Sydän-Hämeen Lehti. Kirjastossa rastien perässä. Urheilusta, autoista ja tielle jäämisestä. Soteuudistus. hämmentää kunnissa

Transkriptio

1 KYSY TALLETUSTARJOUS AITO SÄÄSTÖPANKISTA Lukijalta: Perinteisiä urheiluniksejä s. 3 Tulossa: Yhteisvastuukeräys...s. 6 Soteuudistus hämmentää kunnissa s. 4 Sydän-Hämeen Lehti Pälkäne & Kangasala 85. vuosikerta Numero 7 Irtonumero 2 sis. alv. Maanantai Pelti rytisi Pälkäneellä, onni matkassa s. 5 En ole pelottava, vaikka voin joskus siltä näyttää. jouni piippo s. 7 Pälkäneen kirjastossa riitti vipinää maanantai-iltana. Kirjastossa rastien perässä Alakouluikäiset kirjastosuunnistajat valtasivat Pälkäneen pääkirjaston maanantaina. s. 9 Urheilusta, autoista ja tielle jäämisestä s. 2

2 2 Pääkirjoitus Perustettu Päätoimittaja Tommi Liljedahl Maanantai Sydän-Hämeen Lehti Valmentajista tuli autokuskeja Helsingin olympiastadionilla ei pelattu tänä talvena Talviklassikkoa, jotta nurmi olisi kunnossa kesän MM-karsintapeleissä. Myöskään Lahden tai Tampereen ulkoilmaottelut eivät toteutuneet. Pälkäneellä sen sijaan pelattiin viikko sitten ajan jääkiekkoa taivaan alla. Kukaan ei valittanut kymmenen asteen pakkasta eikä päätösottelua värittänyttä lumipyryä. Pakkanen ja lumisade kuuluvat ulkoilmapeleihin. Jäähalli lukeutuu nykyisin yli asukkaan kuntien palveluvarustukseen. Pälkäne pyrki harppaamaan jäähalliaikaan 1990-luvulla, kun paikkakunnan kiekkobuumi oli kovimmillaan ja valtio olisi vielä tukenut hallihankkeita avokätisesti. Kunta ei innostunut hallihankkeesta, ja urheiluseuran into hyydytettiin tonttipallottelulla. Pälkäneellä Ei ole pöllömpää painella kiekon perässä pikkupakkasessa, kun yllä kimaltelee tähtitaivas. Pälkäneelle saatiin vuosikymmenen jahkailun jälkeen tekojää, Kun mies muuttuu autoksi Tapahtui näinä kylminä, kalsanhuuruisina päivinä, että auto jätti minut tien päälle. Tarina ei mitä todennäköisimmin ole ainoa laatuaan, mutta yksi tarinoiden hienoin piirre on samastumiskohteen tarjoaminen lukijoille. Painotettakoon, että yleensä ja ylipäänsä pidän talvesta, ja varsinkin siitä, että saan Suomessa nauttia neljästä vuodenajasta. Mutta ikävä kyllä sinä perjantaina, jona mittari oli kotoa lähtiessä näyttänyt -24 astetta, ja tehdessäni haaraperushyppyjä keskellä Lahdentietä varpaat jo lähes kuoliossa ja sormet tomaatinturpeina kylmyydestä, en onnistunut saavuttamaan tätä neljän vuodenajan tuomaa onnentunnetta. Sitä paitsi, ja mikä keskeisintä tässä tarinassa, olin sanonut miehelle edellispäivänä, etten tahtoisi lähteä liikkeelle vuosimallin 1987 Renaultillamme, sillä yhteistoiminnassamme oli ennenkin ollut pienoisia ongelmia toisinaan auto saattoi kesken ajon jäädä kolmosvaihteelle tai sitten se vaan pysähtyi ilman mitään syytä. Miehen mielestä auto oli kuitenkin mitä mukavin ja sympaattisin ajopeli ja hän korosti, ettei hänellä ollut koskaan ollut sen kanssa mitään ongelmia. Autolla oli siis jotakin vain minua vastaan. Se kävi erityisen selväksi kun jokin alapuolellani paukahti ja auto alkoi täristä kuin katujyrä. Ajoin kauhuissani auton tiensivuun, nousin ylös ja jäin epäuskoisena tuijottamaan savuavaa eturengasta. Sitä samein silmin tuijotellessani koin jonkinlaisen surrealistisen näynkaltaisen, sillä pikkuhiljaa renkaat alkoivat muuttua ihmisen raajoiksi, pelti muuttui ihoksi ja ajovalojen paikalle muodostuivat silmät. Edessäni oleva menopeli ei enää ollutkaan auto, vaan ihka Auto ei ole ihminen. Ei koskaan eikä missään olosuhteissa. muttei hallia. Jäätä odotellessa kiekkovetäjät olivat siirtyneet kuskin hommiin. He eivät enää vetäneet harjoituksia Haanloukkaassa, vaan ajoivat poikia hallipaikkakunnille. Tekojään myötä kiekkoharrastus ei lähtenyt uuteen nousuun yhtä nopeasti kuin toivottiin. Nykyisin kilpailu vetäjistä ja harrastajista on talvisin entistä kovempaa, sillä salibandyn lisäksi paikkakunnalla pelataan aktiivisesti koripalloa. Kahdeksan- ja kymmenvuotiaisiin poikiin on kuitenkin saatu taajamaliigaporukat, kun vahvistuksena on myös muutama hallipaikkakunnalla pelaava pälkäneläispoika luvun pälkäneläislupauksista ei kasvanut NHLammattilaisia, eikä SM-liigapelureita.Haaveet huippu-urasta huuhtoutuvat viimeistään murrosiän paikkeilla, kun treenaamiselle pitäisi omistautua tosissaan. Monet ripustavat tässä vaiheessa hokkarit selvä avopuolisoni. Kaivoin puhelimen taskusta ja soitin miehelleni. Tulikivenkatkuista ääntäni kuin ulkopuoleltani kuunnellessani tuijotin äkisti inhimillistynyttä autoa, jonka rattiin en enää ikinä tarttuisi. Sitten potkaisin eturengasta ihan kevyesti vain, löin miehelle luurin korvaan ennen kuin hän ehti sanoa yhtään mitään, ja soitin työkaverille. Hän kuunteli minua tapansa mukaan rauhallisesti, lupasi lähettää paikalle pikaisesti apujoukkoja. Sitten hän kysyi hiljaisella äänellä: Et kai soittanut miehellesi? Kun kuulostat vähän.. Vasta silloin tajusin virheeni. Kun ummistin silmäni, näin edessäni elämäni tärkeimmän, lihaa ja verta olevan ihmisen. Ja kun avasin silmäni, edessäni oli auto, silkka auto, jonka rengas oli hajonnut, ei ilkeyttään, vaan kovien pakkasten vuoksi. Puolen tunnin kuluttua apujoukot tunkkeineen saapuivat paikalle ja tunnin kuluttua olin töissä. naulaan. Samalla romukoppaan heitetään vuosien, jopa yli kymmenen vuoden työ. Junnujoukkueista putoavia ja ulos kasvavia pelaajia ei osata vetää aikuisten alasarjajoukkueisiin. Harrastekiekkosarjaan lähtenyt pälkäneläinen kaveriporukka Karhukopla on mainio esimerkki siitä, miten vuosien työstä voi nauttia. Harrastesarjassa pelailu ei vaadi omistautumista eikä omaisuuksia. Jääkiekon jokamiessarjassa taklaamista ja lämäämistä on rajoitettu junnupelien tapaan. Tämän ansiosta sarjoihin voi lähteä, vaikka peleissä olisi välillä tullut muutaman vuoden tauko. Voisikohan rimaa tarkistaa vielä olosuhteiden osalta? Haanloukas tarjoaa marraskuulta maaliskuulle ensiluokkaisen jään. Neljään kuukauteen mahtuu muutama paukkupakkas- ja lumipyrypäivä, mutta muuten olosuhteet olisivat hallipelien veroiset. Mikä on tarinan opetus? A) Laske kymmeneen ja ole hiljaa. B) Auto ei ole ihminen. Ei koskaan eikä missään olosuhteissa. C) Millään vuodenajalla ei ole vain positiivisia piirteitä. Kylmässä talsiessa kannattaa palauttaa mieleen kesä ja hyttyset, paarmanpistot ja hirvikärpäset Hikiset päivät helleaallon lämmittämässä kerrostaloasunnossa, juhannuksen hukkumiskuolemat, auringonpistokset, rikkaruohon loputon kitkeminen P.S. Autoliiton mukaan monet tielle jäämiset voisi ennaltaehkäistä. Liiton mukaan lyhyiden matkojen tekemistä sekä turhien sähkölaitteiden käyttöä kannattaa välttää. Tiepalvelunumeron tallentamisesta puhelimeen ei myöskään ole haittaa, eikä viltin ja lämpimän juoman pakkaamisesta mukaan kylmimmillä keleillä. shl KrISTA kaitasuo Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneen ja Kangasalan paikallislehti. Ilmestyy keskiviikkoisin. Sähköpostiosoitteet: Kotisivu: Puhelin: Tilaukset ja osoitteen muutokset: Postiosoite: PL 16, PÄLkäne Käyntiosoite: Onkkaalantie 58 Avoinna: ma ke klo 9 16 (to pe sop. mukaan) Päätoimittaja: Tommi Liljedahl tommi.liljedahl@shl.fi Toimittajat: Jani Oksanen jani.oksanen@shl.fi Kristiina Helminen kristiina.helminen@shl.fi Yritysasiakkaat: Anssi Kukkonen anssi.kukkonen@shl.fi Mikko Heinonen mikko.heinonen@shl.fi Tuottaja: Päivi Martikainen paivi.martikainen@shl.fi ILMOITUSHINNAT etusivu...1,54 /pmm takasivu...1,18 /pmm ennen tekstiä..1,07 /pmm tekstissä...1,07 /pmm tekstin jälk...1,07 /pmm kuolinilm...1,12 /pmm värilisä...0,29 /pmm Pienin ilmoituskoko 1 x 30 mm Hintoihin lisätään alv. 24 % TILAUSHINNAT (kotimaa) Kestotilaus 12 kk...78,50 Kestotilaus 6 kk...44,50 Kestotilaus 3 kk...23,00 Hinnat sisältävät 10 % alv. Lehden vastuu ilmoituksen virheestä, väärästä julkaisu päivästä tai poisjäännistä on kaikissa tapauksissa enintään ilmoituksen hinta. Välitämme ilmoituksia maamme kaikkiin sanomalehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Levikki: kpl (LT 2010) Lukijamäärä: (TNS Atlas 12/2010) Toimitusjohtaja: Olli Sirén, olli.siren@shl.fi Alma Manu Oy, 2013

3 Maanantai Sydän-Hämeen Lehti lukijalta Vielä voit aloittaa, tervetuloa! Urheilussa vanhat konstit kunniaan Mitä maamme urheiluelämässä on oikein tekeillä? On koottu huippuryhmiä, pidetty muutospalavereita, laadittu johto-organisaatioita, nimitetty uusia vastuuhenkilöitä. Mielestäni on lähdetty liikkeelle väärästä päästä, pyramidin huipulta, sen sijaan, että olisi aloitettu laskemalla vahva perusta. Seurat ja koulut olivat ennen suomalaisen urheilun kivijalka. Näiden varaan rakentui vuosikymmenien takainen urheilumenestys, mutta sitten lukujen laajoissa yhteiskunnallisissa muutoksissa kivijalka päästettiin rapautumaan ja tilalle tulivat kvartaaliajattelijat ja ammattijärjestöt. Olin itse aktiivinen urheilija lukujen taitteessa. Silloin urheilu ainakin maaseudulla perustui nuorten omaaloitteisuuteen. Pelattiin kylien välisiä palloiluotteluita, järjestettiin kylien välisiä kilpailuja yleisurheilussa ja hiihdossa. Näistä kisoista aktiivisimmat vedettiin sitten mukaan paikallisten urheiluseurojen piiriin ja silloin yleisien pitäjien tai seurojen välisiin otteluihin. Sitten edettiin piirin kilpailuihin jne. Ei ollut mahtavia organisaatioita eikä mittavia kuluja. Mitä nyt maksettiin seuran jäsenmaksua muutama markka. Kilpailujen järjestelypuolikin hoitui paikallisin talkoovoimin. Mukana oli niin pankinjohtajia kuin isäntämiehiäkin sekuntikelloja tiirailemassa ja mittanauhoja venyttämässä. Sama koski osin koulumaailmaakin. Jo vanhassa kansakoulussa kilpailtiin monissa lajeissa. Oppikoulun puolella oli koulujen välisiä otteluita ja osallistuttiin mestaruuskilpailuihin. Innokkaina puuhamiehinä toimivat asialleen omistautuneet liikunnanopettajat. Ei laskettu tunteja vaan urheilun hyväksi tehtiin töitä innolla ja sydämen halusta. Asiaa auttoi sekin, että opettajat asuivat paikkakunnalla toisin kuin monesti nykyisin, jolloin kiidetään autolla kaupungista maalle vain hoitamaan ne pakolliset tunnit, ehtimättä enää kentän laidalle neuvomaan ja kannustamaan. Mutta tämä on se pohja, jolta nytkin olisi ponnistettava, seuratyöstä ja kouluista. Seuratyössä on edelleenkin tulisieluisia urheilumiehiä ja naisia, joten sillä puolella kysymys on enemmänkin taloudellisista resursseista, mutta tuo nykykoulu! Kaipasin kunnon liuskaa, en meriselitystä Totesin jo ensimmäisessä kirjoituksessani että liuska Mikkolan navetalla on hyvä paitsi sen LIUKKAUS ja ne poikkipuut jotka näköjään tekin siellä olette todenneet mataliksi. Pyörätuoli ei liiku itsekseen eli ainakin minun ja pyörätuolia työntävän pitäisi myös päästä sitä liuskaa ylös ja alas. En kaivannut mitään "meriselvitystä" en hinnasta enkä suunnittelusta enkä edes ulkonäystä. Toivottavasti saatte "leikkimielellä" uusia hyviä korjausehdotuksia, jotta me tosimielellä liuskoja pakosta käyttävät pääsemme joskus siellä Mikkolan navetalla käymään. Huonot kintut Lukijan runo Kevätaurinko Kevätaurinko maalaa hankia kultavärillään, hyväilyissään lämpimissä nietosten madaltuvan näen. Räystäisiin se jäisiä kristallikampoja rakentelee, koristeita, jotka julmasti vesipisaroiksi sulattelee. Kevätauringossa linnut virittävät laulujaan ja jänikset käyvät aamuisin hangille tanssimaan, kärpäsiäkin pörrää jo lämmöstä innoissaan. Kanalinnut käyvät kiihkeitä soidintaistojaan, havupuut päästävät siemenensä lentämään, lehtipuut kilvan pullistavat silmujaan, pian jo pajunoksia kissoineen keräillään. Sulamisvesi puroja vilkkaita rakentaa, solinaa suloista ne kuulijalle tarjoaa, pysäyttäen auringon lämmöstä nauttimaan. Jääpeitteet vesien jo haurastuu, ensikukat pälvistä esiin kurottuu. Kevätaurinko - ilmiö ihmeellinen sä herätät luonnon kasvuun ja kauneuteen. Antti Nikkinen KÄV ELL Liikunnanopettajien koulutuksessa olisi kiinnitettävä paljon huomiota kykyihin sekä löytää lahjakkaita urheilijoita että saada heidät innostumaan vakavasta harjoittelusta. Lisäksi liikunnanopettajien velvollisuuksiin kunnissa tulisi kuulua iltatunteja kansalaisopistossa tai vaihtoehtoisesti koulukunnan urheiluseuroissa tehtävää ohjaus- ja valmennustyötä. Useinhan varsinkin pienillä paikkakunnilla liikunnanopettajien on vaikeata saada tuntimääränsä täyteen, joten tämä ratkaisu koituisi heidänkin edukseen. Asian ydin on siinä, että urheilun ja kilpailemisen opetus ei saa olla leipätyötä vaan liikunnan ilosta lähtevää innostusta ja innostamista. Nyt kun huippujohtajat on nimetty ja Valo perustettu, on palattava kunnostamaan tuota kivijalkaa ja saatava se yhtä graniittisen vahvaksi kuin mitä se oli urheilumme kultaisina vuosina. Kouluista se lähtee ja maaseudun urheiluseuroista! Pälkäneen yhteiskoulu oli ennen maan koululaisurheilun huippuja ja Pälkäneen Lukko nautti suurta arvostusta monipuolisena seurana. Paul Tiililä KERRO MIELIPITEESI Ota kantaa, kommentoi, muistuta tai kiitä. Saat mielipiteesi parhaiten ja nopeiten julki, kun muistat pari asiaa: ilmaise asiasi napakasti ja mieluiten omalla nimelläsi. Myös nimimerkki käy, mutta kaikkien viestien mukaan on liitettävä oma nimi, osoite ja puhelinnumero sekä mahdollisesti myös sähköpostiosoite. Ne jäävät vain toimituksen tietoon. Ihanteelliset enimmäispituudet ovat uudelle aiheelle 3000 merkkiä ja jatkopuheenvuorolle noin 2000 merkkiä. Lyhyet kommentit voivat jäädä 1000 merkkiin. Toimitus voi lyhentää tai muokata tekstiä tarvittaessa. Voit myös kirjoittaa lehden nettisivuille osoitteeseen tai lehden Facebook-sivuille. Nettisivujen tekstiä voidaan julkaista myös paperilehdessä. Voit lähettää myös pälkäneläisestä tai kangasalalaisesta elämänmenosta, luonnosta, ihmisistä tai tapahtumista kertovia valokuviasi. KIRJOITTELEMISIIN! UUSI PÄIVÄTANSSITUNTI SARJAN TÄHTIEN KANSSA! ÄÄN, TA N ULOS! s BA BALETTI B BAL ALLETT ETTI TI s JA JAZZ JAZZ ZZ s NYKY s NY NYK NYK YKY Y ss STEPPI STEPPI STE TEPP PPI PI s A AF AFRO FRO RO ss HIPHOP/FUNK HIP IP IPHOP PHOP H /FU HO UNK K ss DANCEHALL DAN DAN ANCEH CEHA ALL A AL LLL ss R nb R n nb ss REGGAEMIX REGGAE REG RE GGAE GA AEMI MIIX MIX X s YOGAL Y YO YOGALATES OGALA GALATE GAL ATES AT TEES ss s JAZZERCISE FUN s KUNTOBALETTI s STRETCHING s VARHAIS- & ESIBALETTI (3 4v. & 5 6v.) s LASTEN JAZZ/HIPHOP (6 8v.) s Talvitäräys aikuisille! JAZZERCISE FUN & YOGALATES 10 x 69 i KANGASALA: Manttaalitalo, Manttaalikuja 7 B, Kirkkoharjulla i TAMPEREEN KESKUSTA: Aleksanterin puukoulu, Hallituskatu 26 C i HERVANTA: Hervannan Vapaa-aikakeskus, Lindforsink. 5; sali 134 5JFE KB JMN Q t CBMFUUJPQJTUP!UBNQFSFFOCBMFUUJPQJTUP DPN Tilaajapalvelun puhelinliikenteessä voi olla ruuhkaa tammikuussa. Pahoittelemme tilannetta! Voit hoitaa tilausasioitasi myös Netin asiakaspalvelussa Sähköpostilla Tarvitset palveluun kirjautumiseen asiakasnumerosi. Löydät sen tilauslaskusta tai lehden kanteen painetusta osoitekentästä. Asiakasnumerosi on L-kirjaimen jälkeinen numerosarja. Tilaajapalvelussa voit uusia tilauksesi, tehdä osoitteenmuutoksen, jakelun keskeytyksen tai perua tilauksen voimassa olevan jakson loppuun. Voit lähettää myös viestin asiakaspalveluumme. käsittelyyn mahdollisimman pian. Mene osoitteeseen shl.fi ja siellä Tilaajapalveluun. YRITTÄJÄN NÄKÖALAPAIKKA Lähetä sähköpostia osoitteella tilaukset@shl.fi. Asiakaspalvelumme ottaa asiasi Yhteistyöterveisin Tilaajapalvelu Sydän-Hämeen Lehti Viialan Leipomo torilla joka torstai Kangasalan tori: Tällä viikolla: SUKLAAMUNKIT / kpl RENGASMUNKIT 10 kpl Luopioinen Rautajärvi Pohja Kuhmalahti Sahalahti ti ja pe 0,90 3,50 Pälkäneellä: KE ja LA Herkulliset Runebergin tortut ja laskiaispullat myynnissä nyt! Ne aidot käsintehdyt tuotteet. Sydän-Hämeen suuri TALVILEHTI jaetaan torstaina joka kotiin Pälkäneellä, Luopioisissa, Sahalahdella ja Kuhmalahdella Lisäksi lehti on jaossa Sappeessa ja eteläisen Suomen muissa hiihtokeskuksissa. Varaa paikkasi viimeistään ma Anssi / Mikko Puh a Katos?s Eikä! reikä ntin jäämiehet: emo äivässä r u t a a L tto 2 p uusi kas talvella. myö t 5FIPLBT OPQ tt 5FIPLBT OPQFB QFB FEVMMJOFO t tt 5BSWJLLFFU LBUPMMF 5BSWJLLFFU LBUP PMMF OPTUVSJMMB t tt :LLÚTMBBUVB :LLÚTMBBUVB LÊSLJBJLBBO t tt WVPEFO WVPEFO BTFOOVTUBLVV Soita ja j pyy pyydä maksuton arvio remontista! remoontista!! Toimialueet: Helsinki t Tampere t Tampere t Turku t Turku t Oulu t Oulu

4 4 Maanantai Sydän-Hämeen Lehti uutiset Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: sähköpostilla: Puhelimitse (03) Sosiaali- ja terveysuudistus: Kuntien pitäisi visioida tulevaisuutta pikaisella aikataululla Uusia karttoja odotellessa Teemmekö karttapohjaisen ehdotuksen? Kyllä, sanoo selvityshenkilö Rauno Ihalainen. Tulevaa sosiaali- ja terveysuudistusta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella selvittelevän Ihalaisen mukaan kyseistä karttapohjaa ei kuitenkaan ole vielä suinkaan piirretty, vaan suunnitelmissa halutaan aidosti kuunnella kuntien näkemyksiä. Samoilla linjoilla on selvitystyöryhmän toinen jäsen Taru Kuosmanen. Hän sanoo kunnilla olevan nyt tuhannen taalan paikka kertoa, miten ne näkevät asioita hoidettavan parhaiten. Miten kunta aikoo tulevaisuudessa toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen? Miten rahoitus tulisi uudessa palvelurakenteessa järjestää? Kunnilla on aikaa antaa vastauksia näihin kysymyksiin helmikuun 8. päivään asti. Virallista lausuntoa ei ehditä tässä vaiheessa pyytää, mutta sellaisen antamiseen pitäisi olla mahdollisuus myöhemmin, kun neljän eri sairaanhoitopiirin alueella laadittavien selvitysten loppuraportit julkistetaan samanaikaisesti maaliskuun alussa. Samanaikaisuuteen päädyttiin sairaanhoitopiirien ja maakuntien reuna-alueilla olevia kuntia ajatellen. Tiukkaa tekee Vaikka aikataulu on tiukka, se ei silti anna kunnille mahdollisuutta saada samaan aikaan tutkittavaksi ja kommentoitavaksi sekä kuntarakenneuudistus- että sosiaali- ja terveysuudistussuunnitelmia. Lähtökohtana on, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla. Ensisijaisesti järjestäjäksi tavoitellaan vahvaa peruskuntaa ja toissijaisesti yhteistoiminta-aluetta. Yhteisalueessa pyrkimyksenä on toimiminen vastuukunnan kautta, mutta kuntayhtymäkään ei ole poissuljettu. Uuden, nykyistä laajemman perusterveydenhuollon hoitamiseen ollaan edellyttämässä vähintään noin asukkaan väestöpohjaa. Lisäksi tarkastelun alle halutaan ottaa esimerkiksi talouden kestävyys, terveyskeskus- ja erikoislääkäreiden määrä per asukas, valtionosuudet asukasta kohden ja 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä. Henkilökunnan saatavuuskin nähdään suunnitelmissa jonkinlaisena ongelmana. Monessa kunnassa ei osata katsoa vuotta eteenpäin. Tässä on tullut vastaan kuntia, joissa pitäisi jo hälytyskellot soida, Taru Kuosmanen sanoo. Uudet alueet ja järjestelmät haluttaisiin ministeriössä toimintaan vuoden 2015 alusta. Kahden vuoden siirtymäaikaa on kuitenkin väläytelty. Kyllähän suomalainen lakia noudattaa, kiertää selvityshenkilö Ihalainen kysymyksen kuntien innokkuudesta uusiin liitos- ja yhteistyökuvioihin. Epäilevällä kannalla Muiden muassa Kangasalan valtuuston puheenjohtajalle Raimo Kouhialle uudistuksen tiimoilta järjestetty kuulemistilaisuus Tampereella jätti hämmentyneen olon. Kyllä se sekavalta näyttää, hän toteaa. Kouhia olisi toivonut kunnille annetun jo jonkinlaisia konkreettisia pohjaesityksiä tai -tietoja. Nyt lähes kaikki jää roikkumaan ilmaan: selkeimpiä linjauksia ovat siirtyminen nykyisestä kolmen toimintaportaan perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja erikoisvastuualueen mallista kaksiportaiseen järjestel- Hyvä kysymys: Miten kunnanhallituksen jäseneksi pääsee? Valtuustokokouksen anti herätti uteliaisuuden kangasala Sydän-Hämeen Lehden lukijalla heräsi uteliaisuus kunnallispolitiikkaan hänen seurattuaan valtuuston kokousta Kangasalla. Erityisesti häntä kiinnostivat henkilövalintojen taustat. Kangasalan kunnan lakimies Hanna Vuojela, miten kunnanhallituksen jäseniä valitaan ennen kuin valtuusto vahvistaa valinnat lopullisesti? Valtuustossa edustettuna olevat puolueet ovat ennakolta neuvotelleet keskenään kunnanhallituksen kuten myös lautakuntien ja muiden toimielinten luottamushenkilöpaikkojen jaosta kunnallisvaalien tuloksen pohjalta. Tämä on yleinen käytäntö. Valtuusto on sittemmin valinnut kunnanhallituksen jäsenet neuvottelutuloksen pohjalta yksimielisesti. Mikäli neuvotteluissa ei olisi löydetty sopua, valtuusto olisi valinnut toimielinten jäsenet varsinaisella vaalitoimituksella. Onko kunnanhallituksen jäsenen pakko olla valtuutettu, vai voiko kuka tahansa päästä kunnanhallitukseen? Kunnanhallitusta ja muitakin toimielimiä valittaessa on otettava aina huomioon kuntalain säännökset vaalikelpoisuudesta sekä naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain säännökset. Niiden mukaan jäsenistä sekä naisia että miehiä on kumpiakin oltava vähintään 40 prosenttia. Vaalikelpoisuuden osalta on otettava huomioon, että kunnanhallituksen jäsenen tulee täyttää yleiset vaalikelpoisuuden edellytykset muun muassa se, että henkilön on kotikunnan on oltava Kangasala. Kunnanhallituksen jäsenen Uuden valtuustokauden ensimmäisessä kokouksessa puhetta Kangasalla johti aluksi Harri Kekki (sd). Vieressä kunnan terävin kärki eli kehitysjohtaja Jarmo Kivineva ja kunnanjohtaja Jukka Mäkelä. ei ole pakko olla valtuutettu, mutta hänen pitää olla vaalikelpoinen valtuustoon. Vaalikelpoisuutta kunnanhallitukseen on lisäksi rajoitettu kuntalaissa erilaisilla säännöksillä. Enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä. Valtuustossa Harri Kekki (kd) johti kokousta siihen asti, kun valtuuston puheenjohtajan valinta saatiin käsiteltyä ja Raimo Kouhia (sd) tarttui nuijanvarteen. Miksi puheenjohtajana toimi aluksi Kekki? Kuntalain mukaan valtuuston ensimmäisen kokouksen avaa iältään vanhin läsnä oleva valtuutettu, joka johtaa puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja on valittu. Kangasalan valtuuston työjärjestyksessä on myös vastaava määräys. Näillä perustein Kekki johti puhetta valtuuston puheenjohtajien valintaan saakka. shl Jani Oksanen

5 Maanantai Sydän-Hämeen Lehti 5 mään ja kriittisten väkimääräpohjien määrittely , ja asukkaaseen. Mikä tulee olemaan erikoisvastuualueen rooli ja mitä jää yhdelle portaalle ja mitä toiselle, ovat täysin auki. Esitettyjä väkimääriäkään ei ole pystytty mitenkään perustelemaan, ja ne tuntuvat olevan vain kaivettu jostakin, Kouhia huokaa ja miettii, mistä kunta oikeastaan on lausumassa. Hän uskoo, että tiukasta Reunamerkintä Mutta kiire on kiire aikataulusta huolimatta Kangasalla saadaan varsin helposti sorvattua vastaukset selvitystyöryhmän laatimiin kysymyksiin. Kangasalan sosiaali- ja terveyskeskuksen alueella on En yhtään ihmettelisi, jos kunnissa raavitaan parhaillaan päätä hämmentyneenä. Panssarivaunun tavoin hyökkäykseen vyörytetty kokoomusvetoinen kuntarakenneuudistus odottaa kannanottoja maaliskuun alkuun mennessä. Kuntarakenteeseen yksinkertaisimmillaan kuntien lukumäärään kiinteästi sidoksissa olevaa sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuutta ratkotaan siinä sivussa, mutta kuntauudistuksen reunaehdoilla. Haussa on järkevästi toimiva malli, jonka pitäisi kestää ainakin vuotta. Siksi kuntia halutaan aidosti kuulla ja kuunnella. Remontin mittavuuteen ja aitoon kuuntelemiseen nähden tuntuu kummalliselta se kiire, jolla asioita viedään eteenpäin. Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevasta järjestämisestä annettu palaute loppuraportteineen ei ehdi kuntien käsiin ennen kuin kunnilla pitää olla valmiina kannanotto kuntarakenneuudistukseen seikka, jota sote-selvitystä tekevätkin pitävät kuntien kannalta haastavana. Maali on kuitenkin asetettu vuoteen 2015, eikä siitä ilmeisesti haluta tinkiä. Väkisinkin mieleen hiipii kohtaus Uuno Turhapuro armeijan leivissä -elokuvasta. Konekirjoittajan hommiin laitettua Uunoa patistetaan kirjoittamaan aiempaa ripeämmin ja alokas laittaakin käskystä hihat heilumaan. Se vaan tässä nopeasti kirjoittaessa virhelyöntien määrä kauheasti kasvaa, mutta kiire on kiire, Uuno toteaa itsekseen. Lopputuloksen muistavat kaikki elokuvan nähneet. shl Jani Oksanen tällä hetkellä asukasta, ja uskon että heitä aika hyvin ja järkevästi pystytään palvelemaan jatkossakin. shl Jani Oksanen Laitikkalan risteyksessä kolaroitiin Kaksi henkilöautoa kolaroi Laitikkalassa keskiviikkoiltapäivällä ennen viittä. Lahdentien ja Hämeenlinnantien risteys oli kolarihetkellä liukas. Henkilöauto oli ajamassa Pälkäneeltä kohti Lahtea, kun kolmekymppisen helsinkiläisnaisen ohjaama auto ajoi sen eteen kolmion takaa Hämeenlinnantieltä. "Kulmakosketuksen" saaneet autot kärsivät peltivaurioita. Kohti Lahtea menneen auton keula rikkoutui ja auton turvatyynyt laukesivat. Kuljettaja valitteli paikalla käyneen ambulanssin henkilökunnalle kättään. Auton kyydissä olleet kaksi matkustajaa selvisivät loukkaantumatta. Hämeenlinnantieltä kääntyneessä autossa oli kuljettajan lisäksi kaksi aikuista ja kaksi lasta. Naiskuski loukkasi kätensä ja hänet kuljetettiin Valkeakosken aluesairaalaan. Muut autossa olleet eivät loukkaantuneet. Ensimmäisenä onnettomuuspaikalle ehtineelle Onkkaalan VPK:lle kolari aiheutti ylimääräistä säpinää, sillä Ajoneuvot kolaroivat Rautajärvellä Rautajärvi. Pakettiauto ja ajoneuvoyhdistelmä kolaroivat viime tiistaina Rautajärvellä. Kolarista ei aiheutunut henkilövahinkoja, mutta ajoneuvot vaurioituivat rytäkässä. Pakettiauto oli ajamassa Härmäntietä pitkin kohti Rautajärven keskustaa, kun sitä vastaan ajoi ajoneuvoyhdistelmä oikealle kaartuvassa mutkassa. Pakettiauto törmäsi ajoneuvoyhdistelmään ja ajautui lopulta keula edellä ojaan. Kuljettajilla oli hieman erilainen näkemys tapahtuneesta. Pakettiauton kuljettaja kertoi poliisille, että näkyvyys Selvityshenkilöinä toimivat sairaanhoitopiirin Rauno Ihalainen, Tampereen kaupungin Taru Kuosmanen ja Seinäjoen terveyskeskuksen Tiina Perä esittelivät kuntien edustajille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistussuunnitelmia. Taustalla astelee Kangasalan valtuuston puheenjohtaja Raimo Kouhia. Pelastuslaitosta tarvittiin Laitikkalassa. palokunta oli saanut muutama minuutti ennen hälytystä oli huono eikä hän pystynyt pysäyttämään ajoneuvoaan ajoissa. Ajoneuvoyhdistelmää kuljettanut mies puolestaan kertoi, että pakettiautolla oli kova vauhti, ja vaikka hän yritti jarruttaa kovasti ja ajaa tien reunan lähelle, törmäystä ei pystynyt välttämään. uuden auton, jota oltiin vasta varustamassa. Murtoyritys Kaivannossa Kaivanto. Kahvila Kaivannon Keitaaseen yritettiin laihoin tuloksin murtautua viime torstaina aikaisin aamulla. Varkautta yritettiin kello 5.13 ja 5.30 välisenä aikana. Sosiaali- ja terveysuudistus: Pälkänekään ei lämpene suunnitelmille Konkretia jää vähiin Poika karkasi päiväkodista Pälkäneläisen päiväkotipojan vanhemmat kokivat keskiviikkona kauhunhetkiä: poikaa ei löytynyt mistään, kun häntä tultiin hakemaan kotiin hoidosta. Viisivuotias poika on hoidossa Pälkäneen keskustassa Viirikukon päiväkodissa. Osa ryhmän lapsista oli keskiviikkona iltapäivällä ulkona ja osa sisällä, kun isä tuli hakemaan poikaa. Aluksi isä ja päiväkodin väki luulivat, että poika piilottelee jossakin. Myös äidille soiteltiin, oliko hän jo hakenut lapsen. Isä ehti haeskella päiväkodin pihasta karannutta poikaa hetken aikaa, kunnes hänet löydettiin Onkkaalantien varresta. Päiväkodin henkilökunta suoritti sisä- ja lähialueen etsintää. Poika oli ehtinyt kulkea jalan pari kilometriä. Löytöpaikalta oli vielä kilometrin verran matkaa kotiin, johon poika oli kävelemässä. Poika oli karkuteillä noin puoli tuntia. Vanhempien hätää lisäsi joulun alla Ylöjärvellä sattunut katoamistapaus. Siellä kahdeksanvuotiasta poikaa etsittiin neljän päivän ajan, kunnes hänet löydettiin romahtaneen lumilinnan sisältä. Kovin yleisellä tasolla liikutaan, ja vähiin se konkretia tässä jää, arvioi Pälkäneen kunnanjohtaja Esko Arasalo. Hän ennakoi uudistussuunnitelmia koskevan Pälkäneen kunnan kannanoton jäävän yhtä lailla yleisluonteiseksi ja kokee, että kunnilla teetetään paljon työtä, jonka loppumerkityksestä tai arvosta ei ole takeita. Aikamoisia muutoksia näytetään tekevän ilman selvityksiä siitä, miten ne oikeasti vaikuttavat. Pahimmillaanhan tässä toteutetaan kaksi sosiaali- ja terveydenhuollon myllerrystä peräkkäin, Arasalo huolestuu. Pälkäne ja Kangasala ovat jo suunnitelleet yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaa vuodesta 2015 eteenpäin, kun Orivesi ja Juupajoki putoavat pois nykyisestä toiminta-alueesta. Nyt pöydälle nostetuissa suunnitelmissa väestöpohjaa pitäisi kuitenkin jatkossa olla niin paljon, että Kangasala voisi vielä järjestää joitakin palveluja, mutta Pälkäne ei. Arasalo ei allekirjoita selvityshenkilöiden näkemystä siitä, että pienet kunnat saisivat äänensä paremmin kuuluville jättämällä nykyiset yhteistyökuviot ja lähtemällä saman tien mukaan isompiin ympyröihin. Pakollisessa kuntarakenneselvityksessäkään Pälkäne ei ole katselemassa Tampereelle, vaan kiinnostus kohdistuu naapureihin Kangasalle ja Valkeakoskelle. Portti oli jäänyt auki Päiväkoti Viirikukko kävi tapauksen läpi henkilökunnan ja vanhempien kanssa heti torstaina. Lisäksi tapauksesta lähetettiin tiedote kaikkien päiväkodin lasten vanhemmille. Karkaamistapaus oli monen sattuman summa. Suurin syy oli se, että portti oli jäänyt auki, varhaiskasvatuksen aluejohtaja Mika Pietilä sanoo. Portin sulkemisen tärkeydestä muistutettiin lasten vanhempia. Lisäksi portin pieleen tilattiin kilvet, jotka muistuttavat asiasta. Vaikka päiväkodeissa oltaisiin kuinka tarkkoja, karkaamistapauksia sattuu silloin tällöin. Pälkäneellä edellisestä tapauksesta on jo vuosia. Nyt karkuteillä ollut viisivuotias poika on sen kokoinen, että ohikulkijat ovat saattaneet pitää häntä koululaisena, eikä kukaan ole osannut tarkistaa, onko hän oikeilla teillä. Aina jos näkee pienen lapsen kulkemassa yksikseen, olisi hyvä kysyä, mihin hän on menossa ja mistä tulossa, Pietilä sanoo.

6 6 Maanantai Sydän-Hämeen Lehti kyliltä Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin tai puhelimitse (03) Päivitä puheenaiheet myös verkossa ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Astiavuokraus: Syrjänharjun maatalousnaisilta löytyy ratkaisuja juhlapulmiin Astiakaapilla tehtiin vahdinvaihto Pälkäne Syrjänharjun maatalousnaiset vaihtoivat vuoden alussa astiakaapin avaimen Terhi Kallion taskusta Tiina Alhoselle, joka siis tästä lähtien huolehtii yhdistyksen vuokrattavasta astiastosta. Uutinen on isompi kuin miltä kuulostaa, sillä astiat auttavat joka vuosi monien ihmisten juhlajärjestelyjä. Niihin kuuluu ruoka-astiasto, salaattilautaset, jälkiruokamaljat, lasikannut juomille, kahviastiasto, samppanjalasit ja kahvinkeittimet sekä aterimet. Kalustoa riittää vähintään 250 hengelle, joten ne voivat pelastaa vaikkapa suuren sukukokouksen. Ylioppilas- ja rippijuhlapäivinä astioita riittää yleensä usealle vuokraajalle, joten niitä kannattaa kysyä, vaikka naapurilla olisi jo varaus. Vuokrattavat astiat ovat Nuijalla säilössä. Lukolliset kaapit yhdistys on teettänyt itse. Aikaisemmin säilytimme näitä kylmässä tilassa, josta niiden ottaminen oli talviaikana ikävää ja hankalaa. On paljon helpompi käsitellä astioita, jotka ovat kaapissa lämpimässä huoneessa, yhdistyksen sihteeri ja rahastonhoitaja Lea Hollo kertoo. Syrjänharjun maatalousnaiset teettivät itse lukolliset astiakaapit Nuijalle säilytyshuoneeseen. Vuoden alusta alkaen avaimet ja vuokrausvastuu siirtyivät Terhi Kalliolta Tiina Alhosen (vasemmalla) haltuun. Astioiden vuokraajat hakevat astiat itse Nuijalta ja palauttavat ne puhtaiksi tiskattuina sovittuun aikaan. Astiat ovat yllättävän painavia. Jos on vaikeuksia kantaa, kannattaa sitten ottaa vaikka auttaja mukaan, Terhi Kallio vinkkaa. SHL Ulla Siren Aitoja asioita 1940-luvulta asti Syrjänharjun maatalousnaisten virallinen yhdistysnimi on Pälkäneen Maamiesseuran Syrjänharjun naisosasto. Maamiesseuran jäsenet kuuluvat siihen perheittäin ja lisäksi joukossa on yksittäisiä jäseniä. Kaikkiaan yhdistyksessä on tällä hetkellä jäseniä kolmisenkymmentä, mutta Lea Hollo toteaa, että aktiivisten joukko on pieni. Nuoria on mukana aika vähän. Olisi aika tehdä sukupolvenvaihdos, mutta ei oikein riitä väkeä, kenelle sen tekisi. Yhdet ja samat nuoret jäsenet eivät ehdi kaikkeen, hän pahoittelee. Yhdistys on perustettu jo vuonna Pohjoispälkäneläiset erottautuivat myöhemmin omaksi osastokseen ja Laitikkalassa on toiminut alusta asti oma osasto. Juurevasta maanviljelijäpohjasta huolimatta jäsenyys ei edellytä tilan omistamista eikä viljelemistä. Yhdistykseen on alusta asti kuulunut muitakin kuin viljelijäperheiden jäseniä. Esimerkiksi opettaja Martta Koivisto oli perustajajäseniämme ja pitkäaikainen rahastonhoitaja, itse asiassa minun edeltäjäni siinä tehtävässä. Yhdistys on ollut olemassa pian 70 vuotta mutta olen vasta toinen rahastonhoitaja, Lea Hollo nauraa. Trendikkäitä taitoja Syrjänharjun maatalousnaisten toiminta sopii kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ruuanlaitosta, leipomisesta, yrttien kasvatuksesta ja käytöstä, puutarhanhoidosta, askartelusta, käsitöistä toisin sanoen monista huipputrendikkäistä harrastuksista. Nykyisin ollaan kovalla innolla palaamassa vanhan ajan ruuanvalmistukseen, lähi- ja luomuruokaan; vaatteita ja kaikenlaista kodin sisustukseen liittyvää halutaan tehdä itse ja erilaisten luonnonmateriaalien tuntemus ja käyttö kasvattaa suosiotaan. Joukkoon liittyvillä olisi hyvä mahdollisuus oppia näitä käytännön taitoja vuosikymmeniä mukana olleilta kokeneilta emänniltä, nykyaikaisia sovelluksia unohtamatta. Viime vuosina Syrjänharjun maatalousnaiset ovat järjestäneet muun muassa kaikille avoimet sushi-, tapas- ja yrttikurssit. Jos saisimme lisää aktiivista väkeä, toiminnan kehittämiseen olisi monia mahdollisuuksia, Lea Hollo uskoo. Astiavuokrauksen lisäksi yhdistys järjestää muun muassa tapahtumien kahvituksia. Kostia-tapahtumissa he ovat kunnostautuneet 1700-luvun leivonnaisten valmistajina. Toimintaan kuuluvat myös kesäinen Impin päivän kävely ja erilaiset retket, joita järjestää myös kattojärjestö ProAgria. Vanhankirkon pihan siivous on kuulunut yhdistyksen jokavuotisiin perinteisiin jo vuosikymmeniä ennen kuin kirkolle perustettiin suojeluyhdistys tai ennen kuin Pälkäne-Seura organisoi keväiset siivoustalkoot. Työtä jatketaan uskollisesti. Vuokrattavia astioita voi tiedustella soittamalla Tiina Alhosen numeroon ( ). SHL Ulla Siren Lea Hollo on Syrjänharjun maatalousnaisten pitkäaikainen rahastonhoitaja ja sihteeri. Yhteisvastuukeräys alkaa sunnuntaina Kynttilänpäivänä sunnuntaina 3.2. alkaa taas perinteinen Yhteisvastuukeräys. Vuoden 2013 keräyksen teemana on yksinäisyydestä kärsivien vanhusten auttaminen Suomessa ja Kambodžassa. Ihminen on arvokas kaikissa elämänsä vaiheissa. Jokaisella vanhuksella on oikeus hyvään hoitoon ja palveluihin, mutta myös toisten ihmisten seuraan osallisuuteen yhteiskunnassa, Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen painottaa. Kambodžassa ei ole eläkejärjestelmää, eikä vanhusten tukipalveluja. Selviytyäkseen vanhukset joutuvat työskentelemään elämänsä viime metreille. Yhteisvastuukeräyksen suojelija presidentti Sauli Niinistön pitämä avauspuhe näytetään televisiossa sunnuntaina 3.2. kello 12. Pälkäneen seurakunnassa Yhteisvastuukeräys aloitetaan perhejumalanpalveluksen yhteydessä molemmissa seurakuntataloissa sunnuntaina kello 11. Perhekirkoissa esiintyvät seurakunnan lapsikuorot ja yhteisvastuukerääjät ja -talkoolaiset lähetetään tehtäviinsä.

7 Maanantai Sydän-Hämeen Lehti kyliltä 7 Rehtorinvaihdos: Jouni Piippo haluaa kehittää Pälkäneen lukiota nykyistä houkuttelevammaksi Ensimmäinen vaikutelma: koulussa kaikki hyvin Pälkäne En ole pelottava, vaikka voin joskus siltä näyttää. Tiedän, että minulla on sellainen vakava perusilme. Mutta minulle voi huoleti tulla kertomaan kaikenlaisista asioista, rehtori Jouni Piippo hymyilee ystävällisesti ankaran kulmikkaiden silmälasien takaa. Hän aloitti Pälkäneen yhteiskoulun ja rehtorin virassa tammikuun alussa. Kun kolmas kouluviikko on alkamassa, asioiden ja vaikutelmien vilinä alkaa jo tasaantua. Uudelle johtajalle on muodostunut näkemys koulusta: Siltä vaikuttaa, että koulussa kaikki on hyvin. Täällä on hienoja työhönsä sitoutuneita opettajia ja mukavia oppilaita. Lapset ja nuoret ovat loppujen lopuksi samanlaisia kaikkialla, niin että suurin piirtein tiedän, mitä on odotettavissa, hän sanoo. Yksi uuden rehtorin tärkeimmistä tavoitteista on saada aikaan toimiva ja luottamuksellinen yhteistyö oppilaiden ja koulun henkilökunnan kesken. Hän pitää tärkeänä kurin ja järjestyksen säilymistä mutta ei halua luoda kouluun paljasta käskykulttuuria. Toivoisin, että kaikki kantaisivat vastuunsa toinen toisistaan ja huolehtisivat myös hyvistä käytöstavoista. Se vaikuttaa koulukuriin ja sitä kautta esimerkiksi vähentää kiusaamista, hän sanoo. Hyvä yhteistyö syntyy silloin, kun kaikki voivat vaikuttaa asioihin. Pyrin siihen, että oppilaiden ääni kuuluu koulussa, ennen kaikkea oppilaskunnan kautta, koska se on oppilaiden oma kanava vaikuttaa. Mutta totta kai kaikkien asioita kuullaan, ainakin yritän kaikkeni, että niin olisi, Piippo lupaa. Kielitaito tuli Ruotsin tuliaisina Jouni Piippo siirtyi Pälkäneelle Helsingistä Svenska Normallyceumin apulaisrehtorin paikalta. Hänellä on takanaan viisitoista ja puoli vuotta opettajantyötä eri oppilaitoksissa, yläkoulun ja lukion lisäksi yliopistosta, aikuisopistosta ja kesäyliopistosta. Pääaineenaan Piippo on opettanut suomea toisena ko- Rehtori Jouni Piippo toivoo, että rehtorinkansliaan uskalletaan tulla kaikenlaisten huolien ja kysymysten kanssa. Siltä vaikuttaa, että koulussa kaikki on hyvin. Täällä on hienoja työhönsä sitoutuneita opettajia ja mukavia oppilaita. timaisena kielenä tai suomea ulkomaalaisille. Miten opetusvelvollisuus jatkossa täytetään, on vielä avoin kysymys, mutta ainakin vaihto-oppilailla on jo nyt mahdollisuus saada laadukasta opetusta. Hän on elämänsä aikana kiertänyt Suomea synnyinseudultaan Lapista etelärannikolle. Hän on lähtöisin täysin suomenkielisestä perheestä, kotoisin Kemijärveltä. Vanhempien lähtö Ruotsiin töihin teki pojasta kaksikielisen luvun alussa muutimme Ruotsiin ja minä kävin alakoulun siellä. Eivät vanhemmat ruotsia osanneet, mutta minä kävin Suomeen palattuamme ruotsinkielisen yläkoulun Porvoossa ja opiskelin maisteriksi Åbo Akademissa, hän kertoo. Maallemuutto oli haaveena Harppaus keskeltä pääkaupunkia pienen umpisuomenkielisen maaseutukoulun rehtoriksi kuulostaa huimalta hypyltä. Jouni Piippo kertoo, ettei ole koskaan ennen käynyt Hämeen seudullakaan paitsi kerran varusmiehenä pari yönseutua Parolannummella. Moni on kysynytkin, miksi ihmeessä tänne. Suoritin rehtorin pätevyyden ja ajattelin, että koulutus menee vähän hukkaan, jos ei sitä käytä. Sitä paitsi meillä on ollut jo pitkän aikaa haaveena muuttaa jonnekin maaseudulle, Jouni Piippo perustelee. Perhe, johon kuuluu vaimo Anne, 17-vuotias tytär Emmi ja pieni toyvillakoira Cindy, asuvat vielä Helsingissä, mutta tarkoitus on asettua Pälkäneelle niin pian kuin mahdollista. Rauhallista täällä on, paljon muuta en osaa vielä paikkakunnasta sanoa. Harrastan yleensä säännöllistä lenkkeilyä, mutta näinä ensimmäisinä päivinä se on kyllä jäänyt vähemmäksi. Mieluisia kävelymaastoja kyllä varmasti löydän, Piippo uskoo. Virkamiehenä hän on ainakin alussa tyytyväinen pieneen kuntaan. Kunnanvirastossa on helppo asioida: voi vain mennä tuohon naapuriin ja ottaa suoraan yhteyttä siihen henkilöön, jota tarvitsee. Helsingissä oli monimutkaisen hallintorakenteen takia hidasta löytää oikea virkamies ja saada asioita hoidetuksi eteenpäin, Piippo kertoo. Lukio houkuttelevammaksi Jouni Piippo tiesi jo rehtorin Suoranaista ratkaisua siihen, miten täällä saataisiin säilymään oma lukio, minulla ei ole. Tärkeintä on nyt lisätä lukion houkuttelevuutta. virkaa hakiessaan, että Pälkäneen lukion tulevaisuus on epävarma niin kuin useimpien pienten maaseutulukioiden laita on. Kaikki eivät voi säästyä, kun koko maan lukioverkko joutuu harvennukseen. Suoranaista ratkaisua siihen, miten täällä saataisiin säilymään oma lukio, minulla ei ole. Tärkeintä on nyt lisätä lukion houkuttelevuutta, Piippo sanoo. Moneen kertaan ratkaisuksi tarjottua naapurilukioiden välistä yhteistyötä hän pitää kyllä yhtenä mahdollisuutena mutta ei yksiselitteisenä ratkaisuna. Hän korostaa erityisesti oman lukio-opetuksen monipuolistamista. Toivoisin itse ammatillisia aineita lukio-opetukseen. Akateemista opiskelua unohtamatta tietysti, koska se on lukion perustehtävä, josta ei saa tinkiä. Mutta vaihtoehtona voisi olla myös ammatillista opetusta, hän pohtii. Jouni Piippo on pitänyt aikaisemmin peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille Nuori yrittäjyys -kursseja ja kaavailee niitä ensi syksystä alkaen myös Pälkäneen lukioon, mikäli resurssit antavat myöten. Kursseilla perustetaan oikea oma yritys ja opetellaan hoitamaan kaikki lupa- ja rahaliikenne pykälien mukaan. Tarkoitus on antaa opiskelijoille sellaisia valmiuksia, joista on suoraa käytännöllistä hyötyä työelämässä, on sitten itse yrittäjä tai toisen palveluksessa, Piippo selittää. SHL Ulla Siren

8 8 Maanantai Sydän-Hämeen Lehti sana Voimaksi viikolle Paavalin päivänä Vuoden alun nimipäiväkalenterissa on nimiä, jotka on johdettu Raamatusta tai kirkkohistoriasta: Ruut, Lea, Aku, Sakari, Anton, Heikki, Paavo, Joonatan Tämä ei ole ihme, sillä nimipäivämme perustuvat pyhimyskalenteriin. Ortodoksisessa kalenterissa se tulee esille vielä selvemmin. Marialle, Johannekselle ja monille muille henkilöille on omistettu useita päiviä vuodessa. Ne ovat tiettyjen tapahtumien muistopäiviä juhlivat Paavot ja Paulit, apostoli Paavalin kaimat. Päivää on vietetty 900-luvulta alkaen Paavalin kääntymisen muistoksi. Paavali, heprealaiselta nimeltään Saul, oli hurskas juutalainen ja kuului fariseusten puolueeseen. Hänen ihanteenaan oli Mooseksen lain tarkka noudattaminen. Hän oli Jeesuksen seuraajien kiivas vastustaja ja vainoaja, kunnes hänen elämässään tapahtui täydellinen muutos. Hän kohtasi Jeesuksen Damaskoksen tiellä (Apt. 9). Saul, Saul, miksi vainoat minua? kysyi Herra. Monien vaiheiden jälkeen Paavalista tuli Herran rohkea lähettiläs, joka joutui itse vainotuksi ja kuolemaan Jeesuksen nimen tähden. Hänelle kirkastui uskon salaisuus: armosta me olemme pelastuneet uskon kautta. Sauluksesta tuli Paulos, mikä on käännettynä pieni, vähäinen. Paavali oli levoton nuori mies, kunnes kohtasi rauhan Kristuksessa. Hänen kaimansa Paavo Ruotsalainen teki saman löydön noin 1800 vuotta myöhemmin. Rauhattoman nuoren mielen tyynnytti seppä Högmanin sanat: Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki, Jeesuksen Kristuksen sisällinen tunteminen. Kerrotaan, että Paavo nukkui seuraavan yön levollisesti, ja kotiin tultuaan hän jopa hymyili. Hän oli ymmärtänyt, että ihminen on kokonaan Jumalan käsissä. Hänelle jäi kärsivällinen, ikävöivä ja odottava usko. Kääntyminen ja sitä seurannut uusi elämä merkitsi molemmille miehille Jumalan rakkauden todellista ymmärtämistä. Armo on sitä, että minä kelpaan ja olen Jumalan rakastama ilman omia ansioitani tai uskonnollisia kokemuksia. Mutta heidän elämänsä ei ollut tyyntä ja rauhaisaa kääntymisen jälkeenkään. Nämä Paavot eivät olleet helppoja ihmisiä läheisilleen. Heillä oli sisäisiä kiusauksia ja ahdistuksia. He kertoivat itse heikkouksistaan. Paavalilla oli tuntematon pistin ja Paavolla heikkous alkoholiin. Heitä moitittiin, heistä juoruttiin ja heitä vihattiin. Ja kuitenkin monet ihmiset saivat heidän kauttaan avun hengelliseen etsintäänsä. Lapsena näin näytelmän Paavo Ruotsalaisen elämästä. Vieläkin näen loppukohtauksen silmissäni. Kuolinvuoteella Paavo huutaa hädissään: Se on kiinni, veräjä on kiinni. Taivaan portti näytti olevan suljettu. Oli se totta tai taiteilijan näkemys, loppu oli kuitenkin onnellinen. Taivaan portti oli auki Paavolle. Niin se on auki meillekin Jeesuksen tähden. Marjo Ihalainen seurakuntapastori Kangasalan seurakunta Katukappelin lähetyskirppiksellä aleillaan Talven alennusmyynnit alkavat ensi perjantaina Katukappelilla. Tarjolla on hyväkuntoisia tuotteita aina vaatteista, astioista ja käsitöistä luistimiin ja verhoihin. Harvinaisempiakin esineitä löytyy, kuten esimerkiksi kreikkalaiskatolinen risti. Katukappelin Lähetyskirppiksen toiminnalla tuetaan Maarit ja Jouko Pynnösen kummilapsi- ja lähetystyötä Kambodzassa, katulapsi- ja nuorisotyötä Itä-Afrikassa, sekä Raamattu- ja kristillistä kirjallisuustyötä Aasiassa. Kirppiksen toiminnasta toisten vapaaehtoisten kanssa vastaa Maria Visala. Kirppikseltä löytyy myös kahvio, joka on avoinna lauantaisin. Katukappeli avoinna perjantaisin ja lauantaisin tulossa ja menossa Lumenmurskaimen harrastusta Luopioisissa Hiihtoratojen kunnostukseen on vuosien varrella kehitetty monenlaisia laitteita, mutta niiden toimivuus ja erityisesti kestävyys on aina ollut ongelma. Luopioislainen Raimo Giren kehitteli hiihtoratojen kunnostukseen lumenmurskaimen, joka kulkee kevyesti esimerkiksi moottorikelkan perässä. Tällä hetkellä markkinoilla olevat perinteisen ladun tekoon tarkoitetut latuhöylät toimivat ja kestävät jo melko hyvin, mutta luisteluhiihtoratojen kunnostuksessa käytettävien putkilanojen ja putkijyrien kunnollinen toiminta vaatii tietyt keliolosuhteet. Näiden laitteiden riippuvuutta lumenrakenteesta voidaan vähentää kunnollisella lumenmurskaimella. Perinteiset lumenmurskaimien toiminta on perustunut voiman käyttöön, ja rakenne on usein muistuttanut hevoskarhia. Jos murskain rakennetaan tällä periaatteella, niin sen rakenteiden on oltava kestäviä ja silloin myös paino lisääntyy. Koska vetokoneena on usein moottorikelkka, niin sen vetoteho ja erityisesti vetolaitteiden kestävyys on rajallinen. Järeää lunta murskaavaa karhia pitäisi vetää vähintäänkin traktorilla. Lumenmurskaimen pitää siis tehdä työnsä vähällä voimankäytöllä ja rakenteen tulee kestää rasituksia, joita tulee sen osuessa esimerkiksi kantoon tai kiveen. Mikä työkalu tarvitsee suhteellisen vahan voimaa riippumatta siitä mitä sillä työstetään? No se on tietysti puukko tai veitsi. Kun kaksikymmentäviisi veitsimäistä terää hitsataan sopivalla etäisyydellä toisistaan tukevaan runkoon, niin siitä syntyy lumenmurskain. Laiteeseen on rakennettava korkeussäätö, jonka avulla voidaan määritellä työsyvyys. Lisäksi on suunniteltava veitsiterien työkulman portaaton säätö, koska työkulma vaikuttaa siihen kuinka suuren voiman murskain tarvitsee työskennellessään. Lisäksi työkulma vaikuttaa voiman kautta laitteen kestävyyteen. Kun laite on suunniteltu, niin ei tarvita muuta kuin tarvittavat raudat rautakaupasta, sitten ne sopivanmittaisiksi pätkiksi ja hitsauskone käyntiin. Muutama tunti hitsaamista, koska teriä on niin monta ja ne on saatava mittatarkasti paikalleen. Sitten ei muuta kuin säätölaitteen tekeminen ja kiinnitykset paikalleen. Kuljetuspyörät vielä paikalleen ja siinähän se Lumenmurskain proto yksi valmiina. Valmis laite tarvitsee tietysti koeajon, joka antaa heti tuntuman laitteen toimivuudesta. Laitteen toiminta vaatii todellakin hyvin vähän voimaa vetävältä koneelta, ja teräkulman ansiosta se suorastaan hylkii eteen tulevia kiinteitä esteitä. Lumenmurskaamisen lisäsi tulee joukko ominaisuuksia jotka parantavat putkilanan toimivuutta. Ensinnäkin murskaimenterät jakavat lumen putkilanan eteen tasaisemmin ja lanausjälki paranee. Toiseksi veitsiterät toimivat sivuttaisvakaajina ja estävät laitteen sivuttaisen luistamisen kaarteissa. Kolmanneksi laitteen kulku on kokonaisuudessaan huomattavasti tasaisempaa, koska painopiste on hyvä ja tukipisteitä lumeen on kaksi. Raimo Giren

9 Maanantai Sydän-Hämeen Lehti tulossa ja menossa 9 Me maalarit -kurssilla tilaa Mikkolan Navetalla Luopioisissa kokoontuvassa Me Maalarit ryhmässä on vielä tilaa. Ryhmä kokoontuu maanantaisin kello Kurssi on osallistujille ilmainen. Osallistujilla tulee olla mukanaan omat välineet. Lisätietoja saa Mikkolan Navetan internetsivuilta osoitteesta Ohjaajana toimii Marjut Heiniö. Saksittua Uusi bakeliittinen karalaikka tehokkaampaan purseenpoistoon Norton lanseeraa uuden bakeliittisten karalaikkojen sarjan, joka on tarkoitettu muun muassa valukappaleiden purseenpoistoon. NorZon-karalaikka hioo nopeammin ja on pitkäikäinen. NorZon-karalaikan nopea aineenpoisto selittyy ensisijaisesti zirkonihioma-aineella, joka on itseteroittuva ja vapauttaa näin ollen jatkuvasti uusia teräviä hiomajyviä. NorZon-karalaikassa käytettävä erittäin vahva bakeliittinen sideaine (fenolihartsi) sitoo hiomajyvät paremmin. Uudet karalaikat takaavat valmistajan mukaan neljä kertaa nopeamman aineenpoiston kuin tavalliset karalaikat, joissa käytetään hioma-aineena alumiinioksidia. Ne ovat myös huomattavasti pitkäikäisempiä. Saint-Gobain Abrasivesin tiedotteesta Suurin osa (42 %) sanoo sukan häviämisen olevan oma syy. Reilu neljännes (28 %) uskoo kuitenkin pesukoneessa sijaitsevan mustan aukon olevan syynä sukkien katoamiseen. 20 % ei tiedä syytä häviämiselle. Kaikista vastaajista 7 % syyttää siitä perheenjäsentä Turussa perheenjäseniä syytti jopa 17 % vastaajista. Kun sukat kuluvat, vastaajista 80 % heittää sukat roskiin ja ostaa uudet tilalle. 47 % yhdistää sukan ehjät parit toisiinsa. 10 % vastaajista parsii reikäisiä sukkia. Vanhimmassa ikäluokassa (70 79-vuotiaat) 25 % käyttää muita ikäluokkia useammin sukkia muihin tarkoituksiin Niksi-Pirkan tyyliin. Pilkkoset Oy:n Taloustutkimuksella teettämän kyselyn antia Taskuvarkaat käyttivät äidin hätää hyväkseen Helsingissä. Otsikko MTV3.fi -sivustolla Varkaat putsasivat hylätyn F1-radan. Otsikko MTV3.fi -sivustolla Valmistuneita HAMKista valmistui yhteensä 158 opiskelijaa. Hoitotyön koulutusohjelma: sairaanhoitaja (AMK) Törmä, Salla, Kangasala Sosiaalialan koulutusohjelma: sosionomi (AMK) Uotila-Välimäki, Soili, Kangasala Degree Programme in Automation Engineering: insinööri (AMK), Bachelor of Engineering (BEng) Nowak, Jan-Peter, Kangasala Hämeen ammattikorkeakoulusta (HAMK) valmistui yhteensä 99 opiskelijaa. Automaatiotekniikan koulutusohjelma, insinööri (AMK): Paloniemi, Jesse, Kangasala. Degree Programme in International Business: tradenomi, Bachelor of Business Administration (BBA): Sivonen, Mikko, Kangasala. Kolmasluokkalaisilla Hugo Dahlilla (vasemmalla) ja Leevi Ainialalla oli kirjastosuunnistuksessa tosi kivaa. Kirjastosuunnistus: Alakouluikäiset seikkailivat kirjojen perässä ja keksivät tarinoita historiasta Sanakätköt valokeilassa Pälkäne Pälkäneen pääkirjastossa nähtiin maanantai-iltana erikoisesti käyttäytyviä asiakkaita. Vaikka valot oli sammutettu, hyllyjen välissä vilahteli taskulampuin varustautuneita pieniä olentoja, jotka vuoroin hiipivät tai juoksivat, konttasivat, ryömivät, istuivat tai makasivat lattialla ja suuntasivat lamppujen valokeilat tarmokkaasti kirjariveihin. Ei, eivät he olleet luvattomilla asioilla eivätkä myöskään vieraita avaruudesta. He olivat alakouluikäisiä kirjastosuunnistajia, jotka etsivät rasteja kartan ja lampun avulla. Kirjastosuunnistuksen järjestivät kirjasto, Pälkäneen kunnan kulttuuritoimi ja Pälkäneen MLL:n paikallisosasto yhdessä. Tarkoituksena oli tutustuttaa lapsia kirjastoon ja kertoa, että siellä voi kokea jotain jännittävää. Suunnistusreitin oheen perustetussa tarinapajassa lapset saivat kosketuksen paikkakunnan historiaan. Onpa mukavaa, kun teitä on täällä näin paljon, kirjastotoimenjohtaja Seija Heikkilä iloitsi, kun lähtöviivalla alkoi olla ruuhkaa ja ovesta tupsahteli yhä lisää nuoria kirjaston ystäviä. Suunnistajat varustettiin taskulampuilla ja kartoilla. Rasteja kierrettiin pareittain tai pienissä ryhmissä, pienemmillä lapsilla oli omat tehtävänsä ja kolmasluokkalaisilla ja sitä vanhemmilla omansa. Isompien ryhmässä työskentelyä sääteli neljän minuutin välein vingahtava pillinvihellys, jonka jälkeen oli vaihdettava rastia. Kaksi rastia neljässä minuutissa Kolmasluokkalaiset nuoret miehet Leevi Ainiala ja Hugo Dahl tirisivät tyytyväisyyttä ratkaistuaan tehtävän. Tämä oli oikein tosi kiva juttu. Yksi kohta meinasi olla vähän vaikea, mutta ei sitten ollutkaan. Ja yhdessä vihellysten välissä me löydettiin kaksi rastia, pojat riemuitsivat. Heistä oli mukavaa seikkailla pimeässä taskulamppujen kanssa sisällä. Sellaista pääsee harvoin kokeilemaan. Ulkona tämä olisi voinut olla pelottavaa ja kamalan kylmää, he tuumivat. Suunnistajat palkittiin tuoreeltaan lakritsapatukoilla ja lisää palkintoja oli odotettavissa myöhemmin. Olen kyllä ihan varma, että meillä on oikea vastaus! Hugo hehkutti. Ja itseluottamus oli oikeutettua. Kaikki ryhmät löysivät oikean ratkaisun sanaristikkoon ja pääsivät mukaan kirjapalkintojen arvontaan. Ja miten ollakaan, onnetar suosi Leeviä ja Hugoa myös arvonnassa. Ilman kirjaa eivät jääneet nekään, joille ei osunut voittoarpaa, sillä jokainen sai lopuksi valita poistokirjahyllystä mieluisan kirjan. Yhdestä asiasta Leevi ja Hugo kuitenkin kieltäytyivät. Suunnistuksen jälkeen lehtienlukusalissa pääsi keksimään tarinoita kuvista, jotka kertoivat Kostianvirran taistelun ajoista, mutta se ei poikia innostanut. Ei missään tapauksessa. Koulussa tehdään tarinoita ihan tarpeeksi, tuli topakasti kahdesta suusta. Hevonen ei halua merelle Tarinapajassa lapsille oli tarjolla annos kotiseudun historiaa sadutuksen muodossa. Tarinoiden kirvoittajiksi oli valittu Kostianvirran taisteluun liittyviä kuvia Pälkäneen suuren taistelun 300-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Tarinan sai kirjoittaa, piirtää tai kertoa, ja MLL:n saduttajat kirjoittivat kerrotut jutut muistiin. Vaikka kaikki eivät halunneet Tarinapajaan lainkaan, kertomuksia karttui peräti 16, pisin niistä neljän A4-arkin mittainen. Nuorimmat Tarinapajan asiakkaat olivat vasta 4 5 -vuotiaita, joten historialliset kuvat näyttäytyivät heille aivan erilaisina kuin aikuisille. Niinpä piirros, joka alun perin esittää jalkaväen kenraalimajuri Carl Gustaf Armfeltia ratsunsa selässä silmäilemässä Pälkäneen kirkonkylää, onkin synnyttänyt tarinan, jossa hevonen ei halua mennä mereen Tehtäviä taskulampun valossa. eikä sen sitten tarvitsekaan, vaan se saa lähteä kotiin. Luultavasti pieni kertoja on halunnut, että hevosella on turvallinen olo. Siinä toteutuu sadutuksen perusajatus: ei ole tarkoitus kertoa kuvasta tai muusta virikkeestä vaan siitä, mitä kenenkin ajatuksissa herää. Sadutus päästää ajatukset vapaiksi ja sallii mielikuvituksen viedä minne vie. Saduttaja ei johdattele eikä korjaa tarinaa, sana on täysin kertojan hallussa. Jokainen tarina on yhtä ainutkertainen ja arvokas. Arkin Tarinapajan tuotteet kuvineen ovat nähtävinä kirjastossa. SHL Ulla Siren

10 10 Maanantai Sydän-Hämeen Lehti urheilu Kokouksia Luopioisten Sahtiseura ry Vuosikokous su klo Kahvila Elotähkässä. Paljon uusia asioita, kaikki jäsenet mukaan. KAHVITARJOILU. Hallitus Kansanedustaja Anna Kontula vierailee kirjastossa Pe klo kirjailijavieraana Kangasalan pääkirjastossa. Klo kirjastoautossa Vatialan pysäkillä (Konkkalankujan th.) Tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan! Valkeakoski-opisto tiedottaa: Lintuharrastuksen alkeiskurssi. Kurssi kokoontuu 20.2., 6.3.,20.3.,3.4 ja klo Valkeakoski-opiston luentosalissa, Kauppilankatu 2. Heikki Innala. Aiheina tavallisimmat linnut ja niiden tunnistaminen, lintuharrastuksessa tarvittavat välineet, lintuharrastuksen eri muodot, Valkeakosken linnusto, havaintojen teko ja ilmoittaminen Tiirajärjestelmään ym. harrastuksen perusasiat. 15, ilmoittautuminen www. valkeakoski.fi=>opetus ja koulutus=>valkeakoskiopisto, kurssinumero tai p Sekalaisia Järj. Kangasalan kirjasto- ja kulttuuripalvelut Opistopalsta Lautakunnat KOKOUS! Ilmoita Sydän-Hämeen Lehdessä! Luentoja Valkeakoskella viikolla 5. Ti klo , Voimaannu ja vapaudu vahvuuksillasi tai vuorovaikutustaidoillasi. MB, Elämäntaidon valmentaja Pauliina Avola klo Pääsevätkö kaikki taivaaseen? Ekumenia etsii tietä yhteyteen. Kirkkoherra, lääninrovasti Kari Kauhanen klo 18 20, Valkeakoski, myllykylästä kaupungiksi, rehtori Juhani Kivelä. Luennot pidetään Valkeakoski-opiston luentosalissa, Kauppilankatu 2. Pälkäneen kunta, Kulttuuritoimi. Hämeenlinnan Verkatehtaan Vanaja-salissa Jukka Kuoppamäen 70-vuotisjuhlakonsertti Kotiinpaluu torstaina klo 19. Konsertin kesto 2 h 15 min väliaikoineen. Lippu + kuljetus 40. Maksu käteisellä linja-autossa. Auto lähtee klo 17 Kyynäröltä ja on Pälkäneen torilla klo 17.30, josta lähtö Hämeenlinnaan. Paikkoja runsaasti jäljellä! Ilmoittautumiset 7.2. mennessä Paula Härköselle p tai sähköpostilla harkonen.paula@gmail.com Liikuntatoimi. Luistelun kunnanmestaruuskilpailut sunnuntaina 3.2. klo 18 Onkkaalan urheilukentän jäällä. Ilmoittautumiset klo alkaen. Sarjat T/P 5, 7, 11, 13, 15, muita sarjoa tarpeen mukaan. Pakkasraja -15 astetta. TuoreiTa eväitä TyömaTkalle Tämä lehti tarjoaa runsaasti hyviä lukuhetkiä. Minitytöt totuttelivat kovempaan pelitempoon Koripallo Pälkäneen Luja-Lukon minitytöt nousivat hyvän syyskierroksen jälkeen kevääksi kakkosdivisioonan ylempään loppusarjaan. Uuden sarjatason pelit alkoivat Turun turnauksessa, jossa kohdattiin Uudenkaupungin Korihait sekä Turun Riento. Ensimmäisessä pelissä vastaan asettui Uudenkaupungin joukkue, jonka harjoitusrinkiin kuuluu 20 tyttöä. Niinpä tasoerot joukkueen sisällä ovat suuria. Teknisesti taitava ja nopea aloitusviisikko edusti hyvinkin ykkösdivisioonatasoa. Korihaiden kokokentän prässi oli Luja-Lukon tytöille uusi ulottuvuus koripallossa. Peli ratkesi nopeasti lukuisiin pallonmenetyksiin, joista Uudenkaupungin tytöt rokottivat heti. Ottelun loppua kohden peli tasoittui, mutta Korihait veivät pisteet selvästi Pälkäneen tehoista vastasivat Roosa Taipale (6 pistettä) Emilia Ingman (4) sekä Milla Motin, Jemina Tikka ja Hanna Hirvonen (2). Avausviisikko alkoi ottaa vastuuta Myös toisessa ottelussa Turun Rientoa vastaan pälkäneläistyttöjen otteissa paistoi arkuus. Irtopalloihin ja kaksinkamppailutilanteisiin ei löytynyt samanlaista terävyyttä kuin vastustajalla. Lisäksi kova pelivauhti vaikeutti viimeistelyä. Myös hyviä merkkejä nähtiin etenkin puoliajan jälkeen. Pälkäneen aloitusviisikko rupesi kantamaan sitä vastuuta mitä heiltä odotettiinkin. Ottelun loppupuolella Milla Motin alkoi ottaa isompaa roolia hyökkäyspäässä mikä toi hyvin tulosta. Roosa Taipaleen taisteluasenteen sekä Emilia Ingmanin apupuolustuksen kautta saadut muutamat isot pysäytykset kolmen sekunnin alueella rupesivat Järjestöt kummasti tasoittamaan tilannetta. Viimeinen jakso päättyi tasan 13 13, mutta koko ottelun pälkäneläiset hävisivät Joukkueen tehotyttö oli 14 pistettä heittänyt Milla Motin. Lisäksi pisteitä tekivät Roosa Roosa Taipale näytti Luja-Lukon minitytöille taisteluasenteen mallia. Pohjois-Pälkäneen maaja kotitalousseura. Ke klo Salon Salmella vierailee Puruskaisen Anneli. MLL Sahalahti. Koko perheen suosittu laskiaistapahtuma seurakuntatalon pihalla su klo Sahalahden Kunto ry. Lentopallon alueellista harrastesarjaa Sahalahti- Vuolijoki Sahalahdella Sariolan hallissa su 3.2. klo Sariolassa on torstaisin klo nykyja jazz-tanssin alkeita lk. tytöille, vielä mahtuu mukaan. Pälkäneen Hengitysyhdistys. Vesijumppa alkaa Harjutuulen altaalla ma klo 17. Kahvittelu takkahuoneessa entiseen tapaan heti vesijumpan jälkeen. Huom! Muuttunut päivä. Lisät. sihteeri Teija Eläkeliiton Kangasalan yhdistys. Retki Mänttään yhdessä Tampereen yhdistyksen kanssa Tied. ja ilm. p /Irja mahd.pian. Kts. pirkanmaa.elakeliitto.fi/ kangasala. Sahalahden Martat kokoontuu ke klo Rantasen Mannan luona osoitteessa Kaakinmaantie 166. Ota mukaasi virkkaamasi isoäidinneliöt, kootaan ne yhdessä peitoiksi. Pälkäneen Kansalliset Seniorit. Kaikille avoin matka Lahden Sibeliustaloon Glenn Miller Orchestran konserttiin pe klo 19. Alkuperäistä Glenn Milleriä ja uusimpia Millerin hengessä sovitettuja kappaleita esittävät lahjakkaat laulusolistit, Moonlight Serenaders lauluryhmä ja Uptown Hall Gang orkesterin huippumuusikoiden Dixieland ryhmä. Bussiaikataulu: Luopioinen klo 16.30, Taipale (5), Emilia Ingman (4), Elina Wallgrén (2) ja Hanna Hirvonen (1) Koripallo, minitytöt 2. divisioona, ylempi loppusarja PäLuLu Korihait PäLuLu Turun Riento Helmikkalan tallit klo josta torilla klo 17 ja edellen Onkkaalantietä Kankahaisten suuntaan. Matkalta pysäkeiltä mukaan. Ilm mennessä Pirkolle p tai Jaakolle p HPY. Hyvän Painon Ystävät painonhallintaryhmä starttaa Pälkäneellä kolmannelle kaudelle pe klo Ryhmä on kaikille avoin. Tiedustelut ja ennakkoilm. Terhi Väyrynen tai terhi.vayrynen@hyvanpainonystavat.fi

11 Maanantai Sydän-Hämeen Lehti urheilu ilmoituksia 11 Myydään Tiistaina PERUNAA säkeittäin sopivasti, multaporkkanaa, sipulia ym. Kotim. LOBO-omenoita, puolukkasurvos 20 / 3 kg:n ämpäri, juuriluutia. Pälkäne tori , Luopioinen tori , Kuhmalahti Pohja , Sahalahti Yrittäjätalo , Kangasala tori Nevala Aidosti paikallinen Sydän-Hämeen Lehti Kunnat PÄLKÄNEEN KUNNANVALTUUSTO kokoontuu kunnanvirastossa valtuustosalissa torstaina klo Esityslista on luettavissa kunnan kotisivuilla alkaen osoitteessa www. palkane.fi. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä kunnanvirastossa ja sen jäljennös Luopioisten palvelupisteessä klo Pälkäneellä Petri Urkko Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Minipoikaikäinen Eetu Rautanen saa kovia pelejä C-poikien ykkäsdivisioonassa. Tästä hyötyy sekä pelaaja että hänen joukkueensa. C-pojat jahtaavat edelleen ykkösdivisioonan avausvoittoa Koripallo Pälkäneen Luja-Lukon ykkösjoukkue jäi syyskaudella C-poikien ykkösdivisioonan hännille. Joukkue jatkaa kevätkaudella kivikovassa sarjassa avausvoiton jahtaamista. Kevään ensimmäisestä turnauksesta ei sarjapisteitä irronnut, vaan Tampereen Pyrintö ja Loimaan Korikonkarit olivat Sammon lukiolla selvästi parempia. Avausvastustaja Tampereen Pyrintö selvisi syyskierroksesta tappiotta. Kevätkierroksen alkajaisiksi kärkijoukkue kukisti Luja-Lukon Pälkäneläiset eivät saaneet peliään kunnolla käyntiin, vaan korkealta prässännyt vastustaja pakotti virheisiin, joista rokotettiin armotta. Edes aikalisien avulla ei löydetty avaimia, jolla taitavamman vastustajan prässi olisi onnistuttu purkamaan, joten Luja-Lukko oli koko ottelun ajan takaa-ajajan asemassa. Joukkueen kantavia voimia olivat 14 pistettä heittänyt Eetu Murtomäki ja neljä pistettä kirjauttanut Ilmari Siiro. Erkki Ojala heitti kymmenen pistettä ja Iiro Asikainen kahdeksan. Loimaa karkasi, kun Asikainen huilasi Toisessa ottelussa Loimaata vastaan Luja-Lukko pääsi pelaamaan omaa peliään. Voitto karkasi kuitenkin käsistä toisella jaksolla, jonka vastustaja vei peräti Repsahdus johtui osaltaan siitä, että neljä varoitusta nopeaan tahtiin kerännyt Iiro Asikainen joutui vaihtoon ja kokoero vastustajaan kasvoi entisestään. Puoliajan jälkeen Luja-Lukko pystyi paremmin Loimaan tahdissa, mutta sarjapisteiden kohtalo oli jo ratkennut. Korikonkarit voittivat pelin Pälkäneläisten tehomiehiä olivat jälleen Eetu Murtomäki (19 pistettä), Ilmari Siiro (10) ja Iiro Asikainen (10). Avausturnauksen onnistuja Eetu Murtomäki pelasi kovia pelejä jo viime vuonna itseään vanhempien joukkueessa. Nyt vastaavassa koulussa olivat minipojista lainassa olleet Eetu Rautanen ja Alex Ingman. Luja-Lukon C-pojat saalistavat ensimmäisiä ykkösdivisioonapisteitä 3.2. yhteiskoululla. Pälkäneen White-joukkue kohtaa Forssan Koripojat kello 10 ja Uudenkaupungin Korihait kello 15. Minipojista ja C-poikien kakkosdivisioonajoukkueesta ei ole silloin luvassa vahvistuksia, sillä ne pelaavat samana päivänä omat sarjaturnauksensa. Koripallo, C-poikien 1. divisioona PäLuLu White Pyrintö PäLuLu White Loimaa Eetu Murtomäki oli Luja-Lukon C-poikien tehomies kevätkauden avausturnauksessa. Pälkäneen mikropoikien joukkue nousi kevääksi ykkösdivisioonaan. Kuvassa Oskari Ketola. Ykkösen vauhti yllätti mikropojat Koripallo Pälkäneen Luja-Lukko pelasi syyskaudella mikropoikien kakkosdivisioonaa kahdella joukkueella. Paremmin pärjäsi Lakers, joka nousi kevääksi kovempaan ykkösdivisioonaan. Vuoden ensimmäiset ottelut ja ykkösdivisioonaturnaus pelattiin Loimaalla. Ensimmäisessä pelissä vastaan tuli BC Nokia. Ottelun alku oli pälkäneläisiltä vielä kakkosdivisioonatekemistä. Nokialaiset näyttivät heti että ykkösdivisioonassa tullaan paljon kovempaa puolustamaan ja hyökkäyksiin lähdetään vauhdikkaasti. Alkujännityksestä ja -shokista selvittyään Luja-Lukko pääsi paremmin mukaan tempoon. Entistä kovempi vauhti näkyi vielä viimeistelyssä: vaikka joukkue sai luotua tilanteita, pallon pussiin saaminen oli hankalaa. Nokialaiset voittivat ottelun lopulta yllättävän selvästi Toisessa pelissä vastaan tuli LoKoKo. Loimaalaiset olivat hävinneet aamuottelussaan nokialaisille 24 pisteellä. Pälkäne ja Loimaa kävivät tasaisen kamppailun. Pälkäneläiset eivät enää ihmetelleet uutta sarjatasoa ja entistä kovempia vastustajia, vaan osoittivat kuuluvansa ykkösdivisioonaan. Joukkueet olivat vuoroin muutaman pisteen johdossa ja voitosta kamppailtiin päätösjaksolle saakka. Lopulta Luja- Lukko kärsi hienosta taistelusta huolimatta tappion. Treenisalilla täytyy keskittyä edelleen henkilökohtaisten taitojen opetteluun ja pelitilanneheittoihin pelinomaisesta vauhdista, Kimmo Ketola erittelee turnauksen antia. Mikropoikien 1. divisioona PäLuLu Lakers Nokia PäLuLu Lakers Loimaa 30 38

12 12 Maanantai Sydän-Hämeen Lehti - LUE - AJATTELE - YMMÄRRÄ Mahdollinen oma tekstinne tähän tilaan. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet doimag- Sanomalehtiviikko Sydän-Hämeen Lehti alkaen Sydän-Hämeen Mobiili tuo paikalliset uutiset ja meno vinkit taskuusi seitsemänä päivänä viikossa. Lue helposti matkapuhelimestasi, missä oletkin. Mobiili raportoi tapahtumista tuoreeltaan ja antaa vinkkejä tulevasta. Mobiiliuutiset on maksullinen tuote. Se sisältyy kaik kien Sydän-Hämeen Lehden kestotilaajien tilaushintaan. Katso ohjeet käyttöönotosta ja lisätietoja shl.fi. Ole uutiskärjessä - lue Mobiiliuutiset Mikä on Sydän-Hämeen Mobiili? Sydän-Hämeen Mobiili on Sydän-Hämeen Lehden toimituksen tuottamia uunituoreita uutisia ja menovinkkejä suoraan matkapuhelimeesi seitsemänä päivänä viikossa. Mitä Mobiilista voi lukea? Mobiiliuutisista voi lukea uutisia heti tuoreeltaan ja sieltä saa myös menovinkkejä. Aineistoa tuotetaan seitsemänä päivänä viikossa. Kuka voi lukea Sydän-Hämeen Mobiilia? Mobiilia voivat lukea Sydän- Hämeen Lehden kestotilaajat. Missä Mobiilia voi lukea? Sydän-Hämeen Mobiilia lukeaksesi Sinun tulee tilata ensin Sydän-Hämeen Lehden MobiiliEtukortti matkapuhelimeesi. MobiiliEtukortin valikoista löytyy Mobiiliuutiset. Näin tilaat MobiiliEtukortin: 1. Varmista Tilaajapalvelussa ( että Sydän- Hämeen Lehden asiakastiedoissasi on GSM-numerosi oikeassa muodossa (esim ). 2. Lähetä tekstiviesti numeroon 17191: SHL (väli) KORTTI. Viestin hinta on 0, Saat paluuviestinä linkin, jolla avaat Etukorttisi matkapuhelimeen. Voit tallettaa linkin selaimen kirjanmerkkeihin tai säilytä viesti ja avaa linkki viestistä. Linkki toimii vain siitä puhelimesta, josta se on tilattu. Mahdollinen oma tekstinne Miten Mobiilin tähän saa? tilaan. Lorem ipsum MobiiliEtukortin voivat tilata Mahdollinen oma tekstinne tähän tilaan. Milloin dolor Lorem Mobiili sit ipsum avataan? amet, consectetuer kaikki Sydän-Hämeen adipiscing Lehden elit, sed diam dolor sit amet, consectetuer adipiscing Sydän-Hämeen elit, nonummy sed diam Mobiili nibh on euismod kestotilaajat. tincidunt ut laoreet doimag- luettavissa alkaen. nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet doimag- Palvelu toimii kaikkein kotimaisten operaattoreiden liittymillä ja puhelimilla, joissa on internet-yhteys. Palvelu ei toimi Opera Mini- selaimella. Etukortin ulkonäkö riippuu puhelimen ominaisuuksista. Mikäli matkapuhelinohjelmistoa päivitetään, täytyy kortti tilata uudestaan. Paljonko Mobiiliuutiset maksaa? Sydän-Hämeen Mobiili on maksullinen tuote, hinta varmistuu myöhemmin. Mobiili sisältyy kaikkien Sydän-Hämeen Lehden kestotilaajien vuoden 2013 tilaushintaan. Sydän-Hämeen Lehti Paikallista sisältöä enemmän kuin koskaan - useammasta kanavasta!