Kilpailutusohje kunnille ja muille julkisen sektorin organisaatioille biokaasuajoneuvojen ja biokaasukäyttöisten kuljetuspalveluiden hankintaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kilpailutusohje kunnille ja muille julkisen sektorin organisaatioille biokaasuajoneuvojen ja biokaasukäyttöisten kuljetuspalveluiden hankintaan"

Transkriptio

1 Ari Lampinen Kilpailutusohje kunnille ja muille julkisen sektorin organisaatioille biokaasuajoneuvojen ja biokaasukäyttöisten kuljetuspalveluiden hankintaan Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeen julkaisuja 1/2011 Joensuu

2 Esipuhe Tämä on Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeen uuden julkaisusarjan ensimmäinen julkaisu, joka käsittelee julkisen sektorin biokaasuautojen ja biokaasukäyttöisten henkilö- ja tavaraliikenteen kuljetuspalvelujen kilpailuttamista. Samalla se on ensimmäinen suomenkielinen julkaisu, joka opastaa puhtaiden autojen hankintadirektiivin (2009/33/EY) käytössä. Tämä direktiivi on alkaen velvoittanut kaikkia julkisen sektorin ajoneuvo- ja kuljetuspalveluhankintoja. Koska Suomen valtio ei vielä ole tuottanut määräyksiä eikä ohjeita hankinnoista vastaaville viranomaisille tämän direktiivin käytöstä, nähtiin välttämättömäksi, että Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke sellaisen tuottaa. Tämä on soveltaen sopiva opas biokaasuautojen lisäksi myös muiden puhtaiden autojen hankintakilpailutukseen. Joensuussa Ari Lampinen, projektipäällikkö Kuvat: Ari Lampinen (ellei toisin mainita) Kansikuvat (Ari Lampinen): Esimerkkejä biokaasuautoista Ruotsissa 1. Ruotsin luonnonsuojeluliiton ekoenergiasertifioima Östgötatrafikenin Linköpingissä liikennöivä kaupunkibussi MB O 405 N vuonna Koulukyytiautona Västeråsissa käytettävä MB Sprinter 316 NGT vuonna Bodenin kunnan sosiaaliviraston VW Golf Bi-fuel tankkaamassa kunnan ylläpitämällä yleisellä tankkausasemalla vuonna Taustalla on kontiolahtelainen jälkikonvertoitu Opel Astra. 4. Trollhättanin kunnallisen jäteyhtiön jäteauto MB Econic NGT vuonna Sundsvallin kaupungin pakettiauto Opel Combo CNG vuonna

3 Sisällysluettelo Esipuhe... 2 Sisällysluettelo Johdanto Ympäristöperusteisten julkisten hankintojen yleislainsäädäntö Helsingin vuoden 1997 maakaasubussikilpailutus ja siihen liittyvät tuomioistuinten ratkaisut Vähäpäästöisten autojen ja kuljetuspalveluiden hankintadirektiivi Kilpailutusvaihtoehdon 1 käyttö Energia- ja ympäristötehokkuutta koskevien vaatimusten asettaminen NMHC-, NOx- ja PM-vaatimusten asettaminen CO 2 - ja energiankulutusvaatimusten asettaminen Kilpailutus pelkästään biokaasuautojen kesken Listojen käyttö Pisteytys Ulkoiskustannusten sisällyttäminen hankintahintaan Kilpailutusvaihtoehdon 2 käyttö LIITE 1: Puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisdirektiivi LIITE 2: Ajoneuvoluokat L2.1 EU:n ja YK:n virallinen ajoneuvoluokitus L2.2 Henkilöautojen epävirallinen luokitus L2.3 Monofuel-, bifuel-, dualfuel- ja hybridiautot L2.3.1 Monofuel-biokaasuautot L2.3.2 Bifuel-biokaasuautot L2.3.3 Dualfuel-biokaasuautot L2.3.4 Biokaasuhydridiautot L2.4 CBG- ja LBG-autot LÄHDELUETTELO

4 1. Johdanto Tämän ohjeen tarkoituksena on helpottaa kuntien ja muiden julkisen sektorin organisaatioiden päätöksentekoa niiden halutessa hankkia, esimerkiksi strategioidensa seurauksena, biokaasukäyttöisiä ajoneuvoja ja työkoneita sekä biokaasukäyttöisiä henkilö- ja tavaraliikennepalveluita kuten lukuisissa Ruotsin kunnissa on menetelty. Julkisia hankintoja säätelee EU-tason lainsäädäntö, joten Suomessa voidaan menetellä aivan samoin kuin Ruotsissa. EU-tason lainsäädäntöä on aina noudatettava, myös mikäli Suomen kansallinen hankintalainsäädäntö tai sitä alempitasoiset säädökset, ohjeet ja käytännöt ovat ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa. On kuitenkin valitettavan yleistä, että Suomessa julkisella sektorilla on katsottu säädösten estävän ympäristönsuojelun ja sitä koskevien strategioiden täysimääräisen huomioon ottamisen hankinnoissa. Se on yksi syy siihen, että yhdessäkään Suomen kunnassa ei toistaiseksi ole pystytty käynnistämään omien biojätteiden liikennekäyttöä biokaasuteknologian avulla, päinvastoin kuin monissa Ruotsin kunnissa on tehty. Suomen Biokaasuyhdistys on julkaissut kuntapäättäjille kolmen oppaan sarjan, joiden tukemana päätöksiä voidaan Ruotsin esimerkkien lailla liikennebiokaasun tuotannosta ja kulutuksesta tehdä (ks. erityisesti verkosta ladattavissa oleva syventävä opas, jonka kansikuva on oikealla (Lampinen & Laakkonen 2010)). Ruotsalaisen julkisen sektorin hankintapolitiikan seurauksena Ruotsissa oli vuoden 2010 lopussa alustavien tietojen mukaan käytössä yli 40 suurta biokaasujalostamoa, yli 1000 biokaasubussia, yli muuta biokaasuajoneuvoa, yli 120 julkista tankkauspaikkaa sekä yli 30 yksityistä tankkauspaikkaa, jotka sijaitsevat bussivarikoilla, kuntien ajoneuvojen ja työkoneiden varikoilla, jäteautovarikoilla ja kuljetusyhtiöiden varikoilla. Globaalisti oli alustavien tietojen mukaan vuoden 2010 lopussa biokaasun käyttöön sopivia autoja yli 14 miljoonaa ja tankkausasemia yli Kunnat voivat päättää biojätteidensä käytöstä liikennebiokaasun tuotantoon. On kuitenkin oleellista liikennebiokaasun tuotantoinvestointien tekemisen kannalta, että kunnat päättävät myös kulutuksesta. Kunnat voivat päättää omien ja omistamiensa yhtiöiden ajoneuvojen ja liikkuvien työkoneiden polttoainevalinnasta. Samoin ne voivat päättää polttoainevalinnoista kilpailuttaessaan kunnan henkilö- ja tavaraliikennepalveluja sekä jätteen kuljetuksia. Mikäli kulutuksesta ei päätetä, esimerkiksi koska tulkitaan virheellisesti hankintalainsäädännön sen kieltävän, tuotantoinvestoinnin teko vaikeutuu tuntuvasti tai suorastaan estyy ja sen kautta myös muiden julkisen sektorin organisaatioiden mahdollisuudet biokaasukäyttöisen liikennekaluston ja liikennepalvelujen hankintaan estyvät. 2. Ympäristöperusteisten julkisten hankintojen yleislainsäädäntö Julkisen sektorin hankintoja säätelevät mm. autoja koskeva hankintadirektiivi (2004/17/EY) ja liikenne- ym. palveluja koskeva palvelunhankintadirektiivi (2004/18/EY) sekä nämä direktiivit täytäntöön panevat lait 348/2007 (laki julkisista hankinnoista) ja 349/2007 (laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen 4

5 alalla toimivien yksiköiden hankinnoista). Molemmat direktiivit ja molemmat lait edellyttävät ympäristövaikutusten huomioon ottamista ja niiden ensisijaisuutta valintaperusteena kokonaistaloudellisuuden osana suoran hankintahinnan sijaan. Se tarkoittaa esimerkiksi kunnan oikeutta hankkia biokaasuajoneuvoja ja kilpailuttaa bussiliikenne pelkästään biokaasubusseja tarjoavien välillä. Tätä tukevat EY-tuomioistuimen ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut, joita käsitellään alaluvussa 2.1. Julkiset hankinnat ovat suuri osa kaikista hankinnoista: vuonna 2009 EU27:n julkiset hankinnat olivat arvoltaan 1900 miljardia euroa eli 16 % EU27:n bruttokansantuotteesta. 1 Julkisia hankintoja voidaan siten käyttää merkittävänä keinona EU:ssa yhteisön ympäristönsuojelutavoitteiden toteuttamisessa. Ympäristönsuojelutavoitteiden toteuttamiseksi lakia julkisista hankinnoista (348/2007) tulisi tulkita 2, 5 kohta 19, 21, 45, 49, 50, 59 2 mom. ja 62 nojalla siten, että ympäristönäkökohtia painotetaan sähkön, lämmön, liikennepolttoaineiden, ajoneuvojen ja kunnan kilpailuttamien bussi-, jäterekka- ym. liikennepalveluiden energiankäytön valinnoissa. Tämä on EU:n komission suositus julkisen sektorin hankintadirektiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY tulkinnasta kuten voidaan todeta komission ympäristöperusteisten julkisten hankintojen sivuilta 2 sekä komission käsikirjasta ympäristöhankintojen huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa (EY 2005). Käsikirjassa vetykäyttöinen polttokennobussi on yksi esimerkki: se on erittäin paljon kalliimpi kuin diesel- ja metaanibussi, mutta siitä sellaisia saa kunnan bussiliikenteeseen hankkia. Ruotsin kunnissa kilpailutus on voimakkaasti ympäristövaikutuspainotteinen. Suomessa on toistaiseksi näitä direktiivejä ja lakeja kuitenkin yleisemmin tulkittu siten, että ympäristönäkökohtia voidaan, mutta ei tarvitse, ottaa huomioon. 3 Suomesta tärkeä esimerkki, joka kuntien ja muiden julkisen sektorin hankinnoista vastaavien tulisi tuntea, on Helsingin kaupungin bussikilpailutus, jossa valittiin päästöpainotuksien takia kalliimmat metaanibussit halvempien dieselbussien sijaan (Ekroos 2003, Lampinen 2005, Eskola & Ruohoniemi 2007). Hävinnyt bussiyhtiö vei asian korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka puolestaan pyysi EY-tuomioistuimen ennakkoratkaisun. Tätä olennaista tapausta C-513/99 on selostettu alaluvussa 2.1. Käytännössä tämä ennakkoratkaisu merkitsee, että missä tahansa julkisen sektorin tavara- ja palveluhankinnoissa koko EU:ssa voidaan ympäristönäkökohtia painottaa niin paljon kuin halutaan 4 edellyttäen, että toisen jäsenmaan vastaavia tuotteita ei syrjitä. Tätä ratkaisua esimerkiksi Ruotsin kuntien hankintaviranomaiset ovat käyttäneet hyväkseen ehkäistäkseen riita-asiat ennakolta. Ruotsin kunnat eivät odota eivätkä tarvitse valtion tekemiä ohjeita julkisille hankinnoille, vaan ne pystyvät toimimaan suoraan EU-tason säännösten, ohjeiden ja oikeuskäytännön mukaisesti. Ne myös pystyvät tuottamaan aktiivisesti uusia innovatiivisia instrumentteja ympäristönsuojelun kannalta parhaiden teknologisten ratkaisujen kuten liikennebiokaasun käytön edistämiseksi ollen siten esimerkkinä muiden EU-maiden kunnille (Lampinen 2008, 54-65). Suomen kunnat eivät toistaiseksi ole pystyneet käyttämään Ruotsin kuntien ratkaisuja esimerkkeinä liikennebiokaasun käyttöönotossa. Nyt on kulunut jo yli 20 vuotta siitä, kun Linköpingin kaupunki ryhtyi vuonna 1989 kokeilemaan biojäteperäisen biokaasun käyttöä liikennepolttoaineena ja yli 10 vuotta siitä, kun Linköping oli vuonna 1998 saanut siirretyksi koko kaupunkibussiliikenteensä biokaasulle (kansikuva 1). Lukuisat Ruotsin kunnat ovat sittemmin seuranneet (Lampinen & Laakkonen 2010). 1 Ks. tiedote: 2 Komission ympäristöperusteisten julkisten hankintojen opassivut ovat paikassa ec.europa.eu/environment/gpp/index_en.htm. 3 Ks. esim. Eskola & Ruohoniemi (2007). 4 Toinen tähän liittyvä EY-tuomioistuimen ratkaisu on C-448/01, jossa hyväksyttiin Itävallan käyttämä 45 % paino uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetulle sähkölle sähkönhankintakilpailutuksessa liittovaltion viranomaisille. Tätä painoa ei rajoitettu eli se voi olla jopa 100 %. Uusiutuvan energian käytön lisääminen on EU:n ja Itävallan ympäristöja energiapolitiikan mukaista, joten on selvä, että julkisen sektorin hankinnoissa sitä saa vaatia. 5

6 2.1 Helsingin vuoden 1997 maakaasubussikilpailutus ja siihen liittyvät tuomioistuinten ratkaisut Helsingin kaupungin maakaasubussikilpailutus vuonna 1997 on erittäin tärkeä esimerkki, koska se vietiin valitusten johdosta korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja EY-tuomioistuimeen asti ja nämä molemmat hyväksyivät Helsingin kaupungin menettelyn ympäristövaikutusten painottamisesta kilpailutuspisteissä. EYoikeuden ratkaisusta tuli oleellisen tärkeä ennakkoratkaisu koko EU:n julkiselle sektorille, koska ratkaisun mukaan julkinen sektori voi sekä palvelu- että tavarahankinnoissaan painottaa ympäristövaikutuksia niin paljon kuin haluaa. Sen seurauksena Ruotsin kunnat ottivat tapauksen kuntien hankintahenkilöstön koulutukseen ja se on Ruotsissa erittäin hyvin tunnettu ja käytetty oikeustapaus. Helsingin kaupunki päätti vuonna 1995, että keskustaliikenteessä otetaan kaupunki-ilman laadun parantamiseksi käyttöön metaanibusseja. Metaani on peräisin Venäjältä putken kautta saatavasta maakaasusta, mutta tulevaisuudessa jää mahdollisuudeksi myös pääkaupunkiseudun jäteveden puhdistamoilta peräisin olevan biokaasun käyttö kuten 1940-luvulla jo tehtiin (Lampinen 2008, 15-17) sekä lisäksi myös kaatopaikkakaasun ja erilliskerätyn biojätteen tuottaman biokaasun käyttö. Pelkkä pääkaupunkiseudun kaatopaikkakaasu riittäisi pääkaupunkiseudun bussiliikenteen tarpeisiin vuosikymmenien ajaksi. Kuvassa HKL-Bussiliikenteen Volvo B10L CNG on maakaasutankkauksessa Ruskeasuon bussivarikolla. Tankkauspaikka valmistui vuonna 1998, jota ennen bussitankkaus oli mahdollinen Pirkkolassa vuodesta 1996 alkaen. Nykyään Helsingissä liikennöi noin 100 maakaasubussia. Bussilinjan 62 kilpailutuksessa vuonna 1997 Helsingin kaupunki antoi pisteitä alhaisesta melutasosta ja NOx-päästöistä sillä seurauksella, että Helsingin kaupungin liikennelaitoksen bussiliikenteen (HKL-BL) kaasubussitarjous voitti kilpailun huolimatta Concordian (silloin Swebus) dieselbussitarjousta korkeammasta hinnasta. Pisteytyksessä hankintahinnan merkitys oli 86 %, alhaisen melu- ja NOx-tason merkitys oli 4,5 %, muiden kaluston laatuun vaikuttavien seikkojen 5,5 % ja laatu- sekä ympäristöohjelman merkitys oli 4 %. Alhaisen melutason lisäpiste oli saatavissa ajoneuvomelutason 77 db(a) alittavalla kalustolla. Se on saavutettavissa kaasubusseilla, mutta ei dieselbusseilla. Lisäpisteitä antavat NOxpäästörajat 2 g/kwh (3,5 p) ja 4 g/kwh (2 p) olivat myös sellaisia, että silloiset dieselbussit eivät niihin yltäneet (nykyisin on pakko yltää ja se tehdään ureapesun avulla). Kuudesta kilpailijasta HKL-BL tarjosi kaasubusseja ja loput viisi tarjosivat dieselbusseja. Pisteytys olisi biokaasua käyttäville busseille ollut sama kuin maakaasua käyttäville, koska kasvihuonekaasupäästöjä ei otettu huomioon. Melun ja typen oksidien suhteen biokaasu ja maakaasu ovat päästöominaisuuksiltaan samanlaisia. Concordia valitti kilpailutuspisteytyksestä vuonna 1998 kilpailuneuvostoon perusteena se, että vain HKL- BL:llä olisi mahdollisuus tarjota hyvät pisteet antavaa maakaasubussikalustoa ja siten Helsingin kaupungin kriteerit olisivat epätasapuolisia ja syrjiviä. Kilpailuneuvosto hylkäsi hakemuksen. Se katsoi antamassaan päätöksessä 7/359/98, että hankintayksiköllä on oikeus määritellä, minkälaista kalustoa se haluaa käytettävän. Se katsoi, että Helsingin kaupungin päätös suosia vähäpäästöisiä busseja on ympäristöpoliittinen ratkaisu, jolla pyritään vähentämään linja-autoliikenteen ympäristölle aiheuttamia haittoja. Tätä ei voida pitää virheellisenä menettelynä. Kilpailuneuvosto totesi, että kaikilla tarjoajilla oli niin halutessaan mahdollisuus hankkia maakaasubusseja. Tästä oli Tammelundin liikenne konkreetti esimerkki, 6

7 sillä se oli jo ottanut maakaasubussit käyttöön. Kilpailuneuvosto katsoi sen vuoksi jääneen näyttämättä, että kyseinen kriteeri olisi ollut Concordiaa syrjivä. Concordia (tuolloin Stagecoach) valitti kilpailuneuvoston päätöksestä vuonna 1998 korkeimpaan hallintooikeuteen (KHO) vaatien kilpailuneuvoston päätöksen kumoamista. Valittajan mukaan alhaisista typpioksidipäästöistä ja alhaisesta melutasosta annettavissa olevat 4,5 lisäpistettä suosivat HKL-BL:tä, koska sillä ainoana tarjoajana on käytännössä mahdollisuus käyttää kalustoa, jolla voi saada tällaisia lisäpisteitä. Lisäksi se katsoi, ettei näitä ympäristöseikkoja hankinnan kohteeseen välittömästi liittymättöminä voida ottaa huomioon kokonaisedullisuutta arvioitaessa. KHO pyysi vuonna 1999 asiasta ennakkoratkaisua EYtuomioistuimelta (EYTI) kysyen mm., että a) voidaanko alhaista melutasoa ja alhaisia NOx-päästöjä pisteyttää kokonaistaloudellisuusvertailussa, ja b) onko tasapuolisuusperiaatteen mukaista, että ympäristökriteeristö suosii kaupungin omistaman yhtiön tarjoamaa kalustoa? Odottamatta KHO:n ja EYTI:n ratkaisuja Helsingin kaupunki muutti vuonna 2001 bussilinjakilpailutuksensa säännöt sellaisiksi, että diesel- ja kaasubussit ovat samalla viivalla eli vaatimuksena on saavuttaa vain Euro IV -tason päästörajat, eli vuodesta 2005 lähtien voimassa olevat lakisääteiset minimirajat, jotka alittuvat kaikilla laillisesti Suomessa myytävillä uusilla busseilla polttoaineesta ja moottoritekniikasta riippumatta. Helsingin kaupunki siis luopui ympäristöperusteiden käytöstä eli tärkeimmästä keinosta Ruotsin kaupunkien liikennebiokaasun menestystarinan takana. EYTI:n antaman ratkaisun C-513/1999 mukaan Helsingin kaupungin kilpailutussäännöstö on hyväksyttävä, koska ympäristönäkökohdat saa ottaa palveluhankintadirektiivin (92/50/ETY) pisteytyksessä huomioon eikä tasapuolisuusperiaate (yhdenvertaisen kohtelun periaate) estä ympäristönsuojelukriteerien käyttöä silloinkaan, kun vain yksi kilpailija tarjoaa alhaisen ympäristövaikutuksen teknologiaa. Ja tämä pätee myös silloin, kun kyseinen kilpailija on hankintaa suorittavan tahon omistama, koska kyseistä teknologiaa, siis kaasubussiteknologiaa, olisivat voineet myös muut kilpailijat tarjota. EYTI ratkaisi myös, että tulkinta olisi sama, mikäli kilpailutus perustuisi vesi-, energia-, liikenne- ja tietoliikennealan hankintoja koskevaan direktiiviin (93/38/ETY). Palveluhankintadirektiivissä ei eksplisiittisesti mainita ympäristönsuojelullisten perusteiden käyttöä arvioinnissa, mutta ei myöskään poissuljeta sitä mahdollisuutta. Artiklan 36 mukaisesti: 1. Hankintaviranomaisen on sopimuksia tehdessään käytettävä perusteena: a) kun sopimus tehdään taloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, eri perusteita sopimuksen mukaan: esimerkiksi laatua, teknisiä ansioita, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea, toimitusajankohtaa, toimitusaikaa ja suoritusaikaa, hintaa, tai b) pelkästään alinta hintaa, Kokonaistaloudellisuus on siis mainittu ensin, mikä tarkoittaa ensisijaista hankintaperustetta, ja pelkän alimman hinnan mukainen päätös on toissijainen peruste. Kokonaistaloudellisessa arvioinnissa laatu voidaan asettaa hankintaperusteeksi, ja EYTI:n tulkinnan mukaan ympäristönsuojelulliset perusteet voidaan sisällyttää laatuominaisuuksiin, kuten Helsingin kaupunki oli tehnyt. Artikla sallii ja EYTI:n tulkinta vahvistaa, että ympäristöperusteet voidaan myös pisteyttää erillisinä. Artiklassa annettu lista on esimerkki, johon ei 7

8 aikanaan ympäristönsuojelua sisällytetty, mutta EYTI:n mukaan niin saadaan käytännön hankintakilpailupisteytyksessä tehdä. EYTI perustelee tulkintaansa päätöksensä kohdassa 57 perustamissopimuksen 130 artiklalla, joka Amsterdamin sopimuksen myötä siirrettiin perustamissopimuksen 6 artiklaksi eli: Ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset on sisällytettävä 3 artiklassa tarkoitetun yhteisön politiikan ja toiminnan määrittelyyn ja toteuttamiseen, erityisesti kestävän kehityksen edistämiseksi. Kyseessä on siis ympäristönsuojelun läpäisyperiaatteen huomioon ottaminen. Ratkaisuun vaikutti myönteisesti Ruotsin EYTI:lle antama lausunto (päätöksen kohta 77) eli Ruotsin kuntien kokemukset biokaasu- ja etanolibussien päästöjä alentavien ominaisuuksien huomioon ottamisesta heidän kaupunkibussiliikenteensä kilpailutuksessa. Kyseisiä polttoaineita käyttäviä busseja oli ollut markkinoilla monien vuosien ajan ja ne olivat siten kaikkien palveluntarjoajien saatavissa. Suomen kansallisessa lainsäädännössä EYTI:n tulkinta tuli koskemaan ko. direktiivin toteutuksena laadittua lakia julkisista hankinnoista (1505/1992). Kyseinen direktiivi on korvattu uudella palveluhankintadirektiivillä (2004/18/EY), joka mainitsee eksplisiittisesti ympäristöominaisuuksien sisällyttämismahdollisuudet useassa kohdassa, mm. 23 artiklan 3 kohdassa seuraavasti c) suorituskykyä koskevien tai toiminnallisten vaatimusten perusteella; näihin voi sisältyä ympäristöominaisuuksia. Niiden on kuitenkin oltava riittävän täsmällisiä, jotta tarjoajat pystyvät niiden pohjalta määrittämään hankintasopimuksen kohteen ja hankintaviranomaiset tekemään kyseisen hankintasopimuksen; Ympäristöominaisuuksien huomioon ottamisen välttämättömyys perustellaan uuden palveluhankintadirektiivin johdannossa perustamissopimuksen läpäisyperiaatteeseen vedoten seuraavasti: 5) Perustamissopimuksen 6 artiklan mukaan ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset on sisällytettävä perustamissopimuksen 3 artiklassa tarkoitetun yhteisön politiikan ja toiminnan määrittelyyn ja toteuttamiseen, erityisesti kestävän kehityksen edistämiseksi. Tässä direktiivissä selvennetään siten, kuinka hankintaviranomaiset voivat edistää ympäristön suojelua ja kestävää kehitystä samalla kuin niille taataan mahdollisuus suorittaa hankintansa parhaalla hintalaatusuhteella. Siinä myös eksplisiittisesti mainitaan EYTI:n tulkintojen, siis mm. käsillä oleva tapaus, sisällyttäminen direktiiviin. Kansallisesti tämä direktiivi on toteutettu vuonna 2007 säädetyllä uudella lailla julkisista hankinnoista (348/2007). EYTI:n tulkintapäätös koski myös vesi-, energia-, liikenne- ja tietoliikennealan hankintadirektiivin (93/38/ETY) 34 artiklan 1 kohtaa, jonka sisältö on sama kuin palveluhankintadirektiivin yllä mainittu 36 artiklan 1 kohta. Se on korvattu direktiivillä 2004/17/EY, joka on toteutettu Suomen kansallisessa lainsäädännössä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetulla lailla (349/2007). Komissio tuotti vuonna 2001 asiaa koskevan tiedonannon KOM(2001)274, jonka mukaan hankintaviranomaisilla on oikeus määritellä korkeampi ympäristönsuojelun vaatimustaso kuin laissa tai standardeissa on säädetty. 8

9 EYTI:n ratkaisua seuraavassa KHO:n vuosikirjaratkaisussa (eli päätös on KHO:n itsensä mielestä erityisen merkittävä ennakkotapaus) vuonna 2003 (KHO:2003:41) vahvistettiin EYTI:n ennakkoratkaisu sekä todettiin että - Asiassa ei ollut osoitettu, etteikö muillakin tarjoajilla olisi ollut tosiasiallista mahdollisuutta tarjota vastaavaa kalustoa. - Ei ollut ilmennyt, että Helsinki olisi ottanut ympäristökriteerit arviointiperusteiksi sen vuoksi, että olisi pyritty suosimaan HKL-BL:ta. - Kilpailuneuvoston päätös ei ole lainvastainen sillä perustella, että ympäristökriteerit olisivat julkisia hankintoja koskevien säännösten vastaisia. Tämä ennakkoratkaisu oli erittäin merkittävä, koska se toimi ennakkopäätöksenä koko EU:n julkiselle sektorille ympäristönäkökohtien huomioonottamisessa julkisissa hankinnoissa. Tämä tapaus on mukana EU:n ympäristöperusteiden julkisten hankintojen oppaassa (EY 2005) ja EU-komission ympäristöpääosaston hankintojen opassivuilla (alaviite 1). 3. Vähäpäästöisten autojen ja kuljetuspalveluiden hankintadirektiivi Koska esimerkiksi Suomessa poiketen Ruotsista, Itävallasta ja monista muista EU:n jäsenmaista julkisen sektorin hankintapolitiikka ei pääsääntöisesti ole kehittynyt vapaaehtoisesti tukemaan EU-lainsäädännön mahdollistavia ympäristönsuojelua tukevia hankintoja, komission on ollut pakko ryhtyä tuottamaan ympäristönsuojeluun velvoittavaa hankintalainsäädäntöä. Ensimmäinen sellainen on direktiivi 2009/33/EY puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä (ks. liite 1). Direktiivi edellyttää, että tieliikenteen ajoneuvoja ja kuljetuspalveluja (sekä direktiivin 2004/17/EY että 2004/18/EY ja niitä toteuttavien kansallisten lakien nojalla) kilpailutettaessa otetaan huomioon elinkaaren hiilidioksidipäästöt, eräät lähipäästöt sekä energiankulutus. Lähipäästöistä on otettava huomioon vähintään typen oksidit (NOx), hiilivetypäästöt metaania lukuun ottamatta (NMHC) ja pienhiukkaset (PM). Näiden lisäksi saa ottaa huomioon myös muita ympäristövaikutuksia. Direktiivi tuli voimaan kesäkuussa 2009 ja 11 artiklan nojalla se tuli saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä ja määräyksiä mennessä. Suomessa niin ei tehty, joten ainakin toistaiseksi direktiivi velvoittaa hankinnan tekijöitä vain suoraan. Direktiivin käyttöön ei anneta (ainakaan vielä vuoden 2011 alussa) ohjeita Suomen virallisilla julkisten hankintojen sivuilla 5, joten hankintojen tekijöiden on osattava käyttää direktiiviä suoraan tai hyödynnettävä EU:n neuvontasivuja 6 ja muiden jäsenmaiden 7 julkisten hankintojen sivuja. Käsillä oleva julkaisu on ensimmäinen suomenkielinen opas tämän direktiivin käytöstä. 5 Vuoden 2011 alussa tilanne oli se, että direktiivi mainitaan, mutta kotimaisia määräyksiä ja ohjeita sen käytöstä ei ole työ- ja elinkeinoministeriön ja kuntaliiton julkisten hankintojen neuvontayksikön sivuilla hankinnat.fi. Direktiiviä ei mainita työ- ja elinkeinoministeriön julkisten hankintojen sivuilla eikä julkisten hankintojen ilmoitussivuilla hankintailmoitukset.fi (HILMA). Työ- ja elinkeinoministeriö ei ole lähettänyt hankintaviranomaisille myöskään suoraan ohjeita direktiivin käytöstä eikä sen voimaantulosta. Vaikka hankintaviranomaisille ei asiasta ole virallisesti tiedotettu eivätkä he muutakaan kautta ole saaneet asiaa tietoonsa, direktiivi kuitenkin velvoittaa heidät ja he ovat hallinto- ja siviilituomioistuinten edessä vastuussa sen käyttämisestä kaikissa alkaen tehdyissä hankinnoissa. 6 EU-komission tälle direktiiville omistetut yleiset tietosivut ovat liikenteen pääosaston sivuilla paikassa ec.europa.eu/transport/urban/vehicles/directive/directive_en.htm ja kilpailutusvaihtoehtoon 2 painottuvat avatut neuvontasivut (Clean Vehicle Portal) löytyvät paikasta EU-projekti buy smart on tuottanut ympäristöperusteisten hankintojen neuvontasivut paikkaan Ne sisältävät oppaan puhtaiden ajoneuvojen hankintaan ja direktiivin 2009/33/EY käyttöön (Buy Smart 2009). 7 Ks. esim. Ruotsin hallituksen direktiivin 2009/33/EG opasjulkaisu (Regeringskansliet 2010). 9

10 Direktiivi antaa 5 artiklan 3 kohdassa kaksi vaihtoehtoa kilpailutuksen tekemiseksi: 1. Kilpailutusvaihtoehto 1: Asetetaan energia- ja ympäristötehokkuutta koskevat tekniset vaatimukset tieliikenteen moottoriajoneuvojen ostamista koskevissa asiakirjoissa kunkin huomioon otettavan vaikutuksen osalta sekä mahdollisten muiden ympäristövaikutusten osalta. 2. Kilpailutusvaihtoehto 2: Sisällytetään energia- ja ympäristövaikutukset ostopäätökseen, jolloin tämä tehdään käyttämällä näitä vaikutuksia valintaperusteina, jos sovelletaan hankintamenettelyä, ja käytetään 6 artiklassa esitettyä menetelmää, jolla näille vaikutuksille määritetään rahallinen arvo sisällytettäväksi ostopäätökseen. Kilpailutusvaihtoehdon 1 sijoittaminen vihreään laatikkoon tarkoittaa, että se on ensisijainen tapa biokaasuajoneuvojen ja niitä käyttävien kuljetuspalvelujen hankintaan. Kilpailutusvaihtoehto 2 on asetettu punaiseen laatikkoon siksi, että sitä voidaan käyttää vain erittäin rajoitetusti. Vaihtoehtojen käyttöä käsitellään luvuissa 4 ja 5. Direktiivin johdanto-osassa on määritelty useita joustavuustekijöitä sovellettavaksi molempia kilpailutusvaihtoehtoja käytettäessä: 1. Joustavuustekijä 1: Valintaperusteet eivät estä asettamasta etusijalle vaihtoehtoisia polttoaineita käyttäviä ajoneuvoja (kohta 28). Se tarkoittaa oikeutta asettaa etusijalle biokaasukäyttöiset ajoneuvot. 2. Joustavuustekijä 2: Valintaperusteet eivät estä konvertoitujen ajoneuvojen hankkimista (kohta 24). Se tarkoittaa mm. jälkiasennetuilla kaasujärjestelmillä varustettuja ajoneuvoja. 3. Joustavuustekijä 3: Hankintaviranomaiset, jotka jo ovat ottaneet käyttöön ympäristönsuojelun kannalta hyviä hankintasääntöjä, voivat jatkaa niiden käyttämistä (kohta 19). Tämä koskee esimerkiksi Ruotsin kuntien edistyksellisiä biokaasuajoneuvojen hankintakäytäntöjä. Johdanto-osassa on myös käsitelty monia EU:n ympäristöpoliittisia linjauksia, strategioita, päätöksiä ja lainsäädäntöä, joita tällä direktiivillä on tarkoitus toteuttaa. Näihin kuuluu uusiutuvien energialähteiden käyttö liikenteessä. Liikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ja ympäristön pilaantuminen kuuluvat kestävän kehityksen suurimpiin esteisiin (kohta 2). Vaikka tätä direktiiviä valitettavasti voidaan edelleen joissakin tapauksissa käyttää eniten saastuttavien autojen hankintaan, se ei selvästikään ole direktiivin tarkoituksen mukaista. Johdannon kohdassa 13 mainitaan, että puhtaiden autojen hinnat ovat aluksi korkeammat kuin perinteisten autojen. Siten direktiivillä nimenomaisesti halutaan, että ostohinnaltaan halvimpien ja saastuttavimpien autojen hankinta lopetetaan. Se tarkoittaa biokaasukäyttöisten ja muiden vaihtoehtoisia polttoaineita ja voimanlähteitä käyttämään tarkoitettujen (joko monofuel tai polttoainejoustavien) autojen priorisointia bensiini- ja dieselöljykäyttöisten monofuel-autojen edelle, vaikka ne ovat ostohinnaltaan kalliimpia. Kohta 11 tukee tätä asettamalla tavoitteeksi käytössä olevan autokannan tietoisen kehittämisen puhtaammaksi hankintapolitiikan keinoin. Hankintojen tulee siis ensisijaisesti kohdistua nykyisiä tavanomaisia autoja ympäristönsuojelun kannalta parempiin autoihin, joiden markkinaosuus toistaiseksi on pieni. Johdanto-osan kohdan 17 sekä 3 artiklan mukaan direktiivi koskee julkisen sektorin hankintoja riippumatta siitä, tehdäänkö hankinnat julkisen sektorin organisaation toimesta suoraan vai onko hankinnat ulkoistettu yksityiselle organisaatiolle. Lisäksi direktiivin soveltamisalaan kuuluvat sellaiset tieliikenteen moottoriajoneuvohankinnat, joita käytetään julkisten henkilöliikennepalvelujen tarjoamiseksi julkisia 10

11 palveluja koskevan sopimuksen nojalla. Se tarkoittaa, että direktiivin hankintasäännöt koskevat esimerkiksi yksityisiä bussiyhtiöitä, joiden kanssa kunta on tehnyt liikennöintisopimuksen. Johdanto-osa käsittelee myös tukien myöntämismahdollisuuksia. EU:n valtiontukia koskeva lainsäädäntö sallii valtion tukien käytön autojen kaasujärjestelmien jälkiasennuksiin sekä biokaasua käyttävien ja muiden puhtaiden autojen hankintaan (kohta 30). Julkista tukea saa EU-lainsäädännön nojalla myöntää myös vaihtoehtoisten polttoaineiden kuten biokaasun jakeluinfrastruktuurin kehittämiseen eli tankkausasemaverkostoon (kohta 31). Valtion rahoituksen lisäksi tukia voidaan myöntää mm. Euroopan aluekehitysrahastosta (kohta 37). Se tarkoittaa esimerkiksi ELY-keskusten EAKR-rahoituksen käyttömahdollisuutta biokaasuautojen hankintaan, olemassa olevien autojen konvertointiin biokaasukäyttöisiksi sekä biokaasutankkausasemien perustamiseen. Myös EU:n Civitas-ohjelma sekä IEEohjelma tarjoavat rahoitusmahdollisuuksia samoihin tarkoituksiin. Tämän ohjeen luvut 4 ja 5 käsittelevät direktiivin kilpailutusvaihtoehtojen käyttöä biokaasuautojen ja biokaasukäyttöisten kuljetuspalveluiden hankinnassa. Yksinkertaisin ja suositeltavin tapa on tehdä kilpailutus pelkästään biokaasukäyttöisten autojen ja kuljetuspalveluiden välillä. Muiden ominaisuuksien suhteen kilpailutus tehdään monilla tavoilla, joista alla annetaan esimerkkejä. Liitteessä 2 annetaan esimerkkejä saatavilla olevista biokaasuautoista kaikissa autoluokissa. Metaanikäyttöisiä autoja oli vuoden 2010 lopussa maailmassa yli 14 miljoonaa eli ne ovat vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävistä autoista selvästi yleisimpiä ja mallivalikoima on laaja kaikissa autoluokissa. Toinen vaihtoehto on käyttää menettelyjä, joissa ympäristövaikutuksille annetaan korkea painoarvo. Niistä on alla useita esimerkkejä. Tällöin biokaasukäyttöisten ajoneuvojen valinta voidaan käytännössä varmistaa, vaikka esimerkiksi bensiini- ja dieselmonofuel-autot voivat kilpailuun osallistua. Tämä on käytäntönä niissä Ruotsin kunnissa, jotka eivät rajaa kilpailutusta pelkästään biokaasuautoihin. On kuitenkin esimerkkejä järjestelmistä, joissa ympäristövaikutusten painoarvo on niin pieni, että käytännössä hankintahinta ratkaisee valinnan diesel- tai bensiiniautojen tai niitä käyttävien palvelujen eduksi. Tämä on normaalia Suomen kunnissa. Yksi sellainen esimerkki annetaan alla. 4. Kilpailutusvaihtoehdon 1 käyttö Direktiivin 2009/33/EY kilpailutusvaihtoehto 1 on paljon parempi tapa biokaasuajoneuvojen ja biokaasukäyttöisten kuljetuspalvelujen hankintaan kuin kilpailutusvaihtoehto 2. Se antaa paljon vapauksia. Eräitä vaihtoehtoisia kilpailutustapoja käsitellään alaluvuissa Hankinnasta vastaavat voivat niitä yhdistellä tai käyttää muita hankintalainsäädännön mukaisia tapoja. Kaikille niille on yhteistä se, että direktiivin 5 artiklan 2 kohta ja 3 a) kohta tulevat toteutetuiksi. Tätä käsitellään alaluvussa

12 Kilpailutuksessa on hankittavien autojen ominaisuuksista tai hankittavissa kuljetuspalveluissa käytettävien autojen ominaisuuksista saatava vähintään seuraavat tiedot: NMHC-päästöt: yksikkönä mg/km kevyillä autoilla ja mg/kwh raskailla autoilla NOx-päästöt: yksikkönä mg/km kevyillä autoilla ja mg/kwh raskailla autoilla PM-päästöt: yksikkönä mg/km kevyillä autoilla ja mg/kwh raskailla autoilla CO2-päästöt: yksikkönä g/km Energian kulutus: yksikkönä MJ/km (ja mahdollisesti lisätietona l/100 km tai Nm 3 /100 km) Auton käyttöönottovuosi, jos ei uusi (Euro-normitason takia) 4.1 Energia- ja ympäristötehokkuutta koskevien vaatimusten asettaminen Direktiivi edellyttää, että kilpailutuksessa asetetaan minimivaatimukset koskien energian kulutusta sekä hiilidioksidin (CO 2 ), typen oksidien (NOx), hiilivetyjen metaania lukuun ottamatta (NMHC) ja hiukkasten (PM) päästöjä. Nämä vaihtelevat autoluokkien välillä. Autojen luokitus on esitetty liitteessä 2, mukaan lukien esimerkkejä eri luokkiin kuuluvista EU:n markkinoilla saatavissa olevista tehdasvalmisteisista biokaasuautoista. Direktiivin 6 artiklan 2 kohdan mukaan päästöt on ilmoitettava EU:n tyyppikatsastuslainsäädännön mukaisesti niille autoille, joille ne on vaadittu. Muiden autojen osalta päästöt perustuvat erikseen tehtäviin EU:n standardoituihin testimenettelyihin. Alla esitetään päästövaatimuksien asettaminen uusille autoille. Direktiivi luonnollisestikin sallii julkiselle sektorille myös käytettyjen autojen hankinnan. Tällöin käytetään pohjana kyseisen ajoneuvon käyttöön otettaessa voimassa olleita normeja. Konvertoidut biokaasuautot ovat vaatimuksien mukaisia, kun alkuperäinen auto on EY-tyyppihyväksytty alkuperäisellä polttoaineella. On selvä, että auton laillisuus eli Euro-normien ja muun tyyppihyväksyntälainsäädännön täyttäminen ei riitä täyttämään tämän direktiivin vaatimuksia. Niitä voidaan kuitenkin käyttää pohjana. Siten päästövaatimukset esitetään tässä ohjeessa EY:n tyyppihyväksyntälainsäädännön minimien mukaisesti tai lähellä niitä. Direktiivin tarkoitus hankkia lainsäädännön minimejä puhtaampia autoja saavutetaan edellyttämällä hankittavilta autoilta sekä hankittavissa liikennepalveluissa käytettäviltä autoilta biokaasun käyttömahdollisuus NMHC-, NOx- ja PM-vaatimusten asettaminen EU-asetus (EY) 715/2007 antaa EY-tyyppihyväksyntää varten Euro5- ja Euro6-päästönormit 8 henkilö- ja pakettiautoille (M1, M2, N1 ja N2), joiden vertailumassa on korkeintaan 2610 kg ja valmistajan pyynnöstä 2840 kg:aan asti. Vertailumassalla tarkoitetaan ajokunnossa olevan ajoneuvon massaa, josta on vähennetty kuljettajan 75 kg massa ja lisätty 100 kg vakiomassa. Se on eri asia kuin kokonaismassa, jonka avulla määritellään autoluokkien väliset rajat. Euro5-vaatimukset tulivat käyttöön vuosina 2009 ja 2010 eli ovat voimassaolevat vaatimukset vuoden 2011 alussa. Euro6 tulee voimaan vuonna Puhtaiden ajoneuvojen direktiivin vaatimus on oltava 8 EY-tyyppihyväksynnästä ja Euro-normien kehityksestä lisätietoa: Lampinen 2008, s

13 vähintään hankintahetkellä voimassa olevien normien mukainen. Ongelmaksi muodostuu NMHC-normien puuttuminen dieselautoilta ja muilta kompressiosytytykseen perustuvaa moottoria käyttäviltä autoilta. Se ei ole käytännössä suuri ongelma, sillä kevyet biokaasukäyttöiset dieselautot ovat ainakin toistaiseksi erittäin harvinaisia. Kuitenkin koska niitä on olemassa, on mahdollista, että niitä halutaan hankkia ja siten niillekin täytyy minimivaatimus asettaa. Odottaessa komission toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi niille asetetaan tässä samat vaatimukset kuin vastaavalle ottomoottorilla ja muille kipinäsytytteisillä moottoreilla varustetuille autoille. Vaatimukset on esitetty henkilöautoille (M1 ja M2) 2840 kg:aan asti taulukoissa 1 ja 2. Tämä kattaa lähes kaikki M1-luokan autot, kuten esimerkiksi Suomen toistaiseksi ainoan biokaasutaksin, laukaalaisen Juha Kalmarin VW Caddy Ecofuelin (kuva alla vasemmalla). Poikkeuksena ovat eräät loistoautot, maastoautot ja erikoisautot, kuten panssaroidut autot. M2-luokan autot puolestaan ovat yleensä tätä painavampia ja vain pieni osa minibusseista mahtuu asetuksen painorajan sisälle, esimerkkinä eräät VW Caravellen mallit, joissa on tilaa 9-12 matkustajalle (kuvassa alla oikealla biokaasukäyttöinen taksi VW Caravelle EcoBifuel Tukholmassa). N1-luokan autoille asetus määrittelee päästöt kolmelle eri painoluokalle (I-III). Vaatimukset niille sekä N2- luokan autoille on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Käytännössä kaikki N1-luokan autot mahtuvat asetuksen piiriin. Esimerkkinä N1 I -luokan pakettiautosta on Trollhättanin kaupungin Opel Combo CNG (kuva alla vas.). Luokkaa N1-II edustaa Fiat Doblo Natural Power (kuva alla vas.) ja luokkaa N1-III Suomen toistaiseksi ainoan biokaasukäyttöisiä kuljetuspalveluja tarjoavan yrityksen kuljetusliike Laurisen MB Sprinter 316 NGT (kuva alla oik.). 13

14 Taulukko 1. Päästövaatimukset ottomoottorilla ja muilla kipinäsytytteisillä moottoreilla varustetuille kevyille biokaasukäyttöisille monofuel- ja bifuel-autoille perustuen Euro5-normeihin. Autoluokka Vertailumassa NMHC [mg/km] NOx [mg/km] PM [mg/km] M1 < 2840 kg M2 < N1 I < 1305 kg N1 II kg N1 - III kg N2 < 2840 kg Taulukko 2. Päästövaatimukset dieselmoottorilla ja muilla kompressiosytytteisillä moottoreilla varustetuille kevyille biokaasukäyttöisille dualfuel-autoille perustuen Euro5-normeihin, mutta NMHCvaatimukset on asetettu samoiksi kuin taulukossa 1. Autoluokka Vertailumassa NMHC [mg/km] NOx [mg/km] PM [mg/km] M1 < 2840 kg M2 <2840 kg N1- I < 1305 kg N1 II kg N1 III kg N2 < 2840 kg EU-asetus (EY) 595/2009 antaa EY-tyyppihyväksyntää varten Euro VI -päästönormit 9 raskaille henkilö- ja tavaraliikenteen autoille (M1, M2, M3, N1, N2 ja N3), joiden vertailumassa on yli 2610 kg. Normien perustana ei ole auton kilometrikohtaiset päästöt, kuten kevyiden autojen osalta, vaan moottorin päästöt kulutetun polttoaineen energiasisältöä kohti. Euro VI -normit tulevat voimaan vuoden 2012 lopussa. Siihen asti ovat voimassa Euro V -normit. Niitä siis hankinnasta vastaavat voivat vielä toistaiseksi käyttää, mutta tässä ohjeessa päästövaatimukset asetetaan Euro VI:n pohjalta puhtaiden ajoneuvojen edistämisdirektiivin johdannon kohdan 8 suosituksen mukaisesti ja erityissyynä se, että CO 2 -päästöjen ja energiankulutuksen ilmoitusvelvoite tulee voimaan vasta Euro VI:n myötä. Kuten kevyiden autojenkin tapauksessa asetus ei anna NMHC-normeja dieselautoille. Siitä syystä tässä ohjeessa käytetään ottomoottorille annettua normia myös dieselmoottoreille ja laajennetaan samalla päästövaatimukset koskemaan yhtäläisesti kaikkia muitakin moottoriteknologioita, kuten kaasuturbiinia. Ne on esitetty taulukossa 3. Mikäli vertailumassa on välillä 2610 kg 2840 kg, voidaan käyttää joko kevyiden tai raskaiden autojen vaatimuksia. Taulukko 3. Raskaiden autojen (vertailumassa yli 2610 kg) päästövaatimukset kaikille autoluokille ja kaikille moottorityypeille. NMHC [mg/kwh] NOx [mg/kwh] PM [mg/kwh] CO 2 - ja energiankulutusvaatimusten asettaminen EY-tyyppihyväksyntälainsäädäntö sisältää hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineen kulutuksen mittauksen. Henkilöautojen osalta ne mitataan asetuksen (EY) 692/2008 mukaisesti, sisältäen maakaasua käyttävät monofuel- ja bifuel-autot. Koska vain fossiilisten polttoaineiden ajonaikaiset CO 2 -päästöt mitataan (siis ei elinkaaripäästöjä fossiilisille eikä uusiutuville polttoaineille), CO 2 -vaatimus rajoittaa samalla myös energian 9 EY-tyyppihyväksynnästä ja Euro-normien kehityksestä lisätietoa: Lampinen 2008, s

15 kulutusta eikä ole välttämätöntä asettaa erillistä energiankulutusvaatimusta. Esimerkiksi biokaasuautojen tapauksessa vaatimukset saadaan siis maakaasukäytön perusteella ottamatta huomioon biokaasun elinkaarta. Vaihtoehtoisesti biokaasun CO 2 -vaatimus voidaan maakaasun ajonaikaisten päästöjen sijaan toteuttaa biokaasun elinkaaripäästöillä. 10 Tällöin tulee olla tiedossa, millä tavalla valmistettua biokaasua hankittavat autot tulevat käyttämään, sillä elinkaaripäästöt riippuvat tuotantoketjusta. Päästöt luonnollisesti riippuvat voimakkaasti auton koosta. Siitä syystä on käytettävä luokitusta. Tässä ohjeessa kevyiden autojen luokitus on annettu liitteessä 2.2. Päästövaatimus on taulukossa 4 annettu näille epävirallisille autoluokille mukaillen Buy Smart -hankkeessa esitettyjä hieman eri lailla ryhmiteltyjä autoluokkia (Buy Smart 2009). Raskaiden autojen (vertailumassa yli 2610 tai 2840 kg) hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineen kulutuksen mittaamisesta on asetuksen (EY) 595/ artiklan 4 kohdan mukaan tulossa komission säädös ennen Euro VI -normien käyttöönottoa vuoden 2012 lopussa. Ennen sitä tehtävissä hankinnoissa riittää asettaa vaatimukseksi EY-tyyppihyväksyntä (ajoneuvon käyttöönoton ajankohtana voimassa olevien vaatimusten mukaisesti), jonka puitteissa raskaiden autojen moottorien CO 2 -päästöt ja polttoaineenkulutus mitataan. Taulukko 4. Fossiilisen hiilidioksidin päästövaatimukset eri autoluokille. Autoluokka (vertailumassa alle 2610/2840 kg) Hiilidioksidipäästöt korkeintaan [g/km] Miniautot (M1) 110 Pienet autot (M1) 120 Keskikokoiset autot (M1) 150 Suuret autot (M1) 170 Erittäin suuret autot ja loistoautot (M1) 270 Maastoautot (M1) 210 Tila-autot (M1 ja M2) 220 Paketti- ja lava-autot (N1 ja N2) 220 Raskaat autot (M1, M2, M3, N1, N2, N3) EY-tyyppihyväksyntä 4.2 Kilpailutus pelkästään biokaasuautojen kesken Tämä on selvästi helpoin ja yksinkertaisin tapa biokaasuautojen ja biokaasukäyttöisten kuljetuspalveluiden hankintaan. Se on Ruotsin kunnissa yleinen käytäntö. Kun kuntien biojätteet on otettu liikennekäyttöön rakentamalla biokaasun tuotantopaikat, biokaasun jalostuslaitokset sekä biokaasun siirron ja jakelun infrastruktuuri, on itsestään selvä, että kunta voi hankinnoissaan edellyttää biokaasun käyttöä. Direktiivin johdannon kohta 28 antaa sille muodollisen tuen. Kilpailutuksessa siis pyydetään tarjouksia vain biokaasun käyttöön pystyvästä kalustosta. Liite 2:n tietojen avulla voi rajata mihin ajoneuvoluokkiin kilpailutus rajataan ja sallitaanko sekä monofuel-, bifuel- että dualfuel-autot vai vain jokin niistä, sekä tuleeko kalusto olla CBG- vai LBG-käyttöistä. Kilpailutuksessa on aina oltava mukana myös luvun 4.1 mukaiset päästö- ja kulutustietojen pyynnöt ja niitä koskevat vaatimukset sekä luonnollisesti hankintahintatarjoukset ja hankintapäätöksen perusteet. Yksinkertaisimmillaan valinta voidaan tehdä pelkästään suoran hankintahinnan perusteella. Mutta kilpailutukseen voi liittää muita vaatimuksia ja/tai lisäansioita. 10 Pohjana tulee käyttää esimerkiksi EU-komission tutkimuskeskuksen (JRC) elinkaaritutkimuksia tai muita laajoja polttoaineiden elinkaaritutkimuksia, ks. Lampinen (2008), s ja

16 Esimerkiksi Joensuun seudun hankintatoimen nykyinen autojen kilpailutusjärjestelmä sopii sellaisenaan biokaasuautojen hankintaan. Nykyisessä järjestelmässä autojen hankkijat ilmoittavat auton käyttövoiman eli käytännössä joko bensiinin tai dieselin, ja hankintatoimi tekee kilpailutuksen pelkästään valitun käyttövoiman sisällä. Järjestelmää lomakkeineen voi siis hyödyntää biokaasuautojen ja muiden biokaasukäyttöisten ajoneuvojen (kuten traktorit ja liikkuvat työkoneet) hankintaan edellyttämällä kilpailutus pelkästään biokaasun käyttöön pystyvien ajoneuvojen sisällä. 11 Vastaavasti voidaan menetellä henkilöliikennepalveluiden (esim. kunnan yleinen bussiliikenne, koulubussiliikenne, palveluliikenne) ja tavaraliikennepalveluiden (esim. jäteautot, kuntien tavarakuljetukset, postiliikenne) kilpailutuksessa. Monia bussi-, minibussi-, kuorma-auto- ja pakettiautomalleja on saatavissa biokaasukäyttöisinä, joten palvelun tarjoajilla on aina mahdollisuus tarjota biokaasukäyttöistä kalustoa, jos vain sitä kilpailutuksessa vaaditaan. 4.3 Listojen käyttö Julkisissa hankinnoissa voidaan myös soveltaa listakäytäntöä, jota eräät edistykselliset yritykset, kuten Volvo, ovat jo kauan käyttäneet ja jota Norjan julkisen sektorin hankintaohjeissa on jo kauan suositeltu (Grip 1997). Mustalle (negatiiviselle) listalle voidaan asettaa raaka-aineet ja tuotantotavat, joita ostettavilta tuotteilta ei hyväksytä, esimerkiksi bensiini- ja dieselmonofuel-autot. Valkoiselle (positiiviselle) listalle asetetaan erityisesti suositeltavat raaka-aineet ja tuotantotavat, esimerkiksi biokaasun käyttömahdollisuus kaupunkibusseissa. Harmaalle listalle voidaan asettaa raaka-aineita ja tuotantotapoja, jotka toistaiseksi hyväksytään, mutta joista halutaan päästä eroon ja siten kannustetaan luopumaan niistä. Esimerkiksi maakaasu voi olla polttoainehankintojen harmaalla listalla siten, että sitä voidaan käyttää varmuusvarastona tai pienenä osuutena biokaasussa (mutta ei pääasiallisena polttoaineena, mikäli biokaasua on saatavissa). Vastaavia listoja esiintyy myös EU-lainsäädännössä, mm. vesiensuojeludirektiivissä (76/464/ETY), joten ne ovat luonnollisesti hyväksyttyjä myös julkisen sektorin hankinnoissa (EY 2005). Mustan listan käytöstä on olemassa myös EY-tuomioistuimen ratkaisu: oikeustapauksessa C-448/01 hyväksyttiin Itävallan liittovaltion sähkönhankintakilpailutus, jossa oli kielletty ydinvoimalla tuotettu sähkö. Vastaavasti olisi voitu kieltää myös fossiilisilla energiamuodoilla tuotettu sähkö, mutta tällä ei käytännössä ollut merkitystä, koska uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetulle sähkölle annettiin pisteytyksessä 45 % paino. Hinnan paino oli 55 %, mutta se ei missään tapauksessa olisi voinut riittää minkään fossiilisen energiamuodon voittoon. 4.4 Pisteytys Pisteytyksen käyttö hankinnoissa on monille hankintaviranomaisille tuttua ja sitä voidaan soveltaa myös puhtaiden ajoneuvojen direktiivin mukaisissa hankinnoissa. Lisäpisteitä voidaan antaa kilpailutuksessa määrättyjä minimivaatimuksia paremmasta teknologiasta. Esimerkiksi alhaisista CO 2 -päästöistä voidaan antaa pisteitä. Tästä on Buy Green -projekti tehnyt seuraavan mallin 12 : Vaadittu CO2 Todellinen CO Pistemäärä 96* Vaadittu CO2 Tavoite CO Vaikka biokaasukäyttöisiä automalleja on vähän bensiini- ja dieselautoihin verrattuna, niitä on kuitenkin runsaasti tarjolla kaikissa autoluokissa. Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke on tuottanut kuvitetun luettelon yli 200:sta biokaasun käyttöön pystyvästä automallista. Se on saatavissa hankkeen sivuilta paikasta 12 Se löytyy Buy Green -projektin verkkosivuilta dokumentista Performance sheets for procurement of vehicles. 16

17 Taulukko 5. Fossiilisten hiilidioksidipäästöjen minimivaatimukset ja tavoitteet eri autoluokille. Autoluokka Minimivaatimus [g/km] Tavoite [g/km] Miniautot (M1) Pienet autot (M1) Keskikokoiset autot (M1) Suuret autot (M1) Erittäin suuret autot ja loistoautot (M1) Maastoautot (M1) Tila-autot (M1 ja M2) Paketti- ja lava-autot (N1 ja N2) Tässä tapauksessa: Minimivaatimuksen saavuttava kalusto saa 0 pistettä Minimivaatimusta parempi, mutta tavoitetta heikompi kalusto saa alle 96 pistettä Tavoitteen saavuttava kalusto saa 96 pistettä Tavoitetta parempi kalusto saa yli 96 pistettä. Mikäli siis maksimipistemäärä on 100, valinta tehtäisiin tässä olevalla 96:n painotuksella lähes pelkästään hiilidioksidipäästöjen eli energiatehokkuuden perusteella biokaasukaluston välillä. Loppuosa pisteistä muodostuu hankintahinnasta ja muista tekijöistä. Tällainen pisteytys on puhtaiden ajoneuvojen direktiivin kilpailutusvaihtoehto 1:n mukainen, mikäli myös muille päästöille on asetettu minimivaatimus tai pisteytys. Tämän pisteytyksen vahvuutena on voimakas ympäristövaikutuspainotus ja tarjottavien automallien vahva eriyttäminen, kuten direktiivi on tarkoittanut. Heikkoutena puolestaan on se, että ei anneta hyvitystä uusiutuvan energian käytöstä. Mikäli tätä mallia sovellettaessa annetaan käyttövoimavaatimus, esimerkiksi biokaasukäyttö, malli on erittäin hyvin direktiivin tarkoituksen mukainen. Muussa tapauksessa dieselautot korkeamman hyötysuhteensa takia voittavat kilpailussa biokaasuautot ja kaikki muutkin ottomoottorikäyttöiset uusiutuvat energialähteet, siis mm. vety-, puukaasu-, bionestekaasu-, etanoli- ja metanoliautot. Joensuun seudun hankintatoimessa on käytössä järjestelmä, jossa ensinnäkin annetaan käyttövoimavaatimus, esimerkiksi biokaasukäyttö, ja toiseksi CO 2 -päästöjen [g/km] ja energiankulutuksen [l/100 km] pisteytys määräytyy tarjoajien ilmoittamien arvojen perustella siten, että paras auto saa molemmissa 5 pistettä ja muut autot seuraavien kaavojen mukaisesti: (pienin annettu arvo)/(tarjottu arvo) x 5. Siis kaksinkertaiset päästöt ja kaksinkertainen energiankulutus parhaimpaan tarjottuun autoon verrattuna aiheuttavat molemmat 2,5 pisteen vähennyksen eli yhteensä 5 pisteen vähennyksen, koska käytönaikaiset fossiiliset hiilidioksidipäästöt ovat suoraan verrannollisia polttoaineenkulutukseen samaa käyttövoimaa ja moottorityyppiä käytettäessä. Tämä pisteytys on puhtaiden ajoneuvojen direktiivin kilpailutusvaihtoehto 1:n mukainen, mikäli myös muille päästöille on asetettu minimivaatimus tai pisteytys, vaikka ympäristövaikutusten painotus (10 p) on pieni ja vertailtavien automallien piste-erot jäävät pieniksi. Kun käyttövoimavaatimuksena on biokaasu tai muu vaihtoehtoinen polttoaine, tämä kilpailutusmalli täyttää kirjaimen lisäksi oikein hyvin myös direktiivin tarkoituksen. 17

18 Helsingin seudun liikenne HSL otti vuonna 2010 käyttöön uuden bussien kilpailutusjärjestelmän, jossa minimivaatimukset ovat Euro-normien mukaiset ja lisäpisteitä voi saada alemmista NOx- ja PM-päästöistä Euro II:een verrattuna 6 pistettä ja alemmista CO 2 -päästöistä 2,2 pistettä siten, että kokonaispisteissä kaluston yhteenlaskettu maksimipistemäärä, sisältäen päästöominaisuudet ja muut tekijät, on 16 pistettä (16 %) ja hankintahinnan 84 pistettä (84 %) eli yhteensä 100 pistettä. Nykynormien mukaisesta maakaasukäyttöisestä bussista saa HSL:n uudessa pisteytyksessä päästöetua fossiilidieselbussiin verrattuna 1,5 pistettä, kun 1990-luvun kilpailutussäännöissä (luku 2.1) etu oli 4,5 pistettä. Uudet säännöt siis helpottavat dieselbussikaluston tarjoajien asemaa. Osittain se johtuu dieselbussien päästöjen alentumisesta, mutta pääasiassa siitä, että päästöjen vähentämisen painoarvo on pienentynyt. Siirtyminen maakaasusta biokaasuun antaa 1,31 lisäpistettä, joten biokaasubussin etu fossiilidieselbussiin on 2,81 pistettä. Biokaasubussin etu palmuöljydieselhybridibussiin on kuitenkin vain 0,76 pistettä ja etanolihybridibussiin 0,21 pistettä. Päästöjen erittäin alhaisesta painoarvosta ja teknologiavaihtoehtojen vähäisestä erottelevuudesta johtuen valinta tehdään lähinnä hankintahinnan perusteella. Tuntien dieselbussien hankintahintaedun biokaasubusseihin verrattuna pisteytys on skaalattu siten, että 84 %:n hankintahintapainotuksella päästöjen huomioon ottaminen ei haittaa halvimman tarjouksen hyväksymistä, kuten 1990-luvun pisteytys teki. Dieselbussit siis voittavat kilpailutuksen, vaikka niiden päästöt kaikilla polttoaineilla ovat selkeästi biokaasubusseja korkeammat. Vaikka biokaasu tuotaisiin tarjolle bussikäyttöön Helsingissä, tämä kilpailutusmalli estäisi biokaasubussien hankinnan siitä huolimatta, että biokaasu alentaa polttoainekuluja ajokilometriä kohti (ja siinäkin tapauksessa, että biokaasu olisi ilmaista). Vaikka tämä pisteytyskäytäntö ilmeisesti (NMHC-päästöjen huomioon ottaminen epäselvä) teknisesti täyttää puhtaiden ajoneuvojen direktiivin kilpailutusvaihtoehto 1:n vaatimukset, se täyttää huonosti direktiivin tarkoituksen, eikä siten sellaisenaan sovi malliksi muille hankintayksiköille, päinvastoin kuin pisteytys 1990-luvulla, jolloin Helsinki oli edelläkävijä. Mutta se sopii malliksi, mikäli hankintahinnan ja päästöjen painoarvot vaihdetaan keskenään. Kilpailutusvaihtoehtoa 2 (luku 5) sovellettaessa bussikaluston päästöjen ja energiankulutuksen osuus on noin 70 % (taulukko 7), joten aivan ilmeisesti direktiiviä luodessa on ollut tarkoituksena, että ympäristövaikutuksilla on suuri rooli ja hankintahinnalla pieni rooli bussikaluston valinnassa. Ja varsinkaan direktiivin tarkoituksena ei ole se, että hankintajärjestelmiä muutetaan ympäristövaikutusten roolin vähentämisen suuntaan. Kilpailutusvaihtoehto 2:n sääntöjen tiukkuus tuo kuitenkin omat ongelmansa, joita käsitellään luvussa Ulkoiskustannusten sisällyttäminen hankintahintaan Eräät Ruotsin kunnat käyttävät kilpailutuksessa pisteytystä, jossa biokaasun sosiaaliset ja ympäristöhyödyt on rahamääräisesti hyvitetty korvattaessa bensiini- tai dieselkäyttöisiä ajoneuvoja Ruotsin olosuhteissa (tiheämmin asutuissa maissa hyödyt ovat suuremmat). Taulukko 6 esittää Ruotsissa tutkittuja rahallisia arvoja lainattuna Biogasmax-EU-projektissa toteutetusta julkaisusta (Biogasmax 2008). Luvut tarkoittavat biokaasukäytön rahallista hyötyä korvattua bensiini- tai dieselöljylitraa kohti auton elinkaaren aikana. Nämä ulkoishyödyt yhdistetään hankintahinnan kanssa hankintapäätöstä tehtäessä. Taulukko 6. Arvioidut rahalliset sosiaaliset ja ympäristöhyödyt korvattaessa bensiini ja dieselöljy biokaasulla Ruotsissa. Arvot ovat euroina litraa kohti. Henkilöauto Keskustaliikenteen bussi Bensiinin korvaus Dieselöljyn korvaus Dieselöljyn korvaus * /l+ Lähiöissä * /l+ Keskustassa * /l+ * /l+ Auto 0,36 0,43 0,89 0,82 Metaanivuodon 0,24 0,26 0,26 0,26 välttäminen Yhteensä 0,60 0,69 1,15 1,08 18

19 Biokaasun käytön ulkoiset hyödyt ovat niin suuria, että käytännössä bensiini- ja dieselkäyttöiset autot eivät pysty kilpailemaan biokaasukäyttöisten kanssa. Tätä taulukkoa voidaan suoraan soveltaa Suomen julkisen sektorin hankinnoissa. Se on suositeltavaa, mikäli ei haluta suoraan kilpailuttaa vain biokaasuajoneuvojen välillä (luku 4.2) tai käyttää listamenetelmää (luku 4.3). Sillä täytetään puhtaiden ajoneuvojen hankintadirektiivin vaatimukset, kunhan luvussa 4.1. käsitellyt minimivaatimukset sisällytetään mukaan. 5. Kilpailutusvaihtoehdon 2 käyttö Tämä kilpailutusvaihtoehto on käyttökelpoinen biokaasuautojen hankinnassa vain, mikäli kilpailutus rajataan pelkästään biokaasuautoihin tai ainakin dieselmonofuel-autot rajataan kilpailutuksen ulkopuolelle. Mikäli kilpailutus rajataan pelkästään biokaasuautoihin, tämän mallin avulla annetaan hyvitystä erityisen hyvälle biokaasutekniikalle, kuten biokaasuhybrideille. Kilpailutusvaihtoehdossa 2 lasketaan autojen elinkaaren päästöt ja energiankulutus rahamääräisesti ja lisätään hankintahintaan. Hankintapäätös perustuu siten hankintahinnan ja rahamääräiseksi muunnettujen ympäristöhaittojen summaan kuten Ruotsissa jo aiemmin käyttöön otettu kilpailutusmenetelmä, jota luvussa 4.5. selostettiin. Päästöjen painoarvo on kuitenkin Ruotsin käytännöstä poiketen direktiivin kuvaamassa mallissa hyvin pieni ja energiankulutuksen hyvin suuri, josta syystä biokaasuautot eivät pärjää kilpailutuksessa fossiilidieselautoille. Direktiivin kilpailutusvaihtoehto määritellään 6 artiklassa asetetun laskentamenetelmän ja direktiivin liitteen taulukoissa 1-3 ilmoitettujen numeroarvojen avulla. Laskentamallin joustavuus on erittäin pieni. Laskentamenetelmää rakennettaessa on selvästi ollut mielessä dieselautojen keskinäinen kilpailutus ja bensiiniautojen keskinäinen kilpailutus, sillä niissä tapauksissa päästöjen alentaminen on tärkeää valinnalle. Mallia rakennettaessa on myös ajateltu bensiini- ja dieselautojen välistä kilpailua, jossa dieselautot saavat selkeän edun. Komissio on laskenut malliksi muutaman auton elinkaarikustannukset (taulukko 7). 13 Taulukko 7. Komission laskemia esimerkkejä direktiivin laskentamallin tuloksista. Autoluokka Dieselbussi ( km) Dieselhenkilöauto ( km) Bensiinihenkilöauto ( km) Hankintahinta % % % Elinkaarikustannukset Energia % % % CO % % % NOx % % 70 0,5 % NMHC % 10 0,1 % 20 0,1 % PM % % 87 0,6 % Kokonaiskustannukset % % % Taulukko 7 näyttää hyvin laskentamallin energiankäyttöpainotuksen. Energian kustannukset eivät tarkoita todellisia kustannuksia, vaan ne ovat laskennallisia arvoja auton elinkaarelle ottamatta huomioon eri polttoaineiden kustannuseroja. Se tarkoittaa, että vaikka biokaasu on halvempaa kuin dieselöljy, tätä kustannuseroa ei laskentamallissa saa ottaa huomioon. Eli vaikka biokaasu olisi ilmaista, laskentamalli pakottaa käyttämään samaa kustannusta energiayksikköä kohti biokaasulle ja dieselöljylle. Koska 13 Tämä taulukko esiintyy useissa komission virkamiesten kalvosarjoissa, mm. puhtaiden ajoneuvojen direktiivin kotisivuilla ec.europa.eu/transport/urban/vehicles/directive/directive_en.htm olevassa videossa sekä myös clean vehicle portalin lehdistötiedotteessa : 19

20 dieselmoottorin hyötysuhde on busseilla noin 20 % ottomoottoria parempi ja henkilöautoilla noin 30 % parempi, dieselmoottorilla varustetut autot hyötyvät tästä laskentamallista verrattuna ottomoottorikäyttöisiin biokaasuautoihin ja bensiiniautoihin. Bussikilpailutuksessa tämä malli antaa ratkaisevan edun dieselbusseille, sillä elinkaarikustannukset muodostuvat niille halvemmaksi kuin biokaasubusseille, huolimatta biokaasubussien selvästi alemmista päästöistä. Biokaasubusseilla ei siten ole kilpailumahdollisuuksia ottaen huomioon, että niiden hankintahintakin on dieselbusseja korkeampi. Henkilöautoissa laskentamalli tasaa diesel- ja bensiiniautojen hankintahintaeroa dieselautojen eduksi, vaikka dieselautojen päästöhaitat ovat suuremmat. Biokaasuautojen kilpailuasema on bensiiniautoja huonompi johtuen niiden dieselautoja korkeammasta hankintahinnasta ja päästöjen vähäisestä korjausvaikutuksesta niiden pienen painotuksen takia. On luultavaa, että komissio tulee näitä laskentamallin virheitä korjaamaan. Kunnes niin tapahtuu, biokaasuautoja hankittaessa dieselmonofuel-autot täytyy kilpailutusvaihtoehdossa 2 rajata kilpailutuksen ulkopuolelle, tai mieluummin käyttää kilpailutusvaihtoehtoa 1. LIITE 1: Puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisdirektiivi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/33/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan, ottavat huomioon komission ehdotuksen, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [1], ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon [2], noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä [3] sekä katsovat seuraavaa: (1) Luonnonvaroihin, joiden harkitun ja järkevän käytön saavuttamista edellytetään perustamissopimuksen 174 artiklan 1 kohdassa, kuuluu myös öljy, joka on ensisijainen energianlähde Euroopan unionissa, mutta myös merkittävä epäpuhtauspäästöjen lähde. (2) Göteborgissa 15 ja 16 päivänä kesäkuuta 2001 kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle esitetyssä 15 päivänä toukokuuta 2001 päivätyssä komission tiedonannossa "Kestävä kehitys Euroopassa paremman maailman vuoksi: Kestävää kehitystä koskeva Euroopan unionin strategia" todetaan, että liikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ja ympäristön pilaantuminen kuuluvat kestävän kehityksen suurimpiin esteisiin. (3) Kuudennesta ympäristöä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta 22 päivänä heinäkuuta 2002 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1600/2002/EY [4] tunnustettiin, että on tarpeen toteuttaa erityistoimia, joilla voidaan edistää energiatehokkuutta ja energiansäästöä sekä ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden yhdentämistä liikenne- ja energiapolitiikkaan, ja että liikenteen alalla tarvitaan myös energiankäyttöön ja kasvihuonekaasupäästöihin liittyviä erityistoimia. (4) Komission 10 päivänä tammikuuta 2007 päivätyssä tiedonannossa "Energiapolitiikka Euroopalle" ehdotetaan, että Euroopan unioni sitoutuisi vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Lisäksi on ehdotettu sitovia tavoitteita, joiden mukaan energiatehokkuutta parannettaisiin 20 prosenttia, uusiutuvien energialähteiden osuus nostettaisiin 20 prosenttiin ja uusiutuvien energialähteiden osuus liikenteessä nostettaisiin yhteisössä 10 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä; näin pyrittäisiin muun muassa parantamaan energian toimitusvarmuutta monipuolistamalla polttoainevalikoimaa. 20

Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa

Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi) Projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke Puheenjohtaja, Suomen biokaasuyhdistys

Lisätiedot

Ajoneuvojen ympäristövaikutusten huomioiminen vähimmäisvaatimuksina koulukuljetushankinnoissa. Motiva Oy 1

Ajoneuvojen ympäristövaikutusten huomioiminen vähimmäisvaatimuksina koulukuljetushankinnoissa. Motiva Oy 1 Ajoneuvojen ympäristövaikutusten huomioiminen vähimmäisvaatimuksina koulukuljetushankinnoissa Motiva Oy 1 Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa ( 1509/2011)

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Seminaari 8.10.2012. Motiva Oy 1

Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Seminaari 8.10.2012. Motiva Oy 1 Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Seminaari 8.10.2012 Motiva Oy 1 Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa (1509/2011)

Lisätiedot

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Joukkoliikenteen uudelleenorganisointi 1.1.2010 alkaen HKL HKL-Rv HKL-Metro HKL-Infra SL Oy Helsingin seudun liikenne

Lisätiedot

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Tausta 2. Kilpailuttamisperiaatteet 3. Ympäristöbonus

Lisätiedot

Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen

Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen Suomen Biokaasuyhdistyksen biokaasuseminaari Missä menet biokaasu Ympäristötekniikan messut, Helsingin messukeskus 11.10.2012 Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi)

Lisätiedot

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Esimerkkinä kuljetuspalvelut Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa, Tampere 7.11.2012 Tutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA Motivan HANKINTAPALVELU KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU-

Lisätiedot

Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan

Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan 1. Kansallinen liikennebiokaasuseminaari Liikennebiokaasu ja Suomi, Tiedepuisto, Joensuu 31.5.2010 Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan Ari Lampinen, projektipäällikkö Joensuun Seudun

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Ekoautoseminaari 28.11.2015 Espoo Tekniikka elämää palvelemaan ry ja Tekniikan akateemisten liitto ry VUODEN 2015 EKOAUTON VALINTAPROSESSI

Ekoautoseminaari 28.11.2015 Espoo Tekniikka elämää palvelemaan ry ja Tekniikan akateemisten liitto ry VUODEN 2015 EKOAUTON VALINTAPROSESSI Ekoautoseminaari 28.11.2015 Espoo Tekniikka elämää palvelemaan ry ja Tekniikan akateemisten liitto ry VUODEN 2015 EKOAUTON VALINTAPROSESSI SISÄLTÖ 1. Ehdokkuuden vaatimukset 2. Ehdokkaat 3. Arviointi 4.

Lisätiedot

Julkiset henkilökuljetuspalveluhankinnat

Julkiset henkilökuljetuspalveluhankinnat Julkiset henkilökuljetuspalveluhankinnat Käyttötarkoitus Tämä ohje koskee muita kuin joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaisia julkisen sektorin ostamia henkilökuljetuspalveluita, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

Hankinnan kohteen määrittely, vertailuperusteet

Hankinnan kohteen määrittely, vertailuperusteet Hankinnan kohteen määrittely, vertailuperusteet Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola TEM 1 Hankinnan kohteen määrittely 1(2) Nykylainsäädännön

Lisätiedot

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla Säästä rahaa ja ympäristöä vähäpäästöisellä autoilulla Pysäköintialennus vähäpäästöisille henkilöautoille Saat 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista Helsingissä, jos omistat vähäpäästöisyyden kriteerit

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

Biokaasu ajoneuvokäytössä. BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy

Biokaasu ajoneuvokäytössä. BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy Biokaasu ajoneuvokäytössä BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy Liikennebiokaasu Miksi biokaasua autojen tankkeihin? Kaasuliikenteen mahdollistavat tekniikat

Lisätiedot

KILPAILUTUS KANNUSTAA PUHTAAMPIEN BUSSIEN KÄYTTÖÖN

KILPAILUTUS KANNUSTAA PUHTAAMPIEN BUSSIEN KÄYTTÖÖN KILPAILUTUS KANNUSTAA PUHTAAMPIEN BUSSIEN KÄYTTÖÖN Reijo Mäkinen 4.12.2007 Sisältö YTV:n tehtävä Bussipalveluiden kilpailuttaminen HKL:n, YTV:n ja Neste Oilin biopolttoainehanke Yhteenveto MISSIO YTV tuottaa

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Ruotsin liikennebiokaasun 10-vuotisjuhlat Ari Lampinen (ala@jyu.fi), Suomen biokaasuyhdistyksen hallituksen jäsen

Ruotsin liikennebiokaasun 10-vuotisjuhlat Ari Lampinen (ala@jyu.fi), Suomen biokaasuyhdistyksen hallituksen jäsen Ruotsin liikennebiokaasun 10-vuotisjuhlat Ari Lampinen (ala@jyu.fi), Suomen biokaasuyhdistyksen hallituksen jäsen Liikennebiokaasun käyttöönotosta itsenäisen kunnallisen infrastruktuurin avulla tuli kesäkuussa

Lisätiedot

Uusiutuvan liikenne-energian projektipäällikkö, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy (www.liikennebiokaasu. )

Uusiutuvan liikenne-energian projektipäällikkö, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy (www.liikennebiokaasu. ) SETCOM-seminaari Biokaasuliikenne matkailualalla Ari Lampinen (etunimi.sukunimi at liikennebiokaasu. ) Uusiutuvan liikenne-energian projektipäällikkö, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy (www.liikennebiokaasu.

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen uudet teknologiat ja polttoaineet. Liikenteen cleantech-hankinnat Veikko Karvonen, tutkija VTT

Linja-autoliikenteen uudet teknologiat ja polttoaineet. Liikenteen cleantech-hankinnat Veikko Karvonen, tutkija VTT Linja-autoliikenteen uudet teknologiat ja polttoaineet Liikenteen cleantech-hankinnat Veikko Karvonen, tutkija VTT Esityksen sisältö mitä uutta linjaautoliikenteen teknologiassa Ympäristöystävällisyyden

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Ajankohtaista liikenteen verotuksessa Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Esityksen rakenne Hallitusohjelman kirjaukset Liikenteen verotuksen muutokset 2012 autovero ajoneuvoveron

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi Kaasuauto Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere Miksi kaasua autoihin? Maa- ja biokaasu on edullinen polttoaine verrattuna öljyjalosteisiin jopa 40% säästöä polttoainekustannuksissa

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaiset joukkoliikennepalveluhankinnat

Joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaiset joukkoliikennepalveluhankinnat Joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaiset joukkoliikennepalveluhankinnat Kaluston ja kuljetusten ympäristövaikutukset pitää ottaa huomioon heti hankintakohteen suunnittelu- ja määrittelyvaiheessa.

Lisätiedot

Joukkoliikenteen kilpailuttamiskriteerit ponnistavat tutkimuksesta ja hankintalainsäädännöstä

Joukkoliikenteen kilpailuttamiskriteerit ponnistavat tutkimuksesta ja hankintalainsäädännöstä Joukkoliikenteen kilpailuttamiskriteerit ponnistavat tutkimuksesta ja hankintalainsäädännöstä TransEco-päättöseminaari HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Tausta 2. Kilpailuttamisperiaatteet

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein?

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hallitusforum 6.10.2012 Helsingin Messukeskus Elina Skarra Lakimies Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Taloyhtiön velvollisuus kilpailuttaa

Lisätiedot

Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita

Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita Ilmansuojelupäivät 18.-19.8.15 Saara Jääskeläinen, Liikenne- ja viestintäministeriö Tieliikenne on yhä lähes täysin riippuvaista

Lisätiedot

MAA JA BIOKAASUN KÄYTTÖ BUSSIEN SEUTULIIKENTEESSÄ

MAA JA BIOKAASUN KÄYTTÖ BUSSIEN SEUTULIIKENTEESSÄ 1 MAA JA BIOKAASUN KÄYTTÖ BUSSIEN SEUTULIIKENTEESSÄ Reijo Mäkinen Yksikön päällikkö Joukkoliikenneyksikkö 2 SISÄLTÖ YTV:n liikenneosaston tehtävät YTV:n vastuulla oleva liikennöinti Palvelujen ostokriteerit

Lisätiedot

ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA

ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA 30.3.2010 ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄ EHDOTTAA SEURAAVAA: Vähäpäästöisten ajoneuvojen edistäminen

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

Julia 2030 -hanke Julkiset hankinnat -projekti. Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Julia 2030 -hanke Julkiset hankinnat -projekti. Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Julia 2030 -hanke Julkiset hankinnat -projekti Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ympäristönäkökohdat ja hankintalainsäädäntö Mitä hankintalainsäädännössä säädetään kilpailutusten

Lisätiedot

BIOKAASUN KÄYTÖN EDISTÄMINEN HANKINNOILLA

BIOKAASUN KÄYTÖN EDISTÄMINEN HANKINNOILLA BIOKAASUN KÄYTÖN EDISTÄMINEN HANKINNOILLA Suunnittelupäällikkö Pertti Hällilä / 1.10.2015 BIOKAASUBUSSIT JA PÄÄTÖKSENTEKO AIKAISEMMIN BIOKAASUBUSSEISTA Biokaasubussien hankinta on 45 %:a kalliimpi dieselbus.-

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävä julkinen hankinta vapaaehtoinen väline. Tässä asiakirjassa esitetään EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit

Lisätiedot

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 Vuosiseminaari Ari Juva RED dir. 2009/28/EC: EU polttoainedirektiivit ohjaavat kehitystä Uusiutuva energia (polttoaine + sähkö) liikenteessä min.10% 2020 Suomen tavoite

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Teemat Miksi? Julkisen hankkijan mahdollisuudet Toimintaohjelmaehdotus kestävien hankintojen edistämiseksi

Lisätiedot

EU:n energiaunioni ja liikenne

EU:n energiaunioni ja liikenne EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ. Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ. Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus HANKINTASÄÄNTÖ 1 1 Soveltamisala

Lisätiedot

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Ari Juva, Neste Oil seminaari 4.11.2009 Source: Ben Knight, Honda, 2004 4.11.2009 Ari Juva 2 120 v 4.11.2009 Ari Juva 3 Auton kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus

Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Jätehuoltopäivät 2014 Vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola TEM 1 Usein esitettyjä kommentteja hankintalaista

Lisätiedot

Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot

Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot Seminaari Messukeskus -kuntayhtymä Kymmenen vuotta yhteistyötä VTT:n kanssa RAKEBUS RASTU HDENIQ HDENIQ kaupunkibussien päästötietokanta HSL:n kannalta

Lisätiedot

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto TransEco-seminaari 4.12.2012 Nykyinen biopolttoaineita koskeva lainsäädäntö EU-säädökset RES-direktiivi (2009/28/EY) Vaatimus

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Hiilimonoksi-din (CO) massa. Euro 4 1 140 380 70 - WMTCtestisykli,

Hiilimonoksi-din (CO) massa. Euro 4 1 140 380 70 - WMTCtestisykli, LIITE VI Tyyppihyväksyntää ja tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevat epäpuhtauspäästöjen raja-arvot, OBD-kynnykset ja melutason raja-arvot A)Pakokaasupäästörajat kylmäkäynnistyksen jälkeen A2) Euro

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön tulevat muutokset

Hankintalainsäädännön tulevat muutokset Hankintalainsäädännön tulevat muutokset 12.2.2014 Saila Eskola PTCServices Oy PTCServices Oy! PTCServices Oy on julkisiin hankintoihin ja sopimusoikeuteen erikoistunut asiantuntijatoimisto www.ptcs.fi!

Lisätiedot

Tarjouspyyntö ja tarjousten tekeminen hankintalain mukaisesti

Tarjouspyyntö ja tarjousten tekeminen hankintalain mukaisesti Tarjouspyyntö ja tarjousten tekeminen hankintalain mukaisesti Markus Ukkola Lakimies, Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Hankintalainsäädäntö ja -ohjeistus Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Laki

Lisätiedot

Hankintaprosessi ja sen ongelmakohdat. Tampere/ JLY Hankinnat ja kilpailutus 21.9.2011 Tiia Lehikoinen Lakimies

Hankintaprosessi ja sen ongelmakohdat. Tampere/ JLY Hankinnat ja kilpailutus 21.9.2011 Tiia Lehikoinen Lakimies Hankintaprosessi ja sen ongelmakohdat Tampere/ JLY Hankinnat ja kilpailutus 21.9.2011 Tiia Lehikoinen Lakimies Oikeuskäytäntöä jätehuollon alalta KHO:2011:14 annettu 15.2.2011 Kuntien omistama jätehuoltoyhtiö

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ

Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1 Johtosäännön tarkoitus...1 2 Hankintakeskuksen tehtävä...1 3 Hankintojen toteutustapa...1 4 Hankintojen toteuttaminen kansallisen

Lisätiedot

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Caddy

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Caddy Tekniset tiedot Mallivuosi 2014 Caddy Näissä teknisissä tiedoissa kerrotaan polttoaineenkulutuksesta ja CO 2 -päästöistä. Erilaiset moottori-, vaihteisto- ja korivaihtoehdot ovat mahdollisia. Lisätietoja

Lisätiedot

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Hankintapalvelu Motivan organisaatiossa Hankintayksiköt Yritykset Uusiutuva energia Lämmitys ja

Lisätiedot

Elinkaarikustannusten laskenta Määritelmä ja työkaluja Kestävien hankintojen vuosiseminaari 2015 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Elinkaarikustannusten laskenta Määritelmä ja työkaluja Kestävien hankintojen vuosiseminaari 2015 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Elinkaarikustannusten laskenta Määritelmä ja työkaluja Kestävien hankintojen vuosiseminaari 2015 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Uusi hankintadirektiivi Artikla 67 2 Hankintaviranomaisen kannalta kokonaistaloudellisesti

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET Kaupunginhallitus 16.6.2003 280 Paavo Leskinen Puheenjohtaja Kirsi-Tiina Ikonen Pöytäkirjanpitäjä Unto Matilainen Mauno Tuoriniemi 2 HANKINTAOHJEET

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen kuljetuspalvelujen hankinnoissa

Energiatehokkuuden ja ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen kuljetuspalvelujen hankinnoissa OHJE 17.1.2007 Energiatehokkuuden ja ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen kuljetuspalvelujen hankinnoissa (tavaraliikenteen ja joukkoliikenteen kuljetukset) Lukijalle Paine ympäristö- ja energiatehokkuusnäkökohtien

Lisätiedot

Luku 6 Liikenne. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 6 Liikenne. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 6 Liikenne Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Yleistä Henkilöautoliikenne Sähkö- ja hybridiautot Kiskoliikenne Lisätietoja 2 YLEISTÄ 3 Liikenteen energia

Lisätiedot

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa?

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Johan Saarela, Ab Stormossen Oy Puh. +358 (0)50 376 5054 S-posti. johan.saarela@stormossen.fi BioE-logia, Liminka, 25.9.2014 Sisältö Historia

Lisätiedot

Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Stadsfullmäktige Kj/10 10.12.2014

Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Stadsfullmäktige Kj/10 10.12.2014 Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Beslutshistoria Kaupunginhallitus 01.12.2014 1258 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää katsoa

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

EkoAuton julkistustilaisuus 22.2.2011

EkoAuton julkistustilaisuus 22.2.2011 EkoAuton julkistustilaisuus Katja Lohko Trafi Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Trafi 2 Sisältö Trafin Ekoautoilusivusto ja henkilöauton hankintaohje Turvallinen auto Ympäristöä vähemmän kuormittava

Lisätiedot

Markus Ukkola TEM. Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta

Markus Ukkola TEM. Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta Markus Ukkola TEM Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö Suomessa julkisyhteisöjen ja muiden ns. hankintayksiköiksi laskettavien tahojen on kilpailutettava

Lisätiedot

Liikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat?

Liikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat? Liikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen cleantech-hankinnat, 9.10.14 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan

Lisätiedot

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Terveys ja Talous -päivät 18.9.2014 Suvi Posio Hankinta- ja sopimuslakimies Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Uudet hankintadirektiivit Tulivat voimaan 17.4.2014

Lisätiedot

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 2 Gasum s year 2015 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 3 24.05.2016 Gasum Oy Jussi

Lisätiedot

Ajankohtaista AKEn ajoneuvotekniikasta

Ajankohtaista AKEn ajoneuvotekniikasta Ajankohtaista AKEn ajoneuvotekniikasta Björn Ziessler 2.10.2009 1.10.2009 1 Katsastusalan muutokset Katsastusala Suomessa Markkinaosuudet: A-katsastus ~64% (pääomasijoittajien omistuksessa) K1-katsastajat

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

Helpottaako uusi hankintadirektiivi kestävän kehityksen huomioon ottamista?

Helpottaako uusi hankintadirektiivi kestävän kehityksen huomioon ottamista? Helpottaako uusi hankintadirektiivi kestävän kehityksen huomioon ottamista? Motiva, Kestävien hankintojen vuosiseminaari Vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola TEM 1 Kansainvälisen hankintalainsäädännön

Lisätiedot

Biokaasubussit Vaasaan

Biokaasubussit Vaasaan Biokaasubussit Vaasaan Kestävien hankintojen vuosiseminaari 6.5.2015 Tampere Markku Järvelä Teknisen toimen johtaja Vaasan kaupunki Vaasa pähkinänkuoressa Vaasalaisia 67 000 noin 1% vuosittainen kasvu

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET

HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET Hyväksytty kh 8.4.2013 111 Päivitetty kh 18.8.2014 185 HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET 1. Tavoitteet pienhankinnoissa Pienhankinnoilla tarkoitetaan kansallisen

Lisätiedot

Mika Pohjonen. Hankintalaki ja tilaajavastuulaki rakentamisessa opas tilaajalle ja tarjoajalle

Mika Pohjonen. Hankintalaki ja tilaajavastuulaki rakentamisessa opas tilaajalle ja tarjoajalle Mika Pohjonen Hankintalaki ja tilaajavastuulaki rakentamisessa opas tilaajalle ja tarjoajalle Suomen Rakennusmedia Oy Helsinki 2013 Suomen Rakennusmedia Oy Unioninkatu 14 00131 Helsinki www.rakennusmedia.fi

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuhanke ja hallituksen energiaveropaketti

Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuhanke ja hallituksen energiaveropaketti Suupohjan biokaasustrategia -hankkeen biokaasuseminaari, Teknologiakeskus Logistia, Kauhajoki 1.12.2010 Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuhanke ja hallituksen energiaveropaketti Ari Lampinen (etunimi.sukunimi

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Ympäristöystävällisen. kaupunkiliikenteen. kehittäminen Helsingissä, linja-autot. 16.09.2009 Petri Saari HKL

Ympäristöystävällisen. kaupunkiliikenteen. kehittäminen Helsingissä, linja-autot. 16.09.2009 Petri Saari HKL Ympäristöystävällisen kaupunkiliikenteen kehittäminen Helsingissä, linja-autot 16.09.2009 Petri Saari HKL Miten bussiliikenteen päästöjä vähennetään Helsingissä nyt ja tulevaisuudessa. Ympäristöystävällinen

Lisätiedot

Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010

Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 AUTO- JA AJONEUVOVERO Autoveron veroprosentti on 1.1.2008 alusta lukien määräytynyt auton ominaishiilidioksidipäästön

Lisätiedot

JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ

JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ Hallitus 7.4.2014, OHEISMATERIAALI 7 JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ Pääsääntöisesti kunnan tulee hoitaessaan tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla antaa tehtävä

Lisätiedot

Vastauksia eräisiin kysymyksiin. Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen

Vastauksia eräisiin kysymyksiin. Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen Vastauksia eräisiin kysymyksiin Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen Koskeeko tuloa tuottavia hankkeita koskeva sääntely myös de minimis ehdolla rahoitettuja hankkeita? Kysymyksen taustalla lienee

Lisätiedot

Biokaasua maatiloille

Biokaasua maatiloille Biokaasua maatiloille Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi) Projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke, Puhas Oy Puheenjohtaja, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco -tutkimusohjelman seminaari Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä

Lisätiedot

Teknologiaraportti. Heikki Torvinen. 18/1/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu

Teknologiaraportti. Heikki Torvinen. 18/1/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu Teknologiaraportti Heikki Torvinen 1 Teknologiaraportti Käsittelee tekniikan näkökulmasta nyt ja tulevaisuuden ajoneuvoratkaisuja Polttoaineet Energian varastointi Lataus Ajoneuvoryhmät Henkilöauto Hyötyajoneuvot

Lisätiedot

Hankintapäätös ja hankintasopimuskausi

Hankintapäätös ja hankintasopimuskausi Hankintapäätös ja hankintasopimuskausi Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Lakimies Mervi Kuittinen Ehdokkaille ja tarjoajille ilmoittaminen Päätöksistä on ilmoitettava ehdokkaille

Lisätiedot

POLTTOAINEVEROTUKSEN KEHITTÄMINEN AUTOKAUPPIASPÄIVÄT 26.3.2010

POLTTOAINEVEROTUKSEN KEHITTÄMINEN AUTOKAUPPIASPÄIVÄT 26.3.2010 POLTTOAINEVEROTUKSEN KEHITTÄMINEN AUTOKAUPPIASPÄIVÄT 26.3.2010 Leo Parkkonen 26.3.2010 VM:N TOIMEKSIANTO VTT:LLE Energiatuotteiden ja niiden ympäristöhyötyjen kartoitus verotuksen kehittämiseksi Onko olemassa

Lisätiedot

Autoilun viisaat valinnat. Työpaikat kohti viisaita liikkumisvalintoja -seminaari 14.3.2013 Vesa Peltola, Motiva Oy

Autoilun viisaat valinnat. Työpaikat kohti viisaita liikkumisvalintoja -seminaari 14.3.2013 Vesa Peltola, Motiva Oy Autoilun viisaat valinnat Työpaikat kohti viisaita liikkumisvalintoja -seminaari 14.3.2013 Vesa Peltola, Motiva Oy SISÄLTÖ Sähköautokaan ei ratkaise kaupunkien ruuhkaongelmia Tilankäyttö ja ruuhkat Liikenne

Lisätiedot

Tarjouspyyntö perunoiden toimittamisesta Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan ruoanvalmistusyksiköille

Tarjouspyyntö perunoiden toimittamisesta Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan ruoanvalmistusyksiköille Tarjouspyyntö perunoiden toimittamisesta Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan ruoanvalmistusyksiköille 1. Yleistä Viitasaaren kaupunki ja Pihtiputaan kunta toteuttavat yhteisiä kuntapalveluja nimellä

Lisätiedot

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Tiina Talala 2 Hankinta-asiamies Hankinta-asiamiespalvelu tukee yrityksiä ja hankintayksiköitä julkisissa hankinnoissa tuomalla käyttöön testattuja työkaluja

Lisätiedot

Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama 4.11.2014 Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset

Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama 4.11.2014 Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset Jonna Törnroos Lakimies, VT Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 2005/0283(COD) 4.6.2008 TARKISTUKSET 12-68 Mietintöluonnos Dan Jørgensen (PE405.923v01-00) puhtaiden

Lisätiedot

Hankinnan valmistelu ja hankinnan kohde

Hankinnan valmistelu ja hankinnan kohde Hankinnan valmistelu ja hankinnan kohde Uusiutuva hankintalaki seminaari 18.5.2015 Lakimies Katariina Huikko Suomen Kuntaliitto Hankintaprosessi, nykytila Hankintasääntelyn mukainen hankintamenettely Valmistelu

Lisätiedot

Lapin ammattikorkeakoulu Oy TARJOUSPYYNTÖ. MinLAPPI hanke (950000) Smart Investment (xxxxxx) Pienhankinnat. Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Lapin ammattikorkeakoulu Oy TARJOUSPYYNTÖ. MinLAPPI hanke (950000) Smart Investment (xxxxxx) Pienhankinnat. Lapin ammattikorkeakoulu Oy Viite: 16/2014/MSI Lapin ammattikorkeakoulu Oy TARJOUSPYYNTÖ MinLAPPI hanke (950000) Smart Investment (xxxxxx) Pienhankinnat Lapin ammattikorkeakoulu Oy Jokiväylä 11 C, 96300 Rovaniemi Sisältö 1 Pienhankinnat...

Lisätiedot

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin (EED) tausta Direktiivin tavoitteena on edesauttaa EU:n vuodelle 2020 asettaman

Lisätiedot