6/07. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti. Tulokaslajit valtaavat Itämeren s. 16. Kai Hyttinen, muusikosta eräoppaaksi s. 15. s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6/07. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti. Tulokaslajit valtaavat Itämeren s. 16. Kai Hyttinen, muusikosta eräoppaaksi s. 15. s."

Transkriptio

1 Luonnon- suojelija 6/07 Päästöt alas, lumet takas! Tulokaslajit valtaavat Itämeren s. 16 Parhaat vastamainokset palkittu s. 11 Kai Hyttinen, muusikosta eräoppaaksi s. 15 Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti Irtonumero 2 euroa

2 2 Hallitus painoi kaasua Linjan veto Pääkirjoitus Suomalaisen autourheilun menestyksen keskellä myös hallitus aktivoitui alentaen tavallisen kansan autoveroja. Hallitus päätti luopua 263 miljoonan euron verotulosta ja siirtää rahan autokauppiaille ja uusien autojen ostajille. Monessa kodissa ja kuppilassa mietitään nyt uuden auton hankintaa. Sormi pysähtyy aiempaa useammin autosivuilla pikkudieselien kohdalle. Hallitus perusteli autoveron ja ajoneuvoveron muutosta nimenomaan autokannan uudistamisella, jotta ilmastopäästot vähenisivät. Tavoite on hyvä, mutta esitetyssä muodossa uudistus todennäköisesti vain pahentaa tilannetta. Ilman muita toimenpiteita hallituksen ratkaisun seurauksena on autoliikenteemme lisääntyminen. Ja koska Suomessa päätetään ennusteiden pohjalta myös uusista väylähankkeista, tullaan maahamme rakentamaan lisää teitä. Muistiko hallitus, että uusien väylien rakentaminen kuluttaa hämmastyttävän paljon luonnonvaroja, jopa ajamiseen suhteutettuna? Sama koskee uusien vähäpäästöisempien ja keveämpien autojen valmistamista, johon kuluu huomattavasti aiempaa enemman energiaa ja aiheutuu ilmastopäästöjä. Hallitus jätti myos autojen verohyötyihin oikeuttavat päästörajat kepeiksi, suorastaan löysiksi. Ympäristöhenkisesti sinivihreäksi itseään tituleeraava hallitus syrjäytti myös joukkoliikenteen. Joukkoliikenne saa vain 10 miljoonan euron tuen tulevina vuosina, kun yksityisautoilijoille ja autokauppiaille hallitukselta liikeni siis yli 20 kertaa enemmän. Vähäpäästöisiin autoihin siirtyminen kyllä kannattaa, jos autoilu ei samalla lisäänny ja jos vähäpäästöisillä autoilla ajetaan riittävän pitkään. Tämän takia hallituksen on nostettava polttoaineveroa tavoitteidensa toteutettamiseksi. Hallituksen tulisi myos poistaa joukkoliikenteen arvonlisävero ja miettiä muita toimia tilanteen parantamiseksi. Oma osansa kasvavassa yksityisautoilun ongelmassa on automainonta, joka käyttää mielellaan ilmauksia puhdas ja vihreä. Norjassa tämä on kiellettyä. Autoilu saastuttaa aina. Euroopan parlamenttikin harkitsee suitsivansa automainintaa tupakan tapaan. Mikäli lakiluonnokset toteutuvat, on automainoksissa tulevaisuudessa varattava mainoksen pinta-alasta 20 prosenttia tekstille, joka kertoo autoilun kasvihuonekaasujen vaikutuksista. Demokratiassa kansa valitsee haluamansa johtajat. Yksityisautoilun ongelmat pesivät perimmältään siinä laajassa kansanosassamme, joka ei halua vielä katsoa totuutta silmiin vaikka ilmastoennusteiden mittarit hehkuisivat ferrarinpunaisina, vaan etsii edelleen henkilökohtaista etua ja mukavuutta. Tällaisessa tilanteessa mediavetoiset päivänpoliitikot myötäilevät pahimmillaan joukkotyhmyyttä. Viisaat kansanjohtajat puhuvat sen sijaan vaaran edessä kansalle muutoksen välttämättömyydestä ja tekevät kipeitäkin ratkaisuja. MATTI NIEMINEN 33. vuosikerta nro 6/joulukuu ISSN Luonnonsuojelija on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti. Lehti kuuluu Aikakauslehtien liittoon. TOIMITUS Matti Nieminen, päätoimittaja p. (09) Liisa Hulkko, toimitussihteeri p. (09) , VAKITUISET AVUSTAJAT Annukka Berg, Kaisa Murdoch TOIMITUSNEUVOSTO Hanna Kaisa Hellsten, Liisa Hulkko, Tarja Ketola, Jorma Laurila, Laura Manninen, Matti Nieminen, Leo Stranius, Tapani Veistola, Eero Yrjö-Koskinen. TAITTO JA VÄRIEROTTELUT Jyrki Heimonen, Aarnipaja Ky PALSTALOGOT Henna Lepistö PAINOPAIKKA Art-Print Oy, Kokkola 2007 TILAUSHINTA 2007 Jäsenmaksu on 28 euroa ja se sisältää Luonnonsuojelijan vuosikerran. Erikseen tilattuna tilaushinta 12 kk on 35 euroa. TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET arkisin klo Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja, p. (09) , Ks. palvelukortti s. 23. ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 3100 euroa, 1/2 sivu 1550 euroa, 1/4 sivu 820 euroa, 1/8 sivu 420 euroa tai 1,9 euroa/ palstamillimetri. Ilmoitukset toimitetaan sähköisesti lopullisessa pdf-formaatissa. ILMESTYMINEN Luonnonsuojelija ilmestyy vuonna 2008 kuusi kertaa (suluissa aineiston viimeinen toimituspäivä): (7.1.) KANNEN KUVA Kaisa Murdoch: Kansainvälisenä ilmastotoimintapäivänä hiihdettiin Senaatintorilla. Ilmastonmuutoksesta Voisimme lopettaa tähän paikkaan koko ilmastonmuutoksesta puhumisen. Se on vain yksi turhaan luotu stressinaihe lisää kiireisessä nykyelämässämme. Miksi ei kiellettäisi lailla mokomaa hömpötystä? Keskustellaan mieluummin vaikkapa polttoaineiden hinnoista tai seitsemännestä ydinvoimalasta. Ville Mäkelän mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa Huteja ja osumia Miehet aiheuttavat valtaosan ilmastopäästöistä. Ruotsalaiset miehet ovat suurempia syyllisiä ilmastonmuutokseen, selviää maan ympäristöministeriön tutkimuksesta. Raportin mukaan naiset matkustavat vähemmän kuin miehet niin autolla, moottoripyörällä, laivalla kuin lentokoneellakin. HelsinginSanomat Britanniassa on huomattu, että ilmastonmuutoksesta huolestuneet ihmiset lisäävät kulutustaan. On pakko saada kaikenlaista uutta: vihreitä autoja, vihreitä paitoja, vihreitä televisioita ja vihreitä taloja. Annamari Sipilä, Helsingin Sanomat Vuotoksesta Biologit ovat arvioineet, että koko maailmaa kohtaavan ydinsodan jälkeen maapallolla pihisee henki vain rotissa ja torakoissa. Suomalaisen poliittisen keskustelun perusteella on syytä lisätä listaan ainakin Vuotos-hanke. Kansan Uutiset pääkirjoituksessaan Liito-oravasta SEPPO LEINONEN Yhdyn Valkeakosken kaupunginhallituksen vastineeseen ja lisäksi tuon julki seuraavaa: Kyseessä on selvästi profiloitunut häirintä valitus, jolla ei ole laillisuus pohjaa, muuta kuin vedota liito orava direktiiviin ja luonnonsuojelulakiin. Valkeakosken kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Teuvo Niemisen vastine yksityishenkilön Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle tekemään valitukseen, joka koski asemakaavamuutosta lukiorakennuksen sijoittamiseksi liito-oravan elinympäristön päälle.

3 Uutiset 3 Tuulivoima rantautuu hitaasti Suomeen Suomessa tuulivoiman rakentaminen on ollut kansainvälisesti katsoen hidasta, vaikka meillä on jo pitkään tehty tuulivoimaloita ja niiden komponentteja. Miltä näyttää tuulivoiman tulevaisuus Suomessa? KAISA MURDOCH Suomessa tuulivoimalla tuotetaan vain 0,21 prosenttia sähköstä. Tanskassa vastaava luku on 20 prosenttia. T uulivoimaa edistetään ympäristöystävällisenä energiamuotona, jolla voidaan tuottaa energiaa ilman hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi tuulivoimalla voidaan parantaa energiaomavaraisuutta, vähentää riippuvuutta fossiilisista energiamuodoista ja luoda työpaikkoja. Esimerkiksi Tanskassa tuulivoimalla katettiin vuonna prosenttia sähkönkulutuksesta. Vastaava luku Suomessa samana vuonna oli vain 0,21 prosenttia. Miksi? Muun muassa tätä asiaa pohtii Helsingin yliopiston tutkija Vilja Varho marraskuussa julkaistussa väitöskirjassaan, jonka nimi suomeksi on Tyyntä vai myrskyä? Tuulivoimatoimijoiden näkemyksiä Suomen tuulivoimasta ja sen tulevaisuudesta. Osasyynä tähän on se, että kaikki suomalaiset energia-alan toimijat eivät pidä tuulivoimaa aidosti potentiaalisena vaihtoehtona. Suomessa käytössä oleva tuulivoiman investointituki on osoittautunut tehottomaksi kannustimeksi tuulivoiman laajalle lisärakentamiselle. Investointitukea riittää vain pieniin tuulivoimaprojekteihin, mikä on omiaan ylläpitämään kuvaa tuuli- voimasta marginaalisena energiamuotona, kertoo Varho. Tuet uusiksi Ensimmäinen askel kohti laajempaa tuulivoiman hyödyntämistä olisi Varhon mukaan tukijärjestelmän uudistaminen. Syöttötariffit olisivat tehokas keino edistää tuulivoimaa hyvän ennakoitavuutensa takia. Myös keskeiset suomalaiset ministerit, esimerkiksi pääministeri Vanhanen ja ympäristöministeri Tiilikainen, ovat antaneet ymmärtää kannattavansa syöttötariffien asettamista tuulivoimalle. Tarve torjua ilmastonmuutosta ja Euroopan unionin energiapoliittiset tavoitteet kannustavat paitsi energiatehokkuuteen, myös hyödyntämään uusiutuvia energiamuotoja kuten tuulivoimaa. Unioni on sitoutunut vuoteen 2020 men - nessä vähentämään kasvihuonekaasu päästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna sekä parantamaan energiatehokkuutta 20 prosentilla ja lisäämään uusiutuvan energian osuuden koko unionin alueella 20 prosenttiin nykyisestä noin 6,5 prosentista. Tutkija Vilja Varhon väitöskirjassa pohditaan tuulivoiman tulevaisuutta Suomessa. Suuria voimaloita merelle Tuulivoiman negatiiviset ympäristövaikutukset ovat paikallisia, lähinnä ääni- ja maisemavaikutuksia, joiden kiusallisuuteen voidaan vaikuttaa sijoituspaikkojen valinnalla. Mahdollisuuksien mukaan suurempia yksiköitä kannattaa rakentaa merelle, kauemmas rannikosta, jolloin tuotanto on tehokkaampaa ja ääni- ja maisemavaikutukset kauempana. Lisäksi olisi tärkeää osallistaa paikallisia ihmisiä nykyistä enemmän, ja ehkä tarjota heille myös mahdollisuus hyötyä tuulivoimasta taloudellisesti sijoittajina kertoo Varho. Hän jatkaa: Eräs haastateltavistani tiivisti asian hyvin: kun itse käyttää sähköä, voi hyvin myös katsella voimalaa. Koska täysin haitatonta energiamuotoa ei ole olemassakaan, on pohjimmiltaan kyse siitä, olemmeko valmiita kantamaan vastuuta oman kulutuksemme ympäristövaikutuksista vai yritämmekö ulkoistaa haitat toisten ihmisten kannettaviksi. Ja jos pitäisi valita, moni todennäköisesti ottaisi kuitenkin mieluummin tuuli- kuin ydinvoimalan omalle takapihalleen. SALKA PÖLLÄNEN Tässä lehdessä Iijokiset hiillostivat ministeriä s.4 Mistä on kodin elektroniikka tehty? s. 17 Marianne Mäkinen ei kuluta jouluna s PIRKKO-LIISA LUHTA KAROLIINA KOSONEN

4 4 Uutiset Iijokiset vaativat selvitystä Kollajan YVA:n laillisuudesta PIRKKO-LIISA LUHTA Iijokisoudun soutupäälikkö Pekka Piri ja vaimo Elsa Piri Iijokisoudun päätöspaikalla Kipinässä, taustalla Kipinänkosken alaosa. Kollajan patoaltaan ja voimalan rakentamisuhka on Iijoen asukkaille suuri pettymys. He kokevat joutuneensa Pohjolan Voiman laittomin keinoin aloittaman hyökkäyksen kohteeksi. J oukko Iijoen suojelusta huolestuneita ihmisiä tapasi 20. marraskuuta ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen. Tapaamisen keskeinen sisältö oli Pohjolan Voima Oy:n virittelemä Kollajan ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Lähetystö pyysi ympäristöministeriä selvityttämään Kollaja- YVA:n lainmukaisuuden merkittävään ja ainutlaatuiseen ennakkotapaukseen vedoten. Jos Kollajan YVA virallisesti käynnistyisi, kasvaisivat paineet jatkossa myös muiden koskien-, metsien- ja soidensuojelualueiden taloudelliseen hyödyntämiseen. Ministeri Tiilikainen myönsi YVA -lain heikkoudet ja katsoi lain korjaamisen tärkeäksi tällaisten hankkeiden varalle. Neuvottelussa mukana ollut ympäristöministeriön Jukka Matinvesi lupasi, että ministeriössä selvitellään YVAn laillisuuspuoli eri lainsäädäntöjen suomia mahdollisuuksia käyttäen. Ministeri Tiilikainen kertoi myös, että ministeriössä ei ole aloitettu mitään toimia koskiensuojelulain muuttamiseksi. Iijokiset Merja Ylönen, Pirkko-Liisa Luhta, Mika Niskasaari, Ilpo Kuronen, Pekka Harju, Eero Moilanen ja Pekka Kaukko luovuttivat ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle kirjeen. EU:n maatalouspolitiikka tarvitsee ympäristöuudistuksen EU:n komission marraskuussa julkaisema maatalouspolitiikan uudistusesitys on ympäristön kannalta pettymys. BirdLife Suomi ja Luonnonsuojeluliitto vaativat EU:n maataloustukien muuttamista vastaamaan maatalousluonnon köyhtymisen, ilmastonmuutoksen ja vesiensuojelun haasteisiin. Järjestöt vaativat EU:n maataloustukiin aitoja ympäristötavoit- teita ja että luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos ja vesiensuojelu otetaan paremmin huomioon EU:n maatalouspolitiikassa. Erityisesti vesikysymykset korostuvat jatkossa Suomessakin Itämeren ja sisävesien huononevan tilan takia, sanoo luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Luonnonsuojeluliitosta. BirdLife Suomen mielestä yksi ehdotuksen vakavimmista puutteista on, ettei siinä esitetä korvaavia toimia aiemmin tänä vuonna hyllytetyn kesantopakon tilalle. Ehdotus lupaa vain arvioida mahdollisia kesannoinnin korvaajia, mutta vihjaa niiden käytön vapaaehtoisuudesta. Kokemus on osoittanut, että vapaaehtoisuus tuo harvoin merkittäviä ympäristöhyötyjä. Ympäristökesannointi tulee sitoa suoraan tukeen, sanoo BirdLife Suomen maatalousasiantuntija Irina Herzon. Kesannoista, eli pienistä viljelemättömistä peltotilkuista, hyötyvät niin maatalouden eläin- ja kasvilajisto, maaperän ja vesistöjen laatu kuin ilmastonmuutoksen torjuntakin. Suomessa useat tutkimuslaitokset ovat kiistatta osoittaneet kesannoinnin merkityksen maatalouden eliöryhmien suojelussa. Komission ehdotus jättää kesannointi vapaaehtoiseksi toimenpiteeksi on vakava ja lyhytnäköinen virhe. Viljan ja biopolttoaineiden nousevat hinnat ovat jo kannustaneet viljelijöitä kyntämään heikkotuottoisimpia peltolohkoja, jotka aiemmin olivat kesannolla. Kesannoinnin lopettaminen heikentää entisestään Euroopan maatalouslajiston tulevaisuutta. USA vesitti Euroopan ympäristökokousta Pyrkimykset kestävään tuotantoon ja kulutukseen eivät edenneet Euroopan ympäristöministerien lokakuisessa kokouksessa Belgradissa. Varsinkin USA pyrki vesittämään päätöksiä. Tässäkin ympäristökokouksessa jouduttiin käymään pitkiä neuvotteluja, jotta edes aikaisemmin sovitut asiat saataisiin pidettyä voimassa, kertoo Luonnonsuojeluliiton ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissinen. Hän osallistui Environment for Europe (EfE) -kokoukseen Suomen delegaatiossa. Yhdysvallat pyrki jälleen kerran estämään pyrkimykset sitoviin sopimuksiin. Euroopan ympäristöministerit sitoutuivat jo edellisessä EfE-kokouksessa Kiovassa 2003 pysäyt-

5 Uutiset 5 Mukana oli alueen maanomistajien, mökkiläisten, virkistyskalastajien, kalastuskuntien ja luonnonsuojeluyhdistysten sekä luonnonsuojelupiirin ja -liiton edustajia. Lähetystön edustajat kertoivat lyhyissä puheenvuoroissaan ministerille tuntoja ja näkemyksiä Pohjolan Voiman alueen ihmisiä kohtaan aloittamasta aggressiivisesta vyörytyksestä. Kolmas hyökkäys Iijokiset ovat kolmannen kerran joutuneet yhtiön häikäilemättömän ja laittomin keinoin aloittaman hyökkäyksen kohteeksi. Iijoen alaosa padottiin luvulla valtion ja yhtiön toimesta poikkeuslailla. Siuruan allashankkeen lopetti valtio 1970-luvulla luvun koskisodan ja koko Iijoen jatkorakentamissuunnitelmat lopetti koskiensuojelulaki vuonna Nyt Kollajan patoaltaan ja voimalan rakentamiselle ja koskiensuojelulain purkamiselle yritetään löytää poliittisia perusteita YVAlain porsaanreiästä. Perusteena Pohjolan Voima käyttää hallitusohjelman kirjausta vesivoiman tuntuva lisääminen. Lehtomäki liputti yvalle Ongelma syntyi, kun ympäristöministeri Lehtomäki näytti heinäkuussa vihreää valoa Pohjolan Voiman yvan käynnistämiseen vastauksessaan Pentti Tiusasen kirjalliseen kysymykseen eduskunnassa. Vastaus oli ylimalkainen, eikä siinä huomioitu esimerkiksi hallintolain 6 :ää. Joen ja lain puolustajien mielestä luottamuksen suojaa rikotaan, jos yhtiön annetaan edetä viralliseen yva-menettelyyn. Iijokisia ihmetyttää, kun nyt joudutaan puolustamaan voimassaolevaa lakia voimayhtiötä ja hanketta ajavia poliitikkoja vastaan. Alueen ihmiset ovat tahtomattaan joutuneet jälleen kerran vuosikausia jatkuvan epävarmuuden eteen. Allaspeikko uhkaa ihmissuhteiden lisäksi kaikkea alueelle vuosikymmeniä rakennettua ja investoitua. Alueen luontoon ja luonnonvaroihin liittyvien elinkeinojen, metsä- poro- ja kalatalouden ja matkailun edellykset romahtaisivat. Epävarmuus ja huoli tulevaisuudesta ovat hallitseva puheenaihe ihmisten keskuudessa. Koskisodasta puhutaan taas Koskisota ei siis ole lainkaan liioiteltu sanonta, ja jälleen kerran sen eturintamassa on Iijoki. Kollajan allashanke etenisi vesilain mukaisen ympäristöluvan hakuvaiheeseen vasta, kun koskiensuojelulaki on Kollajan alueen osalta kumottu. Allashanke törmää myös vesilakiin, vesienhoitolakiin ja luonnonsuojelulain merkittäviin Natura-alueisiin. Hallinnon oikeusperiaatteisiin kuuluu, että viranomainen kohtelee hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käyttää toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava myös puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden sekä suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Suomalaisessa yhteiskunnassa oikeutettu odotus on luottaa suojelupäätöksien ja koskiensuojelulain pitävyyteen sekä siihen, että viranomaisresursseja ei käytetä lainvastaisten hankkeiden ajamiseen. Osoitus koskiensuojelulain pysyväisluonteesta on myös valtion voimayhtiöille suorittama suojelukorvausten maksu. Lähetystön viesti ministeri Tiilikaiselle oli, että hanke on koskiensuojelulailla suojellulle alueelle sijoittuneena lainvastainen ja YVAmenettelyn väärinkäyttöä, ja joka ympäristöhallinnon tulisi hallintolain luottamuksen suojaa rikkovana hankkeena välittömästi keskeyttää. Hallinnon tulisi voida kieltäytyä myös yhteysviranomaisen tehtävästä. PIRKKO-LIISA LUHTA Mönkijästä vuoden turhake Suomen Luonto-lehti on valinnut vuoden 2007 turhakkeeksi mönkijän. Ehdotuksia vuoden 2007 turhakkeeksi tuli tänä vuonna ennätysmäärä, 333 lähes 500 henkilöltä. Vakavuusaste vaihteli Kollajan yvasta ja digikiireestä pöljään naapuriin. Viime kuukausina olen huomannut, että monille lapsille (jopa vain muutaman vuoden ikäisille ipanoillekin) on asuinalueellani hankittu pienet moottorikäyttöiset mönkijät. Täysin vastuutonta toimintaa sekä mönkijöitä myyviltä että vanhemmilta. Mönkijät myös saastuttavat ja rikkovat luontoa, kilpailun voittaja Paavo Salonen Vantaalta kirjoittaa. Suomen teillä ja metsissä päristelee arviolta jo yli mönkijää Mönkijöiden hiukkaspäästöt ovat jopa 50-kertaiset autoihin verrattuina. Luontoon jää mönkijöistä pahat jäljet. Vehje tekee tuhojaan ennen kaikkea kallioilla ja soilla. SEPPO NYKÄNEN/KUVALIITERI Äänimäärät vaihtelivat Digiboksi ja digiaika saivat yhteensä 75 ääntä. Seuraavaksi eniten ääniä (18) keräsi Pohjolan voiman suojellulla Iijoella aloittama Kollajan yva-hanke. Mönkijää äänesti 12 henkilöä. Yhden äänen saivat muun muassa pöljä naapuri (joka on innostunut kaikesta mikä savuaa ja käryää), hirvikärpänen, merimetso ja öylätti. Artikkeli vuoden 2007 kisasta ja turhakkeesta sekä luettelo turhake-ehdokkaista nettisivuilla tämään biodiversiteetin vähenemisen Euroopassa vuoteen 2010 mennessä. Jo nyt on selvää, ettei tähän tulla pääsemään vaan luonnon köyhtyminen jatkuu, Nissinen toteaa. Varsinkin Itä-Euroopan kasvava elintaso syö tuotannon tehostamisesta syntyvät hyödyt raaka-aineiden kulutuksessa sekä lisää paineita uudisrakentamiseen ja muuhun kovaan maankäyttöön. Pekkarinen ajaa Vuotos-lakia Vuotoksen tekoallas hukuttaisi alleen Kemihaaran suot, jotka kuuluvat EU:n Natura suojeluohjelmaan. Natura-alueen tuhoamiseen eivät Suomen lait riitä, koska ne ovat myös EU:n luonto- ja lintudirektiivien suojassa, Kuronen sanoo. Alueen suojelusta on valtioneuvoston lisäksi myös korkeimman hallinto-oikeuden ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisut, joten asia on loppuun käsitelty. Luonnonsuojeluliiton mielestä Pekkarisen olisi tehokkainta edistää uusiutuvaa energiaa siirtämällä fossiilisen turpeen syöttötariffi tuulivoimalle. Luonnonsuojeluliitto tyrmää ministeri Mauri Pekkarisen aikeet Vuotoksen tekoaltaan rakentamiseksi erillislailla. Alueen suojeluarvot ovat kansainväliset mutta energiamäärä maakuntasarjassa. Erillislaki ei riittäisi rakentamiseen, koska Natura alue on myös EU:n direktiivien suojassa. Tällaiset erillislait eivät enää kuulu nykyaikaiseen lainsäädäntöön, luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen sanoo. Erillislaki olisi vain yritys kiertää hallitussopimusta. Naurulokkikoloniaa ruopattiin Kruunupyyn Teerijärvellä pesii viidennes koko Suomen naurulokeista. Kalastuskunta on pyrkinyt pääsemään lokeista eroon. Kun kalastuskunta suunnitteli pesäpaikkojen hävittämistä pelkän ruoppausilmoituksen perusteella, ympäristöjärjestöt kääntyivät viranomaisten puoleen. Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri teki vireillepanon luonnonsuojelulain rikkomuksen estämiseksi Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. BirdLife Suomi ja Kes- ki-pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys puolestaan vaativat Länsi-Suomen ympäristölupavirastolta asialle kunnollista vesilupakäsittelyä. Kesken kirjeenvaihdon kalastuskunta ruoppasi toisen kiistakohteista, jolla pesi 1700 naurulokkia. Ympäristöviranomaiset ja poliisi eivät puuttuneet asiaan. Toinen ruoppauskohde on kuitenkin yhä jäljellä. Pohjanmaan piiri on kirjoittanut siitä uudelleen ympäristökeskukselle. Teerijärvestä on näin tulossa ennakkotapaus naurulokkien pesimäkolonioiden suojelusta. Koonnut: TAPANI VEISTOLA

6 6 Näkökulma Maailmanparantaminen on Marjon elämäntapa MARJO KUISMA Hengästyttävä energisyys, laaja kiinnostus luonnonsuojelutyöhön ja iloisuus ovat asioita, joista Marjo Kuisma tunnetaan. Lempinimen Titta taakse kätkeytyy Marjon luovempi minä, joka kirjoittaa satuja lapsille. Marjo Kuisma saa voimaa luonnosta. Pitkäaikaiset luonnonystävät palkittiin Luonnonsuojeluliitossa palkitaan vuosittain aktiivit, jotka ovat edistäneet liiton toimintaa ja toimineet merkittävästi luonnon- ja ympäristönsuojelun edistämiseksi. Vuonna 2007 myönnettiin 26 ansiomerkkiä. Kultainen ansiomerkki annetaan 20 vuoden ja hopeinen 10 vuoden menestyksellisestä toiminnasta. Kultainen ansiomerkki: Elli Helenius, Ylä-Satakunnan Hannu Latvajärvi, Ylä-Satakunnan Markku Kuortti, Lapin luonnonsuojelupiiri Vesa Luhta, Lapin luonnonsuojelupiiri Marjo Kuismalle myönnettiin tänä vuonna luonnonsuojeluliiton hopeinen ansiomerkki. Kaikki alkoi vuonna 1986, kun mainosmaailmaan kyllästynyt Marjo halusi sisältöä elämäänsä ja liittyi Helsingin luonnonystävien yhdistykseen, Helsyyn. Sen jälkeen Marjo on ollut aktiivinen Viikki-liikkeessä, metsiensuojelussa, lasten- ja perheiden luontotoiminnassa ja perinnemaisemien hoidossa. Tutuiksi ovat tulleet monet järjestöt Luonto-Liitosta Ikimetsän ystäviin sekä luonnonsuojeluliiton monet yhdistykset ja piirit. Vuonna 1999 Marjo jätti pääkaupungin ja muutti Päijät-Hämeeseen, Asikkalaan. Hiljaisuus, Maija Lammi, Satakunnan luonnonsuojelupiiri Olli Elo, Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys Juhani Oksanen, Kokemäen ympäristöyhdistys Tuire Laurinolli, liittohallitus Heikki Susiluoma, liittohallitus Hopeinen ansiomerkki Marjo Kuisma, Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri Timo Nieminen, Pälkäneen seudun ympäristöyhdistys Rauni Virtanen, Ylä-Satakunnan Mauri Heliölä, Ylä-Satakunnan Markku Saarinen, Ylä-Satakunnan Pertti Ojanen, Ylä-Satakunnan tähtitaivas ja läheiset aarnimetsät antavat voimaa, jolla hän jaksaa tehdä maailmasta parempaa. Painottaisin positiivisuutta. Ihmiset on sisimmiltään hyviä ja on mahdollista kasvaa henkisesti. Maailma elää kaaoksessa, mutta täytyy uskoa, että kun kaaoksen läpi pääsee niin löytyy tasapaino, summaa Marjo elämänfilosofiansa. Marjon usko ihmiseen ja ihmisen vaikutusmahdollisuuksiin on horjumaton. Marjolaisen filosofian mukaan tuloksia ei välttämättä tarvitse olla näkemässä itse pääasia että joku ne näkee. Toisaalta tulosten näkeminen tuo myös iloa. Marjon vetämä Luonto-Liiton Hämeen piirin Ahomansikka perinnemaisemahanke on hänen mielestään ihana juuri konkreettisuutensa vuoksi. Tarina puusta Omasta lapsuudesta Marjon mieleen on erityisesti jäänyt kesä, jolloin hän löysi puun juurakosta leppälinnun pesän, jossa kerjäsi ruokaa iso käenpoika. Lapsuusmuistotkohan tekivät Marjosta eli Titasta myös kirjailijan? Jo vuosia hän on kirjoittanut lasten luontolehti Sieppoon. Tänä syksynä ilmestyi kuvittaja Laila Nevakiven kanssa teos: Tarina puusta. Luonnonsuojelu on ryhmätyötä, me tarvitsemme toisiamme. Minä haluan tehdä oman osuuteni kokonaisuuden hyväksi, sanoo Marjo, joka rentoutuukin asian parissa, etsimällä valkoselkätikkojen pesimäreviirejä. KATJA VIBERG Ilpo Lahtinen, Ylä-Satakunnan Ari Sillanpää, Ylä-Satakunnan Maire Puikko, Lapin luonnonsuojelupiiri Eila Yliloka, Lapin luonnonsuojelupiiri Aimo Tervahauta, Kemin seudun luonnonsuojeluyhdisys Paula Liikanen, Kemin seudun luonnonsuojeluyhdisys Ilpo Piiroinen, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri Leila Sillanpää, Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys Martti Blåfield, Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys Juha Röytä, Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys Lasse Peltoranta, Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys Kollajassa kaikki on toisin Vastarannalta Vesivoima on hyvää. Siis vanha vesivoima. Se rakennettiin kovalla kädellä, kuten Iijoen ensimmäiset laitokset Yli-Iissä: joki poikki ja halki. Padotus peitti alleen rannat ja asuinpaikat, padon alla puoli jokea muuttui alakanavaksi ja toinen puoli kuivavaksi tulvauomaksi. Se oli puhdas teknis-taloudellinen optimi. Yhteiskunnalla ei silloin ollut muuhun varaa eikä osaamista. Silti kolme neljästä yli-iiläisestä suhtautuu Pohjolan Voimaan myönteisesti. Ajan ja arvojen muuttuessa Pohjolan Voima on hoitanut vesiympäristöä sen mukaan mikä on ollut kohtuullista ja järkevää. Yhteistyössä paikallisten asukkaiden kanssa. Voimatalousinsinöörin näkökulmasta Iijoen alajuoksulla on yksi pulma: suuri kevättulva. Ja sen myötä toinen: pitkät vähävetiset kaudet. Jopa kolmasosa vuotuisesta vesimäärästä menee voimalaitosten ohi tulvaluukuista. Tulvasta seuraavaan tulvaan koneet käyvät puolella teholla, kun vettä ei ole. Tulvavedet pitäisi saada kiinni ja juoksuttaa silloin, kun ne mahtuvat koneiden läpi. Siihen tarvittaisiin Kollaja. Lisää sähköä syntyisi Rovaniemen kaupungin yksityistä kulutusta vastaava määrä. Suunnittelijan ajatuksissa siintää Uusi Kollaja. Sellainen, josta aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa ja joka silti poistaisi rakennetun Iijoen peruspulman. Syntyäkseen uusi Kollaja vaatii paljon osaamista ja myönteistä asennetta. Jo nyt on päätetty ratkaisusta, jolla kaksi Natura-aluetta rajautuu hankkeen ulkopuolelle. Kolmas - Pudasjärven suisto, joka on erityinen suuren vedenvaihtelun vuoksi - odottaa sellaista säännöstelyratkaisua, joka toisaalta turvaa Naturaarvot ja toisaalta helpottaa Pudasjärven virkistyskäyttöä. Luonnonuoma joutuisi luovuttamaan osan vedestään tekojärveen. Kuinka suuren osan, se selviää jatkossa. Suunnittelun lähtökohta on, että suvantojen olemus ei muutu, kosket säilyvät virtavesiympäristöinä, kalan kulku on esteetön ja Iijoki-soutua voidaan edelleen soutaa. Yhtään koskea ei rakenneta. Pudasjärven yläpuolisesta Iijoesta ei ole puhuttu enää neljännesvuosisataan. Vesistösuunnittelu onnistuu, jos erilaiset käyttömuodot, ympäristöarvot ja sosiaaliset näkökohdat voidaan sovittaa yhteen. Vesivoimaa ei silloin voi hyödyntää maksimaalisesti. Suunnilleen vuoden päästä nähdään, onko tasapaino löytynyt. Jos on, uusi vesivoima on vielä parempaa kuin vanha! Erilaisten ajatusten jalostuminen hyväksi suunnitelmaksi vaatii aitoa vuorovaikutusta, siis kuuntelua, keskustelua ja osallistumista. YVA-laki on säädetty juuri sen vuoksi. Siis siksi, että suunnittelussa pääsevät esille mahdollisimman monet näkemykset. Kollajassa luontoväki ei halunnut tätä mahdollisuutta käyttää. Jos mieli muuttuu matkalla, ovet ovat edelleen auki. BIRGER YLISAUKKO-OJA Kirjoittaja on Pohjolan Voiman vesivoimayh tiön PVO-Vesivoima Oy:n toimitusjohtaja. Hän toimii myös Energiateollisuus ry:n Vesivoimatoimikunnan puheenjohtajana

7 Näkökulma 7 Vuorovaikutteisuuden välttämättömyys luonnonsuojelussa Harri Hölttä kritisoi puolustamaani vapaaehtoista metsiensuojelua ja Metso-ohjelmaa (Luonnonsuojelija 5/07). Niiden tilalle hän kaikesta päätellen vaatii pakkolunastuksen uhalle perustuvaa keskitettyä suojeluohjelmaa. Tosiasiallisesti tällainen ylhäältä alas -periaatteella tapahtuva suojelun hallinnointi on Suomessa tullut tiensä päähän. Hallinnon ja kansalaisten välinen juopa kärjistyi Natura-konfliktissa aina nälkälakon asteelle. Tämän jälkeen lunastusmenettelyn varaan rakentuvien laajojen suojeluohjelmien toteuttaminen on ollut yhteiskunnallisesti mahdotonta. Höltän katsomuksen mukaan hallinnon tulee määritellä metsänomistajalle, minkälaiset hakkuut ovat hyviä ja mitkä huonoja. Me luonnonsuojelijat toimimme tässä auktoriteetteina, metsänomistajalle on varattu vaikenevan alamaisen rooli. Todellisuudessa metsiensuojelu sisältää mutkikkaita eettisiä, luonnonsuojelubiologisia, taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia, joita ei voida ratkaista millään kaksijakoisella hyvä-paha ajattelulla. Tavoitteena oleva suotuisa suojeluilmapiiri tarkoittaa sitä, ettei metsää omistavien eläkeläisten, palkansaajien, maa- ja metsätalousyrittäjien, muiden yrittäjien eikä yhtiöiden tarvitse enää ryhtyä aavistushakkuisiin turvatakseen omien näkemystensä huomioonottamisen päätöksentekoprosessissa. Julkisyhteisöissä luottamushenkilöt ovat vastuullisia päättäjiä ja neuvotteluosapuolia tässä vuorovaikutteisen suojelun ideaalissa. Suojelu arkipäiväistyy ja muodostuu luontevaksi osaksi maankäyttöä. Metso on edustava sovellus pragmaattisesta ympäristöetiikas- ta. Metsiensuojelussa on kerrankin pyritty saamaan kaikki osapuolet sitoutumaan asiaan. Tällainen demokraattisemmin suuntaunut ratkaisu voi onnistuessaan muodostaa itse itseään vahvistavan prosessin. Ylhäältä alas tapahtuva pakottaminen vähenee, aavistushakkuut loppuvat, suojelun vastustus vähenee, suojelun kannatus kasvaa, lisää resursseja ohjataan suojeluun jne. Ympäristöaktiiveilla voi olla merkittävä rooli, kun he tiedottavat kartoittamistaan arvokkaista alueista niin maanomistajille kuin ympäristökeskuksillekin. Tällainen diskreetti välitystyö on tietääkseni jo monin paikoin alkanutkin. Maanomistajien luottamus ympäristöviranomaisiin ei vielä ole normalisoitunut, joten yhteydenottoja ympäristökeskuksista suoraan maanomistajiin vältetään kuulemma tietoisesti. Luultavasti tässäkin aika tulee parantamaan haavat. MIKKO HOVILA Somero Lukijoilta Lähetä tekstit (max. pituus 2000 merkkiä): Ruoan MIPS jäi epäselväksi Erilaisten hyödykkeiden tuottamiseen tarvittava luonnonvarojen kulutus (MIPS) on oiva keino havainnollistaa ekologista kuormitusta ja MIPSejä toivottavasti lasketaan lisää ja tarkemmin erilaisille tuotteille. Näin kuluttajat saavat lisää välineitä ostostoksien vertailuun pelkän hinnan rinnalle. Luonnonsuojelijassa 5/07 kerrottiin ruoka-aineiden MIPS-tutkimuksesta. Minulle jäi epäselväksi, mitä yksikköä kohden kulutus oli laskettu. Toivottavasti tutkimuksessa oli huomioitu muitakin arvoja kuin ruoan kilomäärä. Onhan energiataloudellisesti ja ravinto-opillisesti aivan eri asia syödä kilo lihaa kuin kilo kurkkuja. On myös huomioitava, että monipuolinen ruokavalio on paras tae sen terveellisyydelle. Yksipuolisen ruokavalion olipa se sitten pelkkää kasvista tai eläinruokaa aiheutta- mia ylimääräisiä flunssia ja muita sairauksia lienee kuitenkin mahdoton saada luotettavasti mukaan ruoka-aineiden MIPSiin? Se on selvää, ettei ruoan ekologinen selkäreppu yksiselitteisesti ole sidottu pelkästään kasvisruoan määrään. Lopputulos riippuu itse kunkin elämänolosuhteista ja ruokailutavoista. Kaupungissa ja maalla asuvan MIPS on erilainen. Kun ravinto tulee omalta pottumaalta, lähijärven kaloista sekä metsän marjoista ja riistasta, on MIPS takuuvarmasti pieni. Jos kaupunkilaisen ruoka sisältää enimmäkseen kaukomaiden kasvissäilykkeitä, hedelmiä sekä erikoistuotteita, on kasvissyöjänkin reppu suuri. PEKKA TENHUNEN Pohjois-Savo Leo Straniukselle Leo Stranius haastoi Luonnonsuojelija -lehdessä (5/07) kaikki liiton jäsenet mukaan lihansyöntiboikottiin. Tehdäänpä Straniuksen toivomuksen mukainen ajatusleikki, missä karjatalous todella lopetettaisiin Suomesta kokonaan. Utopistisessa tilanteessamme koko peltopinta-ala olisi viljakasvien, juurikkaiden, öljykasvien ym. tuotannossa. Miten peltoja lannoitettaisiin? Yksi vaihtoehto olisi jatkaa voimaperäistä keinolannoitteiden käyttöä. Toinen vaihtoehto olisi lisätä apilan käyttöä typensitojana pelloilla. Eteläisen Suomen peltomaisema olisi yksitoikkoista viljaja apilamonokasvustoa. Fosforin saanti voitaisiin ratkaista lisäämällä jätevedenpuhdistamojen hyvin kompostoitujen lietteiden käyttöä. Voiko ihminen lannoittaa itse oman leipäviljansa? Utopistisessa tilanteessamme nurmet ja heinäpellot olisivat hävinneet Suomesta. Tämän vaikutusta peltolinnustoon voimme vain arvailla. Karjanlannassa sikiää tunnetusti monipuolinen selkärangatonlajisto. Lannan katoaminen olisi kohtalonisku suurelle joukolle maatalousympäristön lintulajeja. Laiduneläinten kadottua meren- ja järvenrantaniityt kasvaisivat umpeen. Tämä olisi dramaattista vesi- ja rantalinnuille. Entä sitten realistisempi ajatusleikki, missä nautaeläimiä pidettäisiin lannantuottajina ja maisemanhoitajina. Eläin joka ei tuota mitään ei kuitenkaan liene kovin tehokas laiduntaja tai lannantuottaja. Mitä tehtäisiin kuolleille eläimille? Vegaanit esittävät usein väitteen, että karjatalous vähentää luonnon monimuotoisuutta, koska se vaatii runsaasti pinta-alaa. Juha Pykälän julkaisu Perinteinen karjatalous luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä tietää kuitenkin kertoa, että yli puolet Suomen kasvistosta on hyötynyt perinteisestä karjataloudesta. Suomen ympäristökeskuksen Elämää pellossa -teoksessa esitetyssä tutkimuksessa asiantuntijoilta kysyttiin tehokkainta keinoa luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi viljelymaisemassa. Asiantuntijat pitivät tärkeimpänä keinona laiduneläinten lisäämistä. Väite jonka mukaan karjatalous lisää metaanipäästöjä on hankala, koska emme tiedä, millainen olisi tilanne ilman karjataloutta. Kumpi tuottaa enemmän kaasuja, yksi lehmä vaiko yksi riisiin ja soijaan perustava, usein ilmavaivoista kärsivä kasvissyöjä? Karjataloustuotteiden syömättä jättäminen ei suoraan paranna eläinten elinoloja. Tehokkaampi keino on tukea kotimaista luomukarjataloutta ostamalla kyseisiä tuotteita. T.K ALA-RISKU Kurikan-Jurvan luontoseura ry:n jäsen Kurikka Lihaakin, mutta läheltä Leo Straniuksen ehdotus (Luonnonsuojelija 5/07) lihatuotteiden boikotista voisi olla paikallaan, jos ihminen pystyisi naudan tavoin hyödyntämään kasvisruokaa. Jos naudat ja siat lopetettaisiin maapallolta, kasvissyöjäihmisiä mahtuisi tänne enemmän kuin nykyisiä lihan ja sekaravinnon syöjiä. Se puolestaan vain lisäisi perimmäistä ongelmaa: maapallon rajalliset luonnonvarat eivät mahdollista ihmismäärän rajatonta kasvua. Leo Straniuksen puheenvuoro oli herättävä, vaikkei kasvissyöjäksi ryhtyisikään. Siirtyminen lähiruokaan on jo sinällään kannatettava ekoteko. Supermarketeissa tarjotaan kengurun ulkofileetä, strutsin fileetä, antiloopin fileetä ja biisonin fileepihvejä. Kuinka kaukaa nekin lihat on rahdattu? Mitä kenguru- ja antilooppilajeja suomalaisille syötetään? Toiseen kauppaketjuun kuuluvan marketin kalatiskillä on jatkuvasti tarjolla pangasiusfilettä Vietnamista. Jokin tässä globalisaatiossa mättää pahasti, kun Mekongin suistossa kasvatettu ja maapallon toiselle puolelle syömäkelpoisena kuskattu haimonni (jokin Pangasius-laji) ei maksa edes puolta siitä mitä Selkämereltä pyydetyt ahvenet! TERHO POUTANEN MATTI LIIMATAINEN

8 8 Yhteistyössä Lumene tukee pienvesistöjen ennallistamista Valintatalo panostaa ympäristöön Luonnonsuojeluliitto ja suomalainen kosmetiikkamerkki Lumene ovat solmineet yhteistyösopimuksen suomalaisten pienvesistöjen ennallistamisen tukemiseksi. Lumenen tuki on suunnattu Puroista syntyy virta -vesiensuojeluhankkeeseen, jonka Luonnonsuojeluliitto käynnisti vuoden 2006 alussa. Lumenen tuotekehitys saa inspiraationsa suomalaisesta luonnosta. Toiminnallamme ja tuotteillamme haluamme viestiä raikkaasta kosmetiikan ja hyvinvoinnin maailmasta: kauneudesta, puhtaudesta ja terveydestä. Ympäristön huomioon ottaminen on tämän takia eräs toimintamme keskeisimpiä asioita kertoo Lumene Groupin kehitysjohtaja Tiina Isohanni. Olennainen osa Lumenebrändin tarinaa on sen vahva kytkös pohjoiseen luontoon ja sieltä ammennettaviin arktisiin raakaaineisiin. Lumenen menestystarinaa kansainvälisestikin vauhdittava luonto ansaitsee nyt meiltä jotain takaisin Isohanni jatkaa. Joulukuussa 2007 alkava pitkäaikaiseksi suunniteltu yhteistyö käynnistyy erityisellä Lumene. Aidosti suomalainen -kampanjalla. Kampanjan aikana myytävistä tuotteista yksi prosentti lahjoitetaan Luonnonsuojeluliitolle. Varat suunnataan suomalaisten pienvesien, kuten purojen ja lähteiden kunnostamiseen. Suomalaisten ylpeys, tuhannet järvemme ja laajat vesistömme, ovat turhan pitkään olleet meille selviö. Vesistöihimme ovat kuitenkin päässeet vaikuttamaan esimerkiksi maa- ja metsätalous ja vesistöjen säännöstely patoamalla, joten ne eivät enää voi hyvin. Esimerkiksi luonnontilaisia puroja arvioidaan olevan Etelä-Suomessa jäljellä enää 3 5 prosenttia. Luonnontilaiset purot varsineen ovat erityisen tärkeitä elinympäristöjä ja ekologisia kulkureittejä. Ne ovat pieniä, luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita, joissa esiintyy harvinaisia eliö- ja kasvilajeja. Ajatus pienvesien ennallistamisesta yhteistyössä Luonnonsuojeluliiton kanssa tuntui meistä heti omalta, sillä puhdas vesi liittyy oleellisesti sekä ihmisen yleiseen hyvinvointiin että Lumenebrändin ytimeen. Monet eivät ehkä tiedä että Lumenen nimi on johdettu Kuhmoisissa sijaitsevasta Lummenne-järvestä. Hyödynnämme muiden pohjoisten raaka-aineiden lisäksi myös suomalaista lähdevettä tuotteissamme, Isohanni perustelee tukikohteen valintaa. Pienvesistöt ovat mielestämme myös jotain konkreettista, jota meidän suomalaisten on helppo ymmärtää ja kokea omakseen. Puroista syntyy virta -teema kuvaa meidän tapaamme tehdä työtä erilaisten aiheiden kanssa luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin parantamiseksi. Pohdimme jatkuvasti muun muassa raaka-ainevalintoja tästä näkökulmasta katsoen. Ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen on osa koko organisaation arkista toimintaa. Valmiita emme ole, siksi työmme jatkuu, kertoo Isohanni. Lumene ja Luonnonsuojeluliitto ovat aloittaneet yhteistyön. Kuvassa Lumenen markkinointipäällikkö Rita Holmberg (vas.) ja kehitysjohtaja Tiina Isohanni. LUMENE Winterinmutkan Valintatalolle Tampereella myönnettiin Joutsenmerkki 15. lokakuuta. Kuvassa Tradekan ympäristöpäällikkö Tiina Ahlfors (vas.), Valintatalo-ketjun brand manager Tarja Sandell, Valintatalon ketjunjohtaja Niclas Ahlbom, Winterinmutkan Valintatalon myymäläpäällikkö Tatu Erkkilä ja Valintatalo-ketjun aluepäällikkö Saku Uuranmäki. Valintatalo-ketju on hankkimassa kaikille myymälöilleen Pohjoismaisen ympäristömerkin, Joutsenmerkin. Valintatalo on Suomenluonnonsuojeluliiton pitkäaikaisen pääyhteistyökumppanin Tradekan myymäläketju. Konseptoimme kaikki uudet myymälät niin, että ne ovat jo valmiiksi Joutsenmerkin kriteereiden mukaisia, kertoo Valintatalo-ketjun johtaja Niclas Ahlbom. Asiasta tiedotettiin lokakuun puolivälissä, samalla kun juhlittiin Tampereen Winterinmutkan Valintatalolle jo myönnettyä myymäläkohtaista Joutsenmerkkiä. Ympäristökuormitus laskuun Kaupan ympäristötyöllä on suuri vaikutus ympäristökuormituksen vähentämiseen. Se vaikuttaa suoraan hankinta- ja valikoimapäätöksillään myös asiakkaiden mahdollisuuksiin valita ympäristöä vähemmän kuormittavia tuotteita. Käytännössä ympäristövalinnat näkyvät kaupan jokapäiväisissä toimissa niin työntekijöille kuin asiakkaillekin. Joutsenmerkki tarkoittaa mm. yhdisteltyjä kuljetuksia, kiertäviä kuljetusapuvälineitä ja runsasta valikoimaa hyllyyn merkittyjä ympäristöystävällisiä tuotteita kuten luomua, kuvailee Ahlbom. Vaatimuksia on asetettu myös mm. tehokkaalle energiankäytölle sekä jätteiden lajittelulle ja niiden vähentämiselle. Ruotsista esimerkkiä Suomessa ympäristömerkityt kaupat ovat uusi asia, mutta Ruotsista ympäristömyönteisiä myymälöitä löytyy jo satoja. Valintatalon esimerkki saa toivottavasti myös muut suomalaisketjut herätetyksi ympäristötietoisuuteen. Valintatalo-ketjussa on lähes 200 myymälää. Kaikkien myymälöiden kehittäminen Joutsenmerkin veroisiksi on meille todella iso investointi. Suomessa ympäristömerkityt kaupat ovat uusi asia, mutta Ruotsista ympäristömyönteisiä myymälöitä löytyy jo satoja. Olemme valinneet ympäristön strategiseksi teemaksemme, ja uskon, että ilmastonmuutoksesta tietoiset kuluttajat arvostavat päätöstämme, kertoo Ahlbom. Norppakortti lähikauppaan Tradekan Siwa-myymäläketju panostaa lähikauppakonseptiin. Lä- hikaupassa asioidessa on helppo tehdä huomaamattaan suuria ympäristötekoja. Ostoskori jää helposti pienemmäksi kuin hypermarketissa ja matkustaminen vähenee. Se on asiakkaalle suuri ekoteko, että kauppaan lähdetään jalan eikä autolla. Se on asiakkaalle suuri ekoteko, että kauppaan lähdetään jalan eikä autolla. Tärkeää on tietysti myös se, että ympäristöasiat hoidetaan hyvin kaupan takahuoneessa, toteaa Tradekan ympäristöpäällikkö Tiina Ahlfors. Yksi Tradekan ja Luonnonsuojeluliiton näkyvä yhteistyömuoto on norppakortti, jonka avulla kuluttajat pystyvät ohjaamaan YkkösBonuksensa Luonnonsuojeluliiton tekemään ympäristö- ja luonnonsuojelutyöhön. Norppakorttia voi käyttää mm. Valintatalo- ja Siwa-myymälöissä. KAISA MURDOCH PIRKKO HAKKARAINEN.

9 Ajassa 9 Talvivarastoja täydentämään Ruokintapaikalla aika vilske: hömötiaisia, töyhtötiaisia, talitiainen, sinitiainen, puukiipijä ja kaksi käpytikkaa. Metsän yltä kuuluu räkättirastaiden ääniä, joukossa on pari kulorastastakin. Myös urpiaiset ja punatulkut ovat liikkeellä. Yritän viheltelemällä houkutella kuukkeleita esille. Kuusen takana vilahtaa jokin lintu, selvästi isompi kuin kuukkeli. Se pysähtyy hetkeksi oksalle, ja voin nähdä kiikarilla oksien välistä kanahaukan piirteet. Takaani kuuluu närhen varoitusrääkäisy kun haukka lähtee jatkamaan matkaansa Ovat tainneet korpit löytää hirvimiesten jäljiltä paremmat apajat, kun ei ole edes leipä kelvannut. Vai olisiko sittenkin korppien kaikkoaminen sen kanahaukan ansiota. Tänään on muidenkin lintujen suhteen vähän hiljaisempaa: 2 talitiaista, 4 töyhtötiaista, hömötiainen ja käpytikka Komea ukkometso lähtee lentoon maasta läheltä tietä. Vieläkin ovat korpit pysytelleet poissa ruokinnalta. Asetun suojaan kuusen juurelle seuraamaan ruokintapaikan elämää. Kaksi käpytikkaa, koiras ja naaras, käyvät vuorotellen rasvapalan kimpussa. Lisäksi paikalla pyörii muutama hömötiainen ja yksi talitintti. Kuusien välissä vilahtaa närhi valkea yläperä loistaen. Pyy innostuu viheltelemään lähistöllä varsin innokkaasti. Vihdoin saapuvat kuukkelitkin ruokintapaikalle. Talvivarastojen täydennys voi alkaa. EERO HEINONEN Kuukkelin vuosi Lintuharrastaja Eero Heinonen seuraa Virtain Pahalamminvuoren kuukkeleita PIrkanmaalla. Aluetta uhkaavat hakkuut. Tämä on kuukkelin vuoden viimeinen juttu Hyvästä säästä huolimatta tämän päivän retkestä ei ole paljon kerrottavaa, vain kaksi käpytikkaa, hömötiainen ja korkealla yli lentävä korppi Tänään on vähän vilkkaampi päivä. 6 hömötiaista, 4 töyhtötiaista ja käpytikka. Myös puukiipijä kävi hätäisesti maistamassa munkkirasvaa. Kauempaa metsästä kuuluu silloin tällöin närhen rääkäisy Lämpötila on laskenut nollan vaiheille ja lunta satelee hiljalleen. Ruokinnalla on tali-, hömö- ja töyhtötiaisia, käpytikka ja etäämmällä närhi. Olen liikkeellä parin kaverin kanssa ja päätämme kiertää metsässä pienen lenkin. Havaitsemme, että parinsadan metrin päähän korpinotkelmaan on tuotu kaivuri.tarkoitus näyttäisi olevan vanhojen ojien perkaaminen. Takaisin palattuamme ovat jo kuukkelitkin ennättäneet eineelle Räntäsadetta ja märkää. Vain pikainen käynti ruokintaa täydentämässä. Tiaisia näyttää olevan aikamoinen joukko. Kaivurin kolina kuuluu kauempaa metsästä Tänään ei kaivurin ääntä kuulu. Tiaisia on ilmaantunut ennätyksellisen paljon. Sekaparvessa on sini-, hömö-, töyhtö- ja talitiaisia yhteensä ainakin 25 yksilöä. Pitkästä odottelusta huolimatta kuukkeleista ei näy vilaustakaan Lämpötila 2, heikkoa lumisadetta. Kaivuri kuuluu olevan jälleen työssä. Edellisellä käynnillä laittamastani rasvapaketista ei ole vielä puoliakaan syöty, siis korppi ei ole käynyt. Lähistöllä ollut närhi pakenee metsän kätköihin välittömästi havaittuaan minut. Paikalla olevat lukuisat tiaiset eivät ole tulijasta moksiskaan, vaan singahtelevat sinne tänne. Näen korpin lentävän melko matalalla puiden latvojen lomitse suoraa kohti. Vasta ollessaan lähes yläpuolellani, se havaitsee minut ja säikähtää aivan suunnattomasti. Kuuluu kova siipien läiske ja suhina sen ottaessa korkeutta. Se pakenee karkeasti manaillen siihen suuntaan, mistä oli tullutkin. Tovin kuluttua saapuvat kuukkelit. Vain parit kantamukset kumpikin vie varastoon ja katoavat sitten muihin syksyisiin puuhiinsa. EERO HEINONEN Luonnonsuojelija-lehti toivottaa lukijoilleen Rauhallista Joulua Ystävät hämärässä Kolumni Ne tulivat taas, kuten monena päivän viime viikkoina. Monesti ne ilmestyvät pihalle jo aamuhämärässä, nyt ollaan lähellä keskipäivää. Olen koettanut vangita niitä kamerani muistiin, mutta en uskalla mennä ulos asti kuvaamaan, etten pelästyttäisi niitä. Pyhäinpäiväviikonloppuna vanhempani ja sisareni saivat todistaa, etten pane omiani kun intoilen puutarhassamme vierailevasta valkohäntäkauriskolmikosta. Niiden polku kulkee metsässä kotitaloni takana, siksi tapaan ne usein sekä pihalla että kotiini johtavalla tiellä. Ikävä kyllä lukuisat varoitusmerkitkään eivät aina hillitse kaahaajia. Tiedän, ettei sivullinen saisi ruokkia riistaeläimiä, mutta olin tyytyväinen, kun kauriit söivät suuhunsa huonoiksi menneet perunat, jotka olin tarkoituksella laittanut lehtikompostin päälle odottamaan tarvitsijaa. Hitaasti perunaa mutustelevassa kauriissa on samaa rauhallisuutta kuin märehtivässä lehmässä, mutta tiedän, miten vikkelästi kauris säntää tiehensä pelästyessään. Nuorempi kissani pakeni aikoinaan kaurista sisälle, nyt kissat ja sorkkaeläimet taitavat tulla toimeen tai eivät lainkaan piittaa toisistaan. Ne eivät kilpaile samasta ravinnosta. Nyt kissani ovat sisällä, ne makaavat sängylläni, ja nuorempi pesee vanhemman niskaa. Se on yksi hellyttävimpiä näkyjä, jonka tiedän. Jään katseleman sitä, kuulen kielen nuoluäänen pehmeässä turkissa. Kohta osat vaihtuvat, on vanhemman kissan vuoro suorittaa palvelus nuoremmalle. Kissojen katseleminen rentouttaa lähes yhtä hyvin kuin jos joku lipoisi minunkin niskaani, pehmittäisi työn kipeyttämiä lihaksia. Puussa näkyy liikettä, puoliksi harmaa orava siellä kerää talvivarastoja. Se on vielä pyöreä kesän jäljiltä. Talitiainen tulee tarkistamaan lintulaudan tilanteen. Seuraavalla kauppareissullani ostan myös siemenpalloja ja kauralyhteitä. Naapuri väitti peurojenkin pitävän niistä. Kettu kuulemma herkuttelee mielellään aprikooseilla, mutta viime talvena ne taisivat kyllä mennä lintujen suihin. Metsän eläimet eivät tiedä mitään jouluhössötyksestä. Niille kaamosmasennus tarkoittaa ruoan vähentymistä, meitä ihmisiä puolestaan käsketään aloittamaan ylenpalttisten jouluruokien hankkiminen ja rahan syytäminen tavaraan, jota kukaan ei tarvitse. Kyllähän minäkin ne joulukirjani- ja kalani hankin, vaikka kauhistuttaa jo ajatuskin täpötäysistä ostoskeskuksista, joissa kaikuvat toistensa yli kilpailevat joulutingeltangelit. Haluaisin mieluummin tehdä kuin viisaat ystäväni metsän hämärässä: kulkea hitaasti, jäädä kuuntelemaan, lahjoittaa läheiselleni hieronnan tai hiihtoretken vähitellen valaistuvassa, hiljaisessa talviaamussa, jossa kuuluu vain palokärjen rummutus männynrunkoon. Pidän joulusta, jos se antaa minulle mahdollisuuden hiljentyä, olla laiska kuin kissa ja miettivä kuin kauris, löytää ystävät hämärästä. LEENA LEHTOLAINEN Kirjailija EERO HEINONEN ja vielä rauhallisempaa uutta vuotta 2008!

10 10 Tekijä&Näkijä Kulutusähkyn voi ehkäistä luovuudella Oiva lahjaidea on hieronta tai siivousapu. Koristeet kannattaa askarrella itse. Älä osta mitään -päivän koordinaattorilla Marianne Mäkisellä on takataskussaan useita vinkkejä, joilla ehkäistä joulun ja arjen kulutusrumbaa. Uskon, että monet ihmiset ilahtuvat vähemmän kuluttavista lahjoista kuten siivousavusta, lastenhoitotarjouksesta, päivällislahjakortista, hieronnasta tai yhteisestä ajasta. usavusta, lastenhoitotarjouksesta, päivällislahjakortista, hieronnasta tai yhteisestä ajasta. Muutenkin joulun aikaan kannattaa rauhoittua ja kääntyä sisäänpäin miettimään omistamisen sijaan olemista. Ja ennen kaikkea sitä, mikä on hyvää olemista. Työtä jolla on tarkoitus Mäkinen valmistui kesällä 2007 kulttuurituottajaksi. Ilman aiempaa työkokemusta Luonto-Liitosta hän pääsi syksyksi sinne töihin Älä osta mitään -päivän pääkoordinaattoriksi. Hän kertoo syksyn olleen hyvin työntäyteinen ja antoisa kokemus höystettynä uusilla, mukavilla ja kulutuksen anatomiasta kiinnostuneilla ihmisillä. Tämän vuoden kampanja toteutettiin pääasiassa verkossa, mikä mahdollisti sekä uuden sisällön tuottamisen että vanhan si- J oulussa on parasta yhdessäolo sukulaisten ja ystävien kanssa. Voi tehdä mitä haluaa, vaikkapa vain olla. Tätä mieltä on Marianne Mäkinen, 30. Jouluna on mukava ulkoilla ja jos mahdollista, käydä puulämmitteisessä saunassa. Ruokailuun voi varata enemmän aikaa ja maistella kiitollisena joulupöydän antimia, Mäkinen kuvailee. Hänen mukaansa perheen joulupöytää ei rumista kuollut eläin, vaan ruoka on tehty kasviksista. Joulukoristeet askarrellaan itse. Joululahjoja annetaan vain lapsille. Viime vuonna jälkikasvukin sai lahjaksi lähinnä kierrätystavaroita. Olisi mukava elvyttää perinteitä tarinoiden kertomisesta ja akustisesta musisoinnista. Niistä voivat nauttia niin isot kuin pienetkin ihmiset. Mäkinen vinkkaa laittamaan postilaatikkoon viimeistään joulua ennen ei mainoksia -lapun. Varmuuden vuoksi voi myös tehdä suoramarkkinointikiellon. Kaupallisten tiedotteiden lukeminen antaa hänen mielestään vain turhia ostoimpulsseja. Kauppaan mennessä olisi hyvä miettiä valmiiksi, mitä oikeasti tarvitsee. Kestävämmästä kulutuksesta kiinnostuneille Mäkinen suosittelee tutustumista -osoitteeseen, josta voi poimia vinkkejä kapeampaan kulutukseen. Sivuilta löytyy myös joulukalenteri. Uskon, että monet ihmiset ilahtuvat vähemmän kuluttavista lahjoista kuten siivosällön uudelleen esittelyn. On ollut kiva olla tekemässä työtä, jolla on mielestäni merkitystä. Vaikka marraskuun 30. päivä järjestetyssä teemapäivässä on kyse vain 24 tunnista, on idealla Mäkisen mielestä syvempää merkitystä. Yhden päivän ostoslakko ei tietenkään ratkaise luonnonvarojen liian suuresta kulutuksesta ja jätteiden tuotannosta tai lisääntyvästä energiankäytöstä johtuvia ongelmia. Se voi silti herättää monia ihmisiä ajattelemaan, millaisia vaikutuksia omalla kulutuksella on sekä tuotteiden valmistajiin, ympäristöön että seuraaviin sukupolviin. Mäkinen ei ole ainakaan toistaiseksi saanut vastaanottaa mitään kritiikkiä teemapäivään liittyen. En usko, että vähempi aineellinen kulutus voisi saada kovin älykästä kritiikkiä. Mikäli kaikki maapallon ihmiset kuluttaisivat luonnonvaroja yhtä paljon kuin suomalaiset, siihen tarvittaisiin neljä maapalloa. Liiaksi ollaan vaiettu siitä surullisesta faktasta, että suomalaisten ekologinen jalanjälki on maailman komanneksi suurin! Niin tekee kuin opettaa Arjen vihreämmät valinnat ovat jo pitkään olleet Mäkiselle tärkeitä. Haastatteluaamuna nainen saapui työpaikalleen bussilla oman auton sijaan, vaikka matka sujuisi paljon joutuisammin ratin takana. Lounaansa hän kuljetti töihin pestävässä rasiassa. Meikkejä tai parfyymejä hän ei juuri kehoonsa tunge. Ostoksien vuoksi mukana kulkee aina kangaskassi ja erillisiä pussseja hedelmiä ja vihanneksia varten. Pidän mukanani myös rasiaa biojätteille kuten hedelmän kuorille. Otan kierrätettävät jätteet mukaani, jos olinpaikassa ei ole kierrätysmahdollisuutta. Mäkinen ei tupakoi ja käyttää harvoin alkoholia tai makeisia. Lihansyönti stoppasi jo 14-vuotiaana eläinten turhien kärsimysten kuten ahtaissa oloissa kasvattamisen ja pitkien kuljetusten vuoksi. Tehostuneen karjankasvatuksen kautta eläinten olosuhteet ovat vain muuttunut huonommaksi. Myöhemmin olen hahmottanut eläinten kasvatuksen yhteyden ilmastonmuutokseen. On haaskausta viljellä ruokaa kuten soijaa eläinten rehuksi, koska sillä voisi vähentää ihmisten akuuttia nälänhätää. Ruokakaupassa Mäkinen valitsee mahdollisimman lähellä tuotettuja, pääasiassa kyseisen kauden tuotteita, jotka ovat pakkaamattomia tai vähän pakattuja. Lisäksi hän tilaa tuotteita paikallisen ruokapiirin KAROLIINA KOSONEN kautta. Omassa puutarhassa kasvoivat kesällä yrtit, vihannekset ja juurekset. Huonekalut ja vaatteet viherpeukalo pyrkii hankkimaan käytettyinä. Osaa materiasta voi lainata ystävien kesken. Mäkinen perheineen asuu yli sataneliöisessä omakotitalossa. Lämmitys hoituu puilla ja pelleteillä. Osaa huoneista pidetään talviaikaan pois käytöstä. Ilmalämpöpumpulla on saatu minimoitua suoraa sähkölämmityksen tarvetta. Suihkussa perhe pyrkii käymään harvemmin ja yhdessä lapsen kanssa. Meillä on suihkun alla istuma-amme, johon otan suihkuveden talteen. Käytän sitä vessan huuhteluun. Peseydymme usein myös puulämmitteisessä saunassa, jolloin vesi lämpiää kiukaan yhteydessä. Paheena pullovesi 20 ikävuoteen mennessä Mäkinen oli matkustellut pitkin ja poikin, lentänyt pari kertaa Aasiaankin asti. Sen jälkeen hän on tietoisesti välttänyt lentämistä. Muutenkin joulun aikaan kannattaa rauhoittua ja kääntyä sisäänpäin miettimään omistamisen sijaan olemista. Ja ennen kaikkea sitä, mikä on hyvää olemista. Silloin kun en ollut tietoinen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen toimien vaikutuksesta siihen, säästin työssä ansaitsemiani rahoja yleensä jotakin matkaa varten. Vaikka viime vuosina olen jättänyt useita mahdollisia lentomatkoja tekemättä, en voi luvata, että en koskaan enää lentäisi. Lentomatkan tekeminen edellyttäisi kuitenkin suurempaa syytä kuin pelkkää huvittelua. Omassa kulutuksessaan Mäkistä harmittaa tietokoneen osto. Eniten silti kismittää tarve ostaa pullovettä. Kotipaikkakuntani vettä on kloorattu lähes vuoden verran. Terveysongelmien vuoksi en ole kyennyt sitä enää vähään aikaan juomaan. Veden klooraus aiheutta myös iho-ongelmia. Olen joutunut hankkimaan rasvoja, joita muuten ei tarvitsisi ostaa. MIIRA RAUHAMÄKI Marianne Mäkinen pyrkii shoppailemaan lähinnä käytettyjä tavaroita. Hänen mielestä on ironista, että vanhat vaatteet ja tavarat ovat usein vankempaa ja laadukkaampaa tekoa kuin luvulla tuotetut.

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ SÄHKÖNTUOTANTO MUISTIO 1(6) 19.5.2014 VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ Koskiensuojelulaki, joka tuli voimaan yli 25 vuotta sitten, on aika saattaa

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

Ilmastonmuutos lautasella. 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius

Ilmastonmuutos lautasella. 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius Ilmastonmuutos lautasella 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius FAO:n mukaan maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Lähde: Steinfeld et al.

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? 1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? a) maitotölkki b) suodatinpussi ja kahvinporot c) lasinsirut d) ruuanjätteet muovipussissa KOMPOSTI 2. Hyötispiste on paikka johon voit viedä

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Viisas kuluttaa vähemmän 2011

Viisas kuluttaa vähemmän 2011 Viisas kuluttaa vähemmän 2011 www.kiertokapula.fi Ekotehokkuus Mitä ekotehokkuus tarkoittaa? Ekotehokkuus tarkoittaa sitä, että vähemmistä raaka-aineista ja energiasta tuotetaan enemmän. Luonnonvaroja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

VOIMAA VEDESTÄ - selvitys vesivoiman lisäämismahdollisuuksista

VOIMAA VEDESTÄ - selvitys vesivoiman lisäämismahdollisuuksista VOIMAA VEDESTÄ - selvitys vesivoiman lisäämismahdollisuuksista Jukka Leskelä Energiateollisuus ry 1 Vesivoiman lisäämiselle poliittista kysyntää Vanhanen I hallituksen energia- ja ilmastostrategia vesivoiman

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään

Lisätiedot

HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT. Mitä minä voin tehdä?

HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT. Mitä minä voin tehdä? HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT Mitä minä voin tehdä? Leväpartaiset rantakivet, sinilevämassat ja verkkojen limoittuminen ovat kaikki oireita rehevöitymisestä. Myös vieraslajit uhkaavat herkkää järviluontoa.

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ravinto ja ilmastonmuutos Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja.

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä. Suomen 250 000 yrityksestä alle 10 työntekijän yrityksiä on 93,2 % ja alle 250

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista BIOENERGIA RY JÄSENISTÖMME Bioenergia ry:ssä on mukana valtaosa alan merki4ävistä toimijoista Tällä hetkellä yhteensä 130 toimijaa tai yritystä,

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME?

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Mieti ensin kaksi kertaa heitätkö roskat luontoon. Tiesitkö, että yksi veteen heitetty tupakka saastuttaa 7 litraa vettä? Kuolemmeko jätteisiimme? Kännykkä vaihtoon uutta ostattaessa,

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Sini Veuro Projektisihteeri Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike 17.04.2008 Kepeää Elämää! seminaari Kierrätysliike Kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö Seppo Vuolanto Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Ympäristöhallinnon juurilla YK - Tukholman ympäristökokous 1972 Luonnonvarojen käyttö,

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous. 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi

Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous. 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi Valtakunnallinen voimayhtiö Tengeliönjoki Vesivoimalaitos Ydinvoimalaitos Lämpövoimalaitos Tuulivoimalaitos Isohaara

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS

TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS Kilpailuparin Numero: Kilpailijoiden Nimet: TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS Tehtävä tehdään lyijykynällä tälle tehtäväpaperille. Lisäpaperia saa tarvittaessa käyttää, käytetyt lisäpaperit tulee myös palauttaa

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Yleisötilaisuus 8.9.2015 Leena Eerola Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus. Leena Eerola 8.9.2015 1 Hankkeen toimijat Hankkeesta vastaava:

Lisätiedot

AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014

AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 tyisyrittäjä Ylempi korkeakoulut Muu korkeakoulut, % n(w)= 49% 492 51% 508 19% 194 24% 238 27%

Lisätiedot

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kaj Hellsten Lakiasiainjohtaja Kemijoki Oy SYS:n ympäristöoikeuspäivät 8. 9.9.2011 1 Vesivoimarakentaminen uudessa vesioikeudellisessa

Lisätiedot

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain?

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain? Stop! Paina vasen yläreunasta diaesitys ja sitten alusta! Matkalla on video! Voit katsoa sen nyt tai ihan lopussa! Voit itse päättää. Johdanto Tässä PowerPoint-esityksessä tutustutaan Aurajokeen muun muassa

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Mitä kehittämisen eväitä hallitusohjelma toi päivittäistavarakaupalle? Toimitusjohtaja Osmo Laine KAUPPA 2012 -päivä, 11.10.2011

Mitä kehittämisen eväitä hallitusohjelma toi päivittäistavarakaupalle? Toimitusjohtaja Osmo Laine KAUPPA 2012 -päivä, 11.10.2011 Mitä kehittämisen eväitä hallitusohjelma toi päivittäistavarakaupalle? Toimitusjohtaja Osmo Laine KAUPPA 2012 -päivä, 11.10.2011 Päivittäistavarakaupan tehtävät Valikoimat Palveluverkko Avoin kilpailu

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Ilmasto yrityksen strategiassa Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Miksi yritys ottaisi ilmastonmuutoksen strategiaansa? Menestyneimmät yritykset valmistautuvat tulevaisuuteen

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi Kemijoki Oy on vesivoimalaitosten tehonnoston edelläkävijä PORTTIPAHTA KURITTU VAJU KELU KURKIASKA VALAJAS

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

Kotimaista säätövoimaa vedestä

Kotimaista säätövoimaa vedestä Kotimaista säätövoimaa vedestä 2013 Suomen sähkön tuotanto energialähteittäin 2012 (67,7 TWh) Vesivoima on merkittävin uusiutuva energialähde Vesivoima hoitaa myös suurimman osan tuotannon ja kulutuksen

Lisätiedot

Kielipuntari. Porttitehtävät. Avuksi oikean arviointitehtäväpaketin valitsemiseen. Aurora Vasama (toim.) Anu Hakola Kristel Hiltunen Inkeri Kaipiainen

Kielipuntari. Porttitehtävät. Avuksi oikean arviointitehtäväpaketin valitsemiseen. Aurora Vasama (toim.) Anu Hakola Kristel Hiltunen Inkeri Kaipiainen Kielipuntari Porttitehtävät Avuksi oikean arviointitehtäväpaketin valitsemiseen Aurora Vasama (toim.) Anu Hakola Kristel Hiltunen Inkeri Kaipiainen Piirrokset: Anniina Hankkio, Anna-Riitta Jussila Taitto:

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 1.-4. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 1.-4. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot