Suurjakelu! Irtonumero Messuille! Kärkiyritykset Tapaus Eskelinen

Transkriptio

1 47 Suurjakelu! Irtonumero Messuille! Kärkiyritykset Tapaus Eskelinen

2 palokuntalainen Palokuntalainen on seitsemän kertaa vuodessa ilmestyvä pelastusalan ilmiöihin, tapahtumiin, henkilöihin ja uutisiin keskittyvä erikoislehti. Tilaa painava lukupaketti ja tiedä mitä alalla tapahtuu. Raskaassa liikenteessä tapahtuu Ajoneuvopalot yleisiä Irtonumero Johtoautot vertailussa Kahden kauppa ASLAK-kuntoutus Myrskyn jälkeen Persoona Kari Hannus 46 7 numeroa Tilaukset: tai tekstiviestillä puh päätapahtuman haku käynnissä nyt! MESSUJEN KÄRKI- YRITYKSET 8 14 PÄÄKIRJOITUS 5 PÄIVÄN POLTTAVAT 6 KIPINÄT päätapahtuman haku MESSUJEN KÄRKIYRITYKSET ESITTELYSSÄ 14 Paja Viher-Vehmas 15 Dräger 16 Bronto Skylift 18 Kulkeva 20 Elektro Arola 21 Turvata 22 Teknosafe 24 Peltaco 26 Sarco 27 Tamlans 28 Tamrex 30 Dafo 32 Veho 34 Yritysvaatemarkkinointi 36 VILLIMIES 37 palokuntalainen Palokuntalaisen löydät myös Facebookista. Tule ottamaan osaa ajankohtaisiin keskusteluihin, antamaan palautetta, lukemaan alan uusimmat uutiset tai tykkää muuten vain. PUKUASETUS 38 SAUKKONEN VASTAA 40 LÄMPÖKAMERAMIES 42 KUNNOSSA 43 Sammutustyö vaarallisempaa kuin on oletettu KALUSTOKULMA 46 Karvian auto BRANDKÅRISTEN 48 LETKUT SOLMUSSA 52 ENSI NUMEROSSA 53 MARKO PARTASEN PALOPUHE 54 Pelastusalan erikoislehti 11. vuosikerta Aikakauslehtien liiton jäsen Toimitus toimitus@palokuntalainen.fi Päätoimittaja Pekka Koivunen, puh Toimitussihteeri Anne Mallius Toimittajat Silvio Hjelt, Isto Kujala ja Marko Partanen Ohjeistamispäällikkö H. Ollikainen Ilmoitukset ilmoitukset@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh Kannen kuva Turvallisuusmessut Taitto Anna Broholm, PieniSuuri Idea Paino Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Postinrannantie 3 B, Pomarkku, Y , Alv. rek. Palaute sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi Päätoimittaja Pekka Koivunen Toimitussihteeri Anne Mallius 43 Toimittaja Silvio Hjelt Toimittaja Isto Kujala KALUSTOKULMA 46 Nödcentralsverket betjänar på svenska - på nåder 49 No ISSN Toimittaja Marko Partanen Jättijakelu Tällä Palokuntalainen-lehden erikoisnumerolla on tuplasti enemmän lukijoita kuin normaalinumerolla. Olemme halunneet saattaa tämän lehden mahdollisimman monen pelastusalan toimijan saataville. Eikä tässä vielä kaikki! Jokainen lehden saaja niin tilaaja kuin vapaakappaleen vastaanottaja voi tilata elokuun viimeisellä viikolla ilmestyvän Palokuntalainen-lehden yhteen valitsemaansa osoitteeseen veloituksetta. Ystävälle, kaverille, puolisolle, palokunnalle Tilaus tapahtuu klo mennessä sähköpostilla maria.salo@ palokuntalainen.fi tai tekstiviestillä Palokuntalainen haluaa tällä kampanjalla edistää tietoutta syyskuussa Tampereella järjestettävistä Turvallisuusmessuista ja samalla esitellä pelastusalan luetuinta lehteä uusille alan toimijoille. Juttuvinkkejä, nyt! Palokuntalainen pyrkii yhä paremmin palvelemaan lukijoitaan niin seitsemän kertaa vuodessa ilmestyvällä paperilehdellä kuin uudistuneilla nettisivuillakin. Kärkiajatus meillä on tehdä lehteä, jonka jutut kiinnostavat lukijoita. Juuri sinä voit hautoa mielessäsi pelastusalan asiaa, jonka saattaminen julkisuuteen olisi koko alan kehityksen kannalta hyvä. Ilmoita siitä meille, niin teemme jutun! Vinkinantajan suoja on ehdoton, eli voit lähestyä meitä avoimesti. Sinun yhteystietosi jäävät vain toimituksen tietoon. Tarkistamme kuitenkin kaikki taustatiedot, koska ehdoton periaatteemme on, että lukija voi luottaa siihen, mitä lehdessämme sanotaan. Ilmoitukset Maria Salo Taitto Anna Broholm Palokuntalainen 47 3

3 Apua, Päivi Räsänen! Rajoituksiin joku tolkku Miksi heidän pitää tehdä terveen järjen ja yhteiskunnan kokonaishyödyn kannalta käsittämättömiä päätöksiä? Suomi on laaja ja harvaan asuttu maa. Turvallisuuden toimijoita löytyy yhä vähemmän muun muassa maamme reuna-alueilta. Turvallisuuden ymmärtäjiä ja terveellä maalaisjärjellä varustettuja johtajia tuntuu olevan sisäasiainministeriön valvomissa laitoksissa päivä päivältä vähemmän. Sisäministeri voisi käyttää nyt omaa arvovaltaansa ja toimeliaisuuttaan ja selvittää, mikä hänen alaisissaan oikein mättää? Miksi heidän pitää tehdä terveen järjen ja yhteiskunnan kokonaishyödyn kannalta käsittämättömiä päätöksiä? Rajavartiolaitoksen viranhaltijan osallistumista sopimuspalokuntatoimintaan on voimakkaasti rajoitettu. Yksikönjohtajuus on rajavartijalle mahdottomuus. Ammattikoulutetun henkilön ei siis anneta toimia sopimuspalokunnan yksikönjohtajana. Perustelut ovat lähinnä naurettavat. Niissä vedotaan eturistiriitoihin, joista ei ole näyttöä. Nyt poliisihallinto seuraa rajavartiolaitoksen esimerkkiä. Poliiseilta aiotaan kieltää sopimuspalokuntatoiminta kokonaan. Poliisi voi nimittäin saada tietoonsa jotain, mikä vaatii poliisin toimimaan poliisina. Suomessa poliisit ovat kymmeniä vuosia osallistuneet sopimuspalokuntatoimintaan. Mitä sellaista on nyt yhtäkkiä tapahtunut, että poliiseilta pitää kieltää toiminta sopimuspalokunnassa? Hyvä Päivi Räsänen, voitko ystävällisesti selvittää, mistä alaistesi rajoitushysteria johtuu? Mikä on oikea syy tällaisiin päätöksiin, joita ei voi järkisyillä perustella? Jostakin hallinnon syövereistä motiivit löytyvät, kun ministeri ne pakottaa esiin. Palokuntalainen-lehti selvittää rajoitushankkeet perinpohjaisesti ja tuo esiin päätöksistä vastaavat henkilöt heidän oikeilla nimillään ja kasvoillaan. Tässä tapauksessa on kyse niin merkillisestä yhteiskunnan etujen ja yksilön oikeusturvan vastaisesta kehityksestä, että päättäjien on tultava julkisuuteen vastaamaan päätöksistään. Herätys, Pentti Partanen! Sammuttaminen on vaarallisempaa kuin oletettu Kirkkokadun pieni pelastusosasto on tietyissä asioissa osoittanut ketteryytensä. Jotkut isot asiat se on taas vaiennut kuoliaiksi tai osasto on sysännyt vastuun kuntakentälle. Nyt on edessä kuitenkin sen suuruusluokan asia, että Pentti Partasenkin on herättävä. Vähitellen on paljastunut useita hämmästyttäviä ja myös pelottavia tuloksia tutkimuksista koskien sammutustyön turvallisuutta. Tämän lehden Kunnossa-palstalla vieraileva Paul Eskelinen kertoo tarinansa ensimmäisessä osassa tilanteesta tänään. Hän jatkaa raportointia syksyllä. Me seuraamme niin valtion kuin kunnallisten viranomaisten reaktioita ja erityisesti toimenpiteitä aiheen parissa. Odotamme, että Pentti Partanen tulee alas norsunluutornistaan ja kertoo jämäkästi, että on saatu tietoja pelastushenkilöstöä uhkaavasta vakavasta uhasta, jonka laajuus selvitetään välittömästi ja ryhdytään asianmukaisiin toimenpiteisiin. Toivottavasti voimme pian kertoa tällaisesta vastuunkannosta. Päätoimittaja Pekka Koivunen Palokuntalainen 47 5

4 Palvelutasopäätöksillä määritellään alan tulevaisuus vuosiksi eteenpäin. Ongelma myös pelastusalalla Kartanlukutaito katoamassa Elektronisten navigaattoreiden räjähdysmäinen lisääntyminen viime vuosina näkyy jo pelastustoimen ja ensihoidon hälytystehtävissä. Kuluneen vuoden aikana on kentältä kantautunut kymmeniä esimerkkejä siitä, kuinka paloauto tai ambulanssi ajaa kohteeseen väärää kautta tai joutuu turvautumaan ajotehtävän aikana muuhun suunnistusvälineeseen kuin navigaattoriin. (Palo-)kuntavaalit tulossa Näin kesäkuumalla Palokuntalainen-lehti haluaa nostaa esiin päivän polttavan asian: syksyn kunnallisvaalit ovat aivan ovella. Ehdokkaiden etsintä on jo käynnissä ja kampanjoita valmistellaan. Pääteemoina vaalikamppailussa tulevat olemaan kuntarakenteen uudistus ja siihen olennaisesti liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon muutokset. Paikallistason asioiden päälle painavat puolueiden valtakunnalliset linjaukset erityisesti kuntauudistuksesta. Pelastustoimen palvelutasopäätökset menevät tulevalla valtuustokaudella uusiksi kaikkialla. Siksi olisi tärkeää, että pelastustoimen prosenttiliike saisi äänensä kuuluviin tasavertaisesti muiden intressiryhmien kanssa. Pelastustoimessa kuntauudistukseen rinnastettava prosessi käytiin jo kymmenen vuotta sitten. Tuolloin Suomessa oli 440 kuntaa ja melkein yhtä monta kunnallista pelastuslaitosta. Yhteistyö kuntien kesken oli pelastusalalla hyvin vähäistä aluehälytyskeskusyhteistyötä lukuun ottamatta. Pelastustoimen alueellistaminen muutti kaiken. Kymmenessä vuodessa koko pelastustoimi on ajettu uuteen kuosiin. Nyt järjestelmä toimii, vaikkakin asukkaiden mahdollisuus vaikuttaa pelastustoimen asioihin on paljon aiempaa vähäisempi. Päätöksenteko on kauempana kuin ennen. Toisaalta tilannetta on tasoittanut se tosiasia, että palokunnat ovat tänään suurin piirtein samoja ja samoilla sijoillaan kuin 2000-luvun alussa. Lähipalvelu on operatiivisella puolella säilynyt. Kaikki muu onkin sitten pääasiassa keskittynyt ja etääntynyt kansalaisesta. Kuntien päätöksentekokoneiston kautta määrätään viime kädessä, miten pelastustoimi kussakin kunnassa toimii. Ja palvelutasopäätös on se tärkein työkalu. Kymmenet, ellei jopa sadat, aktiiviset ammattipalomiehet ja sopimuspalokuntalaiset asettuvat jälleen ehdokkaiksi tavoitteenaan valtuustopaikka tai muuten hyvästä työstä ja mukanaolosta annettava muu luottamushenkilöpaikka. Riippumatta puolueista, on tärkeää, että pelastusalan toimijoita on antamassa asiantuntemustaan ja omia näkemyksiään kunnallisissa päätöksentekoelimissä. Palvelutasopäätöksillä määritellään alan tulevaisuus vuosiksi eteenpäin. Siksi politiikan pelko pois ja mukaan vaikuttamaan! Nuori palo- ja sammutusmiespolvi on tottunut navigaattorin käyttöön. Se napsautetaan yleensä päälle siinäkin tapauksessa, että kohteesta ja ajoreitistä olisikin tarkka tieto. Sitten kuunnellaan ja katsotaan navigaattorin antamaa ohjeistusta. Ja usein ihmetellään ja päivitellään. Olet tässä Jos ajoreitistä ei ole tarkkaa tietoa, uskotaan usein navigaattorin ohjeita alusta alkaen. Yleiskuvan saaminen pieneltä näytöltä vaatii usein zoomausta ja tihrustamista. Liikkeelle lähdetäänkin seuraavasta oikealle -tyyppisten navigaattoriohjeiden avulla. Paperisen kartan avulla yleissilmäyksen luominen olisi paljon helpompaa kuin navigaattorin pieneltä ruudulta. Älypuhelimien näytöt ovat yleensä vielä varsinaisten navigaattoreiden näyttöjä pienempiä. Monissa pelastuslaitoksissa käytössä olevan Peke-järjestelmän karttatoiminto antaa ehdotuksen reitistä asemalta kohteeseen. Peken näytön skaalaus mahdollistaa yleiskuvan saamisen reitistä. Näyttö onkin kooltaan läppäritasoa. Käytäntö on kuitenkin opettanut, että Pekeenkään ei voi luottaa. Usein yleissilmäys osoittaa omalaatuisuuksia ehdotetussa reitissä tai jopa kohteen väärän sijainnin. Pelastustoimessa kaikki pitäisi varmentaa tavalla tai toisella. Navigaattori on erinomainen apuväline, mutta sen taustalla olisi syytä olla varmentava järjestelmä. Luonnollinen vaihtoehto varmentamiselle on vanha kunnon kartanlukutaito, jonka pitäisi kuulua jokaisen ammatti- ja sopimuspalomiehen perustaitoihin. Hyvin valitettavaa on, että esimerkiksi aiemmin yleissivistykseen kuuluneet kartanmerkit alkavat olla nuorelle sukupolvelle joukko epämääräisiä hieroglyfejä. Palokuntalainen-lehden toimituksen ehdotus suomalaisille paloasemille ammatti- ja sopimuspalokunnille on, että tulevan syksyn harjoituskauden aikana otetaan ohjelmaan kartat ja kartanluku, ja ylipäätään suunnistaminen niin maastossa kuin tiestössä vesistöjä unohtamatta. Katukoulut kunniaan! 6 Palokuntalainen 47 Palokuntalainen 47 7

5 kipinät Hätäkeskuslaitos: 112-päivän päätapahtuman haku käynnissä nyt! 112-päivä on valtakunnallinen hätänumeropäivä, jolloin puhutaan arjen turvallisuudesta ja siitä, miten jokainen voi osaltaan huolehtia turvallisuudesta. Päivää vietetään joka vuosi helmikuun 11. päivä. Suomen 112-päivä on myös osa EU:n yhteistä 112-päivää. Palotaruksen tulevaisuus vaakalaudalla Padasjoella sijaitsevan SPEKin leiri- ja kurssikeskuksen vähäinen käyttö huolestuttaa ylläpitäjätahoja. Leirikeskuksen suosio ei ole asettunut suunnitelmien edellyttämälle tasolle. Palokuntalainen-lehden saamien tietojen mukaan keskustelussa on ollut markkinoinnin tehostaminen, kulujen voimakas karsinta, hintojen korotus, leirikeskuksen yhtiöittäminen tai jopa koko alueen myynti. Palotarusta tarjotaan pitopaikaksi muun muassa kokouksille, kursseille, seminaareille sekä TYKY-päiville. Valmiudet erähenkisten tapahtumien järjestämiseen ovat markkinointimateriaalin mukaan myös hyvät. Palotarukselle on matkaa Helsingistä 150 km, Lahdesta 50 km ja Jyväskylästä 125 km. SPEKin kommenttia asiaan ei saatu lomakauden vuoksi. Palaamme asiaan seuraavissa numeroissamme. SARCO LED SECONDARY WARNING LIGHTS SARCO RUUHKAVILKKU Uusi kompakti ja pienikokoinen pinta- tai maski asennettava varoitus-/hälytysvalo. tai soita (09) Hyväksynnät EMC ja R65 Päivä- ja yötoiminto 50 x 125 x 21 mm Paino 160 g SWL-S 0707 Sarja Kuva SXC 112-päivän kampanjan päätapahtuma on järjestetty kolme kertaa; Helsingissä, Ylivieskassa ja viimeisin päätapahtuma järjestettiin Tornio-Haaparannalla, jossa tapahtuman ympärille järjestäjät olivat koonneet Arki Turvaisaks -teemaviikon. Siihen kuului muun muassa päiväkodeissa ja kouluissa kiertävien vierailijoiden avulla toteutettua ohjelmaa. Helmikuun 11. päivän päätapahtumassa Rajalla-kauppakeskuksessa ja sen ympäristössä ohjelmassa olivat muun muassa hälytysajoneuvonäyttely, musiikkiesityksiä, viranomaisten yhteiset toimintanäytökset, paneelikeskustelu sekä paikallisten Arjen Sankareiden palkitseminen. Neljän tunnin aikana päätapahtumassa kävi yhteensä noin henkilöä. Päätapahtuman järjestäjä saa valtakunnallista julkisuutta tapahtumalleen muun muassa lehdistötiedotteiden ja muiden viestintäkanavien kautta. 112-päivän kampanjaa koordinoi valtakunnallisesti ohjausryhmä, joka tukee päätapahtuman markkinointiviestintää. Päätapahtumassa vierailijoiksi kutsutaan muun muassa kampanjan suojelijoina toimivat sisäministeri sekä sosiaali- ja terveysministeri. Ohjausryhmän kautta tapahtumanjärjestäjät saavat tietoa muun muassa aiempien vuosien tapahtumista ja hyvistä ideoista sekä myös pienen taloudellisen avustuksen. Päätapahtumaa voi hakea nyt Päätapahtuman järjestäjä voi olla mikä tahansa taho esimerkiksi turvallisuusviranomaiset yhdessä, kunta tai järjestö. Mitä useampi taho kokoontuu yhteen suunnittelemaan ja toteuttamaan tapahtumaa, sitä vaikuttavampi lopputulos syntyy. Päätapahtumaksi valittavan tapahtuman kriteerejä ovat, että tapahtuma tukee 112-päivän tavoitteita yhteistyöverkko on mahdollisimman laaja ja kattava tapahtumalle on olemassa riittävät resurssit (talous, tilat, henkilöt). Erityistä lisäarvoa tuo se, että 112-päivä on kirjattu esim. paikkakunnan/järjestön tai muun organisaation turvallisuus- tai toimintaohjelmaan tai vastaavaan. Hakemus vuoden 2013 päätapahtumaksi tulee lähettää viimeistään osoitteeseen viestinta@112.fi. Valinnan päätapahtuman paikkakunnasta ja järjestävästä tahosta tekee 112-päivän valtakunnallinen ohjausryhmä Palokuntalainen 47

6 kipinät kipinät Tampereen Asuntomessujen esittelytalot: Paloturvallisuusasiat vain minimitasolla Kesän 2012 Asuntomessuilla Tampereen Vuoreksessa kotien paloturvallisuusasiat eivät ole erityisemmin pinnalla. Tutustuminen messuihin osoitti, että näytteilleasettajia eivät kiinnosta vapaaehtoiset paloturvaratkaisut, jotka aiheuttaisivat lisäkustannuksia. Siksi messutaloissa vain rakennusmääräysten minimit on täytetty. Teksti Pekka Koivunen Kuvat Pekka Koivunen & Suomen Asuntomessut Omaisuuden suojaus oli kalliissa taloissa kylläkin kohdallaan. Esimerkiksi valvontakamerajärjestelmiä ja murtohälyttimiä löytyi useista kohteista. Sprinklerit hukassa Osuuskunta Suomen asuntomessujen messupäällikkö Heikki Vuorenpää kertoo, että Tampereella esitteillä olevat talot on rakennettu Suomen rakennusmääräysten mukaisesti. Tällä hetkellä Suomen rakentamismääräykset eivät edellytä sprinklerijärjestelmää pientaloihin. Messualueen niihin taloihin, joihin se rakennusmääräyksissä kuuluu, on se rakennettu. Tästä esimerkkinä on tuleva julkinen tila, joka messujen ajan on toimistotilana. Vuorenpää tähdentää kuitenkin, että Osuuskunta Suomen asuntomessut ymmärtää varsin hyvin palotorjunnan ja siihen liittyvien toimenpiteiden merkityksen. Messutalojen ja asuntomessujen väliaikaisten rakenteiden toteutus on tehty Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan ja alueellisen pelastuslaitoksen valvonnassa, päättää messupäällikkö Heikki Vuorenpää. Valistusta takanurkassa Tampereen aluepelastuslaitos on mukana messuilla miehitetyllä osastolla. Osaston paikka ei kuitenkaan ole paras mahdollinen. Vessojen vierestä messualueen laidalta on paloturvallisuusviestinnälle varattu muutama kymmenen neliötä. Osasto on messujen muuhun antiin verrattuna vaatimaton. Messuvieraalle tulee mieleen, että onkohan vähän pakkopullaa tämä turvallisuusviestintä. Osastolla on kyllä kaikki perusasiat kohdallaan ja henkilökunta ainakin vierailupäivänä tehtävänsä tasalla, mutta näyttävyys ja imuvoima puuttuu. Asuntomessuilla käy reilusti yli satatuhatta näyttelyvierasta (Kokkolassa 2011 noin maksanutta). Toimivaan turvallisuusviestintään messut olisivat oiva paikka, mutta se vaatisi kunnon satsauksen. Messuvieraan pysäyttää vain erityisen näyttävä ja toiminnallinen osasto. Messuilla taistellaan vieraiden huomiosta ja Asuntomessuilla taistelu on erityisen kovaa. Näemmekö tulevina vuosina Asunto- ja Loma-asuntomessut turvallisuuden tehokkaana tietotoimistona? SPEK: Tulipaloissa kuollut 40 ihmistä Tulipaloissa on kesäkuun loppuun mennessä kuollut ennakkotietojen mukaan 40 ihmistä. Yleisimmät tunnistetut kuolemaan johtaneen palon syttymissyyt ovat tupakka, tulentekovälineet ja kynttilät. Tyypillinen palokuollut on keski-ikäinen mies. Asuinrakennuksissa paloja on ollut yhteensä noin SPEKin seurannan mukaan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana tulipaloissa on kuollut 40 henkilöä. Heistä 30 oli miehiä ja 9 naisia. Yhden sukupuoli ei ole SPEKin tiedossa. Menehtyneistä 21 on ollut iältään vuotiaita. Yli 65-vuotiaita on kuollut 11. Viime vuosina ikäihmisten osuus palokuolemissa on ollut nouseva, mutta tänä vuonna heitä on tulipaloissa kuollut keskiikäisiin verrattuna vähemmän. Ikäihmisten osuus palokuolleista on edelleen suurempi kuin heidän osuutensa väestöstä. Ennakkotietojen mukaan tupakoinnin aiheuttamissa paloissa on kuollut 11 henkilöä. Tulentekovälineistä sekä kynttilöistä ja vastaavista johtuneissa paloissa on kuollut viisi ihmistä. Keskeinen tekijä niin kuolemaan johtaneissa kuin muissakin tulipaloissa on ihmisten huolimattomuus tulenkäytössä. Alkoholilla arvioidaan olevan osuutta noin 70 prosentissa tapauksista. Viime vuonna vastaavaan aikaan palokuolemia oli 35. Kuolemaan johtaneista tulipaloista omakotitaloissa syttyi 20, kerrostaloissa 13 ja rivitaloissa 4. Omakotitaloissa palokuoleman riski on huomattava siihen nähden, että suomalaisista noin 41 prosenttia asuu omakotitaloissa, 44 prosenttia kerrostaloissa. Maakunnista väkilukuun suhteuttaen tänä vuonna palokuolemia on ollut eniten Pohjois-Savossa, Varsinais-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla. Vuosittainen vaihtelu alueiden välillä on kuitenkin suurta. Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Varsinais- Suomessa on vuosien aikana ollut koko maahan verrattuna suhteellisen paljon palokuolemia. Viime vuonna vastaavaan aikaan palokuolemia oli 35, toissa vuonna 41 ja vuonna Viime vuosi oli palokuolemien suhteen poikkeuksellisen hyvä, mutta palokuolemissa ei ole päästy sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaiseen vähenemiseen. Valtaosa palokuolemista tapahtuu asunnoissa. Tänä vuonna on tapahtunut noin asuinrakennuspaloa. Vapaa-ajanrakennuksissa tulipaloja on ollut yli Palokuntalainen 47 Palokuntalainen 47 11

7 kipinät kipinät SM:ltä ohje ulkoisen pelastussuunnitelman laatimisesta Aika: Paikka: Kustannukset: Lisätietoja: Hakeminen: Sisäasiainministeriö on julkaissut ohjeen ulkoisen pelastussuunnitelman laatimisesta. Ohjeen tarkoituksena on helpottaa suunnitelmien laatimista, parantaa suunnitelmien laatua ja yhdenmukaistaa suunnitelmien sisältöä ja ulkoasua. Ohjeessa käsitellään aihealueen keskeisimpien käsitteiden määritelmät, tiivistelmät ulkoisia pelastussuunnitelmia käsittelevistä säädöksistä, ulkoisen pelastussuunnitelman tarkoitus, suunnitelman laadintaprosessissa huomioon otettavat asiat, suunnitelman sisältö- ja muotovaatimukset, väestölle tiedottaminen ja sen kuuleminen sekä suuronnettomuusharjoitusten järjestäminen. Ohje on julkaistu suomeksi ja ruotsiksi sähköisenä sekä painettuna kuitenkin siten, että ohjeen liitteet 1,3,4,5 ja 6 ovat vain sähköisenä versiona ja kaikki liitteet ovat vain suomen kielellä. Julkaisu löytyy osoitteesta uutiset/6199. M-R-alan turvallisuuspalkinto haettavana Matkailu- ja ravintola-alan turvallisuuspalkinto on nyt haettavana kuudetta kertaa. Palkinto myönnetään esimerkillisestä onnettomuuksien ehkäisytyöstä, tapahtumasta tai toiminnasta, jolla on estetty tai rajoitettu vahinkojen määrää, ansiokkaasta toiminnasta alan turvallisuuden kehittämiseksi tai alan turvallisuutta edistävän laitteen, toimintatavan tai vastaavan kehittämisestä. Turvallisuuspalkinto myönnetään yhteisölle. Lisäksi voidaan myöntää kannustuspalkintoja henkilöille, työryhmille, yrityksille, yhteisöille tai laitoksille. Vapaamuotoiset palkitsemisesitykset perusteluineen mennessä sähköpostitse toimi.timonen@sspl.fi. Turvallisuuspalkinto ja kannustuspalkinnot luovutetaan matkailu- ja ravintola-alan turvallisuusfoorumin yhteydessä 3.10 Rovaniemellä. SPPL:n pelastustoimintajaosto: Ensihoidon kenttäjohtaminen ohjelmaan Suomen Palopäällystöliiton pelastustoimintajaoston tehtäväaluetta on laajennettu koskemaan myös ensihoidon ja ambulanssipalveluiden esimies- ja kenttäjohtotehtävissä toimivia. Tarkoituksena on pelastustoiminnan ja ensihoidon kenttäjohtamisen synenergioiden kehittäminen. Apulaispelastusjohtaja Jorma Alho ja ensihoitopäällikkö Tarja Hjelt on nimetty jaoston johtokunnan asiantuntijajäseniksi. Liiton yhteyshenkilönä toimii Pasi Uurasmaa. Sopimuspalokunnan päällikkökurssi (1. jakso) ja (2. jakso) Kuopio, Pelastusopisto 870 /hlö. Kurssimaksu sisältää opetuksen, opetuksessa jaettavan oppimateriaalin, majoituksen ja lounaan kurssipäivinä. Kurssin esite asiasisältöineen ja yhteystietoineen on nähtävillä Pelastusopiston www-sivuilla osoitteessa kohdassa koulutus/ammatillinen täydennyskoulutus/kurssitarjonta Hakulomakkeet on toimitettava viimeistään mennessä osoitteella: Pelastusopisto, PL 1122, Kuopio tai sähköpostilla: airi.turtiainen@pelastusopisto.fi. Lomakkeita saa Pelastusopiston www-sivuilta. Elokuu ALALLA TAPAHTUU CTIF kansalliset kilpailut 2012 Nummela 4.8. SM-Iines Nummela Palomiesurheilu: Palomiesten PM- kilpailut VAMPE: PADIS palokuntanuorten leiri Palomiesurheilu: Palohenkilöstön SM-Golf Muista merkitä kalenteriisi! Messut syyskuussa! Helsinki Padasjoki Lappajärvi Palomiesurheilu: Lentopallo Tampere SSPL: Vuoden Sopimuspalokunnan julkistaminen Palokuntalainen ilmestyy MESSU- LEHTI Syyskuu SPPL: Yritysten paloturvallisuushenkilöstön koulutuspäivät Kuopio 4.9. Palomiesurheilu: Suunnistus Espoo TURVALLISUUSMESSUT Tampere 5.9. SPPL: Pelastustoimen Tampere hankintaseminaari 5.9. SPPL: Palo- ja pelastusalan Tampere työturvallisuus ja työhyvinvointi -seminaari 6.9. TOKEVA 2012 Tampere 7.9. SPEK: Stadin turvaksi 20 vuotta Lauttasaari, Helsinki 7.9. SPPL: Tulityöseminaari 2012 Tampere 7.9. SPPL: AS1 alkusammutus- Tampere seminaari SPEK: Palokuntanuorten ja Oulun alue -naisten opintopäivät Lasten ja nuorten tapaturmien Helsinki ehkäisyn foorumi SKYDD-messut Tukholma Palomiesurheilu: Ikämiesten Raisio jalkapalloa SPEK: Palokuntanais- ja nuorisotyön Tampere 60 v. opintopäivät SPPL: Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan alueelliset turvallisuusfoorumit 2012 Turku Tiedot kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Pelastustoimen turvallisuusviestinnän opintopäivät Lokakuu SPPL: Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan alueelliset turvallisuusfoorumit SPPL: Matkailu- ja ravintola-alan turvallisuusfoorumi SPPL: Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan alueelliset turvallisuusfoorumit SPEK: Nuorten ohjaajakoulutuksen kehittämispäivät SPPL: Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan alueelliset turvallisuusfoorumit SPPL: Palopäällystöliiton 80-vuotis Juhlaopintopäivät Lahti Kuopio Rovaniemi Seinäjoki Padasjoki Rovaniemi Vierumäki Palomiesurheilu: Uinti Jyväskylä Palomiesurheilu: Voimailu/Soutu Pori SPPL: Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan Hämeenlinna alueelliset turvallisuus- foorumit Pelastustoimen ajankohtaispäivät Laajavuori, Jyväskylä SPEK: Palokuntanais- ja Tampere nuorisotyön syysseminaari Palokuntalainen ilmestyy Turvallisuus messujen satoa Marraskuu SPPL: Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan Oulu alueelliset turvallisuus- foorumit Palomiesurheilu: Salibandy Kotka SPPL: Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät SPPL: Yritysturvallisuuden opintopäivät SPPL: Svenskaspråkiga studiedagar SPPL: Työelämän laadun kehittäminen pelastuslaitoksissa -seminaari SPPL: Vesisukellusseminaari Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät Lappeenranta Lappeenranta Jyväskylä Tallinna Helsinki SPAL: Liittokokous Rovaniemi Joulukuu Palokuntalainen ilmestyy Testit Varusteet

8 Pasi Viher-Vehmas Paja Viher-Vehmas tekee paloautoja C201 Turvallisuusmessujen Kärkiyritykset esittelyssä Yksilöllisesti, mutta standardien mukaan Tammelalainen Paja Viher-Vehmas ky on vuosien pitkäjänteisellä työllä saavuttamassa Suomen paloautotuotannon kärkeä. Omintakeiset materiaali- ja tilankäyttöratkaisut on otettu positiivisesti vastaan. Ja laatu on asiakkaiden mukaan kohdallaan. Tänään Paja Viher-Vehmas onkin varteenotettava vaihtoehto yhä useammalle pelastuslaitokselle ja sopimuspalokunnalle Suomessa. Tekstit Pekka Koivunen Kuvat Pekka Koivunen ja Messuyritykset ellei toisin mainita Tammelan Hykkilän kylässä ja Forssassa sijaitseva yritys valmistaa erilaisia raskaan kaluston ajoneuvojen päällirakenteita. Tämän hetken päätuoteryhmä on palo- ja pelastusajoneuvot. Tammelassa tehdään alustojen runkotyö, apurungot, palopumppujen asennus, teräs- ym. rakenteet, koneistukset ja pintakäsittelyt (runkorakenteet) sekä kalustokorin asennus alustan päälle. Forssassa kalustokori varustellaan, tehdään sähkötyöt, sisustetaan ja kalustetaan ohjaamo, asennetaan hälytyslaitteet, putkistot, kaapistot, lisälaitteet, sammutus- ja raivaus- ym. välineet sekä tehdään viimeistely. Aivan lopuksi asennetaan tarrat ja teippaukset. Paja Viher-Vehmas s. 15 Dräger s.16 Bronto Skylift s.18 Kulkeva s.20 Elekrto-Arola s.21 Turvata s.22 Teknosafe s.24 Peltaco s.26 Sarco s.27 Tamlans s.28 Tamrex s.30 Dafo s.32 Veho s.34 Yritysvaatemarkkinointi s.36 GRP:lle 10 vuoden takuu Toimitusjohtaja Pasi Viher-Vehmaan mukaan tuotteet valmistetaan korkealaatuisesta GRP- tai RS-teräsmateriaaleista. Materiaalimme ovat niin kestäviä, että voimme myöntää kymmenen vuoden rakennetakuun koreille ja säiliöille. GRP:n plussien lista on pitkä kuin nälkävuosi. Siihen voi tutustua nettisivuillamme osoitteessa > GRP. Jokainen korirakenne valmistetaan asiakkaan yksilöidyn tilauksen mukaan ja mallinnetaan käyttäen apuna 3D-mallinnusohjelmia. Pitkien sarjojen sijaan kantahämäläinen paloautovalmistamo satsaakin yksilöllisyyteen. Meille tärkeä laatu tarkoittaa asiakkaalle yksilöllisiä tuotteita, korkeaa varustetasoa sekä kilpailukykyistä hintatasoa. Panostamme siksi jatkuvasti tuotekehitykseen, uusiin ratkaisuihin ja muotoiluun, selvittää Viher-Vehmas yrityksensä toimintaperiaatteita. INFO Paja Viher-Vehmas ky aloittamisajankohta luvulla yrittäjä Pasi Viher-Vehmas henkilöstö 10 liikevaihto 2 milj. euroa toimipaikat Tammela ja Forssa, toiminta-alue koko Suomi toimiala palo- ja pelastusajoneuvot 14 Palokuntalainen 47 Palokuntalainen 47 15

9 Dräger TEKNOLOGIAA elämän puolesta Pelastusalan tunnetuimpiin kuuluva tuotemerkki Dräger yhdistetään usein paineilmahengityslaitteisiin. Käsitteeksi muodostuneen merkin takaa löytyy kuitenkin laaja kirjo niin turvallisuusteknologia- kuin sairaala-alan tuotteita ja palveluita. Saksalainen perheyritys Dräger on kehittänyt ihmisiä suojaavia, tukevia ja pelastavia laitteita ja ratkaisuja jo vuodesta Suomessa Dräger-tuotteita on ollut saatavilla vuodesta Lyypekissä päämajaansa pitävä Dräger on kansainvälinen suuryritys, joka työllistää yli ihmistä eri puolilla maailmaa. Koko konsernin liikevaihto on noin 2,6 miljardia euroa. Dräger Suomi Oy on Drägerin 100 % omistama tytäryhtiö Helsingissä. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Pasi Hirvijärvi. Laatuajattelua ja vuorovaikutusta Dräger-tuotteiden laatu perustuu osaltaan sairaalateknologiaan, jossa laitteiden turvallisuus- ja käytettävyysvaatimukset ovat erittäin korkeat. Tuotteista esimerkkeinä ovat muun muassa Drägerin keskoskaapit, anestesialaitteet, respiraattorit ja jopa kokonaiset leikkaussalit. Sovellamme korkeita laatuvaatimuksia kaikessa toiminnassamme. Koko palveluketju tuotekehityksestä, suunnittelusta ja valmistuksesta alkaen on Drägerin hallussa. Näin pystymme takaamaan korkean laadun, sanoo myyntipäällikkö Vesa Tomminen. Dräger on aina panostanut voimakkaasti pitkäjänteisiin asiakassuhteisiin ja vuorovaikutukseen asiakaskunnan kanssa. Suomessa Dräger toimittaa tuotteensa pääosin suoraan asiakkaille ilman välikäsiä. Tällä toimintatavalla kosketus asiakkaisiin säilyy tiiviinä. Yhtiön tuotekehitys ja suunnittelu saa näin suoraa palautetta asiakkailta. Emme vain tuota uusia tuotteita, vaan haluamme tuoda myös uudenlaista ajattelua ja turvallisia ja tehokkaita toimintatapoja asiakkaidemme hyödynnettäviksi. Tämä toimintamalli vaatii toteutuakseen aitoa ja suoraa vuorovaikutusta meidän ja asiakkaidemme välillä. Palo- ja pelastustoimelle toimitamme myös Lukas ja Vetter - raivaus- ja pelastusvälineitä. Lukas-pelastusvälineistä mainittakoon edraulic-laitteet, jotka ovat jo Suomessakin useamman pelastusyksikön käytössä. Letkuhuollon laitetoimittajamme on Ziegler. Visiomme ja päämäärämme on, että emme ole pelkkä laitetoimittaja vaan pyrimme huollon, koulutuksen ja laadukkaan toiminnan avulla antamaan asiakkaillemme parhaan mahdollisen lisäarvon. Tiimit palvelevat Suomessa Drägerin palveluksessa on 20 henkilöä. Palo- ja pelastuspuolelle kohdistuu näistä kymmenen henkilön työpanos. Asiakkaita lähinnä ovat myynnissä palvelevat kaksi henkilöä. Kaikkiaan Suomen Drägerin henkilökunnalla on pitkä kokemus palo- ja pelastusalan tuotteista ja palveluista. Rakennamme palvelukokonaisuuden asiantuntijatiiminä asiakkaan mittojen ja tarpeiden mukaan, kertoo Dräger-palokalustotuotteista vastaava tuotepäällikkö Teemu Riihimäki. Tiimit on muodostettu niin, että niissä löytyy asiantuntemusta koko palveluketjustamme. Tuotetietous sekä koulutus- ja huoltotoiminnot saadaan näin koordinoidusti asiakkaan saataville. Kalustonhallintajärjestelmä esillä messuilla Drägerware on kalustonhallintaan tarkoitettu tietokoneohjelmisto, jolla alueellinen pelastustoimi voi ylläpitää huoltoja ja seurata koko kalustoa. Ohjelmiston avulla oman organisaation työskentely nopeutuu ja helpottuu. Mitä löytyy ja mistä, milloin pitää tarkastaa, milloin huoltaa? Muun muassa nämä tiedot ovat pelastuslaitoksille tärkeitä. Paloasemilta löytyy tuhansia tuotenimikkeitä ja niitä on vaikea hallita käsikirjanpidolla, sanoo huoltopäällikkö Klaus Ahlfors. Drägerware on pelastuslaitoksen omaan tietohallintajärjestelmään asennettava ohjelmisto, jonka avulla varastokirjanpito on hallinnassa. Messuilla esittelemme ohjelmiston käytännössä. Kannattaa poiketa, päättää Klaus Ahlfors. Kuvassa vasemmalta yhäältä Heikki Jussila, Vesa Tomminen, Pasi Hirvijärvi ja Teemu Riihimäki. Edessä vasemmalta Jörgen Forsblom ja Klaus Ahlfors. A309 INFO Lyhyesti Drägeriltä Savusukellusvalvontaan uusia tuulia Dräger on tuomassa markkinoille uuden telemetriajärjestelmän savusukellusvalvontaan. Järjestelmä koostuu Bodyguard 7000 valvontalaitteista, Merlin-valvontataulusta ja ATEX-hyväksytystä PSS Merlin modeemista. Valvontataulun tilalle on saatavilla Dräger Merlin ohjelmisto, joka antaa uusia mahdollisuuksia savusukelluksen seurantaan ja koulutukseen, mm. tallennuksen Drägerware-ohjelmistoon. Uusi PSS Merlin on esittelyssä Turvallisuusmessuilla Drägerin osastolla A 309. Koulutusta palokunnille Dräger järjestää tuotekoulutustaa kerran kuukaudessa. Kattavaan koulutusvalikoimaamme kuuluu niin savusukelluskuin myös mittarikaluston huoltajakursseja. Huoltajakurssien kohderyhminä ovat laitehuoltajat palokunnissa ja teollisuudessa. Savusukelluslaitteiden kursseja onkin tarjonnassa joka kuukausi alkavalla syksyllä. Tämän lisäksi tarjoamme käyttäjäkursseja, joiden sisällön painopiste on laitteiden ominaisuuksissa ja niiden oikeassa käytössä jokapäiväisessä kenttätyössä. Säännöllinen koulutus on paras tae laitteiden oikeanmukaisesta käytöstä, huollosta ja toiminnan varmistamisesta. Lisää tietoa kurssitarjonnasta löytyy web- sivuiltamme kohdasta huolto ja koulutus. Tervetuloa kursseille! 16 Palokuntalainen 47 Palokuntalainen 47 17

10 Tammisalon VPK, Helsinki Rohkeasti korkealle Veli-Matti Moilanen ja Mikko Nurmi Helsinkiläinen Tammisalon VPK teki sen, mistä monet palokuntayhdistykset vain uneksivat tai vielä useammat eivät edes uskaltaisi tai haluaisi uneksia euroa tiskiin ja upouusi nostolava riviin palvelemaan pääkaupunkiseudun pelastustointa. Tähtäsimme 27 metrin kokoluokkaan ja siinä Mersu ja Bronto olivat paras yhdistelmä. Suomessa vastaavaa puomitikas- tai nostolavakalustoa ei palokuntayhdistyksillä Tammisalon ja Salon VPK:ia lukuun ottamatta ole. Sopimuspalokuntien operoimia pelastuslaitosten ajoneuvoja sen sijaan on muutama. Jouduimme valintatilanteeseen: Pelastuslaitokselta käyttöömme vuosia sitten siirretty tikasauto HS66 täyttäisi ensi vuonna 30 vuotta, ja meille sopivan käytetyn puomitikaskaluston uushankintoja on siirretty pelastuslaitoksella reilusti eteenpäin, kertoo palokunnanpäällikkö Mikko Nurmi. Iveco-Magiruksen alustan ja tikaskoneiston peruskorjaus olisi maksanut maltaita. Harkittuamme asiaa monelta eri kantilta, päädyimme käynnistämään hankkeen, jonka lopputulos uusi M-B Atego Bronton nostolavalla otetaan operatiiviseen käyttöön alkusyksyllä. Rahoituspalapeli Noin euroa maksaneen hankkeen rahoittamisesta Tammisalon VPK teki suunnitelman, jossa pyrittiin käyttämään hyväksi kaikki mahdolliset rahoituslähteet kaupungin ja Palosuojelurahaston avustuksista yksityisiin sponsoreihin. Palapelin kokoaminen kesti noin vuoden, mutta se sujui kuitenkin kivuttomasti, kertoo Mikko Nurmi. Alustan ja nostolavan hankimme erikseen, koska näin saimme meille sopivamman kokonaisuuden. Tähtäsimme 27 metrin kokoluokkaan ja siinä Mersu ja Bronto olivat paras yhdistelmä. Käyttöä tiedossa Palokunnan konetikasautolla on riittänyt erilaisia tehtäviä tasaisesti. Uusi nostolava on suunniteltu täydentämään pelastuslaitoksen nostolava- ja puomitikaskalustoa. Tarjoamme laitokselle palveluja Skidin (HE1062) ja raskaiden yksiköiden väliin. Automme on kooltaan selvästi pienempi ja painoltaan kevyempi kuin pääosa laitoksen yksiköistä. Ahtaat ja kantavuusrajoitteiset tilat ovat omiaan yksiköllemme, selvittää Mikko Nurmi. Brontolle mieluinen hanke Sopimuspalokunnat eivät aivan joka päivä kolkuttele Bronton ovia. Syitä on monia: pelastuslaitokset vastaavat yleisesti raskaan erikoiskaluston hankinnoista, hankintahinta on korkea ja operointi vaatii omat järjestelynsä. Meille Tammisalon VPK:n hanke oli mieluinen, koska pääsimme tutustumaan hieman erilaiseen asiakkaaseen kuin mitä pelastuslaitokset ovat, kertoo Antti Suoniemi Bronto Skylift Oy:stä. Uskon, että tammisalolaisten hanke rohkaisee myös muita sopimuspalokuntia erikoiskaluston hankintaan. Olemme jatkossakin mielellämme mukana vastaavissa hankkeissa. Uusi Bronto on näyttävästi esillä syyskuun Turvallisuusmessuilla Tampereella. TEKNISET TIEDOT Alusta: MERCEDES-BENZ ATEGO 1629 F 4x2 / 4760 OM 906 LA, R6 turboahdettu dieselmoottori Teho: 210 kw / 290 hv / 2200 rpm Vääntö: 1120 Nm / rpm Vaihteisto: Telligent vaihdeautomaatti Istumapaikkoja 3 kpl Ajoneuvon kokonaispaino kg Ajoneuvon pituus 8,6 m Ajoneuvon korkeus 3,35 m Nostin: BRONTO SKYLIFT F 27 RLH Toimintakorkeus 27 m Suurin sivu-ulottuma 20,3 m Työkorin kantavuus 400 kg Kuormannostokyky 2000 kg Vesitykki 2300 l/min, ohjattavissa työkorista tai kauko-ohjauksella 42 mm ja 76 mm veden ulosotot työkorissa Langaton kauko-ohjain Generaattori 6,5 kva, 240 V/400 V Telecontrol-etähallintajärjestelmä Toimitukseen sisältyy yhteensä 14 päivää nostimen käyttökoulutusta Muuta: Hälytyslaitteet Sarco Oy Brigade -peruutuskamera Huomioväritys toteutettu teippaamalla U Palokuntalainen 47 Palokuntalainen 47 19

11 Kulkevalta Pelastusautoja räätälintyönä Kulkeva Oy aloitti paloautojen valmistuksen vuonna Ensimmäinen auto meni Nurmijärvelle. Tämän jälkeen Kulkeva on Marko Salomäki erikoistunut erityisesti säiliöpaloautojen suunnitteluun ja tuotantoon sammutusautojen lisäksi. Yrityksen vahvuutena on mahdollisuus yksilöllisten ratkaisujen kehittämiseen asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Kulkevalla on vankka kokemus kuorma-autojen päällirakenteiden ja perävaunujen valmistajana. INFO J orma Pulkkinen perusti Kulkeva Oy:n vuonna 1995, jolloin yhtiö aloitti kuorma-autojen korjaustoiminnan. Vuosituhannen alussa autonkuljetusrekat muodostivat yrityksen päätuoteryhmän Pulkkinen myi firman salolaiselle Tero Vaarnalle. Samana vuonna Kulkeva osti autojen kuljetuskalustoa ja perävaunuja valmistavan Malkki Oy:n. Savonlinnassa toimiva tytäryhtiö Malkki Oy on keskittynyt mustaan rautaan eli autojen kuljetuskalustoihin, vetoautojen varusteluihin ja perävaunuihin. Savonlinnassa valmistetaan myös puutavara-autojen päällirakenteita ja perävaunuja. Siellä työskentelee 15 henkilöä. Alumiinirakenteita yksilöllisesti Pelastusautojen päällirakenteet ovat pääosin alumiinista, joten ne valmistetaan Joutsenossa noin kymmenen työntekijän voimin. Kulkevan Joutsenon toimipisteen tuotevalikoimaan kuuluvat täysalumiinirakenteiset sammutusautot, säiliöautot ja säiliösammutusautot sekä säiliökontit. Yhtiö on myös toimittanut kevyitä sammutusautoja muun muassa Veitsiluotoon ja Kuusamoon. Kulkevan henkilöstön taustalla on Perävaunu Oy Jokassa hankittu yli 20 vuoden kokemus raskaiden ajoneuvojen päällirakenteista. Oma suunnittelu antaa mahdollisuuden hyvinkin yksilöllisten lopputuotteiden valmistamiseen. Otamme asiakkaan toiveet huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Siinä, missä kilpailijamme pyrkivät sarjatuotantoon eli käyttämään samankaltaisia ratkaisuja toimituksissaan, me satsaamme yksilöllisyyteen, sanoo pelastusautojen toimituksista vastaava Marko Salomäki. Yleensä toimitamme yksikön kokonaispakettina, mutta esimerkiksi Lapin pelastuslaitos ostaa alustan ja päällirakenteet erikseen. Kulkeva Oy Säiliöautot kärkituotteina perustettu vuonna 1987 henkilöstö 10 liikevaihto 1,4 milj. euroa toimipaikka Messinkitie 4, Joutseno toiminta-alue koko Suomi toimiala pelastusajoneuvojen valmistus sertifiointi SFS-EN ISO 9001: konserniyhtiöt: Malkki Oy Kulkevan erikoisosaaminen näkyy erityisesti säiliöautoissa, joita yhtiö on toimittanut kymmeniä Suomen eri pelastuslaitoksille. Säiliöautoissa laitoskohtaisia toiveita on yleensä enemmän kuin sammutusautoissa, jotka ovat perusrakenteeltaan melko yhteneviä. Säiliöiden koot vaihtelevat, samoin alustat. Myös kaluston ja pumpun sijoittelussa on useita eri vaihtoehtoja. Merkkikirjokin säiliöautojen alustoissa on suurempi kuin sammutusautoissa, toteaa Marko Salomäki. Teemme myös säiliöautojen säiliöiden vaihtoja uusiin. Samoin saattaa tulla kyseeseen myös säiliön vaihto uudelle alustalle. 20 Palokuntalainen 47 C 419 PETO RATKAISU HÄLYTTÄMINEN JA VARARADIOVERKKO radiopuhelimet IP VHF hakulaitteet kuulutusjärjestelmä näyttösovellukset mobiiliverkkoliitäntä (GSM) hakulaitteet paluukanavalla VHF-tukiasema YLLI-liitäntäyksikkö Valvomo Tilannetai HÄKE keskus väestöhälyttimet PALOASEMA VIRVE VIRVE Voipmixer radiovaihdeohjelmisto Virtualcu PETO järjestelmäkäyttöpaikat P3 tai muu Liikkuvat yksiköt liikkuva yksikkö paneeli-pc puhelinverkkoliitäntä hälytyssovelluksella (PABX) Kalle Arola Elektro-Arolalta Peto-ohjelmisto tilannekeskuksiin Uuden Peto-ohjelmiston avulla tilannekeskuksista voidaan nyt keskitetysti ja helposti tehdä hälytyksiä sekä hallinnoida hälytys- ja viestijärjestelmiä. Pilotointi on käynnissä kolmella pelastuslaitoksella: Päijät-Hämeessä, Keski-Suomessa ja Kymenlaaksossa. E lektro-arolan suunnitteleman ja valmistaman Petojärjestelmän avulla voidaan rakentaa halutunlaisia kokonaisuuksia muun muassa seuraavista elementeistä: hakulaitteet, matkapuhelimet, Virve-puhelimet. paloasemien kuulutukset ja ohjaukset, väestöhälyttimet ja ajoneuvojen järjestelmät. Sateenvarjojärjestelmän kehittämisen taustalla on se, että olemme jo vuosikymmeniä tehneet kenttäpään ratkaisuja Suomen pelastustoimelle. Koimme tarpeelliseksi saada aikaan aluepelastuslaitostasoinen, keskitetty ohjaus- ja hallintajärjestelmä, sanoo Elektro-Arolan markkinointijohtaja Kalle Arola. Tilannekeskukset ovat tulleet jäädäkseen ja niissä tarvitaan kehittämämme järjestelmän kaltaisia kokonaisratkaisuja. Arolan mukaan tällä hetkellä markkinoilla ei ole vastaavaa kokonaisuutta tarjolla. Kehitysprosessi on alusta alkaen ollut asiakaslähtöistä. Olemme tehneet tiivistä yhteistyötä pelastuslaitosten kanssa. Apua hälyttämiseen Elektro-Arolan Peto-järjestelmä tarjoaa kokonaistilannekuvan resurssien, hälytyslaitteiston ja tietoliikenneyhteyksien osalta. Se mahdollistaa yksinkertaisen hälyttämisprosessin, mikäli hälytystoimenpide pitää suorittaa tilannekeskuksesta käsin. Pelastuslaitosten oma hälyttämistoiminta tulee vääjämättä laajenemaan. Järjestelmämme tarjoaa monipuolisen työkalun juuri tähän tarpeeseen, kertoo Arola. Hälyttäminen on tehty mahdollisimman helpoksi. Käyttöliittymä on optimoitu kosketusnäytölle ja rakennettu mahdollisimman helposti omaksuttavaksi. Peto messuilla Kalle Arola kutsuu messuvieraat tutustumaan uuteen järjestelmään. Esittelemme messuilla kokonaisjärjestelmän, jossa on mukana ohjelmiston lisäksi myös kenttäpuolen elementtejä, kuten YLLI-paloasemasekä SKL- ja SNP-ajoneuvoratkaisut. Palokuntalainen 47 21

12 Hädässä kaverin tunnistaa. Turvata tulee lähelle Palokamut valtaavat maan Lähipalveluja palokunnille tarjoava Palokamu-jälleenmyyjäketju on levittäytynyt jo kymmenelle paikkakunnalle. Valtakunnalliseen konseptiin kuuluu paikallisuus ja tavoitettavuus, mitkä saavutetaan yrittäjävetoisuudella ja myymälällä, jossa pääosa tuotetarjonnasta on esillä ja saatavilla. Ketjun luoneen Turvata Oy:n toimitusjohtaja Kauko Mannerjärvi painottaa Palokamu-ketjun perusideaa, lähipalvelua. Viime vuosina pelastusalan tuotetarjonta on keskittynyt ja siten etääntynyt alan loppukäyttäjästä eli palomiehestä. Tuote-esittelyt keskittyvät yhä enemmän messu- ja erilaisiin muihin tapahtumiin. Palokamujen avulla tuomme tuotteet ja palvelut lähemmäksi käyttäjiä, jolloin päätöksentekokin on helpompaa, sanoo Kauko Mannerjärvi. Jälleenmyyjiksi olemme saaneet alansa parhaita ja kokeneita yrittäjiä. Mielestämme paikallistuntemus ja erityisesti alueen pelastushenkilöstön tuntemus on yksi valttikorteistamme. 22 Palokuntalainen 47 Kauko Mannerjärvi Toimipaikat 6/2012: Lappeenrannan Sammutinhuolto Oy Kauppakatu 66, Lappeenranta puh (05) Rauman Sammutin Oy Papinhaankatu 16, Rauma puh. (02) Sammutinhuolto S.Saari Ky Yrittäjäntie 6, Kokkola puh Turun Sammutinhuolto Oy Vähäheikkiläntie 54, Turku puh Turvatarvike Oy Kaupinkatu 5, Kouvola puh. (05) Lahden Palokalusto Oy Laatukatu 15, Lahti puh: (03) Porin Sammutinhuolto Ky Hevosenkenkä 3, Pori puh. (02) Sammutinhuolto E.Havantola Oy Ennekuja 2, Espoo puh (09) Avap Oy Ahjotie 8, Rovaniemi puh Savon Palokalusto O. Kuosmanen Ky Liipasintie 8, Kuopio puh Pori Rauma Turku Kokkola Espoo Rovaniemi Lahti Kuopio Lappeenranta Kouvola Riku ja Kaitsu Rauman Palokamut Laaja tuotevalikoima, siisti myymälä, toimiva huolto ja ammattitaitoinen palvelu. Siinä Rauman Sammutin pähkinänkuoressa. Kolmen raumalaisen palomiehen vuonna 1998 aloittamaa liiketoimintaa pyörittävät tällä hetkellä paloesimies Riku Lundell ja pelastusalan pitkän linjan vaikuttaja Kai Vainio. Pitkät perinteet omaava Rauman Sammutin Oy on tänään esimerkki nykyaikaisesta turvallisuusalan moniosaajasta. Liittyminen Palokamu-yhteistyöhön toi vielä oman lisänsä laajaan tarjontaan. Muutimme Hakunintielle Papinhaan teollisuusalueelle kymmenisen vuotta sitten. Kiinteistö sopii vielä tänäänkin hyvin toimintakuvioihimme, sanoo yrittäjä Riku Lundell. Olemme lähellä satamaa ja alueemme teollisuutta. Olkiluotoonkin on vain parikymmentä kilometriä, kuvailee Lundell yrityksensä sijaintia suhteessa tärkeimpiin asiakkaisiin. Myös pelastuslaitos ja alueen sopimuspalokunnat ovat hyvin tavoitettavissa. Rauman Sammutin Oy:n liikevaihto on noin euroa. Kahden omistajan lisäksi yrityksessä työskentelee kolme henkilöä. Konkari osakkaaksi Rauman Sammuttimen juuret ovat vahvasti pelastusalalla. Ammattipalomiesten aikanaan perustama yritys sai vuonna 2008 osakkaakseen jo useita vuosia tätä ennen palveluksessa olleen Kai Vainion. Hänellä on vahva sopimuspuolen tuntemus niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Kyllä pitää tunnustaa, että tässä työssä alan kontaktit ovat helpottaneet asiakaspalvelua. Palokamu-ketjun idea paikallisesta, hyvin tavoitettavissa olevasta myyjäosapuolesta sopii meille erinomaisesti. Pyrimme palvelemaan niin ammatti- kuin sopimushenkilöstöä parhaamme mukaan, sanoo Kai Vainio. Turvallisuustietoisuus lisääntyy kodeissa Riku Lundellin mukaan on erinomainen asia, että kotitalouksien turvallisuustietoisuus on viime vuosina lisääntynyt. Asiakkaistamme osa on aivan tavallisia kuluttajia, vaikkakin yritykset ja laitokset ovat vielä suuressa roolissa. Kotitalouksissa on aivan selvä trendi; tekninen suojaus lisääntyy. Tämä on jo arkipäivää murtosuojauspuolella, mutta nyt asiakkaat ovat heränneet vaatimaan myös yhä parempaa teknistä palosuojausta, kertoo Lundell. Palovaroitinjärjestelmät ja sprinklaus ovat kasvavia tuoteryhmiä. Monipuolinen tarjonta Rauman Sammutin Oy:stä on 24 vuoden aikana kehittynyt turvallisuuden moniosaaja. Perinteisen sammutinmyynnin ja -huollon rinnalle on tullut palokalustoa, työturvallisuustuotteita, ensihoitotarpeistoa ja myös koulutuspalveluita. C 624 Kai Vainio ja Riku Lundell Järjestämme muun muassa alkusammutus- ja ensiapukoulutusta sekä katto- ja vedeneristystöiden tulityökoulutusta, selvittää Riku Lundell. Olemme myös Ursukin jälleenmyyjä ja välitämme kaasuja. Niin ja grillejä ei saa unohtaa. Olemme kalliimman luokan grilleissä alueemme markkinajohtaja, kehaisee Lundell. Yrittäjillä paljon pelissä Palokamu-ketjun kaikki toimipisteet ovat yrittäjävetoisia. Rauman Sammutin Oy on erinomainen esimerkki vahvasta yrittäjyydestä, joka viime kädessä on asiakkaan etu. Joudumme panemaan itsemme todella likoon ja haluamme olla läheisessä yhteistoiminnassa paikallisten niin kuluttaja-asiakkaiden, kuin palokuntienkin kanssa, sanoo Kai Vainio. Kuuntelemme asiakkaitamme herkällä korvalla. Mielestäni pelastusalan toimijoiden tulisi kehittää toimintaa paikallistasolla ja mahdollisimman itsenäisesti. Näin taattaisiin paras lopputulos. Esimerkiksi keskitetyn hankintajärjestelmän huono puoli on, että se ei todellakaan edistä paikallisia innovaatioita. Haluamme yrittäjinä tukea niin ammatti- kuin sopimuspuolen paikallisia kehittäjiä. Riku Lundell on samaa mieltä. Alan toimijoiden tulisi seurata aktiivisemmin alan kehitystä. Sitoutuminen vanhaan on turhan yleistä, ala on melko konservatiivinen. Palokuntalainen 47 23

13 C 221 TEKNOSAFE OY Sauramonkuja 1, Imatra Puh Fax Myymälä Puh Sammutinhuolto Puh INFO Teknosafe Oy perustettu v.1981 (vuoteen 2005 Imatran Sammutinhuolto Oy) toimitusjohtaja Esko Metsi hallituksen puheenjohtaja Esko Metsi henkilöstö 8 liikevaihto 2,2 miljoonaa euroa toimipaikka Imatra, toiminta-alue koko Suomi toimiala palo- ja työturvallisuustuotteet sekä koulutus ISO9001:2008 sertifioitu laatujärjestelmä Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry:n jäsen Paloturvallisuusliikkeiden Liitto ry:n jäsen Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry:n jäsen KIINTEISTÖN PALOTURVALLISUUS PALOKALUSTO pienkalusto VAAHTOKALUSTO HENKILÖKOHTAISET VARUSTEET PINTAPELASTUS VALAISIMET LÄMPÖKAMERAT KORKEAN PAIKAN TYÖSKENTELY VARUSTEIDEN JÄLKIHOITO PALOKALUSTO Suurkalusto TYKIT KAASUMITTARIT HARJOITUSVÄLINEET ÖLJYNTORJUNTA MUU KALUSTO Teknosafe, Imatra: Valtakunnallinen toimija Paikallisesta imatralaisesta sammutinhuollosta on viime vuosina kehittynyt vahva peluri pelastusalan markkinoilla. Tänään Teknosafe Oy on palokalustoon ja työturvallisuustuotteisiin erikoistunut perheyritys, jonka markkina-aluetta on koko Suomi. Teknosafe Oy:n tarina alkoi vuonna 1981, jolloin Esko Metsi perusti Imatran Sammutinhuollon. Toiminnan laajentuessa vuonna 2005 nimi muutettiin paremmin vastaamaan yrityksen toimintaa. Toimintamme kattaa tänään palokaluston ja työturvallisuustuotteiden myynnin ja huollon, kertoo myynnistä vastaava Anna Helminen. Tuotevalikoimastamme löytyy niin alkusammutuskalustoa, armatuuri-, paloletku- ja liitinkalustoa, palomiesten henkilökohtaisia varusteita kuin työturvallisuus- ja öljyntorjuntatuotteitakin. Yksi merkittävistä tuoteryhmistä ovat myös vaahtonesteet ja vaahtokalusto sekä kaasumittarit. Tuotamme myös koulutuspalveluita sekä suoritamme sammuttimien ja kuljetettavien kaasusäiliöiden määräaikaistarkastuksia ja -huoltoja. Toimintamme kattaa palokaluston ja työturvallisuustuotteiden myynnin ja huollon. Vahva vaikuttaja Teknosafe Oy haluaa olla aktiivisesti mukana toimialansa kehittämisessä. Anna Helminen onkin Paloturvallisuusliikkeiden liiton (PTLL) puheenjohtaja ja Suomen Palokalustoliikkeiden yhdistyksen (SPLY) varapuheenjohtaja. Olemme myös Suomen työsuojelualan yritysten liitto ry:n (STYL) jäseniä, kertoo Anna Helminen. Olemme aitiopaikalla ja pystymme myös vaikuttamaan. Teknosafe noudattaa toiminnassaan ISO 9001:2008 -laatujärjestelmää. Laatusertifikaatti kattaa huollon ja myynnin lisäksi koulutuksen sekä konsultoinnin. Tavoitteenamme ovat hyvä laadukas palvelu ja asiakkaiden sekä muiden sidosryhmien toiveiden täyttäminen. Neljän suora Toimitusjohtaja Esko Metsi kertoo Teknosafessa pohditun pitkään, mistä tässä liiketoiminnassa on kyse. Johtopäätökseksi saatiin laatu, joka ylittää kaiken muun. Metsin mukaan Teknosafella on neljä laatuun vaikuttavaa periaatetta: Asiakaskeskeisyys tarkoittaa, että kuuntelemme asiakkaan toiveita herkällä korvalla ja reagoimme nopeasti. Sitoutumisella työhön otamme aktiivisen otteen työn suorittamiseen, asiakkaan laadukkaaseen palvelemiseen ja työn kehittämiseen. Henkilöstön ja toiminnan jatkuvalla kehittämisellä haluamme löytää uusia ja tehokkaampia muotoja asiakkaiden palvelemiseksi. Viimeisenä Esko Metsi mainitsee kannattavuuden. Tarkkailemme ja pyrimme jatkuvasti parantamaan kustannustehokkuuttamme. 24 Palokuntalainen 47 Palokuntalainen 47 25

14 C 440 Peltacolla ainutlaatuinen projekti: Välineitä eläinpelastukseen Sarcon Riitta Kuusela hälytysvaloista: EMC-hyväksyntä ei riitä C 330 Kuopiolainen, pelastus- ja työturvallisuusalalle keskittynyt Peltaco Oy on esimerkki ennakkoluulottomasti tuotekehitykseen satsaavasta asiantuntijayrityksestä. Jo vuosia Peltaco on harjoittanut kehitystoimintaa läheisen Pelastusopiston kanssa. Tänään ovat pinnalla eläinpelastuksen apuvälineet ja myös eläinpelastustekniikka. Hälytysajoneuvojen ostajien keskuudessa on edelleen epätietoisuutta Suomen lainsäädännöstä hälytysvalojen suhteen. Katsastuksen edellytyksenä Suomessa on EMC-hyväksyntä ja R65:n ehtojen täyttyminen. Sarco Oy:n mukaan asianmukaisesti hyväksytyt tuotteet ovat tasalaatuisempia ja täyttävät ainakin minimiturvallisuustason. Ajoneuvon kannalta erityisesti EMChyväksyntä takaa ainakin hyväksyntätasoa pienemmät häiriöt ja paremman häiriösiedon. INFO Peltaco Oy perustettu vuonna1986 toimitusjohtaja Pekka Suomi hallituksen puheenjohtaja Tarja Vartiainen henkilöstö 15 liikevaihto 2 miljoonaa euroa toimipaikka Kuopio, toiminta-alue koko Suomi toimiala palo- ja työturvallisuustuotteet sekä koulutus myös verkkokauppa Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry:n jäsen Paloturvallisuusliikkeiden Liitto ry:n jäsen Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry:n jäsen TUKESin rekisteröimä käsisammuttimien huolto- ja tarkastustöihin oikeutettu liike STUKin hyväksymä säteilymittareiden tarkastaja Viimeisen kymmenen vuoden aikana eläinpelastustehtävien määrä on tuplaantunut. Vaikka määrä on noussut rajusti, pelastusvälineistö ei kuitenkaan ole kehittynyt vastaavaan tahtiin. Myös eläinpelastuskoulutus on ollut alkeellista ja riittämätöntä. Eläinpelastusprojekti Peltacon käynnistämän projektin tavoitteena on kehittää pelastusalan ammattilaisille ja eläinten kanssa työskenteleville uusia, käyttökelpoisia välineitä turvalliseen pelastamiseen. Tarkoituksena on kehittää yhdessä alan ammattilaisten kanssa kattava eläinpelastuskalusto, jonka avulla pelastustehtävät voidaan hoitaa turvallisesti niin eläinten kuin pelastajienkin kannalta. Projektin tavoitteena on myös kerätä kattavaa tietoa erilaisista eläinpelastustekniikoista. Myös poliisi on isossa roolissa eläinpelastustehtävien suorittamisessa. Ajolevystä käärmepihteihin Koti-, tuotanto- ja villieläinten pelastukseen soveltuvia välineitä on jo valmistunut projektin tuotoksena useita. Esimerkiksi eläinten ajolevyn avulla Kuva Tytti Saviaho eläimiä voidaan ohjata hätätilanteessa haluttuun suuntaan, mutta sillä myös suojellaan pelastajaa eläinten äkkiliikkeiltä. Joutsen voidaan kuljettaa kätevästi joutsenpussilla. Pantaleikkuri on kytkettyjen eläinten vapauttamiseen tarkoitettu käsityökalu. Käärmepihdeillä voidaan matelijoita siirtää niitä vahingoittamatta. Nämä ja monet muut projektin tuotokset ovat nähtävillä Peltacon osastolla Tampereen Turvallisuusmessuilla. Tarpeen muillekin kuin pelastajille Peltaco Oy:n eläinpelastusprojektista vastaavan Pekka Suomen mukaan projektin tuloksena kehitettyjä eläinpelastusvälineitä voivat käyttää muutkin kuin pelastusalan ammattilaiset. Tänään eläimiä käsitellään mitä erilaisimmissa paikoissa ja mitä erilaisimpien ihmisten toimesta. Ajatelkaapa maatiloja, ravitalleja, oppilaitoksia ja eläintarhoja. Myös eläinlääkärit ja eläinsuojeluyhdistysten kenttätoimijat joutuvat päivittäin käsittelemään eläimiä. Uskon, että jatkuvasti monipuolistuvasta tarjonnastamme löytyy apua monenlaiseen eläinongelmaan. Kaikissa ajoneuvoon asennettavissa aktiivisissa sähkölaitteissa tulee olla EMC-hyväksyntä. Lisäksi Suomessa tulee hälytysvaloilla olla R65-hyväksyntä ja muualla EU:ssa vaihtelevasti joko R65-hyväksyntä tai se voi olla kansallisen hyväksynnän rinnalla. Suomessa R65-hyväksytty tuote on käytännöllisin, koska silloin ei tarvitse kantaa huolta eri kansallisista hyväksynnöistä. Hyväksyntämerkinnät tulee olla näkyvällä paikalla. Pelastuslaitokset vaihtavat vanhoja vilkkuja uusiin autoihin. Monessa uudessa ajoneuvossa on näin hyväksymättömät vilkut. Tämä ja hyväksymättömien uusien vilkkujen asennus on aiheuttanut sen, että arviolta puolet Suomen hälytysajoneuvojen vilkuista on edelleen hyväksymättömiä, sanoo myyntipäällikkö Riitta Kuusela Sarco Oy:stä. Me Sarcossa myymme vain hyväksyttyjä laitteita. Varaosana voidaan kyllä myydä hyväksymättömiä osia, mutta vain ennen määräysten voimaantuloa käyttöön otettuihin autoihin. Me Sarcossa myymme vain hyväksyttyjä laitteita. Vilkkuja vientiin Suomessa Sarco Oy on alallaan markkinajohtaja. Noin puolet maamme sinisistä vilkuista tulee Sarcolta. Sinivalopuolella vienti muodostaa noin puolet yhtiön liikevaihdosta. Päävientimaina ovat Puola, Saksa ja Hollanti. Vientiin menee erityisesti LED-tuotteita, kuten työvaloja, integroituja valoja ja ruuhkavaloja. Pystymme vastaamaan haasteisiin, koska tarvittaessa räätälöimme tuotteen asiakkaan toiveiden mukaisesti, painottaa Riitta Kuusela. Sarcon kokoluokka mahdollistaa hyvän palvelun. Riitta Kuusela INFO Sarco Oy perustettu vuonna 1926 toimitusjohtaja Sakari Korhonen henkilöstö ulkomailla liikevaihto 3 milj. euroa toimipaikka Metsälä, Helsinki, toiminta-alue koko Suomi, vientiä Eurooppaan toimiala elektroniikkalaitteiden valmistus ja maahantuonti ISO9001: 2008 sertifioitu laatujärjestelmä Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry:n jäsenliike 26 Palokuntalainen 47 Palokuntalainen 47 27

15 Tamlans ja Volkswagen Yhteistyöllä Laatua Suomessa pelastusautojen päällirakenteiden rakentaminen ja varustelu ovat pääosin kotimaisten yritysten käsissä. Tamperelaisella Tamlans Oy:llä on vahva ote erityisesti kevyiden ajoneuvojen jalostamisessa pelastusautoiksi. Yritys tekee yhteistyötä yleisimpien automerkkien maahantuojien kanssa. Tamlans tarjoaa korirakenneratkaisuja myös kaikkiin Volkswagenin pelastusajoneuvoiksi soveltuviin malleihin. C 123 Kuvassa vasemmalta Kari Ojala, Jaakko Lohjansalo ja Markus Roni. Ruskon teollisuusalueella Hervannassa toimiva Tamlans Oy on erikoistunut pikkubussien sekä ensihoitoja pelastusajoneuvojen valmistamiseen. Vuonna 1998 perustetulla yrityksellä on tuotantoa myös Korpilahdella, missä valmistetaan Prostyle- tuotemerkillä pienoislinjaautoja ja taksibusseja. Työntekijöitä Tamlansilla on yhteensä 68. Yrityksen omistus on seitsemän avainhenkilön hallussa. Yrityksen vahvuuksina pidetään monipuolista osaamista, pitkää kokemusta ja vahvaa suunnitteluosaamista. Monipuolinen tuotevalikoima Tamlans tarjoaa monipuolisimman pelastusautovalikoiman juuri Volkswagen Hyötyautojen malliston pohjalle. Volkswagen Hyötyautojen ja Tamlansin yhteistyössä yhdistyy suuren automyyjän ammattitaito ja kattava asiantuntemus korinrakennuksesta. Valmistamme henkilö- ja pakettiautojen alustoista autoja moneen lähtöön, kertoo toimitusjohtaja Kari Ojala. Tänään autojen kirjo on todella suuri: johtoautot, miehistöautot, ensivasteautot, huoltoautot ja tarkastusautot ambulansseja unohtamatta. VW-verkostolla on useita pelastus- ja ensihoitoalaan perehtyneitä jälleenmyyjiä, jotka palvelevat kattavasti erikoisautojen ostajia. Pelkästään viesti- ja hälytyslaitteiden asennus nykyaikaiseen autoon vaatii pitkälle menevää asiantuntemusta. Näissäkin asioissa Tamlans on vahva kumppani hälytysajoneuvoihin erikoistuneille jälleenmyyjillemme, sanoo myyntipäällikkö Tapani Eronen VV- Autolta. VW-hyötyautoilla on myös uusi palvelukonsepti, jolla pyrimme vielä aiempaakin parempaan ja kokonaisvaltaisempaan palveluun. Volkkarilla kattava mallisto messuilla Turvallisuusmessuilla Volkswagenin kärkituote on Tamlansin valmistama Amarok. Esillä on myös Caddy Maxi, joka soveltuu huoltoautoksi, miehistöautoksi ja tarkastusautoksi. Suuremman kokoluokan edustajana on miehistönkuljetus-, huoltoauto-, kevytyksikkökäyttöön soveltuva Crafter. Kaikille tutun Transporter/Caravelle -sarjan uusin malli täyttää hyvin niin palokuntien miehistö- ja huoltoautotarpeet kuin sairaankuljettajien vaatimuksetkin. Turvallisuusmessuilla nähdään myös todellinen harvinaisuus: VW Transporter T2, joka on vanha uusi auto eli aikoinaan Suomessakin suosittu erityisesti ambulanssin alustana. Tämä retroauto on valmistettu Brasiliassa. Amarok valmiina palvelukseen Tamlanssilla on suuret odotukset keväällä julkistetun Amarok-ambulanssin menekin suhteen. Amarok-konsepti on niin vahva, että uskomme viennin avautuvan ja toimitusmäärien nousevan satoihin kappaleisiin vuositasolla, sanoo tuotepäällikkö Jaakko Lohjansalo. Viennin veto tuo etua myös kotimaisille asiakkaille. Pystymme olemaan kilpailukykyisempiä kotimarkkinoilla. Kilpailu kotimaassa on kovaa, mutta mielestäni suurimmat haasteet tulevat ulkomailta. Messuilla Tamlanssin asiantuntemusta edustavat tuotepäällikkö Jaakko Lohjansalo, jälkimarkkinointi- ja järjestelmäsuunnittelija Markus Roni ja toimitusjohtaja Kari Ojala. VV-Autolta messukävijöitä palvelevat muun muassa aluepäällikkö Olli Ronkainen ja myyntipäällikkö Tapani Eronen. 28 Palokuntalainen 47 Palokuntalainen 47 29

16 INFO Tamrex Oy perustettu v.1978 toimitusjohtaja Anne Martiskainen hallituksen puheenjohtaja Henry Ray henkilöstö 20 (konserni 96) liikevaihto 5,3 M e (konserni 13,2 M e) toimipaikka Tampere, toiminta-alue koko Suomi toimiala palo- ja työturvallisuustuotteet sekä koulutus myös verkkokauppa konserniyhtiöt: Finsatec Oy, Tamrex Ohutuse Oü (Viro) ISO9001:2008 sertifioitu laatujärjestelmä Turvanasi-ketjun jäsenliike Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry:n jäsen Paloturvallisuusliikkeiden Liitto ry:n jäsen Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry:n jäsen Vanhentuneita laitteistoja uusitaan Letkunpesulaitteistot Kittilään ja Ulvilaan Vanhentuneiden letkunpesulaitteistojen uusimiset ajanmukaisiksi ovat lisääntymässä. Juha Heinisaaren mukaan on hyvä ottaa yhteyttä jo suunnitteluvaiheessa, koska asennus edellyttää muun muassa vesi- ja sähköliitäntöjä. Marraskuussa 2011 toimitimme laitteiston Kittilään paloaseman saneerauksen yhteydessä ja tammikuussa 2012 vastaavan laitteiston Ulvilaan vanhoihin tiloihin. Eri kohteissa kohdataan aina erilaisia haasteita. Tamrexin edustama Barth-letkuhuoltolaitevalikoima tarjoaa ratkaisuja hyvinkin erilaisiin tarpeisiin. Turvallisuusmessuilla Tamrex esittelee edullisemman pesu/testaus/pöytä -yhdistelmän sekä torniin sijoitettavan ripustuslaitteiston. Barth tarjoaa myös osaratkaisuja. Aina ei tarvitse hankkia koko järjestelmää, päättää Juha Heinisaari. Kari Kuosmanen C101 Vasemmalta Aki Vesterinen ja Juha Heinosaari NATEL lisää tehoa pelastamiseen Fogfighterillä alkuun Tamrex panostaa koulutukseen Tamperelainen, vuonna 1978 perustettu Tamrex Oy on viime vuosina panostanut asiakkaille suunnatun koulutuksen kehittämiseen. Monipuolisen tuote- ja palveluvalikoiman omaava turvallisuustavaratalo tarjoaa koulutuspalveluja olennaisena osana toimitusprosessia. Kärkihankkeena on tällä hetkellä ajankohtainen raskaspelastus, jonka koulutustarjonnassa tukeudutaan yhteistyöhön ruotsalaisen Heavy Rescue Swedenin kanssa. Tamrexin panostuksella uusien tuotteiden ja työmenetelmien esittelyssä on pitkä historia. Hyvänä esimerkkinä on pelastusalan toimijoiden tuntema Fogfighter-suihkuputki, joka tuli markkinoille 1980-luvun puolivälissä. Tekniikaltaan uudenlainen tuote mahdollisti uuden sammutustaktiikan käyttöönoton. Fogfighter olikin merkittävässä roolissa pienpisarasammutuksen ja hyökkäävän sammutustaktiikan levitessä Suomeen Ruotsista. Tänään koulutuspalettimme on laaja. Tarjoamme koulutuspalveluita niin yksityisille, yhteisöille kuin ammattilaisille, kertoo tuotepäällikkö Juha Heinisaari. Siviilipuolelle tarjoamme muun muassa alkusammutuskoulutusta Suomen Palopäällystöliiton (SPPL) ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) kehittämän AS1-konseptin mukaisesti. Myös yhden työpäivän kestävällä tulityökortti-koulutuksella on vahva osuus koulutustarjonnassamme. Ei myöskään sovi unohtaa huoltopalvelujemme ohessa annettavaa neuvontaa. Tamrexin raskaspelastuskoulutus perustuu kansainväliseen NATEL-konseptiin (New Approach to Emergency Lifting), jonka avulla pyritään lisäämään pelastajien turvallisuutta onnettomuustilanteessa minimoimalla työssä esiintyviä riskejä. Konseptin avulla kehitetään myös pelastajien valmiuksia suorittaa käytännön pelastustyö aiempaa tehokkaammin. NATEL perustuu kuusikohtaiseen ohjelmaan, jossa raskaspelastuksen vaiheet käydään läpi tilanteen arvioinnista uhrin irrottamiseen. Koulutusta Suomessa ja Ruotsissa Suomalaisille pelastajille koulutusta tarjotaan niin Suomessa kuin Ruotsissa. Seuraava kolmipäiväinen koulutustapahtuma on Heavy Rescue Swedenin harjoitusaluella Ruotsin Knivstassa Tuolloin perehdytään kuusiportaiseen NATEL-menetelmään ja suoritetaan 12 erilaista käytännön harjoitusta linja-autoilla, kuorma-autoilla ja junilla eri välineitä käyttäen. Kurssi tulkataan suomeksi. Tamrex Oy:ssä NATEL-yhteyshenkilönä on pelastuspuolen tuotekoulutuksesta vastaava myyntipäällikkö Aki Vesterinen. Jimmy Säfström Huippuasiantuntija messuilla Raskaspelastuskoulutuksen erityisasiantuntija Jimmy Säfström vierailee Turvallisuusmessuilla syyskuussa ja on tavattavissa Tamrexin osastolla C101. Tarkempi aikataulu julkaistaan seuraavassa Palokuntalaisessa, joka ilmestyy Haluamme avustaa suomalaisia palomiehiä maailmalla käytettyjen ja hyväksi todettujen menetelmien käyttöönotossa, kertoo Aki Vesterinen. Raskaspelastus on erityisalue, jossa pyörää ei kannata keksiä uudelleen. NA- TEL on hyvä esimerkki järjestelmästä, joka on kehitetty yhdistämällä eri maissa sovellettuja tekniikoita kokonaisvaltaiseksi pelastamisen toimintamalliksi. Jimmy Säfström edustaa parasta asiantuntemusta, mitä maailmalta löytyy. Kannattaa poiketa messuilla, päättää Aki Vesterinen. Jimmy Säfströmin omistama Heavy Rescue Sweden on pelastus-, palo- ja turvallisuusalan koulutusyritys, joka kouluttaa niin julkisen sektorin laitosten henkilökuntaa kuin yksityisiä organisaatioita ja yrityksiä. Yritys tarjoaa koulutusta eri puolilla maailmaa sijaintipaikkanaan Ruotsi. 30 Palokuntalainen 47 Palokuntalainen 47 31

17 Dafo kuuluttaa Elinkaariajattelun puolesta C100 Holmatro-pelastusvälineitä maahantuova Dafo Oy on viime vuosina rummuttanut voimakkaasti elinkaariajattelun puolesta. Kokonaisvaltaiseen tuote- ja palvelukonseptiin perustuva malli soveltuu hyvin esimerkiksi pelastuskaluston hallintaan. Useat alueelliset pelastuslaitokset ovatkin jo alkaneet soveltaa ajattelumallia toiminnassaan. Dafon mukaan on hyvin yleistä, että tuotteen tai palvelun elinkaarikustannuksia ei ajatella hankintapäätöksiä tehtäessä. Tarjouskyselyissä pyydetään poikkeuksetta selvitys huollosta, mutta usein tarjoukseen riittääkin pelkkä maininta, missä huoltopaikat sijaitsevat. Huollon laadun perään ei pahemmin kysellä. Holmatron tutkimuksen mukaan on voitu näyttää toteen, että ilman säännöllistä huoltoa tuotteen kustannukset tuotteen elinkaaren aikana ovat % suuremmat kuin huolehtimalla huolloista säännöllisesti. Asianmukaisesti hoidettu huoltoprosessi helpottaa asiakasta ennakoimaan tulevia kustannuksia ja siten auttaa huollon ja ylläpidon suunnittelua. Käytännön tasolla elinkaariajattelu lähtee käytön jälkeisestä huollosta, joka tulee tehdä kaikille välineille, joita pelastusyksiköstä löytyy. Toinen tärkeä periaate on, että käytössä havaitut puutteet korjataan heti, kun ne havaitaan. Esimerkkinä pieni öljyvuoto, jota siedetään usein pitkään. Huolto tulee tehdä kunkin valmistajan ohjeistuksen mukaan. Myös työturvallisuuslainsäädäntö ja EU:n koneita ja laitteita koskevat direktiivit antavat omat määräyksensä huollolle, sanoo huoltoteknikko Seppo Hentunen. Yllättävän vähän esimerkiksi tiedetään, että pelastustyökaluissa ei saa käyttää muita kuin alkuperäisiä osia. Asiakkaan tuleekin vaatia valmistajalta tai maahantuojalta alkuperäistuotteita ja myös tuotetta ja palvelua koskevaa dokumentointia. Hankintakin maksaa Hankintaprosessin kustannuksia ei kukaan yleensä laske, sanoo Dafon Hannu Sartovuo. Perusselvitystyö, tutustuminen tarjontaan, mahdolliset käynnit myyjän tai muiden käyttäjien luona, tarjouspyynnön laatiminen, tarjouskäsittely, päätöksenteko. Siinä muutamia hankintaprosessin vaiheita, joiden ei aina mielletä aiheuttavan kustannuksia. Hannu Sartovuon mukaan tuotteen hinta on usein se ainoa tarjouskilpailun ratkaiseva seikka. Sen sijaan asennus- ja käyttöönottokustannukset jäävät laskelmissa usein taka-alalle, samoin koulutus. Laatu pitäisi olla kohdallaan tuotteen lisäksi myös oheispalveluissa. Esimerkiksi koulutuksen laatu pitäisi olla arvioinnin kohteena tarjousten arvioinnissa. Dafolla kalustorekisteri Jokainen Dafon myymä työkalu on identifioitu. Dafolla onkin kalustorekisteri kaikista ulkona olevista tuotteista kymmenen vuoden ajalta. Rekisterin sähköinen tallennus aloitettiin kolme vuotta sitten. Näin maahantuojalla on selkeä käsitys, missä mikäkin laite tai sen osa on. Tämä järjestelmä auttaa tunnistamaan toistuvat ongelmat tai viat, kertoo huoltoteknikko Seppo Hentunen. Päivitys tulee hoitaa aluepelastuslaitosten toimesta. Olemme pyrkineet informoimaan laitoksia, jotta ne kirjaisivat rekisteriin laitteiden sijainnin muutokset. INFO Dafo Oy Dafo Oy on osa pohjoismaalaista Dafo Brand -konsernia. Konsernin päätoimiala on palo- ja pelastustoimen tuotteet ja palvelut. Emoyritys Dafo Brand on perustettu vuonna 1919 toimitusjohtaja Hannu Sartovuo henkilöstö 7 (konserni 154) liikevaihto 2,5 milj. euroa (konserni 45 milj. euroa) toimipaikka Vantaa, toiminta-alue koko Suomi toimiala sammutusjärjestelmät, palo- ja pelastuskalusto, käsisammuttimet ja alkusammutuskalusto sekä huolto ja koulutus 32 Palokuntalainen 47 Palokuntalainen 47 33

18 C201 Veho satsaa huolenpitoon Asiakas on kuningas Vehollakin. Vuonna 1939 Mersun maahantuojana aloittanut perheyhtiö on tänään yli kaksituhatta henkeä työllistävä kulkemiseen ja kuljettamiseen erikoistunut autoalan toimija. Veho toimii Suomen lisäksi Baltian maissa ja Ruotsissa. Päivän sana Veholla on huolenpito. Veho tarjoaakin laajan valikoiman erilaisia hankintaratkaisuita yksittäisestä tuotteesta aina kokonaisvaltaiseen huolenpitoon asiakkaan kuljettamiseen liittyvästä problematiikasta. Veho Group on tänään Suomen suurin autotalo. Konsernilla on useita päämiehiä ja sen liiketoiminta koostuu sekä henkilöautojen että hyötyajoneuvojen maahantuonnista, vähittäismyynnistä ja huoltotoiminnasta. Veho Hyötyajoneuvot tuo Mersujen lisäksi maahan Fuso Canter -kuormaautoja ja Setra-linja-autoja. Veho Trucks Service Oy Ab tarjoaa varaosa- ja huoltopalveluja myös Sisu- ja Renault-kuorma-autoille. Veho Hyötyajoneuvot vastaa myös Sisun siviilikuorma-autojen myynnistä ja markkinoinnista. Vehon tytäryhtiö Auto-Bon tuo maahan Citroen-henkilö- ja tavara-autoja ja Maan Auto Peugeot-merkkisiä autoja. Veho Autotalot toimii Mercedes-Benzin ja Citroënin lisäksi Hondan, Skodan ja Fordin jälleenmyyjänä. Erikoisautot Espoon Lommilasta Vaikka Veholla on tiheä jälleenmyyntiverkosto, on ammattikäyttöön tarkoitettujen erikoisautojen myynti keskitetty Kehä kolmosen kainaloon Espoossa. Talosta löytyy asiantuntemusta niin linja-autoista kuin maasto-, sotilas-, pelastus- ja sairasautoista. Vehon suurasiakasmyynti sijaitsee myös Lommilassa. Halumme erikoistumisella varmistaa asiakkaan saaman palvelun laadun. Meidän myyjämme ei myy pelkästään autoja, vaan hän on erikoistunut pienen segmenttinsä erikoisasioihin, sanoo johtaja Harri Arpalahti. Toimitamme esimerkiksi noin sata ambulanssia vuodessa asiakkaillemme. Markkinaosuutemme oli viime vuonna jopa yli 80 %. Olemme olleet markkinajohtaja jo vuosikymmeniä ja asemamme haluamme pitää satsaamalla asiantuntevaan myyntitoimintaan sekä maan kattavaan huoltopalveluun. Viime vuonna noin viidensadan työntekijän Hyötyajoneuvot-yksikkö toimitti asiakkaille puolitoistatuhatta paketti- ja tuhatkunta kuorma-autoa. Linja-autoja myytiin toistasataa. Espoon Lommilassa sijaitsee myös yleisimpien varaosien Suomen keskusvarasto. Me olemme nähneet tärkeänä sen, että Suomessa on saatavilla valtaosa tarvittavista varaosista. Mitä meiltä ei löydy, saadaan pikatilauksena yleensä vuorokaudessa Suomeen ja huoltoverkostomme pisteeseen. Veho on lähivuosien aikana investoinut oman huoltoverkoston kehittämiseen yli 50 miljoonaa euroa. Väitän, että meillä on alan paras ammattiliikenteen huolto- ja varaosapalvelu Suomessa, kehaisee Harri Arpalahti. Toimitamme asiakkaillemme noin sata ambulanssia vuodessa. Sen lisäksi, että verkostomme on tänään aiempaa kattavampi, olemme halunneet satsata myös asiakasta palveleviin yksityiskohtiin. Tästä esimerkkinä ovat korjaamoiden aukioloajat, jotka on sovitettu asiakkaiden tarpeisiin. Huollosta huolenpitoon Ammattiliikenteessä pyörien pitää pyöriä käytännössä kellon ympäri. Myös erikoisajoneuvojen, kuten palo- ja sairasautojen, toimintavarmuus on oltava huippuluokkaa. Raskaista autoista noin puolet myydäänkin tänään huolenpitosopimuksella. Huolenpitosopimuksemme kattaa tietyt asiat kiinteään hintaan. Siinä, kun tavallisessa huoltosopimuksessa on yleensä kiinteään hintaan tietty määrä huoltoja, huolenpitosopimus tarjoaa paljon muuta huoltojen lisäksi, selvittää myyntipäällikkö Markku Andersson huolenpidon taustoja. Määräaikaishuollot ja normaalista kulumisesta aiheutuvat vauriot kuuluvat sovittuun hintaan. Maksu riippuu useista seikoista; mikä ajotehtävä, paljonko ajetaan vuodessa ja mikä on sopimuskauden pituus. Lopputulos räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan. Anderssonin mukaan huolenpitosopimus on asiakkaalle riskitön. Huolenpitosopimusasiakas tietää polttoaineita lukuun ottamatta auton aiheuttamat ylläpitokustannukset. Veho huolehtii auton toiminnasta tietyllä hinnalla. Yksinkertaista ja helppoa! Extrana Markku Andersson mainitsee vielä palautussopimuksen. Jos auto selviytyy sopimuskaudesta huomattavasti edullisemmin kuin mitä on ennakoitu, asiakkaalle palautetaan osa maksetusta summasta. Harri Arpalahti Myyntipäälliköt Hannu Gunnar ja Markku Andersson 34 Palokuntalainen 47 Palokuntalainen 47 35

19 villimies Tulevaisuuteen on tärkeä katsoa Valtakunnallinen palvelutasopäätös voisi toimia Naisenergiaa: Kuvissa: Vasemmalta harjoittelija Laila Naskali (ompelu ja brodeeraus), mallimestari ja ompelimon vastaava Marja Tauschi, markkinointiassistentti Tarja Petäjäniemi, brodeerausohjelmoija ja brodeeraaja Seija Koljonen. Oikealla yrittäjä Merja Luhtanen. Yritysvaatemarkkinointi: Vaatteet on meidän aatteet Tamperelainen Yritysvaatemarkkinointi Oy:n asiakkaat ovat 80 prosenttisesti pelastus-, terveydenhuolto- ja sosiaalialoilta. Ammattivaatetukseen keskittynyt yritys on parinkymmenen vuoden aikana saavuttanut ykkösaseman erityisesti pelastusalan luottotoimittajana. Firman taustalta löytyy naispoweria; omistaja Merja Luhtasen ja neljän vaatetuksen ammattilaisen apuna on pitkäaikaisia alihankkijoita niin kotimaassa kuin ulkomailla. Miljoonan myynnin vuodessa tekevä yritys on kuuluisa ykköstuotteestaan eli palomiesten väliasusta, jota myös erotiikantappoasuksi leikkisästi kutsutaan. Tärkeitä tuoteryhmiä ovat myös ensihoitohenkilökunnan asut ja palomiesten asemapalveluasut. Olen aina sanonut, että kun tunnemme asiakkaan tarpeet, osaamme laadukkaan vaatevalmistuksen ja pystymme toimimaan sovitussa aikataulussa, olemme vahvoja, selvittää Merja Luhtanen yrityksensä menestyksen salaisuuksia. Suomessa kilpailu ei ole onneksi veristä, mutta kuitenkin kovaa. Siksi me kilpailemme laadulla ja tämä toimintamalli näyttää toimivan. Personointi brodeerauksella Yhteisöille toimitettavissa asuissa on nykyään melkein poikkeuksetta painatus tai brodeeraus, josta yhteisö ja asun kantaja tunnistetaan. Yritysvaatemarkkinointi onkin viime vuosina investoinut eri merkkaus vaihtoehtojen toteuttamiseen. Brodeerausohjelmoija ja brodeeraaja Seija Koljonen kertoo, että brodeerauksessa on rajoituksia, joita tilaajan tulisi huomioida jo etukäteen. Toteutustapoja on kaksi, irtomerkki tai suoraan tuotteeseen brodeeraus. Joka paikkaan ei voida brodeerausta toteuttaa. Esimerkiksi kapeaan hihaan tai taskuun tekeminen on hankalaa. Pieniä kuvia ja tekstiä ei saada tehtyä. Pitää myös huomioida että häivytykset ja liukuvärit eivät toimi. Lisäksi pitää muistaa, että kuvan brodeerausohjelman tekeminen vie aikaa ja on siksi melko hintavaa. Värien määrä ei kuitenkaan vaikuta hintaan. Koljosen mukaan brodeerausoriginaali voi olla vaatimatonkin. Hyvällä ammattitaidolla teemme huonostakin piirroksesta näyttävän ja arvokkaan merkin. Logon tai kuvan painaminen vaatii taas erittäin hyvän originaalin version. Toteutuspaikka voi olla tuotteessa melkein mikä tahansa. Yhteyshenkilö ratkaisevassa asemassa Palokuntayhteisöjen tehdessä asuhankintoja on asioista vastaavalla yhteyshenkilöllä erittäin ratkaiseva osuus kaupan ja koko toimituksen onnistumisessa. Meiltä yhteyshenkilönä on aina koko prosessin tunteva ammattilainen, sanoo markkinointiassistentti Tarja Petäjäniemi. Erinomainen asia on, jos palokunnalla olisi yksi nimetty yhteyshenkilö, jonka kautta kaikki tieto kulkee. Tällöin virhemahdollisuudet saadaan karsittua. Eli jos asuja hankitaan eri osastoille, olisi hyvä, että yksi henkilö hoitaisi koko tilausprosessin ja siihen tarvittavan kommunikoinnin kanssamme. Petäjäniemen mukaan toimitusaika riippuu siitä, tuleeko brodeerauksia. Silloin se on yhdestä kolmeen viikkoa. Jos tuote ei tarvitse merkkejä, se lähtee varastosta yleensä heti. Pelastustoimen strategia 2025 on tarpeellinen asiakirja, mutta se tarkastelee asioita vain pelastustoimen haasteina ja mahdollisuuksina menemättä tarkemmin tarvittaviin todellisiin ratkaisuihin turvattaessa kansalaisten tarvitsemaa pelastustoimen palvelua. Yhteen kokoavia ja tulevaisuuteen tarkemmin katsovia selvityksiä on pelastusalalta vaikea saada, koska tämä on kunnallista toimintaa ja kunnallisen toiminnan kehittämisen painopiste on vain tässä hetkessä. Kykyä nähdä yhtään pidemmälle ei ole. Pelastuslaitosten resurssit tarkastella asioita vähän pidemmälle tulevaisuuteen ovat hyvin rajalliset. Pelastuslaitoksia tulisi auttaa konkreettisilla näkemyksillä, jotka tähtäävät tästä päivästä lähitulevaisuuteen. Tämä tehtävä kuuluu pelastusosastolle, varsinkin kun pelastustoimi Suomessa ei kuitenkaan ole kokonaan kunnallista toimintaa. Pelastustoimea ohjataan valtakunnallisesti sisäasiainministeriön toimesta. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka on puhunut usein valtakunnallisesta pelastustoimen palvelutasopäätöksestä. Yhtä usein se on myös tyrmätty perustelemalla, että Suomen pelastustoimi on kunnallista eikä pelastustoimen palvelutasopäätöstä voida tehdä tästä syystä valtakunnallisena. Näin vastattaessa ja peräännyttäessä vastuusta nousee esiin se, olemmeko ymmärtäneet tämän esityksen oikein vai vertaammeko sitä alueellisiin palvelutasopäätöksiin ja niiden muodostamisprosessiin? Valtakunnalliseen palvelutasopäätökseen liittyy myös se, miten pelastustoimen palvelut turvataan tilanteessa, jossa harvaan asutulta alueelta ihmiset siirtyvät kiihtyvällä tahdilla kasvukeskuksiin. Samaan aikaan kasvukeskuksista muuttaa vanhuuseläkkeelle jääneitä ihmisiä harvaan asutulle alueelle. Ongelmaa tai haastetta tässä yhteydessä löytyy niin kasvukeskuksista kuin harvaan asutulta alueelta. Tilanne ja sen kehittyminen on tutkitusti tiedossa. Asiaa ei kuitenkaan haluta pelastustoimessa riittävästi analysoida. Tämä on todella harmillista ja tulevaisuuden kannalta tuhoisaa tätä päivää ja lähitulevaisuutta kannattaisi ottaa haltuun vaikka valtakunnallisella palvelutasopäätöksellä. Jos valtakunnallisen palvelutasopäätöksen nimi tuntuu vaikealta kun se on niin monta kertaa torjuttu voidaan asiakirjalle kehittää jokin muu nimi. Valtakunnallisella palvelutasopäätöksellä voitaisiin määrittää myös sopimuspalokuntajärjestelmää ja sen perusteita. Asia on Suomen osalta haasteellinen, sillä kehitysnäkymät ovat hyvin erilaisia. Pitäisikö olla kehittämässä asiakirjaa, joka huomioisi erilliset strategiat, selvitykset, tutkimukset ja faktoihin liittyvät tunnusluvut ja näiden perusteella tarkastelisi kansalaisten saamaa pelastustoimen palvelua ja palveluun liittyvää järjestelmää koko maassa? Kysymys kuuluu Kimmo Kohvakkaa mukaellen: mikä on pelastustoimen palvelutaso valtakunnallisesti tarkasteltuna ja mikä sen tulee jatkossa olla? Suomessa on harva paloasemaverkosto Viime Palokuntalaisen numerossa (46) vertailin muutamilla perusteilla Saksan ja Suomen pelastustoimea. Tällaisia tietoja tulee kaivaa yhä enemmän esiin ja vertailla Suomen pelastustoimea muihin maihin. Monessa pelastustoimen kehittämiseen liittyvissä hankkeissa kuvaukset ulkomaisista pelastustoimen järjestelmistä ovat olleet kevyitä ja puutteellisia. Vertailu Saksaan osoittaa muun muassa sen, että Suomen paloasemaverkosto on harva. Valtiollinen palokoulu saa runsaasti kannatusta Kirjoitin edellisessä Villimiehessä tuhannen taalan paikasta. Kirjoituksestani olen saanut runsaasti palautetta, kiitos siitä! Palaute on ollut valtiollista palokoulua tukevaa. Se nähdään välttämättömänä tapana saada sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmään pysyvyyttä ja laatua. Palautteen antajat ovat oivaltaneet esitykseni ihan oikein: Järjestelmä tulee toteuttaa niin, että koulutus toteutuu yhä paremmin lähellä palokuntia alueellisesti. Johtajakoulutus voidaan toteuttaa yhdessä miehistön erikoiskoulutusta vaativien harjoitusten osalta osittain palokoulun tiloissa ja kunnollisella harjoitusalueella. Villimies Isto Kujala 36 Palokuntalainen 47 Palokuntalainen 47 37

20 Virkapukuohjeesta rättiasetukseen - osa 5 Pelastustoimelle uusi viranomaispuku 6 E EI J F K I A H I EJ J A Poliisi oli päässyt uusiin kuosiin jo A 1990-luvulla. H = = E Pelastuspuolella A J J F K L K vanha, J = kymmeniä vuosia käytössä ollut pukinemallisto oli Ijäänyt A käyttöön J = I Kerilaisin A Apaikallisin J J vivahtein höystettynä. Joidenkin mielestä vanha alkoi tuntua L O vanhahtavalta. J H A E Uudistuksen = K I A aika koitti vuonna I = J = Perinteisen palokuntapuvuston suurin ongelma oli asusteiden suppea valikoima. Oli olemassa ainoastaan kaksi virallisesti määritettyä asua: takkipuku (m/-58) ja niin kutsuttu kenttäpuku, jonka istuvuutta ei kaikilta osin pidetty hyvänä. Tyylikkäät vaihtoehdot puuttuivat luvulla käynnistyneellä uudistuksella haluttiin torjua alalla levinnyt tapa pukeutua erilaisiin väliasuiksi tarkoitettuihin, enemmän tai vähemmän sammutuspyjamalta näyttäviin pukineisiin. Puvuston uusiminen oli haaste, koska virallisten pukineiden valikoiman niukkuudesta johtuen pelastusalan yleinen ilme oli hiljaa valumassa kohti divariliikkeen näyteikkunaa. Odotukset olivat suuret. Uusi puvusto oli perusteellisen työn tulos, mutta eri syistä johtuen siitä ei kuitenkaan tullut sitä, mitä kentällä tavoiteltiin. Alkuvaiheessa kävi ilmi, että alan yhtenäisyyden kehittämisen sijasta uudella puvustolla haluttiin painottaa nimenomaan alan epäyhtenäisyyttä ja kaiken kukkuraksi vielä lisätä sitä. Uuden pukumalliston erääksi keskeiseksi tarkoitukseksi ilmeisesti jäikin käyttö viranomaisstatuksesta käydyn väännön työkaluna. Maallikoiden on vaikea erottaa pelastusalan viranhaltijoita mui- Kilven muodossa teoskynnyksen ylitys. Viranomaispuvun juhlavyön solki, Ø = 61 mm Teksti ja kuvat Silvio Hjelt 2 = K J = F K K = I EEI E = L EH = J K K I J = J = E K K J = = = J K K I J = I EE = = 6 A EI O A I J D A H H = I EA D A J K EI J = = 8 EH = = EI F K K K K K K K L EH = = EI > N A H EJ E L A I I = J A I O O I A O EJ O I K E J = I E F = = = Muilta osin paloalan J tavanomaisten = L = = EI J A Fphoenix- D Aja EN = tähtielementtien J D J EA A A J J EA banaali yhdistelmä. > = = = E O EI J A den univormuihin pukeutuneiden joukosta. Konstaapelin rintamuksessa lukee selväkielisenä POLIISI ja sotilaat tunnistavat kaikki. Kun joku pukeutuu haalariin ja palokypärään, niin kyllä silloin maallikkokin tietää, että kyseessä on palomies. Entä, jos palomiehellä onkin niin sanottu virka-asu? Arvomerkit muutoksitta Uuden viranomaispuvuston myötä tunnuksia ei paljon muutettu. Tämä johtui todennäköisesti siitä, että alueellisen pelastustoimen virkanimikkeet ja tehtäväkuvaukset olivat yleisen ohjauksen puuttuessa päässeet vapaasti kehittymään omassa kaaoksessaan. Vertailukelpoisia virkoja ja niitä kuvaavia nimikkeitä on pelastusjohtajaa lukuun ottamatta vaikea löytää. Siltä osin tuhannen taalan paikka jäi tällä puvuston uusimiskerralla auttamattomasti historiaan. Merkittävin uudistus oli, että ylipalomies sai yhden palkin lisää, jolloin alueen pelastustoimen viranhaltijana toimivalle pelastajallekin järjestyi yksi palkki. Arvomerkeittä jätettiin enää pelastuslaitoksen määräämät muut viranhaltijat, kuten toimenpidepalkkaiset sammutusmiehet (SM 21/2011). On jäänyt selvittämättä, onko tämä suhteellinen kauneusleikkaus osana jotain laajempaa suunnitelmaa sopimushenkilöstön syrjimiseksi vai ainoastaan ammattimiesten palkan korvaamista koreudella. Kumpikaan ei taida paljonkaan ketään lämmittää. Täysin määrittelemättömäksi on jätetty esimerkiksi sopimuspalokunnan henkilöstön mahdollinen oikeus käyttää sille kuuluvia tunnuksia viranomaispuvussa silloin, kun sitä käytetään palokuntapukuna. Mitä tunnuksia esimerkiksi VPK:n päällikkö tai toimenpidepalkkaisen palokunnan yksikönjohtaja saa/tulee käyttää palokuntapukuna käytetyssä viranomaispuvussa? Valistunut veikkaus olisi, että näiden tunnuksien käyttö olisi muutoin tarkoin määritetyn viranomaispuvun yhteydessä muodollisesti kielletty, mutta tosiasiallisesti hiljaisella hyväksymisellä kuitenkin sallittu. 6 E EI J F K I A H I EJ J A A6H E = = EI E J F KA I AJ JH F IK EJ L KJ A J = Toimistopusero IAA H = eroaa = J = IE K A A JJA JFJ K L K J = kenttäpuvusta LIOA J sekä HJ = I AK E A = AK J JI A taskujen, Lettä I O= J vyötärön J = H A E = K I A leikkauksen I osalta. = J = 2 = K J = F K K = I EEI Palokuntapukuna siis ilman virkatunnusta E 2 = = LK EH tai J = = FJ K K K = I J I= EEI J = E muitakaan E Ktunnuksia K = J = L= siinä EH = = JJKK KKIIJ J = = J = E kohdassa. I EE K K J = = D = = J K K I J = I EE = = tähteen, mutta silti erään toisen alan asiantuntija näkee uudessa 6 A EI O A I J viranomaistunnuksessa lähinnä plagiointia. Täydellisyydestä D6A H O H IA EI EA OD O A JIKJ EI Koska J = = puku-uudistuksen eräänä ilmeisenä tavoitteena oli eron herrasmiehen 8tunnistaa. DEH A = H H = I = EA EIDFAK KJ K EI J = = 8K EH K K = K L EH = EI = F K = K EI kasvattaminen K > N A H EJ alan ammattilaisten ja vapaaehtoisten välillä, keksittiin, > että N Animikyltti H EJ voitaisiin valjastaa siihen tarkoitukseen. Niinpä Viranomaispukuun kuuluvat viranomaisbokserit. K K K K L EH = = EI säädettiin, että viranomaispuvun yhteydessä tulee aina käyttää nimikylttiä, ja sen tulee vapaaehtoisten osalta väritykseltään poiketa alan perinteisestä. Siinä ei saisi olla keltaista tekstiä Puuttuvia rintataskuja ja punaista skragaa mustalla pohjalla! Siinä ei myöskään saisi olla käyttäjän lukuun ottamatta viranomaisen juhlapuku E L A I I = koko nimi vaan ainoastaan sukunimi, eikä siinä saisi pe- = E tavalla olla palokunnan nimi. Sen sijaan siinä ei paljonkaan poikkea mallista /58. J A E L I A O OK I@ A II O = EJ O IEH EJJ= = E EJI A A (Tasapuolisuuden vuoksi kuvattu ilman 0 A I E C E rinteisellä J A I O O I A O EJIOKIE = F = K K J = arvomerkkejä, eikä viranomaistunnusta K E J juhlissa = I E F = = = piti kissankorkuisin kirjaimin lukea VAPAAEHTOINEN käytetä muutoin kuin vyön solkena.) J = L K = E J = = IEI E JAF Kirjoittaja = EH = = EJJ= iloitsee = E PALOKUNTA. EJI A A Näin ilmeisesti siksi, että vastaantulija sen FJ D= L A= EN = = nk. Helsingin 2 K K Jmallin J K L E= H E J = J = I K = EI J A = 0 FA K I = EI E J = C IE H = C = = K K K JF D J EA A AEN A = J J EA suikan paluuta. perusteella = E pystyisi vetämään jotain omia johtopäätöksiä. J J = = J J L EH = = EI A I K E = F = K K > J= D = J EA = E A O D A@ EIJ JEA A Tummanpunaisella J = tekstillä tummalla pohjalla tavoite K D = F K K A E F = = = F E A = = EIkuitenkin J = # & jää muutenkin informaatioarvoltaan erityisen > = = = E O EI J A J = I = F K EI K A L K I E...ja saahan EH EJJ= K = J = J K E heikon E = EJI Hnimikyltin L A kautta osittain saavuttamatta. Pikanttina A siihenkin 2 K Ksekä J J K ALH E= yksityiskohtana A H E A E J = LJ EH todettakoon, = I K= EI = että nimikylttiin valittu pakollinen 0 JAK I KE I = C KE D EI I = = E O J A J reväärit, = Fettä K K= KEI J informaatio E J = KE I L Oon H = käytännössä C I = = A = K mahdotonta K K järkevästi kääntää toiselle 8 EH = = EI F K L K K D = BL O $ hoikat I I Kmallit. E E J J = = = J F J = K L EH K J = = kotimaiselle, mikä onkin = EI johtanut A siihen, että asiasta annettu asetus 8 EH = = EI F K L K K D = BL O $ I E mitä ilmeisimmin on voimassa olevan kielilainsäädännön vastainen. Viranomaistunnus Vapaaehtoisetkin saavat tietyin edellytyksin käyttää uutta pukumallistoa palokuntapukuna. Erityisen tärkeää on kuitenkin, että viranomaistunnuksia ei saa näkyä. Mitä oli pidettävä viranomaistunnuksena, oli sitten huvittaviakin piirteitä saaneen väännön aiheena. Ihan ensimmäiseksi uudeksi viranomaistunnukseksi kaapattiin paloalan kansainvälisesti tunnustettu perinteinen Phoenix-aihe, joka oli Suomessa jo yli puoli vuosisataa ollut käytössä nimenomaan vapaaehtoispäällystön arvomerkkinä. Omaleimaisuutta pyrittiin toki lisäämään sijoittamalla tuhkalintua paloalan perinteiseen kahdeksansakaraiseen Nimikyltissä piti kissankokoisin kirjaimin lukea VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA. K D = F K K A E F = = = 2 FK K E J J K LA E= = = HI = E = = D EI J = = J I= J EED = I A K E = # I& A = J F= KI = = FH A EI KL J Perinteinen = EI H EJ A IKJ J K D = C AE mallisto = J = L = K K EJ säilyy KIKE J J K= L = = J J KJ = E L EH = = = H L= EI A K D A = H F K A K AE A F E = L EH = = = = EI F J KE A K = I J = = K EI D EI J = I = # & O J A J J = KI = K FJ K E EI K E AL O L K I I E A = K L = J J K E = = H L A H A A E L EH = = EI J K K I J = K D EI I = O J A J K K J E K E L O I A = = I = = D = I EED A E I A mallit tulevat jäämään. H A L H EJ A J J D E = J = EJ Uuden viranomaispuvun kuosi on todettu useimmille hieman iäkkäämmille henkilöille varsin huonosti istuvaksi. Valittu materiaali näyttäisi olevan myös hiostava. Näin uuden puvun markkinoinnin epäonnistuminen etenkin vapaaehtoisille ei ollut mikään yllätys. Niinpä XXVI yleinen palokuntalaiskokous päätti aivan ylivoimaisella enemmistöllä, että vapaaehtoisväen pukuna pidetään ensisijaisesti vanhaa perinteistä mallia. Kun lisäksi vanhoja pukuja vapautui pelastuslaitosten varastoista ja univormumallin vaihtaminen muutenkin on aikaa ja rahaa vaativa toimenpide, näyttää nyt siltä, että vanhat Vapaaehtoisväki jatkaa siis pääsääntöisesti perinteisellä tavalla, perinteisillä puvuilla, perinteisillä tunnuksilla ja perinteisellä nimikyltillä, jossa on palokunnan ja henkilön nimet keltaisella tekstillä. Ja jos oikein suurissa juhlissa halutaan käyttää juhlavyötä, on sellainen = I = = D = I EED A E I A H A L H EJ A J J D E = J = EJ haettava museosta, koska viranomaistunnuksella varustetun uuden juhlavyön soljen työkalu on uusimman ohjeen viimeisen rivin (sivulla 87) mukaan ministeriön tiukassa hallinnassa. Missä määrin viranomaispuvulle asetettuja tavoitteita on näin täyttynyt, jääköön jokaisen omaan arviointiin. Ainakaan alan ulkopuolinen ei vieläkään pysty erottamaan erilaisia palomiehiä muista virkapukuisista, olipa sitten viranomaisstatus tai ei. 8 EH = = EI F K L K K D = BL O $ I E 38 Palokuntalainen 47 Palokuntalainen 47 39