Uudistuksia ja säästöjä vaiko säästöjä uudistuksien kustannuksella, puheenjohtaja Paavo Koistinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudistuksia ja säästöjä vaiko säästöjä uudistuksien kustannuksella, puheenjohtaja Paavo Koistinen"

Transkriptio

1 Suomen lehti No 1 maaliskuu 2015 toukokuu 2015 FINLANDS PATIENTTIDNING 1/2015 Tavoitteeksi voimaantuminen, THT, dos., terveydenhuoltoneuvos Irma Kiikkala Uudistuksia ja säästöjä vaiko säästöjä uudistuksien kustannuksella, puheenjohtaja Paavo Koistinen LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE 45 vuotta potilaan asialla

2 Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 19 Suomen Potilasliitto ry Finlands Patientförbund rf Toimisto: Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki Puh. (09) Fax. (09) Sähköposti: Kotisivut: Toimisto on avoinna: ma, ke klo ja ti, to, pe klo Pankkiyhteys: FI Hallitus: Paavo Koistinen, puheenjohtaja, , Inger Östergård, varapuh.joht, gmail.com, Jaakko Ojanne, hallituksen sihteeri, Muut varsinaiset jäsenet: Johanna Pihlajamäki, Inka Svahn, Kyllikki Koistinen, Terttu Toivio, Kaj Kiljander, Matti Haimi, Arto Pyykkönen, Pentti Mäntynen, Esko Teliö, Jari Kervinen. Seuraavat numerot: 2/2015 Aineiston viimeinen toimituspäivä , lehti ilmestyy Tässä numerossa: Uudistuksia ja säästöjä vaiko säästöjä uudistuksien kustannuksella? Reformer och inbesparingar eller inbesparningar på reformens bekostnad? Tavoitteeksi voimaantuminen Potilas potilasturvallisuuden keskiössä Kehittyneempiä ultraäänimenetelmiä osteoporoosin havaitsemiseen Onko sota sairaalaa terveellisempää? teemoja hallitusohjelmaan Toimeentulotukiasiakkaan oikeudet sairaanhoitoon Lääkäreille taskuihin toimivat puhelimet Sopiiko sairaalalle, että kuolinilmoituksessa lukee vainajan kuolleen hoitovirheeseen? Asiointi Itä-Helsinkiläisellä terveysasemalla, takaisinsoittopalvelu ja se Ringo Järjestösivut Testamentista luopuminen ja verotus Suomen Potilasliittoon voi liittyä myös henkilöjäseneksi, jäsenmaksu v on 13 e Suomen Potilaslehti Finlands Patienttidning Julkaisija Suomen Potilasliitto ry ISSN , 37. vuosikerta, 4 numeroa/vuosi Vuosikerran hinta on 16 euroa (sisältää postituksen kotimaassa). Etukannen kuva: Paavo Koistinen, Talvi taittumassa Toimitus: Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki Puh. (09) , Vastaava päätoimittaja: Paavo Koistinen, GSM Toimitus: (09) Kotisivut: Painopaikka: Newprint Oy, Raisio Suomen Potilaslehti pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sille pyytämättä toimitettua materiaalia. Lehti ei myöskään palauta sellaista kirjallista taikka kuvallista materiaalia, jota toimitukseen on pyytämättä lähetetty. 2

3 PÄÄKIRJOITUS Paavo Koistinen Suomen Potilasliitto ry:n puheenjohtaja Uudistuksia ja säästöjä vaiko säästöjä uudistuksien kustannuksella? Sote-uudistus myllää organisaatiot ja työyhteisöt, mutta yksi asia ei muutu: potilaat täytyy hoitaa ja terveydenhuollon täytyy sujua. Nyt keskustellaan alueellisten ohjausryhmien kokoonpanoista. Kun ne aloittavat, on niiden kyettävä paneutumaan tuleviin haasteisiin, siis niihin, joita sote-uudistus tuo tullessaan. Siis lyhyesti: ensin myllätään organisaatiot ja rakennetaan uusi alueellinen organisaatio, jonka pitää lennosta ryhtyä toteuttamaan tätä suurta uudistusta. Sitä voi liioittelematta sanoa haasteelliseksi. Eduskunta on hyväksynyt lain, jonka tarkoituksena on muuttaa lääkekorvausjärjestelmää suosimaan paljon lääkkeitä käyttäviä potilaita. Lääkekorvausjärjestelmän kehittämistyöryhmässä olin Suomen Potilasliiton edustajana mukana. Meille potilaiden edustajille oli tässä työskentelyssä tärkeää se, että nimenomaan ne ihmiset, jotka joutuvat käyttämään paljon lääkkeitä ja jotka ovat heikommassa taloudellisessa asemassa eivät joudu tästä säästöuudistuksesta kärsimään. Myöskään pienituloisten lapsiperheiden asemaa ei saanut heikentää tässä uudistuksessa. Haaste oli tässäkin tapauksessa kova, sillä koko työryhmä koottiin sen raamin puitteissa, että vuosittain on saatava kokoon 113 miljoonan euron säästöt. Asia oli kirjattu hallitusohjelmaan, joten loppusumma oli tiedossa etukäteen, mutta keinot oli keksittävä matkan varrella. Perusturvan kannalta olennainen muutos on ns. alkuomavastuu, joka on 45 euroa vuodessa. Se tarkoittaa, että satunnaisesti reseptilääkkeitä tarvitseva alkaa saada niistä Kela-korvausta vasta sitten, kun mainittu alkuomavastuu on täyttynyt. Työryhmässä keskusteltiin työn edetessä niin matalammasta kuin korkeammastakin summasta. On laskettu, että tästä sovitusta 45 euron alkuomavastuusta tulee Suomen valtiolle 32 miljoonan euron säästöt. Se mahdollistaa lääkkeiden peruskorvaustason noston 40 prosenttiin eli lähelle sitä tasoa, jolla se oli ennen aikaisemmin toteutettuja leikkauksia. Paljon lääkkeitä käyttäviä auttaa myös lääkekatto. Se on vuotuinen omavastuu lääkeostoista, joka nyt on 610 euroa. Pienituloisten perheiden tilannetta helpottaa se, että alle 18-vuotiaan lääkkeistä saa edelleen Kela-korvauksia entiseen tapaan ilman alkuomavastuuta. Yksi huolenaihe meillä kuitenkin on ja siitä meidän kaikkien on kannettava huolta väestörakenteemme muuttuessa: vanhusten osuus väestöstä kasvaa koko ajan. Yli eläkeläisen on tultava toimeen vain 750 eurolla kuukaudessa. Se on kovin vaatimaton summa elämiseen. Vuonna 2014 köyhyysraja oli Suomessa euroa. Vanhusten köyhyyttä on tutkinut Jyväskylän yliopiston sosiaalityön professori Jari Heinonen. Hän uskoo, että tulevaisuudessa yhä useampi suomalainen eläkeläinen putoaa tämän köyhyysrajan alapuolelle. Erityisesti köyhtymisen vaarassa ovat naiset. Tämä johtuu siitä, että naisten eläkkeiden lähtötaso on pienempi kuin miehillä. Se taas johtuu lyhyemmistä työurista ja matalimmista palkoista. Nyt yli 75-vuotiaista yksin asuvista kansalaisista liki 80 prosenttia on naisia. Tämä asettaa tulevaisuudessa hyvin suuria haasteita vanhustenhuoltoon niin laitoksissa asuvien kuin kotonaan asuvien ja siellä hoitoa tarvitsevien osalta. Kuinka turvataan iäkkäiden ihmisten inhimilliset ja tasoltaan edes tyydyttävät hoito- ja hoivapalvelut. Nyt tarvitaan innovaatioita ja uusia avauksia. Kuinka maahan saadaan räätälöityä myös vanhuspalvelut asiakkaan tarpeiden mukaan? Meillä on teknologiaa, jota voidaan hyödyntää, mutta puuttuvatko meiltä teknologiaa käyttävät kädet? Meitä terveyspalveluiden asiakkaita ja käytännön hoitotyötä tekeviä ammattilaisia olisi syytä kuunnella herkällä korvalla, sillä juuri siltä suunnalta voi löytyä aivan niitä tarvittavia uusia näkökulmia ja ratkaisuja moniin kysymyksiin. Terveydenhuollossa on tärkeää, että sairaudet diagnosoitaisiin niiden varhaisessa vaiheessa. Jos sairautta aletaan hoitaa vasta siinä vaiheessa, kun esitetään se klassinen kysymys, 3

4 Suomen lehti että miksi ette tulleet aikaisemmin lääkäriin, niin ollaan jo tilanteessa, jossa hoitaminen on yleensä jo varsin kallista. Nyt sote-uudistuksen myötä voitaisiin samalla miettiä sitä, miksi perusterveydenhuollossa pitää olla terveyskeskuksia kaikissa pienissäkin kunnissa? Miksi kallis koneisto on oltava sellaisessa kunnassa, missä on lääkäripula ja eurot vähissä sekä väestö iäkästä? Siis taas rautalangasta vääntäen: miksi on ylläpidettävä kallista yksikköä siellä, missä sille on vähän maksupohjaa ja minne ei saa lääkäreitä oikein rahallakaan? Voisiko ajatella, että määräpäivinä terveyskeskusauto tulisi kirkonkylään? Tässä terveysbussissa olisi lääkärin vastaanotto, kuvantamislaitteet sekä laboratoriopalvelut käytössä. Akuutti vastaanottohan on aivan eri asia. Nythän näitä kuvantamisrekkoja näkyy kaupunkien parkkipaikoilla. Ne tosin ovat julkiselle terveydenhoidolle ostopalvelua tarjoavien yksityisten yritysten. Eikö säästöjä hakevien uudistusten tulisi tuottaa säästöjä? Niinpä tällaisen pyörien päällä kulkevan terveysbussin tulisi nimenomaan olla julkisen terveydenhoidon hanke. Väestö ei nuorene eikä raha lisäänny. Silloin olisi taloudellisinta ja tehokkainta siirtyä nopeisiin liikkuvan toiminnan joukkoihin. Jos nyt sotilaallinen termi tässä yhteydessä sallittaisiin. Jos ei ole innovaatioita eikä uusia avauksia jäävät säästötkin loppupeleissä vähiin. LEDARE Paavo Koistinen Ordförande för Finlands Patientförbund rf. Reformer och inbesparingar eller inbesparningar på reformens bekostnad? Vårdreformen (den sk Sote-reformen) rör om i organisationer och arbetsgemenskaper, men en sak är oförändrad; patienterna måste få vård och hälsovården bör fungera. Nu förs diskussioner om sammansättningen av de regionala styrgrupperna. När de börjar fungera bör kunna sätta sig in i de kommande utmaningarna, alltså i dem som vårdreformen för med sig. Alltså kort: först rör man om i organisationerna och bygger upp en ny regional organisation, som i ett huj skall börja förverkliga den stora reformen. Det kan man utan överdrift säga är en stor utmaning. Riksdagen har godkänt en lag, som vars avsikt är att ändra medicinersättningssystemet så att det gynnar patienter som använder många mediciner. Jag var representant för Finlands Patientförbund i arbetsgruppen för utveckling av medicinersättningssystemet. För oss som representerade patienterna i arbetsgruppen var det viktigt att just de människor, som måste använda många mediciner och som är i en svagare ekonomisk ställning, inte behöver lida av sparreformen. Inte heller situationen för småbarnsfamiljer med låg inkomst, försämras av denna sparreform. Utmaningen var också i detta fall hård, för att hela gruppen samlades utgående från den ramen att man årligen måste få i ihop 113 miljoner euro i inbesparingar. Ärendet var inskrivet i regeringsprogrammet, så slutsumman var känd på förhand, men medlen måste man komma på under resans gång. 4 Ur bastrygghetens synpunkt är den sk. begynnelse-självriksandelen, som är 45 euro om året, en väsentlig förändring. Det betyder, att en klient som endast sporadiskt behöver receptmedicin börjar få FPA:s ersättning först när den ovan nämnda självriskandelen har fyllts. I arbetsgruppen diskuterades under arbetets gång både lägre och högre summor. Man har räknat med, att beslutet om 45 euros självrisk leder till 32 miljoners inbesparingar för finska staten. Det gör det möjligt att höja basersättningen för mediciner till 40 procent, dvs. nära den nivå, som den hade före tidigare genomförda nedskärningar. För dem som använder mycket medicin hjälper också medicintaket. Det är den årliga självriskandelen för inköp av mediciner, som nu är 610 euro. Det som hjälper familjer med låga inkomster är att för mediciner åt barn under 18 år får man fortsättningsvis FPA:ersättning som tidigare utan självrisk. En anledning till bekymmer har vi dock, som vi alla måste bära, då vår befolkningsstruktur förändras: åldringarnas andel av befolkningen ökar hela tiden. Över pensionärer måste klara sig på endast 750 euro i månaden. Det är en blygsam summa att leva på. År 2014 var fattigdomsgränsen i Finland 1170 euro. Professor Jari Heinonen har forskat i åldringarnas fattigdom. Han tror att allt fler finländska pensionärer faller under fattigdomsgränsen i framtiden. Speciellt kvinnor är i riskzonen för att

5 bli fattigare. Detta beror på att utgångsläget för kvinnornas pensionsnivå är lägre än männens. Detta i sin tur beror på kortare arbetskarriär och lägre löner. Av de medborgare som är över 75 år och bor ensamma är nu närmare 80 procent kvinnor. Detta ställer stora krav på åldringsvården i framtiden både på anstalt och för dem som bor hemma och som behöver vård där. Hur kan vi garantera äldre människor en mänsklig och vård och omsorg som till sin nivå är åtminstone nöjaktig Nu behövs innovation och nya öppningar. Hur skall vi inom landet också få en skräddarsydd åldringsvård som utgår från klientens behov. Vi har teknologi, som kan användas, men saknar vi händer som använder teknologin? Det är skäl att verkligen lyssna på oss som är vårdsystemets klienter och de yrkesmänniskor som utför det praktiska vårdarbetet, därför att från det hållet kan man finna alldeles nya synpunkter och lösningar på många frågor. Inom hälsovården är det viktigt att sjukdomar diagnostiseras i ett tidigt skede. Om vården av sjukdomen påbörjas först i det skedet när man ställer den klassiska frågan varför kom ni inte tidigare till läkaren, är man i den situationen att vården i allmänhet redan är mycket dyr. Nu när vårdreformen kommer kan man samtidigt fundera på varför det inom basvården måste vara en hälsostation i alla små kommuner? Varför måste det finnas dyr apparatur i sådana kommuner där det är brist på läkare och euron och befolkningen är ålderstigen? Om man igen för saken till sin spets: varför upprätthålla en dyr enhet där det inte finns litet betalningsunderlag och dit man inte får läkare ens för pengar? Kunde man tänka sig att hälsostationsbussen skulle komma en vissa dagar till kyrkbyn? I denna hälsobuss skulle det finnas läkarmottagning, röntgenapparatur och laboratorieutrustning. Akutmottagning är ju en helt annan sak. Nu ser man ju dessa röntgenapparaturlångtradare på städernas parkeringsplatser. De ägs visserligen av privata företag som säljer sina tjänster till den offentliga sektorn. Borde inte reformer som avser att leda till inbesparingar ge inbesparingar? Därför borde en hälsobuss på hjul uttryckligen finnas med i den offentliga sektorns planer. Befolkningen blir inte yngre och pengarna ökar inte. Då skulle det vara mest ekonomiskt och effektivast att övergå till snabba och rörliga trupper. Om den militära termen tillåtes i detta sammanhang. Om det inte finns innovationer eller andra öppningar blir också sparmålen i slutspelet små. 5

6 Suomen lehti Tavoitteeksi voimaantuminen Irma Kiikkala THT, dos., terveydenhuoltoneuvos Kirjallisuuteen perustuvassa artikkelissa kuvataan, mitä voimaantumisella tarkoitetaan, millaiset seikat ihmisten yhteisöissä lisäävät tai vähentävät voimaantuneisuutta ja millaisista seikoista voi päätellä, että ihminen on voimissaan. Asiakaslähtöistä toimintaa pidetään voimaantumista edistävänä lähestymis- ja toimintatapana, joten artikkelissa otetaan esiin asiakaslähtöisen toiminnan yhteydet voimaantumiseen. Mitä voimaantumisella tarkoitetaan? 6 Voimaantuminen on yksi suomennos englanninkieliselle käsitteelle empowerment ja vaihtoehto esimerkiksi termeille sisäinen hallinta ja valtaistuminen. Se on ihmisestä itsestään lähtevä sisäinen prosessi, mutta se on aina myös yhteydessä sosiaalisiin suhteisiin. Voimaantuminen ei koskaan ole pysyvä olotila, vaan se muuttuu, kasvaa ja kehittyy. Ihminen on voimissaan enemmän tai vähemmän. Koska voimaantuminen on yksilöllinen sisäinen prosessi, kukaan ei voi koskaan voimaannuttaa ketään. Toisen ihmisen voimaantumista voi kuitenkin tukea ja siten edistää hänen hyvinvointiaan. (Siitonen 1999, Takanen 2005, Räsänen 2006) Heleena Mattilan (2008) ajatuksia myötäillen voimaantuminen kulkee sekä yksilöiden että yhteisöjen elämässä ihmisten itsensä toteuttamisen ydinjuonena. Se ilmenee ihmisen koettuna ilona ja terveytenä ja eettisesti oman itsen ja toisen ihmisen ihmisyyden ja itseksi tulemisen aitona kunnioittamisena. Lähimmäisenrakkaus ravitsee voimaantumista niin, ettei kenenkään tarvitse alistaa ketään eikä alistua muiden tahtoon. Ihmisen voimaantuneisuuden ydinsisältö on olla pakottamatta tai estämättä toista ihmistä tai olla itse alistumatta ja lannistumatta toisen ihmisen tahtoon. Voimaantumista tapahtuu yksilötasolla ja yhteisöjen tasolla, se on toisaalta yksilöiden itsensä toteuttamisprosessi, toisaalta se on myös päämäärä, lopputulos, asenne ja siihen sisältyy arvojärjestelmä. (Mattila 2008, Laitila 2010) Voimantumisen väheneminen Edellä esitetty voimaantumisen käsitteellinen hahmottelu antaa jo viitteitä siitä, että on olemassa sosiaalisia suhteita ja ympäristöjä, jotka heikentävät tai vähentävät voimaantuneisuutta ja ovat näinollen epäsuotuisassa yhteydessä ihmisen sisäiseen itsensä toteuttamisen ydinprosessiin. Vastaavasti tunnetaan luottamusta ja voimaantumista edistävät ihmissuhteet. Ihmisten auttamiseksi tarkoitetussa toiminnassa on tunnistettavissa monia erilaisia lähestymistapoja. Kaikki avuksi tarkoitetut toimet eivät suinkaan edistä voimaantumista eivätkä tuota avun vastanottajalle autetuksi tulemisen kokemuksia. Auttamisen ja huolenpidon nimissä tapahtuu tuputtamista, holhoamista, pakottamista ja vallankäyttöä. On myös mahdollista, että kokemus avun saamisesta herää vasta myöhemmin (Juujärvi ym. 2007). Toisen ihmisen auttamiseksi tarkoitettu toiminta saattaa myös lisätä kärsimystä. Auttamistapa voi loukata apua tarvitsevan ihmisarvoa, toiminnassa voi olla viesti tuomitsemisesta ja rankaisemisesta, siihen voi sisältyä jo edellä mainittua vallankäyttöä tai välinpitämätöntä auttamatta jättämistä (Eriksson 1995). Toisen ihmisen auttamisessa on toimittu usein tehtäväkeskeisesti. Silloin tehtävät ja toimenpiteet ovat huomion keskipisteessä apua tarvitsevan ihmisen asemesta. Tehtävien lisäksi huomio voi kohdistua käytettyyn menetelmään, oikeana pidettyihin tutkimustuloksiin tai organisaation rutiineihin ja vaatimuksiin. Lähestymistapa voi olla mekanistinen niin, että apua tarvitseva ihminen kohdataan korjausta vaativan koneen tavalla toiminnan kohteena. Paternalistinen lähestymistapa sisältää autoritaarisen ylhäältä alas suuntautuvan lähestymistavan. Esimerkkejä edellä mainituista lähestymistavoista on esimerkiksi Liukkosen (1991) tutkimustuloksissa, joiden mukaan dementoituneita ihmisiä on hoidettu hyljeksivästi, kylmästi rutiinilla, robottimaisesti ja kasettimaisesti. Useimmiten dementoituva ihminen on kohdattu robottimaisesti, jolloin potilaan tarvitsemat virikkeet, yksilöllisyys ja dementian ominaispiirteet ovat jääneet vaille huomiota. Janhonen (1992) on kuvannut toimintatapoja, joissa keskeisenä on ollut lääkärin määräysten toteuttaminen ja varmistaminen niin, että avun tarvitsijasta on tullut toiminnan kohde tai toimenpiteiden vastaanottaja. Edellä esitetyn kaltaiset lähestymistavat herättävät vastaanottajissa kokemuksia loukkaamisesta, välinpitämättömyydestä, alistamisesta, ilkeydestä, rankaisemisesta, väheksymisestä ja kuulluksi tulemisen puutteesta. Avun tarvitsija joutuu toiminnan kohteeksi niin, että hän tulee yksilöllisenä persoonana sivuute-

7 tuksi tai väheksytyksi. (Tshudin 1992, Munnukka 1993) Mitätöidyksi ja sivuutetuksi tulemisen väheksyvät kokemukset aiheuttavat apua tarvitsevalle ihmiselle huonoa vointia, masentumista ja murentumista. Ihminen saattaa menettää sekä uskon itseensä että uskonsa muihin ihmisiin, luottamus horjuu. Ihmisten välille alkaa syntyä muureja (Halldórsdóttier 1996) ja on mahdollista, että väheksytyksi tulleiden ihmisten mielissä voimistuu katkeruuden, koston ja vihan kierre. Masentuneisuudesta pitkään kärsinyt potilas kertoi: Olin terapiassa, jossa ohjattiin kuin lasta ja annettiin käytösohjeita. Ihmisenä minut yritettiin laittaa raameihin. Toipumista ei tapahtunut. Jos kaikki pannaan samoihin raameihin, ei voi toipua. Voimaantumisen edistäminen Voimaantumista edistävän ja auttavan huolenpidon osoittaminen toiselle ihmiselle on hienovaraista eettistä toimintaa, joka perustuu ehdottomaan ihmisen kunnioitukseen. Liukkonen (1991) tunnisti dementoituvien hoitamisessa tavan, joka sai nimen taitavasti ja Janhonen (1992) kuvasi katalyyttisen tavan hoitaa toista ihmistä. Niissä toimintamalleissa sairaanhoitaja asettautuu alansa asiantuntijana asiakkaiden ja potilaiden kanssa yhteistyösuhteeseen, jota leimaa yhdenvertaisten ihmisten välinen vastavuoroisuus. Apua tarvitseva ihminen ei ole pelkästään toiminnan kohde, vaan arvokas ja muiden kanssa yhdenvertainen ihminen, yhteistyökumppani ja osallistuja. Toista ihmistä aidosti auttava huolenpito toteutuu yhdenvertaisten ihmisten välisessä minä sinä suhteessa (esim. Buber 1993), joskin eräiden toimenpiteiden suorittaminen saattaa vaatia minä se suhteen luonteista lähestymistapaa. Auttamisen ja autetuksi tulemisen kannalta olennainen ydin on toisen ihmisen ehdottomassa kunnioittamisessa ja pyyteettömässä auttamishalussa. Voimaantumista edistävä vuorovaikutus on vastavuoroista dialogia ja auttavaa ihmissuhdetta leimaa hyväksyminen, keskittynyt läsnäolo ja välittäminen. Apua tarvitseva saa tilaa omaan kehittymiseensä ja kokee juuri auttavan toiminnan perusteella oman arvonsa ja alkaa oivaltaa uusia asioita. Syntyy uutta ymmärrystä, joka auttaa ihmistä toteuttamaan oman elämänsä tarkoitusta (Roach 1992, Tshudin 1992, Watson 1999, Mattila 2008). Voimaantumista edistävissä ihmissuhteissa syntyy iloa, voimaa, luovuutta, hyvää vointia, toimintavapauksia ja terveyttä, jotka tarttuvat ihmisistä toisiin. Ihmisten välille syntyy luottamusta ja yhteinen tila, samalla alkaa rakentua siltoja (Halldórsdóttier 1996, Lassenius 2005). Tältä perustalta lähtee kehittymään voimaantumisen pyörre, jota leimaa toiveikas menemisen meininki (Mattila 2008). Pessi (2014) nostaa esiin antamisen ja saamisen kehän, myötätuntoisten tekojen synnyttämän myötätunnon, välittämisen ja rakkauden kehän. Salmela-Aro (2014) kirjoittaa innostuksen voimasta. Se mahdollistaa onnistumisen kokemukset, hyvinvointi kasvaa, syntyy innostuksen kierre, joka tuottaa iloa ja uusia mahdollisuuksia. Vapaus toimia, innostus ja pyrkimys hyvään tuottavat hyvinvointia, syntyy kestävä ja palkitseva toiminnan kehä. (Järvilehto 2014) Masentuneisuudesta pitkään kärsinyt potilas kertoi: Pääsin lopulta uudenlaiseen hoitoon. Siellä suunta otettiin potilaan mukaan, potilaan asiaa vietiin eteenpäin, toimittiin asiakkaan mukaan. Luottamus, anteeksiantaminen ja saaminen auttoi ja se, että otettiin vastaan ihmisenä ja aikuisena. Voimissaan olevan ihmisen tunnusmerkkejä Sisäisen voimantunteen saavuttaneista, voimaantuneista, ihmisistä heijastuu myönteisyys ja heissä on positiivista latausta. He hyväksyvät itsensä ja toiset ihmiset, heillä ei ole tarvetta asettua toisten yläpuolelle ja käyttää valtaa muihin. Heillä ei myöskään ole tarvetta alistua tai asettua toisten alapuolelle, mutta he ovat valmiita käyttämään omaa valtaansa ja voimaansa yhdessä toisten kanssa, yhdenvertaisena. He luovat ympäristössään luottamuksellista ja hyväksyvää ilmapiiriä, joka auttaa muita kokemaan itsensä arvokkaiksi ihmisiksi. Voimaantuneista ihmisistä huokuu mielenrauhaa, itsetuntemusta, tietoisuutta, toimintakykyisyyttä, rakkautta ja uskoa johonkin. Voimaantuneisuudessa ilmene elämänvoimaa, siinä on elämän pyhyys ja kauneus. Voimissaan olevat ihmiset kantavat vastuuta itsestään ja toisista, he arvostavat muita ja heitä arvostetaan, he yrittävät parhaansa, toimivat luovasti ja rohkeasti, kannustavat muita ja käyttävät omia kykyjään ja toimintavapauttaan. Voimissaan olevat henkilöt tekevät itseään koskevia päätöksiä ja perustavat päätöksensä saatavissa olevaan tietoon. He toimivat vakuuttavasti ja vaikuttavat omassa ympäristössään, he kehittävät kriittistä ajatteluaan ja ilmaisevat tunteitaan tarkoituksenmukaisella tavalla. He ottavat selvää omista oikeuksistaan, heillä on myönteinen käsitys itsestään ja muista ja heistä välittyy itseluottamus. Voimaantuneet henkilöt ovat oma-aloitteisia, oppivat omista virheistään ja esiintyvät kaikissa tilanteissa rohkeasti omana itsenään. Heitä voidaan perustellusti pitää mieleltään terveinä henkilöinä. (Siitonen 1999, Heikkilä & Heikkilä 2000, Mattila 2008, Takanen 2005, Räsänen 2006) Asiakaslähtöisen lähestymistavan ja toiminnan yhteydet voimaantumiseen Asiakaslähtöisyys ja potilaslähtöisyys toistuvat sanoina monissa asiakirjoissa, laadun tavoittelussa, kehittämisajatuksissa ja palveluja ohjaavissa periaatteissa. Asiakaslähtöisyydellä on yhtymäkohtia moniin ajankohtaisiin tavoitteisiin, kuten osallisuuteen ja voimaantumiseen. Asiakaslähtöinen työ perustuu asiakkaan esittämään asiaan tai tarpeeseen ja hänen kanssaan yhdessä tekemiseen. Tavoitteena on tukea asiakkaan itsehoitoa 7

8 Suomen lehti ja osallisuutta. Asiakkaan tai potilaan ja työntekijän suhde on sekä yhdenvertaisten ihmisten suhde että asiakkaan ja ammattilaisen välinen dialoginen vuorovaikutus- ja yhteistyösuhde. Tavoitteena on, että asiakas saa yhteistyön tuloksena sellaista tukea, joka auttaa häntä omatoimisuuteen ja toimintakykyisyyteen. Yhteistyösuhteen luonne saattaa muistuttaa valmennusta ja konsultointia. Asiakaslähtöinen lähestymistapa perustuu ihmisarvoon ja ihmisten väliseen yhdenvertaisuuteen. Se ilmenee sekä ajattelun että toiminnan tasolla ja se toteutuu - asiakkaan tai potilaan sekä hänen läheistensä kanssa tehtävässä välittömässä työssä, - työyhteisötasolla, - organisaatiotasolla, - alueellisella ja - valtakunnallisella tasolla erilaiset rajapinnat ylittäen. Yksilöiden tasolla asiakaslähtöinen toiminta on alati uusiutuvaa, se on kuulemista ja vastaamista, läsnäoloa ja ratkaisujen etsimistä ja se ulottuu toimintaan eri järjestelmien kanssa. Yksilökohtainen asiakaslähtöinen toiminta toteutuu yhteisöissä, organisaatoissa, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla, mikäli niissä on sitouduttu kyseiseen lähestymistapaan ja mikäli niitä johdetaan asiakaslähtöisyyttä tukevalla tavalla. Todellinen asiakaslähtöisyys tarkoittaa siis toimintaperiaatetta, jonka tulee ohjata ratkaisuja työyhteisöissä, organisaatioissa, paikallisen, alueellisen ja kansallisen tason toiminnassa, johtamisessa ja poliittisessa päätöksenteossa. Tarkoituksena on, että kansalaisen, asiakkaan ja potilaan asema ja oikeudet vahvistuvat ja hän osallistuu itseään ja omia asioitaan koskevaan päätöksentekoon (Kokkola ym. 2002, Laitila 2010). Asiakaslähtöinen toisen ihmisen auttamiseksi tarkoitettu toiminta sisältää yhdessä asiakkaan ja potilaan kanssa tehtävän päätöksenteon. Asiakas tulee aidosti osalliseksi omassa asiassaan. Kokemus osallisuudesta onkin eräs merkittävä tekijä, joka edistää ja tukee asiakkaan voimaantumista. (Laitila 2010) 8 Asiakaslähtöiseen lähestymistapaan perustuva toiminta välittyy asiakkaalle ja potilaalle vastavuoroisena yhteistyönä, joka vahvistaa osallisuuden kokemusta. Osallisuus edistää voimaantumista, jolloin asiakkaassa viriää voimaantumisprosessi. Prosessi on herkkä, yksilö- ja tilannekohtainen, mutta onnistuessaan se tuottaa uutta ymmärrystä, uskoa tulevaan ja kykyä hoitaa omaa elämäänsä, syntyy voimaantumisen pyörteitä, rakkauden kehiä ja innostuksen kierteitä. Asiakasja potilastyön tavoitteeksi olisi tarpeen asettaa nimenomaan voimaantuminen ja lähestymis- ja toimintatavaksi asiakaslähtöisyys. Edessä voisi olla uudenlainen kulttuuri, uudenlaista hyvinvointia ja jopa uusia taloudellisia mahdollisuuksia. Elämän perimmäinen tarkoitus on olla toisia ihmisiä varten (Sven Krohn 1993) Lopuksi Monet kirjoittajat tuovat esiin myönteisyyden ja hyvää tarkoittavan toiminnan aikaansaaman kehän voimaantumisen pyörteen - joka kasvaa, tuottaa innostusta, hyvää mieltä, terveyttä ja hyvää vointia. On huolestuttavaa, miten varovaisesti ja väheksyvästi tähän hyvän kierteeseen on toistaiseksi suhtauduttu. Jo pienimuotoinen perehtyminen aihetta käsittelevään kirjallisuuteen tuo esiin, että kyseessä on ihmisten keskuudessa ja saavutettavissa oleva täysin ilmainen voimavara. Parhaimmillaan se kirvoittaa ihmiset, ihmisyhteisöt, organisaatiot, alueet ja kansakunnat toteuttamaan itseään, huolehtimaan itsestään ja toisistaan. Voimaantuminen voi virittää luovuuden käyttöön, se voi muuttaa kulttuurit ihmisystävällisiksi ja kekseliäiksi. On itsestään selvää, että jos yksittäiset ihmiset alkavat kukoistaa, kukoistavat myös heidän moninaiset yhteisönsä. Olisi hyödyllistä luopua turhista valtapyrkimyksistä, muuttaa lähestymis- ja toimittavat ihmisiä kunnioittaviksi ja hyvää tahtoviksi toiminnoiksi. Pelon, toivottomuuden ja kyynisyyden ilmapiiristä on mahdollista siirtyä työnilon, kannustamisen, välittämisen ja voimaantumisen ilmapiiriin ja siitä edelleen kansalaisten hyvään vointiin. Tarvitaan suostumista siihen, että tarkoitus on olla toista ihmistä varten. Anne Birgitta Pessi (2014) myötäilee Dalai-lamaa seuraavin sanoin: Jos haluat toisten olevan onnellisia ja hyvinvoivia, harjoita myötätuntoa. Jos haluat itse olla onnellinen ja hyvinvoiva, harjoita myötätuntoa. Elämän mielekkyys ja merkitys on lopulta pitkälti kiinni vain siitä, miten sinun elämäsi liikuttaa toisten elämää. Kirjallisuus Buber M. (1993) Minä ja sinä. WSOY, Juva. Erikson K. (1995) Hoitokärsimys. Kärsivä ihminen hoidossa. Institutionen för vårdvetenskap, Åbo Akademi, Vasa. Heikkilä J. ja Heikkilä Kristiina (2000) Innovatiivisuutta etsimässä. Irtiottoa keskinkertaisuudesta. Kauppakaari, Helsinki. Janhonen S. (1992) The core of nursing as seen by the nurse teachers in Finland, Norway and Sweden. Väitöskirja. Acta Universitatis Ouluensis, Oulun yliopisto, Oulu. Juujärvi S., Myyry L., Pesso K. (2007) Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa. Tammi, Helsinki. Järvilehto Lauri (2014) Kohti kutsumustyötä ja joukkokukoistavaa yhteiskuntaa. Kirjassa Positiivisen psykologian voima, s Toim. Lotta Uusitalo-Malmivaara, PS-kustannus. Krohn S. (1993) Haastattelu, Juha Kostiainen. Kirjassa Fenomenologinen vuosikirja 1993, Toim. Juha Varto. SUFI, Tampere. Laitila Minna (2010) Asiakkaan osallisuus mielenterveys- ja päihdetyössä. Fenomenografinen lähestymistapa. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences. Lassenius E. (2005) Rummet i vårdandets värld. Väitöskirja. Åbo Akademi, Vaasa.

9 Liukkonen A. (1991) Dementoituneen potilaan perushoito laitoksessa. Väitöskirja. Turun yliopiston julkaisuja, sarja C osa 81. Turun yliopisto, Turku Mattila H. (2008) Voimaantumisen ydin. Sosiaali- ja terveysalalla toimivien ihmisten mahdollisuuksia voimaantua työssään. Väitöskirja. Kuopion yliopisto, Kuopio. Munnukka T. (1993) Tehtävien hoidosta yksilövastuiseen hoitotyöhön. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, Tampere. Pessi Anne Birgitta (2014) Myötätunto onnen lähteenä. Kirjassa Positiivisen psykologian voima, s Toim. Lotta Uusitalo-Malmivaara, PS-kustannus. Roach M. (1992) The Human Act of Caring. Canadian Hospitl Association Press, Ottawa. Salmela-Aro Katariina (2014) Taitoa ja tahtoa opiskeluinnostaa työn imuun? Kirjassa Positiivisen psykologian voima, s Toim. Lotta Uusitalo-Malmivaara, PS-kustannus. Siitonen J Voimaantumisteorian perusteiden hahmotelma. Acta Universitas Ouluensis E 37. Oulu: Oulu University Press. Takanen Terhi (2005) Voimaantuva työyhteisö. Miten luomme tulevaisuutta? Sun Innovations, Keuruu. Tshudin V. (1992) Ethics in Nursing. The caring relationship. Second ed. Butterworth Heinemann, Oxford. Räsänen Juhani (2006) Voimaantumisen mahdollistaminen ja ratkaisut. Yhteiskunnan, yhteisön ja yksilön valtaistminen. Julkiviestintä Oy, Järvenpää Watson J. (1999) Postmodern Nursing and Beyond. Churchill Livingstone, New York. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos - THL, Potilasturvallisuuden juhlaseminaari Ostrobotnian juhlakerros, Museokatu 10, Helsinki Potilas potilasturvallisuuden keskiössä, puheenjohtaja Paavo Koistinen, Suomen Potilasliitto ry Hyvät kuulijat. Potilasturvallisuus on perusasia Suomessakin, näin totesi arkkiatri Risto Pelkonen ensimmäisen kansallisen potilasturvallisuuskonferenssin avajaisissa v Nämä sanat jäivät potilaana mieleeni. Nyt kaiketi pitäisi sanoa, että pitkään valmisteltu ohjelma on loppu, työ on tehty ja työkalut pantu järjestykseen. Niin, että siinä se on valmiina koko potilasturvallisuushanke. Valtakunnassa on kaikki hyvin. Valitettavasti näin ei kuitenkaan voi sanoa. Toki kaikki yli 30 vuotta vanhemmat kansalaiset saattavat muistaa, että itäisessä naapurissa oli aikanaan valtio, missä kaikki eteni suurin harppauksin ja kaikki tavoitteet saavutettiin. Mitenköhän ne mahtoivat siellä aina onnistua, mutta meillä vaan ei. Musta huumori ei ehkä asioita edistä, mutta auttaa jaksamaan. Potilasturvallisuus vaatii edelleen paljon satsauksia ja paljon lisätyötä. Sarkaa riittää edelleen paljon kynnettäväksi. Suomen Potilasliitto on ollut jo vuodesta 2007 lähtien suomalaista potilasturvallisuutta edistämässä. Se on ollut jo vuonna 2009 mukana maamme ensimmäisen kansallisen potilasturvallisuuskonferenssin ohjelmatoimikunnassa. Konferenssin järjestelyvastuu oli Sosiaali- ja terveysministeriöllä. Potilasliitto osallistui myös hankkeen viestintään. Sanoma piti tietysti saada perille paitsi päättäjille, myös potilaille ja heidän hoidostaan, hyvinvoinnistaan ja turvallisuudestaan vastaaville tahoille. Toisessa kansallisessa potilasturvallisuuskonferenssissa vuonna 2011 julkaistiin potilasturvallisuusopas. Potilasliitto oli mukana yhtenä kongressin järjestäjänä. Muina järjestäjinä olivat STM, THL, Kuntaliitto, Suomen Potilasturvallisuusyhdistys, Fimea ja Valvira. Olimme siis hyvin ansiokkaassa ja kyllin kelvollisessa seurassa esittelemässä tätä tärkeää opasta. Oli lämmittävää ajatella, että näin tärkeää asiaa oltiin näin merkittävällä foorumilla esittelemässä; etenkin, kun oma Potilasliittomme on ollut sitä osaltaan laatimassa ja olin jopa itse sitä osaltani kirjoittamassa. Opas oli tarkoitettu hoitavalle henkilökunnalle, mutta sen lähtökohtana ja keskiössä oli potilas itse. Vuosille Suomen Potilasliitto teki kirjallisen sopimuksen THL:n kanssa koskien Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelmaa. Tässä ohjelmassa Potilasliitolla oli erittäin merkittävä suunnittelijan rooli. Liiton tehtävä oli 9

10 Suomen lehti tuoda aktiivisena kumppanina ja toteuttajana korostetusti esiin potilasnäkökulmaa potilasturvallisuutta koskeviin asioihin. Samaan aikaan oli myös VTT:llä meneillään oma projekti nimeltään Potilasturvallisuus laatu- ja kilpailuvaltiksi. Tässäkin oli Potilasliitolla projektin johtoryhmässä edustus. Tällöin heräsi voimakkaita ajatuksia siitä, miten itse potilas huomioidaan Potilasturvallisuutta taidolla ohjelmassa? Vain onko oikealla potilaalla, siis sellaisella kansanomaisesti sanottuna sairaalla ja kipeällä ihmisellä, vain pelkkä mukana olijan rooli näissä hänen turvallisuuttaan koskevissa asioissa? Suomen Potilasliitto oli huhtikuussa 2014 mukana THL:n järjestämillä potilasturvallisuuspäivillä Tampereella Teemaseminaarissa pohdittiin kysymystä Potilas potilasturvallisuuden edistäjänä. Itselläni oli kunnia toimia seminaarin puheenjohtajana. Seuraavan päivän loppupaneelissa teemana oli edelleen potilasturvallisuus. Kysyttiin: Mitä opittu? Mitä opittavaa? Jo seminaarin alkuvaiheessa huomattiin, että potilaalla voi olla myös aktiivinen rooli potilasturvallisuuden varmistajana. On kuitenkin syytä korostaa, että potilaalla ei suinkaan ole päävastuuta turvallisuudesta. Se on aina henkilöstöllä - ja viime kädessä hoitoa antavan organisaation johdolla. Potilas ja organisaatio katsovat hoidon laatua eri suunnista. Organisaation intresseissä on seurata, mitä on tehty, kuinka siinä on onnistuttu ja kuinka siitä voidaan oppia? Miten toimintaa voidaan parantaa tulevaisuudessa. Potilaalle on tärkeää se, miten ja missä hän saa parhaan mahdollisen ja mahdollisimman turvallisen hoidon. Organisaatiolle hoidon onnistuminen on tietenkin laadullinen kysymys, mutta potilaalle se saattaa olla kysymys elämästä taikka invaliditeetin asteesta. Taas kansanomaisesti sanottuna potilasturvallisuus on aina asia, joka tulee potilaan kohdalla iholle. 10 Näin ollen uskomme potilaana vahvistui siitä, että potilas, asiakas ja hänen läheisensä tulee ottaa mukaan hoidon turvallisuuden edistämiseen ja potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen itsensä kanssa. Potilasta on kuunneltava ja hänen pitää voida osallistua oman hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen. Hoitosuunnitelman pitää olla tehty yhdessä terveydenhuollon henkilöstön kanssa. On tietenkin tärkeää, että potilas tuo ilmi ja hoitavan yksikön tietoon kaikki tarvittavat taustatiedot itsestään ja sairauksistaan. Potilasta on aina kannustettava - ja tarpeen mukaan rohkaistavakin - kertomaan oireistaan, toiveistaan ja huolistaan sekä tekemään kysymyksiä hoitoonsa liittyvissä asioissa. Samalla tuli seminaarissa myös selkeästi esiin että potilaan voimaantuminen edellyttää riittävää tiedon saantia ja neuvontaa. Potilaalle pitää antaa ymmärrettävällä tavalla tietoa hänen omasta sairaudestaan ja sen hoidosta, erityisesti lääkehoidosta. Ellei näin tapahdu, on olemassa vaara, että potilas sitoutuu liian löyhästi hoitotoimenpiteisiin ja lääkitykseensä. Ellei potilas ymmärrä häneen kohdistuvia hoitotoimia ja lääkitystä, hän ei ehkä osaa toimia tarvittavalla tavalla omaan hyvinvointiinsa nähden. Potilaan kanssa on aina keskusteltava hoitoon liittyvistä riskeistä ja odotettavissa olevista tuloksista. Potilaan niin halutessa tällaista tietoa annetaan myös potilaan luottohenkilölle, omaiselle tai muille läheisille. Potilaalle kerrotaan myös se, kehen hän voi ottaa yhteyttä potilasturvallisuutta koskevissa asioissa. Keskinäinen luottamus ja luottamuksellinen ilmapiiri ovat ne peruselementit, joiden vallitessa potilaat uskaltavat ja heillä on mahdollisuus ottaa esille potilasturvallisuudessa havaitsemansa puutteet. Jos sellaisia sitten havaitaan, on niihin puututtava nopeasti, tehokkaasti ja avoimesti. Salailu ja peittely heikentävät aina ja poikkeuksetta luottamusta. Yhtenäiset menettelytavat haittatapahtumien jälkihoidossa auttavat myös henkilöstöä toimimaan avoimesti. Haittatapahtumista saadun tiedon analysointi ja julkistaminen edistävät osaltaan avoimuutta. Toistan vielä uudelleen: peittely aiheuttaa aina luottamuksen heikkenemistä, pahimmillaan sen menettämisen. Tämä heijastuu vääjäämättä hoidon tehoon ja hoitosuunnitelman tekemiseen. Haittatapahtuman sattuessa siitä pitää kertoa rehellisesti potilaalle - ja hänen niin toivoessaan myös hänen läheiselleen. Tapahtumat ja sellaisten mahdolliset seuraukset käydään läpi heidän kanssaan. Laadun seuranta on tässä asiassa kaikkein paras työkalu. Myös tätä asiaa Potilasliitto on ollut ajamassa. Toki maassamme on runsaasti erilaisia laatutyökaluja ja seurantamenetelmiä. Onnetonta vain on se, että ne eivät keskustele keskenään ja valtakunnallinen laadunseurantatyökalu, laadunseurantarekisteri puuttuu. Ruotsissahan tällainen on, mutta ei meillä Suomessa. Se on eräs perustavaa laatua oleva luottamusta heikentävä seikka. Koko ajan olemme kuulleet perusteita siitä, miksi tätä Ruotsin mallia ei meillä tarvita. Kuitenkin potilas voi nykyään vapaasti valikoida häntä hoitavan yksikön. Hän vain ei ilman salapoliisityötä ja vaivaa voi selvittää eri yksiköiden välisiä laatueroja. Tietysti voimme EU-kansalaisina hakeutua toiseen EU-maahan hoitoon. Jos hakeudumme Ruotsiin, niin sikäläisten hoitoyksiköiden laadullisia eroja voimme rekisteristä tutkia. Potilasturvallisuusasioissa on koko ajan otettava huomioon, että potilas ei ole ainoastaan palvelujen kohde tai käyttäjä, vaan palvelujen omistaja-edustaja. Kyllä hänen äänensä pitää kuulua. Siksi on tärkeää, että potilaiden ja potilasjärjestöjen edustajat ovat aina mukana potilasturvallisuutta varmistavissa ryhmissä. Potilas ja potilasjärjestöt ovat potilasturvallisuuden omistajia. Tervey-

11 denhuollon organisaatio on oman turvallisuuskulttuurinsa omistaja. Potilasturvallisuutta varmistavassa ryhmässä ovat mukana nämä kaksi omistajaa, jotka katsovat samaa asiaa, mutta vähän eri näkökulmista. Työryhmässä he kohtaavat ja tekevät yhteistyötä. Ainakin heidän pitäisi tehdä yhteistyötä. Tässä edellä esitetyssä valtakunnallisessa laadunseurantajärjestelmäasiassa näkökulmat eivät ole vielä kohdanneet. Se on outoa, koska se olisi eräs luottamusta lisäävä asia, johon mittarit ovat olemassa, kaapeli vain puuttuu. Terveydenhuollon kulttuurissa on siis hyvin paljon tekemistä avoimuuden suuntaan. Ei ole kenenkään tarkoitus tai etu syyllistää ammattihenkilöstöä hoitovirheiden tapahduttua. Virheet vain tulee tunnistaa ja paikallistaa, jotta niistä voidaan keskustella avoimesti. Silloin voidaan kehittää toimintaa hoitovirheiden vähentämiseksi. Ei ladata syytteitä, vaan parannetaan laatua, jotta hoitavalla henkilökunnallakin olisi parempi ja varmempi olo. Hyvä potilasturvallisuus on osaltaan työhyvinvointia. Ei pidä myöskään syyllistää aktiivisia potilaita kirjaamalla heidät ei yhteistyökykyisiksi, mikäli he kertovat havaitsemistaan puutteista ja ongelmista myös potilasturvallisuuteen liittyen. Tällainen ei yhteistyökykyisyys on sitä paitsi sinänsä hyödyllistä, jos potilas havaitsee vaikka saavansa väärät lääkkeet eikä suostu niitä ottamaan. Me potilasjärjestöissä näemme silti erittäin positiivisena asiana sen, että potilasjärjestöt otettiin mukaan Terveyden ja hyvinvointilaitoksen Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelman suunnitteluun sekä sen toteuttamiseen aktiivisena ja aloitteellisena kumppanina. Oltiin siis viranomaistaholla valmiita potilasnäkökulman esiin tuomisessa eri osa-alueilla, jotka koskivat mm. tiedotusta, viestintää ja koulutuksen suunnittelua. Nyt on sitä paitsi olemassa myös potilaalle suunnattu Potilasopas jossa ovat olleet mukana sitä tekemässä myös potilaat ja potilasjärjestöt. On olemassa Potilaan taulu, joka on tehty yhteistyössä Tehy:n sekä Potilasturvallisuutta taidolla ohjelmantyöryhmän kanssa. Työkaluja on kehitettävä lisää myös potilaille ja päivitettävä niitä. Nyt meillä potilasjärjestöillä on jälleen lisää haasteita edessämme, kun valmistellaan sote-uudistusta maassamme. Ei saa käydä myöskään niin, että yksipuolisella laatukriteerien pohdiskelulla unohdetaan varsinainen potilasturvallisuus, joka on erittäin laaja ja moniulotteinen tehtäväkenttänsä. Potilasturvallisuus ei ole jotakin sellaista, joka seuraa ikään kuin automaattisesti laatu- ja tehokkuuskysymysten perässä. Potilasturvallisuuden kysymykset alkavat potilaan soitosta numeroon 112, kuljetuksista hoitoyksikköihin sekä hoitoyksiköissä tapahtuvat toimenpiteet. Siellä potilasturvallisuuteen liittyviä tekijöitä ovat mm. turvalliset laitteet, paloturvalliset rakenteet, huolellinen kiinteistön hoito, mm. liukastumisen esteet niin sisällä kuin ulkona. Potilasnäkökulmasta katsottuna potilasturvallisuudessa on toki edistytty, mutta paljon on vielä tekemistä. Kun kustannuksia lasketaan euroissa, ei pitäisi unohtaa, että inhimilliset kärsimykset, mm. potilasvahingoissa potilaille ovat jopa mittaamattomia. Eikä tämä ole pelkkää tunteisiin vetoavaa retoriikkaa. Potilasvahinkojen seurauksena on tullut työkyvyttömyyttä. Seurauksina on tullut kykenemättömyyttä selviytyä enää arkielämässä. Tällä foorumilla on todettava myös se, että sosiaali- ja terveyssektorien ulkopuolellakin on kansalaisten parissa aloitettu keskustelut potilasturvallisuuteen liittyen. Tämä on merkki siitä kansalaisten ja potilaiden aktivoitumisesta meitä kaikkia lähellä olevan asian tiimoilta, nimittäin potilasturvallisuuden. Miten me potilaat sitten olemme kokeneet tällaisessa projektissa työskentelyn? On varmasti saatu paljon aikaan, mutta paljon on tekemistä edessä. Ei siis ole pitkään valmisteltu ohjelma vielä loppu, ei ole työ vielä kokonaan tehty eivätkä ole ne työkalutkaan vielä kokonaan järjestyksessä. Meillä potilailla on oma roolimme tarttua aktiivisesti epäkohtiin. Jos voimamme suinkin antavat myöten silloin, kun näemme potilasturvallisuuteen vaikuttavia epäkohtia, niin silloin pitää toimia. Ei sovi olla tuntematon potilas. Pitää olla aktiivinen potilas. Voisimmeko yhdessä tehdä lupauksen, niin terveydenhuollon ammattilaiset, viranomaistahot kuin me potilaat omalta osaltamme, että puolitetaan potilas- ja hoitovahinkojen määrää ja niistä aiheutuneet kustannukset puoleen viidessä vuodessa? Kun THL:n selvitysten mukaan hoitovirheisiin ja haittoihin uppoaa vuositasolla jopa miljardi euroa, niin rahaa pitäisi sen laskelman mukaan summa puolittamalla jäädä sellaiset puoli miljardia euroa. Näillä summilla palkataan jo lisää hoitavaa henkilökuntaakin. Lopuksi kiitän lämpimästi kaikkia niitä hienoja ihmisiä, joiden kanssa olen saanut tehdä työtä potilasturvallisuuden edistämiseksi eri johto- ja työryhmissä. Tämä on ollut sellaista työtä, joka on antanut paljon henkilökohtaisestikin. Tällaista työtä tehdessään on vahva tunne siitä, että palvelee ihmisiä ja ihmisyyttä. 11

12 Suomen lehti Kuva: Birgitta Kemppainen Kehittyneempiä ultraäänimenetelmiä osteoporoosin havaitsemiseen Vantte Kilappa FM Vantte Kilapan fysiikan väitöskirjan Ultrasound Measurements in Bone Using an Array Transducer tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Kay Raum (Julius Wolff Institut & Berlin- Brandenburg School for Regenerative Therapies, Charité - Universitätsmedizin Berlin) ja kustoksena professori Markku Kataja (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen. Osteoporoosi on ikääntymiseen liittyvä ja erityisesti vanhoilla naisilla yleinen luuston sairaus, jolla on merkittäviä vaikutuksia yhteiskuntaan inhimillisen kärsimyksen ja terveydenhuoltokustannusten kautta. Sairauden varhainen havaitseminen olisi tämän kannalta tärkeää, mutta nykyiset diagnosointimenetelmät nojaavat röntgenlaitteisiin, joiden kyky ennustaa murtumariskiä yksilötasolla on rajallinen. Laitteet ovat myös verrattain kalliita, eivätkä ne mahdollista väestön tehokasta seulontaa. Kilapan tutkimus liittyy osteoporoosin diagnosointiin käytettävien ultraäänilaitteistojen ja signaalinprosessointimenetelmien kehitykseen. Ultraäänimenetelmät ovat yksi lupaavimmista vaihtoehdoista edullisemmiksi ja luotettavammiksi röntgenmenetelmien korvaajiksi, 12 koska mittausten avulla voidaan saada tietoa sekä luun kuorikerroksen paksuudesta että elastisista ominaisuuksista, joihin molempiin osteoporoosi edetessään vaikuttaa. Väitöstutkimuksessa kehitettiin ihmisen pitkien putkiluiden, kuten värttinä- ja sääriluun, mittaukseen soveltuva sarja-anturi, jolla mitattiin naispuolisia koehenkilöitä laajasta ikäryhmästä. Laitteella määritettiin niin sanotun ensin saapuvan aallon etenemisnopeutta luun kuorikerroksissa, mikä ennusti hyvin sekä luun mineraalitiheyttä että kuoriluun paksuutta, erityisesti värttinäluussa. Lisäksi vaihdevuodet ohittaneiden koehenkilöiden ryhmässä menetelmä erotteli koehenkilöiden murtumahistorian yhtä hyvin tai paremmin kuin käytössä olleet röntgenmenetelmät. Ensin saapuvan aallon lisäksi väitöstutkimuksessa keskityttiin myös niin sanotun ohjatun taipuma-aallon havaitsemiseen luussa. Kyseinen aalto on erityisen herkkä luukerroksen paksuuden muutoksille, mutta sen amplitudi on heikko pehmytkudoksen, kuten lihasten ja rasvan, pinnalla. Lisäksi aalto on hankalaa erottaa voimakkaista häiriöistä, jotka johtuvat muista pehmytkudoksessa kulkeutuvista aalloista. Mittauksen helpottamiseksi työssä tutkittiin uusia signaalinprosessointimenetelmiä taipuma-aallon automaattiseen nopeudenmääritykseen ja mallinnettiin tietokonesimulaatioiden avulla sarjaanturin käyttöä vaiheistettuna, juuri kyseistä aaltoa vahvistavana lähettimenä. Menetelmät paransivat merkittävästi taipuma-aallon havaittavuutta pehmeän kuorikerroksen läpi, minkä voidaan olettaa helpottavan sen mittaamista käytännön tilanteissa. Koska edellä mainitut aallot ovat herkkiä luun eri ominaisuuksille, samanaikaisesti mitattuna niiden odotetaan parantavan luun ominaisuuksien arviointitarkkuutta ja murtumariskiennusteen luotettavuutta yhden aallon mittaukseen perustuviin menetelmiin nähden. Vantte Kilappa kirjoitti ylioppilaaksi Kotkan Lyseon lukiosta vuonna Hän valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2008, pääaineenaan soveltava fysiikka. Tämän jälkeen hän on toiminut tohtorikoulutettavana ensin Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksella ja sittemmin fysiikan laitoksella. Väitöskirja on julkaistu sarjassa JYFL Research Report nro. 11/2014, ISSN: X, ISBN: Lisätietoja: Vantte Kilappa, viestintäharjoittelija Birgitta Kemppainen,

13 OJANNE POHTII Onko sota sairaalaa terveellisempää? teemoja hallitusohjelmaan En ole mielestäni erityisen bakteerikammoinen, mutta sottaisuus on minulle kauhistus. Olen aina pitänyt vanhoista ajoista kertovista elokuvista ja näytelmistä. Menneiden aikojen näkeminen valkokankaalla tai TV-ruudussa värikkäänä ja elävänä ruokkii mielikuvitustani ja tiedonnälkääni. ja siinäpä se ongelma sitten onkin. Harrastan nimittäin myös kohtuullisessa määrin kirjallisuutta ja historiaa. Niinpä olen valistuneisuudellani vienyt itseltäni ilon elokuvahuveista. Olen ymmärtänyt, että kaikki 1700-luvusta saati aikaisemmalta ajalta kertovat tapahtumat ovat sellaisen maailmanajan tapahtumia, jolloin hygienia ja vessapaperi olivat hyvin kehnolla tolalla. Toki jo Apollon yhteiskoulun mainio historianopettajani Irmi Haahti kertoi värikkäästi siitä, miten Versailesin palatsissa oli vain yksi kylpyhuone, joka sekin vahingossa ilmeisen vähän käytön vuoksi muurattiin umpeen. Niinpä Ranskan suurvallan eliitti peitteli kehonsa pahan hajun hajuvesiin. Tuli luettua sekin, että kuningas Ludvig XIV kakkasi joka aamu hovinsa valittujen nähden jutustellen päkistämisen lomassa mukavia. Hovimarsalkan jalo ja kadehdittu tehtävä oli pyyhkiä kankaan palasella kuninkaallinen pylly kakkantamisen jälkeen. Sotahistoriassa ei juuri kaunistelun aihetta ole nimeksikään, sillä lika, loiset ja srapnellien sirpaleiden ruhjomat sotilaat sotivat ja kuolivat sanoinkuvaamattomassa liassa. Vasta Venäjän-Japanin sota 1905 oli ihmiskunnan käymistä sodista ensimmäinen, missä kuoltiin ensisijaisesti sotavammoihin, luoteihin, sirpaleisiin ja räjähdysaineisiin. Kaikissa sodissa sitä ennen kuoltiin kaikkein eniten tauteihin ja tulehduksiin. Niin että romantiikka on ollut verraten kaukana menneistä ajoista. Ironisesti voisi sanoa, että atomipommikin on suorastaan desinfioiva välinen erilaisia bakteeriperäisiä vaivoja vastaan. Kerralla toki räjähtää monta ihmistä, mutta muutaman vuoden aikainen perinteinen sota sottaisine oloineen tappaa paljon enemmän erilaisten kerrannaisvaikutustensa kautta. Vaikkapa 30-vuotisen sodan sotilashautojen löydökset kertovat nuorista, sairaista ja vaivaisista miehistä. Sen verran toki mieskuntoa usein riitti, että saatiin sodan vaivojen lisäksi levitettyä kuppaa. Nyt sota on kliinistä ja huolellisemmin organisoitua. Aikanaan havaittiin, että ellei sotatoimiin panosteta kunnolla ja sotilaiden terveydestä huolehdita, niin taistelut pitkittyvät, miehiä kuolee turhaan ja tappioita kertyy taloudenkin rintamalla. Niinpä jostakin Ukrainan kriisistäkin huolimatta sodan menetykset rajoittuvat aivan toisella tavalla kuin entisinä aikoina. Harva silloin edes ehti sairastuvalle saakka. Oikeastaan saattaisi olla parempikin tänä päivänä pysytellä sotatoimissa sen sijaan, että hakeutuisi sairastuvalle. Vuosittain Suomessa saa sairaalainfektion noin ihmistä, siis päivässä, saa sairaalainfektion ja kuolee infektioon. Tämä on siis kaksi potilasta päivää kohden. Ellette usko minua, niin kurkistakaa vaikkapa seuraava linkki: tk.koti?p_artikkeli=dlk01042 Jos Ukrainan sotatoimialueilla kuolee nyt (helmikuussa 2015) noin kymmenen henkilöä päivää kohden, niin suomalainen sairaanhoito alkaa olla keskimittaisen sotilaallisen kriisin tasoa ihmisuhriensa puolesta. Kun päälle laitetaan THL:n selvitys 700 miljoonan ja miljardin välillä liikkuvista vuosimenetyksistä potilasvahinkojen ja haittatapahtumien yhteydessä sekä noin 1500 kuolleen lukumäärästä, niin ollaan jo alueellisen selkkauksen tasolla. Lohdutuksena voinee sanoa, että tuo 1500 kuollutta sisältää jo aikaisemmin mainitut sairaalainfektioihin kuolleet. Muutama sata menehtyy kokonaan muunlaisiin töppäilyihin kuten erehdyksessä annettuihin vääriin lääkkeisiin. En halua kuitenkaan mustata sinänsä loistavaa sairaanhoitojärjestelmäämme, jossa suurin osa potilaista saa asianmukaista ja hyvää hoitoa. Sodassa joku aina selviää, siviilissä ei kukaan - mutta sairaalassa tilanne on siltä väliltä. Yhteiskunnassamme sinällään on erilaisten saneerausten ja murrosten johdosta vallalla trendi, että osa kansalaisista syö ja ryyppää itsensä hautaan. Toki raittiita ja terveyttä vaalivia on enemmän kuin koskaan, mutta niin on näitä toistakin tietä hoippuvia. Puhutaan yhteiskunnan jakautumisesta ja kovenemisesta, jota kaikki eivät sitten kestä. Alan vilpittömästi jakaa professori Kari Suomalaisen näkemyksen siitä, että ellei oteta huomioon äkillisiä kuolemantapauksia ja haavoittumisia, niin sota on hyvin terveellistä. Ihmisten vastustuskyky kohenee jatkuvassa valmiustilassa, kaikki on organisoitua ja säännöllistä. 13

14 Suomen lehti Joukkosidontapaikat ja sotilassairaalat varustetaan kaikkein ensimmäiseksi, jotta sotilaat saadaan tehokkaasti, laadukkaasti ja nopeasti taas tolpilleen ja pikkuasioista ei edes jupista. Yhteiskunta siirtyy säännöstelyyn ja ylensyöminen vähenee. Talous on sotatilassa ja toimii suunnitelmatalouden ehdoilla; löysät pudotetaan pois ja vallitsee vakaus. Sotatoimet edellyttävät työikäisten osallistumista niihin pyrintöihin, joten työvoimapulasta johtuen ei työttömyyttä taikka syrjäytymistä olisi. Luonnollisesti suuri tekijä ja kysymysmerkki tässä tilanteessa on maamme ikääntyvä väestö. vanhuksia on paljon ja heidän asemansa epävarma. laitospaikkoja ei ole ja kotonakaan ei aina ole huoltajaa ja hoivaajaa. Tässä tukeudun valtakunnansyyttäjä emerita Ritva Santavuoren aikaisempaan ideaan: Pannaan vanhukset vankilaan. Siellä on ilmainen terveydenhoito, kolme ateriaa päivässä ja tunti ulkoilua päivässä. Tätä ei kaikilla vanhuksilla tänään olekaan, joten ideaa kannattaa vakavasti harkita. Tästä kaikesta esittämästäni johtuen, hyvät lukijat, päättelen Suomen sotekehityksen ja kansanterveyden tilanteen tarvitsevan tervehdyttävää sotaa toipuakseen. Vanhukset voidaan lisäksi laittaa vankilaan, missä he kaikkien etuisuuksien lisäksi ovat suojassa mahdollisilta sirpaleilta. Myöskään syrjäytyneet ja päihteisiin rahaa kinuavat sukulaiset eivät pääsisi heitä vankilaan ahdistelemaan, koska olisivat kotiarestissa jalkapantoineen. Näin vaalien alla jokainen kansanedustajaehdokas saa vapaasti ottaa käyttöönsä ja tarvittaessa kopioida seuraavaan hallitusohjelmaan. Lähde olisi toki kohteliasta mainita. SUOMEN POTILASLIITON jäsenetu SUOMEN POTILASLIITON jäsenetu 2014 Tallink Silja ja Club One tarjoavat Sinulle mahdollisuuden liittyä Club One -jäseneksi veloituksetta, suoraan kanta-asiakasohjelmamme keskimmäiselle Silver-tasolle. Silver-tason etuihin kuuluu mm. jopa 20 % perusalennus tietyistä normaalihintaisista tuotteistamme. Lisätiedot Tallink Silja ohjelmasta ja Club One ja kaikista tarjoavat kanta-asiakkuuden Sinulle mahdollisuuden eduista liittyä osoitteessa Club One -jäseneksi veloituksetta, suoraan kanta-asiakasohjelmamme keskimmäiselle Silver-tasolle. Silver-tason etuihin kuuluu mm. jopa 20 % perusalennus tietyistä normaalihintaisista tuotteistamme. Liity nyt Club One -asiakkaaksi osoitteessa /erikoisliittyminen Lisätiedot ohjelmasta ja kaikista kanta-asiakkuuden eduista osoitteessa Liittyminen tapahtuu oman liittosi sopimusetunumerolla. Mikäli olet jo Club One -jäsen, nykyinen kantaasiakasnumerosi nyt Club One pysyy -asiakkaaksi voimassa. Jos osoitteessa olet Bronze-tason /erikoisliittyminen asiakas, siirrämme sinut Silver-tasolle. Ilmoitathan Liity kuitenkin Club One -kanta-asiakasnumerosi, maininnan jäsenyydestäsi ja sopimusetunumeron Liittyminen sähköpostitse tapahtuu osoitteeseen oman liittosi sopimusetunumerolla. Mikäli näin olet rekisteröimme jo Club One -jäsen, Sinut nykyinen kantaasiakasnumerosi sopimusetuasiakkaaksi pysyy voimassa. ja postitamme Jos olet tarvittaessa Bronze-tason Silver-tason asiakas, kortin. siirrämme Huomioithan, sinut Silver-tasolle. että etu on Ilmoitathan kuitenkin henkilökohtainen Club One ja -kanta-asiakasnumerosi, kertaluonteinen. Silver-taso maininnan on voimassa jäsenyydestäsi 12 kk, lisätietoa ja sopimusetunumeron tasomääritelmistä sähköpostitse osoitteeseen näin rekisteröimme Sinut sopimusetuasiakkaaksi ja postitamme tarvittaessa Silver-tason kortin. Huomioithan, että etu on Käytä henkilökohtainen liittyessäsi liittosi ja kertaluonteinen. sopimusetunumeroa: Silver-taso 4984 on voimassa 12 kk, lisätietoa tasomääritelmistä Tallink Matkojen Silja hintatiedot Line Club ja One varaukset: Suomen Puh. Potilasliiton jäsenedut 68, v koskevat myös Potilasliiton jäsenyhdistysten Käytä jäseniä. ma-pe liittyessäsi 8-21, la 9-18, liittosi su sopimusetunumeroa: 10-18(1,74 /vastattu 4984 puhelu + aina pvm/mpm). Matkojen hintatiedot ja varaukset: Puh , ma-pe 8-21, la 9-18, su 10-18(1,74 /vastattu puhelu + aina pvm/mpm). Oikeudet muutoksiin pidätetään. Oikeudet muutoksiin pidätetään. 14

15 LUKIJOILTA JA POTILAILTA Inka Svahn Suomen Potilasliitto ry:n hallituksen jäsen Toimeentulotukiasiakkaan oikeudet sairaanhoitoon Rikkaalla on vara sairastaa, mutta miten käy henkilön, joka joutuu hakemaan toimeentulotukea elääkseen? Monet kertovat hakemisen jo olevan sen verran hankalaa että hakematta jää. Yritetään kaikin tavoin vaan selvitä erilaisten järjestöjen avulla. Toimeentulotuessa huomioidaan menoina perusasiat: Vuokra, vesi, sähkö, kotivaakutus, perustoimeentulo sen mukaan asuuko yksin vai perheenä. Monia on kummastuttanut se, että erillään asuvana työttömät puolisot, joilla on lapsia, saavat enemmän tukea, kuin yhdessä asuessaan. Lisäksi huomioidaan terveydenhoitomenot julkisella puolella. Myös hammashoito ja silmälasit kuuluvat näihin menoihin. Sosiaaliasiakkaan oikeuksista ei juurikaan tiedoteta vaan asiakkaan kuuluu itse ottaa selvää, mitä voi hakea ja miten omalla kohdalla tuki muodostuu. Asiakkaat voivat kääntyä myös sosiaaliasiamiehen puoleen ongelmatilanteissa. Sairaalassa ollessaan voi potilas pyytää paikalle sosiaalityöntekijän, joka jo siellä voi selvittää asiakkaan oikeutta maksusitoumukseen kulujen kattamiseksi. Lainaa ei kannata sosiaaliasiakkaan ottaa, edes ystävältä, sillä se katsotaan aina käytettävissä olevaksi tuloksi ja pienentää toimeentulotukea. Ensisijaisesti kannattaa aina tehdä toimeentulotukihakemus. Niiden käsittelyyn on säädetty laki ajasta, jonka käsittely saa kestää. Jos päätös ei miellytä, siitä pitää valittaa. Tosin valituskierre taas vie aikaa ja monet asiakkaat kertovatkin näin käyvän usein. Ensin tulee kielteinen päätös ja sitten myöhemmin myönteinen! Arvellaan tämän olevan maan tapa, jotta asiakkaat väsyisivät hakemaan oikeuksiaan. Lisäksi ihmetystä on herättänyt seikka, etteivät sosiaalivirkailijat kuulema hyväksy pankin tiliotteissa näkyviä maksutapahtumia, vaan vaativat kuitit. Tämä tuntuu vallan väärinkäytöltä ja työllistää muitakin tahoja tarpeettomasti. Eräs yksinhuoltaja kertoi joutuneensa tilaamaan alkuperäisen laskun sähköyhtiöltä joka myös maksatti lähetyksestä 5.90 e. Tätä ei tietenkään huomioitu menona ja hän kertoi että siinä meni viikon maitorahat! Mieshenkilö taas kertoo joka kuukausi soittavansa taloyhtiöön, josta hänelle laitetaan tosite vuokran omavastuuosuuden maksusta. Tulee turhaa puhelinlaskua. Taloyhtiö ei vielä ole laskuttanut henkilöä tästä palvelusta, mutta ihmetellyt samoin sosiaaliviranomaisten toimintaa asiassa. Henkilön on pitänyt ilmoittaa siis taloyhtiöön mihin hän tositteen haluaa ja näin ollen myös taloyhtiö tietää hänen saavan vuokranmaksuun toimeentulotukea! Tämä on hänestä ollut noloa. Mutta pakko mikä pakko, vaikka se summa näkyy joka kuukausi tiliotteessa myös. Eräs rouva kertoi saaneensa sairaspäivärahaa puolelta vuodelta ja joutuneensa hakemaan sitten toimeentulotukea myös. Sosiaalivirasto oli myöhemmin perinyt toimeentulotuet takaisin seuraavista sairaspäivärahoista ja henkilö jäi ilman rahaa. Taas valittamaan! Ja vaikka hän sai päätöksen, jossa lukee että enää ei peritä niin yllätys yllätys, niin kävi vielä seuraavallakin kerralla. Kelalla oli kerrottu, ettei heille ollut tullut tuota uutta päätöstä vaan he noudattavat aiempaa päätöstä. Henkilö on valituskierteessä ja väsynyt, kertoo sairastuvan koko ajan lisää. Kun näitä kuuntelee, on helppo ymmärtää kansalaisia, jotka eivät halua olla missään tekemisissä sosiaaliviranomaisten kanssa. Samaan aikaan huomautellaan tämän tästä miten kansalaiset käyttävät sosiaaliturvaa väärin! Ihmetellä täytyy miten se voi edes onnistua? Toimeentulotukiasiakaskin sairastaa, mutta harvalla on vara lääkkeisiin. Kostautuuko byrokratia myöhemmin lisääntyvänä sairastuvuutena, jota hoidetaan sitten erikoissairaanhoidoissa akuutteina tapauksina? Mitä se maksaa? Meillä keskustellaan kovasti nyt ns. paperittomien oikeudesta saada hoitoa. Olisiko nyt korkea aika saada ensinsijaisesti oman maan kansalaisten hoito kuntoon? Niin toimeentulotukiasiakkaiden kuin työtä tekevienkin. Jotain on pahasti pielessä suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa saadakseen jotain, joka on kirjattu lakiin, pitää olla kuin taistelutantereella. Pärjätäkseen sairaalla pitää olla terveen voimat! 15

16 Suomen lehti Terttu Toivio sairaanhoitaja, Suomen Potilasliitto ry:n hallituksen jäsen Lääkäreille taskuihin toimivat puhelimet Kun viimeaikoina olen lukuisilta henkilöiltä saannut kuulla, ettei lääkäreihin, ei edes lääkäriin, jonka potilaana on useamminkin ollut, saa työajan ulkopuolella puhelinyhteyttä - puhumattakaan katastrofeista kellonajasta riippumatta. Kerron tässä parista tapauksesta, joissa potilas pelastui lääkärin aina avoimen puhelinyhteyden ansiosta. Kirurgi oli kesälomalla omakotitalonsa rakennuspuuhissa sairaalan lähistöllä. Muurauslaasti pyöri betonimyllyssä, kun asuntovaunuun asennettu puhelin pärähti, kirurgi juoksi vastaamaan ja heti perään työhaalareissaan polkupyörällä lähti ajamaan läheiseen keskussairaalaan. Palattuaan tunnin kuluttua takaisin, hän tontille jääneelle muurarille kertoi hätääntyneen leikkaussalihoitajan huutaneen puhelimeen: Tule äkkiä! Potilas jäänyt kaatuneen traktorin alle. Paksu rautaputki tunkeutunut oikeasta kyljestä vartalon läpi! Vilkaistuaan leikkaussaliin ja nähtyään viiden kirurgin kädet avatussa vatsaontelossa ja kaikkialta käsien välistä valuvan verivirran ja sairaanhoitajan juoksujalkaa kantavan sangollista veripusseja, hän, käsiä pestessään, pohti miten massiivi verenvuoto on pysäytettävissä, ja välitti hoitajalle pesu- ym. ohjeet. Ki- 16 rurgi pysäytti vuodon rintaontelon kautta pihdittämällä aortan ja alaonttolaskimon. Vuodon loputtua havaitsi alaonttolaskimossa pitkän repeämän ja munuaisvaltimon repeämän aortasta. Kummatkin repeämät suljettiin. Onneksi muita elinvammoja ei todettu, paitsi oikean munuaisen perusteellinen hajoaminen. 20 vuotta myöhemmin eräs 70-vuotias kirurgin potilas kertoi pojastaan, joka oli jäänyt kaatuvan avotraktorin alle. Kysymykseen, miten poika nyt voi, äiti kertoi tilan siirtyneen sukupolvenvaihdoksessa pojalle, perheessään kaksi reipasta, nyt yli 15 vuotiasta lasta. Oli maanantai-ilta normaalin työpäivän jälkeen, vilkas viikonlopun takapäivystys oli hoidettu, kun puhelin soi. Sairaalaan oli tuotu pikkutyttö, jolta pikkusormi oli irronnut. Koska kirurgi oli ainoa replantaatioon kykenevä, kiirehti hän sairaalaan. Pikkuruisen sormen liittäminen kesti liki kymmenen tuntia. Ja hän ehti sopivasti aamulla muiden mukana suorittamaan päivän listaoperaatiot! Hiljakkoin tapasin henkilön, joka moninaisten, harvinaiseen sairauteensa liittyvien vaivojensa vuoksi tarvitsee kiireellistä sairaalahoitoa. Jälleen epäily vakavasta tilanteesta kiidätti hänet illalla sairaalaan ja välittömään kuvaukseen. Puhelimella yritettiin saada osaavaa lääkäriä paikalle, mutta puhelimensa ei vastannut. Potilas odotti tuskissaan. Vasta seuraavana päivänä useamman öisen yrityksen jälkeen saatiin paikalle erityislaitteen käyttöön kykenevä lääkäri. Potilas kuvattiin, ja samantien ambulanssilla kaasu pohjassa yliopistolliseen sairaalaan kiireelliseen operaatioon! Viimetingassa! Potilaalla oli todella onni myötä, sillä muutama minuutti viivästystä ja potilas olisi menehtynyt! Tämäkin kriittinen tapaus olisi helposti vältetty yksinkertaisesti sillä, että lääkäri, erityislaitteen ainoana osaavana käyttäjänä, pitäisi puhelimensa toiminnassa myös sairaala-alueelta poistuessaan. Samoin kuin näille - vain parina poimintona varsin laajasta tapausmäärästä - edellä kerrotuille kriittisille tilanteille olisi voinut käydä onnettomasti. Ja käykin, ellei löydy pitkälle koulutettuja, osaavia, vastuullisia lääkäreitä, toimiva kännykkä taskussa vuoden kaikkina päivinä ja öinä, ja riippumatta siitä, ovatko vai ei merkittyinä ns. takapäivystäjiksi. Lääkärien klinikkakoulutuksessa tulisi jo kandidaateille iskostaa, että vastuullisen lääkärin tulee kaikkina vuorokaudenaikoina olla saatavana yksittäisiin tai suuriin katastroofeihin.

17 Maarit Uusiheimala-Komulainen Kotka Sopiiko sairaalalle, että kuolinilmoituksessa lukee vainajan kuolleen hoitovirheeseen? Kotkan seudulla ilmestyvässä kaupunkilehti Ankkurissa ollut kuolinilmoituksen muistovärssy ylitti uutiskynnyksen Ylen nettiuutisissa ainakin. Muistovärssyn perusteella ei jää epäselväksi, että potilas on kuollut hoitovirheeseen tai hoitamatta jättämiseen. Sen lisäksi, että värssyssä kerrotaan, että potilas on hoidettu hengiltä, siinä kiitetään kuitenkin kauniisti henkilökunnan osaavaa vähemmistöä. Sairaalasta otettiin välittömästi yhteyttä lehteen ja kaupunkilehti julkaisi julkisen anteeksipyynnön liittyen lehdessä julkaistuun kuolinilmoitukseen. Totuuspohjaa muistovärssyn väitteellä ei varmasti ole toteaa sairaalan toimitusjohtaja. Mistä toimitusjohtaja tämän tietää? Onko vakavien vaaratapahtumien tutkinta jo suoritettu? Vai onko menetelmä käytössä lainkaan? Hoitovirheisiin kuolee pöyristyttävä määrä ihmisiä, myös Kotkassa. Kymenlaakson hoitovirhevertaistukiryhmästä katseltuna ainoa suhtautumistapa näyttää olevan näiden asioiden ja yleensäkin potilaan kohdalle osuvien törkeyksien kieltäminen. Oli sitten kysymys hoitovirheistä, ala-arvoisesta kohtelusta tai potilastietojen urkinnasta. Julkisuusku- vasta yritetään pitää kiinni epätoivoisesti, valheidenkin voimalla. Kunpa se tarmon määrä mikä menee peittelyyn, käytettäisi ennaltaehkäisyyn. Olisin mieluusti lukenut toimitusjohtajan vastanneen: Kun sairaalassa oleva potilas menehtyy, esitetään kysymys: Oliko tämä odotettavissa? Jos vastaus on kielteinen, käydään tapahtumaketju läpi. Miksi? Miksi? Eli syy selvitetään, jotta vastaavat tilanteet vähentyisivät. Vastaavanlainen muistokirjoitus olisi voinut olla jonkin aikaa sitten toisessakin kuolinilmoituksessa. Potilas oli onnistuneessa sydänleikkauksessa Meilahdessa, josta hänet siirrettiin keskussairaalaan jatkohoitoon toipumaan ennen kotiutusta. Saatesanat Helsingistä olivat: Leikkaus on onnistunut hyvin ja potilas on hyväkuntoinen. Jos ongelmia kuitenkin ilmenee, on otettava yhteys Meilahteen. Tilastot kertovat, että Suomessa leikkauspöydälle ei kuolla ja kaikki olikin kunnossa tähän asti - tässäkin tapauksessa. Päivien kuluessa omaiset kuitenkin näkivät potilaan kunnon huononevan keskussairaalassa. Eräs lääkäri ei vaivaantunut paikalle, omaisen pyynnöstä huolimatta ja toisella kertaa vastasi: Mitä tässä on keskusteltavaa? Ongelmien lisääntyessä, joku hoitaja vastasi toimistossa istuen: Se (vaikeat hengitysongelmat) kuuluu asiaan. Helsinkiin ei otettu yhteyttä. Tutkimuksia kuitenkin tehtiin ja vihdoin selvisi, että potilas oli kuivunut. Hänet siirrettiin sairaalan toiselle osastolle, jossa omaisia kehotettiin tekemään valitus hoitamatta jättämisestä. Siellä kuunneltiin omaisten havaintoja, mutta siirto tapahtui liian myöhään - rouva kuoli. Tämä ei ole enää vahinko, tämä on törkeää huolimattomuutta ja laiminlyöntiä. Tässäkin muistovärssyssä olisi voinut lukea: Kaunis kiitos osaavalle vähemmistölle. Rahaa on todella kornia ottaa esiin asian yhteydessä - omaisten tuskaa ei mikään korvaa, mutta mitähän mahtaakaan maksaa avosydänleikkaus jatkohoitoineen veronmaksajille? Kymmeniä tuhansia. Silti jatkohoitoja on varaa sössiä. Mitä maksaa potilaan tai omaisten kuunteleminen? Tuomatta esiin taloudellisia tappioita, muutosta näihin asioihin tuskin tulee, jos sittenkään. Koulutettu ja osaava henkilökunta tietää, milloin potilasta on nesteytettävä. Missä sitten vika? 17

18 Suomen lehti Asiointi Itä-Helsinkiläisellä terveysasemalla, takaisinsoittopalvelu ja se Ringo Tommi Tampio Helsingin käräjäoikeuden lautamies Itä-Helsingin terveysasemilla on soittoaika klo Siellä ollaan siirrytty modernisti sellaiseen pimputtavaan musiikkiin jota joutuu poikkeuksetta kuuntelemaan ennenkuin kuulee miesäänen sanovan seuraavaa: Olette soittanut tällejatolle terveysasemalle. Mikäli haluatte kuulla tiedotteet suomeksi, painakaa yksi. Om ni vill lyssna till informationen på svenska, välj två. Meillä on käytössämme takaisinsoittopalvelu. Mikäli asianne koskee ajan peruutusta valitkaa 5. Kiireellisissä asioissa valitkaa 6. Muissa asioissa odottakaa hetki, puhelunne yhdistetään hoitajalle. Nyt kun sillä puhelimellaan on näppäränä ihmisenä valinnut numeron 5 tai 6, niin kuulee seuraavaa: Kaikki hoitajamme ovat varattuja. Mikäli haluatte että soitamme teille takaisin, näppäilkää puhelinnumeronne suuntanumeroineen. Esimerkiksi tai Ja painakaa lopuksi ruutunäppäintä. Sen jälkeen odottakaa lisäohjeita ja vahvistusta. Tämän jälkeen geriatrinen mummeli, joka on jotenkin luovinut tärisevillä nakkisormillaan sillä lastenlasten juuri joulun alla hankkimalla Lumia 520:lla itsensä tähän pisteeseen kuulee: Numeronne on Mikäli numeronne oli oikein, jääkää odottamaan vahvistusta. Mikäli haluatte syöttää numeronne uudelleen. Valitkaa numero 2. - Soittopyyntönne on tallentunut järjestelmämme, soitamme teille mahdollisimman pian. Mummeli ajattelee mielessään: Haard rock ja Hallelujah!!! We have a connection! Toimitus kesti tosin sen Apollo-projektin ajan verran, mutta se kannatti ja nyt heti alkaa tapahtua! Se mahdollisimman pian on Itä-Helsingissä tietenkin hieman samanlainen käsite kuin savolaisella talonmiehellä tai venäläisellä traktorikuskilla. Joskus harvoin se on niin pikaista kuin 50 minuuttia ja joskus kuten ystävälläni kerran - se oli 4 tuntia, eli hän oli saanut puhelun peräti kello 12 päivällä. Koska ystäväni vaiva oli mennyt lopulta ohi ja hän oli jo sittenkin päässyt töihin niin hän ei edes kuullut soittoa työssä kättämältään ruohonleikkurin moottorinpärinältä. Lääkäri oli merkannut ikuisiin kirjoihin ja kansiin että: Soittaja ei vatsa. Entä se kontulalainen mummo joka on juuri puhaltanut ne 84-kynttilää syntymäpäiväkakustaan tai se vuosaarelainen 70-vuotias pappa jonka on suihkussa juuri kun puhelin soi ja korvakuuloke on tipahtanut suihkun lattiakaivon kannen säleikköihin ei vatsa, niin kohtalo on tyly. Marevanit, nitrot ja muut lääkkeet, sekä niksit vaivoihin saa odottaa seuraavaan arkipäivään klo Kahdeksan reikä reikä. 18

19 Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistykset ja toimintaryhmät De Sjukas Väl rf Ordf. Inger Östergård Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki toimisto tukipuhelin Pj. Paavo Koistinen Exitus ry Pj. Jaakko Ojanne Suomen Amyloidoosiyhdistys ry puh (tiistaisin klo 18-20) Pj. Matti Haimi Suomen Sähköyliherkät ry PL 1040, Järvenpää Pj. Erja Tamminen Trasek ry PL 202, Helsinki, puh Pj. Antti Karanki, Immuunipuutospotilaiden yhdistys ry Pj. Jari Kervinen (ke, to klo 16-20) REDY ry Pj. Jenni Arteli Suomen Inkon ry Pj. Kyllikki Koistinen Suomen Potilasliitto ry:n valiokunnat Johtoryhmä: Paavo Koistinen (puh.joht.), Jaakko Ojanne, Inger Östergård Potilasasiainvaliokunta: Paavo Koistinen (puh.joht.), Inka Svahn, Inger Östergård Viestintävaliokunta: Paavo Koistinen (puh.joht.), Jaakko Ojanne 19

20 Suomen lehti Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY on potilasjärjestö, joka toimii vapaaehtoisvoimin. Jäsenistöön kuuluu eturauhassyöpää sairastavia, heidän lähimmäisiään sekä sairastumisriskissä olevia. Tukipuhelin TUKEA JA TIETOA Tukipuhelin on valtakunnallinen ja siihen voi soittaa 24 h vuorokaudessa. Vertaistuki- ja pienryhmätoiminta Vertaistukiryhmiin ovat kaikki tervetulleita riippumatta asuinpaikasta ja niihin on vapaa pääsy. Helsinki Töölön palvelukeskuksen kerhohuone, osoitteessa Töölönkatu 33, tiistaisin parittomilla viikoilla klo Ovet sulkeutuu klo Kustaankartanon Kustaankammari, osoitteessa Oltermannintie 32, A-talo, joka toinen viikko torstai, parillisina viikkoina klo Espoo ERSY:n tiloissa, EJY:n Yhteisötalossa Tapiolassa, Kauppamiehentie 6, 2. krs (Apteekkitalon yläkerta) joka toinen torstai parillisina viikkoina, klo Naisten ryhmä kokoontuu tiistaisin parittomilla viikoilla, klo Töölön palvelukeskuksen kerhohuoneessa, osoitteessa Töölönkatu 33. PSA-näytteenotto Maanantaisin parillisilla viikoilla ilman ajanvarausta tai lähetettä, klo välisenä aikana, osoitteessa Helsinginkatu 14 A 1 Helsinki, voit otattaa verikokeen, jolla selvitetään PSA-arvosi. Paikalla on myös vertaistukea. Maksuttomat kuntoutuskurssit Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri-Karinan palvelukeskuksessa Turun Hirvensalossa toteutetaan läpi vuoden syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä kuntoutuskursseja. Täytä Kelan kuntoutushakemus, liitä mukaan lääkärin B1-lausunnon kopio ja sairaskertomus ja lähetä hakemus Kelaan. Virkistystoiminta Virkistystoimikunta järjestää yhteistä toimintaa kulttuurin, liikunnan, näyttely- ja kylpylämatkojen sekä muun mukavan yhteistoiminnan muodossa. Kaikista ryhmistä ja tilaisuuksista saat lisätietoa toimistolta. Lisätietoja: Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki Puh Toimisto on avoinna Ma Ti Ke To Pe Tukipuhelin on valtakunnallinen ja siihen voi soittaa 24 h sähköposti: Huomioithan sen, että mikäli jäsenmaksuasi ei ole maksettu v. 2015, Suomen Potilaslehden tulo lakkaa. 20

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

HUOMATAANKO IHMISET RAKENTEIDEN JA SÄÄNTÖJEN TAKAA?

HUOMATAANKO IHMISET RAKENTEIDEN JA SÄÄNTÖJEN TAKAA? HUOMATAANKO IHMISET RAKENTEIDEN JA SÄÄNTÖJEN TAKAA? 1) Otsikon kysymys on aiheellinen, perusteluja 2) Millainen voisi olla ihmiskeskeinen toimintatapa? Irma Kiikkala, TtT, terveydenhuoltoneuvos 04102013

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Haaparannan kaupungin laatupanostus

Haaparannan kaupungin laatupanostus Haaparannan kaupungin laatupanostus Tarkoitus: Poliittisesti ohjatussa organisaatiossa on erittäin tärkeää että kommunikaatio, keskustelu ja vaikutusmahdollisuudet myös vaalien välissä toimivat. Kansalaiskeskustelun

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje

Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje 1/2014 Tunne lääkkeesi itsehoitolääkkeiden järkevä ja turvallinen käyttö Katri Hämeen-Anttila, dosentti, kehittämispäällikkö, Lääkealan turvallisuus- ja

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012 Anne Hyvén Työpsykologi Esityksen kysymyksiä Mitä on onnellisuus? Onko työllä yhteyttä onnellisuuteen? Miksi emme usko aistejamme työn onnellisuudesta? Miksi vaivautua

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman haasteisiin

Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman haasteisiin Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman haasteisiin Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa, KASTE 2012 2015 - ohjelmassa, nostetaan esiin teknologisten ratkaisujen

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

AKTIIVISEEN KANSALAISUUTEEN - ammattilaisten kannustamina. Päihde- ja mielenterveystyön päivät 9.10.2013

AKTIIVISEEN KANSALAISUUTEEN - ammattilaisten kannustamina. Päihde- ja mielenterveystyön päivät 9.10.2013 AKTIIVISEEN KANSALAISUUTEEN - ammattilaisten kannustamina Päihde- ja mielenterveystyön päivät 9.10.2013 Liisa Björklund KAKSI KYSYMYSTÄ 2 MITÄ ON AKTIIVINEN KANSALAISUUS? 3 MITÄ ON KANNUSTAMINEN? 4 KUKA

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4. NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.2015 TAUSTAA Viime vuosina on yhä vahvemmin korostettu, että

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

ikäihminen En aktiv och

ikäihminen En aktiv och js/1.10.13 Mistä on kyse Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen En aktiv och välmående äldre projektissa? Vanhusneuvostopäivät 1. 2.10.2013, Helsinki Elämäntyytyväisyys Henkilökohtainen & Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Potilasvakuutus kaikille. Hoitovirheen sattuessa kohdallesi

Potilasvakuutus kaikille. Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Potilasvakuutus kaikille Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Jos kohdallesi sattuu hoitovirhe, sinulla voi olla oikeus korvaukseen potilasvahinkolain perusteella. Kaikki

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot