TEHOKKAASTI ENERGIAA KOHTUULLISIN KUSTANNUKSIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEHOKKAASTI ENERGIAA KOHTUULLISIN KUSTANNUKSIN"

Transkriptio

1 TEHOKKAASTI ENERGIAA KOHTUULLISIN KUSTANNUKSIN Energia-alan toimialavuoropuhelun raportti

2 Tehokkaasti energiaa kohtuullisin kustannuksin Energia-alan toimialavuoropuhelun raportti ISBN EAN ISBN (sähköinen versio) EAN (sähköinen versio) Graafinen suunnittelu: Kari Kortelainen Painopaikka: MP-keskus, Helsinki 27 Raportti on saatavissa osoitteesta ja työhön osallistuneiden järjestöjen kotisivuilta.

3 TEHOKKAASTI ENERGIAA KOHTUULLISIN KUSTANNUKSIN Energia-alan toimialavuoropuhelun raportti Sisältö 5... Saatteeksi Tiivistelmä Energia Suomessa 2.1 Suomi osana EU:ta ja maailmanlaajuista energiajärjestelmää 2.2 Suomessa tarvitaan paljon energiaa 2.3 Suomessa käytetään energiaa tehokkaasti 2.4 Energian tuotannon ja käytön ympäristövaikutukset 2.5 Emme ole omavaraisia 2.6 Sähkön toimitusvarmuudesta huolehdittava 2.7 Lämmitys vie viidenneksen energiasta 2.8 Liikenne lisää energialaskua 2.9 Riittääkö energia vastedes? 2.1 Energiatoimiala kansantaloudessa 2.11 Energiatoimialan yhteiskunnallinen säätely, tuet ja tuotto Energia-alan kehittämishaasteet 3.1 Energia- ja ilmastoteknologian ja alan ammattitaidon kehittäminen 3.2 Energian kilpailukykyisen hinnan turvaaminen 3.3 Energian saatavuuden varmistaminen 3.4 Ilmastonmuutoksen hillintä 3.5 Investointien edistäminen Ehdotukset energia-alan kilpailukyvyn parantamiseksi ja muut suositukset 4.1 EU:n energiapolitiikka 4.2 Polttoaineiden saannin turvaaminen 4.3 Sähkön ja lämmön tuotanto 4.4 Taloudellinen ohjaus 4.5 Energiansäästö ja energiatehokkuus 4.6 Energia-alan innovaatiot 4.7 Työvoima- ja koulutuspolitiikka Energia-alan toimialavuoropuheluun osallistuneet järjestöt ja henkilöt yhteystietoineen 3

4

5 Saatteeksi Tammikuussa 24 valtioneuvosto käynnisti Suomi maailmantaloudessa -selvityksen, jonka tarkoituksena oli etsiä vastausta siihen, millä keinoin suomalainen työ ja tuotanto voivat menestyä nykyisessä maailmantalouden murroksessa. Tämän selvityksen yhtenä osana julkaistiin syyskuussa 24 raportti vuoropuhelusta, jossa energia-alan toimialajärjestöt tarkastelivat kilpailukyvyn tulevia haasteita ja etsivät keinoja alan työllistämis- ja kasvuedellytysten parantamiseksi. Energia-alan toimialavuoropuhelun toinen kierros aloitettiin toukokuussa 26. Työ on jälleen osa pääministeri Matti Vanhasen käynnistämää laajempaa hanketta, jossa selvitetään maailmanlaajuistumisen haasteita Euroopalle ja Suomelle ja etsitään niihin vastauksia. Energia-alan toimialavuoropuhelua varten perustettiin työryhmä, jossa olivat edustettuina AKA- VA, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Energiateollisuus ET, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Suomen Konepäällystöliitto, Sähköalojen Ammattiliitto, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK, Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, Toimihenkilöunioni ja Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN. Työryhmän kuulemina asiantuntijoina olivat Autotuojat, Suomen Kuntaliitto, Turveteollisuusliitto sekä Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto. Työryhmän puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Juha Naukkarinen (ET) ja sihteerinä johtaja Pertti Salminen ET:stä. Raportin valmistelutyön teki pienryhmä, jossa olivat mukana varapuheenjohtaja Heikki Kauppi (AKAVA), johtaja Pertti Salminen (ET), apulaisjohtaja Matti Viialainen (SAK) ja toiminnanjohtaja Leif Wikström (Suomen Konepäällystöliitto). Raportin kirjoitustyöstä vastasi tiedottaja Timo Immonen (EK). Kaikki työhön osallistuneet henkilöt on esitetty liitteessä 1. Tämän toisen toimialavuoropuhelukierroksen keskeiset tulokset esitetään oheisessa raportissa. Siinä on pyritty kattamaan edellistä toimialavuoropuhelua laajemmin koko energiatoimiala. Kuitenkin pääpaino on edelleen sähkön ja siihen liittyvän lämmön tuotannon ratkaisuissa. Näissä kysymyksissä poliittisilla päätöksillä on huomattava vaikutus energiajärjestelmän kilpailukykyyn, energian toimitusvarmuuteen ja ympäristön säilymiseen sekä siihen, miten energiapolitiikka tukee kansallisia kasvu- ja työllisyystavoitteita. Työryhmän mielestä tällainen elinkeinopoliittinen vuoropuhelu on hyödyllistä, ja siksi sitä tulee jatkaa. Helsingissä Energia-alan toimialavuoropuhelutyöryhmä 5

6 1 Tiivistelmä Energiapolitiikan ajankohtaiset haasteet ovat energian saatavuuden varmistaminen, kilpailukykyisen hinnan turvaaminen, ilmastonmuutoksen hillintä, alan investointien edistäminen ja energia- ja ilmastotekniikan ja alan muun ammattitaidon kehittäminen. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan energian tuotannon kasvattamista, lisäkapasiteetin rakentamista. On pyrittävä siihen, että meillä on riittävästi energiaa omasta takaa. Samalla on huolehdittava energian tuotannon ja käytön tehokkuudesta ja hyvin toimivasta siirtoverkostosta. Energiakustannusten nousun hillitsemiseksi on etsittävä energian säästökeinoja sekä edistettävä alan kilpailua ja kuluttajien hintatietoisuutta. Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa Suomen haasteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä. Vastedeskin tarvitaan kaikkia energialähteitä, koska kullakin energiamuodolla on oma roolinsa Suomen energiajärjestelmässä. Ilmastosyistä etusijalle on kuitenkin asetettava päästöttömät ja vähäpäästöiset energialähteet. Panostuksia kotimaiseen energiaan on jatkettava ja rohkaistava investoimaan erityisesti yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon sekä kaukolämmitykseen. Seuraavan hallitusohjelman on mahdollistettava ydinvoiman lisärakentaminen. Vesivoiman lisäämisestä on tehtävä vesistökohtaiset selvitykset, joilla lisärakentamisen edut ja haitat punnitaan. Päästökaupan kanssa päällekkäistä ohjausta on karsittava, eikä uusia päästökaupan kaltaisia ohjauskeinoja, kuten jonkin energiamuodon pakko-ostotariffeja tai erilaisia sertifikaatteja, tule ottaa käyttöön. Sähkövero ja kaukolämmön polttoainevero on laskettava niin alas kuin EU:n säädökset sallivat. Suomesta on tehtävä energia-alalle suotuisa investointiympäristö. Keksintöjen ja uusien menetelmien hyödyntäminen, teknologiset läpimurrot ja koulutus ovat avainasemassa. Kotimaisten ja päästöttömien energialähteiden lisääminen sekä jätteen energiakäytön edistäminen ovat niin ikään energiapolitiikkamme etenemissuuntia. Kolme keskeistä viestiä energiakeskusteluun: 1. Toimitusvarmuudesta huolehdittava kotimaista energiaa lisättävä: ydinvoimaa, bioenergiaa, vesivoimaa, tuulivoimaa ja jätteen hyötykäyttöä investointeja perusvoimaan vauhditettava EU:n ulkoista energiapolitiikkaa tiivistettävä tehokkuutta tuotantoon, säästäväisyyttä kulutukseen 2. Kilpailukykyinen energia varmistettava markkinoiden toimivuutta edistettävä kaikkien energiamuotojen oltava käytettävissä päällekkäistä ohjausta karsittava lisäpanostusta tutkimukseen, koulutukseen ja ammattitaitoon 3. Ilmastonmuutos torjuttava maailmanlaajuisin sitoumuksin investointeja päästöttömään ja vähäpäästöiseen energiantuotantoon lisättävä uusiin innovaatioihin panostettava päästöjä vähennettävä maailmanlaajuisesti päästökaupan epäkohtia korjattava ja se on muutettava maailmanlaajuiseksi 6

7 2 Energia Suomessa Huolehtiminen energiasta on Suomen kansantalouden peruskysymyksiä. Se on sitä jokaisen kansalaisen sekä teollisuuden, palvelujen ja ulkomaankaupan kannalta. Energia-ala sisältää polttoaineet sekä sähkön- ja lämmöntuotannon: niiden valmistuksen ja jalostuksen, jakelun, kuljetuksen, kaupan ja käytön. Kaikki tämä aiheuttaa suuria kustannuksia. Energia-alan haasteet ovat moniulotteisia, niihin liittyvät mm. alan tutkimus, tekniikan kehittäminen, uusien menetelmien keksiminen ja soveltaminen sekä koulutus ja ammattitaitoiset työntekijät. Poliittisten päätöksentekijöiden tehtävänä on luoda puitteet, jotka mahdollistavat energian riittävän ja häiriöttömän saannin kohtuulliseen hintaan. Energiaratkaisuilla on myös maailmanlaajuisia vaikutuksia: niillä on yhteys kansainvälisen talouden lisäksi maapallon ilmastonmuutokseen. Suomessa energiajärjestelmän hyvä toiminta on erityisen tärkeää. Vaikka energiaa käytetään Suomessa tehokkaasti, maamme energiankulutus asukasta kohden on suuri: 6,2 öljytonnia vastaava energiamäärä vuodessa. Se on länsimaiden suurimpia ja johtuu energiaa paljon tarvitsevasta teollisuudesta, korkeasta elintasosta, kylmästä ilmastosta ja pitkistä välimatkoista. Suomen energiaratkaisuissa on otettu tasapuolisesti huomioon taloudelliset tekijät, ympäristökysymykset ja energian saatavuuden varmistaminen. Uusiutuvien energialähteiden, kuten puun, vesivoiman ja tuulienergian yhteisosuus kokonaiskulutuksesta on Suomessa suurimpia Euroopassa. Puun ja vesivoiman käyttö on Suomessa pitkälle kehittynyttä. Energiateknologiaa viedään Suomesta muihin maihin jo yli kolmen miljardin euron arvosta vuosittain. Taajamiin on rakennettu kattava kaukolämpöverkko. Sen sijaan kierrätyspolttoaineiden, kuten yhdyskuntajätteen, energiakäyttö Suomessa on kansainvälisesti verrattuna vähäistä. 2.1 Suomi osana EU:ta ja maailmanlaajuista energiajärjestelmää Energiakysymykset ovat pitkälle kansainvälisiä. Energian kysyntä on maailmanlaajuisesti nopeasti kasvamassa, mikä on viime vuosina johtanut öljyn ja kaasun hinnan nousuun uudelle entistä korkeammalle tasolla ilmeisen pysyvästi. Vaikka kukin EU:n jäsenvaltio tekee energiavalintojaan omista kansallisista lähtökohdistaan, on energiapolitiikalla väistämättä myös yleiseurooppalainen ja myös globaali ulottuvuus. EU:n energiapolitiikan tavoitteet. EU:n energiapolitiikan perustavoitteet ovat samat kuin Suomen valtiovallan ja elinkeinoelämän energiapolitiikalleen asettamat tavoitteet. Suomi on osallistunut aktiivisesti EU:n energiapolitiikan hahmotteluun mm. valmisteltaessa EU:n Vihreää kirjaa (26) eli Euroopan strategiaa kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi. Euroopan energiahuolto on tullut uuteen vaiheeseen. Haasteita on paljon. Energia-alalla tarvitaan nopeasti investointeja ennustetun energiankysynnän tyydyttämiseksi sekä vanhenevien perusrakenteiden korvaamiseksi. Euroopan riippuvuus tuontienergiasta kasvaa. Öljy- ja kaasuvarat ovat keskittymässä muutamiin maihin Venäjälle ja Lähi-itään. Energiankysyntä kasvaa. Öljyn ja kaasun hinnat nousevat. Maapallon ilmasto lämpenee. Euroopan yhteisö ei ole vielä saanut aikaan täysin kilpailtuja energian sisämarkkinoita. Uusi energiamaisema edellyttää EU:lta yhtenäisiä toimia. Tarvittavat välineet EU:lla on käytössään. Se on maailman toiseksi suurin energiamarkkina-alue, jolla asuu yli 45 miljoonaa kuluttajaa. Peruskysymys on yksimielisyyden saavuttaminen siitä, että Euroopalle on tarpeen laatia uusi yhteinen energiastrategia. Kestävän kehityksen, kilpailukyvyn ja energian toimitusvarmuuden tulisi olla tämän strategian keskeisiä periaatteita. Kestävän kehityksen tavoitteeseen liittyy kilpailukykyisten uusiutuvien energialähteiden ja muiden hiilidioksidipäästöiltään vähäisten energialähteiden, erityisesti vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden kehittäminen. Lisäksi siihen liittyy Euroopan energiankäytön tehostaminen ja maailmanlaajuiset toimet, joilla pyritään pysäyttämään ilmastonmuutos ja parantamaan ilmanlaatua paikallisesti. Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Sitä on tarkasteltava paitsi 7

8 elinympäristön, kuten ilmastonmuutosten, myös taloudellisten tekijöiden ja yhteiskunnan eli ihmisten tarpeiden kannalta. Kilpailukykytavoitteeseen liittyy sen varmistaminen, että energiamarkkinoiden avaamisesta koituu hyötyä sekä asiakkaille että energiayhtiöille. On investoitava puhtaaseen energiantuotantoon ja energiatehokkuuteen. Lisäksi on tarpeen lieventää korkeiden kansainvälisten energiahintojen haitallisia vaikutuksia sekä säilyttää Euroopan huippuasiantuntemus energiateknologian alalla. On huolehdittava siitä, että energiatoimiala on kansantaloudellisesti hyvässä kunnossa: toimintaperiaatteiltaan terve ja elinkeinopoliittisesti menestyvä ja asiakkaidensa arvostama. Toimitusvarmuuden tavoitteeseen liittyy tuontiriippuvuuden vähentäminen, tuontienergian lähteiden ja kuljetusreittien monipuolistaminen, energialähteiden monipuolistaminen, investointien edistäminen ja EU:n vahvistaminen energiahuollon kriisitilanteiden varalta. Lisäksi halutaan kohentaa sellaisten eurooppalaisten yritysten toimintaedellytyksiä, jotka haluavat päästä hyödyntämään maailman energiavaroja sekä huolehtia siitä, että kaikilla kansalaisilla ja yrityksillä on mahdollisuus saada käyttöönsä energiaa. 2.2 Suomessa tarvitaan paljon energiaa Suomessa tarvitaan runsaasti energiaa. Kylmä ilmasto ja pitkät etäisyydet panevat lämpö- ja polttoainehuollon kovalle koetukselle. Hyvinvoinnin ylläpitäminen tuotantoelämän tarpeet turvaamalla vaatii niin ikään paljon energiavaroja. Teollisuuden osuus kaikesta energian käytöstä oli vuonna 25 kaikkiaan 48 prosenttia, rakennusten lämmitykseen kului 22 prosenttia ja liikenteeseen 17 prosenttia. Energian käytöstä 13 prosenttia jakautui julkisten ja yksityisten palvelujen, maatalouden ja kotitalouksien kesken. Teollisuuden suuri energiankäyttö johtuu sen tuotantorakenteesta. Yksistään metsäteollisuuden osuus koko teollisuuden energiankulutuksesta on noin 6 prosenttia. Metalli- ja kemianteollisuuden yhteenlaskettu osuus on lähes kolmannes. Teollisuus tarvitsee merkittävästi energiaa vastedeskin. Kohtuuhintainen energia vahvistaa kotimaisten yri- Asuminen 1 85 Tavarat ja palvelut 1 4 Elintarvikkeet 95 Liikkuminen 3 2 Nelihenkisen perheen energialasku vuonna 26. Tyypillisen suomalaisen nelihenkisen perheen suora ja välillinen energiakustannus oli kaikkiaan 74 euroa. Siitä verojen osuus on 33 euroa. Verojen vuoksi liikkumisen ja asumisen osuus nousee korkeaksi. Energiamäärässä mitaten perhe käyttää hieman enemmän välillisesti energiaa tavaroissa ja palveluissa kuin suorassa käytössä. (Tilastokeskus, Energiateollisuus ry) Biopolttoaineet 2 % Muut 2 % Öljyt 27 % Muu 13 % Turve 5 % Vesi, tuuli 4 % Tuontisähkö 4 % Hiili, koksi 9 % Rakennusten lämmitys 22 % Teollisuus 48 % Ydinenergia 18 % Maakaasu 11 % Liikenne 17 % Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (vas.) ja loppukäyttö kulutussektoreittain Suomessa vuonna 25. Suomessa kulutettiin 32,6 miljoonaa öljytonnia vastaava energiamäärä (Mtoe) vuonna 25 eli 6,2 öljytonnia asukasta kohden. Öljy on edelleen eniten käytetty polttoaine (27 %). Hyvänä kakkosena sitä seuraavat kotimaiset biopolttoaineet (2 %). Energian loppukäyttö oli yhteensä 25,7 Mtoe. Sähkön ja lämmön tuotannon sekä polttoaineiden valmistuksen häviöt olivat 6,9 Mtoe eli 21 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. (Tilastokeskus) 8

9 tysten kilpailukykyä sekä turvaa yritysten investoinnit ja työpaikkojen pysymisen Suomessa. Edullinen energia on Suomelle kilpailuetu, johon tulee järjestelmällisesti pyrkiä. Omakustannusperiaatteelle perustuva osakkaiden yhteinen sähköntuotanto (ns. Mankala-periaate) on tässä suhteessa tärkeä: teollisuudella itsellään on mahdollisuus osallistua tuottajina energiamarkkinoille ja pienetkin yhtiöt voivat päästä osallisiksi investointeihin. Kilpailun toimivuus myös paranee, kun sähkönkäyttäjien markkinoillepääsy helpottuu. Kaikki ihmiset kuluttavat energiaa muodossa tai toisessa. Kotitalouksien energialasku ei koostu yksinomaan kodin sähkölaskusta tai auton tankkauksesta huoltoasemalla. Jokainen kansalainen maksaa energiasta joka kerta esimerkiksi ostaessaan ruokaa ja tavaroita, käyttäessään palveluja tai kulkiessaan bussilla töihin. Energiakustannuksia sisältyy kaikkeen taloudelliseen toimintaan. 2.3 Suomessa käytetään energiaa tehokkaasti Suomen energiajärjestelmässä on pantu erityistä painoa energiatehokkuudelle. Yritysten ja yhteisöjen kannalta energiatehokkuuden parantaminen eli tietyn tuotteen tai palvelun tuottaminen entistä pienemmällä energiamäärällä on järkevää, koska se tuo usein taloudellista hyötyä samalla kun päästöt ympäristöön vähenevät. Viime aikoina on puhuttu paljon ns. ekologisesta jalanjäljestä eli siitä, miten paljon luonnonvarojen käyttö ja päästöt vaikuttavat elolliseen luontoon. Suomen ekologinen jalanjälki on puhdas jälki: tuotannossa käytetään nykyaikaisin menetelmin säästeliäästi raakaainetta, joka esimerkiksi metsäteollisuuden tuotannossa on lisäksi uusiutuvaa. Energiatehokkuuteen pyritään Suomessa järjestelmällisesti. Energiatehokkuuden parantamiseksi viranomaiset, teollisuuden ja palvelualojen toimialaliitot sekä yhteisöt ovat tehneet energiansäästösopimuksia, joiden avulla vähennetään vapaaehtoisesti energiankulutusta. Teollisuuden tuotesuunnittelussa energiatehokkuus on yksi keskeisistä kriteereistä. Rakennusalan energiankulutuksen vähentämiseksi on vuoden 23 alussa voimaan tulleissa rakentamismääräyksissä pantu entistä tiukemmat vaatimukset rakennuksen lämmöneristyskyvylle ja ilmanvaihdon lämmön talteenotolle. Laitteiden ja koneiden energiatehokkuudesta kertovia energia- ja ympäristömerkkejä käytetään yleisesti. Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto on erittäin sopiva tekniikka Suomen oloihin. Se säästää polttoainetta ja rajoittaa päästöjä noin 3 prosenttia erillistuotantoon verrattuna. TWh/a Säästö yhteistuotannosta Polttoaineen kulutus ilman 5 yhteistuotantoa Toteutunut polttoaineen kulutus Sähkön ja lämmön yhteistuotannolla saavutetut polttoainesäästöt. Yhteistuotannossa parhaimmillaan hyötysuhde on yli 9 prosenttia, kun erillisessä sähkön tuotannossa päästään polttoaineesta riippuen vain prosenttiin. Rauta- ja terästeollisuuden masuunien energian ominaiskulutus eräissä teollisuusmaissa. Raudan valmistus kuluttaa paljon energiaa ja Suomi on jo pitkään ollut edelläkävijä masuunien energiankäytön tehokkuudessa. (Metallinjalostajat ry) Koksi + öljy + kivihiili (kg)/tonni raakarautaa Suomi

10 Energiansäästö (%) 2 Toteutunut Ennuste 15 1 Säästöt eristyssaneerauksin Säästöt kattilasaneerauksin Höylän säästötavoite Saneerauksilla aikaansaatu kumulatiivinen energiansäästö öljylämmitteisessä pientalokannassa vuodesta 1997 alkaen. Saavutettu energiansäästö perustuu Kauppa- ja teollisuusministeriön, Ympäristöministeriön, Öljy- ja Kaasualan Keskusliiton sekä Öljy- ja Kaasulämmitys Yhdistyksen vuonna 1997 tekemään sopimukseen öljylämmitteisten kiinteistöjen Höylä-energiansäästöohjelmasta. Parhaillaan käydään neuvotteluja Höylä-ohjelman kolmannesta vaiheesta. Myös jätteen käytöllä energiantuotannossa ja kierrätyksellä voidaan lisätä energiatehokkuutta. Samalla vähennetään kaatopaikkojen kuormitusta. Suomeen ollaan suunnittelemassa useita erillisiä jätteenpolttolaitoksia. On arvioitu, että jäte sisältää noin 6 prosenttia uusiutuvaa energiaa. Kierrätyspolttoaineiden käyttöä on edistettävä. Kaikilla näillä toimilla on Suomessa pystytty ohjaamaan energiankäyttöä ja saavutettu kansainvälisesti verrattuna korkea tehokkuustaso. 2.4 Energian tuotannon ja käytön ympäristövaikutukset Kaikilla energiantuotantomuodoilla on ympäristö- ja terveysvaikutuksia. Polttoaineisiin perustuva tuotanto aiheuttaa savukaasupäästöjä, jotka voimistavat kasvihuoneilmiötä eli aiheuttavat ilmastonmuutosta, lisäävät otsonikatoa ja happamoitumista sekä heikentävät ilmanlaatua. Muiden energialähteiden kuin polttoaineiden käyttäminen energiantuotannossa voi aiheuttaa esimerkiksi säteily-, melu- tai maisemahaittoja tai muutoksia vesiekosysteemiin, vesieliöiden ja niiden elinympäristön keskinäisiin suhteisiin. Myös tuotannon tilantarve syrjäyttää luontoa. Ihmisen aiheuttamassa ilmastonmuutoksessa fossiilisten polttoaineiden käyttö on merkittävin tekijä. Varsinaisen energiantuotannon lisäksi alkuperäisen energialähteen, kuten öljylähteen, hiilikaivoksen, vesistön tai tuulen hyödyntäminen ja jalostaminen sähköksi, lämmöksi tai polttoaineeksi sisältää monia vaiheita. Siksi energian ympäristövaikutuksia arvioitaessa on kiinnitetty huomiota koko energiaketjuun, joka sisältää energian kulkureitin energialähteeltä jalostuksen kautta loppukäyttöön ja käytössä syntyvien jätteiden käsittelyyn. Energiaketju voidaan siten rinnastaa tuotteen elinkaareen. Tuhatta tonnia SO2/NO SO2 CO2 NO Miljoonaa tonnia CO2 Hiilidioksidi- (CO 2 ), rikkidioksidi- (SO 2 ) ja typen oksidien (NO x ) päästöt vuosina Erityisesti rikkidioksidipäästöt alenivat merkittävästi 198- luvun alussa ydinvoiman ja uusien vähärikkisten polttoaineiden käyttöönoton ansiosta. Sama kehitys jatkui myöhemmin tehostetun savukaasujen puhdistamisen myötä. Myös typen oksidien päästöt ovat laskevalla uralla. (Tilastokeskus)

11 Suomen toteutuneet ja arvioidut kasvihuonekaasupäästöt Kansallisen energia- ja ilmastostrategian arvion mukaan Suomen kokonaispäästöt ylittävät Kioto-kaudella keskimäärin noin 12 miljoonalla tonnilla vuosittain vuoden 199 tason, jolle Suomi on sitoutunut laskemaan päästönsä. Jotta Suomi voi saavuttaa tavoitteensa, sen on käytettävä hyväksi sekä EU:n päästökauppaa että Kioton mekanismeja. (KTM) Miljoonaa ekvivalenttia CO2-tonnia Kokonaispäästöt Päästökauppasektori Tilasto Skenaario Kioton kausi Ei-päästökauppasektori Vuoden 199 tavoitetaso Energiakysymyksissä Suomi noudattaa kestävän kehityksen periaatetta. Päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Siksi ympäristö, ihmisten tarpeet ja talouden tehokkuus otetaan tasavertaisesti huomioon energiapäätöksissä ja energian tuotannossa ja käytössä. Energiateollisuudessa ja muussa tuotantotoiminnassa kuuluu suunnitteluprosessiin nykyisin ympäristövaikutusten arviointi, jossa tuotannon ja käytön ympäristövaikutukset selvitetään ennen ympäristöluvan myöntämistä ja hankkeen toteuttamista. Myös lainsäädäntö asettaa Suomessa tiukat rajoitukset ympäristövaikutteiselle tuotannolle. 2.5 Emme ole omavaraisia Suomi on hyvin riippuvainen ulkomaisista energialähteistä. Tuontienergia kattaa noin 7 prosenttia Suomen energiankulutuksesta. Öljy on säilyttänyt asemansa tärkeimpänä polttoaineena, vaikka sen osuus on jo vähentynyt. Vuonna 1973 öljy kattoi peräti 58 prosenttia kaikesta energiankulutuksesta, mutta vuonna 25 sen osuus oli enää 27 prosenttia. 198-luvun alussa kivihiilen osuus sähköntuotannossa laski jyrkästi, kun uudet ydinvoimalaitokset korvasivat hiilivoimaa. Vuonna 25 kivihiili ja koksi kattoivat 1 prosenttia kaikesta energiankäytöstämme. Maakaasun tuonti Venäjältä (silloisesta Neuvostoliitosta) alkoi vuonna Vuonna 25 maakaasun osuus energiankulutuksesta oli 11 prosenttia. Ydinvoiman osuus kaikesta energiankulutuksesta oli 18 prosenttia vuonna 25 ja tuontisähkön osuus 5 prosenttia. Suomi on uusiutuvien energialähteiden, varsinkin bioenergian, käytössä EU:n eturivin maita. Kotimaisten energialähteiden osuus energiankulutuksesta on noin 3 prosenttia. Suomessa on perinteisesti haluttu varmistaa, että olemme riittävän omavaraisia energian osalta. Pääasialliset kotimaiset energialähteet ovat Vesivoima 12 % Tuulivoima,1 % Teollisuuden Turve 16 % bioliemet 31 % Teoll. reaktiolämpö 2 % Lämpöpumput 2 % Kierrätyspolttoaineet 3 % Puun pienkäyttö 11 % Teollisuuden jätepuu 23 % Kotimaisten energialähteiden käyttö vuonna 25. Kotimaisia energialähteitä käytettiin 1, miljoonaa ekvivalenttista öljytonnia (Mtoe) eli 3,8 prosenttia Suomen energiatarpeesta. Kotimaisesta energiasta on kaksi kolmasosaa puuperäisiä biopolttoaineita eli noin 2 prosenttia Suomen koko energian tarpeesta. (Tilastokeskus) 11

12 vesivoima, puuperäiset polttoaineet, metsäteollisuuden bioliemet ja turve. Puuperäisten polttoaineiden ja turpeen osuus energiankulutuksesta vuonna 25 oli 25 prosenttia. 2.6 Sähkön toimitusvarmuudesta huolehdittava Lähes kaikki yhteiskunnan toiminnot perustuvat turvattuun sähkön saantiin. Suomen sähköntuotanto- ja jakelujärjestelmä on taloudellinen ja tehokas. Sähkön ostajat ovat olleet huolissaan tuotantokapasiteetin riittävyydestä ja sähkön hinnan kallistumisesta. Viime aikoina on keskusteltu sähkömarkkinoista, tuotannosta, jakelusta ja edullisimmista ratkaisuista myös asiakkaan kannalta. Sähkön hinta muodostuu sähkömarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella. Sähkömarkkinoiden vapautuminen ja päästökauppa ovat olennaisesti muuttaneet energiayritysten toimintaympäristöä. Sähkön markkinahinnalla on keskeinen vaikutus sähköntuottajien ja jakelusähköyhtiöiden toimintaan ja kannattavuuteen. Epävarmuus sähkön tulevasta markkinahinnasta ja päästöoikeuden hinnasta ovat riskitekijöitä. Teollisuuden osuus sähkön kokonaiskulutuksesta on Suomessa poikkeuksellisen suuri, 52 prosenttia vuonna 25. Teollisuudessa suurin sähkön käyttäjä on metsäteollisuus, jonka osuus on 6 prosenttia. Myös metallien jalostus, kemianteollisuus ja elintarviketeollisuus tarvitsevat paljon sähköä. Kotitaloudet ja maatalous kuluttavat sähköstä noin neljänneksen, palvelut ja julkinen talous viidenneksen. Sähkön tarve ja siten myös kulutus vaihtelee jatkuvasti. Se riippuu mm. kansalaisten ja elinkeinoelämän aktiivisuudesta ja ajankohtaisista tarpeista, ulkolämpötilasta ja valaistusolosuhteista. Kansainvälisesti verrattuna Suomen sähkön tuonnin osuus (vuonna 25 noin 2 prosenttia), on hyvin korkea. Riippuvuutta tuonnista on pyrittävä vähentämään. Erityisesti perusvoiman riittävä saanti on varmistettava kilpailukykyisellä kotimaisella tuotannolla. Siksi investoinnit niin ydinenergiaan ja vesivoimaan kuin muihinkin energialähteisiin sekä sähkön käytön tehostaminen ovat viime aikoina olleet energiapolitiikan ajankohtaisia kysymyksiä. Ydinvoiman osuus on 26 prosenttia. Ydinvoima on suurin yksittäinen energialähde sähkön tuotannossa. Yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta sähkö on yksi keskeisimmistä tekijöistä. Sähkön huolto- ja toimitusvarmuudessa on otettava huomioon koko sähköjärjestelmän kaikkien osien toimivuus. Suomi on osa pohjoismaista sähköntuotanto- ja siirtojärjestelmää, ja alueen hintojen nousupaineet sekä jakeluongelmat kohdistuvat myös meihin. Siksi Suomi noudattaa avointa ja aloitteellista toimintatapaa osallistuessaan pohjoismaiseen energiayhteistyöhön. Pohjoismaisia sähkömarkkinoita on kehitettävä edelleen tarmokkaasti. Pohjoismaisen markkina-alueen tulee säilyttää asemansa edelläkävijänä. Näin voimme tarjota eurooppalaiseen kehitykseen koeteltuja ratkaisuja, joihin myös suomalaiset toimijat ovat tottuneet. Siirtorajoitusten hallintaa Pohjolan sisällä on kehitettävä markkinoiden toimivuuden parantamiseksi. Riittävät Teollisuus 52 % Tuonti 2 % Vesi, tuuli 16 % Turve 5 % Häviöt 4 % Hiili, öljy 1 % Puu 1 % Julkinen 7 % Palvelu 12 % Maatalous 3 % Kotitalous 22 % Maakaasu 11 % Muut 2 % Ydinvoima 26 % Sähkön käyttö kuluttajaryhmittäin (vas.) ja hankinta energialähteittäin vuonna 25. Sähköä käytettiin yhteensä 84,8 terawattituntia (TWh). Poikkeuksellisesti sähkön käyttö pieneni vuonna 25 metsäteollisuuden työselkkauksen vuoksi. Vuonna 26 kulutus nousee 9 TWh:n tasolle, ja palaa siten kasvu-uralle jolla se aiemmin oli. Sähköä hankittiin yhteensä 84,8 TWh. Sähkön nettotuonti oli poikkeuksellisen korkealla tasolla, kun sekä Venäjältä että Ruotsista tuotiin paljon sähköä. Vastaavasti kotimaista hiilivoimaa tuotettiin poikkeuksellisen vähän, mikä laski Suomen hiilidioksidipäästöt alhaiselle tasolle. Vuonna 26 kotimaisen tuotannon osuus on palautunut normaalille tasolle. (Tilastokeskus, Energiateollisuus ry) 12

13 Muut 6 % Puu 12 % Puu 12 % Öljy 15 % Sähkö 18 % Kaukolämpö 49 % Turve 17 % Maakaasu 39 % Muut 3 % Öljy 4 % Hiili 25 % Lämmitysmuotojen energiaosuudet Suomessa vuonna 25. (Tilastokeskus) Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotannon polttoaineet vuonna 25. (Energiateollisuus ry) siirtoyhteydet on turvattava investoinnein. Kaikkien Pohjoismaiden tulee parantaa mahdollisuuksia investoida tuotantokapasiteettiin, sillä pulatilanteet yhdessä maassa aiheuttavat ongelmia toisissakin. Merkittäviä kansallisia ratkaisuja ei voida enää tehdä ottamatta huomioon yhteisiä markkinoita. Pohjoismaisen tuotantokapasiteetin ja siirtoyhteyksien riittävyys ja toimivuus ovat riski varsinkin huippukuormituksen aikana. Myös häiriöt Venäjän tuontisähkön saannissa heikentävät huoltovarmuutta. Sähkön hankinnan toimitusvarmuus on ajankohtainen, keskeinen kansainvälinen kysymys. Suomessa se nousi keskusteltavaksi viimeksi talven aikana, jolloin huippukulutustilanteet ja Ruotsin ja Venäjän siirtorajoitukset aiheuttivat ongelmia. Uusiutuvien energialähteiden käyttämiseen sähköntuotantoon vaikuttaa voimakkaasti vesivoimantuotannon vuotuinen vaihtelu. Suomessa vesivoiman osuus sähköntuotannosta vaihtelee vesivuoden mukaan ja on ollut 1 2 prosenttia. Uusista vesivoimahankkeista on tehtävä vesistökohtaiset selvitykset, joilla lisärakentamisen edut ja haitat selvitetään. Lisäkapasiteetti voi tulla kyseeseen erityisesti jo rakennetuissa vesistöissä. Suomessa sähkön ja lämmön yhteistuotannolla on ollut merkittävä rooli Suomen energiajärjestelmässä. Yhteistuotanto säästää polttoainetta ja vähentää päästöjä. 2.7 Lämmitys vie viidenneksen energiasta Kylmän ilmaston vuoksi Suomen lämmityskustannukset ovat suuret. Lämmityksen osuus energiankulutuksesta on 22 prosenttia. Valtaosa, lähes puolet, lämmityksestä hoidetaan kaukolämmityksen avulla, jossa käytetään kaikkia polttoaineita. Talokohtaisessa lämmityksessä sähkön ja kevyen polttoöljyn osuudet ovat jokseenkin yhtä suuret, vajaa viidennes kumpikin. Polttopuun osuus on runsas 1 prosenttia. Lämmitys on se energiankulutuksen kohde, jossa on kenties eniten säästömahdollisuuksia. Myös lämmityksestä aiheutuvien päästöjen osuutta voidaan tulevaisuudessa pienentää hyvällä suunnittelulla. Puolet maamme rakennuskannasta on liitetty kaukolämmitykseen. Suurimmissa kaupungeissa osuus on vielä huomattavasti suurempi, Helsingissä jopa 93 prosenttia. Kaukolämmitettyjä asuntoja oli viime vuoden lopussa noin 1,2 miljoonaa ja niissä asui melkein puolet maamme väestöstä eli noin 2,5 miljoonaa ihmistä. Suomessa lähes 8 prosenttia kaukolämmöstä perustuu kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantoon. Sen tehokkuuden ansiosta ympäristöpäästöt ovat noin 3 prosenttia pienempiä kuin tuotettaessa energiaa erillisissä lämmön ja sähkön tuotantolaitoksissa. Suomi on maailman johtavia maita sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Kaukolämmön käytetyin polttoaine on jo pitkään ollut maakaasu. Sillä tuotettiin viime vuonna 4 prosenttia kaukolämmöstä ja yhteistuotantosähköstä. Kivihiilen osuus oli noin 25 prosenttia, turpeen osuus vajaa viidennes. Kaukolämpötuotannon toimintatapoja ja viranomaisten valvontaa on selvitetty vuonna 25. Selvityksen mukaan kaukolämmön hintatasossa, hinnan vakaudessa ja toimitusvarmuudessa ei ole ollut ongelmia. Viranomaisvalvontaa ei ole syytä muuttaa eikä kaukolämmön erillislainsäädännölle ole tarvetta. Hinnoittelun perusteista on kuitenkin kerrottava nykyistä avoimemmin. Myös rakennusten energiatehokkuutta, lämpöenergian mittausta ja kaukolämpöjohtojen rakentamisen laadunvalvontaa tulee kehittää, kuten Suomessa ja EU:ssa on ollut tavoitteena. Myös kuluttajien lämmönkäytön ohjeistuksen uusiminen on vireillä. 13

14 Kaukolämmityksen kasvu jatkuu, mutta hidastuu, koska valta-osa isommista taajamista on jo liitetty kaukolämpöverkkoon. Vuonna 22 kaukolämpöä tuotetaan noin 15-2 prosenttia nykyistä enemmän. Haja-asutusalueilla taajamien ulkopuolella kaukolämmitys ei ole teknisesti mahdollista tai se ei ole taloudellisesti järkevää. Lämmitystarpeesta 53 prosenttia katetaan erillisillä lämmitysratkaisuilla joko sähköllä tai polttoaineilla. Lämmityskäytössä pääasialliset polttoaineet ovat kevyt öljy, puu ja turve. Lämmitysratkaisuissa on järkevää käyttää myös vaihtoehtoisia ja varajärjestelmiä. Ne ovat monissa tapauksissa taloudellisia ja varmistavat lämmityksen myös kriisitilanteissa. Omakotitaloissa on myös yhdistelmälämmitys usein käyttökelpoinen ratkaisu: on mahdollista yhdistää esimerkiksi öljyn, puupolttoaineen, sähkön, maalämmön ja aurinkoenergian hyödyt. 2.8 Liikenne lisää energialaskua Maailmanlaajuisesti ja EU-maissa liikenteen energiankäyttö kasvaa nopeasti. Samalla ongelmat lisääntyvät. Kasvu on erityisen rivakkaa tie- ja lentoliikenteessä. Liikenteen energiankäytön kehittämiseen onkin panostettava entistä enemmän. Päästöjä tulee hillitä ilmaston ja ympäristön suojelemiseksi. Öljypohjaisia polttoaineita on korvattava uusilla ratkaisuilla ja siten varauduttava öljyvarojen ehtymiseen ja hinnan nousuun. Öljyä korvaavia liikenteen energialähteitä ovat mm. vety, sähkö, nestemäiset biopolttoaineet, maa- ja biokaasu sekä synteettiset polttoaineet. Öljyä tulee korvata kustannustehokkaasti ottaen huomioon omavaraisuus- ja ympäristötavoitteet polttoaineen koko elinkaaren ajalta. Liikenteen energiankäyttöä on kehitettävä usealla eri rintamalla. Öljyä korvaavien polttoaineiden ja uusien energialähteiden lisäksi on kehitettävä uutta moottoriteknologiaa sekä suunniteltava parempia liikenneyhteyksiä ja edistettävä joukkoliikennettä. Liikenteen osuus Suomen energiankäytöstä on 17 prosenttia. Suomen pitkät kuljetusetäisyydet lisäävät kansantalouden energiakustannuksia. Energiapolitiikan keskeiset vaatimukset riittävä ja turvattu saatavuus kohtuulliseen hintaan ja ympäristöä säästäen ovat myös logistiikka- ja liikennepolitiikan avainkysymyksiä. Liikennepolttoaineiden verotuksella on myös mittava finanssipoliittinen merkitys. Pitkälti verotuksesta johtuu, että kotitalouksien välittömästä energiakustannuksesta (asuminen ja liikkuminen) liikenteen osuus on noin kaksi kolmasosaa. Ajoneuvoperusteiset verot ovat uuden auton hankinnan yhteydessä perittävä autovero ja auton käytöstä vuosittain perittävä ajoneuvovero. Autoveron tuotoksi on arvioitu vuoden 26 talousarvioesityksessä 1,4 miljardia euroa. Ajoneuvoveroa kannetaan 56 miljoonaa euroa. EU:n komissio julkisti heinäkuussa 25 ehdotuksen henkilöautojen verotuksen kehittämisestä. Sen mukaan uusien autojen verotuksessa pitäisi asteittain luopua auton hankinnan verotuksesta. Hankinnan verotuksen sijaan olisi siirryttävä auton käytön verotukseen. Siinä keskeinen lähtökohta olisi auton hiilidioksidipäästöt. Auton hankinnan korkea verotus on johtanut siihen, että käytössä olevat henkilöautot ovat Suomessa keskimäärin vanhoja, vähemmän turvallisia ja runsaspäästöisiä. Autoverojärjestelmämme on myös ongelmallinen tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatteen CO2-päästö g/km Tieliikenne 74 % 2 19 Bensiini Kaikki Diesel Rautatiet 2 % Vesiliikenne 13 % Lentoliikenne 11 % Uusien henkilöautojen hiilidioksidin ominaispäästöjen kehitys vuosina (Ajoneuvohallintakeskus, Korpela: Uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöt , TTKK) Liikenteen energiankulutus Suomessa vuonna 24. Kaikkiaan liikenne kulutti energiaa 5,3 miljoonaa öljytonnia. Rautateiden käyttämä sähköenergia on muunnettu öljytonneiksi. (Tilastokeskus) 14

15 Dieselautojen osuuden vaikutus uusien henkilöautojen keskimääräiseen hiilidioksidipäästöön vuonna 22. CO2-päästö g/km 21 Ruotsi 19 Kreikka Suomi Iso-Br. Saksa Luxemb. Trendiviiva Alankom. Espanja Itävalta Irlanti Tanska Portug. Italia Belgia Ranska kannalta. Siksi autoverojärjestelmämme muuttaminen EU:n esittämään suuntaan on perusteltua. Ajoneuvojen energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen on kiinnitettävä huomiota. Tieliikenteen päästöjä on vähennettävä siirtämällä verotuksen painopiste uuden auton verotuksesta auton käytön ympäristöperusteiseen verotukseen. Tavoitteena on uudistaa ajoneuvokantamme ympäristöystävällisemmäksi ja turvallisemmaksi. Päästöjä on mahdollista vähentää huomattavasti siirtymällä ympäristöystävällisempiin dieselmoottoreihin. Ajoneuvojen dieselverosta luopumalla voidaan autokantaamme uudistaa ympäristöystävällisemmäksi. Maakaasun käytön lisäämistä ajoneuvojen polttoaineena voidaan myös perustella ympäristösyillä. Maakaasulla voidaan alentaa hiilidioksidipäästöjä noin 25 prosenttia bensiinin käyttöön verrattuna. Dieseliin verrattuna etuna on erityisesti pienhiukkaspäästöjen väheneminen. Maakaasu myös tukee biokaasun käyttöä liikennepolttoaineena, koska se lisää olennaisesti polttoaineen saatavuutta kaasukäyttöisiin autoihin kaasuverkon alueella Etelä-Suomessa. 2.9 Riittääkö energia vastedes? Koska energian tuotanto on kallista, meillä on pyritty eri tavoin säästämään energiaa. Kansalaisille on neuvottu järkevää energian käyttöä, ja teollisuus on tehnyt vapaaehtoisia säästösopimuksia. Säästöistä huolimatta energian ja etenkin sähkön tarve kasvaa edelleen. Sähköä tarvitaan lisää niin kodeissa, teollisuudessa kuin palveluissakin. Myös vanhojen voimalaitosten korvaamiseksi tarvitaan useita uusia. Energiaa on hankittava mahdollisimman monipuolisesti. Se edistää kilpailua energiamarkkinoilla ja lisää toimitusvarmuutta. Siksi on tärkeää, että mitään energiantuotantomuotoja ei suljeta pois. Uusiutuvista energialähteistä vesivoima on tärkein sähkön tuotannossa. Suurin osa Suomen vesivoimava- TWh 12 1 Tilasto Ennuste 8 Sähkön kulutus ja arvio tulevasta kehityksestä vuoteen 225. Sähkön vuosittaisen kokonaiskulutuksen arvioidaan kasvavan vuoteen 225 mennessä 18 terawattituntiin. (KTM: Kansallinen energia- ja ilmastostrategia)

16 roista on jo valjastettu hyötykäyttöön. Pääosa jäljellä olevista vesivoiman tuotantoon soveltuvista koskista sijaitsee luonnonsuojelualueilla. Vesivoimaa voidaan lisätä jonkin verran rakentamalla pieniä voimalaitoksia sekä nykyaikaistamalla vanhoja vesivoimalaitoksia. On tärkeää, että eduskuntakäsittelyä odottava uusi vesilaki säädetään siinä muodossa, jonka se on poliittisessa ja asiantuntijavalmistelussa saanut. Vesivoiman lisäämismahdollisuuksista on tehtävä vesistökohtaiset selvitykset, joiden perusteella niistä voidaan päättää. Suomessa panostetaan uusiutuvista energialähteistä erityisesti bioenergiaan. Myös tuulivoiman ja muiden uusiutuvien energialähteiden osuutta energiantuotannossa pyritään kasvattamaan. Kun rakenteilla oleva ydinvoimayksikkö ensi vuosikymmenen taitteessa valmistuu, se lisää sähkön tuotantoa nykyisestä 14 prosenttia. 2.1 Energiatoimiala kansantaloudessa Kun energiaa tarvitaan kaikessa tuotantotoiminnassa, palveluissa ja kotitalouksissa päivittäin, energia-alalla on ratkaiseva vaikutus koko kansantalouteen. Energiaalan liikevaihto oli Tilastokeskuksen tilinpäätöstilaston mukaan 25,5 miljardia euroa vuonna 25. Tästä sähkön ja lämmön tuotannon ja jakelun osuus oli 34 prosenttia, polttoaineiden tukku- ja vähittäismyynnin 39 prosenttia, öljytuotteiden valmistuksen 26 prosenttia sekä turveteollisuuden 1,3 prosenttia. Energian tuotanto, jakelu ja kauppa tarjoavat työpaikan noin 26 3 ihmiselle, joista runsaat puolet työllistää sähkön ja lämmön tuotanto ja jakelu. Lisäksi energia-ala tarjoaa varovaisestikin arvioiden vuosittain runsaasti yli 1 työpaikkaa mm. kuljetuksissa, kunnossapito- ja huoltotöissä, tutkimus- ja kehitystyössä, suunnittelutehtävissä sekä lukuisissa muissa alaa palvelevissa yrityksissä. Energia-alan investoinnit ovat myös suuri työllistäjä rakennusalalla ja laitetoimituksissa. Henkilöstön Työvoimaluku- kustannus määrä milj. euroa Turveteollisuus Öljytuotteiden valmistus Sähkön ja lämmön tuotanto ja jakelu Polttoaineiden tukku- ja vähittäiskauppa Koko energia-ala yhteensä Energia-alan henkilöstön lukumäärä ja työvoimakustannukset. Milj euroa Turveteollisuus 3 Öljytuotteiden valmistus 24 Sähkön ja lämmön tuotanto ja jakelu 15 Polttoaineiden tukku- ja vähittäiskauppa 8 Koko energia-ala yhteensä 14 Investoinnit energia-alalla vuonna 25. Tehostamisen ja toimialalla tehtyjen uudelleenjärjestelyjen seurauksena alan henkilöstömäärä on ollut vähenemään päin. Alenevan kehityssuunnan uskotaan kuitenkin hidastuvan. Ala tulee tarvitsemaan vastedes lisää uutta työvoimaa. Suomeen on rakennettu luonnonvarojemme ja ammattitaitomme avulla runsaasti energiavaltaista perusteollisuutta. Toimivat energiamarkkinat ja hinnaltaan kilpailukykyinen energia ovat sen elinehto. Energiavaltainen prosessiteollisuus työllistää noin 95 ihmistä. Myös sen kerrannaisvaikutukset ovat suuret: on arvioitu, että yksi perusteollisuuden työpaikka synnyttää muissa teollisuusyrityksissä, metsätaloudessa sekä palvelu- ja julkisissa tehtävissä 2-4 työpaikkaa. Tekstiiliteollisuus Rakennusaineteollisuus Graafinen teollisuus Metallinjalostus Elintarviketeollisuus Koneet ja laitteet Elektroniikka Kemianteollisuus Metsäteollisuus Sähkö ja lämpö Milj. euroa Investoinnit eri teollisuuden aloilla Suomessa vuonna 25. Energiatoimiala on suurin investoija, ja se näyttää myös kasvavan muita rivakammin. (Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Energiateollisuus ry) 16

17 Teollisuuden pääomavaltaisuus vuonna 24. Pääomavaltaisuus on laskettu jakamalla koko pääomakanta tuotannon määrällä (jalostusarvolla) vuonna 24. Koko teollisuuden indeksiluvuksi on annettu 1. (Elinkeinoelämän keskusliitto EK) Indeksi, teollisuus yhteensä = 1 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Metallien jalostus Massan, paperin ja paperituott. valmistus Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus Puutavaran ja puutuotteiden valmistus Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus TEOLLISUUS YHTEENSÄ Öljytuotteiden, koksin ja ydinpolttoaineen valmistus Kumi- ja muovituotteiden valmistus Tekstiilien, vaatteiden, nahan ja nahkatuott. valmistus Kustantaminen ja painaminen Metallituotteiden valmistus Muu valmistus ja kierrätys Koneiden ja laitteiden valmistus Sähkötekn. tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus Energia-alan henkilöstön kokonaispalkka henkilöstökuluineen oli 977 miljoonaa euroa vuonna 25. Koko alan työvoimakustannus oli 37 2 euroa/henkilö vuodessa. Se vaihtelee turveteollisuuden 27 9 eurosta öljytuotteiden valmistuksen 58 7 euroon. Toimihenkilöiden ja työntekijöiden palkkatasoissa on noin 1 euron ero sähkön- ja lämmöntuotannossa ja öljytuotteiden valmistuksessa. Muihin toimialoihin verrattuna energia-ala ja erityisesti sähkö- ja lämpöhuolto vaativat suuria investointeja ja pääomia. Sähkö- ja lämpöhuollon vaatimat investoinnit ovat moninkertaiset verrattuna mihin tahansa muuhun toimialaan sekä tuotannon määrään että työpanokseen suhteutettuna. Se on toimialavertailussa myös absoluuttisesti suurin investoija. Elinkeinoelämän keskusliiton investointitiedustelun mukaan ero muihin toimialoihin on kasvamassa. Vuonna 25 energia-alan investoinnit olivat yhteensä noin 14 miljoonaa euroa. Se on 5,5 prosenttia alan liikevaihdosta. Sähkön ja lämmön tuotannossa ja jakelussa investoinnit olivat runsaat 1 miljoonaa euroa, mikä on noin 12 prosenttia liikevaihdosta ja yli kaksinkertainen työvoimakustannuksiin verrattuna. Myös turveteollisuudessa investointien suhde liikevaihtoon on korkea, lähes 1 prosenttia. Vuonna 25 investoinnit öljytuotteiden valmistukseen olivat poikkeuksellisen suuret. Normaalitaso on alle 1 miljoonaa euroa vuodessa. Sähkön tuotantokapasiteetin lisäykset vuosina sekä suunnitellut lisäykset vuosina Energiayrityksillä on suunnitteilla tai päätettynä suurehko määrä uutta sähköntuotannon kapasiteettia. Toteutuessaan se riittää lähivuosien osalta kattamaan tehon tarpeen kasvun, arvioiden mukaan 3 4 MW:a vuodessa. Lisäksi elinikänsä päähän tulleiden voimalaitosten korvaaminen uusilla edellyttää tulevina lähivuosikymmeninä 4 5 MW:n vuotuiset investoinnit. (Energiateollisuus ry) MW Tuontiyhteydet Lämpövoima Ydinvoima Tuulivoima Vesivoima 17

18 Moottoripolttoaineet - dieselöljy, snt/l - moottoribensiini, snt/l Muut polttoaineet - kevyt polttoöljy snt/l - raskas polttoöljy, snt/kg - maakaasu, snt/m 3 - kivihiili, euroa/t - turve, euroa/mwh Sähkö - teollisuus, snt/kwh - palvelut, snt/kwh - kotitaloudet, snt/kwh Suomen verot 27 31,59 58,8 6,71 5,68 1,82 43,52,22,73,73 Direktiivin minimitaso 3,2 35,9 2,1 1,5,54 3,82,5,5,1 Suomi/ EUmin -kerroin 1,5 1,6 3,2 3,8 3,4 11,4 4,4 14,6 7,3 Suomen energiaverotaso 27 ja EU:n energiaverodirektiivin määrittämä minimitaso sekä niiden suhde. c/kwh Päästöoikeudet, 15 Polttoaineen hinnannousu Kivihiililaude, muuttuvat 23 Sähköntuotannon muuttuvat kustannukset ovat kaksinkertaistuneet hiilivoimalaitoksessa vuodesta 23 vuoden 26 syksyyn. Kivihiilen hinnannousu ja päästökauppa ovat nostaneet muuttuvat kustannukset uudelle tasolle kolmessa vuodessa. Kuvassa polttoaineiden hinnat ovat lokakuulta 26. Hiilisähkön muuttuva kustannus määrää pitkälti sähkön hinnan pohjoismaisilla markkinoilla. (Energiateollisuus ry) Suuret investoinnit ovat aina suuri riski yritykselle. Energia-alan investoinneilta vaadittu takaisinmaksuaika on useimmiten yli 1 vuotta tai jopa huomattavasti pidempi. Se on aivan eri luokkaa kuin muilla toimialoilla, joissa yleensä puhutaan vain vuosista. Energiainvestointien edistämiseksi ennustettava ja pitkäjänteinen energiapolitiikka on erittäin tärkeää. Energian tuonnin bruttoarvo oli vuonna 25 noin 14 prosenttia koko maan tuontilaskusta. Toisaalta energiateknologia on noussut nopeasti merkittäväksi vientialaksi. Energiateknologian tuotanto ja vienti työllistävät nykyisin yli 15 ihmistä Energiatoimialan yhteiskunnallinen säätely, tuet ja tuotto Energian tuotantoa ja käyttöä säädellään taloudellisella ohjauksella, lainsäädännöllä, normeilla ja erilaisilla lupamenettelyillä. Lisäksi elinkeinoelämä pyrkii vapaaehtoisin toimin edistämään energia- ja ilmastopoliittisia tavoitteita. Taloudellinen ohjaus on lähinnä verotusta ja verotukia. Vuoden 25 alussa käynnistynyt päästökauppa on noussut verotuksen ohella merkittäväksi taloudelliseksi ohjauskeinoksi. Se nostaa huomattavasti energi- Sähkön tuotantokustannukset päästökauppaympäristössä. Lappeenrannan teknillisen yliopiston tekemässä selvityksessä kustannukset on laskettu helmikuun 26 hintatasossa ja päästöoikeuden hinnalla 2 euroa hiilidioksiditonnilta. Reaalikoroksi on oletettu 5 prosenttia, voimalaitoksen vuotuiseksi käyttöajaksi 8 tuntia, paitsi tuulivoimalle 22 tuntia. Puun ja tuulivoiman kustannuksia pienentäviä investointi- ja verotukia ei ole otettu huomioon. Euroa/MWh ,1 2,9 7,6 1 14,6 Ydin 56,2 51,1 5,8 7, 16,2 19,1 35,3 17,8 2,7 7,9 6,6 3,9 4,9 8,9 9,8 Kaasu Hiili Turve 51,9 32,3 8,1 11,5 Puu 45,5 1, 35,5 Tuuli Päästökauppa 2 / t CO2 Polttoaine Käyttö ja kunnossapito Pääomakustannus 18

19 Milj. euroa Vienti Tuonti Energiateknologian vienti Suomesta ja tuonti Suomeen. (Tullihallitus, Etlatieto) an hintaa. Taloudellinen ohjaus voi myös olla muunlaista. Tällaisia ohjausmahdollisuuksia ovat esimerkiksi uusiutuvan energian vihreät sertifikaatit tai ostopakot (syöttötariffit). Energia-alaan vaikuttavat sadat EU-direktiivit ja säädökset, kotimainen lainsäädäntö ja erilaiset normit. Normeilla on asetettu rajat mm. rikki-, typpi- ja säteilypäästöille. Voimalaitosten ja sähköverkkojen rakentamiseen liittyy huomattavan hidas lupa- ja valitusbyrokratia. Ydinvoimarakentaminen vaatii lisäksi hallituksen ja eduskunnan hyväksynnän. Ohjausta on mahdollista tehdä siten, että poliittisesti asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa tavalla, joka koituu myös ohjattavan hyödyksi. Erinomainen esimerkki tästä ovat vapaaehtoiset energiansäästösopimukset. Esimerkiksi energiaverotukseen verrattuna sopimukset ovat selvästi parempi ohjauskeino. Sopimukset antavat energian käyttäjille konkreettisia työkaluja, joiden avulla energian käyttöä parannetaan kustannustehokkaalla tavalla. Verotus puolestaan heikentää kansalaisten ostovoimaa ja yritysten kilpailukykyä antamatta yhtään konkreettista energiansäästöviitettä. Markkinataloudessa kaikenlaista taloudellista säätelyä ja markkinoihin puuttumista pitäisi yleensä välttää, mutta tietyissä tilanteissa se saattaa olla perusteltua. Tärkeää on, että ei rakenneta päällekkäisiä tai ristikkäisiä ohjausjärjestelmiä sekä se, että ohjaus on ennustettavaa ja vakaata. Päällekkäistä ohjausta on esimerkiksi yritysten rasittaminen samanaikaisesti hiilidioksidiperusteisella verotuksella ja päästökaupalla. Erityisen kohtuutonta on kun päästökaupassa mukana oleva teollisuusyritys joutuu kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla sellaisten yritysten kanssa, joita päästökauppa ei rasita. Suomen nykyiset energiaverotasot ovat moninkertaiset verrattuna EU:n energiaverodirektiivissä asetettuihin minimitasoihin. Vain dieselöljyn vero on lähellä minimitasoa. Rankimmin on verotettu sähköä ja kivihiiltä. Sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet ovat verottomia, koska valmistevero kannetaan tällöin voimalaitoksen tuottamasta sähköstä. Teollisuuden sähkövero alennettiin puoleen,44 sentistä,22 senttiin kilowattitunnilta vuoden 27 alussa. Samalla poistettiin eräitä teollisuuden sähköverotukia. Muutokset edellyttävät kuitenkin vielä EU:n komission hyväksynnän. Sähköveron alentamista tulisi edelleen jatkaa. Valtion talousarvion 26 mukaan energiaverojen nettokertymä, kun verotuet on otettu huomioon, oli 298 miljoonaa euroa. Arvion mukaan liikennepolttoaineista kerättiin 223 miljoonaa, sähköstä 44 miljoonaa ja lämmitysöljystä 17 miljoonaa euroa. Tehdas Kaukolämpö POR Elinkustannusindeksi Maakaasu Polttohake Jyrsinturve Kivihiili Polttoaineiden ja kaukolämmön verollisten hintojen sekä elinkustannusindeksin kehittyminen. (Tilastokeskus, KTM, Energiamarkkinavirasto)

20 Euroa 7 6 Pohjoismaisen pörssisähkön ja päästöoikeuden hintakehitys. (Energiamarkkinavirasto, Energiateollisuus ry) 5 4 Sähkön systeemihinta pörssissä 3 2 Päästöoikeuden hinta 1 tammi 25 touko 25 syys 25 tammi 26 touko 26 syys 26 tammi 27 polttoaineista (raskas polttoöljy, kivihiili ja maakaasu) kertyivät loput, noin 14 miljoonaa euroa. Kotitalouksien käyttämästä lämmitys- ja sähköenergiasta ja liikennepolttoaineista kerättiin arvonlisäveroja yhteensä noin 1,2 miljardia euroa vuonna 26. Kun otetaan huomioon tavaroihin ja palveluihin sisältyvästä energiasta tuotteen hinnassa maksettu arvonlisävero, nousee energiasta kerättävä arvonlisävero kaikkiaan yli 2 miljardiin euroon. Siten vuonna 26 valtio keräsi energiasta noin 5 miljardia euroa energia- ja arvonlisäveroja eli keskimäärin 1 euroa jokaista suomalaista kohti. Ympäristö- ja energiapoliittisista syistä sekä yritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi polttoaineiden ja sähkön verotukseen on päätetty eräitä tukia ja poikkeuksia. Niistä keskeisiä ovat sähkön tuotannon verotuet, eräät alennetut verokannat polttoaineiden hiilidioksidiperusteisessa verotuksessa sekä energiavaltaisen teollisuuden veroleikkuri. Sähkön tuotannon tukea saa sähkö, joka on tuotettu tuulivoimalla (6,9 euroa/mwh) pienvesivoimalaitoksessa, nimellisteho enintään 1 MVA (4,2 euroa/mwh) kierrätyspolttoaineilla (2,5 euroa/mwh) biokaasulla (4,2 euroa/mwh) metsähakkeella (6,9 euroa/mwh). Yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa käytetään teknistä verokerrointa, jonka avulla tuetaan yhdistettyä tuotantoa. Verollista polttoainemäärää määritettäessä syntyvä hyötylämpö kerrotaan,9:llä ja näin saadusta määrästä maksetaan vero. Teollisuusyritykset voivat saada veronpalautusta energiaveroista, jos maksetut verot ovat yli 3,7 prosenttia yrityksen jalostusarvosta tilikauden aikana. 2

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Energiateollisuus ry. Syysseminaari

Energiateollisuus ry. Syysseminaari Energiateollisuus ry Syysseminaari Juha Naukkarinen Kotitaloussähkön hinnan muodostus 30 snt/kwh 25 20 15 10 5 0 Bulgaria Viro Liettua Romania Kreikka Latvia Kroatia Turkki Ranska Suomi 2009 Puola Slovenia

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Energiapolitiikan tärkeys II. Kiireellisten toimien tarve III. Neljä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys SUOMEN ELFI OY LAUSUNTO 1 (2) 13.8.2010 VALTIOVARAINMINISTERIÖ valtiovarainministeriö@vm.fi kopio: Viite: Lausuntopyyntönne VM007:00/2008 LAUSUNTO ENERGIAVEROTUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVAN HALLITUKSEN ESITYKSEN

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunta verojaosto Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttaminen HE 128/2014 vp

Valtiovarainvaliokunta verojaosto Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttaminen HE 128/2014 vp Liitemateriaali Valtiovarainvaliokunta verojaosto 15.10.2014 Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttaminen HE 128/2014 vp Palvelualojen työnantajat PALTA ry Riitta Varpe PALTAn tunnusluvut Noin 1

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Valtiovarainministeriön tiedotus/keskustelutilaisuus Helsinki 10.9.2010 Teknologiajohtaja Satu Helynen 2 Taustaselvityksen työtapa VTT:n

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Energiankulutus 2010 Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,46 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2010, mikä

Lisätiedot

Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä. Pohjolan Voima

Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä. Pohjolan Voima Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä Pohjolan Voima 29.3.2016 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2012

Energian hankinta ja kulutus 2012 Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012 Puupolttoaineet nousivat suurimmaksi energialähteeksi vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea

Lisätiedot

Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä

Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2016, 1. neljännes Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan vuoden 2016 ensimmäisellä

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja AUTOALA SUOMESSA VUONNA 2006 Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja Järjestäytynyt autoala vuonna 2006 Autoalan Keskusliitolla oli vuoden lopussa

Lisätiedot