RYYDYNPOHJA KORTTELI 2578 / tontit 13 14, LINTULAMMINKATU 13 JA 15, PIENTALOTONTTIEN JAKAMINEN, KAAVA NRO Kaava-alueen sijainti ja luonne

Transkriptio

1 RYYDYNPOHJA KORTTELI 2578 / tontit 13 14, LINTULAMMINKATU 13 JA 15, PIENTALOTONTTIEN JAKAMINEN, KAAVA NRO 8514 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 16. päivänä joulukuuta 2013 päivättyä ja 3. maaliskuuta 2014 tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee noin kahdeksan kilometriä luoteeseen kaupungin keskustasta, Ryydynpohjan kaupunginosassa, osoitteessa Lintulamminkatu 13 ja 15. Alueen lähiympäristössä on pientalovaltaista rakennuskantaa 1950-luvulta 1990-luvulle. Lintulamminkadulla on bussireitti, ja pysäkit sijaitsevat aivan tonttien vieressä. Noin kilometrin päässä sijaitsee Lielahden koulukeskus, päiväkoti ja kauppakeskittymä. Suunnittelualueen tontit nro ja -14 ovat hoidettua piha-aluetta ja niillä kasvaa pensaita ja lehtipuita. Tontin pinta-ala on m² ja tontin m². Tontilla on vuonna 1967 rakennettu kerrosalaltaan 112 k-m² kokoinen rakennus, 42 k-m²:n kokoinen talousrakennus vuodelta 2006 sekä kevytrakenteinen grillikatos. Rakennukset on tarkoitus säilyttää. Tontilla on vuonna 1949 rakennettu kerrosalaltaan 157 k-m² kokoinen rakennus, 45 k-m²:n kokoinen talousrakennus vuodelta 2004 sekä kevytrakenteinen grillikatos. Rakennukset on tarkoitus säilyttää. Kaavan tavoitteet Asemakaavan muutoshakemuksen ovat jättäneet ensin tontin nro omistaja ja myöhemmin tontin nro omistajat Tavoitteena on kahden pientalotontin jakaminen yhteensä neljäksi tontiksi. Rakentamistapa sovitetaan ympäristöön. Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä kaksi mielipidettä ja kaksi kommenttia. Saaduissa mielipiteissä vastustettiin ajoyhteyden järjestämistä Ansarinkujalta ja puuston sekä muun kasvillisuuden harventamista kadun varrelta. Luonnosratkaisuja tutkittaessa nousi esiin tontin tarve jakamiseen ja liittymään myös Ansarinkujan puolelta. Tontin omistajat toimittivat kaavamuutoshakemuksen, joka yhdistettiin vireillä olevaan kaavaprojektiin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tarkistettiin ja kuulutettiin nähtäville yhdessä asemakaavaluonnoksen kanssa.

2 Asemakaavaluonnos oli nähtävillä sekä lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa Luonnoksesta saatiin kaksi mielipidettä, joista toista täydennettiin nähtävilläoloaikana. Lisäksi saatiin kolme lausuntoa. Saaduissa mielipiteissä vastustettiin ajoneuvoliittymän muodostamista Ansarinkujalta, ajoneuvoliittymän sijaintia liian lähellä tonttia ja liittymän vaarallisuutta. Ajoneuvoliittymä tulisi tehdä Lintulamminkadun puolelta. Mielipiteissä nostettiin esiin myös tontilla sijaitsevan vanhan kaivon käyttöoikeus ja korostettiin puuston merkitystä tonttirajoilla. Lausunnoista kahdessa oli huomautettavaa. Tampereen Vesi totesi, että muodostuvien kiinteistöjen tonttijohdot voidaan liittää joko Lintulamminkadun tai Kukkolankadun verkostoihin. Lintulamminkatu on vaihtoehdoista parempi. Yleisten alueiden lausunnossa huomautettiin, että vesihuolto uusille tonteille tulisi rakentaa Lintulamminkadulta, jolloin tonttiliittymät tulisi toteuttaa samalla Lintulamminkadulta. Kaavaehdotuksessa huomioitiin lausunnot vesihuollon osalta. Tonttiliittymien järjestämisestä Ansarinkujan puolelta päästiin yhteisymmärrykseen yleisten alueiden lausunnonantajan kanssa. Mielipiteitä huomioitiin siirtämällä Ansarinkujan liittymää kauemmas naapuritontin autotallista ja pakottamalla liittymä samaan tasoon Ansarinkujan kanssa. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä välisen ajan. Ehdotuksesta jätettiin kaksi muistutusta. Naapurien jättämissä muistutuksissa vastustettiin edelleen ajoyhteyttä muodostuville uusille tonteille Ansarinkujan puolelta. Asemakaavaehdotukseen ei tehty muutoksia muistutusten johdosta. Asemakaava Asemakaavan muutoksessa tontit säilyvät erillispientalojen korttelialueena (AO). Asemakaavan muutoksella jaetaan m²:n suuruinen tontti nro kahdeksi pientalotontiksi sekä m² suuruinen tontti nro kahdeksi pientalotontiksi. Tonteille osoitettu kerroslukumerkintä on II. Ajoneuvoliittymät tonteille ja -26 sijaitsevat Lintulamminkadulla, ja tonteille ja -25 kuljetaan Ansarinkujalta. Kummallekin Ansarinkujan puoleiselle tontille on osoitettu vain yksi rakennusala, jolle saa sijoittaa asuin- ja talousrakentamista yhteensä 185 k-m². Rakennusten toisen kerroksen alasta saadaan enintään 75 % käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Ulv 50 % -määräyksellä edellytetään toiseen kerrokseen vähintään puolet ensimmäisen kerroksen alasta. Rakennusten kattokaltevuuksien on oltava väliltä Julkisivun enimmäiskorkeus on 5,5 metriä. Lisäksi julkisivumateriaaleja koskee määräys ju-31, jonka mukaan rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää peittomaalattua puuta, rappausta tai pintavaikutelmaltaan sileähköä tiiltä. Lisäksi rakentamista määrittävät yleismääräys ja rakentamista ohjaava ro Näillä määräyksillä tavoitellaan rakennusten sopeutumista ympäristöönsä.

3 Tonttikoot ovat m² ja rakennustehokkuudet vaihtelevat välillä e = 0,26 0,32. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 794 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 370 k-m². Tonttijaolla muodostuu kaksi uutta erillispientalotonttia. Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Ryydynpohjan kaupunginosan korttelin nro 2578 tontteja nro 13 ja 14 Asemakaavan muutoksella ja tonttijaolla muodostuu: Tampereen kaupungin Ryydynpohjan kaupunginosan korttelin nro 2578 tontit nro 23, 24, 25 ja 26 Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, Suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, suunnittelijat Maija Villanen ja Erkka Peltonen Diaarinumero: TRE: 4474/2013 Vireilletulo: Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee noin kahdeksan kilometriä luoteeseen kaupungin keskustasta, Ryydynpohjan kaupunginosassa, osoitteessa Lintulamminkatu 13 ja Kaavan nimi ja tarkoitus Ryydynpohja 2578 / tontit 13 14, Lintulamminkatu 13 ja 15, Pientalotonttien jakaminen, kaava nro Luettelo asiakirjoista Asemakaavan muutoshakemus Asemakaavan muutoshakemus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tark Asemakaavakartta ja poistettava asemakaava tark Havainnekuva tark Asemakaavan selostus tark Asemakaavan selostuksen liitelomake Selvitys alueen tontinjakomahdollisuuksista

4 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaavamuutoksen kohteet sijaitsevat Ryydynpohjan kaupunginosassa, Lintulamminkadun varrella. Ryydynpohjan alueen rakentaminen alkoi 1920-luvulla. Alueen rakentamisen huippuvuodet sijoittuvat sekä luvulle. Viistokuva pohjoisesta: Suunnittelutonttien nykyiset asuinrakennukset sijaitsevat Lintulamminkadun varrella Luonnonympäristö Suunnittelualueen tontti on hoidettua piha-aluetta ja sillä kasvaa pääasiassa pensaita ja lehtipuita. Tontin pinta on pääosin nurmikkoa. Asfalttia ja hiekkapintaa on kadun ja rakennusten välillä. Paikkatietoaineiston mukaan tontin maaperä on hienoa hietaa (HHt). Suunnittelualueen tontti on hoidettua piha-aluetta ja sillä kasvaa pensaita ja lehtipuita. Tontin pinta on pääosin nurmikkoa. Kivetystä ja asfalttia on käytetty pihan pintamateriaalina kadun puoleisella sivulla. Paikkatietoaineiston mukaan tontin maaperä on pääosin hienoa hietaa (HHt). Tontti on Lintulamminkadun puolella paikoitellen hiekkamoreenia (Mr) tai soramoreenia (SrMr) Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen lähiympäristössä on pientalovaltaista rakennuskantaa. Lintulamminkadun varrella on sekä 1950-luvun puolitoistakerroksisia rakennuksia että luvun yksikerroksisia rakennuksia. Suunnittelualueen lounaispuolella, entisen Kukkolan kauppapuutarhan alueella, on ja 1990-luvulla rakennettuja pien- ja rivitaloja. Alueen rakennuksissa on käytetty julkisivumateriaaleina vaihtelevasti puuta, tiiltä, rappausta ja

5 levytystä. Lintulamminkatua pitkin kulkee bussi, ja lähin bussipysäkki sijaitsee aivan tontin vieressä. Noin kilometrin päässä sijaitsee Lielahden koulukeskus, päiväkoti ja kauppakeskittymä. Suunnittelualueen tontti nro on pinta-alaltaan m². Tontilla on vuonna 1967 rakennettu ullakollinen yksikerroksinen rakennus, jonka ullakolle on tehty asumista palvelevia aputiloja vuonna Rakennuksen kerrosala on 112 k-m². Tontilla sijaitsee myös 42 k-m²:n kokoinen talousrakennus vuodelta 2006 sekä kevytrakenteinen grillikatos. Rakennukset on tarkoitus säilyttää. Suunnittelualueen tontti nro on pinta-alaltaan m². Tontilla on vuonna 1949 valmistunut puolitoistakerroksinen puurakenteinen ja puuverhoiltu asuinrakennus, jonka kerrosala on 135 k-m 2. Rakennus on ollut alkujaan paritalo, mutta se on muutettu myöhemmin yhden perheen asunnoksi. 45 k-m 2 :n autotalli rakennettiin vuonna Tontin rakennukset on tarkoitus säilyttää. Muodostuvat tontit nro 23 ja 24 ovat liitettävissä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon Maanomistus Tontin nro omistavat Maria Välimäki, Kasper Välimäki ja Robert Välimäki. Tontin nro omistavat Heikki Juhani Valkeeniemi ja Seija Valkeeniemi. Kaavaprosessin aikana tontista on erotettu määräala luonnosvaiheen tontin 26 rajauksen mukaisesti. Näkymä Ansarinkujalta

6 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen (A) alueeksi Yleiskaava Tampereen kantakaupungin yleiskaava on vahvistettu Siinä kaava-alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP). Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25 % alueen kerrosalasta Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu asemakaava nro Sen mukaan tontit ovat omakotirakennusten korttelialuetta. Tonteilla on omakotirakennuksen rakennusalat, joissa rakennuksen räystäskorkeus saa olla enintään 5,2 metriä ja kattokaltevuuden on oltava 1:1,5. Rakennuksen pinta-ala saa olla enintään 10x12 metriä. Tonteilla on rakennusoikeutta 212 k-m², jolloin tonttitehokkuudet ovat tontilla e = 0,15 ja tontilla 14 e = 0,16. Korttelin naapuritonttien , -19 ja -20 alueella sekä Ansarinkujalla on voimassa asemakaava 6453 vuodelta Kaavaselostuksen mukaan korttelissa n:o 2578 olevien rajanaapureiden kanssa on keskusteltu tonttien jakamisesta samassa yhteydessä, mutta riittävää halukkuutta ei ilmennyt. Asemakaavaehdotuksessa on kuitenkin varauduttu tonttien jakamiseen myöhemmin Tonttijako Kaava-alueen tonteille on vahvistettu tonttijako (tunnus 1954) Tontti on merkitty tonttirekisteriin ja tontti Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin nro jakaminen kahdeksi pientalotontiksi, jotta käyttämättömänä oleva tontin osa saadaan hyödynnettyä. Tontilla sijaitsevat rakennukset on tarkoitus säilyttää. Tontin nro hakijan tavoitteena on jakaa tontti ja saada rakennusoikeutta uudelle tontille. Tontin rakennukset on tarkoitus säilyttää. Kaupunkiympäristön kehittäminen perii muutoksesta taksan mukaiset kulut.

7 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan tonttien omistajien aloitteesta. Tontin nro omistaja esittää kirjatussa hakemuksessa asemakaavamuutosta tontin jakamista varten. Tontin omistajat toimittivat oman hakemuksensa Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavamuutoksen hakijat + määräalan omistaja Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) Ryydynpohjan omakotiyhdistys ry Kaupungin eri toimialat: kaupunkiympäristön kehittäminen, viranomaisyksikköineen, kiinteistötoimi, museotoimi, Tampereen aluepelastuslaitos Kaupungin liikelaitokset: Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille , jolloin myös osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ensimmäinen hakija kuuli ennakkoon osaa naapureistaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin lisäksi edellä mainituille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä kaksi mielipidettä ja kaksi kommenttia saapuneessa mielipiteessä ei vastusteta tontin jakamista ja sille rakentamista, mutta sitä vastoin kulkuyhteyden rakentamista vastasaneeratulle Ansarinkujalle vastustetaan. Mielipiteessä todetaan Ansarinkujan olevan erittäin kapea katu, jonka varteen pysäköidyt autot haittaavat jo nykyisellään pihasta poistumista. Puiden kaatamisen ja pensaiden poistamisen todetaan vähentävän asumisviihtyvyyttä. Mielipiteen kirjoittaja toteaa, ettei suunnitelmissa ole otettu huomioon naapureita. Kaavanlaatijan vastaus: Ansarinkujan avulla on kaavassa 6453 (1987) jätetty mahdollisuus tonttien jakamiselle ja ajoyhteydelle kujan puolelta. Kaavan selostuksessa kirjoitetaan: Korttelissa n:o 2578 olevien rajanaapureiden kanssa on keskusteltu tonttien jakamisesta samassa yhteydessä, mutta riittävää halukkuutta ei ole ilmennyt. Asemakaavaehdotuksessa on kuitenkin varauduttu tonttien jakamiseen myöhemmin. Ansarinkuja on näin jo katualuetta muodostettaessa nähty sopivana tonttiliittymien muodostamiseen. Tonttien välinen puusto sijoittuu suurelta osin Ansarinkujan katualueelle, joka on selvästi asfaltoitua ajorataa leveämpi. Näistä puista

8 vastaa Tampereen kaupunki. Joitain puita on myös tonteilla. Kaavaluonnoksen mukaisessa ratkaisussa katualueen puusto poistuu tonttiliittymän kohdalta. Lisäksi johtoliittymiä rakennettaessa voidaan joutua kaatamaan puita. Tavoitteena on kuitenkin säilyttää suojaava kasvillisuutta. Muodostuville uusille tonteille on osoitettu istutettavat alueen osat, joiden puilla ja kasveilla on tarkoitus muodostaa suojaa tonttien välille. Muodostuvat tontit sijaitsevat selvästi lounaan puolen naapureita alempana, jolloin tason muutos estää osaltaan suoran näkymän muodostuvilta tonteilta lounaaseen saapuneessa mielipiteessä todetaan Ansarinkujan olevan erittäin kapea katu, joka vaatii jo nykyisellä liikennemäärällä erityistä tarkkaavaisuutta. Nykyisen liikenteen muodostaa mm. kahdeksan asuntoa käsittävän taloyhtiön asukkaiden pihaan ajo, Ansarinkuja 3:n omakotitaloon tapahtuva liikenne, jätekuljetukset sekä huoltoajo taloyhtiön asuntoihin A1 ja A2. Kahden auton kohtaamisen kujalla todetaan olevan lähes mahdotonta, ja koska kääntömahdollisuutta ei ole, kujalla on jatkuvasti peruutusliikennettä. Ansarinkujan huonon talvikunnossapidon todetaan aiheuttavan hankalia tilanteita kahden auton kohdatessa tai autolla pihaan ajettaessa. Lisäksi todetaan, että Ansarinkujan ja jaettavan tontin välissä kasvavat puut tuovat näkösuojaa ja että niiden kaataminen heikentäisi huomattavasti taloyhtiön asuntojen asumisviihtyvyyttä. Kulkuyhteys uudelle tontille toivotaan järjestettäväksi Lintulamminkadun kautta. Kaavanlaatijan vastaus: Ajo taloyhtiön pihan pysäköintialueelle tapahtuu Ansarinkujan alkupäästä, jolloin pääosa liikenteestä ei päädy Ansarinkujan pään kääntöpaikalle asti. Ansarinkuja on pituudeltaan varsin lyhyt, jolloin hyvä näkyvyys osaltaan vähentää ajoneuvojen yllättäviä kohtaamisia, eikä mahdollinen peruutusmatka ole kovin pitkä. Tonttiliittymä kääntöpaikan yhteydessä tuo ennemminkin lisätilaa kääntymiselle, kuin heikentää sitä. Puita koskeva vastaus on edellä. Pirkanmaan maakuntamuseo kommentoi, ettei kaava-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä ole tiedossa sellaisia erityisiä rakennettuun kulttuuriympäristöön tai arkeologiseen perintöön liittyviä arvoja, jotka tulisi erityisesti huomioida kaavoituksessa. Asuinrakennuksen säilyminen on toivottavaa. Muinaisjäännösten osalta ei ole huomautettavaa. Tampereen Vesi kommentoi, että tonttijohtojen yhteys vesihuollon verkostoon on huomioitava. Luonnosratkaisuja tutkittaessa nousi esiin tontin mahdollisuus tontinjakoon myös Ansarinkujan puolelta. Vain tontin osalla tehty tonttijako olisi saattanut estää tontin 13 mahdollisuudet tonttijakoon. Koska tontilla 13 oli myös halukkuutta tonttijakoon yhdessä viereisen tontin kanssa, toimittivat omistajat kaavamuutoshakemuksen, joka yhdistettiin vireillä olevaan kaavaprojektiin. Tontin 13 omistajat täydensivät naapurien kuulemista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitettiin ja kuulutettiin nähtäville yhdessä asemakaavaluonnoksen kanssa.

9 Luonnos Asemakaavaluonnos oli nähtävillä sekä lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa Luonnoksesta saatiin kaksi mielipidettä, joista toista täydennettiin nähtävilläoloaikana. Lisäksi saatiin kolme lausuntoa. Ansarinkujan 3:n jättämässä mielipiteessä ei vastusteta tontin 14 jakamista. Mielipiteessä vastustetaan muodostuvien tonttien tonttiliittymien tekemistä Ansarinkujan puolelta, sillä katu on kapea ja juuri saneerattu. Liittymät tulisi toteuttaa Lintulamminkadulta. Mielipiteen täydennetyssä osassa nostetaan esiin kauppakirja, jossa mainitaan käyttöoikeus Lintulamminkatu 15:n tontilla sijaitsevaan kaivoon. Tontin omistajat vastustavat tonttijakoa, kunnes kaivon käyttöoikeuden jatkuminen on selvitetty. Lisäksi luonnoksen mukaisesti toteutettu luiska on liian lähellä Ansarinkuja 3:n autotallia. Mielipiteessä korostetaan tonttirajalla olevien puiden merkitystä näköesteenä ja viihtyisyyttä tuovana elementtinä. Liittymän muodostaminen Ansarinkujalta rikkoo alueen rauhaa ja on riski lasten turvallisuudelle, kun liikenne lisääntyy kapealla kujalla. Haasteena on esimerkiksi roska-auton liikkuminen. Kaavanlaatijan vastaus: Vanhan kaivon rasitteita selvitettiin kaupunkimittauksen arkistoista. Kaivon käyttöoikeuksia on virallisina rasitteina tontilla , tilalla Penttilä 1:93 sekä ns. haamutilalla 606 1:142 Koivumäki. Tontille ei ole muodostettu aikanaan virallista rasitetta, joka pysyisi laillisena myös kiinteistöä myytäessä. Kaivon käyttöoikeus on näin jo päättynyt. Kaivon poistamiseksi ja asemakaavamuutoksen etenemiseksi tonteilla on tekeillä rasitetoimitus, jolla viimeisetkin kaivon rasitteet puretaan. Kaavaehdotuksessa muodostuvien tonttien ajoneuvoliittymän merkintää on korjattu niin, että luiskausta ei muodostu ja liittymä pysyy Ansarinkujan tasolla. Tonttien sisäänajo ja autopysäköinti järjestetään tukimuurilla muodostettavalla korkeammalla pihatasolla. Ratkaisu on luonnosvaihetta turvallisempi ja laajentaa rakentuessaan Ansarinkujan pään kääntymisaluetta kadun tasolla. Kaavaehdotuksen mukaan autotalli on mahdollista sijoittaa lähimmillään viiden metrin etäisyydelle muodostuvan tontin rajasta, jolloin autotallin eteen jää tarpeeksi tilaa ajoneuvolle ja pysäköinti ei haittaa Ansarinkujan liikennettä. Tontille pystytään kääntymään ajoradalta, eikä liittymä haittaa naapuria kohtuuttomasti. Tontinrajalla oleva puusto tai vesakko poistuu kaavan vaikutuksesta ainoastaan muodostuvan ajoneuvoliittymän kohdalla. Muuhun katualueen kasvustoon asemakaavalla ei ole vaikutusta. Muodostuvien tonttien Ansarinkujan ja tontin suuntaan on osoitettu istutettavat alueen osat. Toisessa mielipiteessä tulkitaan, että vuoden 1987 asemakaavassa, jossa Ansarinkuja on muodostettu, ei ole osattu arvioida liikenteen ja autojen määrän kasvua. Mielipiteessä ehdotetaan tonttiliittymien tekoa Lintulamminkadulta ns. kirvesvarsina, kuten viereiselle naapuritontille on tehty. Kaavanlaatijan vastaus: Muodostuvien tonttien ajoneuvoliittymien sijainti Ansarinkujalla lisää kadun liikennettä, mutta lisäys ei ole merkittävä. Niin sanottu kirveenvarsiratkaisu

10 ei ole ollut kaavahakijoiden tavoitteena. Ratkaisu ei myöskään ole kaupunkikuvallinen tavoite. Ympäristönsuojelun lausunnossa ei ollut huomauttamista kaavaluonnokseen. Tampereen Veden lausunnossa todetaan, että muodostuvien kiinteistöjen tonttijohdot voidaan liittää joko Lintulamminkadun tai Kukkolankadun verkostoihin. Viettoviemäröinnillä on paremmat edellytykset Lintulamminkadulle. Mikäli viemäri ja vesijohto rakennetaan Ansarinkujan ajoradan ja tonttirajan väliselle alueelle, joudutaan kadun sivuluiskan rakenteiden ja reunakiven uusimiseen sekä puuston poistamiseen. Yleisten alueiden lausunnossa kerrotaan, että jätevesiviemärin ja vesijohdon rakentaminen Kukkolankadulta, Ansarinkujan kautta tarkoittaisi koko Ansarinkujan uudelleen rakentamista ja tulisi hyvin kalliiksi. Tampereen Veden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella ei ole muuta mahdollisuutta, kuin rakentaa vesihuolto Lintulamminkadun puolelta. Lisäksi luonnoksen mukainen liittyminen Ansarinkujaan luiskalla, ei ole mahdollista, sillä se rajoittaa Ansarinkujan poikkileikkausmuutosta tulevaisuudessa ja haittaisi kohtuuttomasti kiinteistöä Tonttiliittymät tulee tehdä tonttijohtojen rakentamisen yhteydessä Lintulamminkadulta. Kaavanlaatijan vastaus: Lausuntojen seurauksena on järjestetty neuvottelu yleisten alueiden lausunnonantajan kanssa. Hänen mukaansa kaavaehdotuksen mukainen ratkaisu on mahdollinen, sillä ratkaisu ei rajoita Ansarinkujan poikkileikkausmuutosta tulevaisuudessa. Ajoneuvoliittymän ratkaisussa jää tarpeeksi etäisyyttä tonttiin ja sen rakennukseen. Lausuntojen mukaisesti ehdotukseen on korjattu johtorasite Lintulamminkadulta vesihuoltoa varten. Ehdotus Asemakaavaehdotus oli nähtävillä välisen ajan. Ehdotuksesta jätettiin kaksi muistutusta. Naapurien jättämissä muistutuksissa vastustettiin edelleen ajoyhteyttä muodostuville uusille tonteille Ansarinkujan puolelta. Toisessa muistutuksessa lisäksi tiedusteltiin, kuinka rakennusaikainen työmaaliikenne hoidetaan. Kaavanlaatijan vastaus: Kulkuyhteys tonteille on muodostettu siihen soveltuvalta kaupungin katualueelta. Tonttiliittymän sijaintia oli siirretty asemakaavaehdotukseen saatujen mielipiteiden pohjalta yhtä metriä kauemmas Ansarinkujan päässä olevasta pientalotontista. Rakennusaikainen liikenne Ansarinkujalla riippuu uudisrakennuksen rakennustavasta ja -tekniikasta. Mahdolliset haitat Ansarinkujan liikenteen sujumiselle ovat lyhytaikaisia ja työmaan suunnittelua koskevia, eivät asemakaavallisia kysymyksiä.

11 Muilta osin muistutukset toistivat aiempien mielipiteiden näkemyksiä, joihin on jo vastattu. Asemakaavaehdotukseen ei tehty muutoksia muistutusten johdosta. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin nro jakaminen kahdeksi pientalotontiksi, jotta käyttämättömänä oleva tontin osa saadaan hyödynnettyä. Tontilla sijaitsevat rakennukset on tarkoitus säilyttää. Tontin nro hakijan tavoitteena on jakaa tontti ja saada rakennusoikeutta uudelle tontille. Tontin rakennukset on tarkoitus säilyttää. Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus muutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Uudis- ja täydennysrakentaminen pyritään sovittamaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Asemakaavan muutos on Tampereen kantakaupungin yleiskaavan kaupunkirakenteen täydentämistavoitteiden mukainen. 3.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Tontit nro ja -14 jaetaan kahtia luode-kaakkoissuunnassa. Jaolla muodostuu yhteensä neljä tonttia, jotka rajautuvat kahden eri kadun varrelle. Tontit ovat kooltaan pienehköjä, joten ratkaisussa pyritään välttämään sellaista tontin pinta-alan hukkakäyttöä, joissa ajoreittien pinta-ala muodostaisi huomattavan osan tontin käytössä olevasta kokonaispintaalasta. Ajoyhteyksien järjestäminen tonteille eri kaduilta on tonttien ja yhtenäisten piha-alueiden muodostamisen kannalta järkevää. Kaavaehdotuksessa huomioidaan muodostettavan tontin vaikutukset Ansarinkujaan ja sen varrella kasvavaan puustoon ja muuhun kasvillisuuteen 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Asemakaavamuutoksella jaetaan kaksi tonttia ja osoitetaan rakennusoikeutta muodostuville uusille tonteille. Tontit osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi merkinnällä AO. 4.2 Aluevaraukset Korttelialueet Asemakaavan muutoksella jaetaan m²:n suuruinen tontti nro kahdeksi pientalotontiksi sekä m² suuruinen tontti nro kahdeksi pientalotontiksi. Voimassaolevan asemakaavan mukaan molemmilla tonteilla on rakennusoikeutta k-m². Tontti nro jaetaan tonteiksi nro ja Tontti nro jaetaan ton-

12 teiksi nro ja Uusille tonteille ja -25 osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 185 k-m². Tonttien suurin sallittu kerroslukumerkintä on II. Rakennuksen toisen kerroksen alasta saadaan enintään 75 % käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Ulv 50 % -määräyksellä sijoitetaan toiseen kerrokseen vähintään puolet ensimmäisen kerroksen alasta. Rakennusten kattokaltevuuksien on oltava väliltä Julkisivun enimmäiskorkeus on 5,5 metriä. Lisäksi julkisivumateriaaleja koskee määräys ju-31, jonka mukaan rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää peittomaalattua puuta, rappausta tai pintavaikutelmaltaan sileähköä tiiltä. Lintulamminkadun varren tonteilla nro ja -26 sijaitseville asuinrakennuksille on osoitettu asuinrakennusten rakennusalat vanhan kaavan mukaisesti, mutta niille on lisätty harjan suuntaa osoittava merkintä. Lisäksi tonteille on osoitettu ohjeelliset rakennusalat olevien talousrakennusten kohdalle. Ajoneuvoliittymät tonteille ja -26 sijaitsevat Lintulamminkadulla, ja tonteille ja -25 kuljetaan Ansarinkujalta. Ansarinkujan puoleisille tonteille on osoitettu vain yksi rakennusala, jolle saa sijoittaa asuinrakentamista 150 k-m² ja talousrakentamista 35 k-m². Ansarinkujan ajoneuvoliittymät tontille ja -25 on osoitettu tonteilla sijaitseville ap eli auton säilytyspaikan rakennusaloille ja pysäköimispaikoille. Ap-alueet muodostavat yhdessä havainnekuvan mukaisen pihatason, jota määritellään tarkemmin yleismääräyksellä. Yleismääräys on kirjattu seuraavasti: Määräys koskee tontteja ja -25. Autonsäilytyspaikan rakennusala ja pysäköimispaikka ap tulee toteuttaa yhtenäisenä pihatasona, jonka likimääräinen korkeusasema vastaa Ansarinkujan tasoa Pihatason alapuolelle saa sijoittaa varastotilaa muun kerrosalan lisäksi. Pysäköimispaikan rakennusalalle ei saa rakentaa autotallia, vaan talli tulee sijoittaa varsinaiselle rakennusalalle. Rakentamisen tapaa Ansarinkujan puoleisilla tonteilla (ro ) ohjataan selostuksessa kohdasta 5.1. Lisäksi tonteille on osoitettu alin viettoviemäröinnintaso merkintä. Tontin pinta-alaksi muodostuu 598 m². Tontille osoitetaan rakennusoikeutta 185 k-m², jolloin tonttitehokkuudeksi tulee e = 0,31. Tontin pinta-alaksi muodostuu 824 m². Tontille osoitetaan rakennusoikeutta olevan tilanteen mukaisesti 212 k-m², jolloin tonttitehokkuudeksi tulee e = 0,26. Tontin pinta-alaksi muodostuu 577 m². Tontille osoitetaan rakennusoikeutta 185 k-m², jolloin tonttitehokkuudeksi tulee e = 0,32. Tontin pinta-alaksi muodostuu 725 m². Tontille osoitetaan rakennusoikeutta olevan tilanteen mukaisesti 212 k-m², jolloin tonttitehokkuudeksi tulee e = 0,29. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 794 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 370 k-m². Tonttijaolla muodostuu kaksi uutta pientalotonttia.

13 4.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Asemakaavalla asuinaluetta täydennetään kahdella uudella pientalon ja talousrakennuksen rakennusalalla sekä ajoneuvoliittymän pihatason toteuttamisen mahdollistavalla rakennusalalla. Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajien laatimaa aloitetta sekä kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä se vaikuta merkittävässä määrin alueen yleisilmeeseen. Koska kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, ei sillä ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Alue täydentyy ja uusi rakentaminen liittyy olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. Muutoksella ei ole merkittäviä alueen liikennettä lisääviä vaikutuksia. Ansarinkujan tasossa jatkuva, muodostuvien tonttien ja -25 ajoneuvoliittymä laajentaa rakentuessaan päättyvän kadun kääntymiselle varattua aluetta katualueen reunaan asti. Katualueen päällystämätön reuna-alue on tällä hetkellä vesakkoista rinnettä. Pysäköinti järjestetään muodostuville tonteille ap-alueilla sekä rakennusalan mahdollistamissa autotalleissa Vaikutukset luonnonympäristöön Rakentaminen kohdistuu jo asuinkäytössä oleville tonteille, joten sillä ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Lintulamminkadun katunäkymä ei muutu kaavamuutoksen yhteydessä. Kadunvarren talot ja niiden harjasuunta säilyvät ennallaan. Rakentaminen sijoittuu Ansarinkujan puolelle, jonka luonne muuttuu rakennetummaksi. Ansarinkujalta tulee ajoyhteys muodostettaville tonteille. Uudet rakennukset sijoittuvat 5 metrin etäisyydelle katualueesta. Kaavamääräyksillä uudisrakentaminen sopeutuu ympäröivään kaupunkikuvaan. Asemakaavan muutoksen liitteenä esitetään selvitys lähiympäristön mahdollisista tonttijaoista, jota yhdyskuntalautakunta on edellyttänyt alle m² tonttien jakamisen perusteluksi. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tonteilla.

14 Havainnepiirros. Rakentamistapaohje Tonttiliittymät, ajoneuvojen pysäköinti ja pihataso Tonttien ja -25 ajoneuvoyhteydet Ansarinkujalta on toteutettava ap-merkinnän ja yleismääräyksen mukaisesti. Merkintöjen alueelle tulee muodostaa nykyisen pihan tasoa korkeammalla, Ansarinkujan tasolla oleva pihataso havainnekuvan mukaisesti. Taso toteutetaan tukimuurirakentein. Liityttäessä Ansarinkujaan kadun reunakivi on madallettava. Pihataso tulee rajata turvallisuusmääräysten mukaisin, ei umpinaisin aidoin. Pihatason alle voidaan muodostaa varastotiloja esimerkiksi polttopuiden ja puutarhatyökalujen säilyttämistä varten. Ajoneuvopysäköinnin turvallinen sijainti on ap-alueilla. Mahdollinen autotalli tulee toteuttaa ap-alueen yhteyteen varsinaiselle rakennusalalle. Pihatasolta tulee olla esteetön yhteys päärakennukseen esimerkiksi kuistin välityksellä. Lisäksi pihatasolta tulee toteuttaa porrasyhteys alas varsinaiselle pihalle. Porrasyhteys tulisi pyrkiä kattamaan sijoittamalla se esimerkiksi autotallin katonlappeen alle. Tonttien ja -25 vesihuollon yhteydet on osoitettu kaavakartassa Lintulamminkadun suunnasta merkityllä johtorasitteella. Tonttien alin viettoviemäröintitaso on Johtojen kaivaminen vaurioittaa tonttien välistä pensasaitaa, joka tulee kunnostaa. Rakennusten sijoittelu ja massoittelu Asuinrakennukset on suositeltavaa sijoittaa pihatason yhteyteen, siten että esteetön yhteys pihatasolta rakennukseen on mahdollinen. Rakennukset tulee sijoittaa tontin rakennusalalle siten, että muodostuu ulkooleskelutiloja edullisiin ilmansuuntiin. Pihatason yhteyteen sijoitettavassa autotallissa voi olla kellari, jonka tiloja voidaan hyödyntää esimerkiksi varastotiloina. Kuistit ovat suositeltavia ja tyypillisiä alueen jälleenrakennuskauden taloissa.

15 Materiaalit ja kattomuoto Rakennusten julkisivujen materiaalimahdollisuuksia on useita kaavamääräyksen ju-31 mukaisesti. Suositeltavaa on valita yksi selkeä julkisivumateriaali ja -väri. Pihatason tukimuuri tulee rapata. Tukimuuriin liittyvän autotallin sokkeli tulisi toteuttaa pihatasoon saakka rapattuna. Autotallin varsinainen julkisivumateriaali tulee aloittaa pihatason yläpuolelta. Päärakennuksen sokkelin korkeus tulee toteuttaa korkeintaan yhden metrin korkuisena. Päärakennuksen kattokulma on määrätty kaavakartalla Päärakennus tulee toteuttaa harjakattoisena. Talousrakennuksen kattomuoto voi olla harjakatto tai lapekatto. Alueelle tyypillinen talousrakennuksen kattokulma on Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Kaavamuutoksen toteuttaminen voi alkaa asemakaavan saatua lainvoiman. 5.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä. Toteutuksen seuranta tapahtuu rakennuslupakäsittelyn yhteydessä.

16 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 837 Tampere Täyttämispvm Kaavan nimi Asemakaavan muutos nro 8514, Ryydynpohja 2578 osa Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,2724 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,2724 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 0, , ,29 0, A yhteensä 0, , ,29 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

17 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 0, , ,29 0, A yhteensä 0, , ,29 0, AO 0, , ,29 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä