KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO

Transkriptio

1 KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO AUTOALAN PERUSTUTKINTO Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto on laadittu voimassa olevien autoalan perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden pohjalta ( , dnro 11/011/2000). Aineisto on kyseisen määräyksen liiteosa 2, ei normi. OPETUSHALLITUS 2006

2 AUTOALAN PERUSTUTKINTO SISÄLLYS 1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ JA KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO AUTOALAN PERUSTUTKINTOON 1 2 OHJEET AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTON KÄYTTÖÖN Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus eri osapuolten yhteistyönä Ammattiosaamisen näytön arviointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen ja arviointitiedon tallentaminen 3 3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN 5 3.1A Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot Autoalan perustaidot, 20 ov 7 3.1B Koulutusohjelmittain eriytyvät opinnot 10 Autotekniikan koulutusohjelma Huoltotekniikka, 20 ov Diagnostiikka, 20 ov Moottorin korjaus, 5 ov Sähkölaitteiden ja moottorin ohjauslaitteiden kunnostustyöt, 10 ov Autokorintyöt, 5 ov Ajoneuvojen sähkövarusteiden testaus ja korjaus, 5 ov Pienkoneiden huolto ja korjaus, 5 ov Korjaamon suorapalvelutyöt, 5 ov Kuorma-auton jarrulaitteiden huolto ja korjaus, 10 ov Kuorma-auton alusta- ja hallintalaitteiden korjaus, 10 ov Hydrauliikka- ja pneumatiikkalaitteiden huolto ja korjaus 10 ov Metallirakenne- ja hitsaustyöt, 5 ov 46 Autokorinkorjauksen koulutusohjelma Korinrakenne- ja materiaalitekniikka, 10 ov Korjaus- ja oikaisutekniikka, 20 ov Asennustekniikka, 10 ov Pohjustus, 5 ov Ajoneuvovahinkojen korjaus, 10 ov Auton turvatekniikka, 10 ov Ajoneuvon korisähkövarusteiden testaus ja korjaus, 5 ov Korjaamon suorapalvelutyöt, 5 ov 68 Automaalauksen koulutusohjelma Asennustekniikka, 5 ov Korityöt, 5 ov Maalauksen esikäsittelyt, 15 ov Ruiskumaalaustekniikka, 15 ov Sävytystekniikka, 5 ov Raidoitus-, teksti- ja kuviomaalaus, 5 ov Erikoismaalaukset, 10 ov Korroosionestomaalaus, 5 ov Muoviosien korjaus ja maalaus, 5 ov Autokorintyöt, 5 ov 102 Automyynnin koulutusohjelma Auto- ja varaosamyyjän yleistaidot, 10 ov Markkinointi, 5 ov Myyntityö ja asiakaspalvelu, 10 ov Autokauppa, 10 ov 109

3 Ajoneuvon perustekniikka, 5 ov Auto- ja lisävarustemyynti, 5 ov Uusien autojen myynti, 5 ov Käytettyjen autojen myynti, 5 ov Yritysautojen myynti, 5 ov Tavara-automyynti, 5 ov 119 Varaosamyynnin koulutusohjelma Varaosamyyntityö ja asiakaspalvelu, 10 ov Varaosa- ja varastotyö sekä hankinta, 10 ov Ajoneuvon tekniikkaan liittyvä varaosien myyntityö, 5 ov Neuvonta ja kustannusarvio, 5 ov Autokorinosien ja pintakäsittelyaineiden myyntityö, 5 ov Raskaan kaluston varaosatyö, 5 ov Pienkoneiden tekniikka ja varaosien myyntityö, 5 ov Työkone- ja hydrauliikkavaraosamyynti, 5 ov Sähkö- ja dieseltarvikemyynti, 5 ov 141

4 1 1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ JA KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYT- TÖAINEISTO AUTOALAN PERUSTUTKINTOON Ammattiosaamisen näytöistä on säädetty laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 601/2005 ja valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta 603/2005. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden mukaisen, työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä työelämän edustajien kanssa. Näytöt järjestetään mahdollisuuksien mukaan työssäoppimisen yhteydessä. Näyttöjä voidaan toteuttaa myös muilla työpaikoilla tai oppilaitosten työtiloissa. Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto on laadittu voimassa olevan opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden pohjalta. Aineisto ei ole normi, vaan tukimateriaali, jota koulutuksen järjestäjät voivat käyttää ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelun ja toteuttamisen apuna. Aineisto ohjaa ammattiosaamisen näyttöjen paikallista toteuttamista ja yhdenmukaistaa opiskelijan arviointia. Näyttöaineistossa on ohjeet sen käyttäjille ja opintokokonaisuuksittain laaditut osiot, jotka sisältävät näytön kuvauksen, näyttöympäristön kuvauksen ja näytön arvioinnin sekä esimerkkejä näyttöjen toteuttamisvaihtoehdoista. Ammattiosaamisen näytön arvioinnin tallentamisen ohjeet ovat kansallisen näyttöaineiston kohdassa 2.3. Aineisto on Opetushallituksen Internet-sivuilla osoitteessa Näytön kuvaus -kohdassa on määritelty sen opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen, joka ammattiosaamisen näytöllä osoitetaan. Osaaminen kuvataan työelämän toimintaa vastaavana tekemisenä ja työprosessina. Näyttöympäristö-kohdassa on kuvattu osaamisen näyttämisen kannalta olennaiset vaatimukset. Kansallisessa ammattiosaamisen näyttöaineistossa annetaan ohjeet siitä, millaisissa olosuhteissa ja millaisessa ympäristössä tai työyhteisössä ammattiosaamisen näyttö on hyvä toteuttaa. Lisäksi annetaan ohjeita siitä, millaisia materiaaleja, välineitä ja laitteita tarvitaan, jotta opiskelija pystyy osoittamaan osaamisensa ja osaaminen voidaan luotettavasti arvioida. Näytön arviointi -kohdassa on määritelty arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Arvioinnin kohteet ohjaavat arvioijaa kiinnittämään huomiota asioihin, jotka arvioinnissa ovat keskeisiä. Arviointikriteerit auttavat arvioijaa määrittelemään opiskelijan osaamisen tason suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin. Arviointikriteerit on laadittu opetussuunnitelman perusteiden pohjalta kolmiportaisesti. Arvosanat ovat tyydyttävä T1, hyvä H3 ja kiitettävä K5. 2 OHJEET AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTON KÄYTTÖÖN 2.1 Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus eri osapuolten yhteistyönä Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa ovat mukana koulutuksen järjestäjä, koulutuksen järjestäjän nimeämä toimielin, opettajat, työelämän edustajat ja opiskelijat. Eri osapuolet voivat hyödyntää kansallista näyttöaineistoa seuraavissa tilanteissa. Koulutuksen järjestäjä voi hyödyntää aineistoa suunnitellessaan ja toteuttaessaan ammattiosaamisen näyttöjä tiedottaessaan ammattiosaamisen näytöistä kouluttaessaan asettamansa toimielimen jäseniä, opetushenkilöstöä ja työelämän edustajia näyttöä varten

5 2 tarkistaessaan opetussuunnitelmaa niin, että se vastaa voimassa olevia säädöksiä ja määräyksiä. Toimielin voi hyödyntää aineistoa hyväksyessään suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioimisesta osaksi koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaa valvoessaan näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista käsitellessään ammattiosaamisen näyttöjen arviointia koskevia oikaisuvaatimuksia. Opettaja voi hyödyntää aineistoa suunnitellessaan ja toteuttaessaan ammattiosaamisen näyttöjä käytännössä yhdessä työelämän edustajan ja opiskelijan kanssa tiedottaessaan ammattiosaamisen näytöistä ja niiden arvioinnista opiskelijoille ja työelämän edustajille ja perehdyttäessään heitä niihin havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä sekä kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa ohjausta osallistuessaan arviointikeskusteluun päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista. Työelämän edustaja voi hyödyntää aineistoa perehtyessään ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin osallistuessaan ammattiosaamisen näytön suunnitteluun yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa huolehtiessaan siitä, että opiskelijalla on työssäoppimisjakson aikana mahdollisuus harjaantua näytössä vaadittavaan osaamiseen perehdyttäessään opiskelijan toimipaikan niihin toimintatapoihin, työtiloihin, koneisiin ja laitteisiin, jotka ovat ammattiosaamisen näyttöjen kannalta merkittäviä, sekä toimipaikan työsuojelu- ja työturvallisuusohjeisiin havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä, kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa ohjausta kertoessaan muille työyhteisön jäsenille näytöistä osallistuessaan arviointikeskusteluun päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista. Opiskelija voi hyödyntää aineistoa perehtyessään ammattiosaamisen näytön tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin suunnitellessaan ammattiosaamisen näyttöä ja sopiessaan siitä ja sen ajankohdasta opettajan ja työelämän edustajan kanssa arvioidessaan omaa osaamistaan. Opettajan vastuulla on selvittää opiskelijan mahdolliset oppimisvaikeudet ja muut osaamisen osoittamisen esteet. Ne otetaan huomioon näytön suunnittelussa niin, että opiskelijan on mahdollista näyttää todellinen osaamisensa. Arviointikriteerit on näyttöaineistoissa ilmaistu selkeästi työhön liittyvänä toimintana ja tekemisenä, joten ne soveltuvat hyvin myös erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin pohjaksi.

6 3 2.2 Ammattiosaamisen näytön arviointi Ammattiosaamisen näytössä arvioija seuraa opiskelijan työskentelyä ja tekee siitä huomioita. Työpaikan edustajan osallistuminen oppilaitoksessa toteutettaviin ammattiosaamisen näyttöihin ei ole aina mahdollista, eikä opettaja voi osallistua kaikkiin työpaikalla toteutettaviin ammattiosaamisen näyttöihin. Koulutuksen järjestäjän hyväksymään opetussuunnitelmaan on kirjattu suunnitelma siitä, miten opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näyttö tai näytöt arvioidaan ja mitkä osapuolet näyttöä ohjaavat, seuraavat ja arvioivat. Koulutuksen järjestäjän asettama toimielin hyväksyy ammattiosaamisen näyttöjen arviointisuunnitelmat. Koulutuksen järjestäjä ja opettaja huolehtivat siitä, että ammattiosaamisen näytön arviointi toteutetaan toimielimen hyväksymällä tavalla. Ammattiosaamisen näytön jälkeen käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat tavallisesti opettaja, työelämän edustaja ja opiskelija. Arviointikeskustelussa hyödynnetään työssäoppimisen ohjauksessa ja arvioinnissa saatuja kokemuksia. Joissakin tapauksissa arviointikeskustelu voidaan toteuttaa esimerkiksi sähköisellä keskustelufoorumilla. Opiskelijan itsearviointi on olennainen osa näyttöjen arviointia. Arviointikeskustelussa kukin arvioija tuo esille arviointinsa perusteluineen. Näiden arviointien sekä mahdollisesti asiakkailta ja muilta työntekijöiltä saadun palautteen pohjalta muodostetaan yhteinen näkemys opiskelijan osaamisesta. Ammattiosaamisen näyttöä arvioivien opettajien ja työelämän edustajien tulee olla kyseisen ammattialan asiantuntijoita, jotka toimielin on määrännyt tehtävään. Opiskelijaa arvioidaan suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin ja hänen osoittamaansa osaamista verrataan ennalta määriteltyihin arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin. Arvioinnin kohteet ammattiosaamisen näytöissä ovat työprosessin hallinta työtehtävän hallinta (työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta) työn perustana olevan tiedon hallinta työturvallisuuden hallinta kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen yhteiset painotukset. Kansallisen ammattiosaamisen näyttöaineiston luvussa 3 on konkretisoitu arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit opintokokonaisuuksittain. Arviointikriteerit on määritelty kohteittain tasoille T1, H3 ja K5. Ammattiosaamisen näytöt arvioidaan käyttäen samaa arviointiasteikkoa kuin muussakin opiskelijan arvioinnissa: T1, T2, H3, H4 ja K5 (A 603/2005). Työn perustana olevan tietopohjan hallinnasta tehdään huomioita työsuorituksen aikana. Mikäli tietopohja ei tule työskentelystä selkeästi esille, se selvitetään tarkentavilla kysymyksillä työn lomassa tai arviointikeskustelussa. 2.3 Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen ja arviointitiedon tallentaminen Ammattiosaamisen näyttötilanteen jälkeen käytävässä arviointikeskustelussa tehdään ammattiosaamisen näytön arvioinnit, jotka tallennetaan opintokokonaisuuksittain ja arvioinnin kohteittain. Nämä arvioinnit toimivat perustana opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytön arvosanalle. Jokaisesta ammatillisten opintojen opintokokonaisuudesta annetaan arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät toimielimen määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen, pääsääntöisesti kuitenkin yhdessä. Opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytön arvosana perusteluineen on tallennettava ja merkittävä näyttötodistukseen. Oppilaitokset suunnittelevat ammattiosaamisen näytön arviointitietojen tallentamista varten selkeät lomakkeet. Niitä on helppo käyttää myös työpaikoilla työelämän edustajien kanssa yhteisissä arviointitilanteissa. Kun arviointitiedot tallennetaan, arviota voi tarvittaessa perustella myös jälkikäteen. Erityisen tärkeää arviointiin

7 4 palaaminen on silloin, kun opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen osoitetaan useammassa ammattiosaamisen näyttötilanteessa (ammattiosaamisen osanäyttöinä). Näyttöjen arviointi on haasteellista myös silloin, kun yhden ammattiosaamisen näyttötilanteen aikana osoitetaan kahden tai useamman opintokokonaisuuden osaamista (yhdistetty näyttö). Näissä tilanteissa arvioinnin kohteet on pystyttävä erottelemaan ja tallentamaan opintokokonaisuuksittain. Arviointitiedon tallentamisesta vastaa yleensä opettaja. Arviointiin tulee tallentaa ainakin seuraavat arviointikeskustelussa esille tulevat asiat: ammattiosaamisen näytön antaja näytettävä opintokokonaisuus tai opintokokonaisuuden osa ammattiosaamisen näytön toteuttamispaikka kuvaus ammattiosaamisen näytön sisällöstä arvioijien yhteisnäkemyksen pohjalta annetut arvosanat arviointikohteittain perustelut ammattiosaamisen näytön arvosanan muodostumiselle opintokokonaisuuksittain perustelut ammattiosaamisen näytön arvosanan muodostumiselle silloin, kun näyttö muodostuu osanäytöistä näytön täydentäminen tai uusiminen sellaisessa tapauksessa, jossa ei vielä ole saavutettu vähintään tyydyttävän tason osaamista opiskelijan kehitettävät osaamisalueet arviointiin osallistuneiden allekirjoitukset. Tulevaisuudessa kansallinen oppimistulosten arviointi tullaan tekemään ammattiosaamisen näytöistä saatujen oppimistulosten pohjalta. Kun siirrytään ammattiosaamisen näyttöihin perustuvaan kansalliseen oppimistulosten arviointiin, ammattiosaamisen näytön arvosanan tallentamiseen tullaan liittämään arvioinnin taustatietoja ja tallentamisesta annetaan erilliset ohjeet.

8 5 3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN Tutkinnon yhteisten ammatillisten opintojen opintokokonaisuuksien näytöt ovat pakollisia kaikille opiskelijoille. Koulutusohjelmittain eriytyvien opintokokonaisuuksien näytöt ovat pakollisia kyseisen koulutusohjelman valinneelle. Opiskelijan on osoitettava osaamisensa näytöillä myös valitsemissaan valinnaisissa ammatillisissa opinnoissa. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttöjen lukumäärän siten, että kaikkien ammatillisten opintokokonaisuuksien osaaminen tulee näytettyä. AUTOALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET OPINNOT, 90 OV Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot, 20 ov 1. Autoalan perustaidot, 20 ov Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset opinnot, 70 ov Autotekniikan koulutusohjelma (70 ov) Opintokokonaisuudet 2 ja 3 2. Huoltotekniikka Diagnostiikka 20 ov sekä yhteensä 30 ov opintokokonaisuuksista 4 13 ja Moottorin korjaus 5 ov 5. Sähkö- ja moottorin ohjauslaitteiden kunnostustyöt 10 ov 6. Autokorintyöt 5 ov 7. Ajoneuvojen sähkövarusteiden testaus ja korjaus 5 ov 8. Pienkoneiden huolto ja korjaus 5 ov 9. Korjaamon suorapalvelutyöt 5 ov 10. Kuorma-auton jarrulaitteiden huolto ja korjaus 10 ov 11. Kuorma-auton alusta- ja hallintalaitteiden korjaus 10 ov 12. Hydrauliikka- ja pneumatiikkalaitteiden huolto ja korjaus 10 ov 13. Metallirakenne- ja hitsaustyöt 5 ov Autokorinkorjauksen koulutusohjelma (70 ov) Opintokokonaisuudet 14, 15 ja Korinrakenne- ja materiaalitekniikka 10 ov 15. Korjaus- ja oikaisutekniikka 20 ov 16. Asennustekniikka 10 ov sekä yhteensä 30 ov opintokokonaisuuksista ja Pohjustus 5 ov 18. Ajoneuvovahinkojen korjaus 10 ov 19. Auton turvatekniikka 10 ov 20. Ajoneuvon korisähkövarusteiden testaus ja korjaus 5 ov 21. Korjaamon suorapalvelutyöt 5 ov Automaalauksen koulutusohjelma (70 ov) Opintokokonaisuudet Asennustekniikka 5 ov 23. Korityöt 5 ov 24. Maalauksen esikäsittelyt 15 ov 25. Ruiskumaalaustekniikka 15 ov

9 6 sekä yhteensä 30 ov opintokokonaisuuksista ja Sävytystekniikka 5 ov 27. Raidoitus teksti- ja kuviomaalaus 5 ov 28. Erikoismaalaukset 10 ov 29. Korroosionestomaalauksen perusteet 5 ov 30. Muoviosien korjaus ja maalaus 5 ov 31. Autokorintyöt 5 ov Automyynnin koulutusohjelma (70 ov) Opintokokonaisuudet Auto- ja varaosamyyjän yleistaidot 10 ov 33. Markkinointi 5 ov 34. Myyntityö ja asiakaspalvelu 10 ov 35. Autokauppa 10 ov 36. Ajoneuvon perustekniikka 5 ov sekä yhteensä 30 ov opintokokonaisuuksista 37 41, 44 ja Auto- ja lisävarustemyynti 5 ov 38. Uusien autojen myynti 5 ov 39. Käytettyjen autojen myynti 5 ov 40. Yritysautojen myynti 5 ov 41. Tavara-automyynti 5 ov 44. Ajoneuvon tekniikkaan liittyvä varaosien myyntityö 5 ov Varaosamyynnin koulutusohjelma (70 ov) Opintokokonaisuudet 32, 33, Auto- ja varaosamyyjän yleistaidot 10 ov 33. Markkinointi 5 ov 42. Varaosamyyntityö ja asiakaspalvelu 10 ov 43. Varaosa- ja varastotyö sekä hankinta 10 ov 44. Ajoneuvon tekniikkaan liittyvä varaosien myyntityö 5 ov sekä yhteensä 30 ov opintokokonaisuuksista Neuvonta ja kustannusarviot 5 ov 46. Autokorinosien ja pintakäsittelyaineiden myyntityö 5 ov 47. Raskaan kaluston varaosatyö 5 ov 48. Pienkoneiden tekniikka ja varaosien myyntityö 5 ov 49. Työkone- ja hydrauliikkavaraosamyynti 5 ov 50. Sähkö- ja dieseltarvikemyynti 5 ov Valinnaiset opinnot kaikissa koulutusohjelmissa (0 20 ov): Opintokokonaisuus 51, Muut valinnaiset opinnot

10 7 3.1A Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot Autoalan perustaidot, 20 ov Näytön kuvaus Opintokokonaisuuden näytöissä esille tuleva keskeinen osaaminen: asiakaspalvelu autoalan töiden perustaidot asennoituminen autoalan töihin. Opiskelija ymmärtää, että autoalan työ on palvelutyötä, ja osaa viestittää sitä omalla olemuksellaan ja toiminnallaan. Näytössä opiskelija tekee työkokonaisuuden: hän valmistelee ja suorittaa työn ja tekee asiaankuuluvat lopputyöt. Työtä valmistellessaan opiskelija esimerkiksi hoitaa asiakaspalvelutilanteen, tekee kirjallisia tietokoneella suoritettavia valmisteluja, valitsee työvälineet ja työn suorituspaikan sekä hankkii tarvikkeet ja varaosat. Työn varsinaisen suorituksen aikana opiskelija tekee tarvittavat toimenpiteet ja on mahdollisesti yhteydessä asiakkaaseen. Lopputöihin kuuluu työpisteen siistiminen. Työ voi päättyä asiakastilanteeseen. Opiskelija tuntee autoalaa niin hyvin, että hän osaa keskustella asiakkaan kanssa tarjolla olevista palveluista. Opiskelija osaa edistää asiakastyytyväisyyttä sekä ottaa työskentelyssään huomioon autoalaa koskevan lainsäädännön perusasiat. Työn valmistelu Työn suoritus Lopputyöt Näyttöympäristö Näyttö toteutetaan autoalan asiakaspalveluun soveltuvassa työpisteessä. Näyttö voidaan antaa suuremman näyttökokonaisuuden yhteydessä. Näyttöympäristö voi olla avoin myös muulle samanaikaiselle työtoiminnalle eikä sitä tarvitse keinotekoisesti rajata omaksi alueekseen. Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Arviointikriteeri TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija Asiakaspalvelu osaa toimia välttävästi asiakaspalvelun eri vaiheissa. selviää työhön liittyvästä asiakaspalvelusta. osaa toimia asiakasta palvellen työn eri vaiheissa. osoittaa toiminnallaan ymmärtävänsä autoalan työt palvelutyöksi. osaa toimia erilaisissa vuorovaikutus- ja palvelutilanteissa kohteliaasti.

11 8 Työtehtävän hallinta osaa ottaa toiminnassaan huomioon asiakkaan odotukset työnlaadusta. Asiakaspalvelutilanteen hoitaminen toimii asiakaslähtöisesti: hän haluaa tehdä työnsä hyvin ja huolellisesti, koska kunnioittaa asiakasta ja hänen omaisuuttaan, ja palvelualttiisti eli on ystävällinen ja osoittaa käytöksellään olevansa halukas palvelemaan asiakasta. lajittelee autoalan ongelmajätteet eli laittaa työssään syntyneet jätteet (jäteöljyt, öljynsuodattimet, pakkaukset jne.) niille kuuluviin paikkoihin. suorittaa esim. ajoneuvon voiteluhuollon tai katsastustarkastuksen. haluaa tehdä työnsä niin hyvin kuin osaa (kiristää öljynsuodattimen käsin oikeaan kireyteen ja tarkastaa tiivisteen pitävyyden, kiristää sytytystulpat momenttiavaimella, irrottaa pyörät, jos ei muuten pysty tarkastamaan jarrupalojen paksuutta jne.), mutta ei itse pysty arvioimaan (tietämään), onko työnlaatu riittävän hyvä. tunnistaa yrityksensä sisäiset ja ulkoiset asiakasryhmät. suoriutuu autoalan keskeisistä asiakaspalvelutilanteista eli pystyy ottamaan työn vastaan suoraan asiakkaalta ja luovuttamaan sen suoraan asiakkaalle kohteliaasti asiakasta tyydyttävällä tavalla. käyttää autoalan peruskoneita, -laitteita ja - työkaluja sekä tekee niillä alan perustöitä. korjaa yksinkertaisia vikoja. suorittaa voiteluhuoltoja työnlaadun huomioiden eli osaa ja haluaa itsearvioida työtään ja todeta sen laadun riittäväksi, keskustelee asiakkaan kanssa työstä tuoden esiin erilaisia vaihtoehtoja ja ottaen huomioon asiakkaan tarpeet. osaa ja haluaa ottaa huomioon asiakkaan toivomukset esim. lisätöistä tai tarvikkeiden valinnasta ja niiden perusteella tarjota asiakkaalle eri vaihtoehtoja. tiedottaa asiakkaalle ajoneuvon mahdollisesti tarvitsemista lisätöistä eli osaa kertoa huollon yhteydessä tekemistään havainnoista ja tarjota asiakkaalle korjaus- ja toimenpidevaihtoehtoja. palvelee tarvittaessa asiakasta auttavasti toisella kotimaisella tai jollakin vieraalla kielellä. hallitsee tai hankkii työssä tarvittavat perustiedot ja -taidot. osaa ratkaista ongelmia niin, että selviää myös itselleen uuden rakenteen tullessa vastaan; hän pystyy siis pystyy soveltamaan aiemmin hankkimiaan taitoja työssään. Työn perustana olevan tiedon hallinta osaa työssään säästää materiaaleissa ja käsitellä niitä ja työkaluja sekä tuntee autoalan tuotteet ja palvelut sekä tietää, minkä laatuista työtä tietää autoalan yleisimmät lainsäädännön perusasiat ja noudattaa

12 9 varaosia huolellisesti. ymmärtää oman työnsä osuuden autotalon toiminnassa eli ymmärtää tekevänsä tuottavaa työtä, josta on jäätävä katetta työnantajalle. täytyy tehdä, että voidaan olettaa asiakkaan olevan tyytyväinen. niitä: tietää, mikä vastuu hänellä kuluttajansuojalain mukaan on toimintansa laadusta, tietää asiakkaan oikeudet sekä tuntee autojen huolto- ja korjaustoimintaa koskevan lainsäädännön. ymmärtää asiakastyytyväisyyden tärkeyden autotalon toiminnan jatkuvuudelle. Työturvallisuuden hallinta erottaa, milloin tuotteen tai palvelun laatu on riittävä, kun sen joku hänelle osoittaa. ei näytön aikana vahingoita itseään tai muita. tietää, missä ajoneuvon asennus- ja huoltotöiden työvaiheissa tai tilanteissa voisi sattua vahinko. tunnistaa ajoneuvon asennus- ja huoltotöissä työturvallisuuden kannalta merkittävät kohteet ja toiminnot. noudattaa sähkölaitteita käyttäessään oikeita ja turvallisia työtapoja toimien vahingoittamatta itseään ja muita ja ottaen huomioon esimerkiksi akkujen kytkennät ja lataustilanteet. käyttää henkilökohtaisia suojavälineitä, kuten haalareita, turvakenkiä, suojapäähinettä sekä tarvittaessa kuulosuojaimia, silmä- ja hitsaussuojia ja käsineitä oikein. noudattaa turvallisia työtapoja eli toimii ennalta oppimiaan turvallisia työtapoja käyttäen. osaa välttää vaaratilanteita: esimerkiksi tarkastaa, että auto on nosturilla oikein, puhdistaa valuneen öljyn välittömästi ja kerää heti sopivan tilaisuuden tullen työskentelyalueeltaan ylimääräiset esineet omille paikoilleen. osaa suorittaa ajoneuvon voiteluhuollon ergonomisesti ja työturvallisesti: esim. säätää nosturin aina sopivalle korkeudelle kussakin työvaiheessa, käyttää tilanteeseen sopivia työkaluja ja työmenetelmiä eikä vahingoita itseään tai muita.

13 10 Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen huolehtii työympäristönsä siisteydestä: siivoaa jälkensä myös työn aikana ja pitää työkalut jokseenkin järjestyksessä. Eettiset taidot kunnioittaa asiakkaan, työnantajan ja yleensä toisen omaisuutta eli ei omalla välinpitämättömällä toiminnallaan tai suhtautumisellaan aiheuta mitään vaaraa tai vahinkoa. toimii työryhmän jäsenenä eli pystyy pyytämään ja saa apua opiskelu- tai työkavereiltaan silloin, kun sitä tarvitsee, esim. nostamis- tai asennustilanteissa. noudattaa näytön aikana sovittuja työaikoja ja taukojen pituuksia ja ajankohtia. ymmärtää, että autoalan työ on palvelutyötä ja osaa viestittää sitä omalla olemuksellaan ja toiminnallaan. osaa toimia asiakastyytyväisyyttä edistävällä tavalla. osaa käyttäytyä ja toimia vuorovaikutus- ja palvelutilanteissa asiakastyytyväisyyttä edistävällä tavalla eli opiskelija on positiivinen ja avulias. suhtautuu samalla tavalla eri kansallisuuksiin, rotuun, uskontoon ja ikäryhmiin kuuluviin asiakkaisiin. tuntee valmistettavaan tuotteeseen tai palveluun liittyvät asiakkaan ja kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet sekä osaa ottaa ne huomioon työssään. 3.1B Koulutusohjelmittain eriytyvät opinnot Autotekniikan koulutusohjelma Huoltotekniikka, 20 ov Näytön kuvaus Opintokokonaisuuden näytöissä esille tuleva keskeinen osaaminen: huoltotyön suorittaminen huoltoluontoiset korjaukset Työn vastaanotto Huoltotyön suoritus Lopputyöt

14 11 Työn vastaanotto: Opiskelija ottaa työn vastaan ja palvelee asiakasta. Hän tekee tarvittavat valmistelutyöt, kuten pesut, suojien asennukset, nosturin valinnan, ja nostaa auton. Opiskelija määrittelee auton korjaustarpeen. Huoltotyön suoritus: Opiskelija käyttää oikeita yleis- ja erikoistyövälineitä. Hän käyttää varaosia ja erilaisia huoltotarvikkeita oikein ja taloudellisesti. Opiskelija huolehtii työsuorituksen etenemisestä sekä valmiin työn tarkastuksesta. Lopputyöt: Opiskelija käsittelee ongelmajätteet ohjeiden mukaan. Hän luovuttaa työn ja kertoo asiakkaalle, mitä korjaustöitä on tehty. Auton siirrot voi tarvittaessa tehdä ohjaaja. Näytössä käytetyn henkilöauton tai ajoneuvon ei tarvitse olla oppilaalle merkiltään ja malliltaan ennestään tuttu. Riittää, kun on varmistuttu siitä, että oppilas on tehnyt vastaavia töitä muiden merkkien parissa ja että hänellä on mahdollisuudet suoriutua näytöstä käyttäen merkin ja mallin mukaisia korjaamokäsikirjoja tai muita ohjeita. Niiden tulee olla saatavilla näyttöä suoritettaessa. Näytön antajan tulee mahdollisuuksien mukaan tehdä työsuunnitelma joko suullisesti tai kirjallisesti. Hän pitää tarvittaessa tarkastuspöytäkirjaa, perustelee tekemänsä ratkaisut korjaustarpeesta ja antaa työn kustannusarvion, mikäli hintatietoja on saatavilla. Korjaus- ja huoltotyöt tehdään valmistajan antamien ohjeiden mukaan varotoimet, suojaus ja työturvallisuus huomioiden. Tehdyt korjaukset tulee suorittaa normaalien korjausehtojen mukaisesti, ja niille tulee antaa normaalien korjausehtojen mukainen takuu. Omasta ja ympäristön työturvallisuudesta ja siisteydestä sekä työkaluista huolehtiminen kuuluu myös olennaisena osana huoltotekniikan näyttöön. Myös asianmukainen ongelmajätteistä huolehtiminen on osa työtä. Näyttöympäristö Näyttö voidaan suorittaa tiloissa, jotka on tarkoitettu autojen huolto- ja korjaustoimintaan ja joissa näyttö voidaan suorittaa oikeilla työvälineillä ja oikeita työmenetelmiä käyttäen sekä työturvallisuusmääräyksiä noudattaen. Keskustelu ja muu työpaikan tapoihin kuuluva yhteistyö toisten työntekijöiden kanssa ei vaikuta näytön arviointiin alentavasti. Opintokokonaisuuden näyttö voidaan antaa tekemällä ajoneuvon huolto-, testaus-, säätö- ja/tai korjaustyö mahdollisuuksien mukaan asiakastyönä. Näyttö voidaan antaa tehtäväksi työtilassa, joka soveltuu työskentelyolosuhteiltaan, työvälineiltään sekä testausmahdollisuuksiltaan ja laitekannaltaan yleiseen auton huoltoon ja korjaukseen. Nostureiden, koneiden ja laitteiden työturvallisuus on toteutettu asiallisesti, ja henkilökohtaisia suojavälineitä on käytettävissä. Näyttöympäristön työturvallisuusasiat on kokonaisuudessaan toteutettu voimassa olevien työsuojeluohjeiden ja - määräysten mukaisesti. Oppilaalla on käytettävissään tarvittavat työkoneet ja -laitteet, mittavälineet, testerit, käsityökalut, korjaamokirjallisuus ja atk-ohjelmat, jotka normaalistikin korjaamolla ovat käytettävissä asiakastöitä tehtäessä. Näitä laitteita ovat esimerkiksi jarrudynamometri 1-, 2- ja/tai 4-pilarinosturit jarrurumpu- ja jarrulevysorvi jarrujen ilmauslaite

15 12 iskunvaimentimien testauslaite ravistimin varustettu siltanosturi pyöräkulmien mittauslaitteet puristuspainemittari ohivuotomittari venttiilien säätöön tarvittavat erikoistyökalut jakohihnan ja muiden käyttöhihnojen vaihtotyökalut jakohihnan ja muiden käyttöhihnojen kireyden tarkastustyökalut pakokaasujen testauslaite moottorin testauslaite sytytyksen ajoituslamppu valojen suuntauslaite jousipuristimet öljynpainemittarit, joista yksi on sulkuventtiilillä varustettu rengaspainemittari ahtopaine-/alipainemittari alipainepumppu paineilmatyökaluja käsityökalut atk-laitteet korjaamosovelluksin hinnastolevykkeet. Lisäksi voidaan tarvita ajoneuvokorjaukseen soveltuvia erikoistyö- ja mittavälineitä. Oppikirjat, korjaamokäsikirjat, merkin ja mallin mukaiset ohjekirjat sekä tarvittava säätöarvokirjallisuus on käytettävissä. Opiskelijalla voi huoltotekniikan näytössä olla myös yksi tai useampi opiskelija apuna, mikäli työtehtävän normaali suorittaminen sitä vaatii. Tällainen työ voi olla esimerkiksi jarrujen ilmaus. Näytön antaja kuitenkin aina kertoo avustajille, mitä heidän on tehtävä. Joissakin tapauksissa normaalissa työtehtävässä voi olla kaksi tai jopa useampia työn suorittajia. Tällöin näyttötilannekin on vastaavalla tavalla sovitettu useammalle näytön antajalle. Näytön arviointi Näyttö vaikuttaa omalta osaltaan opintokokonaisuuden arviointiin. Huoltotekniikan näytön luonne ja laajuus vaikuttavat lopulliseen painoarvoon arvioinnissa. Arvioinnissa mitataan asetettujen tavoitteiden saavuttamista sekä annetaan tilaa opiskelijan kasvulle ammattiihmisenä mm. itsearvioinnin avulla. Tärkeintä on kohdistaa arviointi oppimiseen ja osaamiseen, ei niinkään epäonnistumisiin. Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Arviointikriteeri TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija Työprosessin suunnitelmallisuus tekee huoltotöitä ja osien vaihtoja ohjeiden mukaan. tekee huoltotyöt, niiden yhteydessä vaadittavat mittaukset, säädöt sekä tekee huoltotyöt ja niiden yhteydessä vaadittavat mittaukset, vika-

16 13 yksinkertaiset korjaukset ja osien vaihdot omatoimisesti. analyysit, säädöt, korjaukset ja osien vaihdot suunnitelmallisesti. Työtehtävän hallinta Huoltotyön suoritus tekee perushuollon kuluttajansuojan edellyttämää huolellisuutta noudattaen. tekee perus- ja määräaikaishuoltotyön kuluttajansuojan edellyttämää huolellisuutta noudattaen. tekee ajoneuvojen yleisimpien moottorien, sähkö- ja polttonestelaitteiden perus- ja määräaikaishuoltotyöt sekä korjaukset kuluttajansuojan edellyttämää huolellisuutta noudattaen. käyttää pakokaasumittauslaitetta arvojen toteamiseen toimivasta ajoneuvosta. käyttää pakokaasumittauslaitetta arvojen toteamiseen ja vertaa saamiaan arvoja ohjearvoihin. Testauslaitteiden käyttö kytkee moottorintestauslaitteen. käyttää ohivuoto-, puristuspaine- ja öljynpainemittaria. määrittää moottorin kunnon ulkopuolisten mittausten perusteella oikein ja saattaa moottorin mittausten jälkeen uudelleen käyntikuntoiseksi. Alustan ja jarrujen huolto Tehonsiirron huolto vaihtaa työturvallisesti McPherson-tyyppiset heilahduksenvaimentimet. tekee jarrujen kitkapintojen vaihdon siten, että ajoneuvo on edelleen liikenneturvallisessa kunnossa. tekee moottorin öljynpaineen-, puristuspaineiden- sekä vuotomittauksen oikein. tekee alusta-, jarru- ja ohjauslaitteiden huoltoja korjaustoimenpiteitä käyttäen työvälineitä ja testauslaitteita turvallisesti ja valmistajan ohjeita noudattaen. tekee mekaanisen tehonsiirron yksinkertaisia huolto- ja korjaustoimenpiteitä. hallitsee alusta-, jarru- ja ohjauslaitteiden vianmäärityksen sekä tekee huolto- ja korjaustoimenpiteet turvallisesti huomioiden liikenneturvallisuuteen vaikuttavat seikat. tekee itsenäisesti mekaanisen tehonsiirron yksinkertaisia huolto- ja korjaustoimenpiteitä vikaoireiden ja omien havaintojensa perusteella. Hydrauliikka- ja pneumatiikkalaitteiden huolto tarkastaa hydrauliikkajärjestelmän nesteen mää- tarkastaa ja huoltaa hydrauliikka- ja pneumatiik- tarkastaa, huoltaa ja vaihtaa osia hydrauliikka-

17 14 Työn perustana olevan tiedon hallinta rän ja lisää nestettä. suorittaa pneumatiikkajärjestelmien päivittäishuoltoon liittyviä tehtäviä, kuten veden poiston. tietää jakopyörästön merkityksen moottorin toiminnassa. kajärjestelmiä. tuntee yleisimmät moottorirakenteet ja niiden toiminnan. ja pneumatiikkajärjestelmään sekä määrittää järjestelmässä esiintyviä perushäiriöitä. hyödyntää teknologiaa ja tietotekniikkaa esimerkiksi tiedonhakuun tarvitessaan auton teknisiä tietoja ja säätöarvoja huoltotöitä varten. tuntee alustojen ja hallintalaitteiden korjausta rajoittavat viranomaismääräykset. tuntee ajoneuvon suojaustarpeen huollon yhteydessä (esim. istuinsuojat). hyödyntää kirjallisuutta ja tietotekniikkaa esimerkiksi tiedonhakuun tarvitessaan auton teknisiä tietoja ja säätöarvoja huoltotöitä varten. tuntee ohjauskulmiin liittyvät perusteet sekä niiden keskinäiset riippuvuussuhteet. ymmärtää perushuollon tarpeellisuuden. tuntee erilaiset pyöräntuennat, jousituksen ja heilahduksenvaimennuksen sekä ymmärtää niiden toimintaperiaatteet. käyttää ohjekirjoja tiedonhakuun. tuntee pääosin jarrujen perusrakenteet. tuntee jarrumitoituksen periaatteet. tuntee yleisimpien tehonsiirtojärjestelmien rakenteet. tuntee yleisimpien tehonsiirtojärjestelmien toimintaperiaatteet. Työturvallisuuden hallinta valitsee työhönsä turvalliset työmenetelmät. noudattaa annettuja turvallisuusohjeita ja - määräyksiä. käyttää ajoneuvonostinta turvallisesti. huolehtii työkaluista ja työpaikkansa järjestyksestä sekä siisteydestä. tuntee hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien pääosien perusrakenteet. käyttää ajoneuvonostinta turvallisesti ja käyttää oma-aloitteisesti konekohtaisia suojalaitteita sekä henkilökohtaisia suojavälineitä. tuntee hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien toimintaperiaatteet. käyttää ajoneuvonostinta turvallisesti, käyttää konekohtaisia suojalaitteita ja henkilökohtaisia suojavälineitä sekä huolehtii niistä. huomioi myös lähistöllä työskentelevien turvallisuuden. kehittää viihtyisää ja turvallista työympäristöä.

18 15 Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen noudattaa sovittuja työaikoja. ymmärtää huoltotöissä ongelmanratkaisu- ja vuorovaikutustaitojen tarpeellisuuden ja erilaiset toimintatavat. informoi asiakasta tekemistään havainnoista sekä keskustelee erilaisista korjausvaihtoehdoista. Yhteiset painotukset tekee perushuollon kuluttajansuojan edellyttämää huolellisuutta noudattaen. informoi asiakasta tekemistään havainnoista sekä keskustelee korjaustyöstä. tekee korjauksia kuluttajansuojalakia noudattaen. toimii huoltotöissä laadukkaasti ja asiakaslähtöisesti. huomioi huoltotöissä asiakkaan toiveet. huolehtii annettujen ohjeiden mukaan ongelma- ja muista jätteistä. huolehtii ongelma- ja muista jätteistä asianmukaisella tavalla. huolehtii omatoimisesti ongelmajätteiden ja muiden jätteiden (kuten käytetyt öljyt ja nesteet sekä vaihdetut varaosat ja niiden pakkaukset) käsittelystä asianmukaisella tavalla Diagnostiikka, 20 ov Näytön kuvaus Opintokokonaisuuden näytöissä esille tuleva keskeinen osaaminen: ajoneuvoissa esiintyvien vikojen etsiminen sytytys- ja polttoainelaitteiden huollon suorittaminen. Työn vastaanotto: Opiskelija valmistelee työkohteen ja testauslaitteet käyttökuntoon. Hän purkaa ja nollaa ajoneuvojen itsediagnoosijärjestelmiä. Hän hankkii tarvittaessa ajoneuvokohtaiset ohjearvot ja työohjeet ja valitsee oikean vianhakumenetelmän. Opiskelija laatii kustannusarvion ja kertoo siitä asiakkaalle. Mekaanisen ja sähköisen vian määritys: Opiskelija toteaa vian testilaitteella tai muulla vastaavalla tai havaitsee virhetoiminnon aistinvaraisesti. Hän käyttää virtapiirikaavioita ja tulkitsee niitä vianhaussa. Opiskelija valitsee tarvittaessa oikeat korjausmenetelmät ja hallitsee koneiden ja työvälineiden oikean käytön. Lopputyöt: Opiskelija luovuttaa työn asiakkaalle ja kertoo tälle tehdyistä vianmäärityksistä sekä mahdollisista korjauksista. Näyttöympäristö Näyttö annetaan autokorjaamossa tai vastaavassa tilassa. Näyttöpaikassa on toimintaan sopiva laitteisto, esimerkiksi merkkikohtainen tai yleistestauslaite, johon on ohjelmoitu tai johon opiskelija voi ohjelmoida korjat-

19 16 tavana olevan ajoneuvon tiedot. Käytössä on myös korjaukseen liittyvä korjaamokirjallisuus, jos ohjeet eivät sisälly testilaitteen ohjelmistoon. Lisäksi kelpaavat muut yleisesti käytössä olevat testauslaitteet, kuten yleismittari, oskilloskooppi, jarrudynamometri ja pakokaasuanalysaattori. Saatavilla olisi hyvä olla myös työssä tarvittavat erikoistyökalut sekä asiakkaan vastaanottotila. Työturvallisuus on järjestetty voimassa olevien määräysten mukaisesti. Diagnostiikassa on erityisen tärkeää keskustelu asiakkaan kanssa, että saadaan hänen havaintonsa vikaoireista ja niihin liittyvistä olosuhteista. Sosiaalista ympäristöä on käsitelty yleisohjeessa. Työskentelytila on mahdollisesti korjaamotila, jossa näytön aikana on muitakin työntekijöitä ja asiakkaita. Heidät otetaan huomioon näyttöä suoritettaessa. Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Arviointikriteeri TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija Diagnostiikan ja korjauksen suoritus tekee yksinkertaisia vikadiagnooseja esimerkiksi käynnistys-, lataus- ja sytytysjärjestelmästä. tekee yksinkertaisia vikadiagnooseja esimerkiksi käynnistys-, lataus- ja sytytysjärjestelmästä sekä korjaa niitä saatuaan ohjeet. laatii vikaoireiden tai merkkivalon tms. perusteella toimintasuunnitelman, johon kuuluvat työjärjestys sekä tarkoituksenmukaisten testauslaitteen ja työvälineiden valinta. muuttaa tarvittaessa suunnitelmaansa, niin että se johtaa oikeaan lopputulokseen. Työtehtävän hallinta tulkitsee mittausarvoja sekä suorittaa korjaus- ja huoltotyöt niiden perusteella. Mittaustapojen hallinta käyttää yleismittaria ja tekee sillä jännitehäviömittauksen. tekee akun varaustila- ja kuormitusmittauksen sekä lataus- ja käynnistysjärjestelmien jännitemittaukset. valitsee vikaoireiden tai merkkivalon tms. perusteella tarkoituksenmukaisen testauslaitteen ja työvälineet. paikantaa vian sopivalla mittavälineellä käyttämällä tunnistamansa ajoneuvon ja järjestelmän ohjeita. käyttää testauslaitteen ohjeisiin tutustuttuaan diagnoosissa tarvittavia mekaanisia ja sähköisiä vianhakulaitteita, joita ovat mm. yleismittari, moottorintestauslaite, jarrudynamometri, pakokaasuanalysaattori, lambda-testilaite sekä korjattavaan kohteeseen liittyvät yleis- ja erikois-

20 17 tekee pakokaasutestin ja vertaa tulosta annettuihin ohjearvoihin. tulkitsee jarrudynamometrin näytön akselikohtaisesti henkilöautosta. osaa bensiinin suihkutusjärjestelmän perushuollon ja osienvaihdon. käyttää hyväkseen joidenkin ajoneuvojen itsediagnoosijärjestelmiä. työkalut. lukee ajoneuvon virtapiiri- ja hydrauliikkakaavioita sekä käyttää niitä vianhaussa hyväksi. Työn perustana olevan tiedon hallinta Järjestelmien toiminta tunnistaa sähköturvallisesti ongelmalliset kohteet, kuten sytytyslaitteet ja akun. tietää virhekytkentöjen vaikutuksen elektronisten laitteiden toimintaan. on muodostanut käsityksen ajoneuvon moottorin, sähkö- ja polttoainelaitteiden, alustan, jarruja ohjauslaitteiden voimansiirron sekä korin ja rungon rakenteesta ja toiminnasta. tuntee sähkön perusolemuksen ja sähköiset perusilmiöt (virran, resistanssin ja jännitteen) sekä niiden keskinäiset riippuvuudet sekä kykenee lukemaan sähkökaavioita. on muodostanut kokonaiskäsityksen auton rakenteesta ja toiminnasta. ymmärtää, että ajoneuvon automaatiorakenteet, kuten moottorin ohjausjärjestelmät ja turvajärjestelmä, toimivat kokonaisuutena. tietää koeajon ja aistinvaraisen tarkistuksen merkityksen. osaa jonkin dieseljärjestelmän perusteet sekä erottaa järjestelmät toisistaan. tietää itsediagnoosijärjestelmän merkityksen. Työturvallisuuden hallinta ymmärtää ajoneuvon tarkan tunnistamisen merkityksen (esim. moottorinohjausjärjestelmät). käyttää ajoneuvonostinta ja jarrudynamometriä turvallisesti. noudattaa annettuja työturvallisuusohjeita ja -määräyksiä esimerkiksi pakokaasujen poistossa ja liuottimien käytössä sekä ottaa huomioon sytytysjärjestelmän korkean jännitteen. suojaa tarvittaessa itsensä ja työnsä kohteen oikeilla suojavälineillä. ymmärtää ajoneuvon turvavarusteiden vaikutukset työskentelytapoihin, eli osaa