kielioppia ja lauseenrakentaminen minä olen oppinut kurssilla Luokassa se on parempi opettajan kanssa kuin työpaikassa, vain vähän puhumme työharjoittelussa. Toisaalta niille, jotka eivät ole niin tottuneita luokkahuoneopiskeluun, työharjoittelu on oiva tilaisuus päästä käyttämään kieltä. Jos taas asiaa katsoo työharjoittelupaikan kannalta, niin joidenkin työnantajien mielestä paras rytmitys lähiopetukselle olisi yksi päivä työviikossa ja muutama kokonainen viikko. Tuo yksi päivä voisi olla maanantai, sillä maanantaisin työpaikoissa usein järjestellään ja suunnitellaan työviikkoa, mikä on hyvä tehdä vakinaisella työporukalla. Muutama kokonainen lähiopetusviikko vähentää harjoittelijan työosuutta ja lisää pitempiä poissaolojaksoja töistä, mikä voi olla kiireisessä työssä kiusallista. Toisaalta taas viikon poissaolot ovat normaaleja vakituisillakin työntekijöillä ovathan työntekijätkin lomilla työn aikana, sanoi eräs esimies.

8 Lenita Pihlaja 4. Suomen opetuksen ja opiskelun periaatteita Ymmärräks sää projektin tavoitteena oli madaltaa maahanmuuttajien suurimpia työllistymisen esteitä. Niin maahanmuuttajien kuin työantajapuolen mielestä yksi suurimpia esteitä on suomen kielen taidon riittämättömyys. Tosin se, millaista kielitaitoa tarvitaan, vaihtelee hyvin paljon työpaikan mukaan. Työelämässä kielen lisäksi tarvitaan myös kulttuurista tietämystä ja osaamista, niinpä projektin yksi tarkoitus oli kartoittaa maahanmuuttajien työelämässä tarvittavia kulttuurisia tietoja ja taitoja. Edellisestä herää kysymys, miten näitä työelämässä tarvittavia taitoja opiskellaan samalla, kun opiskellaan suomen kieltä? projektissa suomen sisältöjä ja opetusta määriteltiin pitkälti työelämälähtöisen kielen oppimisen näkökulmasta. Tähän olennaisesti liittyvät työelämän kulttuuriset tiedot ja taidot. Kieli ja kulttuuri nivoutuvat toisiinsa olennaisesti. On huomioitava myös se, että opetuksessa kohtaavat erilaiset ihmiset, yksilöt ja erilaiset kulttuuriset identiteetit. Ihmisen kulttuuriseen identiteettiin vaikuttavat monet tekijät (mm. ympäristö, perheen ja lähisuvun sosiaaliset kytkökset, suhteet naapureihin, kieli, elämäntapa, alueellinen kansanperinne ja uskonto). Identiteetti on siis riippuvainen ajasta ja paikasta, ja se on muuntuva. Onko maahanmuuttajan muutto toiseen maahan ja toiseen kulttuuriin uhka hänen identiteetilleen? Miten se voi vaikuttaa hänen opiskelumotivaatioon ja kielen oppimiseen? Näihin kysymyksiin ei tässä pyritä vastaamaan, mutta varsinkin ohjaavassa koulutuksessa on hyvä muistaa, että oppijan omaa ja muuttuvaa identiteettiä on tuettava. Maahanmuuttajan opiskelijaidentiteetti on opetuksen kannalta tärkeä tiedostettava asia mm. siinä mielessä, että voitaisiin nähdä ja pohtia sitä, miten opiskelijat ovat tottuneet opiskelemaan, millaiseen opetustyyliin he ovat tottuneet ja millainen asennoituminen heillä on opetusta ja oppimista kohtaan. Suomen opetuksen tavoitteita Projektissa suomen opetuksen tavoitteita olivat: - kehittää mallia, jonka mukaan voi opetuksessa yhdistää arki- ja työelämä suomen kielen opiskeluun - monipuolisesti kehittää oppijan suomen kielen tietoja ja taitoja kielen eri osa-alueilla, - opettaa opiskelijaa toimimaan itsenäisemmin, autonomisena oppijana Suomen opetuksen sisältöjä Kielen opetusta on paitsi kielen järjestelmän ja sen osataitojen opettaminen, myös oppimisprosessin ymmärtäminen ja ohjaaminen. On tärkeää auttaa oppijaa näkemään omaa ja uutta kulttuuria. Nykyään tarkastellaan oppijaa kokonaisena ihmisenä ja painotetaan mm. autenttisuutta ja autonomisuutta. Tässä projektissa yksi kielikoulutuksen tavoitteita oli kohentaa opiskelijoiden suomen kielen osaamista ja kykyä käyttää kieltä. Kielen käyttötaitoihin kuuluu kielen eri osa-alueiden hallinta; on osattava puhua ja ymmärtää puhetta, on kyettävä kirjoittamaan ja lukemaan sekä ymmärtämään lukemaansa. On osattava käyttää sanoja ja kielioppia kielen normien mukaisesti. On osattava käyttää tilannekohtaista kieltä, jotta ymmärtää ja osaa kommunikoida tilanteen vaatimalla tavalla. Tähän tarvitaan kulttuurista tietämystä, sosio-pragmaattista osaamista Suomen opetuksen ja opiskelun periaatteita

9 Kielen opiskelussa ja käytössä tarvitaan lisäksi erilaisia strategioita. Opiskelijan on saatava tiedollisen ja taidollisen kompetenssin lisäksi työkaluja oppia ja käyttää kieltä ja ymmärtää omaa oppimistaan. Substanssin lisäksi on tarjottava välineitä. Näin opiskelija voi saada keinoja jatkaa omaa opiskeluaan koulutuksen jälkeenkin. Tässä projektissa olen suomen opetuksen ja oppimisen periaatteet jakanut neljään seuraavan palapelikuvion mukaisesti. Selitän näitä osiota kuvion jälkeen. Palapeli on siinä mielessä osuva kuva, että jokainen pala nivoutuu toisiinsa, pala ei voi olla jotain yksin, se toimii palana vain kokonaisuudessa. A) Opetuksen integrointi Suomen opetuksen integroimista työelämään ja työssäoppimiseen teemaa käsitellään tarkemmin omassa luvussaan. Tämän lisäksi integroimisella tässä tarkoitan kielen eri osa-alueiden integroimista opetuksessa, mitä käsitellään kohdassa kielen eri-osa-alueet. Projektissa oli jossain määrin myös suomen kielen ja muiden opiskeltavien teemojen integrointia, mutta se ei ollut projektin varsinaisia kehittämisteemoja. Tässä voi vain todeta, että suomen kieltä on hyvä integroida kaikkeen muuhun opetukseen (ainakin) kahdesta syystä. Ensinnäkin koska opetus on kohdekielellä eli suomeksi, integrointi on luontevaa, ja sanastollinen ja rakenteellinen tuki auttaisi opiskelijaa paremmin ymmärtämään kulttuuri- ja työelämätietouden tekstejä ja käsiteltäviä asioita. Toiseksi opiskelijat kokisivat konkreettisesti sen, että suomea oppii kaikkialla, ja he oppisivat vähitellen hahmottamaan muunkin kuin suomen kielen tunnit kielen oppimisen mahdollisuuksiksi. B) Materiaalin autenttisuus Autenttinen materiaali tarkoittaa projektissa useanlaista eri asiaa. Ensinnäkin käytin suomenkielen kouluttajana opetuksessa lähes täysin materiaalia, joka oli otettu ympäröivästä suomalaisesta yhteiskunnasta. Toiseksi pyrin autenttisuudella siihen, että opiskeltava materiaali olisi mielekästä opiskelijalle, että se olisi lähellä hänen elinpiiriään, kiinnostuksen kohteitaan ja opiskelijan työssäoppimista. Näin lähestytään myös projektin teemoja työelämään nivoutumista. Materiaalin hankki suomen kouluttaja, mutta myös opiskelijat toivat omaa materiaaliaan. Teksteinä käytin mm. eri lehdistä, kirjoista tai verkosta otettuja juttuja. Puheenymmärtämisharjoituksiin hain mielekkyyttä ja autenttisuutta sellaisilla harjoituksilla, jotka olivat tekemiäni äänitteitä - kollegan, naapurin tai sukulaisen haastatteluja. Jonkin verran käytin valmiita videoita tai televisiosta nauhoitettua ohjelmaa. Myös opiskelijat toivat materiaalia luokkaan joko työpaikoiltaan tai muusta elinpiiristään. Opiskelijoiden tuoma materiaali oli sanoja, viestejä, tilanteita ja tekstejä. Autenttisesta materiaalista tulee tarkemmin esimerkkejä lukujen Opetusmonisteiden käyttö osiossa. 4. Suomen opetuksen ja opiskelun periaatteita 11

10 C) Opiskelijan autonomisuus Suomessa, läntisen kulttuurin yhteiskunnassa, arvostetaan henkilöä, joka kykenee toimimaan niin itsenäisesti kuin tiimissä. Työssä ja opiskelussa tärkeitä taitoja ovat autonomisuus ja omaaloitteisuus, lisäksi on kyettävä konstruoimaan oppimaansa itsenäisesti. Opiskelijan on kyettävä jäsentämään, muokkaamaan ja täydentämään oppimaansa tietoa, on osattava itse rakentaa tietoa päässään. Malli, jossa opettaja ammentaa tiedon opiskelijan päähän tai jossa pomo aina sanoo, mitä seuraavaksi tehdä, ei välttämättä enää päde nyky-suomessa. Opiskelijan on opetuksen ohessa opiskeltava näitä taitoja, toisin sanoen kouluttajan on järjestettävä opiskelutavat ja keinot sen mukaisesti, jotta opiskelijan oma autonomisuus kehittyisi. Tämä on erityisen tärkeää maahanmuuttajakoulutuksessa. Maahanmuuttajat tulevat eri maista ja kulttuureista, mikä pitää sisällään myös erilaiset opetus- ja opiskelukulttuurit. Maahanmuuttajilla on siis erilaiset kyvyt oppimaan oppimiselle, esim. heidän koulukulttuurinsa myötä heidän opiskelustrategiansa voivat olla hyvin erilaiset. On kulttuureja, joissa oppiminen tarkoittaa lähinnä ulkoa oppimista, mikä poikkeaa paljon siitä, mikä on nyt vallalla suomalaisessa opetuksessa. Ulkoaoppimiskulttuuri kehittää tehokkaita muististrategioita, joten ongelmanratkaisutaidot voivat olla puutteelliset. Opiskelijan metataidot ovat eri kulttuuritaustojen takia hyvin tärkeitä kehittää. On annettava ns. substanssiopetusta, mutta myös strategioita, joilla oppia ja ymmärtää omaa oppimaansa. Tällainen työ vaatii kykyä reflektoida itseä, mikä ei ole helposti saavutettavissa. Ymmärräks sää projektin suomen tunneilla kokeiltiin joitain tapoja, joilla pyrittiin ohjaamaan opiskelijaa autonomisempaan suuntaan. Tämä teema oli läsnä lähinnä projektin puolenvälin jälkeen, joten sitä ei pystytty kehittämään koko projektin ajan. Autonomisuus tässä sisältää seuraavia tekijöitä: opiskelustrategiat, oppimistyylit, omien opiskelutavoitteiden asettaminen, oman oppimisen pohtiminen ja oman kielenkäytön havaitseminen. d) Kielen eri osa-alueet Kun opetetaan kieltä, ei enää nykyisin keskitytä enimmäkseen kielioppiin, vaan pyritään opettamaan kieltä kokonaisuutena ja opettamaan kielen eri osa-alueita. Kielen päätehtävä on viestintä, joten kieltä opetetaan niin, että saadaan viestintään tarvittavia tietoja ja taitoja. Projektin suomen koulutuksen tavoite oli integroida paitsi suomen kielen opetus ja työelämässä tarvittava suomi myös integroida suomen opetuksessa kielen eri osa-alueet. Tämä näkyy esimerkiksi työelämän projektityössä, jonka esittelen suomen kielen integroiminen osuudessa. Toinen tässä kirjassa kielen eri osataitojen opiskelua integroiva tehtävä on tarina Njeppanimaaju (ks. luku puhekielen opettaminen). Tarina luettiin, siitä tehtiin sisällölliset ja sanastolliset tehtävät. Tarinan teemoista keskusteltiin ja lopuksi siitä kirjoitettiin mielipide Kieli on nähtävä kokonaisuutena, joten projektissa opiskeltiin kaikkia kielen osa-alueita: lukemista eli tekstinymmärtämistä, kirjoittamista, puhumista ja puheenymmärtämistä. Näihin nivoutuen opiskeltiin rakenteita, sanastoa, erilaisten tilanteiden kieltä ja oppimisstrategioita. Tekstien avulla harjoiteltiin tekstinymmärtämistä, pyrittiin löytämään olennainen tieto, opiskeltiin uusia sanoja ja aukaistiin vaikeita rakenteita. Erilaisten tekstien avulla opiskeltiin myös lukustrategioita: uutisia luetaan eri tavalla kuin sähköpostiviestejä ja mainoksia eri tavalla kuin hakemuslomaketta kaikkia tekstejä ei suinkaan lueta sanasta sanaan. Opiskelussa käytettävät tekstit olivat, oikeasta elämästä otettuja kuten esim. sanomalehtijuttuja ja erityyppisiä viestejä. Sanavarastoa laajennettiin lukemalla erilaisia tekstejä, keräämällä sanoja työssäoppimispaikoilta ja tekemällä erilaisia sanastoharjoituksia. Opiskelijat tekivät myös omia sanalistojaan. Kirjoitustehtävillä oli erilaisia funktioita. Osa kirjoitustehtävistä palveli opiskeltujen rakenteiden ja sanaston harjoittelemista, tällöin kirjoitettiin mm. yksittäisiä lauseita ja pikkutarinoita. Osa Suomen opetuksen ja opiskelun periaatteita

11 kirjoitustehtävistä oli pohdinta- ja mielipidekirjoitelmia. Niissä pohdittiin mm. omaa oppimista tai työpaikan vaikeita tilanteita. Osa tehtävistä oli käytännönläheisiä kuten työhakupapereiden ja viestien kirjoittamista. Viestien avulla harjoiteltiin myös eri tyylien hallintaa. Puhekieli oli tärkeä opiskeltava kokonaisuus kaikki, sosiaaliryhmästä riippumatta, käyttävät puhuessaan puhekieltä. Puhekielen opiskelua esittelen tarkemmin omassa luvussaan. Alla oleva kuvio kertoo, mitä suomen kielen osa-alueita tunneilla käsiteltiin. Edellisten lisäksi suomen tunneilla jonkin verran harjoiteltiin myös suomen kielen intonaatiota ja ääntämistä, mutta tämä on alue, johon olisi pitänyt koulutuksessa enemmän käyttää aikaa. Ääntäminen on vaikea teema, sillä aikuinen ei opi ääntämistä niin helposti, kuin lapsi oppii. Kuitenkin ääntämisongelmiin pitäisi keskittyä, sillä heikko ääntäminen voi haitata paljonkin maahanmuuttajan puhumista ja puheenymmärtämistä. Tämä on ikään kuin kierre, kun maahanmuuttaja arvelee ääntämyksensä olevan heikko, hän voi alkaa välttellä puhumistilanteita ja puhumista suomeksi, mikä taas vähentää kielen oppimista varsinkin luokan ulkopuolella. Ääntämisen oppiminen on myös työllistymisen kannalta tärkeää. On todettu, että vaikka maahanmuuttaja osaisi kieliopillisesti oikein ilmaista itseään, voi erilaisen ääntämisen tapa luoda kuulijassa mielikuvia puutteellisesta kielenhallinnasta. Tällaiset mielikuvat vaikuttavat kuulijan käsityksiin maahanmuuttajan osaamisen tasosta ja täten myös hänen sopivuudestaan työtehtäviin ja työyhteisöön. Forsander, Annika 2002 Luottamuksen ehdot. Maahanmuuttajat 1990-luvun suomalaisilla työmarkkinoilla. Väestöliiton julkaisusarja D 39/2002. Vammalan kirjapaino Oy. Julkunen, Kyösti 1997 Sisältöjen oppiminen ja opettaminen vieraalla kielellä. Kirjassa Marjaliisa Julkunen (toim.) Opetus, oppiminen, vuorovaikutus. WSOY. 4. Suomen opetuksen ja opiskelun periaatteita 13

12 Opetusmonisteiden käyttö Tässä osuudessa kerron opetusmonisteiden sisällöistä, tiiviimpiä niistä yritän avata niin opettajan kuin yksinäisen opiskelijan käyttöön. Selityksissä voi monille opettajille olla tuttua asiaa, mutta niissä on jossain määrin otettu huomioon se, että edistyneen tason opiskelija voi lueskella ja opiskella joitain asioita itsekseen. Opetusmonisteet voi tunnistaa samasta otsakkeesta, suluissa oleva numero viittaa monisteessa olevaan numeroon. Tässä esille otetut ovat esimerkkejä käytetyistä monisteista, ne eivät siis kata kaikkea opetusta. Opetusmonisteet keskittyvät lähinnä teemoihin autonominen opiskelija ja oman opiskelun reflektointi, mihin nivoutuvat myös esimerkit kielioppiteemasta. Seuraavaksi on kirjoitustehtävien tekoa pohjustavia lauseenrakentamisen harjoitteita. Lopuksi on vielä yksi esimerkki strategioista, ja se koskee lukemisstrategioita. 1. OMAT PÄÄMÄÄRÄT Omia päämääriä mietittiin niin kurssin alussa kuin myöhemminkin. Koulutuksen alussa opiskelijoiden kanssa tehtiin tarvekartoitusta: mitä haluan oppia suomen kielestä. Ensin mietittiin yksin ja sitten ryhmänä omia toiveita ja päämääriä, opettaja listasi kalvolle koko ryhmän mainitsemat tavoitteet. Jonkin ajan päästä mietittiin omia päämääriä uudestaan ja tarkemmin: mitä haluan oppia ensi viikolla, mitä haluan osata kahden kuukauden päästä ja mitä haluan osata kurssin loputtua. Nämä kirjattiin ylös lomakkeelle Omat päämäärät. Tällä opetusmonisteella yritettiin saada opiskelija hahmottamaan oman suomen kielen käyttönsä nykytilanne ja kokonaistavoite, jonka hän haluaa saavuttaa. Kokonaistavoitetta jaettiin myös ajallisiin osatavoitteisiin. Lomakkeen viimeisellä kohdan tarkoitus on sitouttaa opiskelijaa kielen käyttöön. Kokemuksia Opiskelijat täyttivät paperin kuuliaisesti ja pohdiskellen. Kuitenkin omien päämäärien ja tavoitteiden nimeäminen on vaikeaa, joidenkin opiskelijoiden mielestä opettaja on se, jonka kuuluu asettaa opetukselle tavoitteet. Oman autonomisuuden ja itsemääräämisoikeuden tunnistaminen on prosessi, eikä se yhdellä paperilla aukea. Opetusmoniste on pohjustettava hyvin, teema on hyvä käsitellä ennen monisteen täyttöä ja vielä senkin jälkeen. On tarpeen myös jälkeenpäin palata aiheeseen: Olenko saavuttamassa tavoitteitani? Haluaisinko asettaa itselleni nyt toiset tavoitteet? Omien tavoitteiden pohtiminen on tärkeä ja opiskelijan oma henkilökohtainen asia. 2. MISSÄ KÄYTÄN SUOMEA Kurssin alkupuolella pohdittiin myös sitä, missä ja minkä verran kukin käyttää suomea. Tähän oli apuna Missä käytän suomea -lomake, jonka avulla oli tarkoitus konkretisoida omaa suomen kielen käyttöä ja tehdä näkyvämmäksi sitä, minkä verran kukin todellisuudessa käyttää kieltä, missä ja kenen kanssa. Sen avulla myös pohdittiin, missä eri paikoissa kieltä voi käyttää, minkä tarkoitus on tuoda esille se, että kieltä voi oppia ja poimia kaikkialla. Alusta asti painotettiin sitä, että kieltä voi oppia kaikkialla, kunhan pitää silmät ja korvat auki aktiivisesti. Tämä liittyy myös suomen opetuksen ja opiskelun integroimisperiaatteeseen: aktivoida opiskelijoita tuomaan kieltä ja kielenkäyttötilanteita luokkaan Suomen opetuksen ja opiskelun periaatteita

13 Kokemuksia Opiskelijoiden oli vaikea aluksi hahmottaa monisteen käyttöä. Ylärivissä olevat ajanilmausten merkitykset vaativat täsmennystä. Lisäksi ajanilmauksia voisi hieman muuttaa, ainakin kannattaa lisätä kohta En koskaan. Kaikista eniten projektin kolmannen kurssin opiskelijat käyttivät suomea kuunnellessaan ja puhuessaan. Voisi päätellä, että he olivat jo muutaman vuoden Suomessa olleena tottuneet kuulemaan kieltä, mutta lukeminen käsitti lähinnä kurssilla annetun materiaalin lukemista. Lukemisen lisäksi kirjoittaminen oli vähäistä. 3. MILLAINEN KIELENOPPIJA OLEN? Omia oppimistapoja pohdittiin niin ohjaavan kouluttajan kuin suomen kouluttajan tunneilla. Puhuttiin siitä, kuinka toiset oppivat paremmin tekemällä, toiset muistavat paremmin, kun kuulevat asian, toisilla taas visuaalinen kanava on vahva. Lisäksi opiskelijat eroavat oman kouluperinteensä suhteen, toiset ovat kasvaneet autoritaarisessa opetuksessa ja toisia on taas enemmän kannustettu itsenäiseen ajatteluun. Näitä asioita pääsee pohtimaan mm. Millainen kielenoppija olen lomakkeen avulla. Kokemuksia Opiskelijat olivat selvästi kiinnostuneita siitä, mikä voisi olla heidän oma oppimistyylinsä. Tässä oleva moniste ei tokikaan ole sellainen, joka paljastaa opiskelijoille heidän oppimistapansa. Se onkin tarkoitettu lähinnä pohdinnan ja keskustelun työkaluksi: Mitä eri tapoja ja tyylejä oppia voi olla? Mikä voisi olla oma tapa ja voisiko muitakin tapoja kehittää? Tämän pohjalta voi jatkaa keskustelua konkretisoiden, esim. mitä eri strategioita ja keinoja itse kullakin on oppia sanoja. Monisteessa on myös kohtia, jotka koskevat opiskelijoiden asenteita (kohta 5 ja 7) ja käsityksiä oppijan autonomisuudesta (11 ja 14). Näitä kohtia käsitellessä on hyvä antaa opiskelijoiden tuoda esille omia erilaisia näkemyksiään, sillä usein opiskelijat kuuntelevat mielellään juuri toisten ryhmäläisten näkemyksiä. OPPIMISEN SEURAAMINEN Suomen kouluttaja seurasi kielen kehittymistä paitsi testien avulla myös keskustelemalla opiskelijoiden kanssa. Näiden lisäksi projektin tavoitteiden mukaisesti hän kävi opiskelijoiden työpaikoilla. Käynnin aikana opiskelija kertoi työstään ja työtehtävistään. Lisäksi keskusteltiin, miten suomen kielen käyttö sujuu niin työtehtävien hoidon kuin keskustelun kannalta. Niin opiskelija kuin työkaveri tai esimies kommentoi asiaa. Samassa yhteydessä mietittiin mahdollisia lisähaasteita suomen käytölle, esim. tulla rohkeammin juttelemaan kahvitauoilla muiden kanssa, silmäillä päivittäin toimistolle tulevat sanomalehdet tai mennä mukaan sen ja sen piirin toimintaan. Näillä kerroilla suomen kouluttajalle muodostui kuvaa siitä, millaista kieltä ja kielenkäyttötilanteita opiskelijat työssään kohtaavat. Näin saatiin luokkaopetukseen materiaalia. 4. VIIKKOPALAUTE Omaa suomen kielen oppimista seurattiin paitsi pikkukokeilla myös ns. viikkopalautteiden avulla. Viikkopalautteita ei suinkaan tehty viikoittain, sillä kurssilla oli virallinen välipalaute ja loppupalaute. Viikkopalautteiden tarkoitus oli nimensä mukaisesti antaa kouluttajille palautetta opetuksen mielekkyydestä, mutta se toimi myös foorumina pohtia omaa oppimistaan: mitä on opiskeltu, mitä itse kukin on oppinut, mikä on tuntunut hyödylliseltä tai mukavalta ja mitä olisi tarpeen opiskella seuraavaksi. Palautteiden ja arviointien tarkoitus oli ohjata opiskelijaa reflektoimaan omaa oppimistaan ja autonomisemmaksi oppijaksi, niin että hän oppisi näkemään omaa opiskelu- ja oppimisprosessiaan ja voisi määritellä itse, mitä seuraavaksi haluaa ja kokee tarpeelliseksi oppia. Tarkoitus oli, että opiskelijasta kehkeytyisi oman oppimisensa ohjaaja, että hän näkisi, mitä osaa nyt ja mitä olisi hyvä opiskella seuraavaksi. 4. Suomen opetuksen ja opiskelun periaatteita 15

14 Kokemuksia Kirjoituksen määrästä päätellen osa opiskelijoista tykkäsi antaa palautetta ja pohtia asioita, osalle taas tällainen työskentely oli yksi opettajan antamista tehtävistä, jotka vain oli suoritettava. Eniten kommentteja tuli affektiivisia asioita kysyttäessä. Joskus opiskelijoiden oli vaikea erotella kahta ensimmäistä kysymystä: mitä on opetettu ja mitä on oppinut. Noiden sanojen merkitykset on hyvä käydä läpi perinpohjaisesti ennen monisteen täyttöä. Kohta Haluaisin opiskella seuraavaksi oli vaikea monelle: vastauksena saattoi olla tyhjää tai opettaja päättää tai siinä oli mainittu jokin kielioppiasia. 5. LOPPUARVIO Koulutuksen lopussa suomen kouluttaja teki lyhyen arvion opiskelijan kielitaidosta ja kehityksestä, mihin kuului myös vinkkejä jatko-opiskelulle. Tässä on esimerkki yhdelle opiskelijalle tehdystä sanallisesta arviosta. 6. LOPPUTESTIN TULOS Suomen kielen oppimista seurattiin erilaisilla kielitesteillä. Alussa oli kielen eri osa-alueita testaava kirjallinen koe, samoin kurssin lopussa. Välillä oli muutama pikkukoe juuri opetetuista asioista. Alussa ja lopussa opiskelijat haastateltiin ja haastattelut nauhoitettiin, mutta varsinaista puhumisen osakoetta ei ollut. Alkutestin ja lopputestin tuloksista suomen kouluttaja teki kullekin opiskelijalle pylväsdiagrammin, josta opiskelija näki nopeasti oman osaamisen profiilinsa. Sen avulla voi nähdä, mikä puoli itsellä on vahva ja mikä kaipaisi enemmän lisäopiskelua. Tässä on esimerkkinä yhden opiskelijan lopputestin tulos pylväsdiagrammina, jossa on erillisinä pylväinä puheenymmärtäminen, rakenne ja sanasto, tekstinymmärtäminen, kirjoittaminen ja lopuksi kaikkien edellisten keskiarvo. Opiskelijoista diagrammi oli havainnollinen ja mielenkiintoinen. 7. OPIN KIELTÄ Tämä on tarkoitettu lähinnä huoneentauluksi sen jälkeen, kun monisteessa olevista oppimiseen liittyvistä asioista on puhuttu. Asioita on hyvä käsitellä, etteivät paperin ajatukset jää abstraktioiksi. Seuraavassa on muutama esimerkki siitä, miten kieliopin opetuksessa pyrittiin antamaan opiskelijoille omia välineitä sääntöjen tekemiseen ja kielen rakenteiden sääntöjen pohtimiseen. 8. OSTAN YHDEN OBJEKTIN Moniste alkaa lyhyellä ohjeistuksella. On tarkoitus, että opiskelijat lukevat ensin dialogit, tarkkailevat sitten alleviivattujen sanojen muotoja ja keskustelevat parin kanssa, löytyykö alleviivattujen sanojen muodoissa mitään säännönmukaisuutta tai samankaltaisuutta. Kun asiasta on keskusteltu ja on todettu, että kyseessä on objekti, tekemisen kohde, voidaan tehdä tehtävä 2, joka ei ole kovin helppo. Teksti on Selkouutisten verkkonumerosta. Seuraavaksi opiskelijat, mieluiten pareittain, yrittävät miettiä sääntöjä objektin päätteille. Sääntö on tarkoitus kirjoittaa hyvin lyhyesti, lähinnä muistamista helpottavaksi, mieluiten yhdellä sanalla kuten esimerkiksi seuraavilla sanoilla: kieltolause, partitiiviverbi, loppuun tehty. Monisteessa on kyse vain yksikön objektin päätteistä, koska tätä ennen ei ryhmä ollut vielä opiskellut monikon partitiivia Suomen opetuksen ja opiskelun periaatteita

15 Kokemuksia Sääntöjen tekemisessä monet opiskelijat pääsivät hitaasti liikkeelle. Opettajan on hyvä kiertää luokassa juttelemassa opiskelijoiden kanssa, mikä tekijä milloinkin voisi vaikuttaa päätteeseen. Opettajan tehtävä on antaa vihjeitä ja vinkkejä. On kiva tuottaa opiskelijalle löytämisen riemu. Tähän liittyy käsitys, jonka mukaan opettajan tehtävä on auttaa oppimista, eikä niinkään olla tiedon esittäjä. Koska opiskelijat olivat koulutukseen tullessaan suomen kielessä tasoa A2-C3, oli heillä jo ennestään jotain käsitystä objektista. Niinpä tässä monisteessa yhtyi heidän entinen tietonsa asiasta sekä uusi tieto ja uusi tapa oppia. Objekti on kuitenkin vaikea kokonaisuus harjoitella oppimaan oppimista, omaa päättelyä. On parempi aloittaa yksinkertaisimmista ja konkreettisimmista kokonaisuuksista kuten esimerkiksi paikan ilmaiseminen eli Missä- muoto tai välineen ilmaiseminen (lusikalla, autolla, kynällä). 9. MIKÄ PÄÄTE OBJEKTIIN? VALITSE OIKEA VAIHTOEHTO Tämä harjoituksen tarkoitus on olla ensimmäisiä objektiharjoituksia. Opiskelijoiden ei tarvitse keskittyä muodostamaan oikeaa päätettä, vaan tarkoitus on miettiä, mikä pääte on oikea ja varsinkin miksi. Jokaisen lauseen kohdalla opiskelija perustelee, miksi valitsi kyseisen muodon. Kokemuksia On tärkeää, että opiskelijat miettivät, miksi valitsevat tietyn päätteen. Tässä he joutuivat joka kerta käymään läpi säännöt, mikä teki harjoituksesta raskaan. Niinpä tällaista harjoittelua ei voi tehdä ylen määrin. Tämän tehtävän lisäksi oli tavallisia aukkoharjoituksia, ja objektiin palattiin myös myöhemmin tekemällä kertaavia harjoituksia. 10. MITÄ SINÄ OSTAT UUTEEN ASUNTOON? Tällä opetusmonisteella harjoitellaan objektin käyttöä suullisesti. Yleensäkin suomen tunneilla pyrittiin harjoittelemaan tiettyä kielioppiasiaa ensin kirjoitusharjoituksilla, jotka ovat kohtalaisen mekaanisia, sitten tuottavimmilla harjoituksilla ja mahdollisuuksien mukaan aina myös suullisesti ja kommunikoiden. 11. MIKÄ PÄÄTE JA MIKSI? Tällä opetusmonistekokonaisuudella on tarkoitus kerrata opittuja yksikön sijamuotoja ja opiskella lisää niiden uusia käyttöalueita. Tarkoitus oli myös, että opiskelijat miettisivät muotoja, rakentaisivat säännöstöä itse ja saisivat tämän avulla rakennettua itselleen ymmärrettävää suomen kielen systeemiä. Tarkoitus oli tarjota opiskelijoille työkaluja, joiden avulla he voisivat vastaisuudessa itse ratkoa vastaavanlaisia kielen normijärjestelmän rakenteita. Lisäksi monisteen funktio oli se, että tästä jäisi opiskelijoille käteen pieni sijamuotokielioppi, josta he voisivat tarvittaessa tarkistaa asioita. Kokemuksia Monisteen tekeminen aloitettiin yhdessä ryhmän kanssa alusta eli partitiivista. Opiskelijat saivat tehtäväksi lisätä kuhunkin kohtaan pääte ja parin kanssa miettiä, miksi kussakin kohdassa on partitiivi. Sen jälkeen kävimme yhdessä läpi oikeat päätteet ja mietimme säännöt partitiivin käytölle. Säännöt kirjattiin otsikkomaisesti, joita varten on viivat sivun oikeassa reunassa. Jotkin tutuimmat partitiivin säännöt löytyivät helposti, ja joissain opettaja auttoi. Tällainen työskentely vaatii opiskelijalta pitkäjänteisyyttä ja keskittymiskykyä. Oli ilahduttavaa huomata, kun muutamien sijamuotojen jälkeen jotkut opiskelijat tajusivat harjoituksen idean ja aika vaivattomasti osasivat muodostaa sääntöjä. 4. Suomen opetuksen ja opiskelun periaatteita 17

16 Sijamuotomonistetta on käytävä läpi pikku hiljaa, muuten opiskelijat puutuvat tehtävään. 12. SIJAMUODOT SEKAISIN Tämä harjoitus ja muitakin sen kaltaisia on hyvä tehdä sen jälkeen, kun edellinen moniste on tehty. Tällöin opiskelijat joutuvat palaamaan sijamuotokielioppiin ja oppimaan sen käyttöä, muuten se voisi unohtua papereiden väliin. Tehdessä tätä harjoitusta opiskelijoita on hyvä muistuttaa sijamuotopaperin olemassaolosta ja käydä opastamassa heitä sen käytössä. Seuraavaksi esittelen muutamia lauseiden tekemisen lisäharjoitteita, jotka ovat hyödyksi kirjoitustehtäviä varten. Lauseen tekeminen ja kirjoittaminen ovat tärkeitä taitoja osata niin opiskelun kuin työelämän teksteissä. 13. MITEN TEEN LAUSEEN Koulutuksissa huomasin, että monilla opiskelijoilla oli epäselvyyttä lauseen käsitteestä kirjoituksessa. Varsinkin erilaisen kirjoitusjärjestelmän piiristä tulevien oli vaikea hahmottaa lausetta. Muillakin oli ongelmia sanajärjestyksen suhteen. Näistä havainnoista kehkeytyivät mm. tämä ja seuraavat harjoitukset. Opetusmonisteen tarkoitus on esitellä perusasiat lauseen tekemisestä. Koska monisteen asiasisältö on abstraktia kielioppiasiaa, on se pyritty tekemään väreillä ja numeroilla mahdollisimman selkeäksi. Kokemuksia Näytti siltä, että opiskelijat kykenivät hahmottamaan monisteen. Varsinkin eräs holistisen tyypin opiskelija tuumasi sijamuoto-opiskelun jälkeen: Tämä on hyvä. Holistiselle tyypille on varmaan hyvä nähdä, mihin kokonaisuuksiin kaikki opittu pikkutieto kuuluu. Lauseen muodostus ja sanajärjestysasioita on harjoiteltava todella paljon, yksi moniste ei vielä asiaa aukaise lopullisesti. 14. TEE SANOISTA LAUSEITA Tämä on melko perinteinen harjoitus, jonka tekemisessä keskitytään sanajärjestyksen luomiseen lauseessa. Sanat ovat valmiiksi taivutettuja. Vaikka suomessa on sanajärjestys vapaa, on olemassa perussanajärjestys ja sanojen paikkaa vaihtamalla vaihtuu myös painotukset ja merkitykset. Tämän lisäksi harjoiteltiin niin, että sanat olivat perusmuodossa ja sekaisin. Kokemuksia On hyvä tehdä pelkkä sanajärjestystä hahmottava harjoitus ensin, opiskelijat saivat keskittyä pelkästään sanajärjestyksen miettimiseen. Harjoituksen tarkistuksen yhteydessä kerroin, mikä on tyypillisin sanajärjestys. Sen jälkeen keskusteltiin muista sanajärjestysvaihtoehdoista, sillä sanan paikan muutos vaihtaa painotusta, mikä ei ollut opiskelijoille tuttu asia. 15. RAKENNA LAUSEITA Tässä harjoituksessa edetään kohti omaa tuotosta. Kuviolla on annettu vihjeitä lauseen rakenteeseen. Tässä monisteessa olevat verbit ovat lähinnä informaatioverbejä, joita tarvitaan viestinnässä. Annettuja sanoja voi vaihdella sen mukaan, mitä halutaan harjoitella. Lauseiden teon jälkeen voidaan tätä pohjaa käyttää myös pienen tarinan tekemiseen. Kokemuksia Niitä, joille kirjoittaminen ei suju helposti ja joille tyhjä valkoinen paperi on armoton, tämä opetusmoniste on hieman armollisempi. Seuraava harjoitus voisi olla sellainen, että opettaja antaa Suomen opetuksen ja opiskelun periaatteita

17 opiskelijoille pelkkiä (työstä tuotuja) sanoja, joista opiskelijat rakentavat lauseita tai pienen tarinan, kukin taitojensa mukaan. 16. LAUSEIDEN YHDISTÄMINEN Opiskelijoiden tuotos jää helposti peruslausetasolle. Sen takia harjoittelimme, miten kirjoituksessa ja puheessa yhdistää lauseita. Näin saadaan sujuvampaa ja idiomaattisempaa tekstiä. 17. TEKSTINLUKUSTRATEGIOITA Opetusmonisteen teema liittyy periaatteeseen opiskella erilaisten strategioiden käyttöä. Tässä on lyhyesti esitelty erilaisia tapoja lukea. On opiskelijoita, jotka lukevat sanasta sanaan tekstiä aloittaen ensimmäisestä sanasta. Tällaisen lukutavan käyttäminen aina on tuskastuttavan hidasta kielen oppijalle eikä aina tarkoituksenmukaistakaan. Aluksi ryhmässä harjoittelimme paria erilaista tapaa lukea, ja vasta sen jälkeen tutustuimme monisteen avulla muihinkin tapoihin. Kokemuksia Tällaiset monisteet ovat sellaisinaan liian abstrakteja, joten tämä moniste toimii lähinnä koosteena harjoitelluista asioista. Opetusmoniste on tarkoitettu myös iduksi suhtautua lukemiseen toisella tavalla, nähdä muitakin tapoja lukea, kuin mitä yleensä lukee. Se tarjoaa mahdollisuuksia suhtautua erilaisiin teksteihin eri tavoin ja auttaa tulemaan tietoisemmaksi omasta lukemisestaan. Opiskelijat suhtautuivat hyvin eri tavoin tähän, osa heistä piti tällaisesta analyysistä, osa ei kokenut asiaa itselleen mielekkääksi. 18. SILMÄILY Kahdessa ryhmässä harjoittelimme tekstien silmäilemistä, sillä se on tekniikka, jolla opiskelijat voisivat alentaa suomenkielisiin lehtiin tarttumisen kynnystä ja jota he todennäköisesti itsekin käyttävät jossain määrin. Aluksi juttelimme siitä, minkä verran opiskelijat lukevat lehtiä ja miten he lukevat niitä. Jo tästä keskustelusta löytyi silmäilyn periaatteita. Sen jälkeen tarkemmin käsiteltiin, mitä silmäily tarkoitta. Tämän jälkeen harjoiteltiin silmäilyä seuraavasti. Opettaja antoi kullekin opiskelijalle tekstin, jota sai lukea muutaman minuutin. Aikaraja on tärkeä siksi, että opiskelijat yrittäisivät nopeasti poimia pääasioita, eivätkä keskittyisi liikaa yksityiskohtiin. Sen jälkeen tekstit käännettiin nurinpäin, ja opettaja luki opiskelijoille kaksi kysymystä, jotka näkyivät myös kalvolla. Kysymykset keskittyivät pääasioihin. Opiskelijat vastasivat kirjallisesti, ja vastaukset tarkistettiin jokaisen tekstin jälkeen. Valitut tekstit olivat erilaisia (mm. juttu, lyhyt artikkeli, ilmoitus, taulukko), eri aihepiireistä ja selkokielisiä. Myöhemmin strategioita harjoiteltiin paikallisen sanomalehden avulla, samalla tutustuttiin sanomalehteen. 4. Suomen opetuksen ja opiskelun periaatteita 19

18 1. Omat päämäärät Mieti yksin tai yhdessä seuraavia asioita. 1. Miksi opiskelen suomea? Mihin ja missä todella tarvitsen kieltä? Opetusmonisteita 2. Missä puhun suomea? joka päivä joskus 3. Missä kuulen tai luen suomea? joka päivä joskus 4. Omat suomen opiskelun päämäärät: kurssilla tänä syksynä seuraavat kaksi viikkoa 5. Missä ja miten päivittäin aion käyttää suomea? Suomen opetuksen ja opiskelun periaatteita

19 2. Missä käytän suomea? joka päivä 2-3 x viikossa 2-3 x kuussa harvoin 1. Puhun suomea kotona r tuntia r r r 2. Puhun suomea työssä r tuntia r r r 3. Puhun suomea kaupassa. r tuntia r r r 4. Puhun suomea kaupungilla. r tuntia r r r 5. Puhun suomea ystävän kanssa. r tuntia r r r 6. Puhun suomea r tuntia r r r 6. Luen suomeksi sanomalehtiä r tuntia r r r 7. Luen suomeksi mainoksia r tuntia r r r 8. Luen suomeksi sähköpostia r tuntia r r r 9. Luen suomeksi tekstiviestejä. r tuntia r r r 10. Luen suomeksi r tuntia r r r 11. Kirjoitan suomeksi kirjeitä r tuntia r r r 12. Kirjoitan suomeksi viestejä r tuntia r r r 13. Kirjoitan suomeksi r tuntia r r r 14. Kuuntelen suomeksi radiota r tuntia r r r 15. Kuuntelen suomeksi televisiota r tuntia r r r 16. Kuuntelen suomeksi r tuntia r r r 4. Suomen opetuksen ja opiskelun periaatteita 21

20 3. Millainen kielenoppija olen? Lue seuraavat väitteet ja päätä, oletko eri mieltä vai samaa mieltä.. Samaa mieltä Eri mieltä 1. On helpompi lukea ja kirjoittaa suomea, kuin puhua sitä. r r 2. Kommunikaatioharjoitukset ovat ajan hukkaa. r r 3. Minusta on mukava tehdä harjoituksia, joissa saa puhua suomea r r 4. Haluan puhua vasta sitten, kun tiedän, että puhun oikein. r r 5. On OK arvata, jos ei tiedä sanan merkitystä. r r 6. On helpompaa puhua suomea, kuin kirjoittaa sitä. r r 7. On tärkeää osata ensin kielioppi, ja vasta sitten alkaa puhua suomea r r 8. Opin parhaiten, kun luen paljon tekstejä. r r 9. Kielioppia voi opiskella yksin, siihen ei tarvita opettajaa r r 10. Muistan sanat ja fraasit parhaiten, kun olen kuullut ne. r r 11. Opettaja tietää parhaiten, mitä minun pitää opiskella. r r 12. Opin kieltä parhaiten, kun puhun sitä. r r 13. On mukavampi istua ja kuunnella, kuin puhua suomea r r 14. Minusta on kiva itse luoda kielioppisääntöjä. r r Suomen opetuksen ja opiskelun periaatteita

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä. OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään.

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Ohjeita kotiopiskelun tueksi Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Isoniitun koulu 2009 Oppimistyylit Meillä kaikilla on oma tapamme oppia uusia asioita ja muistaa opittua.

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Valtakunnallinen kielikoe Lenita Pihlaja

Valtakunnallinen kielikoe Lenita Pihlaja Valtakunnallinen kielikoe 23.11.2016 Lenita Pihlaja Esityksen teemat 1. Testin teon lähtökohtia ja periaatteita 2. Testin rakenne 3. Testin teon prosessi Miksi kielikoe? Lähtökohtia ja periaatteita Valtakunnallinen

Lisätiedot

Työhön iloisella mielellä ja suomen kielellä! Õnne Kankainen 23.5.2013

Työhön iloisella mielellä ja suomen kielellä! Õnne Kankainen 23.5.2013 Työhön iloisella mielellä ja suomen kielellä! Õnne Kankainen 23.5.2013 Tee tööd ja näe vaeva, siis tuleb ka armastus! Anton Hansen Tammsaare Onnenkieli Oy Õnne, õnn, õnne onni Onnellinen kieli! Olen onnellinen,

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija

LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija Muokattu suomalaiseen kouluun sopivaksi Miksi? lyhyet opetustuokiot, paljon mallittamista lapsi saa valita itse kirjansa luetaan oikeita

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään - Jos vartalon viimeinen vokaali on a tai ä, siitä tulee passiivissa e. - Kielteiseen passiiviin lisätään ei, ja otetaan -an/-än

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä 5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä Aasian ja Afrikan kielillä tarkoitetaan maailman valtakieliä, kuten japania, kiinaa tai arabiaa, joissa käytetään monenlaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

Yleisiä kommentteja kokeesta.

Yleisiä kommentteja kokeesta. Lukuvuoden fysiikan valtakunnallisen kokeen palaute.6. Palautteita yhteensä 454 oppilaan tuloksesta. Pistekeskiarvo 7,6 joka vastaa arvosanaa 6,5. Oppilaita per pistemäärä 5 5 5 5 4 6 8 4 6 8 4 6 8 4 6

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Arviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari

Arviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari Arviointikeskustelut 29.10.2016 Arviointi Elisa Puoskari Arviointikeskustelu Oppilas on oman oppimisensa, opettaja opettamisen ja huoltaja vanhemmuuden asiantuntija, ja keskustelutilanteessa he jakavat

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE Käytännön venäjää koulutus avuksi työelämään Venäjän kulttuuri ja kieli viikonloppukurssi Venäjän kulttuuri ja kieli (ryhmäopetus yrityksissä) Venäjän

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

MIKSI YLIOPISTON MATEMATIIKAN OPETUSTA PITÄÄ KEHITTÄÄ?

MIKSI YLIOPISTON MATEMATIIKAN OPETUSTA PITÄÄ KEHITTÄÄ? YLIOPISTOMATEMATIIKAN OPETTAJUUDEN KEHITTÄMINEN JORMA JOUTSENLAHTI YLIOPISTONLEHTORI (TAY), DOSENTTI (TTY), 1 2 MIKSI YLIOPISTON MATEMATIIKAN OPETUSTA PITÄÄ KEHITTÄÄ? 3 1. Opiskelijoiden lähtötaso Yliopisto-opiskelijoiden

Lisätiedot

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan Harjoite 5: TARINAN MUODOSTAMINEN Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan Tavoiteltavat osa-alueet: Kognitiivinen taso: P: Aikajärjestys, IR: Sarjan

Lisätiedot

Arviointi oppilaiden näkökulmasta

Arviointi oppilaiden näkökulmasta Arviointi oppilaiden näkökulmasta Raija Niemi Oppilaat vastasivat jakson päätteeksi seitsemään kysymykseen koskien ravintotiedon opiskelua terveystietojaksolla. Luokista 8 A oli työskennellyt melkein koko

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet:

OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: innostaa ja kannustaa lasta lukemaan herättää ja ylläpitää kirjallisuuden harrastusta tutustuttaa kirjallisuuden eri lajeihin antaa elämyksiä ja herättää

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi

Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi eduhakkeri Pekka Peura Martinlaakson lukio pekka.peura@eduvantaa.fi blogi: www.maot.fi www.facebook.com/eduhakkerit 12.4.2014 Aiheet 1) Oppimispotentiaali

Lisätiedot

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila Harjoittelukurssi lukuvuonna 2013-2014 Leena Mattila Harjoittelu ennen Opiskelija hankki harjoittelupaikan itsekseen Työn jälkeen kirjoitti raportin ja liitti siihen työtodistuksen Raportti luettiin laitoksella

Lisätiedot

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä

Lisätiedot

Murtolukujen peruslaskutoimitukset Cuisenairen lukusauvoilla

Murtolukujen peruslaskutoimitukset Cuisenairen lukusauvoilla Murtolukujen peruslaskutoimitukset Cuisenairen lukusauvoilla 1. Tehtävänanto Pohdi kuinka opettaisit yläasteen oppilaille murtolukujen peruslaskutoimitukset { +, -, *, / } Cuisenairen lukusauvoja apuna

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot