Voimaa vedestä Kestomagneettiteknologia löysi tiensä vesivoimaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Voimaa vedestä Kestomagneettiteknologia löysi tiensä vesivoimaan"

Transkriptio

1 Voimaa vedestä Kestomagneettiteknologia löysi tiensä vesivoimaan Koulu säästää taajuusmuuttajilla Enemmän irti tuulesta ABB OY:N ASIAKASLEHTI VUOSIKERTA

2 2 Tässä numerossa Tehoa vesivoimaan uudella teknologialla Muun muassa paperikoneissa, tuulivoimaloissa ja laivojen potkurijärjestelmissä käytössä oleva kestomagneettiteknologia tehostaa nyt ensimmäistä kertaa myös vesivoiman tuotantoa. Paneliankosken voimalassa ratkaisu paransi hyötysuhdetta ja käytettävyyttä. Sivu 4 Kattava tehdastietojärjestelmä käynnistyi Stora Ensolla Stora Enso otti vuodenvaihteessa käyttöön mittavan, kaikkiaan 11 tuotantolinjaa kattavan tietojärjestelmän. Sillä korvattiin lukuisat eri aikoina ja eri toimittajilta hankitut järjestelmät. Tärkeitä tavoitteita ovat laadun ja riskien hallinta. Sivu 8 Uusinta tuulivoimateknologiaa Kemiin Kemin Ajoksessa rakennetaan vauhdilla tuulivoimaa merelle. Viisi tuuliturpiinia on jo käytössä, keväällä 2009 toiminnassa on koko 30 megawatin ja kymmenen voimalan tuulipuisto. Sivu 6 Tuotantotehokkuuden puolesta Boliden, Norilsk Nickel, Porin Energia ja ABB tekevät Harjavallan Suurteollisuuspuistossa pitkäjänteistä yhteistyötä suunnittelussa, kunnossapidossa ja varaosavaraston hallinnassa. Sivu 10 Varmaa virtaa kaikissa tilanteissa Sekä sähkönsyöttö että jäähdytys ovat kriittisiä osa-alueita TietoEnatorille, sillä asiakkaiden liiketoiminta ja iso osa yhteiskunnan toiminnoista ovat riippuvaisia palvelinten toimintavarmuudesta. Sivu 12 Huipputeknologiaa Aasian tiikerille Vietnamin kansantalous kasvaa hurjaa vauhtia ja sen mukana sähkönkulutus. Energian toimitusvarmuutta parannetaan modernein ratkaisuin. Sivu 14 Koulu säästää taajuusmuuttajilla Monella koululla ilmastointipuhaltimet paahtavat täydellä teholla käyttötarpeesta riippumatta. Helsingin kaupunki arvioi, että investoinneilla eniten energiaa käyttävien rakennusten järjestelmiin voitaisiin säästää yli euroa vuodessa. Sivu 16 Energiankulutus on huomioitava valmistuksen jokaisessa vaiheessa Lähes kolmanneksen maailman sähköntuotannosta kuluttavat puhaltimet ovat tärkeässä roolissa teollisuuden ympäristövelvotteiden täyttämisessä, Fläkt Woodsin Tuomo Järvinen sanoo. Sivu 18 Energiatehokkaalla teknologialla voidaan hillitä ilmastonmuutosta jo nyt Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola kaipaa entistä suurempia teknologiaharppauksia ja entistä merkittävämpiä sijoituksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen energiatehokkaan teknologian kehittämiseksi. Sivu 20 ABB Oy:n asiakaslehti Julkaisija ABB Oy, Viestintä, Jaana Nikkari Päätoimittaja Tarja Qvickström p Toimituskunta Carita Envall, Milla Johansson, Aki Kulmala, Riitta Nyberg, Eila Nyman, Marja-Liisa Parkkinen, Mikael Strömbäck, Paula Törnroos, Matti Vaattovaara, Tiinu Wuolio Tilaukset ja osoitemuutokset Tuotanto Medita Communication Oy Paino Waasa Graphics, 2008 Painos ISSN ABB Asiakas

3 3 Hyvät asiakkaat Strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOKIT) käynnistyvät kuluvan vuoden aikana. Ne tulevat vahvistamaan yritysten osaamispohjaa pitkän aikavälin tutkimuksella. Tavoitteena on Suomen nostaminen maailman huipulle valituilla alueilla. Keskittymien perustamisen taustalla on elinkeinoelämän huoli osaamisen tasosta ja riittävyydestä Suomessa. Pitkäjänteisten panostusten rinnalla on yhtä lailla elintärkeää ylläpitää yrityskohtaisen tutkimuksen ja tuotekehityksen tasoa. ABB on pitkään kuulunut Suomen eniten tutkiviin yrityksiin yli 100 miljoonan euron T&K-panostuksilla vuositasolla. Parhaimmillaan tätä työtä tehdään yhteistyössä asiakkaiden ja tutkimus- ja kehitysyhteisöjen kanssa. Hyvä esimerkki viimeaikaisista onnistumisista tällä saralla on kestomagneettiteknologian soveltaminen, joka on nyt ensimmäistä kertaa ulottunut tehostamaan vesivoiman tuotantoa. Edistysaskel avaa uusia mahdollisuuksia pienvesivoimaloille sekä uusiutuvan energian tuotannolle. Paneliankosken Voiman tarina lehdessämme kertoo enemmän tästä. Kiinteistöt kuluttavat energiaa Suomessa vuosittain noin 85 TWh, mikä on lähes 30 prosenttia energian loppukulutuksesta maassamme. Kiinteistöjen energiataloudella on suuri merkitys myös maamme hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä: Suomen hiilidioksidipäästöistä asuin-, liike- ja julkisten rakennusten lämmityksen ja sähkönkäytön osuus on noin 40 prosenttia. Lehdessämme esiintyvä Konalan ala-aste Helsingistä on onnistunut leikkaamaan kiinteistön sähkönkulutusta ja lämmityskustannuksia energiatehokkaiden taajuusmuuttajien ja korkean hyötysuhteen moottoreiden avulla. Tulokset puhuvat puolestaan. Energiatehokkaat teknologiat ja ratkaisut kiinnostavat asiakkaitamme yhä enemmän. Paitsi säästöä energiakustannuksissa ja lyhyttä takaisinmaksuaikaa, energiatehokkuus merkitsee investointia ympäristön ja ilmaston eduksi. Energiatehokkaalla teknologialla voidaan hillitä ilmastonmuutosta jo nyt, toteaa myös Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola lehtemme puheenvuorossa ja peräänkuuluttaa samalla voimakkaampia panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Vauhtia tarvitaan hänen mielestään moninkertaisesti. Energistä ja tehokasta kesää! Kesäkuussa 2008 Mikko Niinivaara Toimitusjohtaja, ABB Oy jarmo teinilä ABB Asiakas

4 4 voimantuotanto Tehoa vesivoimaan uudella teknologialla Paneliankosken Voiman Matti Huttusen (oik.) ja ABB:n Eero Kosken mielestä kestomagneettiteknologia soveltuu hyvin pienvesivoiman tuotantoon. Paneliankosken Voima on viime joulukuusta lähtien tuottanut vesivoimaa ABB:n toimittamalla kestomagneettiteknologialla. Muun muassa paperikoneissa käytössä oleva teknologia tehostaa nyt ensimmäistä kertaa myös vesivoiman tuotantoa. Ratkaisu paransi hyötysuhdetta ja käytettävyyttä. Vaikka vesimäärät vaihtelevat, pystymme nyt toimimaan eri olosuhteissa optimaalisesti ja saamaan energian talteen parhaalla mahdollisella tavalla, Paneliankosken Voiman kehityspäällikkö Matti Huttunen sanoo. Satakunnassa sijaitsevan Paneliankosken vesivoimalaitoksen perinteinen käyttö korvattiin suoraan turpiinin akselille kytketyllä kestomagneettigeneraattorilla. Hidas, suoravetoinen kestomagneettigeneraattori yksinkertaistaa vesivoimalan mekaanisia ratkaisuja. Automaation valvominen vaatii nyt vähemmän työtä. Yksinkertaisemman rakenteen ansiosta huoltotyöt vähenivät huomattavasti. Käyttö- ja huoltokustannukset putosivat noin kolmannekseen. Tehokkaammasta ja tarkemmasta vesipinnan säädöstä huolehtii uusi automaatiojärjestelmä. Se pitää vesipinnan kahden senttimetrin vaihteluvälin sisällä asetetusta arvosta. Kun vaihteluväli on nyt pienempi, pystymme pitämään veden pinnan lähempänä ylärajaa ja saamme enemmän tehoa irti samasta vesimäärästä, Huttunen kertoo. jussi partanen Paneliankosken voimala rakennettiin vuonna Vuonna 1961 voimala peruskorjattiin ja siihen asennettiin uudet koneet. ABB Asiakas

5 5 Paneliankosken voimalaitos Sijainti: Eurajoki Putouskorkeus 6,1 m Rakennusvirtaama 8 m³/s Teho 0,32 MW Vuosienergia 1,60 GWh/a Käyttöönottovuosi 1921/1961 Taajuusmuuttajan uudet roolit jussi partanen Uusi automaatiojärjestelmä valvoo toimintaa ja säätää entistä tarkemmin muun muassa vesipinnan korkeutta. Kestomagneettigeneraattorin tuottama energia ohjataan sähköverkkoon taajuusmuuttajan kautta. Se yksinkertaistaa sähköjärjestelmää ja mahdollistaa turpiinin nopeuden säädön. Vesivoimaratkaisuissa taajuusmuuttaja korvaa perinteisen tahdistuksen sekä hoitaa generaattorisuojauksen ja loistehon kompensoinnin. Sovellus perustuu ABB:n suomalaiseen osaamiseen ja tuotantoon. Kestomagneettiteknologiaa käytetään prosessiteollisuuden moottorikäytöissä, Azipod-potkurijärjestelmissä sekä tuuliturpiinigeneraattoreissa. Lajissaan ensimmäinen kestomagneettiteknologiaan perustuva vesivoimalaitokselle toimitettu ratkaisu sisälsi voimalaitoksen sähkö- ja automaatiojärjestelmät, generaattorin sekä taajuusmuuttajan. ABB:n System 800xA -automaatiojärjestelmän ja ACS800- taajuusmuuttajan integrointi kokonaisuudeksi mahdollistaa pehmeän käynnistys- ja pysäytysautomatiikan. Tukea ja tietoa myös jatkossa Vanhan turpiinin purkutyöt alkoivat heinäkuussa Uuden turpiinin koekäyttöön päästiin marraskuussa ja tuotantokäyttöön se otettiin joulukuun 2007 alussa. Kokonaisuutena projekti sujui hyvin ja olemme olleet tyytyväisiä. Aikataulut pitivät ja hanke valmistui silloin kuin pitikin, Huttunen toteaa. Yhteistyö ABB:n kanssa on jatkunut käyttöönoton jälkeen. Olemme säätäneet automaatiojärjestelmää yhdessä ja hakeneet parhaita asetuksia. Saamme myös jatkossa ABB:ltä tukea ohjelmointiin ja seurantatietoa, jotta voimalaitos toimii parhaalla mahdollisella tavalla. Turvallinen ratkaisu Kestomagneettiteknologia on vaihteeton, ympäristöystävällinen ja turvallinen ratkaisu. Aikaisemmin vaihdelaatikossa oli öljyä, joka kulki putkistoissa riskialttiissa paikoissa ja olisi voinut pahimmassa tapauksessa päätyä jokeen, Huttunen sanoo. Huttusen mukaan kestomagneettiteknologia soveltuu hyvin pienvesivoiman tuotantoon. Ratkaisu auttaa hyödyntämään uusiutuvaa energiaa entistä tehokkaammin. Uusi teknologia on edistysaskel sekä pienvesivoimaloiden että uusiutuvan energian tuotannon kannalta, ja sen merkitys tulee varmasti kasvamaan tulevaisuudessa. Jukka Muukkonen Kestomagneettiteknologialle uusia käyttökohteita Kestomagneettimoottoreita on jo pitempään käytetty esimerkiksi hisseissä, paperikoneissa ja laivojen potkurijärjestelmissä. Vaihteeton taajuusmuuttajalla verkkoon liitetty ratkaisu on yleistynyt myös muuttuvanopeuksisissa tuuligeneraattoreissa, ja viime vuosina se on otettu käyttöön pienvesivoimaankin. Suomen ABB on 1990-luvulta lähtien kehittänyt uutta kestomagneettiteknologiaa hitaasti pyöriviin moottoreihin ja generaattoreihin. Ratkaisun kaikki keskeiset osat kestomagneettimoottori, taajuusmuuttaja ja säätöautomatiikka perustuvat suomalaiseen tuotekehitykseen. Nykyiset kestomagneetit säilyttävät hyvin ominaisuutensa, mikä mahdollistaa niille yhä uusia käyttökohteita. Uusi kestomagneetti- ja taajuusmuuttajateknologia on kokonaiskustannuksiltaan entistä edullisempaa ja sen ansiosta voidaan toteuttaa myös aiemmin kannattamattomiksi arvioituja vesivoimakohteita. Putouskorkeudet ovat Suomessa melko matalat, jolloin myös turpiinin pyörimisnopeus on usein alhainen. Koska generaattorin fyysinen koko määräytyy pääsääntöisesti vaaditun tehon ja pyörimisnopeuden mukaan, on turpiinin ja generaattorin väliin pienvesivoimalaitoksen koneistoissa perinteisesti asennettu erillinen vaihdelaatikko kierrosluvun nostamiseksi. Näin on voitu käyttää ulkomitoiltaan pienempää ja samalla edullisempaa nopeamman kierrosluvun komponenttigeneraattoria. Kestomagneettiteknologiaan perustuvalla vaihteettomalla moottorilla ja taajuusmuuttajalla kaiken voi tehdä huomattavasti yksinkertaisemmin, mikä tuo uusia mahdollisuuksia kustannussäästöihin. Kun sähköenergia siirretään verkkoon taajuusmuuttajan kautta, turpiinin pyörimisnopeus ei ole enää niin tärkeää. Siirto onnistuu vaikka generaattorijännitteen taajuus on normaalin verkkotaajuuden sijasta hertsiä. Käynnistys ja pysäytys saadaan aikaan hyvin rauhallisesti, ja jarrutustehokin voidaan muuttaa sähköenergiaksi. Taajuusmuuttajan ansiosta myös loistehoa voidaan tuottaa lähes koneiston nimellistehon verran jopa ilman, että kone pyörii. Vaihteettomuudesta on paljon etua. Hyötysuhde on vähintään yhtä hyvä kuin perinteisessä ratkaisussa ja se myös pysyy hyvällä tasolla entistä pitempään. Ratkaisussa on vähemmän kuluvia ja huoltoa vaativia osia, ja kun perinteisen vaihdelaatikon sisältämä öljy jää pois, ympäristöystävällisyys paranee. Teknisenä ratkaisuna kestomagneettimoottori vaatii entistä vähemmän tilaa. Lisäksi se mahdollistaa vesivoimalaitoksen sähköjärjestelmien aiempaa yksinkertaisemman rakenteen. Taajusmuuttajan ansiosta ei tarvita erillisiä tahdistusjärjestelmiä tai generaattorin suojareleitä, koska toiminnot sisältyvät jo vakiona taajuusmuuttajan ominaisuuksiin. Kestomagneettigeneraattori ei myöskään tarvitse erillistä magnetointia. Lisätietoja: Mikael Strömbäck, p ABB Asiakas

6 6 voimantuotanto tuulesta Enemmän irti Kemin Ajoksen voimalat edustavat uusinta suomalaista tuulivoimateknologiaa. Hannu Vallas/Lentokuva Vallas Lokakuussa 2007 pystytettiin yhtä ensimmäisistä Ajoksen tuulivoimapuiston voimaloista. Toisen vaiheen tuulivoimaloiden pystys alkaa elokuussa. Vaikka tuulivoiman merelle rakentaminen on Suomessa uutta, maan suurin tuulipuisto Kemin Ajoksessa on noussut nopeasti. Pohjolan Voiman tytäryhtiön PVO-Innopower Oy:n tilaamat viisi voimalaa saatiin luovutuskuntoon tänä keväänä, vain puolitoista vuotta rakentamispäätöksestä. Toisen vaiheen voimaloiden pystytys alkaa elokuussa. Viisi uutta voimalaa kytketään verkkoon jo loppuvuodesta. Koko 30 megawatin tuulipuisto on käytössä kevättalvella 2009 ja se tuottaa noin megawattituntia tuulienergiaa vuodessa. Ajoksen viidestä ensimmäisestä voimalasta kolme pystytettiin mereen rakennetuille keinosaarille 3 8 metriä syvään veteen ja kaksi rakennettiin rannalle. Toisen vaiheen kaikki viisi voimalaa pystytetään mereen keinosaarille. Tehokkaat kolmen megawatin tuuliturpiinit edustavat uusinta suomalaista tuulivoimateknologiaa. Niiden ytimessä pyörivät ABB:n toimittamat kestomagneettigeneraattorit. Parempi hyötysuhde pienelläkin tuulella Winwindin voimalakonsepti yhdistää perinteisen vaihdelaatikkoon perustuvan mallin ja vaihteettoman suoravetoisen mallin parhaat puolet, sanoo PVO-Innopowerin toimitusjohtaja Lauri Luopajärvi. Jokaisessa kolmen megawatin voimalan 120 tonnia painavassa konehuoneessa on ABB:n kestomagneettigeneraattori, taajuusmuuttajat ja muuntaja. Kestomagneettigeneraattori mahdollistaa entistä paremman hyötysuhteen pienelläkin tuulella, koska energiahäviöitä aiheuttavaa erillistä magnetointia ei tarvita. Tuuliturpiini tuottaa sähköä, kun tuulen voimakkuus on vähintään neljä metriä sekunnissa ja pysähtyy, jos tuulen nopeus ylittää 20 metriä sekunnissa. Paras teho saadaan 12,5 m/s tuulessa. Hiljainen kaksiportainen planeettavaihde on Moventas Oy:n valmistama. Laitoksen napakorkeus on 88 metriä ja roottorin halkaisija 100 metriä. Sen siivet yltävät 140 metrin korkeuteen asti. Sähköasema ja muuntaja maksimitehoille Sähkön siirtoon valtakunnan verkkoon PVO-Innopower rakennutti 11 kilometriä 110 kilovoltin sähkö- ABB:n toimitukset Ajoksen tuulivoimapuistoon Kestomagneettigenerattorit Taajuusmuuttajat 110 / 20 kv:n sähköasema avaimet käteen -toimituksena, johon sisältyi 110 / 20 KV 31,5 MWA päämuuntaja ABB Asiakas

7 7 Havainnekuva PVO-Innopower/Lentokuva Vallas Ajoksen ensimmäiset viisi voimalaa saatiin luovutuskuntoon tänä keväänä, koko tuulipuisto otetaan käyttöön kevättalvella linjaa, jonka sähköasema ja muuntaja ovat ABB:n Suomessa kehittämää teknologiaa. Sähköasema on tärkeä solmupiste sähkönjakelun kannalta. Sekin sisältää uutta tekniikkaa: maksimiteholle mitoitettu erottava katkaisija on perinteisiä erottimia varmempi. Ajoksen tuulipuistossa ovat PVO-Innopowerin osakkaista Pohjolan Voiman lisäksi mukana Savon Voima Myynti Oy, Kemin Energia Oy, Rantakairan Sähkö Oy ja Haukiputaan Sähköosuuskunta. Puiston kokonaiskustannukset ovat noin 50 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt sille investointitukea. Tiinu Wuolio Mahdollisuudet myötätuulessa EU ja Suomi sen mukana ovat sitoutuneet vähentämään kasvihuonepäästöjä ja kasvattamaan tuntuvasti uusiutuvan energian osuutta vuoteen 2020 mennessä. Suomen tavoitteena oleva kymmenen prosenttiyksikön lisäys uusiutuvaan energiaan vuoteen 2020 mennessä edellyttää koko arsenaalin käyttöönottoa, PVO-Innopowerin Lauri Luopajärvi huomauttaa. Vaikka tuulivoima on yhä suhteellisen kallista, kiinnostus investointeihin on selvästi lisääntynyt. Tuulivoimaloiden kokoluokka on kasvussa ja globaali rakentamistahti kiihtymässä. Suomessa tuulivoimaa on tähän mennessä rakennettu noin 120 megawattia. Sen osuus koko energiantuotannosta on viime vuosina ollut vain 0,2 prosenttia. Se on kaukana virallisesta tavoitteesta, Luopajärvi sanoo. Kun tuulipuiston koko jatkossa alkaa olla sadan megawatin kahta puolta, tilanne muuttuu, Luopajärvi laskee. Uusi teknologia lisää kannattavuutta Teknologian kehittyessä tuulivoiman hyötysuhde paranee samaan aikaan kun energian hinnannousu tasoittaa eroa tuulivoiman ja muiden energiantuotantomuotojen kesken. Valtion keskimäärin 30 prosentin investointituki on tähän asti ratkaissut kotimaiset investoinnit tuulivoimaan. Jonkinlaista tukea tarvitaan jatkossakin, mutta kokeneena teollisuusmiehenä Lauri Luopajärvi muistuttaa, ettei mikään liiketoiminta voi pitkään perustua Haluamme päästä teollisen van rakentamiseen, Lauri Luopajärvi sanoo. julkisen tuen varaan. Siksi Ajoksessakin käytetyn uuden tuulivoimakonseptin ja komponenttien edelleen kehittäminen on tärkeää. Hän näkee paljon potentiaalia esimerkiksi sähkövoimatek- kai tirkkonen niikan, merelle soveltuvan perustus- ja pystytystekniikan sekä huoltopalvelujen kehittämisessä. Suuret tuulivoimalaitokset tuottavat haasteita niin kantaverkkoyhtiölle kuin voimatekniikan kehittäjille. Ohjaustekniikoita on vielä mittakaa- kehitettävä sietämään tuulienergian tehojen suuria vaihteluita, hän mainitsee. Tuulivoima on vielä nuorta Suomessa, mutta toiminta konsep - tien on kehityttävä ja koko ketjun toimittava. Huoltoon ja kunnossapitoon on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Katseet kauemmaksi merelle PVO-Innopower katselee jo kauemmaksi merelle, jonne voisi ilman ympäristörasitteita rakentaa kotimaisin voimin entistä suurempia ja kannattavampia tuulipuistoja. Volyymien kasvu tuo uusia mahdollisuuksia entistä tehokkaammalle tuotannolle. Haluamme päästä teollisen mittakaavan rakentamiseen. Kun tuulipuiston kokoluokka on megawattia, alkaa esimerkiksi verkkoon liittäminen tasasähköön perustuvalla HVDC-tekniikalla kiinnostaa. On mielenkiintoista nähdä, miten sen ratkaisut ja kustannukset kehittyvät, Luopajärvi sanoo. Tiinu Wuolio ABB Asiakas

8 8 Metsäteollisuus Kattava tehdastietojärjestelm ABB toimitti Stora Ensolle tehdastietojärjestelmän, joka kattaa yhtiön Kaukopään, Tainionkosken ja Karhulan tehtaiden 11 tuotantolinjaa. Järjestelmä on maailman suurimpia. Vuoden alussa valmistuneen investoinnin tärkeimpiä kriteerejä olivat laadunhallinta sekä kartongin ja paperin valmistusolosuhteiden ja niissä käytettyjen raaka-aineiden jäljitettävyys ja hallinta. Uusi järjestelmä korvasi aiemmat eri aikakausilta ja useilta toimittajilta hankitut järjestelmät. Yhtenäisen tietojärjestelmäalustan tavoitteena oli riskien pienentäminen ja toiminnan varmistaminen ainakin seuraavaksi 15 vuodeksi. Myös laadunhallinta, kartongin ja paperin valmistusolosuhteiden ja niissä käytettyjen raaka-aineiden hallinta ja jäljitettävyys olivat tärkeitä kriteereitä investoinnissa, projektista vastannut Jari Suikkanen Stora Ensolta kertoo. Jari Suikkanen, Stora Enso. Utte Ekholm Tehdastietojärjestelmä kattaa kolme paperikonetta, neljä kartonkikonetta ja neljä muovipäällystyskonetta viimeistelylinjoineen sekä arkittamon. Lisäksi mukana oli useita tehdaskohtaisia sovelluksia sekä prosessitiedon hallinta. ABB vastaa myös toimittamansa järjestelmäkokonaisuuden versionhallinnasta ja järjestelmätuesta. Kahden ja puolen vuoden mittainen tietotekniikkaprojekti alkoi jo monta vuotta aiemmin. Syksyllä 2003 käynnistettiin Stora Enson tehtailla sisäinen selvitys, jonka tavoitteena oli uudistaa tehtaiden tietojärjestelmät vastaamaan tämän päivän tarpeita. Vertailujen tuloksena ABB valittiin järjestelmätoimittajaksi, ja projekti käynnistyi alkuvuodesta Tarkkaa tietoa Vaikka kaikki tehdastietojärjestelmät voidaan toimittaa erillisinä, parhaimman hyödyn tehdas saa hankkiessaan laajan, kaikki perusmoduulit sisältävän järjestelmän. Sen ansiosta jokainen käyttäjä saa itselleen tärkeää informaatiota tuotantoprosessista. Kun kustannukset voidaan osoittaa oikeisiin paikkoihin, tavoitellut säästöt ovat helpommin saavutettavissa tietojen läpinäkyvyyden vuoksi. Yhtenä merkittävänä osana uusittavaa järjestelmäkokonaisuutta oli paperi- ja kartonkikoneiden tuotannonsuunnittelu ja trimmitys. Tässä tavoiteltiin merkittävää uudistusta, sillä nykyinen vaihe kerrallaan tapahtuva trimmitys haluttiin tulevaisuudessa suorittaa mahdollisimman paljon yhtenä kokonaisuutena. Uudistus tuo merkittäviä säästöjä tuotantoprosessissa ja hylyn määrässä. Jäljitettävyys on yksi järjestelmän uusista piirteistä. Esimerkiksi muovipäällystyskoneella tilausta voidaan jäljittää tilausnumeron perusteella tuotantoprosessin alkuun asti, millä on suuri merkitys erityisesti elintarvikekartongissa. Selkeää raportointia Käyttäjäkohtaiset raportit, lisääntynyt läpinäkyvyys, avoin integroitavuus kolmannen osapuolen automaatiojärjestelmiin sekä SAP-sertifioidut liitännät helpottavat raporttien analysointia. Yksi raportti tällä uudella järjestelmällä vastaa montaa vanhan järjestelmän raporttia, Jari Suikkanen arvioi. Tehdastietojärjestelmä otettiin käyttöön vaiheittain syksyllä Se integroitiin myös Stora Enson liiketoimintajärjestelmiin kokonaisuudeksi, jolla voi olla lähes 600 samanaikaista käyttäjää. Järjestelmäkoulutukseen osallistui 1500 henkilöä. Projekti päättyi vuoden 2008 alussa. Yli neljän vuoden yhteiselon jälkeen Stora Enson ja ABB:n henkilöt ovat oppineet tuntemaan toisensa, mikä edesauttoi projektin sujumista. Sekä Stora Enson että ABB:n tiimit olivat hyvin valmistautunei- Utte Ekholm Tehdastietojärjestelmällä on lähes 600 samanaikaista käyttäjää. ta tehtäviinsä. Molempien tiimien projektipäälliköillä oli kyky ja halu ohjata suuret linjat oikeaan suuntaan. Oli visio, johon panostettiin voimakkaasti molemmilla puolilla: kustannustehokkuus ja hyötysuhteen parantaminen. Yhteistyö jatkuu. Yhtiöt ovat solmineet ylläpitosopimuksen, jonka myötä ABB vastaa järjestelmien päivitettävyydestä myös tulevina vuosina. Marja-Liisa Parkkinen ABB Asiakas

9 9 ä käynnistyi Etätukea kartonkikoneen ohjaukseen M-realin Simpeleen tehtaalla Utte Ekholm marja-liisa parkkinen Kun M-realin Simpeleen tehtaalla uusittiin kartonkikone vuonna 2006, ABB toimitti siihen linjakäytön sekä sähköistyksen. Linjakäyttöjärjestelmään rakennettiin samalla yhteys etätukipalvelua varten. Kahdessa vuodessa etätuki on ottanut paikkansa. Emme enää luopuisi etätukipalvelusta. Vikatilanteisiin ja poikkeamiin saadaan nyt nopeasti asiantuntijatukea. Etätuen avulla on otettu myös käyttöön pieniä muutoksia, kertoo kartonkikoneen automaatiosta vastaava Timo Kero M-realilta. Lappeenrannasta saadaan huoltomies tarvittaessa paikalle, mutta jotkut asiat vaativat yhteydenottoa Helsinkiin. Simpeleen tehdas sijaitsee lähes 300 kilometrin päässä Helsingistä, missä on ABB:n paperikonekäyttöjen kehittämisestä ja toimittamisesta globaalisti vastaava osaamiskeskus. Kartonkikoneelle toimitettu linjakäyttöjärjestelmä on suorakäyttöjärjestelmä, jonka erikoispiirteitä ovat mm. vaihteettomuus, kestomagneettimoottorit ja AC800-taajuusmuuttajat. Järjestelmä sisälsi 30 Timo Kero, M-real. suorakäyttopistettä kokonaislukumäärän ollessa 97. Takometrejä koko koneella on ainoastaan kolme kappaletta rullaimella. Entisiä DC-käyttöjä huollettiin kolmen viikon välein. Nyt ovat poissa DC-moottoreiden, vaihdelaatikoiden sekä takometrien huollot ja korjaukset. Vikaantuvien kohteiden määrä pienentyi olennaisesti uuden teknologian myötä kertoi Kero. Simpeleen kartonkikoneen pituusleikkuriin toimitettiin myös tiedonkeruu-ohjelmisto Data Logger. Sen avulla yhdistetään etätukipalvelu ja linjakäytön historiatiedon analysointi. Toimitettu tehdastieto järjestelmä Tuotannonsuunnittelujärjestelmällä optimoidaan koneen tuotantokapasiteetin käyttö ja minimoidaan hylyn määrä. Tuotannonseurantajärjestelmällä seurataan tuotantoprosessia sellupaalista tai jumborullasta lopputuotteen kuljetukseen asti. Laadunhallintajärjestelmällä hallitaan paperin tai kartongin laatua vaadittujen laatukriteerien varmistamiseksi kustannustehokkaasti. Prosessitietokanta on ABB:n ratkaisu prosessitiedon analysointiin. Sillä saavutetaan mahdollisimman suuri tietojen läpinäkyvyys. Decision Support Systemin avulla analysoidaan ja raportoidaan mm.tehtaan tuotanto-, lähetys- ja laatutietoja. Etäpalvelu käytössä jo 35 paperikoneella ABB:n ratkaisu etätukipalveluun perustuu Internet-yhteyteen ja standardilaitteisiin. Internet-yhteyden lisäksi asiakas tarvitsee erillisen ohjelmiston linjakäyttöjärjestelmän huolto-pc:hen. VPN (Virtual Private Network) varmistaa turvallisen tiedonsiirron. Tyypillisimmät käyttökohteet etäpalvelulle ovat asiakkaan tukeminen ongelmatilanteissa, ohjelmistomuutoksien ja lisäysten tekeminen, tarvittaessa myös sähkökäytön virittäminen. ABB:n tukihenkilöinä palvelussa toimivat ohjelmistosuunnittelijat, käyttöönottajat sekä tuotekehityksen asiantuntijat. Sama asiantuntija vastaa sekä linjakäytön sovellusohjelmaa että komponentteja koskeviin kysymyksiin. Marja-Liisa Parkkinen ABB Asiakas

10 10 huolto ja kunnossapito Harjavallan Suurteollisuuspuisto: Tuotantotehokkuuden kehittämissuunnitelmat tehdään yhdessä Noin 30 kilometrin päässä Porista sijaitseva Harjavallan Suurteollisuuspuisto on Suomen suurin kuparin ja nikkelin tuottaja. ABB solmi vuoden alussa uuden kolmivuotisen sopimuksen kokonaiskunnossapidosta kuparituottaja Boliden Harjavalta Oy:n, nikkeliä tuottavan Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n ja Pori Energia Oy:n kanssa. Yritykset toimivat Harjavallan Suurteollisuuspuistossa, joka on Suomen suurin kuparin ja nikkelin tuottaja. ABB on vastannut yritysten kokonaiskunnossapidosta vuodesta 1999 lähtien. Suurteollisuuspuiston alueella työskentelee kunnossapidon tehtävissä lähes 200 ABB:n työntekijää. Yhteistyö kattaa suunnittelun, kunlentokuva vallas Kokonaiskunnossapidossa avainasemassa ovat tuotantotehokkuuden parantaminen, parhaiden käytäntöjen hyödyntäminen ja tiivis yhteistyö. nossapidon ja varaosavaraston hallinnan, Norilsk Nickel Harjavallan kunnossapitopäällikkö Mikko Marjakoski sanoo. Marjakosken mukaan kunnossapidon jatkuvan kehittämisen lisäksi yhteistyö korostuu jokapäiväisessä työssä. Käyttäjien huomiot ovat tärkeitä, jotta viat havaitaan ja korjaukset voidaan suunnitella riittävän ajoissa. ABB:llä on kokonaisvastuu kunnossapitotoiminnoista ja niiden kehittämisestä. Tietyt erikoisalueet ABB:n on ollut järkevää verkottaa eteenpäin, Boliden Harjavallan tuotantojohtaja Jyrki Makkonen kertoo. Käyttövarmuus korostuu Vaikka kustannustehokkuus on edelleen tärkeä tekijä, nykyisin kokonaiskunnossapidossa tähdätään ennen kaikkea käyttövarmuuden jatkuvaan kehittämiseen ja suunnitelmallisuuteen. Tuotanto-odotukset ovat kovat ja jokainen tonni on saatava talteen. Yksi sopimuksen päämittareista on koko tuotantolinjamme käyttövarmuus. ABB:llä on tärkeä osuus sen kehittämisessä, Marjakoski toteaa. Käyttövarmuuden kehittäminen on kunnossapitoyhteistyössä ykkössijalla myös Bolidenin Jyrki Makkosen mielestä. Siinä korostuvat pitkäjänteinen kehitystyö, elinkaariajattelu sekä tulevaisuuteen suuntautuvat investoinnit. Kunnossapitokumppanilla tärkeä rooli investoinneissa Makkonen huomauttaa, että kunnossapitokumppani kannattaa ottaa investointien suunnitteluun mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kunnossapitokumppanin rooli on erittäin tärkeä, sillä elinkaariajattelun kautta se pystyy tarjoamaan ehdotuk- ABB Asiakas

11 Yksi päämittareista on koko tuotantolinjamme käyttövarmuus. ABB:llä on tärkeä osuus sen kehittämisessä. 11 Mikko Marjakoski, Norilsk Nickel Harjavalta Oy sia investoinneista jo ennen kuin laitteet piiputtavat. Sähköautomaation sekä järjestelmien eri osien kommunikoinnin ja yhteistoiminnan rooli kunnossapidossa on kasvanut. Ylimääräisiin seisokkeihin ei tuotannossa ole varaa. Kunnossapidon on oltava suunnitelmallista ja pystyttävä reagoimaan nopeasti yllättäviin ja muuttuviin tilanteisiin. Avainasiat sovitaan yhdessä Yhdessä hyväksyttävään vuosisuunnitelmaan kirjataan muun muassa vuosihuollot ja -korjaukset, peruskunnossapidon toimenpiteet sekä budjetit, Boliden Harjavallan tuotantojohtaja Jyrki Makkonen (kuva alla) sanoo. Kunnossapidon toimintasuunnitelmat tehdään yhdessä ABB:n ja asiakasyritysten kesken. Sopimuksentekovaiheessa teimme yhdessä kolmivuotisen kunnossapidon kehittämissuunnitelman. Siinä määriteltiin muun muassa kehittämisen avainasiat, aikataulut ja vastuut, Mikko Marjakoski kertoo. Sopimuksen mittaristoa ja kehitysaikataulua sekä niiden toteutumista tarkastellaan yhdessä kerran vuodessa. Mittareita seurataan neljännesvuosittain, jotta ohjausvaikutus olisi mahdollisimman hyvä. Jyrki Makkosen mukaan jatkuva vuoropuhelu varmistaa, että kaikki osapuolet tietävät missä mennään ja onko muutoksiin tarvetta. Tuotantotehokkuudesta tietoa reaaliajassa Tärkeä osa toimintasuunnitelmia ovat yhdessä tehtävät tuotantotehokkuuden kehittämissuunnitelmat. Jyrki Makkonen kertoo, että muutoksia tarkastellaan jatkuvasti yhdessä. Haemme tuotantotehokkuuden ja sen mittaamisen kehittämisalueita tiiviissä yhteistyössä. Saamme tuotantotehokkuutta koskevaa tietoa reaaliajassa, jolloin poikkeamia pystytään analysoimaan välittömästi. Myös ABB:n Harjavallan aluepäällikkö Mika Paananen korostaa yhdessä tehtävien suunnitelmien ja molemminpuolisen sitoutumisen merkitystä yhteistyössä. Strateginen kumppanuus mahdollistaa asiakkaan keskittymisen omaan ydinliiketoimintaansa. Käyttövarmuuden ja tuotantotehokkuuden kehittäminen puolestaan on ABB:n ydinosaamista. Jukka Muukkonen Jukka Muukkonen ABB:n Harjavallan aluepäällikkö Mika Paananen (edessä) korostaa yhdessä tehtävien suunnitelmien ja molemminpuolisen sitoutumisen merkitystä. Taustalla ABB:n asentaja Jani Tuominen. Norilsk Nickel Harjavallan kunnossapitopäällikön Mikko Marjakosken mukaan yksi strategisen kumppanuuden tärkeimmistä hyödyistä on, että koko sopimuskauden ajalle pystytään tekemään selkeä kehittämissuunnitelma. Huhtamäki valmistaa muun muassa kansikalvoja elintarvikepakkauksiin. ABB:lle Huhtamäen Hämeenlinnan tehdaskunnossapito Huhtamäki Oyj:n Hämeenlinnan tehtaiden kunnossapitovastuu siirtyi ABB:lle toukokuun alussa. Huhtamäen ja ABB:n helmikuussa solmiman sopimuksen tavoitteena on kehittää tehtaiden kunnossapidon toimintatapoja ja tuotantotehokkuutta kustannustehokkaasti. ABB:n palvelukseen siirtyi 60 henkilöä. Sopimuksen myötä voimme keskittyä ydinliiketoimintaamme, kuluttajapakkausten valmistukseen ja tuotantotehokkuuden parantamiseen, toteaa Hämeenlinnan tehtaiden tuotantojohtaja Marita Jaatinen. Uskomme, että molempien osapuolien osaamisella varmistamme kunnossapidon kehittämispotentiaalin täysimittaisen hyödyntämisen. ABB:llä on vankka kokemus kunnossapitoyhteistyöstä ja tuotantotehokkuuden kehittämisestä niin Suomessa kuin kansainvälisesti, toteaa Service-liiketoimintayksikön johtaja Ilkka Tykkyläinen. Kunnossapidossa ihmisten osaamisella on ratkaiseva osuus. Kunnossapidon palveluyrityksenä pystymme tarjoamaan henkilöstölle erinomaiset mahdollisuudet ammattitaidon kehittämiseen ABB Asiakas

12 12 Huolto ja kunnossapito Varmaa virtaa TietoEnatorille on erittäin tärkeää, että sen tiloissa olevien laitteiden sähkönsyöttö toimii sataprosenttisesti. jarmo teinilä kaikissa tilanteissa Sekä sähkönsyöttö että jäähdytys ovat molemmat kannaltamme kriittisiä osa-alueita. Kumpaankaan ei saa tulla katkoksia, Olavi Heinonen ja Mika Saukkola TietoEnator Processing & Network -liiketoiminta-alueen Kapasiteettipalvelut-yksiköstä sanovat. Vaikka kyseessä olisi sähkökatkos valtakunnan verkossa tai muu poikkeustilanne, järjestelmiemme tulee toimia. Vaikka kaikki muu ympärillä pysähtyisi, meillä toiminta jatkuu omien lähes viiden megawatin dieselgeneraattorien voimin, Saukkola jatkaa. Asiakkaiden liiketoiminta ja iso osa yhteiskunnan toiminnoista ovat riippuvaisia palvelinten toimintavarmuudesta. Luotettavuus ratkaisee Palvelinten varmennetusta sähkönsyötöstä vastaa ABB Service. TietoEnator Processing & Network uusi huhtikuussa yhteistyösopimuksen ABB:n kanssa seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla sopimusta laajennettiin entisestään. Näin meidän ei tarvitse varata itse resursseja ylläpitoon. ABB:ltä löytyy siihen sekä resursseja että syvällistä erikoisosaamista, Heinonen toteaa. Sataprosenttinen varmuus on meille tärkeää. Siksi halusimme luotettavan, kansainvälisen yhteistyökumppanin, jolla on itsellään korkeatasoista asiantuntemusta. Yhteistyö on sujunut odotusten mukaan ja ABB on toiminut erittäin joustavasti. Ylläpitosopimukseen sisältyvät muun muassa laitteiden sähkönsaannin varmistavien UPS-, varavoima- ja jäähdytyslaitteiden ympärivuorokautisen valvonnan ja hallinnan lisäksi päivystys, LVI-järjestelmien kunnossapito sekä palo- ja kiinteis- ABB Asiakas

13 13 Palvelinten sähkön saanti varmistetaan UPSlaitteilla. Niiden akkuvarmennuksen lisäksi käytössä ovat dieselgeneraattorit, jotka käynnistyvät muutaman sekunnin sähkökatkon jälkeen, TietoEnatorin Mika Saukkola (vas.) ja Olavi Heinonen kertovat. töautomaatiojärjestelmien huollot. Sopimuksen laajenemisen myötä saamme jatkossa ABB:ltä myös raportointitietoa UPS-kuormista sekä lämpökuormista, Jukka Juurinen TietoEnatorin Toimittajahallinto-yksiköstä kuvaa. Tukea lisäkapasiteetin suunnitteluun Myös ennakkohuolto- ja investointisuunnitelmat tehdään yhdessä. Jatkuvuuden merkitys korostuu yhteistyössä. Pidämme seurantapalavereita kerran kuukaudessa ja suunnittelemme seuraavien vuosien kapasiteettitarvetta yhdessä, Saukkola kertoo. Kapasiteetin tarve on kasvanut noin kymmenen prosentin vuositahtia. ABB:n näkemys ja konsultoiva tuki kapasiteetin lisäämisessä, investoinneissa sekä toiminnan pitkäjänteisessä kehittämisessä on ollut meille arvokasta. Saukkolan mukaan tietotekniikan energiatehokkuus ja ympäristönäkökulmat ovat korostuneet viime vuosina yhä enemmän. Ympäristöasioiden huomioimiseen kohdistuu paineita myös asiakkaiden taholta. Olemme saaneet ABB:ltä asiantuntemusta ja hyviä vinkkejä energiatehokkuudesta. ABB:llä on vahva kokonaisnäkemys ja tietoa alan viimeisimmästä teknologiasta. Se auttaa myös meitä pysymään ajan tasalla. Jukka Muukkonen Tanssii robotin kanssa Kansainvälisesti ainutlaatuinen nykytanssiesitys sai ensi-iltansa toukokuussa koreografi-tanssija Thomas Freundlichin esittäessä Actuator-tanssiteoksensa suurelle yleisölle. Teoksessaan hän tutkii ihmi sen ja koneen kohtaamista. Tanssiesityksessä Freundlich käytti ABB:n IRB teollisuusrobottia, joka on noin ihmisen kokoinen ja painaa 250 kiloa. Kyseisen mallin normaaleja käyttökohteita ovat erilaiset työstö-, hitsaus-, kokoamis-, pakkaus-, materiaalinkäsittely- ja konepalvelusovellukset muun muassa metalli-, muovi- ja elintarvike teollisuudessa. Thomas Freundlich vastasi myös robotin ohjelmoinnista, jonka hän toteutti ABB RobotStudio-ohjelmistolla. Se mahdollistaa teollisuusrobotin täydellisen offlineohjelmoinnin sekä liikkeiden ja työympäristön 3D-mallinnuksen tavallisella PCtyöasemalla. Sovelluksen käyttämät robottiohjelmat sekä konfigurointitiedostot ovat täysin yhteneväiset oikean robotin kanssa, minkä ansiosta prosesseja voidaan simuloida erittäin todenmukaisesti tuotantoa kes- Taitajia tukemassa Sähköalan perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden osaaminen huipentuu vuosittain järjestettäviin Taitaja-kisoihin. ABB on tukenut Taitaja-kisoja jo vuosia sekä taloudellisesti että lahjoittamalla kilpailukäyttöön laitteita ja komponentteja. Tänä vuonna Automaatioasennus-sarjan kahdeksalla loppukilpailijalla oli käytössään muun muassa ABB:n taajuusmuuttajia, keskuskalusteita, turvakytkimiä, operointipaneeleita, logiikkaa, paine- ja virtausmittareita sekä suojavarusteita ja työasuja. Onnittelemme tämän vuoden voittajaa Sami Puhakkaa Pohjois-Karjalan ammattioppilaitoksesta. Peter Forsgård Thomas Freundlich ohjelmoi tanssipartnerinsa itse ABB RobotStudio -ohjelmistolla. keyttämättä. Tämä on oleellisesti helpottanut myös koreografian tekemistä. Teollisuusrobotilla on erittäin kiinnostava liikekvaliteetti. Yllättävää on, että kone pystyy liikkumaan paitsi kulmikkaasti ja terävästi, myös aavemaisen pehmeästi tai eläintä muistuttavalla tavalla, Freundlich kertoo. Lisätietoja teollisuusroboteista: Jari Hyytiäinen, p rauni riippi Automaatioasennus-sarjan loppukilpailijoilla oli käytössään ABB:n laitteita, komponentteja, suoja varusteita ja työasuja ABB Asiakas

14 14 sähkönjakelu Huipputeknologiaa Aasian tiikerin Aasian tiikereihin lukeutuva Vietnam tunnetaan paitsi huimasta talouskasvusta myös siitä, että investoinneissa panostetaan aina uusimpaan teknologiaan. Tämä pätee myös neljän kaupungin projektiin, jossa ABB:n teknologialla parannetaan noin kolmen miljoonan Keski-Vietnamin asukkaan sähkön laatua. Vietnamin kansantalous on kasvanut noin seitsemän prosentin vuosivauhtia jo 1990-luvun puolivälistä lähtien ja kuluvan vuoden kasvun uskotaan yltävän 8,5 prosenttiin. Bruttokansantuotteen voimakas kasvu on kiihdyttänyt sähkönkulutusta: yksin Keski-Vietnamissa sähkönkulutuksen arvioidaan kasvavan noin 17 prosentin vuosivauhtia. Teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen ja kasvun tukeminen edellyttävät paitsi riittävää sähkönsaantia myös laadukasta sähkönjakelua. Tämän vuoksi Keski-Vietnamin voimantuotannosta ja sähkönjakeluverkoista vastaava Power Company No. 3 (PC 3) investoi voimakkaasti kasvun tukemiseksi. Rita Lukkarinen Vietnamin Power Company No.3:n edustajat vierailivat maaliskuun alussa tehdastesteissä Sähkönsiirto- ja jakelujärjestelmät -yksikössä. Kuvassa vasemmalta Juha Alanen, Lam Tang Hoa, Tero Talonen, Nguyen Minh Tien, Le Luong Dung, Nguyen Van Trong ja Kieu Thanh Liem. Esittelijänä Vesa Järvelä. Investoinneilla kehitystä Power Company No. 3 on investoinut viimeisten viiden vuoden aikana lähes 240 miljoonaa euroa voimantuotantoon, sähkönjakeluverkkoihin sekä teleyhteyksien kehittämiseen llman investointeja ei ole kehitystä, kertoo Phan Thi Diêu Liên, joka vastaa PC 3:n ulkoasiansuhteista. Yksi viimeaikaisista investoinneista on neljän kaupungin projekti, jossa ABB on toimittanut avaimet käteen -periaatteella MicroSCADA-pohjaiset kaukokäyttöjärjestelmät Da Nangin, Huen, Qui Nhon ja Buon Ma Thoutin kaupunkeihin. Suomen kehitysyhteistyövaroin tuettu projekti merkitsee laadukkaampaa sähköä noin kolmelle miljoonalle keski-vietnamilaiselle. Avaimet käteen ABB on toimittanut teknologiaa Vietnamiin heti maan avautumisesta lähtien. Lokakuussa 2006 allekirjoitettu neljän kaupungin -sopimus sisältää neljä täysin kahdennettua valvomoa varavoimajärjestelmineen, räätälöidyn viestiliikenneverkon, 30 kappaletta 110 kv:n ala-asemaa ja 120 erotinala-asemaa. ABB Asiakas

15 15 kasvun tueksi Toimitus on avaimet käteen -periaatteella ja sisältää ohjelmistojen lisäksi koulutusta ja palveluja. Käytännössä asiakas on tehnyt sovelluksen itse, ABB kouluttanut ja valvonut. Näin varmistutaan siitä, että asiakas todella sisäistää uuden järjestelmän. Periaatteenamme on aina turvata uusimpaan teknologiaan. Koska maamme on voimakkaan kehityksen vaiheessa on kansainvälinen yhteistyö ja rahoitustuki meille erittäin tärkeää, Liên sanoo. Yhteistyöstä ABB:n kanssa Liênillä on kokemusta jo aiemminkin. Maidemme välisestä suuresta aikaerosta huolimatta yhteistyö on aina sujunut hienosti. Neljän kaupungin -projekti saadaan päätökseen syksyllä Sopimuksen kokonaisarvo on noin 8,1 miljoonaa euroa. Jaana Nikkari Yksin Keski-Vietnamissa sähkönkulutuksen arvioidaan kasvavan 17 prosentin vuosivauhtia. Rita Lukkarinen Periaatteenamme on aina turvata uusimpaan teknologiaan, sanoo johtaja Phan Thi Diêu Liên. Pham Thi Lan Anh Sähkömies tarttui verkkoon Työ keskijänniteverkon parissa on kangastellut Henry Låglandille innostavana haasteena monivaiheisen työuran eri vaiheissa. Vaasan yliopiston tutkijana hänellä on nyt mahdollisuus perehtyä yhä tiiviimmin verkon rakenteisiin, teknologiaan ja kehitysvisioihin. Keskeisenä tavoitteena on sähkönjakelun luotettavuuden parantaminen. Suomen sähkönjakeluverkko kuuluu Henry Låglandin mukaan maailman parhaimmistoon. Tulevaisuudessa kuitenkin sähkönjakelun luotettavuudelle asetettavat vaatimukset lisääntyvät tuntuvasti. Informaatio- ja digitaaliteknologian vallankumouksen myötä yhteiskunta on tullut riippuvaiseksi sähköstä. Myös suhtautuminen on muuttunut. Katkoksia ei sallita lainkaan, Lågland toteaa muistellen kolmen vuosikymmenen takaisia uransa alkuaikoja, jolloin parinkaan päivän sähkökatkos ei vielä suistanut elämää raiteiltaan. Yhteistyöllä kohti varmempaa sähkönjakelua Entä kun vaatimukset toimintaympäristön muuttuessa vielä nykyisestään kiristyvät? Mitä keinoja on käytettävissä, mitä ratkaisuja teknologia tarjoaa? Henry Lågland on ollut Vaasan yliopiston edustajana vuosi sitten valmistuneessa laajassa Verkkovisio tutkimusprojektissa, jossa teollisuuden, jakeluyhtiöiden ja yliopistojen yhteisvoimin selvitettiin jakelu- ja alueverkon pitkän aikavälin kehitystarpeita ja -näkymiä. Projektin myötä on nyt saatu hyväksyntä tietyille verkkoteknologisille ratkaisuille, joista osa voidaan ottaa käyttöön heti, osa jää toteutettavaksi tulevaisuudessa, Lågland kertoo. Tulevaisuuden verkkojen luotettavuus varmistetaan hänen mukaansa mm. käyttämällä nykyistä enemmän kaapelointia ja päällystettyä avojohtoa, tietoliikenteen keinoja, automaatiota ja kaukokäyttöä. Uusilla verkkoratkaisuilla, kuten 1000 V jakelujärjestelmällä ja mikroverkoilla, parannetaan jakelun luotettavuutta ja taloudellisuutta. Mats Sandström Henry Lågland on koko ikänsä ollut kiinnostunut sähköstä. Lähes kolmen vuosikymmenen mittainen työura ABB:llä on luonut vahvan pohjan tutkijan uralle. Uusi teknologia vastaa haasteisiin Teknologian kehitys on tuonut uusia kustannustehokkaita ratkaisuja myös Henry Låglandin omalle tutkimusalueelle, jakeluverkon suojaukseen. Suomessa haja-asutusalueilla suojausvyöhykkeet ovat tyypillisesti laajoja. Uusien, kevytrakenteisten siirtojohtojen ja sähköasemien avulla verkkovikojen vaikutusaluetta voidaan pienentää. Myös keskijänniteverkkojen pylväskatkaisijoiden käyttö on tehokas ratkaisu jakeluvarmuuden parantamiseen, samoin kuin haarajohtojen saaminen omiksi suojausalueikseen. Suojausratkaisujen kehittämisessä Lågland näkee yhtä suuren potentiaalin kuin aikanaan jakeluautomaation käyttöönotossa, jonka suhteen Suomi kuuluu maailman ykkösmaihin. Hän toivoo, että rohkeutta tärkeiden askelten ottamiseen uudella alueella löytyisi yrityksiltä nyt, kun tekniset ratkaisut on saatu toimiviksi ja kannattaviksi. Yhteistyö sähkönjakelun luotettavuuden parantamiseksi jatkuu. Pääosin TEKESin rahoittama Verkkovisio projekti on poikinut uuden vaiheen, joka keskittyy konkreettisten kehityshankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Maria Hallila ABB Asiakas

16 16 energiatehokkuus Energiatehokkaita ratkaisuja kiinteistöihin: Säästöä taajuusmuuttajilla Jos 50:een eniten energiaa käyttävään kouluun toteutettaisiin vastaavanlainen ratkaisu, säästöt energiakustannuksissa voisivat olla noin euroa vuodessa. Timo Posa Helsingin kaupungin rakennusvirasto Helsinkiläinen Konalan ala-aste vähensi uuden ilmanvaihtojärjestelmän ansiosta sähkönkulutustaan 14 prosentilla ja lämmityskustannuksiaan 16 prosentilla. Ratkaisu toteutettiin ABB:n energiatehokkaiden taajuusmuuttajien ja Eff1 -moottoreiden avulla. jarmo teinilä ABB:n teknologian voimin toimiva uusi ilmanvaihtojärjestelmä varmistaa säästöjen lisäksi hyvän sisäilman sekä estää ylimääräisen kosteuden kertymisen tiloihin. Energiankulutuksen vähentäminen pienentää ylläpitokuluja ja hiilidioksidipäästöjä. Olemme erittäin tyytyväisiä hankkeeseen. Se toteutettiin sovitussa aikataulussa ja koulutyö jatkui normaalisti koko asennustyön ajan, Timo Posa Helsingin kaupungin rakennusvirastosta sanoo. Kustannukset ja päästöt alas ABB:n taajuusmuuttajien ja moottoreiden avulla toimiva uusi ilmanvaihtojärjestelmä vähentää Konalan ala-asteen energiakustannuksia, varmistaa hyvän sisäilman laadun sekä estää ylimääräisen kosteuden kertymisen tiloihin. Aluksi arvioitiin, että vanhaan järjestelmään verrattuna vuosittaiset säästöt olisivat Konalassa euroa ja hiilidioksidipäästöjen vähennykset 26,5 tonnia. Lopulliset tulokset osoittavat, että energiaa säästyy noin euron edestä vuodessa. Posan mukaan suuremmassa mittakaavassa toteutettuna ratkaisu mahdollistaa huomattavat energiansäästöt. Helsingin kaupungilla on noin 150 koulua. Jos 50:een eniten ener giaa käyttävään kouluun toteutettaisiin vastaavanlainen ratkaisu, säästöt energiakustannuksissa voisivat olla noin euroa vuodessa. Hiilidioksidipäästöt vähenisivät noin tonnia, Posa laskee. Säästökohteet esiin mittauksilla Projektin suunnitteli ja toteutti ABB:n tekninen jakelija ja yhteistyökumppani, kiinteistöjen ilmanvaihdon energiansäästöön ja sisäilman parantamiseen erikoistunut Airwecare Oy. Tekemissään mittauksissa se huomasi, että Konalan koulun liikuntasalin tulo- ja poistoilmapuhaltimet veivät 20 prosenttia koko koulun energiankulutuksesta. Liikuntasaliin mahtuu 400 ihmistä. Ilmanvaihtojärjestelmä oli mitoitettu toimimaan sen mukaisesti, vaikka yleensä salia käytti vain noin 30 ihmistä kerrallaan. Lisäksi pukuhuoneiden ilmanvaihto oli jatkuvasti päällä tilojen ilmankosteudesta riippumatta. Mittauksissa paljastui myös, että 26 prosenttia koulun lämmitysenergiasta karkasi ulos poistoilman mukana. Tärkeimpänä syynä korkeaan kokonaisenergiankulutukseen olivat jatkuvasti täydellä teholla toimivat puhaltimet, Airwecaren toimitusjohtaja Petri Peltonen toteaa. Rakennuksilla suuri osuus energiankulutuksesta Nyt ABB:n taajuusmuuttajat säätävät ilmanvaihtokoneistoa käyttävien Eff1- moottorien tehoa tarpeen mukaan. Ilmamäärän säätö perustuu liikuntasaliin asennettuun hiilidioksidianturiin ja pukuhuoneisiin asennettuihin ABB Asiakas

17 17 Hyötysuhde % 95 Kolmen eri 4-napaisen moottorin hyötysuhde mitattuna vanhalla (EN/IEC : 1996) ja uudella (IEC :2007) hyötysuhteen mittausmenetelmällä ,5 EN/IEC : 1996 IEC : ,0 160,0 Moottoriteho kw Uusi moottoristandardi käyttöön Uuden ilmanvaihtojärjestelmän asennus ei aiheuta häiriötä rakennuksen toiminnalle. Konalassa koulutyö jatkui normaalisti uuden ilmanvaihtojärjestelmän asennuksen ajan. kosteus antureihin. Tieto välittyy tuloilmapuhallinta ohjaavalle taajuusmuuttajalle. Poistoilmapuhaltimien teho puolestaan on sopeutettu tuloilman puhaltimiin siten, että tiloihin muodostuu haluttu alipaine. Myös taajuusmuuttajien sisäänrakennetut reaaliaikakellot ohjaavat ilmanvaihtoa. Peltosen mukaan ratkaisu soveltuu koulujen, päiväkotien tai toimistotalojen ohella myös muihin kiinteistöihin, joissa ilmanvaihtokoneet toimivat vakionopeudella. ABB:n taajuusmuuttajien avulla voidaan korvata taloautomaatiota. Jokainen säästetty kilowattitunti vähentää samalla hiilidioksidipäästöjä, hän muistuttaa. Ympäristöministeriön mukaan rakennusten energiankäyttö vastaa noin puolta koko Suomen energiankulutuksesta. Suurin osa on rakennusten käytön aikaista energiankulutusta. Jukka Muukkonen ABB:n sähkömoottoreille on kuluneen talven aikana mitattu uuden standardin mukaiset hyötysuhdearvot. Uusi standardi helpottaa energiatehokkaan moottorin valintaa, koska mahdollisuus arvioida lisähäviöt todellisuutta pienemmiksi on poistunut. Viime vuoden syyskuussa voimaan astuneen uuden hyötysuhdestandardin myötä moottorinvalmistajat voivat nyt ilmoittaa aiempaa tarkempia hyötysuhdearvoja. Vanha standardi perustui osittain arvioituihin häviöihin, kun uusi standardi pohjaa puolestaan moottoreiden mitattuihin häviöihin ja antaa näin tarkemmat hyötysuhdearvot. Uuden standardin myötä lisähäviöiden arviontimahdollisuus todellisuutta pienemmiksi on poistunut, tuotekehityspäällikkö Jouni Ikäheimo ABB:ltä sanoo. Koska vanha standardi määritteli lisähäviöt pienemmiksi kuin ne todellisuudessa olivat, uuden standardin myötä moottoreille ilmoitettavat hyötysuhdearvot tulevat muuttumaan. Moottori itsessään ei muutu, pelkkä mittausmenetelmä muuttuu ja hyötysuhde tullaan mittaamaan jatkossa tarkemmin. Tulokset julkaisemme vuoden 2008 aikana, Ikäheimo selventää. Tiukentuneet kriteerit Moottorin lisähäviöt aiheutuvat muun muassa hajavuosta ja yliaalloista. Uusi standardi tiukentaa huomattavasti lisähäviöiden laskentaa. Vanhan mittausstandardin mukaan lisähäviöt voitiin arvioida 0,5 prosentiksi moottorin tehosta. Uusi mittausstandardi tarjoaa kolme erilaista vaihtoehtoa lisähäviöiden määrittämiseen. Moottorivalmistajien on ilmoitettava menetelmä, jolla hyötysuhdearvo on saatu. ABB käyttää mittaukseen perustuvaa menetelmää lisähäviöiden arvioimiseksi, Ikäheimo kertoo. Kupari- ja lisähäviöt mitataan jatkossa moottorin todellisen lämpenemän mukaan, jolloin viileämpänä käyvän moottorin häviöt ovat pienemmät. Suuria säästöjä Perinteisesti sähkömoottoreiden energiatehokkuus on ollut hyvä, esimerkiksi 90 kw moottorin hyötysuhde on yli 95 prosenttia. Sähkömoottorit kuluttavat kaksi kolmasosaa teollisuuden käyttämästä sähköstä. Tämän vuoksi pienikin muutos hyötysuhteessa saa aikaan suuria kustannussäästöjä. Korkeammalla hyötysuhteella toimiva moottori on hankintahinnaltaan kalliimpi, mutta paremman energiatehokkuuden ansiosta se säästää enemmän energiaa. Korkean hyötysuhteen moottori maksaa itsensä takaisin jopa kahdessa vuodessa, Ikäheimo sanoo. Moottorin hinta edustaa vain noin yhtä prosenttia moottorin koko elinkaarikustannuksista energiakustannusten edustaessa suurinta osaa. Lisätietoja: Jouni Ikäheimo, p ABB Asiakas

18 18 energiatehokkuus Energiatehokkuus sanelee Fläkt Woodsin komponenttihankinnoissa Korkeapainepuhaltimia lähdössä Fläkt Woodsin Espoon tehtaalta toimitettavaksi paperiteollisuudelle. Puhaltimet kuluttavat 30 prosenttia maailman sähköntuotannosta. Energiaa säästävillä laitteilla on maailmalla kysyntää, Fläkt Woods Oy:n teollisuuspuhallinyksikön johtaja Tuomo Järvinen toteaa. Tarja Qvickström Energiatehokkuus on yksi tärkeimpiä kriteereitä Fläkt Woods Oy:n puhaltimissa. Laatua ja ympäristövastuuta vaaditaan myös komponenttitoimittajilta. ABB toimittaa Fläkt Woodsille sen energiatehokkuus- ja laatuvaatimukset täyttäviä taajuusmuuttajia ja moottoreita. Koska puhaltimet kuluttavat noin 30 prosenttia maailman sähköntuotannosta, ne ovat tärkeässä roolissa teollisuuden ympäristövelvoitteiden täyttämisessä. Energiaa säästävillä laitteilla on myös kysyntää, teollisuuspuhallinyksikön johtaja Tuomo Järvinen kertoo. Hän huomauttaa, ettei vastuuta energiansäästöstä tule siirtää yksin tuotteen loppukäyttäjälle, vaan se tulee huomioida laitteen valmistuksen jokaisessa vaiheessa. Tuotteiden energiatehokkuuden perusteleminen asiakkaillemme edellyttää, että meillä on siitä näyttöä. Taajuus muuttajaohjatut puhaltimet ja kompressorit vastaavat todistetusti näihin haasteisiin, Järvinen toteaa Fläkt Woodsin aerodynaaminen osaaminen yhdistettynä ABB:n valmistamiin korkean hyötysuhteen moottoreihin ja niitä säätäviin taajuusmuuttajiin muodostavat paketin, jolla voimme perustella tuotteidemme energiansäästön näkökohdat. Elinkaarikustannukset ratkaisevat Edullisin valinta ei aina ole halvin. Pienetkin käyttökustannusten erot kertautuvat tuotteen elinkaaren aikana. ABB Asiakas

19 19 Fläkt Woods Oy:n teollisuuspuhaltimet rakennetaan energiansäästönäkökulmat huomioon ottavista komponenteista. Kartta: fingrid Energiatehokkaan tuotteen hieman korkeampi hankintahinta tulee jo lyhyelläkin aikavälillä edullisemmaksi muun muassa pienempinä sähkölaskuina, Tuomo Järvinen perustelee. Prosessiteollisuuden teollisuuspuhaltimet suunnitellaan ja toteutetaan tilauskohtaisesti asiakkaan tarpeiden mukaan. Fläkt Woods käyttää muun muassa ABB:n kehittämää DriveSizemitoitustyökalua. ABB:n valmistamat High Speed -moottorit ja ACS800-sarjan taajuusmuuttajat ovat saavuttaneet suosiota erityisesti haihdutinsovelluksissa, Aki Kulmala ABB:ltä kertoo. Moottori mahdollistaa vaihteen ja vaihtoehtoisesti hihnavälityksen pois jäämisen ja puhaltimen ajamisen suorakäyttöisenä. Tämä vähentää huoltotarvetta ja tuo tehoa puhaltimiin. Lähes päivittäistä yhteistyötä Teollisuuspuhaltimilta vaaditaan hyvää suorituskykyä, pitkää elinikää ja kokonaistaloudellisuutta. Haihdutinpuhaltimet toiminnassa Agroetanol AB:n Norrköpingin tehtaalla Ruotsissa bioetanolin valmistusprosessissa. Puhaltimien sähkökäyttöinä ovat ABB:n valmistamat 450 kw:n korkean hyötysuhteen M3BP-moottorit ja ACS800-sarjan taajuusmuuttajat. Fläkt Woods Oy Tuotteet ja ratkaisut: ilmastointija teollisuuspuhaltimet, ilmankäsittelykoneet, ilmastoinnin päätelaitteet ja kanavat, väestönsuojatuotteet. Teollisuuspuhaltimista 90 prosenttia vientiin joko suoraan tai asiakkaiden toimittamien laitoshankkeiden myötä. Liikevaihto 150 miljoonaa euroa. Tuotantolaitokset Suomessa: Espoo (teollisuuspuhaltimet), Turku, Toijala, Helsinki, Kihniö. Toiminut Suomessa vuodesta 1931, henkilöstö 600. Fläkt Woods Groupilla toimintaa 95 maassa. Pääomistaja ranskalainen pääomasijoitusyritys Sagard. ABB toimittaa Fläkt Woodsin teollisuuspuhaltimiin ASC800-sarjan taajuusmuuttajia. HXR-, AMA- ja AMI-koneita sekä M3BP ja M3BC (High speed) -moottoreita. Teollisuuspuhaltimista lähes 90 prosenttia menee vientiin, joko suoraan tai asiakkaidemme laitoshankkeiden myötä, minkä vuoksi meillä tulee olla vahva tukiverkosto maailmalla, Tuomo Järvinen sanoo. Tuotteiden elinkaaret ovat jopa vuotta, joten ennen pitkää myös huollot ja modernisoinnit tulevat kyseeseen. Oma asennus- ja huoltotoimintamme on maailmalla kattavasti organisoitu ja teemme paljon yhteistyötä ABB:n maailmalaajuisen kunnossapitoverkoston kanssa. ABB:llä on myös Fläkt Woodsille nimetyt yhdyshenkilöt. Yhteistyö on kiinteää ja lähes päivittäistä. ABB on myös meidän asiakkaamme. Se ostaa meiltä laitteistoja muun muassa Marinen Azipod-propulsiojärjestelmien ilmastointiin, Järvinen toteaa. Tarja Qvickström Konvertteriasemat Fenno-Skan -yhteyden laajennukseen ABB on saanut Suomen ja Ruotsin kantaverkoista vastaavilta Fingrid Oyj:ltä ja Svenska Kraftnätiltä 170 miljoonan USD:n tilaukset ns. Fenno-Skan 2 -sähkönsiirtoyhteyden konvertteriasemien toimittamisesta. Toimitukset perustuvat edistykselliseen suurjännitetasavirtateknologiaan (HVDC). Teknologia vahvistaa Pohjoismaiden voimansiirtoverkkoa, parantaa sähkömarkkinoiden toimintaedellytyksiä ja lisää käyttövarmuutta Konvertteriasemat toimitetaan ABB:n vuonna 1989 rakentaman 550 megawatin Fenno-Skan 1 -sähkönsiirtoyhteyden 800 megawatin laajennukseen. Fenno-Skan 2 -projektissa ABB vastaa HVDC-konvertteriasemien suunnittelusta, toimituksesta ja asennuksesta. Suomessa sähkönsiirtoyhteys liitetään kantaverkkoon Rauman sähköasemalla ja Ruotsissa Tukholman pohjoispuolelle rakennettavalla Finnbölen asemalla. Se otetaan käyttöön vuoden 2011 loppuun mennessä. Monivuotinen moottorisopimus Nesteen kanssa ABB Oy on solminut Neste Jacobs Oy:n kanssa monivuotisen sopimuksen, joka kattaa Neste Jacobs Oy:n investointihankkeet sekä emoyhtiö Neste Oil Oyj:n jalostamoiden moottoritarpeet vuosina Sopimuksessa perusmoottoriin on räätälöity lisäominaisuuksia, joissa on kiinnitetty erityistä huomiota kunnonvalvontaan, pintakäsittelyyn sekä sääsuojaukseen. Näin taataan moottoreiden luotettava ja turvallinen käyttö öljynjalostamoissa olosuhteista riippumatta. ABB on maailman johtava pienjännitteisten räjähdysvaarallisten tilojen moottorivalmistaja. Muuntajia Saksan ja Itävallan rautateille ABB toimittaa konvertteri- ja syöttömuuntajia sähköratojen tehonsyöttöön Saksan ja Itävallan rautateille. Tilaukset liittyvät laajoihin Keski-Euroopan rautateiden modernisointiprojekteihin. Muunta jien avulla tehostetaan energiansyöttöä, mikä paitsi säästää energiaa myös mahdollistaa junien nopeuden lisäämisen. Toimituksiin kuuluu kaksi 35 MVA:n konvertterimuuntajaa ja kaksi 37,5 MVA:n syöttömuuntajaa Itävallan rautateille sekä kaksitoista 15 MVA:n ratajohdon syöttömuuntajaa Saksan valtionrautateille. Toimitukset ajoittuvat kesän 2008 ja syksyn 2009 väliin. Kauppojen arvo on yhteensä noin 10 miljoonaa euroa ABB Asiakas

20 20 puheenvuoro Energiatehokkaalla teknologialla voidaan hillitä ilmastonmuutosta jo nyt. Olen kasvanut vaatimattomissa oloissa. Siksi minulla on aika ankara suhtautuminen turhaan kuluttamiseen, Atte Korhola sanoo. Kuva: Jarmo Teinilä. ABB Asiakas

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014. Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana

Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014. Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014 Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana Sisällys Moottoreiden hyötysuhde Oikosulkumoottori Tahtireluktanssimoottori

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö. Timo Posa

Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö. Timo Posa Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö Timo Posa Energiatehokkuus ja CO 2 -päästövähennykset Energiatehokkuuden yleinen määritelmä : Sama tai parempi palvelutaso tai tuotantomäärä vähemmällä energiankulutuksella

Lisätiedot

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen CO 2 -ominaispäästö (g/sähkö kwh) Kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Koja. SMARTAiR. Ennakoi, mitä tulevaisuus maksaa. Tulevaisuuden ilmankäsittelykone

Koja. SMARTAiR. Ennakoi, mitä tulevaisuus maksaa. Tulevaisuuden ilmankäsittelykone Koja Ennakoi, mitä tulevaisuus maksaa Tulevaisuuden ilmankäsittelykone Koja Säästää syödessäänkin Hyvän sisäilman kustannukset saadaan jo etukäteen selville. Ennakointi, käytön optimointi ja tiedot todellisista

Lisätiedot

Koja - ilman ammattilainen

Koja - ilman ammattilainen Koja - ilman ammattilainen Oasis of The Seas Luotettavat ja yksilölliset ratkaisut ilmankäsittelyyn Koja Oy tuottaa laadukkaita ja elinkaarikustannuksiltaan edullisia ilmankäsittelylaitteita ja prosessipuhaltimia

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Tuotanto-automaation automaation haasteet Answers for Industry Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Strategisen suunnittelun merkitys kasvaa Markkinoiden

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana 2/27/2014 Ind. Internet_energy 1 2/27/2014 Ind. Internet_energy 2 Energia- ym. teollisuuden tietoympäristö

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013

ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 Energia?! Kiinteistön käyttäjät sekä tekniset laitteistot käyttävät ja kuluttavat energiaa Jokin laite säätää ja ohjaa tätä kulutusta. Ohjauslaitteet keskitetty

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana 3/4/2014 Ind. Internet_energy 1 3/4/2014 Ind. Internet_energy 2 Laitteiden ja teollisuuden tietoympäristö

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Sundom Smart Grid Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Kimmo Kauhaniemi, Vaasan Yliopisto, professori Luotettavaa sähkönjakeula kustannustehokkaasti Jari

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti Tornio 24.5.2012 Tuulivoimala on vaativa hanke Esim. viljelijän on visioitava oman tilansa kehitysnäkymät ja sähkötehon tarpeet Voimalan rakentaminen, perustuksen valu ja lujuuslaskelmat ovat osaavien

Lisätiedot

Kilpailukykyä ympäristömyötäisestä tuotesuunnittelusta

Kilpailukykyä ympäristömyötäisestä tuotesuunnittelusta Timo J Miettinen Sustainability Controller ABB Oy,Drives Kilpailukykyä ympäristömyötäisestä tuotesuunnittelusta ABB Group -1- ABB lyhyesti Pääkonttori: Zürich, Sveitsi Henkilöstöä n. 120.000 noin 100 maassa

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke Oulu 7.6.2011 Tilaisuuden ohjelma 10.00 Esitykset ja haastattelut/paneeli 11.00 Lounas Jari Suominen Antti Heikkinen Antti Kettunen Veli-Matti Puutio Esko Tavia

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi Varavoiman asiantuntija Marko Nurmi kw-set Oy (www.kwset.fi) Sähköverkon varmistaminen Sähköverkon varmistaminen Varmistamistavat UPS Kuorma ei havaitse sähkökatkoa Varmistusaika riippuvainen akkujen mitoituksesta

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Loimaa, 23.3.2010 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 20 -vuotisjuhlat

Lisätiedot

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta. Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj

Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta. Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj Kunnonhallinnan strategia Muuntajan kunnossapito ja kunnonhallinta tulee

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

Korkean pohjoismaisen laadun kupariputkien ja palveluiden toimittaja

Korkean pohjoismaisen laadun kupariputkien ja palveluiden toimittaja 1 Korkean pohjoismaisen laadun kupariputkien ja palveluiden toimittaja Cupori on vuonna 2008 perustettu uusi yritys, kun yhtiö osti Outokummulta sen kupariputkiliiketoiminnan MBO-kaupalla. Oma myyntiyhtiö

Lisätiedot

Jarno Kinnunen, ABB Oy, 2014. Moottoreiden hyötysuhteet

Jarno Kinnunen, ABB Oy, 2014. Moottoreiden hyötysuhteet Jarno Kinnunen, ABB Oy, 2014 Moottoreiden hyötysuhteet HISTORIAA Eurooppalainen hyötysuhdeluokitus (EFF luokat) Voimaan vuodesta 1998 Sopimuksen osapuolet Euroopan komissio CEMEP, European Committee of

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma. Mikael Partanen VAATIMUSMÄÄRITTELYT

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma. Mikael Partanen VAATIMUSMÄÄRITTELYT POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Mikael Partanen VAATIMUSMÄÄRITTELYT Opinnäytetyö Syyskuu 2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KÄSITTEET... 3 2.1 Kiinteistöautomaatio... 3 2.2

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Korkeahyötysuhteisten sähkömoottorien hankintasuositus

Korkeahyötysuhteisten sähkömoottorien hankintasuositus Korkeahyötysuhteisten sähkömoottorien hankintasuositus Ei julkaista painotuotteena Copyright Motiva Oy, Helsinki, huhtikuu 2004 Korkeahyötysuhteisten sähkömoottorien hankintasuositus Tarkoitettu liitettäväksi

Lisätiedot

Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi

Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat Pasi Valasjärvi Sisältö Yritys ja historia Mikä mahdollistaa maatuulihankkeet? Tuotetarjonta Asioita, joilla tuulivoimainvestointi onnistuu Verkkovaatimukset

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

EcoDesign-muuntajat uudet vaatimukset

EcoDesign-muuntajat uudet vaatimukset Energia- ja liikennepäivä,4.12.2014, Olli Lehtonen EcoDesign-muuntajat uudet vaatimukset www.siemens.fi EcoDesign-direktiivi ETA-alueelle Euroopan komission EcoDesign-direktiivi 2009 Astuu voimaan muuntajille

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

ABB Oy, Harri Liukku 16.9.2013. Harri Liukku, ABB Oy 23.1.2014 Pitäjänmäen tehdashallin valaistusratkaisujen

ABB Oy, Harri Liukku 16.9.2013. Harri Liukku, ABB Oy 23.1.2014 Pitäjänmäen tehdashallin valaistusratkaisujen ABB Oy, Harri Liukku 16.9.2013 Harri Liukku, ABB Oy 23.1.2014 Pitäjänmäen tehdashallin valaistusratkaisujen uudistus Älyä ja energiatehokkuutta kiinteistöihin Energiankäyttö aiheuttaa eniten ympäristökuormitusta

Lisätiedot

Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen

Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen Agenda Sähkövarastot tänään Markkinoiden tarpeet Sähkövarasto ratkaisut Utopiaa vai realismia? Sähkövarastot tänään Utopiaa? Public 2012, Siemens

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Luonnos 13.6.2013. Asiakasrajapinnan kehittäminen Liittymisehtojen seuranta 17.6.2013

Luonnos 13.6.2013. Asiakasrajapinnan kehittäminen Liittymisehtojen seuranta 17.6.2013 Luonnos Asiakasrajapinnan kehittäminen Liittymisehtojen seuranta 17.6.2013 2 Liittymisehtojen seurannan kehittäminen Yhteiskunnan toiminnot edellyttävät hyvää sähkön toimitusvarmuutta Käytännön häiriöt

Lisätiedot

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito 1 Lassila & Tikanoja Oyj TAVOITTEENA ENERGIATEHOKKUUS ENERGIATEHOKKUUDEN AVAIN ON ASENTEISSA JA OSAAMISESSA Ennakoiva kiinteistöhuolto: Ekohuolto koulutetut

Lisätiedot

Kotimaiset, energiatehokkaat. Fair-80 ja -120 ec. ilmanvaihtokoneet

Kotimaiset, energiatehokkaat. Fair-80 ja -120 ec. ilmanvaihtokoneet Kotimaiset, energiatehokkaat Fair-80 ja -120 ec ilmanvaihtokoneet Fair-80 ja -120 ec -ilmanvaihtokoneet Miksi tinkiä terveellisistä olosuhteista omassa kodissa? Energiansäästöä raikkaasta sisäilmasta tinkimättä

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Verkostomessut, Tampere Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 28.1.2015 Yleistä sähkönjakeluverkon kehittämisestä Sähkön

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO

SMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO SMG-4500 Tuulivoima Kolmannen luennon aihepiirit Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulivoimalatyypeistä: Miksi vaaka-akselinen, miksi kolme lapaa? Aerodynamiikkaa: Tuulivoimalan roottorin lapasuunnittelun

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry TIEKE katsaus johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry 20130911 TIEKE hanke Sähkönjakeluyhtiöiden ja palveluntuottajayhtiöiden tietojärjestelmien yhteensopivuus Energiateollisuus ry hankkeen

Lisätiedot

LeaseGreen ostaa TalPron

LeaseGreen ostaa TalPron Kauppalehti Keskiviikko 06.08.2014 klo 11:17 LeaseGreen ostaa TalPron KUVA: Katja Lehto EMC Talotekniikka myy TalPron LeaseGreen Groupille. Ydinliiketoimintoihinsa keskittyvä EMC Talotekniikka myy TalPron

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008 1 Ajankohtaiskatsaus Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008 Taloudellinen näkökulma 2 Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma Visio ja strategia Fingridin arvot Sisäisten

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Erkki Haapanen, DI erkki.haapanen@tuulitaito.fi +358505170731 puh. www.tuulitaito.fi 25.2.2011 Tuulitaito Karttojen, kuvien ja tekstien tekijänoikeuksista Pohjakartta-aineisto:

Lisätiedot

Keisari Pelletti Oy. Kiinteän polttoaineen lämmitysratkaisut Lämpöpalvelut. Syyskuu 2012. laadulla on tekijänsä

Keisari Pelletti Oy. Kiinteän polttoaineen lämmitysratkaisut Lämpöpalvelut. Syyskuu 2012. laadulla on tekijänsä Kiinteän polttoaineen lämmitysratkaisut Lämpöpalvelut Syyskuu 2012 Pellettilämpö-yrittäjyys Puuperäiset polttolaitokset tarvitsevat huoltoa Asiakkaita ei kiinnosta laitosten ylläpito vaan vaivattomuus

Lisätiedot

Alfa Laval. Alfa Laval Group Energiansäästöä Modernilla Lämmönjakokeskuksella. 04.05.2009/Jarmo Rissanen

Alfa Laval. Alfa Laval Group Energiansäästöä Modernilla Lämmönjakokeskuksella. 04.05.2009/Jarmo Rissanen Alfa Laval Alfa Laval Group Energiansäästöä Modernilla Lämmönjakokeskuksella 04.05.2009/Jarmo Rissanen Alfa Laval konserni Alfa Laval on johtava maailmanlaajuinen erikoistuotteiden ja teknisten ratkaisujen

Lisätiedot

Merkittävä energiansäästö & Mukavan huoleton ja turvallinen asuminen. - Älykäs, hallittu talotekniikka -

Merkittävä energiansäästö & Mukavan huoleton ja turvallinen asuminen. - Älykäs, hallittu talotekniikka - Merkittävä energiansäästö & Mukavan huoleton ja turvallinen asuminen - Älykäs, hallittu talotekniikka - Agenda Mistä on kyse? Hyödyt Älykäs talotekniikan ohjaus käytännössä Miksi HomeSoft? Tekninen ratkaisu

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Koja EXP. Yksi tekee kahden työt. Hybridilämpöpumppujärjestelmä

Koja EXP. Yksi tekee kahden työt. Hybridilämpöpumppujärjestelmä Yksi tekee kahden työt Hybridilämpöpumppujärjestelmä Etevä ja energiatehokas 4. polven lämpöpumppu Viimeisen kymmenen vuoden aikana satoihin kohteisiin ympäri maailman on asennettu Rhoss -järjestelmä ENERGIATEHOKKUUS

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

Kokemuksia kaukolämpökatselmuksista. Tatu Pahkala 10.11.2010. Muutoksen mahdollistaja osaamisen yhdistäjä

Kokemuksia kaukolämpökatselmuksista. Tatu Pahkala 10.11.2010. Muutoksen mahdollistaja osaamisen yhdistäjä Kokemuksia kaukolämpökatselmuksista Tatu Pahkala 10.11.2010 Muutoksen mahdollistaja osaamisen yhdistäjä Empower lyhyesti Empower on monikansallinen palveluyritys, joka toimittaa rakentamis-, ylläpito-

Lisätiedot

Vacon Oyj Kestävä kasvuyhtiö

Vacon Oyj Kestävä kasvuyhtiö Vacon Oyj Kestävä kasvuyhtiö Sijoitus Invest messut 2013 Helsinki 13.-14.11.2013 Vesa Laisi, Vacon Oyj:n toimitusjohtaja Vacon 1 Huomautus Esityksen sisältö perustuu tämänhetkisiin tietoihin. Esitys sisältää

Lisätiedot

Timo Drachman. Patjanen: saumaton palvelumalli keskisuurille yrityksille

Timo Drachman. Patjanen: saumaton palvelumalli keskisuurille yrityksille Timo Drachman Patjanen: saumaton palvelumalli keskisuurille yrityksille Mitkä tehtävät työllistävät yrityksen IThenkilöstöä eniten (Market Visio) Ylläpito (työasemat, palvelimet, sovellukset) 41 Käyttäjätuki

Lisätiedot

Vacon Cleantech-tilaisuus, Helsingin Osakesäästäjät

Vacon Cleantech-tilaisuus, Helsingin Osakesäästäjät Vacon Cleantech-tilaisuus, Helsingin Osakesäästäjät Sebastian Linko, Vacon Oyj:n viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja 20. toukokuuta 2014 Vacon 1 Huomautus Esityksen sisältö perustuu tämänhetkisiin tietoihin.

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Standalone UPS system. PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille

Standalone UPS system. PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille Standalone UPS system PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille Energiatehokas UPS skaalattavalla varakäyntiajalla Kriittisten laitteiden ja järjestelmien, kuten esim. talo- ja

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä

Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä Ohje 1 (6) Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä 1 Voimalaitoksen / generaattorin erottaminen sähköverkosta Muuntaja, jonka kautta liittyy tuotantoa

Lisätiedot

www.klinkmann.fi Wonderware ratkaisut energiayhtiöille

www.klinkmann.fi Wonderware ratkaisut energiayhtiöille Wonderware ratkaisut energiayhtiöille 1 Klinkmann tekniset asiantuntijapalvelut ja koulutus Asiantuntijapalvelut Hot-line toimistoaikana (puhelin ja e-palvelu) Tekninen konsultointi ja järjestelmämääritykset

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Ekovoimalaitoksen tilannekatsaus ja tulevaisuuden näkymät 11.2.2014, KOKOEKO-seminaari Sisältö Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Miksi kiertopetitekniikka? Hankkeen tilannekatsaus

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

EXP. Hybridilämpöpumppujärjestelmä. Yksi tekee kahden työt

EXP. Hybridilämpöpumppujärjestelmä. Yksi tekee kahden työt Hybridilämpöpumppujärjestelmä Yksi tekee kahden työt Etevä ja energiatehokas 4. polven lämpöpumppu Kylmää ja lämmintä. Yhtä aikaa tai erikseen. Energian tarve jopa 34 % pienempi! Viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille

Lisätiedot

Maatilan Energiahuolto TUULIVOIMA HEINOLA OY. Martti Pöytäniemi, RUOVESI

Maatilan Energiahuolto TUULIVOIMA HEINOLA OY. Martti Pöytäniemi, RUOVESI Ita, kic SSNÄj0KI 3-6.7.2OI3.. TUULIVOIMA HEINOLA OY Martti Pöytäniemi, RUOVESI Talvella 203 käynnistynyt kw:n Bonus voimala sijaitsee Ruoveden Kytövuorella ( m). Maston mitta m ja siiven pituus 22 m.

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

TAC - Finland. Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin. We help the best buildings in the world get that way.

TAC - Finland. Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin. We help the best buildings in the world get that way. TAC - Finland Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin We help the best buildings in the world get that way. TAC:n tuotteiden ja palvelujen jakauma TAC:lla me: Kehitämme ja valmistamme

Lisätiedot