Soolibooli 5/11. Tutkijat: Opettajan tutkimustaidot eivät ole työllistymisvaltti s. 6 OTTAKAA OSAA!

Transkriptio

1 Soolibooli 5/ Tutkijat: Opettajan tutkimustaidot eivät ole työllistymisvaltti s. 6 OTTAKAA OSAA!

2 Sisällys >>> 3 SOOL vaikuttaa Pääkirjoitus. 4 Mennen tullen Ajankohtaisia poimintoja. 6 Opettajan tutkimustaidot eivät ole työllistymisvaltti Kasvatus-lehdessä julkaistiin äskettäin tutkimus, jossa käsiteltiin vastavalmistuneiden opettajien työllistymistä. Valmistuneet opettajat katsovat, ettei tutkimus- tai muillakaan akateemisilla taidoilla ollut suurta merkitystä työelämään siirtymiselle, vaan siihen vaikuttivat aivan muut seikat. 11 Opettaja on... SOOLin jäsenyhdistykset keräsivät Maailman opettajien päivänä 5. lokakuutta opiskelijoiden ajatuksia opettajista ja opettajuudesta. Ope on tätä kaikkea. 12 SOOLin Talvipäivät Kajaanissa helmikuuta Legendaariset Talvipäivät SOOLin ja OAJ:n jäsenille puoleen hintaan. Opettajankoulutus Kajaanissa loppuu vuonna 2013, joten nämä ovat ehdottomasti viimeiset Talvipäivät siellä. Ottakaa osaa Uusia näkökulmia kiusaamisen ehkäisyyn Syksyn SOOL-teemaseminaari Miks kaikki kiusaa? järjestettiin lokakuussa kuvankauniissa Suomen Turussa. 16 Muutosta pelkäämättömät asiantuntijat Kassos ry on kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutuksen opiskelijajärjestö Joensuusta. Kassoslaiset voivat sijoittua valmistuttuaan esimerkiksi aikuiskouluttajiksi, kuntien opetustoimeen koulututuksen suunnittelijoiksi tai yritysten henkilöstöhallinnon tehtäviin. 19 Pimp My Pipari jo vuodesta 2010 Jyväskylän yliopiston erityisopettajaopiskelijoiden ainejärjestö Abakus innostaa jäseniään luovaan toimintaan. 20 Taas junassa SOOLin hallituksen jäsen matkalla kokouksesta kotiin. 20 SB Gallup Soolibooli kysyi pitäisikö oppituntien määrää lisätä. 21 Ole ja pysy mukana! Ainejärjestöjen tavoitteena on järjestää toimintaa jäsenistönsä toiveiden mukaisesti sekä luoda yhteisöllisyyttä ja tarjota ajatusten vaihtoa oman alan opiskelijoiden kesken. 22 Sudoku ja sarjakuvat 20 Aimo Jalla: Sijoitusneuvoja Aimo laati listan turvallisista sijoituskohteista. JULKAISIJA Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Osoite: Soolibooli, Rautatieläisenkatu 6, Helsinki Puhelin: Sähköposti: soolibooli@sool.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Risto-Matti Alanko TOIMITUS, ULKOASU, ILMOITUSMYYNTI Rami Setälä PIIRROKSET Jussi Anttonen AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Miia Ahola, Antti Hiitti, Tero Järvinen, Jouni Marjakangas, Mira Salminen PAINO Forssa Print ISSN ILMESTYMISAJAT 2012 nro 1/12 ilmestyy (aineisto ) nro 2/12 ilmestyy (aineisto 20.2.) nro 3/12 ilmestyy (aineisto 16.4.) nro 4/12 ilmestyy 7.9. (aineisto 11.6.) nro 5/12 ilmestyy (aineisto 8.10.) Soolibooli jaetaan kotiin kaikille SOOLin jäsenille. Lehdellä ei ole vakinaista toimittajakuntaa, joten jos mielessäsi on hyvä juttuidea tai olet halukas kirjoittamaan, ota yhteyttä toimitukseen. Julkaistuista artikkeleista maksetaan juttupalkkio sopimuksen mukaan. Kannen kuva: Miks kaikki kiusaa? Työpajatyöskentelyä SOOLin seminaarissa. 2

3 Pääkirjoitus SOOL vaikuttaa Kai se on pakko myöntää tässä vaiheessa, että vuosi alkaa vääjäämättä olla loppusuoralla. Syksy on ollut sen verran kiireistä aikaa, että sen ihmettelyyn ole riittävästi hetkiä jäänyt. Sääli sinänsä, mutta ainakin kalenteri on täyttynyt tänä syksynä hyvin mielenkiintoisilla tapahtumilla. SOOL on ollut koko syksyn aktiivinen toimija ja päässyt lausumaan kantojaan opettajankoulutuksen kehittämiseen useaan otteeseen. Mukavaa on ollut huomata, että kysyntää SOOLin mielipiteelle löytyy ja tämä jaksaa aina lämmittää mieltä. Viimeisin suuri koitos koski opetus- ja kulttuuriministeriöstä tullutta koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman luonnosta eli kesua. SOO- Lilta pyydettiin suunnitelman luonnokseen lausuntoa ja sen me totta kai annoimme. Kesussa linjataan seuraavien vuosien toimenpiteitä koulutuksen kehittämiseen kaikilla opetuksen tasoilla aina varhaiskasvatuksesta aikuisopetukseen ja kaikesta siltä väliltä. Helppoa lausunnon tekeminen ei ollut sen monitulkintaisuudesta johtuen, mutta sitäkin mielenkiintoisempaa. SOOL nosti kesun lausunnossaan esille kolme tärkeää teemaa joista ensimmäinen on ollut aikaisemminkin SOOLissa vahvasti esillä. Vaadimme, että emoyliopistoistaan irrallaan olevien opettajankoulutusyksiköiden toiminta tulee turvata ja niiden olemassaoloon täytyy sitoutua. Toisena teemanamme nostimme esiin varhaiskasvatuksen kokonaisuudistuksen, jota haluamme olla vauhdittamassa. Hallinnonalan vaihdos tulee tehdä viipymättä ja uusi varhaiskasvatuslaki säätää tämän hallituskauden aikana. Nämä puutteet varhaiskasvatuksen kokonaisuudessa ovat vaikuttaneet lastentarhaopettajien koulutukseen jo liian kauan. Kolmantena teemana nostimme esiin huolen valtion sitoutumisesta korkeakouluopinnoissa duaalimalliin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ammattikorkeakouluja ja yliopistoja tulee kehittää erillään. On tärkeää, että jatkossakin opettajankoulutus on pääasiallisesti yliopistopohjaista ja että tähän linjaan aidosti sitoudutaan. Kolmas teema sai itseni ainakin mietteliääksi. Ei ole koulutuksen kehittämisen kannalta perusteltua alkaa luomaan vastakkainasettelua ammattikorkeakoulun ja yliopiston välille, sillä kummallakin on tärkeä paikkansa opettajan- Soolibooli 5/11 koulutuksen kokonaisuudessa. On varmasti paikallaan, että yhteistyötä jollain tasolla toteutetaan, mutta olen kuitenkin sitä mieltä, että suomalaisen kou lujärjes telmän menestyksen taustalla on yhtenä avaintekijänä Suomalaisen laadukas yliopistollinen ja maisteritasoinen opet- koulujärjestelmän ta jan kou lu tus menestyksen taustalla on kaikilla koulutuksen tasoilla. Tämän asian haluaisin laadukas yliopistollinen näkyvän selkeämmin ja maisteritasoinen myös koulutuksen kehittämistoimia suunniteltaessa. opettajankoulutus. H H H Kalenterivuosi alkaa tosissaan kääntyä loppuaan kohti, mutta työtä laadukkaan opettajankoulutuksen eteen saadaan tehdä jatkossakin paljon. Haluan muistuttaa, että tässä työssä tärkeässä roolissa ovat paikalliset ainejärjestöt. Olkaa siis jatkossakin aktiivisia ja tehkää yhteistyötä mahdollisimman monien eri tahojen kanssa. Yhteistyössä on nimittäin voimaa. Oikein mukavaa syksyn jatkoa kaikille! Risto-Matti Alanko risto-matti.alanko@sool.fi 3

4 Mennen tullen >>> Konkretiaa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan SOOL jätti lokakuussa opetus- ja kulttuuriministeriölle lausuntonsa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille Kehittämissuunnitelman tavoitteena on muun muassa parantaa koulutuksellista tasa-arvoa ja vauhdittaa korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä. SOOL suhtautuu kehittämissuunnitelman tavoitteisiin pääosin myönteisesti. Luonnos sisältää SOOLin mielestä monia hyviä toimenpideehdotuksia, mutta monet kirjauksista ovat liian ylimalkaisia ja niihin toivotaan enemmän konkretiaa ja selkeämpää sisältöä. SOOL muistuttaa lausunnossaan, että koulutuksen järjestämiseen liittyviä uudistuksia suunniteltaessa tulee aina ottaa huomioon myös niiden vaikutukset opettajankoulutukseen. SOOL pitää tärkeänä myös sitä, ettei opetus jää yliopistoissa tutkimuksen jalkoihin ja että maisteritasoiseen opinto-ohjauksen koulutukseen kohdennetaan lisää resursseja. SOOLin tärkeimmät tavoitteet kehittämissuunnitelmaan liittyen ovat opettajankoulutusyksiköiden verkoston säilyttäminen koko maan laajuisena, varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan ja korkeakoulupolitiikassa sitoutuminen duaalimalliin. Katja Eloranta on SOOLin uusi toimistosihteeri Hallintotieteiden kandidaatti ja yomerkonomi Katja Eloranta aloitti lokakuussa SOOLin toimistosihteerinä. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa ammattiliitto Jytyssä. Toimistosihteerin tehtäviä yli kymmenen vuotta hoitanut Terttu Ådahl siirtyi samalla ansaitusti eläkkeelle. Toimistosihteerin työnkuvaan kuuluu jäsenrekisterin ylläpito, jäsenpalvelu sekä taloushallinnon tehtävät. Hän toimii myös Opettajien Työttömyyskassan asiamiehenä. Tukea ja koulutusta ainejärjestöille OAJ, SOOL ja TJS Opintokeskus järjestävät SOOLin jäsenyhdistysten eli ainejärjestöjen toimijoille järjestökurssin kokoushotelli Gustavelundissa Tuusulassa Järjestökursseja järjestään kahdesti vuodessa. Syksyn kurssi on suunnattu erityisesti uusille ainejärjestöaktiiveille ja siellä perehdytään yhdistystoiminnan perusteisiin ja työpajoissa tarkemmin muun muassa ainejärjestötyön perustarkoitukseen sekä kokoustekniikkaan. 4 Kevään kurssilla käsitellään järjestötoiminnan kehittämisen lisäksi ajankohtaisia opettajankoulutuksen sisältöalueita. Järjestökurssit ovat kaksipäiväisiä ja jokainen SOOLin jäsenyhdistys voi lähettää niille jäsenmäärästään riippuen 2 3 osallistujaa. Kurssit ovat matkoineen, majoituksineen ja ruokailuineen SOOLin jäsenmaksun maksaneille osallistujille täysin maksuttomia. SOOL on huomioinut myös jokaisen jäsenyhdistyksen erikseen ja tarjoaa koulutusta kullekin jäsenyhdistykselle sen omien erityistarpeiden mukaan. Kyseessä voi olla yhdistystoiminnan peruspaketti uudelle hallitukselle tai täsmäkoulutusta jonkun yksittäisen teeman puitteissa, esimerkiksi paikalliseen opettajaksi opiskelevien edunvalvontaan tai johonkin koulutuspoliittiseen kysymykseen liittyen.

5 Missä Talvipäivät 2013? Kenttäasiamiehet kierroksella: voita ilmainen TP-ranneke! SOOLin kenttäasiamiehet (ja -naiset) kiertävät taas opettajakoulutusyksiköissä. Loppuvuoden aikana on kenttäasiamiehen ständillä mahdollisuus osallistua Talvipäivä-visaan, jossa päiväpalkintojen ja lukukausittaisten pääpalkintojen lisäksi on mahdollisuus voittaa ilmainen ranneke Kajaanin Talvipäiville helmikuuta. Rannekkeita arvotaan kaikkiaan viisi kappaletta, yksi jokaisen kenttäasiamiehen toimialuetta kohden. Kenttäasiamiestoiminta on osa SOOLin jäsenpalvelua. Kenttäasiamiehet kiertävät lukuvuoden aikana opettajankoulutusyksiköissä tapaamassa opiskelijoita ja jakamassa tietoa SOOLin toiminnasta ja palveluista. Aikataulut löytyvät netistä. Kenttäasiamieheltä voi käydä kyselemässä esimerkiksi SOOLin vakuutuseduista tai sijaisuuksista ja työttömyysturvasta. Hänelle voi myös antaa SOOLin toimintaa koskevaa palautetta tai kertoa näkemyksiä siitä mikä opettajankoulutuksessa mättää. SOOLin hallitus on julistanut vuoden 2013 Talvipäivien järjestämisoikeudet haettavaksi. Oikeudet myönnetään vuosittain jollekin jäsenyhdistykselle tai näiden muodostamalle talvipäiväyhdistykselle. Talvipäivien järjestäminen on haasteellinen ja mittava projekti, jossa kannattaa yhdistää paikkakunnan kaikki SOOL-voimat ja -kyvyt. Tarjolla on tilaisuus tehdä jotakin sellaista, mikä yleensä on mahdollista vain kerran koko omana opiskeluaikana! Vapaamuotoinen hakemus perusteluineen tulee lähettää SOOLin toimistolle mennessä. SOOLin Talvipäivät Kajaanissa SOOLin ja FSLF:n kannanotto Opettajankoulutuksessa on varattava riittävästi aikaa opettajuuteen kasvulle SOOL LINJAA Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ja Finlands Svenska Lärarstuderandes Förening FSLF ovat huolissaan siitä, ettei opettajankoulutuksessa anneta riittävästi tilaa opettajuuteen kasvulle. Koska työelämässä tarvitaan omat vahvuutensa löytäneitä opettajia, on koulutuksen tarjottava tukea opettajaidentiteetin rakentumiselle koko opiskeluajan. Opiskelijalla on oltava tarpeeksi aikaa tiedostaa ja kyseenalaistaa oman opettajuutensa taustalla vaikuttavia arvoja ja asenteita. Runsas kontaktiopetus, pienryhmäopetus ja monipuolinen opetusharjoittelu antavat opettajankoulutukselle erityisluonteen. Nämä opiskelumuodot tarjoavat Soolibooli 5/11 parhaat mahdolliset edellytykset asiantuntijuuden sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen kehittymiselle. Opiskelumuodoista johtuvista, muita koulutusaloja korkeammista kustannuksista huolimatta on ensiarvoisen tärkeää, että opettajankoulutukseen sisältyy riittävästi oman ammatti-identiteetin muodostumista tukevia opetusmenetelmiä sekä merkityksellisiä oppimiskokemuksia. Erityisen tärkeinä vaikuttajina opettajuuteen kasvussa ovat opintojen aikana tehtävät opetusharjoittelut, joissa teoriaopintoja yhdistetään käytännön opetustyöhön. Harjoittelut perustuvat ammatillista kasvua tukevaan henkilökohtaiseen ohjaukseen, jonka avulla opiskelija kehittää asiantuntijuuttaan omia arvojaan reflektoiden. Harjoittelujakson aikana palautekeskustelut ohjaavan opettajan kanssa sekä harjoittelujaksojen eteneminen orientoivasta jaksosta laajempiin kokonaisuuksiin kehittävät opiskelijan opettajaidentiteetin muodostumista. Opettajuuteen kasvun elinikäinen prosessi alkaa koulutuksessa. Parhaimmillaan opiskelija saa opettajankoulutuksesta varmuutta toimia opettajana heti valmistuessaan sekä valmiuksia pysyä työssään ja kehittää opettajuuttaan myös haastavien ensimmäisten työvuosien jälkeen. 5

6 Opettajan tutkimustaidot eivät ole työllistymisvaltti Suomen kasvatustieteellisen Teksti Juhani Rautopuro, Visa Tuominen, Antero Puhakka seuran ja Koulutuksen tutkimuslaitoksen kustantamassa Kasvatuslehdessä julkaistiin äskettäin tämän artikkelin kirjoittajien tutkimus, jossa käsiteltiin vastavalmistuneiden opettajien työllistymistä. Valmistuneet opettajat katsovat, ettei tutkimus- tai muillakaan akateemisilla taidoilla ollut suurta merkitystä työelämään siirtymiselle, vaan siihen vaikuttivat aivan muut seikat. Tutkimus perustui noin 850 valmistuneen opettajan näkemyksiin työllistymiseensä vaikuttaneista tekijöistä. Vaikka tutkimus ei käsittelekään opettajien työssään tarvitsemia tietoja ja taitoja, ovat tulokset sangen mielenkiintoisia. 6 Suomalaisen menestyksen salaisuus on yksinkertainen Suomalaisen koulutusjärjestelmän ja opettajankoulutuksen taso on todettu korkeaksi monilla erilaisilla mittareilla. Kolmen vuoden välein nuorten osaamista arvioivassa kansainvälissä Pisa-tutkimuksessa suomalaiset koululaiset ovat menestyneet mainiosti. Vaikka vuoden 2010 joulukuussa julkaistujen tutkimustulosten mukaan suomalaisnuorten osaaminen lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä olikin jonkin verran laskenut ja koulujen väliset erot maassamme hieman kasvaneet ja Pisan useampivuotinen ykkössija vaihtunut kolmossijaksi, niin kiinnostus suomalaista koulua kohtaan on silti suuri. Lehdistö raportoi Suomen menestyksestä maailmanlaajuisesti ja maahamme on jatkuvasti tulossa koulutusjärjestelmästämme kiinnostuneita ulkomaalaisia poliitikkoja ja asiantuntijoita siinä määrin, että kaikkia ei ehditä edes ottaa vastaan. Kaiken tämän lisäksi suomalainen peruskoulu opettajineen on nykyään jo brändi ja vientituote. Suomalaisen nuorten menestystä ja koulutusjärjestelmämme salaisuutta on pohdittu kansainvälisesti, mutta selitys on sangen yksinkertainen: koulutusjärjestelmä on tasaarvoinen, opettajankoulutus laadukasta ja erityistä tukea tarvitsevat oppilaat saavat erityisopetusta. Jo 1800-luvulla kansakouluaatteen kehittäjät ymmärsivät kirkosta ja papistosta irrotetun ja koko väestölle niin pojille kuin tytöillekin - suunnatun koulutuksen merkityksen. Tämän kehityksen jatkumona Suomessa siirryttiin 1970-luvulla kansakouluista peruskoulujärjestelmään, jonka tarkoitus on edelleenkin taata tasa-arvoiset lähtökohdat ja estää eliittikoulujen perustaminen yksityisellä koulullakaan ei ole oikeutta periä lukukausimaksuja. Suomalaisten vuosikymmeniä täysin päivänselvyytenä pitämät asiat, kuten ilmainen koulu kirjoineen ja aterioineen herättää tänä päivänäkin hämmästystä maailmalla. Erityisopetuksen merkitys Suomen Pisa-menestykselle on jäänyt ehkä hieman taka-alalle ja joidenkin suomalaisten nuorten menestystä ihmetelleiden ulkomaisten asiantuntijoiden on ollut vaikea ym- ggg

7 Soolibooli 5/11 7

8 8 märtää sitä tosiasiaa, että heikoimpien oppilaiden tulosten paraneminen kohottaa automaattisesti kansallista keskiarvoa ja pienentää hajontaa. Suomalaisen koulutuksen toinen maailmanlaajuista hämmästystä herättänyt asia on se, että pienimpienkin lasten opettajat ovat maistereita. Suomen koulutusjärjestelmässä on haluttu taata kaikille kansalaisille tasavertaiset mahdollisuudet koulutukseen ja opettajien pätevyysvaatimukset määritellään asetuksissa. Opettajankoulutukseen sekä hakeudutaan että päästään hyvillä lukiotodistuksilla ja valintaseula on tiukka. Pohjoismaiden ministerineuvoston mukaan Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa opiskelijoiden saaminen opettajakoulutukseen ei ole ongelma ja jossa opettajia arvostetaan enemmän kuin heidän pohjoismaisia kollegoitaan. Tämän lisäksi yleisesti hyväksytty näkemys on, että opettajankoulutukseen kuuluu olennaisena osana tutkimuksellinen orientaatio. Sen tulisi näkyä koko opettajankoulutuksen ja myös koulutuksen jälkeisessä opetustyössä. Akateemiseen tutkintoon sisältyviä tutkimustaitoja tarvitaan paljon opettajan arkityössä ja valtakunnalliset opetussuunnitelmat vaativat opettamaan näitä taitoja. Tutkimuksellinen ote lipsuu Tutkimustaidoista opettajan ammatissa alettiin Suomessa varsinaisesti puhua 1970-luvulla peruskoulu-uudistuksen yhteydessä, jolloin opettajankoulutus siirtyi yliopistoihin ja muuttui ylempään korkeakoulututkintoon tähtääväksi. Tutkimusopintojen luonteesta ja laadusta käytiin alkuvaiheessa kiistaa. Osa opettajankouluttajista katsoi, että tutkimusopinnot eivät kuulu opettajille, eivätkä kaikki opiskelijatkaan ymmärtäneet tutkimusopintojen ja niihin liittyvän pro gradun yhteyttä opettajan työhön. Kansakoulun perustamiseen liittyi aikanaan pelkoja siitä, että lapset oppivat laiskoiksi ja tottuvat ruumiillisen työn sijasta kirjoihin. Opettajankoulutuksen murroksessa puo les taan pohdittiin sitä vierottaako tutkimus opettajat käytännön opetustyöstä. Monissa tutkimuksissa on havaittu, että opettajaksi opiskelevat hämmästelevät opintoihinsa sisältyviä menetelmäopintoja. Vaikka useimmat opettajankouluttajat näkevät tutkimuspainotteisuuden ja työelämän välisen yhteyden ja hyödyllisyy-

9 Ammatillisen ja akateemisen orientoitumisen välinen ristiriita on vieläkin nykypäivää. den, ei tutkimussuuntautuneisuus ole näkynyt sellaisten tutkimusten tuloksissa, joissa on kysytty esimerkiksi opettajaksi opiskelevien tai valmistuneiden käsityksiä tutkimusmenetelmien tarpeellisuudesta. Ammatillisen ja akateemisen orientoitumi sen välinen ristiriita on vieläkin nykypäivää ja sen lisäksi naurettava tutkimusparadigmojen kiistely elää omaa elämäänsä. Valtakunnallista huolta on ministeritasoa myöten herättänyt se, että kasvatustieteellinen koulutus ei pysty tuottamaan metodisia moniosaajia ja monialaisesti yleissivistyneitä asiantuntijoita. Lisäksi tarvitaan monialaista tutkimusyhteistyötä, mikä estäisi henkilöistä riippuvan ja käytäntöjä rajoittavan tutkijakoulutuksen. Aineenopettajien koulutuksessa tutkimuksellinen ote välittyy pääasiassa opiskelijan pääaineen tutkimusperinteestä ja se vaihtelee suuresti tieteenaloittain. Luokanopettajankoulutuksessa tilanne on haasteellisempi, koska tutkimusmenetelmien opetukseen ei ole riittäviä resursseja Lisäksi useiden opiskelijoiden ja osittain henkilökunnankin näkemykset Soolibooli 5/11 tutkimusmenetelmien tarpeellisuudesta ovat torjuvia, sillä opettajan työ mielletään usein pelkästään lasten ja nuorten kanssa työskentelyksi, jossa tutkimusta ei tarvitse tehdä eikä tutkimustaitoja tarvita. Varsinkin tilastollisia menetelmiä hallitsevia kasvatustieteilijöitä on pyritty jopa solvaamaan leimaamalla heitä henkilöiksi, joita kvantitatiivisen tutkimuksen perinteet jäykistävät ja saavat aikaan tutkijalle subjektiivisen pätevyyden tunteen. Valmistuneet työllistyivät nopeasti mutta eivät pysyvästi Artikkelin kirjoittajien tutkimus perustuu vuosina Joensuun yliopistosta (nyk. Itä-Suomen yliopisto) valmistuneiden opettajien työmarkkinatilanteeseen ja heidän työllistymiseensä vaikuttaneisiin tekijöihin valmistumista seuranneessa huhtikuussa. Tutkimuksessa tehtiin vertailuja lähinnä aineenopettajiksi ja luokanopettajiksi valmistuneiden kesken, mutta lisäksi tarkasteltiin sellaisia kasvatustieteen maistereita, joilla ei ollut pedagogisia opintoja. Vastavalmistuneiden opettajien työmarkkinatilanne oli valmistumisvuoden jälkeisessä huhtikuussa yleisesti ottaen hyvä, sillä 88 % luokanopettajista ja 79 % aineenopettajista oli töissä. Tosin suoritetun tutkinnon ja työmarkkinatilanteen yhteys on selvästi havaittavissa. Luokanopettajien työllisyysaste on hieman korkeampi kuin aineenopettajilla tai kasvatustieteilijöillä ja vastaavas ti aineenopet ta jien (5 %) ja kasvatustieteilijöiden (4 %) työttömyysprosentti on korkeampi kuin luokanopettajilla (1 %). Hieman yli joka viidennellä luokanopettajalla ja noin joka kolmannella aineenopettajalla ei ollut valmistumishetkellään työpaikkaa, eikä sellaisesta ollut vielä tietoakaan, joten työllistyminen seuraavan vuoden kevääseen mennessä on ollut tehokasta. Sen lisäksi, että työmarkkinatilanne oli ollut valmistuneille opettajille suotuisa, he kokivat myös, että heidän koulutuksensa vastasi hyvin nykyisiä työtehtäviä. Luokanopettajista 97 % ja aineenopettajista 93 % oli sitä mieltä, että nykyinen työtehtävä vastasi koulutusta täysin tai jokseenkin hyvin. Pysyvät työsuhteet näyttävät kuitenkin olevan harvinaista herkkua heti valmistumisen jälkeen, sillä vain noin joka viides opettaja oli saanut pysyvän työn. Hyvin pieni osuus valmistuneista luokanopettajista (1,6 %) ja aineenopettajista (3,2 %) oli heti valmistumisensa jälkeen aloittanut jatko-opinnot tai toiseen tutkintoon tähtäävät opinnot tai työskenteli apurahalla. ggg 9

10 Luokanopettajat (n=358) Aineenopettajat (n=409) Kasvatustieteilijät (n=55) Viisi eniten työllistymiseen vaikuttanutta tekijää Akateeminen tutkinto, 98% Akateeminen tutkinto, 94% Akateeminen tutkinto, 93% Ammatillinen pätevyys, 95% Henkilökohtaiset ominaisuudet, 89% Ammatillinen pätevyys, 91% Pääaine, 93% Oma aktiivisuus, 89% Pääaine, 91% Henkilökohtaiset ominaisuudet, 92% Ammatillinen pätevyys, 89% Henkilökohtaiset ominaisuudet, 91% Oma aktiivisuus, 91% Pääaine, 82% Oman alan työkokemus, 83% Viisi vähiten työllistymiseen vaikuttanutta tekijää Kv. opiskelu- tai työkokemus, 8 % Harrastukset, 14 % Tutkimusmenetelmien hallinta, 14 % Järjestö- tai opiskelijatoiminta, 8 % Pro gradun arvosana, 9 % Harrastukset, 9 % Pro gradun aihe, 6 % Järjestö- tai opiskelijatoiminta, 8 % Kv. opiskelu- tai työkokemus, 8 % Pro gradun arvosana, 2 % Pro gradun aihe, 7 % Pro gradun arvosana, 4 % Tutkimusmenetelmien hallinta, 1 % Tutkimusmenetelmien hallinta, 7 % Järjestö- tai opiskelijatoiminta, 2 % Lähde: Kasvatus 4/2011, s. 322 Syvä kuilu tutkimuksellisten tavoitteiden ja käytännön välillä Tutkimukseen vastanneet arvioivat työllistymiseensä vaikuttaneita tekijöitä oheisessa taulukossa esitetyn jaottelun mukaan. Vastaukset on huomioitu vain niiltä, jotka ovat työllistyneet valmistumisen jälkeen. Kuten taulukosta havaitaan, yleinen näkemys oli se, että työllistymistä edistivät eniten sekä muodollinen että ammatillinen pätevyys ja henkilökohtaiset ominaisuudet. Akateemisen tutkinnon merkitys on selvä varsinkin luokan- että aineenopettajille, koska se liittyy suoraan muodollisiin opettajan pätevyysvaatimuksiin. Yhtä mieltä oltiin myös siitä, että pro gradun arvosana, tutkimusmenetelmien hallinta sekä järjestö- tai opiskelijatoimintakokemus vaikutti työllistymiseen vähiten. 10 Opettajaksi opiskelevien tavoittelema muodollinen pätevyys, joka voidaan vaihtaa ammattistatukseen, kuvaa hyvin laajan kansainvälisen keskustelun kohteena olevaa yliopistojen ja opintokulttuurin muutosta. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan opettajien koulutuksessa tulisi toteutua käytännön ja tutkimustiedon vuorovaikutus ja pro gradu -tutkielman tulisi olla keskeinen väline opinnoissa omaksutun tutkimustiedon soveltamiseksi ja omien tutkimusvalmiuksien vahvistamiseksi. Näyttää kuitenkin siltä, että tiukasta valintajärjestelmästä huolimatta opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden opettajien asenne akateemiseen koulutukseen on pääasiallisesti instrumentaalinen. Tutkimuksemme perusteella on pohdittava ainakin kahta asiaa: 1) onko opettajiksi valmistuville pro gradu -työn tekeminen vain pakollinen opintosuoritus osana tutkintoa ja 2) ovatko pro gradu -töiden aiheet työmarkkinoiden kannalta oleellisia? Näihin kysymyksiin emme voi antaa vastausta yhden yliopiston tulosten perusteella. Tulokset perustuvat lisäksi vastavalmistuneiden opettajien omiin arvioihin työllistymiseen vaikuttaneista tekijöistä, mutta mielenkiintoista olisi selvittää myös työnantajapuolen näkemyksiä opettajien rekrytointiin vaikuttaneista tekijöistä. Tuloksemme ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tutkimustaitoja ei tarvittaisi opettajan työssä. Tutkimusmenetelmien hyvä hallinta ja tutkimussuuntautuneisuus eivät kuitenkaan näytä olevan erityisiä kilpailuvaltteja opettajan paikoista kamppailtaessa. Kuilu opettajien tutkimussuuntautuneisuuden tavoitteiden ja niiden käytännön toteutumisen välillä näyttää tosin oleva syvä. Tietoa kirjoittajista: KT, YTM Juhani Rautopuro on projektitutkija Koulutuksen tutkimuslaitoksella Jyväskylän yliopistossa. KL Visa Tuominen on Joensuun normaalikoulun lukion opinto-ohjaaja. YTT Antero Puhakka on yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksella.

11 Opettaja on... SOOLin jäsenyhdistykset keräsivät Maailman opettajien päivänä 5. lokakuutta opiskelijoiden ajatuksia opettajista ja opettajuudesta. Ope on tätä kaikkea cm, 32-vuotias, 95 kg, aikuinen, aina oikeassa, aito, aliarvostettu, alipalkattu, aliravittu, apu, arvovaikuttaja, asiantuntija, auktoriteetti, avoin, behind the vittu fucking line, coutsi, diktaattori, ekologinen, elinikäinen oppija, elämä, elämäni valo, empaattinen, ensihoitaja, epäonnistunut näyttelijä, Esa, esiintyjä, esimerkki, fantsu, harakka, hassu, hauska, hengenpelastaja, henkilö joka vaikuttaa monien elämään, hermona, hieno ihminen, himpskutin tärkeä, homonaama, hullu, humaani, huolehtija, huonompipalkkainen kuin prostituoitu, huonopalkkainen, huumorintajuinen, huumorintajuton, hyvä kestämään vessahätää, hyvä luonnenäyttelijä, höpsö, ideoiden synnyttäjä, idoli, ihan pöhkö, ihana, ihmeellinen, ihminen, ihminen toiselle, ihmisen paras ystävä, ihmisläheinen, ihq, ikimuistoinen, ikkuna maailmaan, iloinen, innostava, inspiraation lähde, itsensä oikea ja vasen käsi, johdonmukainen, jokapaikanhöylä, joskus myös väärässä, jumala taivaassa, kahvilla, kaiken kokenut, kaiken nähnyt, kaiken osaava, kaiken tehnyt, kaikkien janoisten sankari, kaikkitietävä, kannustava, kansalaisten kasvattaja, kansankynttilä, kapteeni laivassa, karkkia pitsassa, kasvattaja, kaukaa kaunis tai viisas, kaunis ajatus, kaunis tänään, keskustelija, kesät lomalla, kiireinen, kiva, kofeiiniriippuvainen, kolme kuukautta lomalla, komee, kommunikoija, kovan luokan ammattilainen, kovilla, kuin viini kitkeröityy vanhetessaan, kujalla, kuormittunut, kuuma, kuuntelija, kysyjä ja vastaaja, kyyläri, kärsivällinen, köyhä, lapsirakas, lapsuuden tärkeimpiä ihmisiä, lasten opastaja, loman tarpeessa, luotettava, lärare ruotsiksi, läsnä, lääkäri, maailman napa, maailman paras, maailman tärkeimmän työn tekijä, maailmanparantaja, MacGyver, Marimekon paita, masokisti, mieleenpainuva tyyppi, moniottelija, monipuolinen, motivoiva, munakas, muumihahmo, natsi, näköalan avartaja, ohjaaja, oikeudenmukainen, olemassa aina, oltava päävikainen, oma itsensä, oman elämänsa supermalli, oman elämänsä supersankari, opas tiedon äärelle, opiskelija koko elämänsä, oppilaan paras kaveri, orja, orjapiiskuri, pa*ka, pahimmillaan lannistaja, palkollinen, paras, parhaimmillaan kannustaja, pelinrakentaja, persoona jonka tekemiset ja sanomiset muistat, pikkuisen hengästynyt tällä hetkellä, polunraivaaja, positiivinen, psykologi, puu joka kaatuu metsässä eikä kukaan ole sitä kuulemassa, päivän piristys, päällikkö, rakkauden ammattilainen, rauhan lähettiläs, rento, rock, roolimalli, sadisti, sheriffi, sinnikäs, siveellinen, sivistyksen siirtäjä, stressaantunut (ainakin harjoittelija), superihminen, suunnannäyttäjä, suuri johtaja, suurisydäminen, suvaitsevainen, särkymätön, söpö, taas jossain palaverissa, taitava, teacher, terapeutti, teräsmies, tie, tietää vähän kaikesta, totuus, tuhattaituri, tuki, tulevaisuuden toivojen periksi antamaton kasvattaja, tulevaisuus, tulinen rakastaja kopiohuoneessa, tunteilija, turvallinen aikuinen, työn raskaan raataja, tänään hajalla, tärkeä, tärkeä yhteiskunnallinen vaikuttaja, täti tai setä joka potkii kohti tulevaisuutta, uhka vapaalle demokratialle, useimmiten monilahjakkuus, vaikuttaja, vain ihminen, vallankäyttäjä, valloittava, valo & rakkaus, valo pimeydessä, varavanhempi, vastuullinen kasvattaja, vastuussa, viisas, viransuojassa, voittaja, väsynyt, yhteiskunnan moraalinvartija ja elämänsoturi, yhteiskunnan peilikuva, yhteiskunnan toivo, yhteistyöhaluinen, yleishyödyke, ylempitaho, ylityöllistetty, ymmärtävä, äitihahmo, älä tee niin kuin minä teen vaan tee niin kuin sanon, äänekäs. Soolibooli 5/11 11

12 12

13 Soolibooli 5/11 13

14 Uusia näkökulmia kiusaamisen ehkäisyyn Syksyn SOOL-teemaseminaari Miks kaikki kiusaa? järjestettiin lokakuussa kuvankauniissa Suomen Turussa. Teksti Antti Hiitti Kuten seminaarin nimestä voi päätellä, oli teemaksi valikoitunut aina ajankohtainen ja varmasti jollakin tavalla jokaista opettajaa ja opettajaopiskelijaa koskettava kiusaaminen. Tarkoituksena oli käsitellä kiusaamista ilmiönä, sen syitä ja mahdollisia ratkaisuja sekä keinoja puuttua kiusaamiseen kouluissa ja päiväkodeissa. Lisäksi perehdyttiin lasten ja nuorten vertaissuhteisiin yleisellä tasolla, mikä auttaa ymmärtämään koululuokan tai päiväkotiryhmän dynamiikkaa. Seminaariin oli kutsuttu asiantuntijoita kertomaan KivaKoulutoimenpideohjelmasta, lasten vertais suhteiden kehityksestä sekä Verso-vertaissovitteluohjelmasta. Alus tajat toivat erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja seminaarin aiheeseen, ja kaiken kaikkiaan tarjonta oli hyvin monipuolinen. Keinoja löytyy Erityisen paljon kiinnostusta ja keskustelua osallistujien joukossa herätti Verso, joka menetelmänä on uusi ja ei vielä kovin vakiintunut suomalaisessa koulumaailmassa. Vertaissovittelun tarkoituksena on antaa oppilaille valta ratkaista omat keskinäiset konfliktitilanteensa ja samalla kehittää oppilaissa myös myöhemmän elämän kannalta keskeisiä taitoja. Yksi koko seminaarin läpi kantanut teema oli kysymys siitä, mitkä tekijät aiheuttavat kiusaamista, missä määrin kiusaamista voidaan ennaltaehkäistä ja missä määrin joudutaan 14 puuttumaan seurauksiin. KivaKoulu-ohjelman tavoitteena on juuri ennaltaehkäistä kiusaamista kehittämällä nuorten vuorovaikutustaitoja ja käsitystä ryhmähengen merkityksestä. Verso-vertaissovitteluohjelman kantava idea puolestaan on ratkaista kaikki koulussa esiintyvät konfliktitilanteet mahdollisimman nopeasti niiden tapahduttua. Verson ratkaisukeskeinen lähestymistapa ja KivaKoulun kiusaamisen syihin pureutuva toimintamalli toivat opettajaopiskelijoiden ulottuville kaksi erilaista mahdollisuutta käsitellä oppilaiden välillä ilmeneviä ongelmatilanteita. Keskustelu jatkui jatkoilla Seminaarin jälkeen saattoi todeta, että se jätti osallistujien mieleen paitsi jonkin verran vastauksia, myös paljon uusia kysymyksiä. Ensimmäis- tä kertaa järjestetyt Semman jatkot antoivat osallistujille tilaisuuden keskustella seminaarin herättämistä ajatuksista ja kiusaamiseen liittyvistä aiheista rennossa ilmapiirissä. On olemassa monenlaisia tapoja käsitellä kiusaamista ja puuttua siihen, ja jokainen seminaarissa esille tulleista keinoista on varmasti kokeilemisen arvoinen. Toivottavasti näiden keinojen lisäksi jokaiselle seminaarin osallistujalle jäi halu miettiä omia, uusia tapoja ratkaista ongelmia ja oma-aloitteisesti kehittää tulevien työpaikkojemme toimintatapoja. u Seuraava teemaseminaari Monikulttuurisuus minussa pidetään Educa-messujen yhteydessä Helsingissä ggg

15 Soolibooli 5/11 15

16 Ainejärjestöt Muutosta pelkäämättömät asiantuntijat Kassos ry on kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutuksen opiskelijajärjestö Joensuusta. Kassoslaiset voivat sijoittua valmistuttuaan esimerkiksi aikuiskouluttajiksi, kuntien opetustoimeen koulututuksen suunnittelijoiksi tai yritysten henkilöstöhallinnon tehtäviin. Teksti Mira Salminen Opettajankoulutuksen opiskelija tietää usein melko varhaisessa vaiheessa, minkä alan tai minkä asteen opettajan tehtävissä tulee työskentelemään valmistuttuaan. Kasvatustieteen tai aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutuksen opiskelijalle tuleva ammattisuuntautuminen hahmottuu kuitenkin usein vasta opintojen loppuvaiheessa tai työelämään siirtymisen jälkeen. Kahvipöytäkeskustelut sukulaisten kanssa saattavat olla haastavia: No mikä susta tulee isona? Musta tulee kasvatustieteen maisteri. No mitä sä sitten teet? No mä voin tehä melkeen mitä vaan.? 16 Kassoslaisille riittää töitä Tulevaisuuden työkenttä kasvatustieteiden maistereilla on laaja. Eläkevirkoja harvemmin on tiedossa, mutta osaavalle töitä kyllä löytyy. Valitut sivuaineet suuntaavat tutkintoa itselle kiinnostavaan suuntaan. Sivuaineet vaikuttavat myös siihen, tuleeko työskentelemään suunnittelussa, hallinnossa, opetuksessa, kehittämisessä, rekrytoinnissa, kouluttamisessa vai jossain ihan muualla. Suuressa osassa työpaikkailmoituksista koulutusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto. Tämän lisäksi on sitten liuta erilaisia vaatimuksia työhön tarvittavista ominaisuuksista. Juuri tuon ylemmän korkeakoulun pestejä voi asiantuntijakoulutuksen tutkinnolla hakea. Kenttä on hyvin laaja, muiden tarvittavien ominaisuuksien kirjo vaihtelee työpaikan mukaan näin ollen myös hyvin erilaiset persoonallisuuspiirteet ovat tärkeitä eri töissä. Nykyaikana työmarkkinoilla pitäisi olla joustava ja laaja-alainen. Työelämä tarvitsee monia erilaisia osaajia. Osalla aloista tärkeää ei niinkään ole se, mitä olet opiskellut, vaan se, mitä todella osaat. Persoonallisuuspiirteet ja oma ammattitaito vaikuttavat siihen, missä voit työskennellä. Tärkeää on oppia tuntemaan vahvuutensa ja taitonsa asiantuntija-

17 Kassoksessa puhetta johtaa ja nuijaa heiluttaa Tero Juuti. Kuvassa myös hallituksen jäsenet Susanna Palkkimäki, Sanna Peurala ja Teemu Ahtonen. alalla työkokemus ja positiivinen erottautuminen ovat ratkaisevassa asemassa työpaikoista kilpailtaessa. Varavaihtoehdosta unelma-ammattiin Soolibooli 5/11 Nuorella iällä identiteetin löytäminen kasvstustieteen koulutusohjelmassa voi olla haasteellista. Aikuisopiskelijoiden suuri määrä kertoo kuitenkin siitä, että koulutuksella on vahva asema työmarkkinoiden jatkuvassa muutoksessa. Työkentän laaja-alaisuuden vuoksi selkeän ammatti-identiteetin rakentaminen vaatii enemmän itsetutkiskelua ja ponnistelua kuin selkeästi ammattisuuntautuneissa koulutusohjelmissa. Osalle opiskelu asiantuntijakoulutuksessa on harmittavasti varavaihtoehto, kiertotie tai välietappi johonkin opettajan ammattiin. Tämä vie aloituspaikkoja todella motivoituneilta ja opintonsa todennäköisesti loppuun saattavilta ihmisiltä. Kuitenkin asiantuntijakoulutus on myös imaissut mukaansa niin, että ensin varavaihtoehto onkin muuttunut tavoiteltavaksi unelmaksi, ja ura onkin löytynyt esimerkiksi aikuiskoulutuksen parista. Ongelma tuntuu olevan se, että kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutus näyttäytyy ulospäin niin yleispätevältä, ettei oikein tiedetä, mihin siitä valmistuu. Selkeitä vastauksia on jatkossakaan turha odottaa, sillä koulutuksen työnäkymät ovat tulevaisuudessakin hyvin pitkälti kiinni omasta aktiivisuudesta, osaamisesta ja oman ammattitaidon arvostamisesta. Hallituksen kemia toimii Kassos ry on pieni ja aktiivinen ainejärjestö. Ideoita ja intoa riittäisi kyllä, mutta käsiparit meinaavat välillä loppua tekemisen kanssa. Tällä hetkellä Kassoksen hallituksessa toimii kuusi ahkeraa toimijaa. Lisää innokkaita tekijöitä kuitenkin kaiva- ggg 17

18 Kasvatustieteen ja aikuis kasvatus tieteen asiantuntija koulutuksen puolesta + taan, kun valmistuminen kolkuttelee osalle jo oveen. Kassoksella vaikuttaa olevan hyvä yhdessä tekemisen meininki. Kassos tekee yhteistyötä muiden ainejärjestöjen sekä muiden kasvatustieteen tieteenalaopiskelijoiden kanssa. Kassos järjestää myös jäsenistölle yhteistä puuhastelua: varainhankintaa haravoinnilla, syysretkiä sekä pizza- ja peli-iltaa, muutaman mainitakseni. Tekemistä riittää, mutta tekijöillä toiminta lähtee sydämestä. Ainejärjestötyö tuntuu enemmänkin mukavalta harrastukselta, kuin niinkään työltä. Kaupan päälle tulee vielä mukavia ystäviä. Tietämättömyyskö meistä tekee ylimielisiä? Hallintopäällikkö, aikuiskouluttaja, tutkija, rehtori, henkilöstön kehittäjä, yritysjohtaja Kuulostaa laajaalaista ammattitaitoa vaativalle. Harmillista onkin, kuinka me, opettajaksi opiskelevat, rakastamme omaa alaamme muiden kustannuksella. Kassoslaiset ovat vuodesta toiseen törmänneet nokkapystyssä käveleviin opettajaopiskelijoihin, jotka eivät tiedä tai halua ottaa selvää, mitä kasvatustieteen opiskelu itse asiassa edes tarkoittaa. Hävettääkö? Niin minuakin. Opettajan työhön kuuluu laajaalainen yleissivistys. Opettajan tulee ymmärtää ympäröivää yhteiskuntaa. Opettajan työtä tehdään moniammatillisessa yhteistyössä. Ei kukaan opettaja yksin pyöritä tai kehitä kasvatusinstituutiota, tarvitsemme toisiamme. Olkoon kasvatusala yhteinen temmellyskenttämme! u 18 On aika nostaa kissa pöydälle. Olen törmännyt opiskellessani häiritsevään eriarvoistamiseen ja tietämättömyyteen meitä kohtaan. Esimerkiksi joidenkin opettajaopiskelijoiden arvostuksissa varsinkin yleistä kasvatustiedettä on Joensuussa pidetty vain varavaihtoehtona tai jotenkin huonompana valintana. On tärkeää, että jokainen löytää oman ammattiidentiteettinsä, mutta sen ei tulisi syntyä toisten kustannuksella, koska jokaisella on kuitenkin arvonsa. Meillä tämän identiteetin löytyminen tosiaan kestää hieman pidempään, koska emme suoraan valmistu tiettyyn ammattiin, mutta se ei tarkoita, ettemme olisi varteenotettava ala. Meidän on vain osattava kääntää tämä haaste mahdollisuudeksi, koska koulutuksemme mahdollistaa työskentelyn hyvin moninaisissa työpaikoissa. Lisäksi etenemismahdollisuudet ovat hyvät ja työpaikan vaihto kokonaan erilaiseksi helpompaa kuin monella muulla alalla. On vain pidettävä kaikki ovet avoinna, tunnustettava osaamisemme ja hakeuduttava aktiivisesti erilaisiin töihin. Pian me olemmekin niitä, jotka ylipäätään päättävät mitä ja miten kouluissa opetetaan. Julkisen puolen lisäksi yksityisen sektorin kasvu on meille yhä suurempi mahdollisuus. Jokainen vähänkin isompi yritys tarvitsee henkilöitä, jotka huolehtivat työntekijöiden rekrytoinnista, koulutuksesta ja ylipäätään hyvinvoinnista. Tähän meidän asiantuntijakoulutuksemme antaa parhaat avaimet. Tiemme voi kulkea muun muassa koulutussuunnittelijasta henkilöstön kehittäjän kautta aina henkilöstöpäälliköksi. Itseäni on aina kiinnostanut ihmisten parissa toimiminen, mutta kaavamainen opettaminen ei kiinnostanut, joten valitsin ykkösvaihtoehtona aikuiskasvatustieteen. Opiskeluiden edetessä olen löytänyt haluamani tien ja oppinut arvostamaan alaani. Tätä toivon myös jokaiselta opiskelijaltamme ja ennen kaikkea muilta meitä kohtaan, jotta eriarvoistaminen loppuu. Yhteiskunnallisen paineen yhä kasvaessa koulutusalojemme yhteistyötä parantamalla voimme luoda kestävimmän ja toimivimman paketin, jossa jokaisella on oma tärkeä roolinsa. Tero Juuti Kassos ry:n puheenjohtaja

19 Pimp My Pipari jo vuodesta 2010 Paikalliset kuviot Teksti Anna Räty Oheisin sanoin Jyväskylän yliopiston erityisopettajaopiskelijoiden ainejärjestö Abakus ry innosti jäseniään luovaan toimintaan joulukuussa Pimp my Pipari päätti hienosti abakuslaisten toiminnantäyteisen vuoden, ja tapahtuma alkaa olla taas ajankohtainen. Pimp my Pipari sai alkunsa eräässä tuiki tavallisessa Abakuksen kokouksessa. Vuonna 2010 hallitus oli varsin aktiivinen tapahtumien järjestäjä: jokavuotisten perinteiden, kuten Viini ja Valitus -tapahtuman, Kostajaisten sekä opeainejärjestöjen kanssa yhdessä pidettyjen Luovien Iltojen lisäksi Abakus järjesti koko ainejärjestön 25-vuotisen historian ensimmäiset suuret vuosijuhlat. Glögi terästämättä jää, talvinen vaikka onkin sää. Pimp My Pipari, eli tuunaa sun pipari. Aban askarteluiltanen, tarjoaa seuran iloisen. Liity siis joukkoon tonttujen, kera askartelukamojen! e e d d Vaikka ainejärjestön oma Pentti-kotiviini onkin aina ollut menestys, Abakuksen hallitus halusi syksyn päätteeksi tarjota jäsenilleen tapahtuman, joka poikkeaisi perinteisistä sauna- ja yökerhoilloista. Näin syntyi idea pipareiden ja joulukorttien tuunaustalkoista. Joulukuun klo 18. Abakuksen puheenjohtaja ja emäntä Teemu Veijola on hoitanut hallitustehtäviään hankkimalla paikalle glögit, piparit ja piparinkoristelutarvikkeet. Talkootilaksi valittiin erkan ja muiden yhteistyöainejärjestöjen uusi ja kovassa käytössä ollut yhteinen ainejärjestötila. Muuta ei tarvittu kirkkaanvihreä sokeritahna ja siihen harmonisesti sointuvat pastellinsävyiset ranskanpastillit innostivat abakuslaisia koristelemaan pipareitaan mitä kauneimmilla tavoilla. Piparituunauksen lisäksi illan aikana hiottiin myös perinteisempiä POM-kuvataide -kurssilla opittuja kädentaitoja. Joulukorttiaskartelujen lomassa jaettiin päivän kuulumiset ja kokemukset muun muassa talvipakkasessa taistelleesta oravaparista, joka inspiroi erityispedagogiikan silloista fuksia Anna Geieriä orava-aiheisen kortin askarteluun. Kokonaisuudessaan ilta oli onnistunut ja sen järjestäminen sujui varsin pienellä vaivalla. Tänä vuonna Pimp My Pipari järjestettäneen samaan tapaan kuin aiemminkin tapahtuman yksivuotista perinnettä kunnioittaen. Abakuslaisten vuosi on sujunut vähintään yhtä hyvin kuin edeltäjänsä, ja uusia tapahtumia on luotu myös tänä vuonna. Abakus on pienuudestaan huolimatta kunnioitettavan vireä ainejärjestö, eivätkä Jyväskylän vihreähaalariset erityisopettajaopiskelijat varmasti jää huomaamatta Talvipäivillä tai muissakaan edustustilanteissa! u Soolibooli 5/11 19

20 Taas junassa Sumea logiikka Taas istun junassa. Tällä kertaa matkalla kotiin, en SOOLin hallituksen kokoukseen. Junassa istuminen on kylläkin yksi keskeinen asia SOOLin hallituksen toiminnassa. Hallitus kiertää ympäri Suomea eri opettajankoulutuspaikkakunnilla kokoustaen, tapahtumia järjestäen ja ainejärjestöaktiiveja tavaten. Hallituksen toiminta ei ole salamyhkäistä kähmäilyä jossakin kellarissa, vaikka olemmekin kerran kellarissa kokoustaneet. Toiminta on avointa ja sitä tehdään jäsenistön vuoksi ja jäsenistöä ajatellen. SOOLin uusi hallitus järjestäytyi kesäkuussa ja kaikki sujui melkoisen kivuttomasti ja nopeasti. Kesäkuun kokouksessa jaettiin hallituksen sisäiset vastuualueet, eli valittiin toimijat koulutuspoliittiselle -, järjestö - ja kansainväliselle sektorille. Sektorien sisällä jokaisen vastuutehtävät eroavat hieman toisistaan, ja jokaiselle asialle on ikään kuin omat asiantuntijansa. SOOLin ja jäsenyhdistysten välisen yhteistyön kehittäminen sekä siihen keskeisesti liittyvän kummitoiminnan kehittäminen ovat yksi tämän kauden painopisteistä. Kesäkuun kokouksessa hallituslaiset valitsivat omat kummiainejärjestönsä, joita vuoden aikana käyvät kummittelemassa. Kummittelu on ajatusten vaihtoa, mukavaa tekemistä yhdessä ja tarvittaessa neuvojen antamista ainejärjestötoimintaan. Loppukesän hallituksen jäsenet keräsivät energiaa tulevaan lukuvuoteen, kukin omalla tavallaan. Nyt marraskuuhun mennessä on hallitus ehtinyt tehdä yhtä ja toista. On kirjoitettu julkilausuma opettajuuteen kasvusta, järjestetty teemaseminaari kiusaamisesta, suunniteltu tulevia tapahtumia, listattu muutosehdotuksia koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan, tavattu opettajakoulutusyksiköiden henkilöstöä sekä ainejärjestöaktiiveja Savonlinnassa ja Turussa, istuttu kokouksissa ja erityisesti istuttu junissa sekä paljon paljon muuta. Tämän vuoden puolella hallituslaiset ovat vielä mukana Tuusulan järjestökurssilla, johon toivottavasti monet ainejärjestötoimijat osallistuvat. Kokouksia (ja junassa istumista) on luvassa kaksin kappalein ennen vuoden vaihtumista. Yhteistyön ja yhteishengen ansiosta olen uutena toimijana päässyt onnistuneesti mukaan hallituksen työhön. Yhteistyöhön haluankin kannustaa kaikkia opeopiskelijoita. Se kannattaa aloittaa jo opiskeluvaiheessa, sillä myöhemmin se kantaa hedelmää. Milla Arikka SOOLin hallituksen jäsen SB Gallup Perusopetuksen tuntimäärät ovat Suomessa huomattavasti pienemmät kuin OECD-maissa keskimäärin. Pitäisikö oppituntien määrää meillä lisätä? Joonas Rinkkinen, Kotex ry, Savonlinna Kyllä, taide ja taitoaineiden tuntimääriä voisi lisätä. Ville Arvio Jano ry, Jyväskylä Tuntimääriä ei tulisi välttämättä lisätä, mutta sisältöpainotuksia voisi muuttaa tietosisällöstä taitoja taideaineiden ja yhteiskunnallisten aineiden suuntaan. Työkokemusta ei saa ilman työkokemusta. otsikko Mikro PC-lehdessä 20 Päivi Laurila Opekas ry, Rauma Ei ainakaan vähentää. Etenkään taito- ja taideaineita ei tulisi poistaa.