Kustannusrakenne 2.0 Tutustu kotikuntasi kuntapalveluiden kustannuksiin ja vertaile toisiin kuntiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kustannusrakenne 2.0 Tutustu kotikuntasi kuntapalveluiden kustannuksiin ja vertaile toisiin kuntiin"

Transkriptio

1 1/2014 Kuntatalous pysyy kireänä Valtiontalouden kehykset ja kunnat Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Johdannaissopimusten suojaavuudesta Kustannusrakenne 2.0 Tutustu kotikuntasi kuntapalveluiden kustannuksiin ja vertaile toisiin kuntiin Lastensuojelupalvelujen vaikuttavuustiedon keruu käynnissä Kuntatieto-ohjelman työ etenee ja uusi tilastoraportointi alkaa Kuntatieto-ohjelma (talous- ja toimintatilaston uudet tehtäväluokat) Kuntasektorin talous- ja henkilöstöhallinnon viitearkkitehtuuri valmisteilla Koulutusta Huhtikuu

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 1/2014 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa Infobladet utkommer 4 gånger per år Julkaisija/Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn fax Tiedote on myös internetissä Kuntaliiton internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor Asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Kuntatalouden tilastot ja julkaisut > Julkaisut, Kuntataloustiedotteet > > Sakkunnigtjänster > Verksamhetsområden > Kommunalekonomi > Kommunalekonomiska statistik och publikationer > Infobladet Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt/Ansvariga Ilari Soosalu Benjamin Strandberg Toimittanut/Sammanställt av Tuija Valkeinen Kuntatalous pysyy kireänä 3 Valtiontalouden kehykset ja kunnat 4 Yleinen taloudellinen tilanne 6 Kansainvälinen talous Taloudellinen tilanne Suomessa Kuntien menot vuosina Kuntien verotulot Verotus 10 Kehysriihen veroratkaisut ja niiden vaikutukset kuntien tuloihin Tilitykset alkuvuonna 2014 Tilitykset vuonna 2013 Kunnilta perittävät verotuskustannukset vuonna 2014 Kiinteistöverotus vuonna 2014 Kiinteistöverotiedot aiempaa kattavammin kuntien saatavilla Rakentamispalveluiden kuukausittainen ilmoittamisvelvollisuus Oikeuskäytäntöä verotuksessa: Liiketoiminnan siirron soveltuminen kunnalliseen toimintaan Valtionosuudet 15 Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus 2015 Selvitysmiehen esitys ja peruslinjaukset Uuden järjestelmän perusrakenne Kriteerit Laskennalliset kustannukset Uuden järjestelmän lisäosat Valtionosuuden tasaus Valtionosuudet yhteensä Siirtymäaika Kustannustenjaon tarkistus Koelaskelmat Selvitysmiehen alustava ehdotus Kuntaliiton lausunto Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 19 Kirjapitolautakunnan lausunto pankkilainaan liittyvän koronvaihtosopimuksen käsittelystä tilinpäätöksessä Johdannaissopimusten suojaavuudesta 20 Kustannusrakenne Tutustu kotikuntasi kuntapalveluiden 22 kustannuksiin ja vertaile toisiin kuntiin Lastensuojelupalvelujen vaikuttavuustiedon keruu käynnissä 22 Kuntatieto-ohjelman työ etenee ja uusi tilastoraportointi alkaa 23 Kuntatieto-ohjelma (talous- ja toimintatilaston uudet tehtäväluokat) 24 Kuntasektorin talous- ja henkilöstöhallinnon viitearkkitehtuuri 26 valmisteilla Koulututusta 27 Talous- ja veroennustepäivät , Helsinki Työllisyyden huippuseminaari , Vantaa Ilmainen koulutus talous- ja toimintatilaston uudistuksesta LIITTEET Liitteet 1 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2014

3 Kuntatalous pysyy kireänä Paljon on nyt vireillä kuntiin ja kuntatalouteen vaikuttavia isoja asioita mm. Sote-uudistus, valtionosuusuudistus ja viimeisimpänä hallituksen vuosittain julkistama kehys- ja peruspalveluohjelma. Viime torstaina 3.4. valtionvarainministeriö julkaisi peruspalveluohjelman vuosille Peruspalveluohjelman ja -budjetin avulla toteutetaan valtion ja kuntien yhteistä kuntapolitiikkaa. Peruspalveluohjelmassa on otettu huomioon hallituksen julkaiseman kehysriihen linjaukset. Eri asteisia ja suuruisia vaikutuksia kuntiin tuli kehyksessä runsaasti, myös positiivisia. Reijo Vuorento käy tässä tiedotteessa tarkemmin läpi kehyksen ja peruspalveluohjelman vaikutuksia kuntiin ja kuntien talouteen. Muutaman lyhyen huomion otan kuitenkin jo tässä vaiheessa esiin. Viime vuoden kehys toi meille uutena käsitteenä dynaamiset verovaikutukset. Tämän vuoden uutena käsitteenä ja toimintatapana tuli oletus kuntien käyttäytymisestä yleisen kiinteistöveron ylärajan noston yhteydessä. Oletuksen mukaan tietty määrä kunnista tulee nostamaan verotustaan tältä osin. Tämän korotuksen ja myös muiden kiinteistöveron korotusten vaikutukset sekä maksutulojen korotukset otetaan kunnilta valtionosuusleikkauksina pois. Tällaista uutta toimintatapaa ei ole ennen kunta-valtiosuhteessa tapahtunut. Kuntatalousvaikutus näyttäisi näiden tulojen lisäysten ja leikkausten jälkeen olevan plus miinus nolla. Käytännössä vaikutus kuntiin ja kuntalaisiin voi näyttäytyä eri kunnissa eri tavalla. Kuntalaiselle maksujen korotusten ja valtionosuuksien leikkaukset voivat myös vaikuttaa samaan suuntaa, kun kunnat joutuvat sopeuttamaan toimintaansa lisää. Kuntien talouden suunnittelua ei tällainen korotusleikkaus ainakaan helpota. Tarkat arviot kehyksen ja peruspalveluohjelman kustannusvaikutuksista ovat vielä kesken. Tässä vaiheessa voidaan kuitenkin nähdä, että kuntatalous tulee kokonaisuudessaan heikkenemään yli 200 miljoonalla eurolla tulevana vuonna ja että tästä valtionosuuksien leikkauksien osuus on n. 100 miljoonaa euroa. Kun aikaisemmat päätökset otetaan huomioon, niin leikkausvaikutus valtionosuuksiin vuonna 2015 on yhteensä n. 1,4 miljardia euroa. Menokasvun arvioidaan painelaskelmassa kokonaisuudessaan hidastuvan viime vuosien toteutuneesta mutta olevan koko jakson tulojen kasvua nopeampaa. Kun kuntatalousvaikutukset selkenevät, tulemme informoimaan tilanteesta kuntia kuntatalousyksikön nettisivuilla, kuntataloustiedotteessa ja -kirjeessä, jotta kunnat saavat mahdollisimman tarkkaa ja ajankohtaista tietoa talouden ja toiminnan suunnittelua varten, kaikesta talouden myllerryksistä huolimatta. Aurinkoista kevättä toivottaen Ilari Soosalu johtaja, kuntatalous, p , Kuntatalous/Kommmunekonomi 1/2014 3

4 Valtiontalouden kehykset ja kunnat Valtiontalouden kehystä vuosille on valmisteltu hyvin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Hallituksen aiemmat suuret valtionosuusleikkaukset ja marraskuun rakennepaketti ovat osoittaneet, että merkittävä osa julkisen talouden sopeutustoimista on kohdistunut ja kohdistuu nimenomaan kuntiin. Kehyksen yhteydessä valmistuu nyt viimeistä kertaa kuntataloutta ja -toimintaa koskeva peruspalveluohjelma. Ensi vuonna peruspalveluohjelma korvataan kuntatalousohjelmalla, joka on osa julkisen talouden suunnitelmaa. Maan hallituksen käytännössä viimeinen valtiontalouden kehys sisältää runsaasti kuntiin vaikuttavia toimenpiteitä. Merkittävä osa niistä on sellaisia jotka tässä vaiheessa jäävät auki ja siirtyvät käytännössä vuoden 2015 valtion budjetin yhteydessä päätettäväksi. Kehyksen sisältö kuntavaikutusten osalta voidaan pääpiirteissään jakaa kolmeen osaan: 1. Välittömästi tehtävät toimet, jotka vaikuttavat kuntatalouden tasapainoon ja jotka voidaan toteuttaa säädösmuutoksin - kuten valtionosuusleikkaukset, maksutulojen ja kiinteistöverotulojen imurointi valtiolle valtionosuuksia vähentäen jne. 2. Sellaiset rakennepoliittiset toimenpiteet joista päätetään nyt 3. Sellaiset rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteet, jotka siirretään myöhempään ajankohtaan, ensi syksyllä tai myöhemmin päätettäväksi. Valtionosuusmuutoksia, mm. indeksi ja muita muutoksia, on tarkemmin käsitelty myöhemmin. Rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteet, jotka nyt on otettu huomioon valtionosuuksien mitoituksessa ovat ainakin seuraavat: - turvakotitoiminnan siirtäminen valtion vastuulle - perustoimeen tulotuen laskennan ja maksatuksen siirtäminen Kelalle - aikuisten hammashuollon säästötoimenpiteet - reseptien voimassaoloajan pidentäminen - kotihoidon tuen ja päivähoidon kysynnän muutokset - subjektiivisen päivähoito - oikeuden rajaaminen. Opetus- ja kulttuuripalveluiden valtionosuuksien mitoituksessa on huomioitu mm. seuraavat toimenpiteet: - toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän ja järjestäjäverkon uudistaminen - muiden kuin evankelisluterilaisen ja ortodoksisen uskonnon sekä elämänkatsomustiedon opetuksen minimiryhmän tarkistaminen - oppivelvollisuusiän nostaminen 17 vuoteen - kouluavustajien lukeminen osaksi opettaja oppilassuhdetta - vapaan sivistystyön rakenne - ja rahoitusuudistus - maakuntakirjastojen määrän vähentäminen. Näiden lisäksi pelastustoimen järjestäminen uudistetaan, rakennusvalvontaviranomaisten tehtäviä on tarkoitus keskittää, ympäristösuojeluviranomaisten tehtäviä uudistaa, elintarvikevalvontaa keventää mutta toisaalta siihen liittyviä maksuja korottaa. Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tehostamalla on tarkoitus saada säästöjä myös kuntien talouteen. Pitkäaikaistyöttömien rahoitus-vastuuta siirretään kunnille vuoden 2015 alusta lukien. Sellaisia toimenpiteitä, joiden valmistelu on kesken ja joiden vaikutuksia arvioidaan myöhemmin, ovat ainakin - vanhusten laitospaikkojen vähentäminen - terveydenhuollon päivystyksen uudistaminen - paperimuotoisten potilasasiakirjojen arkistoinnista luopuminen - toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen - koulutuksen suorittamisaikojen lyhentäminen - kuntien valvontatehtävien uudelleen arviointi - perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalityön integraation syventäminen. Myös esimerkiksi henkilökunnan kelpoisuusehtoja väljennetään ja kuntien suunnitteluvelvoitteita puretaan. Näiltä osin tarkoituksena on, että tarvittavat lakiesitykset annetaan eduskunnalle vielä syysistuntokaudella Näihin toimenpiteisiin liittyvät säästövaikutukset otettaisiin huomioon siinä tahdissa, kun on riittävän täsmälliset tiedot niiden vaikutuksista. Kuntatalous/Kommmunekonomi 1/2014 4

5 Silmiinpistävää Peruspalveluohjelmassa on kustannusten arvioinnin suuri epämääräisyys. Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnan alaisuuteen perustettiin viime vuonna erityinen kustannusten arviointijaosto, joka viime joulukuussa sai tehtäväkseen arvioida eräiden rakennepoliittisten toimenpiteiden kustannusvaikutuksia. Jaosto totesi raportissaan KUTHANEK:lle helmikuussa 2014, että se ei kykene luotettavia laskelmia suorittamaan, koska perustiedot ovat puutteellisia ja koska opetus- ja kulttuuriministeriö ei suostunut antamaan jaoston pyytämiä laskelmia vaan julisti ne salaisiksi. Toimenpiteiden kustannusarviot ovatkin hyvin epämääräisiä, mutta niiden pohjalta on tehty kuitenkin ratkaisuja joiden perusteella valtionosuuksia on alennettu. Monelta osin on myös oletettu, että kunnat käyttäytyvät juuri niin kuin valtion puolella oletetaan. Tällainen toimintatapa on uutta kunta-valtiosuhteessa ja osoittaa tarvetta uudistaa käytäntöjä. Toivottavasti uusi kuntatalouden ohjausjärjestelmä tuo tähän selkeyttä ja edellyttää myös sektoriministeriöiden laskennan kehittämistä ja parempaa uskottavuutta. Uusi toimintatapa valtio-kuntasuhteessa liittyy myös kunnallisiin maksuihin ja kiinteistöverotuloihin. Peruspalveluohjelmassa esitetään kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korotettavaksi 40 miljoonalla eurolla ja tämän lisäyksen imuroimista kokonaisuudessaan takaisin valtiolle valtionosuuksia vähentämällä. Yleisen kiinteistöveron ala- ja ylärajoja korotetaan samoin kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin alarajaa korotetaan. Myös nämä, noin 53 miljoonan euron kuntien tulonlisäykset imuroidaan valtiolle valtionosuusleikkauksin. Tällaista ei ole koskaan aikaisemmin tapahtunut valtio-kuntasuhteessa ja tällainen toimintatapa on myös täydellisesti ristiriidassa viime syksyn rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon kanssa, jossa kunnille asetettiin yhden miljardin euron sopeutustavoite omin veroja sopeutuspäätöksin. Erikoisinta tässä on se, että kuntien oletetaan nostavan kiinteistöveroprosenttejaan ylärajaan ja näin olettaen on valtionosuuksia leikattu (liite 1). Kaikesta tästä epämääräisyydestä huolimatta hallitus esittää peruspalveluohjelman tiivistelmässä, joka on siis osa valtioneuvoston kehyspäätöstä, että valtion toimenpiteet heikentävät kuntataloutta nettomääräisesti arviolta reilulla 200 miljoonalla eurolla. Yli 200 miljoonaa euroa on varmasti totta, mutta paljonko yli, niin sitä on tässä vaiheessa hyvin vaikeata sanoa. Tilanne kokonaisuudessaan on siis edelleen monelta osin avoinna ja esimerkiksi vuoden 2015 kuntien talousarvioiden laadinnan pohjaksi ei vielä ole riittävästi tietoa valtion toimenpiteiden kuntavaikutuksista. Lisätiedot: Reijo Vuorento, p , Kuntatalous/Kommmunekonomi 1/2014 5

6 Yleinen taloudellinen tilanne Kansainvälinen talous Samaan aikaan kun Yhdysvaltojen talouskasvu nousi viime vuonna jo kahden prosentin tuntumaan, niin myös euroalue irrottautui taantumasta. Euroalueen kasvu nousi kuitenkin vain vaivoin hieman nollan yläpuolelle. Vientikysyntään pohjautunutta kasvua tuki se, että epävarmuus eurokriisin suunnasta väistyi ja monia maita vaivaavien julkisen sektorin sopeutustoimien voimakkain talouskehitystä heikentävä vaikutus alkoi vaimentua. Myös keskeisten ongelmamaiden rahoitusolot alkoivat normalisoitua ja vientikysyntä piristyä. Euroaluetta vaivaa kuitenkin yhä korkea noin 11 prosentin tuntumassa pysyttelevä työttömyys, matala investointiaste sekä kotimaisen kulutuksen vaimea kehitys. Monissa maissa kasvanut velkataakka ja rakenneuudistusten jähmeä eteneminen niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla jarruttavat kasvua vielä pitkään. Lähivuosien kasvuodotukset euroalueella ovat aikaisempaa valoisammat, sillä yritysten ja kuluttajien luottamusindikaattorit ennakoivat kasvun jatkumista ja laajapohjaistumista myös yksityiseen kulutukseen ja investointeihin. Myönteistä kehitystä odotetaan myös osake- ja rahoitusmarkkinoilla. Piristyneistä odotuksista huolimatta euroalueen lähivuosien kasvuennusteet ovat kuitenkin tasoltaan surkeat, sillä ennusteet jäävät yhä noin 1 1,5 prosentin tuntumaan. Lisäksi riskit odotettua heikommasta kehityksestä muun muassa Ukrainan tilanteen vuoksi ovat suuret. Yhdysvaltojen kasvunäkymät ovat euroaluetta selvästi myönteisemmät, sillä kotitalouksien reaaliansiot ovat kääntyneet kasvuun ja velkaantuminen on normalisoitunut. Samalla asuntojen hinnat ovat kääntyneet jo nousuun. Työttömyys on laskenut finanssikriisin synkeimmistä 10 prosentin tasoista lähelle seitsemää prosenttia. Myös työllisten määrä on kasvanut. Poliittista epävarmuutta on vähentänyt USA:n kongressin budjettisopu, joka kohdentaa vuoden 2013 alussa käynnistettyjä menoleikkauksia hieman pidemmälle aikavälille ja kasvattaa hieman julkisen sektorin tuloja. Finanssipolitiikan kiristävä vaikutus heikkeneekin tänä ja ensi vuonna. Yhdysvaltain julkinen talous velkaantuu kuitenkin yhä, mutta suhteellinen velka-aste ei enää kasva. Lisätietoja kansainvälisen talouden näkymistä voi lukea esimerkiksi oheisen linkin takaa löytyvästä Suomen Pankin julkaisusta: _talous/rahapolitiikka_ja_kansainvalinen_talous /Pages/et_01_2014.aspx Taloudellinen tilanne Suomessa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen määrä heikkeni 1,4 prosenttia vuonna Toteutuma oli odotettua heikompi, vaikka monet suhdannelaitokset ennakoivatkin kokonaistuotannon laskevan viime vuonna. Viime vuosi oli jo toinen peräkkäinen taantuvan talouskasvun vuosi, sillä vuonna 2012 bruttokansantuotteen volyymi supistui 1,0 prosenttia. Finanssikriisistä alkanutta heikon talouskehityksen jaksoa Suomessa voidaankin jo perustellusti verrata 1990-alun lamaan. Yksi keskeinen syy talouskasvun heikkouteen viime vuosina on ollut Nokian matkapuhelintuotannon romahtaminen. Kansantalouden kysyntää heikensivät viime vuonna erityisesti yksityisen kulutuksen ja yksityisten investointien supistuminen. Yksityisen kulutuksen ongelmiin vaikutti osaltaan se, että arvonlisäverokantoja korotettiin vuoden 2013 alussa yhdellä prosenttiyksiköllä. Yksityisen kulutuksen laskun voimakkuuteen liittyy tosin tekninen luokittelumuutos, kun Yleisradio luokiteltiin yrityksistä julkisyhteisöihin. Muutos syvensi yksityisen kulutuksen laskua 0,4 prosenttiyksiköllä ja vastaavasti kasvatti julkisten kulutusmenojen kasvun nollasta 0,8 prosenttiin. Viennin kasvu jäi viime vuonna 0,3 prosenttiin. Huolestuttavaa on, että vienti euroalueen ulkopuolelle supistui peräti viisi prosenttia. Viennin ja tuonnin erotus eli tavaroiden ja palveluiden tase oli viime vuonna 222 milj. alijäämäinen. Päätoimialoista teollisuuden tuotanto väheni viime vuonna 2,6 prosenttia ja palvelutoimialojen tuotanto 1,2 prosenttia. Myös rakentamisen tuotannon määrä supistui lähes kolme prosenttia. Yksittäisistä toimialoista heikoimmin pärjäsivät viime vuonna metalliteollisuus, kauppa ja rahoitustoiminta. Voimakkainta kasvua nähtiin informaatio- ja viestintäpalveluissa. Viime vuoden tilastotiedot antavat erittäin heikon lähtökohdan kuluvalle vuodelle, sillä niistä ei tule tälle vuodelle lainkaan kasvuperintöä. Viime aikoina laaditut kokonaistaloudelliset ennusteet ovat kuitenkin varsin yksimielisiä siitä, että Suomen talouskasvu elpyy kuluvana vuonna lähinnä vientivetoisesti. Vuoden 2014 talouskasvun odotetaan jäävän kuitenkin vain nollan ja Kuntatalous/Kommmunekonomi 1/2014 6

7 yhden prosentin tuntumaan. Sen jälkeen kasvun arvioidaan piristyvän hieman, mutta jäävän yhä tasoltaan poikkeuksellisen vaatimattomaksi. Valtiovarainministeriö ennakoi kuluvalle vuodelle 0,5 prosentin bruttokansantuotteen kasvua. Seuraavien viiden vuoden keskimääräiseksi vuotuiseksi kokonaistuotannon määrän kasvuksi ministeriö ennustaa 1,3 prosenttia. Lähivuosien kasvulukuja painavat mittavat julkisen sektorin sopeutustoimet, kuluttajien ostovoiman heikkous sekä kysynnän heikkous niillä toimialoilla, joilla Suomi on perinteisesti suuntautunut. Toisaalta hitaan kehitysvaiheen jälkeen uusi kasvupyrähdys voi piristää kasvuprosentteja nopeastikin. Työmarkkinajärjestöjen syksyllä 2013 saavuttama neuvottelutulos palkkaratkaisusta ja siihen liittyvät hallituksen tukitoimet vaikuttavat kasvuedellytyksiin pidemmällä aikavälillä myönteisesti. Toisaalta lyhyellä aikavälillä ne myös vaimentavat ansiokehitystä ja yksityisen kulutuksen kasvua. Valtiovarainministeriö arvioi yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 1,3 prosenttia. Vuoden 2015 ansiokehitykseksi ennakoidaan 1,2 prosenttia. Vuonna 2013 kuluttajahinnat nousivat keskimäärin 1,5 prosenttia. Vaimea suhdannekehitys niin Suomessa kuin ulkomaillakin, matala korkotaso ja maltilliset palkkaratkaisut pitävät kuluttajahintojen nousun samoissa kasvulukemissa myös tänä ja ensi vuonna. Vuoden 2014 alussa korotettiin useita hyödykeveroja, kuten liikenteen polttoaineiden, kuluttajien sähköveron, alkoholin ja tupakan sekä sokerillisten virvoitusjuomien valmisteveroa. Valmisteverojen kiristysten arvioidaan nostavan inflaatiota noin puolella prosenttiyksiköllä. Hyödykeveroja kiristetään myös vuoden 2015 alussa. Ilman hyödykeverojen korotuksia Suomi olisi hyvin lähellä deflaatiota. Vaikeasta suhdannetilanteesta ja eurokriisistä huolimatta työllisyystilanne pysyi Suomessa pitkään varsin vakaana. Vuoden 2012 loppupuolella työllisyys alkoi kuitenkin heikentyä, ja työllisten määrä väheni seuraavana vuonna jo hengellä. Työllisyys supistui myös palvelualoilla. Kuluvana vuonna työllisyyslukujen ennakoidaan pysyvän ennallaan, ja vähitellen käynnistyvän talouskasvun odotetaan parantavan tilannetta. Ikärakenteen muutoksesta johtuen työllisten määrän odotetaan kuitenkin jäävän aikaisempaa matalammalle tasolle. Vuonna 2013 työttömien määrä kasvoi hengellä, minkä lisäksi virallisten lukujen ulkopuolelle jäävä piilotyöttömyys lisääntyi selvästi. Samalla työttömyysaste nousi 8,2 prosenttiin edellisvuoden 7,7 prosentista. Valtiovarainministeriö arvioi, että työttömyysaste nousee kuluvana vuonna vielä 8,4 prosenttiin, mutta sen jälkeen työttömyysaste kääntyy laskuun päättyen kehyskauden lopussa 7,5 prosenttiin. Riskit siihen, että työttömyys ei lähde vielä pienenemään, ovat kuitenkin suuret. Liitteessä 2 on esitetty tietoja kuntatalouden kannalta keskeisistä kokonaistaloudellisista muuttujista. Vuosien tiedot perustuvat pääosin Tilastokeskuksen maaliskuussa julkaisemiin kansantalouden tilinpidon ennakollisiin lukuihin sekä eräisiin muihin julkisiin tilastoihin. Vuosien ennusteiden lähteenä on käytetty valtiovarainministeriön huhtikuun alussa julkaisemaa taloudellista katsausta. Katsaus on luettavissa internetsivuilta osoitteessa: at/01_julkaisut/02_taloudelliset_katsaukset/ Taloud/name.jsp Liitteissä 3a ja 3b on esitetty kokonaistaloudellisia ennusteita laativien laitosten arvioita kuntatalouden kannalta keskeisten taloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina 2014 ja Kuntien menot vuosina Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarvioiden mukaan toimintamenojen kasvu hidastui edellisvuosista merkittävästi, sillä menojen kasvu puolittui 2,6 prosenttiin. Palkkausmenot eli palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät vuonna 2013 vain yhdellä prosentilla, kun vuonna 2012 palkkojen kasvu oli 4,1 prosenttia. Keskeinen syy viime vuoden vaatimattomaan palkkasumman kasvuun olivat kunnissa käynnistetyt mittavat henkilöstösäästöt, joita toteutettiin töiden uudelleen järjestelyllä, täyttämällä vain osa kunnissa auki tulevista vakansseista sekä vähentämällä sijaisten ja määräaikaisten käyttöä. KT Kuntatyönantajien tekemän selvityksen mukaan kunta-alan työvoimakustannuksista leikattiin vuonna 2013 keskimäärin 1,9 prosenttia eli yli 400 milj. euroa. Kunta-alan ansiotasoindeksi kasvoi sen sijaan voimakkaammin kuin kuntien palkkasumma, sillä indeksin muutos oli 1,8 prosenttia. Ansiotasoindeksinkin kasvu tosin puolittui, sillä vuonna 2012 kasvuprosentti oli ollut 3,6. Myös tavaroiden ja palvelujen ostojen kasvu hidastui viime vuonna hieman, mutta muutos ylsi yhä 4,1 prosenttiin. Työmarkkinajärjestöt pääsivät neuvottelutulokseen työllisyys- ja kasvusopimuksesta, ja kunta-alan virka- ja työehtosopimukset vuosille allekirjoitettiin viime vuoden marraskuussa. Uusi sopimuskausi alkaa Kuntatalous/Kommmunekonomi 1/2014 7

8 Sopimukset ovat voimassa 31. tammikuuta 2017 saakka. Palkkaperintö vuodelta 2013 sekä työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset korotukset ja palkkaliukumat nostavat kuntien ansiotasoindeksiä tänä vuonna noin 1,2 prosentilla. Vuonna 2015 indeksin muutos pysyy samoissa kasvulukemissa eli noin 1,1 prosentissa. Ansioiden kasvu kunnissa siis hidastuu yhä viime vuoden 1,8 prosentin toteutumasta. Myös henkilöstösäästöjen oletetaan jatkuvan kuluvana vuonna voimallisena, minkä seurauksena kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvu vuonna 2014 tulee jälleen alittamaan ansiotasoindeksin muutoksen. Peruspalveluohjelmassa arvioidaan, että palkkasumman kasvu jää tänä vuonna noin puoleen prosenttiin. Vuonna 2015 ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen ja niiden rahoituksen siirto valtiolle poistaa ammattikorkeakoulut kuntien taloustilaston mukaisesta kuntataloudesta. Uudistus toteutetaan kunta-valtio-suhteessa kustannusneutraalisti, mutta sen surauksena kuntien toimintamenot vähenevät 455 milj. eurolla vuonna Muutos vähentää kuntien palkkamenoja noin 250 milj. eurolla, mikä seurauksena palkkasummaennuste putoaa -0,4 prosenttiin. Ilman tätä vähennystä palkkasumman muutos olisi 1,1 prosenttia. Liitteessä 4 on esitetty tietoja ja arvioita kuntaalan palkkasummaan vaikuttavista tekijöistä vuosina Vuosia koskevat luvut perustuvat lähinnä kunta-alan palkkaratkaisuun ja peruspalveluohjelmassa esitettyihin arvioihin. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen perusteet vuodelle 2014 vahvistettiin viime vuoden lopulla. Valtiontalouden kehyspäätös vuosille olettaa, etteivät maksujen tasot juurikaan muuttuisi tarkasteluajanjaksona. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan näyttäisi säilyvän tulevalla kehyskaudella keskimäärin noin 30 prosentissa. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu on tänä vuonna 2,14 % maksun perusteena olevasta palkasta. Peruspalveluohjelmassa oletetaan, että maksu nousee ensi vuonna 2,15 prosenttiin. Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksu on tänä vuonna palkkasumman ensimmäiseen euroon asti 0,75 % palkkasummasta ja sen ylittävältä osalta 2,95 %. Keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu laski edellisvuoden 3,06 prosentista 2,82 prosenttiin. Ensi vuoden työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan hallituksen kehyspäätöksessä pysyvän keskimäärin ennallaan. Päätös työttömyysvakuutusmaksuista vuodelle 2015 tehdään syksyllä. Mitä todennäköisimmin maksun euromääräiseen palkkasummaan on lähivuosina odotettavissa muutoksia mm. inflaatiotarkistusten muodossa. Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL-maksu oli viime vuonna noin 23,90 prosenttia KuELpalkkasummasta ja tänä vuonna keskimääräinen eläkemaksu laski 23,70 prosenttiin. Jäsenyhteisöjen todellinen työnantajamaksu poikkeaa yleensä keskimääräisestä maksusta. Tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon mukaan työnantajan keskimääräinen eläkemaksu pysyisi ensi vuonna ennallaan, mutta sen jälkeen maksu alenisi hieman ja olisi 23,50 % suhteessa KuELpalkkasummaan vuonna Palkansaajan vakuutusmaksun suuruudesta tehtävä päätös vaikuttaa työnantajan osuuteen. Kehyspäätöksen mukaan palkansaajan eläkemaksut kohoavat kehyskaudella, kun sen sijaan kuntatyönantajan maksutaso jonkin verran alenisi kehyskauden loppupuolella. Opettajien keskimääräinen VaEL-maksu nousi edellisvuodesta 2,18 prosenttiyksikköä päätyen 21,80 prosenttiin vuonna Tämän jälkeen maksun ennakoidaan alenevan hieman, mutta jäävän kehyskaudella 21 prosentin tuntumaan. Liitteessä 5 on esitetty vuosien kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut ja arvio vuodelle Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2013 esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 1,8 %. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousun arvioidaan hidastuvan edelleen prosentin tuntumaan. Vuonna 2015 kustannustason arvioidaan pysyvän samalla tasolla. Kuntien verotulot Useista poikkeustekijöistä johtuen kuntien verotulot kasvoivat viime vuonna erittäin voimakkaasti, sillä verojen kasvu ylsi peräti 6,8 prosenttiin. Kunnallisveron tilitykset kasvoivat viime vuonna 6,6 prosenttia, yhteisövero 8,2 prosenttia ja kiinteistövero 7,2 prosenttia. Tilityksiä kertyi viime vuonna yhteensä 20,6 miljardia euroa. Poikkeustekijöitä, kuten verotilitysten aikaistamista, on selitetty tarkemmin esimerkiksi edellisessä kuntataloustiedotteessa: ntatalous/kuntatalous-tilastot- julkaisut/kuntatalous/kuntataloustiedotteet- 2013/Documents/Kuntatiedote_%204_% pdf Tänä vuonna veroperustemuutokset, vaatimaton talouskehitys, työmarkkinaratkaisun matalat sopimuskorotukset sekä väestön ikääntyminen Kuntatalous/Kommmunekonomi 1/2014 8

9 vaikuttavat väistämättä veropohjien kehitykseen ja kuntatalouden verotulojen kertymiin. Peruspalveluohjelmassa arvioidaan, että ansiot lisääntyvät tänä vuonna arviolta noin 1,3 prosenttia, ja koko talouden palkkasumma kasvaa samaa vauhtia. Myös yritysten tuloskehityksen odotetaan jäävän varsin maltilliseksi. Kuntien verotulojen kasvu romahtaa tänä vuonna noin kahteen prosenttiin, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttejaan. Korotusten seurauksena keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Kunnallisveron tilitysten kasvua hillitsee kuitenkin hidas ansiokehitys ja verotulojen vuoden 2013 korkea vertailuarvo. Myös tuloverotukseen tehdyt perustemuutokset, kuten perusvähennyksen ja työtulovähennyksen enimmäismäärien korotus sekä valtion tuloveroasteikon asteikkotarkistus, vaimentavat kuluvana vuonna kunnallisveron kasvua. Kunnallisverotuksessa ansiotuloista tehtävien vähennysten arvioidaankin lisääntyvän tänä vuonna hieman aikaisempaa nopeammin eli noin 2,2 prosenttia. Yhteensä kunnallisveroa arvioidaan tilitettävän tänä vuonna noin 18,2 miljardia euroa. Tilitykset kasvavat viime vuodesta vain reilulla prosentilla. Vuonna 2015 ansiotulojen kasvuvauhti pysyy vaatimattomana 1,2 prosentin tasolla. Hallituksen maaliskuisessa kehysriihessä päätettiin kuitenkin useista tuloverojen tuottoon vaikuttavista muutoksista, joita on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin seuraavassa kappaleessa. Valtiovarainministeriö arvioi, että muutosten seurauksena kuntien tuloverot, pl. kiinteistöverot, vähenevät 19 milj. euroa. Summa tulee kuitenkin vielä tarkentumaan vuoden edetessä pidemmälle. Muutos tullaan kompensoimaan kunnille valtionosuuksien kautta. Kunnallisveroa arvioidaan tilitettävän kunnille ensi vuonna noin 18,7 mrd. euroa, mikä merkitsee noin 2 prosentin kasvua kuluvasta vuodesta. Kunta-ryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Hallitusohjelmassa päätettiin uudesta kuntien yhteisöveron jako-osuuden viiden prosenttiyksikön korotuksesta vuosille Myöhemmin myös vuosien jako-osuutta päätettiin korottaa 5 prosenttiyksiköllä. Yhteisöverokanta laski vuonna 2012 puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin, mistä yhteisövero laski vuoden 2014 alusta lähtien edelleen 20 prosenttiin. Verokannan kevennykset sekä yhteisöveron veropohjan laajennusten vaikutus on kompensoitu kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Vuonna 2014 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 35,56 %. Kuntien yhteisöverokertymän arvioidaan lisääntyvän kuluvana vuonna noin kahden prosentin vauhtia. Peruspalvelubudjetin ennuste kuntien osuudeksi yhteisöveron tuotosta on ensi vuonna 34,19. Luku kuitenkin täsmentyy, kun jako-osuuteen vaikuttavista toimista ja arvioista päätetään myöhemmin. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2014 yhteisöveroa kokonaisuudessaan 1,3 miljardia euroa, mikä merkitsee noin 2 % kasvua vuoden 2013 kuntien tilityksiin. Vuonna 2015 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat arviolta 4 prosenttia nousten 1,39 miljardin euron tuntumaan. Kiinteistöveron tilitykset nousivat vuonna 2014 noin 1,5 mrd. euroon. Vuonna 2015 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän lähes 1,6 miljardia euroa, mikä merkitsee kiinteistöveroon noin 6 prosentin kasvua. Vuonna 2016 tilitysten arvioidaan kasvavan noin kahdella prosentilla. Liitteessä 6 on esitetty kuntien verotulojen tilitysten toteutuneet kertymät vuosilta sekä peruspalveluohjelman ennusteet vuosille 2013 ja Tänä vuonna kuntien verotulojen tilitysten arvioidaan lisääntyvän kokonaisuudessaan 2,2 %. Vuonna 2015 verotulojen tilitysten kasvu pysyy noin kahdessa prosentissa. Verotulojen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan mm. huhtikuun lopussa pidettävillä talous- ja veroennustepäivillä. Kaksipäiväisessä tilaisuudessa ( ) käsitellään ensimmäisenä päivänä yleistä taloudellista tilannetta sekä kuntien verotuloja ja toisena päivänä valtionosuusjärjestelmää. Lisätiedot: Minna Punakallio, p , Kuntatalous/Kommmunekonomi 1/2014 9

10 Verotus Kehysriihen veroratkaisut ja niiden vaikutukset kuntien tuloihin Kehysriihessä tehtiin päätöksiä veroperustemuutoksista tuleville vuosille. Kuntien verotuloihin vaikutusta on muutoksilla, jotka kohdistuvat ansiotuloverotuksen perusteisiin ja kiinteistöverotukseen. Yhteisöverotukseen ei tällä kertaa esitetty muutoksia. Ansiotuloverotuksen perusteisiin päätettiin vuodelle 2015 tehdä sekä verotuloja lisääviä, että vähentäviä muutoksia. Kuntien verotuloja vähentäviä muutoksia ovat perusvähennyksen korottaminen (vaikutus kuntien verotuloihin -17 milj. euroa) ja työtulovähennyksen korottaminen (-65 milj. euroa). Kehysriihessä päätettiin myös, että valtion tuloveroasteikkoon ei vuonna 2015 tehdä ansiotasoja kuluttajahintaindeksien mukaista tarkistusta. Hallitusohjelman mukaisen tarkistuksen vaikutus olisi ollut kuntien verotuloja vähentävä, mutta nyt vaikutusta ei siis tule tältä osin. Ansio- ja pääomatuloverotukseen tehtiin myös kaksi muuta muutosta joilla ei arvioida olevan vaikutuksia kuntien verotuloihin. Ns. solidaarisuusveron (progressiivisen tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan) rajaa alennettiin euroon (nykyisin euroa) ja tuloluokan voimassaoloa jatkettiin vuoteen 2018 saakka. Pääomatuloverotusta kiristetään laskemalla ylemmän verokannan tulorajaa euroon ja korottamalla ylempää verokantaa 33 prosenttiin (nykyisin raja euroa ja verokanta 32 %). Kuntien verotuloja lisäävät erilaisten vähennysten leikkaaminen. Kehysriihen päätösten mukaan asuntolainojen korkovähennysoikeuden rajoittamista jatketaan edelleen. Jo aiemmin hallitus oli päättänyt, että vuonna 2015 koroista 70 % on vähennyskelpoisia verotuksessa (75 % vuonna 2014). Kehysriihen päätöksellä vuoden 2015 vähennysoikeutta leikattiin edelleen 5 prosenttiyksikköä sekä linjattiin vuosittaisten 5 prosenttiyksikön leikkausten jatkuvan vuoteen 2018 asti. Vuonna 2015 vähennyskelpoista olisi siten 65 % koroista ja vuonna 2018 enää 50 %. Kehysriihessä tehdyn 5 prosenttiyksikön leikkauksen vähennykseen on arvioitu lisäävän kuntien verotuloja 10 milj. eurolla vuonna 2015 kuten myös aiemmin päätetyn vastaavan leikkauksenkin. Työmatkavähennysten omavastuuta kasvatetaan vuonna eurolla niin, että omavastuun alaraja on jatkossa 750 euroa. Tämä lisää verotuloja arviolta noin 47 milj. euroa, josta kunnallisveron osuus on noin 28 milj. euroa. Vuodesta 2016 eteenpäin työmatkavähennys järjestelmään tehdään rakenteellisia muutoksia joiden muoto tarkentuu myöhemmin. Tavoitteena kuitenkin on, että vuoteen 2018 mennessä verotulot kasvavat vuosina tehtävien muutosten johdosta yhteensä 100 milj. euroa vuoteen 2014 verrattuna. Kuntien osuus tästä on noin 60 milj. euroa. Vuonna 2015 kuntien verotuloihin vaikuttavat myös muutamat aiemmin tehdyt päätökset. Syksyn 2013 budjetin yhteydessä sovittiin, että opintolainan korkovähennys poistetaan vuoden 2015 alusta. Tämä lisää kuntien verotuloja arviolta 4,5 milj. euroa. Vuonna 2014 voimaan tulleen uuden osinkoveromallin arvioitiin lisäävän vuoden 2014 verotuloja kunnissa noin 65 milj. eurolla, mutta tulojen jaksottumisesta johtuen lisävaikutuksia tulee vielä vuodelle Muutoksen arvioitiin lisäävän vuoden 2015 kunnallisverotuloja yhteensä 76 milj. euroa eli +11 milj. euroa verrattuna vuoteen Lisäksi ns. avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen vähentää kuntien verotuloja arviolta -0,5 milj. euroa. Ansioveron veroperustemuutokset, niin kehysriihessä kuin aiemminkin tehdyt, on esitetty kompensoitavaksi valtionosuuksien lisäyksenä. Tämän hetken arvioiden valossa vuonna 2015 kompensoitava määrä on yhteensä noin +19 milj. euroa. Eri muutosten vaikutusarviot ja siten kompensaation määrä kuitenkin muuttuu, kun laskelmat tehdään uudelleen syksyllä valmistuvan verovuoden 2013 verotuksen pohjalta. Kehysriihessä tehtiin myös päätös, että KEL- ja TyEL-sidonnaiset indeksikorotuksia leikataan. Päätös vähentää kunnallisveron tulopohjaa. Tulopohjan aleneminen tästä syystä alentaa alustavien arvioiden mukaan kunnallisveroja noin milj. euroa vuonna Vaikutuksia tulopohjassa ei ole vielä huomioitu esimerkiksi peruspalveluohjelman arvioissa kuntien verotuloista vuonna Yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laissa säädettyjä alaja ylärajoja korotetaan. Yleisen kiinteistöveron osalta korotus rajoihin on 0,2 prosenttiyksikköä. Alaraja tulee siis olemaan 0,8 % ja yläraja 1,55 %. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin osalta korotus on 0,05 prosenttiyksikköä uuden alarajan ollessa siten 0,37 % ja ylärajan 0,8 %. Samassa yhteydessä on mahdollista, että kiinteistöverolain 13 :n mukaista muiden asuinrakennusten ja vakituisten asuinrakennusten välistä kytköstä lievennetään kiinteistöverolain yleisen logiikan jatkuvuuden johdosta. Kuntatalous/Kommmunekonomi 1/

11 Asiasta ei kuitenkaan tältä osin ole olemassa päätöksiä. Yleisen ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttien korotus lisää kuntien verotuloja noin 38,2 milj. euroa. Korotus kohdentuu pääosin pieneen kuntajoukkoon. Korotuksen vaikutuksista 90 % menee 10 kunnalle. Suurimpana yksittäisenä hyötyjänä on Espoo, johon lisäverotuloista kohdentuu yli puolet. Kehysriihen jälkeisissä laskelmissa kiinteistöverorajojen nostosta muodostuviksi lisäverotuloiksi on ilmoitettu yleisen kiinteistöveroprosentin osalta 34 milj. euroa ja vakituisten asuinrakennusten osalta 20 milj. euroa. Kiinteistöverotulojen on täten arvioitu kasvavan noin 54 milj. eurolla. Kun alarajojen korotuksesta saatava verohyöty on noin 38,5 milj. euroa, niin loppuosan (noin 15,5 milj.) on oletettu kertyvän niille kunnille joissa kiinteistöveroprosentit ovat tällä hetkellä lain sallimalla ylärajalla tai lähellä sitä. Laskelmissa on oletettu, että kyseiset kunnat nostavat kiinteistöveroprosenttejaan lähes täysimääräisesti uusien rajojen puitteissa. Vaikka tuottoarviosta osa perustuu vahvoihin oletuksiin ja korotusten vaikutukset jakautuvat hyvin epätasaisesti kuntien kesken, niin hallitus on päättänyt kiinteistöveron muutosten tuottoarviota vastaavan erän (54 milj. euroa) vähentämisestä peruspalvelujen valtionosuudesta. Vähennys koskee siis myös niitä kuntia, jotka eivät suoranaisesti hyödy rajojen korotuksesta. Kuntakohtaiset laskelmat alarajojen noston vaikutuksesta löytyvät kuntatalousyksikön sivuilta Kunnat.netistä alakohdan verotus alta otsikolla veroperustemuutokset vuonna Sivuilta löytyy myös taulukko, johon on koottu edellä tekstissä läpikäydyt arviot eri muutosten vaikutuksista kunnallisveron tuottoon. Yhteisöverotukseen ei kehysriihessä esitetty muutoksia, mutta syksyllä 2014 tehtyjen päätösten mukaisesti määräaikaisten verokannusteiden (ns. t & k-verohuojennus ja tuotannollisten investointien korotetut poistot) voimassaolo päättyy jo vuoden 2014 lopussa. Muutoksen verotuottoa lisäävä vaikutus on otettu huomioon jo syksyllä 2013 vuodelle 2015 vahvistetuissa ryhmäosuuksissa kuntien osuutta alentavana tekijänä. Tämän hetkisen tiedon valossa kuntien ryhmäosuus tulee vuonna 2015 olemaan jo vahvistettu 34,19 %. Kehysriihessä päätettiin myös korottaa jäteveroa. Vaikka jäteveron tuotto ohjattiin kunnille vuoden 2013 alusta lukien valtionosuuksien lisäyksenä, niin jäteveron korotuspäätöksen yhteydessä linjattiin, että saatavaa lisätuottoa ei ohjata kunnille. Muut kehysriihen veroratkaisut kohdistuivat veroihin joissa ainoana veronsaajana on valtio. Osa näistä muutoksista on sellaisia, että ne nostavat kuntienkin kustannuksia. Kustannuksia nostavat jäteveron korotuksen lisäksi energiaverotuksen kiristäminen (kiristetään 120 milj. eurolla), lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden hiilidioksidiveron korotus (korotetaan 90 milj. eurolla), liikenteen polttonesteiden veron korotus (korotetaan 42 milj. eurolla), henkilö- ja pakettiautojen ajoneuvoveron korotus (korotetaan 150 miljoonalla eurolla vuoden 2016 alusta lukien). Tilitykset alkuvuonna 2014 Alkuvuodesta tilitykset ovat kehittyneet lähes ennusteiden mukaisesti. Edelliseen vuoteen verrattuna muutokset ovat kuukausitasolla olleet kuitenkin suurehkoja. Erojen taustalla on muutamia etukäteen tiedossa olleita syitä, jotka on voitu ennusteita laadittaessa ottaa huomioon. Kuten vuoden 2013 aikana kertyneihin tilityksiinkin, niin alkuvuoden tilitysten kertymäajankohtiin vaikutti verontilityslaissa tehty tilitysrytmin muutos. Aiemmin tammikuussa kertyneistä luonnollisten henkilöiden jäännösveroista suurin osa pystyttiin tilittämään kunnille jo joulukuussa, joten tammikuulta joulukuulle siirtyi kunnallisverojen tilityksiä noin 200 milj. euron edestä. Myös jäännösverojen toisen erän tilitykset siirtyivät kuukautta aiemmaksi maaliskuulta helmikuulle nostaen helmikuun tilityksiä ja laskien maaliskuun tilityksiä. Tästä syystä maaliskuun kunnallisverontilitykset jäivätkin kokonaisuudessaan edellistä vuotta huomattavasti alhaisimmiksi (-8,2 %), vaikka kuluvan vuoden ennakot kasvoivat yli 5 %. Valtionvarainministeriö on nostanut hieman ennusteitaan kunnallisveron kertymistä kuluvana vuonna. uusi ennuste kunnallisveron kertymän kasvuksi on 1,5 % aiemman 0,7 % sijaan. Huomioimme parantuneet ennusteet seuraavissa verotuloennusteissamme huhti-toukokuussa. Seuraavissa ennusteissa tulemme huomioimaan myös tiedossa olevat kehysriihen päätösten vaikutukset. Verokannan alentaminen näkyi yhteisöveron kokonaiskertymässä ensimmäistä kertaa täysimääräisesti maaliskuun tilityksissä (vuoden 2014 ennakkoverojen alenemisena) ja kertymä jäi hieman ennusteita alhaisemmaksi. Kunnille verokannan alennus on kompensoitu jako-osuutta korottamalla. Verokannan alentamisesta huolimatta yhteisöveron ennakoita kuluvalta vuodelta kertyi maaliskuussa lähes yhtä paljon kuin vuotta aiemmin korkeammalla verokannalla. Tammikuussa tilitykset kasvoivat tilitysuudistuksen siirtäessä yhteisöille maksettavien veronpalautusten perinnän kunnilta jo joulukuulle tammikuun sijaan. Muutoksen vaikutus oli tammikuussa noin Kuntatalous/Kommmunekonomi 1/

12 +100 milj. euroa. Yhteisöveron osalta valtiovarainministeriö on viimeaikaisesta positiivisesta kehityksestä huolimatta alentanut vuoden 2014 kertymä kuntien osalta noin +2 %:in. Tilitykset vuonna 2013 Kunnallisverojen tilityskertymä oli vuonna 2013 poikkeuksellisen kovassa kasvussa. Kunnallisveron tilitykset päätyivät vuoden loppuun mennessä 6,7 %:n kasvuun. Kovasta kasvuprosentista osa selittyi vuoden aikana tilityksiin sisältyneisiin poikkeuksellisiin eriin. Seuraavassa pyritään kuvaamaan eri tekijöiden vaikutusta kasvuun. Selkeästi tilityksistä on eriteltävissä tilitysuudistukseen liittyvät erät. Tammikuulta 2014 joulukuulle 2013 siirtynyt erä (verovuoden 2012 henkilöiden jäännösverojen 1. erä) vaikutti vuoden 2013 kertymää lisäävästi. Tämän suuruusluokka oli koko kuntasektorin osalta n. 200 milj.. Kuntakohtaisia vaikutuksia voi arvioida kunnan verovuoden 2012 lopullisen jako-osuuden mukaisesti. Muut syksyllä kunnallisverontilityksiin vaikuttaneet erät liittyivät yleisemmin kunnallisverojen kertymisen jaksotuksiin ja ns. rytmihäiriöön. Rytmihäiriö muodostuu siitä syystä, että ennakot tilitetään kunnille aiempien verovuosien toteutumien ja ennusteiden perusteella arvioitujen osuuksien perusteella. Vuodet eivät ole veljeksiä, joten menetelmä johtaa aina väistämättä jonkin verran väärään lopputulokseen. Kunnallisverojen tilitysten rytmihäiriö on siten sinällään normaali-ilmiö ja toistuu jossain määrin vuodesta toiseen. Syksyllä 2013 jako-osuuksien oikaisujen tarve osoittautui kuitenkin poikkeuksellisen suureksi, koska valtion pääomaverotulot jäivät reilusti ennustettua alhaisemmiksi vuoden 2012 verotuksessa. Kun tieto pääomaverojen ennakoitua huonommasta kehityksestä saatiin kesällä 2013, niin päädyttiin tekemään jako-osuuksien oikaisu poikkeuksellisesti jo elokuussa (koska oikaisun tarve vaikutti niin suurelta). Tämä oikaisu koski niin ikään verovuoden 2012 veroja ja oli koko kuntakentän osalta n. 223 milj. positiivinen. Kuntakohtaisia vaikutuksia voi myös tältä osin arvioida kunnan verovuoden 2012 jako-osuuden perusteella tai vertaamalla kyseisen kuukauden kuukausitilityksiä veronsaaja-palvelussa edelliseen vuoteen. Normaalisti edellisen verovuoden jako-osuuksia oikaistaan vasta marraskuussa verotuksen valmistuttua. Sen perusteella oikaistaan myös kuluvan vuoden jako-osuuksia joulukuussa. Verovuoden 2012 verotuksen valmistuttua marraskuussa tehtiin siten ns. normaali maksuunpanotilitys, jossa kuntasektorin ja kuntien jakoosuudet verovuodelta 2012 oikaistiin vastaamaan lopullisen verotuksen tietoja. Huolimatta elokuun oikaisusta, tämä oikaisu oli edelleen noin 64 milj. positiivinen kuntien kannalta. Yhteensä syksyllä 2013 oikaistiin verovuoden 2012 veroja kuntien kannalta siis +287 milj. euroa (elokuussa 223 milj. + marraskuussa 64 milj. ). Vastaava oikaisu vuonna 2012 koskien verovuotta 2011 oli kuntien kannalta -92,6 milj. euroa, joka aiheuttaa osaltaan sen, että kasvuprosentti muodostui korkeaksi verrattaessa vuoden 2012 ja 2013 kertymiä keskenään. Voidaan siis sanoa, että vuoden 2013 syksyllä aiempiin verovuosiin kohdistuneet oikaisut olivat poikkeuksellisen suuret. Lisäksi, kun tilannetta verrattiin vuoteen 2012 jolloin oikaisu oli 92 milj. euroa negatiivinen, niin suuri positiivinen oikaisu vielä korostui. Verovuoden 2012 valmistuneen verotuksen (valmistui lokakuussa 2013 ja siihen liittyvä maksuunpanotilitys marraskuussa 2013) perusteella oikaistiin myös verovuoden 2013 jakoosuuksia, jotka olivat aiemmin perustuneet samoihin arvioihin kuin verovuoden 2012 jakoosuudetkin. Tästä syystä myös tämä oikaisu oli tavanomaista suurempi. Joulukuussa siis oikaistiin verovuodelta 2013 siihen mennessä kertyneet ennakot koko vuodelta uuden jako-osuuden mukaiseksi ja siten se lisäsi kuntien verotuloja joulukuussa noin 190 milj.. Vaikutusta verrattuna edelliseen vuoteen lisää se, että edellisenä vuonna oikaisut joulukuussakin olivat negatiiviset kuntien kannalta. Joulukuussa oikaistiin myös kuntakohtaiset jako-osuudet. Kuntaryhmän oikaisu oli positiivinen, mutta kuntakohtaisen oikaisun vaikutukset vaihtelivat kunnittain. Vuoden 2013 tilityksiin liittyen on puhuttu 400 milj. euron kertaerästä. Tällä on tarkoitettu kahta erityistä erää: tilitysuudistuksesta johtuvaa noin 200 milj. joulukuussa ja verovuoden 2012 poikkeuksellisia oikaisuja noin 220 milj. euroa elokuussa Kunnilta perittävät verotuskustannukset vuonna 2014 Verohallinto on vahvistanut verotuskustannukset vuodelle Vuonna 2014 kustannukset ovat ,05 euroa jossa kasvua edelliseen vuoteen oli noin 1,05 %. Valtion osuus kustannuksista on 58,6 %, kuntien 30,8 %, seurakuntien 4,7 % ja Kansaneläkelaitoksen 5,9 %. Osuudet on määritelty verohallintolain 30 :ssä. Yksittäisten kuntien osuuksiin vaikuttavat Verohallintolain 31 :n mukaisesti kunnallis- ja yhteisöverojen määrät sekä asukasluvut. Kuntatalous/Kommmunekonomi 1/

13 Kustannukset vähennetään kausitilitysten yhteydessä neljännesvuosittain (maalis-, kesä-, syysja joulukuussa). Vähennettävät määrät näkyvät myös näiden kuukausien maksatuserittelyillä. Kuluvan vuoden verotuskustannukset on päivitetty Verohallinnon Veronsaajat verkkopalvelun kuntien Verotulojen seuranta-osioon kunnittain. Kiinteistöverotus vuonna 2014 Verohallinto julkaisi maaliskuussa vuoden 2014 kiinteistöverotuksen ennakkotiedot. Kuntakohtaiset ennakkotiedot löytyvät Verohallinnon veronsaajapalvelun verotustietojen raportointi osiosta. Verohallinnon ennakkotilastojen perusteella maksuunpantava kiinteistövero on tänä vuonna noin 1538 miljoonaa euroa, mikä on noin 12 prosenttia eli 170 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna. Lopullinen veronmäärä vahvistetaan syksyllä verotuksen valmistuessa. Kiinteistöveroa ennustetaan vuonna 2014 kertyväksi noin 1510 milj. euroa. Kiinteistöveron kasvu selittyy pääosin vuoden 2014 kiinteistöverotuksessa voimaan tulleilla kiinteistöjen arvostamisperusteiden muutoksilla. Verohallinnon tilaston mukaan maapohjien verotusarvot kasvoivat keskimäärin 8,7 % ja rakennusten 9,9 %. Verotusarvojen nousu kuitenkin eroaa kuntien kesken arvostamisperusteiden muutosten luonteen takia. Rakennusten osalta muutokset nostivat suhteellisesti eninten vanhempien asuinkäytössä olevien rakennusten kiinteistöveroja. Maapohjan osalta suhteellisesti suurimmat korotukset muodostuivat alueilla joilla maapohjan arvostus on aiemmin ollut alhaisin. Kun verotusarvojen nousun lisäksi otetaan huomioon myös veroprosentteihin tehdyt korotukset, niin noin 30 kunnassa kiinteistöveron määrä nousi yli 30 % vuoteen 2013 verrattuna. Suuret suhteelliset korotukset selittyvät sillä, että kyseisissä kunnissa tehtiin myös suhteellisesti suuria veroprosenttien korotuksia. Kaikkiaan 90 kuntaa nosti vuodelle 2014 yleistä kiinteistöveroprosenttia ja 87 kuntaa nosti vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten kiinteistöveroprosenttia. Lisäksi voimakasta kasvua voi osaltaan selittää se, että arvostamisperusteiden korottaminen toi kiinteistöverotuksen piiriin noin uutta kiinteistöä joille ei aiemmin ole maksuunpantu kiinteistöveroa veron määrän vähäisyydestä johtuen. Kiinteistöverotiedot aiempaa kattavammin kuntien saatavilla Kunnilla on voimaan tulleen lakimuutoksen (813/2013) nojalla oikeus saada Verohallinnolta kunnan rekisterien ylläpitoa ja veronsaajien oikeudenvalvontaa varten aiempaa laajemmat kiinteistöverotiedot. Uudistuksen tarkoituksena on helpottaa kiinteistöverotuksen pohjana olevien tietojen tarkastamista ja vertaamista kunnan käytössä oleviin tietoihin sekä mahdollistaa väärien tietojen korjaaminen kiinteistöverotusta varten. Tietojen korjaamisesta ja toimittamisesta Verohallinnolle tulee sopia paikallisen verotoimiston kanssa. Kuntien on mahdollista tilata Verohallinnolta kunnan rekisterien ylläpitoa ja veronsaajien oikeudenvalvontaa varten tarpeelliset: 1. kunnan kiinteistöverovelvollisista yksilöintitietoineen sekä 2. kunnan alueella olevan kiinteistön maapohjaa koskevat tiedot, joita ovat kiinteistön yksilöintitiedot, kaavatyyppiä, pinta-alaa, rakennusoikeutta ja käyttötarkoitusta koskevat tiedot, muut verotusarvon laskennan perusteena käytetyt maapohjaa koskevat tiedot sekä maapohjan ja vesivoiman verotusarvoa ja kiinteistöveroa koskevat tiedot; 3. kunnan alueella olevaa rakennusta koskevat tiedot, joita ovat rakennuksen yksilöintitiedot, rakennuksen verotusarvon laskennan perusteena käytetyt tiedot sekä rakennuksen verotusarvoa, käyttötarkoitusta ja kiinteistöveroa koskevat tiedot. Verohallinto luovuttaa kiinteistöverotiedot yksittäiselle kunnalle vain kertaalleen yhdeltä verovuodelta. Kunnalla on kuitenkin oikeus luovuttaa saamansa tiedot edelleen kunnan muille viranomaisille edellä mainittuja käyttötarkoituksia varten. Verovuoden 2013 laajemmat kiinteistöverotiedot ovat tilattavissa sähköisesti tilauslomakkeella, joka löytyy kunnat.netistä ja Verohallinnon veronsaajapalvelun Linkit-osiosta. Tarkemmat ohjeet tilaamisesta ja luovutusehdoista ilmenevät lomakkeen yhteydessä nähtävistä tiedotteista. Verovuoden 2013 tiedot on tilattavissa vuoden 2014 kiinteistöverotuksen valmistumiseen asti. Verovuoden 2014 tiedot ovat tilattavissa kiinteistöverotuksen päätyttyä syyskuussa Tarkempi tiedote vuoden 2014 tietojen tilausmenettelystä annetaan myöhemmin. Rakentamispalveluiden kuukausittainen ilmoittamisvelvollisuus Harmaan talouden torjuntaa varten otetaan alkaen käyttöön kuukausittain tiedonantovelvollisuus. Ilmoitusvelvollisuus koskee rakennusurakoita, joiden arvonlisäveroton hankin- Kuntatalous/Kommmunekonomi 1/

14 tahinta on vähintään euroa, sekä työntekijätietoja yhteisellä työmaalla työskentelevistä työntekijöistä. Urakkatietojen ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia rakennusurakoita tilaavia tahoja eli myös kuntia, kuntayhtymiä tai kunnallisia yhtiöitä. Kunnissa on hyvä viimeistään tässä vaiheessa tutustua Verohallinnon ohjeeseen ilmoittamisvelvollisuuteen liittyen. Ilmoittamista varten kunnissa on tarpeellista miettiä keskitetysti sitä, miten ilmoittaminen kunnassa tullaan hoitamaan. Todennäköisesti kunnissa on tarve tehdä muutoksia esimerkiksi tietojärjestelmiin, niin että ilmoittaminen sujuu mahdollisimman vaivattomasti. Tilaajan tulee ilmoittaa urakkatiedot silloin, kun tilataan arvonlisäverolain rakennuspalvelun määritelmän mukaista rakentamispalvelua. Työntekijätiedot tulee työmaan päätoteuttajan toimesta ilmoittaa, jos on muodostunut Työsuojeluviranomaisten ohjeen mukainen yhteinen työmaa. Jollei päätoteuttajaa ole nimetty, niin ilmoitusvelvollisuus työntekijä-tiedoista on rakennuttajalla eli esimerkiksi kunnalla. Vero.fi sivuilta otsikon rakentamisilmoitukset otsikon alta löytyy Verohallinnon asiaan liittyvä materiaali ja esimerkiksi tietoa Verohallinnon erityisesti kunnille järjestämästä koulutustilaisuudesta Helsingissä Ilmoittautuminen tilaisuuteen on avoinna asti. Myös FCG järjestää rakentamispalvelujen laajennettuun ilmoitusvelvollisuuteen liittyviä koulutuksia kevään aikana eri puolella maata. Oikeuskäytäntöä verotuksessa Liiketoimintasiirron soveltuminen kunnalliseen toimintaan Korkein hallinto-oikeus katsoi kunnan kiinteistöja vuokraustoimintaa koskevassa päätöksessään (KHO:2014:29), että yritysjärjestelydirektiivistä ei ole johdettavissa perustetta soveltaa elinkeinoverolaissa tarkoitettua liiketoimintasiirtoa koskevia periaatteita kunnan verovapaaseen toimintaan. Keskusverolautakunta (KVL 8/2014) on tämän jälkeen katsonut, että tilanteessa jossa A:n kaupunki siirsi omalla alueellaan harjoittamansa ja tämän vuoksi verosta vapautetun elinkeinotoiminnan perustettavalle osakeyhtiölle, ei voitu soveltaa elinkeinoverolain liiketoimintasiirtoa koskevia säännöksiä tai lainkohdasta ilmeneviä periaatteita. KVL viittaa perusteluissaan KHO:n päätöksen lisäksi yritysjärjestelydirektiiviin, jonka soveltamisen edellytyksenä on, että yhtiö on ilman valintamahdollisuutta velvollinen maksamaan yhteisöjen tuloveroa (kunnan omalla alueellaan harjoittama elinkeinotoiminta on verovapaata). KVL:n päätös ei ole lainvoimainen. Liiketoimintasiirtoa ja muita yritysjärjestelyitä koskevat pykälät elinkeinoverolaissa pohjautuvat yritysjärjestelydirektiiviin ja varainsiirtoverolaissa on viitattu näihin säännöksiin. Päätösten perusteella kunnan verovapaan toiminnan yhtiöittämisiin ei voida soveltaa varainsiirtoverovapautta 43 :n (verovapaus liiketoimintasiirrossa), koska liiketoimintasiirron edellytykset eivät täyty. Sitä, voidaanko liiketoimintasiirron säännöksiä soveltaa kunnan harjoittaman elinkeinotoiminnan yhtiöittämisessä, ei ole siis vielä lainvoimaisesti ratkaistu. Kuntien yhtiöittämisvelvoitteen alaisen elinkeinotoiminnan yhtiöittäminen on kuitenkin Kuntalain siirtymäsäännösten mukaisesti varainsiirtovero-vapaata vuoden 2014 loppuun asti, jos se toteutetaan apporttiluovutuksena. Päätöksillä voi olla vaikutuksia myös muiden kunnallisten tahojen tekemien yritysjärjestelyjen varainsiirtoverotukseen (myös esimerkiksi fuusiot perustuvat samaan yritysjärjestelydirektiiviin). Verohallinto on tiedottanut päivittävänsä yritysjärjestelyitä koskevat verotusohjeensa vuoden 2014 aikana. Kunnat ovatkin joutumassa tilanteeseen, jossa niiden konsernin sisäisiä yritysjärjestelyitä voidaan verottaa tiukemmin kuin vastaavia yritystoimijoita. Kuntaliitossa valmistellaan aloitetta lainsäädännön muuttamiseksi tältä osin, mutta kunnissa on yhtiöjärjestelyitä suunniteltaessa syytä huomioida uusi oikeuskäytäntö. Lisätiedot: Jukka Hakola, p , Kuntatalous/Kommmunekonomi 1/

15 Valtionosuudet Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus 2015 Selvitysmiehen esitys ja peruslinjaukset Selvitysmies Arno Miettinen on jatkanut esityksensä hiomista lopulliseen muotoonsa ja laatinut myös kuntakohtaiset koelaskelmat ensin vuoden 2013 tasoon alustavan ehdotuksen yhteydessä ja tarkistanut ne vuoden 2014 tasoon tammikuussa 2014 lopullisen luonnosesityksen yhteydessä. Esitys on viimevaiheessa laskelmineen ollut Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän (HALKE) käsittelyssä useita kertoja. Uudistukselle asetetun aikataulun mukaan sen on tarkoitus tulla voimaan Tarkoituksena on, että lopullinen hallituksen esitys annetaan huhtikuussa ja eduskunta käsittelisi ja hyväksyisi esityksen vielä tällä kevätistuntokaudella. Kesäkuussa 2013 HALKE on päättänyt, että toisen asteen koulutuksen rahoitus jää uudistuksen ulkopuolelle ja rahoitus myönnetään edelleen koulutuksen järjestäjille. Loka-joulukuussa HALKE päätti viiden vuoden siirtymäajasta ja kuntien tammikuun 2014 kuulemiskierroksesta. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on päättänyt loka-marraskuussa 2013 ammattikorkeakoulu-uudistuksen kuntaosuuden kohdistamista valtiovarainministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksien vähennykseksi, voimalaitosten kiinteistöveron huomioon ottamisesta osittain valtionosuuksien tasauksessa ja oppilaitosten ja yleisten kirjastojen perustamishakkeiden avustukseen tarkoitettujen määrärahojen lisäämisestä valtionosuuspohjiin. Muutoin selvitysmiehen keskeiset ehdotukset alustavaan esitykseen nähden ovat pääosin säilyneet muuttumattomina, jotka HALKE päätti kesäkuussa HALKEN linjaukset valtionosuusuudistukselle ovat: 1) Järjestelmän painopistettä siirretään kustannusten tasauksesta tulojen tasaukseen. 2) Järjestelmää yksinkertaistetaan vähentämällä merkittävästi laskentakriteerejä ja poistamalla niistä päällekkäisyyksiä. 3) Jatkossakin valtionosuudet perustuvat merkittävästi kunnan väestön ikärakenteeseen ja sairastavuuteen sekä niitä koskevat kriteerit uudistetaan ottamalla niihin uudet ajantasaiset sisällöt. 4) Poistetaan määräytymistekijöistä porrastukset ja siten lisätään järjestelmän kuntaliitosneutraalisuutta. 5) Vieraskielisten määräytymisperuste laajennetaan koskemaan koko väestöä. 6) Parannetaan järjestelmän kannustavuutta tulojen tasauksessa ja poistamalla määräytymisperusteiden porrastukset sekä korvaamalla taajamarakennekriteeri työpaikkaomavaraisuudella. 7) Säilytetään kustannustenjaon tarkistus osana järjestelmää. Tavoitteena on siirtyä nykyistä tiheämpään tarkistukseen. 8) Uusi järjestelmä otetaan käyttöön Kuntien välisten muutosten lieventämiseksi varaudutaan siirtymäaikaan. Nykyisen järjestelmän periaatteet kuten laskennallisuus, ikärakenteen mukaan määräytyminen ja muut keskeiset porrastusperusteet ja kustannustenjaon säilyttämisen seuranta ja tarkistaminen jäävät edelleen voimaan. Peruspalvelujen valtionosuus myönnetään edelleen peruskunnalle. Järjestelmän monimutkaisuuden vähentämiseksi nykyisistä noin 50 kriteeristä jää jäljelle yksitoista. Samalla monen kriteerin päällekkäinen vaikutus poistuu. Uuden järjestelmän perusrakenne Järjestelmään kuuluvat seuraavat osat: 1. Peruspalvelujen laskennalliset kustannukset 2. Kuntien omarahoitusosuus 3. Lisäosat 4. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 5. Muut valtionosuuksiin tehtävät lisäykset /vähennykset ja siirtymätasaukset. Peruspalvelujen (sosiaali- ja terveydenhuolto sekä esi- ja perusopetus) laskennalliset kustannukset ovat noin 25,2 mrd. ja määräytyvät nykyistä vähemmillä kriteereillä. Jakoa hallinnonaloihin ei tehdä. Kuntatalous/Kommmunekonomi 1/

16 Kriteerit Uuden järjestelmän kahdeksan kriteeriä ovat seuraavat: ikärakenne (rakenne uusi) sairastavuus (uusi määrittely) asukastiheys (laajennus koko maahan) työttömyysaste (työttömien lukumäärä ei erikseen mukana) vieraskielisyys (koko väestön perusteella) kaksikielisyys (uudella tavalla) saaristoisuus (uudella tavalla) koulutustausta (uusi kriteeri). Kriteereiden määrittelyt ja kustannusosuudet (vanha/uusi järjestelmä) ilmenevät liitteestä 7. Uudeksi kriteeriksi tulee koulutustausta (ilman tutkintoa olevien v. osuus vastaavan ikäisestä väestöstä). Kokonaan uudella tavalla tulee määräytymään sairastavuus, joka on tähän asti perustunut alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkeläisten määrään. Uudistuksessa sairastavuuden valtionosuus määräytyy kuntakohtaisesti Kelan tilastoimien keskeisten kansansairauksien (12 sairautta) mukaan, joilla on tutkimuksilla osoitettuja merkittäviä kustannusvaikutuksia. Tämä tarkoittaa luonnollisesti ikärakenteen painoarvon vähenemistä merkittävästi. Kertoimet muodostuvat ikärakenteen mukaan terveydenhuollosta, vanhustenhuollosta ja sosiaalihuollosta sekä kansansairauksien perusteella terveydenhuollosta ja vanhustenhuollosta. Sairastavuuden osuus otetaan huomioon Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suorittamien tutkimusten mukaan lähes sellaisenaan. Sairastavuuskertoimen muodostamisessa otetaan huomioon sairauksien lisäksi alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkeläisten määrä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon osalta. Peruspalvelujen laskennallisten kustannusten perushinnat määrätään erikseen seuraaville ikäryhmille: 0 5-vuotiaat; 2 6-vuotiaat; 7 12-vuotiaat; vuotiaat; vuotiaat; vuotiaat; vuotiaat; vuotiaat; 85 vuotta täyttäneet ja vanhemmat. Kansansairauksina ovat seuraavat 12 sairautta, joiden kuntakohtaisten lukumäärien ja kustannuspainojen avulla muodostetaan uusi sairastavuuskerroin: diabetes, epilepsia, psykoosit, reuma, keuhkoastma, verenpainetaudit, sepelvaltimotauti, Crohnin tauti, dementia, syövät, neurologiset taudit ja sydämen rytmihäiriöt. Sairauksien painoarvot terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa ilmenevät liitteestä 8. Vieraskielisyyden painoarvo nousee nykyisestä, kun sitä sovelletaan koko väestöön (nykyisin vain vuotiasiin). Peruspalveluissa on edelleen asukaskohtainen omarahoitusosuus, joka lasketaan valtakunnallisen valtionosuusprosentin mukaan (koelaskelmissa 26,78 %). Laskennalliset kustannukset Kunnan laskennalliset kustannukset määräytyvät ikäryhmittäisten perushintojen ja sairastavuuden perushinnan ja kuuden muun kriteerin perushinnan, kuntakohtaisen kertoimen ja kunnan asukasluvun perusteella: Ikäryhmät: ikäryhmän väestön määrä x perushinta Sairastavuus: kunnan asukasluku x perushinta x sairastavuuskerroin 1. Muut kriteerit: kunnan asukasluku x perushinta x kriteerikerroin. Valtionosuus saadaan vähentämällä kunnan laskennallisista kustannuksista omarahoitusosuus (koelaskelmien 3 416,39 /asukas). Koelaskelmien mukaiset perushinnat on esitetty liitteessä. Koelaskelmien mukainen peruspalvelujen valtionosuus on noin 6,7 mrd.. Uuden järjestelmän lisäosat Nykyinen asukaskohtainen yleinen osa korvataan lisäosilla nykyisiä kriteereitä vähentämällä. Lisäosia on kolme. Nykyisistä tekijöistä jäljelle jäävät syrjäisyys ja saamelaisuus (yhteensä noin kolmas osa lisäosien painoarvosta). Syrjäisyyden painoarvo nousee nykyisestä kaksinkertaiseksi, mutta samalla sen sisältö pelkistyy porrastuksia poistamalla. Loput lisäosista jaetaan kokonaan uuden kriteerin työpaikkaomavaraisuuden perusteella, josta osallisia ovat kaikki kunnat. Nykyisen kaltaista taajamarakennetekijää ei ole. Kriteerin painoarvoa pienennettiin viidenneksellä valmistelun viime vaiheessa syrjäisyyden hyväksi. Syrjäisyyden painoarvo uudessa järjestelmässä kun otetaan huomioon nykyisen sosiaali- ja terveydenhuollon syrjäisyyskertoimen siirto lisäosiin. Lisäosissa kunnalla ei ole omarahoitusosuutta. Lisäosien perushinnat asukasta kohti on esitetty liitteessä 9. Lisäosien mukainen valtionosuus koelaskelmien mukaan on noin 309 milj.. Saaristo-osakuntaetuus poistuu uudesta järjestelmästä ja kaksikieliset kunnat saavat kaksikielisyyslisää siten, että sen mitoituksessa on otettu huomioon nykyisen järjestelmän ruotsinkielisyyskorotus. Kuntatalous/Kommmunekonomi 1/

17 Valtionosuuden tasaus Uusi piirre uudistuksessa on tulojen tasauksen painoarvon kasvattaminen siirtämällä yli 720 milj. euroa (134 /asukas) kustannusten tasauksesta verotulojen laskennalliseen tasaukseen. Tarkoitus on nostaa nykyinen 91,86 %:n tasausraja sataan prosenttiin (liitteenä 10 kuvio tasauksesta). Voimalaitosten kiinteistöveron laskennallisesta tuotosta puolet on esitetty otettavaksi huomioon tasauksessa. Tasauslisänä kunta saa 80 % laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta, mikä pudottaa tasauslisää merkittävästi nykyisestä matalimmissa verotulon kunnissa, koska nykyisin minkäänlaista omavastuuta ei ole. Tasausvähennyksenä kunta maksaa 30 % tasausrajan ylittävästä osasta lisättynä ylityksen luonnollisella logaritmilla, jolloin tasausvähennys on progressiivinen eikä kiinteä 37 % kuten nykyisin (vaihteluväliksi muodostuu 30 38,1 %). Tasausvähennykset muodostuvat tasauslisiä suuremmiksi, jolloin erotus vähennetään kaikilta kunnilta asukaskohtaisesti yhtä suurena, jotta tasaus olisi valtio-kuntasuhteessa kustannusneutraali. Tasausvähennystä maksavien kuntien määrä puolittuu nykyisestä. Valtionosuudet yhteensä Kun otetaan huomioon koelaskelmien mukainen peruspalvelujen valtionosuus 6,7 mrd., lisäosat 0,31 mrd., tasauksen netto 0,67 mrd. ja muiden valtionosuuteen vaikuttavien erien netto 0,89 mrd., valtionosuuksien kokonaismäärä on 8,6 mrd.. Kuntien peruspalvelujen rahoitukseen tulee vaikuttamaan HALKE:n tekemä päätös, jossa ammattikorkeakoulu-uudistuksen kustannusneutraali toteutus kohdistetaan osittain myös peruspalvelujen valtionosuuteen, mikä alentaa peruspalvelujen valtionosuusprosenttia entisestään. Poistuvasta ammattikorkeakoulujen kuntien omarahoitusosuudesta 455 milj. euroa 36 % (164 milj. euroa) kohdistetaan peruspalveluihin, loput toiselle asteelle. Vuodelle 2015 jo päätetyt ja mahdollisesti uudet leikkaukset tai laajuudet valtionosuustehtäviin vaikuttavat kuntien vuoden 2015 valtionosuuden määrään. Lisäksi niihin vaikuttavat kustannustaso-, asukasmäärä ja suoritemäärämuutokset. Siirtymäaika Uudistuksen voimaantulolle on esitetty viiden vuoden siirtymäaikaa. Kahtena ensimmäisenä vuotena muutos rajoitetaan 50 euroon /asukas. Muutoin siirtymäaika on seuraava: 1. vuosi: 50 euroa/as 2. vuosi: 50 euroa/as (ja kokonaismuutos 100 euroa/as) 3. vuosi: 80 euroa/as (ja kokonaismuutos 180 euroa/as) 4. vuosi: 80 euroa/as (ja kokonaismuutos 260 euroa/as) 5. vuosi: 120 euroa/as (ja kokonaismuutos 380 euroa/as). Siirtymätasauksen määrittely tapahtuu vuoden 2014 tasossa niin, että nykyisiä vuoden 2014 valtionosuuksia verrataan uusilla määräytymisperusteilla laskettuihin vuoden 2014 valtionosuuksiin. Laskelmaa sovelletaan koko siirtymäkauden ajan sitä tarkistamatta. Jos kunta hyötyy laskelman mukaan 80 /as, vuoden 2015 valtionosuuksista vähennetään 30 /as (kunnan saamasta hyödystä toteutuu 50 /as). Jos kunta menettää laskelman mukaan 80 /as, kunnan vuoden 2015 valtionosuuksiin lisätään 30 /as (kunnalle aiheutuneesta menetyksestä toteutuu 50 /as). Kotikuntakorvauksille esitetään omaa viiden vuoden siirtymäaikaa niihin kohdistuvien muutosten tasaamiseksi. Kustannustenjaon tarkistus Kustannustenjaon tarkistus valtion ja kuntien välillä on tarkoitus säilyttää, mutta tarkistus tehdään vuosittain, jolloin valtionosuuden perusteet pysyvät paremmin ajan tasalla eikä merkittävää jälkeenjääneisyyttä ja valtionosuuden suorittamistarvetta kerralla enää tule. Ensimmäinen kustannustenjaon tarkistus tehdään kuitenkin vuonna 2016 vuoden 2013 kustannuksista. Kuntatalous/Kommmunekonomi 1/

18 Koelaskelmat Koelaskelmat vuoden 2014 tasossa toimitettiin kunnille lausuntopyynnön yhteydessä. Koelaskelmien mukaan (vuoden 2014 taso) alle asukkaan kunnat menettävät ja tätä suuremmat hyötyvät uudistuksessa. Maakunnittain tarkasteltuna suurimmat menetykset ovat Varsinais- Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen ja Pirkan- maan sekä Lapin maakunnissa. Suurimmat kuntakohtaiset menetykset ovat yli 500 euroa/asukas (8 kuntaa). Kunnista 30:n menetys on yli 300 euroa/asukas. Kaikkiaan valtionosuuksia menettää 192 kuntaa. Suurimmat hyödyt ovat 300 euroa/asukas (yksi kunta). Kunnista 23 hyötyy yli 150 euroa/asukas. Yhteensä 112 kuntaa hyötyy uudistuksessa. Muutokset kuntakoon mukaan: 1000 /asukas Vaikutus veroprosenttiin (%-yksikköä) * alle 2000 as ,8 * as ,7 * as ,7 * as ,2 * as ,1 * as ,1 * yli as ,2 Yhteensä ,0 Suurin laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin on +6,0 prosenttiyksikköä ja pienin -2,7 prosenttiyksikköä. Vaikutus 34 kunnan kohdalla on +2,50 ja +6,00 prosenttiyksikön välillä ja pienin 26 kunnalla -1,00 ja -2,70 prosenttiyksikön välillä. Selvitysmiehen alustava ehdotus Selvitysmiehen alustava ehdotus hallituksen esitykseksi valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi on valmistunut tammikuun 2014 lopussa ja on lähetetty kuntiin lausunnoille. Määräaika on päättynyt Lausuntopyyntöön on liitetty uudet vuoden 2014 tasossa olevat laskelmat, jotka ovat muuttuneet jonkin verran joulukuun 2013 alustavaan esityksen laskelmiin verrattuna. Mm. peruspalvelujen laskennallisten kustannusten määrä on kasvanut noin 970 milj. euroa ja verotuloihin perustuva tasaus on laskettu vuoden 2014 tasoisena vuoden 2012 verotiedoista. Myös kuntakohtaiset määrä- ja suoritetiedot ovat luonnollisesti muuttuneet perusvuoden muuttumisen myötä. Lisäksi vuodelle 2014 on tullut uutta jo aikaisemmin päätettyä valtionosuusleikkausta 362 milj. euroa. Kaikki nämä tekijät yhdessä vaikuttavat kuntakohtaisiin laskentatuloksiin joulukuussa esitettyihin laskelmiin verrattuna. Kuntaliiton lausunto Kuntaliiton hallitus on käsitellyt uudistusehdotusta kokouksessaan ja hyväksyt oman lausuntonsa. Lausunnon keskeinen sisältö on selvitysmiehen esitystä tukeva. Lausunnossa on todettu mm. seuraavaa (liitteenä 11 kannanotot kokonaan): Järjestelmän rakenteen ja pääosin kriteereiden huomioonottamisen ja kokonaisuuden kannalta uudistusesitys on onnistunut ja toteuttamiskelpoinen. Järjestelmän on oltava kunnille oikeudenmukainen ja rahoitusperiaatetta tukeva. Arvioinnissa on otettava huomioon valtionosuusleikkaukset. Siksi uudistus edellyttää käsittelyä perustuslakivaliokunnassa. Järjestelmän on turvattava kunnallisten palvelujen järjestäminen tehokkaasti koko maassa kohtuullisella vero- ja maksurasituksella. Eräät kohdat kuten ikäryhmien painoarvon voimakas pienentäminen, sairauksien valinta ja eräät kriteerit vaativat lisäperusteluja ja lisäselvitystä. Kuntatalous/Kommmunekonomi 1/

19 Tasauksen omavastuuta esitetään pienenettäväksi ja tasauksen veropohjan tulisi olla mahdollisimman laaja. Syrjäisyysperusteen vaikutusarvoa tulisi tarkistaa eräiden kuntien menetysten pienentämiseksi. Syrjäisyysluku tulee seuraavassa vaiheessa uudistaa kokonaan. Uudistuksen jatkotyö tulisi käynnistää viipymättä esitykseen nyt jääneiden puutteiden selvittämiseksi ja korjaamiseksi. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p , Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kirjanpitolautakunnan lausunto pankkilainaan liittyvän koronvaihtosopimuksen käsittelystä tilinpäätöksessä Kirjanpitolautakunta on antanut lausunnon 1912/2014 Pankkilainaan liittyvän koronvaihtosopimuksen käsittelystä tilinpäätöksessä. Lausunto koskee koronvaihtosopimusten kirjanpitokäsittelyä ja esittämistä liitetiedoissa suomalaisen kirjanpitokäytännön mukaan. Lausunnon periaatteita voi soveltaa myös kunnissa ja kuntayhtymissä, joissa koronvaihtosopimukset ovat hyvin tavallisia. Liitetiedot KPA 2:2.3 :n nojalla on kustakin johdannaislajista esitettävä liitetietona johdannaisten käypä arvo, jos tämä voidaan luotettavasti määritellä, sekä tiedot niiden käytön laajuudesta ja luonteesta, jos johdannaisia ei ole arvostettu KPL 5:2 a :n mukaisesti käypään arvoon (KPA 2:2.3 ). Tämä KPA:n säännös ilmentää osaltaan KPL 5:2 :n mukaisen menettelyn ja KPL 5:2a :n tarkoittaman arvostamisen välistä eroa. Lautakunta katsoo, että KPL 3:2.1 :n nojalla on koronvaihtosopimusjärjestelyn kokonaisuudesta lisäksi esitettävä liitetieto, jos järjestely on lainakovenanttiensa tai muiden ehtojensa perusteella olennainen määrältään tai laadultaan. Liitetietoina ilmoitettavia seikkoja ovat ainakin järjestelyn keskeiset ehdot sekä järjestelystä mahdollisesti johtuvien taseeseen merkitsemättömien vastuiden määrä. Mikäli järjestelyyn liittyvän yksittäisen johdannaissopimuksen käyttötarkoitus on muuttunut kokonaan tai osittain, esimerkiksi suojaavasta ei-suojaavaksi, esitetään tästä muuttuneesta käyttötarkoituksesta liitetieto (KPA 2:2.3 ). Jos esimerkiksi aiemmin on kerrottu, että koronvaihtosopimukset ovat suojaavia, selostetaan sopimusten muuttunut luonne. Kuvaus ja tiedot annetaan liitetietona taikka toimintakertomuksen riskejä kuvaavassa osiossa. Johdannaissopimusten arvostuksesta ja muista niitä koskevista seikoista voidaan esittää tietoja esimerkiksi seuraavalla tavalla: Johdannaiset sisältävät lainoihin liittyviä koronvaihtosopimuksia, jotka on tehty korkomenojen suojaamisen tarkoituksessa. Pitkäaikaisten lainojen vaihtuva korko on tällöin sidottu koronvaihtosopimuksella kiinteään korkoon. Irtisanotuista johdannaissopimuksista johtuva vastuu on merkitty taseen lyhytaikaisiin velkoihin. Kuntatalous/Kommmunekonomi 1/

20 Voimassa olevat sopimukset on kuvattu alla. Korkojohdannaiset Koronvaihtosopimus 1 Bullet-lainan pääomaa vastaava nimellisarvo Sopimuksen erääntymispäivä Vaihtuva korko: 3 kk Euribor + n % Kiinteä korko: 4,0 % Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) Koronvaihtosopimus 2 (Tehty vastaavamääräisen lainan korkomenojen kiinnittämiseksi; ei enää liity lainaan, koska lainapääoma kokonaisuudessa suoritettu) Jäljellä oleva nimellispääoma Sopimuksen erääntymispäivä Vaihtuva korko: 3 kk Euribor + n % Kiinteä korko: 4,5 % Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) Enimmäisvastuu Johdannaissopimuksesta aiheutuu vuosina enintään euron vuosittainen rahoituskulu. Tämä edellyttää, että 3 kk Euribor on 0 %. Jos vallitseva korkotaso on suurempi, on rahoituskulu vastaavasti tätä määrää pienempi (1 %:n koron vallitessa on vuotuinen koron määrä on euroa). Kun 3 kk Euribor on vähintään 2,5 %, ei rahoituskuluja aiheudu lainkaan. Linkki Kirjanpitolautakunnan lausuntoon 1912/2014: ca10044d8d1?opendocument Kirjanpitolautakunta on aiemmin antanut lausunnon 1878/2011 Koronvaihtosopimusten käsittelystä ns. pienen kirjanpitovelvollisen tilinpäätöksessä: a6f?OpenDocument Lisätiedot: Sari Korento, p , Jari Vaine, p , Marja-Liisa Ylitalo, p , Johdannaissopimusten suojaavuudesta Viime aikoina on käyty keskustelua siitä, milloin johdannainen on suojaava tai ei-suojaava. Kunnissa ja kuntayhtymissä käytetään eniten korkojohdannaisia, ja keskustelun taustalla lienee mm. pitkään matalalla pysynyt korkotaso, jonka vuoksi suojaamisen tarvetta ei ole koettu niin olennaiseksi kuin joskus aiemmin. Yhtenäistä mallia tai kriteeristöä suojaavuuden määrittelemiseksi on kuitenkin vaikea asettaa. Lähtökohtaisesti on mahdollista olla tekemättä lainkaan suojauksia. Suojautuminen voidaan myös tehdä jollakin muulla tavalla kuin johdannaisia käyttämällä, esim. lainojen korkosidonnaisuuksia suoraan jakamalla/muuttamalla, lyhyt/pitkäaikaisen lainoituksen painotuksilla tai lainojen erääntymistä porrastamalla. Kuitenkin nämäkin toimenpiteet tulisi päättää ja dokumentoida, jotta ne voidaan jälkeenpäin tulkita aktiivisiksi, riskienhallintaan kantaa ottaviksi toimenpiteiksi. Kuntatalous/Kommmunekonomi 1/

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Verotulojen arviointi 2015 2018

Verotulojen arviointi 2015 2018 ALAVIESKAN KUNTA Verotulojen arviointi 2015 2018 KUNNALLISVERO YHTEISÖVERO KIINTEISTÖVERO Kunnanhallitus Valtuusto ALAVIESKAN KUNTA Sisällysluettelo 1. Yleistä verokehityksestä... 1 1.1. Kunnallisvero...

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNNAN VEROTULOJEN ARVIOINTI VUOSILLE 2014-2017

ALAVIESKAN KUNNAN VEROTULOJEN ARVIOINTI VUOSILLE 2014-2017 1 ALAVIESKAN KUNNAN VEROTULOJEN ARVIOINTI VUOSILLE 2014-2017 KUNNALLISVERO YHTEISÖVERO KIINTEISTÖVERO Alavieskan kunta 14.10.2014 2 Yleistä kuntien verotulojen kehityksestä Kunnallisveron tilitykset Kunnallisveron

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

HE 180/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain

HE 180/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 ja 12 d :n sekä tuloverolain 124 ja 124 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 642 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 763 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset

Lisätiedot

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 1 Teemu Lehtinen 15.5.2012 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2012: 38.889 /v (3111 /kk) vuosittainen

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle 1(3) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 31/2015 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp)

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ KEHYSPÄÄTÖS 3 Valtioneuvosto on antanut

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNNAN VEROTULOJEN ARVIOINTI VUOSILLE 2013-2016

ALAVIESKAN KUNNAN VEROTULOJEN ARVIOINTI VUOSILLE 2013-2016 1 ALAVIESKAN KUNNAN VEROTULOJEN ARVIOINTI VUOSILLE 2013-2016 KUNNALLISVERO YHTEISÖVERO KIINTEISTÖVERO Alavieskan kunta 27.9.2013 2 Yleistä kuntien verotulojen kehityksestä Kuntien verotulot vuosina 2012

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

3/2014. Paljon uudistuksia vuodelle 2015. Yleinen taloudellinen tilanne. Verotus. Valtionosuudet. Kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömistä kasvaa

3/2014. Paljon uudistuksia vuodelle 2015. Yleinen taloudellinen tilanne. Verotus. Valtionosuudet. Kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömistä kasvaa 3/2014 Paljon uudistuksia vuodelle 2015 Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet Kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömistä kasvaa Tiedustelu kuntien ja kuntayhtymien talousarvioista ja taloussuunnitelmista

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

VNS 4/2014 VP JULKISEN TALOUDEN SUUNNITELMASTA VUOSILLE 2015 2018

VNS 4/2014 VP JULKISEN TALOUDEN SUUNNITELMASTA VUOSILLE 2015 2018 Lausunto 1 (4) 26.5.2014 Dnro 1689/90/2014 Hallintovaliokunta EDUSKUNTA Asiantuntijakuulemistilaisuus 23.4.2014 Kuntaliiton lisämateriaali VNS 4/2014 VP JULKISEN TALOUDEN SUUNNITELMASTA VUOSILLE 2015 2018

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015

Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 1 16.10.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka

Lisätiedot

Kuntatalous 3/13. lokakuu

Kuntatalous 3/13. lokakuu Kuntatalous 3/13 Talouden epävarmuus jatkuu edelleen Rakennepoliittinen ohjelma Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntakohtaiset kustannustiedot julkaistaan

Lisätiedot

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kuntatalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Reijo Vuorento apulaisjohtaja Peruspalveluohjelmamenettely - Peruspalveluohjelma (PPO) on osa valtiontalouden kehystä - PPO annetaan eduskunnalle

Lisätiedot

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä 2 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016 2019 2019 Budjettia tehdään vaikeassa

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 1 Teemu Lehtinen 13.3.2013 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989 / 2007 1990 / 2008 1991 / 2009

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Kuntatalous 1/13. maaliskuu

Kuntatalous 1/13. maaliskuu Kuntatalous 1/13 Kuntien menopaineet kasvavat Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kokoonpano Millainen kuntalaki tulevaisuuden

Lisätiedot

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA VEROVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** VÄESTÖ ikäryhmitttäin, 31.12. 0-24 vuotiaat 1 858 1 805 1 763 1 721 1 677 1 642 Muutos % -1,8-2,9-2,3-2,4-2,5-2,1

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 345 26.10.2015 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2016 1978/02.03.01.01/2015 Kaupunginhallitus 26.10.2015 345 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi,

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 832/02.03.01/2014 331 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 66 :n mukaan "viimeistään talousarvion hyväksymisen

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 29.4.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 29.4.2016: Kuntaliiton

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero VUODEN 2010 VEROTULOT Rahatoimisto KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KH 9.2.2011 Vuoden 2009 maksuunpannut verot Kaupungin saamiin vuoden 2010 verojen tilityksiin vaikuttaa merkittävästi vuoden 2009

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Uudistuva kiinteistöverotus. Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Jukka Hakola veroasiantuntija

Uudistuva kiinteistöverotus. Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Jukka Hakola veroasiantuntija Uudistuva kiinteistöverotus Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Jukka Hakola veroasiantuntija Kiinteistöverotus ja sen kehittäminen Kiinteistövero 2012 Kiinteistöverotuksen kehityshanke» Arvostusmenetelmien kehittäminen»

Lisätiedot

Kuntatalous 2/13. kesäkuu

Kuntatalous 2/13. kesäkuu Kuntatalous 2/13 Talouden epävarmuus jatkuu Budjettikierros käynnistyy Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet Työnantajan omavastuumaksu myös työttömyyspäivärahamenoista Tilastokeskus on

Lisätiedot

VUODEN 2015 TULOVEROPROSENTIT JA KIINTEISTÖVEROPROSENTIT. ORSI-Ilmoitukset@vero.fi

VUODEN 2015 TULOVEROPROSENTIT JA KIINTEISTÖVEROPROSENTIT. ORSI-Ilmoitukset@vero.fi VEROHALLINTO PL 325 00052 VERO 24.10.2014 Suomen Kuntaliitto Toinen Linja 14 Diaarinumero 00530 HELSINKI A7/31000/2014 VUODEN 2015 TULOVEROPROSENTIT JA KIINTEISTÖVEROPROSENTIT Verohallinto pyytää huomioimaan,

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä Kokousaika 26.1.215 klo 17. Kokouspaikka Käsiteltävät asiat 224 225 226 227 228 Kunnanvirasto Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Kiinteistöveron määrääminen

Lisätiedot

HE 158/2014 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 158/2014 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 158/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistöverolakia. Veroprosenttien ylärajojen

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset Kuulemistilaisuus 6.10.2015, Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan verojaosto (VeJ) Juho

Lisätiedot

Valtion talouden kehys vuosille 2013 2016 valmistunut. E-lasku ja suoramaksu kotimaan suoraveloituksen tilalle

Valtion talouden kehys vuosille 2013 2016 valmistunut. E-lasku ja suoramaksu kotimaan suoraveloituksen tilalle Kuntatalous 1/12 Valtion talouden kehys vuosille 2013 2016 valmistunut Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet Kirjanpitoon liittyvät ohjeita E-lasku ja suoramaksu kotimaan suoraveloituksen

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT LUONNOS 23.6.2014 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain 11 ja 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistöverolakia. Kiinteistöveroprosenttien

Lisätiedot

Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Kunnat muutoksessa tilannekatsaus ajankohtaisiin kunta-asioihin Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Ajankohtaista liikenteen verotuksessa Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Esityksen rakenne Hallitusohjelman kirjaukset Liikenteen verotuksen muutokset 2012 autovero ajoneuvoveron

Lisätiedot

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Perttu Riipi Lapin Yliopisto 11.3.213 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Yleiskatsaus kuntien taloudelliseen tilanteeseen

Lisätiedot

1 06.10.2014. Katsaus talouteen

1 06.10.2014. Katsaus talouteen 1 06.10.2014 Katsaus talouteen Julkisesta taloudesta 2 06.10.2014 13 Julkiset kulutusmenot tehtävittäin v. 2012 mrd. Lähde: Tilastokeskus 12 Kunnat ja kuntayhtymät 11 10 Sosiaaliturvarahastot Valtio 9

Lisätiedot

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012 Veronkorotuksia toteutetaan 1,5

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas, Sami Grönberg Muistio 16.5.2016 Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Tarkasteltavat reformit: Laskelmassa tarkastellaan

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 1 Teemu Lehtinen 9.1.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2013: 39.900 /v (3192

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNTA ESITYSLISTA 5. Kunnanvaltuusto. SAAPUVILLA Alamattila Jaakko Kimmel Miliza OLLEET JÄSENET Alatörmänen Seppo Kotavuopio Kari

ENONTEKIÖN KUNTA ESITYSLISTA 5. Kunnanvaltuusto. SAAPUVILLA Alamattila Jaakko Kimmel Miliza OLLEET JÄSENET Alatörmänen Seppo Kotavuopio Kari ENONTEKIÖN KUNTA ESITYSLISTA 5. Kunnanvaltuusto KOKOUSAIKA Keskiviikko 11.11.2015 klo 17.00 (valtuustoseminaari klo 15.00) KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, valtuustosali SAAPUVILLA Alamattila Jaakko Kimmel

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

Maakuntakierros syksy 2015. Valtakunnallinen diasarja

Maakuntakierros syksy 2015. Valtakunnallinen diasarja Maakuntakierros syksy 2015 Valtakunnallinen diasarja Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2015 BKT:n määrä, 2007=100 3 Lähde: Nordea Markets, Macrobond Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2015

Lisätiedot

Kuntatalous tänään. Valtuustoseminaari Rovaniemen kaupunki 24.3.2014. Kuntatalousyksikkö, johtaja Ilari Soosalu Suomen Kuntaliitto 24.3.

Kuntatalous tänään. Valtuustoseminaari Rovaniemen kaupunki 24.3.2014. Kuntatalousyksikkö, johtaja Ilari Soosalu Suomen Kuntaliitto 24.3. Kuntatalous tänään Valtuustoseminaari Rovaniemen kaupunki 24.3.2014 Kuntatalousyksikkö, johtaja Ilari Soosalu Suomen Kuntaliitto 24.3.2014 IS Sisältö Vuoden 2013 verotiedot ja taustatekijöitä Vuoden 2013

Lisätiedot

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 9 041 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Ajankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä

Ajankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä Ajankohtaista veropolitiikasta Timo Sipilä Pääomatulon tuloveroprosentti Pääomatulon tuloveroprosenttia korotettiin jo aiemmin 28 %:sta 30 %:iin. Nyt yhteenlasketun verotettavan pääomatulon (siis vähennysten

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Vuoden 2015 kiinteistöveroprosentit on ilmoitettava verohallinnolle viimeistään 17.11.2014.

Vuoden 2015 kiinteistöveroprosentit on ilmoitettava verohallinnolle viimeistään 17.11.2014. Kaupunginhallitus 522 03.11.2014 Kaupunginvaltuusto 111 10.11.2014 Kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2015 KH 522 Selostus: Vuoden 2015 kiinteistöveroprosentit on ilmoitettava verohallinnolle

Lisätiedot

Vuosien 2014-2017 PPO, Vuoden 2014 PPB, Hallituksen rakenteelliset toimenpiteet ja kunnat

Vuosien 2014-2017 PPO, Vuoden 2014 PPB, Hallituksen rakenteelliset toimenpiteet ja kunnat Vuosien 2014-2017 PPO, Vuoden 2014 PPB, Hallituksen rakenteelliset toimenpiteet ja kunnat Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, kuntatalous Helsinki/ 2.9.2013 Valtion- ja kuntien neuvottelujärjestelmä - vuosisuunnitelma

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) ti 6.10.2015 klo 10.30 HE 26/2015 vp (kiinteistöverolain muuttamisesta) 6.10.2015 toiminnanjohtaja Kaija Savolainen SISÄLTÖ Asumismenojen kehitys

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Julkinen talous 2011 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Kuntien taloustilanne ennakoitua parempi vuonna 2010 Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2010. Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii?

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Telan seminaari Kommenttipuheenvuoro Minna Punakallio Suomen Kuntaliitto 23.1.2015 2.6.2014/hp Mikä merkitys eläkkeillä ja eläkeläisillä

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot