TEHOKKAASTI ENERGIAA KOHTUULLISIN KUSTANNUKSIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEHOKKAASTI ENERGIAA KOHTUULLISIN KUSTANNUKSIN"

Transkriptio

1 TEHOKKAASTI ENERGIAA KOHTUULLISIN KUSTANNUKSIN Energia-alan toimialavuoropuhelun raportti

2 Tehokkaasti energiaa kohtuullisin kustannuksin Energia-alan toimialavuoropuhelun raportti ISBN EAN ISBN (sähköinen versio) EAN (sähköinen versio) Graafinen suunnittelu: Kari Kortelainen Painopaikka: MP-keskus, Helsinki 27 Raportti on saatavissa osoitteesta ja työhön osallistuneiden järjestöjen kotisivuilta.

3 TEHOKKAASTI ENERGIAA KOHTUULLISIN KUSTANNUKSIN Energia-alan toimialavuoropuhelun raportti Sisältö 5... Saatteeksi Tiivistelmä Energia Suomessa 2.1 Suomi osana EU:ta ja maailmanlaajuista energiajärjestelmää 2.2 Suomessa tarvitaan paljon energiaa 2.3 Suomessa käytetään energiaa tehokkaasti 2.4 Energian tuotannon ja käytön ympäristövaikutukset 2.5 Emme ole omavaraisia 2.6 Sähkön toimitusvarmuudesta huolehdittava 2.7 Lämmitys vie viidenneksen energiasta 2.8 Liikenne lisää energialaskua 2.9 Riittääkö energia vastedes? 2.1 Energiatoimiala kansantaloudessa 2.11 Energiatoimialan yhteiskunnallinen säätely, tuet ja tuotto Energia-alan kehittämishaasteet 3.1 Energia- ja ilmastoteknologian ja alan ammattitaidon kehittäminen 3.2 Energian kilpailukykyisen hinnan turvaaminen 3.3 Energian saatavuuden varmistaminen 3.4 Ilmastonmuutoksen hillintä 3.5 Investointien edistäminen Ehdotukset energia-alan kilpailukyvyn parantamiseksi ja muut suositukset 4.1 EU:n energiapolitiikka 4.2 Polttoaineiden saannin turvaaminen 4.3 Sähkön ja lämmön tuotanto 4.4 Taloudellinen ohjaus 4.5 Energiansäästö ja energiatehokkuus 4.6 Energia-alan innovaatiot 4.7 Työvoima- ja koulutuspolitiikka Energia-alan toimialavuoropuheluun osallistuneet järjestöt ja henkilöt yhteystietoineen 3

4

5 Saatteeksi Tammikuussa 24 valtioneuvosto käynnisti Suomi maailmantaloudessa -selvityksen, jonka tarkoituksena oli etsiä vastausta siihen, millä keinoin suomalainen työ ja tuotanto voivat menestyä nykyisessä maailmantalouden murroksessa. Tämän selvityksen yhtenä osana julkaistiin syyskuussa 24 raportti vuoropuhelusta, jossa energia-alan toimialajärjestöt tarkastelivat kilpailukyvyn tulevia haasteita ja etsivät keinoja alan työllistämis- ja kasvuedellytysten parantamiseksi. Energia-alan toimialavuoropuhelun toinen kierros aloitettiin toukokuussa 26. Työ on jälleen osa pääministeri Matti Vanhasen käynnistämää laajempaa hanketta, jossa selvitetään maailmanlaajuistumisen haasteita Euroopalle ja Suomelle ja etsitään niihin vastauksia. Energia-alan toimialavuoropuhelua varten perustettiin työryhmä, jossa olivat edustettuina AKA- VA, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Energiateollisuus ET, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Suomen Konepäällystöliitto, Sähköalojen Ammattiliitto, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK, Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, Toimihenkilöunioni ja Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN. Työryhmän kuulemina asiantuntijoina olivat Autotuojat, Suomen Kuntaliitto, Turveteollisuusliitto sekä Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto. Työryhmän puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Juha Naukkarinen (ET) ja sihteerinä johtaja Pertti Salminen ET:stä. Raportin valmistelutyön teki pienryhmä, jossa olivat mukana varapuheenjohtaja Heikki Kauppi (AKAVA), johtaja Pertti Salminen (ET), apulaisjohtaja Matti Viialainen (SAK) ja toiminnanjohtaja Leif Wikström (Suomen Konepäällystöliitto). Raportin kirjoitustyöstä vastasi tiedottaja Timo Immonen (EK). Kaikki työhön osallistuneet henkilöt on esitetty liitteessä 1. Tämän toisen toimialavuoropuhelukierroksen keskeiset tulokset esitetään oheisessa raportissa. Siinä on pyritty kattamaan edellistä toimialavuoropuhelua laajemmin koko energiatoimiala. Kuitenkin pääpaino on edelleen sähkön ja siihen liittyvän lämmön tuotannon ratkaisuissa. Näissä kysymyksissä poliittisilla päätöksillä on huomattava vaikutus energiajärjestelmän kilpailukykyyn, energian toimitusvarmuuteen ja ympäristön säilymiseen sekä siihen, miten energiapolitiikka tukee kansallisia kasvu- ja työllisyystavoitteita. Työryhmän mielestä tällainen elinkeinopoliittinen vuoropuhelu on hyödyllistä, ja siksi sitä tulee jatkaa. Helsingissä Energia-alan toimialavuoropuhelutyöryhmä 5

6 1 Tiivistelmä Energiapolitiikan ajankohtaiset haasteet ovat energian saatavuuden varmistaminen, kilpailukykyisen hinnan turvaaminen, ilmastonmuutoksen hillintä, alan investointien edistäminen ja energia- ja ilmastotekniikan ja alan muun ammattitaidon kehittäminen. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan energian tuotannon kasvattamista, lisäkapasiteetin rakentamista. On pyrittävä siihen, että meillä on riittävästi energiaa omasta takaa. Samalla on huolehdittava energian tuotannon ja käytön tehokkuudesta ja hyvin toimivasta siirtoverkostosta. Energiakustannusten nousun hillitsemiseksi on etsittävä energian säästökeinoja sekä edistettävä alan kilpailua ja kuluttajien hintatietoisuutta. Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa Suomen haasteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä. Vastedeskin tarvitaan kaikkia energialähteitä, koska kullakin energiamuodolla on oma roolinsa Suomen energiajärjestelmässä. Ilmastosyistä etusijalle on kuitenkin asetettava päästöttömät ja vähäpäästöiset energialähteet. Panostuksia kotimaiseen energiaan on jatkettava ja rohkaistava investoimaan erityisesti yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon sekä kaukolämmitykseen. Seuraavan hallitusohjelman on mahdollistettava ydinvoiman lisärakentaminen. Vesivoiman lisäämisestä on tehtävä vesistökohtaiset selvitykset, joilla lisärakentamisen edut ja haitat punnitaan. Päästökaupan kanssa päällekkäistä ohjausta on karsittava, eikä uusia päästökaupan kaltaisia ohjauskeinoja, kuten jonkin energiamuodon pakko-ostotariffeja tai erilaisia sertifikaatteja, tule ottaa käyttöön. Sähkövero ja kaukolämmön polttoainevero on laskettava niin alas kuin EU:n säädökset sallivat. Suomesta on tehtävä energia-alalle suotuisa investointiympäristö. Keksintöjen ja uusien menetelmien hyödyntäminen, teknologiset läpimurrot ja koulutus ovat avainasemassa. Kotimaisten ja päästöttömien energialähteiden lisääminen sekä jätteen energiakäytön edistäminen ovat niin ikään energiapolitiikkamme etenemissuuntia. Kolme keskeistä viestiä energiakeskusteluun: 1. Toimitusvarmuudesta huolehdittava kotimaista energiaa lisättävä: ydinvoimaa, bioenergiaa, vesivoimaa, tuulivoimaa ja jätteen hyötykäyttöä investointeja perusvoimaan vauhditettava EU:n ulkoista energiapolitiikkaa tiivistettävä tehokkuutta tuotantoon, säästäväisyyttä kulutukseen 2. Kilpailukykyinen energia varmistettava markkinoiden toimivuutta edistettävä kaikkien energiamuotojen oltava käytettävissä päällekkäistä ohjausta karsittava lisäpanostusta tutkimukseen, koulutukseen ja ammattitaitoon 3. Ilmastonmuutos torjuttava maailmanlaajuisin sitoumuksin investointeja päästöttömään ja vähäpäästöiseen energiantuotantoon lisättävä uusiin innovaatioihin panostettava päästöjä vähennettävä maailmanlaajuisesti päästökaupan epäkohtia korjattava ja se on muutettava maailmanlaajuiseksi 6

7 2 Energia Suomessa Huolehtiminen energiasta on Suomen kansantalouden peruskysymyksiä. Se on sitä jokaisen kansalaisen sekä teollisuuden, palvelujen ja ulkomaankaupan kannalta. Energia-ala sisältää polttoaineet sekä sähkön- ja lämmöntuotannon: niiden valmistuksen ja jalostuksen, jakelun, kuljetuksen, kaupan ja käytön. Kaikki tämä aiheuttaa suuria kustannuksia. Energia-alan haasteet ovat moniulotteisia, niihin liittyvät mm. alan tutkimus, tekniikan kehittäminen, uusien menetelmien keksiminen ja soveltaminen sekä koulutus ja ammattitaitoiset työntekijät. Poliittisten päätöksentekijöiden tehtävänä on luoda puitteet, jotka mahdollistavat energian riittävän ja häiriöttömän saannin kohtuulliseen hintaan. Energiaratkaisuilla on myös maailmanlaajuisia vaikutuksia: niillä on yhteys kansainvälisen talouden lisäksi maapallon ilmastonmuutokseen. Suomessa energiajärjestelmän hyvä toiminta on erityisen tärkeää. Vaikka energiaa käytetään Suomessa tehokkaasti, maamme energiankulutus asukasta kohden on suuri: 6,2 öljytonnia vastaava energiamäärä vuodessa. Se on länsimaiden suurimpia ja johtuu energiaa paljon tarvitsevasta teollisuudesta, korkeasta elintasosta, kylmästä ilmastosta ja pitkistä välimatkoista. Suomen energiaratkaisuissa on otettu tasapuolisesti huomioon taloudelliset tekijät, ympäristökysymykset ja energian saatavuuden varmistaminen. Uusiutuvien energialähteiden, kuten puun, vesivoiman ja tuulienergian yhteisosuus kokonaiskulutuksesta on Suomessa suurimpia Euroopassa. Puun ja vesivoiman käyttö on Suomessa pitkälle kehittynyttä. Energiateknologiaa viedään Suomesta muihin maihin jo yli kolmen miljardin euron arvosta vuosittain. Taajamiin on rakennettu kattava kaukolämpöverkko. Sen sijaan kierrätyspolttoaineiden, kuten yhdyskuntajätteen, energiakäyttö Suomessa on kansainvälisesti verrattuna vähäistä. 2.1 Suomi osana EU:ta ja maailmanlaajuista energiajärjestelmää Energiakysymykset ovat pitkälle kansainvälisiä. Energian kysyntä on maailmanlaajuisesti nopeasti kasvamassa, mikä on viime vuosina johtanut öljyn ja kaasun hinnan nousuun uudelle entistä korkeammalle tasolla ilmeisen pysyvästi. Vaikka kukin EU:n jäsenvaltio tekee energiavalintojaan omista kansallisista lähtökohdistaan, on energiapolitiikalla väistämättä myös yleiseurooppalainen ja myös globaali ulottuvuus. EU:n energiapolitiikan tavoitteet. EU:n energiapolitiikan perustavoitteet ovat samat kuin Suomen valtiovallan ja elinkeinoelämän energiapolitiikalleen asettamat tavoitteet. Suomi on osallistunut aktiivisesti EU:n energiapolitiikan hahmotteluun mm. valmisteltaessa EU:n Vihreää kirjaa (26) eli Euroopan strategiaa kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi. Euroopan energiahuolto on tullut uuteen vaiheeseen. Haasteita on paljon. Energia-alalla tarvitaan nopeasti investointeja ennustetun energiankysynnän tyydyttämiseksi sekä vanhenevien perusrakenteiden korvaamiseksi. Euroopan riippuvuus tuontienergiasta kasvaa. Öljy- ja kaasuvarat ovat keskittymässä muutamiin maihin Venäjälle ja Lähi-itään. Energiankysyntä kasvaa. Öljyn ja kaasun hinnat nousevat. Maapallon ilmasto lämpenee. Euroopan yhteisö ei ole vielä saanut aikaan täysin kilpailtuja energian sisämarkkinoita. Uusi energiamaisema edellyttää EU:lta yhtenäisiä toimia. Tarvittavat välineet EU:lla on käytössään. Se on maailman toiseksi suurin energiamarkkina-alue, jolla asuu yli 45 miljoonaa kuluttajaa. Peruskysymys on yksimielisyyden saavuttaminen siitä, että Euroopalle on tarpeen laatia uusi yhteinen energiastrategia. Kestävän kehityksen, kilpailukyvyn ja energian toimitusvarmuuden tulisi olla tämän strategian keskeisiä periaatteita. Kestävän kehityksen tavoitteeseen liittyy kilpailukykyisten uusiutuvien energialähteiden ja muiden hiilidioksidipäästöiltään vähäisten energialähteiden, erityisesti vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden kehittäminen. Lisäksi siihen liittyy Euroopan energiankäytön tehostaminen ja maailmanlaajuiset toimet, joilla pyritään pysäyttämään ilmastonmuutos ja parantamaan ilmanlaatua paikallisesti. Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Sitä on tarkasteltava paitsi 7

8 elinympäristön, kuten ilmastonmuutosten, myös taloudellisten tekijöiden ja yhteiskunnan eli ihmisten tarpeiden kannalta. Kilpailukykytavoitteeseen liittyy sen varmistaminen, että energiamarkkinoiden avaamisesta koituu hyötyä sekä asiakkaille että energiayhtiöille. On investoitava puhtaaseen energiantuotantoon ja energiatehokkuuteen. Lisäksi on tarpeen lieventää korkeiden kansainvälisten energiahintojen haitallisia vaikutuksia sekä säilyttää Euroopan huippuasiantuntemus energiateknologian alalla. On huolehdittava siitä, että energiatoimiala on kansantaloudellisesti hyvässä kunnossa: toimintaperiaatteiltaan terve ja elinkeinopoliittisesti menestyvä ja asiakkaidensa arvostama. Toimitusvarmuuden tavoitteeseen liittyy tuontiriippuvuuden vähentäminen, tuontienergian lähteiden ja kuljetusreittien monipuolistaminen, energialähteiden monipuolistaminen, investointien edistäminen ja EU:n vahvistaminen energiahuollon kriisitilanteiden varalta. Lisäksi halutaan kohentaa sellaisten eurooppalaisten yritysten toimintaedellytyksiä, jotka haluavat päästä hyödyntämään maailman energiavaroja sekä huolehtia siitä, että kaikilla kansalaisilla ja yrityksillä on mahdollisuus saada käyttöönsä energiaa. 2.2 Suomessa tarvitaan paljon energiaa Suomessa tarvitaan runsaasti energiaa. Kylmä ilmasto ja pitkät etäisyydet panevat lämpö- ja polttoainehuollon kovalle koetukselle. Hyvinvoinnin ylläpitäminen tuotantoelämän tarpeet turvaamalla vaatii niin ikään paljon energiavaroja. Teollisuuden osuus kaikesta energian käytöstä oli vuonna 25 kaikkiaan 48 prosenttia, rakennusten lämmitykseen kului 22 prosenttia ja liikenteeseen 17 prosenttia. Energian käytöstä 13 prosenttia jakautui julkisten ja yksityisten palvelujen, maatalouden ja kotitalouksien kesken. Teollisuuden suuri energiankäyttö johtuu sen tuotantorakenteesta. Yksistään metsäteollisuuden osuus koko teollisuuden energiankulutuksesta on noin 6 prosenttia. Metalli- ja kemianteollisuuden yhteenlaskettu osuus on lähes kolmannes. Teollisuus tarvitsee merkittävästi energiaa vastedeskin. Kohtuuhintainen energia vahvistaa kotimaisten yri- Asuminen 1 85 Tavarat ja palvelut 1 4 Elintarvikkeet 95 Liikkuminen 3 2 Nelihenkisen perheen energialasku vuonna 26. Tyypillisen suomalaisen nelihenkisen perheen suora ja välillinen energiakustannus oli kaikkiaan 74 euroa. Siitä verojen osuus on 33 euroa. Verojen vuoksi liikkumisen ja asumisen osuus nousee korkeaksi. Energiamäärässä mitaten perhe käyttää hieman enemmän välillisesti energiaa tavaroissa ja palveluissa kuin suorassa käytössä. (Tilastokeskus, Energiateollisuus ry) Biopolttoaineet 2 % Muut 2 % Öljyt 27 % Muu 13 % Turve 5 % Vesi, tuuli 4 % Tuontisähkö 4 % Hiili, koksi 9 % Rakennusten lämmitys 22 % Teollisuus 48 % Ydinenergia 18 % Maakaasu 11 % Liikenne 17 % Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (vas.) ja loppukäyttö kulutussektoreittain Suomessa vuonna 25. Suomessa kulutettiin 32,6 miljoonaa öljytonnia vastaava energiamäärä (Mtoe) vuonna 25 eli 6,2 öljytonnia asukasta kohden. Öljy on edelleen eniten käytetty polttoaine (27 %). Hyvänä kakkosena sitä seuraavat kotimaiset biopolttoaineet (2 %). Energian loppukäyttö oli yhteensä 25,7 Mtoe. Sähkön ja lämmön tuotannon sekä polttoaineiden valmistuksen häviöt olivat 6,9 Mtoe eli 21 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. (Tilastokeskus) 8

9 tysten kilpailukykyä sekä turvaa yritysten investoinnit ja työpaikkojen pysymisen Suomessa. Edullinen energia on Suomelle kilpailuetu, johon tulee järjestelmällisesti pyrkiä. Omakustannusperiaatteelle perustuva osakkaiden yhteinen sähköntuotanto (ns. Mankala-periaate) on tässä suhteessa tärkeä: teollisuudella itsellään on mahdollisuus osallistua tuottajina energiamarkkinoille ja pienetkin yhtiöt voivat päästä osallisiksi investointeihin. Kilpailun toimivuus myös paranee, kun sähkönkäyttäjien markkinoillepääsy helpottuu. Kaikki ihmiset kuluttavat energiaa muodossa tai toisessa. Kotitalouksien energialasku ei koostu yksinomaan kodin sähkölaskusta tai auton tankkauksesta huoltoasemalla. Jokainen kansalainen maksaa energiasta joka kerta esimerkiksi ostaessaan ruokaa ja tavaroita, käyttäessään palveluja tai kulkiessaan bussilla töihin. Energiakustannuksia sisältyy kaikkeen taloudelliseen toimintaan. 2.3 Suomessa käytetään energiaa tehokkaasti Suomen energiajärjestelmässä on pantu erityistä painoa energiatehokkuudelle. Yritysten ja yhteisöjen kannalta energiatehokkuuden parantaminen eli tietyn tuotteen tai palvelun tuottaminen entistä pienemmällä energiamäärällä on järkevää, koska se tuo usein taloudellista hyötyä samalla kun päästöt ympäristöön vähenevät. Viime aikoina on puhuttu paljon ns. ekologisesta jalanjäljestä eli siitä, miten paljon luonnonvarojen käyttö ja päästöt vaikuttavat elolliseen luontoon. Suomen ekologinen jalanjälki on puhdas jälki: tuotannossa käytetään nykyaikaisin menetelmin säästeliäästi raakaainetta, joka esimerkiksi metsäteollisuuden tuotannossa on lisäksi uusiutuvaa. Energiatehokkuuteen pyritään Suomessa järjestelmällisesti. Energiatehokkuuden parantamiseksi viranomaiset, teollisuuden ja palvelualojen toimialaliitot sekä yhteisöt ovat tehneet energiansäästösopimuksia, joiden avulla vähennetään vapaaehtoisesti energiankulutusta. Teollisuuden tuotesuunnittelussa energiatehokkuus on yksi keskeisistä kriteereistä. Rakennusalan energiankulutuksen vähentämiseksi on vuoden 23 alussa voimaan tulleissa rakentamismääräyksissä pantu entistä tiukemmat vaatimukset rakennuksen lämmöneristyskyvylle ja ilmanvaihdon lämmön talteenotolle. Laitteiden ja koneiden energiatehokkuudesta kertovia energia- ja ympäristömerkkejä käytetään yleisesti. Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto on erittäin sopiva tekniikka Suomen oloihin. Se säästää polttoainetta ja rajoittaa päästöjä noin 3 prosenttia erillistuotantoon verrattuna. TWh/a Säästö yhteistuotannosta Polttoaineen kulutus ilman 5 yhteistuotantoa Toteutunut polttoaineen kulutus Sähkön ja lämmön yhteistuotannolla saavutetut polttoainesäästöt. Yhteistuotannossa parhaimmillaan hyötysuhde on yli 9 prosenttia, kun erillisessä sähkön tuotannossa päästään polttoaineesta riippuen vain prosenttiin. Rauta- ja terästeollisuuden masuunien energian ominaiskulutus eräissä teollisuusmaissa. Raudan valmistus kuluttaa paljon energiaa ja Suomi on jo pitkään ollut edelläkävijä masuunien energiankäytön tehokkuudessa. (Metallinjalostajat ry) Koksi + öljy + kivihiili (kg)/tonni raakarautaa Suomi

10 Energiansäästö (%) 2 Toteutunut Ennuste 15 1 Säästöt eristyssaneerauksin Säästöt kattilasaneerauksin Höylän säästötavoite Saneerauksilla aikaansaatu kumulatiivinen energiansäästö öljylämmitteisessä pientalokannassa vuodesta 1997 alkaen. Saavutettu energiansäästö perustuu Kauppa- ja teollisuusministeriön, Ympäristöministeriön, Öljy- ja Kaasualan Keskusliiton sekä Öljy- ja Kaasulämmitys Yhdistyksen vuonna 1997 tekemään sopimukseen öljylämmitteisten kiinteistöjen Höylä-energiansäästöohjelmasta. Parhaillaan käydään neuvotteluja Höylä-ohjelman kolmannesta vaiheesta. Myös jätteen käytöllä energiantuotannossa ja kierrätyksellä voidaan lisätä energiatehokkuutta. Samalla vähennetään kaatopaikkojen kuormitusta. Suomeen ollaan suunnittelemassa useita erillisiä jätteenpolttolaitoksia. On arvioitu, että jäte sisältää noin 6 prosenttia uusiutuvaa energiaa. Kierrätyspolttoaineiden käyttöä on edistettävä. Kaikilla näillä toimilla on Suomessa pystytty ohjaamaan energiankäyttöä ja saavutettu kansainvälisesti verrattuna korkea tehokkuustaso. 2.4 Energian tuotannon ja käytön ympäristövaikutukset Kaikilla energiantuotantomuodoilla on ympäristö- ja terveysvaikutuksia. Polttoaineisiin perustuva tuotanto aiheuttaa savukaasupäästöjä, jotka voimistavat kasvihuoneilmiötä eli aiheuttavat ilmastonmuutosta, lisäävät otsonikatoa ja happamoitumista sekä heikentävät ilmanlaatua. Muiden energialähteiden kuin polttoaineiden käyttäminen energiantuotannossa voi aiheuttaa esimerkiksi säteily-, melu- tai maisemahaittoja tai muutoksia vesiekosysteemiin, vesieliöiden ja niiden elinympäristön keskinäisiin suhteisiin. Myös tuotannon tilantarve syrjäyttää luontoa. Ihmisen aiheuttamassa ilmastonmuutoksessa fossiilisten polttoaineiden käyttö on merkittävin tekijä. Varsinaisen energiantuotannon lisäksi alkuperäisen energialähteen, kuten öljylähteen, hiilikaivoksen, vesistön tai tuulen hyödyntäminen ja jalostaminen sähköksi, lämmöksi tai polttoaineeksi sisältää monia vaiheita. Siksi energian ympäristövaikutuksia arvioitaessa on kiinnitetty huomiota koko energiaketjuun, joka sisältää energian kulkureitin energialähteeltä jalostuksen kautta loppukäyttöön ja käytössä syntyvien jätteiden käsittelyyn. Energiaketju voidaan siten rinnastaa tuotteen elinkaareen. Tuhatta tonnia SO2/NO SO2 CO2 NO Miljoonaa tonnia CO2 Hiilidioksidi- (CO 2 ), rikkidioksidi- (SO 2 ) ja typen oksidien (NO x ) päästöt vuosina Erityisesti rikkidioksidipäästöt alenivat merkittävästi 198- luvun alussa ydinvoiman ja uusien vähärikkisten polttoaineiden käyttöönoton ansiosta. Sama kehitys jatkui myöhemmin tehostetun savukaasujen puhdistamisen myötä. Myös typen oksidien päästöt ovat laskevalla uralla. (Tilastokeskus)

11 Suomen toteutuneet ja arvioidut kasvihuonekaasupäästöt Kansallisen energia- ja ilmastostrategian arvion mukaan Suomen kokonaispäästöt ylittävät Kioto-kaudella keskimäärin noin 12 miljoonalla tonnilla vuosittain vuoden 199 tason, jolle Suomi on sitoutunut laskemaan päästönsä. Jotta Suomi voi saavuttaa tavoitteensa, sen on käytettävä hyväksi sekä EU:n päästökauppaa että Kioton mekanismeja. (KTM) Miljoonaa ekvivalenttia CO2-tonnia Kokonaispäästöt Päästökauppasektori Tilasto Skenaario Kioton kausi Ei-päästökauppasektori Vuoden 199 tavoitetaso Energiakysymyksissä Suomi noudattaa kestävän kehityksen periaatetta. Päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Siksi ympäristö, ihmisten tarpeet ja talouden tehokkuus otetaan tasavertaisesti huomioon energiapäätöksissä ja energian tuotannossa ja käytössä. Energiateollisuudessa ja muussa tuotantotoiminnassa kuuluu suunnitteluprosessiin nykyisin ympäristövaikutusten arviointi, jossa tuotannon ja käytön ympäristövaikutukset selvitetään ennen ympäristöluvan myöntämistä ja hankkeen toteuttamista. Myös lainsäädäntö asettaa Suomessa tiukat rajoitukset ympäristövaikutteiselle tuotannolle. 2.5 Emme ole omavaraisia Suomi on hyvin riippuvainen ulkomaisista energialähteistä. Tuontienergia kattaa noin 7 prosenttia Suomen energiankulutuksesta. Öljy on säilyttänyt asemansa tärkeimpänä polttoaineena, vaikka sen osuus on jo vähentynyt. Vuonna 1973 öljy kattoi peräti 58 prosenttia kaikesta energiankulutuksesta, mutta vuonna 25 sen osuus oli enää 27 prosenttia. 198-luvun alussa kivihiilen osuus sähköntuotannossa laski jyrkästi, kun uudet ydinvoimalaitokset korvasivat hiilivoimaa. Vuonna 25 kivihiili ja koksi kattoivat 1 prosenttia kaikesta energiankäytöstämme. Maakaasun tuonti Venäjältä (silloisesta Neuvostoliitosta) alkoi vuonna Vuonna 25 maakaasun osuus energiankulutuksesta oli 11 prosenttia. Ydinvoiman osuus kaikesta energiankulutuksesta oli 18 prosenttia vuonna 25 ja tuontisähkön osuus 5 prosenttia. Suomi on uusiutuvien energialähteiden, varsinkin bioenergian, käytössä EU:n eturivin maita. Kotimaisten energialähteiden osuus energiankulutuksesta on noin 3 prosenttia. Suomessa on perinteisesti haluttu varmistaa, että olemme riittävän omavaraisia energian osalta. Pääasialliset kotimaiset energialähteet ovat Vesivoima 12 % Tuulivoima,1 % Teollisuuden Turve 16 % bioliemet 31 % Teoll. reaktiolämpö 2 % Lämpöpumput 2 % Kierrätyspolttoaineet 3 % Puun pienkäyttö 11 % Teollisuuden jätepuu 23 % Kotimaisten energialähteiden käyttö vuonna 25. Kotimaisia energialähteitä käytettiin 1, miljoonaa ekvivalenttista öljytonnia (Mtoe) eli 3,8 prosenttia Suomen energiatarpeesta. Kotimaisesta energiasta on kaksi kolmasosaa puuperäisiä biopolttoaineita eli noin 2 prosenttia Suomen koko energian tarpeesta. (Tilastokeskus) 11

12 vesivoima, puuperäiset polttoaineet, metsäteollisuuden bioliemet ja turve. Puuperäisten polttoaineiden ja turpeen osuus energiankulutuksesta vuonna 25 oli 25 prosenttia. 2.6 Sähkön toimitusvarmuudesta huolehdittava Lähes kaikki yhteiskunnan toiminnot perustuvat turvattuun sähkön saantiin. Suomen sähköntuotanto- ja jakelujärjestelmä on taloudellinen ja tehokas. Sähkön ostajat ovat olleet huolissaan tuotantokapasiteetin riittävyydestä ja sähkön hinnan kallistumisesta. Viime aikoina on keskusteltu sähkömarkkinoista, tuotannosta, jakelusta ja edullisimmista ratkaisuista myös asiakkaan kannalta. Sähkön hinta muodostuu sähkömarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella. Sähkömarkkinoiden vapautuminen ja päästökauppa ovat olennaisesti muuttaneet energiayritysten toimintaympäristöä. Sähkön markkinahinnalla on keskeinen vaikutus sähköntuottajien ja jakelusähköyhtiöiden toimintaan ja kannattavuuteen. Epävarmuus sähkön tulevasta markkinahinnasta ja päästöoikeuden hinnasta ovat riskitekijöitä. Teollisuuden osuus sähkön kokonaiskulutuksesta on Suomessa poikkeuksellisen suuri, 52 prosenttia vuonna 25. Teollisuudessa suurin sähkön käyttäjä on metsäteollisuus, jonka osuus on 6 prosenttia. Myös metallien jalostus, kemianteollisuus ja elintarviketeollisuus tarvitsevat paljon sähköä. Kotitaloudet ja maatalous kuluttavat sähköstä noin neljänneksen, palvelut ja julkinen talous viidenneksen. Sähkön tarve ja siten myös kulutus vaihtelee jatkuvasti. Se riippuu mm. kansalaisten ja elinkeinoelämän aktiivisuudesta ja ajankohtaisista tarpeista, ulkolämpötilasta ja valaistusolosuhteista. Kansainvälisesti verrattuna Suomen sähkön tuonnin osuus (vuonna 25 noin 2 prosenttia), on hyvin korkea. Riippuvuutta tuonnista on pyrittävä vähentämään. Erityisesti perusvoiman riittävä saanti on varmistettava kilpailukykyisellä kotimaisella tuotannolla. Siksi investoinnit niin ydinenergiaan ja vesivoimaan kuin muihinkin energialähteisiin sekä sähkön käytön tehostaminen ovat viime aikoina olleet energiapolitiikan ajankohtaisia kysymyksiä. Ydinvoiman osuus on 26 prosenttia. Ydinvoima on suurin yksittäinen energialähde sähkön tuotannossa. Yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta sähkö on yksi keskeisimmistä tekijöistä. Sähkön huolto- ja toimitusvarmuudessa on otettava huomioon koko sähköjärjestelmän kaikkien osien toimivuus. Suomi on osa pohjoismaista sähköntuotanto- ja siirtojärjestelmää, ja alueen hintojen nousupaineet sekä jakeluongelmat kohdistuvat myös meihin. Siksi Suomi noudattaa avointa ja aloitteellista toimintatapaa osallistuessaan pohjoismaiseen energiayhteistyöhön. Pohjoismaisia sähkömarkkinoita on kehitettävä edelleen tarmokkaasti. Pohjoismaisen markkina-alueen tulee säilyttää asemansa edelläkävijänä. Näin voimme tarjota eurooppalaiseen kehitykseen koeteltuja ratkaisuja, joihin myös suomalaiset toimijat ovat tottuneet. Siirtorajoitusten hallintaa Pohjolan sisällä on kehitettävä markkinoiden toimivuuden parantamiseksi. Riittävät Teollisuus 52 % Tuonti 2 % Vesi, tuuli 16 % Turve 5 % Häviöt 4 % Hiili, öljy 1 % Puu 1 % Julkinen 7 % Palvelu 12 % Maatalous 3 % Kotitalous 22 % Maakaasu 11 % Muut 2 % Ydinvoima 26 % Sähkön käyttö kuluttajaryhmittäin (vas.) ja hankinta energialähteittäin vuonna 25. Sähköä käytettiin yhteensä 84,8 terawattituntia (TWh). Poikkeuksellisesti sähkön käyttö pieneni vuonna 25 metsäteollisuuden työselkkauksen vuoksi. Vuonna 26 kulutus nousee 9 TWh:n tasolle, ja palaa siten kasvu-uralle jolla se aiemmin oli. Sähköä hankittiin yhteensä 84,8 TWh. Sähkön nettotuonti oli poikkeuksellisen korkealla tasolla, kun sekä Venäjältä että Ruotsista tuotiin paljon sähköä. Vastaavasti kotimaista hiilivoimaa tuotettiin poikkeuksellisen vähän, mikä laski Suomen hiilidioksidipäästöt alhaiselle tasolle. Vuonna 26 kotimaisen tuotannon osuus on palautunut normaalille tasolle. (Tilastokeskus, Energiateollisuus ry) 12

13 Muut 6 % Puu 12 % Puu 12 % Öljy 15 % Sähkö 18 % Kaukolämpö 49 % Turve 17 % Maakaasu 39 % Muut 3 % Öljy 4 % Hiili 25 % Lämmitysmuotojen energiaosuudet Suomessa vuonna 25. (Tilastokeskus) Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotannon polttoaineet vuonna 25. (Energiateollisuus ry) siirtoyhteydet on turvattava investoinnein. Kaikkien Pohjoismaiden tulee parantaa mahdollisuuksia investoida tuotantokapasiteettiin, sillä pulatilanteet yhdessä maassa aiheuttavat ongelmia toisissakin. Merkittäviä kansallisia ratkaisuja ei voida enää tehdä ottamatta huomioon yhteisiä markkinoita. Pohjoismaisen tuotantokapasiteetin ja siirtoyhteyksien riittävyys ja toimivuus ovat riski varsinkin huippukuormituksen aikana. Myös häiriöt Venäjän tuontisähkön saannissa heikentävät huoltovarmuutta. Sähkön hankinnan toimitusvarmuus on ajankohtainen, keskeinen kansainvälinen kysymys. Suomessa se nousi keskusteltavaksi viimeksi talven aikana, jolloin huippukulutustilanteet ja Ruotsin ja Venäjän siirtorajoitukset aiheuttivat ongelmia. Uusiutuvien energialähteiden käyttämiseen sähköntuotantoon vaikuttaa voimakkaasti vesivoimantuotannon vuotuinen vaihtelu. Suomessa vesivoiman osuus sähköntuotannosta vaihtelee vesivuoden mukaan ja on ollut 1 2 prosenttia. Uusista vesivoimahankkeista on tehtävä vesistökohtaiset selvitykset, joilla lisärakentamisen edut ja haitat selvitetään. Lisäkapasiteetti voi tulla kyseeseen erityisesti jo rakennetuissa vesistöissä. Suomessa sähkön ja lämmön yhteistuotannolla on ollut merkittävä rooli Suomen energiajärjestelmässä. Yhteistuotanto säästää polttoainetta ja vähentää päästöjä. 2.7 Lämmitys vie viidenneksen energiasta Kylmän ilmaston vuoksi Suomen lämmityskustannukset ovat suuret. Lämmityksen osuus energiankulutuksesta on 22 prosenttia. Valtaosa, lähes puolet, lämmityksestä hoidetaan kaukolämmityksen avulla, jossa käytetään kaikkia polttoaineita. Talokohtaisessa lämmityksessä sähkön ja kevyen polttoöljyn osuudet ovat jokseenkin yhtä suuret, vajaa viidennes kumpikin. Polttopuun osuus on runsas 1 prosenttia. Lämmitys on se energiankulutuksen kohde, jossa on kenties eniten säästömahdollisuuksia. Myös lämmityksestä aiheutuvien päästöjen osuutta voidaan tulevaisuudessa pienentää hyvällä suunnittelulla. Puolet maamme rakennuskannasta on liitetty kaukolämmitykseen. Suurimmissa kaupungeissa osuus on vielä huomattavasti suurempi, Helsingissä jopa 93 prosenttia. Kaukolämmitettyjä asuntoja oli viime vuoden lopussa noin 1,2 miljoonaa ja niissä asui melkein puolet maamme väestöstä eli noin 2,5 miljoonaa ihmistä. Suomessa lähes 8 prosenttia kaukolämmöstä perustuu kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantoon. Sen tehokkuuden ansiosta ympäristöpäästöt ovat noin 3 prosenttia pienempiä kuin tuotettaessa energiaa erillisissä lämmön ja sähkön tuotantolaitoksissa. Suomi on maailman johtavia maita sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Kaukolämmön käytetyin polttoaine on jo pitkään ollut maakaasu. Sillä tuotettiin viime vuonna 4 prosenttia kaukolämmöstä ja yhteistuotantosähköstä. Kivihiilen osuus oli noin 25 prosenttia, turpeen osuus vajaa viidennes. Kaukolämpötuotannon toimintatapoja ja viranomaisten valvontaa on selvitetty vuonna 25. Selvityksen mukaan kaukolämmön hintatasossa, hinnan vakaudessa ja toimitusvarmuudessa ei ole ollut ongelmia. Viranomaisvalvontaa ei ole syytä muuttaa eikä kaukolämmön erillislainsäädännölle ole tarvetta. Hinnoittelun perusteista on kuitenkin kerrottava nykyistä avoimemmin. Myös rakennusten energiatehokkuutta, lämpöenergian mittausta ja kaukolämpöjohtojen rakentamisen laadunvalvontaa tulee kehittää, kuten Suomessa ja EU:ssa on ollut tavoitteena. Myös kuluttajien lämmönkäytön ohjeistuksen uusiminen on vireillä. 13

14 Kaukolämmityksen kasvu jatkuu, mutta hidastuu, koska valta-osa isommista taajamista on jo liitetty kaukolämpöverkkoon. Vuonna 22 kaukolämpöä tuotetaan noin 15-2 prosenttia nykyistä enemmän. Haja-asutusalueilla taajamien ulkopuolella kaukolämmitys ei ole teknisesti mahdollista tai se ei ole taloudellisesti järkevää. Lämmitystarpeesta 53 prosenttia katetaan erillisillä lämmitysratkaisuilla joko sähköllä tai polttoaineilla. Lämmityskäytössä pääasialliset polttoaineet ovat kevyt öljy, puu ja turve. Lämmitysratkaisuissa on järkevää käyttää myös vaihtoehtoisia ja varajärjestelmiä. Ne ovat monissa tapauksissa taloudellisia ja varmistavat lämmityksen myös kriisitilanteissa. Omakotitaloissa on myös yhdistelmälämmitys usein käyttökelpoinen ratkaisu: on mahdollista yhdistää esimerkiksi öljyn, puupolttoaineen, sähkön, maalämmön ja aurinkoenergian hyödyt. 2.8 Liikenne lisää energialaskua Maailmanlaajuisesti ja EU-maissa liikenteen energiankäyttö kasvaa nopeasti. Samalla ongelmat lisääntyvät. Kasvu on erityisen rivakkaa tie- ja lentoliikenteessä. Liikenteen energiankäytön kehittämiseen onkin panostettava entistä enemmän. Päästöjä tulee hillitä ilmaston ja ympäristön suojelemiseksi. Öljypohjaisia polttoaineita on korvattava uusilla ratkaisuilla ja siten varauduttava öljyvarojen ehtymiseen ja hinnan nousuun. Öljyä korvaavia liikenteen energialähteitä ovat mm. vety, sähkö, nestemäiset biopolttoaineet, maa- ja biokaasu sekä synteettiset polttoaineet. Öljyä tulee korvata kustannustehokkaasti ottaen huomioon omavaraisuus- ja ympäristötavoitteet polttoaineen koko elinkaaren ajalta. Liikenteen energiankäyttöä on kehitettävä usealla eri rintamalla. Öljyä korvaavien polttoaineiden ja uusien energialähteiden lisäksi on kehitettävä uutta moottoriteknologiaa sekä suunniteltava parempia liikenneyhteyksiä ja edistettävä joukkoliikennettä. Liikenteen osuus Suomen energiankäytöstä on 17 prosenttia. Suomen pitkät kuljetusetäisyydet lisäävät kansantalouden energiakustannuksia. Energiapolitiikan keskeiset vaatimukset riittävä ja turvattu saatavuus kohtuulliseen hintaan ja ympäristöä säästäen ovat myös logistiikka- ja liikennepolitiikan avainkysymyksiä. Liikennepolttoaineiden verotuksella on myös mittava finanssipoliittinen merkitys. Pitkälti verotuksesta johtuu, että kotitalouksien välittömästä energiakustannuksesta (asuminen ja liikkuminen) liikenteen osuus on noin kaksi kolmasosaa. Ajoneuvoperusteiset verot ovat uuden auton hankinnan yhteydessä perittävä autovero ja auton käytöstä vuosittain perittävä ajoneuvovero. Autoveron tuotoksi on arvioitu vuoden 26 talousarvioesityksessä 1,4 miljardia euroa. Ajoneuvoveroa kannetaan 56 miljoonaa euroa. EU:n komissio julkisti heinäkuussa 25 ehdotuksen henkilöautojen verotuksen kehittämisestä. Sen mukaan uusien autojen verotuksessa pitäisi asteittain luopua auton hankinnan verotuksesta. Hankinnan verotuksen sijaan olisi siirryttävä auton käytön verotukseen. Siinä keskeinen lähtökohta olisi auton hiilidioksidipäästöt. Auton hankinnan korkea verotus on johtanut siihen, että käytössä olevat henkilöautot ovat Suomessa keskimäärin vanhoja, vähemmän turvallisia ja runsaspäästöisiä. Autoverojärjestelmämme on myös ongelmallinen tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatteen CO2-päästö g/km Tieliikenne 74 % 2 19 Bensiini Kaikki Diesel Rautatiet 2 % Vesiliikenne 13 % Lentoliikenne 11 % Uusien henkilöautojen hiilidioksidin ominaispäästöjen kehitys vuosina (Ajoneuvohallintakeskus, Korpela: Uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöt , TTKK) Liikenteen energiankulutus Suomessa vuonna 24. Kaikkiaan liikenne kulutti energiaa 5,3 miljoonaa öljytonnia. Rautateiden käyttämä sähköenergia on muunnettu öljytonneiksi. (Tilastokeskus) 14

15 Dieselautojen osuuden vaikutus uusien henkilöautojen keskimääräiseen hiilidioksidipäästöön vuonna 22. CO2-päästö g/km 21 Ruotsi 19 Kreikka Suomi Iso-Br. Saksa Luxemb. Trendiviiva Alankom. Espanja Itävalta Irlanti Tanska Portug. Italia Belgia Ranska kannalta. Siksi autoverojärjestelmämme muuttaminen EU:n esittämään suuntaan on perusteltua. Ajoneuvojen energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen on kiinnitettävä huomiota. Tieliikenteen päästöjä on vähennettävä siirtämällä verotuksen painopiste uuden auton verotuksesta auton käytön ympäristöperusteiseen verotukseen. Tavoitteena on uudistaa ajoneuvokantamme ympäristöystävällisemmäksi ja turvallisemmaksi. Päästöjä on mahdollista vähentää huomattavasti siirtymällä ympäristöystävällisempiin dieselmoottoreihin. Ajoneuvojen dieselverosta luopumalla voidaan autokantaamme uudistaa ympäristöystävällisemmäksi. Maakaasun käytön lisäämistä ajoneuvojen polttoaineena voidaan myös perustella ympäristösyillä. Maakaasulla voidaan alentaa hiilidioksidipäästöjä noin 25 prosenttia bensiinin käyttöön verrattuna. Dieseliin verrattuna etuna on erityisesti pienhiukkaspäästöjen väheneminen. Maakaasu myös tukee biokaasun käyttöä liikennepolttoaineena, koska se lisää olennaisesti polttoaineen saatavuutta kaasukäyttöisiin autoihin kaasuverkon alueella Etelä-Suomessa. 2.9 Riittääkö energia vastedes? Koska energian tuotanto on kallista, meillä on pyritty eri tavoin säästämään energiaa. Kansalaisille on neuvottu järkevää energian käyttöä, ja teollisuus on tehnyt vapaaehtoisia säästösopimuksia. Säästöistä huolimatta energian ja etenkin sähkön tarve kasvaa edelleen. Sähköä tarvitaan lisää niin kodeissa, teollisuudessa kuin palveluissakin. Myös vanhojen voimalaitosten korvaamiseksi tarvitaan useita uusia. Energiaa on hankittava mahdollisimman monipuolisesti. Se edistää kilpailua energiamarkkinoilla ja lisää toimitusvarmuutta. Siksi on tärkeää, että mitään energiantuotantomuotoja ei suljeta pois. Uusiutuvista energialähteistä vesivoima on tärkein sähkön tuotannossa. Suurin osa Suomen vesivoimava- TWh 12 1 Tilasto Ennuste 8 Sähkön kulutus ja arvio tulevasta kehityksestä vuoteen 225. Sähkön vuosittaisen kokonaiskulutuksen arvioidaan kasvavan vuoteen 225 mennessä 18 terawattituntiin. (KTM: Kansallinen energia- ja ilmastostrategia)

16 roista on jo valjastettu hyötykäyttöön. Pääosa jäljellä olevista vesivoiman tuotantoon soveltuvista koskista sijaitsee luonnonsuojelualueilla. Vesivoimaa voidaan lisätä jonkin verran rakentamalla pieniä voimalaitoksia sekä nykyaikaistamalla vanhoja vesivoimalaitoksia. On tärkeää, että eduskuntakäsittelyä odottava uusi vesilaki säädetään siinä muodossa, jonka se on poliittisessa ja asiantuntijavalmistelussa saanut. Vesivoiman lisäämismahdollisuuksista on tehtävä vesistökohtaiset selvitykset, joiden perusteella niistä voidaan päättää. Suomessa panostetaan uusiutuvista energialähteistä erityisesti bioenergiaan. Myös tuulivoiman ja muiden uusiutuvien energialähteiden osuutta energiantuotannossa pyritään kasvattamaan. Kun rakenteilla oleva ydinvoimayksikkö ensi vuosikymmenen taitteessa valmistuu, se lisää sähkön tuotantoa nykyisestä 14 prosenttia. 2.1 Energiatoimiala kansantaloudessa Kun energiaa tarvitaan kaikessa tuotantotoiminnassa, palveluissa ja kotitalouksissa päivittäin, energia-alalla on ratkaiseva vaikutus koko kansantalouteen. Energiaalan liikevaihto oli Tilastokeskuksen tilinpäätöstilaston mukaan 25,5 miljardia euroa vuonna 25. Tästä sähkön ja lämmön tuotannon ja jakelun osuus oli 34 prosenttia, polttoaineiden tukku- ja vähittäismyynnin 39 prosenttia, öljytuotteiden valmistuksen 26 prosenttia sekä turveteollisuuden 1,3 prosenttia. Energian tuotanto, jakelu ja kauppa tarjoavat työpaikan noin 26 3 ihmiselle, joista runsaat puolet työllistää sähkön ja lämmön tuotanto ja jakelu. Lisäksi energia-ala tarjoaa varovaisestikin arvioiden vuosittain runsaasti yli 1 työpaikkaa mm. kuljetuksissa, kunnossapito- ja huoltotöissä, tutkimus- ja kehitystyössä, suunnittelutehtävissä sekä lukuisissa muissa alaa palvelevissa yrityksissä. Energia-alan investoinnit ovat myös suuri työllistäjä rakennusalalla ja laitetoimituksissa. Henkilöstön Työvoimaluku- kustannus määrä milj. euroa Turveteollisuus Öljytuotteiden valmistus Sähkön ja lämmön tuotanto ja jakelu Polttoaineiden tukku- ja vähittäiskauppa Koko energia-ala yhteensä Energia-alan henkilöstön lukumäärä ja työvoimakustannukset. Milj euroa Turveteollisuus 3 Öljytuotteiden valmistus 24 Sähkön ja lämmön tuotanto ja jakelu 15 Polttoaineiden tukku- ja vähittäiskauppa 8 Koko energia-ala yhteensä 14 Investoinnit energia-alalla vuonna 25. Tehostamisen ja toimialalla tehtyjen uudelleenjärjestelyjen seurauksena alan henkilöstömäärä on ollut vähenemään päin. Alenevan kehityssuunnan uskotaan kuitenkin hidastuvan. Ala tulee tarvitsemaan vastedes lisää uutta työvoimaa. Suomeen on rakennettu luonnonvarojemme ja ammattitaitomme avulla runsaasti energiavaltaista perusteollisuutta. Toimivat energiamarkkinat ja hinnaltaan kilpailukykyinen energia ovat sen elinehto. Energiavaltainen prosessiteollisuus työllistää noin 95 ihmistä. Myös sen kerrannaisvaikutukset ovat suuret: on arvioitu, että yksi perusteollisuuden työpaikka synnyttää muissa teollisuusyrityksissä, metsätaloudessa sekä palvelu- ja julkisissa tehtävissä 2-4 työpaikkaa. Tekstiiliteollisuus Rakennusaineteollisuus Graafinen teollisuus Metallinjalostus Elintarviketeollisuus Koneet ja laitteet Elektroniikka Kemianteollisuus Metsäteollisuus Sähkö ja lämpö Milj. euroa Investoinnit eri teollisuuden aloilla Suomessa vuonna 25. Energiatoimiala on suurin investoija, ja se näyttää myös kasvavan muita rivakammin. (Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Energiateollisuus ry) 16

17 Teollisuuden pääomavaltaisuus vuonna 24. Pääomavaltaisuus on laskettu jakamalla koko pääomakanta tuotannon määrällä (jalostusarvolla) vuonna 24. Koko teollisuuden indeksiluvuksi on annettu 1. (Elinkeinoelämän keskusliitto EK) Indeksi, teollisuus yhteensä = 1 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Metallien jalostus Massan, paperin ja paperituott. valmistus Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus Puutavaran ja puutuotteiden valmistus Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus TEOLLISUUS YHTEENSÄ Öljytuotteiden, koksin ja ydinpolttoaineen valmistus Kumi- ja muovituotteiden valmistus Tekstiilien, vaatteiden, nahan ja nahkatuott. valmistus Kustantaminen ja painaminen Metallituotteiden valmistus Muu valmistus ja kierrätys Koneiden ja laitteiden valmistus Sähkötekn. tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus Energia-alan henkilöstön kokonaispalkka henkilöstökuluineen oli 977 miljoonaa euroa vuonna 25. Koko alan työvoimakustannus oli 37 2 euroa/henkilö vuodessa. Se vaihtelee turveteollisuuden 27 9 eurosta öljytuotteiden valmistuksen 58 7 euroon. Toimihenkilöiden ja työntekijöiden palkkatasoissa on noin 1 euron ero sähkön- ja lämmöntuotannossa ja öljytuotteiden valmistuksessa. Muihin toimialoihin verrattuna energia-ala ja erityisesti sähkö- ja lämpöhuolto vaativat suuria investointeja ja pääomia. Sähkö- ja lämpöhuollon vaatimat investoinnit ovat moninkertaiset verrattuna mihin tahansa muuhun toimialaan sekä tuotannon määrään että työpanokseen suhteutettuna. Se on toimialavertailussa myös absoluuttisesti suurin investoija. Elinkeinoelämän keskusliiton investointitiedustelun mukaan ero muihin toimialoihin on kasvamassa. Vuonna 25 energia-alan investoinnit olivat yhteensä noin 14 miljoonaa euroa. Se on 5,5 prosenttia alan liikevaihdosta. Sähkön ja lämmön tuotannossa ja jakelussa investoinnit olivat runsaat 1 miljoonaa euroa, mikä on noin 12 prosenttia liikevaihdosta ja yli kaksinkertainen työvoimakustannuksiin verrattuna. Myös turveteollisuudessa investointien suhde liikevaihtoon on korkea, lähes 1 prosenttia. Vuonna 25 investoinnit öljytuotteiden valmistukseen olivat poikkeuksellisen suuret. Normaalitaso on alle 1 miljoonaa euroa vuodessa. Sähkön tuotantokapasiteetin lisäykset vuosina sekä suunnitellut lisäykset vuosina Energiayrityksillä on suunnitteilla tai päätettynä suurehko määrä uutta sähköntuotannon kapasiteettia. Toteutuessaan se riittää lähivuosien osalta kattamaan tehon tarpeen kasvun, arvioiden mukaan 3 4 MW:a vuodessa. Lisäksi elinikänsä päähän tulleiden voimalaitosten korvaaminen uusilla edellyttää tulevina lähivuosikymmeninä 4 5 MW:n vuotuiset investoinnit. (Energiateollisuus ry) MW Tuontiyhteydet Lämpövoima Ydinvoima Tuulivoima Vesivoima 17

18 Moottoripolttoaineet - dieselöljy, snt/l - moottoribensiini, snt/l Muut polttoaineet - kevyt polttoöljy snt/l - raskas polttoöljy, snt/kg - maakaasu, snt/m 3 - kivihiili, euroa/t - turve, euroa/mwh Sähkö - teollisuus, snt/kwh - palvelut, snt/kwh - kotitaloudet, snt/kwh Suomen verot 27 31,59 58,8 6,71 5,68 1,82 43,52,22,73,73 Direktiivin minimitaso 3,2 35,9 2,1 1,5,54 3,82,5,5,1 Suomi/ EUmin -kerroin 1,5 1,6 3,2 3,8 3,4 11,4 4,4 14,6 7,3 Suomen energiaverotaso 27 ja EU:n energiaverodirektiivin määrittämä minimitaso sekä niiden suhde. c/kwh Päästöoikeudet, 15 Polttoaineen hinnannousu Kivihiililaude, muuttuvat 23 Sähköntuotannon muuttuvat kustannukset ovat kaksinkertaistuneet hiilivoimalaitoksessa vuodesta 23 vuoden 26 syksyyn. Kivihiilen hinnannousu ja päästökauppa ovat nostaneet muuttuvat kustannukset uudelle tasolle kolmessa vuodessa. Kuvassa polttoaineiden hinnat ovat lokakuulta 26. Hiilisähkön muuttuva kustannus määrää pitkälti sähkön hinnan pohjoismaisilla markkinoilla. (Energiateollisuus ry) Suuret investoinnit ovat aina suuri riski yritykselle. Energia-alan investoinneilta vaadittu takaisinmaksuaika on useimmiten yli 1 vuotta tai jopa huomattavasti pidempi. Se on aivan eri luokkaa kuin muilla toimialoilla, joissa yleensä puhutaan vain vuosista. Energiainvestointien edistämiseksi ennustettava ja pitkäjänteinen energiapolitiikka on erittäin tärkeää. Energian tuonnin bruttoarvo oli vuonna 25 noin 14 prosenttia koko maan tuontilaskusta. Toisaalta energiateknologia on noussut nopeasti merkittäväksi vientialaksi. Energiateknologian tuotanto ja vienti työllistävät nykyisin yli 15 ihmistä Energiatoimialan yhteiskunnallinen säätely, tuet ja tuotto Energian tuotantoa ja käyttöä säädellään taloudellisella ohjauksella, lainsäädännöllä, normeilla ja erilaisilla lupamenettelyillä. Lisäksi elinkeinoelämä pyrkii vapaaehtoisin toimin edistämään energia- ja ilmastopoliittisia tavoitteita. Taloudellinen ohjaus on lähinnä verotusta ja verotukia. Vuoden 25 alussa käynnistynyt päästökauppa on noussut verotuksen ohella merkittäväksi taloudelliseksi ohjauskeinoksi. Se nostaa huomattavasti energi- Sähkön tuotantokustannukset päästökauppaympäristössä. Lappeenrannan teknillisen yliopiston tekemässä selvityksessä kustannukset on laskettu helmikuun 26 hintatasossa ja päästöoikeuden hinnalla 2 euroa hiilidioksiditonnilta. Reaalikoroksi on oletettu 5 prosenttia, voimalaitoksen vuotuiseksi käyttöajaksi 8 tuntia, paitsi tuulivoimalle 22 tuntia. Puun ja tuulivoiman kustannuksia pienentäviä investointi- ja verotukia ei ole otettu huomioon. Euroa/MWh ,1 2,9 7,6 1 14,6 Ydin 56,2 51,1 5,8 7, 16,2 19,1 35,3 17,8 2,7 7,9 6,6 3,9 4,9 8,9 9,8 Kaasu Hiili Turve 51,9 32,3 8,1 11,5 Puu 45,5 1, 35,5 Tuuli Päästökauppa 2 / t CO2 Polttoaine Käyttö ja kunnossapito Pääomakustannus 18

19 Milj. euroa Vienti Tuonti Energiateknologian vienti Suomesta ja tuonti Suomeen. (Tullihallitus, Etlatieto) an hintaa. Taloudellinen ohjaus voi myös olla muunlaista. Tällaisia ohjausmahdollisuuksia ovat esimerkiksi uusiutuvan energian vihreät sertifikaatit tai ostopakot (syöttötariffit). Energia-alaan vaikuttavat sadat EU-direktiivit ja säädökset, kotimainen lainsäädäntö ja erilaiset normit. Normeilla on asetettu rajat mm. rikki-, typpi- ja säteilypäästöille. Voimalaitosten ja sähköverkkojen rakentamiseen liittyy huomattavan hidas lupa- ja valitusbyrokratia. Ydinvoimarakentaminen vaatii lisäksi hallituksen ja eduskunnan hyväksynnän. Ohjausta on mahdollista tehdä siten, että poliittisesti asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa tavalla, joka koituu myös ohjattavan hyödyksi. Erinomainen esimerkki tästä ovat vapaaehtoiset energiansäästösopimukset. Esimerkiksi energiaverotukseen verrattuna sopimukset ovat selvästi parempi ohjauskeino. Sopimukset antavat energian käyttäjille konkreettisia työkaluja, joiden avulla energian käyttöä parannetaan kustannustehokkaalla tavalla. Verotus puolestaan heikentää kansalaisten ostovoimaa ja yritysten kilpailukykyä antamatta yhtään konkreettista energiansäästöviitettä. Markkinataloudessa kaikenlaista taloudellista säätelyä ja markkinoihin puuttumista pitäisi yleensä välttää, mutta tietyissä tilanteissa se saattaa olla perusteltua. Tärkeää on, että ei rakenneta päällekkäisiä tai ristikkäisiä ohjausjärjestelmiä sekä se, että ohjaus on ennustettavaa ja vakaata. Päällekkäistä ohjausta on esimerkiksi yritysten rasittaminen samanaikaisesti hiilidioksidiperusteisella verotuksella ja päästökaupalla. Erityisen kohtuutonta on kun päästökaupassa mukana oleva teollisuusyritys joutuu kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla sellaisten yritysten kanssa, joita päästökauppa ei rasita. Suomen nykyiset energiaverotasot ovat moninkertaiset verrattuna EU:n energiaverodirektiivissä asetettuihin minimitasoihin. Vain dieselöljyn vero on lähellä minimitasoa. Rankimmin on verotettu sähköä ja kivihiiltä. Sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet ovat verottomia, koska valmistevero kannetaan tällöin voimalaitoksen tuottamasta sähköstä. Teollisuuden sähkövero alennettiin puoleen,44 sentistä,22 senttiin kilowattitunnilta vuoden 27 alussa. Samalla poistettiin eräitä teollisuuden sähköverotukia. Muutokset edellyttävät kuitenkin vielä EU:n komission hyväksynnän. Sähköveron alentamista tulisi edelleen jatkaa. Valtion talousarvion 26 mukaan energiaverojen nettokertymä, kun verotuet on otettu huomioon, oli 298 miljoonaa euroa. Arvion mukaan liikennepolttoaineista kerättiin 223 miljoonaa, sähköstä 44 miljoonaa ja lämmitysöljystä 17 miljoonaa euroa. Tehdas Kaukolämpö POR Elinkustannusindeksi Maakaasu Polttohake Jyrsinturve Kivihiili Polttoaineiden ja kaukolämmön verollisten hintojen sekä elinkustannusindeksin kehittyminen. (Tilastokeskus, KTM, Energiamarkkinavirasto)

20 Euroa 7 6 Pohjoismaisen pörssisähkön ja päästöoikeuden hintakehitys. (Energiamarkkinavirasto, Energiateollisuus ry) 5 4 Sähkön systeemihinta pörssissä 3 2 Päästöoikeuden hinta 1 tammi 25 touko 25 syys 25 tammi 26 touko 26 syys 26 tammi 27 polttoaineista (raskas polttoöljy, kivihiili ja maakaasu) kertyivät loput, noin 14 miljoonaa euroa. Kotitalouksien käyttämästä lämmitys- ja sähköenergiasta ja liikennepolttoaineista kerättiin arvonlisäveroja yhteensä noin 1,2 miljardia euroa vuonna 26. Kun otetaan huomioon tavaroihin ja palveluihin sisältyvästä energiasta tuotteen hinnassa maksettu arvonlisävero, nousee energiasta kerättävä arvonlisävero kaikkiaan yli 2 miljardiin euroon. Siten vuonna 26 valtio keräsi energiasta noin 5 miljardia euroa energia- ja arvonlisäveroja eli keskimäärin 1 euroa jokaista suomalaista kohti. Ympäristö- ja energiapoliittisista syistä sekä yritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi polttoaineiden ja sähkön verotukseen on päätetty eräitä tukia ja poikkeuksia. Niistä keskeisiä ovat sähkön tuotannon verotuet, eräät alennetut verokannat polttoaineiden hiilidioksidiperusteisessa verotuksessa sekä energiavaltaisen teollisuuden veroleikkuri. Sähkön tuotannon tukea saa sähkö, joka on tuotettu tuulivoimalla (6,9 euroa/mwh) pienvesivoimalaitoksessa, nimellisteho enintään 1 MVA (4,2 euroa/mwh) kierrätyspolttoaineilla (2,5 euroa/mwh) biokaasulla (4,2 euroa/mwh) metsähakkeella (6,9 euroa/mwh). Yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa käytetään teknistä verokerrointa, jonka avulla tuetaan yhdistettyä tuotantoa. Verollista polttoainemäärää määritettäessä syntyvä hyötylämpö kerrotaan,9:llä ja näin saadusta määrästä maksetaan vero. Teollisuusyritykset voivat saada veronpalautusta energiaveroista, jos maksetut verot ovat yli 3,7 prosenttia yrityksen jalostusarvosta tilikauden aikana. 2

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia

Haasteista mahdollisuuksia Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Energia 2014 Energian hinnat 2013, 4. neljännes Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista, mikä osaltaan vaikutti kaukolämmön

Lisätiedot

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Enterprise Forum, 5.11.2009 Maria Kopsakangas-Savolainen 1 Euroopan unionin energiapolitiikka Euroopan yhteisöjen komission (2007)

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset. Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia

Energiaverotuksen muutokset. Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia Energiaverotuksen muutokset Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia Energiaverotuksen taustaa Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Energia 2014 Energian hinnat 2014, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat jatkoivat laskuaan vuoden kolmannella neljänneksellä.

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 1. neljännes Energian hinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan kotimaisten lämmöntuotannon polttoaineiden hintojen nousu on ollut pienempää verrattuna tuontipolttoaineisiin.

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Uusiutuva energia - mahdollisuus vai haavekuva? Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Esityksen sisältö Miksi uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä? Suomen tavoite ja keinot Metsä- ja tuulienergiaa EU:n energian

Lisätiedot

Lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat

Lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat Energia 2013 Energian hinnat 2012, 4. neljännes Lämmitys ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta. Kaukolämmön hinnat

Lisätiedot

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Ministerin energiapoliittiset teesit Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvuulla

Lisätiedot

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2014, 4. neljännes Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Öljyn tuontihintojen selkeä lasku vaikutti polttonesteiden kuluttajahintojen laskuun vuoden viimeisellä

Lisätiedot

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2012, 2. neljännes Sähkön hinta kääntyi laskuun Sähkön kokonaishinta laski kaikissa kuluttajaryhmissä vuoden toisella neljänneksellä. Sähkön kuluttajahinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Energiateollisuus ry. Syysseminaari

Energiateollisuus ry. Syysseminaari Energiateollisuus ry Syysseminaari Juha Naukkarinen Kotitaloussähkön hinnan muodostus 30 snt/kwh 25 20 15 10 5 0 Bulgaria Viro Liettua Romania Kreikka Latvia Kroatia Turkki Ranska Suomi 2009 Puola Slovenia

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Suomalainen teollisuus on perinteisesti ollut hyvin energiaintensiivistä (metsä-, paperi-,

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää

Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Essi Eerola Verotuksen kehittämistyöryhmä, 3.6.2009 Johdanto Taloudelliset ohjauskeinot (verot ja vaihdettavat kiintiöt) nousivat 1990- luvulla perinteisten

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2010 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 3. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 8,8 prosenttia tammisyyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta ja kulutus 2013 Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013 Energian kokonaiskulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot