Yhteinen. huoli Nuoret eivät työllisty, koska taidoissa on puutteita. Samuli Suonpää vaatii kouluilta enemmän.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteinen. huoli Nuoret eivät työllisty, koska taidoissa on puutteita. Samuli Suonpää vaatii kouluilta enemmän."

Transkriptio

1 suomen yrittäjät företagarna i finland jäsenlehti Pääkirjoitus: Yrittäjät ottavat viestikapulan nuorten työllistämisessä 3 2/2012 LAURA VESA Hyökkää päälle! Me emme sulata kopioijia. Timo Lahtinen 4 5 Yhteinen huoli Nuoret eivät työllisty, koska taidoissa on puutteita. Samuli Suonpää vaatii kouluilta enemmän. Eväslaukku päättäjille uutiset: UUdessakaupungissa hymyilyttää arjessa: VELKAHELVETISTÄ VOI SELVITÄ HENGISSÄ uutiset: NÄILLÄ EVÄILLÄ TALOUS KUNTOON 6 7

2 2 YRITTÄJÄSANOMAT 2/2012 Uuden Ford Hyötyajoneuvon ostajille metalliväri ja talvirenkaat Ford-kevytmetallivanteilla hintaan 395. UUSI FORD TRANSIT. Täysin uudet voimanlähteet. Tarjous koskee uusia tilaussopimuksia ajalla Ei yhdistettävissä muihin tarjouksiin. Uusi Ford Transit ja täysin uudet, erittäin vääntävät DURATORQ-dieselmoottorit säästävät polttoainetta 0,4 1,6 l/100 km* edistyksellisellä teknologialla. Uusi Transit esim. lataa auton akkuja vauhtia hidastettaessa. Kattavasti varustellun Transitin ohjaamo on entistäkin hiljaisempi. Uusi teknologia yhdessä tutun huippuluokan ajettavuuden ja kuljetuskyvyn kanssa tekee uudesta Transitista kyvykkään kumppanin. UUSI FORD TRANSIT alkaen ,46 (+ toim.kulut 600 ) Tervetuloa tutustumaan! ford.fi/hyotyajoneuvot Ford Transit Van -mallisto alkaen ,46 (autoveroton suositushinta arvioitu autovero CO 2 -päästöllä 178 g/km 3.596,46 ). Hintaan lisätään liikekohtaiset toimituskulut 600. Ford Transit -pakettiautomalliston CO 2 -päästöt g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,7-9,6 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. *Verrattuna mallivuoden 2011 Transitmallistoon Euro 4 moottoreilla. ESPOO: Automaa Espoo Olari FORSSA: Astrum Auto HELSINKI: Automaa Herttoniemi ja Konala, Veho Autotalot Pitäjänmäki HYVINKÄÄ: Vaunula Oy HÄMEENLINNA: Vaunula Oy IISALMI: Autotalo Hartikainen Iisalmi IKAALINEN: Levorannan Autoliike IMATRA: Auto-Kilta JOENSUU: EH-Auto JYVÄSKYLÄ: Käyttöauto JÄMSÄ: Seppolan Auto JÄRVENPÄÄ: Mäkelän Kone KAJAANI: Wetteri KAUHAJOKI: Kauhajoen Auto KEMI: Wetteri KOKKOLA: Autoliike Viescar KOTKA: Vauhti-Vaunu KOUVOLA: Ympäristön Auto Oy KUOPIO: Autotalo Hartikainen Kuopio ja J. Rinta-Jouppi KUUSAMO: Wetteri LAHTI: Automaa Lahti LAPPEENRANTA: Auto-Kilta LOHJA: PP-Auto Oy LOIMAA: Loimaan Laatuauto MARIEHAMN: Mariehamns Motorcompany MIKKELI: Vauhti-Vaunu NÄRPIÖ: Närpes Bilcentral OULU: Wetteri PIEKSÄMÄKI: Autokari Pieksämäki PORI: Auto Oy Vesa-Matti PORVOO: Osla-Auto RAASEPORI: VNB-Auto RAISIO: Automaa Raisio RAUMA: Levorannan Autoliike ROVANIEMI: Wetteri SALO: PP-Auto Oy SASTAMALA/VAMMALA: Levorannan Autoliike SAVONLINNA: Vauhti-Vaunu SEINÄJOKI: J. Rinta-Jouppi TAMPERE: Automaa Tampere ja Veho Lielahti TURKU: Automaa Turku TUUSULA: Riihikallion Auto VAASA: Automaa Vaasa VANTAA: Automaa Vantaa YLIVIESKA: Autoliike Viescar

3 2/2012 YRITTÄJÄSANOMAT 3 Aiheita: Nuoret on saatava mukaan työelämään Yrittäjien mukaan nuorilla on isoja puutteita osaamisessa ja ylipäätään valmiuksissa siirtyä työelämään. Julkista keskustelua ovat viime viikot hallinneet Kreikan kriisin lisäksi varuskuntien lakkautukset ja Nokian Salon-tehtaan irtisanomiset. Varuskuntien työntekijöiden sekä nokialaisten kannalta kyse on inhimillisestä tragediasta, ja heidän kimpaantumisensa ymmärtää. Aiheeseen ovat tarttuneet myös lukuisat poliitikot, jotka kalastelevat ääniä haukkumalla jo tehtyjä ratkaisuja. Konkreettisiin tekoihin pitää ryhtyä niin yrittäjien, oppilaitosten kuin päättäjienkin. Ilman turhia työryhmiä. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt työ- ja elinkeinoministeriön julkistama tutkimus, jonka mukaan Suomeen tarvitaan vuonna 2020 yli uutta työntekijää suurten ikäluokkien eläköityessä. Luku on järkyttävä, mutta se on ollut kaikkien tiedossa. Samalla lähes alle 30-vuotiasta nuorta on ilman opiskelupaikkaa eivätkä he hae töitä. Sen lisäksi on yli työtöntä nuorta, jotka hakevat työpaikkaa. Tämänkään tiedon ei pitäisi olla kenellekään yllätys. Jokainen voi myös ynnätä päässään, minkälainen lasku kymmenistä tuhansista syrjäytyneistä nuorista koituu yhteiskunnalle, kun yhden syrjäytyneen hintalappu on noin miljoona euroa. Taitaa laskukoneesta loppua numerot kesken. Yrittäjät kertovat uusimmassa pk-barometrissa, mitkä ovat nuorten palkkaamisen suurimmat ongelmat. Esteiksi nousevat muun muassa ammatillisen perusosaamisen puute ja ylipäätään valmiudet siirtyä työelämään. Miten tämä on mahdollista maassa, jossa Pisa-tutkimuksen mukaan lasten ja nuorten kouluttaminen on maailman huippuluokkaa? Kyseessä on jättimäinen yhteiskunnallinen ongelma, joka pitää ratkaista. Konkreettisiin tekoihin pitää ryhtyä niin yrittäjien, oppilaitosten kuin päättäjienkin. Ilman turhia työryhmiä. Ongelma on nimittäin yhteinen ja akuutti. Tilastot osoittavat, että oikeastaan vain pk-yritykset ovat uusia työllistäjiä Suomessa. Se on syytä huomioida. Suomeksi sanottuna yrityksensä omistava yrittäjä ottaa ison riskin palkatessaan uutta työvoimaa. Niinpä vaikeasti työllistyvien palkkaamisen hallinnollista työtä on kevennettävä eli yritys olisi vapautettava palkkatuen hakemisesta. Ehkä tärkeämpää on kuitenkin se, että koulutusta ja kokemusta vailla olevien palkkataso pitää irrottaa alkuvaiheessa työehtosopimusten taulukkopalkoista. Sen lisäksi on kehitettävä oppisopimuskoulutusta. Kuntien viranomaisten pitäisi seurata aktiivisesti koulunsa päättäneiden nuorten tilannetta, ja nuorille täytyy asettaa velvoite aktiiviseen työnhakuun. Ehdotukset saattavat kuulostaa joidenkin korvaan radikaaleilta. Uusia keinoja kuitenkin tarvitaan, sillä hyssyttelyn ja paapomisen aika on ohi. UUTISET: 8 KOULUT SOTKEVAT markkinat 10 Räppäri on myös yrittäjä 14 Tilausajoista tuli tehoajoja 16 Pieni yritys, suuret ongelmat debatti: 22 LAURI VÄÄRÄLÄ vs. HEIDI HAUTALA 22 Kirje: Miksi pitäisi jäädä kotiin? arjessa: 24 VELKATAAKAN SELVIYTYJÄ 26 Omistusvaihdokset vievät aikaa TOIMITILA: 28 LOISTAVA SIJAINTI ON UNELMIEN TÄYTTYMYS 30 Näin säästät tuhansia euroja vapaalla: 32 MINNA PARIKKA korkeilla koroilla kohti unelmaa Resumé: Nyheter på svenska 35 yrittajat.fi: Oletko kokenut velkajärjestelyn? Ota kantaa verkossa! Kolumni ANSSI KUJALA Nyt on muodostumassa liian suuria hankintakokonaisuuksia. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja ja Yrittäjäsanomien vastaava päätoimittaja. Anssi Kujala: Yrittäjät joukolla kuntavaaleihin Hallituksen ministerit kiertävät Suomea kuulemassa siitä, mitä mieltä ollaan kuntauudistuksesta. Kuten arvata saattaa, keskustelu kulminoituu kuntaliitoksiin. Kunnissa on kuulemma tapahtunut ihmeparantumisia kun kunnat, jotka ovat vuosia valitelleet resurssien vähyyttä, ovatkin tervehtyneet. Nyt kerrotaan, että mitään ei tarvitse tehdä: raha riittää, väestön ikärakenne on kunnossa ja työllistäviä yrityksiä riittää. Hämmentävää. Keskustelu kuntien lukumäärästä jatkuu. Yrittäjille tärkeintä on kuntien elinkeinopolitiikan sisältö se miten kunnat rakentavat yrittäjämyönteistä ilmapiiriä ja siten omaa elinvoimaa. Tässä lehdessä kerrotaan Suomen Yrittäjien Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyssä parhaat pisteet saaneen Uudenkaupungin toimista yrittäjyyden edistämisessä ja siitä miten Vantaa aikoo parantaa sijoitustaan. Mittaristokyselymme osoitti tärkeimmät kehittämiskohteet. Yli kolmannes vastaajasta nimesi hankintapolitiikan kehittämisen kolmen tärkeimmän elinkeinopolitiikan osa-alueen joukkoon. Julkisten hankintojen volyymi Suomessa on vuositasolla noin 23 miljardia euroa, josta 75 prosenttia tulee kuntasektorilta. Kuntien hankinnoilla on siis valtava merkitys kansantaloudessa, ja ne vaikuttavat erityisesti pk-yritysten toimintaan. Kuntien pitääkin ottaa vastuu hankintaosaamisen kehittämisestä, erikokoisten yritysten huomioimisesta hankinnoissa ja etenkin markkinoiden toimivuudesta. Hallitusohjelmassa taas esitetään julkisten hankintojen kynnysarvojen nostoa. Jo nyt on muodostumassa liian suuria hankintakokonaisuuksia. Tämä uhkaa johtaa markkinoilla tilanteeseen, jossa toimii vain muutama palveluntarjoaja. Tämä taas nostaa julkisen sektorin kustannuksia. Kuntapäättäjien onkin huolehdittava siitä, että palvelutuotannossa entinen kunnan monopoli ei korvaudu yksityisellä monopolilla. Asioihin voi kuitenkin vaikuttaa. Suomen Yrittäjien paikallisyhdistykset valmistautuvat syksyn kunnallisvaaleihin. Yrittäjiä kannustan lähtemään ehdokkaaksi ja siten toimimaan yritysmyönteisemmän Suomen puolesta.

4 4 Uutiset Päätoimittaja LAURA VESA Kimmo Koivikko puh sähköposti: Lähetä uutisvinkki: YRITTÄJÄSANOMAT 2/2012 Työelämän taidot hukassa Ammatilliset ja työelämätaitojen puutteet estävät nuorten työllistymisen. Lotta Tammelin Hirvittävän paljon kuulee, että nuorilla on väärinkäsityksiä siitä, miten töissä kuuluu olla. Ei osata kelloa tai ei tiedetä, miten vastataan puhelimeen. Ei myöskään ehkä ymmärretä, että töissä pitäisi olla ihan joka arkipäivä, sastamalalaisen Lexecon FinEst Oy:n toimitusjohtaja Samuli Suonpää selvittää. Työharjoittelijoita ja työssäoppijoita työllistänyt Suonpää ei ole kokemustensa kanssa yksin, sillä joka neljäs Suomen Yrittäjien pk-barometriin vastannut yrittäjä piti nuorten työllistämisen suurimpana esteenä nuorison heikkoja työelämävalmiuksia. Asia voitaisiin Suonpään mukaan korjata yrittäjyyskasvatuksen radikaalilla uudistuksella. Ei osata kelloa tai ei tiedetä, miten vastataan puhelimeen. Ei myöskään ehkä ymmärretä, että töissä pitäisi olla ihan joka arkipäivä. Samuli Suonpää Kovasti innostetaan nuoria yrittäjiksi, mutta tuntuu, että se on turhaa. Ne nuoret, jotka haluavat perustaa yrityksen, perustavat sen ilman luentojakin. Parempaa ajankäyttöä olisi se, että kertoisimme koko ikäluokalle kouluissa, miten työelämä toimii, miten haetaan töitä ja miten töissä pitäisi käyttäytyä. Samuli Suonpään mukaan syy heppoisiin valmiuksiin löytyy kotikasvatuksesta. Virhe on tapahtunut meidän luvuilla syntyneiden vanhempien keskuudessa, kun olemme päästäneet lapsemme kylille aivan hunsvotteina. Koulutusta käytännön tarpeisiin. Pkbarometriin vastanneet yrittäjät kokivat nuorten työllistämisen esteeksi myös työtehtävissä vaaditun erikoisosaamisen puutteen. Näin ajatteli 24 prosenttia vastaajista, ja suurimpana ongelmana tilanne nähtiin rakennusalalla. Työmenetelmät ja käytettävät koneet saattavat erota aika tavalla kouluissa siitä, mitä ne ovat työelämässä, Suonpää kertoo. Sastamalan seudulla tätä on ehkäisty sillä, että koulutusyhtymä tekee yrittäjien kanssa tiivistä yhteistyötä. He kutsuvat esimerkiksi yrittäjiä tutustumaan oppimisympäristöihinsä. Paikallisella koulutuskuntayhtymällä on myös yritys- ja elinkeinoelämän kanssa yhteisomistuksessa useita koneita ja laitteita. Näin on pyritty varmistamaan, että työmenetelmät vastaisivat käytännön tarpeita. Alueella on myös kehitetty yhdessä paikallisen teollisuuden kanssa opetussuunnitelman perusteita, jotta nuoret olivat valmistuessaan oman ammattialansa osaajia. Tilitoimistossa olemme tottuneet siihen, etteivät vastavalmistuneet osaa vielä mitään. Tilinpäätösharjoittelu, jota koulussa tehdään, on hyvin kaukana käytännön työstä. Hitsarin tai kirvesmiehen pitäisi kuitenkin olla jo koulusta tullessa siinä kunnossa, että hänet voi lähettää työmaalle. Palkkaus helpommaksi. Samuli Suonpään mielestä yrittäjät voivat kuitenkin hyvin opettaa nuorille sen, miten töitä tehdään. Totta kai me haluamme, että työnkokeilijoita on mahdollisimman paljon. Yrittäjällä on kuitenkin pelko siitä, että jos palkkaus ei sujukaan toivottuun tapaan, niin irtisanominen on vaikeaa. Onko ammattiyhdistysliike heti kimpussa, jos irtisanon jonkun, jonka kanssa työ ei suju, ja palkkaan uuden hänen tilalleen? Ehkä pelko on osittain aiheeton, mutta nämä asiat pitäisi selvittää julkisesti, hän painottaa. Jatka keskustelua nuorten työllistymisestä verkossa: Yrittäjä palkkaa nuoren, kun Työsuoritteen arvo ja palkka kohtaavat Kokemusta ja koulutusta vailla olevien palkkataso olisi irrotettava työehtosopimusten taulukkopalkoista. Palkkaaminen ei lisää normaalia enempää hallinnollista taakkaa Palkkatuki myönnettäisiin suoraan nuorelle, jolloin yritys vapautuisi hakemisen byrokratiasta. Palkkaamisen riski ei nouse liian korkeaksi Oppisopimus pitäisi olla koko kestoltaan koeaikaa. Myös määräaikaisen sopimuksen tekemisen säännöt ja rajoitukset pitää lieventää palkattaessa kokematon henkilö. Yhteinen urakka > Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvoksen Sirpa Raskun mukaan työelämätaitoihin liittyvät puutteet eivät kosketa kaikkia nuoria. Saamme työssäoppimispaikkojen kautta lähinnä yksittäisiä viestejä siitä, että osalla nuorista tällaista ongelmaa on. Jotkut nuoret eivät esimerkiksi tiedä, milloin ja miten töissä kuuluu olla, hän kertoo. Joissakin ammatillisissa oppilaitoksissa työssäoppimisjaksoille lähteville on Raskun mukaan järjestetty valmennusta, jossa käydään etukäteen läpi työelämän käytäntöjä. Rasku ei lähde syyttelemään epätietoisten nuorten tilanteesta ketään ei kotia, eikä koulua. Asiaan vaikuttaa varmasti moni asia, ihan jo yhteiskunnan elämänrytmikin. Nuoret näkevät ehkä ajan käsitteenä eri tavalla kuin ennen, eivätkä siten ymmärrä töistä myöhästymisen vaikutuksia. Rasku myös muistuttaa, että aikaisemmin nuorten oli helpompi saada kesätöitä jo hyvinkin nuorena. Nykyään tilanne on toinen. Ensimmäiset kosketukset työhön saattavat tulla vasta työssäoppimisjaksoilta tai peruskoulun työelämääntutustumisista. Yritykset katsovat, että on koulun tehtävä opettaa nuorille nämä asiat, ja varmasti koulu pyrkiikin sen tekemään. Yhtä tärkeää on kuitenkin, että myös yritys ohjaa nuorta työpaikan omissa käytännöissä. Vastuu ja urakka ovat yhteisiä, Rasku painottaa.

5 2/2012 YRITTÄJÄSANOMAT 5 Faktaa vai fiktiota: Suomi tarvitsee nyt teollisuuspolitiikkaa. Valtio voisi siis ottaa nykyistä suuremman roolin yrityselämässä. Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila Ilkassa. Ota kantaa! Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa: Syrjäytymisen ehkäisyyn > Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna on huolestunut nuorten syrjäytymisestä, työllistymisen esteistä ja työelämätaitojen puutteesta. Tästä asiasta puhuminen on tärkeätä, jotta nekin tahot, joilla on päätösvaltaa työelämän pelisääntöjen kehittämisessä, heräisivät toimimaan. Tämä ongelma ei ratkea voivottelemalla, vaan nyt tarvitaan tekoja ja toimintaa. SY:n puheenjohtaja uskoo, että vaikeasti työllistyvät tai syrjäytymisvaarassa olevat nuoret saataisiin työelämään eräänlaisella kisällijärjestelmällä, jossa nuorella on työn kautta mahdollisuus oppia ammattiin. Mallin käyttöönottoon kaivattaisiin kuitenkin kannusteita. Koska pk-yrittäjien taloudelliset resurssit ovat rajalliset, tulisi koulutusta ja työkokemusta vailla olevan nuoren palkkaamisen Yhteistyötä. Lexecon FinEst Oy:n toimitusjohtajan Samuli Suonpään (oik.) mukaan nuorten heikot työelämätaidot estävät työllistymistä. Nykyisen työharjoittelijan Jari Piiraisen kanssa hommat kuitenkin sujuvat. Nuorten työllistämisen esteet: Yleiset työelämävalmiudet... Ammatillinen perusosaaminen... Tehtäväkohtainen erityisosaaminen... Sitoutuminen työnantajaan % 24 % 19 % Kuntien viranomaisille määrätään seurantavastuu Kunta seuraa koulunsa päättänyttä nuorta ja ottaa aktiivisesti yhteyttä henkilöön, joka on vaarassa jäädä opintojen tai työelämän ulkopuolelle. 13 % Oppisopimusta laajennetaan Oppisopimuskoulutus on laajennettava niin, että nykyistä huomattavasti laajempi joukko yrityksiä olisi valmis hankkimaan työntekijöitä sen kautta ja näin oppisopimus muuttuisi nimenomaan nuorten koulutusmuodoksi. Nuorelle asetetaan velvoite aktiiviseen työnhakuun Sähköinen työnhaku muutetaan pakolliseksi sekä nuorille että muillekin työttömyyskorvausta saaville. Kisällijärjestelmä käyttöön kustannukset työnantajalle pitää kohtuullisella tasolla. Varsinkin oppisopimusjakson alussa niiden tulisi olla merkittävästi alle minimipalkkatason. Oppisopimusjärjestelmän tulisi olla myös mahdollisimman yksinkertainen ilman hankalaa byrokratiaa. Lisäksi järjestelmän tulisi mahdollistaa oppisopimussuhteen päättäminen perustellusta syystä, mikäli osoittautuu, että sovittuihin tavoitteisiin ei päästä. Simolinnan mukaan mallissa myös korvattaisiin nuorelle yhteiskunnan taholta työnantajan maksaman palkan ja minimipalkan ero. Tämä antaisi nuorelle mahdollisuuden ansaita toimeentulonsa työn ja oppimisen kautta. Itse uskoisin tämän olevan sekä motivoivaa että palkitsevaa. Samalla yhteiskunnan työllistämiseen allokoituja rahoja ohjattaisiin suoraan työpaikkojen luomiseen, ei työttömyyden ylläpitämiseen. Lähde: Pk-barometri 1/2012 Juuri nyt: Tältä näyttää talousvuosi 24 on pk-barometrin liikevaihdon muutosodotuksien saldoluku. 41 prosenttia vastaajista arvioi yrityksensä liikevaihdon kasvavan, 42 prosenttia ennustaa liikevaihdon pysyvän ennallaan ja 17 prosenttia vastaajista epäilee liikevaihdon laskevan. Palvelualojen yritykset ovat kaikkein optimistisimpia, sen sijaan rakennusalan yritykset ovat pessimistisimpiä. 11 on barometrin kannattavuuden saldoluku. Odotukset kannattavuudestakin ovat heikentyneet. Joka kolmas yritys odottaa kannattavuuden parantuvan, puolet uskoo sen pysyvän ennallaan ja joka viides uskoo kannattavuuden heikentyvän. Huoli kannattavuuden laskusta on yhteinen kaikilla aloilla. -5 on investointiodotuksia peilaava saldoluku. Negatiivinen luku viittaa siihen, että talouden uudistumiseen ja kasvuun tarvittavien investointien määrä jää liian pieneksi. Joka neljäs kaupan ja rakentamisen alan yritys pienentää investointejaan tänä vuonna. Mystinen tasohyppely on vuoden kotimainen peli Suomalaisen pelialan yrityksen Housemarque Oy:n peli Outland palkittiin Finnish Game Awards -gaalassa vuoden parhaan kotimaisen pelin palkinnolla. Vuonna 1995 perustetun pelifirman toimitusjohtaja Ilari Kuittinen on palkinnosta arvatenkin iloinen. Tämä on hieno tunnustus pitkäjänteisestä työstämme. Pelin kehittämiseen kului kaksi vuotta ja sen tekemisessä oli mukana lähes kymmenen henkeä Liikevaihto 1/10 1/11 1/12 Kannattavuus /10 1/11 1/ Investoinnit 10 1/10 1/11 1/12 Lähde: Pk-barometri 1/2012 Outland on tasohyppelypeli, jossa on panostettu taiteelliseen ulkonäköön ja visuaalisuuteen. Pelissä seikkailee mystinen siluettihahmo, jonka matka oudossa maailmassa on täynnä vaaroja. Kuittisen mukaan peliala on kansainvälisesti erittäin kilpailtu ala. Suomalaiset ovat kuitenkin niittäneet alalla mainetta. Suhteessa väestömäärään suomalaiset ovat pelialalla merkittäviä tekijöitä. Kyllä meillä täällä Suomessa jotakin on, kun täältä tulee tosi hyviä tekijöitä.

6 6 uutiset YRITTÄJÄSANOMAT 2/2012 Leikkuri vaan rohkeasti heilumaan Huomio! Pitkällä aikavälillä puhutaan työurien pituudesta. Kannattaa muistaa, että Suomessa pitää olla menestyviä yrityksiä, joissa ne työpaikat ovat. Julkiselta sektorilta on nipistettävissä tarvittavat säästöeurot. Veronkorotukset ovat yrittäjien mielestä tuhoisa tie. Kimmo Koivikko Yrittäjillä on selkeä viesti maaliskuussa kokoontuvalle hallituksen kehysriihelle: julkinen sektori pitää laittaa säästötalkoisiin ja näpit irti veronkorotuksista. Hydraulilaitteita Ylöjärvellä valmistavan Dynasetin toimitusjohtaja Reijo Karppinen sanoo, että veronkorotukset vaikuttavat välittömästi yritysten kilpailukykyyn haitallisesti. Valtiolla pitäisi olla velka-asiat paremmin hanskassa. Ei pidä luvata enempää kuin voi hoitaa. Näin hoidetaan omankin yrityksen taloutta, ei se niin monimutkaista ole, Karppinen viestii. Hänen mukaansa julkiselta sektorilta löytyy lukuisia säästökohteita. Vesikiertoisia lattialämmitysjärjestelmiä myyvän Warmian toimitusjohtaja Peter Jansen on Karppisen kanssa samoilla linjoilla. Esimerkiksi julkiset yritystuet vääristävät kilpailua. Ihmettelen DYNASET ILOINEN VERONMAKSAJA. Dynasetin Reijo Karppinen maksaa mielellään veroja, mutta kohtuus kaikessa. millä perusteilla niitä ylipäätään jotkut saavat. Niistä voi luopua, jolloin kaikki yritykset ovat samalla viivalla, Jansen sanoo. Kannustavuus a ja o. Pentti Patosalmi nostaa esiin yhtenä säästökohteena voimakkaasti keskustelua herättäneet kuntaliitokset. Erilaisia kuljetinratkaisuja valmistavan Ferroplanin toimitusjohtaja ei voi ymmärtää miksi liitosten yhteydessä on suojattu työpaikkoja vuosikausiksi. Esimerkiksi julkiset yritystuet vääristävät kilpailua. Niistä voi luopua, jolloin kaikki yritykset ovat samalla viivalla. Peter Jansen Virkamiehillä on hyvää aikaa suunnitella uusia tehtävänimikkeitä työpaikkojen säilyttämiseen. Säästöt pitää saada aikaan nopealla siirtymäajalla, eikä vuosikymmenten saatossa. Kukaan kolmikosta ei lämpene veronkorotuksille. Heidän mukaansa yrittämisen kannusteita ei saa missään nimessä heikentää. Pääomaverotuksen kiristäminen oli jo yrittämistä lannistavaa, sillä riskit eivät katoa mihinkään. Palkintopuoli on nyt kuitenkin kapeampi. Työllistämisen verotus voisi olla keveämpää, niin mekin työllistäisimme enemmän, Jansen sanoo. Ei alv-korotukselle. Erityisen nuivan vastaanoton saa arvonlisäveroon kajoaminen. Jansenin mukaan se näkyy heti kuluttajahinnoissa. Saariselällä urheilu- ja vapaaajan vaatteita myyvän liikkeen omistaja Laila Horsma näkee mahdollisen alv:n korotuksen hänen kannaltaan vieläkin synkempänä. Ihmiset joutuvat maksamaan vaatteistaan silloin entistä enemmän. Dynasetin Karppinen ei pidä sinällään verojen maksamisessa ongelmaa. Hän maksaa niitä jopa ilolla, sillä Suomessa on toimiva yhteiskunta. Joillakin on vaan se odotusarvo, että koko ajan enemmän ja enemmän. Yhteiskunta hoitaa jo liiaksikin sellaisia asioita, joita sen ei pitäisi, Karppinen sanoo. VILLE TAKKINEN VOITA TYÖMAAN KESTÄVÄ PANASONIC TOUGHBOOK (ARVO 2000 ) if.fi/kilometrietu MITÄ VÄHEMMÄN AJAT, SITÄ VÄHEMMÄN MAKSAT. IF KILOMETRIETU SÄÄSTÄÄ SELVÄÄ RAHAA YRITYKSEN AUTOVAKUUTUKSISSA. Uusi If Kilometrietu huomioi ajokilometrit vakuutusmaksuissa. Ja saat aina korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. Lue lisää ja osallistu samalla kilpailuun. IF.FI/KILOMETRIETU

7 2/2012 YRITTÄJÄSANOMAT uutiset 7 Ajassa: Eväslaukku päättäjille Yrittäjien ohje menoleikkauksille ja kannustimille. Esimerkkejä: 400 miljoonaa euroa. Kuntien valtionosuuksien vähentäminen. LÄHDE: SUOMEN YRITTÄJÄT 150 miljoonaa euroa. Valtion palkkamenojen nousun hillintä. Kasvulle kannustimia: 1. Yrityssijoitusten myyntivoittojen verotuksen keventäminen Myyntivoiton verovapaa siivu 80 prosenttiin 2. Carry back eli tappioiden vähentäminen edellisvuosien voitoista Jauhettu monta vuotta, vahvistaisi yritysten tasetta 3. Vapaat poisto-oikeudet investoinneille + Mikään kannustin ei tee aukkoa valtion budjettiin, vaan tuo tulevaisuudessa lisätuloja. + Lisää yrittäjien intoa kasvattaa yritystään. 100 miljoonaa euroa. Asuntolainakorkojen vähennysoikeuden lisärajoittaminen. 50 miljoonaa euroa. Tulonsiirtojen indeksikorotuksista tinkiminen. 50 miljoonaa euroa. Rakennerahastojen valtionosuuksien vähentäminen. Yritystoiminnan jarrut: 1. Listaamattomien yrityksien osinkoverotuksen ja pääomaverotuksen kiristäminen 2. Perintöverotuksen kiristäminen 3. Kotitalousvähennyksen leikkaaminen Veroja Perintöverotuksen Kotitalousvähennystä kiristettiin jo vuodesta 2012 alkaen ja uudet kiristykset olisivat kannustavuuden kannalta erittäin huonoja ratkaisuja. Yrittäjät alkaisivat harkita, kannattaako ottaa riskiä. kiristämisellä on selkeä linkki yritysten omistusjärjestelyihin. Yrityskauppojen määrä vähenisi. 50 miljoonaa euroa. Yritystukien hallintomenojen leikkaus. leikattiin jo. Osui huonoon saumaan ja sillä on ikäviä vaikutuksia pienten palvelualojen työllistämiseen. Lisäleikkaukset kasvattaisivat harmaata taloutta. Kuumaakin kuumempi Hot Spot Maaliskuussa Helsingissä räjähtää, kun nuoret yrittäjät kokoontuvat Hot Spot -tapahtumaan. Vauhdikkaaseen tapahtumaan saapuu myös nuoren yrittäjäsukupolven tähtiä Madventuresin Rikusta ja Tunnasta aina kenkäguru Minna Parikkaan. Hot Spotissa verkostoidutaan, nautitaan hyvästä seurasta ja ruuasta sekä palkitaan nuoria onnistujia. Ja ennen kaikkea: viihdytään yhdessä! Nuorten yrittäjien Hot Spot -tapahtuma Helsingissä maaliskuuta. Saattue Murmanskiin! Kiinnostavatko liiketoimintamahdollisuudet Luoteis-Venäjällä? Lähde mukaan tietojenhakumatkalle Murmanskiin , niin tiedät, mitä alueella on tarjottavana juuri sinun yrityksellesi. Suomen Yrittäjien yhteistyössä Lapin Kauppakamarin ja Barents Keskus Finlandin järjestämä matka sopii kaikille, jotka etsivät liiketoimintamahdollisuuksia Luoteis-Venäjältä. Ilmoittaudu mukaan mennessä. Lisätietoja osoitteesta murmanskiin Nousu rohkaisee nuoria yrittäjiä Elinkeinoministeri Jyri Häkämies ja Suomen Yrittäjät aloittivat yhteisen Nousu-kiertueen nuorten yrittäjien rohkaisemiseksi. Nousu pitää sisällään neljä tilaisuutta, jossa SY:n johto ja ministeri Häkämies tapaavat nuoria yrittäjiä ja opiskelijoita. Kiertue starttasi 13. helmikuuta Tampereelta ja huipentuu toukokuussa Turkuun. Kiertueaikataulu: Helsinki Kuopio Turku Turku Tampere Helsinki Kuopio 3 Kommentti KIMMO KOIVIKKO Kasvua ja leikkauksia Maaliskuussa kokoontuvan hallituksen kehysriihen olisi syytä keskittyä yritysten kasvun tukemiseen ja tiukkoihin menoleikkauksiin. Muutaman miljardin leikkaukset onnistuvat loppujen lopuksi helposti, jos vain poliittista tahtoa löytyy. Veronkorotuksiakin on ikävä kyllä luvassa. Osalle yrittäjistä arvonlisäveron korotus on punainen vaate, mutta sitä on vaikea välttää. Yhden prosenttiyksikön korotus tuo valtiolle arviolta vajaat 500 miljoonaa euroa vuodessa. Alv:n korotus prosenttiyksiköllä on lopulta siedettävä ratkaisu, jos liikevaihtoon sidottu alvhuojennus nousee nykyisestä. Näin pienet palvelualan yritykset kärsisivät nostosta mahdollisimman vähän. Siihen sitten korotukset saavat jäädäkin. Katse on käännettävä kasvuun. Ministeri Jyri Häkämies on luvannut viedä kehysriiheen kasvun kannustimia yritystoiminnan tukemiseksi. Hyvä niin. Häkämiestä kannattaa kuunnella. Hallituksen pari ikävää temppua, kuljetustukien leikkaus ja Yle-vero, ovat herättäneet kitkerää kritiikkiä. Ja syystä. Kyse on pienistä summista niin valtion kuin yrittäjienkin kannalta, mutta signaali on selvä. Yrittäjiltä on helppo napsaista vähän sieltä sun täältä. Mistä siis seuraavaksi? On hyvä muistaa, että menestyvät ja kasvavat yritykset takaavat myös enemmän jaettavaa. Sekin on hyvä muistaa, että Suomi tarvitsee enemmän menestyviä yrityksiä kuin menestyjät Suomea. 3/2012 Seuraava Numero ILMESTYY 29.3.

8 8 uutiset JOHANNES WIEHN YRITTÄJÄSANOMAT 2/2012 On ihan käsittämätöntä, että verovaroin voidaan tuottaa maksullisia, yritysten kanssa kilpailevia palveluita. Siru Vainio MARKKINAHÄIRIÖT. Siru Vainio joutuu välillä toteamaan, että joissakin kilpailutuksissa on vastassa epäreilu vastus, nimittäin iso koulutusorganisaatio. Verovaroin tuetut koulutusorganisaatiot ovatkin alkaneet tarjota maksullisia palveluita pilkkahintaan oppilastöinä välittämättä niiden todellisesta kustannustasosta. Yritykset kiukustuivat koulut sotkevat markkinat Koulut ovat lähteneet oppilailla teetetyillä polkuhintaisilla palveluilla yritysten apajille. Tilanteesta kärsivät niin oppilaat kuin yrityksetkin. Lotta Tammelin Kouvolalainen sisustussuunnittelija Siru Vainio joutuu välillä toteamaan, että joissakin kilpailutuksissa on vastassa epäreilu vastus. Silloin tällöin huomaa, että tarjouskilpailussa on palvelutuottajan lisäksi myös iso koulutusorganisaatio. Siinä vaiheessa itsellä ei ole mahdollisuutta pärjätä tai ainakaan hintakilpailuun ei ole mahdollista lähteä. En silloin viitsi lähteä edes tarjoamaan, Sirelle Desing Oy:n toimitusjohtaja Vainio kertoo. Tilanteen taustalla on se, että verovaroin tuetut koulutusorganisaatiot ovat alkaneet tarjota maksullisia palveluita pilkkahintaan oppilastöinä välittämättä niiden todellisesta kustannustasosta. Ti- lanne osuu kipeimmin pk-yrityksiin, koska niiden on hinnoittelussaan otettava huomioon todelliset kustannukset ja yritysten välinen kilpailu. On ihan käsittämätöntä, että verovaroin voidaan tuottaa maksullisia, yritysten kanssa kilpailevia palveluita. Siitä en kyllä pienyrittäjänä tykkää. Paikallisyhdistyksen puheenjohtajana tiedän, että kyseessä ei ole myöskään mikään pieni asia, vaan viestejä tulee jäsenyrittäjiltä paljon. Aloja on myös monia: hyvinvointipalvelut, muotoilu, mainonta ja markkinointi, cateringtoiminta, autohuollot, käsityö-, parturi- ja tilitoimistoalat, Vainio luettelee. Toimia nyt. Sen lisäksi, että tilanne vahingoittaa yritystoimintaa, on se Siru Vainion mielestä kyseenalaista myös oppilaiden näkökulmasta. Oppilaat tekevät töitä koulun projekteissa, koulu saa rahat ja niillä koulu rahoittaa omaa toimintaansa. Samalla opiskelija sahaa omaa oksaansa. Hän tekee edullisia projekteja kouluaikana, mutta valmistuttuaan hän ei saakaan yrittäjänä töitä, kun asiakkaat ovat tottuneet saamaan työt tosi halvalla kouluista. Vainio tarjoaa tilanteeseen ratkaisuksi entistä tiiviimpää yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten välille. Voisi ajatella mallia, jossa koulutusorganisaatio, opiskelija ja yritys tekisivät yhteistyössä projekteja asiakkaalle. Työssäoppiminenhan on hieno asia. Silloin opiskelija pää- see tekemään ja näkemään oikeita töitä, ja yritys voi tutustua opiskelijoihin ja löytää siten potentiaalisia tulevaisuuden työntekijöitä. Siru Vainion mukaan myös kouluista löytyy ymmärrystä yritysten tilanteelle. Ymmärrystä oppilaitoksista löytyy, mutta asialle ei tehdä mitään, koska ei ole pakko. Asiaan pitäisikin puuttua korkeammalla taholla, kuten opetus- ja kulttuuriministeriössä. Ja nyt nopeasti, sillä tilanne alkaa todella tuntua yrityksissä, hän painottaa. Ota kantaa! Kolumni Tommi FORSSTRÖM Suomessa voi vain haaveilla näin innostavasta ilmapiiristä. Tommi Forsström: Pienenä kalana isossa lammessa Yrittäjyydessä on pohjimmiltaan kyse vapaudesta ja omien haaveiden toteuttamisesta. En silti ikipäivänä olisi uskonut, että yrittäjyys voisi viedä minut haaveideni perässä New Yorkiin, unelmieni kaupunkiin. Nyt pari viikkoa tätä isoa maailmaa ihmeteltyäni voi alkaa jo vähitellen myöntämään itselleen tämän kaiken olevan totta. Yli kuusi kuukautta älytöntä säätöä, järjestelyä, stressausta ja ahdistusta on takana ja elämä siirrettynä rapakon yli, mukaanlukien vaimo ja koira. Viranomaispuolen järjestelyistä joudun varmaan kirjoittamaan vielä erillisen tekstin myöhemmin, koska siinä riitti kyllä ihmettelemistä ja mutkia. Myös paikallinen luottokelpoisuuskäytäntö (luottokelvoton kunnes toisin todistetaan) ansaitsee oman tekstinsä. Olen siis syksystä asti toiminut Suomesta käsin etänä teknologiapäällikkönä, osaperustajana ja osakkaana eräässä käsityöläisille yhteisöpalvelua rakentavassa startup-yrityksessä, jonka varsinainen perustaja on kokenut egyptiläis-saksalainen naishenkilö, johon tutustuin yhteisen tuttavan kautta viime kesänä. Kansainvälistä touhua, joka tuskin olisi ollut mahdollista ennen digitaalisen viestinnän aikakautta. Ollakseen yrittäjyyttä ja vapaita markkinoita liputtava yhteiskunta, Yhdysvaltojen byrokratin monimutkaisuus yhdistettynä järjestelmien vanhanaikaisuuteen luovat aika ristiriitaiset puitteet yrittäjyydelle. Jokainen pienikin asia kestää ja on niin monimutkainen, ettei ilman juristia pärjää, mutta toisaalta Suomessa voi vain haaveilla näin innostavasta ilmapiiristä ja kattavasta verkostosta samanmielisiä pienyrittäjiä, jotka potkivat eteenpäin ja auttavat monimutkaisissa kiemuroissa. Tommi Forsström kertoo kolumnisarjassa ensimmäisestä yrittäjävuodestaan USA:ssa.

9 2/2012 YRITTÄJÄSANOMAT uutiset 9 Suorat: Innovatiivista työnhakua Venekaupat käynnistetään messuilla Suomessa solmittavat venekaupat käynnistetään pääsääntöisesti vuosittain järjestettävillä venemessuilla. Suomessa hankitaan vuosittain noin uutta venettä. Venemessuilla kaikista vuoden kaupoista käynnistetään jopa 75 prosenttia. Hankintasuhde venemessujen kautta on siis erittäin hyvä. Esillä ovat käytännössä kaikki Suomessa kaupan olevat mallit, kertoo Venealan Keskusliitto Finnboatin toimitusjohtaja Jouko Huju. Messut ovat venealan yrityksille vuoden tärkein yksittäinen markkinointitapahtuma, ihan jo laajuutensa ja kestonsakin suhteen. Vuosittain venemessuilla vierailee kymmenen päivän aikana noin veneilystä kiinnostunutta kävijää, Huju jatkaa. Vene Båt -messut kokosivat helmikuun puolessa välissä saman katon alle suuren joukon suomalaisia venealan yrittäjiä. Kymmenpäiväisillä messuilla näytteilleasettajia oli yhteensä Kysymys: Tradenomiopiskelija Joonas Notkola, 26, huutokauppasit itseäsi työntekijäksi yrityksiin Huuto.netissä. Onko työnhaku perinteisillä menetelmillä takkuillut vai mistä moinen idea? Vastaus: Mietimme luokkakaverin kanssa erilaisia tapoja saada uudenlaista näkyvyyttä työpaikan etsinnässä. Huuto.netissä on kaupattu koko omaisuutta ja elämää, joten se tuli mieleen. Olen hakenut työtä myös perinteisimmillä keinoilla ja päässyt muutamaan haastatteluun. Moni kuvittelee, että palvelua saa enää verkossa. 2 Kysymys: Onko työtarjouksia tai yhteydenottoja tullut huutokaupan myötä? Vastaus: Ilta-Sanomien uutisen jälkeen on tullut muutama tarjous pääkaupunkiseudulta, mutten ole kerinnyt niihin vielä paneutua. Media kiinnostui ilmoituksesta ja he ovat olleet paljon yhteydessä. 3 Kysymys: Mikä olisi paras mahdollinen työtarjous, tai mikä vastaavasti kamalin? Vastaus: Haluaisin työn, jota pääsee muokkaamaan omannäköisekseni ja käyttämään mielikuvitusta. Logistiikka-ala kiinnostaa kovasti. Kaupan kassalle en haluaisi enää lähteä. Toivottavasti ne ajat ovat jo takanapäin. DNA Kaupassa sinua palvelee ihminen. Meillä on Suomen laajin myymäläverkosto, 73 myymälää ja yli 300 asiantuntevaa myyjää, valmiina auttamaan ja palvelemaan yritysasiakkaita. Poikkea juttusille, niin päivitetään yhdessä yrityksesi tietoliikenneratkaisut ajan tasalle. Lähin DNA Kauppa ei varmasti ole kaukana, katso vaikka osoitteesta 2302_DNA_20549_SuomYrSan_Sormi_Busin_210x297.indd

10 10 uutiset YRITTÄJÄSANOMAT 2/2012 juttutuulella Oma itse riittää Elastinen haluaa valaa Voice of Finland -valmennettaviinsa itseluottamusta riisumalla yliyrittämisen ja esittämisen pois. Itse räppäri on ammentanut menestymisen ohjeet kollegaltaan Iso H:lta. Mirka Moilanen Kuka? Kimmo Laiho Ikä: 30 Työura: Artisti, tuottaja, toimitusjohtaja vuodesta 1998 Perhe: Äiti, isä, pikkusisko, isoveli Motto: Tahto, taito, tieto Perustitte Rähinä Recordsin vuonna 2003 Fintelligensin ja Kapasiteettiyksikön jäsenten kesken, kun halusitte jättää välikädet pois ja tehdä kaiken itse. Oliko oman levy-yhtiön perustaminen nuoren räppärin ainoa tapa menestyä Suomessa? Ei oikeastaan, olimme menestyneet hienosti jo ennen sitä. Olemme kuitenkin aina katsoneet reilusti eteenpäin ja tiesimme, että tulevaisuudessa haluamme hallita itse levyjämme. Oma firma toi reilusti lisää työtaakkaa ja stressiä, mutta on ollut sen arvoista. Voice of Finlandissa autat nuoria muusikkoja menestymään. Keneltä olet itse saanut apua? Kuinka Suomessa tehdään rahaa urbaanilla musiikilla? Rahaa ei ole helppo ansaita, suurin osa menestyvistäkin artisteista elää perustulorajoilla, ja tämä ei koske pelkästään urbaaneja artisteja. Suomessa pärjää, jos tekee itse biisinsä, julkaisee paljon musiikkia, näkee uransa eteen loputtomasti vaivaa ja jaksaa keikkailla ympäri vuoden. Musiikki on tapani purkaa luovuutta, yrittäminen enemmänkin raakaa duunia. En usko yrittäjyyden sopivan kaikille. Yksin on vaikeaa, työkaverit ja osaavat ihmiset ympärillä ovat tärkeitä. Parasta yrittämisessä on se, että onnistumiset palkitsevat kymmenkertaisesti. Iso H on oikeastaan opettanut minulle kaikki perusteet tämän hetken työlleni. Jukka Immonen on myös ollut suuri vaikuttaja biisinkirjoituspuolen töissäni. Lisäksi olen saanut paljon neuvoja suomalaisilta alan konkareilta ja lukenut suurimman osan musa-alan kotimaisista elämäkerroista. Aiotko ottaa Voice of Finlandista tuttuja laulajia Rähinä Recordsin talliin? Mikä on tärkein neuvosi valmennettavillesi? RÄHINÄ RECORDS Tärkeintä on luottaa siihen, että oma itse riittää. Yliyrittäminen ja esittäminen pois ja oikeat asiat esiin. Valan heihin uskoa ja itseluottamusta. Luulen, että ohjelman voittaa se, jonka kohdalla suurin oivallus tapahtuu. Onko yrittäjyys hyvä tapa purkaa omaa luovuutta? Katsotaan. Suunnitelmissa on hypätä ainakin tuotantopuolelle mukaan. Hakusessa on koko ajan uusia, omaperäisiä artisteja, joilla on vahva visio ja paljon annettavaa.

11 2/2012 YRITTÄJÄSANOMAT uutiset 11 Vinyylikulhoyrityksestä löytyi asennetta Varsinais-Suomen parhaaksi Nuori Yrittäjyys -yritykseksi valittiin neljän yhdeksäsluokkalaisen tytön yritys Tréno NY. Tréno NY:n liikeideana on valmistaa vanhoista vinyylilevyistä tehtyjä kulhoja. Tuomariston arvion mukaan Treno NY:n liikeidea ja tuote oli innovatiivinen ja selkeä. Tyttöjen asenne yrittäjyyteen ja ryhmän yhteishenki sai tuomariston myös puolelleen. Massalaskentaohjelma palkittiin Purku- ja rakennusalan ympäristöhallinnointiin erikoistunut joensuulainen Dealin Oy on palkittu eurooppalaisessa ympäristöpalkintokilvassa, European Business Awards for the Environmentissa. Yrityksen sähköinen massalaskentaohjelma sai tuotesarjassa kunniamaininnan kansallisessa osiossa. Dealin Oy:n kehittämä sähköinen massalaskentaohjelma mahdollistaa purku- ja rakennusjätteen tehokkaan seurannan sekä kustannusten että ympäristön eduksi. Tiedot voidaan hyödyntää vaivattomasti arvioitaessa jätekustannuksia. Innovatiiviselle tuotteelle on markkinoita myös viennissä. Älä palkkaa laittomasti maassa oleskelevaa Hallitus esittää, että laittomasti maassa oleskelevan kolmannen maan kansalaisen palkkaamisesta seuraisi työnantajalle seuraamusmaksu. Tavoitteena on kieltää EU:n alueella laittomasti oleskelevien henkilöiden työhönotto ja ehkäistä laitonta maahanmuuttoa. Seuraamusmaksu voisi olla euroa. Seuraamusmaksun määräisi Maahanmuuttovirasto. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan kevään aikana. Yrittäjä. Kotimaan matkailuyritykset esillä Tampereella Tampereella huhtikuuta järjestettävät Kotimaan Matkailumessut esittelevät monipuolisesti suomalaista matkailutarjontaa. Kotimaan Matkailumessut on merkittävä messutapahtuma matkailupalveluja tarjoaville yrityksille, kertoo matkailukoordinaattori Maaret Mattus Pohjois- Lapin Matkailu Oy:stä. Messuilla Visit Tampere Region -tilaisuudessa tutustutaan Pirkanmaan matkailutarjontaan. Lisäksi Pohjanmaa on hyvin edustettuna. Messuilla on mukana useita matkailualan toimijoita Keski- ja Etelä-Pohjanmaalta. Uusi Nokia LUMIA 710 tuo kaiken lähellesi entistä edullisempaan hintaan. Ota mukaan Elisa Idea saat puhetta, viestejä ja dataa juuri yrityksellesi sopivan määrän. Aritem pisti biokattilavalikoimansa uusiksi Suomalainen biokattilavalmistaja Aritem Oy uusi tuotepalettinsa, koska käyttäjät Euroopassa odottavat biolämmitykseltä helppoutta. Uudet käyttäjät vaativat biolämmitysjärjestelmiltä helppoutta: ne on oltava helppo ostaa, myydä, asentaa ja käyttää. Sen takia olemme uudistaneet tuotevalikoimaamme ja kehittäneet Biocompkattilatyypin, johon on integroitu niin poltin kuin automaatio, kertoo toimitusjohtaja Petteri Korpioja Aritem Oy:stä. Elisa Toimisto 365 Alk. 5,55 /kk LUMIA on yrityskäytössä parhaimmillaan, kun hankit Elisa Toimisto 365:n. Microsoft Office ohjelmat, sähköposti ja kalenteri kulkevat mukanasi kaikkialla. Varaa aika Yrittäjäpalvelupisteeseen Soita: (ark ) verkkokauppa Tarjouspaketti 24 kk: Puhepaketti sis. 2500min puhetta/kk norm.hintaisiin kotimaan puhelinnumeroihin ja matkapuhelinmaksun (mpm) ulkomaille soitettaessa. Ei sis. puheluita lisämaksullisiin palvelunumeroihin eikä yritysnumeroihin. Paketin ylimenevät puhelut 0,079 /min. SMS paketti sis. 100 kpl sms viestejä /kk, paketin ylimenevät viestit 0,079 /kpl. Elisa Idea Pro 21,6 Mbit/s, nopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,4 10 Mbit/s. Kohtuukäyttö 10 Gt/kk ylimenevä tiedonsiirto 5,48 /alkava 10 Gt. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sis. palvelun kk-maksuun. Tiedonsiirtonopeus vaihtelee riippuen päätelaitteen ominaisuuksista, sijainnista ja verkon kuormituksesta. Nokia LUMIA 710 -toimitukset alkavat Tarjous voimassa asti. Elisa Toimisto 365 aktivointimaksu 27,50 /avaus. Max 50 käyttäjää. Hinnat voimassa toistaiseksi. Kaikki hinnat alv 0 %, koskevat y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia. 2302_EL_Idea_Lumia_SuomenYS_210x297.indd

12 12 uutiset YRITTÄJÄSANOMAT 2/2012 jarkko virtanen Uusikaupunki on yrittäjien mielestä Suomen paras kaupunki jo toista kertaa peräkkäin. (Suomen Yrittäjien Elinkeinopoliittinen mittaristo) Ja apuun rientää kaupunki Uudessakaupungissa yrittäjälle ei tule seinä vastaan. Sen tietävät Heidi Jaakkola ja Jani Vilpas, jotka perustivat kaupunkiin pienpanimon. UUSIKAUPUNKI Mirka Moilanen Homma sujui kuin tanssi, kun Heidi Jaakkola ja Jani Vilpas päättivät panna pystyyn oman panimon Uuteenkaupunkiin vuonna Aiemmin Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalla työskennellyt kaksikko marssi Uudenkaupungin uusyrityskeskukseen, jossa todettiin kyseessä olevan sen verran mielenkiintoinen projekti, että yrityksen perustamiseen määrättiin apumieheksi itse Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski. Kaupunginjohtaja totesi, että tottahan toki meidän on saatava kaupunkiin oma panimo, Vakka-Suomen Panimon myynnistä ja markkinoinnista vastaava Heidi Jaakkola muistelee. Kaupunginjohtajalta saatiin apua muun muassa suhdeverkoston rakentamiseen sekä yhteistyökumppaneiden ja rahoituksen löytymiseen. Yksi merkittävä kädenojennus oli myös kaupungilta saatu pääomalaina. Suurimpana apuna Jaakkola kuitenkin pitää toimitilojen etsinnässä saatua tukea. Panimoa kun ei perusteta mihin tahansa koloon. Mittava remontti. Sopivat tilat löytyivät vuonna 2008 Vakka-Suomen Puhelimen tiloista. Oman haasteensa tilanteeseen toi se, etteivät Jaakkola ja Vilpas yksityishenkilöinä voineet vuokrata tiloja puhelinyhtiöltä. Tähänkin ongelmaan riensi kaupunginjohtaja avuksi. Ongelma ratkaistiin niin, että kaupungista tehtiin tilojen virallinen vuokralainen ja panimosta kaupungin alivuokralainen. Mittavaan remonttiin saatiin apua kaupungin teknisestä virastosta, ja kaupunginarkkitehdin avulla puhelinyhtiön omistamaan, entiseen kaukopuhelinkeskukseen syntyi kuin syntyikin panimo, jossa jo juhannusviikolla päästiin panemaan ensimmäinen litran satsi Prykmestar-olutta. Missään vaiheessa ei ole tullut seinä vastaan, vaan kaikkiin ongelmiin on löytynyt ratkaisu, Jaakkola kertoo tyytyväisenä. Kasvua omin voimin. Panimon kupariset keittokattilat löydettiin käytettynä saksalaisesta pienpanimosta, ja samat laitteet ovat käytössä edelleen. Ainoastaan käymistankkeja on kolmen vuoden aikana jouduttu hankkimaan lisää, kun panimon tuotantokapasiteetti on tuplaantunut. Kasvuun ei Vakka-Suomen Panimolla ole enää tarvittu kaupungin tukea, vaan investoinnit on tehty omin voimin. Lisärahoituksellekaan ei ole ollut tarvetta, kun uudet laitteet saatiin ostettua tulorahoituksella. Omin voimin ei kuitenkaan kaikkien tarvitse jaksaa kasvaa, sillä kaupunki tarjoaa tukea myös kasvuyrityksille. Apua voi saada esimerkiksi uusien toimitilojen etsintään, koulutus- ja kehittämishankkeisiin tai uuden työvoiman etsimiseen. Paikkakunnalla kasvava yritys on järkevä kehittämishanke kaupungin kannal-

13 2/2012 YRITTÄJÄSANOMAT uutiset 13 Yrittäjäyhdistyksen vireys. Uudessakaupungissa kaupunki kustantaa osan yrittäjäyhdistyksen sihteerin palkkakustannuksista, jotta toimistossa pystytään pitämään yksi päätoiminen työntekijä. Jokainen on elinkeinoasiamies. Koko kaupungin organisaatio rakennus-, ympäristö- ja kaavoitusviranomaisineen täytyy saada mukaan ja ajattelemaan asioita yrittäjyyden kannalta. Pienikin voi olla iso. Kaikkia, jotka astuvat ovesta sisään, täytyy kohdella samalla tavalla, olipa kyseessä pieni tai iso yritys. Vain isojen kanssa seurustelu saattaa koitua kaupungille kohtaloksi. Tukea. Uudessakaupungissa jokainen aloitteleva yrittäjä saa kaupunginjohtaja Kari Kosken tuen. Verkostot. Uudessakaupungissa uusi yritys liittyy lähes poikkeuksetta yrittäjäyhdistyksen jäseneksi. Tätä kautta yrittäjä tapaa uusia ihmisiä, luo verkostoja ja löytää yhteistyökumppaneita. Tähän alkaa jo tottua Valmiita paketteja. Jokaiselle uudelle yrittäjälle tarjotaan Uudessakaupungissa konkreettinen ehdotus siitä, kuinka yritystoiminta saadaan rullaamaan. Aktiivinen elinkeino-politiikka ei ole sitä, että yrittäjä ohjataan luukulta toiselle. >Uudenkaupungin kaupunginjohtajan Kari Kosken mukaan jo toista kertaa voitettu titteli Suomen yrittäjäystävällisimpänä kaupunkina on hieno todiste siitä, että Uudenkaupungin yrittäjämyönteinen ilmapiiri on jatkuva, kaupunkiin kiinni kasvanut asenne. Tähän kunniamainintaan alkaa jo tottua, Koski vitsailee. Täällä kaupungin elinkeinopolitiikka on kaupunginjohtajan vastuulla. Periaatteena on yhden luukun periaate ja se luukku olen minä, Koski kuvailee. Se tarkoittaa sitä, että jokainen aloitteleva yritys saa kaupunginjohtajan tuen. Pahin virhe, jonka kaupunki voi tehdä, on päästää elinkeinopolitiikka irti kaupungin omasta toiminnasta ja siirtää se johonkin kehittämiskeskukseen. ta, koska se on tuttu ja toimiva, kaupunginjohtaja Kari Koski toteaa. Kaikki voittavat. Uudessakaupungissa yritysten tukeminen nähdään kaikkia osapuolia hyödyntävänä. Uudenkaupungin Yrittäjien puheenjohtaja Terttu Lundelin kuvailee kaupunkia moottoriksi, yrittäjien ja virkamiesten toimintaa kokoava voimaksi. Täällä myös yrittäjät puhaltavat yhteen hiileen. Yrittäjien kesken ei ole kateutta tai selkäänpuukottamista, panimon Jaakkola kuvailee. Hyvänä esimerkkinä Jaakkola pitää sitä, että paikalliset kauppiaat ja ravintoloitsijat ovat alusta asti innolla ottaneet panimon tuotteita valikoimiinsa. Myös kaupunkilaiset ovat ottaneet oluet omikseen. Alkuaikoina meidän oluet loppuivat kaupoista, kun kaupunkilaiset halusivat maistella oman paikkakunnan olutta. Apua. Kaupunki tuli hätiin, kun Heidi Jaakkola päätti yhtiökumppaninsa kanssa perustaa Uuteenkaupunkiin oman panimon. Kuntien top Uusikaupunki 2. Alavus 3. Lieto 4. Humppila 5. Ranua 6. Ilmajoki 7. Lempäälä 8. Muurame 9. Keitele 10. Töysä Vantaa koki herätyksen > Vantaalla herättiin kaupungin ja yrittäjien välisen yhteistyön merkitykseen, kun kaupunki tippui ELPO-kyselyssä isojen kaupunkien listalla toissavuoden ykkössijalta viidennelle sijalle. Ystävänpäivän tapaamisessa Vantaan Yrittäjien ja kaupungin johdon kesken pohdittiin, kuinka viides sija suurten kaupunkien joukossa kirkastetaan kahden vuoden päästä jalometalliksi. Oli hienoa, että saimme uuden kaupunginjohtajamme, yrityspalveluiden johdon, uuden maankäytön apulaiskaupunginjohtajan sekä Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtajankin samaan ideariiheen Vantaan Yrittäjien kanssa. Pelkästään jo tästä hyvästä pitäisi päästä Espoon edelle ELPO-pisteissä, Vantaan Yrittäjien puheenjohtaja Tommi Valtonen heittää. Valtosen mukaan Vantaalla on olemassa hyvä tukiverkko yrittäjille, mutta viime vuosina välineistä ei ole kyetty tiedottamaan yrittäjille tarpeeksi tehokkaasti. Kaupungin johdon ja yrittäjien välisessä tapaamisessa sovittiin, että yrittäjäjärjestö ja kaupungin johto istahtavat jatkossakin vastaavalla kokoonpanolla saman pöydän ääreen käymään läpi ajankohtaisia asioita. Tapaamisen parasta antia oli Valtosen mukaan se, että kaupunginjohtaja Kari Nenonen lupasi ottaa yrittäjien ja kaupungin väliset asiat uudestaan tarkasteluun ja pohtia, kuinka Vantaalta jo löytyvät välineet voidaan entistä tehokkaammin kytkeä kaupungin elinkeinopolitiikkaan. Myös elinkeinopolitiikan strategia tulee kokemaan päivityksen. Tästä viidennestä sijasta noustaan istumalla alas useammin, tekemällä entistä tehokkaammin yhteistyötä kaupungin kanssa ja tiedottamalla asioista myös tehokkaammin ulos, Valtonen summaa. Selkeää tahtotilaa löytyy siis sekä kaupungin että yrittäjien puolelta. Vahva yksimielisyys näistä asioista täällä vallitsee, ja Vantaa nähdään varmasti pian yritysten keskuudessa aiempaa houkuttelevampana ja elinkeinopolitiikaltaan terävöityneempänä kaupunkina, Valtonen uskoo.

14 14 uutiset YRITTÄJÄSANOMAT 2/2012 Tilausajot netistä SynergyBuspalvelu parantaa bussien käyttöastetta ja vähentää turhaa ajoa. kas saa edullista alvelua ja liikennöitsijä, jolla on vapaata kapasiteettia, saa kalustonsa hyötykäyttöön, Jyrkilä kertoo. Homma toimii maksaa odottelusta. Myös hukka-ajon määrä vähenee, kun liikenneyrittäjät pystyvät palvelun avulla tehostamaan toimintaansa, täydellisesti esimerkiksi autojen enää tarvitse silloin, jos pyöriä tyhjinä ympäri vaikkapa turkulainen Suomea. liikennöitsijä kuskaa porukan Kiinni alalle. Tällä Mirka Moilanen Helsinkiin, vie heidät päiväksi messuille hetkellä valtakunnallisessa palvelussa on ja odottelun mukana noin sata yrittäjiltä, joilla ei vielä ole SynergyBus-palvelun sijaan tekee päivän bussiyritystä isoista vakiintunutta asiakasverkostoa. avulla bussiyritykset saavat parangin sisällä. Näin liikennöit- yrittäjiin. Palvelun avulla myös aikana pienen siirron Helsin- konserneista yhden auton nettua kalustonsa sijä saa lisää katetta päivälle Tilausajo.net-sivuston vanhat konkariliikennöitsijät käyttöastetta sekä säästettyä ympäristöä välttämällä eikä kuljettajalle tarvitse kautta palveluun jätetään saavat mahdollisuuden kasvaa, kun lisäkalustoa turhaa ajoa, palvelun kehittäjä hankkineet ja liikenneyrittäjä Antti Jyrkilä kuvailee. Palvelun jäsenliikennöitsijät yritykset pääsevät tarjoamaan lisää ajoja, Jyrkilä muistuttaa. voivat tarkastella netissä tilausajoasiakkaiden tilausajot.net-sivustolle jättämiä tarjouspyyntöjä ja lähettää asiakkaille oman tarjouksensa. Ihannetapauksessa kaikki hyötyvät, kun tarjouspyynnön jättänyt asianousu PIXMAC 100 Palvelussa on mukana jo noin sata bussiyritystä. eikä noin tilausajon tarjouspyyntöä vuodessa. Kysyntä ja tarjonta vaihtelevat Jyrkilän mukaan paikkakunnittain. Pääkaupunkiseudulla tarjouksen pyytäjä voi tällä hetkellä saada yli 10 vastausta, maaseudulla 2 3 tarjousta. Jyrkilän mukaan palvelusta on tullut erittäin positiivista palautetta varsinkin uusilta, juuri alalle tulleilta Jo 300 miljoonaa rokkapurkillista Suomen suosituinta rokkaa, Jalostajan Hernekeittoa, valmistetaan vuosittain vajaat yhdeksän miljoonaa purkkia. Yrityksen koko historian aikana purkkeja on valmistettu yli 300 miljoonaa kappaletta. Kiloissa se tekee yli 150 miljoonaa kiloa hernekeittoa. Jalostajan hernekeittojen markkinaosuus on noin 89 prosenttia kaikista Suomessa myydyistä hernekeitoista. Jounin kauppa pihtaa energiaa Suomalainen suosii kotimaista hernesoppaa erityisesti talviaikana. Vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana myydään noin 40 prosenttia koko vuoden hernekeiton myyntimäärästä. Jalostaja on Oy Lunden Ab:n tytäryhtiö. Lunden on vuonna 1959 perustettu perheyritys, jonka liikevaihto on noin 80 miljoonaa euroa. Se työllistää tällä hetkellä noin 190 henkilöä. Lapin suurin kyläkauppa Jounin kauppa on yksi Suomen edistyksellisimmistä lämmitys- ja jäädytysratkaisuissaan. Äkäslompolossa sijaitseva vuonna 2008 valmistunut liike hyödyntää uusiutuvia energianlähteitä ja kylmälaitteista vapautuvaa lauhdelämpöä. Kaupan kylmäjärjestelmässä on puolestaan käytetty kylmäaineena hiilidioksidia. Kauppias Sampo Kaulanen sanoo innostuksen investointeihin lähteneen hänen omasta kiinnostuksestaan uusiutuvan energian käyttömahdollisuuksiin. Merkittävä investointi ei kaduta, sillä se leikkasi samalla energiakustannuksia, Kaulanen sanoo. uusi yrittäjäsukupolvi uudet mahdollisuudet Suomen Yrittäjien ja elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen Nousu-kiertue Helsingissä Suomen Yrittäjät, elinkeinoministeri Jyri Häkämies ja alueen nuoret yrittäjät sidosryhmineen kokoontuvat yhdessä keskustelemaan oman alueemme vahvuuksista ja niistä toimista, joilla Suomeen luodaan lisää luottamusta tulevaan ja rohkaistaan yrittäjyyteen. Mitä yrittäjyys merkitsee sinulle, entä miten menestys mitataan? Mitä mahdollisuuksia omalta alueeltamme on jäänyt huomaamatta? Tule kertomaan oma näkemyksesi ja kuulemaan suomalaisen yrittäjyyden tulevaisuuden suunnasta. Tilaisuus on tarkoitettu nuorille yrittäjille yrittäjyyttä harkitseville ja opiskelijoille Tilaisuus on maksuton. Lisätiedot ja kiertueaikataulu osoitteesta Yrittäjyyden ihme ei ole ylivertaisessa liikeideassa, vaan siinä, että jotkut uskaltavat sen toteuttaa Tampere HelsiNki kuopio Turku Tervetuloa yrittäjä < 30 v...tai muuten nuorekkaat Elinkeinoministeri Jyri Häkämies VUODEN SUURIN & KUUMIN NUORTEN YRITTÄJIEN KOHTAAMINEN! Uuden sukupolven yrittäjät ja huippuasiantuntijat kohtaavat maaliskuussa Helsingin sykkeessä. Lähde mukaan kokemaan Hot Spot: viikonloppu täynnä viihtymistä ja vaikuttamista sekä mukana tietysti kuumimmat puhujat ja puheenaiheet! Tsekkaa ohjelma ja varaa paikkasi: Verkostoitumisbileet, Madventures, Minna Parikka, Nuorten yrittäjien Gaala, EER-huippuseminaari, Sami Hedberg...

15 2/2012 YRITTÄJÄSANOMAT uutiset 15 Tiina Arminen: Vapaat kädet toimia Mirka Moilanen Christine on ollut niin hyvä pomo, että vielä kuudenkin yhteisen vuoden jälkeen ollaan samassa työpaikassa. Christine on antanut minulle vastuuta, ja minusta on ollut mukava ottaa sitä vastaan. Sitä mukaa kun kokemusta on kertynyt, olen saanut entistä vapaammat kädet toimia. On kiva tuntea, että omalla työllä on vaikutusta työyhteisössä ja yrityksen kehittämisessä. Pienessä yrityksessä saa kiireaikoina painaa hommia tosissaan, mutta hiljaisina aikoina pääsee palautumaan ja voi tarvittaessa tehdä vähän lyhyempää päivää tai ottaa töistä lomaa. Christine onneksi osaa tulla työtekijää vastaan. Se helpottaa elämää, kun työajat ovat joustavia eikä ole sitoutunut kasista neljään -aikatauluihin. Mahdollisuus kouluttautua. Pomona Christine tukee minua, ja tiedän, että hän on aina taustalla auttamassa. Haastavissa tilanteissa tiedän, että voin aina kääntyä hänen puoleensa. Enimmäkseen kinkkiset tilanteet ovat arkisia ja jokapäiväisiä asioita, joihin Christine antaa oman näkemyksensä. Lossirannassa ollaan myös kiinnostuneita työntekijöiden kehittymisestä ja minullekin on annettu mahdollisuus oppia lisää. Christine kannusti minua esimerkiksi lähtemään Pietariin opintomatkalle kehittämään venäjän kielen taitojani ja hotellialan osaamistani. Avaintyöntekijän lähtö oli tietenkin pienelle yritykselle ponnistus, mutta Christine hoiti asiat niin, että pääsin lähtemään. Selvät roolit. Talvisin olemme Christinen kanssa täällä Lossirannassa enemmän tai vähemmän kahdestaan, jolloin hoidamme yhdessä kaikki hotellin hommat. Roolit ovat selkiytyneet vuosien varrella, ja hommat sujuvat lähes automaattisesti ilman tarvetta neuvotella siitä, kuka minkäkin työn tekee. Oma työni on konkreettisempaa työtä vastaanotossa tai hommia tietokoneen ääressä, kun taas Christine luovana henkilönä keskittyy enemmän ideointiin ja yrityksen markkinoinnin ja tulevaisuuden suunnitteluun. Toivon, että kuunteleva ja keskusteleva yhteistyömme jatkuu tulevaisuudessakin yhteisymmärryksessä siitä, mihin suuntaan Lossirantaa viedään. minun pomoni Tiina Arminen ja Christine Lund työskentelevät aisaparina Hotelli Lossiranta Lodgessa Savonlinnassa. Christine Lund: Tiina on meistä se harkitsevaisempi Minä olen meistä se, joka tulvii uusia ideoita ja heittelee ehdotuksia ilmaan. Tiina puolestaan on harkitsevaisempi. On rikkaus, että meillä molemmilla on omat vahvuutemme. Arvostan myös sitä, että työntekijänä Tiina on itsenäinen. Liian usein työntekijät haluavat, että asiat näytetään kädestä pitäen. Meillä on Lossirannassa paljon kesätyöntekijöitä, jotka kutsuvat meitä tehotytöiksi. Tiinan kanssa olemmekin hyvä tiimi ja hommat hoituvat vikkelästi. TOMMI ULMANEN

16 16 uutiset Powerpile Oy YRITTÄJÄSANOMAT 2/2012 Hyökkää kopioijan kimppuun Pirkkalalainen Uretek Worlwide puolustaa oikeuksiaan kiihkeästi maailmalla. Yhtiö ostaa tuplasti isomman yrityksen Englannista ja haaveilee pörssistä. Pirkkala Kimmo Koivikko Painuneiden maa-alueiden ja rakennusten tukemiseen keskittynyt Uretek Worldwide on pieni yritys, jolla on suuren yrityksen ongelmat. Uretekin omistama Powerpile kehitti runsas kolme vuotta sitten polymeeripilarin, joka on lyönyt hyvin läpi Suomessa ja maailmalla. Keksinnön hienous on siinä, että pilaria asennettaessa ei tarvitse hajottaa koko talon lattiaa. Polymeerin voi laittaa maahan pienestä reiästä. Rakenteen nosto käy aiempaa nopeammin ja kustannustehokkaammin. Uretekin kannalta huono uutinen liittyy kopioijiin, joita on ollut aina lisenssinhaltijoista kilpailijoihin. Toisin kuin useat suomalaisyritykset, Uretek ei ole jäänyt katsomaan kopiointia vain sivusta. Me hyökätään aggressiivisesti päälle, vakuuttaa Uretek World-widen toimitusjohtaja Timo Lahtinen. Toimitusjohtaja korostaakin hyvin kirjoitettujen patenttien merkitystä. Hänen mukaansa kannattaa myös palkata hyvä juristi, jotta välttää kalliit oikeudenkäynnit. Mikä polymeeripilari? Polymeeripilari nostaa ja tukee painuneita rakennuksia. Kyseessä on pieni geotekstiilikapseli, joka täytetään kemiallisesti paisuvalla geopolymeerilla. 1 N Koreassa hävisimme kaikki viisi oikeudenkäyntiä. Siellä vastapuoli oli tuomarin kanssa saman golfklubin jäsen, joka kirjoitti päätökset etukäteen. Timo Lahtinen Jos ei ole isoa aineettomien oikeuksien salkkua, sodankäynnistä ei tule mitään, Lahtinen sanoo. Aasiassa vaikeaa. Uretek käy tällä hetkellä oikeutta Australiassa, ja neljä oikeusjuttua on vireillä USA:ssa. Lahtisen mukaan Kiinassa joudutaan etenemään Angry Birds -menetelmällä. Se tarkoittaa sitä, että Uretek yrittää saada kopioijat mukaan yhteistyöhön. Perustukset 2 N Ki K 3 N Ki K K K K Kasvuun. Uretek Worldwiden toimitusjohtajan Timo Lahtisen suunnitelmissa on ostaa yhtiön lisenssinhaltijoita Euroopassa. Kaavio havainnollistaa polymeeripilarin muodostumista heikossa maaperässä Injektioputki N = nestemäinen Ki = kiinteytyvä K = kiinteä USA:ssa saamme asiat yleensä sovittua, mutta esimerkiksi Koreassa hävisimme kaikki viisi oikeudenkäyntiä. Siellä vastapuoli oli tuomarin kanssa saman golfklubin jäsen, joka kirjoitti päätökset etukäteen. Aasiassa ei saa oikeutta, Lahtinen kertoo. Useista huonoista kokemuksista huolimatta Uretek etsii parhaillaan kymmeniä lisenssinhaltijoita eri puolilla USA:ta ja Kiinaa. 4 K K K K K K Lahtisen vinkit, näin pärjäät maailmalla: Omistajastrategia jumpattava kuntoon. Kapteenin täytyy tietää, mihin hän vie laivansa. Yrityksen pitää löytää oikea tie myydä tuote. Patentit pitää kirjoittaa kunnolla. Euroopassa yhtiö vaihtaa taktiikkaa ja ottaa urakointia enemmän omiin käsiinsä. Olemme tähän saakka tehneet lisenssinhaltijoista miljonäärejä, nyt aiomme kasvaa enemmän itse, Lahtinen selvittää. Rohkea yrityskauppa. Ei Uretekinkaan kasvussa ole valittamista. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna noin neljä miljoonaa euroa. Tänä vuonna liikevaihto harppaa lähelle 14:ää miljoonaa euroa, sillä Uretek osti englantilaisen Uretek UK:n liiketoiminnat. Yhtiö on kasvanut meidän lisenssillämme kaksi kertaa meitä suuremmaksi. Mobilisoimme voimakkaasti sinne joukkoja, Lahtinen sanoo. Hänen mukaansa pilareilla riittää jatkossakin kysyntää. Siitä pitävät huolen maanjäristykset ja tulvat. Länsimaissa rakennetaan koko ajan myös huonommille ja huonommille tonteille. Haaveemme on, että viiden kuuden vuoden kuluttua liikevaihtomme olisi 80 miljoonaa euroa ja sitten menemme pörssiin, Lahtinen uskoo. Paisuva polymeeri tuottaa painevaikutuksen ympärilleen Polymeerimassa laajenee sipulimaisesti ja paine ympäröivän massan tiivistymiselle kasvaa Paisuva ja paineen alainen geopolymeeri kovettuu perustusten alle Pilari tukee ylöspäin vaikka se ei olisi pohjakosketuksessa kiinteään maaperään Osallistu keskusteluun

17 2/2012 YRITTÄJÄSANOMAT uutiset 17 Kaupungilla: Onko kuntasi yrittäjäystävällinen? On. Ylöjärvi on kasvava kaupunki, ja alueen yritysmäärä on myös nousussa. Yhdessä kaupungin kanssa on tehty elinkeino-ohjelma ja yhteistä toimintaa löytyy. Paras leipäkauppa löytyy Joensuusta Joensuulainen Juha ja Mari Kupiaisen luotsaama K-citymarket Pilkko on valittu vuoden 2012 Leipäkaupaksi. Raati perustelee valintaansa sillä, että Pilkko tarjoaa asiakkailleen näyttävän ja monipuolisen suomalaisen leipäosaston, jossa on runsas valikoima valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten leipomoiden tuoretuotteita. Myös gluteenittomat leivät saivat raadilta kehuja. Vihaiset linnut lentävät vappupalloissa Angry Birds -hahmot tekevät seuraavaksi uuden aluevaltauksen ilmapalloissa. Espoolainen Ilmapallokeskus Balloon Center tuo markkinoille uudet Angry Birds -ilmapallot vappuun mennessä. Rovio Entertainmentin kanssa solmittu lisenssisopimus kattaa Pohjoismaat ja Baltian. Uskomme Angry Birds -vappupallovalikoimamme muodostuvan kauden kysytyimmiksi tuotteiksi, sanoo Balloon Centerin toimitusjohtaja Petri Nieminen. Valto Koivula, Valto Koivula Oy, Ylöjärvi Kyllä. Vaikkakin Oulunsalossa on tulossa kuntaiitos Ouluun ja tilanne on ollut jo pitkään odottava. Meillä ei ole elinkeinopoliittista asiamiestä. Yrityksille löytyy kuitenkin hyvin toimija tonttitilaa. Työmatka maistuu nyt entistäkin paremmalta! Tallinkin ja Silja Linen risteilylaivojen buffetravintoloiden valikoima on uudistunut niin makujen kuin toimintaajatuksensa puolesta. Buffet jakautuu toreiksi, joiden sadosta voit nauttia haluamassasi järjestyksessä. Uuden ajan noutopöytä on katettu - hyvää ruokahalua! Katriina Rekinen, Konttoripalvelu K. Rekinen, Oulunsalo Kyllä. Tervossa on uusi kunnanjohtaja, ja hän on luvannut paneutua yritysten asioihin. Toimitiloja on löytynyt hyvin. Meillä on myös käytössä yritystukia, jotka ovat kädenojennuksia yrittäjille. Sirpa Lindsberg, Lemmikkipalvelu Sirpanpiha, Tervo Uskomme, että buffetruokailun uudet ja vanhat ystävät ilahtuvat päästessään uuden ajan buffetin ääreen! Kyllä on. Lempäälässä on tehty pitkään elinkeino-ohjelmaa. Meillä on myös elinkeinopoliittinen ohjausryhmä. Yritysvaikutukset otetaan kunnan päätöksenteossa hyvin huomioon. Vesa Borgenström keittiöpäällikkö, Silja Europa Päiväkokousristeily Helsingistä Tallinnaan alk. 54 /hlö Hintaan sisältyy: Päiväkokousristeily (meno Tallink Shuttlella, paluu Baltic Princessillä), buffetaamiainen, kokoustila kuudeksi tunniksi ja lounas ruokajuomineen uudistuneessa Buffet Tallinkissa. Hinta voimassa min. 6 henkilön ryhmille ma ke-lähdöillä saakka. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Paikkoja rajoitetusti. Koskee vain uusia varauksia. Kysy lisää matkatoimistostasi tai Tallink Siljan kokous- ja ryhmämyynnistä puh ma-pe 8 17 (010-puhelut kiinteästä verkosta 8,32 snt/puh + 5,98 snt /min, matkapuhelimesta 8,32 snt/puh + 17,12 snt/min). Heikki Hakala, Heikki Hakala Yhtiöt Ky /MekuShop, Lempäälä TallinkSilja_NewBuffet_yrittaja_210x297.indd

18 18 uutiset YRITTÄJÄSANOMAT 2/2012 Varo vuotoja maine menee Tietovuodot vaikuttavat negatiivisesti yrityksen maineeseen ja liiketoimintaan. Maine kärsii, jos asia tulee julkisuuteen. Deltagon Groupin kyselyn mukaan 67 prosenttia suomalaisista yritysjohtajista arvioi mediajulkisuuden vaikuttavan ikävästi tietoja vuotaneisiin yrityksiin. Luottamuksellisten tietojen päätyminen julkisuuteen vaikuttaa myös liiketoimintaan. Yli puolet vastaajista miettisi, jatkaako yhteistyötä tietovuodon uhrin kanssa, jos kyseessä olisi merkittävä yhteistyökumppani. Pesulaitteet matkaavat maailmalle Tamperelainen Tammermatic on saanut ison tilauksen norjalaiselta Statoililta. Yhtiö toimittaa Statoilin huoltoasemille lähes 200 henkilöautojen pesulaitetta. Kauppaan kuuluvat myös pesukemikaalit ja huoltopalvelut. Toimitukset ulottuvat Norjan lisäksi Ruotsin, Venäjän ja Viron asemille. Luomuöljy valloittaa maailmaa Kotimaisella luomurypsiöljyllä on potentiaalia valloittaa maailmanmarkkinat. Lotta Tammelin Luomuliiton varapuheenjohtajan Jukka Lassilan mukaan suomalaisessa luomurypsiöljyssä on potentiaalia maa il man laajuiseksi vientituotteeksi. Samaa vakuuttaa Kankaisten Öljykasvit Oy:n toimitusjohtaja Perttu Korolainen. Luomurypsiöljyämme viedään jo Venäjälle, Ruotsiin ja Italiaan. Muuallekin yritys on kova. En sulkisi mitään ilmansuuntia pois. Suomalaisen luomurypsiöljyn puhtaus ja terveysvaikutukset kiinnostavat erityisesti. Laadukkaampien öljyjen osalta yrityksemme tuotannosta jo 40 prosenttia on luomua, Korolainen kertoo. Luomuliiton Lassilakin suitsuttaa kotimaisten tuotteiden puhtautta. Maailmalla viljellään paljon gm-viljeltyä eli muuntogeenistä rypsiä. Ulkomaisen rypsin puhtautta onkin vaikea taata. Suomalainen luomurypsi on taatusti puhdas tuote, ja se on myyntivaltti esimerkiksi Keski-Euroopassa, hän avaa. Muutenkin luomusektorilla menee hyvin. Nielsenin Kuluttajapaneelin tietojen + 46 % Luomumarkkinan arvo kasvoi vuonna 2011 jopa 46 prosenttia. mukaan luomumarkkinan arvo kasvoi vuonna 2011 jopa 46 prosenttia. Kasvuluvut ovat innostaneet myös uuteen yritystoimintaan. Viime vuonna 160 yritystä hakeutui Lassilan mukaan luomuvalvontaan. Aiemmin yrityksiä valvonnassa oli yhteensä noin 450. Uusien yritysten myötä markkinoille on tullut myös uusia tuotteita. Esimerkiksi luomuoluita on lanseerattu useampia ja Luomuliitto palkitsi Nokian panimon Keisari Luomu Pilsin Vuoden Luomutuotteena. Myös luomujäätelöt lanseerattiin viime vuonna. Pullollaan terveyttä Rypsiöljyn maailmanvalloitusmahdollisuuksia perustellaan puhtaudella ja terveysvaikutuksilla. Rypsiöljypullosta löytyykin monta elimistölle tärkeää ainetta: matkaaja. Kankaisten Öljykasvit Oy:n Virginoa viedään jo Venäjälle, Ruotsiin ja Italiaan. Omega-3-, omega-6-, omega-7- ja Omega- 9-rasvahappoja E-Vitamiinia Ubikinonia K-vitamiinia Lesitiiniä Kasvisteroleita Kunnallisjohdon seminaari Jyväskylä Seminaarissa haemme vastauksia elinvoimaiseen uuteen elinkeinopolitiikkaan. Keskustelemme lisäksi kuntauudistuksessa asetettujen tavoitteiden mahdollisista vaikutuksista pk-yritysten toimintaan. Tavoitteemme on antaa osallistujille eväitä ja ideoita kuntien palvelutuotannon välttämättömään uudistamiseen. Asiapitoisen ohjelman lisäksi vietämme rennonletkeän illan yhdessä. Tervetuloa! Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan mennessä osoitteessa:

19 2/2012 YRITTÄJÄSANOMAT uutiset 19 Risut ja ruusut ratkaisevat Yritysten pitää kiinnittää asiakaspalveluun entistä enemmän huomiota. Toisen mielipiteellä ja suosituksella on nimittäin suuri merkitys, kun kuluttajat etsivät paikallista palveluntarjoajaa. Taloustutkimuksen tutkimuksesta selviää, että kuluttajat luottavat palveluiden käyttäjien suositteluun yli kolme kertaa enemmän kuin yritysten omaan viestintään tai markkinointiin. Tietoa palveluista haetaan erityisesti internetistä. Nimityksiä Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry ja Fysi Partners Finland Oy on tehnyt seuraavat nimitykset: Martti Heinonen Oikeustieteen maisteri Martti Heinonen, 39, on valittu Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n toiminnanjohtajaksi ja Suomen Fysikaaliset Hoitolaitokset Oy:n toimitusjohtajaksi alkaen. Leila Salonen Kauppatieteiden maisteri, ekonomi Leila Salonen on valittu Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n järjestöpäälliköksi alkaen. Aino Sainio Yhteiskuntatieteiden maisteri Aino Sainio on nimetty Fysi Partners Finland Oy:n (FPF) päätoimiseksi toimitusjohtajaksi alkaen. Suomen paras hostelli on Tampereella Tamperelainen Dream Hostel voitti hostellialan arvostetun Hoscar-palkinnon jo toista kertaa peräkkäin ja se valittiin Suomen parhaaksi hostelliksi Valinnan ovat tehneet maailman suurimman hostellivarausivuston Hostelworld. comin asiakkaat kymmenien tuhansien hostellien joukosta. Arvioissa tarkastellaan asiakaspalvelua ja viihtyvyyttä sekä siisteyttä. Laki- ja työsuhdepäivät Viking Line m/s Gabriella, Helsinki - Tukholma - Helsinki KesKIVIIKKo ilmoittautuminen Kahvi ja hedelmätarjoilu Seminaarin avaus Oikeusturvavakuutus yrityksen tukena Riskipäällikkö Virva Ojala, vastuu- ja oikeusturvavakuutukset, Fennia Finnveran rahoitusmahdollisuudet pien- ja pk-yritykselle Liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo, Finnvera Oyj Buffetlounas ja hytteihin majoittuminen ennusteissa matalapainetta varaudu parempaan! Fil. tri, Business Coach Eija Mäkirintala, Altonova Oy Hyvä fiilis on tarttuvaa altista ympäristösi tekemisen meiningille ja säilytä luova ote myös huonoina päivinä! Yritysmuodot, yrityksen toiminta ja vastuut Lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula, Suomen Yrittäjät toiminimiyrittäjä, henkilöyhtiöt, osakeyhtiö yritysmuodon muuttaminen ja vastuu velvoitteista yrityksen ja omistajan vastuu sopimuskumppanille osakeyhtiön hallituksen jäsenen, varajäsenen ja toimitusjohtajan vastuu voiko vahingonkorvausvastuuta rajoittaa Tauko, kahvia tarjolla Asiakkaan maksut myöhässä yrittäjän varautumiskeinot ja toimenpiteet Lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, Suomen Yrittäjät miten voin varautua etukäteen asiakkaan maksukyvyttömyyteen maksuajasta sopiminen ja sopimusrikkomus milloin asiakas maksaa laskun myöhässä maksuviivästyksen seuraukset: viivästyskorko, perintä, tratta, ulosotto ja maksuhäiriömerkintä miten toimin, jos asiakas reklamoi laskusta (17.30 laiva lähtee Tukholmaan) Puhelinsopimusten sudenkuopat harhaanjohtavaan markkinointiin varautuminen Lakineuvoja Tuomas Liinamaa, Suomen Yrittäjät Lakineuvoja Tuukka Hämäläinen, Suomen Yrittäjät milloin ja millainen sopimus syntyy ongelmiin varautuminen Sain silti maksukehotuksen, mitä teen? kysymyksiä seminaarin asiantuntijoille Buffetillallinen Ilmoittautuminen viimeistään puh /Härkönen tai Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita osallistujan syntymäaika, majoitusvaihtoehto ja ruoka-allergiat. Peruutus: Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen tehdystä peruutuksesta peritään 50 (+ alv). Peruuttamaton tai myöhemmin kuin 6 vrk ennen seminaaria peruutettu matka veloitetaan kokonaan. Yhteistyössä Uusia yrityksiä rekisteröitiin viime vuonna kappaletta. Määrä kasvoi kaksi prosenttia edellisestä vuodesta. Tiedot selviävät Patentti- ja rekisterihallituksen tietokannasta. Eniten uusia yrityksiä rekisteröitiin Uudenmaan maakuntaan ja seuraavaksi eniten Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaalle. TorsTaI Suomen Yrittäjät PL 999, helsinki p Tervetuloa mukaan! 7.00 Aamiainen 9.45 Laiva saapuu Tukholmaan Kahvi- ja hedelmätarjoilu Vuosilomat Lainopillinen asiantuntija, varatuomari Risto Tuominen vuosiloman ansainta lomapalkka ja -korvaus lomaraha ja lomaltapaluuraha Työsuhteen mukaiset työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Lainopillinen asiamies Anja Tuomola, Suomen Yrittäjät työsuhteen synty ja määrittäminen työnantajan työnjohto-oikeus työntekijän palkka ja muut edut kilpailukielto ja salassapitovelvoite Kahvi ja välipala Työsuhteen päättäminen tuotannollisin ja taloudellisin syin Keskiviiikkona seminaarin Työmarkkina-asioiden päällikkö Merja Hirvonen, Suomen Yrittäjät puheenjohtajana toimii lainsäädäntöasioiden tarjolla olevan työn väheneminen yrityksen taloudellisen tilanteen heikentyessä tai työn päällikkö uudelleen järjestelyn vuoksi Janne Makkula, irtisanomismenettely Suomen Yrittäjät onko irtisanomiselle vaihtoehtoja Lomautus Asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy lomautuksen perusteet roikkulomautus lomautuksen kierto Tauko, kahvia tarjolla (laiva lähtee Helsinkiin) Tehovartit: Asiamies, oik.tiet. kand. Max Lindholm, Suomen Yrittäjät Työsuhteen päättäminen erillisellä sopimuksella Työntekijän työttömyysturva Työterveyshuolto poissaolojen aikana käytännön ennakkotapauksia työsuhdemaailmassa Asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy KKO:n uunituoreita ratkaisuja Työtuomioistuimen ennakkotapauksia kysymyksiä seminaarin asiantuntijoille Seminaarin päätös ja coctail A la carte -illallinen PerjanTaI Aamiainen (10.00 laiva saapuu Helsinkiin) osallistumismaksu Jäsenhinta (normaalihinta) 440 (610 )/ hlö 2 h ikkunallisessa hytissä 470 (630 )/ hlö 1 h sisähytissä 490 (650 )/ hlö 1 h ikkunallisessa hytissä Seminaarin luentoaineisto, majoittuminen valitussa hyttiluokassa sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sisältyvät hintaan. Kahdeksan lupausta tavoittelee voittoa Kahdeksan suomalaista ympäristöteknologian yritystä on kelpuutettu mukaan Nordic Cleantech Open -kilpailuun. Bisneskilpailun tavoitteena on tunnistaa, kannustaa ja tuoda näkyvyyttä 25:lle cleantech-alan lupaavimmalle yritykselle Pohjoismaissa. Mukana ovat Asema Electronics, Ekolite, Enercomp, Enevo, MetGen, Numcore, Pegasor ja Ultranat. Torstaina seminaarin puheenjohtajana toimii asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy

20 20 uutiset YRITTÄJÄSANOMAT 2/2012 Korupariskunnasta kolikontekijöiksi Koruja vuosikymmeniä suunnitelleet ja tuottaneet Sisko ja Hannu Heinonen pääsivät vuonna 2005 yhteistyöhön Rahapajan kanssa. Sen seurauksena Ylämaalla hiottiin maailman ensimmäiset kivillä koristellut kolikot Viron viimeiset kruunut. KUVAT: Ari Nakari Pekka Mäntylä Ylämaan spektroliittia löydettiin ensimmäisen kerran kesällä 1940, kun Ylämaalle rakennettiin Salpalinjan panssariesteitä. Jalokivisepät Sisko ja Hannu Heinonen olivat 1980-luvulla kysyttyjä toimijoita korumarkkinoilla. Avioparin perustama Kiviseppä Ky toteutti spektroliittikivestä huippusuunnittelijoiden luomuksia Lappeenrannan kupeessa Ylämaalla. Suomalaisilla koruilla oli silloin todellinen buumi, ja spektroliittikiviämme oli runsaasti esimerkiksi Lapponian mallistoissa. Vienti veti, muistelee Hannu Heinonen. Koruviennin kulta-aika alkoi hiipua luvulle tultaessa, mutta Heinoset jatkoivat osaamisensa ja laitteistonsa laajentamista. Pitkäjänteinen työ palkittiin konkreettisimmin vuonna 2005, kun Kiviseppien kyvyt huomattiin Suomen Rahapajassa. Aluksi yhteistyöstä syntyi kivillä koristeltuja maakuntakivimitaleita ja maakuntakoruja. Kyllä silloin jo kävi haaveena mielessä, että jos joskus pääsisimme mukaan tekemään rahaa, Hannu Heinonen kertoo. Rahapajan tuotekehityspäällikkö Tuomas Pinomaa oli sitten esitellyt maakuntamitalia Viron keskuspankin pomolle, joka oli todennut, että ennen kuin Viro siirtyy euroon, he tulevat teettämään tämäntyylisen juhlarahan. Ylämaalaista pienyritystä odotti kaikilla mittareilla sen historian suurin tilaus: Viron viimeinen kruunu. Moni sanoi meille, että se ei voi onnistua. Ettemme pystyisi tekemään niin tarkkoja kiviä, että Rahapaja voisi puristaa ne kolikon keskelle ilman liimaa. Tavattoman vaativaa ja tarkkaa se koruihin verrattuna olikin, ja jouduimme kehittämään työhön omia koneita. Mittakaavakin muuttui. Samanlaisia koruja pariskunta oli tottunut työstämään korkeintaan sata, ja nyt kolikon osia piti hioa yli tuhannesosamillien tarkkuudella. Haapsalusta laivattiin raaka-aineeksi 500 kiloa ruskeaa dolomiittikiveä, jota on Virossa käytetty rakennusmateriaalina vuosisatoja. Teimme prototyypin toisensa jälkeen. Kun varsinaisia kolikkokiviä päästiin valmistamaan, aikataulu oli jo todella kireä. Kymmenentuhannen kohdalla elämä tuntui kieltämättä aika vaikealta, Heinonen naurahtaa. Suuresta tuotantomäärästä huolimatta pikkutarkka käsityö työllisti Ylämaalla Heinosten lisäksi enimmilläänkin vain kolme muuta työntekijää. Joulukuussa 2010 kiven ja hopean yhdistelmästä tuli rahaa, kun Viron keskuspankki laski kolikot liikkeelle Jalokivisepät Sisko ja Hannu Heinonen perustavat Lahdessa Kiviseppä Ky:n, joka alkaa hioa korukiviä kultaseppäalan yrityksille. Kultakeskus taisi olla ensimmäinen asiakas Yritys muuttaa Ylämaalle, jonne rakennetaan toimitilat ja jalokivihiomo. Ei ollut vaihtoehtoja, koska halusimme itse myös louhia käyttämämme spektroliittikiven Omien korujen muotoilu ja valmistus alkaa. Ensimmäinen valukone Isoin asiakas Lapponia Jewelry Oy. Jalokivien valmistusta huippusuunnittelijoiden designkoruihin sekä vuosittain Sisko Heinosen suunnittelema oma mallisto Ensimmäisten spektroliittisten rannekellotaulujen valmistus alkaa Sisko Heinosen koruja Arizona Congress Expon päänäyttelyssä. Vuosien varrella koruja on ollut esillä kymmenissä näyttelyissä Suomessa ja maailmalla.

21 2/2012 YRITTÄJÄSANOMAT uutiset 21 KEKSELIÄISYYS. Käsityöyrittäjältä vaaditaan monipuolisuutta. Mekin olemme sovittaneet toisiinsa asioita, jotka eivät kuulu yhteen. Ei kivi kuulu kelloon tai välttämättä rahaankaan, mutta niitä me vaan olemme tehneet, Heinosen pariskunta myhäilee. Kuvassa kolikkokivien pintojen viimeistelyhiomiseen suunniteltu kone. maakuntamitali. Suomen kansalliskivimitalin keskellä on Kalvolan graniittia samaa kiveä kuin eduskuntatalo. Latien kivikoristeet pöydistä. Onnistunut urakka poiki lisää: tämän vuoden tammikuussa Heinosten käsistä lähti kiviosaa Latvian juhlalateihin, jotka he taiteilivat suomalaisesta Kurun harmaasta graniitista. Kurun harmaasta tehdään Ylämaalla pöytätasoja, ja me pystyimme hyödyntämään ylijäämäpaloja, Ylämaan Yrittäjien puheenjohtajana vastikään aloittanut Hannu Heinonen paljastaa. Uusiakin rahaneuvotteluja Heinoset ovat ehtineet käydä, mutta kovin pitkään kivisten rahojen buumiin he eivät usko. Tietysti toivomme, että kiinnostus jatkuu. Juhlarahoissa uutuusarvo kuitenkin häviää äkkiä, ja siksi myös korutuotantoa täytyy jatkaa Ensimmäiset CNC-työasemat jalometallien ja -kivien työstöön, lasertyöasema vuonna Yhteistyöhön Rahapajan kanssa. On nostettava hattua, että Rahapaja valtavana yrityksenä hyödyntää myös pieniä kotimaisia kumppaneita. Ammattitaito uhkaa kadota < Kiina-ilmiö kurittaa myös jalokiviseppää. Tänä päivänä korukivet tuodaan pääosin muualta. Korupuolella suomalaisten valmistajien työt vähenevät koko ajan. Suuret kotimaiset tuotemerkit, kuten Lapponia tai Kalevala Koru, eivät enää juuri hyödynnä kotimaista kiveä. Esimerkiksi Tunturikoru-sarjan kivet on tuotu Brasiliasta, hiottu Aasiassa ja ainoastaan koottu Suomessa, Hannu Heinonen harmittelee. Kalevala Korun tuotepäällikkö Mari Kotka myöntää, että viime vuosina kotimaisten kivien käyttö on ollut vähäisempää. Kiinnostus suomalaisiin kiviin ei ole nyt Putinille kivinen kello Rahakivet vaihtoon Ikean pihalla Pienyrittäjän logistiikka toimii joskus joustavammin kuin ison firman. Kun Kiviseppä Ky hioi Viron viimeisten kruunujen kiviä, kiire oli kova. Yhden erän saimme valmiiksi sunnuntaina. Lähdin ajamaan niitä saman tien kohti Helsin Yrityksestä Ylämaan vuoden yrittäjä, Sisko Heinonen Etelä- Karjalan taitaja vuonna ollut yhtä suurta kuin esimerkiksi 1990-luvulla. Pyrimme edelleen hyödyntämään kotimaisia kiviä, mutta muodin ja kuluttajien makutottumusten lisäksi ratkaisevaa on tietysti se, millaista materiaalia taiteilija haluaa mallissa käyttää, Kotka huomauttaa. Kun tilaukset vähenevät, uhkaa myös perinteisen alan ammattitaito kadota Suomesta, Heinoset pelkäävät. Heidän kaltaisiaan jalokiviseppiä ei enää kovin monta löydy. Vihkisormusten tekijät kulkevat kuitenkin vastavirtaan. Ihmiset satsaavat sormuksiin. Kultasepät käyvät nykyään enemmän häämessuilla kuin korumessuilla, Heinonen tietää. Hannu Heinosella ei ole monta hyvää sanaa sanottavana Ylämaan kaksi vuotta sitten tapahtuneesta liittämisestä Lappeenrantaan. Palvelut ovat heikentyneet, ja ainoa pankkiautomaattikin lähti nopeasti. Mutta jotain hyvääkin yrittäjälle sentään on seurannut. Lappeenranta käyttää liikelahjoinaan usein paikallisia tuotteita. Ylämaalla sellaisiin ei ennen ollut tarvetta. Mieleenpainuvimman lahjan Heinoset pääsivät valmistamaan toukokuussa 2010, kun pääministerit Matti Vanhanen ja Vladimir Putin tapasivat Saimaan kanavan vuokrasopimuksen uusimisen yhteydessä Lappeenrannassa. Molemmille annettiin meidän valmistamamme kellot, joiden kivitaulut oli valmistettu Ylämaan spektroliitista. kiä, jotta Rahapajassa päästäisiin työhön heti maanantaiaamuna. Matkassa oli yksi mutka: ylämaalainen Heinonen ei juuri tunne pääkaupunkiseutua. Niinpä soitin matkalta, että sopisiko tavata Vantaan Ikeassa, kun sinne osaisin hyvin ajaa. Ja kyllähän se Rahapajalle sopi. Vaihdettiin sitten valtava kasa kolikon osia Ikean parkkipaikalla, Heinonen naurahtaa Maailman ensimmäinen kivellä koristeltu raha lasketaan liikkeelle. Kolumni ANTTI NEIMALA Antti Neimala: Mikä Eurooppaa pitää yhtenäisenä? Euroopan unionia pitää koossa velka. Mitään Eurooppaa yhdistävää ideologiaa ei ole. Eikä sitä edes voi olla, koska eurooppalaiset eivät pidä toisistaan. Suomalaisten mielestä kreikkalaiset ovat työtä vieroksuvia laiskureita ja italialaiset mafiosoja. Italialaiset taas ovat vakuuttuneita siitä, että suomalaiset eivät ikinä kykene valmistamaan yhtäkään kunnollista ateriaa. Yllä oleva ronskinpuoleinen analyysi EU:n tilasta ja tulevaisuudesta on poimittu aikakauslehti Timesta, jossa haastateltiin italialaista pankkiiri-kirjailija Loretta Napoleonia. Napoleonin mielestä Yhdysvalloilla on paremmat eväät hoitaa talousongelmia kuin Euroopalla. Amerikkalaisten optimistisuus ja kyky tehdä asioita vievät talouttakin eteenpäin. Eurooppalaiset ovat perusluonteeltaan pessimistejä ja valittavat aina. Niinpä päätöksiä ei synny ja kriisi jatkuu. Mitään Eurooppaa yhdistävää ideologiaa ei ole. Eikä sitä edes voi olla, koska eurooppalaiset eivät pidä toisistaan. Napoleoni on pitkälti oikeassa, vaikka kärjistääkin asiaa rankasti. Talouskriisin eurooppalaisessa hoidossa on kyräilty, syytelty ja jahkailtu enemmän kuin tehty. Olisiko niin, että amerikkalaiset pärjäävät tiukassa paikassa vahvan yrittäjähenkisyytensä ansiosta? Optimistisuus ja toimeen tarttuminen kun ovat hyvin yrittäjämäisiä ominaisuuksia. Tässäpä EU:llekin selkeä viesti: enemmän paukkuja yrittäjyyden kannustamiseen. Lihapullasota belgialaisittain. Suomalaiset mediat herkuttelivat vähän aikaa sitten belgialaisella lihapullasodalla. IKEA joutui paikallisten ravintolayrittäjien hyökkäysten kohteeksi. Väite oli, että IKEA myy lihapulla-ateriat tappiolla houkutellakseen asiakkaita myymälään. Tästä seuraa, että ravintola-alan yrittäjien bisnes kärsii. Juttu oli niin kiintoisa, että tutkin sitä hieman lihapullan pintaa syvemmältä. Joku tiesi kertoa, että kyse ei ehkä ollutkaan lihapullista vaan paljon vakavammasta asiasta: pihvistä ranskalaisilla perunoilla. Tämä uusi tieto oli vitsikäs mutta todennäköisesti väärä. Paikalliset kollegani valistivat minua asian juridiikasta. Belgiassa ei saa myydä tuotteita tappiolla. Alennusmyynnit sallitaan, mutta niiden ajankohdat ja muut ehdot on tarkkaan säännelty. Tarkoitus on suojata pienten yritysten toimintaa isojen aggressiiviselta hinnoittelulta. Sopisiko tällainen Suomeenkin?

22 22 YRITTÄJÄSANOMAT 2/2012 debatti Lähetä mielipiteesi Muut lehdet Monissa kilpailijamaissamme yritykset saavat verohelpotusten kautta tukea tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Suomessakin tarvittaisiin tätä. Asiantuntija Jukka Nieminen Teknologiateollisuus ry:stä Yle.fissä Kaksintaistelu: Lappilaisyrittäjät raivostuivat kehitysministeri Heidi Hautalalle, joka vertasi Lapin kaivosteollisuutta Kongoon. Hautala vastaa nyt sanomisistaan Lapin Yrittäjien puheenjohtajalle Lauri Väärälälle. Lapin vertaaminen Kongoon kauhistuttaa lappilaisyrittäjiä. Koska valtiovalta ei ole ollut kiinnostunut kaivostoiminnasta Lapissa, ovat kansainväliset kaivosyhtiöt tarttuneet tilaisuuteen. Mitä valtio voisi tehdä Lapin kaivosteollisuuden hyväksi, että vertauksia Kongoon ei tarvitsisi esittää? Työelämässä heikoilla pitää olla mahdollisuus elättää itsensä työllä ja hyvillä mahdollisuus menestyä. STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää Kauppalehdessä Nokian tilalle ei kannata haikailla yhtä jättiä, vaan ennemminkin tuhatta kasvunälkäistä startupia. Elinkeinoministeri Jyri Häkämies tiedotteessa LEA HULT Alihankinnat tuovat töitä sadoille ja tulevaisuudessa tuhansille työntekijöille. Kaivosyhtiöt ovat parhaan kykynsä mukaan ottaneet huomioon paikalliset olosuhteet, poroelinkeinon, maatalouden, ympäristönsuojelun ja Suomen lait. Monella paikkakunnalla ollaan tyytyväisiä, että paikkakunnan elämä on turvattu vuosikymmeniksi. Kongossa kaivostoiminta perustuu riistoon, työllä tappamiseen ja muihin kyseenalaisiin tekoihin, joista täällä Suomessa voidaan nähdä vain painajaisia. Mitä valtiovalta voisi tehdä, jotta muunkin kuin kaivosyrittämisen edellytykset säilyvät ja mielellään paranevat Lapissa? Lauri Väärälä Lapin Yrittäjien puhenjohtaja Kuljetustuen yrittäjäkohtainen aleneminen ja polttoaineveronkorotukset haittaavat yrittämistä Lapissa, jossa rautatie-, ilma- ja vesiliikenteen vähäisyydestä johtuen tavara liikkuu pääsääntöisesti rekkaliikenteessä. Tiemäärärahoja on leikattu Lapin kohdalla vuosien mittaan kovalla kädellä. Mitä aiotte esittää Lapin hyväksi hallituksessa, jotta kaivosyhtiöt uskaltavat tehdä kaivospäätöksiä? Epäkohtia siis riittää, vaikkei toki Kongon kaltaisia. Toivotammekin ministeri Hautalan tutustumaan tilanteeseen ja kuuntelemaan paikallisia näkemyksiä! Kreikkalaiset ovat olleet johtajiensa pettämiä jo kauan. On viisainta, että Kreikka eroaa eurosta ja aloittaa velkasaneerauksen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini Helsingin Sanomissa Akava ole valmis nostamaan eläkeikää ennen kuin työelämää ja työllisyyttä saadaan parannettua. Akavan varapuheenjohtaja Olli Luukkainen Helsingin Sanomissa Kirje Edward Blomstedt Kotimarkkinana maailma miksi jäädä Isänmaan rakkaus ja kotiinpäin vetäminen ovat positiivisia ja useimmiten maata tukevia luonteenpiirteitä. Mutta kotiin jääminen ja kansainvälisten markkinoiden jättäminen väliin on päinvastaista. NC Sourcing on ollut kansainvälinen jo ensihetkistään. Yritys on toiminut ensiaskelista lähtien kotimaan ulkopuolella, ensin tuotannon puolella ja hyvin nopeasti myös myynnin puolella. Alun perin toimitimme kaivonkansia kaivoteollisuuteen, mutta lähdimme tietoisesti laajentamaan toimintaamme muihinkin teollisiin komponentteihin. NC Sourcing on rakentanut yhä laajempaa tuotantoketjua ja tiiviimpiä logistiikkaratkaisuja. Viimeisten vuosien aikana yrityksen hankintaketjuun on lisätty uusia toimittajia Kiinassa, Venäjällä, Valko-Venäjällä, Ukrainassa, Intiassa, Liettuassa ja Pakistanissa. Markkina-alue on laajentunut EU-jäsenyyden suurin hyöty ja merkitys saavutetaan mielestäni suurien markkinoiden lähestyttävyydessä. ensiksi Ruotsiin ja tämän jälkeen Saksaan, Hollantiin, Espanjaan ja jopa Afrikkaan. Samalla yritys on muokkautunut kaivonkansien toimittajasta kehittyneeksi komponenttien, kokoonpanojen ja lopputuotteiden sopimusvalmistajaksi, joka tuntee monet tuotantotavat ja materiaalit. Olisimme tietenkin voineet jäädä vain Suomen rajojen sisäpuolelle, ainakin myynnillisesti. Meille oli kuitenkin itsestäänselvyys hakea markkinoita myös muualta. Ensinnäkin EU-jäsenyyden suurin hyöty ja merkitys saavutetaan mielestäni suurien markkinoiden lähestyttävyydessä. Rajoja on madallettu ja jäljellä on kieli- ja tapaeroja. Maailmalla toimivat pitkälti samat lainalaisuudet kuin Suomessakin hyvä tuote hyvään hintaan vetää ostajia. Jo kymmenen vuoden päästä Kiina lähestyy maailman suurimman talouden tasoa. Ajatus, joka vielä kymmenen vuotta sitten oli melkein naurettava. Muutos

23 2/2012 YRITTÄJÄSANOMAT 23 Kuukauden kommentti Pitäisi löytää kultainen keskitie virtuaalitodellisuuden ja todellisuuden välillä. Internet on välttämätön näkyvyyden väylä, mutta emme kuitenkaan lähtisi tituleeraamaan sosiaalista mediaa vielä sellaiseksi. Ehkä jonain päivänä, nyt vielä harjoitellaan. JiPS Oy Lapin elinkeinorakenteen haaste on hajanaisuus: Matkailun ja kaivosteollisuuden tarpeet ovat usein ristiriitaisia, ja välimatkat luovat oman haasteensa. Vihreästä näkökulmasta tärkeää on pitkän aikavälin hyötyjen näkeminen: koskemattomat erämaat, saamelaiskulttuurin säilyminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö luovat Lapin matkailulle tukevan pohjan. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö Lapissa saisi olla kaivoksia, niiden tulee vain toimia Lapin luonnon ja lappilaisten ehdoilla, ei päinvastoin. Rautatieyhteyksien parantamisessa elinkeinoelämän, matkailun ja ympäristön intressit kohtaavat. Näitä pitää edistää. Kaivosten hyödyt päätyvät pääasiassa yrityksille. Louhintakorvaukset ovat 0,15 prosenttia louhitun malmin arvosta ja ne kohtaantuvat maanomistajalle, eivät yhteiskunnalle. Jos yhteiskunta kuitenkin huolehtii infrastruktuurin rakentamisesta, voi kysyä onko jako aivan reilu? Kaivosyhtiöiden ja kansantalouden osalta olennaista on osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen sekä jatkojalostus. Näihin on satsattava edelleen enemmän. Outokummun ja Thyssenkruppin välisellä yritysjärjestelyllä turvataan Tornion terästehtaan säilyminen tulevaisuudessa. Tällä on luultavasti myös kaivosteollisuuteen myönteinen vaikutus. Olen vilpittömästi pahoillani Kongo-vertauksen aiheuttamasta mielipahasta. Huoleni liittyy ympäristövaikutuksiin sekä siihen, jääkö kaivostoiminnasta paikallisille asukkaille, kunnille ja suomalaiselle yhteiskunnalle reilu osuus vai valuvatko tuotot ulkomaille. Valtion on huolehdittava, ettei kaivannaistuloja siirretä harmaan talouden keinoin ulkomaille. ELY-keskusten on valvottava, että yritykset noudattavat ympäristösäädöksiä. Jatkojalostusmahdollisuuksia sekä verotuksen keinoja on hyvä miettiä avoimesti. Tavoitteena pitää olla, että elämä on turvattu vuosisadoiksi, myös kaivostoiminnan loppumisen jälkeen. Facebookkommentit Vaihdatin talvirenkaat oppilaitoksessa, kympillä. Eivät ne onneksi sentään mainosta. Ylimääräiselle odotteluajalle ei kannata laskea tuntipalkkaa. Simo oppilaitosten aiheuttamista markkinahäiriöistä Suurin este järkevään kuntahallintoon johtaville uudistuksille on poliittiseen kuntaohjaukseen sisältyvä suorastaan patologinen muutoksen pelko. Aki kuntaliitoksista Kysely Aiotko palkata avuksesi kesätyöntekijän? EI 38% KYLLÄ 45% EHKÄ 17 % Kiitos kutsusta, otan sen mielelläni vastaan. Jatketaan keskustelua! Heidi Hautala kehitysministeri ALEKSI POUTANEN Facebookin pikakyselyyn saatiin 53 vastausta. kotiin? nopeutuu ja jatkossa on yhä tärkeämpää lähteä maailmalle varmistamaan asemansa kilpailussa ja laajentamaan markkinoitansa. Eväät etenemiseen hankitaan nyt. Meillä on toimiva yhteiskunta ja ammattitaitoista porukkaa, jolla on hyviä ideoita. Ja olemme usein sosiaalisempia kuin uskommekaan. Mielestäni viimeistään nyt on aika muuttaa kysymyksenasettelu. Unohdetaan perinteiset miten uskalsit tai mikä sinut sai laajentamaan maailmalle?. Uuden vuosituhannen kysymys olkoon mikä sinut vielä pitää täällä rajojen sisällä? Edward Blomstedt Toimitusjohtaja NC Sourcing PS. Kuluvan kuun kahdeksas oli uutismielessä varsinainen superkeskiviikko. Uutiset kertoivat Nokian vähentävän Salossa tuhat työpaikkaa vuoden loppuun mennessä. Yrittäjyys on yksi keino mennä eteenpäin, Salon kaupungin elinkeinoyhtiöllä on hyvä valmius järjestää koulutusta ja etsiä rahoituskanavia yrittäjäksi aikoville. Seudun pk-yrityksillä on rohkeutta ja uskoa tulevaan, Salon sijainti kartalla on edelleen erinomainen. Ari Aalto Kuusjoen-Muurlan-Perttelin Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki kpl. ISSN , Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Mirka Moilanen, toimittaja Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja p , f Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia PL 356, Helsinki p Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki p. (09) , Paino I-print Oy, Seinäjoki Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

24 24 YRITTÄJÄSANOMAT 2/2012 arjessa yrittäjän arjessa Osallistu keskusteluun Onko sinulla kokemuksia velkajärjestelystä? Velastaan vapautunut Velkajärjestelystä selviää hengissä, viestittää prosessin läpikäynyt ex-yrittäjä Liisa Kolmonen. Lotta Tammelin Entiselle yrittäjälle Liisa Kolmoselle vuonna 1994 alkanut kuusivuotinen velkajärjestely oli samalla pelastus ja piinapenkki. En tiedä, mistä löysin lopulta voimia, mutta sain mentyä oikeusaputoimistoon ja hain apua. Siellä oli ystävällinen henkilö, joka otti asiakseen velkajärjestelyhakemukseni tekemisen. En tiedä, miten olisin muuten koskaan päässyt veloistani, Liisa Kolmonen, 65, muistelee. Kun ihminen joutuu tai pääsee miten sen nyt ottaa velkajärjestelyyn, hän tuntee olevansa hirvittävän tiukan tarkkailun alla. Ihan kuin olisin ollut rikollinen. Minulla ei ollut kuitenkaan omallatunnollani mitään väärää. En ollut toiminut vilpillisesti, nykyään eläkkeellä oleva Kolmonen kertoo. Joustamattomat tulorajat. Liperiläinen Liisa Kolmonen pyöritti vuodesta 1973 lähtien aviomiehensä kanssa maahantuontiyritystä, joka rakensi, suunnitteli ja asensi automaattisia voitelujärjestelmiä. Parhaimmillaan yrityksen palkkalistoilta löytyi parisenkymmentä nimeä luvun alun lama kuitenkin pysäytti kaupankäynnin ja vei kaiken. Joulukuussa 1991 jouduimme hakemaan yrityksen konkurssiin. Olimme yrittäneet realisoida omistamaamme teollisuushallia koko sen syksyn, mutta kaupat eivät onnistuneet. Lopulta pankki myi työllä ja vaivalla hankkimamme omaisuuden pilkkahintaan. Kolmoselle jäi velkaa liki miljoona markkaa, aviopuolisolle vielä enemmän. Konkurssikäsittely oli selvä muistaakseni vasta vuonna 2001, joten kymmenen vuotta asiassa meni. Prosessit tuntuvat aivan käsittämättömän pitkiltä. Liisa Kolmosen mukaan ainakin luvulla velkajärjestelyn tulorajat olivat liian tiukat ja taipumattomat edes yllättäville hammaslääkärikuluille ei ollut joustoa. Rajat olivat niin tiukat, ettei minulla olisi ollut mitään mahdollisuutta pärjätä. Äiti osti ruokaa ja antoi lapsille taskura-

25 2/2012 YRITTÄJÄSANOMAT 25 MAALISkuu 7 Muistathan: Tammikuun arvonlisäveron ja helmikuun työnantajasuoritusten ja muiden ennakonpidätysten osalta paperisen kausiveroilmoituksen on oltava perillä Verohallinnossa ,8 Koko talouden palkkasumma kasvoi Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2011 lokajoulukuussa 3,8 % verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna PELASTUS. Entiselle yrittäjälle Liisa Kolmoselle velkajärjestely toi pelastuksen velkataakan alta, mutta samalla prosessi oli äärimmäisen raskas kokemus. Rajat olivat niin tiukat, ettei minulla olisi ollut mitään mahdollisuutta pärjätä. Äiti osti ruokaa ja antoi lapsille taskurahaa. Perheen tuki oli ehdottoman tärkeää. Järjestelmään joustoa > Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Velaton uusi alku? -julkaisun mukaan tyytymättömimpiä nykyisiin velkajärjestelyihin ovat entiset yrittäjät. Yrittäjät kritisoivat erityisesti velkajärjestelmän byrokraattisuutta. Yrittäjät katsoivat, että velkajärjestelyyn jouduttaessa heillä olisi ollut vielä halua ja toimintaedellytyksiä jatkaa yritystoimintaansa, mutta siihen ei heidän mielestään annettu velkajärjestelyssä mahdollisuutta, kertoo Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija Elisa Valkama. Myös Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikön Janne Makkulan mukaan yrittäjien kritiikki on perustel- tua ja osoittaa, että nykyisessä velkajärjestelylaissa on ongelmia, jotka pitää korjata. Tavoitteena tulee olla, että lainsäädäntö antaa mahdollisuuden uuteen alkuun nykyistä nopeammin yritystoiminnan epäonnistumisen jälkeen. Yrittäjä on velkajärjestelyissä saatettava muiden velallisryhmien kanssa tasa-arvoiseen asemaan, Makkula painottaa. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että yrittäjän velkajärjestelyihin liittyviä ongelmia selvitetään ja yksin- ja mikroyrittäjien asemaa parannetaan tällä vaalikaudella. Se miten ja milloin, on kuitenkin vielä epäselvää. Maksuvaikeuksien uhatessa 1 Ennakoi yrityksesi taloudellista tilannetta, kassavirtaa ja investointitarpeita. 2 3 Käytä apunasi taloushallinnon ammattilaista, jolloin tiukat paikat voidaan havaita ajoissa ja tehdä tarvittavia sopeutuksia. Jos rahat eivät riitä, ole hyvissä ajoin yhteydessä velkojiin ja esitä oma-aloitteisesti maksusuunnitelma. 4 Kohtele velkojia tasapuolisesti älä siis suosi äläkä syrji maksuissa ketään velkojaa. Kommentti LOTTA TAMMELIN haa. Perheen tuki oli ehdottoman tärkeää. Toivoisin, että velkajärjestelyissä otettaisiin lasten tarpeet paremmin huomion. Meillä esimerkiksi lasten harrastustoiminta loppui tyystin varojen puuttumisen vuoksi. Tukiryhmä tarvittaisiin. Kolmonen uupui konkurssin ja velkajärjestelyn seurauksena ja joutui työkyvyttömyyseläkkeelle. Aviomies koetti kuitenkin jatkaa yritystoimintaa perustamalla heti konkurssin jälkeen uuden samalla toimialalla toimivan yrityksen. Hän lähti jatkamaan samojen ulkomaisten päämiesten kanssa. Hänellähän oli kuitenkin yhä vahva ammattitaito, jonka avulla yrittää. Yritys kaikesta huolimatta kuivui laman jatkuessa kokoon muutamassa vuodessa. Yrittäjätkin ovat ihmisiä, ja jos ihminen ajetaan tarpeeksi tiukoille, voimat loppuvat eivätkä pyörät jatka pyörimistään. Liisa Kolmonen toivoo, että velkaongelmaisille yrittäjille löytyisi enemmän vertaistukea. Ryhmiä, joissa voisi turvallisesti ja luottamuksellisesti jakaa kokemuksiaan niin ihmisenä kuin yrittäjänäkin. Sellainen mielestäni puuttuu. Haluaisinkin sanoa muille samassa tilanteessa oleville, että vaikka prosessi oli raskas, hengissä siitä selviää, Liisa Kolmonen viestittää. Annettaisiinko velkaistenkin tehdä töitä? Moni velkajärjestelyyn joutuneista yrittäjistä haluaisi jatkaa yritystoimintaansa myös järjestelyn aikana. Se ei kuitenkaan ole yleensä mahdollista velkajärjestelylain pullonkaulojen, menetettyjen luottotietojen ja ehtyneiden rahoituskanavien vuoksi. Mitä tästä sitten seuraa masennusta, uupumusta ja syrjäytyneisyyttä. Tuo yhdistelmä taas johtaa helposti työkyvyttömyyteen tai työttömyyteen eli toisin sanoen sosiaaliturvan tai toimeentuloetuuksien piiriin. Itse asiassa velkajärjestelyn aikana on tällä hetkellä oikeastaan jopa kannattavampaa maksaa tilityksiä etuuksista, jolloin summat ovat pienempiä kuin mitä ne normaaleista tuloista olisivat. Ehkä olisikin aika muuttaa velkajärjestelyä niin, että se kannustaisi työntekoon ja yrittämiseen myös järjestelyn aikana. Eikö siitä hyötyisi niin yrittäjä, joka saa jatkaa sitä, minkä osaa parhaiten, ja velkoja, jonka pussiin tippuu kuukausittain hitusen suurempi tilitys? Voisin laskea hyötyjäksi myös yhteiskunnan, jonka ei tarvitse huolehtia jälleen yhden syrjäytyneen ihmisen elättämisestä.

26 26 arjessa Suorat: Ketkä kärsivät työvoimapulasta? vuonna 2020 tarvitaan uutta työntekijää. 1 Kysymys: Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan Suomessa tarvitaan noin uutta työntekijää vuonna Minkä toimialan yritykset ovat eniten pulassa, Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä? Vastaus: Kuntapuolella eniten eläköityy sosiaalija terveyspalvelualan työntekijöitä. Toimialalla myös yksityinen sektori on kasvanut voimakkaasti, joten siellä tulee tiukka kilpailu työntekijöistä. Lisäksi kaupan alalla sekä ravitsemusja majoitustoiminnassa on pulaa työntekijöistä. 2 Kysymys: Miten yritykset voivat varautua tilanteeseen? Vastaus: Siihen on hankala varautua. Eläkkeelle siirtymistä voi myöhentää, mutta ei loputtomiin. Yritysten pitäisi ottaa reserviä käyttöön eli palkata työttömiä ja maahanmuuttajia. Mistään muualta apua ei tule. 3 Kysymys: Missä ovat pahimmat pullonkaulat? Vastaus: Kovin kilpailu työntekijöistä alkaa alueilla, joista nuori työvoima lähtee pois eli Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa. Oikea roolitus ratkaisee Euraconissa sukupolvenvaihdoksen pelisäännöt tehtiin selviksi keskustelemalla. Kimmo Koivikko Fredmanin perheessä huokaistiin helpotuksesta lähes kymmenen vuoden prosessin jälkeen, kun Peter ja Clas saivat Eskimomuovipusseista tunnetun Euraconin haltuunsa. Veljekset omistavat Euraconin liiketoiminnan tasaosuuksin, ja heidän isänsä Christian jatkaa yrityksen hallituksen puheenjohtajana. Lisäksi Christian omistaa vaihdoksen tuoksinnassa erotetun kiinteistöyhtiön. Vaihdos ei ollut kovin helppo. Verotekniset asiat ja rahoitus veivät paljon aikaa. Rahat pitää jostain maksaa, ja se on pois yrityksen taseesta, toimitusjohtajana toimiva Peter Fredman kertoo. Omistusjärjestelyt Euraconissa alkoivat jo vuonna 2002, kun veljekset tulivat yhtiöön omistajiksi viiden prosentin osuuksilla. Myöhemmin osuus nousi 40 prosenttiin. Peter Fredman korostaa ulkopuolisen asiantuntijan merkitystä sukupolvenvaihdoksen onnistumisessa. Hänen mukaansa asiantuntijalta tuli arvokasta lisätietoa eri vaihtoehdoista. Hinta laski. Fredmanit päättivät jakaa yhtiön kahteen osaan, sillä tase keveni ja yrityksen arvo laski. Miinuspuolena oli se, että arvokkaat kiinteistöt eivät toimineet enää vakuutena. Rahoittajat olivat tiiviisti mukana ja hyväksyivät jokaisen askeleen. Lopullinen toteutus myöhästyi kuukaudella jakautumisen takia, toimitusjohtaja sanoo. Saimme sukupolvenvaihdokseen huojennuksen, ja sillä oli iso merkitys. Verottajalta kannattaa aina pyytää ennakkopäätös, se ei montaa satasta maksa. Verottaja hyväksyi huojennuksen myös toiseen suuntaan, kun annoimme isälle kiinteistöyhtiön osakkeet, hän jatkaa. Keskustellaan. Henkisenkään muutoksen merkitystä sukupolvenvaihdoksessa ei ole syytä väheksyä. Päinvastoin. Peter ja Clas kävivät etukäteen keskustelun siitä, kumpi ryhtyy toimitusjohtajaksi vai palkataanko yritykseen vetäjä ulkopuolelta. Veljeni ehdotti, että minä olisin toimitusjohtaja, sillä olen ollut enemmän myynnin kanssa tekemisissä. Meillä on kaikki toiminut hyvin. Se on kuitenkin kiinni henkisestä luonteesta, Peter Fredman sanoo. Hänen mukaansa veljeksien välillä pitää olla väittelyä operatiivisistakin asioista, mutta se ei saa YRITTÄJÄSANOMAT 2/2012 Brändi. Euraconin toimitusjohtaja Peter Fredman sanoo, että yhtiö aikoo jatkossa keskittää brändinsä Eskimo-nimen alle. Näin sukupolvenvaihdos toteutuu (Lähde: PwC) Toteutustapa Arvostusperusta estää päätöksentekoa. Silloin puhutaan johtoryhmätyöskentelystä. Se on hirveä voimavara toimiessaan. Tai toistepäin, jos se ei toimi. Luopujaakaan ei saa unohtaa. Vuosikausien yrittäjyys ei lopu nappia painamalla. Isällä on vahvat verkostot. Hän on myös sanonut, että ei tule koskaan neuvomaan, mutta aina saa häneltä kysyä. Perheomisteisessa yhtiössä ulkopuolisten hallitusjäsenten merkitys on valtava. Peter Fredman kuvaileekin heidän näkemyksiään kultaisiksi Euraconin strategian kannalta. Osuuden arvo Kauppahinta Luovutusvoittovero* Luovutusvoittovero on 30 %, mutta kuitenkin 32 % siltä osin kuin henkilön yhteenlasketut pääomatulot ylittävät euroa. Lahjaveroa maksetaan alla olevan taulukon mukaan. Laskuesimerkissä vero on lähes 16 %, koska niin suuri osa lahjasta (1 milj. euroa) ylittää euron portaan, jonka jälkeen lahjavero nousee 16 %:iin. Verotettavan osuuden arvo euroina Varainsiirtovero Lahjavero Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Verot yhteensä Osakekauppa Käypä arvo Osakekauppa > 75 % käyvästä arvosta Lahjoitus Käypä arvo Sukupolven- > 50 % käyvästä vaihdoskauppa arvosta Sukupolvenvaihdoslahjoitus Osakkeen vertailuarvo * Laskelmassa olevaa luovutusvoittoveroa ei mene, mikäli osakkeet luovutetaan lapselle, lapsen rintaperilliselle, myyjän sisarelle (sisarpuolelle) tai veljelle (velipuolelle). + Luopuja saa kauppahinnan turvaksi eläkepäiviensä varalle. + Jos tehdään sekä myyjän että ostajan verohuojennuksia hyödyntäen, koko järjestelyn ainoa vero on 1,6 prosentin suuruinen varainsiirtovero. Ostajan pitää rahoittaa kauppahinnan maksu. Jollei verohuojennuksia saada, sekä myyjälle että ostajalle voi tulla merkittäviä veroseuraamuksia. + Kauppa Jatkajalla ei tarvetta rahoittaa kauppahintaa. Luopujalle ei tule varallisuutta sukupolvenvaihdoksesta (turva eläkepäivien varalle) Ostajan pitää rahoittaa verojen maksu (usein hyvin ongelmallista, jollei verohuojennuksia saada). Lähde: PwC Lahjoitus Vero yli menevästä osasta % % % % Oikea tahtotila. Luopujan ja saajan pitää molempien tietää, mitä ollaan luovuttamassa ja toisaalta saamassa. Pelisäännöt. Kaikilla täytyy olla omat roolit, ja niistä on syytä keskustella etukäteen. Kaikkien pitää tietää, mihin yritystä viedään. Aika. Henkinen muutos ja itse toteutus vievät paljon aikaa. Verotus ja rahoitus. Käytä ulkopuolista asiantuntijaa, joka kertoo eri vaihtoehdot ja niiden veroseuraamukset. Muista ennakkopäätös verottajalta. Keskustele aiheesta

27 2/2012 YRITTÄJÄSANOMAT arjessa 27 Sähköinen tasekirja tuo luotettavan tiedon Kimmo Koivikko Patentti- ja rekisterihallitukselle siirtyvät yritysten tasetiedot ovat täysin oikeat ja vertailukelpoiset vasta kahden vuoden kuluttua, kun sähköinen tasekirja valmistuu. Tällä hetkellä menossa on rakennusvaihe. Luotettavuuden lisäksi tieto liikkuu jatkossa nopeammin ja valmiiksi pureskeltuna, sanoo tilitoimisto Hawconin toimitusjohtaja Vuokko Mäkinen. Hän on myös Taloushallintoliiton hallituksen jäsen ja varapuhenjohtajana raportointilautakunnassa, jonka vastuulla on raportointikoodiston ylläpito. Yrittäjien ja yritysten kannalta sähköinen tilikartta on tärkeä. Mäkisen mukaan yrittäjien pitäisi olla enemmän huolissaan siitä, mitä tietoja heidän yrityksistään julkaistaan. Verottaja lähettää saamansa tilinpäätöstiedot sellaisenaan eteenpäin PRH:lle. Verohallinto haluaa tilinpäätös- ja tasetiedot neljän kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä. Tasekirjaa saatetaan kuitenkin korjata moneen otteeseen sen jälkeen, Mäkinen kertoo. Esimerkiksi luottoluokittajat arvioivat yrityksen mak- Brasilia on noussut varteenotettavaksi vientimaaksi myös pk-yrityksille. Brasiliassa kaivataan suomalaista osaamista etenkin meri- ja offshore-teknologiassa, biomassapohjaisissa liiketoiminnoissa, kaivosteollisuudessa sekä ict-puolella. Esimerkiksi Suomessa neljäsosa energiasta tuotetaan biopohjaisista raaka-aineista Yrittäjien pitäisi olla enemmän huolissaan siitä, mitä tietoja heidän yrityksistään julkaistaan. Vuokko Mäkinen Suunta kohti Brasiliaa Mikä raportointikoodisto? Raportointikoodisto linkitetään yrityksen tilikarttaan, tai se voi myös toimia tilikarttana. Koodisto hyödyttää niin yrityksiä, palveluntarjoajia kuin viranomaisiakin. Raportointikoodisto nopeuttaa ja helpottaa yritysten pakollista sidosryhmäraportointia, yhtenäistää raportointikäytäntöjä ja mahdollistaa nykyistä sujuvamman viranomaisyhteyksien kehittämisen. Taloushallinnon raportoinnista kertyy yrityksille hallinnollisia kustannuksia vuosittain kahden miljardin euron edestä. Hallinnollinen taakka koostuu kirjanpitoon ja palkkahallintoon perustuvasta raportoinnista. ja Brasiliassa ylikin. Suomen energiabiomassat ovat puuta ja turvetta, kun taas Brasiliassa käytetään puun lisäksi myös sokeriruokoa. Nämä kaikki bioraakaaineet ovat haastavia energiankäytössä ja vaativat edistyneitä jalostustekniikoita. Suomalainen biomassan jalostuksen teknologia on erittäin arvostettua Brasiliassa. sukykyä PRH:sta löytyvien tietojen perusteella. Nykyiseen tilanteeseen on päädytty, kun osa yrityksistä jätti lähettämättä tilinpäätöstietojaan PRH:lle määräaikaan mennessä. Viranomaiset eivät silloin tiedostaneet eri aikarajojen tuomia ongelmia. Veroilmoituksen jättöaika on neljä kuukautta, ja varsinaisen tilinpäätöksen julkistamiseen voi kulua jopa kahdeksan kuukautta, Mäkinen toteaa. Koodisto toimii. Sähköinen tasekirja on jatkumo kaksi vuotta sitten lanseeratulle raportointikoodistolle. Koodisto on jo yhtenäistänyt yritysten raportointikäytäntöjä. Kyllähän tavoitteena on ollut koko ajan hallinnollisen taakan keventäminen. Turhaa työtä tehdään edelleen paljon, Vuokko Mäkinen sanoo. Koodiston suunnitteluryhmään on kuulunut laaja joukko taloushallinnon ammattilaisia ja viranomaistahoja, kuten Aalto-yliopisto, Taloushallintoliitto, Verohallitus ja Patentti- ja rekisterihallitus. Suomalaisilla on annettavaa esimerkiksi teollisuuden yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Meillä onkin tarkoitus tuoda pieniä ja keskisuuria yrityksiä maan bioenergiamarkkinoille, sanoo Finpron Sao Paulon vientikeskuksen päällikkö Matti Landin. Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa Vanha, hyvin menestyvä sisustusja lahja-alan tukku Helsingissä (2 myymälää ja nettikauppa). SY Kello- ja kultasepänäliike Keski- Pohjanmaalla. Liikevaihto Työntekijöitä 2-3. Omat toimitilat. SY Elintarvikekioski / pelipaikka Pohjois-Pohjanmaalla. Työntekijöitä 2-3. Liikevaihto Omat toimitilat 123 m 2. Hintapyyntö SY Polkupyöräliike (korjaus ja myynti) Varsinais-Suomessa. Liikevaihto Työntekijöitä 1. Omat toimitilat 120 m 2. SY Lastentarvike- ja lelumyymälä Etelä-Karjalassa. Toimintaa koko Suomessa ja ulkomailla. Liikevaihto Työntekijöitä 2-3. Vuokratut toimitilat 235 m 2. Hintapyyntö vaihtoomaisuus. SY Elintarvikeliike Espoossa. Liikevaihto yli Omat toimitilat 420 m 2. SY Erikoisliikkeen liiketoiminta Uudellamaalla. Myös verkkoliiketoimintaa. Työntekijöitä 1. Hintapyyntö SY Tuottava kukkakauppa (kalustoineen, koneineen ja varastoineen) Kouvolassa. Liikevaihto alle Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat n m 2. Hintapyyntö SY Matto- ja sisustusalan yritys Kanta-Hämeessä. Liikevaihto Työntekijöitä 2-3. Omat ja vuokratut toimitilat. Hintapyyntö SY Aaa-luottoluokan maahantuonti- ja vähittäismyynti yritys Uudellamaalla etsii osakasta tai rahoitusta laajentumiseen. Työntekijöitä 2-3. Liikevaihto 1-2 milj.. Vuokratut toimitilat 275 m 2. Hintapyyntö SY Majoitus, ravintola, elintarvike Chaine Des Rotisseurs kilven omaava yli 20 vuotta toiminut, paikkakunnan johtava ruokaravintola Kymenlaaksossa. Ravintola myydään omistajan eläkkeelle siirtymisen vuoksi. KYMI Pikaruokaravintola Etelä- Pohjanmaalla. Liikevaihto Työntekijöitä 6-9. Vuokratut toimitilat. SY Lounasravintola/pitopalvelu Päijät-Hämeessä. Liikevaihto Työntekijöitä 2-3. Vuokratut toimitilat n. 400 m 2. Hintapyyntö SY Kauppa MYYDÄÄN YRITYKSIÄ 20v toimineen pakkausalan tukkukaupan liiketoiminta omistajan eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Valmis asiakaskunta. Toimitilat 300 m 2. Liikevaihto n ,-. KYMI Viljakauppaan soveltuva maatila ja liikekiinteistöt Pohjanmaan alueelta. 2-3 työntekijää. Liikevaihtoluokka yli 2 miljoonaa euroa, omat toimitilat, toimintaa koko Suomessa. Mahdollisuus neuvotella myös muista viljankäsittelyyn liittyvistä liiketoiminnoista. EPY Täyden palvelun huoltoasema Pirkanmaalla. Liikevaihto 1,8 milj. euroa. Työntekijöitä 6-9. Omat toimitilat 600 m 2. Hintapyyntö SY Täyden palvelun huoltoasema Enossa, Joensuussa. Liikevaihto 1,9 milj. euroa. Oma tontti ja rakennus n. 850 m 2. Hintapyyntö 1,3 milj. euroa. SY Rakentaminen Puualan yritys tai sen toimitilat keskeisellä paikalla pääkaupungissa. SY Rakennesuunnittelutoimisto. Liikevaihto Hintapyyntö Työntekijöitä 4-5, vuokratut toimitilat 178 m 2. PY Rakennusalan yritys (kattoturvallisuustuotteiden ja sadevesijärjestelmien myynti ja asennus) Uudellamaalla. Toimintaa myös ulkomailla. Liikevaihto Hintapyyntö SY Muut toimialat Koulutus- ja asiantuntijapalveluita tarjoava yritys Pohjois- Pohjanmaalla. Toimintaa koko Suomessa. SY Myydään/myydään osuus työvoiman vuokrauspalveluyritys, jolla toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto Työntekijöitä 2-3. Vuokratut toimitilat m 2. Hintapyyntö SY Muut toimialat Ostetaan toimiva kuntoklubi, kuntosali, kuntokeskus Porista. Omat/vuokratut toimitilat. SY Ostetaan yritys (liike-elämän palvelut tai muu palveluliiketoiminta, maahantuonti ja kauppa, sosiaalija terveysala jne.) Etelä-Suomesta. Liikevaihto SY OSTETAAN YRITYKSIÄ Palvelut, liikenne Tilitoimisto Varsinais-Suomessa. Liikevaihto Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 95 m 2. SY Kauneushoitola Helsingissä. Liikevaihto Vuokratut toimitilat 120 m 2. Hintapyyntö SY Autokoulu Pirkanmaalla. Liikevaihto Työntekijöitä 4-5. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö SY Yritysvälittäjät Myytäviä kohteitamme Rautakauppa Koneistus-, levy- ja hitsaustyökonepaja Teollisuuskiinteistö Rakennusliike Vuokrattu hotellikiinteistö sijoittajalle Eristysasentamista Pakkaukset Kuormalavojen kierrätys Rakennusalan konsultointi Rakennusliike paikkainen hoitokoti kiint. Pienkoneiden vähittäismyynti& huolto Metallialihankintaa Kahvila/ravintola/kioski/kauppa Sähkö- ja telealan tarvikemyynti ja asennuspalveluita Huonekaluliike Lokalahden Mylly Ammatillinen perhekoti Sähköurakointiliike Kuormalavojen kierrätys Pääomasijoittaja konepajalle...tarjous Käy sivuillamme tai soita Yrityspörssissä julkaistaan vakiosisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista. Netti-ilmoituspaketti: 6 kk näkyvyys verkkopalvelussa. Hinta 95 + alv. Yrityspörssin ilmoituspaketti: kaksi ilmoitusta Yrittäjäsanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja 6 kk näkyvyys verkkopalvelussa. Hinta Suomen Yrittäjien jäsenille alv ja ei-jäsenille alv. Suomen Yrittäjät, PL 999, Helsinki, p Palvelut, liikenne Ostetaan tilitoimiston liiketoiminta tai osuus Keski-Suomesta. Liikevaihto Työntekijöitä 2-3. Vuokratut toimitilat. SY Seuraava Yrityspörssi ilmestyy

28 28 YRITTÄJÄSANOMAT 2/2012 TOIMITILA Sijainti ennen kaikkea Kun yritys etsii uutta toimitilaa, on yrityksillä hyvinkin erilaisia tarpeita ja vaatimuksia tilan suhteen. Yksi ratkaiseva tekijä kuitenkin yhdistää erilaisia muuttajia. Mirka Moilanen JARKKO VIRTANEN 1 Kaikkihan sen tietävät. Liikehuoneistoa valittaessa yksi asia on ylitse muiden: sijainti. Sijainti oli ykköskriteeri myös miestenvaateliike T uomon omistajalle Heikki Varriolle, joka halusi laajentaa yritystään ja perusti uuden myymälän Helsingin Bulevardille lokakuussa. Vaateliikkeelle sijainti on aina tärkeä ja Bulevardin ympäristö oli meille tarpeeksi exclusiivinen, Varrio sanoo. Varrio halusi avata uuden liikkeensä Helsingin keskustaan, ei kuitenkaan kauppakeskukseen, vaan arvostetun ostoskadun varrelle. Osoitteena Bulevardi on kiva ja kuulostaa hienolta asiakkaiden korvaan, Varrio miettii. Lisäksi lähistöllä on T uomon laatuajattelua korostavalle konseptille sopivia naapureita: toisia korkealaatuisia miestenvaateliikkeitä, arvostettu hotelli ja kivoja ravintoloita. Sopivan tilan ja sijainnin lisäksi uuden, 85 neliömetrin kokoisen liikkeen suuret, kauniit näyteikkunat ja fasadi upeine pylväineen ihastuttivat. Sijainti on elinehto. Sijainti on myymälälle kaikki kaikessa, mutta sijainti ratkaisee myös toimistojen ja tuotantotilojen kohdalla. Toimivat liikenneyhteydet. 2 4 Liiketilan on oltava sellaisella paikalla, jonne asiakkaiden ja henkilökunnan on helppo päästä. Itse asiassa kyseistä liiketilaa oli ihailtu jo vuosia, kun Varrion aiempi liike, miesten merkkivaatteiden outlet-myymälä oli majaillut uuden liiketilan naapurissa jo vuodesta Keskustan kalliisiin vuokriin oli siis jo ehditty tottua, eivätkä Bulevardin korkeat hinnat järkyttäneet vaatealan yrittäjää. Varrio aikookin viihtyä uusissa tiloissa vielä pitkään. Kyllähän vaateliike voi olla samalla paikalla vaikka 50 vuotta, kunhan sijainti vain on toimiva. Työntekijöiden ehdoilla. Vapaita toimitiloja tarjoavan Sponda Oyj:n vuokrauspäällikkö Riku Lähdemäki kehottaa yrityksiä miettimään uusia toimitiloja myös työntekijöiden vinkkelistä. Jos yrityksellä ei ole kauheasti asiakasvirtaa, niin ratkaisevaa voi olla se, missä työntekijät asuvat ja kuinka helppo heidän on tulla töihin, Lähdemäki toteaa. Järvenpäästä Vantaan Hakkilaan muuttanut, siivous- ja puhtaanapitotarvikkeiden tukkukauppa Pamark Oy halusi olla muutossa armollinen henkilökunnalleen. Pyörivätkö mielessä uudet toimitilat? 3 Pylväät. Uuden liiketilan julkisivu oli Heikki Varrion mieleen. Olimme olleet pitkään Järvenpäässä ja henkilökunta oli muotoutunut pitkälti sitä kautta. Halusimme löytää sellaisen tilan, ettei työntekijöiden tarvitsisi jättää meitä muuton yhteydessä, yrityksen toimitusjohtaja Jussi Nevas kertoo. Sopivat tilat löytyivät hyvien liikenneyhteyksien päästä, Kehä III:n varrelta Vantaan Hakkilasta ja sama, Järvenpäästä tuttu 43 työntekijän porukka on töissä edelleen. Pohjaratkaisu. Tilan on oltava toimiva ja sen on sovittava yrityksen tarpeisiin ja henkilökunnan määrään. Vaikka tila olisikin muuntamiskelpoinen, saattaa sen työstäminen nostaa hintaa. Ilmastointi ja lämmitys. Kiinnitä huomiota tehokkaaseen ilmastointiin ja pohdi, tarkeneeko tilassa talvella. Liikenneyhteyksien varassa. Kun tavarantoimitus on kumipyöräliikenteen varassa, ovat toimivat liikenneyhteydet luonnollisesti tukkukaupalle elinehto. Asiakkaiden tarpeet tulevat nopeasti ja tuotteen on oltava viimeistään muutaman päivän sisällä perillä. Meidänlaiselle yritykselle on tärkeää, että kuorma- ja pakettiautot pääsevät nopeasti hakemaan tavaraa ja toimittamaan ne edelleen asiakkaalle, Nevas selvittää. Pamarkin muita, uusiin toimitiloihin liittyviä tarpeita olivat varastotoimintaan liittyvät vaatimukset toimivista lastaus- ja purkautiloista, rekkataskuista ja lastauslaitureista. Laatu- ja ympäristösertifioidulle yritykselle oli lisäksi tärkeää, että uusien tilojen ympäristökriteerit täyttyivät. Nykyisiin tiloihin on määritetty kasvun varaa, eikä Nevaksella ole hoppua muuttaa. Yrityksen toimintaa nostetaan Nevaksen mukaan päivä kerrallaan vastaamaan toimitilan kokonaiskapasiteettia. Varaston muuttaminen on suuritöistä. Me teimme sitä kokonaisen viikonlopun ajan ja meillä oli 29 rekallista täynnä tavaraa. Se oli upea suoritus henkilökunnalta, mutta en halua laittaa heitä siihen tilanteeseen joka vuosi, Nevas sanoo.

29 2/2012 YRITTÄJÄSANOMAT 29 2,8% Vuoden 2011 aikana pantiin vireille konkurssia, mikä on 2,8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Toimistotilojen keskiarvovuokria /m 2 /kk Oulu Vaasa Jyväskylä Tampere Lahti Kulkuyhteydet. Jussi Nevas halusi, että työntekijöillä olisi hyvät yhteydet uusiin toimitiloihin. Turku Espoo, Keilaniemi 21 Helsinki, ydinkeskusta 29 Halusimme löytää sellaisen tilan, ettei työntekijöiden tarvitsisi jättää meitä muuton yhteydessä. Jussi Nevas Onko keskustalle vaihtoehtoa? > Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan joka viides yritys etsii koko ajan uusia toimitiloja. Ketkä ovat näitä muuttajia, Spondan vuokrauspäällikkö, Riku Lähdemäki? Toisille yrityksille muuttaminen on helpompaa kuin toisille ja myös nämä yritykset aktiivisemmin hakevat uusia toimitiloja. Esimerkiksi raskaan teollisuuden yritykset, jotka ovat joutuneet tekemään suuria investointeja tuotantolaitteisiin, ovat hyvinkin pitkäaikaisia vuokralaisia, eivätkä ole yhtä hanakoita muuttamaan kuin esimerkiksi keskustan toimistot, jotka saattavat muuttaa jopa parin vuoden välein. Mihin yritykset muuttavat? Liiketiloja vaihdetaan eniten niillä alueilla, joilla on myös eniten tarjontaa. Pääkaupunkiseudulla liikehdintä keskittyy enimmäkseen Helsingin keskustaan, josta vapaita liikehuoneistoja löytyy ihan mukavasti, ainakin toimistojen osalta. Mutta eikö keskustassa ole kallista? Vuokrataso voi sijainnista, pinta-alasta, kerroksesta ja sopimuksen pituudesta riippuen vaihdella saman korttelin sisällä 20:stä 200 euroon neliöltä. Ykkösalueella katutason pienestä liiketilasta voi joutua maksamaan kuussa 200 euroa neliöltä, kun samassa korttelissa, hieman huonommalla kohtaa ylemmässä kerroksesta neliövuokra voi olla vain 20 euroa kuukaudessa, jos tila on suuri ja vuokralainen on valmis sitoutumaan pitkäksi aikaa. Onko keskustalle vaihtoehtoa? Helsingin keskustalle on vaikea löytää korvaajaa, mutta jos kantti riittää lähteä Helsingistä, niin Espoon Leppävaarassa on hyvät palvelut ja yhteydet.

30 30 TOIMITILA YRITTÄJÄSANOMAT 2/2012 PEKKA HOVI Toimi näin: 1 Käy läpi epäkohdat, joissa voit säästää rahaa Suurimmat kulutuskohteet ovat usein kiinteistöjen ilmanvaihto, lämmitysjärjestelmä sekä väärin säädetty lämmitys. Kiinteistön kustannuksista 40 prosenttia on energiakuluja. Säästöpotentiaali on helposti tuhansia euroja vuodessa. Aloita toimenpiteistä, joissa takaisinmaksuaika on 1 4 vuotta. Lvi-suunnittelijoille painetta. M-Componentsin Juhani Lemström kehottaa yrittäjiä vaatimaan lvi-suunnittelijoilta enemmän, jotta energiansäästöön kiinnitettäisiin huomiota jo kiinteistön suunnitteluvaiheessa. Vain tyhmä heittää rahaa kaivoon Osallistu keskusteluun Järkevä energianhallinta tuo yritykselle tuhansien eurojen säästöt. Juhani Lemström korostaa myös työolosuhteiden parantamista. Kimmo Koivikko Yritysten kiinteistöissä muhii valtava mahdollisuus säästää rahaa. Tuhansissa yrityksissä ei nimittäin seurata energiankulutusta mitenkään, vaikka turhasta lämmityksestä säästynyt raha näkyy suoraan viivan alla. Emme voi vielä tehdä kokonaisarviota, mutta säästöpotentiaali on meillä tuhansia euroja vuodessa, sanoo M-Componentsin toimitusjohtaja Juhani Lemström. Koneiden osiin erikoistuneella sopimusvalmistajalla on tuotantotiloja Hämeenlinnassa noin neliötä ja muuta tilaa 300 neliötä. Vuosituhannen alussa valmistuneeseen teollisuushalliin tehtiin viime vuonna laajennus. Tärkeintä on miettiä miten energiankäyttöä voidaan ohjata ja säätää, kuten valaistusta, lämpöä ja ilmanvaihtoa, Lemström selvittää. Kiinteistö lämpiää kaukolämmöllä ja käytämme myös sähköä. Olemme miettineet, onko perusjärjestelmiä syytä muuttaa ja mitkä Tärkeintä on miettiä miten energiankäyttöä voidaan ohjata ja säätää, kuten valaistusta, lämpöä ja ilmanvaihtoa. Juhani Lemström ovat esimerkiksi maalämmön takaisinmaksuajat. Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin ihmisten päivittäisestä toiminnasta, hän jatkaa. Yksi hyvä esimerkki helposta säästöstä ilmeni laajennuksen yhteydessä. M-Componentsilla oli ollut aiemmin liian iso kaukolämpöliittymä, jota ei ollut tarve enää kasvattaa, vaikka tilat suurenivatkin. Painetta suunnittelijoille. Lemström on tyypillinen pk-yrityksen toimitusjohtaja. Hänkin heräsi energiansäästöön, kun lämmityslaskut jatkoivat kohoamistaan. M-Componentsin energialaskut ovat kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Se on paljon yritykselle, jonka liikevaihto on noin kolme miljoonaa euroa. Lemström korostaa, että järkevämmässä energiankäytössä kyse ei ole pelkästään säästöistä vaan myös paremmista työolosuhteista. Tehtaassa syntyy prosessilämpöä aika paljon. Meillä on ollut isoja ongelmia saada lvi-suunnittelijat ymmärtämään, miten järjestelmämme reagoivat siihen, Lemström sanoo. Älä maksa turhasta > Lähes puolet kiinteistön kustannuksista koostuu energiakuluista, sanoo energiapalvelujen asiantuntijayritys Skapatin toimitusjohtaja Tommi Vekka. Hänen mukaansa yrittäjän pitäisi saada käsitys siitä, että jos kiinteistö kuluttaa nyt euroa, se voisi jatkossa kuluttaakin vain euroa. Energia on ihan oikeasti aika merkittävä kulu. Innostus säästämiseen on lähtenyt liikkeelle, kun energian hinta on noussut. Kymmenen prosenttia energiakuluista säästyy helposti, Vekka kertoo. Hän kehottaakin yrittäjiä miettimään, kuinka paljon tuotteen hintaa pitää kasvattaa tai säästää tuotantokustannuksissa, jotta viivan alle saa saman summan. Helpoimmin säästöä syntyy oikeasta valaistuksesta, ilmanvaihdosta tai lämmityksestä. Myös kiinteistöjen yläpohjaeristykset on usein tehty väärin. Monesti tekniikka ja automatiikka on kunnossa, mutta sitä ei osata käyttää, Vekka kiteyttää. Hänen mukaansa yrityksissä pitää myös miettiä, missä järjestyksessä energiansäästökohteita on järkevää toteuttaa. Ensin kannattaa tehdä 1 4 vuoden takaisinmaksuajalla tehtävät toimenpiteet, Vekka sanoo.

31 2/2012 YRITTÄJÄSANOMAT TOIMITILA 31 Missä säästää? Taloyhtiöt ovat joutuneet kinkkisen pulman eteen, kun asumisen kustannukset nousevat kohisten. Mirka Moilanen Asunto-osakeyhtiöiden kustannusten nousu on saanut taloyhtiöt pohtimaan huolto- ja isännöintipalveluiden kustannuksia. Isännöintiliiton puheenjohtajan Jari Porthénin mukaan isännöintipalvelut ei kuitenkaan ole taloyhtiölle oikea paikka säästää, eikä hän kannusta isännöintipalveluiden kilpailuttamiseen säästösyistä. Ennemminkin ammattitaitoisen ja osaavan isännöinnin merkitys tällaisessa tilanteessa korostuu, Porthén sanoo. Isännöitsijä johtaa taloyhtiön arkea ja kun isännöintipalvelut toimivat hyvin, pysyvät taloyhtiön kustannukset kurissa ja yllättäviltä kulujen nousuilta vältytään. Porthénin mukaan on arvo sinänsä, että isännöitsijä on pitkäaikainen ja tuntee taloyhtiön hyvin. Siinä mielessä isännöintipalveluiden kilpailuttaminen on täysin eri asia kuin vaikkapa jätehuollon kilpailuttaminen, Porthén muistuttaa. Siksi isännöinnissä ei kannata poukkoilla ja hätiköidä kilpailuttamisessa. On taloyhtiön edun vastaista kilpailuttaa isännöintipalvelut joka vuosi. Hankinnat syynissä. Joka talo on siivottava ja lämmitettävä edelleen. Ostoja ja hankintoja katsotaan kuitenkin taloyhtiöissä aiempaa tarkemmin. Taloyhtiöiden huoltokustannuksissa ei ole sellaisia eriä, jotka voitaisiin karsia pois. Siivous- ja kiinteistönhuoltopalveluita ei voida lopettaa, vaan ne on hoidettava jollakin tavalla. Siitä huolimatta taloyhtiöissä mietitään nyt, minkä tasoisia palveluita hankitaan. Fakta on, että jos hoitokuluja halutaan alentaa, on palveluiden tasosta useimmiten karsittava. Taloyhtiössä täytyy pohtia, halutaanko rappujen siisteyden olevan sairaalatasoa vai riittääkö esimerkiksi porraskäytävien siivous kaksi kertaa viikossa, Porthén sanoo. Korjaukset käyntiin. Vaikka taloudellinen tilanne ja ennusteet sen kehittymisestä eivät ole kovin kummoiset, on hetki Porthénin mukaan suotuisa taloyhtiön korjauksille. Säästölinja. Jari Porthénin mukaan ostoja ja hankintoja katsotaan taloyhtiöissä nyt aiempaa tarkemmin. Hyvää tässä nykyisessä taloustilanteessa on se, että alhaisesta korkotasosta johtuen taloyhtiöt saavat nyt helposti ja edullisesti lainaa. Samalla myös vapaata työvoimaa on hyvin saatavilla, kun uudisrakennus takkuilee ja rakennusliikkeiden kiinnostus taloyhtiöiden remonttikorjauksia kohtaan on suurempi. Urakointiliikkeillä on nyt enemmän innostusta ja työvoimaa. Kun rakennusalalla menee lujaa, keskittyvät rakennusliikkeet mieluummin uudisrakentamiseen, Porthén huomauttaa. PIXMAC EKOLOGISUUTTA TOIMISTOON SUOMALAISESTA Toimistotarvikkeet nyt vaivattomasti myös Suomalainen.comista! Mappi a4 /7 cm 3 90 Hinnat voimassa saakka. LIITY NYT EkologinEn toimistosetti Sis. rengaskansion, lehtikotelon ja lomakelaatikon YRITYSKORTTIASIAKKAAKSI Yrityskorttiasiakkaana saat 10 % alennuksen toimistoja paperitarvikkeista, kalentereista ja toimistolaskimista myös tarjoushintaisista tuotteista. Liity osoitteessa tai myymälässämme.

32 32 YRITTÄJÄSANOMAT 2/2012 vapaalla Tuomio kuluneen kuukauden plussat ja miinukset MINNA PARIKKA LTD VÄÄRIN JUOTU. Suomalaiset ovat osoittaneet vääränlaista eurooppalaista juomakulttuuria, jonka johdosta valtion juomayhtiö Altia päätti alentaa Koskenkorvan hintaa. Kansanterveyden asiallahan tässä ollaan SIIPIVEIKOT. Mukavaa, että valtiolta ja kunnilta löytyy yksi yhteinen harrastus: molemmat haluavat näköjään pumpata kaikki ylimääräiset rahansa lentoyhtiöille. YHYY, MEITÄ KIUSATAAN. Ulkoisesti niin karski persukolmikko päätyi vanhaan, joskaan ei niin kunnialliseen keinoon eli kärväykseen, kun voiman pimeälle puolelle kääntynyt Darth Wallin iski sanallisen moukarin pöytään. 6 kysymystä YOU RE FIRED. Nokian toimitusjohtaja Stephen Elop piipahti Salossa julistamassa, että tehtaalla on merkittävä rooli yhtiössä. Sama suomeksi kiteytettynä: Viimeinen voi valmistautua sammuttamaan valot. ATLANTTI KUTSUU. Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi haluaisi upottaa esitetyn kuntakartan Atlanttiin. Kiviniemi varmaan myös toivoo, että kartan kiikuttaa perille muuan kunniapuheenjohtaja. OODI SAULILLE. Jos joku kuvitteli, että demarinaisten ja Jouni Backmanin esittämä Tarja Halonen -räp on kaikkien aikojen limbo, niin oli väärässä. Taiteilijanimet Apina ja Orava onnistuivat tuottamaan sellaisen oksennuksen, jota pahemmaksi ei enää pääse. Eihän Minna Parikka Koroilla kohti unelmaa 1Nuorten Yrittäjien tapahtuma Hot- Spot järjestetään Helsingissä maaliskuuta. Olet puhumassa lauantain seminaarissa. Mistä aiot puhua? Minna Parikka koroilla kohti unelmaa on puheeni aihe. Kerron, miten olen täysin itsenäisesti lähtenyt viemään yritystäni eteenpäin. Otin pankkilainan ja omistan edelleen yritykseni kokonaan itse. Kun on unelma ja kova tahto toteuttaa se, niin löytyy aina keino. Toivon, että oman tarinani kertominen kannustaa ihmisiä luottamaan itseensä ja unelmiinsa ja tekemään paljon töitä niiden eteen. 2Olet kenkä- ja asustesuunnittelija. Miten päädyit alalle? Kun olin 15-vuotias, siskoni kirjoitti artikkelin kenkäsuunnittelija Andrea Pfisteristä MeNaisiin. Silloin tajusin, että joku voi ajatella kenkiä työkseen. Siitä lähtien olen päämäärätietoisesti suunnannut kohti haavettani. 19-vuotiaana lähdin englantiin opiskelemaan kenkäsuunnittelua De Montfort Universityssa. Vietin kuusi vuotta ulkomailla ja kotiikävän takia palasin Helsinkiin. 3Entä yrittäjäksi? Aloitin yritykseni 2005, ensimmäinen mallisto tuli syksyllä Heti alusta alkaen on ollut selkeää, että merkillä on oltava kansainvälinen ote ja tavoitteena on kansainvälisesti tunnettu kenkäbrändi. Kaikki onkin mennyt suunnitelmien mukaan, ja kansainvälinen lehdistönäkyvyytemme on erinomainen. Jälleenmyyjiä meillä on 15 eri maassa. 4Olet niittänyt mainetta myös maailmalla, ja monet julkkikset ovat käyttäneet tuotteitasi. Kenelle haluaisit suunnitella kengät tai laukun? Levyttävä artisti Lana del Rey juuri julkaisi ensilevynsä. Hänestä varmasti tulee tähti, jonka huomiosta suunnittelijat jo nyt tappelevat. 5Mistä saat inspiraatiota suunnittelemiisi tuotteisiin? Aktiivinen elämä on minulle parasta inspiraatiota. Se, että harrastan, näen ja koen, pitää minut kiinnostuneina asioista ja antaa virtaa omaan työhön. Haluan luoda kenkiä, joissa yhdistyy kauneus, värikkyys ja yksityiskohtien leikkisyys. Tuotteeni ovat hauskoja mutta kuitenkin käytettäviä. Vasta kun näen naisen käyttävän kenkiäni, koen onnistuneeni suunnittelijana. 6Minkälaiset kengät löytyvät omista jaloistasi nyt? Vuorilliset kiiltonahkakorkkarit talven 2007 mallistostani. Ne alkavat jo olla arkistojen aarteita! Aktiivinen elämä on minulle parasta inspiraatiota. Se, että harrastan, näen ja koen, pitää minut kiinnostuneina asioista ja antaa virtaa omaan työhön. Kuka? Minna Parikka Ikä: 31 Työ: kenkäsuunnittelija ja yksityisyrittäjä Unelma: rakentaa kansainvälisesti tunnettu designerbrändi Juuri nyt: HotSpot

33 2/2012 YRITTÄJÄSANOMAT 33 Mitä ihmettä? Pyjamakala pitää yöllä vaatimatonta yöpukua ja vaihtaa päiväksi ykköset päälle. Suomupeitteen väri ja kuviointi vaihtelee siis vuorokauden ajasta riippuen. SeaLife Oy, Linnanmäki 396 Pohjois-Karjalan Yrittäjien verenluovutuskampanjassa kertyi 132 veripussia ja niillä voitiin auttaa 396 potilasta. Baanalla Tapahtumia Nousussa. Suomen Yrittäjien ja työ- ja elinkeinomi nisteriön yhteinen Nousu-kiertue käynnistyi Tampereelta. Kiertueella tavataan nuoria yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia. Ensimmäisen kiertuepäivän päättänyt keskustelutilaisuus järjestettiin Hub Tampereen tiloissa. Uudenlainen työtila tarjoaa toimipisteen noin 80 yritykselle. Konseptia esitteli toimitusjohtaja Jussi Parviainen (toinen oik.). (Kuva Ville Kulmala) KASVUYRITYKSET. Mikkelissä järjestetty KiVi-seminaari tarjosi pk-yrityksille kansainvälistymiseen liittyvää tietoa. Seminaari kiinnosti erityisesti yrityksiä, jotka ovat aloittamassa kansainvälistymistoimintojaan tai laajentavat niitä. (Kuva Mirja Hämäläinen) JUHLAHUMUA. Hämeen maakunnallista yrittäjägaalaa vietettiin helmikuussa Riihimäellä. Gaalan teemana oli Kaikki ei ole sitä, miltä näyttää. Juhlassa kansaa viihdytti myös Draq Queen NikoLa, jonka hahmo Tuksu Tukiainen näyttää parhaita puoliaan. (Kuva Henri Sjölund) Starttiraha. Nousussa käytiin tiukkoja keskusteluita. Käytettyjen kameroiden verkkokauppaa pyörittävän Jussi Lehmuksen ehdotus liittyi starttirahaan. Hyvä ja selkeä tukimuoto pitäisi hänen mukaansa olla myös opiskelijoiden ja eläkeläisten saatavilla. (Kuva Ville Kulmala) RODEO Arkistosta yritystoiminnan aarteita Lappeenrannan vanhin yhdistys Käsi- ja Pienteollisuusyhdistys ry avaa arkistonsa. Lappeenrannan kaupungin arkistoon luovutettavan aineiston dokumentit koskevat mestarija kisällikirjojen hakemuksia, papintodistuksia, koulutodistuksia ja ammattitaidon osoittamiseen liittyviä vakuutuksia yrityksiltä. Vanhimmat dokumentit ovat vuodelta vuotiaan yhdistyksen aineisto on tutkijoiden ja yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneiden käytettävissä. Messuilua Wanhassa Satamassa Oma Yritys tapahtuma kokoaa jälleen yrittäjät ja yrittäjyydestä kiinnostuneet Helsingin Wanhaan Satamaan maaliskuuta. Vuoden 2012 kärkiviestinä on suomalainen menestys. Tapahtumassa kuullaan yrittäjätarinoita eri aloilta ja koulutetaan yrittäjiä oman tuotteensa huippumyyjiksi. Oman yrittäjätarinansa messuilla kertovat esimerkiksi Mohamed El-Fatatry Muxlimista, Totti Nyberg Makia Clothingista ja Antti Pasila Kioskedista. Kesäduunia nuorille Kesäntekijät-kampanja kannustaa päijäthämäläisiä yrityksiä tarjoamaan kesätöitä nuorille tulevana kesänä. Yritykset voivat osallistua kampanjaan kahdella tapaa: tarjoamalla nuorelle kesätyöpaikan tai lahjoittamalla työpaikan valitsemalleen yhdistykselle. Kesätyöpaikat ovat esillä TE-toimiston Avoimet työpaikat -palvelussa. Lista yhdistyksistä, joille työpaikan voi lahjoittaa, tarkentuu helmikuun 2012 aikana kampanjasivuille kesatyokampanja. Aitio Jääkiekon MM-kisoista? Jääkiekon MM-kisat pelataan toukokuuta Suomen Yrittäjien jäsenyrityksillä on mahdollisuus osallistua arvontaan, jossa palkintona on kisa-aitio yhteen Suomen jääkiekko-otteluun. Voittaja voi kutsua aitioon asiakkaitaan, yhteistyökumppaneitaan tai vaikkapa ystäviään mikä vain kuulostaa parhaalta. Arvontaan voi osallistua jättämällä yhteystietonsa mennessä iihfworlds.com, p tai com. Latua! Yrittäjän SM-hiihdot hiihdetään maaliskuuta Kinnulassa. Kisan avaa kansanedustaja Mauri Pekkarinen. Lauantaina hiihdetään naisten, miesten ja lasten yksilösarjat vapaalla tyylillä, ja sunnuntaina on joukkueiden vuoro. Kisa-alueella on myös tarjolla koko perheelle Milloin: Kinnulassa klo Paikalla myös: Kansanedustaja Aila Paloniemi. lumikenkäilyä, pulkkamäkikisa, hevosajelua ja lumizumbaa. Jos vilu yllättää, myydään kotakahvilassa kahvia, mehua ja makkaraa. Lauantai-iltana huvitellaan myös tansseissa. Ilmoittautumiset 16. maaliskuuta mennessä tai yrittäjä suomi yrittäjä Sivistystä sinulle, yrittäjä. Suomennamme yrityssanastoa. verottaja Ilkeä kiusankappale, joka pilaa kaikki hyvät ideasi lyödä rahoiksi.

34 34 PARHAAT PALVELUT YRITYSPALVELUT TULOSTINTARVIKKEITA VARASTOINTIPALVELUT KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS Yrittäjä!! Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE Kaipaako varastointisi osaavaa, palvelevaa ja luotettavaa kotimaista tekijää. Ota yhteyttä M&H Logistics team oy ja YRITTÄJÄSANOMAT 2/2012 kaikki käännökset auktorisoidut käännökset Kielipalvelu FILIAL Puh , faksi (05) YRITYSSOVELLUKSET TUOTANTO- JA LIIKETILAT YRITYSSOVELLUKSET NetBaron Enemmän kuin ohjelmistoperhe Monipankki integroidusti Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingin keskustasta! NetBaron -sovellusperhe sähköinen taloushallinto palkanlaskenta pankkiliikenne integroidusti monipankki kotisivut ja verkkokaupat asiakkuudenhallinta myynninohjaus tarjousten hallinta tilausten hallinta materiaalinhallinta projektinhallinta ryhmäkalenterit tilan- ja ajanvarausjärjestelmä työajan seuranta työajan laskutus tuotannon- ja huollonohjaus ajopäiväkirja ja matkalasku Tutustu videoihin ja avaa testitunnukset TILITOIMISTOT Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset, sähköinen taloushallinto Ota yhteyttä tai tule käymään! Puh Testivoittaja NetBaron voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat. Netbaron Solutions Oy Puh PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS! TIEDUSTELUT: KARI SALKO Näytä olevasi jäsen Kirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja nouda Jäsenyritys nettibanneri yrityksesi kotisivuille. Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväriversio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin.

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus muodostuu opettajien koulutuksesta,

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. Yrityskylä on pienoiskaupunki, jossa on vähintään 15 eri yrityksen ja

Lisätiedot

Hankinta-asiamies -palvelut yrittäjille ja hankintayksiköille YHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA Hankinta-asiamies Veli Puttonen Keski-Suomen Yrittäjät

Hankinta-asiamies -palvelut yrittäjille ja hankintayksiköille YHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA Hankinta-asiamies Veli Puttonen Keski-Suomen Yrittäjät Hankinta-asiamies -palvelut yrittäjille ja hankintayksiköille YHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA Hankinta-asiamies Veli Puttonen Keski-Suomen Yrittäjät 1 Keski-Suomen kunnat HANKINTA-ASIAMIES -palvelut palvelu

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Raportti 21.06.2006 1.0 Perustietoja kyselystä Vastausprosentti oli: 20.1 %. Oheiset ZEF-taulut on prosessoitu normitettuina niin, että keskiarvot asettuvat keskelle

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

AUTOALAN OPETTAJA- JA KOULUTTAJAPÄIVÄT Autotalon odotukset yhteistyöstä autoalan koulutuslaitoksen kanssa

AUTOALAN OPETTAJA- JA KOULUTTAJAPÄIVÄT Autotalon odotukset yhteistyöstä autoalan koulutuslaitoksen kanssa AUTOALAN OPETTAJA- JA KOULUTTAJAPÄIVÄT Autotalon odotukset yhteistyöstä autoalan koulutuslaitoksen kanssa Sokos Hotelli Torni, Tampere 23.4.2015 Mikko Järvinen Tekninen johtaja Autokauppaa vuodesta 1960

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Koululaisten oma yhteiskunta Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Mikä Yrityskylä? Kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö Simulaatio

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk) . KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Kunnallisjohdon seminaari 23.5.2012 varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjät 28.5.2012 1 115 000 jäsenyritystä 404 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä

Lisätiedot

Saabisi valmiiksi talveen

Saabisi valmiiksi talveen Saabisi valmiiksi talveen Saab syys-/talvikampanja 2011 Saabin syys/talvitarjoukset Vanteet ja renkaat tärkein yhteytesi tiehen Tiesitkö, että autosi pitää tiellä vain kämmenen kokoinen alue kerrallaan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

CITROËN INNOVATIONS MALLISTOESITE 2010

CITROËN INNOVATIONS MALLISTOESITE 2010 CITROËN INNOVATIONS MALLISTOESITE 2010 C ZERO PÄÄSTÖT 0 g Ei bensiininkulutusta, ei ajon aikaisia pakokaasupäästöjä. Uusi 4-paikkainen Citroën C-Zero on tavallisesta verkkovirrasta ladattava täyssähköauto.

Lisätiedot

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT VARAMIESPALVELU-YHTIÖT vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju 60 palvelualuetta Suomessa ja Virossa alan markkinajohtaja Suomessa sekä liikevaihdon että palvelualueiden

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatteella joko suoraan käyttäjille tai ensin palvelulle ja sitten sen käyttäjille

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA 1 AINEISTON RAKENNE Havaintojen määrät ristiintaulukoissa n= % SY:N ALUEJAKO (Aluejärjestöt) RUOTSINKIELINEN POHJANMAA* Pääkaupunkiseutu Uusimaa Häme Lappi Länsipohja 442 13% 191 5% 324 9% 258 7% 147 4%

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatteella joko suoraan käyttäjille tai ensin palvelulle ja sitten sen käyttäjille

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky

2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky Satakuntaliitto 19.07.2013 2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky 2 5300 jäsenyrittäjää Työllistää 24 000 27 paikallisyhdistystä 300 luottamusyrittäjää 3 EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET 1. Suomen

Lisätiedot

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Rahoitusvaihtoehtoja kansainvälistymiseen 4.2.2014 Lappeenranta Sari Federley, Kaakkois-Suomen ELY-keskus k sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Onko yritykselläni riittävät valmiudet kansainvälistymis

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Varamiespalvelu-Yhtiötel Vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju Yli 70 palvelualuetta Suomessa, Virossa,

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Oral Hammaslääkärit Oyj. Martin Forss, toimitusjohtaja 14.2.2013

Oral Hammaslääkärit Oyj. Martin Forss, toimitusjohtaja 14.2.2013 Oral Hammaslääkärit Oyj Martin Forss, toimitusjohtaja 14.2.2013 Oral Hammaslääkärit Oyj Suurin ketjukonseptilla toimiva hammasterveyspalveluyhtiö Suomessa 27 hammaslääkäriasemaa 151 hoitoyksikköä 700 hammashoidon

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea. 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea. 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Järjestön keskeiset luvut ja tekijät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 58 Jäsenyrityksiä

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA - Työttömyys on syrjäytymisen suurimpia riskitekijöitä ja tähän tematiikkaan puututtiin paikallisesti - Tavoitteena oli luoda jokaiseen hankekuntaan henki, että

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu LIIKKEENJOHDON SUURIN HAASTE Modernin yrityksen on muutoksen kyydissä pysyäkseen suunniteltava tehokas strategia ja seurattava sitä. Siinä piilee kuitenkin

Lisätiedot